NRO 4 • JOULUKUU 2021 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !
06 Espoo-tarina päivittyi. Se on vahva työkalu, joka ohjaa arjen työtä.
män m e n e ä Yhdess
Monipuolinen Monikko
16 Monikon koulukeskuksessa yhtenäinen
oppimisen polku alkaa päiväkodista ja päättyy yläkouluun – suomeksi ja ruotsiksi.
24 Uusi työn tekijä, osallistu kaupungin perehdytys valmennukseen!
Valoa pimeässä, vettä kuivalla maalla. Valotaidefestivaali tarjosi taikuutta.
22 Keran halleja valaisi myös tämä meditatiivinen videoteos Primordial Waters.
4
5 6
Poimittua Suuntaamo on suorituksen hallinnan työkalupakki, jota testataan nyt eri toimialoilla.
Kysymys & vastaus Millaista iltapäivän liikuntaharrastustoimintaa Espoon kaupunki järjestää?
Espoo-tarina Uuden valtuustokauden myötä myös Espoo-tarina päivittyi.
ESPRESSI 4.2021
12
Taiteiden Espoo
14
Tiesitkö tämän?
16
Onnistumisia
Lapset saivat kuvittaa tulevan päiväkodin rakennustyömaan aidan.
Länsimetro, Raide-Jokeri, kaupunkirata, ESA-rata – raiteita rakennetaan kovalla tahdilla.
Monikon koulukeskuksessa opetetaan monen ikäisiä lapsia, suomeksi ja ruotsiksi.
2
20
Kuntalaisella töissä
22
Hetkinen Espoota
24
Gallup
Tuore elinvoimajohtaja Mervi Heinaro aloitti työnsä kuntalaisten palveluksessa.
Ihana valo! Keran halleja valaisi lokakuussa Reflektorvalotaidefestivaali.
Miten Espoon uudet työntekijät perehdytetään? Muutama tuore kollegamme vastaa.
JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA
KAUPUNKI VIETTÄÄ VIISIKYMPPISIÄ Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Espoon kauppalasta tuli Espoon kaupunki. Sitä juhlitaan koko kaupungin voimin – viestinnän, tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden avulla. VUODEN OHJELMAN tekoon osallistuvat kaikki Espoon kaupungin toimialat, palvelualueet ja yksiköt, sekä kumppanit, yritykset, yhdistykset ja työryhmät. Toimialat miettivät osaltaan, miten ovat mukana ja rytmittävät omia tapahtumiaan ja muita juhlasisältöjään oman vuosikellonsa mukaisesti koko vuoden ajalle.
Espoo 50 vuotta kaupunkina
OSALLISTUA VOI MONIN TAVOIN. Juhlasta voi viestiä esimerkiksi käyttämällä yhteistä juhlatunnusta osana omaa viestintää ja markkinointia. Juhlan kunniaksi omasta jo käytössä olevasta palvelusta voi nostaa asioita uudella tavalla esille. Voi myös ideoida ja toteuttaa uuden palvelun tai sisällön yhdessä oman yksikön, muun kaupungin toimijan tai ulkopuolisen kumppanin kanssa. Kaikille yhteisiä juhlahetkiä ovat vuoden vaihde ja Espoo-päivä 27.8. sekä sitä edeltävä viikko.
TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO! ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Arja Karasvirta, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
3
KUVAT ESPOON KAUPUNKI
ESPOO 50 VUOTTA KAUPUNKINA -vuosi on loistava tilaisuus nostaa esille kaupungin monipuolisia palveluja ja osaamista. Juhlitaan Espoota nuorena, elinvoimaisena kaupunkina ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä niin työntekijöiden kuin kaikkien kaupunkilaistenkin välillä!
VALTUUSTO hyväksyi uuden Espoo-tarinan lokakuussa. Olemme lähteneet ripeästi toimeenpanemaan ja tarkentamaan Espootarinan tavoitteita. Toivon, että jokaisessa työ yhteisössä on jo ehditty käynnistää keskustelu siitä, miten Espoo-tarina ohjaa työtä alkaneella valtuustokaudella. Ensi vuoden erityisiksi painopisteiksi Espoo-tarinassa on nostettu koronasta toipuminen ja sote-uudistus. Koko valtuusto kaudella on seitsemän tavoitetta, jotka on esitelty tarkemmin lehden sivuilla 6–11. Meillä on hyvä tilanne lähteä toteuttamaan uutta Espoo-tarinaa. Esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa olemme hyvällä uralla. Kuntalaiset arvostavat Espoossa olevaa lähiluontoa. Lasten ja nuorten oppimistulokset sekä espoolaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ovat olleet jo pitkään hyvällä tasolla. On tärkeää, että näin on myös jatkossa. Isoja haasteitamme ovat sote-uudistus sekä talouden tasapaino. Meidän on myös reagoitava entistä paremmin maahanmuuttajien kotouttamiseen. Näiden asioiden ratkominen on meidän kaikkien tehtävä. Ensi vuonna Espoon kaupungiksi julistamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. On aika juhlia historialtaan vanhaa, mutta kaupunkina nuorta Espoota. Samalla on myös aika katsoa eteenpäin. Näin joulun alla toivotan kaikille lämmintä ja rauhallista joulun aikaa. Kiitokset koko henkilöstölle siitä, että olemme yhdessä selvinneet erittäin haastavasta vuodesta. Yhdessä varmistamme, että Espoolla on valoisa tulevaisuus.
POIMITTUA
KOONNUT Toimitus KUVITUS iStock ja Espoon kaupunki
ESPOO-TARINA ESITTEENÄ Painettu Espoo-tarinan esite julkaistaan vuoden 2022 alkupuolella. Esite tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja sitä jaetaan automaattisesti toimialoille. Esitteessä on kaikki keskeinen tieto uuden valtuustokauden alussa päivitetystä Espoo-tarinasta selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Myöhemmin on tulossa myös roll up -julisteita ja messuseinäke. Niitä voi lainata konsernihallinnon viestinnästä.
ETUJA HENKILÖSTÖLLE!
Suuntaamo – suorituksen hallinnan työkalupakki HENKILÖSTÖN TYÖSUORITUSTEN hallintaan on kehi-
tetty Suuntaamo-niminen työkalupakki, jota testataan toimialoilla. Se tuo yhteen ohjeet ja työkalut, joita tarvitaan arjen johtamistyössä, jotta tekemistä suunnataan oikeisiin tavoitteisiin. Suuntaamon Lehtikasken päiväkodin johtaja Laura Sjöstedt on kehittämisestä testannut Suuntaamo-mallin mukaisia tilannekeskusvastaa HR. teluja yksikössään. Uuteen ja selkeään keskustelu malliin tutustumisesta on ollut hyötyä. Malli kannustaa työntekijöitä oman suorituksensa arviointiin ja ratkaisukeskeisyyteen. Asiakaspalvelupäällikkö Pia Koskinen kirjaston ohjaus- ja neuvontapalveluista kertoo, että tavoitteiden asetannassa ja seurannassa käytetyt työkalut ovat tukena henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa. Tavoitteista tulee merkityksellisiä, kun työntekijät ovat mukana arvioimassa työtään.
ESIMIEHISTÄ ESIHENKILÖITÄ
LUE LISÄÄ ESSISTÄ: Työkalut > Suuntaamo.
Mitä mieltä?
ESPRESSI 4.2021
Lähde Haltian näyttelyihin tai Sinfonietta-konserttiin ja hyödynnä henkilökunnan niistä saamat edut. Nuuksiossa sijaitseva Suomen luonto- ja retkeilykeskus Haltia tarjoaa jokaiselle Espoon työntekijälle vapaalipun Haltian luontonäyttelyihin. Lippu oikeuttaa yhden henkilön veloituksettomaan sisäänpääsyyn, ja etu on henkilökohtainen. Vielä ehtii, etu on voimassa vuoden loppuun asti. Tapiola Sinfoniettan konsertteihin kaupungin työntekijät pääsevät etuhintaan 12 € (norm. 15–29 €) + Lippupisteen tilausmaksu 2 €. Etu on voimassa myös vuodenvaihteen jälkeen kevätkaudella. Henkilöstölippuja voi ostaa Lippupisteen myyntipisteistä, etu ei ole voimassa Lippupisteen verkkokaupassa ja puhelinpalvelussa. Lippuja lunastettaessa on esitettävä voimassa oleva Espoon kaupungin henkilökortti. Etu on henkilökohtainen: 1 lippu/konsertti.
Olethan huomannut, että Espoon kaupungilla käytetään nykyään esihenkilö-sanaa esimiehen tilalla? Näin toimitaan muun muassa puhutellessa, sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksissa. Suhtaudumme myönteisesti nimikkeiden neutralisointiin: tasa-arvon ja yhden vertaisuuden edistäminen on meille tärkeää. Esimies-sanaa ei korvata takautuvasti esimerkiksi eri järjestelmiin tai ohjeisiin.
Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan. Vastausaika päättyy 31.1.2022.
4
VASTAAJANA kaupungin liikuntakoordinaattori Camilo Miettinen
KYSYMYS & VASTAUS
Millaista iltapäivän liikuntaharrastus toimintaa Espoo järjestää? ESPOOLAISLAPSILLE ja -nuorille on nyt
järjestetty enemmän maksuttomia liikunnallisia harrastuksia kuin kenties koskaan aiemmin. Tarjoamme 2–18-vuotiaille kaupunkilaisille niin kutsutun liikuntapolun. Pienimmät pääsevät mukaan Töpinät- perheliikuntaan, jossa perheet saavat koulujen liikuntasalit käyttöönsä välineineen. Koululaisille ja lukiolaisille taas on tarjolla niin tavoitteellisesti harrastavien liikuntaryhmiä kuin kaikille avoimia ryhmiä, joissa pääsee kokeilemaan eri lajeja. Koronarajoitusten poistuttua yhä useampi lapsi ja nuori on löytänyt liikuntaharrastuksen pariin. Moni perhe on myös aidosti hämmästynyt harrastusten maksuttomuudesta. Iso osa toiminnasta järjestetään nyt koulujen yhtey dessä. Se tekee harrastukseen osallistumisesta lapsille helppoa. Kun lapset ja nuoret löytävät toiminnot, voimme mahdollisesti lisätä ryhmien määrää jatkossa. Jos jonkun koulun oppilaat toivovat pääsevänsä pelaamaan esimerkiksi lentopalloa, voimme pyytää lentopalloseuran pitämään demokäynnin koululle – ja jos kiinnostusta riittää, voimme neuvotella seuran kanssa toiminnan jatkosta. Maksuttomat harrastukset löytyvät harrastushaku.fi-palvelun kautta. TEKSTI Pi Mäkillä KUVA Roope Permanto
5
ESPRESSI 4.2021
6
ESPOONKESKUS ESBO CENTRUM
Espoo-tarina auttaa arjen valinnoissa Päivitetty Espoo-tarina raamittaa arjen työtä ja nostaa esiin kaupungin arvot. Espoota voikin luonnehtia kuntalaisille suunnatuksi palveluorganisaatioksi, pohtii toimialajohtaja Harri Rinta-aho. TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Espoon kaupunki
7
N
yt päivitetty Espoo-tarina, eli kaupungin strategia vuosille 2021– 2025 on raami, joka kehystää arjen tekemistämme lähivuosina, kiteyttää oppimisen ja kasvun toimialajohtaja Harri Rinta-aho (kuvassa). Koko kaupunkia varten laaditun tarinan sisälle kukin toimiala ja tulosyksikkö rakentaa oman Espoo-tarinansa, joka nivoo periaatteet arkeen. Kun tarina laaditaan yhteistuumin, toimintaan myös sitoudutaan. – Kyseessä on nykyaikainen johtamistapa, jossa ihmiset pääsevät vaikuttamaan työhönsä. Käymme tarinaa läpi ja suunnittelemme sitä yhteisvoimin. Henkilöstö tulee kuulluksi tarkasti, sillä heillä on suora kontakti asiakkaisiin eli kuntalaisiin. Näin kaikki tietävät, mikä on palvelulupauksemme espoolaisille. Harri muistuttaakin, että Espoo on palveluorganisaatio kuntalaisille. Tämä tarkoittaa, että asukkaiden palautetta ja ajatuksia kuunnellaan herkästi ja heitä myös osallistetaan ideoimaan kaupungin toimintaa. – Kuntalaiset ovat asiakkaitamme. Heillä on oikeus kysyä, mitä he saavat maksamansa kunnallisveron vastineeksi.
Espoolla on nyt uusi organisaatio ja uudet rakenteet, minkä mukaan myös Espoo-tarinaa on muokattu. – Uuden kasvun ja oppimisen toimialueen punaisena lankana kulkee yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, Harri kertoo. Erityistä iloa hän tuntee strate giaan kirjatusta kohdasta, jossa halutaan Espoon olevan oppimisen kärkikaupunki. – Lapset ja nuoret ovat tärkein investointimme jo siksikin, että hyvä koulutustausta houkuttelee yrityksiä Espooseen. Esimerkiksi Otaniemi on vetovoimainen korkeasti koulutettuine osaajineen ja kiinnostaa myös kansainvälisiä perheitä sekä työntekijöitä. Toisena merkittävänä kohtana Harri pitää positiivista ihmiskuvaa, mikä sisältää muun muassa sen, että maahanmuutosta puhutaan myönteiseen sävyyn. – Tämä näkyy esimerkiksi koulujen globaalissa kasvatusohjelmassa kotikansainvälisyyttä unohtamatta. Espoolaisia on monista kulttuuritaustoista, mikä on suuri rikkaus. Sitä paitsi tarvitsemme lisää väkeä – jos meillä ei ole tekijöitä, ei kaupunkiin myöskään tule investointeja. Espoo jatkaa voimakasta sitoutumistaan kestävään kehitykseen, mikä puhuttelee kaikenikäisiä. – Oikeastaan voisi tiivistää, että toimialaamme ohjaa niin sanottu pyhä kolminaisuus, eli asukaskeskeisyys, oikeudenmukaisuus ja edelläkävijyys, Harri summaa.
Kolminaisuus ohjaa tekemistä
Tarina tulee todeksi
Espoo-tarinan tarkoitus on myös tukea jokaista kaupungin työntekijää työpäivän arkisissa asioissa: mihin priorisoin aikani, millaisia valintoja työssäni teen, jotta valinnat edesauttavat Espoo-tarinan toteutumista parhaiten.
ESPRESSI 4.2021
Jotta Espoo-tarina konkretisoituisi arjen työhön, Harrin mukaan olisi tärkeää, että ihmiset etsisivät siitä punaiset langat, ikään kuin Espoon megatrendit. – Näkisin, että meidän toimialallamme näitä
8
Espoonlahden aluekirjasto koostuu erilaisista tiloista • tilaa ain
eistolle, eli kirjoi lle • monitoimitila tapahtumille ja oleskeluun tai op iskeluun • keittiö kolmell a ruoanlaittopist eellä ja ruokailutila • hiljaisia sopuko ita • perhealue • satutila • pelialue • käsillä tekemi sen paja • varattavia koko ustiloja
ESPOO-TARINA TUNTUI KIRJASTON SUUNNITTELUSSA ESPOONLAHDEN aluekirjastosta tulee pian totta, sillä maaliskuun 2022 lopussa se avataan kauppakeskus Lippulaivan kolmanteen kerrokseen. Espoo-tarinan hengen mukaisesti suunnittelussa kuultiin asukkaita. Alueen asukkaat ovat päässeet suunnittelemaan ja kertomaan toivei taan Espoonlahden aluekirjaston toteutuksesta sekä toiminnoista. Tavoitteena on ollut edelläkävijyys, eli valmius murtaa aiempia toimintatapoja tilasuunnittelussa. – Nostimme keskiöön sen, miten asiakasta palvellaan. Suunnittelussa on kaikilta osin toteutettu Espoo-tarinaa ja etenkin näkemystä asukas- ja asiakaslähtöisyydestä, toteaa suunnittelija Iida Tahvanainen. Asukkaiden intensiivinen osallistaminen aloitettiin reilu vuosi sitten. Pandemian vuoksi työpajoja ei voitu pitää tavalliseen tapaan, vaan toiveita kartoitettiin nettikyselyillä. Kouluja ja päiväkoteja varten kehitettiin työpajapaketteja, joiden avulla oppilaat pääsivät osallistumaan ideointityöpajoihin opettajiensa johdolla. Suunnitteluun osallistui myös 30 kummiperhettä, joita tavattiin Teamsin välityksellä.
– Tällaisessa syvässä osallistamisessa pureuduttiin tarkasti siihen, miten kukin perhe asioi kirjastossa ja mitä siellä haluttaisiin tehdä tai millaisia tapahtumia perhe toivoo järjestettäväksi, Iida selittää. Koronarajoitusten hellittäessä Soukassa pidettiin työpaja myös nuorille. – Heitä tuli peräti 50 äänestämään erilaisia tunnelmatauluja tai tekemään omansa. Oli hienoa päästä paikan päälle kuulemaan nuorten ajatuksia esimerkiksi kirjastoon tulevasta pelitilasta.
Luontoa ja kotoisaa tunnelmaa – Kirjasto kiinnostaa asukkaita, ja nyt siitä tulee aidosti heidän toiveidensa mukainen. Heidän näkemyksensä on ohjannut suunnittelutoimiston työtä alusta alkaen, Iida kertoo. Osallistaminen aloitettiin tunnelman etsimisellä. Siinä toteutui Espoo-tarinaa tukeva ajatus kestävästä kirjastosta niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin. – Luonto nousi vastauksista esiin hämmästyttävän vahvasti. Toivottiin jollain tavoin mukaan joko merta tai luonnon värejä sekä äänimaailmaa, kuten puron solinaa tai lintujen liverrystä. Myös kotoisuutta kaivattiin.
9
– Ihmiset ovat valveutuneita. Kierrätyshuonekalut ja erilaiset puumateriaalit mainittiin toistuvasti. Kirjastoon hankitaankin sohvia, tuoleja ja pöytiä yhteistyönä Kierrätyskeskuksen kanssa. Aluekirjasto jakautuu erilaisiin tiloihin toimintojen mukaan, ei niinkään kävijöiden iän perusteella. – Ajatuksena on mahdollistaa kohtaamiset ja yhteisöllisyys erilaisten tilojen avulla, Iida tarkentaa. Avajaisten jälkeen kirjasto jatkaa kehittymistään, eli asukkaat voivat edelleen osallistua testaamalla erilaisia tiloja kirjastossa vieraillessaan. – Vasta arjessa näkee, mitkä tilat toimivat ja mitä on syytä muuttaa tai kehittää. Tätä tehdään jatkuvana vuoropuheluna asukkaiden, eli kirjaston käyttäjien, kanssa. Avajaispäivä on vasta alkua.
ovat ensinnäkin kohta, jossa mainitaan Espoon olevan kestävän kehityksen hiilineutraali kaupunki. Oleellista on myös toisiaan arvostava kohtaaminen työssä ja arjessa. Työ sujuu silloin, kun sinne on kiva tulla – hyvästä olosta syntyy hyvää tulosta. Strategiaan on myös kirjattu, että jatkossa Espoo on paras kotouttajakaupunki. Tämä juontaa juurensa siitä, että joka viidennellä espoolaisella on maahanmuuttajatausta ja 30 prosenttia alakoululaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. – Olisi erittäin tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen. Tämä on oleellista erityisesti kielen oppimiseksi.
ESPRESSI 4.2021
Haasteitakin näköpiirissä
Vaikka näkökulma Espoo-tarinassa on positiivinen ja menestymiseen luottava, realiteetitkin pidetään tiukasti mielessä. Tulevaisuus tuo tullessaan myös kiperiä kysymyksiä ratkottavaksi. Harrin mukaan valtuustokauden alussa on tartuttava koronan jälkihoitoon varmistamalla lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Tähän keskittyy Koronasta kasvuun -ajattelu. – Kasvun ja oppimisen toimialalla päästään vasta nyt korjaamaan koronakriisin synnyttämiä vahinkoja. Etenkin yksinäisyys on varjostanut monen elämää, kun koulua piti käydä etänä. Myös työntekijöiden hyvinvointiin on pystyttävä keskittymään. – Muun muassa rehtorit ovat olleet korona-aikana erityisen kuormittuneita. Pitää priorisoida tarkasti, mitä tehdään jälkihoitona ensin.
10
Runsaan vuoden kuluttua toteutuva soteuudistus pienentää Espoon peruskaupunkia reilulla kolmasosalla. – Kaupungin toimintoihin jää 10 000 henkilöä, joista 7 500 opetuksen toimialalle. Jatkossa Espoo on sananmukaisesti sivistyskaupunki, Harri naurahtaa. Lisäksi oppivelvollisuus laajenee. Tämä herättää huolen siitä, miten jatkossa saadaan taattua taloudellisesti kestävä Espoo. – Peruskunnan käyttöön jää soteuudistuksen jälkeen liian vähän rahaa ja Espoostakin tulee valtio-osuuksista riippuvainen kunta. Lisäksi pitää huomioida maahanmuuttajataustaiset espoolaiset. – Heihin on investoitava. Kaikki lapset ja nuoret pitäisi saada kouluihin sekä harrastuksiin, jotta kotouttaminen onnistuisi ja syrjäytymistä saataisiin ehkäistyä. Tähän täytyy jostakin saada rahaa.
KORONAN JÄLKEEN PALVELUVELAN PURKUUN UUDEN VALTUUSTOKAUDEN alun merkittäviä tavoitteita on päästä Espoossa ”koronasta kasvuun”. Eri toimialoilla se tarkoittaa hiukan eri asioita. Korona vaikutti merkittävästi perusterveydenhuoltoon, kun sen kontolle tulivat monet epidemian torjunta- ja hoitotoimet. Etenkin alkuvaiheessa työsarkaa oli niin näytteenotoissa, jäljitystyössä kuin kokonaisen infektioterveysaseman perustamisessakin. – Henkilöstö on tehnyt upeaa työtä pandemian jyllätessä. Ammattilaisemme ovat suoriutuneet erinomaisesti valtavan urakan hoitamisessa, mistä olen erityisen ylpeä, kehuu terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen. Pandemian suitsiminen vaikuttaa kuitenkin kiireettömien palveluiden saatavuuteen, ja palveluvelka alkoi kasvaa.
Tukea Koronasta kasvuun -ajattelusta Koronasta kasvuun -ajattelu onkin perusterveydenhuollossa muun muassa kertyneen palveluvelan purkamista. Tarkoituksena on palauttaa käyttöön aiemmat hyväksi havaitut toimintamallit ja samalla kehittää uusia. Laajemman pandemia-exitin ajatellaan olevan ajankohtainen, kun korona saadaa kukistettua ja päästään järjestämään toiminnot takaisin normaaliin. – Espoossa on yhä noin 80 000 rokottamatonta henkilöä. Tiedetään, että korona ei katoa vielä hetkeen, vaan sen keskellä on elettävä, Markus toteaa. Nyt keskitytään järjestelemään uudestaan toimintoja, jotka perus-
tettiin suurimman pandemiavyöryn helpottamiseksi. – Näitä ovat esimerkiksi keskitetyn infektioterveysaseman toimintojen jakaminen eri toimipisteisiin. Jatkossa tätä toimintaa on yhden sijaan kolmella ja vuoden loppuun mennessä kaikilla terveysasemilla.
Tiimit ja digitaalisuus apuna Terveysasemien toimintaa kehitetään ja kokeillaan uusia tapoja järjestää palveluja. Yksi näistä on tiimimalli, jossa potilaan hoitoa koordinoi heti ensikontaktista lähtien moniammatillinen tiimi ja hän saa oman yhteys henkilön. – Esimerkiksi selkäkipupotilas saattaa useissa tapauksissa hyötyä lääkärin vastaanotolle tulemisen sijaan siitä, että hän pääseekin suoraan fysioterapeutin luo, Markus konkretisoi. Tiimimalli tavoittelee hoidon saatavuuden parantamista. Samalla pidetään huolta siitä, että hoidon jatkuvuus paranee, kun hoitotiimi pyritään pitämään samana. Ensimmäisenä tiimimalli otetaan käyttöön Kilon ja seuraavaksi Ison Omenan terveysasemilla. – Tätä ratkaisumallia aletaan nyt testata. Muutkin terveysasemat kehittävät toimintaansa eri tavoin, minkä taustalla on jatkuvan parantamisen ja parhaiden käytäntöjen kokeilemisen ajattelutapa. Käyttöön otetaan myös chat-vastaanotto, joka hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia. – Monissa tilanteissa asiakkaan ei ole tarpeen tulla paikan päälle vastaanotolle, vaan hänet voidaan ohjata
11
hoidossaan eteenpäin tai hänen asiansa voidaan jopa ratkaista etävastaanoton avulla. Chat-palvelu tehostaa työn tekemistä, sillä sen avulla voidaan kartoittaa oireita ja saadaan kuva asiakkaan tilanteesta jo ennen varsinaista vuorovaikutusta ammatti laisen kanssa. Palveluun voidaan kytkeä useiden eri ammattiryhmien edustajia, ja he voivat konsultoida toisiaan. Myös muita toimintatapoja on kehitetty pandemian aikana. Esimerkiksi yhteistyötä HUSin kanssa on tiivistetty, ja jatkossa erikois sairaanhoidon tukea halutaan integroida terveysasemille aiempaa enemmän. – Tällaista voisi olla vaikka reuma lääkärin jalkautuminen terveysasemalle antamaan nivelpistoksia asiakkaille. Samalla terveysaseman lääkärit saavat täydennyskoulutusta omaan työhönsä.
TAITEIDEN ESPOO
TEKSTI Tarja Västilä KUVAT EMMA Espoon modernin taiteen museo
Kuvataiteilija Laura Merz ohjasi lasten työskentelyä.
Eläinten vallankumous taideaidassa Työmaa-aita ei ole tylsä, jos se täyttyy lasten hahmottelemista eläimistä ja abstrakteista sommitelmista. RAKENTEILLA olevan Metsolan päiväkodin aita Tapiolassa on näkemisen arvoinen. Avajaisissa kat kaistiin asianmukaisesti punainen nauha, saippua kuplat leijuivat ja lapset vanhempineen olivat bon gaamassa omia eläimiään. – Eräs vanha rouva tuli sanomaan, että hänen ikkunaansa näkyy norsu, ja hän katselee sitä joka päivä, kertoo EMMAn yleisötyön intendentti Reetta Kalajo. Silkkiniityn päiväkodin lapset ja Yhteiset lapsemme -yhdistyksen turvapaikanhakijalapset tai teilivat työmaa-aidan täyteen omituisia otuksia ja abstrakteja hahmotelmia. Aidan toisella puolella rakentuu Metsolan päiväkoti, johon aikanaan myös lasten taiteellinen kädenjälki vaikuttaa. Taideprojekti toteutettiin päivitetyn Espoo-tari nan hengessä: kaupungissa pienimmätkin asukkaat pääsevät esiin ja osallistumaan paremman Espoon rakentamiseen. Lisäksi projektissa näkyi Espoolle tyypillinen ja tärkeä monikulttuurisuus. Espoon modernin taiteen museolla EMMAlla on jo pitkään ollut yhteistyötä rakennusalan konsultti yrityksen Vahanen Oy:n kanssa. Siihen kuuluva arkkitehtitoimisto Innovarch puolestaan on vastan nut uuden Metsolan päiväkodin arkkitehtisuunnit telusta. Päiväkoti rakennetaan EMMAn lähelle Jou senkaareen. Yhteistyö tuntui luontevalta.
Omituisten otusten mustemarssi
Kolme 5–6-vuotiaiden ryhmää Silkkiniityn päivä kodista ja yksi Yhteiset lapset -yhdistyksestä aloit tivat luomisprosessin työpajoissa EMMAn näyttely tiloissa elokuussa. Jokainen ryhmä oli vuorotellen paikalla tunnin verran yhden päivän aikana. ESPRESSI 4.2021
Yli 40 lasta taiteili yli sata kuvaa – eläinten lisäksi abstrakteja ja kokeellisia sommitelmia.
12
Kaikki alkoi kans akoulusta
Kaupungilla on ta rkoitus tehdä ihmisten elinalue et mukavammiks i ja rikastuttaa ar kista elinympärist öä julkisen taiteen avulla. Espoolla on muutenkin pitkä historia lasten ja taiteen huomioimi sessa: EMMAn taidekokoelma pe rustuu alun perin kansakoulujen ilo ksi kerättyyn taiteeseen. Reetta Kalajo
Lasten taiteellinen kädenjälki näkyy Metsolan päiväkodin rakennustyömaan aidassa ihan konkreettisesti.
Laura Merz käyttää omassa taiteessaan paljon sympaattisia, mustavalkoisia eläinhahmoja ja elävää viivaa sekä erilaisia ja erikoisia työvälineitä.
Kuvataiteilija Laura Merz oli valittu ohjaamaan lasten työskentelyä. Hänet tunnetaan musteella maalatuista, eläinaiheisista teoksistaan. Työpajojen aluksi hän kertoi, mitä taiteilija tekee ja mikä taidemuseo on. Joillekin käynti oli ensimmäinen retki museoon. – Taidetta luotiin musteella paperille, vaihtoehtoisina, epätyypillisinä työvälineinä olivat muun muassa pesusienet, levityslastat ja telat eli rautakauppavälineistöä. Teemana olivat eläimet, toteaa EMMAn työpajojen vetäjä ja opas Emma Hovi. Kuten Laura Merzin omissa töissä yllätyksellisyys ja sattuma saivat olla läsnä. Tunnistettavien eläinhahmojen lisäksi työpajoissa syntyi erilaisia muotoja, hahmoja, läiskiä ja jälkiä. Eläiminä olivat muun muassa kenguru, leppäkerttu, marsu ja kirahvi sekä mereneläviä. Nähtävillä on myös liitoorava, jonka muotoinen on tulevan päiväkodin katto.
Iloa ja elämyksiä
Emman mukaan lapset innostuivat, kun toisaalta sai vapaasti roiskia ja toisaalta keskittyä eri ympäristöihin liittyviin eläinhahmoihin. Taidepajojen tunnelma oli elämyksellinen. – Laura, EMMAn graafikko Milla Rissanen ja minä suunnittelimme teossommitelman, joka dokumentoitiin ja toteutettiin osista päiväkodin 60-metriseen aitaan. Paperiset sommitelmat kiinnitettiin työmaa-aitaan liimalla ja lakalla. Niissä sääilmiöt näkyvät ja saavatkin näkyä. Vuoden päästä valmistuvan päiväkodin sisätiloihin ja ulkoseinään tulee Laura Mertzin teoksia, jotka pohjautuvat osittain lasten kanssa tehtyihin hahmoihin. Eläinaiheet kuvittavat päiväkodin tiloja. Ennen sitä kannattaa tehdä taideretki työmaa-aidan ääreen.
Yllätyksellisyys ja sattuma saivat näkyä lasten taiteessa. 13
TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO
TEKSTI Tarja Västilä KUVITUS Katja Nirkkonen ja iStock
Länsimetro Matinkylä– Kivenlahti • L iikennöinti alkaa 2023 •Y ksi metrojuna vastaa • •
V. 2023
• • • • • • • •
3 raitiovaunua, 10 bussia ja 300 autoa 5 uutta asemaa, keskimääräinen pinta-ala 19 000 m2 S oukan aseman pituus 364 m ja ratakuilun korkeus 55 m 3 2 yhdystunnelia 4 2 vaihdetta 5 2 erilaista teknistä järjestelmää 3 2 hissiä 1 1 liukuporrasryhmää 3 2 eduskuntatalollista louhetta M aksiminopeus 80 km/h L änsimetron varrella 70 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä
KISKOT VIEVÄT ESPOOSEEN Raiteet leviävät Espoossa nopeasti ja moneen paikkaan. Länsimetron, RaideJokerin, kaupunkiradan ja ESA-radan ympärillä tapahtuu koko ajan. LÄNSIMETRON kakkosvaihe on jo pitkällä. Länsimetro Oy on 85-prosenttisesti Espoon ja 15-prosenttisesti Helsingin yhteisesti omistama yhtiö. Sen tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Raide-Jokeri korvaa runkobussilinja 550:n. Hanke toteutetaan allianssimallin mukaan: organisaation muodostavat kaupunkien tilaajaorganisaatio, suunnittelijat ja urakoitsijat. Espoon kaupunkiradan valmistuttua saadaan eroteltua nopea kaukoliikenne ja tiheästi asemilla pysähtyvä lähiliikenne omille raiteilleen. Yhteishankkeessa ovat mukana Väylävirasto sekä Espoon ja Kauniaisten kaupungit. Espoo–Salo- eli ESA-rata olisi merkittävä satsaus sekä lähijuna- että kaukoliikenteeseen. Parhaillaan odotellaan yleis kaavojen valmistumista. Suunnittelusta vastaa Turun Tunnin Juna Oy.
ESPRESSI 4.2021
14
2028
alkaa 1/2024
•K eilaniemi–Itäkeskus 25 km, Espoossa 9 km
•V uoden 2021 loppuun
>88 000 matkustajaa/vrk
• • • • • • •
• • • • •
mennessä valmiina 20 km kaksoisraidetta ja 72 % rakennustöistä R aideleveys 1 000 mm E spoon puolella 4 uutta siltaa E spoon puolella 12 pysäkkiparia P ysäkkiväli n. 800 m 1 6 sähkönsyöttöasemaa V aunuissa 78 istumapaikkaa, 136 seisomapaikkaa E nnusteen mukaan 88 000 matkustajaa/arkivrk vuonna 2025 ja 91 000 matkustajaa/ arkivrk vuonna 2030 V aunuun mahtuu 210 henkilöä = 170 henkilöautoa, 3 telibussia L iikennöintiaika klo 4.30–01 V uoroväli arkisin 5–10 min, yöllä 20 min, viikonloppuisin 10–20 min K eilaniemi–Otaniemi– Leppävaara 16,5 min M aksiminopeus 70 km/h, keskinopeus 25 km/h
>50 000 matkustajaa/vrk
•P ikaraitiolinjan liikennöinti
• T oteutus 8 v •A rvioitu valmistumisaika 2028 • 2 lisäraidetta välillä Leppävaara–Kauklahti
•P ituus 15 km •N ykyisin lähiliikenteessä yli 50 000 matkaa/pv -> kasvaa
• T eräksisiä kiskoja 15 000 m x 4 = 60 000 m, painoltaan 3 600 000 kg •M aksiminopeus Leppävaara– Espoon keskus 120 km/h ja Espoo keskus–Kauklahti 130 km/h
2030->
ESA-rata •M ahdollinen valmistumisaika 2030- tai 2040-luvulla
•P ituus 95 km, Espoon puolella 10 km • E spooseen Histan uusi asema ja Myntinmäen uusi asemavaraus
•V uoden 2050 ennusteessa kaukojunien • • • •
2024
matkustajamäärä 5 000–7 400 / arkivrk riippuen ratajaksosta ja liikennöintimallista L ähijunien matkustajamäärä 25 000 / arkivrk Espoon keskuksen aseman pohjoispuolella H ista–Helsinki 27 min ja Hista–Leppävaara 15 min R uuhkasuuntaan Histasta / Histaan 4 lähijunavuoroa M aksiminopeus Espoossa 200 km/h
JUTUN ASIANTUNTIJA-HAASTATELTAVAT: Viestintäjohtaja Satu Linkola, Länsimetro Oy Projektipäällikkö Tommi Rosenvall, Väylävirasto Hankepäällikkö Mira Saarentaus, Espoon kaupunki Suunnittelupäällikkö Samuel Tuovinen, Espoon kaupunki
15
>30 000 matkustajaa/vrk
Raide-Jokeri
Espoon kaupunkirata
TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO
TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Sami Heiskanen
Saman katon alla Monikon koulukeskuksessa opiskelee ja työskentelee yli tuhat espoolaista lasta ja aikuista. Modernin ja valoisan koulukeskuksen tilat taipuvat moneen – myös rauhalliseen työskentelyyn. VALOISA, AVARA, tyylikäs – ja harvinaisen hiljai
nen. Siinä muutama adjektiivi, joilla Leppävaaraan kesällä valmistunutta Monikon koulukeskusta tekee mieli kuvailla jo heti pääaulaan astuessa. Vastassa on sekä viihtyisä kirjasto lukunurkkauksi neen että avara auditorio aulatiloineen. Luonnon valoa tulvii ikkunoista sisään, vaikka marraskuinen harmaa sää ei juuri muuten valaisekaan. Koulukeskuksessa opiskelevat muun muassa Leppävaaran koulun sekä ruotsinkielisen Alberga skolan oppilaat. Rakennuksessa on tilat myös Monikon päiväkodille ja Alberga daghem och för skolalle. Lisäksi koulujen tilat toimivat parhaillaan myös Kilon koulun väistötiloina. Oppilasmäärä onkin kunnioitusta herättävä: koulukeskus tarjoaa tilat suomen- ja ruotsinkieli selle opetukselle ja varhaiskasvatukselle yhteensä 1 300 lapselle. Voisi kuvitella, että rakennuksessa kaikuisi melkoinen hälinä. Käytävillä on kuitenkin hiljaista, ja iloiseen puheensorinaan törmää vasta, kun alakoululaiset siirtyvät välitunnille. – Akustiikka ja äänieristykset toimivat aivan loistavasti, joten työskentelyrauhasta ei ole tarvin nut huolehtia, kertoo Alberga skolan rehtori Maria Laurén-Lindholm. Koulukeskuksen tilat ovat ehtineet tulla syksyn aikana tutuiksi niin oppilaille kuin muullekin hen kilökunnalle. Koska rakennuksen valmistuminen viivästyi, muutto tapahtui lopulta melko nopealla aikataululla loppukesästä. – Alkusyksy oli siksi hieman raskas, sillä alussa kesti aikansa, ennen kuin saimme kaiken suju maan. Nyt olemme onneksi päässeet hyvin otta maan rakennuksen haltuun, ja jahka koronasta päästään, pystymme toivottavasti hyödyntämään ESPRESSI 4.2021
tiloja yhä enemmän myös yhdessä ja yhtä aikaa muiden toimijoiden kanssa, Maria kertoo.
Eri tarpeisiin muokkautuvia tiloja
Koulukeskuksen tilat on suunniteltu monipuoli siksi ja muunneltaviksi. Esimerkiksi suurin osa luokkahuoneista on yhdisteltävissä isommaksi tilaksi siirrettävän väliseinän avulla, ja mökki- ja aitta-nimiset pienemmät huoneet tarjoavat lisätilaa esimerkiksi pienryhmätyöskentelylle. Juuri tilojen muokattavuus kerää kehuja henkilökunnalta. – Aiempiin tiloihimme verrattuna nämä ovat aivan huippuhyvät, Maria sanoo. Myös Leppävaaran koulun rehtori Janne Oinonen kehuu tilojen toimivuutta. – Monikon koulutilat on rakennettu Espoon oman koulusuunnitteluohjeen mukaan oppikylä mallin mukaisesti. Ratkaisun toimivuus hakee ehkä vielä muotoaan, koska koronasta johtuen tiloja ei ole vielä voitu käyttää aivan siinä mää rin, mikä tarkoitus on ollut, Janne sanoo. Rakennuksen nykyinen henkilökunta on ol lut tilojen suunnittelussa mukana alusta saakka. – Pääsimme tutustumaan rakennuspiirustuk siin ja myöhemmässä vaiheessa kiersimme eri kouluissa tutustumassa erilaisiin toimiviin rat kaisuihin, kertoo Alberga daghem och förskolan johtaja Elli Nylund. Päiväkodin yhteydessä toimii myös vuoro päivähoitoa tarjoava ryhmä. Ellin mukaan eten kin kyseisen ryhmän tiloja suunnitellessa olikin tärkeä päästä vaikuttamaan siihen, että henkilö kunnan työskentelytilat ovat riittävän lähellä huonetta, jossa lapset nukkuvat. 16
Maria Laurén-Lindholm, Elli Nylund, Janne Oinonen ja Riikka Immonen nauttivat uuden koulurakennuksen tarjoamista mahdollisuuksista.
17
– Tilasta tuli lopulta oikein mukava ja kodinomainen. Lisäksi saimme päiväkodin puolelle yhden tavallista suuremman liikuntasalin, erillisen kaakeloidun vesileikkitilan sekä verstastilan puutöitä ja käsitöitä varten. Vuorottelemme suomenkielisen Monikon päiväkodin kanssa näiden tilojen käytössä, Elli esittelee.
Riikka Immonen ja Elli Nylund kertovat, että suomen- ja ruotsinkielisten päiväkotien lapsilla on mukavia yhteisiä tapaamisia, joissa muun muassa lauletaan lauluja molemmilla kotimaisilla kielillä.
Synergiaetuja yhteisistä tiloista
Päiväkodin käytävillä kävellessä ei välttämättä huomaakaan, että tila jakaantuu puoliksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen päiväkodin tarpeisiin. Kumpaakin kieltä kuulee sulassa sovussa, ja lapset hahmottavat omien ryhmiensä tilat lattiaan kiinnitettyjen värikkäiden teippausten ansiosta. Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistäminen saman katon alle ei ole kuitenkaan lainkaan tavallinen ratkaisu. Ellin ja Marian mukaan Monikossa ratkaisuun päädyttiin käytännön syistä: yhteisten tilojen rakentaminen samaan rakennukseen oli kustannustehokasta. Toteutus on avannut ovia myös muille espoolaiskouluille. Esimerkiksi Espoonlahteen suunnitellaan parhaillaan suomen- ja ruotsinkielisen päiväkodin yhdistävää yksikköä. – Meillä Monikossa myös kouluilla on yhteiset liikuntasalit, kädentaitotilat ja esimerkiksi musiikkiluokat. On kaiken kaikkiaan tehokasta, että voimme hyödyntää näitä tiloja yhdessä, Maria sanoo. Vaikka suurella rakennuksella haetaankin kustannustehokkuutta, säästöjäkin tärkeämpää on lasten yhtenäinen oppimispolku aina varhaiskasvatuksesta esikouluun ja sieltä alakouluun ja yläkouluun saakka. – Lastenkin on helppo siirtyä päiväkodista kouluun ja luokka-asteelta toiselle, kun sekä tilat että opettajat ovat ennalta tuttuja, Maria kertoo ja moikkaa samalla vastaan kulkevia alakoululaisia.
Kahdella kielellä
Käytännössä toteutuksella on ollut paljon enemmänkin positiivisia vaikutuksia. – Meidän ruotsinkielisissä yksiköissä esimerkiksi monikulttuurisuus ei ole näkynyt samalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella. Ja nyt on ihanaa, että sitä on uudella tavalla, että lapset näkevät täällä
Näin edettiin: 4/2018– 3/2019 Kehitysvaihe.
ESPRESSI 4.2021
4/20194/2021 Toteutusvaihe.
5/2021 Vastaanotto.
8/2021 Käyttöönotto.
18
monikulttuurisuutta. Lisäksi uskon, että suomenkielisillekin lapsille tekee hyvää kuulla ruotsia arjessa. Näin he hahmottavat jo nuorena, että Espoossakin asuu ruotsinkielistä väestöä, Elli kertoo. Lapset ovat tottuneet sujuvasti arkeen uudessa koulu- ja päiväkotiympäristössä, ja esimerkiksi kaverisuhteiden muodostaminen sujuu kielimuurista huolimatta välitunneilla. Päiväkodit ja koulut tekevät yhteistyötä muutoinkin. – Kummallakin päiväkodilla on omat kaveriryhmänsä toiselta puolelta. Koronan takia ryhmät pääsivät tapaamaan vasta hetki sitten ensi kertaa ulkona. Tapaamisissa lauletaan lauluja kummallakin kielellä ja tervehditään. Uskon, että kaikki lapset hyötyvät siitä, että he pääsevät kohtaamaan toisen kotimaisen kielen arjessa, Elli kertoo.
Ympäristöystävällisiä ja energia tehokkaita ratkaisuja
Vaikka tilat näyttävät huippumoderneilta, raken nus yhdistää tehokkaasti uutta ja vanhaa: mukana on sekä täysin uutta että vuonna 1939 valmistunut vanha koulurakennus, joka säästettiin ja perus korjattiin nykyaikaiset tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttäväksi. Koulukeskuksen energiankulutus on optimoitu siten, että eri sisäolosuhteet on jaettu erillisiin vyö hykkeisiin. Lämmitysjärjestelmä yhdistelee sekä maalämpöä että kaukolämpöä, ja maalämmön ansi osta rakennuksen hiilidioksidipäästöt ovat 65 pro senttia pienemmät kuin perinteistä kaukolämpöä käytettäessä. Osa sähköenergiasta taas tuotetaan uudisosan katolle sijoitetulla aurinkopaneelistolla. Myös ulkoseinien tavallista parempi lämmöneristys tekee koulukeskuksesta energiatehokkaan. Arkisessa koulu- ja päiväkotiympäristössä ener giatehokkuus näkyy toimivina arjen ratkaisuina. – Esimerkiksi valot sammuvat itsestään, kun tilasta poistutaan. Ne eivät voi vahingossakaan unohtua päälle, Elli Nylund kertoo. Eniten kehuja rakennus saa kuitenkin siitä, mi ten se taipuu nykypäivän standardien mukaiseksi. – Meillä oli aiemmassa koulussa ahdasta, ei vätkä tilat vastanneet nykypäivän tarpeita. Nyt toi mimme terveessä talossa, jossa tekniikka on tämän päivän vaatimusten mukaista, Maria pohtii.
Monikon päiväkodin johtaja Riikka Immonen on vahvasti samaa mieltä. Yhteistyö on käynnis tynyt eri toimijoiden välillä pandemian tuomien rajoitusten vuoksi hitaammin, mutta Immonen uskoo, että toiminta lisääntyy ja monipuolistuu, kunhan rajoitukset alkavat poistua. – Koen, että yhteistyömme hyvä puoli on, että niin lasten kuin aikuistenkin kielitietoisuus kas vaa ja meillä on mahdollisuus nostaa esille esi merkiksi molemminpuolisia perinteitä ja viettää juhlapäiviä yhdessä. On mielenkiintoista päästä näkemään, millaista yhteistyötä koulujen ja päi väkotien välille vielä saamme aikaan, yli kielira jojen. Ilmapiiri yhteistyön tekemiselle on hyvä ja uuden aloitus yhdistää meitä kaikkia, Riikka ker too.
Janne Oinonen ja Maria Laurén-Lindholm ovat tyytyväsiä muun muassa siihen, että koulun tilat ovat muokattavissa erilaisia tarpeita varten.
19
1.
2.
1. Aamupalaveri Gumbölen kartanossa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa aloitti kuvauspäivän työt.
3.
4.
2. Mervi uskoo kulttuurin ja liikunnan lisäävän elinvoimaa. 3. Gumbölen pihalla kalenterin tarkistus. Mervin mukaan olisi tärkeätä, että oppisimme arvostamaan toistemme työtä. Häntä ilahduttaa vilpittömästi, kun hän kuulee työntekijän kehuvan kaveriaan. 4&5. Päivä kulkee palaverista toiseen. Tässä Elinvoiman johtoryhmän palaverissa Mervin lisäksi muun muassa Maarit Vilk-Kajander, Marianne Uppa, Tiina Kasvi ja Martti Merra. ESPRESSI 4.2021
20
TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Juho Kuva
KUNTALAISELLA TÖISSÄ
Kohti uutta
Elinvoiman moniottelija Espoolainen on elinvoiman tulosalueen piirissä lähes aina kun ei ole koulussa, terveyskeskuksessa tai kotona, luonnehtii johtaja Mervi Heinaro uuden tulosalueen tehtäväkenttää. MERVI HEINARO on työskennellyt isoissa konserneissa ja kasvuyrityksissä sekä Suomessa että ulkomailla koko työuransa ajan. Se on kartuttanut näkemystä työstä ja yritystoiminnasta. Työn vastapainoksi hän liikkuu aktiivisesti ja kuluttaa kulttuuria ahkerasti. Mervi kertoo joskus haaveilleensa siitä, että voisi yhdistää työssään nämä kaikki elämän osa-alueet. – Sitten silmiini osui Espoon julkaisema työpaikkailmoitus, joka herätti kiinnostuksen. Mikä ihmeen elinvoimajohtaja?
Melkein koko elämän kirjo
5.
Mervi aloitti elinvoimajohtajana syyskuussa vastuullaan kolme tulosyksikköä: kulttuuri, liikunta ja urheilu sekä elinkeino ja työllisyys. Alaisia on noin 700. – Kyseessä on monipuolinen ja sydämellä tekevä porukka. He työskentelevät eri puolilla kaupunkia ulkona ja sisällä, eli kuntalaiset ovat lähes koko ajan meidän palveluidemme piirissä — jos eivät ole koulussa, kotona tai terveyskeskuksessa. Mervi pitää päätehtävänään vastuulleen kuuluvien yksiköiden työn mahdollistamista. – Etsin synergioita tulosyksiköiden välillä sekä verkostoitumista yhteistyökumppaneiden, kuten VTT:n, Aalto-yliopiston ja eri toimijoiden kanssa. Tulosalueen tehtävänä on ylläpitää ja kasvattaa Espoon elinvoimaisuutta. Haastetta tuo muun muassa se, että valtio siirtää työllisyystoimista vastuuta kaupungille entisestään. –On ratkottava, kuinka espoolaiset yritykset löytävät työntekijöitä ja miten 21
integroidaan maahanmuuttajat – heissä on myös iso työvoimapotentiaali. Tällä hetkellä tärkeää on toipua koronan vaikutuksista. – Sen jäljiltä kaupungissa on työttömiä ja toisaalta työvoimapulaa. Lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumia on peruttu ja lipputulot hiipuneet. Ihmiset pitää saada liikkeelle paitsi harrastuksiin myös erilaisiin tapahtumiin. Espoo-tarina ohjaa Mervin työtä vahvasti. – Esimerkiksi osallistaminen ja yhteisöllisyys näkyvät jokapäiväisessä työssäni ja Tapahtumien yhteisöllinen Espoo- sekä Elinvoimainen Espoo -ohjelmat solahtavat toimialalleni luonnollisesti.
Työpiste koostuu läppäristä
Koronan takia Mervi ei ole vielä päässyt tapaamaan suurta osaa työkavereistaan kasvotusten, mutta Teams-palaverit ovat täyttäneet kalenterin. – Olen saanut todella lämpimän vastaanoton. Tunnen aitoa iloa osaavista ihmisistä, joista työyhteisöni koostuu, hän kehuu. Työhuonekin puuttuu toistaiseksi. Palaverointia Mervi tauottaa muutaman minuutin mittaisilla hetkillä ikkunasta luontoa katsellen. Palautumiseen hän kertoo tarvitsevansa luontoa ja erityisesti metsää puineen ja kallioineen. – Entisenä suunnistajana saan veren kunnolla kiertämään metsälenkeillä. Myös musiikki, tapahtumat ja kuvataide tuovat iloa sekä syvällisyyttä elämään.
ESPRESSI 4.2021
22
KUVA Roope Permanto
HETKINEN ESPOOTA
Elämyksiä pimeässä Valotaidefestivaali Reflektor nähtiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa Espoossa, tarkemmin Keran halleilla. Kuvassa taitelijakollektiivin Ghost Projectin näyttävä On the Ball -teos muuttaa Keran vanhan pallonmuotoisen öljysäiliön uniikiksi valotaideteokseksi. Ledvaloanimaatio luo pallon pintaan erilaisia kuvioita, ja paikalla soi teosta varten sävelletty musiikki.
REFLEKTOR-valotaide festivaaleilla oli esillä seitsemän taiteilijan teoksia sisäja ulkotiloissa noin kilometrin mittaisen reitin varrella.
23
GALLUP
MITEN SINUT PEREHDYTETTIIN? Muutama tuore Espoon kaupungin työntekijä vastaa kysymykseen ja kertoo omasta uuden työn aloituksestaan. Jos olet itse tullut hiljattain kaupungille töihin, tutustu Missä mennään Espoo? -perehdytysvalmennukseen.
”ALOITIN työt Kestävän kehityksen tiimissä toukokuussa. En osallistunut Missä mennään Espoo -kurssille, mutta katselin tallenteita Essistä. Sain myös perehdytystä oman tiimini toimintatapoihin sekä reippaasti aikaa ja tukea projektiin tutustumiseen. ”
”PALASIN vanhempainvapailta töihin elokuussa. Osallistuin syksyllä kaupungin kotihoidon perehdytystilaisuuteen, jossa perehdytys oli selkeää, kattavaa ja konkreettista. Kotihoito on moni ammatillista, vastuullista ja haastavaa työtä, mutta palkitsevaa. Olen ylpeä ammatistani!” CHHORVORN LAITINEN, lähihoitaja, Espoonlahden kotihoito
TESSA ARMOUR, projektikoordinaattori, konsernihallinto
YKSI TÄRKEÄ TYÖKALU Espoon työntekijöiden perehdyttämisessä on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Missä Mennään Espoo? -valmennus. Siihen osallistuu joka vuosi noin 160 kaupungin uutta työntekijää. – Perehdytyksen aikana saadaan kattava tietopaketti siitä, mitä Espoon kaupunki on tänä päivänä. Tärkeitä teemoja ovat Espoon historia, Espoo-tarina, talouteen, tietosuojaan, viestintään, kestävään kehitykseen ja HR-asioihin liittyvät kysymykset, listaa erityissuunnittelija Tero Lohimäki. – Toimialakohtaisiin asioihin perehdytään kunkin henkilön oman perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Valmennus on jaettu kahdelle eri päivälle. – Viime kerralla näistä toinen pidettiin Valtuustotalolla, toinen etänä Teamsin välityksellä. Tallenteet perehdyttämisvalmennuksista on julkaistu Essin perehdytyssivulla. SEURAAVA MISSÄ MENNÄÄN ESPOO? -VALMENNUS järjestetään keväällä. Seuraa Essiä, sillä päivämäärä julkaistaan vuodenvaihteen tienoilla. Perehdytykset on tarkoitettu kaikille kaupungin uusille työntekijöille.
”ALOITIN Espoon kaupungilla 1.8.2021. Olen alusta asti tuntenut olevani tervetullut osaksi työyhteisöä. Perehdytyksestä on pääosin vastannut työparini. On ollut järkevää, että perehdytystä on tehty joustavasti, jatkuvana prosessina, asiakokonaisuus kerrallaan. Tukea saa aina tarpeen tullen.” MAIJA KOISO-KANTTILA, suunnittelija, varhaiskasvatus