HELENB Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 1 2013 | www.helen.fi
4 6 14
Tulevaisuuden työpaikan DNA Enemmän voimaa virtaavasta vedestä Kalasatamaan suunnitteilla energiaviisas asuinalue
[ajassa]
Tyytyväisiä yritysasiakkaita SÄHKÖNOSTOSOPIMUKSEN Helsingin Energian kanssa tehneet yritykset ovat tyytyväisiä valintaansa. Yritykset pitivät parhaimpina ominaisuuksina Helsingin Energian henkilöstön asiantuntemusta, yhteistyön sujuvuutta ja lupausten pitämistä, selvisi Helsingin Energian marraskuussa 2012 tekemästä kyselystä sähkönmyynnin asiakkaille. Salkunhallintapalveluissa tärkeimmät tekijät ovat edullinen hinta, onnistuneet hankintasuositukset sekä hyvä markkinatuntemus. Vastaajista 98 prosenttia on halukkaita suosittelemaan Helsingin Energiaa. Asiakkaat arvostavat tuttua ja turvallista kumppania, hyvää palvelua sekä hyviä käyttöraportointipalveluita.
Älyverkoissa kuhisee
Ä
Sävel Plus -raportointipalvelu on otettu yrityksissä hyvin käyttöön. Lähes kaikki vastaajat ovat seuranneet palvelusta yrityksensä sähkönkäyttöä. Käyttäjien mielestä palvelu on selkeä, helppo, ja sieltä näkee hyvin sähkönkulutuksen ja sen muutokset.
Voimalaitosten päästöt alhaisimmillaan
lykäs energiajärjestel-
hajautettuun energiantuotantoon, älykäs
mä muodostuu sähkön ja
energiankäyttö ja asuminen sekä säh-
lämmön ekotehokkaasta
köisen liikenteen palvelut. Uusia palve-
yhteistuotannosta ja sitä
luja kehitetään asiakaslähtöisesti siten,
HELSINGIN ILMANLAATUUN vaikuttavat päästöt,
täydentävästä pientuo-
että vain kilpailukykyiset ratkaisut jää-
eli rikki-, typpi ja hiukkaspäästöt ovat energiantuo-
vät henkiin ja monistuvat.
tannon osalta vähentyneet vuosi vuodelta. Vuonna
tannosta, esimerkiksi aurinkopaneeleista. Lisäksi siihen kuuluu älykäs energian
Älykkäiden energiajärjestelmien
2012 Helsingin voimalaitosten hiukkaspäästöt oli-
käyttö, jossa ohjaavana tekijänä on ener-
avulla voidaan tarjota asiakkaille moni-
vat alhaisimmillaan vuosikymmeniin. Lähivuosina
giatehokkuus. Älykkääksi järjestelmän
puolisia uusia tuotteita ja palveluja, mut-
tehdään vielä mittavat investoinnit kaikilla Helsin-
tekee sekä tiedon että energian virtaa-
ta niiden kautta voidaan tulevaisuudessa
gin Energian tuotantolaitoksilla, jotta vuonna 2016
minen kahdensuuntaisesti, jolloin ener-
vaikuttaa myös koko energiajärjestelmän
voimaan tulevat entistä tiukemmat päästövaati-
gian tuotantoa ja kulutusta voidaan jous-
toimintaan. Kun tuuli- ja aurinkoenergian
mukset täyttyvät.
tavasti ohjata tarpeen mukaan.
määrä energiajärjestelmässä lisääntyy,
Energiantuotannon päästöjen vaikutukset pää-
Eri puolilla Eurooppaa on käynnis-
energian tuotantoa ei voida enää helpos-
kaupunkiseudun ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä
sä satoja älyverkkoihin liittyviä projek-
ti säätää kulutuksen vaihtelun mukaan.
– Helsingin ja lähiseutujen ilmanlaatua huonontaa
teja, joissa uutta teknologiaa pyritään
Tästä syystä kulutuksen jousto ja ohjaus-
ensisijaisesti liikenne. Lisäksi ilmanlaatuun vaikut-
hyödyntämään asumismukavuuden ja
mahdollisuudet sekä energian varastoin-
taa ajoittainen kaukokulkeuma sekä pientaloalu-
energiatehokkuuden parantamiseksi.
ti ovat avainasemassa kehitettäessä en-
eilla erityisesti talvisin puun pienpoltosta syntyvät
Vielä toistaiseksi uudet ratkaisut eivät
tistä toimivampaa energiajärjestelmää.
hiukkaspäästöt.
kustannuksiltaan ole täysin kilpailuky-
Innostus ja innovatiivisuus ovat
kyisiä perinteisten vaihtoehtojen kans-
avaintekijöitä uusien asioiden kehittä-
sa, mutta kuten muussakin kehityksessä,
misessä. Kun uudet älyverkkoihin perus-
näiden hankkeiden kilpailukyvyn arvioi-
tuvat ratkaisut onnistutaan vielä integ-
daan paranevan merkittävästi esikaupal-
roimaan saumattomasti osaksi nykyistä
listen toteutusten jälkeen.
energiajärjestelmää, meillä on kasassa
Helsinkiin parhaillaan rakennettava Kalasatama on Suomen suurin kohde,
Vuoden Kauko on Lemminkäinen Talo Oy
kaikki elementit, joiden avulla päästään
LEMMINKÄINEN OY sai Vuoden Kauko -kunnia-
kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
maininnan, joka myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnassaan edistänyt ekotehokkaan
jonne uusia älyverkkoihin pohjautuvia ratkaisuja suunnitellaan toteutettavaksi.
Markus Lehtonen
Siellä painopisteenä ovat tiiviiseen kau-
kehitysjohtaja
punkirakenteeseen soveltuvat ratkaisut
kaukolämmön ja jäähdytyksen käyttöä. Lemminkäinen on vähentänyt toimintansa ympäristövaikutuksia tuotekehitystä, tuotantoprosesseja ja toimintatapoja kehittämällä. Merkittävin osa
”Teknologiaa hyödynnetään asumismukavuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi.”
rakennusten ympäristövaikutuksista syntyy kuitenkin käytön aikana. Liittämällä rakennukset kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen Lemminkäinen on kehittänyt rakennetun ympäristön ympäristötehokkuutta pitkäjänteisesti ja rakennusten koko elinkaaren huomioiden.
B
16
4
CO2 YHTEISTUOTANNOLLA
8 01 2013 4 8 11 12 14 16
SATSAUS TOIMITILAAN DNA suunnitteli energiapihin, joustavan toimitalon
ALEMMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT
HELENB Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 1 2013 | www.helen.fi
4 Tulevaisuuden työpaikan DNA voimaa 6 Enemmän virtaavasta vedestä suunnitteilla 14 Kalasatamaan energiaviisas asuinalue
Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa.
VIHREÄÄ VESIVOIMAA Lisää tehoa vanhoista vesivoimaloista KAMPIN ENERGIATORI UUDISTUI Esillä energiapalvelut kiinteistöille ja taloyhtiöille HÄN: KEHITYSJOHTAJA ERKKI AALTO Lähienergia ja keskitetty energiantuotanto tarvitsevat toisiaan UUDENLAINEN ASUINALUE Kalasatamaan suunnitellaan älykkäitä energiaratkaisuja
Julkaisija: Helsingin Energia (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN Puh: 09 6171 Faksi: 09 09 617 2360 Internet: www.helen.fi Helen B -lehteä koskevat osoitteenmuutokset: asiakaslehdet@helen.fi, faksi 09 617 2760 Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Sanna Jääskeläinen, Kaj Grönroos, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Inka-Leena Lahtinen, Jussi Rautjärvi, Marko Riipinen, Seija Uusitalo, Roland Westerberg Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta ISSN 1456-7849
BUSINESS TAKAKANSI Energiakatsaus
Kannen kuva: DNA-talo/Tommi Tuomi
Painotuote
KÄPYLÄSSÄ SIJAITSEVA DNA-TALO NÄYTTÄÄ MALLIA, MINKÄLAINEN ON TULEVAISUUDEN TYÖPAIKKA. HELSINGIN ENERGIA TEKEE LÄHEISTÄ YHTEISTYÖTÄ DNA:N KANSSA – NIIN DNATALOSSA KUIN YMPÄRI
UUDEN TYÖN – Meillä on työntekijää kohden käytössä huomattavasti vähemmän neliöitä kuin edellisessä toimipaikassamme. Tästä huolimatta työtyytyväisyys on kasvanut huimasti. Ja tosiaan, mitä mokkaan ja sitrushedelmiin tulee, niin jokaisesta työkerroksesta löytyy myös kahviautomaatti ja hedelmätarjotin. – Kahvila ja muut yhteisölliset tilat ovat kerroksissa heti alussa hissien luona. Toisessa päädyssä, pois kulkureittien varrelta, on rauhallisia tiloja syventymistä vaativaan työskentelyyn. Pohjaratkaisu on mietitty hyvin tarkkaan, Vuoti kertoo. – Ryhmätyöskentelyalueella, Free Zonella, voi rokkikin soida. Ja kun vaikkapa toimitusjohtaja työskentelee ryhmätyöskentelyalueella, se on merkki, että häntä voi vapaasti vetäistä hihasta ja kysyä nopeasti jotain pikkuasiaa. Kirjastoksi nimetyllä alueella teh-
MAAN.
dään sitten töitä kuten kirjastossa yleensäkin, hän lisää.
TEKSTI Matti Välimäki | KUVAT Tommi Tuomi
Lounge-alueita, nojatuoleja, välittömyyttä, värikkyyttä. Cappuccinon miellyttävää pehmeyttä ja appelsiinin pirteyttä. Kierros DNA:n uusissa toimitiloissa Käpylässä tekee vaikutuksen. Perinteisiin koppikonttoreihin tai
”Energiatehokkuus on läsnä kaikissa ratkaisuissa.”
tehdasmaisiin avotoimistoihin tottunut on ihmeissään: työpaikka voi näyttää tältäkin. Hallintojohtaja Vesa Vuoti esittelee noin 550 DNA:laisen uutta työpaikkaa ilmeisen tyytyväisenä:
Energianerokas ja tilatehokas
– Suunnittelun kulmakiviä olivat viih-
DNA-talo on rakennettu YIT:n Energianero-
tyvyys, joustavuus ja kustannustehokkuus.
mallin mukaisesti. Energiatehokkuuteen on
Myös henkilökuntamme osallistui tiiviis-
kiinnitetty erityistä huomiota jo suunnitte-
ti suunnitteluun ja monia uusia ratkaisu-
lu- ja rakennusvaiheessa.
ja testattiin tarkkaan ennen käyttöönottoa, hän kertoo.
– Energiatehokkuus on mukana rakenteissa ja kiinteistöautomaatiossa. Talossa on pa-
Vuoti korostaa, että modernissa, tietoin-
nostettu muun muassa ilmanvuototiiviyteen,
tensiivisessä työssä tarvitaan ihmisten välis-
tehokkaaseen lämmön talteenottoon, led-va-
tä vapaata kommunikaatiota ja spontaaneja
laistukseen ja liiketunnistimiin sekä vähen-
kohtaamisia, joissa syntyy uusia ideoita. Toi-
netty puhaltimien energiankulutusta. Ikku-
saalta tarvitaan myös rauhallisia tiloja syven-
noissa on aurinkokalvot ja ikkunapinta-ala
tymistä vaativaan työskentelyyn.
on optimoitu energiatehokkaaksi, Vesa Vuo-
DNA-talon työpisteistä kaksi kolmasosaa on niin sanottuja mobiilityöpisteitä: – Työntekijät voivat valita työskentelypaikkansa aina joustavasti kulloisenkin työtehtä-
ti luettelee. – Energiatehokkuus on jotakin, jota ei tarvitse erikseen miettiä, vaan se on läsnä kaikissa ratkaisuissa, hän lisää.
vän mukaisesti. Käytännössä voimme vaihtaa
Myös tilojen tehokas käyttö kulkee käsi
paikkaa monta kertaa päivän aikana. Sekin on
kädessä energiatehokkuuden kanssa. Tilate-
erittäin positiivista, sillä liikkuminen tarjoaa
hokkuutta on kyetty lisäämään myös monil-
hyvää ergonomiaa.
la teknisillä innovaatioilla.
HELEN BUSINESS 1 2013
4
DNA Vuoti mainitsee, että ratkaisut saattavat vaikuttaa sinänsä pieniltä ja yksinkertaisilta, mutta ne kuuluvat kategoriaan ”asioita, joita ei aina pysähdytä riittävästi miettimään”. – Meille piti tulla esimerkiksi iso auditorio, mutta sitten aloimme pohtia, mitä järkeä on isossa tilassa, jota käytetään ehkä kerran kvartaalissa. Teimme sen sijaan tilan, joka on jaettu siirrettävillä seinillä kolmeksi eri kokoushuoneeksi. Tarvittaessa seinät saa nopeasti pois, jolloin syntyy yksi iso tila, hän kuvailee. – Mutta oikeastaan saman periaatteen mukaan myös koko talo on helposti muunneltavissa. Jos jokin ratkaisu osoittautuu vähemmän toimivaksi tai tilatarpeet muuttuvat, voimme pistää helposti kaiken uusiksi. Vuoti on tyytyväinen myös esimerkiksi jokaisen neuvotteluhuoneen ovenpielessä olevaan älytauluun, joka kertoo selkeästi värikoodeilla, milloin tila on vapaa tai varattu. Tilavarauksen voi naputella suoraan tauluun ja varaus raukeaa automaattisesti, jos sitä ei kuittaa 15 minuutin kuluessa varauksen alkamisesta.
Hallintojohtaja Vesa Vuoti listaa liitutauluseinälle DNA-talon etuja. Taustalla hankintapäällikkö Irene Lamberg.
5
Älytaulut ovat nostaneet neuvottelutilojen käyttöastetta. Ovenpielessä oleva taulu kertoo, milloin tila on vapaa ja varauksen voi naputella suoraan näytölle.
– Älytaulut ovat nostaneet huikeasti neu-
DNA:n pääkonttori on suunniteltu DNA:n
vottelutilojen käyttöastetta. Palavereja ei pi-
energiatehokkuutta ja joustavuutta korostaval-
detä sen enempää kuin aiemminkaan, mutta
la toimitilakonseptilla. Samoja periaatteita on
niiden järjestäminen on huomattavasti tehok-
pyritty noudattamaan myös esimerkiksi DNA:n
kaampaa ja helpompaa, kun tilatiedot ovat
Lahden, Oulun ja Kuopion toimipisteissä.
ajan tasalla ja vapaita tiloja löytyy. Vanhassa
– Uusissa kohteissa tilatehokkuuteen
toimipisteessämme tuskailimme, kun emme
päästään tietenkin helpommin kuin vanhois-
tienneet, milloin tilat olivat varattuna tai va-
sa rakennuksissa. Parin metrin paksuisia vä-
paina, Vesa Vuoti kertoo.
liseiniä on hankala lähteä repimään. Uskon kuitenkin, että monissa vanhoissakin tilois-
Etätyö kunniaan
sa on mahdollisuuksia järjestellä työtä ja työn
DNA-talon ympäristöystävällisyyteen vaikut-
nen kaikkea asenteesta: valmiudesta etsiä uu-
taa myös sijainti Tuusulantien ja Käpylän ase-
sia luovia ratkaisuja.
tekemisen tapoja uusilla tavoilla. Kyse on en-
man välittömässä läheisyydessä. Aiempaa useampi työntekijä pystyy kulkemaan työmatkat julkisilla liikennevälineillä. Toisaalta matkat ovat myös kokonaisuu-
Sähkömarkkinoita ymmärtävä asiantuntija
dessaan vähentyneet. DNA on antanut työn-
DNA on ollut Helsingin Energian asiakas vuo-
tekijöilleen entistä enemmän mahdollisuuk-
den 2010 lopulta. Group Treasurer Jouni Kar-
sia etätyöhön.
jalainen ja hankintapäällikkö Irene Lamberg
– Muuton myötä aloitimme pääkonttorin mobiilityöpisteissä työskenteleville työnteki-
kertovat, että yhteistyö lähti DNA:n halusta tehostaa sähkön hankintaansa.
jöille kokeilun nimeltä ”Mutkaton työ”. Siinä
– Halusimme keskittää koko maan tasolla
henkilöstö päättää itse työnteon paikan ilman
omat suorat ostomme mahdollisimman pitkälle
erillistä sopimista esimiehen kanssa.
yhdelle kumppanille, joka ymmärtää pörssisäh-
DNA:n selvityksen mukaan työntekijöiden
kön maailmaa. Minä tai kukaan muu henkilö-
työmatkaliikkumisen aiheuttamat päästöt vähe-
kunnastamme ei ollut sähkönhankinnan asian-
nivät vuositasolla huikeat 39 prosenttia.
tuntija, joten näimme, että oli järkevää käyttää
– Niin, oikeastaan joudumme vähän kilpai-
alan ammattilaisia, Jouni Karjalainen kertoo.
lemaan siitä, että porukka tulee töihin. Mutta
– Halusimme ennen kaikkea parempaa
talo on osoittautunut niin toimivaksi, että kyl-
kustannusten ennustettavuutta – ja luonnol-
lä täälläkin näkyy mukavasti väkeä, Vesa Vuo-
lisesti mahdollisimman alhaista kustannus-
kaa meillä on ympäri maata. Meillä on pal-
ti naurahtaa.
tasoa, Irene Lamberg huomauttaa.
jon kohteita, joihin tarvitsemme varmistuk-
DNA tukee myös muita matkustustarvet-
Karjalaisen ja Lambergin mielestä tavoitteet
ta vähentäviä ratkaisuja, kuten puhelin- ja vi-
ovat täyttyneet hyvin. He ovat myös tyytyväisiä
deoneuvotteluita.
mutkattomaan tiedonsaantiin ja viestintään:
sia, Lamberg kertoo. – Eri puolilla Suomea olemme usein riippuvaisia paikallisen energiayhtiön ylläpi-
– Ratkaisun takana on sekin, että DNA tar-
– Helsingin Energia on koko ajan raportoi-
tämistä siirtoyhteyksistä. Mutta tällöinkin
joaa tuotteita, jotka palvelevat juuri tätä maa-
nut meille tavalla, joka palvelee meitä. Pikku
Helsingin Energian tarjoaman datan ja koh-
ilmaa: mobiilia etätyötä. Haluamme ymmär-
hiljaa tässä on alkanut itsekin ymmärtämään
dekohtaisten tietojen avulla voimme enna-
tää entistä paremmin sitä suuntaa, mihin me
yhä enemmän sähkömarkkinoiden mekanis-
koida tilanteita ja varautua niihin.
kaikki olemme menossa, Vuoti kertoo.
meja, Irene Lamberg kuvailee.
Vesa Vuoti huomauttaa, että DNA:lla ”tykätään muutenkin mittaamisesta, raporteis-
Vanhoihin tiloihin luovia ratkaisuja
Toimitusvarmuus korostuu
ta ja laskemisesta”.
DNA-talo on osa YIT:n Business Park Triottoa;
DNA-taloon Helsingin Energia toimittaa kau-
miöt rakentuvat – ja mikä vaikutus pienillä-
YIT on rakentanut talon ja DNA toimii siinä
kolämpöä ja sähköä. Lisäksi palettiin kuuluu
kin teoilla voi olla kokonaisuuteen. Se antaa
vuokralaisena. Talon toisessa päässä sijaitse-
esimerkiksi varavoimaratkaisu sekä varmis-
perustan kehittää asioita paremmaksi.
vat Fingridin toimipisteet.
tetut sähkönsiirtoyhteydet. DNA:n kohdalla
– Olennaista on jatkuva pieni positiivinen
sähkön toimitusvarmuudella on tavallistakin
tyytymättömyys: sen miettiminen, miten asi-
suurempi merkitys:
at voisivat olla vielä nykyistä paremmin. Hel-
– YIT on hakenut tiloille kansainvälistä kultatason LEED-ympäristösertifikaattia. Lopullinen luokitus on tulossa vielä tämän kevään aikana, Vuoti kertoo.
HELEN BUSINESS 1 2013
– Talossa on tietenkin paljon tekniikkaa, mutta oikeastaan vielä kriittisempää tekniik-
6
– Haluamme ymmärtää, mistä asiat ja il-
singin Energia on kumppani, joka tuntuu ajattelevan samalla tavalla, Vuoti korostaa.
DNA – nuori ja kasvava haastaja DNA MÄÄRITTELEE OLEVANSA matkaviestinliiketoiminnassa nuori ja kasvava haastaja. Kiinteän verkon liiketoiminnassa sillä on liiketoimintasiirtojen kautta kokemusta yli sadan vuoden ajalta ja vankka alueellinen markkinajohtajuus monilla talousalueilla Suomessa. DNA tarjoaa monimuotoisia puhe-, data- ja tv-palveluita yksityishenkilöille ja yrityksille. Valikoimaan kuuluvat myös verkko- ja tietoliikennepalvelut palveluoperaattoreille.
Yhteistyö Helsingin Energian kanssa lähti DNA:n halusta tehostaa sähkön hankintaansa.
DNA tukee matkustustarvetta vähentäviä ratkaisuja, kuten etätyötä ja puhelinja videoneuvotteluja.
7
80-VUOTIAS VESIVOIMALA HYRRÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA HELSINKILÄISILLE. UUDISTETTU VOIMALA SAA NYT VEDESTÄ ENTISTÄ ENEMMÄN VIRTAA.
HELEN BUSINESS 1 2013 YMPÄRISTÖ
Lisää virtaa vedestä
TEKSTI Taru Virtanen | KUVAT Arto Wiikari ja Helsingin Energia
Voimalan tehon lisäys piilee juuri optimaalisissa siivissä. Veden energiasta saadaan nyt talteen lähes 95 prosenttia. – Voimalan huipputeho parani noin kolme megawattia 27 megawattiin. Myös vuosittainen sähköntuotanto kasvoi lähes kymmenen prosenttia 130 gigawattituntiin. Lisäteho tarkoittaa noin 5 000 ei-säh-
Ahvenkosken vesivoimalan hallissa aika tuntuu pysähtyneen 1930-lu-
kölämmitteisen kerrostalokaksion vuosittaista sähkönkulutusta, Kot-
vulle. Valtavat generaattorit ovat yhä alkuperäisessä asussaan. Yli
tonen ja Virtanen kertovat tyytyväisinä.
80-vuotiaat mittarit toimivat edelleen. Alkuperäisen kuoren sisällä ja lattian alla virtaavassa vedessä hyrrää kuitenkin nykyaikainen koneisto. Vesivoimalan historian mittavin
Vanhaa säilyttäen
uudistushanke saatiin päätökseen joulun alla. Uudet turbiinin juok-
Ahvenkoskella uusittiin lisäksi voimalan automaatio ja sähköistys
supyörät ovat parhaillaan tositoimissa, kun kevään sulamisvedet vyö-
sekä korvattiin vesiteiden imukanavien lankku- ja parruvuoraus be-
ryvät voimalan läpi.
tonilla. 1980-luvulla uusitut generaattorit huollettiin.
– Vaikka uudistus oli lähtökohtaisesti kunnostusinvestointi, saim-
– Uudet turbiinit kestävät
me bonuksena lähes kymmenen prosentin parannuksen voimalan
nyt noin 50 seuraavaa vuotta,
huipputehoon ja vuosienergian tuotantoon, kertoo Helsingin Energi-
ja sähköistyskin kymmeniä
an tytäryhtiön Oy Mankala Ab:n vesivoimapäällikkö Matti Virtanen.
vuosia. Automaatio kehittyy niin nopeasti, että sitä saate-
Täydelliset siivet
taan joutua uusimaan jo aiemmin, Jari Kottonen pohtii.
Ahvenkosken vesivoimala sijaitsee Loviisan ja Pyhtään rajalla Ah-
Remontin pyörteissä pys-
venkoskessa, Kymijoen läntisen haaran suulla. Voimalaitos raken-
tyttiin säilyttämään paljon
nettiin vuonna 1931, ja se siirtyi Helen-konsernille vuonna 2000.
vanhaa. Generaattorien kuo-
Kosken putous on 11,3 metriä, mikä on Etelä-Suomen olosuhteis-
ret ja mittarit, voimalan ark-
sa paljon.
kitehtuuri sekä betoniraken-
– Alkuperäiset turbiinit alkoivat olla käyttöikänsä ehtoopuolella, kertoo Virtanen uudistustarpeesta. Vanhat turbiinit korvattiin moderneilla, tietokoneella mallinnetuil-
Virtaavassa vedessä hyrrää nykyaikainen koneisto.
teet ovat alkuperäiset. Myös osa valvomon toimivista mittareista on peräisin 1930-luvulta, vaikka voimalan valvonta hoituukin nykyään tietokoneella.
la turbiineilla, joiden siipien muoto on optimoitu juuri Ahvenkosken
– Voimalaa ohjataan kaukokäytöllä Helsingin Energian keskus-
virtauksen mukaan. Tässä käytettiin hyväksi 80 vuoden ajalta kerty-
valvomosta Helsingistä. Keskusvalvomossa seurataan veden pin-
neitä virtaustietoja.
nan raja-arvoja, koneiston tilaa ja laitoksen toimintaa. Veden pinnan
– Turbiinista tuli hyvin erilainen. Aiemmin siivet olivat lähes suo-
säätely ja veden juoksutus toimivat automatiikalla. Mahdollisista häi-
rat, nyt ne ovat hyvin kaarevat. Lisäksi siipien määrää kasvatettiin nel-
riöistä ja hälytyksistä välittyy heti tieto keskusvalvomoon, Matti Vir-
jästä viiteen. Uusi turbiini pystyy hyödyntämään läpi tulevan veden
tanen selvittää.
ja Ahvenkosken virtaukset parhaalla mahdollisella tavalla, projektipäällikkö Jari Kottonen Helsingin Energiasta sanoo. Turbiinista tehtiin laboratoriossa pienoismalli. Sen jälkeen turbiinin siivet työstettiin koneellisesti juuri mallin mukaisiksi.
Paikan päällä kunnossapidosta huolehtii yksi laitosmies, jonka vastuulla on kolme Kymijoen voimalaa. – 1950–60-luvuilla täällä oli parhaimmillaan parikymmentä henkeä töissä, Virtanen kertoo muutoksesta.
9
Veden energiasta saadaan nyt talteen lähes 95 prosenttia. Jari Kottonen
Vihreää vesivoimaa
lisuutta vesistöihin ei ole. Säätölaitteiden
Erinomaisen hyötysuhteen lisäksi vesivoi-
vesistöön niistäkään.
Matti Virtanen
laakerit on kestovoideltu, eli öljyä ei pääse
man muita plussia ovat huoltovapaus ja hy-
Vesivoiman ainoana miinuspuolena Vir-
vät säätöominaisuudet. – Moderni voimala
tanen pitääkin jokien patoamista, jolloin ka-
pyörii lähes itsekseen. Vettä pystytään va-
lankulku estyy. Ahvenkoskella oli aiemmin
rastoimaan ja sähköä tuottamaan silloin ja
käytössä kalahissi, jolla vaelluskaloja nos-
sen verran, kun sitä tarvitaan, Jari Kottonen
tettiin ohi voimalan. Hissi ei kuitenkaan
ja Matti Virtanen toteavat.
osoittautunut toimivaksi. Tällä hetkellä odo-
Ja toki on muistettava myös ympäris-
tetaan kokemuksia Kymijoen itähaarasta,
töystävällisyys. Vesivoimala on saastee-
jonka kalatieratkaisut on priorisoitu valtio-
ton ja päästötön energiantuotantomuoto.
neuvoston hyväksymässä kansallisessa ka-
– Vanhat vesivoimalat ovat hyvin vihreitä,
latiestrategiassa länsihaaran edelle.
Virtanen lisää.
– Mutta muita miinuksia vanhassa ve-
Ahvenkoskella uusien turbiinien navat sisältävät vettä, joten öljyvuotojen mahdol-
sivoimassa ei sitten olekaan, Matti Virtanen summaa.
Vesivoimaa Kymi- ja Kemijoesta HELSINGIN ENERGIA omistaa tytäryhtiönsä Oy Mankala Ab:n kautta neljä vesivoimalaa Kymijoella: Ahvenkosken, Mankalan, Klåsarön ja Ediskosken voimalat. Ahvenkosken voimala on näistä vanhin ja nyt myös tehokkain. Lisäksi Helsingin Energia hankkii vesivoimaa Kemijoelta. Sähkö on sertifioitua vesisähköä eli alkuperältään todennetusti vesivoimalla tuotettua. Yhteensä Helsingin Energia tuottaa vesivoimalla vuosittain noin 450 gigawattituntia sähköä. Määrä vastaa noin 225 000 kerrostalokaksion sähkönkulutusta vuodessa. Vesivoiman osuus koko Helsingin Energian tuottamasta energiasta on noin viisi prosent-
130
GWh
tia. Yhtiön tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on välietappi matkalla kohti täysin hiilineutraalia energianhan-
AHVENKOSKEN VESIVOIMALA
kintaa vuoteen 2050 mennessä.
tuottaa nyt keskimäärin 130 gigawattitun-
– Vesivoiman viisi prosenttia on tärkeä osa uusiutuvien energianlähteiden palettia, Jari Kottonen ja Matti Virtanen toteavat. Uutta vesivoimaa ei Suomessa juurikaan ole mahdollista rakentaa, sillä suurin osa valjastamattomasta vesivoimasta sijaitsee suojelluilla alueilla. Siksi on hyvä, että vanhojen voimaloiden tehoa voidaan parantaa. – Kymijoen voimaloistamme seuraava uudistettava on 1950 rakennettu Mankala. Valmis-
tia sähköä vuodessa. Sillä voidaan kattaa • noin 65 000 ei-sähkölämmitteisen kerrostalokaksion sähkönkulutus, • noin 6 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus, • yli miljoonan kannettavan tietokoneen
telu on jo käynnistetty, ja uudistus aloitetaan vuosien 2015 ja 2016 paikkeilla. Klåsarön ja
vuosikäyttö (8 tuntia päivässä) tai
Ediskosken uudemmat voimalat on jo huollettu, joten sen jälkeen kaikki Kymijoen voima-
• noin 300 000 jääkaappipakastimen
lamme toimivat täydellä tehollaan, Virtanen toteaa.
vuosienergia.
”Vanhat vesivoimalat ovat hyvin vihreitä.”
HELEN BUSINESS 1 2013
10
Kiinteistötekniikkaan voi tutustua paikan päällä Kampissa. Esillä on muun muassa kaukolämmön laitteistoja, sähköautojen latauspiste, aurinkopaneeli ja kiinteistöautomaatiota.
ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN, REMONTOINTI JA KIINTEISTÖN HUOLTO SEKÄ KIINTEISTÖTEKNIIKAN ENERGIATEHOKKUUS OVAT ESILLÄ KAMPISSA,
Energiatietoa kiinteistöille ja taloyhtiöille Näyttelyn toisena tärkeänä teemana ovat Helsingin Energian kehityshankkeet,
latauspaikkaa, joten latauspistesavottaa riittää lähivuosille.
älykkäät energiajärjestelmät ja uusiutuvat
Sähköauton latauspisteen vieressä
energialähteet. Lisäksi esillä ovat Helsingin
esillä on 1 x 1,67 metrin kokoinen aurin-
Energian tuotteet ja palvelut, kuten aurin-
kopaneeli sekä invertteri, joka muokkaa
kosähköjärjestelmät, sähköauton lataus-
paneelin tuottaman sähkön käytettävään
menetelmät ja kotiautomaatio.
muotoon.
SÄHKÖTALOSSA.
Tuotepäällikkö Hanna Veräjänkorva
Veräjänkorva huomauttaa, että ete-
toivottaa erityisesti kaikki taloyhtiöiden
läisessä Suomessa aurinkopaneeleilla
TEKSTI Paula Ristimäki | KUVAT Kari Pilkkakangas
edustajat tervetulleiksi tutustumaan kiin-
pystytään tuottamaan suunnilleen yhtä
teistöjen palveluihin.
paljon energiaa kuin vaikkapa Pohjois-
– Omakotitaloissahan sähköauton la-
Saksassa.
taus ei ole ongelma, mutta taloyhtiöillä on
– Vaikka olemmekin pohjoisemmassa,
– Uuden energianäyttelyn teema on energia-
asiassa monta ratkaistavaa asiaa: millaiset
meillä on pitkät ja valoisat kesät kompen-
tehokkuuden parantaminen niin energian
tolpat yhtiöön asennetaan, kuinka monta
soimassa tilannetta. Lisäksi aurinkopanee-
tuotannossa, siirrossa kuin kulutuksessakin,
latauspistettä tarvitaan, millaisella teholla
lien kennot tuottavat paremmin sähköä
kertoo energiatehokkuuspäällikkö Rauno To-
piste jakelee sähköä ja miten kustannukset
viileässä kuin lämpimässä.
lonen Helsingin Energiasta.
taloyhtiöissä jaetaan oikeudenmukaisesti.
– Haluamme kertoa konkreettisesti, mitä
Hän muistuttaa, että tammikuussa tul-
energia on, miten sitä tuotetaan ja jaetaan
leen EU-direktiiviesityksen mukaan Suo-
Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, 3. krs
sekä millaisia ovat erilaisten kiinteistöjen te-
messa pitäisi vuoden 2020 loppuun men-
(Kampin metroaseman vieressä)
hokkaat energiaratkaisut.
nessä olla yhteensä 71 000 sähköauton
Avoinna ma–pe 8.30–17.00
Energiatori, Helsingin Energia
AJANKOHTAISTA HELEN BUSINESS 1 2013
Lähienergiaa kaukonäköisesti UUSIUTUVAN LÄHIENERGIAN TÄYSIMITTAINEN HYÖDYNTÄMINEN VAATII AMMATTIMAISTA OTETTA JA TOIMIVIA SÄÄDÖSPUITTEITA, SANOO RAKLIN KEHITYSJOHTAJA ERKKI AALTO.
HELEN BUSINESS 1 2013 HÄN
ERKKI AALTO Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kehitysjohtaja IKÄ: 65
Miten energiatehokkuus näkyy RAKLIn toi-
määrä energiaa kuin itse käyttävät, ja toi-
minnassa?
mia energian myyjinä. En pidä tätä ylei-
TYÖURA: Pari vuosikymmentä teollisuu-
– Energia- ja ekotehokkuus on ollut meil-
sesti hyvänä ajatusmallina, koska iso osa
den ja konsulttialan johtotehtävissä.
lä jo vuosia strateginen painopiste. Itse olen
lähienergian hyödyistä tultaisiin menettä-
Vuodesta 1995 RAKLIn palveluksessa.
ollut aktiivinen energia-asioiden parissa yli
mään tekniikan ohjaukseen, ylläpitoon ja
neljäkymmentä vuotta.
kehittämiseen liittyvien ongelmien vuok-
Aluksi rakennusautomaatio-ohjelman vetäjänä. Vuodesta 2006 lähtien RAKLIn kehitysjohtaja. ”Tämän piti olla väliaikainen pesti, mutta uusia haasteita on riittänyt.” KOULUTUS: Diplomi-insinööri ARJEN EKOTEKO: ”Kuljen julkisilla. Kun aloitin työt RAKLIssa, hankin parkki-
si. Lisähaasteita tuovat jatkuvasti muuttuMiten alan toimintaympäristö on muuttunut
vat säädökset ja energiamarkkinoihin liit-
urasi aikana?
tyvät kysymykset.
– Maailma on muuttunut jatkuvasti mo-
Kiinteistökohtaisissa virityksissä on se ris-
nimuotoisemmaksi ja -ulotteisemmaksi. Eri-
ki, että kymmenen vuoden päästä kukaan ei
koistuminen on myös edennyt hyvin pitkälle,
tiedä, mitä järjestelmät pitävät sisällään. Rat-
mikä näkyy siinä miten palveluiden tuotanto
kaisut edellyttävät jatkuvaa ylläpitoa ja huol-
on valtavan monitahoista.
toa. Siksi olisi tärkeää, että ammattilaiset vas-
mittarin, johon latasin 500 markalla
Aiemmin puhuttiin pelkästään energian-
pysäköintiaikaa. Lähes parikymmentä
säästöstä, mutta nyt energiatehokkuus on jo
vuotta myöhemmin siitä on vielä kolmas-
arkipäivää. Nyt nähdään, että ”vihreillä” va-
osa käyttämättä. Eli en ole kovin usein
linnoilla on oikeasti vaikutusta myös yritys-
Selvititte viime vuonna uusiutuvan energian
autolla töissä käynyt.”
ten tilinpäätöksiin. Ympäristölle on muodos-
paikallisen hyödyntämisen mahdollisuuk-
tunut positiivinen arvo.
sia Espoon ja Helsingin kaupungeille toteut-
taavat kokonaisvaltaisesti myös uusiutuvasta energiasta.
tamissanne kehitysklinikoissa. Mihin näkeMitä lähienergia tarkoittaa?
TEKSTI Timo Nykänen | KUVA Marjo Tynkkynen
myksiin päädyitte?
– Juuri nyt tehdään työtä termin määrit-
– Tarvitaan alueellisia järjestelmiä. Kauko-
telemiseksi, mutta lähtökohtaisesti sen al-
lämpö- ja jäähdytysverkkoja voidaan laajen-
kuperä on tunnettava. Lähienergiaan liittyy
taa paikallisemmilla, maalämpöä ja aurinko-
olennaisesti pyrkimys päästöjen vähentä-
energiaa hyödyntävillä verkoilla.
miseen, mutta myös omavaraisuus ja toimi-
Helpoin tapa toteuttaa tämä on, että yh-
tusvarmuus. Koen, että on erityisen tärkeää,
tiö, joka tälläkin hetkellä toimittaa energiaa,
että olisimme riippumattomampia maail-
lisää lähienergiaosuuden järjestelmiinsä. Lä-
man heilahteluista. Mielestäni Suomella on
hienergiaverkko voi myös olla kiinteistöjen
hyvät edellytykset merkittävään energiaoma-
omistuksessa ja erikoistuneen yhtiön hoi-
varaisuuteen.
dossa. Olennaista on, että energiaratkaisut ja
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
palvelut ovat alan ammattilaisten vastuulla.
ry toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vai-
Miten paikallisesti tuotettu lähienergia sopii
kuttajana ja kehittäjänä sekä ammattilaisten
yhteen energiayritysten tarjoamien palvelui-
Miltä lähitulevaisuus uusiutuvan energian
verkottajana ja tiedon tuottajana. Jäsenkun-
den kanssa?
osalta näyttää?
nassa ovat edustettuina niin yksityinen kuin
– Lähienergian hyödyntämiseksi tarvitaan
– Lainsäädännön kehittäminen on keskei-
julkinenkin sektori kaupungeista yrityksiin ja
ammattimaisia energiapalveluiden tuottajia,
nen asia. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia sopi-
vuokra-asuntoihin.
jotka ottavat vastuun kokonaisuudesta. Tämä
muksia ja laajempaa yhteistyötä kiinteistö-,
Liitto on useissa viimeaikaisissa hankkeis-
luontuisi erinomaisesti nykyisille energia-
rakennus- ja energia-alojen kesken. Niin kau-
sa selvittänyt uusiutuvan energian hyödyntä-
alan toimijoille, vaikka lähienergiaan erikois-
an kuin pelisäännöt eivät ole selvillä, on vai-
misen edellytyksiä.
tuvilla yrityksilläkin tulee olemaan paikkansa.
kea valmistautua tulevaisuuteen.
Mikä on RAKLIn tehtävä?
Energiatehokkuusdirektiivin mukaan jo
Meilläkin on jäsenkunnassa toimijoi-
vuosikymmenen vaihteessa kaikkien uusien
ta, jotka valmistelevat muutaman vuoden
– Kokoamme yhteen ammattimaiset kiin-
kiinteistöjen pitää olla lähes nollaenergiara-
päästä toteutuvia isoja rakennushankkeita.
teistöjen omistajat, sijoittajat, rakennuttajat ja
kennuksia. Tämä edellyttää erilaisten uusiu-
Nyt pitäisi tietää, minkälaisia säädöksiä lä-
käyttäjät sekä johtamispalveluiden tuottajat.
tuvien tuotantomuotojen eli maa-, aurinko-,
hienergialle ja lähes nollaenergiarakentami-
Visiomme ”Parhaat kodit, toimitilat ja infra”
tuuli-, vesi- tai bioenergian käytön merkittä-
selle on tulossa.
mukaisesti tavoitteenamme on edistää Suo-
vää lisäystä.
men edun mukaista tulevaisuutta ja kestävää
Jotkut tulkitsevat direktiiviä niin, että
kehitystä tällä toimialalla. sime reped ulpa pa
kiinteistöjen pitäisi tuottaa lähes sama
Toivoisin, että yhteinen näkemys saadaan aikaan tämän vuoden kuluessa ministeriöiden ja alan toimijoiden voimin.
cum faccumq uisquam volupta
13
HELSINGIN KALASATAMAAN SUUNNITELLAAN AIVAN UUDENLAISTA ASUINALUETTA.
Kohti uudenlaista – On kaikkien etu, että valmiiseen infrastruktuuriin tukeutuvat alueet rakennetaan mahdollisimman tiiviisti. Kun asunnot, työpaikat ja palvelut ovat kaikki lähellä toisiaan, liikenne vähenee oleellisesti. Hienonen muistuttaa myös, että pääkaupunkiseudulle tulee joka vuosi 20 000–30 000
TOIMITTAJA OLI TODIS-
uutta asukasta.
TAMASSA, KUN SRV:N
nettaisiin asuinalueita ympäriinsä. Sellainen
JOHTAMA SUURHANKE,
ria ja se lisäisi myös kaupunkikuvan hajanai-
JOHON MYÖS HELSIN-
– On kestämätön ajatus, että heille rakenratkaisu vaatisi valtavasti uutta infrastruktuusuutta ja liikennettä.
GIN ENERGIA OSALLIS-
Askel lähempänä toteutumista
TUU, OTTI MERKITTÄVÄN
Poliittiset puolueet laidasta laitaan ovatkin ol-
ASKELEEN ETEENPÄIN.
keskuksen takana. Yksityishenkilö on kuiten-
leet harvinaisen yksimielisesti Kalasataman kin tehnyt kaavasta valituksen. Hienonen huomauttaa, että valitukset ovat rakennushankkeissa enemmän sääntö
TEKSTI Matti Välimäki | KUVAT SRV
kuin poikkeus.
Kalasataman keskukseen nousee kuusi asuin-
sillä se on kaikkien etu, hän korostaa.
– Uskon vakaasti, että hanke toteutetaan, tornia, joissa on asuntoja noin 90 000 neliötä.
Toimitusjohtajan haastattelu 19. helmi-
Liike- ja palvelutiloja on noin 60 000 neliötä.
kuuta osuu sattumalta historiallisen hetkeen.
Alueelle tulee toimistoja, hotelli, metroasema
Vain hetki haastattelun päättymisen jälkeen
ja kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus. Hank-
Hienonen lähettää toimittajalle tekstiviestin:
keen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa.
”Sattui sopivasti, että juuri äsken saimme tie-
Koko Kalasataman alueelle rakennetaan
doksi hallinto-oikeuden päätöksen Kalasata-
asunnot 20 000 asukkaalle. Kalasataman kes-
man kaavavalituksesta, jonka mukaan vali-
kuksessa asuntoja on 2000 hengelle.
tukselle ei löytynyt lainmukaisia perusteita.
Kalasataman hanke tekee vaikutuksen
Sitten jää vielä nähtäväksi valittaako henki-
jo hulppeilla luvuillaan. Mutta mikä merkit-
lö korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja saako
tävintä, kokonainen uusi pieni kaupunki on
hän valituslupaa.”
suunniteltu tiiviiseen tilaan keskelle Helsin-
Mikäli Kalasataman keskusta päästään
kiä, loistavien liikenneyhteyksien äärelle. Met-
rakentamaan, hakun ensimmäisestä iskusta
Kalasataman keskukseen
ro ja Itäväylä tulisivat kulkemaan Kalasata-
maahan kestää arviolta 2–3 vuotta ennen kuin
suunnitellaan kuutta asuintornia.
man keskuksen alitse.
ensimmäiset kohteet valmistuvat.
– Korkea rakentaminen on Suomessa uutta, SRV:n toimitus-
Ja tietenkin huomiota ovat herättäneet myös Kalasataman keskuksen 20-33-kerroksiset tornit, joista voisi nähdä Tallinnaan asti.
Tietoa ja varmoja ratkaisuja
johtaja Jukka Hienonen kertoo.
– Korkea rakentaminen on Suomessa uut-
Helsingin Energia on ollut mukana suunnit-
ta, mutta maailmalta siitä on jo yli sadan vuo-
telemassa koko Kalasataman energiahuol-
Kalasataman alueen
den kokemus, rakennusliike SRV:n toimitus-
toa. Kun Kalasataman keskuksen lopullises-
ympäristöystävällisyys
johtaja Jukka Hienonen huomauttaa. SRV
ta toteutuksesta ei ole vielä täyttä varmuutta,
perustuu tiiviiseen
voitti Helsingin kaupungin kilpailun Kalasa-
myöskään energiaa koskevia päätöksiä ja sito-
rakentamiseen, älykkää-
taman keskuksen toteuttamisesta.
via sopimuksia ei sen osalta ole tehty.
seen energiahuoltoon ja
– Yleisellä tasolla voi sanoa ainakin sen,
Tiiviys on ystävällistä ympäristölle – ja ihmiselle
että uskon vakaasti järjestelmiin, joissa asuk-
Jukka Hienonen näkee, että Kalasataman mal-
giaa kustannustehokkaasti, Hienonen sanoo.
li on järkevä paitsi kohteessaan, myös yleisemminkin kaupunkirakentamisessa:
HELEN BUSINESS 1 2013
14
kaat saavat tarkkaa tietoa energiankulutuksestaan. Tämä ohjaa heitä käyttämään ener– Rakentajan vinkkelistä voi myös sanoa, että haluamme rakentaa mahdollisimman
uusiin innovaatioihin.
asumista energiatehokkaita taloja. Toisaalta etenemme aina harkiten: emme tee kokeiluja, vaan käytämme ratkaisuja, joiden tiedämme varmasti toimivan, Hienonen korostaa.
Älykkäitä energiaratkaisuja älykkääseen elämiseen Projektijohtaja Jukka Kasslin Helsingin Energiasta on osallistunut moniin Kalasatamahankkeen työryhmiin. Hän kertoo, että ideariihissä alueelle on kehitelty myös aivan uudenlaisia energiahuollon ja asumisen innovaatioita – mutta lopullisia päätöksiä näiden teknis-taloudellisesta toteutuksesta ei ole siis vielä tehty. – Helsingin Energian näkökulmasta Kalasatamassa on järkevää hyödyntää huipputehokasta yhteistuotantoa, viereisen, maailman suurimman jätevettä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen tuottamaa lämpöä sekä meriveden avulla tuotettua kaukojäähdytystä. Osa Kalasataman kaukojäähdytys- ja kaukolämmitysverkostosta on jo rakennettu ja ensimmäiset alueen kiinteistöistä on siihen liitetty. Valmiiksi jalostettujen energioiden lisäksi Kalasatamaan voisi tulla talokohtaisia aurinkopaneeleja ja ehkä myös pienessä määrin tuulivoimaa. Alueelle tulee myös esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä, Kasslin kertoo. – Kalasataman älykäs sähköverkko parantaa sähkönjakelun luotettavuutta automaation avulla. Pilottihankkeena toteutettava noin kymmenentuhannen litium-ioni-akun energiavarasto puolestaan auttaa sähkönjakelujärjestelmän tasapainottamisessa. Jukka Kasslin väläyttää, että eri toimijat voisivat rakentaa läheisessä yhteistyössä Kalasataman keskukseen myös uudenlaisen älykkään infrastruktuurin. Siinä keskeisenä ideana olisi kerätä asumisesta ja asukkailta dataa – ja saattaa tieto ja palveluntarjoajat uudella tavalla yhteen. – Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luodaan hyvin helppokäyttöinen alueellinen portaali, jonka kautta asukkaat saavat palveluja, kun tarvitsevat vaikkapa huoltomiestä, hammaslääkäriä, sähköauton pikalatauspistettä tai alakerran lähikonditoriasta kymmenen herkullista croissantia. – Tieto synnyttää lisäarvoa. Se mahdollistaa kokonaan uudenlaisen palvelutoiminnan ja edistää alueen ekotehokasta ja energiaviisasta asumista, Jukka Kasslin korostaa.
15
ENERGIAKATSAUS
CO2
500 000
VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ
SUURET ENERGIASÄÄSTÖT
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT SÄHKÖN JA
YHTEISTUOTANNOLLA ENERGIAA
LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA 35 %
SÄÄSTYY VUOSITTAIN 500 000
PIENEMMÄT KUIN ERILLISTUOTANNOSSA.
OMAKOTITALON KULUTUKSEN VERRAN.
€/MWh 52
% 100
SUOMEN TUKKUSÄHKÖN HINTA VUODELLE 2014
48
KESKIARVO
VUOSI 2012
VUOSI 2013
80
44 40
60 1/11
6/11
1/12
6/12
1/13 KK/VUOSI
01 09 17 25 33 41 49 VKO
VARMISTA EDULLINEN SÄHKÖN HINTA
KOKONAISVESITILANNE
VUOSITUOTTEISSA HINNAT OVAT VIELÄ ALHAISET,
VESIVOIMALLA TUOTETAAN PUOLET POHJOISMAISSA
VAIKKA VESITILANTEEN HEIKENTYMINEN ONKIN
KÄYTETYSTÄ SÄHKÖSTÄ. KOKONAISVESITILANNE ON
NOSTANUT LÄHIAJAN SÄHKÖN HINTAA.
ARVIO KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN VEDEN MÄÄRÄSTÄ.
HELSINGIN ENERGIA
KAUKOLÄMPÖ
KAUKOJÄÄHDYTYS
KUNNOSSAPITO
yritykset@helen.fi tai
Kaukolämpöön liittyminen,
Kaupalliset asiat
Voimalaitosten
etunimi.sukunimi@helen.fi
puh. 09 617 2213
puh. 040 8466089
kunnossapitotuotteet
puh. 09 6171
Sopimusmuutokset ja
Tekniset asiat
Sähkötekniset tuotteet:
faksi 09 617 2360
neuvonta
puh. 040 354 5693
myyntipäällikkö
puh. 09 617 2214
B HELEN
helen.fi
Timo Ellilä
Laskutus, mittarinlukemat
HELEN SÄHKÖVERKKO OY
puh. 09 617 3722
ja kulutuskyselyt
Sähköverkon liittymisasiat
Konetekniset tuotteet:
puh. 09 617 2856
puh. 09 617 2886
myyntipäällikkö
Kaukolämpölaitteiden
Verkkosopimukset
Henry Sollman
tarkastus ja neuvonta
puh. 010 802 803
puh. 09 617 3855
myyntineuvottelija
puh. 09 617 2976
SÄHKÖNMYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT myyntipäällikkö
myyntineuvottelija
myyntipäällikkö
Mika Kannisto
Sari Korteniemi
Esa Kurki
Jyrki Kymäläinen
puh. 09 617 2780
puh. 09 617 2863
puh. 09 617 2960
puh. 09 617 2606
myyntipäällikkö
myyntipäällikkö
myyntipäällikkö
Yrittäjät ja pienet yritykset
Ritva Määttänen
Ulrika Söderholm
Esa Tarkiainen
palvelunumero 010 802 803
puh. 09 617 2740
puh. 09 617 3113
puh. 09 617 2764
yritykset@helen.fi