Espressi 3/2023

Poimittua

Espoon työntekijöille on tarjolla runsaasti maksutonta liikuntaa. Lue lisää jutustamme ja Essistä!

Kysymys & vastaus

Mitä kaupunki tekee työpaikkojen turvallisuuden eteen? Työsuojelupäällikkö vastaa.

Tekoäly

Tekoälyyn pohjautuvat keskusteluohjelmat tulivat rytinällä saataville. Hyvä vai huono asia?

Taiteiden Espoo

Sellosalissa viihtyy kävijöiden lisäksi henkilökunta, niin vakiporukka kuin vuokratyöväki.

Tiesitkö tämän?

Espoo on Suomen Piilaakso! Elinkeino­ ja työllisyyspoliittiset painopisteet nyt määritelty.

Onnistumisia

Espoosta Suomen paras kotouttaja: näin kotoutetaan kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Kuntalaisella töissä Kirjastot ovat monipuolisia palvelukeskuksia. Mitä kaikkea kirjastotyöntekijän pitää osata?

Hetkinen Espoota Espoo­päivän aikaan vesikin tanssahteli värillisinä liekkeinä.

Gallup

Lue kolmen kaupungin työntekijän kokemukset JoTon käytöstä!

Yksi Espoopäivän valovoimaisin esitys oli Tapiolan keskusaltaalla nähty Tanssivat Vedet.

Syksyn hämärinä iltoina voi kotonakin leikitellä erilaisilla valoilla. Tunnelma edellä!

JOHANNA PAJAKOSKI VIESTINTÄJOHTAJA

LISÄÄ TARINOITA VERKKO-ESPRESSISSÄ!

Kädessäsi olevasta Espressi-lehdestä on nyt olemassa myös verkkoversio. Sieltä voit lukea myös sellaisia tarinoita, joita ei printtilehdessä ole julkaistu. Tutustu esimerkiksi Christeliin ja Hannuun, joilla molemmilla on takanaan huikea 50 vuoden ura kaupungilla!

Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.

Äänensävykoulutus avuksi asiakastyöhön

MILLÄ ÄÄNELLÄ Espoon kaupunki puhuu? Tähän perehdytään Äänensävykoulutuksessa 22.11. Koulutus on tarkoitettu kaikille Espoon kaupungin työntekijöille, jotka viestivät kuntalaisille tai kohtaavat asiakkaita esimerkiksi puhelimitse, palautekanavassa, sähköpostitse, verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai kasvokkaisissa kohtaamisissa. Tarkemmat tiedot löydät Essin koulutuskalenterista.

Ajattelu on uusi supervoima

TEKOÄLY on tämän ajan kuuma puheenaihe. Sen luvataan tarjoavan meille mahdollisuuden tehdä työtämme älykkäämmin ja tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Sivulta kuusi alkavasta jutusta voit lukea esimerkkejä ja ideoita siitä, mihin kaikkeen tekoälystä voi olla apua kaupungin tehtävissä.

Tekoälyn hyödyntäminen on ehdottomasti viisasta ja on tärkeää, että myös meillä Espoossa laaditaan pelisääntöjä tekoälyn hyödyntämiseen. Eettiset kysymykset ovat keskeisiä ja tekoälyn hyödyntäjän on syytä olla perillä siitä, mihin boteille syötetyt tiedot päätyvät ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Lisäksi tekoälyn kanssa tarvitaan kriittistä ajattelua, kyseenalaistamisen kykyä sekä taitoa jalostaa tekoälyn tuottamaa dataa ja sisältöjä uudeksi ajatteluksi ja oivalluksiksi.

Viestinnän näkökulmasta tekoäly tarjoaa huikeita mahdollisuuksia esimerkiksi sisällöntuotannon tehostamiseen. Somepostauksia, kolumneja, valokuvia ja muita sisältöjä voidaan tuottaa nopealla tahdilla valtava määrä. Informaatiotulva on ollut ennen tekoälyäkin jo valtava, entä jatkossa? Meitä ihmisiä ja meidän ajattelukykyämme tarvitaan. Meidän tehtävämme on jatkossakin pitää huolta siitä, että viestintä on kaikin tavoin vastuullista.

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU

Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

Ja ne tärkeimmät: tunteet, empatia, inhimillisyys. Ne ovat jatkossakin meidän ihmisten työtä. Tekoäly on ahkera ja tunnollinen työkaveri, mutta ajattelua ei voi ulkoistaa.

KOONNUT toimitus KUVITUS Espoon kaupunki

TURVAA TYÖHÖN PÄIVÄKODISSA

JA KOULUSSA

Jotkut lapset saattavat käyttäytyä välillä uhkaavasti päiväkotitai koulupäivän aikana. Nämä tilanteet saadaan hoidettua mahdollisimman turvallisesti, kun kaikki työntekijät tunnistavat uhkaavan käyttäytymisen ennakoivat merkit ja osaavat toimia tilanteessa yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. Uhkaavan käyttäytymisen ennakoivat merkit ja yhteisesti sovitut toimintatavat kirjataan lapsi- tai oppilaskohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa ja se on kaikkien lapsen kanssa työskentelevien tiedossa. Päiväkotien, esiopetuksen ja koulujen asiakaskohtaiset turvallisuussuunnitelmat löytyvät Essistä kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Maksutta liikkumaan

KAUPUNKI tukee henkilökunnan omaehtoista liikkumista. Vaihtoehtoja on paljon. Yksi mahdollisuus on osallistua liikuntaryhmiin eri puolilla Espoota tai seurata livestriimattuja tunteja etäyhteydellä.

Liikuntaryhmät sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkeet ovat helppoja ja nivelille sopivia, mukavan musiikin tahdittamia.

Paikan päällä järjestettävät salitunnit ovat maksuttomia ja avoimia. Mukaan pääset ilmoittautumatta näyttämällä liikunnanohjaajalle Espoon henkilökorttia, tai jos et ole vielä saanut henkilökorttia, uusinta palkkakuittia näyttämällä. Salitunnit jatkuvat joulukuuhun asti, katso tarkemmat ajat ja paikat Essistä. Essistä löydät myös livestriimattujen tuntien linkit.

Jotta liikuntaryhmissä on turvallista ja mukavaa liikkua, saavu paikalle ajoissa, kuitenkin aikaisintaan 10 minuuttia ennen alkua, jotta järjestelyt sujuvat ruuhkitta. Tunnille ei voi saapua myöhässä.

Teamsin tai Zoomin kautta etänä voit osallistua pilatekseen tai lihaskuntojumppaan. Tarkat ajankohdat, linkit ja muu lisätieto löytyy Essistä. Muistathan, että livestriimattuja tunteja ei saa tallentaa!

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 30.11.2023.

HENKILÖSTÖN

liikuntaseura

Espoon Kunnon koko tarjonta Essissä!

POIMI TIETOA

Toimintaympäristön tila Espoossa 2023 -tietopaketti on Essissä ja espoo.fi-sivuilla. Se koostuu PowerPoint-diasarjoista, jotka kuvaavat kaupungin nykytilaa sekä osin myös tulevaisuutta. Teemoina ovat hyvinvointi, kansainvälinen toiminta, henkilöstö, palvelut, talous, kestävä kehitys, maankäyttö, väestö, ympäristönsuojelu sekä yritykset, työpaikat ja työllisyys.

Yhteenveto-sarjassa on keskeisimmät ilmiöt kaikista teemoista. Aineisto on Essissä –> Sisäiset palvelut –> Tilastot ja tutkimukset, sekä pdf-muodossa www.espoo.fi/tieto.

ESPOO-INFO AVUKSI TYÖHÖSI

Tee Espoo-infosta yksikkösi ”aspa” ja perehdytä sen palveluneuvojat oman alasi eniten kysyttyihin kysymyksiin. Perehdyttäminen vaatii yksiköltä vain kahden viikon perehdytyspanoksen. Tavoitteena on, että palveluneuvojat pystyvät vastaamaan suurimpaan osaan yhteydenotoista. Ydintiedot ja -ohjeet tallennetaan myös Espoo-infon ohjepankkeihin. Hyviä kokemuksia on. Espoo-info hoitaa muun muassa logistiikan apuna henkilökuljetuksien reklamaatioita sekä kuljetusmuutoksia. Osa Espoo-infon palveluvalikoimaa on digituki. Tavoitteena on opastaa ja auttaa asukkaita itsenäiseen ja turvalliseen laitteiden käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Espoo-info myös liikkuu asiakkaiden luokse. Palveluneuvojat käyvät esimerkiksi neuvomassa asiakkaita päiväkodeissa varhaiskasvatuksen eVaka-järjestelmän käytössä. Lisätiedot Espoo-infosta löydät Essistä.

työsuojelupäällikkö

Eija Ovaskainen

Mitä

KOULUTUS ja opastus ovat tässä avainasemassa. Kaupungin tavoitteena on, että jokaiselta työntekijältä löytyy tarvittavat valmiudet hankalissa tilanteissa toimimiseen. Yksittäinen esimerkki on tuore Toimi turvallisesti työpaikalla! ­opas. Siitä löytyy vinkkejä ja toimintamalleja haastaviin tilanteisiin, kannattaa tutustua!

Työsuojelu tarjoaa myös koulutusta työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Esimerkiksi esihenkilöiden työsuojeluvastuu on tärkeä koulutusaihe, samaten riskien arvioinnin koulutus. Eri yksiköt voivat tilata koulutuksia ja niitä räätälöidään myös yksikkökohtaisesti.

Jos ennakoinnista huolimatta jotain kuitenkin sattuu, työsuojelusta saa tukea. Työsuojelu on esimerkiksi mukana tapaturmien tutkinnassa esihenkilöiden apuna. Yhdessä mietitään, miksi tapaturma sattui ja miten tulevaisuudessa vastaavalta vältyttäisiin.

Perkasimme juuri tilastoja ja selvisi, että 149:lle kaupungin työntekijälle on sattunut viisi tai useampikin tapaturmaa viiden viimeisen vuoden aikana. Se on ehdottomasti liikaa, ja nyt alamme miettiä miten tämä estettäisiin.

Työsuojelu antaa myös suoraa sparrausapua vaikeissa tilanteissa. Hyvä esimerkki tästä ovat varhaiskasvatus ja koulut, joissa on väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori. Kaikkien on voitava oppia, opiskella ja käydä töissä ilman väkivallan uhkaa. Kasvun ja oppimisen toimialalla valmistellaan näihin tilanteisiin myös ohjeistusta, joten tämäkin huoli on otettu tosissaan.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto

Tekoäly tuli kaupunkiin

Tekoälyyn pohjautuvat keskusteluohjelmat voivat muuttaa ryminällä työnteon tapoja. Myös Espoossa kaivataan tekoälyn käytölle selkeitä pelisääntöjä.

iltä kuulostaisi, jos pitkien ideariihien sijaan ideoita voisi kysyä robotilta – ja vastaukset olisivat parempia ja laajempia kuin mihin iso joukko asiantuntijoita pystyisi? Esimerkki ei ole utopiaa: tekoälyyn pohjaava keskustelurobotti hoitaa ideoinnin usein asiantuntijajoukkoa tehokkaammin ja nopeammin, jopa sekunnin murto-osassa.

Tekoälystä on puhuttu kuluvan vuoden aikana julkisuudessa paljon. Eikä ihme, tekoäly on nimittäin jo työpaikoillamme, huomasimme sitä tai emme.

– Me toimimme jo maailmassa, jossa tekoäly on läsnä. Hakukoneet, kuten Google, käyttävät tekoälyä, ja samoin tekoälyä löytyy Microsoftin ohjelmistojen taustalta, huomauttaa Espoon palvelukehitysjohtaja Piia Wollsten konsernihallinnon Digipalvelukehitys ja tietojohtamisen vastuuyksiköstä.

Piia uskoo, että jatkossa tekoäly on aiempaa huomattavasti aktiivisemmin mukana myös kaupungin omissa prosesseissa. Tekoälyä voi nimittäin hyödyntää tehokkaasti muun muassa hallinnollisissa töissä, kuten päätöksenteon automatisoinnissa ja työaikojen ja logistiikan

MIKÄ IHMEEN TEKOÄLY?

TEKOÄLYLLÄ tarkoitetaan koneen kykyä käyttää sellaisia taitoja, joita perinteisesti on pidetty vain ihmisen älyyn liitettyinä taitoina. Tekoälyjärjestelmät pystyvät muokkaamaan käytöstään tiettyyn pisteeseen asti analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia. Tekoälyä löytyy laajalti monien toimintojen taustalta. Esimerkiksi virtuaaliset avustajat, hakukoneet, puheen- ja kasvontunnistusjärjestelmät sekä esimerkiksi itseohjautuvat autot ja robotit hyödyntävät tekoälyä.

MLähde: Euroopan parlamentti, Euroopan komission määritelmä tekoälystä

reittien suunnittelussa sekä robotiikassa.

– Esimerkiksi moniin toimistotyön vakiintuneisiin prosesseihin voisi olla melko helppo tuoda käyttöön tekoälyä hyödyntävää automatiikkaa, ja tätä täytyy kokeilla, Piia pohtii.

Tarkkana tietomassojen kanssa

Vaikka tekoälystä povataan usein rutiininomaisten työtehtävien korvaajaa tai vähintäänkin sujuvoittajaa, on sen kanssa oltava tarkkana.

– Tekoälyn käyttöön liittyy paljon eettisiä kysymyksiä. Tekoäly pystyy kyllä käsittelemään ihmistä paremmin esimerkiksi isoja tietomassoja, mutta meidän täytyy olla tarkkana, mihin me käytämme tätä kyvykkyyttä, Piia sanoo.

Eettiset kysymykset liittyvät esimerkiksi GDPR-tietosuojasäädöksiin henkilötietojen käsittelystä ja henkilötietojen hyödyntämisestä, riippuen mihin tarkoitukseen niitä käytämme.

Tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan myös työnteon tapoja. Toisilla aloilla muutos näkyy suuremmin kuin toisilla.

– Digitaalisessa maailmassa tietoa täytyy suojata. Tekoälyn kanssa se ei välttämättä ole helppoa, koska verkkoon syötetty tieto liikkuu niin tehokkaasti ja vahingossa tehtyjä asioita ei välttämättä voikaan peruuttaa, Piia pohtii.

Tekoälyn tietoon ei voi myöskään suhtautua totuutena, eikä se läheskään aina ole myöskään ajantasaista. Faktat kannattaa tarkistaa ja varmistaa myös muuta kautta. Tekoälysovellusten maksullisilla lisensseillä tulokset ovat yleensä ilmaissovelluksia laadukkaampia. Tekoälyä kannattaa käyttää tällä hetkellä henkilökohtaisena sparraajana sekä pitkien tekstien analysointiin sekä pääpointtien koostamiseen.

– Ihmisiä tarvitaan kyllä yhä, eikä tekoäly voi meitä korvata kokonaan. Juuri lähdekriittisyys on tärkeää pitää mielessä. Tekoälyn tuottamat tekstit voivat olla todella aidon ja fiksun oloisia, mutta teksti ei ole välttämättä paikkansa pitävää, Piia huomauttaa.

Tavoitteena

selkeät pelisäännöt

Piian mukaan kaupungilla on nyt todellinen tarve saada tekoälyn käytölle pelisäännöt ja ohjeet. Vaikka ohjeistusta ei vielä ole, tekoälysovellus on varmasti jo monien tekijöiden toivelistalla.

– Tiedämme, että sitä saatetaan käyttää esimerkiksi hallinnollisten tekstien ja hanketekstien tuottamiseen. Myös sellaisissa töissä, joissa tarvitaan kuvankäsittelyä, tekoälyllä olisi varmasti paljon annettavaa, hän sanoo.

Tekoälyn käytön kieltämiseen Piia ei usko. Valveutuneisuutta sen käytön suhteen on sen sijaan hyvä lisätä, ja reilusti.

– Meidän on tärkeää ymmärtää, mihin toimenpiteisiin tekoälyä käyte-

tään ja mitä tietoja tekoälyn käsiteltäväksi annetaan. Tärkeintä on, ettei tekoälyn hyödyntämiin pilvipalveluihin päädy sensitiivistä tai kriittistä tietoa, kuten henkilötietoja.

Espoo ei ole suinkaan ainut kunta, jossa tekoälyn tietosuoja-asiat mietityttävät.

– Tietosuojaa ja eettisiä kysymyksiä on pohdittu yhdessä myös muiden kuntien kanssa. Meidän tulee oppia käyttämään muun muassa tekoälyn tuottamaa tietoa vaikuttavasti – suoria ratkaisuja tuskin tekoälyltäkään saa, Piia kertoo.

Vastuullisuus on syytä pitää mielessä myös silloin, kun työtä tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Palveluiden järjestäjänä meidän täytyy muistaa, että myös alihankkijoiden ja kumppanien tulee toimia vastuullisina toimijoina tekoälyn kanssa, Piia lisää.

Kehityksen vauhtia

ei kannata pelätä

Piian mukaan kaupungin ohjeistus tekoälyn käytöstä saadaan valmiiksi syksyn aikana. Toistaiseksi ne työntekijät, jotka ovat hyödyntäneet tekoälyä, ovat tiettävästi käyttäneet sitä lähinnä omilla henkilökohtaisilla tunnuksillaan.

– Ohjeistusta tehdessä on tarkoitus selvittää muun muassa, miten tekoälyä voisi käyttää esimerkiksi työkoneella tai työssä käytettävillä tunnuksilla.

Kasvun ja oppimisen toimialalla on jo laadittu tekoälyn käytön pelisäännöt Bing AI:n käyttöön. Valmistelussa on ohjeet myös muille kaupungin toiminnoille tämän pohjalta.

Hän myöntää, että paine ohjeistuksen tekemiselle ja samalla uuden teknologian käyttöönotolle on suuri.

– Teknologinen kehitys on hirveän nopeaa tällä hetkellä, ja samaan aikaan

reaalimaailma kaupungin arjessa voi olla tästä kehityksestä kaukana. Uuden teknologian tulo näkyy meillä muun muassa digikokeilutoiminnassa, jossa on kokeiltu esimerkiksi tekoälyn hyödyntämää robotiikkaa kaupungin katujen ja fyysisten tilojen puhtaanapidossa sekä kielten käännöspalveluissa. Tästä on pitkä matka siihen, että bussit tai aura-autot pystyisivät kulkemaan miehittämättöminä liikenteen seassa, Piia huomauttaa.

Entä millaisia terveisiä Piia haluaa lähettää heille, joita kehityksen vauhti huolestuttaa?

– Tekoäly varmasti vaikuttaa työnkuviin. Mutta samalla on hyvä muistaa, että mitä enemmän teknologiaa on käytössä, sitä enemmän tarvitaan laadun varmistusta eli ihmisen tekemää laadunvalvontaa. Vastuuta ei voida ulkoistaa koneille. Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

ESSEITÄ TEKOÄLYN AVUSTUKSELLA?

TEKOÄLY muuttaa opettajien ja oppilaiden arkea vauhdilla, jota harva olisi vielä muutama vuosi sitten osannut ajatella. Sen tietää Espoonlahden koulussa aineenopettajana toimiva

Robert Bahr. Vaikka tekoälyn käytössä opetuksessa olisi helppo nähdä lähinnä haasteita ja uhkia, englantia ja saksaa opettava Robert pitää tekoälyä ennen kaikkea mahdollisuutena.

– Opettajia huolestuttaa se, mitä tekoälyn käyttöönotto tarkoittaa esimerkiksi arvioinnin ja työskentelyn kannalta. Esimerkiksi tällä hetkellä mikään sovellus ei pysty paljastamaan, onko tekoälyä käytetty esimerkiksi esseen kirjoittamiseen tai ei. Huijaaminen on periaatteessa helppoa, ja huoli on sikäli varsin perusteltu, Robert sanoo.

Robertin mukaan tekoäly voi kuitenkin tuoda opettajien työhön huomattavia hyötyjä. Eivätkä huoletkaan välttämättä konkretisoidu, jos pelisäännöt ovat kaikille selvät.

– Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi oppituntisuunnittelun apuna tehtävien ja koekysymysten ideoinnissa, Robert kertoo.

Älykäs sparraaja

Tehtävien ideoinnissa tekoälyä taas voidaan käyttää esimerkiksi sparraajana. Sille täytyy kuitenkin muistaa kertoa, mitä siltä tarkalleen ottaen halutaan.

– Jos omat ideat ovat vähissä, tekoälylle voi esimerkiksi kertoa, että olen 7. luokan englanninopettaja ja etsin aiheita, joista oppilaat voisivat kirjoittaa esseitä. Jos kerron sille, että haluan vain esseeaiheita, aiheet ovat luultavasti aivan liian kummallisia yläasteikäisille.

Robert kehottaa pohtimaan aina tarkkaan, mitä tietoja tekoälyn käyttöön antaa.

– Oikein käytettynä tekoäly varmasti hyödyttää opettajan työtä, ja uskon, että se voi toimia myös oppilaalle apuna. Oppilaille voisi esimerkiksi antaa tehtäväksi kirjoittaa tekoälyn avulla esseen, jolloin oppilas voisi pyytää tekoälyä opettamaan kirjoittamista ja löytämään tekstistä virheitä. Tämän jälkeen teksti pitäisi sitten kirjoittaa ilman tekoälyä – ja vasta tämä teksti arvioitaisiin. Tällainen oppimisprosessi voisi olla oppilaallekin tosi hyödyllinen, Robert sanoo.

Ja vaikka tekoälyn käyttö jännittäisi, hän muistuttaa, että oppilaat käyttävät sitä jo.

– Me emme voi pelätä tekoälyä ja kieltää sitä. Tällöin oppilaat oppivat vain huijaamaan auktoriteetteja ja keksimään, miten tekoälyä voi käyttää kielloista huolimatta.

Parempi on opettaa, ettei tekoälyn luomaa tekstiä kannata väittää omaksi, mutta tekoäly voi kyllä parantaa lopputulosta.

Lisäksi tekoälyn käyttöön kannattaa kannustaa jo siksi, että tekoälyllä on helppo luoda disinformaatiota ja valheellista tietoa.

– Oppilaiden ja opettajien on siksi tärkeää ymmärtää, miten tekoäly toimii, ja mitä kaikkea se mahdollistaa, Robert painottaa.

Luovan tuottamisen mahdollistaja

Oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija Minna Kukkonen on Robertin kanssa samaa mieltä.

– Pelisääntöjä tekoälyn käytölle pohditaan parhaillaan myös kasvun ja oppimisen toimialalla. Esimerkiksi meidän toimialalla asiakkaina on paljon lapsia ja nuoria, joten tekoälyn tietosuojariskien ymmärtäminen on todella tärkeää. Oppijoiden täytyy ymmärtää, ettei tekoälylle anneta terveystietoja, henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi osoitteita, Minna sanoo.

Samasta syystä opettajille tarjotaan parhaillaan koulutuksia, joissa opitaan, miten tekoälyn hyödyntämisessä opetuksessa pääsee alkuun.

– Tekoälyä kannattaa ajatella ennen kaikkea tukiälynä. Oppilaille se voi toimia myös luovan tuottamisen mahdollistajana. Esimerkiksi sellainen lapsi tai nuori, joka ei koe olevansa arkielämässä musikaalinen, voi pystyä tuottamaan tekoälyn avulla musiikkia.

Kukkonen huomauttaa, että sama toimii kuvataiteessa: vaikka motoriset taidot olisivat heikot, tekoälyn avulla voi tuottaa hienoa taidetta.

– Uskon, että tekoäly voi mahdollistaa uudenlaisia oppimistapoja ja tarjota innostavia mahdollisuuksia kaikille oppijoille, niin opetustyötä tekeville aikuisille kuin oppilaillekin. Jo nyt on koettu hyötyä esimerkiksi suomea toisena kielenä opiskeleville oppijoille tarjotuista erilaisista kielenkäännösmahdollisuuksista ja syventävistä lukuohjelmista. Lisäksi oppilaan osaamistasoiset ja osaamisen tasoisesti etenevät oppimissovellukset innostavat ja kannustavat oppimaan, Minna sanoo.

Unelmatyöpaikkana Sellosali

Sellosali on jo 20 vuoden ajan

tarjonnut laadukasta esitystaidetta niin kaupunkilaisille kuin kauempaa tuleville. Yleisön lisäksi talossa viihtyy myös henkilökunta.

SOITTONIEKANAUKIO vilisee innokkaita päiväkotilaisia, jotka ovat saapuneet katsomaan elokuvaa harmaan syyspäivän piristykseksi. Aulapalvelussa työskentelevä Petra Nyman on pikkuyleisöä vastassa salin ovella ja saa osakseen hymyjä ja vilkutuksia.

Tuotantopäällikkö Henna Salon mukaan lapset ovat Sellosalin keskeinen kohderyhmä. Viime vuoden 37 000 kävijästä 8 000 oli lapsia. Kaikki ovat tervetulleita ikärajattomaan taloon, mikä on iso valttikortti. Julkisen palvelun velvoite toteutuu: perheillä on varaa osallistua lastentapahtumiin, ja muun muassa iltapäiväkonsertit ovat maksuttomia.

– Muuntaudumme moneksi ja jokainen on yhtä tärkeä: niin nelivuotias päiväkotiasiakas ja päivätansseihin tullut seniori kuin kotimaisen tai ulkomaisen tähden fani.

Ennen pandemiaa huippuvuosi oli 2019, jolloin talossa oli 63 000 kävijää 300 tapahtumassa. Henna uskoo, että tänä vuonna päästään noin 75 prosenttiin huippuvuodesta.

Hyvä henki siivittää

Kolmisen vuotta Sellosalin vetovastuussa ollut Henna kiittelee Leppävaaraa 20 vuotta sitten suunnitelleita viisaita päätöksentekijöitä, jotka pitivät myös kulttuuria tärkeänä. Niinpä Sellosalille, kirjastolle ja musiikkiopisto Juvenalialle rakennettiin omat tilat.

400­paikkaista salia tuunataan esityksen mukaan. Pianokonsertto tarvitsee toisenlaista akustiikkaa kuin rokkibändi tai jazzartisti ja orkesteri erilaisia valoja kuin standup­koomikko. Valosuunnittelija Nina Sivén kehuu modernia tekniikkaa ja

Seurelaiset tykkäävät Sellosalista

Henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kaikille työntekijöille suunnatussa kyselyssä Sellosali on noussut jo toistamiseen parhaaksi työkohteeksi palvelualojen kategoriassa. Seuren kautta työskenteleviä ammattilaisia on aula- ja naulakkopalvelussa, lipunmyynnissä ja vahtimestareina. Seurelaisten mukaan Sellosali on ihana työyhteisö, joka koostuu erilaisista, eri-ikäisistä työtään sydämellä tekevistä ihmisistä.

Mietintämyssyistä riittää ammennettavaa: tuotantopäällikkö Henna Salo (vas.) ja tuotantosuunnittelija Liina Sipilä miettivät tulevia artisteja.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto

Sellosalin jyhkeä ulkokuori kätkee sisäänsä melkoisesti säpinää.

Roudaaminen on liki päivittäistä. Uutta mikseriä roudaamassa teknikot Tarmo Pesonen ja Jari Puhakka.

Nappulat järjestykseen. Valosuunnittelija ja valokuvaaja Nina Sivén on ikuistanut myös salin historiaa valokuvaseinälle.

Sallosalissa järjestetään monipuolista kulttuuritarjontaa kaiken ikäisille. Ovella Petra Nyman ohjaamassa lapsia sisään katsomaan elokuvaa.

hyviä työskentelyolosuhteita. Hän on viihtynyt Sellosalissa liki alkuvuosista lähtien.

– Meillä on hyvä henki, joten kyllä täällä kelpaa olla töissä.

Ninan ajatuksiin yhtyvät tuotantosuunnittelija Liina Sipilä ja aulapalveluvastaava Luukas Lahtinen. Molempien mielestä työyhteisön ilmapiiri on erinomainen ja työpäivät vaihtelevia.

– Tämä on unelmatyöpaikka: mukava porukka, toimiva talo ja hyvät sisällöt, kiteyttää Liina.

Kivasta työstä saa palkkaa

Tekniikka- ja tuotantotiimeissä on 11 vakituista työntekijää. Lisäksi henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta kymmenen henkeä on apuna useammassa työvuorossa viikon aikana.

– Seurelaiset ovat osa meitä, tiivis ydinporukka on ollut täällä töissä jo pitkään. Monet nuoret ovat saaneet ensikosketuksensa työelämään naulakonhoitajina, ja kokemuksen kertyessä vastuuta saa lisää. Huolellisen perehdytyksen jälkeen kaikki tietävät mitä tehdään. Monet ovat kokeneet tapahtuma-alan omakseen ja kiitelleet, että siitä saa vielä palkkaa, toteaa Henna.

Sellosali on äänestetty palvelualojen parhaaksi työpaikaksi Seuren kyselyssä. Ei siis ihme, että Petrakin on Sellosalissa vuokratöissä jo kymmenettä vuotta. Keikkatöistä on tullut hyvä harrastus, tapahtuma-alan taika on vienyt mukanaan.

”Meillä on hyvä henki, joten kyllä täällä kelpaa olla töissä.”

ESPOO ON SUOMEN PIILAAKSO

Elinkeino- ja työllisyyspoliittisten

painopisteiden avulla Espoo vahvistaa kaupungin kestävää kasvua, elinvoimaa, taloudellista perustaa ja työllisyyttä.

OLEMME määritelleet Espoo-tarinaa täsmentävät elinkeino- ja työllisyyspoliittiset painopistealueet henkilöstön, eri toimialojen ja kumppaneiden yhteistyönä. Espoo ja espoolaiset toimijat yhdessä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa ovat Suomen talouskasvun veturi ja kansallisen hyvinvoinnin perusta. Espoo on kansainvälisesti vetovoimainen, ja haluamme pysyä menestyksen aallonharjalla jatkossakin.

Painopistealueisiin liittyy useita, kattavia toimenpideohjelmia. Nämä löydät espoo. fi-sivustolta Etusivu > Kaupunki ja päätöksenteko > Elinkeino ja työllisyys. Tutustu ainakin niihin kohtiin, jotka liittyvät omaan työhösi! Keräsimme tälle aukeamalle muutaman keskeisen tärpin painopistealueista.

Tätä juttua varten on haastateltu elinkeinojohtaja Harri Paanasta.

Elinkeino- ja työllisyyspoliittisten painopisteiden teemat

• Kansainvälinen vetovoima

• Edelläkävijyys ja osaaminen

• Kestävä liiketoiminta ja vihreä siirtymä

Aktiivinen innovaatioyhteisö

ESPOO ON edelläkävijyyden, kansainvälisen tason osaamisen ja osaajien sekä tieteen, taiteen ja talouden tyyssija. Tutkimusja tuotekehitys tuo kaupunkiin myös uutta liiketoimintaa.

Suomen patenteista

58 % tulee

Yli 50 %

Suomen startupeista on lähtöisin Aaltoyliopistosta.

Espoolaiset yritykset tuottavat

46 %

Helsingin pörssin liikevaihdosta.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVITUS Espoon kaupunki

Patenttihakemuksia on 6. eniten Euroopan kaupungeista ja kaikista

Espoosta.

Kaupunki

palveluksessanne

KAUPUNKI sekä sen kumppanit ja verkostot ovat kaikki asukkaan asialla. Yritysten ja työnantajien toimintaedellytyksiä Espoossa edistetään tunnistamalla tarpeet ja toiveet, ja yritysmyönteinen kaupunki on myös hyvä paikka elää, uudistua ja tehdä työtä.

• Laadukkaat varhaiskasvatuksen palvelut ovat kaupungille tärkeä kilpailukykyvaltti ja vetovoimatekijä. Palvelut ovat myös osa elinkeinopolitiikkaa.

Hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä

• Espoo on valittu EU-missioon ”100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia”

• Nykyinen teollinen vallankumous eli vihreä siirtymä vankistaa kestävää taloutta ja elinkeinotoimintaa

Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki:

8 142 uutta

asukasta

vuonna 2022.

Väestön kasvusta vieraskielisten osuus on ollut viime vuosina 70–90 %.

Kohtaanto eli työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuus

• Työnantajien ja työnhakijoiden tarpeita yhdistetään ennakoivasti ja tehokkaasti.

• Osaamista tarvitaan – yrityksistä 48 % ei ole löytänyt sopivia osaajia.

• Työllisyys kuntoon –9 % työikäisistä ja 20 % vieraskielisistä työikäisistä on työttömänä.

• Pulaa osaajista on sosiaali-, terveyskasvatus- ja palvelualoilla sekä tekniikan, kaupan, hallinnon, oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla.

• Työikäisistä 56 % on korkeakoulutettuja eli espoolaiset ovat koulutetumpia kuin suomalaiset keskimäärin.

Kun työllisyystilanne on hyvä, kaupunki saa lisää verotuloja, joilla se luo palveluja ja lisää elinvoimaa. Tällä hetkellä erityisesti nuorten, korkeasti koulutettujen ja vieraskielisten kiinnittyminen työmarkkinoille on kaupungin kestävän kasvun elinehto.

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

Moninaisuus on Espoon rikkaus

Espoo kasvaa nopeammin kuin Suomen muut kaupungit, ja merkittävä syy väestönkasvuun on maahanmuutto. Kaupunki on ottanut kotouttamisen ja lasten sekä nuorten hyvät oppimistulokset sydämen asiakseen.

KANSAINVÄLISYYS on kiinteä osa Espoo-tarinaa, ja siihen liittyy vahvasti kotouttaminen, myös lasten ja nuorten kotouttaminen.

– Kaikilla espoolaisilla on taustasta ja äidinkielestä riippumatta yhtäläiset oikeudet oppimiseen ja siihen tukeen, jota he tarvitsevat edistyäkseen, perusopetuksen suunnittelija Päivi Kakko toteaa.

Maahanmuuttotaustaiset oppilaat huomioidaan opetuksessa koko opinpolun alusta asti. Yhtenä tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Sen edistämiseksi varhaiskasvatus tekee yhteistyötä esimerkiksi Maahanmuuttajien neuvontapisteen kanssa.

– Varhaiskasvatuksessa lapsi pääsee osaksi vertaisryhmää ja oppii kieltä. Kielen oppiminen on tärkeää, ja sitä tuetaan paljon. Lisäksi ryhmään kuuluminen, hyvinvointi ja turvallinen olo edesauttavat sitä, että oppiminen on ylipäätään mahdollista, varhaiskasvatuksen asiantuntija Mona Laaksonen kertoo.

Opetuskielenä on suomi tai ruotsi.

– Vuorovaikutuksen tukena voidaan käyttää erilaisia tukikeinoja, kuten elekieltä, kuvia, tukiviittomia tai piirtämistä.

Jotta lapsi voisi oppia, hänelle on tarjottava mahdollisuuksia oppimiseen. Varhaiskasvatuksessa kielitietoisia toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään KieliPeda-työvälineen avulla. Sen

avulla kehitetään varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kielitietoisuuden näkökulmasta, tarkastellaan yhdessä huoltajan kanssa monikielisen lapsen kielimaailmaa ja seurataan suomen kielen taitojen edistymistä.

Espoossa on myös avointa varhaiskasvatusta, eli asukaspuisto- ja kerhotoimintaa. Avoimeen toimintaan osallistuminen on joillekin perheille hyvä reitti kotoutumisen alkuun.

– Asukaspuisto- ja kerhotoiminnassa lapset ystävystyvät keskenään samalla, kun vanhemmat tutustuvat toisiinsa, Mona lisää.

Jokaisella on oma oppimisen polkunsa

Jokaisen Suomeen muuttaneen perhetilanne on yksilöllinen. Esimerkiksi monikielisistä koulutulokkaista reilu 62 prosenttia on syntynyt Suomessa. Oppilas on tällöin voinut oppia suomea jo varhaiskasvatuksessa, ja oppiminen jatkuu perusopetuksessa.

Toisaalta perhe on voinut muuttaa Suomeen lapsen ollessa peruskouluikäinen. Tällöin oppimisen polku on hieman erilainen, ja ennen koululuokkaan siirtymistä lapsi osallistuu ensin vuoden kestävään valmistavaan opetukseen.

Valmistavassa opetuksessa suomea opetetaan suomeksi. Valmistavan opetuksen ryhmässä on 12 oppilasta, ja periaatteessa jokaisella voi olla eri äidinkieli, eikä oppilailla ole muuta yhteistä

TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva

Maahanmuuttotaustaiset oppilaat huomioidaan opetuksessa koko opinpolun alusta asti, kertovat Päivi Kakko (vas.) ja Mona Laaksonen.

kieltä kuin suomi. Ryhmällä on oma opetussuunnitelmansa, mutta siinä ei erikseen määritellä oppiaineiden sisältöjä, sillä se kattaa peruskoulun 1.–9. luokat.

– Jokaisella oppilaalla on oma yksilöllinen opinto-ohjelmansa. Tavoitteena on, että vuoden jälkeen oppilas voi siirtyä yleisopetukseen oman ikätasonsa ryhmään tai vuotta alemmalle vuosiluokalle, Päivi kertoo. Hän on itsekin työskennellyt opettajana valmistavassa opetuksessa.

Espoossa valmistavaan opetukseen on tunkua, mikä kertoo voimakkaasta työperäisestä maahanmuutosta.

– Kun meillä oli viime syksynä 41 ryhmää, jossa kussakin 12 oppilasta, keväällä ryhmiä olikin jo 66. Tällä hetkellä ryhmiä on 59, Päivi kertoo.

Matinkylä-Olarin alueella on menossa pilottikokeilu, jossa vasta maahan tulleille oppilaille järjestetään valmistavaa opetusta inklusiivisesti eli yhdenvertaisesti ja osallistavasti oman lähikoulun yleisopetusryhmässä.

– Tällä halutaan edistää kotoutumista ja sitä, että oppilas pääsee tutustumaan ikätovereihinsa ja heti mukaan koulumaailmaan, Päivi toteaa.

– Esiopetuksessa valmistava opetus toteutetaan kaikissa ryhmissä inklusiivisesti eli yhdenvertaisesti ja syrjimättä oman lähikoulun yleisopetusryhmässä, Mona lisää.

– Ja jos valmistavan opetuksen kuukausia jää esiopetusvuonna käyttämättä, se jatkuu peruskoulussakin inklusiivisesti. Teemme tiivistä yhteistyötä, Päivi jatkaa.

Kulttuuriohjaaja tukena

Peruskoulussa oppilas saa suomen kielen opetusta oman tasonsa mukaan. Oppilaan suomen kielen taito voi olla jo äidinkielen tasolla, tai hän voi olla S2-ryhmässä. Lisäksi oppilaan on mahdollista saada tukiopetusta.

Kaikilla vuosiluokilla luokan- tai aineenopettajan apuna voi olla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja tai erityisluokanopettaja. Oppilaalle on myös mahdollista antaa samanaikaisopetusta hänen omalla äidinkielellään.

– Esimerkiksi biologian tunnilla opettajan pariksi tulee oman äidinkielen opettaja, jolloin hän pystyy avaamaan oppilaille käsitteitä, Päivi heittää esimerkin.

Tiivis yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeä osa kotouttamista.

– Haluamme panostaa huoltajien osallisuuteen jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Päiväkodissa tapaamme huoltajia päivittäin ja käytämme tarpeen tullen apuna tulkkeja, Mona avaa.

Myös kieli- ja kulttuuriopettajat sekä perusopetuksen kulttuuriohjaajat tukevat maahan muutta-

neita lapsia, nuoria ja heidän perheitään. He ovat myös lapsiryhmien henkilöstön tukena.

Perusopetuksessa sekä ala- että yläkoulussa on puolestaan yhdeksää eri kieltä puhuvia kulttuuriohjaajia, jotka ovat tärkeitä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Kulttuuriohjaajat voivat olla apuna esimerkiksi jo kouluun ilmoittautumisessa.

– Heitä voi pyytää esimerkiksi huoltajatapaamisiin, he voivat avata huoltajille suomalaista koulujärjestelmää ja kertoa, miten koulu toimii. Joskus heitä tarvitaan kulttuurillisten konfliktien selvittämiseen, Päivi toteaa ja ker-

Monan ja Päivin mukaan Espoossa valmistavaan opetukseen on tunkua, mikä kertoo voimakkaasta työperäisestä maahanmuutosta.

too, että kulttuuriohjaajien palvelut ovat erittäin suosittuja.

Espoossa toiminta on myös erittäin ketterää, esimerkiksi Ukrainan sodan sytyttyä meni pari kuukautta, kun perusopetuksessa oli jo ukrainankielinen kulttuuriohjaaja.

Oman äidinkielen vahvistamiseen kannustetaan

Jo varhaiskasvatuksessa kaikki kielet ja kulttuurit nähdään arvokkaina, niitä arvostetaan ja tehdään näkyväksi oppimisympäristöissä. Lapsen monikielisyyttä tuetaan yhteistyössä huoltajan kanssa.

– Lapsiryhmässä voidaan vaikka tervehtiä, kiittää tai laulaa kaikilla ryhmässä edustettuina olevilla kielillä, Mona kertoo esimerkin.

Monikielisyys ja kulttuurintuntemus on etu aikuisenakin, ja se edesauttaa yhä kansainvälistyvässä työelämässä. Kaupungissa on 5 300 oman äidinkielen oppilasta, ja he saavat opetusta 45 eri kielellä. Tätä tarjotaan kaikille, eli kaikilla on mahdollisuus saada oman äidinkielen opetusta, mutta pakollista se ei ole.

Lasten ja nuorten koulutuksen lisäksi Espoossa panostetaan vahvasti opettajien koulutukseen liittyen niin valmistavaan opetukseen, kielitietoiseen opetukseen, S2-opetukseen kuin samanaikaisopetukseen. Lisäksi Espoossa on niin sanottuja kehittäjäopettajia, joiden tärkein tehtävä on tukea opettajia arjen keskellä.

Jotta jokaisella oppilaalla olisi hyvät mahdollisuudet saavuttaa haaveensa jatko-opinnoista 9. luokan jälkeen, yläkoululaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään Espoossa Jatko-opinnot tutuksi -iltoja. Niissä kerrotaan yhteishausta, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta. Iltoihin järjestetään tulkkaus englanniksi ja kulttuuriohjaajien edustamilla kielillä.

Espoossa koetaan vahvasti, että kaiken kotouttamistyön tavoitteena on oppiva ja hyvinvoiva lapsi ja nuori.

– On hienoa, että opettajat ja koulun muu henkilökunta ottavat meihin suunnittelijoihin matalalla kynnyksellä yhteyttä. He myös uskaltavat kertoa, jos on jotain korjattavaa, Päivi kiteyttää.

Yhdessä voidaan tutustua eri kulttuurien tapoihin ja juhliin ryhmissä, joissa on runsaasti eri kulttuureista tulevia lapsia ja nuoria.

On hienoa, että opettajat ja koulun muu henkilökunta ottavat meihin suunnittelijoihin matalalla kynnyksellä yhteyttä, Päivi iloitsee.

Jonne Taipale

Ison Omenan kirjastossa töitä

puolella, mutta hyppää välillä myös lasten puolelle. – Olen kiinnostunut monista asioista ja nautin suunnattomasti työstäni!

3. Jonnen ura kirjastossa alkoi siviilipalveluksesta. Tällä hetkellä hän opiskelee työn ohella Turun ammattikorkeakoulussa suuntauksena kirjasto- ja tietopalvelut.

4. Tiedonvaihto kollegojen kanssa kuuluu työhön. Kuvassa Jonnen seurasssa kirjasto-opas Yanxia Cui

5. Espoon kirjastoissa on juuri julkistettu uusi mediasivistysstrategia.

2.

4.

3.

1.

1.–2. Kirjastoneuvoja

tekee

aikuisten

Töissä kirjastossa

Kirjaston moniottelija

Jonne Taipale visioi, että kirjastot ovat tulevaisuudessa yhä monimuotoisempia palvelukeskuksia. Tällä hetkellä trendaavat erityisesti digitaaliset aineistot.

KIRJASTOISSA puuhataan nykyään paljon muutakin kuin lainataan kirjoja. Siksi myös kirjastotyöntekijöiltä vaaditaan monenlaisia taitoja. Jonne Taipaleen mukaan erityisesti hyvät vuorovaikutustaidot ovat työssä keskeisiä. Myös monikulttuurinen osaaminen on tärkeää. Jonne työskentelee kirjastoneuvojana Ison Omenan kirjastossa.

Kirjastojen on oltava jatkuvasti ajan hermolla. Kehittääkseen palvelujaan Espoon kirjastoissa on juuri julkistettu uusi mediasivistysstrategia. Osana strategiaa toteutettiin asiakaskysely.

– Sen mukaan nuoret kaipaavat tukea mediaympäristön osallistumiseen ja ymmärtämiseen, aikuiset toivoisivat välitöntä tukea laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Lapset puolestaan haluaisivat oppia tutkimaan ja muokkaamaankin mediaa. Myös pelit kiinnostavat lapsia, Jonne avaa.

Kirjojen lisäksi on tunnettava myös verkko, some ja sähköiset pelit sekä palvelut. Kirjastoilla on myös tietokoneita asiakkaiden käyttöön.

– Opastamme monenlaisissa tietotekniikkaan liittyvissä asioissa, kun ihmiset etsivät verkosta tietoa, lomakkeita tai hoitavat asioitaan. Emme tee asioita asiakkaan puolesta, joten meillä on oltava digitaitojen lisäksi myös ohjaustaitoja.

Asiakaspalvelu ykkönen

– Asiakaspalvelu on ykköstehtäväni. Kirjastossa kävijä, niin lapsi, nuori, aikuinen kuin seniorikin, etsii vastauksia

monenlaisiin kysymyksiin, ja me pyrimme etsimään heille tietoa, Jonne kuvaa.

Jonnen kirjastoura alkoi siviilipalveluksesta, jota hän oli suorittamassa Espoon Entressen kirjastossa. Hän jäi sinne kesätöihin, jonka jälkeen hän opiskeli alaa oppisopimuksella. Nyt hän jatkaa alan opiskelua tradenomiksi työn ohella Turun ammattikorkeakoulussa suuntauksena kirjasto­ ja tietopalvelut. – Kun valmistun, voin hakea kirjastopedagogin paikkaa.

Kirjastoissa järjestetään nykyään paljon erilaisia tapahtumia. Se on muutenkin luontevaa Ison Omenan kirjastolle, sijaitseehan se palvelutorilla, jossa on myös neuvola, terveysasema, Kela ja Espoon asiointipiste. Lisäksi palvelutorilla on laboratorio ja mielenterveyssekä päihdepalvelut. Kirjastossa on työpajoja, lukuhetkiä, satujoogaa, musatuokioita ja erilaisia kolmannen osapuolen kulttuuritapahtumia, joihin se tarjoaa tilat.

Ison Omenan kirjastossa voi myös käydä ompelemassa, käyttää 3D ­tulostinta ja vinyylileikkuria tai tehdä jopa kirjaston musiikkistudiossa omaa musiikkia. Onpa siellä myös verstas höyläpenkkeineen, porakoneineen ja sahoineen – siellä voi käydä korjaamassa vaikka rikkinäisen tuolin. Jonnen mukaan tilat on varattava etukäteen, ja ne ovat todella suosittuja.

– Kirjasto tukee kiertotaloutta. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Me esimerkiksi lainasimme viime talvena kirjastosta lapsellemme luistimet.

Valon ja veden tanssi

Espoo-päivän ohjelmassa nähtiin

tänä vuonna paljon ja monenlaista.

Yksi valovoimaisin esitys oli

Tapiolan keskusaltaalla järjestetty

huikaiseva valospektaakkeli.

Hämärän ja pimeän tultua valon ja veden yhdistävä taideteos

värjäsi Tapiolan keskusaltaan

tarunhohtoiseksi maailmaksi kolme

kertaa perjantai- ja kolme kertaa lauantai-illan aikana. Teos on osa

Tanssivat Vedet -konseptia.

HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva

ARTTURI TAIRAN säveltämä Celebration Suite (movements 1 & 2) soi valojen tanssin taustalla.

JOKO SUJUU JOTON KÄYTTÖ?

Espoo otti vuoden alussa käyttöönsä uuden johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuuden, tuttavallisemmin JoTon. Sitä on opeteltu käyttämään vuoden aikana. Kysyimme muutamilta järjestelmää käyttäneiltä, miten JoTon kanssa on tultu sinuiksi.

”JOTON käyttö sujuu koko ajan jouhevammin. Mitä enemmän siellä tulee touhuiltua, sitä enemmän siitä oppii. Parasta on mahdollisuus suorittaa useampaa toimintoa samaan aikaan. Tämä tosin on myös sen hankalin ominaisuus, sillä tietoja joutuu toisinaan yhdistämään eri paikoista, koska tietoja ei ole mahdollista hakea yhdestä paikasta. Kannattaa pitää useaa välilehteä auki sekä käyttää aikaa ohjelmassa surffailuun.”

BENJAMIN AIRAKSINEN koordinaattori, talouspalvelut, konsernihallinto

JOTON KÄYTTÖÖNOTON tavoitteena oli työn sujuvoittaminen ja tiedon saannin parantaminen. JoTo vähentää koko kaupungin tasolla rutiinityötä ja helpottaa johtajien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden tiedonsaantia, tiedolla johtamista sekä taloustehtäviä.

NYT OLLAAN VOITON PUOLELLA. Vuonna 2019 käynnistynyt JoTo-projekti on päättynyt, mutta järjestelmän kehittäminen yhdessä toimialojen kanssa jatkuu. Ja joka päivä JoTon käyttö sujuu yhä useammalta aina paremmin ja paremmin.

”OLEN positiivisella mielellä

JoTon suhteen, vaikka opeteltavaa riittää yhä. Joskus on hankalaa, kun yhden tilauksen kanssa säätävät parhaimmillaan tilaaja, tilauksen hyväksyjä, laskun tarkastaja ja laskun hyväksyjä, jotka ovat kaikki eri henkilöitä. JoTo on varmasti hyvä työkalu, kun sitä oppii käyttämään optimaalisimmalla tavalla. Itse kaipaisin parempaa yleiskuvaa koko järjestelmästä jotta ymmärtäisin kokonaisuutta paremmin. Muistakaa talouspalveluiden chat!

Sieltä saa aina nopeasti apua.”

LAURA COLLIN

johdon assistentti, konsernihallinto

”JOTON yhtenä tavoitteena oli esihenkilöiden tiedon saannin ja perustehtävien helpottuminen. Muun muassa tilausten ja laskujen hyväksyminen tehdään JoTossa sähköisesti, mikä on nopeuttanut esihenkilön osuutta prosessissa. Johdon työpöydän osalta odotukset ovat korkealla, mutta saatavilla olevaa sisältöä tulee vielä kehittää.”

TIINA ERONEN , kehittämispäällikkö, kaupunkisuunnittelu