Espressi 2/2023

Asennetta:

Pronssiveistos Espoon Nelli talvehti Kaupunginpuutarhan hallissa. Kesän se istuu Kalajärvellä.

Poimittua

Osaatko toimia oikein kriisitilanteessa? Espoon häiriö- ja kriisiviestintäohjeet on nyt päivitetty.

Kysymys & vastaus

Miten kaupungin viheralueille tulevien kesätyöntekijöiden tuloon on valmistauduttu?

Yhdenvertaisuus

Rasistinen häirintä ja syrjintä työpaikalla ovat teemoja, joita ei vielä kunnolla tunnisteta.

Taiteiden Espoo

Espoon Nelli -pronssiveistos vaihtaa paikkaa joka kesä. Nyt Nelli istuu Kalajärvellä.

Tiesitkö tämän?

Espoo kannustaa esihenkilöitä rekrytoimaan vieraskielisiä työnhakijoita.

Onnistumisia

Tunnetko jo Suuntaamon? Neljä kaupungin työntekijää kertoo, miksi se kannattaa.

Kuntalaisella töissä

Sari Sillanpää sanoo olevansa kutsumustyössään varhaiskasvatuksen opettajana.

Hetkinen Espoota

Senioripaku kiertää tänäkin kesänä Espoota. Kausi avattiin vauhdikkaasti tanssien.

Gallup

Lue kolmen kaupungin työntekijän vinkit Espoon parhaista ulkoilupaikoista!

EMMAn intendentti Henna Paunu kävi katsastamassa Espoon Nellin ennen sen siirtoa Kalajärvelle.

ARJEN NEUVOJA VIERASKIELISILLE

Kun kohtaat ulkomailta Espooseen muuttaneita, muista, että voit hyödyntää kollegoiden apua. Hello Espoo -info tarjoaa neuvontaa arjen asioissa, kuten lomakkeiden täyttämisessä ja viranomaisasioinnissa. Vinkkaa myös sivustosta espoo.fi/helloespoo, johon on koottu tietoa Espooseen asettuville, myös ukrainaksi.

LÄHDE MUKAAN RANTAMARATONILLE!

Kaupungin työntekijät pääsevät tänäkin vuonna edullisesti mukaan Espoon Rantamaratonille. Omavastuuosuus on 10 €, ja sillä pääsee osallistumaan haluamalleen matkalle. Espoon Rantamaraton järjestetään lauantaina 16.9. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Rantamaratonin nettisivuilla www.rantamaraton.fi/ilmoittautuminen.

Kaupungin edun pääset hyödyntämään, kun ilmoittaudut tapahtumaan välilehdellä ”Espoon kaupungin ilmoittautumiset”.

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU

Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

Osaaminen avain kestävään tulevaisuuteen

TOUKOKUUN alkupuolella Espoossa järjestettiin Taitaja­tapahtuma eli ammattitaidon SM­kisat. Tapahtuma oli vaikuttava ja innostava kokemus. Koolla oli valtavasti osaamista ja potentiaalia.

Oppiminen, ammattitaito, osaamisen kehittäminen ja verkostoituminen ovat meille menestyksen avaimia. Ne ovat pitkälti syitä siihen, miksi Espoo on kasvanut Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi, miksi meidät on tutkitusti nimetty Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi ja miksi olemme myös kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys­ ja innovaatiopääkaupunki. Menestymme jatkossakin vain sillä, että meille tullaan osaamisen ja työn perässä. Se edellyttää kaupungilta, että olemme sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kaupunki ja yhteisö, jossa ihmiset viihtyvät. Keskeistä on, että sekä täällä opiskelevat nuoret että maahan muuttavat osaavat ihmiset löytävät tiensä työmarkkinoille.

Tässä kokonaisuudessa meillä jokaisella kaupungin tehtävissä työskentelevällä on erittäin tärkeä rooli. Jokainen meistä vaikuttaa omalta osaltaan kaupungin tulevaisuuteen. Me varmistamme yhdessä sen, että kaupunki on viihtyisä ja vetovoimainen paikka, jossa kaikista pidetään huolta. Pärjääminen edellyttää, että otamme mallia Taitaja­nuorista ja huolehdimme oppimisen ilosta. Tässä lehdessä kerromme työelämän monimuotoisuudesta ja kansainvälistymisestä ja siitä, miten nämä teemat näkyvät arjessamme.

Näin toimin häiriö- ja kriisitilanteissa

Näin viestit kriisitilanteissa

Kaikkia Espoon työntekijöitä koskevat häiriö- ja kriisiviestintäohjeet on nyt päivitetty. Jos huomaat että jotain ikävää sattuu, arvioi tilanne ja tarvittaessa soita viipymättä hätäkeskukseen numeroon 112. Tarvittiin tilanteessa hätäkeskusta tai ei, seuraava askel on ilmoittaa heti tilanteesta esihenkilölle tai hänen varahenkilölleen.

Kriisitilanteen johtamisesta ja viestinnästä päättävät esihenkilö, tulosyksikön ja toimialan johto sekä kaupungin johto heti kriisin alussa. Viestintävastuu on kriisitilanteen johdolla, jota viestinnän ammattilaiset tukevat.

Häiriö- ja kriisitilanteessa tiedontarve kasvaa. On tärkeää, että tilanteen johto kokoaa nopeasti tilannekuvan ja tarvittaviin toimiin ryhdytään viipymättä. Viestinnässä kerrotaan avoimesti se, minkä voi kertoa: tosiasiat ja miten prosessi etenee sekä mistä tilannetta voi seurata. Jos jostakin asiasta ei ole tietoa, todetaan avoimesti myös se. Spekulointiin ei kannata lähteä, faktat puhuvat.

Viestinnässä käytetään mahdollisimman pitkälle normaaleja viestintätapoja ja -kanavia, joita ovat esimerkiksi Espoo.fi-sivusto, kaupungin somekanavat ja tiedotteet medialle.

Päivitetyt ohjeet löydät Essin kriisiviestinnän sivulta. Sieltä löytyy myös tulostettava huoneentaulu, Häiriö- ja kriisiviestinnän käsikirja ja muuta aiheeseen liittyvää.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 31.8.2023.

OHJAA ASIAKKAASI DIGITUKEEN

Digituki on kaikille espoolaisille suunnattu palvelu. Se tarjoaa apua ja opastusta esimerkiksi verkkopalveluiden ja digilaitteiden käyttöön, lomakkeiden täyttöön, tiedostojen liittämiseen ja vahvaan tunnistautumiseen. Jos huomaat tai tiedät, että asiakkaallasi on tarvetta tällaiseen maksuttomaan palveluun, ohjaa hänet sen käyttäjäksi. Löydät palvelun Espoo.fi-sivustolta esimerkiksi kirjoittamalla hakukenttään ”digituki”. Digituki Espoossa sivusto kertoo, mistä tukea voi mennä hakemaan tai miten varata aika henkilökohtaiseen digitukeen. Tutustu ja helpota asiakkaasi elämää – ja ehkä omaa työtäsikin!

POLKEMALLA HYVÄÄ!

Kilometrikisa starttasi taas toukokuun alussa. Maksuttoman ”kisan” tarkoituksena on innostaa työmatka- ja arkipyöräilyyn. Polkemisen ohella kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen.

Espoo järjestää tänäkin vuonna kaupungin kisaajille oman hyväntekeväisyyskampanjansa: jokainen poljettu kilometri kartuttaa pottia 0,04 €. Hyväntekeväisyyskohde valitaan myöhemmin.

Kilometrikisa päättyy 22.9. Osallistu! Kerää oma joukkue tai liity kaupungin pyöräilijöiden yhteiseen joukkueeseen EK Espoon kaupungin polkijat.

Ohjeet löydät Essistä haulla Kilometrikisa.

UUSIN TURVAVARTTI ESSISSÄ

Kevään Turvavartin materiaalit ovat nyt Essissä. Vartin aiheena oli ”Pidetään toimitilamme turvallisena yhdessä”. Tutustukaa kevään Turvavartin materiaaleihin ja käykää materiaali yhdessä läpi työyhteisössänne.

Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa niin kotona kuin työpaikallakin!

Lisätiedot Essistä haulla Turvavartti.

toimenpiteistä

KOONNUT Toimitus KUVAT Espoon kaupunki

Espoon kaupungin puistotyönjohtaja Ari Hiltunen

Miten kaupungin viherkunnossapito valmistautuu kesätyöntekijöiden

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN rekrytointi on meille vuosittain toistuva tapahtuma, johon pyritään aina valmistautumaan hyvin. Kesätyöpaikka viheralueilla on monelle nuorelle työuran ensimmäinen työpaikka. Pyrimme siihen, että olemme hyvin toimiva työpaikka, jossa nuorten on helppo tutustua työelämään.

Hakijoita meillä riittää aina enemmän kuin paikkoja on tarjottavana. Parhaimpina vuosina hakijoita on ollut jopa tuhat. Kaiken kaikkiaan pystymme palkkaamaan noin 40–50 kesätyöntekijää. Heistä parikymmentä on alle 18-vuotiaita. Nuorimmat työskentelevät usein kuukauden tai maksimissaan kaksi.

Kesätyöntekijän ei tarvitse osata mitään ennakkoon, mutta säänkestävä on hyvä olla: teemme töitä ulkona, satoi tai paistoi. Toki huomioimme työturvallisuuden ja kovalla auringonpaisteella siirrymme tekemään töitä varjoon ja pidämme enemmän taukoja. Jos myrsky yllättää, siirrymme sisälle tekemään huoltotöitä, kuten hiomista ja maalaamista.

Alle 18-vuotiaat kesätyöntekijät eivät saa käyttää koneita tai laitteita, joten heidän työtehtäviinsä kuuluu pääasiassa haravointia, kitkemistä, kastelua, roskien keräämistä ja oksasaksilla leikkaamista. Täysi-ikäiset työntekijät voivat käyttää ruohonleikkureita. Ruohonleikkuupuuhaa meillä riittääkin, erilaisia ruohonleikkureita on käytössä yhteensä noin 30 kappaletta.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Miika Kainu

KYSYMYS & VASTAUS VASTAAJANA

Monenlaisia, samanarvoisia

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työpaikalla edellyttävät paitsi selkeitä toimintamalleja, myös oman toiminnan kriittistä tarkastelua.

Myös Espoossa työskennellään kaikkien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.

TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen

uomessa on pitkään ollut vallalla käsitys, että meillä ei esiinny rasismia.

– Kuitenkaan

Suomi ei ole mikään lintukoto, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija, psykologian tohtori

Barbara Bergbom

Bergbom on työskennellyt yhdenvertaisuuskysymysten parissa pian 20 vuotta ja tutkinut muun muassa monikulttuurisia työyhteisöjä, niiden toimivuutta ja käytäntöjä sekä voimavaratekijöitä ja haasteita.

Bergbomin mukaan työelämän rasismia ja syrjintää tapahtuu sekä ammattilaisten kesken että asiakaskohtaamisissa.

– Esimerkiksi hoitoalalla ammattilaiset kohtaavat syrjintää tai rasismia useammin potilailta tai näiden omaisilta kuin työyhteisön sisältä, Bergbom sanoo.

Toisaalta esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilökunta voi saada rasistista kohtelua tai kommentteja lasten vanhemmilta. Vastaavasti myös lapset ja nuoret kohtaavat rasismia tutkitusti kaikilla koulutusasteilla. Rasismia ilmenee paitsi muiden opiskelijoiden, myös

opetushenkilökunnan ja muun henkilökunnan, kuten kuraattoreiden ja kouluterveydenhoitajien taholta.

Tutkimuksista tiedetään, että työelämän rasistinen syrjintä vaikuttaa kielteisesti niin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin kuin myös työhön sitoutumiseen ja esimerkiksi työelämässä etenemiseen.

– Silti rasistinen häirintä ja syrjintä työpaikalla ovat teemoja, joita Suomessa ei vielä kunnolla tunnisteta, ja joista vasta opetellaan puhumaan, Bergbom sanoo.

Rasismi työpaikalla on usein epäsuoraa

Rasismi on eriarvoistavaa käytöstä tai puhetta. Sen taustalla on oletuksia, joita toisista ihmisistä tehdään esimerkiksi ihonvärin, kielen tai uskonnon pohjalta.

Bergbomin mukaan työelämän rasismia Suomessa kohtaavat erityisesti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet henkilöt. Tutkimuksen mukaan heillä on suomalaistaustaisiin verrattuna kahdeksankertainen riski tulla kiusatuksi työpaikalla.

– Työpaikalla rasismi on tyypillisesti epäsuoraa eristämistä ja ulkopuolelle jättämistä, Bergbom kertoo.

– Kokemus yhteenkuuluvuudesta työyhteisössä on yksi työhyvinvointiin

MITEN YHDENVERTAISUUSLAKI MUUTTUI?

UUDISTETTU yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2023. Muun muassa nämä asiat muuttuivat:

• Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on nyt toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä.

• Yhdenvertaisuuden edistäminen laajeni koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta sekä lasten oikeuksien toteutumista.

• Häirinnän määritelmä muuttui siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään.

• Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään selkeytettiin. Nyt asian voi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan käsiteltäväksi ilman, että siinä on nimetty uhri. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi myös suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän kohteeksi joutuneelle.

LÄHDE : syrjinta.fi

Se, että suljetaan yhteisöstä ulos, on hyvin kuormittavaa.

voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä. Se, että suljetaan yhteisöstä ulos, on hyvin kuormittavaa.

Myös toisista ihmisistä heidän taustansa perusteella tehdyt oletukset voivat olla rasistisia.

– Esimerkiksi koulussa uutta opettajaa voidaan hänen ihonvärinsä vuoksi olettaa automaattisesti kouluavustajaksi. Toisaalta maahanmuuttajalle tai henkilölle, jonka oletetaan olevan taustaltaan maahanmuuttaja, saatetaan puhua englantia vaikka hän itse puhuisi suomea.

Tutkimusten mukaan syrjintä vaikuttaa laajemmin myös työuraan. Eriarvoinen kohtelu voi näkyä jo siinä, saako kutsun työhaastatteluun. Lisäksi syrjin-

tää tapahtuu esimerkiksi tiedon saannissa ja työvuorojen jaossa, työsuhdeetujen saannissa, palkkauksessa ja etenemismahdollisuuksissa, Bergbom sanoo.

Ennakkoluulot vaikuttavat rekrytointipäätöksiin Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia. Pelkkä tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi julistautuminen ei riitä, vaan tarvitaan rakenteita ja käytäntöjä, jotka edistävät työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua eri tilanteissa, Bergbom sanoo.

Ensimmäinen näistä on rekrytointi. Ihmisistä voidaan nimen tai taustan

vuoksi tehdä oletuksia, joiden vuoksi heitä ei välttämättä edes kutsuta haastatteluun, Bergbom sanoo.

– Erityisesti ulkomaalaistaustaisilla naisilla kielitaidosta huolimatta on vaikeuksia päästä koulutustaan tai osaamistaan vastaaviin työtehtäviin Suomessa.

Tämän vuoksi organisaatioiden rekrytointikäytäntöjä tulisi tietoisesti kehittää niin, että ne tukevat monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta, Bergbom sanoo.

Anonyymi rekrytointi on tähän yksi keino.

Espoossa on suositeltu anonyymia rekrytointia vuodesta 2020. Anonyymissa prosessissa hakijat yksilöidään

”YRITÄN KOHDATA NUORET TASAVERTAISINA YKSILÖINÄ”

JOKAINEN ihminen tulee kohdata yksilönä, taustastaan huolimatta. Tämä on ohjenuora, jonka pohjalta etsivä nuorisotyöntekijä Dmitri Suomalainen tekee työtään Leppävaaran ohjaamotalossa. Suomalainen pitää yksilötapaamisia syrjäytymisvaarassa olevien, pääasiassa venäjänkielisten asiakkaiden kanssa.

Dmitrin asiakkailla on usein kokemuksia rasismista ja syrjinnästä. Nuorten mukaan ennakkoluulot ja uhkaava käytös venäjänkielisiä kohtaan ovat lisääntyneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

– Monet kokevat olonsa turvattomaksi, kun puhuvat venäjää kadulla. Siksi he eivät välttämättä uskalla puhua äidinkieltään julkisesti tai puhelimessa, eivätkä esimerkiksi käytä itsepalvelukassoilla venäjänkielistä ohjeistusta.

Kun Dmitri kohtaa nuoria, hän pyrkii aktiivisesti kysymään ja keskustelemaan syrjinnän ja häirinnän kokemuksista. Muuten ne eivät välttämättä tule esiin.

– Monet maahanmuuttajanuoret eivät ota niitä puheeksi, koska ovat niin tottuneet ikäviin kokemuksiin. Kun sitten erikseen kysyy, miten joku on voinut, tulee tarinoita siitä, mitä nuorelle tai hänen kaverilleen on saattanut tapahtua.

Dmitrin mukaan tarinat syrjinnästä ja häirinnästä leviävät yhteisön sisällä ja myös värittyvät matkan varrella. Siksi hän kokee, että voi ammattilaisena olla luotettava virallinen

taho, joka kuuntelee ja ottaa nuorten kokemukset vakavasti.

– Jos nuori hävittää uskon siihen, että kaupunki tai suuremmassa kuvassa viranomaiset tukevat, kun tulee vaikeaa, kontakti nuoreen katoaa. Tällöin nuori kääntyy huonolle tielle, ja kärjistyminen ja vastakakkainasettelu lisääntyvät.

Tämä on pelottava suunta.

Dmitri on omassa tiimissään ainoa venäjänkielinen nuorisotyöntekijä. Näin hänellä on arvokasta tietoa venäjänkielisten nuorten kohtaamista tilanteista ja tarpeista. Tätä tietoa on hänen mukaansa hyödynnetty työyhteisössä hyvin.

– Olen keskustellut esihenkilöni kanssa venäjänkielisten nuorten tilanteesta, että tietoa voitaisiin viedä eteenpäin nuorisopalveluiden sisällä ja kouluille.

Tasa-arvoinen kohtaaminen on Dmitrin mukaan maahanmuuttajanuorille tärkeää siksi, että heidän arjessaan vastakkainasettelua on usein paljon. Esimerkiksi monet toisen polven maahanmuuttajat ovat hankalassa asemassa siksi, että jäävät johonkin vanhempiensa kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välimaastoon. Tällöin he eivät kuulu oikein mihinkään eivätkä saa ymmärrystä edes kotoaan.

– Siksi pyrin omassa työssäni kohtaamaan nuoret tasavertaisina aikuisina ja fiksuina toimijoina, joilla on yhtäläiset kyvyt ja mahdollisuudet kuin muillakin.

TASSU-PALKINNOLLA TASA-ARVOA

Tasa-arvopalkinto TASSUn tavoitteena on tehdä tunnetuksi Espoon kaupungin ja muiden espoolaisten toimijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tekoja. Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan ideoima palkinto myönnetään vuosittain.

Lue lisää TASSU-palkinnosta Essistä.

hakijanumerolla ja hakemuksista piilotetaan kaikki tieto, josta voi päätellä sukupuolen, iän tai etnisen taustan.

– Useimmiten anonyymia rekrytointia käytetään siinä vaiheessa, kun haastateltavia valitaan haastatteluun. On olennaista, että myös haastattelutilanteet hoidetaan niin, että ennakkoluulot vaikuttaisivat mahdollisimman vähän, Bergbom lisää.

Olisi esimerkiksi hyvä, jos haastattelijoita voisi olla enemmän kuin yksi, ja he olisivat taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia. Myös esimerkiksi haastattelussa käytettävää kieltä ja sanavalintoja tulisi tietoisesti harkita etukäteen, että haastateltava varmasti pystyy ilmaisemaan itseään ja tuomaan omaa osaamistaan esiin.

Miten syrjintään puututaan?

Yhdenvertaisuuden edistämisestä työelämässä määrätään esimerkiksi tasaarvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa.

Kesäkuun alussa 2023 tuli voimaan osittaisuudistettu yhdenvertaisuuslaki,

jossa työnantajan velvollisuuksia syrjinnän ehkäisyyn on täsmennetty. Yhdenvertaisuussuunnittelu laajenee myös varhaiskasvatukseen, jolloin tavoitteena on ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksien toteutumista.

– Olennaista on, että näistä suunnitelmista myös tehdään vaikuttavia työkaluja. Niiden pohjalta tulee asettaa tavoitteet ja realistiset kehittämiskohteet sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä. Muuten ne jäävät irralliseksi arjen elämästä eikä niillä ole paljon vaikuttavuutta, Bergbom sanoo.

Kaikilla työyhteisön jäsenillä tulee olla jaettu ymmärrys siitä, mitä rasismi on ja millaista puhetta tai toimintaa työyhteisössä ei suvaita. Sekin tulee suunnitella ja sopia yhdessä, mitä teh-

dään, jos joku kokee tai havaitsee työssään syrjintää ja miten ongelmaan puututaan.

– Näitä kysymyksiä voidaan käydä läpi esimerkiksi koko työyhteisölle järjestettävissä antirasistisissa koulutuksissa, Bergbom sanoo.

Lisäksi työpaikoilla tulisi yhdessä keskustella siitä, millaisia käytäntöjä yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan ja miten niitä lähdetään kehittämään.

Erityisesti esihenkilöt ja työpaikan luottamushenkilöt tarvitsevat tukea ja koulutusta syrjinnän ehkäisystä, sillä he ovat henkilöitä, joiden puoleen ongelmatilanteissa yleensä käännytään.

– Oleellista on, että näitä toimintamalleja myös uskalletaan noudattaa. Syrjintää tai rasismia kohdannut työn-

tekijä ei välttämättä uskalla viedä asiaa eteenpäin, koska pelkää että asia pahenee. Siksi työyhteisön tulee olla psykologisesti turvallinen ja luottamuksellinen.

Jokaisella on vastuu toimia

– Jokaisella on vastuu huolehtia työyhteisön yhdenvertaisuudesta. Tämä lähtee omien ennakkoluulojen kohtaamisesta, mikä usein on vaikeaa, sanoo Bergbom.

Oleellista on, että jokainen tiedostaisi syrjinnän mahdollisuuden omalla työpaikallaan ja omassa toiminnassaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi ne esihenkilöt ja johtajat, jotka uskovat, että syrjintää ei tapahdu, tekevät eniten syrjiviä päätöksiä. Siksi omaa toimintaansa tulee tarkastella tietoisesti ja kriittisesti, Bergbom sanoo.

– Jos esimerkiksi esihenkilönä miettii, ketä kannustaa urallaan eteenpäin, kannattaa aina pysähtyä hetkeksi, ennen kuin toimii. Tässä kohtaa tulee miettiä,

ESPOON PRIDEKUMPPANUUS TÄHTÄÄ

YHDENVERTAISUUSTEKOIHIN

HELSINKI PRIDE on Suomen suurin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, jonka tavoitteena on poistaa kulttuuriin, kieleen ja yhteiskunnan rakenteisiin, arvoihin ja normeihin sisältyvää eriarvoisuutta. Espoo on yksi Priden pääkumppaneista 1.5.2023–30.4.2024. Yhteistyö on osa kaupungin laajempaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä.

– Sen tarkoitus on vahvistaa Espoon elinvoimaa, työnantajakuvaa ja yhdenvertaisuutta ja kaikkia osallistavaa toimintatapaa, kertoo Espoon moninaisuus- ja osallisuusasioiden päällikkö Kaarina Salonen

– Asiat eivät etene pelkillä julistuksilla, vaan tarvitaan myös tekoja.

Kumppanuus on vuoden mittainen yhteistyö. Ulospäin se näkyy vahvasti muun muassa Prideviikon aikaan kesäkuun lopulla. Tällöin Espoossa järjestetään erilaisia Pride-tapahtumia sateenkaarevista satuhetkistä askartelutyöpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin.

Lisäksi kumppanuuden tiimoilta tehdään yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä kaupungin organisaatiossa. Syksyllä aloitetaan moninaisuuskoulutukset, joissa käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemoja. Osan koulutuksista tuottaa Helsinki Pride -organisaatio.

– Koulutamme niin johtoa, esihenkilöitä ja HRosaajia kuin työntekijöitä ja työsuojeluvaltuutettuja. Suunnitteilla on sekä yleisiä luentoja että räätälöitäviä koulutuksia, Kaarina kertoo.

Lisäksi yhdenvertaisuutta vahvistetaan esimerkiksi HR-ohjeistuksilla. Moninaisuus pyritään entistä paremmin huomioimaan esimerkiksi henkilöstösuunnittelussa, rekrytoinneissa ja perehdytyksissä.

– Tavoitteena on, että pystymme jatkossa entistä paremmin huomioimaan ja myös houkuttelemaan Espoon kaupungille monenlaisia työntekijöitä, Kaarina sanoo.

voivatko epäoleelliset tekijät jotenkin vaikuttaa omaan arvioon.

Sama pätee koko työyhteisön tasolla. Työntekijöidenkin tulee tietoisesti arvioida sitä, miten omat oletukset toisista ihmisistä vaikuttavat omaan toimintaan. Myös se, että pyrkii työyhteisössään avoimesti tutustumaan muihin, etenkin erilaiseksi kokemiinsa ihmisiin, on tärkeää, Bergbom sanoo.

Jos näkee tai kuulee syrjiviä tilanteita tai rasistista kohtelua, täytyy siihen puuttua, Bergbom sanoo.

– Jos vaikenee vaikka ei hyväksy, ei muuta mitään. Tilanteisiin täytyy puuttua ja sanoa ääneen, ettei hyväksy vihapuhetta tai rasistista kohtelua. Jokaisella työntekijällä on suuri merkitys siihen, millaiseksi työyhteisö muodostuu.

Jokaisella työntekijällä on suuri merkitys siihen, millaiseksi työyhteisö muodostuu.

Espoon Nelli ilahduttaa Kalajärvellä

Kuvataiteilija Kerttu Horilan lempeä veistos Espoon Nelli odottaa penkille piipahtajia tänä kesänä Saudarkrokurin puistossa. Tule rohkeasti viereen istumaan!

ESPOON NELLIN katseessa on paljon lämpöä. Ehkä se muistelee viime kesää, jolloin ympärillä riitti hyörinää – lajitovereita koiria ja ihmisiä Toppelundinrannassa.

Pronssiveistos on viettänyt talvensa kaupunginpuutarhan hallin suojissa Vanttilassa ja odottanut uutta sijoituspaikkaansa. Espoon Nelli oli viime vuonna EMMAn lahja 50-vuotiaalle Espoon kaupungille ja kaikille espoolaisille.

Koiraa ja ihmistä yhdistävä veistos houkuttelee paijaamaan jompaakumpaa koiraa: ihmisen vaatteisiin puettua tai vieressä olevaa pentua. Pronssipinnasta näkyy, että silitelty on. Todennäköisesti myös veistoksen alla olevalla penkillä on aikaa vietetty.

– Veistos sai olla täysin rauhassa uimarannalla, sitä ei ollut töhritty eikä vahingoitettu. Penkki ja Espoon Nellin käsilaukkukin olivat säilyneet ehjinä. Teos sai viime vuonna paljon huomiota ja palautetta muun muassa sosiaalisessa mediassa ja alueen asukkailta. Veistoksesta on pidetty, kertoo EMMAn intendentti Henna Paunu.

Vuorovaikutteinen veistos

Kuvataiteilija Kerttu Horila valmistaa luonnollista kokoa olevia keraamisia ja pronssisia ihmis- ja eläinfiguureja. Hänen teoksissaan on usein huumoria. Ne ovat myös vuorovaikutteisia, kuten Espoon Nelli, jonka viereen tekee mieli istua vaihtamaan ajatuksia.

Espoon Nellin sisarteoksia ovat Porin Maire ja Rauma Flikk, jotka löytyvät mainituista kaupungeista. Liekö Espoo saanut eläinhahmon siksi, että kaupungissa on paljon koiria. Tosin taiteilija itsekin tunnustautuu koiraihmiseksi.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto ja Ari Karttunen / EMMA

Espoon Nelli houkutteli viime kesänä Toppelundinrannassa vierelleen niin ihmis­ kuin eläinystäviäkin!

Espoon Nelli talvehti kaupunginpuutarhan hallissa suojassa tuiskuilta ja pakkasilta. Veistos kutsui EMMAn intendentin Henna Paunun luokseen.

Matka kohti uutta sijoituskohdetta alkaa. Kirvesmies Arto Tapaninen siirtää pronssiveistoksen varovasti uusiin maisemiin.

Veistos ei juurikaan kaivannut korjausta viime kesän jäljiltä, se sai olla rauhassa uimarannalla. Penkki ja Espoon Nellin käsilaukkukin olivat säilyneet ehjinä.

Veistos on puettu pallokuosiseen hameeseen ja rusettiin sekä vaaleansiniseen jakkuun. Edes maali ei ole haalistunut viime kesän auringossa ja talven säilytyksessä. Hennan mukaan ohjeet uudelleen maalaamiseenkin on saatu, mutta maalipurkkiin ei tarvitse vielä turvautua. Ennen kesää vain pölyt pyyhitään.

Maisema vaihtuu

Tarkoitus on, että EMMAn kuvataiteilija Horilalta tilaama teos siirtyy vuosittain eri paikkaan Espoossa. Viime kesänä veistos haluttiin sijoittaa Toppelundin päiväkodin lähelle Rantaraitin varrelle ja meren rantaan. Koirien uimarannankin läheisyyteen se sopi mainiosti.

Tänä vuonna sijoituspaikkaa mietti Espoon nuorisovaltuusto, joka päätyi Saudarkrokurin puistoon Kalajärvellä. Puiston nimi tulee islantilaiselta ystävyyskaupungilta.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajan Aaron Komulaisen mukaan kaupungin pohjoisosa on jäänyt taidehankkeissa vähälle huomiolle. Alueellisen yhdenvertaisuuden nimissä Espoon Nelli on nyt päässyt omalta osaltaan kehittämään ympäristön viihtyisyyttä Kalajärvellä Pohjois-Espoossa.

Espoon Nelli pentuineen, käsilaukkuineen ja pikkukenkineen oli luonnollisesti Kalajärvellä toukokuussa vietettyjen avajaisten hiljainen keskipiste.

Nuorisovaltuusto antoi viestikapulan Espoon vammaisneuvostolle, joka päättää seuraavan kerran Espoon Nellin sijainnista.

TIESITKÖ

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVITUS Espoon kaupunki

VIERASKIELISET TYÖURALLE

Espoossa on uudistettu maahanmuuttajien rekrytointimallia. Prosessi on sama kuin palkkatuella työllistämisessä. Esihenkilöiden kannattaa tarttua tilaisuuteen!

ESPOO haluaa edistää vieraskielisten työnhakijoiden rekrytointia. Uudistetulla maahanmuuttajien rekrytointimallilla esihenkilöitä kannustetaan palkkaamaan vieraskielisiä työntekijöitä kaupungin työtehtäviin. Rekrytointiprosessi on monille tuttu, sama kuin palkkatuella työllistämisessä.

Mikä tahansa kaupungin yksikkö voi palkata espoolaisen vieraskielisen työnhakijan, jolla on mahdollisuus palkkatukeen.

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät edistävät työyhteisöjen monimuotoisuutta ja vastaavat kaupungin työvoimatarpeisiin. Monella vieraskielisellä espoolaisella onkin hyvää osaamista kaupungin tarpeisiin. Eri yksiköissä voi olla resurssipulaa ja tekemätöntä työtä tai korkeakoulutetuille saattaa olla tarjolla projektiluonteisia työtehtäviä. Mallilla voi rekrytoida työntekijöitä myös avustaviin tehtäviin.

Maahanmuuttajien rekrytointimallilla tuetaan työssä onnistumista ja työllistymistä jatkossa.

Vieraskielisten osuus

asukkaista

21,9 %

Vieraskielisten osuus

kaupungin henkilöstöstä

8,9 %

Näin se etenee: rekrytointipolku

1. Esihenkilö ilmoittaa avoimen paikan Essissä olevalla sähköisellä lomakkeella.

2. Työllisyys Espoon työnantajapalvelut tiedottaa paikasta työnhaussa auttaville omavalmentajille, Omnian ja korkeakoulutettujen osaamiskeskuksille sekä muulle verkostolle.

3. Työllisyys Espoo etsii ja haastattelee hakijoita sekä ehdottaa sopivia hakijoita esihenkilöille.

4. Esihenkilö haastattelee ja valitsee työllistettävän.

kaupungin

Espoossa puhutaan 124 vierasta kieltä

TOP 10

• venäjä

• viro

• arabia

• englanti

• kiina

• somali

• farsi, persia

• albania

• kurdi

• tagalog, pilipino

42 % vieraskielisiä

Työsuhde ja palkka

• Työsuhteen kesto on 8 kk. Täyttökiellon poikkeuslupaa ei tarvita.

• Palkkakustannukset maksetaan kaupungin keskitetyistä määrärahoista.

• Palkka on TES:n mukainen tehtäväkohtainen palkka, enintään 3 500 e/kk.

• Palkkatukityön jälkeen työsuhdetta voi jatkaa 3 vuoteen asti yksikön omilla määrärahoilla (täyttölupa tarvitaan).

Esihenkilön rooli

• tukea työntekijän jatkotyöllistymistä ja kannustaa hakemaan avoimia työpaikkoja

• auttaa työntekijää tunnistamaan vahvuuksiaan ja osaamistaan

• toimia suosittelijana

• selvittää jatkomahdollisuus omassa yksikössä

Vuonna 2022 palkkatuella työllistettiin 370 henkilöä

• näistä uusia työsuhteita solmittiin 250

Kaupungilla on työvoimapulaa muun muassa

• varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun avustavissa tehtävissä

• puhtaanapito­ ja kiinteistöpalveluissa

LÄHTEET asiakkuuspäällikkö Merja Kyllönen ja Tilastokeskus

5. Työllisyys Espoo hakee palkkatuen TE­toimistolta.

6. Esihenkilö tekee työsopimuksen, perehdyttää ja ohjaa suomen tai ruotsin kielen koulutukseen, jota on tarjolla jokaiselle sopivan tasoisena.

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

Selkänoja esihenkilötyön tueksi

Suuntaamo ohjaa ja tukee henkilöstöjohtamisen vaikeissa kysymyksissä. Verkkoalusta on tuonut esihenkilöiden henkilöstöjohtamisen työkalut aiempaa helpommin saavutettaviksi.

KUN HENKILÖSTÖJOHTAMISESSA tuli vielä pari vuotta sitten eteen pulmatilanne, projektipäällikkö Olga Silfver alkoi etsiä tietoa verkosta. Usein vastauksia ei löytynyt, joten seuraavaksi oli kaivettava puhelin esiin ja soitettava HR­neuvomoon.

Viime vuonna avattu Suuntaamo­verkkoalusta on helpottanut Olgan työtä huomattavasti. Olga työskentelee korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa ja toimii lähiesihenkilönä noin kymmenelle henkilölle. Suuntaamossa henkilöstöjohtamisen työkalut on koottu selkeisiin kokonaisuuksiin, ja esimerkiksi kaikki esihenkilötyössä tarvittavat suorituksen ja osaamisen johtamisen käytännöt ja ohjeet löytyvät samasta paikasta.

– Viimeksi käytin oman työskentelyn apuna johtamissuunnitelman lomaketta. Lähes kaikki muutkin lomakkeet ovat tulleet minulle tutuksi. Pidän erityisesti siitä, että kaikki ohjeet löytyvät aina selkeästi yhdelle A4­arkille koottuna. Vastaukset työssäni tarvittaviin kysymyksiin löytyvät siis helposti, Olga sanoo.

Suuntaamossa tosiaan riittää lomakkeita ja kaavakkeita: apua ja ohjeistusta on saatavilla niin riittämättömän työsuorituksen puheeksi ottamiseen, tavoitteiden asettamiseen kuin esimerkiksi varhaisen tuen tarjoamiseen.

Olga huomauttaa, että aluksi Suuntaamon käyttö voikin tuntua siksi hieman kuormittavalta.

ESIHENKILÖ, TUTUSTU SUUNTAAMOON!

Suuntaamon työkalut keskittyvät hyvään suoritukseen, osaamisen ja työkyvyn hallintaan sekä kohtaamiseen. Käytännössä se on alusta, joka kokoaa kaikki suorituksen hallinnan käytännöt ja ohjeistukset yhdelle Sharepoint­alustalle Essiin. Suuntaamon toiminnot ja ohjeistukset valmistuivat joulukuussa 2021, ja palvelua on kehitetty säännöllisesti tämän jälkeen. Suuntaamosta on myös julkaistu kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Suuntaamosta vastaa konsernihallinnon henkilöstökehittämisen ryhmä.

– Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kaikkeen alustalla olevaan sisältöön tutustuttaisiin kerralla. Itse poimin sieltä sopivia kokonaisuuksia oman työni tueksi aina silloin, kun tarve vaatii. Usein vastaus löytyy muutamassa minuutissa, hän sanoo.

Käytännön vinkkejä lukuisiin tilanteisiin Suorituksen hallinta on tärkeä osa espoolaista johtamista ja päivittäistä esihenkilötyötä kaikilla johtamisen tasoilla. Suuntaamon avulla luodaan edellytykset Espoo­tarinan tavoitteiden saavuttamiselle sekä jatkuvalle oppimiselle.

Suuntaamosta löytyykin kattava työkalupakki niin lähiesihenkilötyöhön kuin laajempienkin henkilöstöjohtamisen kokonaisuuksien johtamiseen.

– Suuntaamo sisältää oivan kokonaisuuden henkilöstön onnistumisen ja jatkuvan kasvun tukemiselle sekä tavoitteiden toimeenpanon hallintaan, toteaa ympäristö­ ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo Ympäristö­ ja rakennusvalvontakeskuksessa Suuntaamo onkin sulautettu osaksi keskuksen johtamisjärjestelmää. Ympäristö­ ja rakennusvalvontakeskus on organisaatiouu­

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Miika Kainu

Pasi Timolla, Mari Nevaksella, Susanna Tuiskulla ja edessä istuvalla Olga Silfverillä on hyviä kokemuksia Suuntaamosta.

Pasi Timo ja Mari Nevas kokevat saaneensa

Suuntaamosta hyviä vinkkejä ja pohjaa johtamis- ja esihenkilötyöhön.

distuksessa syksyllä 2021 muodostettu uusi tulosyksikkö.

– Me lähdimme käyttämään Suuntaamoa johtamissuunnitelmien tekemisen tukena. Yksikössä tehtiin organisaatiouudistus pari vuotta sitten, kun ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta yhdistettiin. Aloimme hiljalleen luoda omia uusia käytäntöjä ja johtamisjärjestelyjä, ja Suuntaamo on toiminut tässä hyvänä apuna, Pasi sanoo.

Johtamissuunnitelmien laatiminen on sittemmin otettu käyttöön koko yksikössä. Samassa yksikössä työskentelevä johtava kaupungineläinlääkäri Mari Nevas kertoo, että Suuntaamosta saadut työkalut ja materiaalit ovat helpottaneet huomattavasti henkilöstöjohtamista.

– Suorista alaisistani kaksi toimii myös esihenkilöinä, ja heillä on yhteensä noin 25 alaista. Olemme käyttäneet yhdessä Suuntaamon työkaluja. Työkaluista löytyy esimerkiksi hyviä käytän­

nön neuvoja ja vinkkejä erilaisten hankalien tilanteiden tueksi. Tieto on kompaktissa muodossa, joten se on helppo ottaa haltuun. Tavallaan se toimii hyvänä selkänojana esihenkilötyöhön, Mari pohtii.

Pasi painottaa, että ohjeet ovat toimineet nimenomaan tukena, joihin on helppo nojautua hankalalla hetkellä.

– Näistä ohjeista on ollut paljon hyötyä etenkin silloin, kun korona­ajan etätöistä siirryttiin hybridityöhön, hän sanoo.

Vaikeiden asioiden

kohtaaminen helpottuu

Erityisen paljon apua Suuntaamon ohjeista on ollut Marin ja Olgan mukaan silloin, kun eteen sattuu haastavia tilanteita, joista ei välttämättä ole aiempaa kokemusta.

– Osa esihenkilötyöhön liittyvistä tilanteista on sellaisia, että niihin ei törmää kovin usein.

Ohjeet ja oma tietotaito tilanteen kohtaamiseen eivät välttämättä ole siksi ihan ajan tasalla, Mari sanoo.

Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos esihenkilön täytyy pohtia sitä, mikä on sopivaa käyttäytymistä työpaikalla ja mikä ei.

Olga huomauttaa, että esihenkilöiden kohtaamat tilanteet voivat vaihdella paljonkin.

– Eikä yhden esihenkilön kohdalle osu välttämättä samanlaista tapausta kovin usein. Jos tilanteeseen törmää vaikka muutaman vuoden välein, lakikin on voinut muuttua välissä, hän sanoo.

Vaikeat asiat on helpompi ottaa puheeksi, kun näitä varten löytyy suoraan käytännön ohjeistusta.

– Suuntaamon ohjeita lukemalla tietää, että taustatukena on koko Espoo ja kaupungin tekemät linjaukset, Mari sanoo.

Lomake joka lähtöön

Myös Espoon työllisyyspalveluissa palveluesihenkilönä toimiva Susanna Tuisku kertoo hyödyntävänsä Suuntaamoa työssään mielellään. Susannan vastuulla on kolme eri neuvontatiimiä, joissa työskentelee yhteensä viitisentoista henkilöä.

– Suuntaamon käytöstä oli ainakin aluksi tarjolla runsaasti koulutuksia ja hyviä infotilaisuuksia. Niiden avulla alustaa oli helppo alkaa hyödyntää omassa työssä. Meillä oli samaan aikaan kehityskeskustelukierros alkamassa, joten aloitin Suun-

Susanna Tuisku (vas.) aloitti Suuntaamon käytön kehityskeskusteluiden tukena. Olga Silfver tutustui alustaan pulmatilanteen tultua eteen.

taamon käytön käyttämällä osaamisen kehittämisen lomaketta kehityskeskustelujen tukena, Susanna kertoo.

Sittemmin hän on hyödyntänyt Suuntaamoa myös muun muassa ryhmäkehityskeskusteluissa ja johtamissuunnitelman laatimisessa.

– Lisäksi olen käyttänyt muitakin lomakkeita. Suuntaamosta löytyy esimerkiksi tukea valmentavan työkykykeskustelun pitämiseen. Lomakkeelle on dokumentoitu valmiiksi ne kysymykset, jotka alaisen kanssa kannattaa ottaa puheeksi. Lisäksi ohjeista löytyy oma ohjeistuksensa siihen, että valmentava keskustelu käydään, kun työntekijälle on kertynyt tietty määrä sairauspoissaolopäiviä tai -kertoja, Susanna luettelee.

Hän uskoo, että lomakkeet hyödyttävät myös alaisia.

– Jos meillä on tulossa keskustelu, pyydän heitä usein tutustumaan Suuntaamosta löytyvään lomakkeeseen ennalta. Näin kumpikin osapuoli tietää, mitä keskustelussa kysytään ja mitä sen jälkeen mahdollisesti tapahtuu.

Tasa-arvoisempaa johtamista

Ihmelääke kaikkiin esihenkilötyön ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin Suuntaamo ei kuitenkaan ole. Sekä Mari että Olga kokivat verkkoalustan käytön etenkin alussa hieman turhan hankalaksi.

– Tietoa on tarjolla niin paljon, että alussa voi syntyä sellainen tunne, että kaikkeen materiaaliin ei ehdi mitenkään tutustua, Mari sanoo. Kokonaisuuteen kannattaakin tutustua pienissä paloissa.

– Jos ajattelee, että nyt istun alas ja otan kaiken tämän tiedon haltuun, verkkoalusta voi tuntua todella järkälemäiseltä ja sen rakennetta voi olla vaikea hahmottaa. Ohjeisiin ja lomakkeisiin kannattaa tutustua yksi kerrallaan, aina sitä mukaa, kun jollekin tietylle ohjeelle on tarvetta. Tällöin riittää, kun tietoon tutustuu vaikka vain vartin kerrallaan, Olga sanoo.

Pasi uskoo, että parhaimmillaan Suuntaamon ohjeistukset tekevät esihenkilötyöstä tasalaatuisempaa ja tasa-arvoisempaa.

– Ja kun systemaattisuus paranee, kaikki hyötyvät, hän sanoo.

Mari on samaa mieltä: Suuntaamon ohjeet ovat myös työntekijän oman oikeusturvan kannalta tärkeitä.

– Nyt kaikilla esihenkilöillä on saatavilla sama tieto, jota työskentelyn tukena käytetään, hän lisää.

opettaja Sari Sillanpää vie esikoululaiset usein luontoon tai esimerkiksi kirjastoon oppimaan asioita leikin varjolla.

2. & 3. ”Varhaiskasvatus ja kaikkien yhteen kuuluminen ovat tosi tärkeitä asioita lasten oikeuksien ja yhteiskunnallisen perustan kannalta”, Sari muistuttaa.

3.

päiväkoti on Sarin mukaan suuri rikkaus.

4 & 5. ”Tiistilänraitin päiväkoti on ihana työpaikka. Me autamme toinen toisiamme yli ryhmärajojen”, sanoo Sari. Käynnissä neuvottelu varhaiskasvatusyksikön johtaja Anni Sorviston kanssa.

2.

4.

3.

1.

1. Varhaiskasvatuksen

Monikulttuurinen

Kutsumustyössä

”Olen ylpeä työstäni”

Sari Sillanpään lukioajan haaveena oli tulla biologian opettajaksi. Haave tavallaan toteutui, vaikkakaan ei ihan sellaisenaan. Nyt hän opettaa esikoululaisille varhaisia taitoja Tiistilänraitin päiväkodissa – usein luonnossa liikkuen.

SARI SILLANPÄÄN ura esikouluopettajaksi on ollut monipuolinen. Hän on työskennellyt pankissa ja aluepäällikkönä kaupan alalla sekä lukenut itsensä puutarhuriksi ja koulunkäynnin ohjaajaksi. Kaikissa ammateissa hän on toiminut myös kouluttajana ja opetustehtävissä.

Koulunkäynnin ohjaajana Sari tunsi tulleensa kotiin. Hän päätti hakea opiskelemaan kasvatustieteitä, sillä erityisesti varhaiskasvatus ja inkluusion eli yhteenkuulumisen ja osallisuuden toteutuminen kiinnostivat.

Viime syksynä 59-vuotias Sari valmistui Helsingin yliopistosta kasvatustieteiden kandidaatiksi. Syksyllä hän jatkaa erityisopettajan opintoja työn ohella.

Lapset ovat aktiivisia toimijoita Tiistilänraitin päiväkoti tuli Sarille tutuksi jo opiskeluaikana. Monikulttuurinen päiväkoti on Sarista iso rikkaus, ja hänestä on upeaa tutustua eri taustoista tuleviin lapsiin ja aikuisiin. Myös henkilökunta on monikulttuurista.

– Talosta löytyy niin englannin, japanin, somalin, saksan kuin ranskan kielen puhujia. Esiopetuskieli on suomi, mutta tuemme kulttuurisesti jokaisen lapsen oman äidinkielen oppimista. Lapset lukevat kirjoja omalla äidinkielellään ja opettavat muille lapsille omia laulujaan.

Tiistilänraitissa lapset ovatkin aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat opetukseen ja pääsevät vaikuttamaan oman toiminnan suunnitteluun. Se tekee Sarille työstä arvokasta.

Ryhmässä, jossa Sari työskentelee, on 21 lasta. 12 heistä kuuluu Sarin esiopetusryhmään, josta yli puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Osa heistä osaa suomea jonkin verran, osa ei lainkaan.

– Ryhmän tukena lisäresurssina on kielikaveri-lastenhoitaja, joka tukee lasten suomen kielen oppimista.

Hyvä johtaminen on kaiken perusta

Varhaiskasvatus on vaikeassa tilanteessa läpi Suomen. Henkilökunnasta on pulaa, ja palkkaus puhuttaa. Miten Sari näkee tilanteen Tiistilänraitissa?

– En näe täällä niitä ongelmia, joista mediassa puhutaan. Tosin olen vähän jäävi, koska olen tullut alalle valtavalla palolla. Mutta henkilökuntapula ei meillä ole niin suuri kuin monissa muissa päiväkodeissa. Mielestäni hyvällä johtamisella pystytään vaikuttamaan moneen asiaan.

Sari myöntää, että alalla on vielä paljon tehtävää, mutta hän on luottavainen, että myös palkkaukseen puututaan ajan myötä. Hän kuitenkin kokee, että Espoo panostaa palkan lisäksi paljon erilaisiin joustoihin: on liikuntasetelit, työmatkatuki, joustavat työajat ja mahdollisuus opiskella työn ohella.

Parasta Sarin työssä on saada olla lapsen äänenä luomassa yhdenvertaisuutta.

– Lapsuudessa luodaan perusta tulevalle: itsetuntemusta, oppimisen iloa ja itsensä kokeminen tärkeäksi. Olen tosi ylpeä työstäni.

TÖISSÄ TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva

Senioripakun kesä käynnistyi tanssien

Senioripaku kiertää tänäkin kesänä Espoota tuomassa ikäihmisille mielekästä tekemistä näiden kotikulmille: musiikkia, runoja, kuvataidetta, teatteria, ohjattua liikuntaa ja uutuutena myös ohjattua sirkusta! Paku kiertää aina tiistaisin, aikataulu ja ohjelma löytyvät espoo.fi-sivustolta.

Senioripakun kesäkierros polkaistiin käyntiin Espoo kulttuurikeskuksessa reippaan tanssihetken ja elävän musiikin merkeissä. Hauskaa oli

– niin kuin senioripakun tapahtumissa yleensä on.

SENIORIPAKUN toiminta toteutetaan liikunta- ja kulttuuripalvelujen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyönä, jossa ikäihmiset osallistuvat itse toiminnan suunnitteluun.

HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva

GALLUP

ESPOON PARHAAT ULKOILUKOHTEET

Kesä kutsuu ulkoilemaan ja retkeilemään. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä vinkkejä, missä he käyvät ja mitä ulkoilupaikkoja suosittelevat muillekin. Tutustu niihin – ja myös kaupungin työntekijöiden omaan retkeilyaiheiseen Facebook-ryhmään!

”HELTEISEN kesäpäivän viettoon suosittelen Bodomjärven pohjoispuolista Myllyjärveä. Metsän ja kallioiden ympäröimä järvi sijaitsee korkean mäen laella, ja rannasta löytyy uimalaituri. Suosi julkisia, parkkitilaa on rajoitetusti. Olarin alueella kannattaa tutustua Friisinkallion luonnonsuojelualueeseen. Lähistöllä on myös Puolarmaarin ulkoilukeskus ulkokuntosalilaitteineen, frisbeegolfrata sekä keskuspuiston ulkoilu­ ja metsäpolkuverkostot.”

ILKKA ELFVENGREN maankäyttöinsinööri, kaupunkiympäristö

ESPOON HENKILÖSTÖN luontoretki foorumi -niminen Facebook-ryhmä jakaa kokemuksia, saavutuksia, suosituksia ja ideoita lenkkikohteista Espoon kaupungin henkilöstön kesken. Se haastaa retkeilemään espoolaisissa luontokohteissa ja kehottaa myös matkaamaan niihin pyörällä, jos mahdollista.

KÄY TUTUSTUMASSA rentoon ryhmään ja poimi oheisista Ilkan, Marian ja Riikan vinkeistä itsellesi parhaiten sopivat.

”RAKASTAN luonnossa

liikkumista. Olen innostunut frisbeegolfista, ja käyn usein esimerkiksi Oittaan ja Puolarmaarin frisbeegolfradoilla. Molemmat paikat ovat myös monipuolisia ulkoilualueita. Oittaa on erityisen rakas: olen käynyt siellä pienestä pitäen, ja sinne vetää uimarantakin. Myös Rantaraitilla on kiva kävellä tai juosta. Sen lähistöllä Laurinlahden rannan tuntumassa on kuntoportaat. Kasavuorelle Soukkaan houkuttelee upea merinäköala. Myös Soukassa on kuntoportaat.”

MARIA NORDSTRÖM lastenhoitaja, Alberga daghem

”KESÄISIN retkeilen paljon

luonnossa. Tremansskärin luontopolku sopii perheen pienimmillekin. Pitkospuille astuessa suo tuoksuu! Nuuksion alueelta löytyvät muun muassa Haukan­ ja Korpinkierros sekä Sorlammen luontopolku. Hanikan luontopolku kiertää merellisissä maisemissa. Kuntoilen myös Ala­Soukan kuntoportaissa. Jos ei halua metsän siimekseen, Rantaraitilla on kävely­ ja pyöräilyreittejä merellisessä maastossa.”

RIIKKA SIPPO-HOSIO rakennuttaja, Tilapalvelutliikelaitos