Pop-up-shop-in-shop s.6
1# 2013
Virikkeitä työpäivään tarjoaa Hansaprint!
“Brändää myymäläsi
helposti!” CASE: SCANDINAVIAN OUTDOOR STORE
HANSADECON ASENNUSPÄÄLLIKKÖ MIKA KANNISTO PÄIVITTÄÄ TYYLISI s. 23
ERIK BRUUN
JANI HALME JESPER BANGE
Printti & verk
ko
ANDREAS SKANTZE
Kun mainonta muuttuu palveluksi
s.9
STEFAN ENGESETH
+
MUUT GURUT
i Minun juttun
Vanhojen osakekirjojen viehätys
s.24
Markkinahai vaanii s.8 / Vaikea fontin valinta s.26
I
ltasatuna luen tyttärelleni Riitta Karamäen ja Pirjo Mattssonin luomaa Iurima-kivipeikon tarinaa. Iurima aloittaa elämäänsä karulla saarella, löytää ystäviä, ja lopulta alkaa myös oman veneen rakennus. Saarella eläminen on mahdollista, mutta se vaatii kekseliäisyyttä, uteliaisuutta ja ystävien pyyteetöntä tukea. Yritysten ja pienten erehdysten kautta asiat etenevät oikeaan suuntaan. Tosielämässä uteliaisuus ja kekseliäisyys jäävät turhan usein kiireen jalkoihin, erityisesti meillä aikuisilla. Toivomme, että uudistetun lehtemme artikkelit kiinnostavine ihmisineen ja ajankohtaisine aiheineen toimivat arjen inspiraationa sinulle. Jokainen artikkeli on samalla lupaus: Tarjota sinulle tai kollegallesi uusi ajatus, vinkki tai tiedonjyvä, jota voi hyödyntää työssä tai vapaa-ajalla.
Kimmon tärpit:
Andreas Skantze ja Stefan Engeseth s. 14 / Fontti kuljettaa lukijaa s. 26 / Apu löytyi halkopinosta s. 29 2
Hansaprint
”Saarella eläminen on mahdollista, mutta se vaatii kekseliäisyyttä, uteliaisuutta ja ystävien pyyteetöntä tukea.”
Kimmo Mäntysalo Asiakkuusjohtaja Hansaprint Oy kimmo.mantysalo@hansaprint.fi p. 050 523 2268
Hansaprintin ympäristöjohtamisen perustana on ISO 14001 -standardi ja jatkuvan parantamisen periaate: Vähennämme toimintamme aiheuttamia ympäristövaikutuksia joka vuosi. DNV:n myöntämä ISO 14001 -sertifikaatti kattaa Hansaprintin kaikki Suomentoiminnot.
Hansaprint
3
Ainekset:
Hansiön keitti : esittää
n e h e i m a p p Kau my hy
Lehdet, kuvastot, luettelot Myymälämarkkinointi Suoramarkkinointi Tarvepainetut kirjat ja manuaalit Logistiikka & varastointi TagAge Prepress Digimarkkinointi Turvapainotuotteet Laskutulostus Asunto-osakekirjat
Valmistusohjeet: Vatkaa puhelimesta numero 010 5422 tai vispaa hiirellä osoitteeseen www.hansaprint.fi
4
Hansaprint
Sisältö 24 Minun juttuni: Vanhat osakekirjat
12
9
Printin paluu -tapahtuma: Kiinnostavia puhujia, rohkeita näkemyksiä
Teema: Kun mainonta muuttuu palveluksi
26 20
Tekijä: Fonttisuunnittelija
Myymälämarkkinointi:
Saku Heinänen
Elämyksellisyys on yhä tärkeämpi kilpailuvaltti
Printtikuvasto päihittää muut mediat, kun halutaan viestiä laajasta ja monipuolisesta valikoimasta.”
+
11
6
Ajankohtaista
8
Pro: Stefan Engeseth
16 Suunnittelijan opas: Painoprofiilit 18 Painomateriaalit: Paperi 19 Tieto: Onnistuneesti somessa 29 Asiakkaan kanssa 30 Galleria
Tekijät Hans on Hansaprint Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja: Kimmo Mäntysalo (kimmo.mantysalo@hansaprint.fi). Toimitus: Otavamedia Oy, tuottaja Katja Liesilinna (katja.liesilinna@otavamedia.fi). Graafinen suunnittelu: AD Vesa Koskelainen, Otavamedia Oy. Osoitelähde: Hansaprintin yhteysrekisteri Paino: Hansaprint Oy, paperi Edixion 190 g (kansi), Edixion 120 g (sisus).
Hansaprint
5
Ajankohtaista
ANNELI FRANTTI, TERHI RAUHALA
Pop-up-shopin-shop HansaDecon uutuustuote, myymäläkalustesarja HansaModule, vie asiakkaat toiseen maailmaan — yhä uudestaan ja uudestaan.
Miten se toimii? Katso video oheisesta linkistä. Lue myös juttu myymälämarkkinoinnista sivulta 20.
Uuden konseptin tuotekehityksessä lähdettiin
liikkeelle markkinoiden tarpeista: Elämyksellisyyden merkitys myymälöiden menestyksessä kasvaa. Kausivaihteluja, kampanjoita ja lanseerauksia halutaan ilmentää entistä kokonaisvaltaisemmin. Kevyillä ja kestävillä HansaModule-elementeillä rakennat tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden ja toteutat vaihtuvan markkinoinnin helposti. Sielläkin, missä se aiemmin on ollut liian työlästä ja kallista.
01
TODELLA VAHVA HansaModule ei notku raskaampienkaan tuotteiden alla. Katso, mitä tapahtuu kun pöydälle ei nostetakaan kissaa
02
YLLÄTTÄVÄN KEVYT HansaModule on kevyt käsitellä niin kuljetuksissa kuin liikkeessäkin. Myynti ei ole voimalaji eikä sitä saa olla myös-
03
Markkinoinnissa tuote on kuningas, siksi HansaModule on helppo muokata halutun ilmeen mukaiseksi sarjaan
vaan jotakin koko lailla
kään myymäläkalustei-
kuuluvilla edullisilla
järeämpää!
den käsittely.
tulostuselementeillä.
Vaivaton, nopea eHansa
Tagi avaa videon
Suomen
henkilöstä, joka uskaltaa tehdä
ensim-
asioita uudella tavalla.
mäinen
6
HELPPO BRÄNDÄTÄ
NFC-tagi kannessa ja koodit
Uusi eHansa-verkkopalvelu
han kampanjan uudistaminen
tagilla ja QR-koodeilla varustet-
sisäsivuilla houkuttavat
tarjoaa helpon tavan suunni-
onnistuu nopeasti. Asiakastilin
tu tietokirja Bit Bang putkahti
mobiilin käyttäjää katsomaan
tella ja tilata painotöitä, olipa
kautta kampanjan edistymistä
keväällä ulos Hansaprintin pai-
Neuvon ja kirjan tekijöiden
kyse sitten myymälämark-
voi seurata reaaliaikaisesti.
nokoneesta. Nokian teknologia-
videokeskusteluja. Professo-
kinoinnin tai suoramarkki-
neuvonantajan, professori Yrjö
ri Martti Häikiön ja VM Essi
noinnin ratkaisuista. Kaikki
Neuvon elämäkertaan tagi-idea
Ylitalon kirjoittama elämäkerta
tuotteet voidaan räätälöidä
Tutustu palveluun osoitteessa
kyllä sopiikin – onhan kyse
kuuluu Suomalaisen Kirjallisuu-
tarpeen mukaan ja myös van-
www.ehansa.hansaprint.fi
intohimoisesta keksijästä ja
den Seuran julkaisusarjaan.
Hansaprint
Painokoneet lämmittävät taloja
Paina, älä varastoi
Hansaprintin painokoneiden hukkalämpö ei mene harakoille. – Parhaina vuosina olemme myyneet Turku Energian kaukolämpö-
verkkoon 12 000 MWh energiaa ja ostaneet itse noin 4 000 MWh. Tuotamme kolminkertaisesti sen, mitä käytämme, kertoo tehdaspäällikkö Mikko Saarela. Painoprosessin lämpö syntyy, kun nestekaasua kuumennetaan painovärin kuivattamiseksi ja syntyvän poistoilman puhdistamiseksi. Graafisessa teollisuudessa tuiki harvinainen lämmön talteenotto on ollut käytössä Artukaisten tehtaalla yli viisi vuotta. Investointi on sekä ympäristönsuojelullinen että taloudellinen, sillä energialasku on pudonnut reippaasti. – Asiakkaille ekologisen kuormituksen vähentäminen ja kustannustehokkuus on tärkeää – moni haluaa edistää valinnoillaan kestävää kehitystä. Hansaprintin energiataseet ja hiilijalanjälkilaskelmat kertovat tästä hyvää viestiä. Meidän on ollut helppo saada
Tarvepainatus pistää varastot minimiin
painotuotteille joutsenmerkki, emme ole lähelläkään raja-arvoja, sanoo Saarela.
Suomen merkittävin tiedekirjajulkaisija Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura julkaisee noin 80 kirjaa vuodessa. Niistä 40 on humanistisia tiedekirjoja ja osa varsin vähälevikkisiä. – Tarvepainatuksen myötä meidän ei tarvitse kasvattaa varastoja, mutta kirjat ovat kuitenkin joustavasti saatavilla, toteaa seuran kustannusjohtaja Tero Norkola. – Pienin lisäpainos voi olla vain 20 kappaletta. Myös
”Vaikka kirja ei enää olisikaan myyntilistalla tai olisi tarkoitettu vain niche-markkinalle, se on silti loputtomasti saatavilla.”
ensipainoksen kokoa olemme pudottaneet roimasti, eli 250
H
kappalettakin saattaa riittää. Varastoarvon alaskirjaus on kauttaaltaan pienentynyt, hän jatkaa. On-demand-painatuksen
Hansaprintin painokoneiden hukkalämmöllä voidaan lämmittää 600—700 omakotitaloa vuodessa.
mahdollistaa Hansaprintin HansaBook-verkkopalvelu. Palvelualustalla kustantaja voi hallita tilaus-tuotanto-toimitus -ketjuaan ja pitää kirja-aineistot ajan tasalla. Hansaprintin vahvuutena on
ISO 14001
toimitusvarmuus ja pienten erien kustannustehokkuus. – Kysyntään perustuva painatus tuo kirjoille pitkän hännän. Vaikka kirja ei enää olisikaan myyntilistalla
Hansaprintin ympäristöjohtamisessa on käytössä ISO 14001-stan-
tai olisi tarkoitettu vain niche-markkinalle, se on silti
dardi. Strategisena päätöksenä on alentaa jatkuvasti toiminnasta
loputtomasti saatavilla. Kun backlistallamme on yli
aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Standardin päävaatimukset ovat:
1 500 nimikettä, on hienoa todeta, että yhdestäkään ei ole painos loppu.
Ympäristöpolitiikka KYSY LISÄÄ Jenny Eromäki p. 010 542 5854 jenny.eromaki@hansaprint.fi
Suunnittelu Toteuttaminen
Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet Johdon katselmus
Hansaprint
7
Pro
HEINI SANTOS / KUVA:SHUTTERSTOCK
Markkinahai vaanii pinnan alla Vaikka Stefan Engeseth perustaa teesinsä karuihin luonnonlakeihin – syö tai tule syödyksi – hänen tarkoituksensa on kylvää pelkoa vain neuvotteluhuoneissa.
E
ngeseth listaa viime vuonna julkaistussa kirjassaan Sharkonomics kymmenen valkohaiden maailmasta
johdettua ohjetta, jotka kannattaa ottaa
4
Tee markkinatutkimusta haiden tapaan Hait nappaavat koepalan nähdäk-
seen, miltä saalis maistuu ja miten se rea-
8
Liiku tai kuole Paras tapa liikkua markkinoilla on olla nopeampi kuin kilpailijat.
Ongelma on siinä, ettei kukaan tunnu tie-
huomioon markkinakilpailussa. Hans ei
goi hyökkäykseen – onko kyseessä helppo
tävän, kuinka nopeaa se tarkalleen ottaen
tyytynyt siihen, vaan pyysi kirjailijaa
saalis vai taisteleeko se vastaan? Nopein
tarkoittaa. Tärkeintä on kuitenkin istuttaa
sukeltamaan syvemmälle teeseihinsä.
tapa kehittyä markkinoilla on kokeilla
asenne nopeasta liikkeestä organisaation
reaktioita käytännössä.
kulttuuriin.
1
Aloita suunnittelu paljon ennen hyökkäystä Suuret korporaatiot ovat usein enem-
män kultakaloja akvaariossa kuin haita meressä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän
5
Etsi sokea piste ja pure Jokaisella yrityksellä on sokea piste. Mitä vanhemmasta yrityksestä
on kysymys ja mitä enemmän se tietää
9
Tapa tyylillä Haiden hyökkäyksestä selviytyneet kertovat usein, että hai näytti koko
ajan hymyilevän. Niillä on hauskaa ja ne
niillä on tapana keskittyä omaan sisäiseen
alastaan, sitä suurempi on sokea piste.
ovat varsin kekseliäitä tappamistavois-
maailmaansa kuin ajatella, no, akvaarionsa
Sokean pisteen etsiminen on kuin hakke-
saan. Yritysnäkökulmasta on olennaista
ulkopuolisia asioita.
rointia, jossa selvitetään uhrin heikkoudet.
nauttia tekemisestä ja haastaa itseään.
Palomuureja vastaan taistelemisen sijaan
Erityisesti kun puhutaan markkinajohtajis-
selvitä, mistä muurit puuttuvat.
ta, käytä täydellisin tappamismenetelmäsi
2
Älä jumitu historiaan Monet yritykset ovat enemmän kotonaan miettiessään menneitä
kuin katsoessaan tulevaan. Sen riski piilee siinä, että ne alkavat unohtaa olevansa
haavoittuvaisia ja aggressiivisuus jää pois. Luonnossa ei voi koskaan levähtää – haitkin ovat ruokaa muille haille.
3
Lietso paniikkia Paniikki on tehokasta. Se saa hyökkäyksen kohteena olevan yrityksen
6
ja keräät kunnioitusta. Iske odottamattomalla hetkellä Haiden kanssa sukeltaessa hain katoaminen näkyvistä tarkoittaa
ongelmia. Olet puolustuskyvytön saalis. Käytä tätä kilpailijoita vastaan.
7
10
Laadi Sharkonomics-lista Lista hyökkäyksen kohteiksi kaavailluista kilpailijoista
auttaa organisaation jokaista jäsentä pysymään tavoitteissa.
Ajoitus on tärkein menestystekijä Kartoita saaliisi käytöstä sosiaalisessa mediassa, kunnes tiedät siitä
enemmän kuin saalis itse. Sen avulla pystyt
keskittymisen herpaantumaan, ja juuri
ennakoimaan saaliin seuraavan liikkeen
silloin on mahdollisuus ottaa tappava
pinnan alla. Joskus suuretkin yritykset
haukkaus. Kun kilpailijat näkevät brändisi,
ajautuvat vaikeille vesille, ja jos olet
niiden tulisi pelätä kuin meressä lipuisi
seurannut niitä pitkään, voit nähdä milloin
valkohai.
kannattaa hyökätä.
Stefan Engeseth on ruotsalainen kirjailija, puhuja ja Detective Marketingin toimitusjohtaja, joka on rakastanut valkohaita siitä lähtien,
8
Jos haluat kuulla lisää puolustautumistaktiikasta haiden
kun näki ensimmäisen
hyökkäyksiä vastaan, käy osoitteessa www.sharkonomics.com
Tappajahai-elokuvan.
Hansaprint
Teema
ANNELI FRANTTI, KATJA LIESILINNA / KUVAT: VESA KOSKELAINEN, VESSI HÄMÄLÄINEN
Älä arvaile – kohdenna
Printtik&o verk
Arvailevan markkinointiviestinnän ärsyttävyys loppuu ja mainonnasta tulee palvelua, näkee mainostoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme. Entäs printti sitten? – Printillä on käsissään aarre.
Hansaprint
9
Printtik&o verk
”
– Meillä Suomessa yritykset ovat arkoja. Jotkut tahot haluaisivat jopa siirtää verkon IP-osoitteet yksityisen osoitetiedon piiriin.
T
änä syksynä digitaalisessa markkinoinnissa otetaan paljon pieniä ja nopeita askelia, muutos tapahtuu nyt. Halme ennustaa, että alkamassa on tiukentuvien kohderyhmien aika. Digitaalisesta markkinoinnista tulee lopultakin sellaista, mitä sen piti olla alun perin, eli tarkasti kuluttajan käytöksen perusteella valikoituvaa ja kohdennettua. – Enää ei tarvitse kalastella valtavan isosta merestä porukkaa tutustumaan yrityksen palveluun. Verkon tekniikka on nyt valmis ja cookietieto käytössä, joten kuluttajalle voidaan hänen jättämänsä verkkojäljen perusteella tarjota haluttua tietoa ja myös suora siirtymä palveluun. kuluttaja tähän valmis? Riittääkö yrityksillä uskallusta ottaa data käyttöön? Moni netinkäyttäjä haluaa suojata yksityisyyttään, eivätkä yritykset mielellään leimaudu tapakulttuurin rikkojiksi. – Meillä Suomessa yritykset ovat arkoja. Jotkut tahot haluaisivat jopa siirtää verkon IP-osoitteet yksityisen osoitetiedon piiriin. Minusta tässä ollaan parikymmentä vuotta jäljessä maailman menosta. Lainsäätäjien tulisi nyt olla hereillä. Halme odottaakin, että tiedon keräämisestä ja käyttämisestä ryöpsähtää käyntiin kunnon keskustelu, jota käytäisiin yhteiskunnassa ja yrityksissä laajasti. Pohdittavaksi tulisivat niin juridiset kuin eettisetkin periaatteet. Muutos on kuitenkin jo menossa. – Ihmisillä on tapana yliarvioida muutoksen nopeus, mutta aliarvioida sen vääjäämättömyys, Halme naurahtaa. Hän muistuttaa, että yritykset ovat jo vuosia keränneet asiakasdataa eri tavoin. Samoin mediakäytöstämme tallentuu jatkuvasti tietoa. Näiden tietojen yhdistämisessä on roboteille ruokaa, jota ne voivat edelleen jauhaa kohderyhmiksi. – Digimarkkinoinnissa on kyse asiakkaan palvelemisesta. Näkisin, että enemmistö suomalaisista kuluttajista ei ole tästä kohdentamisesta moksiskaan, vaan nimenomaan
Entä onko
10
Hansaprint
haluaa itselleen tehtyä mainontaa. Jos tietty palvelu auttaa eteenpäin ja säästää aikaa, on iso todennäköisyys ostaa juuri kyseiseltä yritykseltä. Ilman kunnollista sisältöä kohdentaminen ei kuitenkaan toimi, eikä pelkkä hintatieto ratkaise kaikkia ongelmia. Pyydetään siis printti hätiin. – Printillä on vuosikymmenten mittainen hyvän kirjoitetun tekstin perinne ja ammattitaito. Kokemukseni mukaan monet verkkolähtöiset kampanjat, vaikkapa Hyvänmielenosoitus tai Bilar-mainonta, pompsahtivat vasta, kun niistä oli kirjoitettu sanoma- tai aikakauslehdessä, Halme toteaa. Paitsi kerronnan vahvistajana, printti toimii markkinoinnissa myös verkon parina. Kun tiedetään, kuka on vastaanottaja, on helpompi tehdä oikeanlaista sisältöä tai ostaa täsmää mediatilaa. Halmeen mukaan printillä on valtava, jalostava vaikutus verkkomainontaan. – Datan hyödyntäminen tuo markkinointiin lisää älykkyyttä. Kun osoitteelliseen suoramainontaan kerätään yhteystiedot verkkokäyttäytymisen perusteella ja asiakaskannoista, on käytössä täsmäase. Nopeasti kotiovelle saapuva kirje, jossa on oikeaa asiaa, avataan heti. Halme korostaakin asiakastiedon arvokkuutta – se jalostuu ajan mittaan asiakkuuspääomaksi. Yhtenä käyttökohteena tälle on sanoma- ja aikakauslehtien kohderyhmäkohtainen liitteistäminen sekä erillispainokset. Segmentointia varten voidaan tehdä vaikkapa 10 eri versiota. – Kun kaikki huutavat verkossa, tulee palvelevasta printtimainonnasta luksusta. Printtimedialla on käsissään aarre, joka pitää saada käyttöön!
PS. Lisää Halmeen ajatuksia printistä ja verkosta sivulla 14.
Jani Halme Luova johtaja Toinen PHD
Sinulle on postia Kohdentaminen, mittaaminen ja monikanavaisuus kietoutuvat toimivaksi kokonaisuudeksi SOK:n käyttötavarakaupan ketjujen markkinoinnissa. Nykypäivän asiakkaat vaativat entistä henkilökohtaisempaa ja
hyödyllisempää markkinointia. Kohdentamisen on perustuttava todelliseen ymmärrykseen, ei mutu-tuntumaan. Tämän vuoksi SOK:n käyttötavarakaupan markkinointijohtaja Pirjo Purovesi korostaa asiakaan tuntemusta.
Printtikuvasto päihittää muut mediat, kun halutaan viestiä laajasta ja monipuolisesta valikoimasta. – Tärkeimpiä työkalujamme ovat asiakasstrategiat, joiden kautta kehitämme ymmärrystämme asiakkaista ja asiakassegmenteistä. Niitä varten olemme analysoineet valtavan määrän ostokäyttäytymiseen liittyvää tietoa sekä tehneet tutkimuksia ja haastatteluja. Ostokäyttäytymistä on kartoitettu niin omien isojen asiakasrekistereiden kuin ulkopuolisen luokituksenkin avulla. Tällä hetkellä markkinointia kohdennetaan asiakasryhmätasolla, ei yksittäisille henkilöille. Kohdennettavan markkinoinnin skaala on laaja: printtikuvastoista ja suorakirjeistä verkko- ja tv-mainontaan. Koska asiakas toimii tänä päivänä monikanavaisesti ja on toisaalta hyvin kanavariippumaton, ei SOK:n markkinoinnissa yleensä lähdetä liikkeelle yhdellä medialla vaan mietitään, mikä yhdistelmä toimisi parhaiten. Oleellista tässäkin on kohdentaminen. – Kampanjoiden mediavalintoja tehdessä mietimme tarkasti, mitä joukkoa tavoittelemme ja miten kyseinen asiakasryhmä käyttää mediaa, Purovesi kertoo. Printtikuvasto päihittää muut mediat, kun halutaan viestiä laajasta ja monipuolisesta valikoimasta. Kuvasto palvelee jopa sellaisenaan, mutta parhaiten se toimii impulssina laajemman tiedon äärelle. – Esimerkiksi Prisman kuvastossa voidaan esitellä tietty kattaus polkupyöriä ja ohjata siitä asiakas verkkoon tai myymälään tutustumaan koko valikoimaan ja tekemään vertailuja. Asiakas valitsee itse hänelle sopivimman kanavan, sanoo Purovesi. – Kunkin kampanjan jälkeen mittamme, saavutimmeko sille asetetut tavoitteet, hän jatkaa. Mittaaminen linkittyykin yhä vahvemmin kaikkeen SOK:n markPirjo Purovesi toimii markkinointijohtajana
kinointiin. – Näen tärkeänä, että markkinointia oikeasti mitataan ja analy-
SOK:n Käyttötavarakaupan ketjuohjauksessa.
soidaan ja sitä kautta kehitetään. Meillä alkaa olla valtavat määrät
Hänen vastuullaan ovat Sokos-, Prisma-,
tietoa, ja nyt kysymys kuuluu, miten parhaiten tulevaisuudessa
Kodin Terra- ja Emotion-ketjujen
hyödynnämme sitä, pohtii Purovesi.
markkinointi ja asiakkuuksien kehittäminen.
rintti &
Hansaprint
11
”Mediankäytössä sukupuolella ei tunnu olevan merkitystä, mutta elämäntyylillä kylläkin.” Anu Seisto
”Niillä, joilla on halvimmat hinnat, on myös tyytymättömimmät asiakkaat. Hintakilpailussa kukaan ei voita, ei edes asiakas.” Andreas Skantze
”Juliste pitäisi ymmärtää jo sadan metrin päästä.”
”Kampanjan menestys todistaa, että hyvä suunnittelu kantaa läpi vuosikymmenten.”
Erik Bruun
Leena Koskinen
”Printtikutsussa pitää todella olla jokin juju.” Jesper Bange
”Kuuntele signaaleja, sopeudu, osallistu keskusteluun, haukkaa koepala ja lähetä printti.” 12
Hansaprint
Stefan Engeseth
”Tiedämme 95 %:n tarkkuudella, mitä tietynlainen mainos tietyssä mediassa tiettynä ajankohtana tuottaa.” Tomi Wirtanen
Teema
ä k k l e P romanssi? HEINI SANTOS/KUVAT: VESA KOSKELAINEN, SHUTTERSTOCK
”Jatkossa markkinointiviestintää tulee meille käytöksemme perusteella ja klikkaa mua -mainonta loppuu.” Jani Halme
Ei suinkaan. Printin ja digin suhde vain paranee vanhetessaan.
Suomen Markkinointiliitto MARK:in kesäkuussa järjestämässä Printin paluu -tapahtumassa kuultiin säkenöiviä puhujia ja pohdittiin printin suhdetta digitaalisiin kanaviin nyt ja tulevaisuudessa. Lopputulos? Printin ei tarvitse tehdä paluuta, vaan ottaa kaikki irti uudesta eksklusiivisesta asemastaan.
”IKEA painaa tänä vuonna 208 miljoonaa kuvastoa.” Mia Boström Hansaprint
13
Mount Everest muutti Skantzen yrityksen.
Engeseth kehottaa kokeilemaan työelämän kilpailutilanteissa sukeltajien käyttämää merkkiä.
Kohdentamisen myötä tarvitaan entistä suurempi määrä kohdistettuja variaatioita.
Andreas Skantze
Stefan Engeseth
Jani Halme
BIG IMAGE SYSTEMS AB
DETECTIVE MARKETING
TOINEN PHD
VUONNA 2003 ruotsalai-
VALKOHAI kiertää saalistaan päätyen yhä lähemmäs ja lähemmäs, tutustuen sen reaktioihin. Samalla taktiikalla Detective Marketingin toimitusjohtaja, Sharkonomics-kirjan kirjoittanut Stefan Engeseth kehottaa yrityksiä liikkumaan sosiaalisessa mediassa. Varsinainen hyökkäys tehdään printillä. – Kuuntele signaaleja, sopeudu, osallistu keskusteluun, haukkaa koepala ja lähetä printti, hän luettelee haimaisen taktiikan perusteita. Engeseth kehottaa yleisöään kokeilemaan työelämän tiukoissa kilpailutilanteissa sukeltajien käyttämää merkkiä, jossa käsi nostetaan hain eväksi pään päälle. Se tarkoittaa, että hai – tai kilpailija – lähestyy takaa. Sosiaalinen media on oiva paikka oman heimon kokoamiseen. Sieltä tulisi löytää uskollisia ja aktiivisia kuluttajia, jotka kokevat yrityksen brändin tai tuotteet omakseen. – Ihmisillä on tapana jakaa sosiaalisessa mediassa negatiivisia asioita, mikä johtuu pitkälti elonjäämisvietistä. Yrityksen on tärkeää tuottaa positiivista, jakamiskelpoista sisältöä ja oppia tuntemaan kohderyhmänsä kuin hai saaliinsa. Vasta, kun markkinoija tuntee heimonsa, on printin aika. Onnistunut printtimainos on kuin peili; vastaanottaja näkee siinä itsensä. Sellaisen luomisessa syvällinen, sosiaalisesta mediasta ammennettu kuluttajatuntemus on kullanarvoista.
KYTTÄÄJÄT.NET, Satelliit-
sen Big Image Systems AB:n toimitusjohtaja Andreas Skantze kollegoineen raapi päitään. He olivat saaneet toimeksiannon toteuttaa aidontuntuinen maisema Mount Everestistä vuoren valloituksen 50-vuotisjuhlaan.
Yrityksemme ei ole koskaan ollut yhtä kannattava kuin sen jälkeen, kun lopetimme kilpailijoista ja tekniikasta puhumisen.
He päättivät matkata paikan päälle ja kiivetä vuoren rinteille. Näkymät tallennettiin panoraamakuvin, hahmotelmin ja äänitallentein. Lopputulos on huikea, 40 metriä korkea, kupolinmuotoinen ja valoin äänin ja ilmastoinnein tehostettu näyttely, jonka suunniteltu 3 kuukauden aukiolo venyi 18 kuukauteen. Tuo tapaus muutti Skantzen keskinkertaisen painoalan yrityksen filosofian perin pohjin. Viidessä vuodessa hän valmisteli uuden strategian ja koulutti koko henkilöstönsä olemaan ajattelematta printtiä. Painetun neliömetrin hinta hyppäsi monikymmenkertaiseksi, mutta niin teki asiakastyytyväisyyskin. – Yrityksemme ei ole koskaan ollut yhtä kannattava kuin sen jälkeen, kun lopetimme kilpailijoista ja tekniikasta puhumisen ja aloimme puhua tuloksista. Ja nythän pitäisi olla talouskriisi! Niillä, joilla on halvimmat hinnat, on myös tyytymättömimmät asiakkaat. Hintakilpailussa kukaan ei voita, ei edes asiakas, Skantze latelee.
Lue lisää sivulta 8.
14
Hansaprint
KLIKKA
! A M UA
tifillarit, Hipstarelli, Hyvänmielenosoitus… Mitä sanottavaa digimiehen maineessa olevalla
HALMEEN povaama
mediatoimisto Toinen PHD:n luo-
markkinointimurros herätti ajatuksia SOK:lta seminaariin saapuneissa mediapäällikkö Anni Sipilässä ja suunnittelupäällikkö Minna Hovissa. – Olemme pitkään pyöritelleet samanlaisia ajatuksia, ja siksi tuntuu vaikealta uskoa kertamurrokseen. Toisaalta tämä antaa vahvistusta päätöksillemme, he pohtivat.
valla johtajalla Jani Halmeella on printistä?
Mainostajat alkavat toden teolla hyödyntää kohdentamisen mahdollisuuksia, joita nykytekniikka asiakasrekistereineen ja ostohistorioineen tarjoaa.
Paljonkin. Halme kuvailee kuluvaa syksyä massaverkkomedian aikakauden aluksi. Mainostajat alkavat toden teolla hyödyntää kohdentamisen mahdollisuuksia, joita nykytekniikka asiakasrekistereineen ja ostohistorioineen tarjoaa. – Nyt markkinointiviestintää menee vielä valtavasti hukkaan. Jatkossa sitä tulee meille käytöksemme perusteella, ja ”klikkaa mua” -mainonta loppuu, Halme ennustaa. Kohdentamisen myötä tarvitaan entistä suurempi määrä kohdistettuja variaatioita samasta sisällöstä. Datarobottien päätettäväksi jää, minkä version kukakin mainoksesta näkee. Mediakohtaisesta profiloinnista – millaisia mainoksia mihinkin mediaan kannattaa sijoittaa – siirrytään aineistokohtaiseen profilointiin. Lue lisää Halmeen ajatuksista sivulta 10.
Printtik&o verk
Erik Bruun alkoi suunnitella 50-luvulla Hartwallille Jaffajulisteita.
Uutta on kuvastoon liittyvä applikaatio, jonka avulla kuvaston sisältöä voidaan rikastaa.
Jesper Bangen suunnittelema pakkaus
Erik Bruun Leena Koskinen
Anu Seisto
Mia Boström
Tomi Wirtanen
HARTWALL
VTT
IKEA
MCDONALD´S
ERIK BRUUN suunnitteli
TEKNOLOGIAN tutkimuskeskus VTT:n viime vuonna 13 maassa toteuttaman tutkimuksen mukaan kuluttajat luottavat edelleen eniten mainontaan, joka julkaistaan painetuissa tiedotusvälineissä. Tyypillisiä käyttäjäryhmiä nousi esiin neljä: hitaat nautiskelijat, kiireiset median sekakäyttäjät, suvaitsevaiset surffailijat ja nuorekkaat digikäyttäjät. Hitaiden nautiskelijoiden vastauksissa printin rooli korostui erityisesti rentoutumiskäytössä. Perusteluissaan he totesivat muun muassa, että laitteiden käyttö vapaaaikana tuntuu työltä ja että suoramarkkinointi johtaa usein tiedonhakuun verkossa. Kiireiset median sekakäyttäjät ja suvaitsevaiset surffailijat käyttivät sujuvasti sekä printtiä että sähköisiä palveluja. Vaikka nuorekkaat digikäyttäjät eivät kokeneet printtiä omakseen, he silti luottivat mainontaan printissä enemmän kuin sähköisissä kanavissa. – Vaikka digidiggaajat ovat yleisesti ottaen nuorempia ja printtiä suosivat vanhempia, kaikissa ryhmissä on kuitenkin kaikenikäisiä. Sukupuolella ei tuntuisi olevan merkitystä, mutta elämäntyylillä paljonkin, kertoi Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tutkimusta johtanut Anu Seisto.
IKEA painaa tänä vuonna
MCDONALD’SILLA uskotaan mittaamiseen. Vuodesta 2006 alkaen McDonald’s Finlandilla on syötetty tietoa BrandScience-nimiseen järjestelmään, joka laskee markkinoinnin tuottavuutta jalostamalla dataa matematiikan keinoin. – Meillä on 94–95 prosentin selitysaste. Sillä tarkkuudella tiedämme, mitä esimerkiksi ensi heinäkuussa tietyssä mediassa esiintyvä tietynlainen mainos tuottaa, valottaa McDonald’s Finlandin markkinointijohtaja Tomi Wirtanen.
50- ja 60-luvuilla Hartwallille klassikoiksi kehittyneitä Jaffajulisteita. Viime vuonna Hartwall painoi nostalgisia julisteita uudestaan ja lanseerasi niistä johdetun kampanjan aina tuoteetikettejä myöten.
Juliste pitäisi ymmärtää jo sadan metrin päästä.
Markkinointipäällikkö Leena Koskinen Hartwallilta näkee printin roolin tulevaisuudessakin merkittävänä. – Huomioarvoa tulee olemaan yhä hankalampi saavuttaa viestitungoksessa. Esimerkiksi TV:ssä ja verkossa mainokset ohitetaan näppärästi teknologian ansiosta, eikä se tule ainakaan vähenemään. Bruun muistuttaa nykyisiä katujulisteiden suunnittelijoita siitä, että visuaalinen idea on julisteen pääasia, jonka keksimiseen pitää käyttää aikaa. – Juliste pitää tehdä leikkimielellä, jos kyseessä ei ole vakava asia. Niissä on nykyään liikaa tekstiä, eikä sähkölaitteiden edessä suunniteltaessa osata ajatella matkaa – juliste pitäisi ymmärtää sadan metrin matkan päästäkin.
208 miljoonaa kuvastoa, ja painosmäärä on yhä kasvanut vuosittain. Suomen 350-sivuisen kuvaston painos on 2 miljoonaa kappaletta. – IKEAn kuvasto on Suomen suurin sisustuslehti, naurahtaa IKEA Suomen markkinointiviestintäpäällikkö Mia Boström. Elääkö kerran vuodessa tehtävä suurinvestointi sitten koko vuoden? Boströmin mukaan IKEAssa halutaan pitää kiinni kuvastosta ja sen hyöty on helposti todistettavissa luvuilla. Uutta on kuvastoon liittyvä applikaatio, jonka avulla kuvaston sisältöä voidaan rikastaa, ja myös mainostaa kuukausittaisia kuvaston kautta avautuvia tarjouksia läpi vuoden. Tämän
Meillä on 94–95 prosentin
on mahdollistanut älypuhelinten
selitysaste.
määrän huima kasvu.
Jesper Bange
Wirtanen avasi yleisölle tuloksekasta Hattu nousee nuorisolle -printtikampanjaa, jonka avulla McDonald’s onnistui kohentamaan julkisesti imagoaan työnantajana sekä herättämään sisäistä ylpeyttä työpaikasta. Kampanjailmoituksia julkaistiin 30 eri sanomalehdessä, ja niiden allekirjoittajina näkyivät paikalliset McDonald’syrittäjät.
SUUNNITTELUTOIMISTO BOND
YRITYSILMEISIIN erikoistu-
printtikutsussa pitää todellakin
neen suunnittelutoimisto Bondin
olla jokin juju, Bange miettii.
Jesper Bange vertaa printtiä
Bange hauskuutti yleisöä
illalliseen digitaalisessa pika-
useilla esimerkeillä siitä, miten
ruokamaailmassa.
printtiin on kömmähdysten
– Suunnittelijalle printti on
kautta syntynyt hienoja lop-
jännä. Esimerkiksi kutsut ovat
putuotteita ja miten kekseliäs
nykyään 90-prosenttisesti
printinkäyttö huomataan digita-
digitaalisessa muodossa, joten
lisoituvassa maailmassa.
Hansaprint
15
Suunnittelijan opas
”
ERKKI HÄNNINEN, KATJA LIESILINNA
käyttäytyy eri tavalla eri paperityypeissä, joten on tärkeää, mitä profiilia milloinkin käytetään. Paperin lisäksi ratkaisevaa on painomenetelmä, sanoo projektipäällikkö Erkki Hänninen Hansaprintiltä. Painoprofiilin tärkein tehtävä on muuntaa kuva neliväriseksi eli CMYK-muotoon. Muunnosta kutsutaan värierotteluksi ja se tehdään käyttäen ICC-profiilia. Painoprofiilia käytetään myös vedostuksessa painojäljen simuloimiseen. Paperisen vedoksen lisäksi painojälkeä voidaan simuloida kalibroidulla ruudulla esimerkiksi Photoshopissa tai Acrobatissa. Sekä paperisen vedoksen että ruudun oikeellisuus pitää tarkistaa ja sertifioida profiilikohtaisesti. Miten sitten painotuotteeseen valitaan oikeanlainen profiili? Kun suunnittelija muuntaa kuvan CMYK-muotoon, hän ottaa samalla kantaa siihen, mille paperille ja millä painomenetelmällä kuva painetaan. Arkkioffsetkoneella käytetään yleensä päällystettyä paperia, joten silloin pärjää käytännössä melkein aina ISO Coated v2 -profiililla (FOGRA 39). Heatsetpainamisessa standardiprofiilien määrä kasvaa selvästi. Tämä johtuu paperilaatujen laajasta valikoimasta, joka käsittää paperit Painoväri
voimakkaasti päällystetystä aina sanomalehtipaperiin asti. Toisinaan painotaloon tulee aineistoa, joka on värieroteltu käyttäen ISO Coated v2 -profiilia mutta joka painetaan heatsetrotaatiossa päällystämättömälle paperille. Aineisto on siis tehty arkkipainoa ja vahvasti päällystettyä paperia varten, mutta painetaan eri menetelmällä ja täysin erityyppiselle paperille. – Tiedoston kuvat ovat tällöin liian voimakkaita, mikä näkyy lopputuotteen kuvissa tummuutena ja yksityiskohtien tukkeutumisena. Huonompi paperi ei myöskään pysty kokonaan toistamaan ISO Coatedin suurempaa sävyaluetta. Päinvastaisessa tapauksessa kuvat ovat liian vaaleita, värit haaleita ja kuvista puuttuu kontrasti, Hänninen kuvailee. Onkin tärkeää sopia yhdessä painotalon kanssa, mitä standardinmukaista painoprofiilia käytetään. Erityishuomion ansaitsee tilanne, jossa painotyön kansi ja sisus ovat eri paperia. – Koska kansi painetaan usein arkkioffsetissa ja sisus rullaoffsetissa, käytetään niihin yleensä eri profiileja, toteaa Hänninen.
Painoprofiili on kuvaus painoprosessista, jossa on huomioitu sekä paperi että käytetty painomenetelmä.
Painoprofiili optimoi kuvan teknisesti paperille ja painomenetelmälle. Profiili ei siis paranna kuvan visuaalista laatua vaan pyrkii toistamaan originaalikuvan mahdollisimman tarkasti.
Painoissa käytetään nykyään yleisesti standardiprofiileja, jotka on merkitty lyhenteellä ISO tai PSO (Process Standard Offset). Standardin mukaan tehdyistä profiilipainatuksista mitattu karakterisointidata on nimetty sanalla FOGRA ja sen perässä oleva numero viittaa paperityyppiin ja painomenetelmään.
Onko työhön valittu varmasti oikea profiili? (*
NÄIN OPTIMOIT PAINOTYÖSI LAADUN * )Jos kaipaat apua, ota yhteyttä... Erkki Hänninen p. 010 542 4359 erkki.hanninen@hansaprint.fi
16
Hansaprint
>www.fogra.com Lista FOGRA-numeroista ja niitä vastaavista painomenetelmistä ja paperilaaduista
>www.hansaprint.fi
Hansaprint suosittelee ECI:n standardiprofiilien käyttöä.
Profiilit voi ladata täältä: http://www.hansaprint.fi/p31254-profiilit.html Tarkemmat ohjeet profiilien käytöstä ja painoaineiston valmistuksesta aineisto-oppaastamme: http://www.hansaprint.fi/p31028-aineisto-ohjeet_ja.html
Kuvan muunto CMYK-muotoon Kuvan muuntamisessa käytetään kahta profiilia, lähde- ja kohdeprofiilia. Yleensä muunnos CMYK-muotoon tehdään RGB-kuvasta, jolloin kuvan sisältämä RGB-profiili toimii lähdeprofiilina. Kohdeprofiiliksi valitaan
Näin käytät profiileja painoaineiston valmistuksessa Esimerkissä kuva muunnetaan CMYK-muotoon pdf:n tulostusvaiheessa, InDesignin Exportkomennolla.
painon suosittelema painoprofiili. Kun avaat RGB-kuvan esimerkiksi Photoshopiin, käytä kuvaan tallennettua profiilia. Tämä siksi, että kuva on todennäköisesti säädetty käyttäen juuri sitä profiilia. Tee CMYKmuunnos käyttäen Convert to Profile -komentoa. Talleta kuvan mukana painoprofiili, Photoshop tarjoaa tätä oletuksena tallennusvaiheessa.
Jos muunnat kuvaa, joka on jo valmiiksi CMYK-muodossa, tehdään niin kutsuttu CMYK-to-CMYK muunnos. Muunnos kannattaa tehdä, jos alkuperäisen kuvan väriavaruus on suurempi kuin kohdeprofiilin. Stan-
1. Valitse kuva, avaa se Photoshopissa ja valitse kuvaan talletettu lähdeprofiili.
dardiprofiileista ISO Coatedin väriavaruus on suurin, joten sillä eroteltu
4. Avaa taittoohjelma ja tuo kuva sivupohjaan.
kuva kannattaa muuntaa, jos työ painetaan esimerkiksi pienemmän toistoalueen MFC- tai SC-papereille.
Kuvat voi muuntaa CMYK-muotoon myös vasta PDF:n tulostusvaiheessa. Tämä onnistuu esimerkiksi InDesignilla. Valitse InDesignin Export-valikosta kohta Convert to Destination (Preserve Numbers) ja kohdeprofiiliksi haluttu painoprofiili. Tällöin muuntuvat kaikki RGB-kuvat sekä ne CMYK-kuvat, joihin on sisällytetty muu kuin kohdeprofiili. Toimintatavan etuna on, ettei kuvia tarvitse erikseen muuntaa CMYK-
2. Käsittele kuvaa tarvittaessa. Simuloi kuvaa ruudulla painon suosittamalla painoprofiililla.
muotoon eikä arkistoida. Konversion tuloksen voi tarkistaa Acrobat Pro -ohjelmalla ennen aineiston lähettämistä painoon.
3. Tallenna kuva (.psd, .jpg, .eps).
5. Valitse ”Export” ja tee pdf-tiedosto käyttäen kohdeprofiilina painon suosittamaa painoprofiilia.
Tallenna mukaan lähdeprofiili.
Hansaprint
17
Painomateriaalit
KATJA LIESILINNA
Paperivalintoja kommentoimassa myyntijohtaja Eeva-Liisa Heinaro UPM:ltä sekä ostojohtaja Eero Pohjola ja materiaalisuunnittelija Juha Virtanen Hansaprintiltä.
”
Paperivaihtoehdot ovat lisääntyneet ja eri paperilaatuja käytetään rohkeasti.”
Trendit
Vielä muutos sivumäärään?
Mihin katosi tuttu paperi?
Houkutteleva painotuote ei enää välttämät-
Paperitehtaat valmistavat paperit yleensä
Paperin nimenvaihdolla
tä ole vaalea ja kiiltävä. Yhä tärkeämmäksi
mittatilaustyönä 3–5 viikkoa ennen painamis-
halutaan usein viestiä positii-
on noussut tuntuma: miltä kirjan tai lehden
ta. Sivumäärän muutos tarkoittaa painokoneen
visesta muutoksesta tutkimus-
paperi tuntuu kädessä ja miltä kuulostaa, kun
vaihtamisen lisäksi usein myös rullan levey-
ja kehitystyön yhteydessä.
sivua kääntää?
den muutosta.
Viimeaikaiset nimien vaihdokset
Paperivaihtoehdot ovat lisääntyneet ja eri
Se, saadaanko uusi paperi ajoissa painoon,
ovat liittyneet toimialajärjeste-
paperilaatuja käytetään rohkeasti. Suosittuja
riippuu paperitehtaiden valmistussyklistä: laa-
lyiden jälkeisiin nimikkeistöjen
ovat esimerkiksi erikoislehdissä käytetyt kar-
tuluokkien grammapainoiltaan kevyimpiä ja
yhdenmukaistamisiin ja uusien
heapintaiset, päällystämättömät hienopaperit,
painavimpia papereita valmistetaan harvem-
tuotteiden lanseerauksiin.
joilla tavoitellaan aitoa ja rouheaa mielikuvaa.
min, keskelle osuvia useammin. Yleisimmin
Useilla papereilla on jakelukana-
käytetyissä papereissa viime käden ratkai-
vista riippuen eri nimiä saman
Se varmin valinta
suvaihtoehtoja on enemmän. Nimikkeitä on
paperin arkki- ja rullatuotteelle.
Parasta paperivaihtoehtoa etsitään yleensä
jo valmiiksi muussakin tilausvirtauksessa ja
Koska samaan laatuluokkaan
sävyn, bulkin, pintaominaisuuksien, neliöpai-
mahdollisesti myös varastossa.
kuuluvia rinnakkaisia nimiä on
non ja hinnan kautta.
paljon, kannattaa sopivin paperi
Suunta kohti säästämistä
etsiä yhdessä painon yhteys-
samantyyppisiä vaihtoehtoja. Kun valitaan
Monissa aikakauslehdissä käytetään neliö-
henkilön kanssa.
yleisesti käytetty paperi, saavutetaan niin
painoltaan kevyempää paperia kuin aikai-
tuotannollista kuin logististakin varmuutta.
semmin, esimerkiksi 65-grammaista pape-
Viimeisimpiä nimimuutoksia
Paperia on varmemmin varastossa, se pysty-
ria 70-grammaisen sijaan. Laajalevikkiset
yleisesti käytetyissä aikakaus-
tään painamaan nopeammalla aikataululla ja
suoramarkkinointituotteet saatetaan tehdä
lehtipapereissa:
muutokset pystytään toteuttamaan jousta-
parannetusta sanomalehtipaperista, kun ne
UPM Star Matt > UPM Star Silk
vammin. On myös ympäristön kannalta kes-
aikaisemmin tehtiin kertaalleen päällystetystä
UPM Satin
tävämpää, kun papereita kuljetetaan kerralla
MFC-laatuisesta paperista. Kun suoramarkki-
UPM Satin Plus > UPM Ultra Silk
suurempia kuormia ja käytetään tehokkaam-
nointituotteiden paperivalinta kohdistuu alle
min hyödyksi.
50-grammaisiin laatuihin, myös bulkkisuuden
Kustakin paperin laatuluokasta löytyy useita
merkitys korostuu. Sillä saavutetaan neliöpainon pienenemisestä huolimatta tuntumaltaan paksumpi paperi – ja samalla säästöä jakelukustannuksissa.
18
Hansaprint
> UPM Cote
OTA YHTEYTTÄ Eero Pohjola p. 010 542 3495 eero.pohjola@hansaprint.fi
Tieto
ANNELI FRANTTI
...
!
Onnistuneesti somessa
?
Yritys lähtee mukaan sosiaaliseen mediaan ja avaa näin itselleen uuden liiketoimintaväylän sekä markkinointi-, viestintäja tiedonkeruukanavan. Mukaan tulevat kaikki: niin yrityksen henkilökunta, asiakkaat, kumppanit kuin suuri yleisökin. Mutta – millä säännöillä pelataan? Yritysten somepalvelut sisältävät pääosin viestintää ja markkinointia. Keskeisimmät palvelun käytön oikeudelliset kysymykset liittyvät yksityisyyden suojaan, tekijänoikeuteen, viestintään ja sananvapauteen. Verkossa tapahtuva yksityinen viestintä on lainsäädännöllä määritetty luottamukselliseksi. Tämä pätee myös yhteisöpalveluissa, joissa käyttäjän on
sekä kuluttajansuoja. Tämän jälkeen tarkentuu ja selvenee, miten henkilökunta voi toimia, sanoo asianajaja, VT, OTL Pirkko Pesonen, vastailmestyneen Sosiaalisen median lait -kirjan tekijä. Hän neuvoo miettimään, kenen tehtäviin palvelussa toimiminen ja palvelun ylläpito kuuluvat ja millä tavoin yrityksen sähköpostiosoitetta saa käyttää. Henkilökuntaa varten on hyvä olla suositus siitä, mi-
Henkilökuntaa varten on hyvä olla suositus siitä, miten eri yhteisöpalveluissa esiinnytään: omana itsenä vai yrityksen henkilökuntana. itse määritettävä viestinsä näkyvyys muille. Palveluntarjoajalla ei ole lupa seurata yksityistä viestintää. Evästeiden käyttöön tulkitaan saaduksi suostumus silloin, kun käyttäjä liittyy palveluun. Sananvapaus merkitsee oikeutta julkaista tietoa kenenkään ennalta estämättä ja oikeutta esiintyä anonyymisti. Yksityiselämän tai kunnian suoja tai salassapitovelvollisuus voi rajoittaa tätä oikeutta. Mitä tahansa sisältöä somessa ei siis voi julkaista. Luovan työn tekijänoikeuksia suojaa tekijänoikeuslaki. Sosiaaliseen mediaan kirjautuminen vaatii henkilötietojen luovuttamista. Suomessa henkilötietojen keräämistä ja käyttämistä rajoittaa henkilötietolaki. Käyttöehdot saattavat kuitenkin oikeuttaa palveluntarjoajaa noudattamaan muun valtion lakeja. Esimerkiksi Facebook ilmoittaa noudattavansa maailmanlaajuista safe harbor -periaatetta. Sosiaalisen median kanava vie sisäistä tietoa yrityksen ulkopuolelle, yhteisöpalvelun tarjoajan hallintaan. Niinpä yrityksen on tarkkaan mietittävä, mihin tarkoitukseen kanavaa aiotaan käyttää. Moni yritys onkin jo laatinut ohjeistuksen tätä varten. – Somen käyttö on tietoverkon käyttöä ja siksi yrityksen on syytä laatia henkilökunnan kanssa someohjeet yt-neuvottelussa. Yhdessä tulevat mietittäviksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät kysymykset, viestintä- ja markkinointiohjeet, maineenhallinta
ten eri yhteisöpalveluissa esiinnytään: omana itsenä vai yrityksen henkilökuntana. Monet palvelut eivät hyväksy yleistä yritykseen viittaavaa sähköpostiosoitetta, vaan osoitteen täytyy olla henkilön, joka antaa palveluun henkilötietonsa. Tällöin myös osallistuminen identifioituu henkilöön. – Työnantaja on vastuussa työntekijän henkilötietojen käytöstä työssä, mutta sen on vaikea ottaa juridista vastuuta henkilötietojen leviämisestä ulkopuolisen tarjoamissa verkkopalveluissa. Verkkomaailmassa jokainen on rikosoikeudellisesti vastuussa omista kirjoituksistaan, vaikka toimisikin työtehtävässä, jatkaa Pesonen. Hän muistuttaa, että työntekijöille on korostettava huolellisuutta. Työnantajan puolesta toimiessa käytössä on oltava eri profiili kuin yksityishenkilönä. Yksityishenkilönäkin työntekijän on muistettava lojaalius työnantajaa kohtaan. Jos jotain sattuu, perussääntönä on, että vastuut arvioidaan yhdessä.
Pirkko Pesonen Asianajaja, OTL, VT Asianajotoimisto Pirkko Pesonen
Hansaprint
19
Myymälämarkkinointi
”
TERHI RAUHALA / KUVAT: MIKA OKKO
Se pitää nähdä jo kaukaa, että täältä saa ostaa punaisia poskia ja hikeä.”
ä i s k y m ä l E
Näyttäviä ikkunateippauksia, kutsuvia banderolleja ja teeman mukaan päivitettyjä myymäläkalusteita. Tätä ja paljon muuta on nykypäivän myymälämarkkinointi. Scandinavian Outdoor Storen Leevi Parsamalle olennaista oli koko prosessin vaivattomuus. – Halusimme, että jo kaukaa näkee, mikä kauppa on kyseessä. Siihen tarkoitukseen tilasimme HansaDecolta 18x3 -metrisen ulkobanderollin, kertoo verkkokauppias Leevi Parsama. HansaDecon kädenjälki näkyy myös myymälän näyttävissä ikkunateippauksissa sekä sisällä somisteissa. Parsama kertoo ostaneensa HansaDecosta ennen kaikkea vaivattomuutta. – Myymäläkokonaisuus on valtavan laaja, siellä on paljon eri materiaaleja ja yksityiskohtia. Eihän siitä olisi tullut mitään, jos minun olisi pitänyt soittaa ja murehtia jokaisen detaljin perään.
Tiesitkö? Scandinavian Outdoor Store on osa Partiovaruste-ketjua. Ketjun omistaa Partiotoiminnan tukisäätiö ja liiketoiminnan tuotot lahjoitetaan joka vuosi nuorisotyölle. ”Summat ovat aina olleet kuusinumeroisia. Viime vuonna ensimmäinen numero ei ollut edes ykkönen,” toteaa Leevi
Ulkoilutarvikekauppa Scandinavian Outdoor Storen lippulaivamyymälä avasi ovensa Turun Kuninkojanlaaksossa huhtikuussa. Ulkoilu tarkoittaa Parsaman mukaan kaikkea, mitä tapahtuu, kun olet astunut kynnyksen yli ulkoilmaan. – Kun lähdetään vaikka iltalenkille tuulettumaan, se on outdoor. Suomen sää vaihtelee kiitettävästi ja meiltä löytyy ratkaisut nauttia joka 20
Hansaprint
Parsama tyytyväisenä.
säästä. Eihän ihmistä sade haittaa, vaan kastuminen, Parsama kuvailee. Myymälän konseptin suunnitteluun käytettiin kaikkiaan vuosi. Verkkokauppa on keskeinen osa S.O.S:n liiketoimintaa ja palvelukonseptin ydin onkin ylikanavaisuus. – Meidän myymälämme ovat sovituskoppeja, joihin voi tulla hiplaamaan vaatteita ja elektroniikkaa. Jos tuotetta ei löydy, myymälässä on pääte, josta sen voi tilata ja maksaa saman tien kassaan. Tuote lähetetään sitten suoraan kotiin, Parsama kuvailee. Valikoimissa keskitytään laadukkaisiin, skandinaavisiin merkkeihin. Päämiehiä on noin 150. Tarjolla ovat myös ammattilaistason retkeilytarvikkeet. Outlet-puoli tarjoaa päämiesten ylivuotisia tuotteita todella edullisin hinnoin. Uutuutena Kuninkojalla avattiin laaja lasten myymälä. – Uskon, että Suomessa tälle on tilausta. Kun on kasvettu Reima-iästä ulos, on laadukkaiden ulkoiluvaatteiden valikoima aika vähissä, Parsama toteaa. 6- ja 8-vuotiaiden lasten isä sanoo puhuvansa kokemuksesta.
”Ikkunoissa näkyy hyvin Hansadecon ammattitaito: teippaukset eivät ole aivan yksinkertaisia. Suunnitteluprosessin aikana käytiin keskustelua graafikon ja tuotannon kesken siitä, paljonko luovuutta pitää rajoittaa, paljonko eri ratkaisut nostavat tuotannon vaikeusastetta ja missä menee älyttömyyden raja. Lopputulos on upea”, sanoo Leevi Parsama.
Avaimet käteen Hansaprint hoiti Scandinavi-
Tuotanto- ja toimitusai-
heessa tuoda pöytään oman
an Outdoor Storen mainoste-
koihin kannattaa Holopai-
ammattitaitomme mahdolli-
lineen koko toimitusketjun ja
sen mielestä varata kolme
sista elementeistä, materi-
vastasi myös asennuksesta.
kuukautta.
aaleista ja rakenteista, hän
Jokainen toimitus sisältää
– Se on hyvä ohjenuora.
jonkin verran räätälöintiä.
Hansaprintiin tulee paljon
– Käymme katsomassa asennuspaikan etukäteen, sillä on tärkeää tietää, minkä ikäisestä rakennuksesta on
rohkaisee. myös valmiita tilauksia.
Meille tärkeää on tietää tuotteen käyttötarkoitus.
kyse. Tuleeko teline kauppa-
– Meille tärkeää on tietää tuotteen käyttötarkoitus: lyhyt- vai pitkäaikaiseen käyttöön, sisään vai ulos.
keskukseen vai kivijalkaan?
Entä tuleeko tuotteen kestää
Kiinnitetäänkö se julkisivuun
Räätälöinti luonnollisesti
vai jonnekin muualle? Julki-
pidentää aikaa. Siinä vai-
sadetta tai pakkasta? Näiden
sivuun ei voi noin vain alkaa
heessa, kun kokonaisuutta
tietojen pohjalta valitsemme
poraamaan, vaan on tiedet-
aletaan miettiä suunnittelu-
sekä painotekniikan, että
tävä, mitä pinnan alla on,
toimiston kanssa, kannattaa
-materiaalin, jotta tuote kes-
kertoo HansaDecon myynti-
olla yhteydessä meihin.
tää toivotun ajan, Holopai-
päällikkö Mikko Holopainen.
Voimme jo suunnitteluvai-
nen summaa.
suoraa auringonvaloa, vesi-
Hansaprint
21
Kaupan kriittiset sekunnit Ostopäätös tehdään silmänräpäyksessä. Siinä ajassa esillepanon on tehtävä toivottu vaikutus. Myymälämarkkinoinnilla halutaan
varmistaa, että kuluttaja hahmottaa tarjonnan hyvin ja löytää haluamansa tuotteet helposti. Ennen kaikkea halutaan kuitenkin antaa impulssi heräteostoksien tekemiseen. Yli 75 prosenttia ostopäätöksistä tehdään myymälässä, joten panostukset myymälämediaan ovat perusteltuja. Oikealla esillepanolla tuotteen menekkiä voi lisätä kymmenillä prosenteilla. Vastaavasti väärä sijoittelu voi olla myynnin este. – Yritykset panostavat myymälämarkkinointiin entistä enemmän, vaikka muita
”
Oikealla esillepanolla tuotteen menekkiä voi lisätä kymmenillä prosenteilla.”
mediapanostuksia pienennetään, tietää HansaModule-sarjan tuotepäällikkö Seppo Mero Hansaprintistä. – Trendinä on hakea tuotemerkille näkyvyyttä shop-in-shop tai pop-up-store -tyylisillä ratkaisuilla myymälän sisältä. Omaan osastoon luodaan oman brändin mukainen ilme ja fiilis, hän jatkaa. Enää ei olla kauppapaikan miljöön vankeja, vaan tuote-elämys voidaan viedä loppuun asti ja kohdata kuluttaja juuri ”käsikirjoituksen” mukaan. Samalla tuetaan asiakkaan tuotteesta kokemaa arvoa. Verkkokaupan kasvaessa elämyksellisyys nähdään yhä tärkeämpänä kilpailukeinona kivijalkaliikkeille. Hansaprint vastaa elämyksellisyyttä hakevan kaupan tarpeisiin HansaModule-myymäläkalustesarjalla. – Kun tuotteelle tehdään esimerkiksi kausilanseerausta tai myymälän ilmettä
22
halutaan piristää, näillä myymälämodu-
KYSY LISÄÄ
leilla saadaan rakennettua näyttävä, kes-
Seppo Mero
tävä ja muunneltava kokonaisuus – oma
p. 010 542 5920
tila ja tunnelma, Mero kuvailee.
seppo.mero@hansaprint.fi
Hansaprint
Näin moduli toimii:
HansaModule-tuoteperheen avulla uudistat myymäläsi helposti ja nopeasti.
HansaModulen vahvuus on sen vahvuus. Vaikka
Modulit kiinnitetään puutapeilla. Pöydissä ja
Elementit menevät pieneen tilaan. Kun tuotetta
modulit ovat kevyitä, kyse ei ole kertakäyt-
kuutioissa puolestaan on kuusiokoloavaimella
ei tarvita, sen voi pakata varastoon seuraavaa
tösomisteista. Kalusteet on valmistettu edistyk-
suljettava, lukittava elementti.
kampanjaa varten.
sellisestä GLS®-materiaalista, jonka pinta on
– Myymälähenkilökunta voi itse pystyttää
– Pakkaus on osa hyvää tuotetta ja siksi me
lujaa HDF-levyä. Piikkipaikkojen taustoissa
nämä elementit, jolloin asennuskustannus on
olemme panostaneet HansaModulen kohdalla
on vahvike, jonka ansiosta niihin voi ripustaa
merkittävästi alhaisempi, Seppo Mero kuvai-
myös pakkaussuunnitteluun. Mukana tulevat
painaviakin tuotteita.
lee.
ohjeet ja tarvittavat työkalut, Seppo Mero kertoo.
HansaModule-elementtien päivittäminen käy
Tuloste-elementit kiinnitetään moduliin ilman
Somistusta voi täydentää uusilla moduleilla,
kätevästi sarjaan kuuluvilla tulosteilla, esittelee
liimaa ja työkaluja.
joita on helppo järjestää erilaisiksi kokonai-
HansaDecon asennuspäällikkö Mika Kannisto.
suuksiksi.
Minun juttuni
n e j o t a S noiden i r ta mies
KATJA LIESILINNA/ KUVAT: PASI LEINO
Uudenmaankaupungin Valtamerilaiva Oy:n osakkeet ovat keräilijöiden tavoittelemia koristeellisia ja harvinaisia osakekirjoja. Yksityiskohdista löytyy mm. purjelaivoja, lumpeenlehtiä, merilevää kehyskuviossa ja simpukankuoriassosiaatioita.
Lisää kuvia osakekirjoista: hansaprint.fi/hans
Yrjö Nenoselle vanhat osakekirjat edustavat taidetta.
E
läkepäiviä viettävän Nenosen uran mielenkiintoisimmat vuodet sijoittuvat osakekirjojen painamisen kulta-aikaan 80–90-luvuilla. Silloisen Polytypoksen työpöydällä saattoi painamista odottaa KOPin tai SYPin järjestämä valtava osakeanti, ja kerran myös yksi ainoa, yli 10 miljardin markan arvoinen osakekirja. Juuri tuolloin heräsi Nenosen into keräilyynkin. Vuosien varrella kokoelma on kasvanut 600–700 osakekirjaan. Keräilijän sydäntä lähellä ovat erityisesti painotalojen, pankkien, laivayhtiöiden ja Turun alueen yritysten osakekirjat.
24
Hansaprint
Kekkosella oli paljon suurten metsäyhtiöiden ja puunjalostusyhtiöiden osakkeita. Kyseinen osakekirja on lahja Metsäliiton Teollisuudelta. Marja Oy:n osakekirjan aidon näköiset viinimarjatertut ja käsin tehdyt allekirjoitukset kiinnittävät huomion.
Kokoelman helmiä on Moskovan puhelinlaitoksen osakekirja, jossa on Wallenbergin suvun allekirjoitukset. Osakekirjan repaleinen reuna, kaunis kuvio, vaakunat ja van-
Oy Viasveden laiva Ab:llä oli
han ajan puhelin lisäävät
rekisterissään vain yksi alus,
sen kiinnostavuutta.
Thelma (1934–44). Kapteeni Elis Molander osoittautui mielenkiintoiseksi henkilöksi, joka oli seilannut ympäri maaSuomen Kultaseppä
ilmaa kiertäen niin Kap Hornit
Oy:n osakekirjassa on
kuin Falklandin saaretkin.
käytetty kiinnostavalla tavalla lehtikultaa ja hopeaa.
– Osakekirjat kertovat niin yhtiöiden historiasta kuin osakekirjoihin liittyvistä henkilöistäkin. Välillä oikein yllätyn, kuinka kiinnostavia tarinoita ja yksityiskohtia osakekirjojen kautta löytyy. Halutuimpia keräilykappaleita ovat vanhat, harvinaiset ja koristeelliset osakekirjat, joita Nenonen vertaa taideteoksiin. Niistä voi joutua pulittamaan jopa useita satoja euroja. Arvoa nostavat myös osakekirjoissa esiintyvät tunnetut henkilöt. – En esimerkiksi hevillä luovu Urho Kekkosen tai Risto Rytin nimellä varustetuista osakekirjoista, Nenonen virnistää. Sopii kokeilla. Kysy asunto-osakekirjoista ja muista turvatuotteista: Jussi Ertiö, p. 010 542 4242, jussi.ertio@hansaprint.fi.
Hansaprint
25
Tekijä
SAMPPA HAAPIO / KUVITUS: VESA KOSKELAINEN / KUVAT: SAKU HEINÄNEN
Kauins rhymä kirjiamia Hyvä fontti luo tekstistä johdonmukaisen kokonaisuuden. Fontin valinta – puhumattakaan sen suunnittelusta – onkin tärkeä osa graafista työtä, toteaa Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professori Saku Heinänen.
”F
ontin suunnittelun aloitan aina pienestä a-kirjaimesta. Se on monessa kielessä yleisin kirjain ja siinä on kaikenlaista lenkkiä, muotoa ja sakaraa. Jos a on kovin erikoinen, kirjaintyyppiä ei jaksa kauaa lukea, vaikka idea olisi kuinka hauska. Moni aloittaa pienistä n- ja okirjaimista, sillä niissä on tarpeeksi kaarta ja suoraa viivaa latinalaisen aakkoston dna:ta varten, kertoo Heinänen. Kaikkia hyviä fontteja yhdistää Heinä-
sen mukaan se, että ne luovat yhdenmukaisia ja johdonmukaisia kokonaisuuksia. Verdanan ja Georgian luojana tunnettu Matthew Carter on sanonut, että hyvä fontti ei ole ryhmä kauniita kirjaimia vaan kaunis ryhmä kirjaimia. Klassikkofontin syntyminen on useimmiten sattuman kauppaa. Toisaalta hyvällä markkinoinnilla saa paljon aikaan. Moni kuulu fontti on myös tilaustyö suurelle asiakkaalle. Esimerkiksi Stanley Morison ja Victor Lardent loivat Times New Roman -fontin brittiläiselle The Times
>myfonts.com Kysele, tunnista, hanki.
>ilovetypography.com Hulluna fontteihin? Tässä sivusto sinulle.
>wordmark.it Apua fontin valintaan.
26
Hansaprint
-lehdelle. Arial valittiin aikoinaan Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmän fontiksi. Garamond taas on esimerkki vanhasta antiikvafontista, ja sen suunnitteli ranskalainen kustantaja Claude Garamond 1500-luvulla. Kirjasinten suunnittelu oli vuosisatoja lähtökohtaisesti tekninen laji, jota määritteli painotekniikka. – Aikoinaan ei ajateltu, että luonpa nyt tällaisen persoonallisen designin, vaan lähestymistapa oli huomattavasti käytännöllisempi. Tietoteknisen murroksen jälkeen fonttien määrä on räjähtänyt, ja kirjainsuunnittelusta on tullut arkipäiväinen graafisen suunnittelun osa-alue. Jokainen viestinnän kanssa tekemisissä oleva kysyy säännöllisesti, miten valita oikea fontti oikeaan tarpeeseen. Heinäsellä ei ole yksiselitteistä vastausta. – Fontin valinta lähtee yleensä pisimmästä tekstistä. Tärkeintä on, että sitä on hyvä lukea. Siksi leipätekstin fontiksi ei suositella kovin erikoisia fontteja. Muutenkaan leipätekstin fontilla ei juuri kannata hifistellä, usein tarvitaan asiantuntija erottamaan hienoudet toisistaan. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että pitkään tekstiin printissä kannattaa valita päätteellinen serif-fontti. Niitä on kuvattu raitiovaunukiskoiksi, jotka kiidättävät lukijaa eteenpäin. Horisontaaliset kiskot sitovat kirjaimet toisiinsa. Siksi kirjat ladotaan käytännössä aina serifein. Sen sijaan otsikoiden ja nostojen fontit antavat ulkoasuun enemmän sävyä ja luonnetta. – Moneen käyttökelpoiseen fonttiin saa edullisesti ostettua lisenssin, joten otsikoihin ei ole syytä valita sitä kaikkein ilmeisintä.
i Tämän lehden fonteista:
Clan Pro® Suunnittelija: Lukasz Dziedzic Suunnitteluvuosi: 2008 Julkaisija: FontFont
Plantin® Suunnittelija: Frank Hinman Pierpont Suunnitteluvuosi: 1913 Julkaisija: Adobe
”Toistuvuus ja käytettävyys ovat fontin tärkeimpiä ominaisuuksia.”
SAKU HEINÄNEN
Jos sen sijaan teksti on tarkoitettu nopeaan ja kaukaa lukemiseen, käytetään päätteettömiä fontteja. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyet tekstit kylteissä ja opasteissa. Myös netissä ja televisiossa käytetään päätteettömiä fontteja. Esimerkiksi hyvästä fontista Heinänen nostaa Helsingin Sanomien uuden fontin. – Fontti näytti aluksi aika kesyltä, mutta nyt kun sitä on useamman kuukauden katsellut, niin se on rauhallinen, helposti tunnistettava ja se toimii hyvin niin paperilla kuin netissäkin. Graafisen suunnittelun trendit muuttuvat muotiakin nopeammin. Mitään yksittäistä selkeää trendiä ei ole Heinäsen mukaan näkyvissä.
– Tosin jos katsoo vaikkapa opiskelijoiden töitä, niin 1990-luku ja tietoinen rumuus, jolla haetaan aitoutta ja viimeistelemättömyyttä, on ollut muotia jo jonkun vuoden. – Loppujen lopuksi toistuvuus ja käytettävyys ovat fontin tärkeimpiä ominaisuuksia. Asiakkaallekin on syytä muistuttaa, että mikä tahansa fontti sitten valitaan, niin sen käytössä olisi oltava johdonmukainen. Fontin hienous ja uskottavuus syntyykin juuri siitä, että uskotaan siihen ja että sitä käytetään laajasti ja pitkään. – Masentavinta on nähdä kun koko yritysilme uusitaan, mutta viikon päästä joku esite tai nettisivu onkin tehty aivan eri lailla.
Hansaprint
27
”Luonnostelen ensin paperille” Saku Heinänen suunnitteli Ylelle sen uuden kirjainperheen vuonna 2012. Kaikkiaan 18 eri fonttia käsittäneen perheen työstämiseen meni vuoden päivät. – Yleensä rinnalla joutuu tekemään muitakin töitä, ja itse en ainakaan pysty istumaan kahdeksaa tuntia päivässä piirtämässä kirjaimia. Haluan luonnostella fontin aluksi paperille, vaikka moni suunnitteleekin fonttinsa suoraan tietokoneella. Loppujen lopuksi fonttisuunnittelu on pitkälti vektoripiirtämistä.
Harva elää fonttimyynnillä Varsinaisella fonttisuunnittelulla elää hyvin harva, Suomessakin vain muutama. – Kirjasimia myydään kahdella tavalla: joko lisenssillä tietyin käyttöoikeuksin tai tilaustyönä uniikki fontti asiakkaan tilauksen mukaan. Fontteja syntyy myös muuten, esimerkiksi yritysilmeen uudistuksen sivutuotteena, Saku Heinänen kertoo. Toisaalta fontintekijän ansaintalogiikka voi olla nykyaikana hakusessa. – Internet on nykyään täynnä hyviä ilmaisia fontteja, joten jos vuoden suunnittelusta saa viidenkympin lisenssimaksun, niin onhan se aika huono yhtälö, Heinänen pohtii. Heinänen muistuttaa, että jos haluaa elää fonttimyynnillä, tulee olla valmis piirtämään kaikki pilkut ja itäeurooppalaisten kielten aksenttimerkit. Lisäksi eri leikkauksia voi olla lukuisia. Tosin nykytekniikka helpottaa hieman urakkaa, esimerkiksi fontin paksuutta säätelevillä interpolointisoftilla säästyy eri leikkausten piirtämiseen kuluvaa aikaa. – Toki voi tehdä vain yhdenkin leikkauksen vaikkapa yksittäiseen levynkanteen, mutta useamman leikkauksen piirtäminen lisää totta kai fontin käyttökelpoisuutta.
28
Hansaprint
Asiakkaan kanssa
HEINI SANTOS / KUVAT: PASI LEINO
Apu löytyi halkopinosta
Hesburgerin
Paras ratkaisu vaatii usein luovuutta. Muutama ihminen katsoo Hesburger-ravintoloita hieman erilaisin silmin. Hansaprint on nimittäin jo yli kymmenen vuoden ajan painanut valtaosan ”Heseissä” näkyvistä painotuotteista. Tällä hetkellä säännöllisesti tehdään muun muassa julisteita, menutauluja, tarjotinalustoja ja Lastenklubilaisten MiniHese-lehteä.
esimerkiksi menutaulujen tarvetta on hyvin vaikea ennustaa, Hesburgerin markkinointipäällikkö Pauliina Fredriksson kertoo. Monesti sopivin ratkaisu löytyy kantapään kautta. Niin kävi esimerkiksi menutauluissa käytettävän valokaappimuovin valinnassa. Erityisesti drive-in-ravintoloissa aurinko ja
Kesälomalle lähtiessänikin viritin pari vaihtoehtoa halkopinon kylkeen aurinkoiselle puolelle.” Viime kevään suosikkituote oli ihmisenkorkuinen, smoothie-juoman malliin leikattu pahvisomiste. – Kevät oli vilkas, sillä uusimme kaikki julisteet ja menutaulut. Suunnittelemme aikataulut puolivuosittain ja sovimme painoajat isommille tuotteille. Vakiotuotteiden loppuessa tilaamme lisää tarpeen mukaan –
kosteus koettelevat muovin kestävyyttä, ja se alkaa nopeasti kutistua ja kupruilla. – Testasimme varmaan kymmentä eri muovia – kesälomalle lähtiessänikin viritin pari vaihtoehtoa halkopinon kylkeen aurinkoiselle puolelle. Lopulta päädyimme muovien maahantuojan suosituksesta kokeilemaan
markkinointipäällikkö Pauliina Fredriksson
astianpesukoneiden etupaneelin suojana käytettävää muovia, ja se on käytössä edelleen, Hansaprintin myyntipäällikkö Ari Rantanen muistelee. Myyntipäällikkö Marjo Virolainen Hansaprintiltä puolestaan nostaa esiin tarjotinalustojen paperin valinnan tarkkuuden. – Paperin pitää olla sellaista, että alustat irtoavat pinosta näppärästi yksittäin. Toisaalta paperi ei saa olla liian sähköinen, jotta se liukuu vaivattomasti roskikseen asiakkaiden tarjottimilta. mietitään jatkuvasti, miten asiakkaan prosesseja voisi sujuvoittaa. Painotuotteiden varastointi aiheutti Hesburgerille pitkään harmaita hiuksia, kunnes Hansaprint alkoi viime vuonna toimittaa tuotteet ravintolakohtaisesti pakattuna, ja homma varastolla helpottui. Fredriksson toimittaa nykyään Hansaprintille listan siitä, mitä mihinkin ravintolaan tarvitaan. Hansaprint pakkaa ja merkitsee tuotepaketit tarroilla, mikä nopeuttaa jakelua huomattavasti.
Hansaprintillä
Hansaprint
29
Mustavalkoista magiaa
”Kurkien kuvaaminen, kuten luontokuvaus yleensäkin, vaatii paikallaanoloa ja odottamista. Vietin monta
Luontokuvaaja, kirjailija Heikki Willamo kuvaa
yötä rannan piilokojussa ja
lähes pelkästään mustavalkokuvia ja mieluiten
yhtenä yönä kurjet tulivat
yöaikaan.
lammelle oikealla hetkellä,
– Mustavalkoinen kuva on valokuvaa puhtaimmil-
asettuivat juuri oikeaan
laan. Siinä paino on perusasioilla – sommittelulla,
paikkaan ja sain haluamani
valolla ja rytmillä. Mustavalkoisuus myös etään-
kuvan.”
nyttää valokuvan kohteesta ja kuvaustilanteesta, jolloin kuva saa suuremman symboliarvon, Willamo luonnehtii.
30
Hansaprint
a i r e l l Ga ”Siluetti yötaivasta vasten on
Astu sisään galleriaan ja tutustu laajan yhteistyöverkostomme osaamiseen.
yksi tapa kuvata yötä, ja sen ottaminen onnistuu myös paljon pimeämmässä kuin sävykuvan. Kuvan kettua seurasin kuukauden päivät ja houkuttelin sen paikalle ruoan avulla. Onnistunut kuva vaatii useamman sekunnin valotusajan, joten ketun pitää pysähtyä sopivaan asentoon riittävän pitkäksi aikaa.”
”Minua kiehtoo liikkeen epäterävyys. Onnistuneessa kuvassa suljinajan on oltava riittävän pitkä, sekunnin luokkaa, jolloin taustalle saadaan hienoa vauhtiviivaa. Mielestäni valokuva on huomattavasti parempi väline kuvata liikettä kuin elokuva. Elokuvassa vain liikutaan, mutta valokuvassa liikkeeseen tulee vauhtia.”
Heikki Willamo on pitkän linjan luontokuvaaja ja kirjailija. Hän on pitänyt 18 valokuvanäyttelyä Suomessa ja ulkomailla sekä julkaissut 19 teosta yksin ja yhdessä muiden kanssa, viimeisimpänä Vuosi metsässä (2012). Willamo on Suomen Luonto -lehden keskeisimpiä avustajia. Hansaprint
31
Hansaprint
s n a H ttelee: suosi
! n i i v u k o l e i s ulta
iV e k
Olet lehden viimeisell채 sivulla. On siis aika kuulla mielipiteesi. Mene osoitteeseen hansaprint.fi/hans ja anna palaa. Arvomme 50:lle palautteen antaneelle leffaliput kahdelle. Liput arvotaan 29.11. kaikkien osoitetietojensa j채tt채neiden kesken.
TILAA
HANS!
hansaprint.fi/hans