Espressi 4/2022

Kaupunginjohtajan innovaatio kilpailun voidaan sanoa olleen myös yksi onnistunut innovaatio.

Poimittua

Energian säästäminen on tänä talvena tähdellisempää kuin kos kaan ennen – myös kaupungilla.

Kysymys & vastaus

Miten metro uudistaa Espoon lahtea ja Kivenlahtea? Hilkka Julkunen vastaa.

Turvallisesti töissä

Miten estää työtapaturmat ja miten toimia, jos jotain kuitenkin tapahtuu?

Taiteiden Espoo

Espoon keskuksen uudessa perhekeskuksessa voimia antavat myös taideteokset.

Tiesitkö tämän?

JoTo koskee jokaista kaupungin työntekijää. Lue, mitä vuoden vaihteessa on odotettavissa.

Onnistumisia

Kaupunginjohtajan innovaatio kilpailu nostaa esiin tuoreita ideoita ja innovaatioita.

Kuntalaisella töissä

Ukrainasta Suomeen paennut Sofiia auttaa nyt Espoon ukrainalaislapsia sopeutumaan.

Hetkinen Espoota

Espoo on ollut kaupunki 50 vuotta. Miten henkilöstölehtemme on sinä aikana muuttunut?

Gallup

Kolme kaupungin työntekijää kertoo, missä Espossa kannattaa joulun aikaan vierailla.

Marianne Julkunen ja Arja Kaikkonen, innovaatiokilpailun järjestäjä ja raadin jäsen.

HYVÄÄ MATKAA HYVINVOINTIALUEELLE!

Ihan pian on käsillä se hetki, jolloin osa kollegoistamme irrottautuu Espoon kaupungin palveluksesta ja siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nämä häviäisivät kokonaan näköpiiristämme, sillä yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen kanssa jatkuu tiiviinä. Kollegoista tulee yhteistyökumppaneita, työ rinnakkain jatkuu.

Toivotamme jokaiselle siirtyjälle erittäin hyvää jatkoa ja menestyksekkäitä hetkiä uuden työnantajan kanssa. Yhteys toisiimme säilyy!

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!

ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko, Henna Palonen ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

OLLI ISOTALO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALAJOHTAJA

Kestävästi raiteilla

METRO ALOITTI liikennöinnin Matinkylä–Kivenlahti-osuudella 3. joulukuuta. Se toi Espooseen seitsemän kilometriä uutta met rorataa ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Vaikka metro kulkeekin jo Kivenlahteen saakka, rakentaminen asemien ympäristöissä jatkuu. Metron varteen ja asemien lähelle rakennetaan tiivistä kaupunkia kerrostaloi neen. Kaupunkikeskusten ympärillä on pien taloalueita. Metro tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia, kuten asuntoja, pal veluja ja työpaikkoja, ja lisää siten kaupungin elinvoimaisuutta. Metron myötä Espooseen syntyy uusi Finnoon asuinalue ja jo rakenne tut asuinalueet tiivistyvät asemien ympäris töissä. Kasvupotentiaali Espoon metrovyö hykkeellä on 70 000 uutta asukasta ja sadan prosentin kasvu työpaikkojen määrässä vuo teen 2050 mennessä.

Myös muualla Espoossa kasvu ja kaupun gistuminen näkyvät erityisesti raiteiden var silla. Pikaraitiotie Raide-Jokeri parantaa poi kittaisia liikenneyhteyksiä ja luo tiiviitä kau punkikeskittymiä raiteiden varteen, joista yhtenä esimerkkinä on Vermonniitty.

Turun tunnin junan toteutus käynnis tyy Espoon kaupunkiradasta, jonka rakennus suunnittelu on käynnissä. Kaupunkirata tuo kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille. Raidehankkeet ja rakentaminen raitei den läheisyydessä vastaavat kaupungistumi sen tarpeisiin. Valmistuttuaan ne vähentävät merkittävästi liikenteen päästöjä ja tukevat siten Espoon ympäristötavoitteita.

SUOJAUDU KAUSIINFLUENSSALTA

Työterveys rokottaa kaikki rokotteen haluavat kaupungin työntekijät kausi-influenssaa vastaan. Tänä vuonna influenssarokotteen saavat kaikki rokotteen haluavat, vaikka he eivät kuuluisi THL:n kriteereiden piiriin. Rokotus on kaupungin työntekijöille ilmainen. Rokotukset aloitettiin loppusyksystä ja niitä jatketaan yhä, joten vielä ei ole myöhäistä suojautua influenssaa vastaan. Aika roko tukseen varataan netissä työterveyden sähköisen ajanvarauksen kautta. Ajat täyttyvät nopeasti, mutta niitä tulee jatkuvasti lisää, joten seuraile tilannetta!

Lisätietoja influenssarokotuksista löydät myös Essistä.

Energian säästäminen on yhteinen juttu

ESPOON KAUPUNGIN ENERGIAVARAUTUMISRYHMÄ on pohtinut erilaisia energiansäästötoimia, jotka kohdistuvat kaupungin toimitilojen energiankäyttöön, mahdollisesti myös palvelutoimintaan. Tavoitteena on sähkön riittä vyyden varmistaminen kuntalaisille ja kaupungin toimin noille. Varsinaiset varautumissuunnitelmien päivitykset tarkennetaan konsernin turvallisuusyksikön yhteyshenki löiden kanssa.

Jokainen toimiala ja työntekijä voi kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa energiansäästöön, sillä pienetkin säästöt ovat merkittäviä. Näistä on hyvä lähteä liikkeelle:

– Sammuta valot tyhjästä huoneesta ja yhteisistä tiloista.

– Hyödynnä luonnonvaloa jos voit.

– Sammuta tietokone päivän päätteeksi.

– Sammuta sähkölaitteet käytön jälkeen. Sopikaa yhdessä yhteisten laitteiden sammutuskäytännöistä.

– Merkitse erikseen ne laitteet, joita ei saa sammuttaa.

– Ilmoita kiinteistönhoitajalle, jos työtiloissa on liian kuuma tai jos ilmanvaihdossa on ongelmia.

– Älä päästä lämpöä harakoille.

– Älä tuhlaa lämmintä vettä.

Vinkkejä energiansäästöön Essissä.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 13.1.2023

TIESITKÖ?

Rakennuksen sähkönkulutuksesta voi jopa kolmasosa kulua valaise miseen.

TERAPIANAVIGAATTORI TUKEE

Mielenterveyden oireet ovat suurin sairaus poissaolojen aiheuttaja. Usein ohjatusta oma hoidosta on kuitenkin apua niille työterveys palvelujen asiakkaille, joilla on lieviä tai keski vaikeita mielenterveyden oireita.

Terapianavigaattori on kevyt ja tehokas tapa päästä avun äärelle ja oikeanlaiseen hoi toon. Sen kautta asiakas itse täyttää esitie dot, oireet sekä hoitomieltymyksensä ennen ammattilaisen arviota.

Jos tunnet, että sinulla on mielentervey teen liittyviä haasteita, toimi näin:

– Täytä Terapianavigaattori osoitteessa terapianavigaattori.fi. Tämä tehdään nimettömänä.

– Täytettyäsi navigaattorin, saat koodin tuloksiesi yhteenvetoon. Säilytä koodi.

– Varaa aika työterveyshoitajan vastaan otolle. Tämä avaa navigaattorin yhteenvedon antamasi koodin avulla ja arvioi tuloksia kanssasi.

– Tulosten avulla selvitetään, mikä hoito soveltuisi sinulle.

Lisätietoja Essin työterveyspalvelujen sivuilta ja osoitteesta terapianavigaattori.fi

TUTUSTU ILMASTOVAHTIIN

Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Osoitteessa ilmastovahti. espoo.fi toimiva Ilmastovahti seuraa, miten tässä on tultu eteenpäin ja paljonko on vielä matkaa ja vähennettävää. Käy tarkastamassa tilanne!

Lisätietoja kaupungin kestävän kehityksen työstä saat Kestävä kehitys Espoossa -uutiskirjeestä, jonka löydät Essistä.

KOONNUT Paula Ristimäki KUVITUS Espoon kaupunki

JOULUKUUN alkupuolella avautunut metroyhteys yhdistää pääkaupunkiseudun itälaidan aina sen läntisimpiin osiin saakka. Espoonlahden, Kivenlahden ja Soukan palvelut tulevat samalla alueen sisällä aiempaa paremmin saavutettaviksi.

Esimerkiksi Espoonlahteen avattuun uuteen Lippulaiva-kauppakeskukseen ja Espoonlahden monipuoliseen urheilupuis toon on nyt entistä helpompi tulla.

Metron myötä Espoonlahden alueen rakentuminen myös voimistuu. Asuntora kentamisen ja etenkin täydennysrakentamisen määrä tulee kasvamaan entisestään.

Lisäksi metroyhteys mahdollistaa Länsi väylän pohjoispuolella sijaitsevan Kiviruukin teollisuusalueen kehittymisen. Tulevai suudessa Kivenlahden ja Kiviruukin alueet yhdistyvät autoille ja kevyelle liikenteelle suunnitellun alikulkuyhteyden ansiosta, ja Kiviruukki yhdistyy samalla Kivenlahden metrokeskukseen. Alueelle tulee uutta asutusta sekä lisää osaa misintensiivisiä työpaikkoja esimerkiksi VTT:n tutkimus laitoksen viereen rakentuvan Cleantech Garden -hankkeen myötä.

Alueesta tulee myös koulutustoimijoille houkutteleva: Jatkossa alueelle rakentuu Omnian ammattioppilaitos, lisäksi Kivenlah den metrokeskuksen yhteyteen on tulossa Laurea-ammattikorkeakoulun tiloja.

Miten metro uudistaa Espoonlahtea ja Kivenlahtea?

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto

KYSYMYS & VASTAUS VASTAAJANA kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Hilkka Julkunen

Turvallista työpäivää!

Hyvä perehdytys, ennakointi sekä vastuu itsestä ja työkavereista ovat avaimia työtapaturmien ehkäisemiseen. Yhteisenä tavoitteena on, että vaikka työpaikalla tapahtuu, siellä ei sattuisi.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Istock ja Katja Nirkkonen

Espoon kaupungilla työta paturmia sattuu eniten 40–59-vuotiaille.

– Tämä selittyy osit tain sillä, että heitä on myös määrällisesti eni ten kaupungin työnte kijöistä, kertoo työsuo jelupäällikkö Eija Ovas kainen

Tänä vuonna koko kaupungin tasolla tammi–syyskuun välisenä aikana on sattunut 1 453 työtapaturmaa, eli yli 5 tapaturmaa vuoden jokaisena päivänä.

– Viime vuonna sattui noin 1 700 tapaturmaa, eli valitettavasti samassa tahdissa mennään tänäkin vuonna.

Määrään vaikuttaa se, että Espoo on iso työnantaja, jolla on paljon työntekijöitä –tällä hetkellä noin 15 000. Tapaturmien mää rissä ja syissä Espoo on kuitenkin keskiar vossa muuhun maahan nähden.

– Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on samansuuntaisia tuloksia kuin Espoolla, Eija toteaa.

Henkilöstömäärään suhteutettuna eniten tapaturmia tapahtuu varhaiskasvatuksessa, liikunnassa ja urheilussa sekä vanhusten pal veluissa – eli fyysisesti kuormittavissa töissä. 55 prosenttia tapaturmista sattuu päiväaikaan kello 9:n ja 15:n välillä.

Kivun ja säryn lisäksi tapaturmilla on myös inhimillistä ja taloudellista merkitystä.

Henkilöstömäärään suhteutettuna eniten tapaturmia tapahtuu varhaiskasvatuksessa, liikunnassa ja urheilussa sekä vanhusten palveluissa.

TYÖTAPATURMA ON ÄKILLINEN

TYÖTAPATURMAKSI lasketaan äkil linen ja odottamaton tapahtuma, joka johtuu ulkoisesta tekijästä ja aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Sellaisia ovat myös lyhyenä aikana syntyneet vammat, kuten hiertymät tai paleltumat ja työliikekipeytymiset, kuten tenniskyynärpää.

Lain mukaan työtapaturma on sellainen tila, jossa on lääketieteellinen syy-yhteys. Myös työssä tapahtunutta pahoinpitelyä pidetään tietyin edellytyk sin työtapaturmana.

Tapaturmista kertyvät suorat kustannukset ovat jo nyt miljoona euroa tältä vuodelta. – Niiden lisäksi on laskettava muun muassa sijais- ja perehdyttämiskustannukset. Suomessa työtapaturman keskihinta on noin 7000 euroa.

Yksi työntekijöiden turvallisuutta uhkaa van piirteen lisääntyminen mietityttää Eijaa erityisesti:

– Väkivaltatapauksista on itselläni suuri huoli. Tapaturmiksi niistä on ilmoitettu tämän vuoden syyskuuhun mennessä 173 kappaletta, kun koko viime vuonna sama luku oli 162.

Poissaoloihin johtaneet väkivaltatapatur matilanteet ovat olleet muistisairaiden, eri tyisoppilaiden, psykiatristen potilaiden, var haiskasvatuslasten tai asiakkaan omaisten aiheuttamia.

– Väkivalta ei missään tapauksessa tai tilanteessa ole hyväksyttävää. Kaikista uhkaa vista tilanteista ja väkivaltatilanteista tulee tehdä HESSUun väkivalta- ja uhkatilanneil moitus, Eija muistuttaa.

Työmatkahaavereita etenkin aamuisin

Työmatkoilla tapahtuneissa tapaturmissa kaksi ikäryhmää nousee erityisesti esiin: alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat.

Kun 60 vuotta täyttänyt loukkaantuu työ matkalla, hän on keskimäärin yli kolme viik koa poissa töistä.

– Vanhimmalla ikäryhmällä tapaturmista paraneminen on usein hitaampaa kuin nuo remmilla, Eija selittää.

Alle 30-vuotiaat loukkaantuvat työ matkoilla vakavammin kuin 30–59-vuo tiaat.

– Nuori ikäpolvi saattaa esimerkiksi ajaa pyörällä tai sähköpotkulaudalla kovaa vauhtia ja samalla käyttää kän nykkää. Liukkailla keleillä jalkineet voi vat olla oloihin sopimattomat.

Kaikilla toimialoilla työmatkalla sat tuneista tapaturmista valtaosa, eli peräti 70 prosenttia, tapahtuu kello 6:n ja 9:n välisenä aikana.

– Ihmisillä saattaa aamuisin olla vähän liian kiire. Voisikohan töihin läh teä 10 minuuttia aiemmin, Eija pohtii.

Sen sijaan töistä kotiin lähtiessä työ matkatapaturmia käy eniten varhaiskas vatuksen henkilöstölle.

– Ollaanko silloin väsyneitä työ päivän jäljiltä, ja keskittyminen her paantuu?

Esihenkilö ilmoittaa tapaturmasta

Jos tapaturma tapahtuu, esihenkilö tekee siitä ilmoituksen 10 päivän kulu essa HESSUun, eli Essissä olevaan säh köiseen työturvallisuusjärjestelmään.

– Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on pääsy HESSUun, mutta varsinaisen tapaturmailmoituksen tekee aina esi henkilö, Eija muistuttaa.

Ilmoituksessa annetaan kuvaus tapahtumasta ja siitä, missä ja kenelle haaveri tapahtui. Tämä tieto lähetetään vakuutusyhtiö LähiTapiolaan, jossa pää tetään tapaturman korvaamisesta.

– Vakuutusyhtiöltä on tullut kiitosta siitä, että esihenkilöiden tekemät ilmoi tukset tehdään meillä asiallisesti, keski määrin kuudessa päivässä.

Työntekijä saa LähiTapiolasta teks tiviestin, jossa neuvotaan ottamaan yhteyttä hoitotahoon. Lisäksi vahingoittuneen on soitettava LähiTapiolan korvauspalve luun ja varmistettava, että vakuutus korvaa ensikäyn nin. Jatkohoidon korvaami nen tapahtuu vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan.

Vakavat tapaturmat esi henkilö ilmoittaa lisäksi myös aluehallintovirastolle (AVI) ja poliisille.

– Vakavia tapaturmia ovat esi merkiksi luunmurtuma, joka vaatii leikkaushoitoa tai nive len sijoiltaanmeno, josta jää pysyvä haitta. AVIn tar kastaja tekee tutkinnan tapahtuneesta, ja lisäksi poliisi tekee tarvittaessa oman esitutkinnan.

TYÖMATKAT KUULUVAT VAKUUTUKSEN PIIRIIN

ESPOON KAUPUNGIN työntekijät on vakuutettu työpaikoillaan ja työmatkoillaan, joten asunnon ja työpaikan välisen matkan ajan työnantajan vakuutus on voimassa.

Suorin reitti työstä kotiin ei ole kuitenkaan ainut vakuutettu työmatka.

– Jos esimerkiksi oman työpäivän jälkeen hakee lapsen päiväkodista ja jatkaa siitä kotiin, työpaikan vakuutus on tällöin voimassa koko matkan ajan, Eija Ovaskainen tarkentaa.

Jos sen sijaan matkan varrella piipahtaa lähikau passa ja sen sisällä kompastuu, ei työnantajan ottama vakuutus korvaa siellä syntynyttä tapaturmaa.

– Luonnollisesti vakuutuksen piirissä ovat myös työ pisteiden väliset matkat siirryttäessä työssä paikasta toiseen, kuten esimerkiksi tekevät kotihoidon työntekijät.

Työmatkaksi ei lasketa tilannetta, jossa etätöissä oleva lähtee viemään lastaan päiväkotiin ja matkalla sattuukin tapaturma.

– Tämä perustuu tulkintaan, että kotona tehtyyn työhön ei sisälly työmatkaa kodin ja työpaikan välille.

Espoon kaupunki on laajentanut vakuutusturvaa ottamalla etätyövakuutuksen. Jos etätöissä syntyy työhön liittyvä vahinko, vakuutus on voimassa.

TALVI YLLÄTTÄÄ JOKA VUOSI

TAPATURMISTA LÄHES PUOLET ovat tänä vuonna johtuneet liukastu misista; tammi- ja syyskuun välisenä aikana niistä on aiheutunut poissaolo päiviä yhteensä 2 600.

Reilut 70 prosenttia kaikista poissaoloista ja kustannuksista johtuu liukastumisista.

– Etelä-Suomessa meren tuntu massa on talvisin todella liukasta ja pääkallokelejä kehittyy enemmän kuin vaikka Sisä-Suomessa. Alku vuonna keli olikin täällä äärimmäisen liukas, selittää työsuojelupäällikkö Eija Ovaskainen.

Hän muistuttaa jokaisen omasta vastuusta ja valinnoista:

– Katso töihin lähtiessäsi, millai nen keli on ja valitse sen mukaisesti sopivimmat jalkineet. Varaa riittävästi aikaa työmatkaan, äläkä unohda heijastinta!

Työpaikan oma tutkinta tärkeää Tapaturmista tehdään tutkinta, johon kirjataan tapaturman vakavuusluokka ja syy tapahtuneelle.

Tutkintaan osallistuvat sekä työnte kijä että esihenkilö. Lisäksi tutkintaan on hyvä kutsua mukaan työsuojeluasi amies.

– Tapaturman syynä voi olla tekni nen tekijä, kuten vaikka se, että henki löllä ei ollut tapaturman sattuessa suo jalaseja tai turvakenkiä. Inhimilliseksi tekijäksi saattaa osoittautua esimerkiksi se, että henkilöllä on ollut puutteita tie doissa tai taidoissa. Organisatorisia teki jöitä puolestaan ovat muun muassa puutteellinen kunnossapito tai perehdy tys, Eija luettelee.

Kun tapahtuman syyt kirjataan ylös, niistä pystytään ottamaan opiksi. Jat kossa samanlaisia tapaturmia kyetään todennäköisesti myös välttämään.

Jos työntekijä on liukastunut työ paikallaan, tarkennetaan, miksi hän liu kastui. Syynä voi olla vaikka se, että lat tialla oli vettä. Tällaisessa tapauksessa työpaikalla reagoitaisiin jatkossa niin,

että jos vettä kaatuu lattialle, se kuiva taan pois saman tien.

– Jatkossa tapaturmien tutkintaan on tarkoitus kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tutkinta sinänsä on helppo tehdä: HESSUssa olevasta lomakkeesta täpätään rasteja ruutuun, Eija toteaa.

Myös jälkihoidosta huolehditaan, eli jokaisesta tapaturmasta tulee käydä kes kustelu esihenkilön johdolla.

– Esihenkilö voi pyytää tapahtuneen käsittelyyn ulkopuolista apua esimer kiksi työterveyshuollosta.

Ennakointia ja arviointeja

Jotta omaa työtä voi tehdä hyvin ja tur vallisesti, kunnollinen perehdytys on tärkeää.

– Tilastoissa näkyy, että alle kaksi vuotta Espoossa työssä olleille työnteki jöille tapahtuu määrällisesti eniten työ tapaturmia. Tulos on sama, vaikka hen kilöllä olisi saman alan työkokemusta muualta. Merkitystä ei myöskään näytä olevan henkilön iällä, Eija kertoo.

Perehdytyksessä on turvallisuusasi oista tarpeen käydä läpi ohjeet ja toi mintatavat, kuten työpaikan turvalli suuskävely sekä riskienarviointi.

– Esimerkiksi monissa työtehtävissä turvallinen työasu on sellainen, jossa ei ole huiveja tai hihnoja tai jossa kyniä ei pidetä rintataskussa, Eija luettelee.

Lisäksi turvalliseen työympäristöön kuuluu yleinen siisteys ja järjestys.

Riskien arvioinnit tehdään vuo sittain työpaikoilla lokakuun loppuun mennessä. Koko kaupungin henkilös tölle suunnattuja turvavartteja puoles taan järjestetään kahdesti vuodessa kul loinkin ajankohtaisista teemoista.

– Nimensä mukaisesti turvavar tin voi käydä 15 minuutissa läpi työpai kalla. Uusin julkaistiin 10.11.2022 työ suojeluasiamiesfoorumissa, ja sen tee mana oli Pysy pystyssä.

LIUKASTUMINEN JOHTI PITKÄÄN SAIRAUSLOMAAN

USHA BHASKAR työskentelee varhaiskas vattajana Kiltapuiston päiväkodissa. Hän liukastui työpaikan parkkipaikalla reilut kolme vuotta sitten, ja vamma muistuttaa itsestään yhä.

– Olin tulossa töihin maaliskuussa 2019. Aamulla maassa ei ollut paljoa lunta, mutta mustaa jäätä sen sijaan oli.

Kelin takia olin pyytänyt miestäni tuomaan minut töihin autolla, ja siksi olin jättänyt liukuesteet kengistäni pois. Kun nousin parkkipaikalla autosta, liukastuin jäisellä asval tilla ja kaaduin selälleni.

Tunsin, että nyt sattui aika pahasti. Menin heti päivä kodin johtajan luo ja sainkin saman tien vastaanottoajan Mehiläiseen. Mieheni kyyditsi minut lääkäriin, ja tutkimuk sissa huomattiin rintarangan murtuma.

Olin ensin kolme viikkoa sairauslomalla, mutta koska vamma oli niinkin vakava, sairauslomaa jatkui vielä kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana en saanut kotona esi merkiksi avata edes jääkaappia tai nostaa maitopurkkia. Onneksi mieheni ja tyttäreni auttoivat minua, sillä alkuun saatoin vain maata sängyssä.

Aluksi arki oli hankalaa, mutta toipumisen edetessä uskalsin hiljalleen lähteä pienille kävelylenkeille ja met sään mieheni kanssa. Yksin en halunnut ensin lähteä ulos lainkaan, sillä tunsin vielä kipuja ja pelkäsin kaatuvani uudestaan.

Minulle määrättiin toipumisaikana myös fysioterapiaa, jossa kävin kuusi kertaa. Minua kannusti kuntoutukseen ajatus siitä, että muutoin en pääsisi matkustamaan Intiaan tapaamaan sukulaisiani.

Vamma tuntuu edelleen esimerkiksi kotona siivotessa. Pelkään vieläkin liukkaalla kulkemista, mutta nyt minulla on sellaisilla keleillä aina liukuesteet kengissäni. Perheeni muistuttaa vieläkin olemaan varovainen, kun lähden kotoa.

Töissäni tehtiin järjestelyitä ja siirryin pienten lasten parissa työskentelystä lapsiryhmään, joka koostuu 3–5-vuotiaista. Heitä minun ei tarvitse nostaa tai kantaa, sillä nostoliikkeet tuntuvat ikäviltä edelleen.

Kivat työkaverini auttavat minua töissä muutoinkin ja huolehtivat, etten tee liian raskaita työtehtäviä, jotka saat taisivat aiheuttaa kipua tai vamman uusiutumista.

Taide tulee luo

Uusi perhekeskus Espoon keskuksessa on myös taiteen aarreaitta. Positiiviset aiheet taideteoksissa rauhoittavat ja ilahduttavat pikkuväkeä, nuoria, vanhempia ja työntekijöitä.

KOLMIVUOTIAS seisoo hartaana pää kallellaan Eeva-Leena Eklundin Minä rakastan sinua -teok sen edessä. Taulussa on kukista maalattu sydän, eikä pikkupojalla ole kiirettä mihinkään.

– Kaunista on kiva katsoa. On hyvä, että taide on kaikkien saatavilla, sillä asiakkaat saattavat nähdä sitä ensimmäistä kertaa. Taiteella on yhteis kunnallista arvoa. Tuleville museokävijöille jää muistijälkiä, miettii terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsoja

Espoon uusi perhekeskus tarjoaa kokonaisval taista hyvinvointia. Useampaan kerrokseen levittäy tyvät 44 taideteosta ovat peräisin Saastamoisen sää tiön taidekokoelmasta EMMAsta.

– Taide viimeistelee perhekeskuksen. Taiteen hyvinvointivaikutus julkisessa tilassa on huomattu jo Espoon sairaalassa. Viihtyisyyden lisäksi saavu tetaan uusia yleisöjä, toteaa EMMAn intendentti Henna Paunu.

Tarjolla hyvää mieltä

Yksi teoksista on tilaustyö: perhekeskuksen odo tusaulan on valloittanut Satunnaislajikkeiden synty, joka on tilattu kuvanveistäjä Jasmin Anoschki nilta. Lapset ihmettelevät veikeitä keramiikka hahmoja: katosta roikkuu Porkkanalla lasketteleva mantelipupu seuranaan muun muassa seinällä kii peilevät Kettu uimakoulussa ja Hylje, joka halusi olla yksisarvinen.

Minnan mukaan positiiviset, iloiset ja rauhoit tavat aiheet luovat hyvää mieltä. Taiteen äärellä voi pohtia ja saada oivalluksia.

– Lastensuojelun asiakkailla tunteet saattavat nousta herkästi pintaan. Perhekeskukseen tule vat ihmiset ovat usein haavoittuvimmillaan. Tai teen tarkoitus on olla parantavaa ja voimaannutta vaa. Ilman taidetta keskus olisi karumpi ja laitos maisempi.

Taideteokset ilmentävät reippautta ja lapsen omaisuutta, joten pikkuväen on helppo kokea ne

Espoon perhekeskuksen työt ovat Saastamoisen ja EMMAn säätiöiden kokoelmateoksia. Oikealla edessä Kirsi Tapperin teos Päästäni karannut.

Ylhäällä Eeva-Leena Eklundin Holiday (Diamand II).

Museomestari Kalle Jarva ripustaa Sinikka Tuomisen Kultamaateosta.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Paula Virta ja Ari Karttunen/Emma

Jasmin Anoschkinin tilausteos Satunnaislajikkeiden synty on samalla hieno kokonaisuus ja lukuisien yksityiskohtien summa.

tulevat ihmiset ovat usein haavoittuvimmillaan. Taiteen tarkoitus on olla parantavaa ja voimaannuttavaa.”

omikseen. Pirkko Lepistön naivistiset työt, Risto Suomen jänikset ja Katja Tukiaisen vaaleanpunai set taulut saavat pienten ihmettelijöiden huomion.

Silmät avautuvat Hennan mukaan EMMA on mielellään mukana jul kisten tilojen elävöittämisessä. Museossa on tarvit tavaa asiantuntemusta ja laaja kokoelma.

– Esimerkiksi ulkotiloissa olevat teokset avaa vat niidenkin silmiä, jotka eivät käy näyttelyissä katsomassa taidetta.

EMMAsta lainassa olevat työt ovat keskuksessa pysyvästi esillä. Jatkoa on luvassa: ensi vuonna Niittykumpuun valmistuvaan perhekeskukseen tulee myös taidetta.

Asiakkaiden lisäksi silmän- ja mielenilo piris tää yli 200 työntekijää arkisen aherruksen lomassa. Minna kehuu Espoota ihanaksi kaupungiksi juuri julkisen taiteen vuoksi.

– Perhekeskukseen tuli yksi kaupunkilainen varta vasten katsomaan taidetta, vaikka hän ei ollut asiakkaana. Erilainen miljöö tuo taiteenkatsojalle oman vivahteensa.

”Perhekeskukseen

Kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin työ Satunnaislajikkeiden synty on suuniteltu varta vasten Perhekeskukseen.

JOTO KOSKEE JOKAISTA

Espoo harppaa aimo loikan kohti nykyaikaista ja tehokasta johtamista ja taloudenpitoa, kun johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuus JoTo otetaan ensi vuoden alussa käyttöön. Uudistus koskee jokaista kaupungin työntekijää.

TIEDOLLA JOHTAMINEN on monelle tuttu ilmaisu, jota nykyisessä työ elämässä viljellään kosolti erilaisissa puheissa ja palavereissa. Mitä enem män yhteisön toiminnasta on tietoa, aitoa todellisuuteen pohjautuvaa dataa, sitä parempiin tuloksiin päästään.

Kun Espoon kokoisessa kaupun gissa jokainen yksikkö ja työryhmä poh jaa faktoihin, koko iso laiva alkaa väis tämättä ohjautua tehokkaampaan ja järkevämpään suuntaan. Se, kenellä on ajantasaista dataa, on vahvoilla.

Tämä oli Espoon kaupungin tavoite, kun JoTo-projekti, johtamisen ja talous ohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuus käynnistettiin vuoden 2019 alussa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että tämän suur urakan tuloksia päästään ottamaan vai heittain käyttöön ensi vuoden alusta.

Moni asia paranee. Tällä hetkellä Espoon taloushallinnon tietojärjestel mät ovat vuodelta 2005, eivätkä ne tue riittävästi johtamisen ja päätöksenteon tarpeita. Operatiivista johtamista tuke vaa järjestelmää ei ole ollut lainkaan.

Mikä muuttuu?

• Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen

• Ostaminen, ostolaskut, maksuaikakortit sekä matka- ja kululaskut.

• Myyntilaskut, esimerkiksi kuntalaisille lähetettävät laskut (mm. päivähoito-, terveysasemaja hammaslääkärikäynnit, kaupungin perimät vuokrat)

• Kirjanpitoon liittyvät asiat, kuten maksumääräykset, muistiotositteet, maksatus, toimipisteiden kassat, veroneuvonta, reskontrat, kuukausikirjanpito ja tilinpäätös.

• Kaikkien kustannuspaikkojen ja muiden tunnisteiden numerointi, selvitäthän omasi ajoissa toimialan talousyksiköstä!

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Paula Ristimäki GRAFIIKKA Katja Nirkkonen KUVITUS Espoon kaupunki

Apua tarjolla

UUSIEN JÄRJESTELMIEN käyttöön on kaikille tarjolla apua ja koulutusta. Ensimmäiset koulutukset on jo aloitettu ja käyttöönottoklinikat jatkuvat pitkälle ensi vuoteen.

• Esihenkilöt saavat opastusta paitsi järjestelmän käyttöön myös tiedolla johtamiseen. Kaikkien esihenkilöiden tulee osallistua koulutuksiin ennen käyttöönottoa.

• Osallistu koulutuksiin työ- ja käyttäjä roolisi perusteella. Jos et tiedä mikä se on, selvitä asia esihenkilöltäsi. Taloustehtävissä toimiville on useampia koulutuksia.

• Löydät koulutukset Essin koulutus kalenterista. Merkitse kalenteriisi koulutukset, joihin osallistut.

• Koulutuksiin ei kerätä ilmoittautumisia eikä lähetetä kutsuja.

• Hyödynnä myös erilaiset ohjeet ja koulutustallenteet.

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Roope Permanto ja Espoon kaupunki

Marianne Julkunen ja Arja Kaikkonen esittelevät vuosien aikana kilpailussa menestyneitä tiimejä.

Palkittua työtä

Vuosittain järjestettävä Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu tuo näkyviin espoolaisten palon tehdä asioita entistä paremmin.

KAUPUNGINJOHTAJAN innovaatiokilpailu kannus taa parantamaan ja kehittämään espoolaisten palveluja sekä toimintatapoja Espoo-tarinan mu kaisesti.

Kilpailussa palkitaan vuosittain innovaatioita, jotka ovat jo ehtineet osoittaa joitakin tuloksia ja tuoreita ajatuksia eli potentiaalisia innovaatioita, joiden tuottamaa satoa korjataan vasta myöhem min. Erityisesti huomiota kiinnitetään sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat ol leet etusijalla entistä paremman palvelun saajina tai kehittämistyön yhteistyökumppaneina.

– Innovaatiokilpailun myötä halutaan nostaa esiin ja palkita sitä hienoa sekä uudistavaa kehit tämistyötä, jolla kaupungista tehdään entistä asu kas- ja asiakaslähtöisempi. Kilpailu on avoin kai kille Espoon kaupungin työntekijöille, kaupungin yhteistyökumppaneile ja espoolaisille yrityksille. Osallistua voi pienillä tai suurilla innovaatioilla, ja kannustankin kaikkia osallistumaan kilpailuun rohkeasti, kilpailun koordinaattori, kehittämispääl likkö Marianne Julkunen sanoo.

Tänä vuonna kilpailu järjestettiin jo 11:ttä ker taa, ja mukaan oli ilmoitettu 27 ehdokasta. Loka kuussa pidetyssä palkintotilaisuudessa julkistettiin voittajat, joita oli tällä kertaa kolme: jaettu ykkös sija innovaatiot-kategoriassa ja yksi voittaja poten tiaaliset innovaatiot -sarjassa.

Innovaatioihin Espoossa on kannustettu toki aiemminkin:

– Innovaatiokilpailu julkistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Sitä ennen kaupungilla tehtiin muun muassa laatutyötä, jossa tuotiin myös esiin

Vuoden 2023 kilpailu käynnistyy keväällä

Tarkempaa tietoa vuoden 2023 Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun aikatau lusta ja osallistumisohjeet löytyvät Essistä.

Mainetta ja kunniaa

Excellence Finland (ent. Laatukes kus) on ollut Espoon kumppanina innovaatiokilpailuun ilmoitettujen ehdotusten arvioinnissa alusta alkaen.

– Siellä tehdään kilpailuun ilmoitetuista kilpailutöistä arvi oinnin jälkeen ennakkokarsinta ja ehdotetaan finalistit. Espoon oma arviointiraati arvioi nämä tarkem min kaupungin näkökulmasta”, Marianne Julkunen täsmentää.

Kun ehdotusten joukosta on valittu finalistit, he pääsevät esittelemään innovaationsa johdon foorumiin.

Tämän jälkeen Espoon sisäinen arviointiraati arvioi finalistit. Espoon raati koostuu kaikkien toimialojen edustajista, jotta arvi ointiin saadaan mahdollisimman laaja näkökulma.

– Tarkastelemme ehdotuksesta erityisesti innovatiivisuutta, joka koostuu uutuusarvosta, hyödyn nettävyydestä ja oppimisesta. Lisäksi kiinnitetään huomiota ehdotuksen laadukkuuteen, joka puolestaan sisältää asiakasläh töisyyden ja tehokkuuden eli tuloksellisuuden.

Sen lisäksi, että kaupunki palkit see kilpailun voittajat, Excellence Finland siirtää omien arvioidensa perusteella potentiaalisimmat Espoon innovaatiot kansalliseen Quality Innovation Award -kil pailuunsa. Sieltä puolestaan on mahdollisuus edetä myös kansain väliseen kilpailuun.

Viime vuosina yksi espoolaisin novaatio on voittanut kansallisen kisan ja kuusi on saanut kun niamaininnan. Kansainvälisessä kisassa puolestaan on tullut kaksi voittoa.

– Lähes vuosittain näissä kil pailuissa espoolaiset ovat niittä neet mainetta, sillä hakemukset ja innovaatiot ovat olleet erittäin laadukkaita, Marianne kehuu.

Arjaa ja Mariannea kuunnellessa vakuuttuu, että koko Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu on myös ollut onnistunut innovaatio ja konsepti itsessään.

osaamista ja kehitystyötä, taustoittaa kehittämis päällikkö Arja Kaikkonen

Kehittämisen palo näkyväksi

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun Espoon arviointiraati tarkastelee finaaliin edenneitä ehdo tuksia erillisten arviointikriteerien lisäksi Espootarinan toteuttamisen osalta.

– Ehdotuksia on inspiroivaa lukea. Niistä vä littyy ylpeys espoolaisesta tekemisestä ja aito halu tehdä hyviä asioita. Erityisesti ilahduttaa nähdä ehdotusten taustalla olevat ihmiset, joilla on into himo ja palo tehdä asioita entistä paremmin ja es poolaisten arkea parantaen, Marianne kehuu.

Innovaatiokilpailun yhtenä tehtävänä onkin tuoda näkyviin kaikkea sitä pitkäjänteistä kehit tämistyötä, mitä Espoon kaupungin eri yksiköissä tehdään jatkuvasti.

– Tavoitteena on nostaa ideoita ja innovaati oita esiin sekä kehittää toimintatapoja ja työym päristöä. Uskon, että kilpailu omalta osaltaan kan nustaa kehittämistyöhön, Arja pohtii.

Kilpailussa kiteytyy monet strategiaankin kir jatut tavoitteet, kuten se, että Espoo on taloudel lisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä ja että tekemistä kuvaa luovuus, avoimuus sekä rohkeus.

Monipuolisesti kaikilta toimialoilta Kilpailuun saadaan hyvin erilaisia ehdokkaita eri toimialoilta.

– Vuosien mittaan on esitelty muun muassa työvuoroja suunnittelevia robotteja, palomiesten kevytpukuja ja laserkeilauksella seurattavia liitooravien reittejä, Marianne muistelee.

Usein kilpailussa nousee esiin uudenlaisia toi mintamalleja ja palvelupolkuja.

– Viime vuosien innovaatioista mieleen ovat jääneet muun muassa lonkkamurtumapotilai den hoidossa käytettävä lonkkaliukumäki, kir jaston pajatoiminta ja Otaniemen lukion Koulu palveluna, jonka mukaan lukiolaiset voivat esi merkiksi käydä joitakin kursseja Aalto-yliopis tossa. Se voitti myös kansainvälisen palkinnon, Arja kertoo.

Hänen mieleensä on jäänyt myös liikkuva sai raala Liisa, joka voitti Kaupunginjohtajan innovaa tiokilpailun ja kansallisen tason kilpailun vuonna 2019.

– Siinä farmariauto pakataan ensiapu- ja tutki musvälineillä, ja sairaanhoitajat voivat siirtyä no peasti antamaan ensiapua palvelutaloihin ilman, että paikalle tarvitsee lähettää ambulanssia.

Kilpailuehdotuksissa näkyy, että uusia tekno logioita kehittyy jatkuvasti ja niitä myös otetaan käyttöön.

– Lisäksi ihmisten kyvykkyys on kasvanut –väki kouluttautuu jatkuvasti, joten osaaminen li sääntyy vuosi vuodelta, Arja toteaa.

– On kiinnostava nähdä, päätyvätkö potentiaali set innovaatiot kokeiluun ja lopulta osaksi kaupun gin toimintaa. Alkukeväästä 2023 pyörähtää taas uusi kilpailu käyntiin. Toivottavasti saamme run saasti espoolaisten arkea parantavia innovaatioita kilpailuun mukaan, Marianne kannustaa.

Vuoden 2022 voittajat

TÄNÄ VUONNA finaaliin yltäneissä hake muksissa korostui verkostomainen yhteistyö, moniammatillisuus ja kokonaisvaltainen ote. Innovaatiot-sarjassa oli kaksi voittajaa.

Keran alueen kehittämissitoumus

Innovaatio on kaupungin strategia- ja tonttiyksiköiden kehittämä, maankäyttösopi muksen liitteenä oleva kehittämissitoumus. Uudenlainen kaupunkikehittämisen työkalu ohjaa toteuttamaan kestävän kehityksen ratkaisuja, ja alueen toimijat ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä hiilineutraalin alueen saavuttamiseksi esimerkiksi raken

tamisen, energiaratkaisujen ja liikkumisen palveluissa. Kehittämissitoumus on ensim mäinen laatuaan Suomessa.

Raati oli vaikuttunut siitä, että Keran alueen kehittämissitoumuksessa eri alueiden toimijat sitoutettiin kestävään kehitykseen sen suunnittelun alkumetreiltä lähtien.

Opinnollistava työkokeilu työvoimapula-aloille Innovaation kehitti kaupungin elinkeino ja työllisyys -yksikkö ja Omnia yhdessä. Se muodostaa työttömälle työnhakijalle työpo lun, joka yhdistää olemassa olevia resursseja ja johdattaa työkokeilusta ammatillisen

osaamisen kehittämiseen. Työpolku sisältää työkokeilua, työelämässä oppimista, opiske lua ja palkkatukea.

Työnhakija saa ammatillisen pätevyyden, jolla voi työllistyä haluamalleen alalle. Työn antaja voi sitouttaa työkokeilijan työpaik kaan jo työkokeilun aikana.

Raadin mukaan innovaatio vastaa kah teen tärkeään tarpeeseen ja tavoitteeseen Espoossa: se tuo lisää tekijöitä työvoimapu lasta kärsiville aloille ja tukee työnhakijoiden työllistymistä sekä osaamisen lisäämistä.

Potentiaaliset innovaatiot -sarja: Kipu, osa elämääni -vertaistukiryhmä

Ryhmä on avokuntoutuksen ja mielen terveys- ja päihdepalveluiden kehittämä, ja sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä krooniseen kipuun liittyvistä tekijöistä, tukea omia selviytymisen keinoja ja etsiä yksilöllisiä ratkaisuja lääkkeettömään kivun hoitoon. Moniammatillinen lähestymistapa on todettu tehokkaimmaksi kivunhoitome netelmäksi, ja vertaistuki antaa henkistä sekä sosiaalista tukea ja sillä on voimaut tava vaikutus.

Arvioinnissaan raati kiitti uutta tapaa nostaa esiin lääkkeetöntä hoitoa ja hyö dyntää nykyisiä resursseja sekä vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Ilahduttavaa oli myös vertaistuen tärkeyden huomiointi ja moniammatillinen näkökulma.

Lonkkaliukumäki ja Koulu palveluna -hanke ovat erityisesti jääneet Arjan ja Mariannen mieleen.

1. Viime vuodet musiikinopettajana Ukrainassa työskennellyt Sofiia Yakovyshyna laulattaa nyt ukrainalaislapsia Espoossa.

2.–5. Sofiian työnkuvaan kuuluu myös yhteydenpito ja verkostoituminen kouluihin, joissa on ukrainalaisia lapsia sekä niihin ukrainalaisiin toimijoihin, jotka tekevät töitä lasten parissa.

Lisäksi Sofiia työskentelee projektissa, jonka tarkoituksena on tuoda kulttuuria ja taidetta ukrainalaisille perheille muun muassa vastaanottokeskuksiin.

Ukrainasta Espooseen

Iloa ja harrastuksia

Espoossa asuvat, Ukrainasta saapuneet lapset ja nuoret kaipaavat kipeästi harrastuksiaan. Taideohjaaja Sofiia Yakovyshyna järjestää heille helposti saavutettavia musiikkiharrastushetkiä, joissa lapset pääsevät laulamaan omalla äidinkielellään.

LEPPÄVAARALAISEN Sofiia Yakovyshynan kuluva vuosi on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota kuljetti Sofiian keskellä Ukrainaa sijaitsevasta Vinnitsjan kaupungista Espooseen. Sofiia oli työskennellyt viime vuodet musiikin opettajana, ja äkkiä maailma ja arki oli mullistunut totaalisesti.

Sofiia etsi itselleen työn siivoojana ja alkoi opetella suomea. Vapaa-ajallaan hän veti musiikkikerhoja vapaaehtois työnä muille Ukrainasta tulleille pakolai sille. Kaipuu musiikin pariin oli kova, sillä Sofiia on harrastanut sitä, soittanut ja lau lanut koko ikänsä.

– Huomasin, että Espoon kaupunki haki taideohjaajia, ja lähetin hakemuk sen. Sain kuulla, että virkaan oli valittu jo kaksi ohjaajaa. Kaupungilla kuitenkin innostuttiin ajatuksesta, että voisin toimia ohjaajana Ukrainan sotaa paenneille lap sille ja nuorille, Sofiia kertoo.

Tärkeän asian puolesta

Haastatteluhetkellä Sofiia on ehtinyt työs kennellä tehtävässään kuukauden päi vät. Käytännössä hänen tehtäviinsä kuu luu Espooseen saapuneiden ukrainalaisten lasten ja nuorten harrastustarpeiden kar toittaminen, heidän ohjaamisensa eteen päin erilaisiin harrastuksiin sekä musiik kituokioiden järjestäminen.

Työtä ei ole helpottanut se, ettei suo men kieli ollut Sofiialle ennestään tuttu.

– Osaan kyllä jo yksinkertaisia fraaseja suomeksi, mutta muuten kommunikointi

sujuu työpaikalla englanniksi. Englantia en ollut käyttänyt töissä aiemmin, joten aluksi senkin puhuminen tuntui jännit tävältä.

Sofiia kokee työnsä äärimmäisen pal kitsevana.

– On hyvin tärkeää, että tavoitamme Ukrainasta saapuneet lapset ja nuoret. Moni joutui lopettamaan harrastuksensa sodan takia, eikä esimerkiksi musiikin tai taiteen harrastaminen ole helppoa, jos ei osaa kieltä. Urheiluseuraan voi olla helpompi solahtaa, Sofiia huomauttaa.

Maksutonta toimintaa matalalla kynnyksellä

Taideohjaajien toteuttamat harrastukset ovat osa Espoon harrastuspolkua, jonka ideana on tarjota maksuttomia harras tuksia lapsille ja nuorille koulupäivien yhteyteen joko omalla koululla tai sen läheisyydessä. Myös Sofiian ohjaamat musiikkituokiot järjestetään pääsään töisesti siellä, missä lapset jo valmiiksi opiskelevat.

– Tämä on kuitenkin koulupäivän jäl keen järjestettävää, täysin vapaaehtoista toimintaa. Monelle lapselle ja nuorelle toiminta tulee varmasti tarpeeseen. Pyrimme pitämään ryhmät melko pie ninä, jotta pystymme tarjoamaan yksi löllistä opetusta, Sofiia sanoo.

Hän uskoo, että toiminta on lapsille tärkeää myös yhteisöllisyyden kannalta.

– On tosi mukavaa, että he pääsevät nyt laulamaan yhdessä omalla äidinkie lellään, Sofiia sanoo.

Henkilöstölehti 50 vuotta

Kaupungin työntekijöillä on ollut oma henkilöstölehti aina siitä lähtien, kun Espoosta tuli kaupunki 50 vuotta sitten. Siinä ajassa on tapahtunut paljon, ja alkuperäinen Wieteri-nimikin on vaihtunut Espressiksi.

”Tämän lehden ilmestyminen on osa henkilöstöhallinnon piiriin keskeisesti liittyvää sisäistä tiedotustoimintaa.”

Näin kerrotaan ensimmäisen Wieterin etusivulla, arvatenkin sen ensimmäisen päätoimittajan Antero Krekolan suulla.

Hyvinhän tämä alkuperäinen ajatus on kantanut. Nauti tämän aukeaman lehtikollaasista ja tuulahduksista menneestä!

HETKINEN ESPOOTA KUVA Roope Permanto

MISTÄ TULI henkilöstölehtemme alkuperäinen nimi Wieteri? Sitä me emme toimituksessa tiedä. Kerro meille, jos sinulla on tietoa asiasta!

JOULU ESPOOSSA

Konsertteja, tapahtumia, puuhaa, tunnelmaa, rauhoittumista, ruokaa – on monia tapoja luoda joulu omaan elämäänsä. Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä heidän joulunajan ykkösvinkkinsä.

”HYVIÄ kohteita joulufiilikseen virittäytymiseen on Tapiolassa monia! Jos yksi täytyy nostaa muiden yli, saa Kulttuurikeskuksen ja uimahallin välistä keskusaltaalta löytyvä Tapiolan Jääpuu tarha ympäristöineen suositukseni. Siinä yhdistyvät talviset aktiviteetit, riemui sa meininki, upea valaistus ja kiva mil jöö. Luistelun tai maisemien katselemi sen lomassa voi poiketa glögille johonkin lähellä olevista kahviloista.”

TONI SAASTAMOINEN, arkkitehti

EKSTRA!

Joululomien aikaan on hyvä hetki tutustua Espooseen myös ulkona pelattavilla pakopeleillä. Esimerkiksi ulkopakopeli Talviportti, jossa ratkotaan mysteeriä Karakallion luonnon metsäpoluilla. Peli soveltuu kaikenikäisille. Löydät ulko pakopelit osoitteesta urbanespoo.fi/ kategoria/pakopelit.

”JOULU on ehdottomasti mielestäni vuoden ihaninta aikaa. Joulunaikaan Espoossa järjestetään pal jon ihania tapahtumia, mutta erityisesti suosittelen vierailua Talomuseo Glimsiin, jonka tupa on laitettu jouluasuun joulukuussa. Museossa rauhoitutaan koke maan entisajan joulutunnelmaa vanho jen jouluperinteiden keskellä. Vierailun kruunaa vielä piipahdus jouluostoksille museon kauppaan.”

IRIS HYYRYNEN , museolehtori

”SUOSITTELISIN leppoisaa jouluista lauantaita kiireisen arjen kes kelle: joulukonserttiin tunnelmoimaan Espoon kulttuurikeskukseen, joululounaalle johonkin Espoon ihanista ravinto loista, vaikkapa kartanomiljööseen Villa Lillaan tai kattojen ylle Lucy in the Sky hin, sekä iltakävelylle ja glögille meren rantaan Nokkalaan päivän päätteeksi.”

HANNA SAARI, Marketing Communications Manager, Enter Espoo Oy