Espressi 4/2020

NRO 4 • JOULUKUU 2020 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

05 Mitä on

anonyymi rekrytointi?

06 Laajalla yhteistyöllä vaikuttavuutta lastensuojeluun

e!

Onnistuimm

Innovaatioilla eteenpäin

16 Halu ratkoa haasteita innosti

innovoimaan. Syntyi monikielinen koronainfo ja nuorten aktivointipäivät.

Hyvää joulua jokaiselle Espoon kaupungin­ työn­ tekijälle!

22 Vanha suojeltu tammi luo tunnelmaa Suvelan pimeneviin iltoihin.

4

5 6

Poimittua Kaupunkiakatemia kutsuu mukaan yhteistyöhön kanssaan. urbanacademy.fi

Kysymys & vastaus Espoo kokeilee anonyymiä rekrytointia tavoitteena hakijoiden tasavertainen kohtelu.

Yhdessä enemmän Lastensuojelussa on saavutettu hyviä tuloksia moniammatillisella tiimityöllä.

ESPRESSI 4.2020

12

14 16

Taiteiden Espoo Arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Sirenin kädenjälki näkyy monessa paikassa Espoossa.

Tiesitkö tämän?

Sotetissa on oltu kovilla koronaaikana. Henkilökunta itse arvioi onnistumiset ja haasteet.

Onnistumisia Innovaatiohakuiset työntekijät ovat kaupungin vahvuus ja kaupunkilaisten etu.

2

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Sinun etusi

Suomen liikenneturvallisimman kaupungin rakentaja, tutkija Tuomo Saarinen.

170-vuotias vanha kaunis tammi valaisee Espoon Suvelan asukkaiden iltoja ja öitä.

Espoon kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monenlaisia etuja ja helpotusta arjen hallintaan.

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

TARJOA TYÖKOKEMUKSIA NUORILLE! Zobs-keikkatyöpalvelun kautta sinunkin yksikkösi voi tarjota maksutta keikkatyötä nuorille, joilla on haasteita päästä töihin ja saada työkokemusta.

Lue lisää s. 4.

”NUORET OVAT olleet motivoituneita ja tunnollisia. Ensimmäisten tarjottujen keikkojen jälkeen huomasimme työyhteisössä, että suunnitellut työtehtävät eivät meinanneet riittää kun nuoret olivat niin ripeitä ja kyselivät aktiivisesti lisätyötä. :) Nuorten käytös on ollut ensiluokkaista ja on ollut ilo heitä työllistää.

”KIVA, KUN voidaan tarjota nuorille töitä ja tsempata heitä omien polkujen ja työuran rakennustöissä.”

”OLI MAHTAVAA olla mukana järjestämässä isoa tapahtumaa ja tutustua samalla muihin nuoriin. Se antoi minulle hyvän pohjan alkavalle työelämälleni ja vahvisti sosiaalisia taitojani.”

”VAIKKA KYSEESSÄ olikin lyhyt keikkaluonteinen tehtävä, niin sain paljon enemmän kuin palkan käteen tehtävästä. Tutustuin mukaviin ihmisiin, sain hyviä vinkkejä kesätöiden hakuun ja pääsin tutustumaan työelämään oikeassa työpaikassa.”

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO! ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Outi Huida, Susanna Nikko, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

3

Turvaamme palvelut yhdessä OLEN YLPEÄ siitä, että henkilöstö on onnistunut turvaamaan espoolaisten palvelut myös tänä poikkeusvuonna. On kehitetty uusia digitaalisia palveluja, omaksuttu uudet etätyötavat ja pystytty nopeasti vastaamaan espoolaisten tarpeisiin. Vaikka tartuntojen määrä on kasvanut, on riskiryhmien suojaaminen onnistunut ja palvelut toimineet.

Palvelujen kehittämistä ja digitalisointia on tärkeää jatkaa myös tulevina vuosina. Espoon väestö jatkaa kasvua 4 500 asukkaan vuosivauhtia ja palvelutarve kasvaa tätäkin nopeammin.

Toisaalta verotulojen kehitys on hidastumassa.

Lisäksi mahdollinen sote-uudistus heikentäisi Espoon ja koko Länsi-Uudenmaan taloutta merkittävästi. Espoo yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa onkin vaatinut, että valtion tulee jatkossa ottaa kasvukaupunkien investointitarpeet ja monikielisen palvelurakenteen kulut paremmin huomioon.

Kaikissa suurissa kaupungeissa sopeutetaan taloutta ja toimintaa, parannetaan systemaattisesti palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tuottavuutta, kehitetään johtamista, tehostetaan resurssien käyttöä ja priorisoidaan kaupungin kehittämistä. Taloudellisen kestävyyden merkitys koko Suomessa tulee lähitulevaisuudessa korostumaan ja sen saavuttaminen tulee vaatimaan kaikkien sitoutumista – niin päätöksentekijöiden kuin henkilöstönkin. Yhdessä onnistumme kyllä varmistamaan, että Espoon kaupungin palvelut järjestetään ja tuotetaan kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Toivotan kaikille rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa.

Pidetään huolta, ettei kukaan jää jouluna yksin!

POIMITTUA

TARJOA TYÖ NUORELLE!

KOONNUT Paula Ristimäki

Nyt sinunkin työporukallasi on mahdollista tarjota lyhyitä työkeikkoja 14–29-vuotiaille nuorille Zobs-keikkatyöpalvelun kautta. Keikat voivat olla esimerkiksi somettamista, ikäihmisten juttuseurana toimimista tai tapahtumissa avustamista.

Keikkojen pituus on lyhyimmillään kaksi tuntia, pisimmillään jopa kaksi viikkoa. Nuorille maksetaan työstä 10 €/h, mutta toimialoille tämä on maksutonta. Ehtona on, että työllä ei korvata sijaisia, ja että työllistetään niitä nuoria, joilla on haasteita päästä töihin ja saada työkokemusta.

KYSY LISÄÄ JA OTA YHTEYTTÄ marjo.holmqvist@espoo.fi.

Mukaan yhteistyöhön Kaupunki­akatemian kanssa KAUPUNKIAKATEMIA edistää kaupunkitutkimuksen ja

-kehittämisen välistä vuorovaikutusta sekä tukee monitieteistä yhteistyötä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. ­Espoo liittyi Kaupunkiakatemiaan vuonna 2019. Kaupunkien johtajat ja yliopistojen rehtorit muodostavat yhteistyön strategisen johtoryhmän.

Espoon työntekijät ovat erittäin tervetulleita Kaupunkiakatemian aamukahveille, seminaareihin ja muihin ­tapahtumiin, joista tiedotetaan Kaupunkiakatemian ­verkkosivuilla, some-kanavilla sekä postituslistan kautta.

Kaupunkiakatemia välittää myös lopputöiden­ ­aiheita ja harjoittelupaikkoja kaupungeilta yliopisto-opiskelijoille. Lopputöiden aiheita voi ehdottaa Kaupunki­ akatemian verkkosivuilla, josta löytyy ajankohtaista ­tietoa kaupunkikehittämisestä ja -tutkimuksesta.

EHDOTA AIHETTA yliopistoopiskelijan lopputyöksi!

LISÄTIETOA ESSISTÄ Sisäiset palvelut > Tilastot ja tutkimukset > Kaupunkiakatemia URBANACADEMY.FI FACEBOOK.COM/KAUPUNKIA TWITTER: @KAUPUNKIA

Mitä mieltä?

ESPRESSI 4.2020

ESPOO MARKETING ON NYT ENTER ESPOO Nimi vaihtui viisivuotissyntymäpäivänä lokakuussa. Enter Espoo on Espoon kaupungin omistama markkinointiyhtiö, jonka tehtävä on houkutella yrityksiä, investointeja ja vierailijoita Espooseen. Yhtiö auttaa yrityksiä löytämään kumppaneita, asiakkaita sekä kasvun mahdollisuuksia Espoosta.

Tavoitteena on kasvattaa Espoon houkuttelevuutta, tunnettuutta ja saavutettavuutta sekä kotimaassa että ulkomailla, ja tätä kautta saada lisää työpaikkoja, verotuloja ja kestävää kasvua Espooseen.

PALJASTA KOULUSI HYVÄ TYÖ Mitä hyvinvointia tai turvallista arkea edistävää, pientä, suurta, arkista tai erikoista sinun koulullasi tehdään? Kerro viestintään, jaamme tekoja pitkin lukuvuotta kaupungin kanavissa (espoo.fi, Instagram, Twitter, ­Facebook).

Toteutustapa on vapaa. Voit lähettää kuvan, videon, tekstiä, kuvistöitä tai aihevinkin. Tarkista, että aineistolla on lupa julkaisuun kaupungin kanavissa.

Lähetä valmis materiaali, ideat tai kysymykset viestintään sähköpostilla (Tytti Tyrväinen, Karolina Lanu, Maija Ruoho tai Marika Tuominen etunimi.sukunimi@espoo.fi) Teamsissä, koulujen viestintäverkoston tai lukioiden viestintätiimin kautta.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 31.1.2021.

4

VASTAAJANA henkilöstöpalvelujen rekrytointipäällikkö Noora Lindberg

KYSYMYS & VASTAUS

Espoo kokeilee anonyymiä rekrytointia – mitä se on?

KUN UUTTA työntekijää haetaan anonyymillä rekrytoinnilla, työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaavat tiedot. Näitä ovat hakijan nimi, syntymäaika, yhteystiedot ja äidinkieli.

Tavoitteena on hakijoiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu.

Hakijoille kerrotaan alusta alkaen, että käytössä on anonyymi rekrytointi. Hakija tietää, että jos hän esimerkiksi haluaa kysyä lisää haussa olevasta työpaikasta, hänet ohjataan jonkun muun kuin lopullisen valinnan tekevän esimiehen juttusille.

Usein kyseessä on valitsijan kollega.

Anonyymiys kestää haastatteluvaiheeseen asti. Haastatteluvalinnat tehdään vielä anonyymisti, mutta tämän jälkeen henkilö- ja yhteystiedot on tietysti kerrottava, jotta haastattelu pystytään järjestämään.

Anonyymi rekrytointi -kokeilu aloitettiin Espoossa syyskuun puolivälissä ja se jatkuu vuoden loppuun. Tämän jälkeen arvioidaan, miten kokeilu onnistui niin hakijan kuin valintapäätöksen tehneen esimiehenkin näkökulmasta. Vielä ehdit mukaan kokeiluun, jos yksikössäsi vapautuu avoimia työpaikkoja ennen vuodenvaihdetta. Kannattaa kokeilla.

TEKSTI Paula Ristimäki KUVA Kaisu Jouppi

5

ESPRESSI 4.2020

6

Vaikuttavaa lastensuojelua Espoossa on vuoden verran ollut käytössä systeeminen lastensuojelu -toimintamalli. Siinä lapsen ja perheen ongelmia pohditaan yhteisissä palavereissa eri ammattilaisten ja perheen arkeen kuuluvien ihmisten kesken. Perheen pelastuspeittoa pitelevät monet turvalliset kädet.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen

7

SYSTEEMINEN LASTENSUOJELU

S

ysteeminen lastensuojelu on moniammatillista tiimityötä, jossa keskitytään ymmärtämään perheen sisäisiä suhteita ja ratkomaan esiin nousseita ongelmakohtia. Ote on keskusteleva. Yhteinen kokous tuo yhteen perheen, lastensuojelutiimin ja yhteistyökumppanit, kuten vaikka koulun, päiväkodin tai terveydenhuollon. Mukaan perheen tilanteen arviointiin voidaan ottaa myös esimerkiksi sukulaisia.

Ajattelun perustana on tarkastella perheenjäsenten vuorovaikutusta sen sijaan, että etsittäisiin ongelmien syytä vain yhdestä henkilöstä.

– Kyseessä on tietynlainen ajattelutavan muutos, jossa tunnistetaan se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, kiteyttää perheterapeutti Vesa-Matti Pekkola Espoon keskuksen lastensuojelusta.

Oivallusten aivoriihi

Systeemisen lastensuojelun alkusysäys on verkostopalaveri, johon lastensuojelun työntekijät ehdottavat mielestään sopivia asiakkaita.

– Mietimme, kenelle tällaisesta käsittelytavasta olisi eniten hyötyä, kertoo Riina Mattila, Espoon keskuksen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä.

Asiakkaan, eli perheen, oma halu käydä asioita lävitse moniammatillisen joukon kanssa on ensisijaisen tärkeää.

– Lastensuojelulla on aito tahto moniammatilliseen yhteistyöhön, mutta laki salassapidosta on tiukka. Esimerkiksi koululle ei saa kertoa perheen tilanteesta, jollei perheeltä nimenomaisesti ole ESPRESSI 4.2020

Toimintamalli tuo systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun ja välineet lastensuojelun käyttöön. Systeeminen ja perheterapeuttinen ajattelutapa tarkoittaa, että huomio kiinnitetään ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen sen sijaan, että ongelma nähtäisiin yksittäisessä perheenjäsenessä.

Työskentelyn ytimessä on kunnioittava, dialoginen ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus, minkä lähtökohtana ovat koko perheen sekä erityisesti lapsen ja nuoren kokemukset. Tämä tarkoittaa avointa, kysyvää ja kuuntelevaa keskustelua, jossa perhe on aktiivisesti mukana.

Tiimityöskentelyn ja tiiviin asiakastyön avulla pyritään lapsen ja perheen tilanteen syvällisempään ja yhteiseen ymmärtämiseen ja sitä kautta vaikuttavampaan lastensuojelutyöhön. Lisäksi tavoitteena on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen, sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen.

saatu tähän lupaa, huomauttaa Espoon keskuksen lastensuojelun sosiaalityöntekijä P ­ auliina Valtonen.

– Monet asiakkaat ovat kuitenkin olleet helpottuneita, kun ehdotamme tällaista otetta heidän haasteidensa ratkaisemiseksi, hän jatkaa.

Systeemisen lastenLähde: THL suojelun verkostopalaveriin osallistuu kaksi ryhmää.

Ensimmäinen ryhmä koostuu perheestä, sosiaalityöntekijästä ja vaikka koulun sekä esimerkiksi terveydenhuollon edustajista. Tämä ryhmä esittelee perheen tilanteen, jota halutaan ratkoa.

Toinen ryhmä, jossa voi olla mukana työntekijöitä muualta lastensuojelusta, kuuntelee esittelyn ja kommentoi asiaa tämän jälkeen.

Ammattikielellä puhutaan vapaasta reflektoinnista: miltä jonkin asian kuuleminen tuntui ja millaisia ajatuksia se kussakin kuulijassa herätti.

– Joku voi vaikka pohtia sitä, millaisia ihmissuhteita perheessä on ja ovatko ne turvallisia.

Haasteiden lisäksi kartoitetaan myös perheen voimavaroja ja vahvuuksia, Vesa-Matti huomauttaa.

Pauliina luonnehtii kokousta aivoriiheksi, jossa osallistujat esittävät oletuksia, eli hypoteeseja perheen tilanteesta ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä. Usein tässä syntyy uusia oivalluksia, joilla perhettä voidaan auttaa.

8

”SYSTEE MIAJATT ELU avaa vaihtoehto isia näkym iä vanhoih ajatteluja toiminta in malleihin Lastensu . ojelun syst eeminen tästä hyv työote on ä esimerk k i!

Kaikki va ikuttaa ka ikkeen: pe voimavara rheen t ja vuoro vaikutuss koulu, pä uhteet, iväkoti, te rveydenh ongelmie uolto, n syyt, tu nteet ja ta Avoimella rinat. viestinnä llä ja yhd tekemise essä llä saadaa n aikaisek ja lasten si perhee kannalta n paras lop putulos.”

Viestintä asiantunti ja Arja K Perhe- ja arasvirta sosiaalipa , lvelut

Systeemiset kokoukset ­saattavat olla myös tunteikkaita, kun asiakas tajuaa, että ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät.

Asiakas saa kokouksessa myös kiistää hypoteeseja, jos ne eivät tunnu osuvan oikeaan.

– Koska kokouksessa käsitellään vaikeitakin asioita, esiin nousee monenlaisia tunteita, joita on tarpeen käsitellä, Riina muistuttaa.

Inhimillisesti keskustellen

Asiakas voi yllättyä kokouksessa väen määrästä ja siitä, että ammattilaiset pallottelevat asioita pohdiskelevaan sävyyn.

– Systeemisessä ajattelussa meillä työntekijöilläkin on lupa inhimillistää asioita, Pauliina toteaa.

Systeemiseen otteeseen kuuluu ajatus siitä, että mukana ovat myös lastensuojelun työntekijöiden omat kokemukset esimerkiksi vanhempana tai vaikka harrasteohjaajana olemisesta – kaikkien erilaiset roolit ja aiemmat kokemukset voidaan tuoda mukaan, kun pyritään ratkaisemaan perheen tilannetta.

– Tarkoituksena on saada kokoukseen osallistuvien kokemukset ja tarinat avuksi tilanteen selvittämiseksi, Vesa-Matti tiivistää.

Joku osallistujista voi kertoa aiemmin kokeiltuja ratkaisuja tai asioita, joista saattaa olla hyötyä myös käsillä olevaan tilanteeseen. Joskus pitkä­ aikaisiin asiakkuuksiin syntyy rutiineja, joita Riinan mukaan voi olla hyvä rikkoa.

– Uutena mukana oleva työntekijä näkee tilanteen toisin, ja näin saattaa löytyä uusia tapoja edetä. Voidaan esimerkiksi huomata, että jotakin lastensuojelun palvelua ei kannatakaan enää jatkaa.

Vesa-Matti pitää tärkeänä, että systeeminen kokous on moniääninen ja että asiakkaalle syntyy kokemus osallisuudesta omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin.

9

– Siinä nostetaan vaimeita signaaleja esiin esimerkiksi sukulaisuussuhteista ja tunteista, joita perheen tilanne herättää. Tarkoitus on löytää sellaista, mitä asiakas ei välttämättä ole miettinyt tai uskaltanut sanallistaa.

Systeemisen lastensuojelun yhdeksi merkittävimmistä eduista Pauliina mainitsee moniammatillisuuden.

– Eri tahot voivat olla tietämättömiä avusta, jota on pyritty järjestämään jo aiemmin. Yhteistyö helpottuu, kun eri toimijat pääsevät saman pöydän ääreen.

Myös Riina toivoo yhteydenottoja entistä rohkeammin muilta toimijoilta.

– Lastensuojelua saa aina konsultoida, jos jokin asia lapsen tai nuoren tilanteessa mietityttää.

Iso kokous nostaa tunteet pintaan

Lastensuojelu mielletään yhä usein ”tuomioistuimeksi”, jossa ulkopuolinen taho määrittelee, mitä lapselle tai nuorelle jatkossa tapahtuu. Tämä on kuitenkin vanhanaikainen käsitys.

– Monet ajattelevat, että työmme on ihan hirveätä. Itse näemme asian niin, että selvitämme, mitä ihmisten elämässä on tekeillä ja tarjoamme palvelua, joka auttaa, Riina oikaisee.

Yksi systeeminen verkostopalaveri kestää parisen tuntia, ja vaikka tilaisuus saattaa olla rankka, se myös palkitsee.

– Vaativien asioiden äärellä – vaikka huostaanottoasiassa – mietimme todella tarkasti, mikä on lapsen edun mukaista, Pauliina täsmentää.

Vaikka aiheet olisivat vaikeita, kokouksissa on kuitenkin kannustava tunnelma.

– Kaikki toimijat ovat valmiita tukemaan perhettä ja asiakkaille syntyy tunne siitä, että he ovat tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi.

Systeemiset kokoukset saattavat olla myös tunteikkaita, kun asiakas tajuaa, että ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät. – Mukana olleet läheiset usein toteavat, että me lastensuojelussa olemmekin ihan ihmisiä, Pauliina naurahtaa.

Liljan tarina

Systeemisen otteen uskotaan parantavan myös työntekijöiden työssä jaksamista, kun osaamista jaetaan ja työntekijät saavat vahvistusta omalle tekemiselleen.

Espoo etunenässä

Espoossa on tehty systeemistä lastensuojelua ensimmäisten joukossa Suomessa nyt vuoden verran. Sitä edelsivät systeemisen toimintamallin koulutukset tiimeille, jotka alkoivat soveltaa tätä lähestymistapaa. Systeeminen ote on hiljalleen vakiintunut.

– Esimerkiksi meillä Espoon keskuksessa pidetään yksi systeeminen tapaaminen viikossa. Jos kokous pidetään työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ilman asiakasta, tapauksia saattaa mahtua yhteen tiimiin kaksikin, Riina kertoo.

Lastensuojelussa asiakkaita on noin 35 kutakin sosiaalityöntekijää kohtaan, joten aivan kaikkia ei voida ottaa systeemisen lastensuojelun piiriin.

– Tällä hetkellä mukaan pääsevät resurssisyistä oikeastaan vain ne asiakkaat, joiden kanssa kaikki kivet on jo käännetty aiemmin, Pauliina toteaa.

Joissakin tapauksissa riittää yksi iso systeeminen tapaaminen, jonka jälkeen asiakas jatkaa siellä sovittujen tahojen kanssa tarpeidensa mukaan.

– Toisinaan sovitaan seurantatapaamisista, eli saatetaan kokoontua myöhemminkin isolla porukalla, mikäli perheen tilanne muuttuu, Pauliina selittää.

Systeemisen otteen uskotaan parantavan myös työntekijöiden työssä jaksamista ja hyvinvointia, kun osaamista jaetaan ja työntekijät saavat vahvistusta omalle tekemiselleen.

– Tällainen ote on myös kustannustehokas: jos perheen jollakin läheisellä on voimavaroja, joilla vahvistaa vanhemmuutta, saatetaan pystyä estämään esimerkiksi lapsen laitossijoittaminen, VesaMatti toteaa. » LISÄÄ TIETOA: thl.fi -> tutkimukset ja hankkeet -> systeemisen lastensuojelun levittäminen ja juurruttaminen

ESPRESSI 4.2020

10

YHTEISILLÄ PÄÄTÖKSILLÄ ETEENPÄIN LILJAN PERHEEN ensimmäiseen systee­ misen lastensuojelun kokoukseen osallistui kaikkineen 15 henkilöä.

– Mukana oli oma äitini, lapseni sijais­ perheen äiti, perhetyöntekijöitä, perhekun­ toutuksen henkilö, psykologi ja sosiaalityön­ tekijä sekä etäyhteydellä erilaisia asiantun­ tijoita.

Omien sanojensa mukaan Lilja ei osannut jännittää kokousta, vaikka väkeä olikin pai­ kalla runsaasti.

– Tuntui hyvältä, että meille tarjottiin täl­ lainen mahdollisuus ja että Espoon kaupunki halusi sijoittaa meihin näin paljon.

Osa kokouksessa käytetyistä käsittely­ tavoista tuntui Liljasta erikoisilta, vaikka hän kertoo ymmärtävänsä ajatuksen siitä, että asioita kommentoidaan tuoreeltaan ja kan­ taa voi ottaa puolueettomasti.

– Mukana oli väkeä, joka kuuli perheem­ me tilanteesta vasta siinä hetkessä. Jotkut johtopäätöksistä eivät tuntuneet minusta oikeilta, ja näihin asioihin puutuinkin koko­ uksessa.

Toisaalta kartoitettiin sitä, miten eri tahot voivat auttaa Liljaa ja tämän lasta.

– Saimme ehdotuksia siitä, miten esimer­ kiksi äitini voi tukea meitä arjessa.

Liljan perheellä on ollut yhteys lasten­ suojeluun usean vuoden ajan. Kaikki lähti liikkeelle, kun Lilja kertoi neuvolassa olevan­ sa huolissaan miehensä maailmankuvasta ja ajattelumalleista.

11

– Minulla oli tunne, etteivät ne tee kasva­ valle lapselle hyvää.

Lilja myöntää, että alkuun tuntui pahalta ajatus siitä, että perheen oli turvauduttava lastensuojeluun.

– Olen kuitenkin kiitollinen siitä, mitä ­lastensuojelussa on tehty hyväksemme. ­Sieltä olemme aidosti saaneet apua.

Ajan mittaan tilanne kotona paheni ja toi­ sinaan tarvittiin myös poliisin apua. Välil­ lä Lilja oli lapsensa kanssa turvakodissa ja ­jonkin aikaa perhekuntoutuksen piirissä.

– Eron jälkeen lapsen ja isän tapaami­ set ovat olleet ongelmallisia. Isä ei myös­ kään osallistunut systeemisen lastensuoje­ lun kokoukseen.

Liljan oma terveydentila heikkeni ja hän lastensuojelun kanssa päätyi siihen, että ­lapsi menisi sijaisperheeseen avohuollon kautta.

– Sovimme, että lapsi asuisi sijaisper­ heessä niin pitkään, kunnes voin paremmin.

Puolen vuoden aikana lapsen peliriippuvuus saatiin kuriin ja ruokakin alkoi maistua. Nyt asumme lapsen kanssa kaksin.

Systeemisen lastensuojelun kokouksen jälkeen päätettiin, että Lilja lapsensa kanssa ei palaisi perhekuntoutukseen.

– Se oli myös oma toiveeni. Jatkamme yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti lastensuojelun muiden palveluiden parissa.

Artikkeliin haastatellun Liljan nimi on muutettu.

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Verna Julkunen KUVAT Anni Koponen

Kaikki ja ei mitää tehdit Kaija + H n – Arkkieikki Siren

”Oli jännä huom ata, miten rakenn uksia ympyröivä luont o on Sirenien töiss ä tuotu tärkeäksi osaksi arkkiteht uuria.

Se tuli hyvin esiin esimerkiksi Otaniemen kapp elista tehdyssä simulaatiossa. En myöskään tiennyt aiemmin, kuinka paljon kouluja pariskunta on su unnitellut. Lisäk si oli kiva, että lapset oli otettu näytte lyssä huomioon. Näille oli järjestetty mu un muassa mahdoll isuus ryhtyä itsek in arkkitehdeiksi ja kasata erilaisia pienoistaloja palik oista.”

Oivalluksia hyvästä arjesta

Jutun kuvannut valokuvaaja Anni Koponen

Arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Sirenin kädenjälki näkyy ja vaikuttaa vahvasti Espoon rakennetussa ympäristössä, erityisesti Tapiolassa ja Otaniemessä.

PARISKUNNAN arkkitehtuuriin pääsee nyt tutustumaan KAMU Espoon kaupunginmuseon monipuolisessa näyttelyssä. Espoon kaupunginmuseon erikoisnäyttely on ensimmäinen kattavasti Sirenien arkkitehtuuria esittelevä näyttely Suomessa.

Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren avautui 23.10.2020, Kaija Sirenin satavuotissyntymäpäivänä. Näyttelyyn pääsee tutustumaan aina 9.1.2022 saakka.

– Toivomme, että kävijälle jäisi ajatus siitä, kuinka hyvä ja toimiva elinympäristö ja arkkitehtuuri ovat läsnä kaikkien arjessa, eikä jotakin, mitä vain asiaan vihkiytyneet ymmärtävät, kertoo Espoon kaupunginmuseon museolehtori ja näyttelyn projektipäällikkö Tiina Hero.

Korkealaatuista asumista luonnon keskellä

Kaija Siren (1920–2001) ja Heikki Siren (1918– 2013) työskentelivät yhdessä työparina. Sirenien arkkitehtuurin kulmakiviä ovat rakennusten suhde ympäristöönsä sekä rakennuksen käyttötarkoitukselle parhaiten sopivat rakenteet ja korkeatasoiset materiaalit.

Modernistisen ideologian mukaisesti läheinen suhde luontoon lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Puutarhakaupungit ovat isojen kaupunkien ympärille muodostettuja pienempien alueiden piirejä, joissa väliin jää luonnonmukaisuutta ja puhtaampaa ympäristöä edistäviä puistoalueita. Tämän ESPRESSI 4.2020

12

Tiina Hero toivoo, että kävijälle jää ajatus siitä, kuinka hyvä ja toimiva elinympäristö ja arkkitehtuuri ovat läsnä kaikkien arjessa.

Näyttely on suunnattu kaikille hyvästä suunnittelusta kiinnostuneille. ajattelun tärkein ilmentymä Suomessa on Tapiola.

Sirenien tunnettua 1950- ja 1960-luvun suunnittelua esitelläänkin erityisesti espoolaisten kohteiden kautta: esillä on kansainvälisesti tunnustettu Otaniemen kappeli, jossa luonto tulee suuren nauha­ikkunan lävitse kuin sisälle tilaan ja jossa maisema toimii alttaritauluna.

Lisäksi esiin nostetaan Tapiolan kokeelliset rivitalot, joissa on käytetty puuelementtejä ensimmäistä kertaa sekä lapsen mittakaavan mukaisesti rakennetut koulut.

Oivalluksia arkkitehtuurista kaikille

Näyttelyssä suomalaiseen moderniin arkkitehtuuriin tutustutaan laajan kuvamateriaalin, pienoismallien kuin oman toiminnankin avulla. Lisätty todellisuus, 360-asteinen video- ja dronekuva tuovat arjen arkkitehtuuriin uutta näkökulmaa. Näyttely on suunnattu kaikille hyvästä suunnittelusta kiinnostuneille, ja siihen tutustuakseen ei tarvitse tuntea arkkitehtuuria entuudestaan. Näyttelystä tullessaan katsoo rakennettua ympäristöä uusin silmin.

Oheisohjelmaa on tulossa runsaasti, esimerkiksi opastettuja arkkitehtuurikävelyitä Tapiolassa sekä mobiiliopas, jonka kanssa voi itse tutustua Sirenien espoolaiskohteisiin.

Tulkinta Sirenien yhdestä tunnustetuimmista töistä, Otaniemen kappelista, on vaikuttava.

» NÄYTTELY AVOINNA 9.1.2022 asti.

13

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Katja Nirkkonen

Onnistumisia

VALMIINA UUTEEN AALTOON Sotetin henkilökunta arvioi, miten toimiala selvisi ensimmäisestä korona-aallosta keväällä 2020.

Missä onnistuttiin ja mikä kaipaa vielä kehittämistä, jos pandemia aaltoilee vielä pitkään keskuudessamme?

KORONAPANDEMIA yllätti keväällä kaikki. Venymään jouduttiin monessa paikassa, erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kun tilanne kesällä hiukan laantui, tehtiin toimialalle kysely siitä, miten selvittiin ja mitä tarvitsee ottaa huomioon, jos odotettavissa on uusia tartuntapiikkejä Espoossa.

Yllättävän moni asia onnistui hyvin. Digiloikka arjessa oli huikea, ja digipalveluita polkaistiin kasaan nopeassa tahdissa. Välineet etätyön tekoon olivat valmiina, ja niitä osattiin käyttää. Asioista, joissa ei niin hyvin pärjätty, otetaan opiksi ja mietitään, miten vastaisuudessa toimitaan.

Kehitysehdotuksissa tuli esiin, että tartuntatautitilanteisiin varautuminen olisi hyvä lisätä jokaisen yksikön omavalvontasuunnitelmaan.

Kysely tehtiin kesä–elokuun aikana Webropol-kyselynä. Siihen vastasi yli 800 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää.

ESPRESSI 4.2020

14

Otettiin ennen­ näkemätön digiloikka.

Välineet etätyötä varten olivat olemassa ja toimivat.

Etäkokoukset osoittautuivat usein napakoiksi ja nopeiksi.

Asiakkaille saatiin nopeasti käyttöön uusia etäpalveluita.

Sopeutettiin toimintaa vauhdilla, esimerkiksi Samarian terveysasema muutettiin ”yön yli” i­nfektioasemaksi.

Huomioitavaa Riskiryhmiä onnistuttiin suojaamaan hyvin.

Tunnistettiin tärkeimmät kumppanit sekä kaupungin organisaatiossa että sen ulkopuolella, ja opittiin luottamaan näihin ja toisiimme.

Roolien ja yhteisten pelisääntöjen selkeyttäminen haastavissa oloissa: kuka vastaa mistäkin?

Selkeiden ja ymmärrettävien ohjeiden ja viestinnän ylläpito nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Henkilöstön riittävyyden turvaaminen erikoistilanteissa. Voi edellyttää priorisointia eri palvelujen välillä ja henkilöstön siirtoja. Jos joudutaan sulkemaan tai supistamaan palveluja, sovittava ennakkoon, missä järjestyksessä se tehdään.

Henkilöstön siirtäminen kokonaan uusiin tehtäviin onnistui pääosin hyvin, mutta vaatii paljon yhteen sovittamista ja vastaanottavan yksikön puolella panostusta muun muassa perehdytykseen.

Keväällä pääsy kiireettömään hoitoon hankaloitui ja jonoja kertyi esimerkiksi terveysasemille, suun terveydenhuoltoon ja ­neuvolatarkastuksiin. Kun asiakkaat huolestuivat ja jonot pitenivät, myös puhelimet ruuhkautuivat.

Digitaalisilla palveluilla voidaan vähentää painetta puhelimeen, esimerkkeinä Omaolon oirearvio ja koronabotin kautta tapahtuva näytteenoton varaus.

Kommunikointi asiakkaiden kanssa suojavarusteissa oli haastavaa.

15

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Anne Penttilä KUVAT Kaisu Jouppi

Innovaatioykköset!

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun 2020 ykkössijan jakoivat hurjalla vauhdilla luotu monikielinen koronainfo ja Ohjaamotalon aktivointipäivät, jotka auttavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

OHJAAMOTALON aktivointipäivät syntyivät tar-

peesta kutsua työttömiä nuoria tekemään aktivointisuunnitelmia yhdessä kaupungin sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Laki edellyttää alle 30-vuotiaan aktivoimista sen jälkeen, kun hän on ollut tietyn ajan työttömänä tai perustoimeentulotuella.

Nuorille lähetetty kutsukirje saapua TE-toimiston tiloihin suunnitelman tekoa varten ei kuitenkaan oikein toiminut. Vain pieni osa kutsutuista tuli paikalle, ja hekin sitoutuivat huonosti suunnitelman toteuttamiseen. Siitä seurasi tyhjäkäyntiä ja turhia kustannuksia.

– Meidän sosiaaliohjaajamme Hanna Hukari ja silloinen esimiehemme keksivät idean aktivointimessuista. Ensin messuja pilotoitiin aikuissosiaalityössä yhdessä TE-toimiston kanssa, kertoo sosiaaliohjaaja Jenni Laisi, joka työskentelee Espoon kaupungin aikuissosiaalityön nuorten tiimissä.

– Ajatus messuista oli hyvä, mutta eihän sinne juuri saatu nuoria, sanoo TE-asiantuntija Tea ­Melin Uudenmaan TE-toimistosta. Hän työskentelee nuorten parissa Ohjaamotalossa.

Sitten järjestäjäksi otettiin viranomaisorganisaatioita epävirallisempi ja rennompi Ohjaamotalo.

”Aksumessut” tuovat palvelut lähelle nuorta

Vaikka nuorella yleensä onkin halu päästä elämässä eteenpäin, siihen ei ole aina keinoja. Kynnys lähteä etsimään tukea voi olla iso erityisesti pitkän kotona olon jälkeen.

Aluksi sosiaalitoimi ottaa yhteyttä nuoreen puhelimitse ja selvittää tilannetta. Nuorelle lähtee velvoittava kirjallinen kutsu aktivointipäivään, jonka lähestyessä tulee vielä tekstiviestimuistutus.

ESPRESSI 4.2020

TAJAN KAUPUNGINJOH AILUSSA­ LP KI IO INNOVAAT ita, etsitään innovaatio eluja alv p ­ ­jotka parantavat . aa int im to ja tehostavat isall os t se uk em ­Kilpailuhak en­ ks ku es tuvat myös Laatuk d ar Aw n ­Quality Innovatio poolai-kilpailuun, jossa es hyvin et ne ty es en set ovat m . ina os vu useina

Nykyään Ohjaamotalon aktivointipäivät järjestetään Ohjaamotalon Leppävaaran starttipisteellä kerran kuussa. Paikalla on neljä työparia omassa työtilassaan sekä toimijoiden verkosto.

Paikalle kutsutaan 10 nuorta kerrallaan puolen tunnin välein.

– Joskus suunnitelman tekemisessä on lähdettävä liikkeelle pienestä, esimerkiksi terveydentilan selvittämisestä. On turha yrittää väkisin, ellei nuori ole vielä valmis muuhun, sanovat Tea ja Jenni.

Odottaessaan nuori ehtii käydä tutustumassa esimerkiksi Espoon nuorten pajojen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, Tyttöjen talon, Vamos Espoon, LIVE työelämäpalveluiden, Kelan, Espoon mielenterveysyhdistyksen, Espoon kaupungin etsivän nuorisotyön tai hammashuollon pisteillä.

– Kun nuori tulee meidän puheillemme, hän on jo ehkä keskustellut Edistian työpajan pisteellä ja sanoo, että häntä kiinnostaisi mennä sinne. Tai jos hän kiinnostuu vaikkapa Omnian nuorten työpajasta, hän voi käydä pisteellä juttelemassa jälkeenpäin. Tai voimme käydä yhdessä nuoren kanssa Kelan pisteellä täyttämässä hakemuksia, havainnollistaa Jenni.

Yhä useampi aksutettu nuori kouluun tai työhön

Päivän aikana tehdään keskimäärin 35 aktivointisuunnitelmaa. Vaikutukset näkyvät viiveellä.

– Nyt alkaa näkyä vuosien 2018–19 aktivointipäivien työ. Aiemmin yksi tai kaksi asiakastani lähti opiskelemaan vuosittain, tänä syksynä opiskelun aloitti 15 nuorta asiakastani, Tea kertoo.

16

Sari Hammar (vas.) oli mukana polkaisemassa k채yntiin monikielist채 koronainfoa. Jenni Laisi ja Tea Melin puolestaan ideoivat Ohjaamotalon aktivointip채ivi채.

17

Vuonna 2018 tehtiin aktivointisuunnitelma 185 nuorelle, ja vuoden lopussa heistä oli enää 32 työttömänä työnhakijana. Vuoden 2019 luvut olivat jo 279 aktivointisuunnitelmaa, ja vuoden lopussa oli työttöminä enää 47 nuorta.

Aktivointipäivien anti on merkittävä myös mukana olevien tahojen työntekijöille.

– Tämä ei tunnu enää ”viranomaisyhteistyöltä”.

Välillä tuntuu kuin olisimme yhteinen perhe samalla asialla, voimme jakaa tietoa ja osaamista keskenämme nuorten hyödyksi. Hyvä ilmapiiri heijastuu myös nuoriin, iloitsevat Jenni ja Tea.

Sari Hammar, Jenni Laisi ja Tea Melin ovat voittoisissa innovaatiohankkeissaan havainneet, että yhteistyössä eri tahojen välillä on todella voimaa.

Porvoon verran vieraskielisiä koronainfoa vailla

Kun korona iski päälle keväällä, Espoon kaupungilla tuli välittömästi huoli vieraskielisistä asukkaistaan.

Kuinka muut kuin suomea, ruotsia tai englantia ymmärtävät saisivat tietoa ja toimintaohjeita, kun julkiset neuvontapisteetkin oli suljettava?

Vieraskielisiä on miltei 20 prosenttia espoolaisista, noin 54 000. Kieliä on kymmeniä. Puhutuimpia ovat venäjä, viro, arabia, englanti, somali, kiina, albania, kurdi, persia, vietnam, farsi, dari ja turkki.

– Kokosimme nopeasti työryhmän yli toimialarajojen miettimään, kuinka voimme vastata tarpeeseen. Ensimmäiset tiedotteet 15 kielellä olivat ­espoo.fi-sivustolla muutaman päivän kuluttua.

Mutta eihän se voinut olla ainoa kanava, koska kaikilla ei ole pääsyä nettiin, kertoo vieraskielisiä palveluja kehittävä projektipäällikkö Sari Hammar Espoon perhe- ja sosiaalipalveluista.

Järjestöt mukaan puhelinpalveluun

Tiedotuskanavien luomiseksi otettiin yhteyttä järjestöihin.

– Yleensä se vaati vain yhden puhelinsoiton.

Monikielinen palvelupuhelin oli pystyssä kolmen viikon kuluttua, kertoo järjestöyhteistyön koordinaattori Maria Tiilikkala.

Koronapuhelimeen lähti vastaajiksi ja neuvojiksi kaupungin organisaatioista eri kieliä taitavia osaajia.

Lisäksi mukana oli seuraavien yhdistysten edustajia:

Näin edettiin: Ohjaamotalon aktivointipäivät 2017 alku Perustoimeentulon järjestämisvastuu siirtyy Kelaan, joka alkaa lähettää sosiaalitoimeen ilmoituksia aktivointiehdon täyttävistä nuorista aktivointisuunnitelman tekemistä varten.

ESPRESSI 4.2020

2017 marraskuu

2018 helmikuu

Aikuissosiaalityö aloittaa infotilaisuudet nuorille, joiden aktivointiehto on täyttynyt. Tilaisuuksissa selvitetään nuoren elämäntilannetta.

18

5.4.2018

Ensimmäinen pilotti aktivoin- Ensimmäiset timessuista aikuissosiaalityön Ohjaamotalon tiloissa, joissa tehdään aktiaktivointipäivät. vointisuunnitelmia yhdessä te-asiantuntijoiden kanssa.

2020 syyskuu Ensimmäinen etäaktivointipäivä puhelimitse koronatilanteen takia.

”EI OLE VAHINK O, että E päässyt spoo on jo kolme kertaa E innovaati uroopan opääkau punki -fi syy siihe naaliin. S n, että o uuri lemme m tulee my enestyn ös siitä, eet, että meil erinoma lä on isen keh itysmyö ja innova nteinen tiivinen henkilös Kaupung tö. injohtaja n innova sen taso atiokilpa on yksi e ilu ja simerkk i tästä.”

Kaupung injohtaja Jukka M Espoo-p äkelä äivänä 2 020 kau innovaati punginjo okilpailu htajan n palkinto jen jaoss a.

EJY, Espoon maahanmuuttajat, ­Filoksenia, Irakin naisten yhdistys, Kalliolan Setlementti, Maahanmuuttajien perhe ja nuorten yhdistys, Nice­hearts, Nuorten polku ja Suomi Syyria Ystävyysseura.

Järjestöt tiedottivat myös omissa ja epävirallisissakin kanavissaan, esimerkiksi Facebook- ja Whatsapp-ryhmissä.

– Sekä kaupungin organisaation että järjestöjen neuvojilta tuli hyvää palautetta toiminnasta. Heistä tuntui hyvältä, kun he pystyivät vastaamaan tiedontarpeeseen, kertovat Sari ja Maria.

– Asiakkaatkin kokivat, että heistä välitettiin, ja luottamus kaupungin palveluihin kasvoi. Jos samalla selvisi, että asiakkaalla oli muutakin palvelutarvetta, pystyimme ohjaamaan kaupungin muiden palveluiden piiriin.

Myös kirjallisia tiedotteita lähetettiin koteihin somalin- ja arabiankielisille perheille. Nyt kaupungin palvelupisteet ovat avoinna, ja niiden lisäksi vieraskielistä koronatiedotusta jatketaan netissä.

Viestinnän yhteistyö yhdistysten kanssa jatkuu.

Monikielinen ja -kanavainen koronainfo 18.3.

Korona leviää Suomessa. Koronainfon 1. kokous Espoossa.

20.3.

Ensimmäiset monikieliset koronatiedotteet ilmestyvät Espoon verkkosivustolla.

7.4.

Puhelinpalvelu alkaa vastata koronakysymyksiin 15 eri kielellä.

10.5.

Kirjallisia tiedotteita lähetetään postitse arabianja somalinkielisiin perheisiin.

19

1.

2.

1. Suunnittelun ohella Tuomo Saarisen työ vaatii jatkuvia maastokäyntejä.

3.

4.

2. Vuonna 1969 Espoossa oli 50 kilometriä jalankulku- ja pyöräteitä.

Nykyisin niitä on 900 kilometriä.

3. Koulumatkojen turvallisuus on Saariselle sydämen asia. Kuvassa Riihitontuntien saattopaikka koulumatkojen helpottamiseksi.

4. Matinkartanonsilta paransi Mattlidenin koulukeskuksen oppilaiden koulutien turvallisuutta.

5. Kukaan ei tee liikenneturvallisuutta yksin – se on yhteispeliä, muistuttaa Saarinen.

ESPRESSI 4.2020

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Anni Koponen

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Espoo Suomen paras!

Liikenneturvallisuus on yhteistyötä Espoo on tutkitusti Suomen liikenneturvallisin kaupunki.

Kaupunkitekniikan keskuksessa työskentelevä tutkija Tuomo Saarinen pitää osaltaan huolen siitä, että liikenneturvallisuus paranee jatkossakin entisestään.

5.

ESPOOLLE MYÖNNETTIIN viime vuoden lopulla Liikenneteko-palkinto Suomen liikenneturvallisimpana kaupunkina.

Liikenneturvallisuudessa on otettu pitkällä aikavälillä aimo harppaus, sillä esimerkiksi loukkaantuneiden määrä on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana yli 70 prosentilla, vaikka asukas- ja automäärät ovat kasvaneet vauhdilla.

Kaupunkitekniikan keskuksessa työskentelevän Tuomo Saarisen mukaan hyvälle kehitykselle on monta syytä.

– 1960-luvulla aloitettu kaavoittaminen on luonut turvallisen kaupunkirakenteen. Tehtiin viiden aluekeskuksen malli: viisi pientä kaupunkia Espoossa ovat turvallisempia kuin vastaavankokoiset kaupungit Suomessa. Kun toisiaan tukevat kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat lähellä, asukkaiden ei tarvitse lähteä asioimaan isoihin keskuksiin.

Isot keskukset, kuten Sello, on sijoitettu Espoossa valtaväylien varteen.

Näin alueen paikalliselle katuverkolle ei ohjaudu paljoa ulkopuolista liikennettä.

Vaikka autot ovat nykyisin entistä liikenneturvallisempia, myös jalankulku- ja pyöräteiden määrällä on väliä.

– Vuonna 1969 Espoossa oli noin 50 kilometriä jalankulku- ja pyöräteitä. Nyt niitä on noin 900 kilometriä, ja lisäksi 300 kilometriä erilaisia puistoraitteja. Liikennekasvatustakaan ei kannata unohtaa.

Espoolaislapsia opetetaan liikkumaan turvallisesti ja huomioimaan vaaratilanteet.

21

Espoossa tapahtuu liikenneonnettomuuksia väkilukuun suhteutettuna vuositasolla 40 henkilövahinkoa, kun maan keskiarvo on 96. Erityisiä vaaranpaikkoja kaupungista ei poliisin kirjaamista liikenneonnettomuuksista löydy.

– Viimeisestä pahasta paikasta Kehä 1:n Turvesuon liittymän kohdalla ollaan rakentamassa turvallisempaa. Jos jossain ilmenee onnettomuuksien kertymäpiste, se pyritään ratkaisemaan rakenteellisin keinoin. Esimerkiksi Ikean liittymää seurataan, sillä se on potentiaalinen onnettomuuskasaumapiste, joka on tarkoitus rakentaa entistä turvallisemmaksi. Tähän päästään, kun kääntyville ajoneuvoille rakennetaan oma kaista.

Saarinen on tehnyt Espoossa pitkän uran. Ensimmäinen työ oli kevyen liikenteen laskentojen analysointi 1987.

– Vuosien varrella olen teettänyt diplomitöitä liikenneturvallisuuteen ja pyöräilyn määrän kasvun taustamuuttujiin liittyen. Olen päässyt hyödyntämään tuloksia työssäni ja liikenneturvallisuustyökaluissani, Saarinen kertoo.

Hän on mukana myös, kun kaavoja laaditaan ja niiden liikenneturvallisuutta arvioidaan asemakaavavaiheessa.

Saarisen työ vaatii tutkimusten ja datan ohella myös maastokäyntejä.

– Täytyy tuntea paitsi tie- ja katuverkko myös päiväkodit, koulut sekä työmaat ja pysyä ajan tasalla näihin kaikkiin tulevista muutoksista.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Sami Heiskanen

Valo yössä Vuoden pimeimpään aikaan valo on tunnelmanluoja. Espoon Suvelassa suojeltu vanha tammi verhoutuu joka vuosi valohuntuun ilahduttamaan ympäristön asukkaita.

Eikä se ole mikä tahansa tammi, vaan lähes 170-vuotias puu, joka on istutettu 1851 paikalla sijainneen Kirstin talon pihapiiriin. Tammen korkeus on noin 23 metriä ja ympärysmitta 3,3 metriä.

Suvelan tammi on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 1999.

ESPOOSSA ON 54 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Muisto­ merkit ovat ­enimmäkseen v­anhoja puita, puuryhmiä ja kookkaita siirtolohkareita.

ESPRESSI 4.2020

22

23

SINUN ETUSI

TAITEESTA VOIMAA, ILOA JA RYHMÄYTYMISTÄ Espoon kaupungilla on käynnissä TAIMEprojekti, jossa hyödynnetään taiteellisia menetelmiä henkilöstön kehittämisessä.

TAIME-PROJEKTIN (Taiteelliset menetelmät henkilöstö­

kehittämisessä) tiimoilta on järjestetty taidetyöpajoja, joiden tavoitteena on ollut lisätä henkilöstön hyvinvointia, paran­ taa arvostavaa vuorovaikutusta ja lisätä innovatiivisuutta tai­ teen tarjoamin keinoin, kertoo projektin omistaja, henkilös­ tön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo.

Kaikki toteutuksista vastaavat yhteistyökumppanit ovat TAIME-projektin kilpailuttamia ammattitaiteilijoita.

Ensimmäiset työpajat järjestettiin syksyllä 2019. Ne oli suunnattu työyhteisölle.

– Tulokset ovat olleet positiivisia, ja etenkin työyhtei­ sön ryhmäytymistä tukemaan taidemenetelmät näyttävät tässä vaiheessa soveltuvan erittäin hyvin, projektipäällikkö, suunnittelija Jaana Lietzén mainitsee.

Näyttää siltä, että taidemenetelmät voivat lisäksi tuot­ taa iloa ja hyvinvointia henkilöstölle.

– Syksyllä 2020 järjestettiin yksilöille suunnattu taide­ kokeilu, jonka tavoitteena oli lisätä osallistujien voima­varoja ja ennaltaehkäistä uupumista sekä masennusta. Ensimmäi­ set tulokset näyttävät lupaavilta, projektin jäsen, erityis­ suunnittelija Riina Blom toteaa. Tammi-helmikuussa 2021 järjestetään toinen vastaava työpaja, jonka taidemenetel­ mästä työpajasta kiinnostuneet saavat äänestää.

”KOKEILUJEN TULOKSIA ja kokemuksia hyödynnetään jatkossa. Tarkoitus on luoda organisaation käyttöön toimintamalli, jonka avulla taiteellisia menetelmiä voidaan jatkossakin käyttää perinteisempien henkilöstön kehittämisen menetelmien rinnalla.”

Henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo

LISÄTIEDOT: jaana.lietzen@espoo.fi

MUISTA MYÖS NÄMÄ: KORONAVIRUSTESTIIN KORONABOTIN KAUTTA Jos sinulla on koronavirustartuntaan viittaavia oireita, ilmoita asiasta esimiehellesi ja varaa itsellesi aika koronavirustestiin. Jos asut Uudellamaalla, voit tehdä sen Koronabotin kautta, koronabotti.hus.fi. Helsingissä ja Espoossa asuvat kaupungin työntekijät voivat varata ajan myös Omaolo-palvelusta. Neuvontaa saat lisäksi työterveyshuollon neuvontahoitajalta puh. 09 816 84226 ma–to klo 8.00–11.00 ja klo 12.00–15.00 tai pe klo 8.00–11.00.

MUISTITHAN INFLUENSSAROKOTTEEN? Kaupungin työntekijöitä suositellaan ottamaan influenssa­ rokote, erityisesti terveydenhoidon ja muissa asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä. Aikoja influenssarokotukseen voi

TUTUSTU ETUIHIN: Essi > Henkilöstö > Henkilöstöedut varata esimerkiksi työterveyspalveluista työpuhelimeen ladatun työterveyspalvelujen mobiilisovelluksella, osoitteessa tyoterveysespoo.mbooking.fi/ajanvaraus tai puhelimitse 09 816 24400

WEBOPE-VERKKOKOULUUN Espoon työntekijät voivat opiskella maksutta verkossa Webope-verkkopalvelussa. Verkkokoulu sisältää kattavan opiskelupaketin muun muassa Office 365-ohjelmista ja Adobe CC:n ohjelmista PowerBi:hin ja sosiaaliseen mediaan.

Verkkokoulun käytön voit aloittaa vaikka heti. Opetusvideot ovat lyhyitä, joten opiskelu on helppo sovittaa työn oheen.

LISÄTIETOJA ESSI > Koulutuskalenteri