NRO 3 • SYYSKUU 2022 Näin kaupungin eri työyksiköissä kampitettiin tuloksellisesti koronan tuomia haasteita. sytyttiPoikkeustilaluovuuden 16 Somea myöshyödyntäävoiomassatyössään.Kokeilerohkeasti!06 Espoomeni,Juhlaviikkomutta50vuottakaupunkina-teemavuosijatkuuyhä.20 Onnistuimme! YHDESSÄTEHDÄÄNVIELÄKINPAREMPIESPOO!
Selviääkö palkanmaksustahyvinvointialueLänsi-Uudenmaanensimmäisestätammikuussa?
Somessa töissä
Suppailua, vesidisco, pomp purata... Nuoret espoolaiset riemuitsivat allasbileissä.
Nuorten uima-allasbileissä Leppävaaran maauimalassa muun muassa suppailtiin.
Pasmatyö takaa, että Espoon uusille asuinalueille mahtuvat myös tarvittavat palvelut.
Kuntalaisella töissä
Näin Espoon työntekijät hyödyntävät sosiaalista mediaa työssään.
Tiesitkö tämän?
Poimittua
Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuosi ei ole vielä ohi, muistuttaa Jussi Hietala.
Kysymys & vastaus
Gallup
Työsuojelun ja vointiinasiantuntijoidentyöterveydenvinkithyvinjatyöturvallisuuteen.
Korona synnytti Espoossa uusia, toimivia työskentelytapoja, joista osa jäi elämään.
Hetkinen Espoota
2ESPRESSI 3.2022
22 4 12 20 5 14 22 6 16 24
Onnistumisia
Espoo-tarinan video on päivi tetty. Ota käyttöösi! Hyödynnä myös PowerPoint-materiaali.
loppukesänvatallasbileetPärskis!Uima-kruunasimonenespoolaisnuorenelokuussa.
Lähde ulkoilemaan Hanasaaren Taidepuistoon meren äärelle! Eikä maksa mitään.
Taiteiden Espoo
TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!
URPELAOLLI
MINNA HOFFSTRÖM VS. PERUSTURVAJOHTAJA
Seuraava iso muutos on jo nurkan takana, kun HYTETin henkilöstö ja palvelut sekä työntekijöitä muilta toimialoilta siirtyy vuo denvaihteessa Länsi-Uudenmaan hyvin vointialueelle. Tämäkin muutos vaikuttaa meihin. Se näkyy ja ennen kaikkea tuntuu.
KUNTA10 KÄYNNISSÄ
TULOSTEN SELVITTYÄ on äärim mäisen tärkeää, että ne käydään työ yhteisöissä läpi. Tähän löytyy ohjeita muun muassa Essistä. Keskustelkaa ja pohtikaa koko tiimin voimin, kuinka voitte parhaiten hyödyntää tutkimustuloksia. Kunta10-tulosten käsittelyn yhteydessä voi hyödyntää myös muita käytössä olevia tietoja ja tunnuslukuja, esimerkiksi sairaus poissaoloja, asiakastyytyväisyysky selyitä ja talouden ja tuottavuuden tunnuslukuja. Monipuolinen tietojen yhdistely antaa parhaan kuvan työyhteisön tilasta ja miskohteidentarkoituksenmukaisimpienmahdollistaakehittävalinnan.
Vain muutos on pysyvää
jahenkilöstönniidenmuutoksiajaalanselvitetään31.8.–31.10.2022.TutkimusonKunta10-tutkimustaaskäynnissä.tehdäänSiinäkunta-henkilöstöntyötätyössätapahtuviasekävaikutuksiaterveyteenhyvinvointiin.
73 % Espoon kaupungin henki lökunnasta. Pistetään nyt parem maksi! Vastaamalla sähköpostiisi saamaasi Kunta10-tutkimuksen
kyselyyn saat äänesi kuuluviin ja autat koko työyhteisöäsi kehitty mään.
3
USKON, että viime vuodet ovat kasvattaneet meidän jokaisen kykyä sietää muutosta. Muu tos vaikuttaa kokemaamme turvallisuuden tunteeseen, joka on hyvin yksilöllinen. Osa meistä kokee muutokset energisoivina haas teina ja mahdollisuuksina, osa taas tuntee ne paineena tai epävarmuutena. Muutos ja sen synnyttämä tunne vaikuttavat meidän jokai sen hyvinvointiin ja Muutosjohtamisessajaksamiseen.esihenkilöillä on avainrooli, jossa korostuu kolme K:ta: kuun tele, keskustele ja kommunikoi. Oikea-aikai sella ja selkeällä viestinnällä on suuri merki tys. Asioista ja tilanteista tulee kertoa realisti sesti ja rehellisesti, asioita kaunistelematta tai luomatta paniikkia. Vastuu ei kuitenkaan ole vain viestintuojalla vaan myös vastaanotta jalla. Kolmen K:n ohje pätee meihin kaikkiin, kyse on myös itsensä johtamisesta.
ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko, Henna Palonen ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
JoTo eli uusi johtamisen ja taloustehtäviä.tiedollajakaupungissaJoTokaikkia1.1.2023.otetaanjärjestelmäkokonaisuustalousohjauksenkäyttöönMuutoskoskeetyöntekijöitä.vähentääkokorutiinityötähelpottaatiedonsaantia,johtamistasekä
VIIME TUTKIMUKSEEN vastasi
Hyvästä valmistautumisesta huolimatta muutosmatkan varrella on aina myös yllä tyksiä. Se kuuluu muutoksen luonteeseen ja haastaa meitä ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla niin omassa yksikössä kuin yli organisaatiorajojen. Muutoksien ja yllätys tenkin keskellä löydämme kyllä yhdessä tavat toimia, jotta espoolaiset saavat sujuvat palve lut jatkossakin.
Lisätietoa JoTosta Essistä.
Kerro
Lisätietoja löydät Essistä syöttämällä hakukenttään sanan f-secure.
EspooHEALTH&GREENSPACE
Espoo-tarinan painettuja esitteitä on jaettu toi mialoille ja tulosyksiköihin. Esite on saatavilla suo men-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Lisää esitteitä voi pyytää konsernihallinnon viestinnästä.
KAUPUNKI PALVELUNA -BLOGI Uusi Kaupunki palveluna -blogisarja on avoin kanava yhdessä oppimiseen. Blogisarjassa tul laan jakamaan ideoita, kokemuksia ja oppeja siitä, miten yhteiskehittämisen avulla voidaan vahvis taa ja vakiinnuttaa uudenlaista ajattelu- ja toi mintatapaa sekä jakaa tietoa ja tukea kehittäjien kesken. Lisäksi blogissa pohditaan, miten voimme hyödyntää olemassa olevaa dataa ja tietoa johta misessa ja toimintamme kehittämisessä. Kaupunki palveluna -blogit löydät Essin Blogit ja uutiskirjeet -osiosta.
Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen SPARCS-hankkeen Hiilijalanjäljillä –kohti kestävää elämäntapaa! -tapahtumasarjan tallenteet ovat oivaa katsottavaa kestävää arkea etsivälle. Nappaa mukaan oivalluksia ja vinkkejä omaanEspoo.fi-sivustoltaarkeesi.
on tehty uusi video, jota voit käyttää kertoessasi Espoon kaupungista. Videon pituus on noin kaksi minuuttia, ja se löytyy Espoon kaupungin YouTube-kanavan etusivulta.
Videosta on tehty myös kaksi noin 30 sekunnin mittaista lyhytversiota esimerkiksi somessa tai esi tysten alussa näytettäväksi. Jos haluat ladata video tiedostot omalle koneellesi, linkin tiedostoihin löydät Essistä hakusanoilla ”Espoo-tarinan video”.
KOONNUT Paula Ristimäki KUVITUS Espoon kaupunki
osallistui vuosina Health&Greenspace-hankkeeseen,2019–2022jonka tavoit teena oli löytää keinoja tukea kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä kaupungin siniviherra kenteen eli kasvillisuuden ja vesistöjen avulla.
Hankkeen suurin voimanponnistus oli Espoon siniviherrakenteen terveyshyötyjen edistämisen toimintasuunnitelman laatiminen. Se koostuu noin 30 toimenpiteestä, joiden avulla voimme edistää lähiluonnosta saatavia terveyshyötyjä Toimintasuunnitelma löytyy espoo.fi-sivustolta.
KOTIKONEELLETIETOTURVAA
Espoo-tarinasta on tehty myös PowerPoint-esitys suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisätietoa Espoo-tarinan materiaaleista löydät Essin sivulta Espoo-tarina.
NÄYTÄ ja käytä uutta videota, kun haluat tiivistetysti!Espoo-tarinanesittää
Espoon kaupungilla vakituisessa työsuhteessa olevan henkilöstön on mahdollista ostaa F-Securen tarjoamia tieto turvatuotteita käyttöönsä henkilöstöetuna erikoishintaan.
Oston jälkeen saat sähköpostiosoitteeseesi ohjelmiston lataamista ja asentamista koskevat ohjeet.
KOHTI KESTÄVÄÄ ARKEA
materiaalitEspoo-tarinankäytössäsiESPOO-TARINASTA
löydät myös virtuaalisen esitteen Muovin tarina – roskasta tuotteeksi. Siinä kerrotaan muovien kierrosta sekä Espoon kau pungin ja LAB-ammattikorkeakoulun projektista, jolla edistettiin muovien kiertoa.
Tallenteet löydät espoo.fi-sivustolta kirjoittamalla hakuruutuun sanan Hiilijalanjäljillä.
meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron VastausaikaGoGift-superlahjakortti.päättyy11.11.2022. POIMITTUA Mitä mieltä? 4ESPRESSI 3.2022
Tuotteen hankintaan liittyy myös F-Securen tarjoama tuotetuki. Edun käyttöönotto tapahtuu F-Securen palvelu sivustolta, jolla on kuvattu tilattavat tuotteet ja niiden hinnat. Saadaksesi tuotteet alennettuun hintaan käytä tilatessasi alennuskoodia: espoo15fs
TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto
Olemme myös varautuneet siihen, että jos virheitä syntyy, meillä on kapasiteettia tarttua niihin nopeasti. Lisäksi teemme jo loka–marraskuun vaihteessa testejä, jotta näemme, että tiedot siirtyvät varmasti oikein.
KYSYMYS & VASTAUSVASTAAJANA Länsi-Uudenmaan hyvinvointi alueen valmistelujohtaja Kimmo Sarekoski
5
KYLLÄ SAA . Ymmärrän, että monella on huoli siitä, miten palkanmaksujärjestel män käyttöönotto sujuu. Monella on muis tissa Sarastia-järjestelmän käyttöönottoon liittyvät pulmat vuonna 2021, mutta Espoossa ei olla törmätty yhtä vakaviin ongelmiin kuin esimerkiksi Helsingissä. Sarastia on jo Espoossa käytössä, ja esi henkilöt ja palkanlaskijat ovat oppineet käyttämään sitä.
Saako
Nyt kun versionvaihto on käsillä, on toki vaarana, että palkanmaksuun voi syntyä pieniä viiveitä. Olemme kuitenkin varautuneet mahdollisiin ongelmiin hyvin. Meillä tulee olemaan normaalia enemmän henkilöstöä töissä, ja lisäksi esi henkilötukea järjestetään selvästi taval lista enemmän. Esihenkilöille suunnattu tuki on tällaisessa tilanteessa todella tärkeää, sillä jos kysymyksiä ja ongel mia tulee, meillä on valmius vastata ja ratkaista ne. Tilanne ei saa olla se, ettei ketään saa kiinni, jos apua tarvitaan.
6ESPRESSI 3.2022
Sosiaalinen media on erinomainen väline tavoittaa asiakkaita, mutta myös tapa verkostoitua ja pysyä ajan tasalla oman alan uusista tuulista. Jokaisen kannattaa kokeilla jotakin somekanavaa.
TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS iStock
Inspiraatiotasomesta
7
S ESPRESSI 3.2022
Jokainen valitsee itse, miten sosiaalista mediaa käyttää. Aloittaa voi vaikka kollegoi den tai kaupungin omien sometilien seu rannasta: Espoo on vahvasti läsnä Faceboo kissa, Instagramissa, LinkedInissä ja Twit terissä.Jos some kiinnostaa, kannattaa pereh tyä kaupungin Työroolissa someen -ohjeis tukseen. Siinä käydään läpi, miksi Espoon kaupunki on sosiaalisessa mediassa ja miksi sinne kannattaa asiantuntijana tulla
osiaalinen media on monipuolinen toimin takenttä. Moni pitää somea vain huvittelu paikkana, mutta siellä voi myös vaihtaa aja tuksia muiden ammat tilaisten kanssa ja saada inspiraatiota sekä vink kejä omaan työhönsä.
– Kannustan kaikkia kaupungilla työskenteleviä ainakin kokei lemaan jotakin somekanavaa. Jos muita oman alan edustajia ei somessa vielä ole, voi itse ryhtyä uranuurtajaksi, joka tuo alan kuulumisia julkisuuteen, kannustaa erityis asiantuntija Paula Häkämies telee konsernihallinnon viestinnässä sosiaa lisen median tehtävissä.
— Itselleni TikTok-videoiden tekeminen on asiakas kohtaamisten välissä hyvää vaihtelua.
— Joskus keskustelun edetessä saatan ohjata nuoren esimerkiksi sairaanhoitajan juttusille. Toisinaan olen tar jonnut myös siihen apuani; jollei nuori uskalla yksin mennä vastaanotolle, voin lähteä hänen tuekseen.
Laura tekee TikTok-videoita muiden töidensä lomassa ja julkaisee niitä myös Instagramissa. Jälkimmäisessä nuoret saattavat laittaa yksityisviestiä videon aihepiiristä. Jotkut nuoret viestittelevät mieluiten Snapchatissa.
Etsivällä nuorisotyöllä on myös Facebook-tili, mutta Laura luonnehtii sitä pikemminkin nuorten vanhemmille suunnatuksi tiedotemaiseksi kanavaksi.
Seuraa Etsivää nuorisotyötä somessa: Facebook: Espoon etsivä nuorisotyö Instagram: etsivaespoo, ohjaamotalo, nuoriespoo TikTok: ntr_espoo, laura_etsivanuorisotyo
9
lukihäiriöstä ja koulukiusaamisesta. Yhteishaun alkaessa tein videon, jonka nähtyään monet nuoret rohkaistuivat kysymään lisää tietoa hakuvaihtoehdoista.
Laura kannustaa muitakin kaupungin työntekijöitä kokeilemaan somekanavia työvälineenä, jos vähänkään uskaltaa heittäytyä.
— Tutustun sen avulla heidän toimintaansa, ja vaih damme monesti ajatuksia arkityöstämme.
POIMINTOJA TYÖROOLISSA SOMEEN OHJEESTA
– Vastauksiin liitetään mukaan esi merkiksi linkki Espoon nettisivuille, josta asiakas löytää tiedot nopeim
– Kaupunkitasoisissa somekanavissa tarjoamme neuvontaa ja ohjausta kun talaisille. Vastaamme muun muassa kysymyksiin palvelujen aukioloajoista tai ohjaamme ottamaan yhteyttä sinne, missä kysyjää voidaan auttaa asian rat komisessa.Esimerkiksi palautekanava espoo. fi/palaute tai palvelunumerot ovat jat kossakin ne väylät, joiden kautta asioita otetaan käsittelyyn, ja ajanvaraus ter veysasemille tapahtuu edelleen terveys asemien puhelinpalvelussa.
#TöissäEspoolla
Vaikka et kertoisi missä olet töissä, se voi olla helposti selvitettävissä.
Pääsyy siihen, miksi esimerkiksi Espoo on sosiaalisessa mediassa, on se, että kuntalaiset ja sidosryhmät ovat siellä, Paula kiteyttää.
Kun työstäsi,sometatkäytätunnistetta
Kysy tarvittaessa neuvoa kaupungin viestijöiltä.Joskohtaat häirintää tai uhkailua, ota viestit talteen ja ole yhteydessä esihenkilöösi tai oman alueesi työsuojeluun.
min itse. Palautteet ohjaamme useimmiten lähettämään palau tepalveluun, jolloin mukaan voi liittää tarkempia tietoja, Paula sanoo.Joskus yksityisesti vastattu viesti saa suuren yleisön huomion. Paula kertoo esimerkin. Eräs julkisuuden henkilö oli laittanut viestiä kaupungin katukunnossapi dosta. Vastauksen saatuaan hän lin kitti sen omalle sometililleen näky viin.– Tieto kunnossapidosta ja sen aikatauluista levisi tätä henkilöä seuraavien tietoon. Vastaus tavoitti monia sellaisiakin asukkaita, jotka eivät Espoon kanavia seuraa.
Enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia
Viesti omalla tyylilläsi. Suosi selkeää kieltä ja vältä jargonia. Ole ystävällinen ja pysy asiassa. Jos on tarpeen, pyydä anteeksi.
Julkaise vain materiaalia, johon sinulla on oikeudet.
julkaistu asia voi lähteä leviämään, PaulaMonellemuistuttaa.sosiaalinen media saattaa olla ensisijainen viestintäkanava, ja esi merkiksi osa yrityksistä käyttää sen eri kanavia asiakassuhteiden ylläpitoon. Samaa saatetaan odottaa kaupungilta, ja kuntalaiset lähettävätkin kysymyksiä ja palautetta Espoolle somessa.
10ESPRESSI 3.2022
tarpeeseen Facebook sopii somekana vista parhaiten, sillä se on esimerkiksi Twitteriin verrattunaPääsääntöisestivuorovaikutteisempi.ihmisetkäyttäytyvät tässä ryhmässä asiallisesti, vaikka erilaisia näkemyksiä tuodaankin esiin.
11
KAUPUNKIYMPÄRISTÖN projek tinjohtaja Mika Rantala perusti seitsemisen vuotta sitten Teh tävä Leppävaarassa -nimisen Facebook-ryhmän asukkaiden palautettajossatarpeen3D-kaupunkimalliavälineenäpalautekanavaksi.—Kaupunkisuunnittelunkäyttämäämmevartenolisaadakeskustelufoorumi,asukkaatpääsisivätantamaanjakeskustelemaanaiheesta.
TEHTÄVÄ FACEBOOKISSA
Siksi somekanavat ovat hyviä välineitä tavoittamaan paitsi espoolaisia asukkaita, myös kollegoita. Keskusteluissa pääsee osallistumaan ajatustenvaihtoon ja vah vistamaan muun muassa omaa asiantun tijaprofiilia.Toisinaan kaikki keskustelu ei ole rakentavaa. Esimerkiksi sosiaalipalvelui hin tyytymätön asiakas saattaa kritisoida vaikka sitä, että on saanut kielteisen pää töksen asiaansa ja siitä närkästyneenä kertoo tilanteesta somekanavallaan.
Tällä hetkellä Tehtävä Leppävaarassa -ryhmään kuuluu noin 1 200 jäsentä, ja Mika pitää sitä hyvänä kanavana tiedottaa esimerkiksi alueen kaavahank keista.—Tähän
Tämä oli Facebook-ryhmän lähtökohta, Mika selittää. Hän on huomannut, että tällainen foorumi on hyvä tapa sitouttaa asukkaita mukaan oman alueensa suunnitteluun.—Asukasvuorovaikutus vaatii työtä. Aikaa Facebookissa minulta kuluu viikoittain reilun tunnin verran ja lisäksi asukastapaamisiin Teamsissa tunnista kahteen kuukaudessa. Niistäkin tiedotan Facebook-ryhmässä.
Vuorovaikutuksen työkalu
Sensuuriakaan ryhmässä ei juuri harrasteta. — Oikeastaan vain poliittista agendaa ajavat puheenvuorot olen poistanut, mutta muuten ryh mässä sana on vapaa.
– Päätöstä ei kuitenkaan muuteta vain siksi, että siitä on käyty keskustelua somessa.Josjostakin sosiaalisen median kana vasta saa negatiivista palautetta, on parasta pysytellä rauhallisena.
— Se on ainoastaan hyvä asia, ja keskustelu palkit see. Saamme täydentäviä ajatuksia, joita voi mahdol lisesti hyödyntää jatkossa muissakin hankkeissa.
– Somessa saatetaan keskustella voi makkaidenkin tunteiden varassa, joten tärkeätä on tarkistaa, mikä kuohahduksen on aiheuttanut. Asiallisiin kysymyksiin on syytä vastata, mutta jos viesti on kovin provosoiva, keskustelusta voi ihan hyvin poistua, Paula neuvoo.
Mika pitää Tehtävä Leppävaarassa -ryhmää hyvänä asukasvuorovaikutuksen työkaluna, vaikka hän ei siviilielämässä omien sanojensa mukaan ole kaan someaktiivi.
— Somessa olemista työroolissa ei tarvitse pelätä, mutta jokaisen on hyvä arvioida, miten siellä oleminen istuu itselle ja mikä kanava toimii parhai ten. Omaan projektinjohtajan työhöni Facebookissa oleminen sopii.
Liike vapauteen
Hanasaaren Taidepuistossa on taidetta kaikkien pohjoismaiden taiteilijoilta. Vain islantilainen lasi veistos löytyy sisätiloista. Osa teoksista on Ruotsin valtion lahjoituksia satavuotiaalle Suomelle 2017. Samaisena vuonna valmistui myös kulttuurikeskuk sen Yksiperuskorjaus.lahjoistalöytyy mereltä. Ruotsalaistaiteilija Anna Uddenbergin suihkulautailijaveistos pärskii vettä ja kohoaa korkeuksiin.
– Panssaroituun asuun pukeutunut nykyajan vapauden jumalatar harrastaa modernia elämys kulttuuria. Teos on valaistu iltaisin ja öisin, ja vesi suihku on päällä pakkasiin asti. Kun merivesi on matalalla, kiviä pitkin pääsee katsomaan veistosta lähempää, kertoo Tiinaliisa.
HETI HANASAAREN ruotsalais-suomalaisen kult tuurikeskuksen edessä Suomi ja Ruotsi kohtaavat toisensa. Suomalaistaiteilija Kaarina Kaikkosen alumiinipatsaat ja graniittipaadet etenevät kohti naapurimaan taiteilijan Elisabet Sageforsin niin ikään punagraniittisia lohkareita.
12ESPRESSI 3.2022
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto
Projektipäällikkö Tiinaliisa Granholm (oik.) ja ohjelma koordinaattori Alexandra Enberg taiteilija Kaikkosen teoksen edessä.
Oivalluksien äärellä
Vieressä opas toteaa koululaisryhmälle, että teokset peilaavat myös maiden historiaa: Ruotsin kivet muodostavat tasaisen ja pitkän suoran, Suomi on möykkyisempi.–Teoksetovat merkkivuodelta 2009, jolloin oli kulunut 200 vuotta siitä, kun Suomi ja Ruotsi läh tivät kulkemaan eri teitä, kuvaa projektipäällikkö Tiinaliisa Granholm.
Saisiko olla pohjoismaista taidetta raikkaassa ulkoilmassa? Tervetuloa Hanasaaren Taidepuistoon! Avoinna aina ja ihan jokaiselle keskellä kaunista merimaisemaa.
– Tässä on selfiepaikkamme. Oivallus on osa taideteosta, joka on valmis vasta katsojan koke muksen jälkeen. Teos heijastaa sekä ympäröivää luontoa että eri vuorokauden aikoja. Syksyllä ruska hohtaa ja talvella teos voi olla huurteen peitossa, kuvaa Tiinaliisa.
Anna Uddenbergin suihkulautailijaveistos elämyskulttuurista.kertoo
Seuraavana reitin varrella on tanskalaisen Jeppe Heinin ruostumattomasta teräksestä tehty teos, joka on kiillotettu peilikirkkaaksi. Lahjoittajana on Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto.
Mirza Cizmicin teos Länsiväylällenäkyykuuluvuudestayhteentalvellaasti.
Taide kohtaavatluontoja
Kaikissa Taidepuiston töissä ympäröivä luonto on osa teosta ja elämystä.
Taidetta jahtaamaan!
Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikes kus edistää nimensä mukaisesti maiden välistä yhteistyötä. Sitä kuvastaa hyvin myös molempiin maihin kotiutuneen bosnialais-suomalaisen Mirza Cizmicin palapeliteos, joka ilmentää vuorovai kutusta. Talvella aitaan maalattu teos näkyy jopa Länsiväylälle.Kaikenkaikkiaan Taidepuistossa on yhdek sän teosta, joita voi käydä ihailemassa milloin vain: puisto on aina avoin, eikä vierailu maksa mitään. Taidepuiston kotisivuilta löytyy kartta Taidejahtiin, johon voi osallistua koko perheen voimin. Tehtävät innostavat tutustumaan taiteeseen eri tavalla.
13
– Kuten kaikissa Taidepuiston töissä tässäkin ympäröivä luonto on osa teosta ja elämystä. Siksi puistossa kannattaa käydä eri vuodenaikoina.
Jeppe Heinin ruostumattomasta teräksestä tehty teos Fragmented Circle.
Børre Sæthren valotaideteos sulautuu luontoon, mutta säteilee valoa hämärässä.
Norjan lahja 100-vuotiaalle Suomelle on Børre Sæthren valotaideteos. Upeimmillaan männynlat vassa sijaitseva kolmio säteilee fluorisoitua valoa hämärässä. Tiinaliisa määrittelee teoksen avaruu desta singahtaneeksi elementiksi, joka lähettää sig naaleja takaisinpäin.
Pasmasuunnittelulla pyritään vaikuttamaan näihin asioihin ajoissa. Tärkeää – ja myös uutta – on, että prosessissa on mukana eri toimialojen edustajia jo aivan alusta alkaen.
– Kasvavassa Espoossa tarvitaan lisää asuntoja ja niitä rakennetaan paljon. Rakentamisbuumissa kaupungin palveluiden tarpeet maankäytölle voi vat jäädä muiden jalkoihin. Niille pystytään ehkä osoittamaan vain ”yli jääneitä”, eri tavoin toimi mattomia rakennuspaikkoja, tai alueita, joille on eri syistä kallista rakentaa. Esimerkiksi päiväkodin pitäisi olla paikalla, jossa se on mahdollisimman helposti alueen asukkaiden ja julkisen liikenteen saavutettavissa, tutkija Laura Malm-Grönroos kaupunkisuunnittelukeskuksesta selventää.
Missä rakennetaan, siellä tarvitaan myös palveluita – päiväkoteja, kouluja, terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Ja näille taas täytyy löytyä paikka, joka on alueen asukkaiden ja rakentamisen kannalta optimaalinen. Tämän varmistamiseksi syntyi pasma.
– Päivittäminen ja uudelleen arviointi ovat oleellinen osa työtä. Kaupungit elävät, ja suunni telmat sen myötä, Laura summaa.
ESPOOLAISILLEPALVELUITAPASMALLA
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Katja Nirkkonen ja Espoon kaupunki
– Keskustelemme yhdessä eri toimialojen maankäytön tarpeista. Tämän jälkeen mietimme, miten kaikkien tarpeet tulisivat järkevimmin huo mioiduiksi, onko esimerkiksi yhteistyölle mahdol lisuuksia. Voisiko vaikka sama rakennus tai tontti palvella useampaakin toimialaa?
Pasma on lähtenyt liikkeelle suunnittelijata son tarpeista. Laura on ollut aktiivisesti luomassa sitä, ja nyt ollaan jo pitkällä: ensimmäinen pasma kartta, yhteinen näkemys pitkän aikavälin tarpeista palveluiden maankäytölle on pian val mis.Lopussa kartta siirretään kaupungin yhtei seen kuntatietojärjestelmä Locus Cloudiin paikkatietona. Siellä ne ovat kaikkien asianosaisten saavutettavissa. Pasmatyö ei kuitenkaan pääty tähän.
14ESPRESSI 3.2022
TIESITKÖ TÄMÄN?
PASMA 2050+ on pitkän aikavälin suunnitelma palvelujen maankäytöstä. Sillä halutaan varmis taa, että kaupungin palveluille on aivan konkreet tisesti tilaa tulevaisuudessa, kun asuminen keskit tyy ja tiivistyy.
ryhmässä edustettuina KYT, KOTO, HYTET ja Elinvoima.
• Espoon väestöskenaario 2060
• Espoon väestöennuste 10 seuraavalle vuodelle
• nykyisten laajennustarpeetpalveluiden
•käytönjärjestelmään.CloudsiirretäänsisältämäPasmakartantietoLocus-kuntatieto-Tietomaanpalvelutarpeista on silloin yhdessä paikassa • kaikkien asianosaisten saatavilla • mahdollistaa ennakoimisen •
2. palveluläpialatToimi-käyvätnykyistäverkkoa
Omat ja yhteiset työpajat, seminaarit, palaverit
Tutkija Laura Malm-Grönroos (kaupunkisuunnittelu/KYT), hankepäällikkö Tuija Höysniemi (tilapalvelut/KYT), maankäyttöinsinööri Sakar Taimouri (tonttiyksikkö/KYT), erityissuunnittelija Auli Toivonen (KOTO), hankesuunnittelija Kaisa Peltonen (elinvoima), projektipäällikkö Anu Norros (HYTET) / erityissuunnittelija Iina Taari (HYTET).
ja sen
• olevatinvestointiohjelmassahankkeet
•pasmakartta.tietoinasyntyylopputuloksenaYhteistyönpaikkaolevaKarttakertoo
4. helpottaa
alueen nykyisellään säilyvät palvelut
•edustajantarpeitakehittämisenpasmatyöryhmänkanssa.
Pasmatyöryhmä:
• MAL-tavoitteet (Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen sopimus maan käytöstä, asumisesta ja liikenteestä)
1. määritteleetyöryhmäPasmamaankäytölle.tarpeenTyö
15
• asukkaiden toiveet: asukaskyselyt ja asukastilaisuudet
eteneepasmatyöNäin
• nykyinen palvelutilanne / palveluverkko
kokonaisuuksienpalveluverkkohahmottamista
• kaavoitusohjelma
3.
Määrittelyssä otetaan huomioon
• alueiden kehittämishankkeet
• uusien palveluiden tarpeen
TEKSTI Mäkilä KUVAT Roope Permanto
Etänä on vaikea jalkautua
TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO
Pi
Koronan opit
Sulkutoimet pakottivat luovuuteen Kaikki eivät suinkaan voineet jatkaa asiakkai densa kohtaamista samaan malliin kuin nuoriso palveluiden työyksikössä. Etenkin kulttuuriala kärsi ison kolauksen, kun tapahtumia täytyi peruuttaa kerta toisensa jälkeen. Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mukaan sekä kaupungin kulttuuriyksikkö että organisaation kumppanit reagoivat tilanteeseen nopeasti.–Opimme paljon siitä, miten poikkeukselli sessa tilanteessa kannattaa toimia. Tästä on var masti paljon apua tulevia kriisejä varten. Pää töksiä ja ohjeita sateli tiuhaan tahtiin, monesti lyhyelläkin varoitusajalla. Emme kuitenkaan missään vaiheessa lamaantuneet, vaan opimme
Liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja liikkuva nuorisotyö joutuivat koville, kun korona esti kaupunkilaisia kohtaamasta toisiaan. Eri yksiköissä sopeuduttiin tilanteeseen nopeasti, kukin omalla tavallaan. Osa uusista toimintatavoista todettiin pian niin hyviksi, että ne saivat jäädä pysyvään käyttöön.
ETÄTÖITÄ , sulkeutuneita julkisia tiloja ja hiljaisia katuja. Siinä muutamia asioita, joista viime vuodet jäävät eittämättä monen espoolaisenkin mieleen. Kaikissa kaupungin työyksiköissä etätyöt eivät kuitenkaan tulleet kysymykseenkään: kun koko työn ydin liittyy asiakkaiden kohtaamiseen, uusia toimintatapoja oli pakko omaksua nopeasti.
– Moni nuorisotalojen työntekijä siirtyi verk koon, ja mekin otimme haltuun nuorten suosiman Discord-alustan. Jalkautumista ja etsivää nuori sotyötä ei kuitenkaan voi tehdä etänä, joten ta pasimme nuoria sitten ulkona ja ostoskeskuksissa,
Fistbumpit ja kyynärvarsikättelyt tulivat pian tutuiksi, mutta samaan aikaan nuorisopalveluissa oli pakko pohtia tarkkaan, voidaanko nuoria yli päätään kohdata, ja miten se voidaan tehdä turval lisesti. Omat sisäiset palaverit oli helppo siirtää Teamsiin, mutta osa nuorista oli äkkiä yhä vai keammin tavoitettavissa.
– Jalkautuva etsivä nuorisotyö perustuu nimen omaan siihen, että tapaamme nuoria puolijulki sissa tiloissa, kuten kaduilla ja kauppakeskuksissa. Äkkiä näihin tiloihin jäivät vain meidän asiak kaamme eli nuoret, ja heidän lisäkseen päihteiden käyttäjät. Itse työ jatkui periaatteessa normaalisti, mutta toki turvaetäisyyksistä täytyi pitää huolta, Ville kertoo.
joissa nuoret viettivät aikaa rajoituksista huoli matta, Ville sanoo.
Lisäksi nuorisopalvelut alkoivat järjestää ka verit-kävelyitä, joissa nuori ja nuoriso-ohjaaja kohtasivat ulkona kävelyn merkeissä.
– Kävelyt ovat olleet todella hyviä ja niistä on saatu paljon hyvää palautetta. Kävellessä emme ole kuitenkaan voineet auttaa täyttämään esimerkiksi Kelan hakemuksia. Siksi kohtaamme nuoria yhä ensisijaisesti siellä missä ennen ko ronaakin. Toimistohommien osalta palaverit ovat kuitenkin pysyneet Teamsissa. Se on tehok kaampaa ja säästää aikaa, joka kuluisi muuten eri toimipisteestä toiseen siirtyessä, Ville pohtii.
16ESPRESSI 3.2022
Tämän huomasi myös etsivää nuorisotyötä te kevä Ville Sirviö
Virpi Mikama, Susanna Tommila ja Ville Sirviö kokoontuivat WeeGeen Futuroon kuvaukseen ja vaihtamaan ajatuksia, mitä eri yksiköissä on koronaaikana opittu.
17
– Nuoret voivat huonosti jo ennen koronaa, nyt he voivat vielä huonommin. Samaan aikaan emme vielä tiedä, kuinka moni ikäihminen on jäänyt ko
18ESPRESSI 3.2022
– Se mahdollisti asioita, joita aiemmin pidettiin mahdottomana. Pääsimme tekemään yhteistyötä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kanssa ulkoti loissa, Susanna kertoo.
Susanna, Ville ja Virpi ovat yhtä mieltä siitä, että korona-aikana kehitettiin monta käytäntöä, joita kannattaa yhä jatkaa. Haasteet innovoimaan!laittoivat
Susanna huomauttaa, että koronan jälkipyykki on kuitenkin vielä edessä, eikä tilanne suinkaan ole vielä ohi.
siihen, että aina löytyy jokin keino toimia, Susanna pohtii.Susannan mukaan tilanne johti innovatiiviseen, ratkaisukeskeiseen tapaan toimia.
Myös digitaalisten palveluiden rooli kasvoi no peasti.–Huomasimme kuitenkin pian, ettei pelkästään se, että striimaamme tapahtuman verkkoon, välttä mättä toimi. Esimerkiksi teatterikokemukseen kuu
luu olennaisesti se, että taide koetaan paikan päällä ja päästään osaksi sitä. Tämä herätti meidät pohti maan erilaisia ratkaisuja siihen, miten digitalisaa tiota kannattaa käyttää hyödyksi niin, että se tuo aidosti lisäarvoa kokemukseen.
Jälkipyykki kurittaa kulttuurialaa
– Esimerkiksi koululaisten uimataito on hei kentynyt huimasti, kun uimahalleja täytyi pitää kiinni eikä koulujen uimaopetusta voitu järjestää. Korjausliikkeitä on tehty, ja tänä kesänä kesäui makouluja onneksi järjestettiin taas normaaliin ta paan, hän sanoo.
– Olemme tarjonneet ulkokuntosalien käyt töön opastusta, ja kaupungin rannat ja puistot ovat päässeet aiempaa paremmin käyttöön. Moni on varmasti ilahtunut siitä, että liikunta on tullut lä hipuistoihin ja muutenkin helpommin lähestyttä väksi, Virpi kertoo.
Etäjumpat tulivat jäädäkseen Myös liikuntapalveluissa kokeiltiin striimausta. Etäyhteyksin järjestetyt liikuntahetket eivät kui tenkaan heti tavoittaneet kohdeyleisöään.
Kulttuurialan ja nuorisopalveluiden kokemat haas teet ovat tuttuja myös liikuntapalveluissa. Liikun nanohjaustoiminnan liikuntapäällikkö Virpi Mika man mukaan myös liikunta-alalla oli pakko keksiä pian, miten asiakkaat voidaan tavoittaa tiuhaan tahtiin muuttuvista rajoituksista ja säädöksistä huolimatta.–Ulkoliikunnan ja ulkoilun suosio kyllä räjähti, mutta emme saaneet kokoontua. Pyrimme siksi löytämään nopeasti paikkoja, joissa ryhmäliikun taa voitaisiin järjestää turvallisesti ulkona. Otimme esimerkiksi kaupungin tekonurmikentät käyttöön. Ne ovat lämmitettyjä, joten pystymme hyödyntä mään niitä läpi vuoden.
Ulkoilu ja ulkoliikunta ovat tulleet Virpin mu kaan jäädäkseen.
19
– Alussa pidimme myös parvekejumppia niin, että liikunnanohjaaja oli pihalla näyttämässä liik keet ja palvelukeskuksen väki osallistui jumppaan joko pihalla tai omilla parvekkeillaan jumpaten. Ul kona tehtäviä tuolijumppia on jatkettu myöhem minkin, ja palvelukeskukset hyödyntävät etänä tai hybridimuotona toteutettua ryhmäliikuntaa mielel lään, Virpi Onnistumisistakertoo. huolimatta myös Virpi kantaa huolta koronan aiheuttamista pulmista.
teihinsa koronan jälkeenkin, Susanna luettelee. Kulttuurialalla myös talousvaikutukset ovat isoja. Niistä yli pääseminen vie aikaa, eikä epäva kaa maailmantilanne suinkaan helpota tilannetta. – Tuntuu siltä, että olemme yhä kuilun reu nalla, joten meidän täytyy edelleen olla valmius asemissa. Pitkällä aikavälillä se on aika kuluttavaa.
Ulkoilu ryhmäliikuntakiinnosti,sinnitteli
– Palvelu oli niin uusi, että monilla kesti hetken löytää sen Sittemminäärelle.striimatut ja etäyhteyksillä toteute tut jumpat ovat tulleet jäädäkseen. Niistä on iloittu Virpin mukaan etenkin palvelukeskuksissa.
Susanna (vas.) uskoo, että korona opetti paljon siitä, Villetuleesellainenkannattaapoikkeustilanteessamitentoimiajosmyösjatkossaeteen.Virpija(alla)komppaavat.
2. 4. 5. 3. 1. 1. Kaupunkitapahtumien tiimiin kuuluu neljä henkilöä. Toimisto on sopivasti näyttelykeskus WeeGeellä. 2. Espoo juhlii! -viikkoa vietettiin elokuussa, ja se huipentui Espoopäivään. Teemavuosi ei kuitenkaan ole vielä ohi, vaan jatkuu edelleen. 3 & 4. Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuosi on vienyt Jussin myös roudarin hommiin. Tässä kuljetetaan kalustoa Marketanpuistoon, jossa järjestettiin Järvenperän Juhlakarnevaali 23.8. 5 & 6. Jussi ja vastaanottamaanJuhlakarnevaaliJärvenperänvalmiinajuhlakansan. 20ESPRESSI 3.2022
– Innostun ajatuksesta, että Espoosta kehitetään entistäkin parem paa tapahtumakaupunkia – edellytyksiä siihen kyllä on. Valtuustokauden kehit tämisohjelmaankin kirjattiin tavoite tapahtumien yhteisöllisestä Espoosta.
6. KUNTALAISELLA TÖISSÄ
– Esimerkiksi päiväkodeissa on askar reltu teemavuoden innoittamana.
Teemavuosi jatkuu vielä
mahdollistajaElämysten
– Tämä vuosi on ja on ollut mainio mahdollisuus tuoda kaupungin perus toimintaa näkyväksi ja esitellä Espoota monimuotoisena eri tapahtumien avulla, JussiKeväälläpohtii.
Kehittäminen tuntuu asialta, jota Jussi haluaa tehdä jatkossakin, kun vuoden mittainen tapahtumakoordi naattorin sijaisuus päättyy.
työntekijöille jaettiin muun muassa auringonkukansiemeniä ja Wee Geen museoihin oli heinäkuussa vapaa pääsy. Teemavuoden muistamisen ei tar vitse olla kovin mahtipontista, vaan se voi nivoutua luontevasti arkityöhön.
Inspiraatiota tarjolla
Asukkailta saatu palaute palkitsee.
Monipuolisen vuoden haasteena on ollut eri tapahtumista viestiminen.
– Olisi hienoa, jos kaikki pienet kin teemavuoden tapahtumat tulisivat tietoomme ja voisimme kertoa niistä muillekin kaupungin työntekijöille –tämä voisi innostaa tekemään vastaa vanlaista.
TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Juho Kuva
mavuoteen liittyviä sisältöjä eri toimi aloilta tyhy-päiviä varten.
– Työkenttänäni on suurimmaksi osaksi asukkaille suunnattujen tapah tumien koordinointi ja viestintä. Päivät kuluvat eri alojen toimijoiden ja henki löiden kontaktoinnissa, asioiden järjeste lemisessä ja tapahtumien mahdollistami sessa, hän kiteyttää.
Kun Jussi viime vuonna aloitti tapahtu makoordinaattorin sijaisuuden, aloitet tiin myös Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuoden suunnittelu. Teemavuoden koordinaatioryhmä koostuu osallistujista jokaiselta toimialalta.
Jussi kannustaa työporukoita käyttämään hyödyksi teemavuoden statusta, sillä kei not ovat melko vapaat. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämiseksi on kerätty tee
Hietala työskentelee Espoon kaupunki tapahtumissa, joka kuuluu osaksi Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluita.
TAPAHTUMAKOORDINAATTORI Jussi
– Tuntuu hyvältä, kun jokin tapah tuma on ollut onnistunut ja siitä saa kiitosta tyytyväiseltä espoolaiselta.
Omia työtehtäviään kuvaillessaan Jussi käyttää sanaa mahdollistaminen.
21
Tapahtumien yhteisöllinen Espoo
– Pyrimme tarjoamaan Espoon asukkaille inspiraatiota ja elämyksiä heidän kotikaupungissaan. Esimerkiksi Espoo-päivä on sellainen: päivän sisäl lön tekevät asukkaat ja eri yhteisöt. Meidän tehtävänämme on koordinoida tapahtuma ja tehdä se mahdolliseksi.
Tapahtumakoordinaattori Jussi Hietala haluaa olla mukana kehittämässä kaupungin tapahtumatarjontaa mahdollisimman monipuoliseksi ja kaikkia asukkaita palvelevaksi.
Työntäyteinen teemavuosi
– Ei kannata unohtaa myöskään Espoo Cateringin juhlaleivosta. Sitä voi tilata vaikka tyhy-päivän tarjottavaksi.
ESPRESSI 3.2022 22
HETKINENJuho Kuva
Lois(kah)-tavatallasbileet
Espoolaisnuorille järjestettiin elokuun lopulla päihteettömät ja maksuttomat uima-allasbileet Leppävaaran maauimalassa. Bileet oli suunnattu 7-luokkalaisille–17-vuotiaille nuorille. Tarjolla oli allasdiscoa, Wibit-rata, suppailua ja erilaisia kilpailuja sekä hodareita että mocktaileja. Riemukkaasta polskutuksesta ja pärskytyksestä päätellen bileet olivat menestys.
ESPOOTAKUVA
NUORISO-OHJAAJA
23
Jukka Kilpelän vetämät disko jumpat olivat suosittuja. Vesi lensi ja yleisöllä oli hauskaa!
MITEN PYSYN TERVEENÄ JA HYVINVOIVANA?
”
ITSESTÄÄN huolehtiminen on tärkein asia, josta meidän jokaisen täytyy ottaa vastuu. Meillä on erilaisia tapoja huolehtia omasta jaksamisestamme, esimerkiksi liikunta, musiikki, luke minen, käsityöt ja luonnossa retkeily. Oma tapa pitää vain löytää. Ja kun itse voi hyvin, jaksaa huolehtia myös muista. Työpaikan hyvinvointi ja turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla.
MARGIT YLÄ-MONONEN, työsuojeluvaltuutettu,suomenkielinenvarhaiskasvatus
Kuka on työpaikkasi tärkein toimija työsuojeluja työturvallisuusasioissa? Sinä itse! Kerro turvallisuushavainnoistasi esihenkilöllesi, raportoi niistä Hessuun ja pidä huolta itsestäsi. Lue asiantuntijoiden vinkit.
Espoon kaupungilla työskentelee 14 päätoimista työsuojeluvaltuutettua ja viisi työsuojelupäällikköä. Työsuojelutoimijat auttavat, neuvovat ja tukevat henkilöstöä ja esihenkilöitä työsuojeluun ja työturval lisuuteen liittyvissä tilanteissa. Lisäksi käytössämme on Hessu-työturvallisuusjärjestelmä, jonne tulee kir jata sattuneet tapaturmat, väkivalta- ja uhkatilanteet, riskien arvioinnit ja turvallisuushavainnot, joita ovat muun muassa läheltä piti- ja vaaratilanteet, mutta myös positiiviset havainnot. Lisätietoa työsuojelusta ja työhyvinvoinnista Essin Henkilöstö-osiossa.
EIJA OVASKAINEN , työsuojelupäällikkö,kaupunginkonsernihallinto
”ENNAKOINTI on mielestäni tärkeintä työturvallisuudessa. Ennakoimalla varaudut vaaratilanteisiin ja pienennät onnettomuusriskiä. Jokainen tekee päivit täin useita turvallisuusvalintoja ja tekoja: varaanko riittävästi matka aikaa vai onko aina kiire, mitkä kengät valitsen talviliukkailla jalkaani, lukitsenko tietokoneen aina poistuessani työpisteeltä, laitanko tavarat paikoilleen käytön jälkeen vai jäävätkö ne hujan hajan. Ennakoi ja päätä toimia turvallisesti!”
GALLUP
PIRJO LATVALA työterveyspalveluttyöfysioterapeutti,,
”TAUOTA istumista! Runsaalla ja pitkäkestoisella, yhtäjaksoisella istu misella on todettu olevan muista elin tavoista riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen. Näitä yhteyksiä ovat muun muassa heikentynyt aineenvaihdunta ja verenkierto sekä nivelten jäykistyminen. Lisäksi selkävaivojen, kakkostyypin diabeteksen ja valtimosairauksien riski lisääntyy.”
