Finpro inFront 4/2012

Iisalmesta kajahtaa Genelec Oy

Finpro

Koulutusjärjestelmät murroksessa

”Tämä on ilman muuta paras duuni, jossa olen koskaan ollut.”

UNIQOTEQ Terhi J. Vapola

Lehti kansainväliselle.

4/2012

inFront

Teema:

Löytöretkiä digiplaneetalle Muovin hienosäätäjät Satatuote Oy Liikematkaajan luottoasusteet

Radical Design Week 2012 kutsui kiinalaisia sloganilla ”Rethink design with radical Finns”.

Kiinalais-suomalaista yhteistyötä edistävä tapahtuma järjestettiin Shanghaissa loka-marraskuun vaihteessa.

Kymmenpäiväisessä World Design Capital Helsinki 2012 -satelliittitapahtumassa oli Team Finland -hengessä mukana suomalaisia kuluttajabrändejä, teollisuusyrityksiä, suunnittelijoita sekä yliopistoja.

Mutta mitä on radical design? Siinä on kyse ainakin yhdessä tekemisestä, rajojen ylittämisestä, paremman maailman rakentamisesta radikaalien ideoiden, eteenpäin katsovien pioneerien ja yrittäjähenkisten ihmisten kautta. Se on myös ihmisten tarpeisiin vastaamista innovatiivisen suunnittelun kautta. Mitä muuta?

k u va r d w 2 0 1 2 / x i j i a c a o

Lue lisää: www.radicaldesignweek.com

dollisuudet vaikuttavat ehtymättömil-

kanssa – tulevaisuudessa sen tulisi löy-

rikan markkinat tuntuvat

tä. Kannattaa lukea myös juttu Terhi J.

tyä vaivatta Team Finland -verkostosta.

vielä monelle pk-yrityk-

Vapolasta, joka luotsaa Uniqoteqin in-

Ikäheimo toteaa myös, että kun perin-

selle kaukaisilta, mutta

novatiivista Internet-ratkaisua kehitty-

teisten tuotteiden rinnalle löytyy uusi

onneksi maailma on kutistumaan päin.

ville markkinoille (s. 21). Teema-artikke-

vientikonsepti, yrityksellä pitää olla roh-

Finpro Kasvumarkkinaohjelmat ovat

lissa Reijo Paajanen maalaa kuvia tu-

keutta hypätä hyvän idean matkaan.

starttaamassa ja omat ohjelmansa rää-

levaisuuden Internet-maailmasta, jos-

tälöidään Aasiasta, Kiinasta ja Intiasta,

sa kilpailemme rinta rinnan niin Kore-

Afrikasta sekä Latinalaisesta Amerikas-

an kuin Kiinankin kanssa. Uudessa ICT-

ta kiinnostuneille. Tämä on hieno mah-

ajassa meidän on löydettävä oma vah-

dollisuus eri kansainvälistymisen vai-

vuutemme. Itse muuten odotan innolla,

malaisyritys voi pärjä-

heessa oleville pk-yrityksille, jotka halu-

että joku sovittaisi yhteen yritysten tie-

tä ylivoimaisen laadukkaalla tuotteella.

avat hakea uutta bisnestä näiltä mark-

tohallintojen tarpeet ja jokaisen tieto-

Iisalmelaiset huippukaiuttimet kelpaa-

kinoilta hallitusti, ammattitaitoisen ver-

työläisen unelman, Bring Your Own De-

vat hinnastaan huolimatta kasvaval-

kostomme tuella.

vice -käytännön!

le keskiluokalle kautta maailman. Toi-

A

22

Genelecin kansainvälistymistarina on iloinen esimerkki siitä, miten suo-

mitusjohtaja Siamäk Naghian sanoo, Onni suosii rohkeaa suun-

ettei tuotannon siirtäminen vaikkapa yli

nittelijaa. Lappsetin hal-

kymmenen kertaa edullisempaan Kii-

ICT-teemaisen inFron-

lituksen puheenjohtaja

naan tulisi kuuloonkaan. Yritys liputtaa

tin. Potentiaalisina koh-

Johanna Ikäheimo to-

laadun, eettisen toiminnan ja muotoilun

demarkkinoina suomalaisosaamisel-

teaa kolumnissaan, että yrityksellä on

puolesta. Ja pysyy maailman huippujen

le nousevat esiin kasvavat markki-

oltava vahva tahtotila kansainväliseksi.

joukossa vuodesta toiseen. Eiköhän

nat Latinalaisessa Amerikassa, Aa-

Ei auta, vaikka valtio tarjoaisi miten vir-

näitä suomalaisia vahvuuksia

siassa ja Afrikassakin. Mobiiliosaa-

taviivaiset tukitoiminnot, jos kasvun ja

voitaisi hyödyntää vielä pal-

mista maassamme on nyt riittämiin

kansainvälistymisen pohjatyötä ei teh-

jon enemmän yritystemme

ja mikä parasta, alan positiivinen pö-

dä yrityksessä kunnolla. Mutta kun stra-

markkinoinnissa?

hinä on huomattu ulkomaillakin. Inti-

tegia on selvillä, yrityksen on tärkeää

an ja Afrikan mobiilimarkkinoiden mah-

päästä sparraamaan sitä oikean tahon

6+ 14

Kasvumarkkinat ponkaisevat esiin myös läpi

13

Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro edistää asiakkaidensa kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla.

Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. 400 asiantuntijaamme työskentelee 69 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland ja FinNode. www.finpro.fi

Seuraava Finpro inFront ilmestyy helmikuussa, sillä välin kuulet meistä inFront Newsletterin välityksellä.

Mukavaa Joulun odotusta!

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Eila Saunamäki, Finpro. Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemelä (maarit. niemela@otavamedia.fi), graafinen suunnittelu Päivi Rücker. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: ForssaPrint Oy (Finpron jäsen), paperi: NovaPress Silk 100 g. Kannen kuvat: Jussi Jääskeläinen, Genelec, Jussi Vierimaa. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

441 612 Painotuote

KV-TARINAT 22

asian ja Latinalaisen Ame-

MAAILMALLE 30

Risto Kaski Suomen alueorganisaation johtaja Finpro

ELÄMÄNTYYLI 20

MARKKINAT 14

Merkintöjä

TEEMA 6

4 Koulutuksen murros 6 Teema: Uusi ICT 11 Case M-Files 13 Kolumni: Johanna Ikäheimo 14 Markkina: ICT maailmalla 17 Case Stonesoft 19 profile: Terhi J. Vapola 20 Suomi-brändi kapsäkissä 22 Genelec 26 Satatuote 29 Investointistrategia 30 Maailmalle 33 Invest In Finland 34 Kamera kiertää: Johannesburg

KOLUMNI 13

info@finpro.fi Puh. 020 46 951 www.finpro.fi

Koulutuksen muuttuva maailma ”Koulutussektori kasvaa useissa valtioissa ympäri maailman, kun hallitukset haluavat parantaa nykyisiä koulutusjärjestelmiään ja tarjoamansa koulutuksen laatua. Esittelemme tällä aukeamalla kolme tärkeää koulutusalaan vaikuttavaa trendiä ja niiden mahdollisuuksia suomalaisille koulutusalan toimijoille. On aika tarttua kansainvälisten markkinoiden tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin!”

Eeva Nuutinen, Finpro senioriprojektipäällikkö

Trendi Koulutusjärjestelmät murroksessa

Keskiluokan jälkikasvu

Ammattitaidon kehittäminen

Mahdollisuudet • Koulutus- ja oppimiskonsultointi, mm. koulutussysteemin rakenteiden kehittäminen korkeamman asteen opetuksen ja ammatillisen koulutuksen suorituskyvyn parantamiseksi • Räätälöidyt koulutusohjelmat • Ensimmäisen ja toisen asteen sekä ammatillisen opetuksen opettajien kouluttaminen • Fyysinen oppimisympäristö (mm. koulurakennukset, virtuaaliset ratkaisut)

4 Finpro inFront

• Ensimmäisen ja toisen asteen sekä ammatillisen opetuksen opettajien kouluttaminen • Itseopiskeluratkaisut (ICT) • Uudet public-private -partnerikonseptit • Fyysisen oppimisympäristön luominen (mm. koulurakennukset, virtuaalimaailmat) • Suomalainen osaaminen erityisopetuksessa, oppimisprosesseissa ja -ympäristöissä

• Räätälöidyt koulutukset yritysten henkilöstölle (käytännön taitojen kehittäminen ja päivittäminen) • Yrittäjyyskoulutus (konsultointi, hautomot) • Public-private -partnerikonseptit

Lue QR-koodi kännykälläsi ja katso aiheeseen liittyvät videot!

k u va M a ple B e a r K i n d e r g a r ten

Finpro Insight tarjoaa näkymän eri toimialojen trendeihin, mahdollisuuksiin ja potentiaalisiin markkinoihin. Tätä tietoa suomalaisyritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan.

Keskiluokan jälkikasvu Kehittyvien maiden kasvavalla keskiluokalla on enemmän varallisuutta kuin koskaan ennen. Nyt rahaa halutaan käyttää lapsiin ja heidän kouluttamiseensa, eikä minkä tahansa tasoinen opetus kelpaa.

Esimerkiksi Vietnamissa uudet keskiluokan vanhemmat ovat valmiita investoimaan koulutukseen ja kieliopintoihin jo lastensa ollessa tarhaiässä. Kanadalaisella Maple Bear Kindergartenilla on maassa kaksi toimipistettä. Ho Chi Minh Cityssä juuri avattu Saksan valtion tukema International German School puolestaan tarjoaa tarhaikäiselle lukukauden 6 500 eurolla.

Monen valtion julkinen koulutustarjonta ei pysty vastaamaan kysyntään paremmasta koulutuksesta, ei määrällisesti eikä laadullisesti. Kasvavan väestön tarpeet lisäävät kilpailua koulutuspaikoista. Valtiot miettivät kuumeisesti tapoja vastata haasteeseen.

– Tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla kaikki halukkaat saavat laadukasta koulutusta. Teknologia on oiva apuväline, kunhan se on suunniteltu oppimisen ehdoilla, Eeva Nuutinen sanoo.

Virallisen opetuksen lisäksi vapaamuotoisempi oppiminen, esimerkiksi englannin kielen itseopiskelu, on kasvussa.

– Erityisen kysyttyjä maailmalla ovat itseopiskelumahdollisuuksia tarjoavat järjestelmät ja ICTratkaisut.

Missä markkinat?

Lähi-itä (Arabiemiraatit, Saudi-Arabia), PohjoisAfrikka, Itä- ja Kaakkois-Aasia (Kiina, Vietnam), Latinalainen Amerikka (Chile, Brasilia, Meksiko), Venäjä, Intia, Pohjois-Afrikka.

Saudi-Arabian valtion vuosibudjetista kohdennettiin noin

Koulutusjärjestelmät murroksessa Maailmanlaajuisesti tiedetään, että koulutus on avain sekä yksilön että yhteiskunnan menestykseen. Yhteiskunnan ja yrityssektorin tarpeet ovat kautta maailman muuttuneet niin paljon, ettei nykyinen koulutustaso usein enää riitä. Opetuksen taso vaihtelee, ja perinteiset oppilaitokset eivät aina pysty tuottamaan osaavia ihmisiä, jotka pystyisivät viemään yhteiskuntaa eteenpäin.

Kansalaiset odottavat, että valtio tarjoaa laadukasta ja tasalaatuista koulutusta väestölleen. Hallitukset kautta maailman pyrkivätkin nyt parantamaan nykyisiä koulutusjärjestelmiään ja opetuksen laatua.

– Mikäli julkinen sektori ei pysty tarjoamaan riittävää koulutustasoa, koulutussektorilla syntyy kysyntää yksityisille toimijoille. Esimerkiksi Intia avasi

jokin aika sitten markkinansa ulkomaisille oppilaitoksille, Eeva Nuutinen kertoo.

Monet Latinalaisen Amerikan valtiot, kuten Chile ja Peru, käyvät läpi suuria koulutusjärjestelmän uudistuksia. Chilen valtio julkaisi kesällä 2011 koulutusjärjestelmän reformin, jonka tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja tehdä järjestelmästä tasaarvoisempi. Suomi on nimetty yhdeksi koulutuksen roolimalleista erityisesti koulutuksen korkeassa tasossa ja opettajankoulutusohjelmien luomisessa.

Lisäksi useimmat julkiset koulut tarvitsevat uusia tiloja ja materiaaleja.

Kiina lanseerasi koulutusjärjestelmän uudistuksen vuonna 2010. Uudistus keskittyy erityisesti elämänmittaiseen oppimiseen maaseutualueilla ja vähäosaisissa väestön osissa. Suomi nimettiin ”ensisijaiseksi partneriksi”, mikä tarjoaa isoja mahdollisuuksia suomalaisille yliopistoille ja koulutusviejille.

31,5

miljardia

euroa koulutussektorille vuonna 2011.

Lähde: www.alpencapital.com

Missä markkinat?

Lähi-itä (Arabiemiraatit, Saudi-Arabia), Itä- ja Keski-Eurooppa, Itä- ja Kaakkois-Aasia (Kiina, Vietnam), Pohjois-Afrikka, Latinalainen Amerikka (Chile, Peru).

opistoissa, tarvitaan muunlaista koulutusta.

Laadukkaan, ammattitaitoa tukevan koulutuksen avulla varmistetaan, että kaikilla on tiedot ja taidot tuottavan työn tekoon. Tätä koulutusta valtiot järjestävät yhä useammin yhdessä yksityisen sektorin kanssa.

Kuten Arabikevät osaltaan näytti, nuorten pääseminen kiinni työelämään olisi tärkeää myös valtion vakauden kannalta. Muun muassa Tunisia kärsii korkeasta nuorisotyöttömyydestä, joka oli jopa 35,5 prosenttia vuonna 2011.

– Tällainen asettaa paineita kehittää ammatillista koulutusta.

Missä markkinat?

Lähi-itä, Pohjois- ja Eteläinen Afrikka, Itäja Kaakkois-Aasia (Vietnam), Intia, Venäjä, Latinalainen Amerikka (Chile, Brasilia).

Nuorisotyöttömyys maksaa Arabimaailmalle

32–40

miljardia

euroa vuodessa.*

Finpro inFront 5

*Lähde: www.e4earabyouth.com

Työmarkkinoiden vaatimukset muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin, erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Kilpailussa parhaista työpaikoista ei pärjää ilman jatkuvaa oppimista ja omien taitojen kehittämistä. Esimerkiksi Intian 300 yliopistoa ja 22 000 oppilaitosta tuottavat noin 2 miljoonaa opiskelijaa vuodessa, mutta näistä vain puolet pystyy työllistymään.

Tämä kertoo osaltaan siitä, että opiskelun laatu ja taso eivät vastaa työelämän tasoa. Myös työelämään päässeitä pitää kouluttaa jatkuvasti siten, että tiedot ja taidot vastaavat yrityksen tarpeita.

– Räätälöidyt koulutukset yritysten henkilöstölle on kasvava ala, johon myös suomalaisille olisi annettavaa. Samoin yrittäjyystaitojen koulutukselle on maailmalla tarvetta, Eeva Nuutinen vinkkaa.

Koska kaikki nuoret eivät voi opiskella yli-

k u va c o r b i s

Ammattitaidon kehittäminen

inFront | teema

Uusi,

ihmeellinen ICT TIVITin Reijo Paajasen mukaan uuden Internet-maailman voittajia ovat ne, jotka osaavat nähdä digipalveluiden mahdollisuudet eivätkä lukkiudu fyysisiin päätelaitteisiin.

Internet-taloudessa Suomen pitäisi positioitua ja löytää oma roolinsa.

k u v i t u s j u ss i j ääs k elä i nen

Tekstit Maarit Niemelä

6 Finpro inFront

-alan haastavat uutiset näyttävät kääntyneen sisukkaaksi uuden liiketoiminnan luomiseksi.

Suomen mobiilisektorin supistusten lisäksi käynnissä on paljon suurempi, globaali ICT:n murros. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy:n toimitusjohtaja Reijo Paajanen puhuu uudesta Internet-taloudesta, jossa eivät päde perinteiset bisnesmallit.

– Nyt rakennetaan internet-taloutta eri otteella kuin ennen.

Kaikki alan toimijat joutuvat reagoimaan murrokseen tavalla tai toisella, hän tiivistää.

Useat kansainväliset selvitykset osoittavat Internet-talouden olevan nopeimmin kasvava ICT-sektori. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan Internetin osuus Suomen taloudesta on jo nyt 9 prosenttia. Globaalissa vertailussa asemat ovat hyvät, mutta perustuvat osin aiempaan menestykseen.

ICT

Datan määrän ja tehojen eksponentiaalinen kasvu on jo muuttanut radikaalisti liiketoimintamalleja. Edistystä kuvaa hyvin vaikkapa Googlen kehittämä kuljettajaton auto.

– Olemme pitkään hyödyntäneet fyysisen planeetan raakaainevarantoja. Sen rinnalle on muodostunut voimakkaasti kasvava digitaalisen sisällön varanto, jonka päälle voidaan rakentaa ihan uudenlaiset digitaalisen planeetan liiketoimintamallit, Paajanen sanoo.

Digitaaliset palvelut, kuten vaikkapa Rovion pelit, on mahdollista skaalata miljoonille käyttäjille. Kun palvelu voidaan viedä pilveen mistä päin maailmaa tahansa ja avata se yhden yön aikana sadoille miljoonille ihmisille, on selvää, että bisneksen dynamiikka muuttuu. Paajasen mukaan menestyksekkäitä born global -ideoita voi syntyä myös pk-yritysten kentässä.

– Myös pienempien yritysten pitäisi tehdä digitaaliset palvelunsa suoraan globaaleille markkinoille sopiviksi, ja käyttää kotimarkkinaa välisteppinä harkiten tai ei ollenkaan, hän sanoo.

Arvo on vauhdilla siirtymässä tuotteista palveluihin ja sisältöihin. TIVITin näkemyksen mukaan yritysten pitäisi uskaltaa ajatella puhtaasti digitaalisen bisneksen ehdoilla ja sitten miettiä, mikä rooli jää fyysiselle laitteelle. Vaikka vielä ostammekin omiin laitteisiimme sopivia sovelluksia, pian haluamme, että palvelu seuraa meitä riippumatta päätelaitteesta.

Paajasen työpäivässä tämä voisi näkyä vaikkapa digitaalisen median tuotteena.

– Tällä hetkellä kokoan itse oman median käyttöni. Aamulla luen Hesaria, töissä bisneslehtiä ja verkkouutisia, illalla selaan vähän Tekniikan Maailmaa ja katson televisiosta uutiset. Miksei joku voisi tarjota mediapalvelua, joka eläisi päiväni profiilissa ja tarjoaisi jokaiseen hetkeen sopivaa sisältöä?

Paajasen mukaan vastaavia palveluita yritetään nyt luoda fyysisten laitteiden ehdoilla, jolloin ei saada kiinni puhtaasti digitaalisesta mahdollisuudesta.

– Emme vielä näe, mikä kaikki voisikaan olla mahdollista, hän sanoo.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomen ICT-alalle ovat Teknologiateollisuuden selvityksen* mukaan muun muassa vanhenevan väestön palvelut, älykkäät ja säästävät järjestelmät, pilvija mobiilipalvelut, älykkäät koneet sekä tulevaisuuden infraan liittyvät palvelut. >>

Myös pienempien yritysten pitäisi tehdä digitaaliset palvelunsa suoraan globaaleille markkinoille sopiviksi.

Finpro inFront 7

inFront | teema

Murros kohtaa eri toimialoja eri vaiheessa, jolloin yhteistyö voi nopeuttaa kehitystä.

Niiden lisäksi meillä on vahvuuksia, joiden huomaamiseksi tarvitaan hieman oivallusta.

– Pankkitoimintamme on digitalisoitunut lähes kokonaan ja palvelut kehittyvät ohjelmistokehityksen myötä. Olemme maailman kärjessä, mutta tätä ei ole huomattu rakentaa vientituotteeksi siinä mitassa kuin olisi voitu, Paajanen huomauttaa.

Valtavaa vientipotentiaalia löytyy myös julkiselta puolelta, mutta moni loistava systeemi on tehty vain Suomen tarpeisiin, viranomaisten lähtökohdista. Tällainen on Paajasen mukaan esimerkiksi veroehdotuksemme.

– Se on loistava yksilöllinen palvelu, joka pohjautuu ajan tasalla oleviin rekistereihin. Voisimme ryhtyä viemään tätä innovatiivista palvelua sekä rekisterikäytäntöjä maailmalle.

Esimerkiksi Kreikassa verotus tehdään tulojen sijasta henkilön tehtävänimikkeen perusteella.

Koska teolliseen vallankumoukseen verrattu ICT-alan murros koskee kaikkia toimialoja, yhteistyö eri alojen välillä voi johtaa menestystarinoihin. TIVIT on ICT-alan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka keskustelee aktiivisesti viiden muun SHOK:in kanssa.

– Murros kohtaa eri aloja vähän eri vaiheessa, jolloin yhteistyö voi nopeuttaa kehitystä. Tämä on Team Finland -toimintaa, jossa uskalletaan lähteä tekemään yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa.

Co-creationia tukeva kulttuuri onkin Paajasen mukaan Suomen tärkeä vahvuus, jonka merkitystä ei vielä täysin ymmärretä.

Entä mihin Suomen ICT-alan kasvu voi perustua?

– Isossa kuvassa se voi perustua siihen, että ymmärretään riittävän laajasti, mitä horisontaaliseksi muuttuva ICT-teknologia tarjoaa. Mutta pitää myös uskaltaa ajatella systeemisten muutosten kautta. Meidän korkeasti koulutettu väkemme voi toteuttaa tällaisia kokonaisvaltaisia muutoksia hyvinkin nopeasti.

8 Finpro inFront

Vaikka Paajasen mukaan ymmärrys digitaalisista palveluista menee hyvää vauhtia eteenpäin, varsinaista liiketoimintaa kaivattaisiin selkeästi lisää. Vielä ei vain osata hahmottaa, mitä uusi kehitys mahdollistaa ja mitä asioita voidaan yhdistellä.

Uuden ajan liiketoimintaan ei voida kopioida vanhoja toimintamalleja. Se, millaisen arvoketjun pohjalta Paajanen kollegoineen kehitti Nokian ensimmäisen älypuhelimen, ei toimisi nyt.

– On erittäin tärkeää uskaltaa antaa palvelun iteroitua yhdessä asiakaskunnan kanssa, kommunikaattorin isänä tunnettu Paajanen sanoo.

Internetin moniottelija USA vetää alan kehitystä monella suunnalla ja digitaaliset menestystarinat kuten Googlen ja Amazonin tietävät kaikki. Yli 50 prosenttia kaikesta maan venture capital -rahasta suuntautuu ICT-sektorille.

Suomi on ennen erottunut edukseen matkapuhelinten edelläkävijänä, mutta internet-ajan johtotähti meiltä vielä puuttuu. ICT-alan tuotekehitykseen ohjataan Suomessa 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta – saman verran kuin Koreassa ja enemmän kuin muissa OECD-maissa**.

Ilman fokusoitumista se ei kuitenkaan vielä kerro edelläkävijyydestä. Kilpailemme maailmalla niin Korean, Japanin kuin Kiinankin rinnalla.

– On tärkeää ymmärtää mitä muissa maissa tapahtuu ja sen pohjalta miettiä, miten me voisimme positioida tarjontaamme, jotta emme tee ihan samoja asioita.

Paajanen on miettinyt isoihin murroksiin liittyviä strategioita aiemminkin. 19 Nokia-vuoden aikana hän näki matkapuhelinten kehitysbuumin eri vaiheet. Elektrobitin teknologiajohtajan paikalta hän siirtyi TIVITin johtajaksi vuonna 2008. Paajaselta onkin hyvä kysyä, missä Suomi on viiden vuoden kuluttua.

– Silloin meillä on kovassa nousussa olevia, uusia digitaalisen alan yrityksiä. Se on visio ja päämäärä.

Lähteenä käytetty myös: *Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen. Teknologiateollisuus ry. **OECD Internet Economy Outlook 2012 -selvitys.

Ilmiöitä murroksessa Big data

Kuluttajista on olemassa valtava määrä dataa, jonka hyödyntämisessä otetaan ensiaskeleita. Maailmalla on jo esimerkkejä markkinointikampanjoista, joissa mainostaja tietää kerätyn datan perusteella, mitä kuluttaja seuraavaksi tarvitsee – jopa ennen kuin kuluttaja itse.

Nuorempi sukupolvi ei koe tätä yksityisyyttään loukkaavaksi, vaan toivottavaksi tavaksi vastaanottaa markkinointia. Ilmiö tavoittaa myös B2B-maailman.

BYOD - Bring Your Own Device Tulevaisuuden työpaikalla työntekijät saavat tehdä töitä omilla laitteillaan. Käyttäjän tottumukset ja jopa tunneside laitteeseen ajavat työnantajan kontrollintarpeen yli, jolloin työnantajan tulee ratkaista ohjelmien käytettävyyteen ja tietoturvaan liittyvät asiat. Ilmiöstä käytetään myös nimeä Bring Your Own Technology.

Pilviä rakentamassa Suomi haluaa mukaan, kun maailma menee pilveen. Paitsi pilviteknologioiden osaaminen, myös datacenterit ovat meillä kirjaimellisesti vakaalla pohjalla.

P

ilven ansiosta palveluita voidaan käyttää milloin ja missä päin maailmaa tahansa, millä laitteella tahansa. Yksi Suomen ICT-

alan vahvuuksista piilee teknologioissa, jotka mahdollistavat pilvessä toimimisen.

Kun vanhoja IT-infrastruktuureja muokataan pilvimaailmaan soveltuviksi, töitä on luvassa paljon.

– Oma niche on kuitenkin löydettävä

Bisnesmallit ovat yllättävänkin samankaltaisia ympäri maailman."

myös pilviteknologioissa. ”Cloud” on laaja ja usein myös väärin käytetty kattotermi, jonka alla on hyvin erilaisia lähestymistapoja bisnekseen, Finpron Tomi Rauste huomauttaa.

Nicheä lähdettiin etsimään Finn Cloud -projektissa, jossa on mukana neljä yritystä,

– Meillä on monia suhteellisen pieniä

joiden tuotteet ja palvelut liittyvät tavalla

datacenter-toimijoita, jotka ovat perintei-

tai toisella pilveen. Projekti on osa suurem-

sesti tarjonneet co-location palveluita yri-

paa, TIVITin organisoimaa Cloud Software

tyksille. Pilvipalvelut osittain syövät tätä

-ohjelmaa, joka vie maailmalle viestiä Suo-

markkinaa, koska omien palvelinten sijaan

men ketteristä ja käyttäjäkokemukseltaan

yritykset voivat viedä palvelunsa pilveen.

ylivertaisista pilviratkaisuista.

Sen sijaan pilvipalveluiden tarjoajat muo-

Finn Cloudissa Finpro selvittää, mitä pil-

dostavat uuden, varteenotettavan asiakas-

vibisnes tarkoittaa maailmalla ja millaisia

kunnan, kertoo seniorikonsultti Ilkka Puik-

arvoketjuja liiketoimintojen takana on.

konen Finprosta.

– Teemme markkina-analyysejä ja analysoimme olemassa olevia bisnesmalleja ja -ideoita eri vaiheessa olevilla markkinoilla, Rauste kertoo.

Mukana tarkastelussa olivat Yhdysvallat, Brasilia, Etelä-Korea ja Japani.

– Bisnesmallit ympäri maailman ovat

Potentiaalisia datacenter-palveluiden ostajia löytyy esimerkiksi Venäjältä.

– Suomi on vakaa niin poliittisesti kuin maantieteellisesti ja tietoliikenneinfra on kunnossa. Meillä ei ole vaaraa tuhoisista luonnonmullistuksista. Lisäksi meillä on tyhjilleen jääneitä paperitehtaita, joiden palo-

yllättävänkin samankaltaisia, mutta Yhdys-

turvallisuus ja oma sähköntuotanto tukevat

vallat johtaa alan innovaatioita. Piilaaksossa

konesalitoimintaa, Puikkonen listaa.

on melkoinen pilvi-innovaatioiden keskit-

Herman IT rakentaa yhteistyössä IBM:n

tymä ja yhdysvaltalaiset kuluttajabrändit

kanssa nykyaikaista datacenteriä UPM:n

kuten Dropbox ovat ottaneet kuluttaja-

tiloihin Kajaaniin.

markkinan globaalisti haltuunsa.

Brasilia on Rausteen mukaan voimak-

– Yhdessä Finpron kanssa olemme kartoittaneet mahdollisia asiakassegmenttejä

kaasti kasvava ICT-markkina, joskin vielä

Venäjältä. Samalla testaamme kajaanilaisen

kehittymätön. Etelä-Koreassa ja Japanissa

konesalitoimijan vahvuuksia erityyppisiä

tilanne on hyvin samankaltainen kuin Suo-

tarpeita vasten, kertoo Herman IT:n liiketoi-

messa – valtio pyrkii edistämään pilvipohjai-

mintajohtaja Jani Moilanen.

sen liiketoiminnan kehittämistä.

Stabiilin toimintaympäristön lisäksi palveluita myydään ekologisuudella sekä kor-

Vakaa pohja datacentereille

kean käytettävyyden ratkaisuilla, jotka

Googlen merkittävän palvelinkeskusin-

pohjautuvat Herman IT:n teolliseen infra-

vestoinnin jälkeen Suomen mahdollisuuk-

struktuuriin.

sista datacentereiden sijoituspaikkana on

– Vahvuutemme on myös IBM-yhteis-

puhuttu paljon. Maantieteellisesti data-

työn tuloksena suunniteltu modulaarinen

centerin ja sen asiakkaiden ei tarvitse olla

ja skaalautuva ympäristö, joka pystyy vas-

lähekkäin, kunhan tietoliikenneyhteydet

taamaan tehokkaasti asiakkaiden tarpeisiin

ovat tarpeeksi järeät.

myös tulevaisuudessa, Moilanen toteaa.

Finpro inFront 9

inFront | teema

Bisnestä mobiilipöhinästä Nokia-klusterin draivi on huomattu jo ulkomaillakin. Mobiilialan mikroyrityksille haetaan nyt kokonaan uusia asiakassegmenttejä.

Ex-nokialaisten vahvuutena ovat myös hyvät globaalit verkostot.

– On toki eri asia lähestyä suuria toimijoita pienenä yrityksenä kuin Nokia-käyntikortin kanssa, mutta ei näistä verkostoista ainakaan haittaa ole, Hanna Marttinen-Deakins toteaa.

"

Suomalaisille on mieletön mahdol-

– Erityisesti langattomuuteen liittyvää osaamista

Moni yrityksistä on vielä lilliputti-sarjaa, jolloin

lisuus auki. Keskustelin esimerkiksi

on valtava määrä, ja sitä yritykset pyrkivät nyt hyö-

erityisesti pitkäjänteisen rahoituksen merkitys on

Samsungin väen kanssa ja heidän

dyntämään uudenlaisten asiakkaiden kanssa. Toi-

suuri. Kun on päästy keskustelemaan asiakkaan

näkemyksensä mukaan suomalai-

von, että Finpro saa olla jatkossa mukana etsimässä

kanssa, aika rahan tuloutumiseen voi olla hyvinkin

set ovat ihan kärjessä, kun tarkas-

olemassa olevalle osaamiselle lupaavia asiakasseg-

pitkä.

tellaan Euroopan ICT-alan innovaatiopohjaa. Näin ei ole ollut pitkään aikaan, johtaja Hanna MarttinenDeakins Finprosta toteaa tyytyväisenä.

Nokia-klusterin draivi on luonut positiivisen pöhi-

menttejä maailmalta, Marttinen-Deakins sanoo.

Suomalaisyritysten vahvuudet liittyvät esimer-

– Rahoituspuolella tapahtuu nyt paljon. Esimerkiksi TEM ohjaa ensi vuonna rahoitusta yrityk-

kiksi user experience -osaamiseen, jota voidaan tar-

sille, jotka tähyävät kehittyville markkinoille. Muun

jota laite- tai kulutuselektroniikkavalmistajille.

muassa Intian ja Afrikan mobiilimarkkinoiden mah-

nän mobiilitoimijoiden ympärille. Spin off -yrityksiä

– Olemme hyviä myös erilaisten laitteiden ja raja-

on jo satoja, ja osaamisen taso niissä valtava. Usein

pintojen integroimisessa. Maailmalla tulee olemaan

pienillä start up -yrityksillä on jo olemassa patent-

vielä kova kysyntä osaamiselle, joka hanskaa pääte-

teja tai muuta IP:tä entisiltä työnantajilta.

laiteriippumattoman ajattelun.

dollisuudet vaikuttavat ehtymättömiltä, hän sanoo. _Maarit Niemelä

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista.

www.finnfund.fi

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. (09) 348 434 faksi (09) 3484 3346

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä kehitysmaista.

Tukea myönnetään myös kehitysmaatuontiin ja ympäristöteknologian pilottihankkeisiin.

www.finnpartnership.fi

Finnpartnership c/o Finnfund PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. (09) 3484 3314 faksi (09) 3484 3346

CASE

Jotta tieto löytyisi

Tamperelaisen M-Filesin tiedonhallintaohjelmistoa käytetään jo tuhansissa yrityksissä yli 90 maassa. Ohjelmistotalon kasvu tulee kansainvälistymisestä.

M

-Files tiedonhallintaohjelmis-

panuuksiin, joita on nyt 55 maassa noin 250.

ton avulla tieto löytyy helposti

Vain USA:aan, ”jokaisen softayrityksen unel-

mutta myös tarvittaessa pysyy

maan”, on perustettu tytäryhtiö. Kokemus on

salassa. Arvostettu markkina-

opettanut, ettei yhdenlaisella myyntiprosessilla

tutkimusyhtiö Gartner on listan-

pärjää kaikkialla.

nut ohjelmiston maailman 22 parhaan joukkoon.

– Pelkästään tietojen etsimiseen kuluu tutki-

– Mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi USA:ssa. Kun Suomessa keskisuuren yrityk-

musten mukaan keskimäärin jopa viidennes työ-

sen johtajan saa puhelimeen ja tapaamiseen,

ajasta, tietää M-Files Oy:n toimitusjohtaja Miika

USA:ssa on toimittava liidien kautta. Esimer-

Mäkitalo.

kiksi nettikampanjoiden yhteydessä haalitut

Noin puolessa tapauksista etsittyä ei löydy.

Lisäksi tiedon määrä kasvaa koko ajan, eräiden

kontaktit ovat johtaneet kauppoihin, Mäkitalo huomauttaa.

laskelmien mukaan yli 40-kertaiseksi 10 vuodessa.

Väärille markkinoillekaan ei kannata ryn-

– M-Filesin avulla kaikki tieto tallennetaan

nistää. Yhdessä Finpron kanssa M-Files on

yhteen paikkaan. Dokumentti löytyy nopeasti,

selvittänyt useiden Euroopan maiden tie-

vaikka sen nimeä ei muistaisikaan. Haku on

donhallintamarkkinoiden kysyntä- ja

eräänlaista ”googlettamista”, Mäkitalo kuvailee.

kilpailutilannetta. Lopputuloksena

Lisäksi ohjelmisto säilyttää tiedostojen aiem-

valikoituivat ne maat, joissa yhtiöllä

mat versiot, mutta tuo haettaessa uusimman

näyttäisi olevan suurin potentiaali

näkyviin. Tiedostojen ääreen pääsevät vain ne,

menestyä. Seuraavaksi selvitettiin,

joilla siihen on suojausasetusten mukaan lupa.

millä tavoin ja millaisilta toimijoilta

Tiedon suojaamista Mäkitalo pitääkin yhtenä

loppuasiakkaat ostavat, jotta

organisaatioiden tiedonhallinnan vaikeimmista

markkinoille löydetään toimiva

asioista. Esimerkiksi hän ottaa henkilöstöhallin-

myyntikanava.

non dokumentit.

– Kun väkeä vaihtuu, miten varmistetaan

– Tekemällä taustatyön kunnolla olemme löytä-

dokumenttien suojaukset? Kun uusi esimies

neet meille sopivia jäl-

haluaisi nähdä alaistensa aikaisemmat kehitys-

leenmyyjiä. Sitten olem-

keskustelumuistiot, jää se usein haaveeksi.

mekin voineet keskittyä antamaan heidän

Kaikki tarvitsevat oikeaa ja ajantasaista

myyntiponnistelujaan

tietoa, toimialasta ja sijainnista riippumatta.

varten kaiken tarvit-

M-Files -teknologiaa käytetään tuhansissa yri-

tavan teknisen, myyn-

tyksissä ympäri maailman. Maailmanvalloitus

nillisen ja markkinoin-

tosin on vasta alussa, sillä kaksi kolmasosaa

tituen, Mäkitalo sanoo.

yhtiön liikevaihdosta tulee yhä kotimaasta.

_Maarit Kauniskangas

– Jatkossa Suomi ei ole suurin markkina-alueemme, sillä kasvu tulee kansainvälistymisestä, Mäkitalo sanoo.

Runsaat 100 henkilöä työllistävä ohjelmistotalo ei ole ryhtynyt rakentamaan mittavaa globaalia myyntiorganisaatiota, vaan on panostanut jälleenmyynti- ja teknologiakump-

Perustettu vuonna 1989 (ent. Motive Systems Oy) Henkilöstö: yli 100 Toimipaikat Tampereella, Espoossa, Belgiassa ja Dallasissa, USA:ssa.

Liikevaihto (2011): 6,2 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu 2007–2011: yli 500 %.

Tärkeimmät markkina-alueet 2012: Suomi, USA, Ranska, Iso-Britannia, Kanada, Sveitsi ja Australia.

Finpro inFront 11

inFront | teema Bill Joos on erikoistunut Piilaakson kautta USA:n markkinoille pyrkivien ICT-yritysten haasteisiin. Joosin Go To Market Consulting operoi Silicon Valleyssa, mutta mies kiertää maailmalla puhumassa yrittäjille. Suomessa hän on vieraillut jo kuudesti. Joos oli perustamassa kasvuyrityksiin keskittyvää Garage Technology Venturesia ja on työskennellyt mm. Applen myyntijohtajana ja Apple Computerin ohjelmistotoimialan vetäjänä.

Miten hurmata Piilaakson sijoittajat?

k u va m att i snellm a n

Rahoituksen hankinta USA:sta on kovaa ja pitkäjänteistä työtä, vaikka omaisi timantinkovan, uniikin liikeidean.

Yhä useampi ICT-alan start up -yritys haikailee suurista jenkkimarkkinoista, mutta rahoitus puuttuu. Milloin kannattaa lähteä koettamaan onneaan rapakon taakse ja miten se tulisi tehdä?

B

ill Joos kiertää maailmalla opettamassa yrityksille, miten sijoittajien mielenkiinto herätetään. ”Pitch

Hän kehottaa varautumaan pitkäaikaiseen läsnäoloon paikan päällä.

jolla on hienoin ja pisimmälle kehitetty teknologia.

Doctor” vieraili tänä syksynä myös Suomessa, Finpron

– Sijoitusenkelit edellyttävät usein, että

Gazelle-ohjelman vieraana. Oppiensa mukaisesti hän

yrityksellä on paikallinen edustus ja pysyvä

tiimi osaa parhaiten, siis kristallinkirkkaasti

tiivisti tärkeimmän heti alkuun:

läsnäolo. Sijoittajien pakeille ei ilman suosit-

ja vakuuttavasti, esitellä syyt oman yrityk-

telijaa kävellä ja verkoston rakentaminen vie

sensä tulevaan menestykseen.

– Kiteytä liiketoimintasi ydin ja myyntivaltit tiiviiksi markki-

– Ne menevät usein sille, jonka johto-

nointiviestiksi. Hanki paikan päältä luotettava suosittelija. Varaa

aikansa. Rahoituksen hankinta ei ole yksit-

riittävästi aikaa läsnäoloon.

täinen tapahtuma, vaan monivaiheinen pro-

hyvä työetiikka liitetään tunnetusti suo-

sessi, joka edellyttää useita henkilökohtaisia

malaisiin. Bill Joos kehottaa parantamaan

tapaamisia, Joos toteaa.

kolikon toisen puolen ominaisuuksiamme.

Joosilla on pitkä kokemus start up -rahoituksen hankinnasta – meillä Suomessahan yksityisrahoituksen kerääminen start upeille on alka-

Realistisuus, rehellisyys, avoimuus ja

Pitsaustilanteessa vaatimattomuus kan-

nut vasta 90-luvun puolivälissä. Hänen mukaansa rahoituksen hankinta USA:sta on kovaa ja pitkäjänteistä työtä, vaikka omaisi timantin-

Pitsauksen jalo taito

nattaa heittää roskakoriin ja nostaa into-

kovan, uniikin liikeidean.

Sijoittajille on osattava vakuuttavasti ja

himo, kunnianhimo ja aggressiivinen draivi

yksinkertaisen ytimekkäästi esittää, mihin

estradille.

– Jotta Piilaaksossa pystyy vakuuttamaan sijoittajat, on ensin kyettävä todentamaan kotimarkkinoilta löytynyt menestys ja rahoitus.

ongelmaan yritys tarjoaa ratkaisun niin, että

Sekä minuutin pituisen hissipuheen että

Kunnon markkina-analyysi kertoo, kannattaako lähteä laajentumaan

asiakas haluaa maksaa siitä. Tätä kutsutaan

seitsemän–kahdeksan minuutin pitsauksen

Yhdysvaltoihin vai vaikkapa Venäjälle, hän neuvoo.

pitsaamiseksi (eng. pitching).

tarkoituksena on jäädä sijoittajien mieliin ja

– Vangitse nopeasti mielenkiinto. Kes-

USA:sta hyvät kontaktit ja mukaan malttia

kity kertomaan hyödyt teknologiakuvauk-

saada aikaan seuraava tapaaminen.

– Hissipuhetta kannattaa editoida, tes-

Kun päätös jenkkimarkkinoille suuntaamisesta on tehty, on tärkeintä

sen sijaan. Jenkeissä jaksetaan kuunnella tai

tauttaa sekä harjoitella niin hyvin, että sen

hankkia paikan päältä avukseen rahoitushankinnan osaavia luotetta-

lukea 3–5 sivun mittainen esitys, Joos sanoo.

voi esittää vakuuttavasti missä ja milloin

via ammattilaisia sekä suosittelijoita.

Sijoittajadollareita ei saa välttämättä se,

vain. _Päivi Remes

– Finprolla on Piilaaksosta pitkä kokemus, mikä antaa suomalaisyrityksille loistavan etulyöntiaseman verrattuna muihin pohjoismaalaisiin yrityksiin, Joos huomauttaa.

12 Finpro inFront

Lue myös: Silicon Valley Journey – Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010 (Raija Rapo ja Marita Seulamo-Vargas).

Sähköinen versio ilmaiseksi verkossa: www.tekes.fi > haku sanoilla ”Silicon Valley”.

inFront | kolumni

Pako alakuloisten raporttien kaatopaikalta ana raportti saa harvoin vastaan innostuneita huudahduksia. Niitä on tässä maassa tehty kymmeniä ja taas kymmeniä.

Sisällöt ovat hienoja ja tärkeitä, mutta toteutus ei useimmiten nytkähdä alkua pidemmälle. Raportista saatetaan poimia yksi, kaksi toimenpide-ehdotusta, jonka jälkeen se päätyy hyllyyn pölyttymään kera muiden alakuloisten raporttien. Hirveä määrä rahaa ja fiksujen ihmisten aikaa on tällöin mennyt hukkaan.

Näin ei käynyt, kun taloudellisten ulkosuhteiden kehittämistä pohtinut työryhmä Matti Alahuhdan johdolla luovutti loppuraporttinsa. Kun Alahuhta kutsui minut vuosi sitten mukaan työryhmään, olin hämmentynyt ja otettu. Työskentely siinä porukassa oli huima oppikoulu. Rakensimme ehdotusta Team Finlandin toiminnasta sellaisella draivilla ja niin toteuttamiskelpoiseksi, ettei se voisi päätyä unohtuneiden raporttien kaatopaikalle.

"S

KUVA p a u l i i n a s a l o nen

Johanna Ikäheimo on Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja ja Team Finland -ohjausryhmän jäsen.

Se, että porukkamme kokoon paiskima ehdotus on nyt lähtenyt käyntiin täydellä vauhdilla, on maailman ihme. Ja upea sellainen. Isäni olisi ollut 70-luvulla ihmeissään, jos hänen tukenaan olisi ollut sen kaltainen asiakaslähtöinen tukiverkosto, jollaista nyt hiotaan. Heti perustettaessa Lappset tähtäsi vientiin ja vieläpä toimialalla, joka oli maailmankin mittakaavassa uusi. Töitä rohkean näkemyksen puolesta sai paiskia hartiavoimin, välillä umpihangessa.

On äärimmäisen tärkeää, että yrityksellä on vahva tahtotila kansainväliseksi. Vaikka olisi miten virtaviivaiset tukitoiminnot, kukaan ei voi tehdä työtä yrityksen puolesta. Ei finprot, finnverat tai muut toimijat. Pitää olla ajatus siitä, mitä halutaan tehdä ja strategia, miten se tehdään. Vasta tämän jälkeen toimiva tukiverkosto tuo työntövoimaa bisnekselle – kun strategia on selvillä, on tärkeää päästä pallottelemaan sitä oikean tahon kanssa. Eikä se taho voi olla sen sata toimijaa, joihin yritystä juoksutetaan.

Nykyistä paljon laajemmin voitaisiin katsoa, millaista potentiaalia yhteiseen bisnekseen kaverilla on."

Ideaalitilanteessa yrityksellä olisi yksi kontaktihenkilö, jolta se saa tiedon siitä, miten edetä kansainvälistymispyrkimystensä kanssa. Jos bisneksesi on puhdasta energiaa, buukataan sinulle käynti tuolle cleantechasiantuntijalle Porkkalankadulla. Mutta masennuksen mankeli on hypätä paikasta toiseen siinä hiivatinmoisessa tuubissa, joka on organisoitu palvelua tarjoavien organisaatioiden mukaan, asiakkaan bisneksen tarpeet ja elinkaaren unohtaen.

Team Finlandin myötä hyhmäisestä tukiverkostosta muovautuu toivon mukaan yrityksen suuntaan sulava prosessi. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa.

Mutta yhteistyön lisääminen on myös yritysten vastuulla. Nykyistä paljon laajemmin voitaisiin katsoa, millaista potentiaalia yhteiseen bisnekseen kaverilla tai useammalla on. Toimialojen rajat ylittävässä yhteistyössä voi syntyä yllättäviä menestystuotteita ja -palveluita.

Kun Lappset aloitti yhteistyön Rovion kanssa, syntyi perinteisten tuotteidemme rinnalle uusi vientikonsepti, vihaisten lintujen aktiviteettipuistot. Niistä ensimmäinen nousi Särkänniemeen kolme kuukautta idean syntymisen jälkeen.

Kun mahdollisuus tulee eteen, pitää olla rohkeutta hypätä hyvän idean matkaan. Se ei toimittanut: tarkoita, ettäMaarit unohdettaisiin Niemelä perusbisnes ja ladottaisiin kaikki munat heti punaisten lintujen koriin. Mutta Rovion draivista, joka kannustaa yhteistyöhön yllättävienkin tahojen kanssa, voi oppia paljon.”

Finpro inFront 13

ICT

\ Meksiko\ Brasilia\ Itä-Afrikka\ USA Kasvussa kaiken aikaa eskiluokan ostovoiman vahvistuminen vie eteenpäin ICT-toimialan kasvua Meksikossa.

Kansalaiset pistävät pesonsa niin uusiin puhelimiin kuin laajakaistoihinkin ja siirtyvät sitten sujuvasti sovellusten käyttäjiksi. Puhelinliittymiä on nyt kaikkiaan 96 miljoonaa, mikä tarkoittaa noin 80 prosentin väestöpeittoa. Nettiä käyttää meksikolaisista joka kolmas, noin 35 miljoonaa ihmistä.

Kuluttajia kiinnostavat varsinkin sosiaalisen median käyttömahdollisuudet.

– Meksiko on viidenneksi nopeimmin kasvava some-markkina koko maailmassa. Tänä vuonna kasvua saadaan noin 18 prosent-

K

14 Finpro inFront

tia, mistä suurin osa tulee Facebookista. Käyttäjiä sillä arvioidaan olevan lähes 26 miljoonaa vuoden loppuun mennessä, kertoo Finpron vientikeskuksen päällikkö Nina Jaakkola Meksikosta.

Myös Facebookin kautta tapahtuva pelaaminen kerää tänä vuonna noin 10 miljoonaa käyttäjää, ja buumi on vasta alkamassa. Paikallinen Reformalehti uutisoi some-peliteollisuudesta uutena kultakaivoksena, ja arvioi toimialan arvon nousevan 5 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä.

Arvion taustalla on muun muassa älypuhelinmyynnin rajuksi arvioitu kasvu nyt, kun suuret

k u va c o r b i s

inFront | markkina

teleoperaattorit ovat ryhtyneet tavoittelemaan massoja muutaman kympin hintaisilla älypuhelimilla ja rajoittamattomalla sosiaalisen median käyttöoikeudella. Sama kehitys on näkyvissä koko Latinalaisessa Amerikassa, jossa puhelin- ja nettiliikenne on perinteisesti ollut kallista, mutta jossa nyt kasvatetaan hinnan sijaan volyymiä.

Kuluttajamarkkinalla on vastikään lanseerattu myös ensimmäisiä e-pankkiratkaisuja, joilla tavoitellaan pankkipalvelujen tavoittamattomissa olevaa maaseutuväestöä.

Meksikon ja EU:n välinen vapaakauppasopimus mataloittaa tullimuuria ja maahantuontivero on alhainen. Meksiko on fokusoitunut siihen, että sen kanssa on helppo toimia.

k u va c o r b i s

Meksikossa valtionhallinto pyrkii tukemaan haja-asutuksen internetyhteyksien saamista, jakamaan tietoa ja näin vahvistamaan kansalaisten luottamusta hallintoa kohtaan. ICT-opinto-ohjelmia on lisätty yliopisto-opetukseen niin, että lähes 11 prosenttia opiskelijoista osallistuu niihin. Vuosittain ICT-alalle valmistuu 65 000 osaajaa yliopistoista ja teknillisistä oppilaitoksista.

Terveydenhuoltosektorilla Meksiko on ollut ICT:n käyttöönotossa alueensa pioneereja. Etäterveydenhuoltopalvelujen luominen maaseudulle aloitettiin jo vuonna 2007.

– Parhaillaan käynnissä on useita projekteja, joissa osavaltiot perustavat sähköisiä potilastiedostoja. Yksityisellä puolella e-health-teknologiaa käytetään etäopetuksessa, röntgentoiminnoissa ja patologiassa. Kysyntää riittää sekä perusjärjestelmille että vaativimmille telemedicine-ratkaisuille, sanoo Jaakkola.

Hän muistuttaa myös, että maailman kolmanneksi suurin operaattori, 18 maassa toimiva América Móvil on keskittänyt päätöksentekoaan Meksikoon. Yritys tarjoaa valtavat markkinamahdollisuudet toimittajilleen, ja yhteistyötä tekevät jo monet alan suomalaisyritykset.

Meksikon oma Silicon Valley on Guadalajara Jaliscon osavaltiossa. Alueelle ovat keskittyneet maan teknologiateollisuuden tärkeimmät toimijat sekä ulkomaiset elektroniikkayritykset, kuten Solectron, IBM ja Hewlett Packard. Jaliscon edustajat tekivät vastikään vierailun Suomeen osana Maailmanpankin rahoittamaa ohjelmaa. Vieraita kiinnosti erityisesti suomalainen innovaatiojärjestelmä.

Meksikon koko ICT-toimialan arvo vuonna 2010 oli 37 miljardia dollaria. Suomalaisia alan toimijoita maassa on tällä hetkellä yksitoista.

tapasivat paikallisista mobiilioperaattoreista kaksi suurinta, Vivon ja TIMin ja onnistuivat vakuuttamaan osaamisellaan, sanoo Finpron konsultti Pekka Horttanainen Brasiliasta.

Vaikka Brasilia on vahvasti kaupungistunut, asuu heikkojen kulkuyhteyksien päässä kymmeniä miljoonia ihmisiä. Mobiilioperaattorit on taajuuksien jaossa velvoitettu rakentamaan verkkoa myös maaseutualueille. Hallituksen kansallinen laajakaistaohjelma on käynnissä edelleen, ja sen myötä tilausta olisi erilaisille e-palvelusovelluksille._Annel i F r a ntt i

Brasilia on Meksikoa edellä puhelinliittymien ja internetin väestöpeitossa. Puhelinyhteys on jo lähes kaikilla, internetkin 41 prosentilla. ICT-markkina on varsin kehittynyttä ja omaa osaamista on paljon. Puhelu- ja datasiirron kalliin hinnoittelun vuoksi mobiilibisnes on koostunut paljolti vielä tekstiviestipalveluista. Nyt, kun hintojen laskusta on selviä viitteitä, mobiilin osalta avautuu paljon potentiaalia.

– Suomalaisilla on älykkäitä ratkaisuja ja niche-tuotteita, joille on kysyntää. Alkuvuodesta tänne toteutettu vienninedistämismatka vahvistaa tätä ajatusta. Silloin suomalaiset ICT-yritykset

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

Skandinavia Finpro inFront 3/2012

/

Intia Finpro inFront 2/2012

/

Kiina Finpro inFront 1/2012

/

Venäjä Finpro inFront 4/2011

/

Yhdysvallat Finpro inFront 3/2011

Finpro inFront 15

inFront | markkina

\ Meksiko\ Brasilia\ Itä-Afrikka\ USA Silicon Savannah igitaalisen viestinnän edellytykset ja laitteet luotiin läntisessä maailmassa, mutta nyt niin kutsuttu kolmas maailma on ottanut ne omikseen.

Osoituksena tästä kehityksestä ovat Itäisen Afrikan maat alkaneet kutsua itseään nimellä Silicon Savannah. Suurimmat odotukset alueella kohdistuvat Keniaan, jonka ICT-sektorin vuosittaisen kasvuvauhdin on arvioitu olevan jopa 20 prosenttia.

Finpron Itä-Afrikan toimiston vetäjä Esa Rantanen on huomannut, että 43 miljoonan asukkaan Kenia on toimintaympäristöltään lähempänä Eurooppaa kuin vaikkapa Aasian maat.

– Aikavyöhyke ja arvomaailma ovat samat kuin Suomessa ja bisneskulttuuri on länsimaista. Toimijat ovat korkeasti koulutettuja ja motivoituneita, Rantanen listaa.

Vieläkin suurempana houkuttimena koko itäisen Afrikan markkinoille Rantanen pitää niiden kysyntätilannetta. Afrikan kehityspankin mukaan 45 prosenttia kenialaisista voi joillakin mittareilla katsoa olevan keskiluokkaisia. Nyt tuo alati kasvava ”middle of the pyramid” olisi valmis kuluttamaan.

Samalla vuonna 2009 maahan tuodut merikaapelit takaavat nopeat Internet-yhteydet. Vajaalla kolmanneksella kenialaisista on jo pääsy Internetiin, kännykän omistaa kolme neljästä.

Rahansiirtopalvelu M-Pesan menestys Keniassa kertoo kansan valmiudesta ja tarpeista käyttää palveluita nimenomaan mobiililaitteen välityksellä.

– Yhteisöpalvelut, viihde ja mobiilikaupankäynti ovat kuluttajamarkkinoiden seuraavat jutut. Pienyritykset ovat Afrikan talouden perusta ja tuon perustan digitalisoiminen luo b to bmahdollisuuksia kaikilla sektoreilla, Rantanen listaa.

k u va Oleg Z n a mens k i y / S h u tte r st o c k

D

Kenia on monella mittarilla Itä-Afrikan kehittynein markkina.

Paikallinen kumppani tai muunlainen läsnäolo on ehdoton edellytys onnistumiselle täällä."

Mobiilialaan keskittyvän yrityshautomon M:labin johtajan John Kietin mukaan suomalaisia yrityksiä pidetään Keniassa innovatiivisina.

– Keniassa luodaan Afrikan markkinoille sopivia innovaatioita, jotka on mahdollista myös skaalata globaaleille kuluttajille. Suomalaisten firmojen pitäisikin liittoutua kenialaisten yritysten kanssa ja yhdistää paikallistuntemus suomalaisten vahvuuksien kanssa, Kieti maalailee.

Hänen mukaansa on tärkeää käsitellä Itä-Afrikan maita erillisinä markkinoina.

– Kenian markkinoilla menestyminen parantaa mahdollisuuksia menestyä muillakin kehittyvillä markkinoilla, Kieti arvioi.

Tällaisia markkinoita ovat Kenian naapurit, Ruanda, Uganda ja Tansania, jotka ovat myös kehittäneet ICT-valmiuksiaan ja innovaatioilmapiiriään.

– Kenia on monella mittarilla Itä-Afrikan kehittynein markkina. Paikallinen kumppani tai muunlainen läsnäolo on ehdoton edellytys onnistumiselle täällä, Esa Rantanen summaa. _Kaisa Al a p a r t a nen

16 Finpro inFront

\ Meksiko\ Brasilia\ Itä-Afrikka\ USA

aailmalle haluavan ICT-yrityksen on uskallettava ottaa iso loikka.

Finpron Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö Pekka Pärnänen korostaa, että kansainvälinen menestys vaatii ICT-yritykseltä nopeaa ja suoraa toimintaa. Kasvua ei voi rakentaa aloittamalla esimerkiksi pohjoismaisesta laajentumisesta.

– Yritysten on oltava siellä missä markkinakin.

Piilaakso on oikea paikka olla teknologian ajan hermolla. Kaikki mobiilisuuden ja internetin isot pelaajat ovat täällä. Täytyy olla tyrkyllä, jotta tulee huomatuksi, Pärnänen sanoo.

ICT-yrityksen toiminnan on oltava kysyntälähtöistä. Pärnänen suosittelee ”koeponnistuksia”: kannattaa saapua paikan päälle ottamaan mark-

M

kinoista selvää. Vasta sitten kääritään hihat ja aletaan tehdä töitä.

– Osana Finpro Gazelle -ohjelmaa järjestämme suomalaisille yrityksille koulutusta, jonka tuloksena käy selväksi, mikä on hottia ja mikä ei. Kuulaa on paha myydä, kun markkinat haluavat kuution.

Cloud-palveluja ja niin sanottuun big dataan liittyviä teknologioita pidetään Piilaaksossa nyt kovana valuuttana. Tiedon määrä kasvaa valtavasti, ja teknologian tehtävä on saada järjestystä tietotulvaan.

– Tarvitaan teknologioita, joilla suodatetaan kaikesta oleellinen, reaaliajassa. Operaattorit sekä tuotteiden ja palvelujen tarjoajat haluavat ymmärtää kuluttajien tarpeita yhä paremmin ja saattaa oikeita tuotteita heidän ulottuvilleen.

k u va Lya o / S h u tte r st o c k

Suoraan oikeille markkinoille

Yhdysvaltoja viime vuosina jäytänyt taloustaantuma ei Pärnäsen mukaan ole ICT-alaa hidastanut.

– Piilaakso elää aivan omaa elämäänsä ja on vahvempi kuin koskaan. Täällä on hillitön draivi päällä. Markkina on viriili. Nörtin on nyt Piilaaksossa hyvä olla. _P a s i T u o m i nen

CASE Vuosi sitten syksyllä tietoturvayhtiö Stonesoft päätti vahvistaa asemaansa EteläAmerikan suurimmassa taloudessa Brasiliassa.

– Siirsimme Etelä-Amerikan vas-

täiskaupan organisaatioille, jotka

sentteja ja maassa alueelta toiselle

tuun Yhdysvalloista pääkonttoriin

toimivat hajautetusti monilla paikka-

siirryttäessä napsahtaa arvonlisäve-

Suomeen ja ryhdyimme tutkimaan

kunnilla. Nämä toimijat suhtautuvat

rotyyppisiä maksuja.

Brasilian tietoturva-alan markki-

vakavasti verkon tietoturva-asioihin.

– Verotuksen avulla brasilialaiset

Stonesoft kääntyi maassa Finpron

pyrkivät suojaamaan työpaikkojaan

noita. Ne ovat voimakkaassa kasvussa, myyntijohtaja Kim Fager-

puoleen, joka kartoitti Brasilian

ja teollisuuttaan samaan tapaan

näs Stonesoftista kertoo. Viime

markkinoita, analysoi myyntimalli-

kuin intialaiset. Meidän olikin tultava

vuonna kasvuluvut kieppuivat läh-

vaihtoehtoja ja järjesti tapaamisia

vähän vastaan hinnoittelumallis-

teestä riippuen 3–10 prosentissa.

yhteistyöehdokkaiden kanssa.

samme. Hinta on eräs asiakkaiden

Brasiliassa Stonesoft myy integ-

– Päädyimme tukkuri-jälleenmyyjät -malliin, jossa ratkaisujen maa-

erityisesti julkishallinnon, finanssi-

hantuonti ja toimitukset jälleenmyy-

Stonesoft perehtyi tarkasti

sektorin, operaattoreiden ja vähit-

jille on keskitetty tukkurille. Brasilian

yhteistyöehdokkaiden taustoihin,

maahantuontiprosessissa riittää

kuten maksuliikennepuoleen.

byrokratiaa ja se vaatii paikallista

k u va S t o nes o ft

tärkeimmistä päätöksentekokritee-

roituja verkkotietoturvaratkaisujaan

"Brasilian maahantuontiprosessissa riittää byrokratiaa ja se vaatii paikallista osaamista."

reistä.

– Halusimme vakuuttua siitä, että

osaamista, Fagernäs taustoittaa ja

kumppani kykenee toimittamaan

lisää, että Stonesoftin oma henki-

tuotteemme jälleenmyyjille ja pal-

löstö tekee brändiä tunnetummaksi.

velee heitä hyvin. Suosittelen vält-

Fagernäs luonnehtii Brasilian verotusta ”maailman raskaimpiin

tämään sinisilmäisyyttä Brasiliassa, Kim Fagernäs toteaa. _Katja Alaja

kuuluvaksi”. Laitteiden ja ohjelmistojen tullimaksut ovat kymmeniä pro-

Liiketoiminta: integroitujen verkkotietoturvaratkaisujen toimittaja Perustettu: 1990 Henkilöstö: 207 Liikevaihto: 30,6 m€ (2011)

Finpro inFront 17

inFront | markkina

Mitä mahdollisuuksia ICT-markkina tarjoaa eri puolilla maailmaa?

Kysyimme Finpron asiantuntijoilta Etelä-Euroopassa, Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Marjaana Karjalainen, Vientikeskuksen päällikkö, Milano

Ambika Oberoi, Seniorikonsultti, New Delhi

Ranska ja Italia

tyksille suunnatuista mobiilisovelluk-

Intiassa mobii-

ja lisäksi hallitus tukee kotimaista tuo-

ovat Euroopan kol-

sista ja -palveluista. Pilvipalvelut ovat

liliiketoiminta on

tantoa kannustimilla. Maa on noussut

manneksi ja neljän-

myös nopeassa kasvussa. Terveyden-

maailman nopeim-

mobiilialan tuotekehityksen hubiksi.

neksi suurimmat

huollon ICT-järjestelmille on kysyn-

min kasvavaa: lan-

Mobiilisovellusten ja -palvelujen

markkinat, joilla tapahtuu nyt paljon.

tää Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa,

gaton yhteys tavoittaa tällä hetkellä

kysyntä on kasvanut viime vuosina

Italia on Euroopan edelläkävijämaa

samoin kuin vihreän ICT:n ratkaisuille.

jo 908 miljoonaa intialaista kulutta-

vahvasti terveydenhuollon, hallin-

mobiilipalvelujen osalta. Älypuhelin-

Italiassa myös auto- ja telakkateolli-

jaa, eli kolme neljästä. Vuoteen 2017

non, pankkitoiminnan ja koulutuksen

peitto on PC-peittoa suurempi, ja nuor-

suuden sulautetuissa järjestelmissä on

mennessä hallituksen tavoitteena on

aloilla sekä viihdealalla. Lisäksi katseet

ten ikäryhmässä älypuhelinpenetraatio

kasvumahdollisuuksia.

kasvattaa laajakaistayhteyksien määrä

kohdistuvat pilvipalveluihin. Kaikilta

175 miljoonaan kappaleeseen ja nos-

ICT-toimialan sektoreilta odotetaan

on maailman huippua. Italia oli ensim-

Mobiilimaksaminen on kuuma aihe

mäinen maa Euroopassa, jossa lansee-

Espanjassa ja Italiassa, jossa NFC-

taa mobiiliyhteyksien määrä katta-

entistä enemmän vihreää näkökulmaa.

rattiin kaupalliset 3G- ja mobiilitelevi-

hankkeita käynnistetään kovaa vauh-

maan kylissä ja haja-asutusalueillakin

ICT-ratkaisujen halutaan tähtäävän

siopalvelut. Operaattorit ja mediatalot

tia. Lamasta huolimatta markkinat kas-

vähintään 60 prosenttia väestöstä.

hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä

etsivät aktiivisesti uusia, innovatiivisia

vavat siis Espanjassakin.

sovelluksia ja palveluja.

Intia oma ICT-palvelutuotanto on kilpailukykyistä. Maan väestön nuori ikä-

Selkeitä liiketoimintamahdollisuuk-

ympäristöystävällisen teknologian lisääntyvään käyttöönottoon.

rakenne varmistaa työvoiman saannin

sia löytyy esimerkiksi kuluttajille ja yri-

Eric Cheng, Seniorikonsultti, Hong Kong

Yoon-Mi Kim Seniorikonsultti, Etelä-Korea

Kiinan ICT-markkina

Edullisia massatuotteita tehdään

Etelä-Koreassa

Korea toimii monesti maailmanlaajui-

kasvaa nopeasti jat-

markkinoille riittämiin, ja niitä myös

korostuu mobiililiike-

sena ICT-testimarkkinana.

kuvan kaupungistu-

viedään runsaasti ulkomaille. Vaikka

toiminta. Nyt keskus-

misen ja teknologi-

ICT-osaamista on runsaasti, siihen tar-

tellaan 4G-teknii-

vahvasti terveydenhuollon, rakenta-

sen kehittymisen myötä. Tällä hetkellä

vitaan lisää innovaatio- ja riskinottoky-

kasta ja sen myötä kasvavista datan

misen, logistiikan, autoteollisuuden,

Kiinan ICT-markkina on kaksijakoinen:

kyä. Tähän todennäköisesti tartutaan

siirtonopeuksista sekä pilvipalveluista.

energiatuotannon ja viestinnän aloilla.

hyvätuloiset kuluttajat valitsevat kan-

tulevaisuudessa ja innovaatioita teh-

Korealaisten kehittämä N-screen, eli

Liiketoimintamahdollisuuksia on aina

sainvälisiä brändituotteita, kun taas

dään valtavat määrät, muutamat nou-

päätelaitteelta toiselle hyppimisen

hyville innovatiivisille ratkaisuille esi-

kuluttajien iso massa käyttää kotimai-

sevat maailmanluokkaankin.

mahdollistava teknologia jatkaa mark-

merkiksi kosketusnäyttösovelluksiin

Suomalaisille top-end teknologioille

kinakasvuaan. Elokuvan katselun voi

ja uusiin nanomateriaaleihin liittyen.

ten valttina on matalan kustannus-

on Kiinan markkinoilla tilaa monella eri

aloittaa kotona tv:stä, jatkaa seuraa-

Suomalaisia kohtaan on kuitenkin ole-

ten tuotannon hallinta. Kun yritykset

toimialalla. Jatkossa kiinalaisyritysten

mista mobiililaitteesta metrossa ja

massa ennakkoluuloja, joiden yli on

nyt vähitellen kehittävät teknologia-

ja suomalaisyritysten yhteistyö voisi

kurkata loppuratkaisun työpaikan läp-

päästävä luottamuksen saavuttami-

osaamistaan, ne pystyvät valtaamaan

perustua myös suomalaiseen vienti-

päriltä.

seksi. Haittana pidetään erityisesti

markkinaosuuksia ulkomaalaisilta toi-

osaamiseen. Tukea tarvittaisiin erityi-

mijoilta kotimaassa.

sia edullisia versioita. Kiinalaisyritys-

Kiinalaiset osaavat kopioida, mutta originaaleja tuoteideoita on niukasti.

18 Finpro inFront

Mobiilisovellusten kysyntä jatkuu

Kova kotimainen kilpailu edistää

hidasta kommunikaatiota. Korealainen

sesti kansainvälistymispyrkimyksiin

tuoteinnovaatioiden syntymistä. Myös

haluaa palvelua 24/7 eikä ymmärrä, jos

Euroopassa.

hallitus tukee isoin investoinnein

suomalaisyritys on heinäkuussa sul-

uusien ICT-palveluiden pilotteja. Etelä-

jettu.

inFront | profile » Terhi J. Vapola » Koulutus: KTT, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu 2010. ”Tutkin väitöksessäni globaalien innovaatioverkostojen johtamista korkean teknologian toimialoilla.”

”Tällaisia tilaisuuksia ei usein käytännössä tule. Kun tulee, se pitää käyttää,” toteaa Euroopan kuumimpiin kasvuyrityksiin luetun UNIQOTEQin perustaja ja toimitusjohtaja Terhi J. Vapola.

Minulla oli jo vankka rutiini arvioida erilaisten liikeideoiden potentiaalia työskenneltyäni pitkään Nokian bisneskehityksessä. UNIQOTEQin perustamiseen johtanut idea tuli Jussi Hakuntilta ja veimme sen yhdessä ulos Nokian Innovation Mill -ohjelman kautta.

Näin heti, että sen markkina-niche soveltuisi juuri kaltaisellemme start-up -yritykselle, mutta television teknologiamurroksen kautta voisi tarjota myös mahdollisuuden rakentaa dominantti markkina-asema.

Ajatus yrittäjyydestä minulla oli ollut kauan. Olin 90-luvun alkupuolella harjoittelemassa juuri perustetussa yrityksessä nimeltä Vaasa Control ja näin läheltä, miten erittäin ammattitaitoinen ja osaava porukka teki yrityksestään maailmanlaajuisen menestystarinan. Se muuten tunnetaan nykyään nimellä Vacon. Tiesin, että haluan joskus itse tehdä samaa.

Tätä taustaa vasten halusimme rekrytoida UNIQOTEQiin kokeneita tekijöitä, joka osa-alueelle sen parhaan. Olemme saaneet paremman tiimin, kuin osasin odottaa. Meissä on paljon vanhoja nokialaisia - ihmisiä, joille globaali bisnes on jokapäiväistä.

Syksyllä 2010, heti ensimmäisenä viikonloppunamme yrittäjinä, Jussi, minä ja tiimimme lähdimme Lappiin ja vietimme muutaman intensiivisen päivän laatien bisnesplania.

Aika pitkälle toteutamme sitä ensimmäisen viikonlopun visiota edelleen.

QSurfissa on ratkaisevaa, että se on suunnattu markkinoille, joilla internet-liittymät ovat itse asiassa aika harvinaisia. Meillä on läppärit, kännykät ja tabletit, mutta 70 prosentilla maailman ihmisistä ei ole nettiyhteyttä.

Tilastot osoittavat, että kommunikaatioyhteyksistä seuraa bruttokansantuotteen kasvua, ihmiset työllistävät itse itsensä, perheiden tulevaisuus muuttuu, vauraus lisääntyy ja syntyy keskiluokka. Mikä huikea potentiaali muuttaa näiden ihmisten maailmaa!

Tämä on ilman muuta paras duuni, jossa olen koskaan ollut. Hanke, johon uskon. En voisi olla mukana, jos en kokisi tätä kaiken panostamisen arvoiseksi. Me olemme toki pieni, turkulainen firma, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten voimme bisnesmielessä hyödyntää mahdollisuuden markkinalla, joka on vasta syntymässä. Webbitelevisiomarkkinalla ei ole vielä dominanttia peluria ja pienelläkin on mahdollisuus rakentaa se asema.”_Terhi Rauhala

K u va J u ss i V i e r i m a a

"

» Perhe: mies ja koira sekä läheisiä sukulaisia ja paljon kummilapsia. » Vapaalla: Pelaamme mieheni kanssa mahtavassa sulkapalloporukassa joka sunnuntai.

Laskettelu ja kajakkimelontakin on hauskaa, mutta laji johon viime aikoina olen oikein hullaantunut, on purjehdus.

UNIQOTEQ Oy perustettiin vuonna 2010 Jussi Hakuntin idealle uudenlaisesta ratkaisusta, joka toisi internetin kehittyvien maiden massoille. QSurf-laite mahdollistaa television käytön internetpäätteenä wifi -ja 3G-matkapuhelinverkon kautta. Laitteeseen kuuluu myös kaukosäätimen ja qwerty-näppäimistön yhdistävä liittymän hallintalaite. QSurf voitti red dot design palkinnon 2012. UNIQOTEQ valittiin Euroopan sadan lupaavimman kasvuyhtiön joukkoon Red Herring -teknologialehden listauksessa 2012.

inFront | elämäntyyli

Suomi-brändi päälläsi Liikematkaajan luottoasusteet ovat kestäviä ja monikäyttöisiä. Keräsimme yhteen suunnittelijoiden ja valmistajien suosikit, jotka kääntävät keskustelun kätevästi suomalaiseen osaamiseen.

Magneettilukot mahdollistavat rannekorun ja kaulakorun yhdistämisen pitkäksi helminauhaksi.”

Muotoilujohtaja Pauliina Aarikka, Aarikka

t o i m . He i n i S a nt o s

Aarikan puiset Ilmatar -kaula- ja rannekorut. 42 € /29 €.

Kajo, Lumoava.

Design Heikki Hartikainen, hopea 925, alk. 115 €

Terhi Pölkin suunnittelemat EINY-nilkkurit mustaa nappanahkaa ja toffeenväristä rasvanupukkia. 339 €.

Sopii lyhyen vartensa ansiosta sekä housujen että hameen kanssa.

Korokepohja tekee korosta matalamman kuin se oikeasti on.

Päkiän osuus on pehmustettu, jotta jalat eivät kävellessä väsy.”

Suunnittelija Terhi Pölkki Minna Parikan Heart Driving Glove -käsineet pehmeää nappanahkaa, ovh. 145 €.

k u vat va lm i sta j at

Mari Red, gTie. Sifonkia, myös mustana, musta/punaisena ja valkoisena. 120 €.

Ril’sin Amelia-laukkuun mahtuu hyvin myös kannettava tietokone ja paperit.

Nahkaa, väreinä musta ja ruskea, ovh 129 €. Nahkainen Andreana-kotelo suojaa ja stailaa tablet-tietokoneen. Sisällä taskut maksu- tai käyntikorteille. 69 €.

20 Finpro inFront

Monitoimihuivi, jonka päät voi jättää pitkiksi huivimaisiksi, tai solmia juhlavammin iltapuvun kanssa ruusukkeeksi vaikkapa olkapään päälle. Voi käyttää myös jakun kanssa pienempänä rusettina rinnuksen päällä.”

Suunnittelija Jenni Ahtiainen, gTie

The Luca, the Left Shoe Company.

Spazzolato-vasikannahkaa, saatavilla eri väreissä ja mokkanahkaisena.

Hinta alkaen 345 €.

a em el a tt n ni pu un illa €. su tav 0 an aa 00 ev s 5 an on . 2 rp G na Sa /W ise an RG lta ep a ku St oron alko K iv ta

Spazzolato tekee kengästä juhlavan – se sopii vaikka tumman puvun kanssa. Mokkanahkaisena nämä kengät käyvät vaikka farkkujen pariksi viikonloppuna.”

Erkan Fere, Left Shoe Company

DeVille, gTie. Silkkiä, myös ruudullisena ja mustana, 59,95 €.

DeVille syntyi Johnny Cashin innoittaman mallin pohjalta Willy DeVilleksi. Malli on hieman keikarimainen, ja sopii smart but casual -tilaisuuksiin bisnesmatkalle, vaikkapa hihastimien ja henkseleiden kera.”

uir.

, Balm otelo orttik äyntik 98 € k a n a.

Saa nahka Lohen

Jenni Ahtiainen, gTie

Särmikkäälle liikemiehelle tai -naiselle, jolta löytyy sopivasti rock-henkisyyttä.”

Hanna Koskimies, Selki Fabrik Helsinki-huivi, Balmuir. Cashmere-villaa, 198 €

Indie Fedora, Selki Fabrik.

Hiushuopaa, useita värivaihtoehtoja, 158 €.

Muodikas laukku jossa on pehmustettu tasku kannettavalle tietokoneelle.

Laukun keskiosaan mahtuvat tietokoneen kaikki virtajohdot.”

Emelie Löthner, Lumi Accessories

i

James Business Bag, Lumi Accessories.

Lehmännahkaa ja korkkia, ovh 340 €.

Lum t 15”, ocke ter P ärjättyä u p piv om Ilari C sories. Lä 130 €. , s Acce nnahkaa ä lehm

Cabin bag -kokoinen Arthur Wheeler, Lumi Accessories. Lehmännahkaa, ovh 530 €.

Finpro inFront 21

inFront kansainvälistymistarinat

Iisalmi soi maailmalla Genelec on äänentoistoammattilaisten ja musiikkiväen keskuudessa kova sana.

Nyt premium-kaiuttimia haluavat myös kuluttajat ympäri maailman.

Teksti Santeri Pakkanen

isalmen rantaan perustettu Genelecin tehdas aloitti toimintansa 1978 tavoitteenaan ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen kaiuttimien valmistus vientimarkkinoille. Ensimmäinen erä kaiuttimia meni samana vuonna Italiaan, jossa on pysytty tähän päivään asti. Tällä hetkellä yrityksen toiminta-alueena on koko maailma, ja myyntikanavia löytyy yli 70 maasta.

Ykkösmarkkinoita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, mutta kasvu on nopeaa muuallakin. Tytäryhtiöt Genelecillä on USA:ssa ja Kiinassa. Muualla maailmassa kaiuttimia myydään maahantuojien omien diileriverkostojen kautta.

Vuosituhannen vaihteessa ammattilaisten suosima Genelec aloitti myös kotikäyttöön tarkoitettujen kaiuttimien valmistuksen.

Kun Kiinan-tytäryhtiötä perustettiin 2004, Finpro teki markkinaselvityksiä muun muassa kiinalaisten kulutustottumuksista.

Toimitusjohtaja Siamäk Naghian uskoo, että muutaman vuoden kuluttua Kiina on vähintäänkin toiseksi tärkein markkina.

Väestön elintaso kasvaa ja varsinkin varakkaammat kiinalaiset haluavat erottautua ostamalla parasta. Kiinan tavoin myös Venäjällä kasvava keskiluokka nostaa kotikaiuttimien myyntilukuja. Genelec on siellä haluttu myös ammattilaisten puolella.

– Parhaillaan Finpro on auttamassa kuluttajakanavien rakentamisessa myös Skandinaviaan, Keski-Euroopaan ja Venäjälle. He ovat olleet apuna monissa tilanteissa, Naghian kertoo.

KUVAt pentt i väns k ä , genele c

I

22 Finpro inFront

TV- ja radiopuolella sekä musiikkiteollisuudessa Genelec on ykkönen maailmanlaajuisesti.

Genelecin kaiuttimet ovat tuoneet äänen Grammy-gaaloista euroviisuihin. Onpa niitä käytetty myös Queenin ja monen muun kuuluisan bändin äänityssessioissa.

Kotikäyttöön tarkoitettujen kaiuttimien segmentissä on kymmenkunta kilpailijaa, mutta Genelecin asema on siinäkin dominoiva.

Yrityksellä menee lujaa. Vuonna 2009 liikevaihto oli 12,5 miljoonaa euroa, kun tällä hetkellä se on 18 miljoonaa. Millä avuilla keskisuuri yritys voi Pohjois-Savon metsistä nousta tällaiseen asemaan?

– Genelec on pysynyt sivussa viime vuosien teollisuuden villityksistä, se ei ole ulkoistanut, karsinut eikä sopeuttanut. Menestys ja selviytyminen perustuvat vanhanaikaisiin asioihin.

Genelecin tuotteet erottuvat elektroniikkakrääsän virrasta kestävyydellään. Tärkein tuoteryhmä eli ammattilaisten studiokäyttöön valmistettavat tarkkailukaiuttimet ovat Naghianin sanoin laadunvarmistuksen työkaluja ammattilaisille.

Teknologiapuolella yritys on edelläkävijä.

Toiminta: Maailman johtaviin kuuluva äänentoistolaitteiden valmistaja Liikevaihto: 18 miljoonaa euroa Henkilöstö: 110 Maailmalla: Tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Kiinassa Pääkonttori, tuotekehitys ja tehdas Iisalmessa

Kansainvälistymispolku: 1978 Yritys perustetaan, ensimmäinen vientitoimitus Italiaan 1979 Ensimmäiset maahantuojat 1986 Vienti Japaniin ja Kiinaan alkaa 1996 Tytäryhtiö ”Genelec Inc” perustetaan Yhdysvaltoihin Bostoniin 2000-luvun alku Kotikäyttöön tarkoitettujen kaiuttimien valmistus alkaa 2004 Tytäryhtiö ”Beijing Genelec Audio Ltd” perustetaan Kiinaan

Genelec toimii teknologian ja taiteen rajapinnassa.

Siamäk Naghian, toimitusjohtaja

– Tässä on kolmitiekaiutin 8260, jossa on tällä hetkellä maailman parhaat teknologiat. Se on voittanut kaikki mahdolliset palkinnot, Naghian kehuu.

Toimivuuden takaa kaiuttimien lähes 80 prosentin kotimaisuusaste. Sadoista alihankkijoista suurin osa on suomalaisia toimittajia. Muun muassa kaiuttimen alumiinipainevalutekniikalla valmistettu kotelo syntyy kolmen suomalaisyrityksen yhteistyönä. Ulkomailta tulevat komponentit tilataan luotettavilta toimittajilta, strategiset komponentit valmistetaan itse. Genelec taitaa olla viimeinen elektroniikka-alan yritys Suomessa, jossa piirilevyt tehdään omin voimin.

Tuotekehitysyksikkö toimii saman katon alla.

– Kiinassa kaiuttimen tuotantokustannukset olisivat yksi viidestoistaosa suomalaisista, mutta miten pitkään se laite toimii? Lisäksi pitää

ottaa huomioon, missä olosuhteissa halpojen työvoimakustannuksien maissa tehdään töitä, Naghian vertaa.

Aikana, jolloin mitään tuotetta ei enää korjata, Genelec tarjoaa huoltoa ja teknistä tukea. Jokainen kaiutin testataan ja testin ääniparametrit tallennetaan. Kun laite aikanaan tulee huoltoon, se palautetaan alkuperäisiin arvoihin.

Laatu ei ole pelkkää toimivuutta, vaan huipputeknologian ja estetiikan yhdistelmä. Vuonna 2009 yritys voitti Fennia Prize -tuotemuotoilukilpailun 5040A bassokaiuttimellaan. >>

Finpro inFront 23

Kaiuttimien lähes 80 prosentin kotimaisuusaste takaa laadun. Jopa piirilevyt tehdään omin voimin.

En usko, että kasvun takia siirtäisimme tuotantoamme, se ei vaan kuulu meidän filosofiaamme.”

Siamäk Naghian

Muotoilija Harri Koskinen on mukana Genelecin kaikkien uusien konseptien kehittämisessä. Sijoittamalla samat elementit Koskisen suunnittelemaan pehmeä- ja sulavapintaiseen koteloon saadaan parempi akustinen tulos kuin suorakulmaisessa kotelossa.

– Olemme osa suomalaista muotoiluidentiteettiä, Naghian sanoo.

Hän miettii, että Genelec toimii teknologian ja taiteen rajapinnassa. Kaiutinkuoren sisällä on mekaniikkaa, akustiikkaa, elektroniikkaa, digitaalisignaalin käsittelyä ja ohjelmointia. Muotoilun lisäksi kaiuttimien teko on lähellä musiikkia. Messuilla kaiutinvalmistaja tapaa myynti- ja ääniammattilaisten lisäksi myös huippumuusikkoja. Nahgianin Genelec-uran valintaan vaikutti oma saksofoniharrastus. Myös monet nuorehkosta työntekijäjoukosta harrastavat musiikkia.

24 Finpro inFront

– Ilman sitä ei voi tehdä hyviä kaiuttimia.

Nykyään jokainen voi harrastaa ja jopa itse tehdä musiikkia kotistudiossa, joka syntyy läppäristä, softasta ja parista tarkkailukaiuttimesta. Potentiaalisia asiakkaita on yhä enemmän, ja tuotannon kasvaessa nykyiset tilat alkavat käydä ahtaiksi.

– Pitää miettiä, missä määrin kasvu on järkevää. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat meille yhtä tärkeitä kuin kannattavuus. En usko, että kasvun takia siirtäisimme tuotantoa. Se ei vaan kuulu meidän filosofiaamme.

Naghian tietää kasvusta jotakin. Hän tuli Genelecille Nokian tuotekehityspäällikön paikalta 2005, jolloin Suomen teollisuuden ja kansainvälistymisen lippulaiva oli voimiensa tunnossa huimaa. Hän muistelee, miten omassa yksikössä juhlittiin ensimmäistä liikevaihtomiljardia, sitten toista, sitten kolmatta. Sitten miljardejakaan ei enää juhlittu. Nokialla tekniikan tohtoriksi

väitellyt Naghian vierastaa massatuotantoon ja kertakäyttöön perustuvaa kasvuideologiaa ja sen luomaa maailmankuvaa.

– Jos koko ajan kilpaillaan siitä, miten edullisemmin tuotetaan roskaa, 10–20 vuoden kuluttua ollaan umpikujassa. Viimeksi olin Pekingissä viikon ja vain kerran näin taivasta. Eihän sellainen ole enää elämää. Maailmalla tulee aina hirveä kiire päästä takaisin Suomeen vähän hengittämään. Tulevaisuus ja suunta kirkastuvat sitä kautta.

Kun päätös Iisalmeen lähdöstä oli tehty, työkaverit olivat varmoja, ettei Naghian ymmärtänyt mitä oli tekemässä. Naghian sanoo, ettei ole hetkeäkään katunut silloista päätöstä. Täällä vaimon kotiseudulla ja appivanhempien maatilalla Varpaisjärvellä vietettiin kaikki lomat ja joulut Nokiankin aikana.

– Rakastan luontoa ja hiljaisuutta.

Tämä ympäristö sopii minulle todella hyvin.

ilmoitus

inFront kansainvälistymistarinat

Hienosäädettyä

muovia

Satatuote lämpömuovaa muovia millintarkasti ja tekee kansainvälisillä markkinoilla avauksia lääke- ja juomateollisuuden parissa. Vaikka kännykkäkoteloiden valmistaminen Nokialle loppui, valjastettiin kertynyt laatuosaaminen menestyksekkäästi uuteen bisnekseen.

Teksti Anneli Frantti

iime syksynä matkasimme Etelä-Saksaan myymään mehutölkkien muovialustoja. Stuttgartista ajeltiin maaseudulle kohtiFrantti Berghulenin pikkukyTeksti Anneli lää. Sieltä peltojen keskeltä löytyi kivitalo – Saksan suurimpiin kuuluvan mehunvalmistajan, Albin pääkonttori, kertoo toimitusjohtaja Mika Niininen.

Ensitapaaminen sujui hyvin, ja sen tuloksena Albille lähti Raumalta kahdeksan rekkalastin koe-erä alustoja. Syntyi iso potentiaali ja kasvava asiakkuus – ja yrityksen kansainvälistyminen juoma-alustasektorilla pääsi vauhtiin.

– Juoma-alustat ovat meille vähän kuin jokerikortteja. Alustoja on helppo valmistaa, ja yksi iso asiakas voi jopa tuplata tuotannon. Olemme nyt neuvotteluissa muun muassa Euroopan suurimpiin kuuluvan juomavalmistajan, itävaltalaisen Rauchin kanssa, hän jatkaa.

Juoma-alustoja käytetään vähittäiskaupoissa sekä alumiinitölkkien että mehupurkkien pinoamisessa. Läpinäkyvä alusta on juomavalmistajien mieleen, sillä se tuo tuotteen kokonaan esille.

Pahvinen kääre kun saattaa peittää tölkin designin ja brändinimen. Mehutölkkien kohdalla juoma-alustat myös jakavat painon tasaisesti pinossa ja pitävät tölkit ehjinä.

KUVAT JU S S I VI E RI M AA

"V

Lääkevalmistajien päättäjiä ei ole helppo löytää. Finpron avulla olemme opetelleet alan arvoketjua.”

26 Finpro inFront

Jos juoma-alustat ovat Satatuotteelle jokereita, niin lääkealustat ovat valtteja. Niiden päämarkkinaalue on myös Saksa.

Lääketeollisuuden logistiset kuljetusalustat tuovat tällä hetkellä suurimman osan Satatuotteen liikevaihdosta. Ne edustavat yrityksen huippuosaamista: hienosäädettyä muovin lämpömuovausta.

– Millintarkat alustat ovat vaatineet monen vuoden tuotekehitystyön, jossa ovat olleet mukana lääkepakkausvalmistaja, lääketehdas, suunnittelutoimisto, automaatiovalmistaja ja me. Kuljetusalustan on toimittava koko ketjussa ja sovelluttava eri toimijoiden tuotantolinjojen automaatioon, kuvailee Niininen.

Nyt Satatuote on aloittanut maailman käytetyimmän insuliinilääkkeen kuljetusalustan tuotannon, yhtenä kolmesta eurooppalaisvalmistajasta. Raumalla alustoja tehdään kolmessa vuorossa, mittavia määriä vuodessa.

Lääketeollisuuden toimitusketju on kilpailtu ja tehokas, ja sen volyymit ovat suuria. Kuljetusalustat kiertävät pakkausvalmistajalle ja sen jälkeen lääketehtaalle lääkeaineen täyttöä varten. Kuljetusalustoja käytetään insuliinikynien lisäksi esimerkiksi astma-inhalaattoreissa, syöpä-injektoreissa ja ehkäisyvalmisteissa.

– Olemme vaativien lääkekuljetusalustojen top viitosessa Euroopassa. Laatu on kunnossa, ja voimme kilpailla tasaväkisesti. Meillä on lääketeollisuutta varten oma strategia, johon nyt keskitymme.

Lääkevalmistajien päättäjiä ei ole helppo löytää, ja olemmekin Finpron avulla opetelleet alan arvoketjua ja päätöksentekoprosessia. Finpron kanssa yhteistyö jatkuu sekä strategisen sparrauksen osalta että asiakkaiden kontaktoinnissa, sanoo Niininen. >>

Toiminta: Muovialustojen ja -pakkausten valmistaminen lämpömuovaustekniikalla Perustamisvuosi: 1945 Konserni: Marva Group -konserniin kuuluu Satatuote Oy:n lisäksi paikallismedian ja graafisen alan toimijoita Liikevaihto (2011): 4,5 MEUR. Tuotteista noin 30 % ulkomaille.

Henkilöstö: 25 henkilöä

Vaikka nyt menee hyvin, Satatuotteen taustalla on vaikeita vuosia. Nokia-yhteistyön loppuminen viidentoista vuoden jälkeen pudotti liikevaihdon 12 miljoonasta reiluun neljään miljoonaan euroon vuonna 2010. Kännykkäpakkausten valmistamisen lopullinen stoppi tuli yllätyksenä. Muutoksen kipeydestä kertoo se, että vuoden 2007 jälkeen yli 70 prosenttia henkilökunnasta on vaihtunut, ja henkilöstön määrä on pudonnut vajaasta 70:stä nykyiseen 25:een.

Jotain hyvää Nokiasta kuitenkin jäi: laatuosaamista ja sen myötä kansainvälistä uskottavuutta.

– Meille on sanottu, että laatujärjestelmänne ovat varmasti kunnossa, kun olette Nokian kanssa töitä tehneet. Tämä luottamus on avannut monia ovia, sanoo Niininen.

Vahva merkitys uuteen nousuun pääsemisessä on myös Satatuotteen omistajalla, perheyhtiö Marva Group -konsernilla. Nokia-liikevaihdon laskiessa kartonkiliiketoiminta myytiin pois ja päätettiin rohkeasti erikoistua muoviin. Laiteinvestointeihin satsattiin, samaten pitkän tähtäimen kansainvälistymiseen.

– Nokia oli koko ajan vaatinut meiltä edullisempia ja fiksumpia ratkaisuja sekä läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa kehittämistä. Niinpä meillä oli omassa talossa osaamista, oli taitavia pakkaussuunnittelijoita ja tuotekehittäjiä. Tästä saatiin uuden strategian rakentamisen pohja, korostaa Niininen.

Kotimaisten elintarvikepakkausten valmistaminen lähtikin hyvin vahvistumaan, ja referenssilistalle saatiin isoja toimijoita, kuten Fazer, Valio, HK ja Saarioinen. Elintarvikepakkauksissa kasvupotentiaalia on myös jatkossa.

Satatuotteen liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 40 prosenttia, ensi vuonna todennäköisesti enemmän. 10 miljoonan euron raja aiotaan rikkoa vuonna 2014. Kasvua kanavoidaan kaikille kolmelle tukijalalle: lääketeollisuuteen sekä juoma- ja elintarviketeollisuuteen. Lääketeollisuuden tuotantokapasiteetti kaksinkertaistetaan uusien investointien myötä ensi vuonna.

Meille on sanottu, että laatujärjestelmänne ovat varmasti kunnossa, kun olette Nokian kanssa töitä tehneet.”

Mika Niininen

28 Finpro inFront

Elintarvikepakkauksilla ja erityisesti lääketeollisuuden logistisilla kuljetusalustoilla on takanaan pitkä tuotekehitystyö. Lääketeollisuus vetää nyt niin hyvin, että Satatuote aikoo kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa ensi vuonna.

Vientimarkkinaa on kuluvana vuonna kartoitettu Ruotsissa, ja Turkissa on käyty esittäytymässä juomateollisuuden yrityksissä. Turkin kohdalla seuraavaa siirtoa mietitään, sillä maa on logistisesti kaukana ja vaatisi selkeän etabloitumispäätöksen.

Yhteydenottoja on tullut myös Baltiasta.

– Minua on yllättänyt se, että suurissakaan yrityksissä asiakas ei ole kertaakaan ilmoittanut meille, ettemme olisi kiinnostava yritys. Olemme hyvin päässeet tapaamisiin, Niininen toteaa.

Tapaamisten järjestelyissä kumppanina on ollut Finpro, joka on Niinisen mukaan ”hoitanut vaikeimman homman” eli pitkäjänteisesti kontaktoinut yrityksiä sekä suunnitellut tapaamisten jälkihoitoa. Yhteisvoimin on myös tehty markkinaselvityksiä eri maiden lava- ja esillepanoratkaisuista sekä hiottu juoma-alustan arvolupausta ja rakennettu myyntiesityksiä.

Ympäristövastuu ja kierrätysmuovin käyttäminen lienevät tulevaisuudessa ne asiat, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia muovialustojen valmistuskilpaan erityisesti globaalien asiakkaiden kohdalla. Suomessa kierrätys toimii hyvin ja kierrätysraakaaineen käyttäminen osataan monia muita maita paremmin. Jo nyt Satatuote käyttää rPET-muovia yli 90-prosenttisesti raakaaineena juoma-alustoissa. Oman tuotannon jätemateriaaleista kierrätetään lähes 95 prosenttia.

– Biohajoavien, esimerkiksi selluloosasta tai sokeriruo’osta valmistettujen muovien kaupallista kehitystä seuraamme tiiviisti. Vielä ne eivät ole ominaisuuksiltaan riittäviä, mutta olemme jo tehneet useita koeajoja asiakkaidemme testaustarpeisiin.

inFront | Team Finland

Ovet auki investoinneille Kysyimme teollisuusneuvos Severi Keinälältä, miten Suomeen saadaan seuraavan vuosikymmenen aikana 20 miljardia euroa lisää ulkomaisia investointeja.

Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi tarvittiin, koska… Suomi tarvitsee nykyistä enemmän ulkomaisia investointeja vakaan kehityksen ja kasvun pohjaksi. Vaikka Suomessa on kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö, on ulkomaisten investointien taso selvästi alle EU:n keskiarvon ja vielä kauempana pohjoismaisesta tasosta.

Tavoitteena on hankkia lisäinvestointeja 20 miljardilla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Se vaatii… …jatkuvaa liiketoimintaympäristön kehittämistä, Suomi-kuvan vahvistamista kannattavana investointikohteena, sekä erityisesti aktiivista myynti- ja markkinointityötä. Globaalin Team Finland -verkoston yhteistyötä tiivistetään uusien asiakaskontaktien hankkimiseksi. Kotimaassa Invest in Finlandin ja muiden organisaatioiden yhteisiä toimintoja terävöitetään, jotta investointia suunnittelevia yrityksiä voidaan palvella entistä paremmin. Lisäksi kehitetään kiihdytyskaista-malli.

Kiihdytyskaistalle valikoidaan investointihankkeita, joissa… … investointi on euromääräisesti suuri, sen työllistämisvaikutus on tuntuva tai investoinnin myötä Suomeen tulee kiinnostavaa uutta osaamista.

Merkittävien ulkomaisten investointipäätösten aikaansaamiseksi voimme nopeuttaa lupapäätöksiä ja palveluprosesseja, sekä kohdentaa rahoitusta investointipäätöksen edistämiseksi.

Strategia painottaa myös investointien laatua. Eniten halutaan… …osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa sekä T&K&I -investointeja. Luonnollisesti korostamme investointien työllistämisvaikutuksia erityisesti niillä aloilla, joissa Suomella on vapaata työvoimaa, kuten tällä hetkellä ICT-alalla.

k u va P e k k a n i em i nen

Jatkossa tulisi painottaa investointien hankkimista Yhdysvalloista, Venäjältä ja Kiinasta, koska…

USA on jo nyt erittäin merkittävä investoija Suomeen ja potentiaali erityisesti maamme osaamispohjaa vahvistavilla aloilla on suuri. Venäjällä öljyteollisuuden tuottamat pääomat voivat hyvin löytää Suomesta vakaan toimintaympäristön EU:n sisämarkkinoilta. Kasvavat kiinalaiset pääomat ja muun muassa hyvät lentoyhteydet avaavat kiinalaisille yrityksille mahdollisuuksia investoida Suomeen, mistä on hyvä pääsy sekä EU:n sisämarkkinoille että Venäjälle. Aktiivisissa edistämistoimissa painopiste tulee olemaan vahvasti näissä kolmessa maassa – silti kaikkia Suomeen investoinnista kiinnostuneita yrityksiä palvellaan mielellään.

Maailma muuttuu nopeasti.

Finpron ja koko Team Finlandin verkosto pitää meidät ajan tasalla uusista tuulista – myös investointi-ilmaston osalta.

Samaan aikaan perustettava ulkomaisten, jo Suomeen investoineiden yritysten neuvosto toimii sparrarina investointitoiminnan kehittämiseksi. Meidän on kuunneltava herkällä korvalla ja jatkuvasti luotsattava investointien edistämistyötä tulokselliseen suuntaan niin kohdemaapainotusten, toimialojen kuin toimintamuotojen osalta. _M a a r i t N i emelä Esitys kansalliseksi investointistrategiaksi luovutettiin elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle 3.10.

inFront | maailmalle

”Tämä saattaa oikeasti olla mullistavaa.”

Suomalainen Sofi Filtration on kehittänyt vedensuodatusteknologian pidemmälle kuin kukaan aiemmin.

J

os on seurannut kaivosalan ympärillä viime kuukausina käytyä keskustelua, on helppo ymmärtää, miksi Sofi Filtrationin

keksintö on niin merkittävä.

Koonnut Maarit Niemelä

– Tuotteemme Sofi Filter on suuren kapasiteetin vedenkirkastussuodatin, jonka avulla teol-

Saksan kautta maailmalle

lisuuden prosessivesistä voidaan erottaa kiinto-

Sofi Filtration on perustettu 2011 ja vauhti on ol-

aines ennennäkemättömällä tehokkuudella, tii-

lut kova. Tekesin tuotekehityslainan ja yksityisen

vistää Sofi Filtrationin myyntijohtaja ja hallituk-

rahoituksen avulla innovaatio on viety tuotteeksi

sen puheenjohtaja Ville Hakala.

asti ja nyt on aika kansainvälistyä.

Kyseessä on auto-

maattinen mikroni-

sa teollisuudessa. Kanadaan käymme jo keskus-

tason suodatin, jo-

teluja. Lisäksi veden vähyydestä kärsivien Chilen,

ka on kooltaan niin

Etelä-Afrikan ja Australian kaivosteollisuus on

pieni, että se voi-

potentiaalista markkinaa meille, Hakala listaa.

daan asentaa osak-

si olemassa olevaa

alta, nimittäin Saksasta. Finpro Go Global -ohjel-

prosessia. Suodatin

man kautta kansainvälisille markkinoille tähtää-

on itsepuhdistuva

vä yritys on herättänyt autoteollisuuden kiinnos-

ja huoltovapaa ja rakenteeltaan niin yksinkertai-

tuksen. Autojen maalauksesta syntyvät jätevesi-

nen, että se on myös edullinen valmistaa.

virrat sisältävät paljon hienoa kiintoainesta.

Sofi Filter perustuu Pertti Rantalan inno-

vaatioon, jonka avulla laite tuottaa erittäin kor-

siihen tulokseen, että kansainvälinen teknologi-

keita Cross-Flow -voimia suodatinelementin ja

nen läpimurto voisi onnistua juuri Saksan kautta.

suodatettavan nesteen välillä, ilman liikkuvia

Saksa on hyvä benchmarking-maa ja tuo meille

osia.

uskottavuutta.

– Puhdistus on niin tehokasta, että tuotanto-

– Fokus on kaivos-, rikastus- ja metallurgises-

Yllättäen pää on kuitenkin avattu aivan muu-

– Finpron Jarkko Pajusalon kanssa tulimme

Käytännössä Finpro kartoitti Saksasta sopivia

Go Global Plus käynnistyy Valmennusohjelma kehittää pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja auttaa hakemaan kasvua uusilta markkinoilta.

"

laitos voi kierrättää prosessivesiään. Tämä tuo

agentteja, joista kolme potentiaalisinta sofilaiset

merkittäviä taloudellisia säästöjä, Hakala kuvai-

haastattelivat kesäkuussa.

lee.

Sofi Filter vähentää myös prosessien sähkön-

vaan hänen on ymmärrettävä teknologiaamme ja

ja markkinoinnista vastaaville henkilöille, ker-

kulutusta. Hakalan mukaan noin 60 miljoonan

sen sovellusmahdollisuuksia. Nyt plakkarissa on

too aluepäällikkö Seppo Tossavainen Fin-

euron edestä sähköä vuodessa kuluttava tuotan-

kaksi potentiaalista, joista ainakin toisen kanssa

prosta.

tolaitos voi säästää heidän teknologiansa avulla

jatkamme yhteistyötä, Hakala toteaa tyytyväise-

jopa puolitoista miljoonaa euroa vuosittain.

nä.

– Agenttimme ei voi olla kuka tahansa myyjä,

Go Global Plus -ohjelma on suunnattu kansainvälistä kasvua haluavien yritysten omistajille, johdolle, sekä viennistä

Ohjelma tarjoaa osallistujille käytännön osaamista ja työkaluja, joita he pystyvät soveltamaan omissa kansainvälistymishaasteissaan. Se myös auttaa tarttumaan tunnistet-

Haluatko isännöidä Cleantech-torstaita?

Cleantech Finlandin kerran kuussa järjestämät after work -tapahtumat ovat jo parin vuoden ajan keränneet koolle alan yrityksiä. Tietoa seuraavasta Cleantech-torstaista löytyy Cleantech Finlandin Facebook-sivulta.

Ota yhteyttä: annina.hasto@finpro.fi

30 Finpro inFront

tuihin kansainvälisiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Kohdemarkkinoita ovat esimerkiksi Pohjois-Amerikan, Euroopan, Venäjän ja Lähiidän markkinat. Yrityskohtaiset valmennukset kestävät 6–12 kuukautta. Ohjelman rahoittavat ELY-keskukset.

Lisätiedot: www.finpro.fi/go-global-plus

Valtavien luonnonvarojen Mongolia vaurastuu Kupari- ja hiilikaivosten vetämänä talouskasvun odotetaan olevan maailman huippuluokkaa vähintään seuraavan viiden vuoden ajan.

U

lkomaiset sijoittajat ovat löytäneet Mon-

lestaan iskeneet silmänsä kupariin: maailman viiden-

golian luonnonvarat ja tuoneet vaurautta

neksi suurin kuparikaivos, Oyu Tolgoi, käynnisti toi-

alikehittyneeseen maahan: BKT kasvoi vii-

mintansa tänä vuonna taustallaan Ivanhoe-yhtiön 16

me vuonna peräti 17,6 prosenttia ja nosti maan alhai-

miljardin dollarin investointisuunnitelma.

sempaan keskituloisten maiden luokkaan.

Mongolian koko infrastruktuuri huutaa investoin-

– Mongoliassa avautuu runsaasti kaupallisia mah-

teja. 2,8 miljoonan asukkaan maassa karjan pääluku

dollisuuksia myös suomalaisille, lupaa Finpron Pekin-

on runsaat 43 miljoonaa. Nomadielämä jatkuu kau-

gin-vientikeskuksen päällikkö Eija Tynkkynen.

pungistumisesta huolimatta ja haastaa jätehuollon ja

Hän vieraili Ulaanbaatarissa kesällä suomalaisen

kansallisen terveydenhuollon. Ammatillista koulutus-

liikemiesvaltuuskunnan kanssa ja huomasi, että meil-

ta on kehitettävä, jotta myönteinen talouskehitys jat-

lä on Mongoliassa hyvän kumppanin maine.

kuisi.

– Meillä on myös Mongolian ilmastoon soveltuvaa

– Mongolian ovet ovat nyt auki ja ensimmäiset

osaamista, kuten talvirakentaminen. Kaivos-, ympä-

markkinoille tulijat saavat parhaimman jalansijan,

ristö-, ja metsäteollisuudenalan teknologialle löytyy

Tynkkynen rohkaisee.

myös kysyntää, Tynkkynen listaa.

Maan suurin vientituote on kivihiili, josta yli 90

Lisätietoja: eija.tynkkynen@finpro.fi

prosenttia ostetaan Kiinaan. Kanadalaiset ovat puoUutta ja vanhaa Ulaanbaatarissa.

BJL

BERGMANN

Asianajotoimisto

Asiantuntijanne kansainvälisissä transaktioissa ja valtioiden rajat ylittävässä liiketoiminnassa

www.bjl-legal.com

“...rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin” “Huomio asiakkaan liiketoimintaideassa ja päämäärissä”

BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki p. +358 9 696207 0 f: +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com

inFront | jäsenyys

a Tutkittu

:

Kannattaako kasvaa?

Suomalaisyritysten hallitukset ovat kasvuhaluisempia kuin toimitusjohtajat, paljastaa Kasvua omistajuudella -tutkimus.

Kasvuun – ja kasvukipuihin – liittyviä kysymyksiä käsiteltiin myös Finpron jäsenten, Boardmanin ja Perheyritysten liiton verkostotapaamisessa.

aikuttaako omistajuus yritysten kasvuun ja haluun kansainvälistyä? Näkevätkö perheyritykset ja pörssiyhtiöt asian eri tavalla? Boardman Oy keräsi tutkimuksessaan tietoa omistajuuteen ja kasvuhaluun liittyvistä haasteista.

Kannattavuus on yrityksissä selvästi kasvua tärkeämpi tavoite.

– Tämä painottuu sekä perheyrityksissä että pörssiyhtiöissä. Poikkeavia näkemyksiä oli ainoastaan enkelisijoitteisilla yrityksillä sekä niillä yrityksillä, joissa pääomasijoittaja on vähemmistöomistajana, tutkimuksen toteuttanut Boardman Oy:n partneri Esa Matikainen toteaa.

Tutkimustuloksissa yllättää se, että hallitukset ovat kasvuhaluisempia kuin toimitusjohtajat.

– Hallitukset ja niiden puheenjohtajat tasapainottelevat kasvu- ja kannattavuustavoitteiden välillä, kun taas toimitusjohtajien ajatukset kääntyvät kannattavuuteen, vaikka kasvu olisi strateginen päämäärä.

Kannattavuuden ylikorostaminen ottaa tehot irti yritysten nykyisestä toiminnasta, mutta yhteiskunnallisesti kovin kaivattu yrityskasvu jää toteutumatta, Matikainen sanoo.

Asiasta keskusteltiin myös Finprofessional Clubin, Boardman 2020-ryhmän ja Perheyritysten liiton verkostotapaamisessa lokakuussa.

Osallistujien kesken oltiin samaa mieltä siitä, että hallituksen tehtävänä on kannustaa toimitusjohtajaa kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Toimitusjohtajia palkitaan useimmiten juuri kannattavuudesta, joten ilmaan heitettiin kysymys, pitäisikö toimitusjohtajia palkita myös kasvusta?

V

Omistajien yhtenäisen tahtotilan merkitys kansainvälistyvälle yritykselle korostui sekä tutkimuksessa että verkostotapaamisessa.

Keskustelussa pureuduttiin perheyrityksissä yleiseen tilanteeseen, jossa omistus on jakautunut esimerkiksi kolmen sisaruksen kesken.

Tällöin erisuuntaiset näkemykset kansainvälistymisestä ja kasvusta voivat olla iso jarru yrityksen eteenpäinmenolle. Omistusrakenteiden muokkaaminen yrityksen edun niin vaatiessa on haasteellista.

– Lisäksi omistajarakenne tuppaa vanhenemaan ajan myötä, ja aikanaan hyvin toimineet rakenteet eivät ehkä enää tuekaan tavoitteiden saavuttamista, Matikainen lisää.

32 Finpro inFront

Pitäisikö toimitusjohtajia palkita kannattavuuden lisäksi myös kasvusta?”

Omistajayrittäjien riskinottokyky joutuu kasvun ja kansainvälistymisen kynnyksellä koetukselle. Usein omistaja on itse rakentanut tärkeimmät asiakassuhteet kotimaassa ja tuntee tärkeät päätöksentekijät.

Kun ulkomailla pelikenttä on ihan uusi, saattaa yrittäjä kokea että kansainvälistyminen on liian riskialtista.

Tilaisuudessa todettiin ytimekkäästi, että jokaisen yrityksen kehitysvaiheessa tulee piste, jossa yrittäjän pitää päättää: ”Do I want to be rich, or do I want to be the king”. Jos kaikkea halutaan hallita itse, kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan.

Tulokset julkaistaan Boardmanin julkaisussa Omistajuus ja yrityskasvu, jota voi tilata Boardman Oy:n toimistolta katrina.kaukomaa@boardman.fi.

Finpron jäsenten päättäjäverkosto Finprofessionals Club on näköalapaikka kansainväliseen liiketoimintaan. Yrityksesi Finpro-jäsenyyden kautta pääset mukaan verkoston toimintaan. Kysy lisää Finpron jäsenyydestä ja Finprofessionals Clubista: kati.kilpinen@finpro.fi, puh. 040 3433 469.

inFront | Invest in Finland

Hard Rock Helsinki!

Suomen ensimmäinen Hard Rock Cafe avasi ovensa lokakuussa. Solahtamista Suomen ravintola-alalle helpotti Invest in Finlandista saatu apu.

R

avintolan modernin valoisat tilat ovat kau-

Hän kävi kartoittamassa Helsingin potentiaalia jo vii-

- Jokaisella valtiolla pitäisi olla näin hieno järjes-

kana hämyisestä rock-luolasta. Hard Rock

si vuotta sitten, mutta päätös sinetöityi vasta täy-

telmä, jossa maahan investoivaa yritystä autetaan

Cafen konseptista muistuttavat kuitenkin

dellisen kiinteistön löydyttyä – 250-paikkainen rok-

ihan käytännön asioista lähtien. Voin sanoa, että In-

kikahvila avasi Stockmannin kelloa vastapäätä.

vest in Finlandilla oli suuri myötävaikutus siihen, et-

sisäänkäynnillä myytävät oheistuotteet ja ravintolan

tä avasimme ravintolan Helsingissä, hän sanoo.

puolelta löytyvä rock-rekvisiitta, kuten Gene Sim-

- Vinkki tilasta tuli itse asiassa tanskalaiselta kiin-

monsin saappaat ja Michael Jacksonin Thriller-naa-

teistönvälittäjältä, joka oli myös vakuuttunut siitä,

Invest in Finlandilla projektia vetänyt Hanna Lan-

mio.

että Helsinki on ’the capital of rock’. Saman henkilön

kinen on tyytyväinen Hard Rock Cafen luomista

kautta löytyi myös Invest in Finland, joka auttoi bis-

työpaikoista.

neksen käynnistämisessä.

– Ravintola toi Helsinkiin noin 100 uutta työpaikkaa, hän kertoo. _Maarit Niemelä

– Haluan aina tuoda ravintolaan myös kohdemaan omaa fiilistä, täällä se tarkoittaa raikkautta ja selkeyttä. Kohderyhmä on myös muuttunut HRC:n

Vaikka ruotsalainen ei suurta kulttuurishokkia

40-vuotisen historian aikana. Haluamme tavoittaa

Suomessa kokenutkaan, paikallinen apu muun mu-

myös nuorempaa väkeä ja naisia, kertoo toimitus-

assa viranomaisasioiden hoitamisessa tuli tarpee-

johtaja Lalle Morberg juuri avatussa ravintolas-

seen. Esimerkiksi rakennus-, alkoholi- ja terassiluvat

saan.

hoidetaan meillä eri tavalla kuin muissa pohjoismais-

Göteborgilaisen Morbergin vetämä yritys hallinnoi kaikkia pohjoismaiden Hard Rock Cafe -ravintoloita.

sa. Morberg on Hard Rock Cafen saamaan tukeen erittäin tyytyväinen.

Suurinvestointi soijaan Venäläisen investointipankin rahoittaman soijajalostamon peruskivi muurattiin Uudessakaupungissa tämän vuoden keväällä. Jalostamon sijoittuminen juuri Lounais-Suomen rannikolle oli onnekkaiden asioiden summa.

F

innprotein Oy rakentaa soi-

saatiin vihiä reilut kolme vuotta sit-

on lähellä sekä Venäjää että Norjan

japrosessointilaitosta toi-

ten.

kalajalostusteollisuutta, joka ostaa suuret määrät soijajalosteita.

mittamaan soijaproteiinia

– Ensimmäisen liidin venäläisen

eläinrehu- ja elintarviketeollisuudel-

investoijan suunnitelmista saimme

Kovin kilpailija arvioitiin olevan vi-

le. Tuotannon on tarkoitus käynnis-

Finpron Pietarin vientikeskuksen sil-

rolainen Silamäen satama, jonka sy-

tyä syksyllä 2013 ja täydellä kapasi-

loiselta vetäjältä Timo Koposel-

väys riittää erittäin suurille aluksil-

teetilla jalostamo toimii kolme vuot-

ta. Tästä käynnistyi Suomen ja Uu-

le. Uudessakaupungissa väylä ei ole

ta myöhemmin.

denkaupungin puffaaminen. Meidän

yhtä syvä, mutta logistiset ratkaisut

– Meille syntyy 150 teollista työ-

ei tarvinnut lähteä ihan nollista liik-

pystyttiin osoittamaan toimiviksi

paikkaa, minkä lisäksi rakennusvai-

keelle, sillä investoija oli jo päättänyt

muutenkin.

he työllistää monia yrityksiä, toteaa

rakentaa laitoksen, enää heidän piti

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja

päättää minne, Vainio kertoo.

Atso Vainio tyytyväisenä.

– Jalostamo on poikkeuksellinen investointi ihan Eurooppalaisessakin

Uudellakaupungilla oli hihassaan

mittakaavassa. Taantumassa olem-

Vainio toimi aiemmin verkostojoh-

uniikki kortti. Paikallisen FinnSoy

me melkein jo unohtaneet, että on

tajana Invest in Finlandilla, joka ver-

Oy:n Mikko Nordberg vakuutti in-

mahdollista rakentaa teollisuuslai-

kotti hankkeen ulkomaisen sijoitta-

vestoijat soijateollisuuden syvä-

tos, jolle nähdään pitkä ja erittäin lu-

jan suomalaisiin toimijoihin. Mosko-

osaamisellaan.

paava elinkaari. Soijatuotteiden ky-

valaisen investointipankin Renais-

– Tämä osaaminen myös erot-

sance Partnersin suunnitelmista

ti meidät kilpailijoista. Lisäksi Suomi

Olemme melkein jo unohtaneet, että on mahdollista rakentaa teollisuuslaitos, jolle nähdään pitkä ja lupaava elinkaari."

synnälle on hyvät näkymät, Vainio iloitsee. _Maarit Niemelä

Finpro inFront 33

Kamera kiertää JUTTUSARJASSA FINPROLAINEN MAAILMALTA KUVAA ELÄMÄÄNSÄ SEITSEMÄN PÄIVÄN AJAN. T e k st i He i n i S a nt o s

n a Joh

g r u b s e n

Johannesburg on Afrikan mittapuulla varsin eurooppalaishenkinen 7 miljoonan asukkaan megakaupunki. Se on koti lähestulkoon kaikille maailman kulttuureille, jossa erilaisuudesta huolimatta ihmisiä yhdistävät ystävällisyys, avuliaisuus, sosiaalisuus ja rento kanssakäyminen.

– Suomessa liike-elämässä voidaan käyttää koviakin sanakäänteitä, täällä ei koskaan. Asiat sujuvat, yleensä tosin hitaasti, mutta kaikki haluavat että asiat saadaan ratkaistua. Afrikkalaisessa aikataulussa tänään tarkoittaa noin kahden viikon päästä, Saija nauraa.

Näkemistä Etelä-Afrikassa riittää loputtomiin, mutta erityisesti luonto on kokemisen arvoinen.

– Maasta löytyy aavikkoa, metsää, vuoristoa ja merenrantaa. Villieläinten kanssa pääsee monessa paikassa tekemään tuttavuutta kosketustasolla. Välimatkat ovat pitkiä ja pitkät ajomatkat ovat paikallisille varsin tavallinen juttu, Saija luettelee.

KAUPUNKI

Eteläafrikkalaisten sydämissä on erityinen paikka kolmelle asialle: rugby, Mandela ja braai.

Niiden lisäksi pari vuotta maassa asunut Finpron konsultti Saija Korpinen arvostaa rikasta ja vaihtelevaa luontoa.

Pretorialle tunnusomaiset jakarandapuut kukkivat lokakuussa värjäten koko kaupungin purppuraan.

34 Finpro inFront

Sandtonin kaupunginosassa sijaitsee yksi Finpron aktiivisimmista toimistoista Afrikassa. Tilanne on tosin muuttumassa siten, että suomalaisyritykset ovat huomaamassa myös muun Afrikan markkinapotentiaalin.

– Täällä on jo suomalaisia yrityksiä paikan päällä, ja monien niiden toimialat linkittyvät kaiT YÖ

vosteollisuuteen ja mineraalilouhintaan. Uusia nousevia aloja ovat cleantech, josta erityisesti vesien käsittely ja biomassan käyttö energianlähteenä, sekä tietysti koulutus, Saija kertoo.

Hän asuu noin 30 kilometriä Johannesburgin ulkopuolella Pretoriassa, ainakin paikallisten näkökulmasta maaseudulla.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että Pretorian ja Johannesburgin väillä on uusi työmatkalaisille ja bisnesvierailijoille tarkoitettu metrojunayhteys. Matka joka nyt kestää 20 minuuttia veisi autolla pahimmassa tapauksessa kaksikin tuntia ruuhkaisen liikenteen vuoksi, hän sanoo.

– Voisi sanoa, että tämä maa ei ole vegetaristeja varten, Saija naurahtaa kysyttäessä ruoasta.

Ruoka on halpaa ja laadukasta, ja se sisältää lihaa kaikissa muodoissaan - tyypillinen lounas voisi olla vaikka 600 gramman pihvi.

Braai on grillijuhla, joka on paikallisille lähes yhtä pyhä asia kuin kansallisurheilu rugby. Omat grillit kulkevat mukana myös urheilutapahtumissa ja konserteissa, ja grillaaminen on miehille kunnia asia.

Kesälomat osuvat joulu-tammikuulle, jolloin ihmiset katoavat kaupungeista Cape Towniin, Durbanin satamakaupunkiin ja rannikolle nauttimaan viinitilavierailuista ja luonnon läheisyydestä.

VA P A A - A I K A

Cape Townin viinit ovat Saijan mukaan maailman parhaita. Kuva viinitilalta Stellenbochissa.

Koulutuksen taso on heikko ja koulutusosaamisesta on huutava pula.

Kansallissankari Nelson Mandela näkyy katukuvassa.

Raha saa näkyä. Menestystä pidetään hienona asiana, jota ei sovi piilotella. Raha jakautuu varsin pienelle väestönosalle, kun samalla puolet kansasta asuu hökkelikylissä.

Maastopalo Pretoriassa lähellä Saijan kotia. Palot ovat hyvin tavallisia erityisesti talven lopussa heinä-elokuussa. Ne syttyvät yhtäkkiä, palavat pari tuntia ja sammuvat itsestään ilman, että kukaan reagoi asiaan mitenkään, vaikka palo olisi aivan asutuksen vieressä.

Paikallista kulttuuria – zulujen tanssia.

Tavallinen liikennenäkymä monikaistaisella valtatiellä.

Saija keräilee vanhoja tavaroita. Kuvassa hänen silmäteränsä, itse kunnostettu kuplavolkkari vuosimallia -67.

– Paikalliset eivät ymmärrä, miksi se on minusta hieno, hän virnistää.

Braai on vastine englannin sanalle barbecue. Tilaisuuden menu on suomalaisen näkökulmasta jopa koomisen lihaisa.

Elephant Sanctuaryssa loukkaantuneita norsuja hoidetaan ja kasvatetaan rakkaudella. Villieläinten hyvinvointiin ja eläintensuojeluun panostetaan muutenkin paljon.

Team Finland eli Finpro, Suomen Etelä-Afrikan ja Namibian suurlähetystö sekä ulkoministeriön edustaja suunnittelemassa ministeri Stubbin vierailua.

Finpro inFront 35