Signals-lehti 2/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

HAAGA-HELIA 2 ∥ 2014

12 18 28

TEEMA

Mistä on tulevaisuuden työt tehty? Lisää digitaalisia yritysalkuja

Hotelliasiakas haluaa hyvinvointia

Urapolulla Pia Adlivankin

Linnanmäen uusi toimitusjohtaja

Kuva Tommi Tuomi

T채ss채 numerossa

5 ∣ Pääkirjoitus

Fanien jäljillä

24 |

Susijengiksi kutsutun koripallomaajoukkueen fanit Saara Wahlgren ja Hanna Valkeinen matkasivat idoliensa perässä Espanjaan MM-kisoihin päästä varpaisiin valmistautuneina. Palloiluhuuman nosteessa HAAGA-HELIAn Sport Business School Finland puolestaan tutkii ottelutapahtumia. Tiedolla halutaan lisätä tapahtumien houkuttelevuutta. Tutkimuksen mukaan ottelutapahtuman tärkeimmät elementit ovat:

6 ∣ Urapolulla Innostus vie ylöspäin 11

∣ 3 + 1 kysymystä

12 ∣

TEEMA: Tulevaisuuden työ Suomalaisen työn SWOT Sosiaalinen moniosaaja saa paikan Hubbitti-hanke hakee parempaa arkea

1. Oma suosikkijoukkue pelaamassa 2. Kotijoukkueella hyvä kannustus 3. Tapahtuman tunnelma 4. Loppuunmyyty halli 5. Jännittävä ottelu

16 ∣ Tutkimus ja kehitys Olympiastadionia modernisoimassa Yritys Hyvä10 kannustaa digiuralle Lassila & Tikanoja kumppanina Eurooppalainen myyntikilpailu Canon: Mistä myyntimenestys koostuu?

– Näitä ei ole mahdotonta saavuttaa, eikä esimerkiksi pelin taso noussut kymmenen kärkeen. Oleellista on, miten näitä asioita vahvistetaan ja viedään käytäntöön, sanoo lehtori Vili Nurmi.

24 ∣ Yhteistyössä Kohti parempia pelitapahtumia

28 Hyvinvoinnista tuli trendi 30

∣ Viisi tärkeää tavaraa

31 ∣ Viinistä viiniin Viskin suomalainen alkuperä 32

∣ Ajankohtaista

∣ Kolumni

∣ Alumni

∣ Koulutuskalenteri

∣ Maailmalla

ARE YOU LOOKING TO FAST TRACK YOUR CAREER? DIPLOMA in Service Excellence, 30 credits GRADUATE Certificate in Service Excellence, 15 credits FURTHER INFORMATION: www.haaga-helia.fi > koulutus > emba eMBA Office: Susanna Tammela-Eltvik eMBA Program Manager | Tel +358 40 488 7229 | Email susanna.tammela-eltvik@haaga-helia.fi

www.haaga-helia.fi

Pääkirjoitus

Tulevaisuuden tekoja ja tukea HAAGA-HELIAsta Millaista Suomea tavoittelemme?

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2030 toteaa, että tavoitteena on ”kestävällä kasvulla hyvinvointia”. Selonteossa keinoina esiin nostetaan meille tuttuja asioita, kuten oppiminen, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja yritystoiminnan monipuolisuus. Kestävä kasvu on kova tavoite tilanteessa, jossa maan talous on ollut muun Euroopan tavoin pitkään taantumassa. Nousua varten meidän pitäisi saada käännettyä vienti ylöspäin. Hyvinvointivaltion säilymisen eteen tehdään nyt lujasti töitä taloudellisesti haastavassa tilanteessa niin sote- kuin koulutussektorillakin. Millaista HAAGA-HELIAa tavoittelemme? Voimme katsoa asiaa kahdelta eri suunnalta. Ensinnäkin voimme kysyä, mitä haluamme saada aikaan toimintaympäris-

tössämme? Tässä isossa kuvassa olemme osaltamme mukana tukemassa osaamisen kehittymisen ja TKI-toiminnan avulla Suomen kasvua vauhdittavaa kehitystyötä ja edistämässä hyvinvoinnin kehittymistä Suomessa. Toiseksi voimme kysyä, millainen on HAAGA-HELIA vuonna 2020? Pian käynnistyvässä strategian päivityksessä katsomme sinne asti. HAAGA-HELIA Oy:n hallitus linjasi viime keväänä toimintamme vahvoja ja pitkäkestoisia elementtejä: yrityksiä ja elinkeinoelämää palveleva näkökulma, yrittäjyyden edistäminen, kansainvälisyys, laatu ja lisäksi vielä digitaalisuus näihin kaikkiin yhdistyen. Vientiponnisteluja HAAGA-HELIA on omalta osaltaan tehnyt koulutusviennissä. Ensimmäiset toteutukset ovat olleet

opettajankoulutuksessa ja ensi vuodelle on tulossa marata-alan (eli matkailu-, majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualan) sekä liikunnan koulutusta ja konsultointia. Lukukausimaksuja koskevan lainsäädännön vapauttaminen mahdollistaisi merkittävästi laajemman vientitoiminnan. Tällä hetkellä Suomen taloudessa on näkyvissä vain vähän valoa tunnelin päässä. Kaikki keinot tarvitaan suunnan kääntämiseksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Korkeakouluna meillä on hieno mahdollisuus tehdä työtä tämän eteen upeiden tulevaisuuteen luottavien nuorten ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Olemme tekemässä merkityksellistä työtä. Ritva Laakso-Manninen

Rehtori ja toimitusjohtaja

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGAHELIA ammattikorkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimitusneuvosto Jouni Ahonen, Anna Hermiö, Pekka Huolman, Teemu Kokko, Anna Melgin, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Vessi Hämäläinen ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Unigrafia Oy.

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Tämän lehden kirjoittajat: Päivi Brink, Anneli Frantti, Pia Hautamäki, Elina Keckman, Teemu Kokko, Elina Kuismin. Kukka Laakso, Kati Laitinen, Jouko Mykkänen, Ari Nevalainen, Heini Santos, Saija Sillanpää, Marko Uutela.

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

Urapolulla

Pia Adlivankin:

Innostus vie ylöspäin

Hattarakoju, lipunmyynti, laitehuolto ja vapaapudotustorni Kingi – uusi toimitusjohtaja Pia Adlivankin teki töitä viime kesänä monessa Linnanmäen kohteessa. – Sanoin työntekijöille, että mitä paremmin minut huvipuistoon perehdytätte, sitä parempia päätöksiä osaan jatkossa tehdä.

Teksti Anneli Frantti | Kuvat Vessi Hämäläinen

einäkuussa Lasten Päivän Säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtajaksi nimitetty Pia Adlivankin hyppäsi suoraan liikkuvaan laitteeseen. Huvipuisto oli kiihdyttänyt jo sesongin käyntiin, ja uusi toimitusjohtaja halusi nopeaa tuntumaa tilanteeseen tutustumalla ensiksi henkilökuntaan ja työtehtäviin, sitten yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin. Nyt takana on tapaamisten täyttämä kesä, mutta mielessä selkeänä kokonaiskuva siitä, mitä on tehty ja miten tästä jatketaan. Merkittävinä suunnannäyttäjinä tulevaan toimivat henkilökunnan kanssa käydyt keskustelut. – Vierekkäin töitä tehdessä on sopivan matala kynnys vaihdella ideoita. Lisäksi henkilökohtaisissa keskusteluissa vakituisen väen kanssa on mm. mietitty huvipuiston tärkeimpiä kehityskohteita. Osallistu ja ole mukana Adlivankin sanookin, että yksi hänen johtamisfilosofiansa kulmakivistä on osallistaminen. – Ihmisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua oman työnsä suunnitteluun. Hyvä asiakaspalvelukulttuuri syntyy, kun henkilöstö on innostunut siitä, mitä tekee ja kokee voivansa vaikuttaa työhönsä. Innostus myös vahvistaa sitoutumista. 50 vakituisen työntekijän lisäksi Linnanmäen asiakaspalvelusta vastaa 600 kausityöntekijää. Heistä puolet on työskennellyt puistossa aiempina kesinä, ja saanut pyynnön tulla uudelleen. Loput seulotaan noin 4 500 hakijan joukosta. Erityisryhmänä työpaikan saa 10 osatyökykyistä nuorta. – Meillä on jopa toistakymmentä vuotta olleita kausityöntekijöitä, jotka haluavat jatkaa meillä. On hienoa, että osaaminen säilyy talossa. Toisaalta olemme monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, ja kannamme vastuuta siitä, että he saavat hyvän kokemuksen, Adlivankin jatkaa.

Hän uskoo, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin. Silti tarvitaan tarkkoja pelisääntöjä ja asiakaspalveluasennetta, joka näkyy myös työkaverin kunnioittamisena. Töihin tullaan ajoissa, eikä vasta vuoron alkaessa, eikä kännykkää näpytellä työpisteessä. – Erinomaista asiakaspalvelukulttuuria rakennettaessa jokainen varmistaa yrityksen menestymistä. Yhteiselle tekemiselle annetaan tilaa ja ihmisistä pidetään huolta. Tietoa ja ideoita jaetaan alaspäin, ylöspäin ja sivulle. Johtajan tehtävänä on poistaa esteitä tekemisen tieltä.

Vierekkäin töitä tehdessä on sopivan matala kynnys vaihdella ideoita. Oman jaksamisensa voimavarana hänellä on iso uusioperhe ja hyvät ystävät samantyyppisissä työkuvioissa ja elämäntilanteissa. – Matkustaminen on intohimoni ja kerään maailmalta lisää innostusta. Yritän myös liikkua ja lenkkeillä, joskin nyt viime kuukausilta siltä osin on aika vähän kerrottavaa… AMK:sta Amerikkaan Johtamisen ajatuksensa Pia Adlivankin on kerännyt monin osin työkokemuksensa kautta. Taustalla on Hilton-hotelliketjun tuomaa Amerikan mallia sekoittuneena suomalaiseen tapahtumamarkkinointiin ja kuntoutushotellin johtajantyöhön. Pohjatutkintona hänellä on restonomin tutkinto HAAGAHELIAsta vuodelta 1992. – Valmistuttuani lähdin saman tien jatko-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin, tunnetun Cornell-yliopiston hotellikouluun. HAAGA-HELIA antoi hyvän

Urapolulla

Urapolku: Pia Adlivankin 2014 heinäkuu – Toimitusjohtaja, Lasten Päivän Säätiö ja Linnanmäen huvipuisto 2009 HSE Executive Education, JOKO johtamiskoulutusohjelma 2006–2014 Toimitusjohtaja, Kartanokylpylä Kaisankoti 2002–2005 2000–2002 1997–1999 1995–1996 1994–1995 1992–1994 1992

Myyntijohtaja, Radisson SAS Hotels Kehityspäällikkö, Sokotel Oy Myyntipäällikkö, Restel ravintolat, Hartwall Areena Myyntipäällikkö, Short Hills Hilton Hotel, New Jersey, USA Management Sales Trainee, Short Hills Hilton Hotel, New Jersey, USA B. Sc. School of Hotel Administration, Cornell University, New York, USA Restonomi AMK, HAAGA-HELIA

Mukana HAAGA-HELIAn neuvottelukuntatyössä sekä kansainvälisissä opiskelijavalinnoissa. Luennoinut restonomeille mm. strategian kehittämisestä ja johtamisesta hotellialan yrityksessä sekä toimivan henkilöstöstrategian merkityksestä yrityksen toiminnalle.

pohjan opintoihin, joihin valitsin pääaineeni henkilöstöhallinnon lisäksi myös myyntiä ja markkinointia, taloushallintoa, sisustussuunnittelua, konseptointia ja paljon muuta. Arvostettu yliopisto veti lähialueiden yrityksiä puoleensa, ja opiskelijat pääsivät nopeasti kiinni aitoihin projektitöihin, kampanjoihin ja markkinointisuunnitelmiin. Samalla vahvistui rohkeus esiintymiseen ja omien näkökulmien perusteluun, kun myyntipuheita täytyi pitää oikeille asiakkaille. Puheviestintää Adlivankin haluaisikin lisätä myös suomalaiseen koulutukseen. Yhdysvaltoihin jäämisen sinetöi Suomen heikko taloustilanne vuonna 1994. Silloinen puoliso olisi jo ollut palaamassa kotimaahan, mutta kampuksella yritykset rekrytoivat valmistuvia opiskelijoita töihin ja Adlivankin lähti koemielessä paikalle. Innostavassa työhaastattelussa Hilton-hotelliketjun edustajan kanssa hän huomasi haluavansa juuri sitä työpaikkaa enemmän kuin mitään muuta koskaan. – Oli uskomatonta, että he valitsivat minut Management Sales Trainee -ohjelmaansa. Minun oli läpikäytävä kuusi työaluetta kokoustoiminnoista vip-asiakkuuksiin ja apulaisjohtajaksi asti ja saatava kunkin kohteen esimies suosittelemaan minua eteenpäin. Myös kollegojen piti äänestää sen puolesta, voinko edetä vai en. Viisi

kertaa piti suoriutua mankelista läpi, mutta rankkuudestaan huolimatta työssä oppiminen ja kouluttautuminen eri tehtäviin oli erinomainen kokemus. Vaativaa asiakaskuntaa varten työyhteisöhengen oli toimittava loistavasti, ja tästä johtamiskulttuurista ammennan vähän vieläkin. Vain kerran ihmiselämässä Suomeen paluunsa jälkeen Adlivankin sai mielenkiintoisen työn uuden Hartwall Areenan Restelin myyntipäällikkönä, jossa hän pääsi konseptoimaan Areenan suuria yleisötapahtumia. Sitten tarjoutui mahdollisuus palata takaisin hotellimaailmaan ensiksi Sokos Hotels -ketjun palvelukseen ja sitten Radisson SAS:iin, jossa hän viimeksi toimi Suomen silloisen kuuden Radisson SAS -hotellin myyntijohtajana. – Kartanokylpylä Kaisankodin toimitusjohtajuus vuodesta 2006 alkaen tarjosi minulle mahdollisuuden lähteä rakentamaan haluamaani asiakaspalvelukulttuuria henkilöstön työhyvinvoinnin kautta. Vuosien mittaan henkilökuntaan valikoitui yhtenäisen arvomaailman väkeä ja kuudessa vuodessa Kaisankoti nousi Suomen parhaat työpaikat -listalle, ensimmäisenä hotelli- tai kuntoutustoimijana, kertoo Adlivankin tyytyväisenä.

Urapolulla

Sijoituksessa 2/3 pisteistä kertyy henkilöstön antamista työhyvinvointiarvioinneista – se on siis nousun tae. Toki myös talouden on oltava kunnossa, sillä ilman hyvää tulosta kehitystyöhön ei ole varaa. Kaisankodissa asiat etenivät hienosti, mutta… – Kun Helsingin Sanomissa oli viime vuoden lokakuussa Linnanmäen ja Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtajan paikka avoinna, ajattelin, että tällaisia paikkoja on ihmiselämässä tarjolla vain kerran. Hain, ja kolmen kuukauden kuluttua minut oli valittu. Uusia kieputuksia ja varsinkin elämyksiä Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde. Nostalgisessa 64-vuotiaassa huvipuistossa rakennetaan uutta vuosittain, mutta säilytetään ehdottomasti myös vanhaa luonnonmukaisuutta. Muovia käytetään harkiten – kukkaistutuksista sen sijaan ei säästellä. Monet tulevatkin puistoon muuten vain viihtymään, eivät välttämättä laitteiden kieputettavaksi. Pienimmille lapsille taas monet laitteet ovat ilmaisia. Henkilökunnan ohella myös asiakkailta on kysytty, mitä puistoon vielä tarvittaisiin. Laajin koskaan tehty asiakaskuuleminen antaa tietoa eri asiakasryhmien odotuksista. Hieno tulos heti kärkeen on se, että jopa 96 % vastaajista kokee saaneensa rahoilleen vastinetta. – Asiakkaat ja henkilöstö ovat monissa näkökulmissa samoilla linjoilla. Pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on kasvaa pois laitekeskeisyydestä elämyskohteeksi kaikenikäisille. Ensi kesänä teemme paljon pieniä uudistuksia, jotka parantavat asiakaskokemusta. Toimitusjohtajana Adlivankin haluaisi nostaa myös Lasten Päivän Säätiön lastensuojelutyötä yhä näkyvämmäksi ja asiakkaiden tietoisuuteen. Vuosittain noin 15 % huvipuiston liikevaihdosta jaetaan kuuden Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestön kautta lastensuojeluun. Viime vuonna tuo summa oli 3,7 miljoonaa euroa, tänä vuonna potti on nousemassa 3,9 miljoonaan. – Tärkein tehtäväni on nyt luoda kokonaistavoite tekemällemme kehitystyölle. Haluamme jatkossakin olla Suomen merkittävin matkailukohde – ja pyrimme myös olemaan Helsingin hauskin kaupunginosa! ▫

Uusi koulutusväylä ravintolaammattilaisille Ravintolayhtiö Restamax ja HAAGA-HELIA käynnistävät yhdessä ravintola-alan koulutusväylän: Restamax Akatemian. Restamax Akatemia tarjoaa ravintolayhtiön henkilöstölle mahdollisuuden edetä urallaan, päivittää osaamistaan ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutus pohjautuu restonomin ammattikorkeakoulututkinnon sisältöihin. Koulutuksen käynyt henkilö voi myöhemmin hakea tutkintoopiskelijaksi ja saada hotelli- ja ravintola-alan ammattikorkeakoulututkinnon. - Akatemian perustaminen mahdollistaa Restamaxille sen, että henkilöstön osaamista voidaan kehittää ja urapolkuja rakentaa entistä systemaattisemmin. Uskomme, että työntekijämme arvostavat laadukasta koulutusta, jota alan johtava oppilaitos tarjoaa, arvioi linjajohtaja Tanja Virtanen Restamaxista. Työn ohessa suoritettava 40 opintopisteen laajuinen koulutus alkaa tammikuussa 2015, ja siihen valitaan noin 20 esimiestehtävissä toimivaa tai esimiestehtäviin pyrkivää Restamaxin työntekijää. - Yrityksen tarpeisiin räätälöidyissä valmennuskokonaisuuksissa työelämän kehittämistarpeet kohtaavat uusimman tutkimustiedon. Restamax Akatemian puolitoistavuotinen koulutus sisältää mm. palvelun ja myynnin kehittämisen, strategisen johtamisen sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen opintoja, kertoo projektipäällikkö Elisa Aunola HAAGA-HELIAsta. ▫

+1 kysymystä

Teksti Päivi Brink | Kuva Sansox Oy

Start-up School

tuulettaa ajatuksia Toimitusjohtaja Mikael Seppälä lähti HAAGA-HELIAan opiskelemaan kansainvälisen kaupan täydennysopintoja ja sparrasi samalla yritysideaansa Start-up Schoolissa. Syntyi menestyksekäs Sansox Oy, joka toi Seppälälle Start-up Schoolin vuoden yrittäjäpalkinnon 2013. Nyt Seppälä kierrättää osaamistaan ja kannustaa uusia opiskelijoita yrittäjyyteen.

Mitä Sansox tekee ja miten se liittyy Blue Economyyn? Sansoxin innovaatioiden avulla puhdistetaan vettä hapettamalla, ja asiakkaalle syntyy säästöjä, kun prosessi tehostuu. Asiakkaamme edustavat monia eri aloja, missä vain vedenpuhdistusta tarvitaan: jäte- ja talousvedet, teollisuuden prosessivedet, maatalous, kaivosteollisuus ja kalanviljely. Tällä hetkellä Suomessa meidän järjestelmämme käyttäjiä on noin 5 000, joista olemme saaneet muutaman pilottikohteen. Suomi on tärkein markkinamme, mutta ala on globaali. Yrityksemme on vielä nuori, joten liikevaihtoa alkaa syntyä vasta ensi vuonna. Alussa tärkeintä on ollut tutkimus- ja tuotekehitystyö. Olemme hankkineet seitsemän patenttia keksinnöillemme, ja ne yksin ovat maksaneet noin satatuhatta euroa. Blue Economy -yritykset ovat nousussa, koska maapallon vesi on vähissä, mutta kulutus kasvaa kaiken aikaa. Blue Economy pyrkii vedenkulutuksen vähentämiseen, samoin Sansox.

Mitä hyötyä Sansoxille on ollut Start-up Schoolista (SUS)? Opiskelen kansainvälistä kauppaa, ja SUS on auttanut sparramaan ja tuulettamaan omia ajatuksiani yrittämiseen liittyen. Ulkopuolisten henkilöiden, erityisesti projektipäällikkö Tommo Koivusalon kanssa keskustelu on ollut arvokasta. Lisäksi SUS on auttanut minua verkostoitumaan eri alojen yrittäjien kanssa ja saamaan uudenlaisia näkökulmia omaan tekemiseeni. Enkä myöskään voi väheksyä rahoitusneuvonnan merkitystä. Start-up -yritys hakee aktiivisesti ja kansainvälisesti rahoitusta yritykselle, jonka tarkoitus on kasvaa nopeasti.

Minkälaisia yrityksiä Suomi mielestäsi tarvitsisi juuri nyt? Nyt tarvitaan koko työkalupakki käyttöön, eli keskenään hyvin erilaisia yrityksiä. Nokian jälkeen tarvitaan leveyttä ja kehitystyötä. Ruohonjuuritasolle tarvitaan paljon yrittämistä, jotta kasvukelpoiset menestystarinat saadaan vauhtiin. Yhteiskunnalta toivoisin verotuksen ke-

ventämistä ja asenneilmapiirin muutosta. Yrittäjiä pidetään riistäjinä, eikä rikastumista hyväksytä. Nähdäkseni menestys on palkkio raskaasta työstä. Sansoxin tähänastinen menestys on saavutettu erinomaisen henkilöstön avulla, joka osaa myydä.

Mitä tavoitteita sinulla on itsellesi viiden vuoden tähtäimellä? Nyt olen viisikymppinen ja tavoitteeni on olla viiden vuoden päästä taloudellisesti riippumaton työnteosta. Yrittäjyydestä tuskin luovun koskaan. Bisnesenkelinä oleminen on hauskaa ja nautin keskustelusta verkostoni kanssa. Joka päivä on opittava jokin uusi juttu, muuten päivä on hukkaan heitetty. Haluan kehittyä muun muassa johtamisen ja markkinoinnin alueilla. ▫

HAAGA-HELIAn Start-up School (SUS) on toiminut vuodesta 2012, ja saanut yli 70 start-upia maailmalle. Se sparraa eri lähtökohdissa olevia opiskelijoita, joilla on yritysidea ja tavoitteena yrittäjyys. Pelkästään tänä syksynä on startattu noin 10 uutta yritysideaa. – Monet uudet yritykset eivät vaadi paljoa pääomaa, vaan idea voidaan helposti muuttaa toiminnaksi. Opiskelijapotentiaali on ehtymätön, sanoo Start-up Schoolin projektipäällikkö Tommo Koivusalo.

Teema Tulevaisuuden työ Teksti Heini Santos

Suomalaisen Työn Liitto kartoitti kyselytutkimuksella suomalaisten työntekijöiden arvoja nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksista paistaa käynnissä oleva työelämän murros.

Suomalaisen työn

SWOT

iime keväänä toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että perinteisten arvojen, kuten luotettavuuden, vastuullisuuden ja tunnollisuuden rinnalle ovat nousemassa esimerkiksi idearikkaus, innostavuus ja asiantuntijuus. – Ihmiset haluavat tulevaisuudessa nähdä itsensä yhä enemmän luovina olentoina. Työpaikolla on monta sukupolvea yhtä aikaa, ja siellä kohtaavat myös erilaiset arvopohjat. Johdolla on iso työ motivoida ihmisiä yksilöinä ja antaa mahdollisuus tehdä töitä tavalla, joka heistä

tuntuu oikealta. Sukupolvien välille ei saisi syntyä konflikteja, toteaa Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Katoamassa on osa rutiininomaisista töistä, joita vielä tehdään ihmistyövoimalla. Samalla luovuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvien töiden osuus kasvaa. Avoimet toimintatavat ja joukkoistaminen ovat nousussa – eivät pelkästään yritysten ja asiakkaiden välillä vaan myös yritysten sisällä työntekijöiden kesken. Koska yksi ihminen ei voi hallita kaikkea, varsinkin pienyrittäjien pitää hyödyntää toistensa kykyjä ja tehdä asioita yhteisvoimin.

Tämänhetkisten uutisten valossa talous voi näyttää varsin synkältä ja työelämän vaatimukset mahdottomilta. Opiskelijoille Eljala tarjoaa kuitenkin kannustusta ja ohjeistaa heivaamaan stereotypiat ja uskomaan omaan intohimoonsa. – Panosta siihen, missä koet olevasi hyvä. Älä anna ympäristön latistaa, äläkä kuuntele jargonia siitä, mitä suomalaiset muka eivät osaa tehdä. Kokosimme Eljalan kanssa suomalaisen työn SWOT-analyysin. ▫

Näin suomalaiset kokevat työnsä: • 38 % naisista näkee it Arvot nousussa: sensä tulevaisuudessa ararvostettu vostettuna. Tällä hetkellä ammattimainen arvostetuksi itsensä kokee inspiroiva 15 % naisista. Miehillä luova vastaavat luvut ovat 41 • Yli 30 % suomalaisista Arvot laskussa: % ja 25 %. kuvailee itseään ahkeraksi tunnollinen ja tunnolliseksi. • Johtajat korostavat innoslojaali tavuutta, nykyaikaisuutta vastuullinen • 27 % pelkää oman työnja tiimipelaamista. sä kärsivän teknologiasta, mutta yli 55 % uskoo sen luovan uutta työtä. • 27% suomalaisista pitää todennäköisenä, että työntekijän rooli tuotekehityksessä kasvaa tulevaisuudessa.

Vahvuudet

Heikkoudet

”

Mahdollisuudet

Uhat

Suomessa on hyvä koulutuspohja ja tapa tehdä asioita, ja niiden pohjalta paljon potentiaalisia menestyspolkuja. Olemme todistetusti hyviä tuottamaan innovaatioita ja osaamme ratkaista ongelmia teknologian saralla. Tasa-arvo on yhteiskunnassamme korkealla tasolla. Meillä on maailmallakin huomiota herättänyt vireä startup-kulttuuri, joka luo kansainvälisille markkinoille pyrkiville yrityksille hedelmällistä pohjaa. Työn tekemiseen liittyvät arvomuutokset, kuten asiantuntijuuden ja ammattimaisuuden korostuminen, heijastavat työntekijöiden vastuunkantoa omista töistään. Tuotteita ja palveluita luotaessa suomalaisen suunnittelun taso on korkea. ”

”

Meillä on erinomainen mahdollisuus hyvän koulutuksen kautta ottaa haltuun sellaisia työtehtäviä, joissa tarvittava osaaminen on vaikeasti korvattavissa ja jotka luovat tulevaisuudessakin taloudellista kasvua Suomeen. Suomalaiset voisivat esimerkiksi olla hyviä myyjiä, jos osaisimme paremmin markkinoida myyntityön merkitystä. Lisääntynyt monikulttuurisuuskin voi auttaa myynnillisen osaamisen lisäämisessä. Meillä on myös loistava perusta teknologisen murroksen hyödyntämiselle, jos uskallamme avoimesti hypätä mukaan kehitykseen ja investoida uusiin teknologioihin. Insinöörimäinen lähestymistapahan meillä jo on.”

Emme ole osanneet hyödyntää kaikkea potentiaaliamme. Esimerkiksi joukkoistaminen ei yritysmaailmassa ole sillä tasolla kuin se voisi olla. Voi sanoa, että jokainen ihminen on oman työnsä asiantuntija, ja suorittavan työn tekijöillä olisi paljon annettavaa siihen, miten uusia ideoita kannattaa hyödyntää. Toinen heikkous on työnteon kulttuuria koskevan keskustelun yksipuolisuus; katsomme liian suppeasti sitä, mikä on arvostettua työtä tai ei. Kykymme hyödyntää innovaatioita ja tuottaa menestyvää liiketoimintaa ja lopputuotteita ei ole riittävän hyvä.”

”

Näen, että vakavaraisemmat pk-yritykset eivät uskalla kokeilla siipiään kansainvälisesti niin paljon, kuin mihin niillä olisi mahdollisuus. Myyntityö, jonka pitäisi olla tärkein keihäänkärki, on Suomessa yhä aliarvostettua. Se ei koske ongelmanratkaisuun liittyviä innovaatioita – osaamme kyllä myydä teknisiä laitteita kertomalla niiden ominaisuuksista – mutta kun pitäisi myydä jotain vedoten tunteisiin, myyntiponnistelut kuihtuvat ja niitä vähätellään.”

SWOT-analyysi perustuu Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljalan haastatteluun ja liiton ”Työn arvojen monimuotoistuminen” -tutkimukseen, joka toteutettiin keväällä 2014.

Teema Tulevaisuuden työ Teksti ja kuvitus: Saija Sillanpää

Visioita tulevaisuuden ammattinimikkeistä: • Tiedonseuloja • Viestijähuoltaja • Inspiraattori • Visionäärikonsultti • Elämysopas • Yksityisyydensuojaaja • Elämäntapavalmentaja • Non stop -arkiapu • Geenimuotoilija • Lähivalmistuksen mahdollistaja • Monialaosaaja Lähde: Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen -verkkoaivoriihi (PKS Ennakointi ja Ennakointikamari)

Sosiaalinen moniosaaja

saa paikan

Millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan? Pääkaupunkiseutua kartoittavassa ennakointihankkeessa selvitetään, miten ammattitaitoisen työvoiman tarjonta voidaan turvata määrällisesti ja laadullisesti myös tulevaisuudessa.

nnakointihankkeen tuottaman tiedon avulla maalaillaan suuntaviivoja avuksi esimerkiksi oppilaitosten koulutusten suunnitteluun. – Yhteiskunta muuttuu, monet ammatit häviävät tai vähintään muuttavat muotoaan. Työpaikkailmoituksissa on tänä päivänä monia termejä, joita kaksikymmentä vuotta sitten ei ymmärretty ollenkaan, sanoo PKS Ennakointi -hankkeessa mukana oleva vararehtori Teemu Kokko HAAGA-HELIAsta. Roboteilla ei hoideta mummoja Hankkeen yhteydessä järjestetty verkkoaivoriihi kokosi elokuussa yhteen yli tuhannen vastaajan näkemykset siitä, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Kyselyyn vastasi yritysten ja oppilaitosten edustajia, ja mukana oli myös runsaasti opiskelijoita. Tärkeimmistä taidoista oltiin kaikissa vastaajaryhmissä yhtä mieltä: tulevaisuuden työelämässä ko-

rostuvat moniosaajuus, kansainvälisyys ja sosiaaliset taidot. Monia vastaajia huolestuttivat etenkin väestön ikääntyminen, tiedon määrän lisääntyminen sekä monimutkaistuva tekniikka. Tulevaisuudessa näitä ongelmia ratkomassa voitaisiin nähdä esimerkiksi sote-monialaosaaja, tiedonseuloja ja viestijähuoltaja. Vaikka teknologian ja yhteiskunnan kehitys luo uusia ammattinimikkeitä ja osaamisvaatimuksia, näkyy kyselyn tuloksissa silti vahvimmin sosiaalija terveysalan osaajien jatkuva tarve. Kasvokkain tavattavilla lääkäreillä ja hoitajilla on kova kysyntä vastakin. Moni vastaaja muistutti myös, ettei lapsia ja vanhuksia hoideta yksin teknologian turvin tai robottien avulla. Kasvavaa tarvetta nähtiin myös erilaisille elämänhallintavalmentajille. Opi oppimaan Ennakointia voi tehdä myös yksilötasolla. Huomi-

sen menestyjä on urakameleontti, joka taipuu työelämässä notkeasti eri osaamisalueiden tehtäviin. – Pitää oppia oppimaan. Uran aikana voi joutua uudelleenkouluttautumaan useamman kerran. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa ihminen ei pärjää enää yhdellä osaamisella. Kun toimialojen rajat hämärtyvät ja limittyvät, ihmisiltä vaaditaan joustavuutta ja kimmoisuutta, Kokko linjaa. Vaikka tulevaisuudessa ydinammattiosaamiseen kytkeytyy monia ennakoimattomia osaamisalueita, yksi asia ei Kokon mukaan muutu. – Perusasiat pitää osata. Näitä ovat esimerkiksi digi- ja viestintätaidot, kielitaito ja liiketoiminnan ymmärtäminen, hän luettelee.

Tulevaisuus on sen tekijöissä Ennakointi on iso haaste oppilaitoksille. HAAGA-HELIAssa työelämän osaamistarpeisiin varautuminen näkyy Kokon mukaan esimerkiksi vahvana yhteistyönä yritysten kanssa. Myös opetussuunnitelmia muutetaan osaamisperustaiseen suuntaan, mikä mahdollistaa työn ja koulutuksen integroinnin. Kokko pitääkin tätä varsin tärkeänä opiskelijoiden menestymisen kannalta. – HAAGA-HELIA kulkee etujoukoissa. Ammattikorkeakouluna meille on itsestäänselvyys yhdistää käytäntöä ja teoriaa. Kun opiskelijat menestyvät, myös yritykset menestyvät. ▫

Hubbitti-hanke selvittää maahanmuuttajien tulevaisuuden haasteita

Tavoitteena parempi arki Teksti Sanna Leporanta Kuva: Elina Keckman

HAAGA-HELIAn Hubitti-esiselvityshankkeessa kartoitetaan, millaisia haasteita nuoret, maahanmuuttajataustaiset ja ikääntyvät kohtaavat arjessaan. Tarkoituksena on pohjustaa toimenpiteitä, joilla luodaan parempia lähipalveluita. Samalla luodaan parempaa arkea. Hankkeessa on haastateltu asukkaita Viikin, Laajasalon, Pasilan ja Malminkartanon kirjastoissa. Tarkoitus on ollut kerätä lisätietoa asukkai-

henkisiin ihmisiin, tiloja spontaaniin yhdessä harrastamiseen ja ympäristöjä oman osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen. Ikääntyvät ovat kertoneet haasteistaan arjen tilanteissa tapahtuvissa haastatteluissa. He kaipaavat lisää harrastustiloja ja paikkoja, joissa voisi kohdata muita ihmisiä. Osa toivoo enemmän yhteistoimintaa ja mahdollisuuksia talkootoimintaan. Osa toivoo tietoa ja palvelua

den arjesta, ajankäytöstä ja elämää hankaloittavista kipupisteistä. Hankkeessa ideoidaan palveluja, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia, ja tapoja, jotka mahdollistavat osallistumisen palvelujen kehittämiseen.

myös muuten, kuin verkon kautta. Seuraavaksi hankkeessa toteutetaan kaksi työpajaa, joihin osallistuu mm. Helsingin kaupunginkirjaston, kaupunginosayhdistysten ja yritysten edustajia sekä asukkaita. Hankkeessa ovat mukana Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin kaupungin osallisuus ja neuvonta -yksikkö, Helka eli Helsingin kaupunginosayhdistykset ry, Viikki-Seura ry, Pasila-Seura ry, Malminkartanon Asukasyhdistys ry ja Born Local Oy (www.nearhood.net/). ▫

Nuoret valokuvaavat arjen haasteitaan

Yliopettaja Jarmo Sarkkinen luotsaa Hubbitti-hanketta.

Jatkossa hanke keskittyy erityisesti nuorten ja ikääntyvien haasteisiin. Nuoret osallistuvat kampanjaan kuvaamalla arkensa haasteita kännykkäkameroillaan. Hankkeessa on tullut esille, että nuoret kaipaavat kontakteja saman-

Lisätiedot: jarmo.sarkkinen@haaga-helia.fi

Olympiastadion uudistetaan rakenteiltaan täysin. Kaikki katsomot katetaan ja katsomoalueet modernisoidaan nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Stadionille syntyy myös runsas valikoima monikäyttöisiä kokous- ja toimistotiloja valtakunnallisten urheilujärjestöjen käyttöön.

Olympiastadionin alue laajenee ja muuntautuu kansainväliset mitat täyttäväksi keskukseksi, jolla on edellytykset toimia urheilun arvokisojen ja muiden suurtapahtumien näyttämönä.

Teksti Marko Uutela | Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto K2S

180 HAAGA-HELIAn opiskelijaa mukana

Olympiastadionia modernisoimassa Olympiastadion on seissyt paikallaan jo 75 vuotta. Juhlistetun merkkivuoden jälkeen on tullut aika uudistaa kansakuntaa upeasti palvelleen vanhuksen rakenteita ja koko stadionin toimivuutta. Suomen urheilun kenties kallein ja tärkein rakennushanke on nyt startannut.

lympiastadionilla on hiljalleen aloiteltu perusparannusprosessia. Stadion palvelee käyttäjiä nykymuodossaan vielä vuoden 2015 loppuun, ja varsinaisten rakennustöiden on tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2016. Uudistettu Olympiastadion avataan vuonna 2019. Pyrkimyksenä on kehittää stadionin julkista ilmettä ja päivittää se nykyaikaan. Innovointiyhteistyöhön osallistuu myös suuri joukko HAAGA-HELIAn opiskelijoita koulun kehittämän InnoChallenge -opintojakson kautta. – Olemme tehneet HAAGA-HELIAn kanssa aiemmin yhteistyötä opiskelijoiden harjoittelun osalta. Nyt alkanutta laajempaa kokonaisuutta pohjustimme ammattikorkeakoulun eri yksiköiden ja Stadion-säätiön yhteisessä tapaamisessa jo loppuvuodesta 2013, kertoo Stadion-säätiön markkinointijohtaja Marju Paju. Pajun mukaan yhteistyö on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle. Opiskelijoiden ideoilla on mahdollisuuksia edetä jopa toteutettaviksi asti. Pajun mielestä on tärkeää saada kehitystyöhön erilaisia näkökulmia. – On hienoa saada näkemyksiä eri ikäluokilta ja muutaman vuoden sisällä työelämään astuvalta HAAGA-HELIAn kansainväliseltä opiskelijajoukolta. Haluamme, että uudistettu Olympiastadion on koko kansan stadion, ja näin ollen eri ryhmien ajatukset

ja ideat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jo ensimmäisessä tapaamisessa kävi myös selväksi, että opiskelijoilla on paljon annettavaa tähän kehitystyöhön. Sujuvasti yhteistyössä Pajun mukaan yhteistyö on ollut erinomaista niin ammattikorkeakoulun johdon, opettajien kuin opiskelijoidenkin kanssa. Jatkossa on suunnitteilla mahdollista tutkimus- ja harjoittelijayhteistyötä. HAAGA-HELIAn tutkimus- ja kehityspäällikkö Tuija Toivola on ollut projektissa mukana alusta asti ja seuraa sitä hyvin tiiviisti. Hän on ollut jatkuvasti yhteydessä kehitystyön kaikkiin osapuoliin. – Palautetta on tullut paljon, ja se on ollut positiivista. Opiskelijat ovat olleet innoissaan, kun pääsevät tekemään aitoa suunnitelmaa. Haasteita on tietysti ollut. Esimerkiksi kaikki työskentely on tapahtunut englannin kielellä, mutta tämäkin on otettu hyvin vastaan. Panostus on ollut meidän puoleltamme kohtalaisen suurta. Mukana on kymmenen koulun opettajaa sekä 180 opiskelijaa, jotka on jaettu ryhmiin. Nämä ryhmät kehittelevät ja esittelevät ideoitaan. Opiskelijoiden kehittämiä ensimmäisiä uusia ideoita katsastettiin lyhyiden videoesittelyiden muodossa lokakuussa. Tämän jälkeen opiskelijat jatkokehittelevät ideoitaan, ja marraskuussa on vuorossa niiden lopullinen esittely. Tämän jälkeen ideoista valitaan parhaat ja päätetään mahdollisesta jatkosta. ▫

Teksti ja kuvat Elina Keckman

Ylhäällä: Startup-yrittäjä Maj-Lis Sirén, Kimmo Koski ja Ohto Rainio kokoustivat yhteisen projektinsa tiimoilta, ja myös opiskelija Mihkel Lind (oik.) on mukana Sirénin projektissa. Vasemmalla: Marja Kaijala Helsingin Yrittäjien Pestaamohankkeesta sekä Start-up Schoolia esitellyt Anna Dementyeva.

Yritys Hyvä 10

kannustaa digiuralle HAAGA-HELIAn luotsaaman Yritys Hyvä 10 -hankkeen tavoitteena on synnyttää yritysalkuja ICT-alalle. Tähän mennessä uusia digialan yrityksiä on perustettu jo kolme – ja lisää on tulossa.

ämän vuoden keväällä käynnistetyn Yritys Hyvä 10 -hankkeen tavoitteena on luoda kuusi uutta yritystä muutoshaasteiden parissa painivalle ICT-alalle. Hanketta on markkinoitu digiyrittäjyydestä kiinnostuneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille pitkän linjan ammattilaisille. Hankkeessa HAAGA-HELIAn asiantuntija valmentaa liikeideaansa kehittävää start-upyrittäjää. Ohjelmointikehityksen opiskelijat puolestaan pääsevät opettajansa ohjauksessa työstämään yrittäjän vision teknistä toteutusta. Näin hanke mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistyön.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, ja projektia johtaa HAAGA-HELIAn koulutusohjelmajohtaja Minna Kivihalme. Digiura urkenee Tällä hetkellä yritysvalmennukseen osallistuu muun muassa aiemmin lentoliikenteen palveluksessa työskennellyt Maj-Lis Sirén, jota valmentavat opettaja Teemu Patala ja opettaja Ohto Rainio. Sirénin liikeidea syntyi hänen hakiessaan uutta työtä. – Sanotaanko vaikka näin, että liikeideani on nettiselainpohjainen sovellus, joka toimii työnhakijoiden ja rekrytoijien välillä, ja sen tarkoitus on tuoda molemmille osapuolille lisäarvoa, Sirén

suostuu paljastamaan liikesalaisuudestaan. Sekä Sirén että hänen projektiinsa osallistuvat opiskelijat kokevat hankkeen motivoivaksi. Sirén arvostaa erityisesti saamaansa käytännönläheistä tukea. Hän iloitsee, että on projektin aikana päässyt tapaamaan muita samanhenkisiä ihmisiä ja innokkaita nuoria koodaajia. – Nämä opintopisteet ovat palkitsevia, koska kurssin aikana joutuu hyvin usein totuttujen ohjelmointitapojen ulkopuolelle. Me teemme nyt aitoa projektia aidossa työympäristössä. Tarkoitus on saada aikaan tuote, joka on toivon mukaan erittäin menestyvä. Tämä on ehdottomasti hyvä kurssi, IT-tradenomiopiskelija Kimmo Koski kiittelee.

Kokousbarometri selvittää palaverin pulmakohdat

Digialan yrittäjyyteen liittyvässä Think.IT -tapahtumassa esiintyivät muun muassa ROVIO ja TIVIA, Start-up School ja Pestaamo. Järjestelyissä mukana oli PuskaPromotion, jonka vihreä maskotti hymyilee yläkuvassa.

Tietojohtamisen tehostamisesta laserkeilaukseen Hanke jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun saakka. Aiemmin hankkeen aikana perustettu Fordione Oy on erikoistunut yritysten tietojohtamisen tehostamiseen. Vilike Oy taas digitalisoi liikuntakerhojen ja liikunnanopetuksen toimintaympäristöjä. Muiden hankkeen yritysaihioiden toimialoja ovat esimerkiksi tietotilinpäätös, digitaalinen kustannus, laserkeilaus, ICT-projektiosaaminen ja kierrätys. Tulevaisuus näyttää, onnistutaanko hankkeen myötä synnyttämään tavoitellut kuusi uutta yritystä ja 30 uutta työpaikkaa. ▫

Nämä opintopisteet ovat palkitsevia.

Suomalaiset työntekijät ovat turhautuneita kokoustamisen takia kokoustamiseen, selviää ensimmäisen kerran toteutetusta Kokousbarometrista. Kokousbarometri selvitteli suomalaisten palaverien arkea, ja sen toteuttivat yhteistyössä HAAGA-HELIA ja Re:meet Oy. Vastaajat kokivat, että kokouksen kutsumiselle on lähes aina perusteltu syy, mutta valmistelua ei useinkaan ole tehty kunnolla, jolloin myös toteutus takkuilee. Loppuyhteenvedot jäävät tekemättä ja aikataulut paukkuvat, kun ei ole selvää, kuka tekee ja mitä. Myös osallistujat saavat kritiikkiä: ”Kokouksiin ei saavuta täsmällisesti, ja lisäksi läppäri ja kännykkä vievät monella voiton asian esittäjästä, jolloin kuuntelu ja kommentointi jäävät lapsipuolen asemaan”. Hyvääkin sanottavaa onneksi löytyi: Selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että suomalaiset osaavat arvostaa toistensa mielipiteitä. Tuntuivatko Kokousbarometrin esiin tuomat ongelmakohdat tutuilta? Barometrin tekijät ovat valmistelleet avuksi mm. vinkkilistoja sekä koulutusta. ▫ Lisätiedot: eeva.laurila@haaga-helia.fi janne.orava@remeet.fi

Teksti ja kuva Kati Laitinen

Lassila & Tikanoja:

Tykätty työpaikka ja pidetty partneri Lassila & Tikanoja on tehnyt HAAGA-HELIAn myynnin koulutusohjelman kanssa yhteistyötä useita vuosia. Tämän vuoden alussa yhteistyö laajentui partneriyhteistyöksi.

L Meillä pääsee työskentelemään ympäristöasioiden puolesta, tekipä mitä työtä tahansa. Yrityksemme on myös tutkimustemme mukaan tykätty työpaikka, kertoo Lassila & Tikanojan rekrytointikonsultti Karin Kunnari.

assila & Tikanoja tarjoaa eri alojen opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Myynnin lisäksi paikkoja on tarjolla IT-puolella, asiakaspalvelussa, henkilöstöhallinnossa sekä palkka- ja taloushallinnossa. Vuosien mittaan Lassila & Tikanoja on palkannut HAAGA- HELIAn opiskelijoita myös vakituisiksi työntekijöiksi. – Opiskelijoilla on tosi hyvät tiedot ja taidot tänne tullessaan. Olemme kokeneet heidät hyödyllisiksi, sanoo Lassila & Tikanojan rekrytointikonsultti Karin Kunnari. Kunnari kertoo myös, että tällä hetkellä heillä olisi tilausta etenkin IT-koulutusohjelman opiskelijoille. – IT-alan opiskelijoille voi olla hyvin mielenkiintoista nähdä, miten tällaisen ison pörssiyhtiön järjestelmiä kehitetään. Lassila & Tikanoja käyttää useita erilaisia ITjärjestelmiä niin henkilöstöhallinnon, myynnin, taloushallinnon kuin palkkauksenkin saralla. Kehitystyön myötä uusia järjestelmiä rakennetaan koko ajan. Partneriyhteistyö on sujunut Kunnarin mielestä hyvin. Puolin ja toisin on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Joihinkin harjoitteluhakuihin Kunnari olisi toivonut saavansa enemmänkin hakemuksia. – Olemme avanneet paikat ehkä väärään saumaan. Olisi osattava laittaa hakemukset

oikea-aikaisesti ulos niin, että opiskelijoiden harjoittelut osuisivat kohdalleen. Uramahdollisuuksia luomassa Myös HAAGA-HELIAn partnerimanageri Pirjo Pitkäpaasi on tyytyväinen yhteistyöhön. Lassila & Tikanojalta haetaan samoja asioita kuin muiltakin partnereilta: Uramahdollisuuksia opiskelijoille sekä mahdollisuutta nähdä, millaista osaamista pitää olla, että pärjää tutkinnonmukaisissa työtehtävissä. – Partneriyhteistyö motivoi opiskelijoita. He näkevät, että opiskelu johtaa johonkin, mitä kannattaa tavoitella, Pitkäpaasi sanoo. Partneriyritys hyötyy opinnäytetöistä ja siitä, että se voi rekrytoida opiskelijoita harjoittelijoiksi tai kesätöihin. Yritys voi rauhassa katsoa, onko opiskelija tyypiltään heille sopiva, ja sitten mahdollisesti vakinaistaa hänet. Harjoittelupaikkojen avautumisen ja opintojen päällekkäisyyksien aiheuttamaan ongelmaan aiotaan etsiä ratkaisua tarkemmalla vuosikellosuunnittelulla. – Partneri joutuu tietyllä tapaa huomioimaan lukukausijaksomme ja sen vuosikellon, mitä me elämme. Yrityksen kanssa voi myös aina neuvotella harjoittelun aloitusajankohdasta, Pitkäpaasi muistuttaa.▫

Teksti Pia Hautamäki Kuva Anna Melgin

Rekrytoinnin paikka:

Eurooppalainen myyntikilpailu mittaa tradenomien taidot Eurooppalainen myyntikilpailu haastaa tradenomiopiskelijat näyttämään myyntitaitonsa. Samalla kilpailu houkuttelee yrityksiä seuraamaan tulevaisuuden myynnin tekijöitä ammattiroolissaan – ja jopa palkkaamaan osaavimmat.

ilpailu tekee näkyväksi vaativia b-to-b-myyntityön taitoja ja tarjoaa yrityksille yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Eurooppalainen myyntikilpailu järjestetään kesäkuun alussa Belgiassa. Myyntikilpailussa tuomaristo arvioi myyntikohtaamisen avauksessa onnistumista, myyjän kykyä kartoittaa asiakkaan tarpeet sekä sitä, miten siltaa tarpeiden ja tarjottavan ratkaisun välille rakennetaan. Lisäksi pisteitä saa päätöksen hakemisen taidosta. Tuomaristossa istuu 3-4 tuomaria kilpailua sponsoroivista yrityksistä ja 1-2 korkeakouluedustajaa. Yritysedustajilla on siis hyvä mahdollisuus nähdä tulevaisuuden myynnin tekijä ammattiroolissaan ja testata tulevaisuuden työntekijäpotentiaalin myyntitaitoja. Yritysedustaja voi osallistua kilpailuun myös ostajan roolissa. Ostajan rooliin on tunkua, sillä siinä pääsee henkilökohtaisesti tapaamaan jokaisen oman alkuerän kilpailijan ja näkemään, miten kilpailija adaptoituu ostajan näyttelemään rooliin. Eurooppalaisen myyntikilpailun tavoitteena on lisätä myyntityön koulutusta Euroopassa ja tuoda helpotusta uusien b-to-b myyjien rekrytointiin. On yllättävää, että myyntityötä pääsuuntautumisvaihtoehtona voi opiskella Suomen lisäksi vain Wiener Neustadtissa Itävallassa. Itävaltalaiset ovatkin HAAGA-HELIAn yhteistyökumppanina järjestämässä kilpailua, samoin kuin Turun ammattikorkeakoulu ja belgialainen Vlerick Business School. Lisäksi useat eurooppalaiset korkeakoulut ovat jo ilmoittaneet opiskelijoitaan kilpailuun mukaan. ▫

Yritys, kiinnostuitko yrityssponsorin roolista?

Kilpailijoiden ohella myös tuomaristo oli tiukoilla viime vuonna arviointeja antaessaan. Tuomaristo koostuu yhteistyöyritysten ja korkeakoulujen edustajista.

Ota yhteyttä: pia.hautamaki@ haaga-helia.fi

Teksti Elina Kuismin | Kuva Canon

Canon itsearvioi ja sai paneelissa palautetta

Mistä myyntimenestys koostuu? Suomessa on hyviä tuotteita ja palveluita, mutta niitä ei osata myydä riittävän hyvin. Ammattitaitoisista myyjistä on pulaa, eikä myynti- ja palvelutyötä arvosteta tarpeeksi.

uomi nousuun myynnillä -hanke pyrkii muuttamaan asenteita myynti- ja palveluosaamista kohtaan. Hanke sai alkunsa keväällä 2012, kun Canon Oy:n toimitusjohtaja Harry Nyström otti yhteyttä HAAGAHELIAan. Canon haluaa olla esimerkillinen yrityskansalainen myös Suomessa. – Myyntityöllä ei ole riittävän korkeaa imagoa. Niillä, joilla on luontaista taipumusta myyntityöhön, ei ole halua siihen. Vanhemmat harvoin suosittelevat lapsilleen ensimmäisenä ammattivaihtoehtona myyntityötä, Canon Oy:n kehitysjohtaja Jaakko Muilu toteaa

– Ammattitaidon myymistä, esiintymistaitoa ja vuorovaikutustaitoja voisi opettaa kaikilla kouluasteilla peruskoulusta alkaen. Kehittämistyökalu auttaa arvioinnissa Suomi nousuun myynnillä -hankkeen tavoitteena on konkretisoida, miten yritys menestyy myynnillä ja palvelulla sekä mistä myyntimenestys koostuu. – Myyntityö on kilpailukyvyn moottori, pelkät innovaatiot eivät edistä Suomen kilpailukykyä, toteaa lehtori Johanna Vuori, joka liittyi mukaan projektiin syksyllä 2013.

Canonilla muutoksesta viestitään myös visuaalisuuden voimin.

Vuori on kehittänyt kuuden kulman myynnin kehittämistyökalun (HH6K), jonka avulla arvioidaan yrityksen myyntikulttuuria ja hahmotetaan myynnin kehittämiskohteita. Prosessin aikana yritys tekee 25-kohtaisen arviointimatriisiin pohjalta itsearvioinnin, jossa se kuvaa liiketoimintaansa myynnin näkökulmasta. Yritys palauttaa itsearvioinnin paneelille, joka järjestää arviointipäivän. Arviointipäivänä haastatellaan myynnin eri sidosryhmiä: johtoa, myyjiä, asiakkaita, myynnin tukea ja palveluorganisaation edustajia. Arviointipäivän jälkeen paneeli antaa kokonaisarvionsa yrityksen tilanteesta arviointimatriisia hyödyntäen. Canonilla keskitytään vahvuuksiin HH6K-työkalu pilotoitiin keväällä 2014 kolmessa organisaatiossa, joista yksi oli Canon. – Itsearvioinnin ja arviointipäivän jälkeen raportti tuli todella nopeasti. Sitä käytiin läpi muutama tunti keskustellen. Samalla luotiin suunnitelma toiminnan kehittämiseen, Jaakko Muilu kertoo. Heikkouksien sijaan Canonilla keskitytään tehokkuuteen ja vahvuuksiin, jotka nimenomaan ovat organisaation kilpailutekijöitä. Canonilla panostetaankin nyt johtamiseen ja viestintään.

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja. Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua. Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

Myyntityö on kilpailukyvyn moottori, pelkät innovaatiot eivät edistä Suomen kilpailukykyä.

eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

– Näitä kahta ei voi koskaan tehdä liian hyvin. On tärkeää, miten muutoksista viestitään – sisäisesti, asiakkaille ja sidosryhmien välillä. Tulevaisuudessa on tarkoitus suorittaa uusintamittaus. Muilu kokee tällaiset kehitystyökalut hyödyllisiksi ja suosittelee niiden käyttöä. Kipupisteistä kohti kehittymistä – Pilotoinnit onnistuivat erittäin hyvin. Matriisi todettiin riittävän löyhäksi, että se sopii monelle yritykselle, mutta riittävän tiuhaksi, että se nostaa myynnin kipupisteet esiin. Jos myynti sakkaa, HH6K-työkalulla saa nopeasti kartoitettua nykytilan, Johanna Vuori toteaa. Hän uskoo, että työkalu sopii myynnin kehittämisen eri vaiheissa mille toimialalle tahansa. Arviointi huomioi yrityksen liiketoiminnan ja asiakaskunnan ainutlaatuisuuden. HAAGA-HELIA myy arviointityökalua ja -palvelua yrityksille. Tässäkin tapauksessa kaupankäynti perustuu henkilökohtaiseen myyntityöhön. – HAAGA-HELIAn strategian keskiössä ovat myynti ja palvelu. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittymään. Ammattikorkeakoulujen pitäisi enemmänkin tarjota itseään yritysten yhteistyökumppaneiksi, Vuori sanoo. ▫

Yhteistyössä Teksti Heini Santos | Kuvat Tommi Tuomi

Kohti parempia pelitapahtumia Fanit ovat urheilun elinvoima. Miten seurat voittavat fanien sydämiä, kun ihmisten ajasta ja rahasta kilpailevat työ, perhe, muu viihde ja harrastukset sekä globaalissa kylässä myös suuret ammattilaisseurat?

uluva vuosi on ollut poikkeuksellinen suomalaisissa palloiluympyröissä. Koripallo- ja lentopallomaajoukkueet taistelivat kumpikin tiensä syyskuussa pelattuihin MM-kisoihin. Arviolta 8 500 suomalaisfania matkusti Espanjan Bilbaoon kannustamaan koripallomiehiä ja noin 4 000 Puolan Katowiceen lentopallomiesten tueksi. Fanihuuma valtasi median. Samalla käynnistyi myös HAAGA-HELIAn Sport Business School Finlandin tutkimus- ja kehitysprojekti kori- ja lentopalloliittojen kanssa. Tavoite on tehdä kotimaisista urheilutapahtumista houkuttelevampia tuotteita ja sitä kautta lisätä seurojen taloudellisia resursseja. MM-kisojen lisäksi tietoa hankitaan marraskuun aikana tutkimalla yksi jokaisen miesten Korisliiga- ja lentopallon Mestaruusliiga-joukkueen kotipeli ja selvittämällä tapahtuman laatua ja siihen liittyviä palveluita. – Pyrimme lisäämään tietoa siitä, mikä kullakin joukkueella toimii ja mikä ei, ja teilaamaan mutu-

tuntumaa perustellusti. Sitten tapahtumia ja lopulta myös seuran brändiä on helpompi lähteä kehittämään systemaattisesti, kertoo projektia koordinoiva lehtori Vili Nurmi HAAGA-HELIAsta Fanit eivät ilmesty tyhjästä – Käsittämättömän hyvä fiilis ja ihmisten hyvä mieli jäivät päällimmäisinä mieleen. Suomen värit näkyivät Bilbaossa hyvin positiivisella tavalla, sanoo itsekin paikan päällä hurrannut Nurmi. Vastaavia fani-ilmiöitä nähdään maailmassa isommassa ja pienemmässä mittakaavassa päivittäin. Myös Bilbaossa asiat pantiin perspektiiviin, kun kaupungin oma jalkapallojoukkue Athletic Bilbao pelasi koripallon MM-kisojen aikana ja sai liikkeelle 60 000 paikallista fania. Suomessa syyskuussa nähdystä kansanliikkeestä harvinaisen tekee se, että niin suuri joukko faneja matkusti kauas kotoaan. Nurmi korostaa, että kyse ei ollut vain maajoukkuepelien mahdollistamasta hetkellisestä huumasta. Fanit eivät ilmesty tyhjästä, vaan kyse on johdetusta toiminnasta. Sinnikkäällä työllä seuratkin voivat

Huumori Maskotti Joukkueen kasvot, antaa aiheita lisärekvisiitalle.

Leikkisyys kuuluu olennaisesti faniasuihin.

Lippu tai logo Vahvistaa fanin vakaumuksen.

Jotain ekstraa Varmin tapa päästä hurraamaan kameran edessä, panostus kertoo asian tärkeydestä.

Värit Joukkueen värit viestivät yhteenkuuluvuudesta ja ottavat haltuun kokonaisia katsomoita.

Fanin prototyyppi Latinan sana fanaticus kuvaa ylenpalttista innokkuutta. Faneja on vaikea lokeroida perinteisen demografian määrein. Heitä yhdistävät ennemminkin arvomaailma ja elämyshakuisuus.

saada kannattajat aktivoitumaan tavallisten sarjapelien yhteydessä, ja yleisömäärien kasvu näkyy yhteistyökumppaneissa ja budjeteissa. Kentällä kulkee, mutta talous on tiukalla Koripalloa ja lentopalloa pelataan samoissa halleissa, ja lajit ovat lähes identtisessä tilanteessa: kentällä kulkee, mutta varsinkin seuroissa talous on tiukalla ja katsojia voisi aina olla enemmän. Nurmi toivoo, että yhteistyö Sport Business School Finlandin kanssa auttaa lajeja yhdistämään ja hyödyntämään muuta osaamistaan entistä enemmän. Potentiaalia ainakin olisi.

– Sisäpalloilulajeissa tunnelma on ylivoimainen verrattuna paljon isompiinkin lajeihin. Salit ovat pieniä ja usein täynnä. Hyvästä tunnelmasta kannattaisi kertoa ihmisille. Sitä käytetään kuitenkin huonosti hyväksi markkinoinnissa, Nurmi pohtii. Sport Business School on ollut viime vuosina mukana tapahtumien kehittämisessä enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Yhteistyötä on tehty muun muassa Sport Finlandin, Lahti Regionin, Kuopion kaupungin, Neste Oil Rallin ja Veikkausliigan kanssa. Kori- ja lentopalloliiton kanssa tehtävää projektia tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. ▫

Fanittamassa Itsekin koripalloileville Saara Wahlgrenille ja Hanna Valkeiselle matka Espanjaan koripallon MM-kisoihin oli itsestäänselvyys. – Olimme kuulleet kehuja tunnelmasta EM-kisoissa, joten varasimme matkan heti, kun Suomen paikka kisoissa varmistui. Ja totta kai asujen piti olla asianmukaiset, Wahlgren kertoo. Simpsakat susiasut löytyivät eBaystä, ja niihin tytöt tuunasivat itse Suomiaiheiset topit. Loppusilaus syntyi kuulaan sinisillä piilolinsseillä, eikä panostus jäänyt huomaamatta Bilbaon kaduilla. – Oli melkein kuin olisimme olleet viikon julkkiksia. Jokainen vastaantuleva suomalaisryhmä halusi pysähtyä ottamaan kuvia meistä, ja usein heitä riitti jonoksi asti. Aluksi se on kivaa, mutta loppuviikosta alkoi jo hieman häiritä, Valkeinen sanoo. Matkaa muistellessaan tytöt kuvailevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ainutlaatuiseksi elämykseksi. – Ehdottomasti kisojen upein hetki oli se, kun ennen pelin alkua areenallinen suomalaisia lauloi yhdessä Maammelaulun. En ole ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli aivan upea fiilis, Valkeinen hengähtää. ▫

Uusia ideoita ja osaamista kasvuyritysten ammattilaisille

KASVUYRITYKSEN JOHTAMINEN (30 op) Koulutus on suunniteltu kasvuhakuisten pk-yritysten avainhenkilöille. Koulutuksen aikana osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Koulutusten aikataulu ja hinta Koulutus alkaa Orientaatiotapaamisella to. 8.1. 2015 (klo 9.00-13.00). Koulutuksen päätösseminaari pidetään ke. 17.6. 2015. Koulutus koostuu lähiopetuksesta, kehittämistehtävistä, pienryhmätyöskentelystä ja kehittämishankkeesta, jossa opittua sovelletaan omaan työhön. Työssä oppimista ja kehittämishankkeen tekemistä ohjaavat omalta työpaikalta tuleva mentor ja korkeakoulun asiantuntijaohjaaja. Paikka: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Pasilan toimipisteessä, osoitteessa Ratapihantie 13, Helsinki. Koulutusten hinta on 250 euroa. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja haku viimeistään 31.12.2014 osoitteessa www.haaga-helia.fi/oppis Lisätiedot: Ilkka Uronen, projektipäällikkö, HAAGA-HELIA amk, 050 5720343, ilkka.uronen@haaga-helia.fi

RAY – talo täynnä uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä jo pitkään työelämässä olleille!

27 Katso avoimet työpaikat osoitteessa: www.ray.fi/tyopaikat

Yhteistyössä Teksti Elina Kuismin | Kuvat Jarmo Teinilä

Hyvinvoinnista tuli hotelleille

trendi

Hotel Haagan uudistetussa aulassa katse kiinnittyy vaaleana hohtavaan SKY-Opiston opetushoitola Verson vastaanottoon ja myymälään. Ilmassa leijuu hoitovoiteiden tuoksu, joka houkuttelee hemmotteluun. Tässä hotellissa tarjotaan muutakin kuin majoitusta.

erso muodostaa yhdessä Erimover-liikuntapalveluketjun ja Best Western Plus Hotel Haagan tarjoamien palveluiden kanssa Day Spa -hyvinvointikeskuksen, joka avattiin syksyllä 2014. Day Spa tarjoaa kokonaisvaltaista kauneudenhoitoa, ohjattua sisä- ja ulkoliikuntaa sekä terveellisiä hyvän olon tarjoiluja. – Spa on hyvä lisä hotellimme tarjontaan. Se tuo uutta raikasta ilmettä, Hotel Haagan toimitusjohtaja Päivi Laine sanoo. – Monet hotellivieraat haluavat majoituksen lisäksi jotain ekstraa, kuten mahdollisuuden käydä uimassa tai vesijumpassa ja saunassa. Day Span palvelut ovat hotelli- ja kokousvieraiden lisäksi myös yksityisten asiakkaiden käytössä. Aktiivilomia ja rentoutta kokouksiin Kauneus, terveys ja hyvinvointi ovat kasvava trendi hotellialalla. Ulkomaanmatkailussa liikunta- ja hyvinvointilomien suosio on kasvanut huimasti. – Ihmiset haluavat voida hyvin. Lomat ovat aktiivisia, eivätkä pelkkää löhöilyä. Myös työhyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Day Span tarjonta kiinnostaa kokous- ja juhlapalveluita varaavia yrityksiä.

Ihmiset haluavat voida hyvin. Lomat ovat aktiivisia, eivätkä pelkkää löhöilyä. – Olemme räätälöineet yrityksille työhyvinvointiin liittyviä paketteja, joihin kuuluu hoitoja ja liikuntaa sekä ruokaa ja juomaa. Esimerkiksi pikkujoulujen yhteydessä pidetään hyvinvointiluento, kokeillaan eri liikuntalajeja ja lopuksi syödään hyvin. Ihmiset kokoontuvat yhä sekä työn että harrastus- ja yhdistystoiminnan merkeissä, mutta perinteiset kokoukset ja kurssit ovat vähenemässä. – Yritysten koulutuksissa ei haluta pönöttää valkoisissa paidoissa ja kravateissa, vaan halutaan

Liisi Pesonen ja Sonja Laurén näyttävät, mitä kaikkea SUP-laudalla voi tehdä veden päällä tasapainoillen. He ohjaavat Erimover-liikuntaketjun tunteja Hotel Haagassa.

rentoa ja sujuvaa meininkiä. Yritysten merkkipäivinä juhlat ovat juhlavampia, Laine toteaa. Opiskelijavoimin kauneudenhoitoa ja markkinointia Hotel Haaga työllistää opiskelijoita eri oppilaitoksista ja koulutusohjelmista. HAAGAHELIAsta hotellissa harjoittelevat hotelli- ja ravintola-alan, matkailualan, myynnin ja markkinoinnin opiskelijat. – SKY-Opistossa opiskelee noin 60 opiskelijaa, joten Day Span hoitoja pystytään tarjoamaan isollekin ryhmälle kerralla. Kokousasiakkaat voivat varata ajan esimerkiksi niskahartiahierontaan tai käsihoitoon. Opiskelijoiden kanssa tehdään muutakin yhteistyötä. Restonomiopiskelijat olivat mukana kehittämässä Hotel Haagan Wellness menua ja aamiaistuotteita, ja markkinoinnin opiskelijat ovat työstäneet uudistuneen hotellin markkinointisuunnitelmaa. Uudistuksen myötä hotellin tiloja remontoitiin viihtyisämmiksi. Lisäksi uudistettiin verkkosivut ja markkinointimateriaalit. – Pienessä hotellissa markkinoinnin hallinta on iso prosessi. Olemme sesonkiriippuvaisia, joten tulevan sesongin tuotteiden on oltava ajoissa esillä. Hotel Haaga on ainoa helsinkiläinen hotelli Suomalaiset kylpylät -yhdistyksessä. Tämän

verkoston kautta hotelli saa lisää näkyvyyttä ja uutta asiakaskuntaa. – Tulevaisuudessa aiomme lisätä hyvinvointipalveluitamme. Tänne sopisivat hyvin jumppaja kuntosali sekä parturi- ja kampaamopalvelut, Laine pohtii. Tasapainoilua veden päällä Hotel Haagan sisäuima-allas on suurin Helsingin hotellien altaista. Tarjolla olevista vesiliikuntatunneista erikoisin on SUP-lautailu eli stand-up paddling, ”suppaus”. Hotellin altaaseen mahtuu kerrallaan kahdeksan suppaajaa. Suppaus on surffauksen kantamuoto, jota voi harrastaa monenlaisissa vesiolosuhteissa ulkona ja sisällä. Surffilautaa muistuttavan SUP-lauta sopii myös kuntoharjoitteluun. Sen päällä voi treenata niin kehonhallintaa kuin tasapainoa. – Kun suppaus tuli ensimmäisen kerran Suomeen, mietimme, ettei täällä kukaan ala sitä harrastaa, mutta toisin kävi. Suppauksen suosio kasvoi räjähdysmäisesti viime kesänä. Monet haluavatkin kokeilla, mistä lajissa oikein on kyse, Päivi Laine kertoo. ▫ www.hotelhaaga.fi/day-spa/

Viisi tärkeää tavaraa Teksti ja kuvat: Elina Keckman

TKI-yksikön

tahtonainen

AAGA-HELIAn TKI-projektipalvelupäällikkö Kitte Marttinen puhuu sydämellisesti tiimistään, jonka kanssa hän tukee talon tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TKIyksikkö auttaa muuta henkilöstöä hankehakemusten laadinnassa, kertoo rahoituslähteistä ja innostaa mukaan

toimintaan. Nyt Kitte kertoo silmät säkenöiden uudesta aluevaltauksestaan. HAAGA-HELIAn ja Westminster Business Schoolin viime talvena solmima yhteistyösopimus mahdollistaa sen, että hän yhtenä haagahelialaisista pääsee aloittamaan tohtoriopinnot Westminsterin johtamisen tutkimusryhmässä.

Nämä viisi tärkeää tavaraa auttavat Kitteä jaksamaan. Buddha-patsas

Pienoisveistos

Kalebassi

Matkoilta tuotu Buddha kertoo Kiten kiinnostuksesta erilaisiin elämänkatsomuksiin, joista hän pyrkii poimimaan parhaat palat. Kaiken hullunmyllyn keskellä hiljentymisellä on Kitelle suuri merkitys, ja jo 70-luvulta lähtien hänen rakkain harrastuksensa on ollut jooga.

Mikko Hovin pronssinen veistos kuvastaa taiteen ja kulttuurin merkitystä Kiten elämässä. – Isäni oli taidemaalari, ja kolmesta lapsestani kaksi eli molemmat poikani työskentelevät luovalla alalla, Lallukan taiteilijakodissa lapsuutensa viettänyt Kitte kertoo.

19-vuotiaana Kitte lähti kolmeksi kuukaudeksi työleirille Keniaan. Sieltä hän toi mukanaan kalebassin, jota vaalii edelleen. – Kalebassi muistuttaa minua rohkeudesta ja globaaleista arvoista. Toivon, ettei rohkeuteni häivy iän myötä, Kitte sanoo.

Silmälasit Upouudet silmälasit ovat tarpeelliset intohimoiselle kirjallisuusharrastajalle. Silmälasit muistuttavat myös ikääntymisestä, jonka Kitte toivoo tuovan mukanaan viisautta.

Opiskelijakortti Westminster Business Schoolin opiskelijakortin voimalla Kitte jaksaa seuraavat neljä vuotta eteenpäin. – Opiskelijakortti kertoo sinnikkyydestä, sillä olin päättänyt päästä mukaan tohtoriohjelmaan, vaikka en alun perin olekaan kauppatieteilijä, itsensä voittanut Kitte iloitsee.

Viinistä viiniin Teksti Jouko Mykkänen Kuvat Shutterstock

Viskin suomalainen alkuperä Tämä tarina nojaa neljään premissiin: Ensimmäinen niistä on

oivallus, että viski ja vodka ovat täysin samanlaisia mitä tulee raaka-aineisiin ja tislaukseen. Molemmat ovat tislattuja oluita. Toinen oivallus on, että raaka viski on paljon pahemman makuista kuin vodka (se on siis huonommin tislattu), minkä takia sitä pitää kypsyttää tammitynnyrissä. Kolmas tunnettu tosiasia on suomalaisten huono sietokyky erilaisuutta kohtaan. Viimeisenä voidaan todeta, että suomalaiset ovat maailman parhaita keksijöitä, mutta surkeimpia hyödyntämään keksintöjään kaupallisesti. Epäilen vahvasti, että näistä premisseistä voi vetää sen johto-

päätöksen, että viskin taustalla on suomalainen tislaustaito, tässä tapauksessa huono sellainen. Lienee niin, että täällä oli viime vuosituhannen puolessavälissä joukko tislaajia, jotka tekivät pahan makuista vodkaa. Muut suomalaiset ajoivat heidät pois, ja tämä kansainvaellus päättyi Euroopan toiseen taaimmaiseen nurkkaan, Skotlantiin. Missään muuallakaan eivät huonot tisleet käyneet kaupaksi, eivät aluksi myöskään Skotlannissa. Säästäväiset tislaajat varastoivat kaupaksi käymättömän vodkansa tammitynnyreihin odottamaan myynnin kannalta parempia aikoja. Ja yllätys oli mieluisa, kun huono vodka olikin muuttunut sangen juotavaksi viskiksi muutaman vuoden jälkeen. Tämäkin keksintö meni siis Suomelta sivu suun. Se harmittaa HAAGA-HELIAn lehtori, FM Jouko Mykkänen vastaa muun muassa restonomiopiskelijoiden viiniopinnoista ja kirjoittaa vakituisesti viineistä Helsingin Sanomiin sekä satunnaisesti muihin julkaisuihin. Hän on julkaissut useita kirjoja viineistä ja ravintolapalvelusta sekä artikkeleita gastronomian ja estetiikan välimaastosta. Mykkänen on kiinnostunut myös erilaisista opetuksen kehittämishankkeista viinialalla ja kuuluu European Academy of Wine Educationin hallitukseen. Hän toi Wine and Spirit Education Trust -järjestön (WSET) koulutuksen Suomeen vuonna 1999. Mykkänen on koulutukseltaan FM Helsingin yliopiston estetiikan laitokselta, jonka lisäksi hänellä on myös WSET Diploma. Mykkänen on myös Suomen Sommelierit ry:n hallituksen puheenjohtaja.

meitä vieläkin, sillä tämän syksyn isoveliuutinen oli viski-sanan käytön kieltäminen tavallisilta kansalaisilta. Minä saan toki ammattilaisena kirjoittaa viskistä, mutta epäilen, että tähän tekstiin ei alkoholilain nojalla saa mitenkään viitata. Lopuksi vielä ohje yllä olevan tarinan todentamiseen: Osta pul-

lo 10-vuotiasta Laphroaig-viskiä ja totea sen suunnaton turpeinen maku. Pääset samantasoiseen, mutta halvempaan nautintoon, jos ostat pullon 60 % vodkaa ja kävelet lempisuollesi turpeen hakuun. Parin huikan jälkeen turvetta voi tunkea pulloon. Suodata se seuraavana päivänä vaikka kahvinsuodattimessa ja totea täysin samanlainen väri ja aromi kuin Laphroaigissa. ▫

Koonnut: Ari Nevalainen

Opiskelijoiden yritysideat

Shark Tankissa

HAAGA-HELIAn alumni Mikael Seppälä arvioi opiskelijoiden yritysideoita lokakuun puolessa välissä. Tilaisuus oli nimetty amerikkalaisen tv-formaatin mukaan.

ansainvälisen liiketalouden opiskelijat esittelivät yritysideoitaan HAAGA-HELIAn omassa Shark Tankissa eli Leijonan luolassa, jonka tuomareina toimivat opettaja Hanna Harilainen ja Business Angels Finland Oy:n Mikael Seppälä. Harilainen on tehnyt yli kymmenen vuoden uran hankintatoimen parissa ja hänellä on kokemusta myös yrittäjyydestä. – Business angel, sometimes the devil, Seppälä puolestaan esitteli itsensä. Business Angels Finland Oy etsii sijoittajia innovatiivisille start-up- ja kasvuyrittäjille. Tavoitteena on vauhdittaa start-

up-yritysten kehitystä perustamisesta aina kansainvälistymiseen saakka. Bisnesenkeleiden verkosto tavoittaa henkilökohtaisesti yli 6 000 sijoittajaa Suomessa ja ulkomailla. – Seppälän tausta on paras mahdollinen yritysidearaatia ajatellen, Harilainen toteaa. Hän sijoittaa uusiin yrityksiin ja tuntee lisäksi HAAGA-HELIAn.

Opiskelijoiden yritysideat saivat palautetta idearaadilta.

Yritysideasta valmiiksi yritykseksi Opiskelijoiden laatimat yritysideat jalostetaan myöhemmin pidettävässä business plan -workshopissa yrityssuunnitelmiksi, joista osa hioutuu valmiiksi yrityksiksi. Yritysidearaati hyödytti paitsi opiskelijoita,

myös tuomarina toiminutta alumnia. Seppälä kiinnostui erityisesti kahdesta hänelle esitellystä ideasta. – Seppälä halusi keskustella parin tiimin kanssa mahdollisesta jatkosta. Muutkin tiimit saivat häneltä rakentavia neuvoja. Opiskelijat saavat alumniyhteistyöstä tärkeitä esikuvia puhumattakaan yrityselämäkontakteista. Hyöty on molemminpuolinen, Harilainen kertoo. ▫

Kolumbiaan ammatillista opettajakoulutusta

Palloliiton pilotti käyntiin HAAGA-HELIA on mukana Palloliiton projektissa, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisia jalkapallo-organisaatioita. Oppilaitoksena se tuo hankkeesen muun muassa kokemusta valmennuksen kehittämisestä ja liiketaloudellista asiantuntijuutta. – Koulutamme seurojen toimihenkilöitä. Meillä on laajaa kokemusta valmennustyöstä

Vierumäen myötä, sanoo koulutusohjelmajohtaja Petri Vainio HAAGA-HELIAsta. Koulutuksen avajaisiin Eerikkilän urheiluopistossa lokakuussa osallistui 16 hengen pilottiryhmä, jonka jäsenet edustavat useita eri seuroja ympäri Suomen. Koulutuksen myötä Palloliitto haluaa viedä laatujärjestelmäprojektiaan eteenpäin. ▫

HAAGA-HELIA on aloittanut ammatillisten opettajien koulutuksen Bogotassa, Kolumbiassa. Koulutus käynnistyi tämän vuoden elokuussa ja kestää noin vuoden. Koulutus toteutetaan suomalaista opettajankoulutuksen mallia noudattaen, paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Koulutuksen tavoitteena on yhteistyössä kehittää kolumbialaista ammatillista koulutusta. Uudenlainen toteutus lisää ja vahvistaa myös HAAGA-HELIAn koulutusviennin osaamista. ▫

Kansainväliset opiskelijat tyytyväisiä:

Kuva: Marjo Tynkkynen

HAAGA-HELIA nousi ykköseksi Kansainväliset opiskelijat arvioivat Suomen parhaaksi maaksi opiskella ulkomailla. Vertailun teki StudyPortals ja kyselyyn vastasi lähes 7 000 eri maissa opiskelevaa ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Suomi sai arvosanaksi 9,2 ja oli vertailun ykkönen. Seuraavat sijat menivät Ruotsille ja Tanskalle. Suomalaisista korkeakouluista 12 sai joko loistavan tai erinomaisen arvosanan. Kärkeen sijoittui HAAGA-HELIA ennen Oulun yliopistoa ja Tampereen ammattikorkeakoulua. Suomessa kansainväliset opiskelijat arvostivat erityisesti opetuksen ja henkilöstön tasoa, akateemisia laatuvaatimuksia sekä ulkomaalaisille järjestettyjä palveluja. HAAGA-HELIAssa opiskelee yli 1 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa ja he edustavat 92 eri kansalaisuutta. HAAGA-HELIA on myös ammattikorkeakoulujen ykkönen kansainvälisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määrässä Suomessa. ▫

Englanninkieliset opettajaopiskelijat Walace Reynolds, Jim McWhirr, Mariana Salgado, Kit Srinivasan ja Rakhshanda Khan kuvattiin opintojensa aloituspäivänä 2012.

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai ﬁ-myynti@micros.com

www.micros.ﬁ

Kolumni

Voiko boheemi bodata? Jane Fonda jumppaa, portsarit tankkaavat proteiinia ja bodarit tekevät hauiskääntöjä.

Kuva Nana Simelius

illä välin kun liikuntaväki liikkuu, toimistotyöläiset istuvat. Päätetyöskentelyn seuraukset näkyvät lisääntyvinä ongelmina työterveyslääkärien, fysioterapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. Mainosmiehet pyörittävät rullahiirtä, koodarit kittaavat energiajuomia ja bisnesväki kiristää mieluummin kravattia kuin keskivartaloa. Luovat ja tehokkaat ihmiset, boheemit ja yrittäjät, jättävät punttisalit sikaniskoille ja harrastavat mieluummin jotain muuta. Tämä on sääli, koska kuntoa ja voimaa tarvitaan kaikkialla, myös ajattelutyössä. Fyysinen ja henkinen suorituskyky vahvistavat toinen toistaan.

Kuntoilu eristetään usein omaan karsinaansa, vaikka sen kuuluisi olla luonteva osa työssä jaksamista, työkyvyn ylläpitoa ja päivittäistä elämää. Toimistotyötä tehdään kaikilla aloilla. Yksi yhdistävä nimittäjä meillä alasta riippumatta on – passiivisuuden aiheuttamat ongelmat. Monitori ja mobiili vievät mukanaan: pienikin asia muodostaa ongelmien vyyhdin. Päätteellä istuessa katse seuraa näyttöä, jonka seurauksena pää työntyy eteen ja alkaa pikkuhiljaa jäädä siihen. Ryhti huononee ja kiitos lihaskunnon puutteen, seurauksia tulee kaulan, niskan ja hartioiden lisäksi myös usein selkään. Taukojumppailu tai elokuvissa käyminen ei ole riittävää aktiivisuutta, jos lihaksisto ei riitä kannattelemaan kroppaa. Voimaa tarvitaan, innosti tai ei. Sixpackin tavoittelu ei silti kiinnosta kaikkia, eikä terveys riitä motivoimaan. Mutta voisiko työn laatu motivoida? Entä jos salilta saa kovemman fysiikan ohella myös luovemmat aivot? Entä jos vahvasta kehosta irtoaa parempia juttuja? Entä jos aivot toimivat sitä paremmin, mitä vahvempien hartioiden välissä ne ovat? Voisiko henkistyminen alkaa fyysistymisestä? Mitä enemmän teemme

töitä ja istumme koneella, sitä suurempi on aktiivisuuden tarve. Ilman liikettä keho ei voi hyvin. Sanotaan, että terve sielu terveessä ruumiissa. Terveys tarkoittaa myös riittävää lihaskuntoa. Yksi suosikkiesimerkeistäni on Yhdysvaltain Suomensuurlähettiläs Bruce J. Oreck. Tällä entisellä kehonrakentajalla on autotallin kokoinen selkä, mutta eittämättä myös yhtä leveä CV. Kolumnin kirjoittaja Kukka Laakso on copywriter, kirjailija ja kahvakuulavalmentaja, joka on valmistunut Turun AMK:n Taideakatemiasta kymmenen vuotta sitten. Toimistotyöläisen kuntokirja Nouse ylös! ilmestyy marraskuussa 2014. www.kukkalaakso.com

Valitettavasti punttisalimaailma kärsii edelleen matalasta maineesta: radiotoimittajien kestoaihe on treenaajille ja sheikkereille naureskelu. Se, joka uskaltaa ottaa omat eväät työpaikalle, saa varmasti hassuttelevan toimittajaparin naurut osakseen. Mutta tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ei ole mitään hauskaa. Jotta voisimme minimoida istumisen haittoja, meidän on tehtävä enemmän työtä – fyysistä työtä. Reseptinä voisi olla humanistille hauiskääntöjä, boheemille bodausta ja myyntimiehelle maastavetoa. Ehkä näillä liikkeillä vältämme toimistotyön aiheuttaman katastrofin? ▫

Teksti Anna Melgin | Kuvat Anna Melgin, Sanna Leporanta

Alumnit

HAAGA-HELIAn

Alumnipalvelut uudistuvat

yksy toi muutoksia HAAGA-HELIAn alumnitoimintaan. Teemu Hentunen muutti ulkomaille uusien työhaasteiden perässä, ja alumnit siirtyivät minun vastuulleni. Syyskuun alussa alumnitoiminnot yhdistettiin ura- ja rekrytointipalveluihin ja siirrettiin organisaatiotasolla HAAGA-HELIAn viestinnästä Tutkimus- ja kehittämiskeskukseen. Muutoksen taustalla on halu rakentaa vahvempaa yhteistyötä alumnien, HAAGA-HELIAn kumppaniorganisaatioiden sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden välille. Viihtymistä ei tulla unohtamaan – esimerkiksi jo perinteeksi muodostuneen alumnigaalan järjestämme jälleen keväällä 2015 – mutta haluamme panostaa työelämäyhteyksien vahvistamiseen. Tavoitteemme on, että HAAGA-HELIA olisi alumnin ammatillisen kehittymisen tukena myös valmistumisen jälkeen. Toiminnan muotoja tulevat olemaan esimerkiksi erilaiset verkostoitumistapaamiset ja työelämätaitoja vahvistavat koulutukset. Nähdään HAAGA-HELIAssa! Anna Melgin projektipäällikkö, alumni-, ura- ja rekrytointipalvelut

Mentorien osaaminen opiskelijoiden käyttöön Kolmisenkymmentä alumniamme antoi jälleen arvokasta aikaansa ja osaamistaan nykyisten opiskelijoiden käyttöön, kun HAAGA-HELIAn mentorointiohjelma 2014-2015 käynnistyi syyskuun puolivälissä. Suomenja englanninkieliset ryhmät kokoontuvat vuoden aikana neljästi, ja lisäksi mentorointiparit tapaavat noin kerran kuussa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan lukuvuodeksi 20152016 osoitteessa www.haaga-helia.fi/alumni

Anna Melgin kuuluu itsekin Haaga-HELIAn alumneihin.

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus • Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Lisätiedot: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut Ilkka Uronen, 050 572 0343, ilkka.uronen@haaga-helia.fi Jos tarvitset uutta näkemystä yrityksen kannattavaan pyörittämiseen, Kasvuyrityksen johtaminen -koulutus on sinun valintasi. Opit rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Teemat: • Johtamis- ja strategiaosaaminen • Myynti- ja markkinointiosaaminen verkostotaloudessa • Talous- ja rahoitusosaaminen Koulutuksen osallistujalla tulee olla korkeakoulututkinto tai toisen asteen tutkinto ja laaja työkokemus. Perustelluista syistä opiskelijaksi voidaan ottaa myös muuten työssä pätevöitynyt hakija. Koulutus alkaa 8.1.2014, hinta 250 €.

Johdolle, esimiehille, henkilöstölle: JOHTAMINEN, MYYNTI, PALVELU, VUOROVAIKUTUS • Kokousdesigner™ Johda palavereilla -työpaja • Business Model Canvas -työpajat • Myynnin ja palvelun osaaja – räätälöity koulutus • Sales and Service Skills -sertifikaatti™ • Yksilöcoaching • Biblo – viestinnän ammattilaisten oma nettityökalu HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA • Myynti ja myynnin johtaminen • Menu Engineering - ruokalistasuunnittelu • Boost Your Career with Online Courses • Revenue Management -valmennus ICT JA LIIKETALOUS • Tietohallintomallin perusteet • Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaaminen Lisätiedot: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut SERVICE EXCELLENCE -OHJELMAT • eMBA in Service Excellence (90 ECTS) • Diploma in Service Excellence (30 ECTS) • Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Henkilöstön kehittäminen avoimen AMK:n kautta Tiesitkö, että voit hyödyntää myös avoimen ammattikorkeakoulun väylää oman yrityksesi henkilöstön kehittämisessä. Jos yrityksestäsi löytyy noin 20 henkilöä, jotka haluavat kehittää osaamistaan ammattikorkeakoulussa, voimme

• Opiskelijalla on käytössään opintovalmentaja, joka ohjaa opiskelijan onnistumista opiskelijan tavoitteiden mukaisesti • Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat ja aikataulu

Lisätiedot: Pia Hautamäki, +040 415 6827, pia.hautamaki@haaga-helia.fi (liiketalous) Heidi Kock, 040 488 7543, heidi.kock@haaga-helia.fi (tietotekniikka)

rakentaa yrityksellesi oman räätälöidyn kehittämispolun. Kehittämispolkuja voidaan rakentaa esimerkiksi liiketalouden, tietotekniikan, matkailuja ravintolatoiminnan, johdon assistenttityön jne. koulutusohjelmien tarjonnasta tai yhdistelemällä eri koulutusohjelmien tarjontaa.

• Opiskelijaryhmälle nimetään opintovalmentaja, joka toimii opiskelijoiden mentorina • Opintojen edistymistä seurataan tehostetusti.

Elisa Aunola, 040 488 7186, elisa.aunola@haaga-helia.fi (hotelli- ravintola- ja matkailu) Tuula Tuomainen, 050 305 3209, tuula.tuomainen@haaga-helia.fi (johdon assistentti) Katriina Haverinen, 050 515 0543 , katriina.haverinen@haaga-helia.fi (avoin amk).

Opintopolussa: • Opiskelijat etenevät henkilökohtaisen suunnitelman ja tehostetun opintovalmennuksen tukemana yleisillä opintojaksoilla ja verkkoopinnoissa

Opiskelijat ovat aluksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kun vähintään 60 opintopistettä on suoritettu, opiskelija voi hakea tutkintokoulutukseen. Opiskelijavalinta tehdään opintomenestyksen, opintopistemäärän ja haastattelun perusteella. Valinnan jälkeen opiskelija suorittaa loput henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisista opinnoista.

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

AN A N N I L L A A TA K T A M A HAUSKA ANDIALLA. hde rentoutumaan. öVaplietsrilleä L a ja lä otelliy i Tallinn atkaan h än musiikin, m/s FmIaN uunnak s i lisää m s , ta läv a e a iv s ti s la s a a lainen ä Tallinn t rattois 5.30. su o uluva 0 ja 1 y, päiv O ta alle gistä 8.3 ä paluu k iniris teil tunnin m ä. Sekä meno ett sa. L ähdöt Helsin n e d u u k ess paris in sykke n ruoan kau p u ng n ja hyvä te s to s o n edulliste

Hyvän fiiliksen puolesta!

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

LAHTI

www.cmbravintolat.fi

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Maailmalla Juttusarjassa esitellään opiskelijoiden ja henkilökunnan kuvia ja kokemuksia maailmalta.

Teksti Teemu Kokko Kuvat Teemu Kokko ja Henry Schneider

Huipulle suunnatessa

mieli lepää Keväällä se oli hullu suunnitelma ja haave. Loppukesästä se oli ylimääräisen harjoittelun motiivi. Sitten se oli totista totta.

lin vastannut myönteisesti hyvän ystäväni Henry Schneiderin kutsuun, ja nyt Katalonian korkein huippu, Pica d´Estats, on valloitettu. Kyseinen huippu sijaitsee aivan Espanjan ja Ranskan rajalla 3 143 metrin korkeudessa. Retkeä varten harjoittelimme Suomessa pääkaupunkiseudun ”korkeilla” paikoilla. Pian haaste kuitenkin kasvoi noin kolmikymmenkertaiseksi. Kohti huikeita näköaloja Lennettyämme ensin Barcelonaan ajoimme noin tuhannen metrin korkeudessa sijaitsevalle parkkipaikalle. Olimme varustautuneet kevyesti ja niinpä lähdimme liikkeelle ainoastaan anatomiset reput selässä. Ensi alkuun vaelsimme runsaan kahden kilometrin korkeudessa sijaitsevaan vierasmajaan, jossa vietimme yön. Seuraavana päivänä heti aamiaisen jälkeen aloitimme nousun kohti huippua. Viimeiset parisataa metriä olivat raskaita, mutta näköyhteys huippuun lisäsi taistelumieltä ja kevensi maitohappoisia jalkoja. Lopulta saavutimme huipun vajaan neljän tunnin patikoinnin jälkeen. Palkinto huipun saavuttamisesta oli sykähdyttävä sekä henkisesti että näköalojensa puolesta. Korkeimmalle kohdalle oli pystytetty metallinen risti, johon oli kiinnitetty eri maiden ja urheiluseurojen lippuja. Mekin jätimme sinne HAAGAHELIAn ja Helsingin IFK:n pienoisliput. Aivojen tuuletusta Alastulo oli yllättävänkin raskasta, mutta eteni hitaan varmasti. Kolmisen tuntia myöhemmin saavutimme tutun parkkipaikan, mistä palasimme Barcelonaan. Katalonian katolta laskeuduim-

HAAGA-HELIAn apulaisrehtori Teemu Kokko ripusti oppilaitoksen viirin Pica d’Estatsin huipulle.

me takaisin reaalielämään mielissämme se avaruus, se mahtavuus ja se rauha, jonka vain korkea vuori voi tarjota. Aivot tuulettuivat ja mieli lepäsi. Siellä ne viirit nyt heiluvat tulevien kiipeilijä- ja seikkailijasukupolvien ihmeteltävinä. HAAGAHELIA on siellä, minne se kuuluu: huipulla! Koko hankkeeseen liittyy paljon symboliikkaa. Se oli tietyllä tavalla hullu, siihen sisältyi haave, mutta sen toteutumiseen uskottiin sataprosenttisesti. Toiminta oli kaikilta valmisteluiltaan erittäin systemaattista ja työtä ylimääräisten harjoittelusessioiden muodossa tehtiin paljon. Panimme itsemme likoon – turvallisuusasiat tietenkin koko ajan mielessä pitäen. Näitä huipun tavoitteluja me kaikki tarvitsemme. Koneemme hyrrää arkiajossakin paremmin, kun välillä otetaan tehoja kunnolla irti. ▫

Palkinto huipun saavuttamisesta oli sykähdyttävä sekä henkisesti että näköalojensa puolesta.

Katalonian Pica d’Estasin upeita vuoristomaisemia riittää ihailtavaksi, kun huipulle kipuamiseen kuluu nelisen tuntia.

Päivitä yhteystietosi – osallistut arvontaan! Haluamme palvella teitä, hyvät alumnimme entistä paremmin ja panostamme siksi aiempaa kohdennetumpaan sähköiseen viestintään. Päivitä tiedot osoitteessa: www.haaga-helia.fi > palvelut > palvelumme alumneille > paivitä yhteystietosi. Kaikkien yhteystietonsa viimeistään 14.12. päivittäneiden kesken arvotaan yksi eMBA in Service Excellence -koulutuksen moduuli, jonka arvo on 800 euroa. Moduuli on käytettävä kevään 2015 aikana. Lisätietoja eMBA in Service Excellence -ohjelmasta saat osoitteesta: www.haaga-helia.fi > koulutus > emba.

Päivitä tiedot

eMBA in Service Excellence