Helen 02/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

IA LEHTI AS

LEN WWW.HE KKAILLE

.FI

2012

SAMASSA RUUDUSSA TELKKARI JA NETTI S. 4 SATOKARTTA OPASTAA: MARJAAN KAUPUNGISSA S.14 KAUKOJÄÄHDYTYS ON LÄMMÖN HYÖTYKÄYTTÖÄ S. 22

HAAVEISSA UUSI KOTI

Jokainen asunto on yksilö, jonka arvoon vaikuttavat lukuisat seikat s. 8

2•2012

Asunnon ostajan kannattaa kysyä myyjältä dokumentteja asuntoon ja taloyhtiöön tehdyistä remonteista.

3 Pääkirjoitus 4 Meidän talo Televisio kasvaa ja terävöityy. 6 Kodin energiavinkit 8 Asunto-ostoksilla Uuden kodin ostopäätös on syytä punnita tarkasti. Pelkästään hyvältä vaikuttava pohjaratkaisu ei saa ratkaista kauppaa. 14 Tapasimme Joel Rosenberg kokosi satokartan Helsingin kaupungin marjapensaista ja hedelmäpuista. 16 Koti ja mökki kesäkuntoon Marttojen vinkeillä tuot kesän kotiin ja mökille. 20 Sähköposti 22 Kaukojäähdytys on lsta! lämmön hyötykäyttöä Uu si pa Kaukojäähdytys perustuu energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä: meriveteen, hukkalämpöön tai jäteveteen.

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedot Helsingin Energia Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.ﬁ Asiakaspalvelupiste, 3. krs ma–pe 8.30–16 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 to 21.6.: 8–15 2.7.–12.8.: ma 8–18, ti–pe 8–16 Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803 Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804 asiakaspalvelu@helen.ﬁ

Vikailmoitukset Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173 Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.ﬁ Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan. Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min. Hinnat sisältävät alv 23 %.

Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.ﬁ Neuvontapalvelut Energiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.ﬁ Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

Kaukolämpö Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.ﬁ

Uusia tuotteita ja palveluja kehitetään yhdessä Energia on osa ekologista elämää ja arjen valintoja, ei pelkästään sähköä ja lämpöä. Energiaan liittyy asumisen lisäksi liikkuminen ja ruoka. Näillä kaikilla on omat vaikutuksensa ympäristöön ja hiilijalanjälkeen. Älykkäiden energiajärjestelmien, esimerkiksi etäluettavien sähköja kaukolämpömittareiden, ja näiden päälle rakentuvien uusien palveluiden avulla energiankäyttö ja seuranta saavat uusia ulottuvuuksia. Asukkaat voivat miettiä entistä tarkemmin energian järkevää käyttöä ja selvittää mahdollisuuksia säästää energiaa.

14 22

Myös paikallisen pientuotannon, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman, mahdollisuudet kasvavat. Liikenteen sähköistymisen myötä markkinoille tarvitaan aivan uusia palveluita, vaikkapa sähköautojen lataukseen. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ohella myös energiantuotanto käy läpi mittavaa muutosprosessia. Energiatehokkuuden lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaikuttavat polttoaineiden valintaan ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Helsingin Energian voimalaitoksilla on useita hankkeita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Biohiili, biokaasu ja pelletit täydentävät tulevaisuudessa polttoaineiden valikoimaa. Tutkimme myös aurinkoenergian sekä maalämmön käyttöä.

SÄHKÖ KAUKOLÄMPÖ

Älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen on tärkeää pärjätäksemme tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Tähän meitä ohjaavat niin kuluttajien tarpeet kuin älykkäiden sähköverkkojen luomat mahdollisuudet.

KAUKOJÄÄHDYTYS

Helsingin Energia haluaa osallistua edelläkävijänä älykkäisiin energiajärjestelmiin perustuvien palveluiden kehittämiseen. Lämmitysmarkkinoilla monimuotoiset hybdiriratkaisut, jotka on rakennettu perinteisen kaukolämmityksen varaan, täydentävät hyvin tavoitettamme edetä kohti uusia energiaratkaisuja ja kasvavaa uusien teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energian hyötykäyttöä edustavat tietokonesalit, jotka jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja niistä saadulla hukkalämmöllä puolestaan lämmitetään helsinkiläisten koteja. Sähkömarkkinoilla tuotevalikoimamme kasvaa uusilla palveluilla, kuten esimerkiksi sähköautojen latauspalveluilla. Avoin vuorovaikutus energiantuottajan ja käyttäjän välillä muodostuu entistä tiiviimmäksi, ja molemminpuolisen tiedon vaihdon merkitys korostuu. Yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehitämme uusia, monipuolisia tuotteita ja palveluita vastaamaan entistäkin paremmin energiankäyttäjien tarpeita.

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.ﬁ

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTI Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360, www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Seija Uusitalo Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528 Kannen kuva: Pekka Hannila

Seppo Ruohonen toimitusjohtaja

Painotuote

tta alo alo al Meidän talo

Entistä isompi ja tarkempi Paula Ristimäki Kuvitus Anssi Keränen

Televisioita uusitaan nyt hurjalla vauhdilla. Kaupasta ostetaan myös entistä suurempia ruutuja. Jos vielä pari vuotta sitten olohuoneeseen hankittiin 32-tuumaisia telkkareita, nyt on siirrytty vähintään 42-tuumaisiin. Samalla kasvaa viihde-elektroniikan sähkönkulutus. Jos tänä päivänä kävelee televisio-ostoksille, palaa kotiin todennäköisesti teräväpiirtotelevisio mukanaan. Sen tarkka kuva hurmaa, varsinkin, jos sitä vertaa perinteiseen kuvaputkitelevisioon. – Kuvaputkitelevisiossa kuva muodostui 576:sta päällekkäisestä juovasta, jolloin laitteen pystytarkkuus on 576. Teräväpiirtotelevisiossa pystytarkkuus on vähintään 720, ja niin sanotussa fullHD-televisiossa yli tuhat. Mitä useammasta juovasta kuva muodostuu, sitä terävämpi se on, selittää Harri Slip. Hän on työskennellyt 30 vuotta Tekniikan Maailman parissa ja tehnyt lehteen runsaasti viihde-elektroniikkatestejä. Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan seuraavaksi näemme vieläkin tarkemman, jopa 2 160-juovaisen televisiokuvan. Todennäköisesti juovat tuplaantuvat vielä tästäkin. Slipin mukaan huikeat tarkkuudet liittyvät television katseluetäisyyteen. Kuvaputkitelevisioita katseltiin kaukaa. Jos katsoi liian läheltä, kuva alkoi väreillä ja katsominen oli mahdotonta. Sen sijaan nykyisiä teräväpiirtotelevisioita voi katsella jopa niin läheltä, että ruudun reunat lähes häviävät näkökentästä. Tästä syntyy nautittava ja elokuvamainen katselukokemus. Teräväpiirtotelevision katseluetäisyyden määrittämiseksi on olemassa laskukaava: hyvä katseluetäisyys on 3 kertaa kuvaruudun korkeus. 50 tuuman televisiolla se on suurin piirtein 2 metriä. Teräväpiirtotelevisiota voi katsella tätäkin lähempää. Lyhyimmän katseluetäisyyden voi määritellä kertomalla kuvaruudun korkeuden 1,5:llä.

ta. Sen sijaan nestekidenäyttö on parhaimmillaan vain suoraan edestä katsottuna. Kuvan kontrasti saattaa heiketä jo silloin, kun televisiota katsoo sohvan reunapaikalta. Nestekidenäyttöjen toinen rajoitus on taustavalon vuotaminen erityisesti tummasävyisissä kuvissa, Slip kertoo. Energiankäytön kannalta parempi vaihtoehto on nestekidenäyttö, sillä siinä on plasmanäyttöä pienempi virrankulutus. Markkinoilla on myös niin sanottuja led-televisioita. Niissä on muuten täysin tavallinen nestekidenäyttö, mutta näytön taustavalo tulee led-lampuista, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuin perinteiset valaisutavat. Päivi Suur-Uski Motivalta muistuttaa, että television energiankulutukseen vaikuttavat paitsi näytön tekniikka ja led-lamppujen käyttö, myös kuvaruudun koko. – Mitä suurempi ruutu on, sitä enemmän energiaa kuluu. Plasmatelevisiossa energiankulutukseen vaikuttaa yllättäen myös kuvan valoisuus. Vaalea ja valoisa ohjelma kuluttaa enemmän energiaa kuin tummanpuhuva. – Toisaalta energiankäyttöön vaikuttavat eniten käyttötottumukset. Kannattaa avata televisio vain silloin, kun aikoo todella katsoa jotain. Jos taloudessa pidetään televisiota päällä aamusta iltaan tai iltapäivästä pitkälle yöhön, energiankulutus karkaa helposti käsistä, Suur-Uski huomauttaa.

Nestekide vai plasma?

Televisioruudulle on viime vuosina kasaantunut paljon muutakin tehtävää kuin televisiokuvan näyttäminen. Televisiosta katsotaan dvd- tai blu-ray-elokuvia ja pelataan pelikonsoleilla. Myös perheen kotivideoita ja valokuvia voi katsoa ruudulta esimerkiksi usb-tikun avulla tai kameran muistikortilta.

Teräväpiirtotelevisiossa joutuu vielä valitsemaan nestekidenäytön ja plasmanäytön välillä. Asiantuntijan mukaan molemmilla on plussansa ja miinuksensa. Niistä ehkä merkittävin on katselukulma. – Plasmatelevisiossa on laaja katselukulma, eli kuvan laatu ei heikkene, vaikka sitä katselisi sivus-

Televisio vai netti?

Petteri Järvinen muistuttaa, että moni palvelu, jota alun perin suunniteltiin digiajan televisioon, on itse asiassa toteutunut netissä. – Monilla televisiokanavilla on nettipalvelu, jonka avulla televisio-ohjelmia voi katsella jälkikäteen. Näitä ovat esimerkiksi Yle Areena, Katsomo.fi ja Ruutu.fi. Televisio-ohjelmien tallentaminen ja ajastaminen jälkikäteen onnistuu niin ikään netin kautta TV-kaista.fi-palvelussa, Järvinen luettelee. Uudehko ilmiö televisiomaailmassa on maksulliset ohjelmat. Ensin tulivat myyntiin televisioyhtiöiden kanavapaketit, mutta ohjelmien ostaminen onnistuu myös yksi kerrallaan nettioperaattorien IPTV:n avulla. Näitä ovat esimerkiksi Elisa Viihde, Sonera Viihde ja Maxisat.

– Operaattorien järjestelmien kautta voi myös vuokrata elokuvia tai laulaa vaikka karaokea. IPTV:n ohjelmatarjontaa voi myös tallentaa ja ajastaa älypuhelimen avulla, Järvinen selvittää. Hän ennustaa, että television merkitys erillisenä laitteena pienenee. Televisioruutu ohenee ohenemistaan ja sisältöjä katsotaan monin eri tavoin eri kanavista. – Nykyaikainen älypuhelin toimii myös kaukosäätimenä, jolloin päästään eroon kodin kauko-ohjainkaaoksesta. Jonkunlaisena tulevaisuuden televisiona Järvinen pitää Booxtv:tä, jota hän kuvailee tulevaisuuden matkatelevisioksi. Booxtv on mobiili IPTV, jonka avulla televisiota voi jo nyt katsella iPadin tai älypuhelimen kautta.

Televisio sai energiamerkin Televisiot, niihin kytketyt laitteet sekä tietotekniikkalaitteet kuluttivat kylmälaitteiden ja valaistuksen jälkeen kolmanneksi eniten sähköä suomalaisissa kotitalouksissa vuonna 2006. Silloin arveltiin, että taulutelevisioiden yleistyessä energiankulutus voisi nousta entisestään. Uusi tutkimus on työn alla. – Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä korkeampi viihde-elektroniikan varustetaso kotona on, sitä enemmän energiaa kuluu, kertoo Päivi Suur-Uski Motivalta. Edistystäkin on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi uusien televisioiden sähkönkulutus niin päällä ollessa kuin valmiustilassakin on laskenut huomattavasti. – Valmiustilan tehonkulutus saa tällä hetkellä olla maksimissaan 0,50 wattia. Myös televisioihin on saatu energiamerkki. Se antaa luotettavaa tietoa laitteen energiankulutuksesta ja auttaa vertailemaan laitteita keskenään.

Kodin energiavinkit

Päästä valo sisään Ikkunoiden pesu on fyysisesti raskasta puuhaa. Kannattaa käyttää kunnollisia välineitä ja varata pesemiseen riittävästi aikaa. Tässä työssä puolipoutainen sää on parempi kuin kirkas auringonpaiste.

Näin saat kirkkaat lasit

Suojaa ikkunalauta ja lattia vesiroiskeilta pyyhkeellä. Pese ikkunanpuitteet nihkeällä liinalla liasta ja pölystä. Sulje sälekaihtimet ja pyyhi ne nihkeällä mikrokuituliinalla molemmin puolin. Nosta sälekaihtimet ylös ja pyyhi puitteet myös ikkunoiden välistä. Pese ikkuna kevyin vedoin miedolla pesuliuoksella. Käytä nukkaamatonta liinaa. Kun käytät maltillisesti pesuainetta, ikkunaa ei tarvitse huuhdella. Kuivaa ikkuna lastalla vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas. Kuivaa lasta liinalla jokaisen vedon jälkeen. Kuivaa ikkunan reunat lopuksi sideharsolla, mikrokuituliinalla tai säämiskällä.

Kunnolliset välineet

ENERGIAKALENTERI

.HVlNXX

Jätä auto kotiin. Taita työmatka kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla.

+HLQlNXX © SKOY/Mirva Kakko

Nauti kesästä, rentoudu ja kerää energiaa syksyä ja talvea varten.

Ikkunanpesuun voi myös käyttää siihen tarkoitettuja koneita. Esimerkiksi sähköllä toimiva ikkunanpesulaite on kuin pieni vesiimuri, joka imee lasin pinnalla olevan veden, eli se korvaa käsikäyttöisen kuivaimen. Vaikka käytät ikkunanpesulaitetta, joudut joka tapauksessa pesemään ikkunan ensin käsin laitteen pesimellä. Ikkunanpesulaitteessa on ladattava akku. Yhdellä latauksella kuivaa noin 40–60 neliömetrin verran ikkunoita.

TIESITKÖ, ETTÄ JOPA 40 PROSENTTIA VALOSTA VOI SUODATTUA LIKAISISTA IKKUNOISTA? Pari sanaa pesuaineista Ikkunat voi pestä miedolla käsitiskiaineliuoksella. Pari tippaa riittää ämpärilliseen. Kaupoissa myydään myös ikkunanpesuun tarkoitettuja pesuaineita, jotka laimennetaan veteen. Suihkutettava ikkunanpesuaine tai kertakäyttöiset puhdistuspyyhkeet sopivat peilien pesuun tai ikkunoiden pikapesuun, eivät varsinaiseen pesuun. Pinttyneisiin tahroihin voi kokeilla auton ikkunoihin tarkoitettua lasinpesunestettä.

Muista myös

Ikkunan voi pestä ihan tavallisella nukkaamattomalla liinalla. Kaupoissa on myös erilaisia ikkunanpesimiä, joihin voi kiinnittää varren. Esimerkiksi pesin, jossa on irrotettava mikrokuituliina ja jatkovarsi, on ergonominen. Varren toiseen päähän voi kiinnittää kuivaimen. Hyvä kuivain on kaiken a ja o. Kiinnitä huomio siihen, miten kuivain istuu kädessä ja miten painavalta se tuntuu. Kevyin malli ei aina ole paras vaihtoehto. Kuivaimia on erikokoisia. Esimerkiksi pikkuruutuisille ikkunoille on olemassa pieniä malleja. Kuivaimen kumiosan tulee ylettyä päistään reilusti metalliosan yli, jotta metalli ei naarmuta ikkunaa tai puitteita. Hyödynnä jatkovarret ja nivelosat, joiden avulla yletyt korkealle ja vaikeisiinkin kulmiin.

Kone apuun

(ORNXX

Hyödynnä luontoäidin eväskori ja kerää marjat, sienet ja hedelmät talteen.

Puhdista välineet käytön jälkeen. Pese liinat ja pesimet pyykinpesukoneessa. Näin ne kestävät pitempään ja tekevät puhdasta jälkeä. Säilytä kuivainta huolellisesti. Älä aseta sen kumiosaa hyllyä vasten. Muista ergonomia ja turvallisuus. Käytä tukevaa porrasjakkaraa ja jatkovarsia. Pidä selkä suorassa työskennellessäsi. Lue myös marttojen vinkit: www.martat.ﬁ

Energia-aapinen uudistui Uudessa energia-aapisessa energiahahmot Sähkö, Lämpö ja Jäähdytys kertovat lapsille energiasta ja sähköstä. Aapisen sivuilta on myös tehtäviä, joita voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä pohtien. Helsingin Energia on jo vuosikymmeniä lähettänyt aapisen Helsingin koulujen ekaluokkalaisille.

#,#0%' ??NGLCL

Kysy Marjalta

Muista kodinkoneoppaitteaesst!a

Vinkki!

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin kotitalouksien energiankäytöstä.

Kodinkoneoppaat oso ia/ www.helen.ﬁ/energ ml kodinkoneoppaat.ht

1. Kodissani on melko suurikokoinen jääkaappi-pakastin, jossa on 3 isoa vedettävää laatikkoa. Näistä yksi on turhan panttina. Kuluttaako pakastin enemmän virtaa, jos laatikko on tyhjänä, vai kannattaako se täyttää pakasteilla?

Treffit sähkömiehen kanssa Kun tarvitset luotettavaa sähkömiestä, tee sähkötreffit ammattilaisen kanssa. Sähkötreffit.fi-palvelusta löydät omalla asuinalueellasi toimivien sähköammattilaisten yhteystiedot. Sivustolla on myös tietoa kodin energiatehokkuudesta, käyttömukavuudesta ja sähköturvallisuudesta. Sivustoa ylläpitää Sähkö- ja telesähköurakoitsijaliitto.

Pakastimen sähkönkulutus koostuu monista tekijöistä, muun muassa siitä, kuinka paljon säilytettäviä pakasteita on. Mitä enemmän säilytettävää on, eli mitä suurempi massa täytyy pakastaa –18 asteen lämpötilaan, sitä enemmän sähköä kuluu. Siksi pakastimeen ei kannata laittaa mitään ylimääräistä säilytettävää.

www.sahkotrefﬁt.ﬁ

Molempi parempi

2. Olen saanut ristiriitaista tietoa uunin sijoittamisesta pakastimen viereen. Toiset sanovat ehdottomasti ei, toiset sanovat sen olevan mahdollista. Jos on mahdollista, mitä pitäisi huomioida, jotta pakastimen energiankulutus ei lisääntyisi?

Suositko kuivausrumpua vai ripustatko pyykit narulle kuivumaan? © Atte Lakinnoro

MAIJA KAJANTO, HELSINKI Kuivatan pyykit telineellä olohuoneessa. Ymmärtääkseni kuivausrumpu u tä tarvitsee korvausilmaa, enkä usko, että vanhan kerrostaloasuntomme ikkunatttoman kylpyhuoneen ilmanvaihto on riittävä. Jos muutamme uudempaan taloon, kuivausrumpu on ehdottomasti hankintalistallamme.

MIKAEL AHLAVUO, KIRKKONUMMI Sekä että. Arat vaatteet kuivatamme narulla, muut vaatteet yleensä kuivurissa. Erityisen kätevä kuivuri on froteepyyhkeiden kuivaamisessa. Kesällä kuivatamme lakanat ja pyyheliinat ulkona narulla.

Opastusta Sähkötalon Energiakeskuksesta saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodinkoneasioissa. • Kampinkuja 2, 3. kerros (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • p. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.ﬁ • www.helen.ﬁ • www.facebook.com/saastanenergiaa • www.twitter.com/energianeuvoja Oletko hankkimassa uutta pesukonetta? Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityksessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioitasi uuteen uskoon.

Kuivatamme pyykit kuivausrummussa, vaikka se mielestäni kuluttaakin vaatteita. Vaihtoehtona olisii ripustaa pyykit narulle taloyhtiön ullakolle, mutta erityisesti kesäaikaan pyykkiin tarttuu tällöin kaikki katu- ja siitepöly.

Kylmälaitetta ja lämpenevää laitetta ei kannata sijoittaa vierekkäin, vaan laitteiden välissä on hyvä olla pöytä- tai komerokaappi. Lisäksi pakastimelle on varattava ilmankiertotilaa käyttö- ja asennusohjeen mukaisesti. Pakastimen viereen sijoitettu uuni lisää viidenneksen pakastimen sähkönkulutusta. Uunin kuumuus voi myös vaurioittaa pakastimen eristeitä ja tiivisteitä sekä lyhentää sen käyttöikää.

JUKKA IMMONEN, HELSINKI

3. Onko markkinoilla enää ollenkaan pyykinpesukoneita, jotka eivät säästä vettä ja jonka pesuohjelmat eivät olisi niin pitkäkestoisia? Energiamerkinnän myötä pesukoneiden pesuohjelmat ovat kieltämättä pidentyneet ja veden käyttö on vähentynyt. On olemassa pyykinpesukonemalleja, joissa käyttäjä pystyy säätämään pesuohjelmia, kuten esimerkiksi ohjelman kestoa. Usean valmistajan malleissa on pesuaikaa lyhentävä valitsin ja mahdollisuus lisähuuhteluun. Joissakin malleissa on mahdollista lisätä pesuohjelmaan vettä. Pesuohjelmissa käytetyn veden määrä voi vaihdella malleittain. Nettisivuillamme (www.helen.ﬁ/energiansaasto/ kodinkoneoppaat.html) olevissa kodinkoneoppaissa on tietoa markkinoilla olevista pyykinpesukoneista. Oppaissa mainitaan esimerkiksi rummun tilavuus (l) ja veden käyttö (l), ja näitä arvoja toisiinsa suhteuttamalla voi löytää pyykinpesukoneen, joka käyttää hieman enemmän vettä. Kodinkoneoppaita ja erilaista tutkimustietoa on myös tarjolla Sähkötalon Energiakeskuksessa. Kodinkonenäyttelyssämme voi myös tutustua erityyppisiin pyykinpesukoneisiin. Opastamme myös henkilökohtaisesti pyykinpesukoneen valinnassa.

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen energiakeskus@helen.ﬁ. Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.ﬁ.

UUTTA KOTIA KATSOMASSA

Asunnon hankintahuumassa on hyvä pitää myös jäitä hatussa: pelkkä avara ruokailutila tai valoisa olohuone ei vielä takaa, että kohde on omaan arkeen se kaikista paras valinta. Susanna Haanpää Kuvat Pekka Hannila

niten kodin hankintaan vaikuttaa luonnollisesti hinta. Summaa nostaa tai laskee sijainti, kunto ja varustetaso. Tärkeätä on varmistua, ettei uudesta kodista ole maksamassa ylihintaa. – Hintapyyntöä kannattaa verrata alueen muiden samanlaisten asuntojen hintoihin esimerkiksi ARAn, eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivustolta, neuvoo Jari Virta Kiinteistöliitosta. Hänen mukaansa tällä hetkellä moni uudesta kodista haaveileva on jäänyt odottelemaan, josko hinnat vielä laskisivat. Markkinatilannetta kannattaakin seurata, eikä suin päin sännätä asunto-ostoksille. Aikojen saatossa oman kodin arvo saattaa nousta reippaastikin.

– Esimerkiksi 1990-luvun alussa ostettu asunto on nyt kaksi kertaa niin arvokas kuin hankintahetkellä. Omaa maksukykyä on hyvä tarkastella kriittisesti, eikä antaa ostohuuman sumentaa arkijärkeä. – Ihmiset ovat usein ylioptimistisia. Saatetaan päätellä, että jos ruokaan jää kuukausittain 200 euroa, sillä pärjää. Entäs, jos sattuu jotain ennalta arvaamatonta, toteaa energia-asiantuntija Markku Mannila Helsingin Energialta.

Laillistettu kiinteistövälittäjä Leena Varila (alla) on työskennellyt alalla 25 vuotta ja nähnyt asuntokaupan nousut ja laskut. Hänen mukaansa asuntokaupan vilkkauteen vaikuttavat myös vuodeajat. Esimerkiksi keväällä kauppa aina vilkastuu. Leena Varilan mukaan kuntotarkastukset ovat tätä päivää. Hän pyrkii teettämään myytävän asunnon kuntotarkastuksen aina etukäteen, mikä vaikuttaa myös asunnosta saatavaan hintaan.

Reitit haltuun Pääkaupunkiseudulla asunnon sijaintia ja vaikka työmatkoihin kuluvaa aikaa voi tarkastella Helsingin seudun liikenteen nettisivuilta kohdasta hsl.ﬁ -> aikataulut ja reitit -> matka-aikakartta. Samoilta sivuilta voi tutkia myös kevyen liikenteen reittiopasta, josta näkyvät muun muassa bussilinjat sekä pyörätiet.

Kodin paikka Jos hinta tuntuu oikealta ja on sopivassa suhteessa omaan maksukykyyn, on aika pohtia asunnon sijaintia. – Yksinkertaisimmillaan kyseessä on oman elämäntilanteen arviointi. Sen mukaan määrittyy paras paikka kodille, Jari Virta toteaa. Lapsiperheet arvostavat koulujen ja päiväkotien sijaintia kodin lähellä. Muutoinkin tavallisen arjen tutkailu kannattaa, ennen kuin lyö asuntokaupat lukkoon. Esimerkiksi ruokakauppaan pitäisi päästä melko vaivattomasti, olipa asukas sitten perheellinen tai yksineläjä. Myös liikenneyhteyksiin on järkevä tutustua. – Kannattaa tarkistaa, onko kohteesta hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen väylät, muistuttaa energia-asiantuntija Antti Tilamaa Ilmastoinfosta. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella olevasta asunnosta pääsee nopeasti ja ilmastoystävällisesti esimerkiksi työpaikalle tai kulttuuririentoihin. Syrjäisemmillä seuduilla saatetaan tarvita autoa. Hankintahinnan lisäksi muutkin ajoneuvokulut kannattaa pitää mielessä. Näitä ovat esimerkiksi polttoaine, vakuutukset, renkaat ja huolto.

– Auton pito saattaa olla kalliimpaa kuin äkkiseltään ajattelisi, Tilamaa sanoo. Vaikka unelmissa olisi idylli punaisesta tuvasta ja perunamaasta, kerrostaloasumisessa on omat erinomaiset puolensa. – Jos kerrostalokoti sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, omaa autoa ei välttämättä tarvitse ollenkaan, Jari Virta huomauttaa.

Omaa etsimässä Kodin koolla on väliä: pienempi on järkevämpi valinta. Iso omakotitalo saattaa tuntua ihanalta luksukselta, mutta tarpeettomista neliöistä ei kannata maksaa. – Jokaisen kuution lämmittäminen ja ylläpitäminen vievät aikaa, energiaa sekä rahaa, Markku Mannila Helsingin Energialta toteaa. Siksi huoneiden lukumäärän on syytä perustua asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jokaiselle asukkaalle varataan oma huone yhteisen keittiön ja olohuoneen lisäksi. Isossa talossa kuluu myös enemmän energiaa. Talokauppoja tehdessä kannattaa

perehtyä lämmitysmuotoon ja siihen, minkälainen on talon energiatehokkuus. Myös eristyksestä on hyvä varmistua etukäteen. – Vanhoissa taloissa eristeenä on voitu käyttää sahanpurua tai sanomalehtipaperia, joka on vuosien saatossa saattanut valua pois paikoiltaan ja seinät ovatkin aivan ontot. Omakotitalon myyjältä olisi hyvä kysyä myös huoltokirjaa, josta näkyy, mitä mahdollisia korjauksia on tehty. Kirja osoittaa, että taloa on pidetty tai ainakin yritetty pitää säännönmukaisesti kunnossa, Jari Virta sanoo. Etenkin vähänkään vanhemmissa taloissa on syytä nähdä raportti kuntotarkastuksesta tai teettää sellainen. Virran mukaan oleellista on tarkistaa, että tarkastus on tehty Rakennustietosäätiön KH-, eli kiinteistönhoitokortiston, mukaisesti. – Niin sanotut kevennetyt kuntotarkastukset ovat vain tekijöiden omaa keksintöä ja markkinointipuhetta. Kevyen tarkastuksen tekee yleensä yksi henkilö, ja lasku on huomattavasti pienempi kuin aidosta kuntotarkastuksesta, johon osallistuu yleensä kolme ammattilaista, Virta opastaa.

JOS ASUNTOON ON TEHTY REMONTTI, TEKIJÄT ON HYVÄ TIETÄÄ.

Kiinteistövälittäjä Leena Varilan (kesk.) mukaan ihmiset harkitsevat tänä päivänä asunnonvaihtoa entistä tarkemmin. He ovat tarkkoja budjetistaan ja ottavat vähemmän riskejä.

– Ennen ostopäätöstä olisi hyvä nähdä myös erilaisia mittaus- tai korjausraportteja, Antti Tilamaa neuvoo. Esimerkiksi energiankulutustiedot olisi hyvä tarkistaa. Energiatodistus kertoo asunnon energiatehokkuuden ja antaa osviittaa siitä, millaisia energiakustannuksia uudessa kodissa on luvassa. Omakotiasumisesta haaveilevan on hyvä muistaa, että talon ja piha-alueiden ylläpito vaatii työtä ja aikaa sekä vaivaa. – Melko monet yllättyvät siitä, miten työlästä esimerkiksi nurmikon leikkuu tai lumen luonti on, Virta muistuttaa. Isosta talosta maksetaan myös suurempaa kiinteistöveroa.

Uusimisen tarvetta – Vanhoissa, 1970- ja 1980-luvun omakotitalojen lämmitysjärjestelmissä on jo tarvetta uusimiseen, sillä vanhat laitteet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, Mannila toteaa. – Lämmitysratkaisua kannattaa ajatella pitkän aikavälin asiana. Usein hankintahinnaltaan kalliimpi lämmitysmuoto maksaa itsensä takaisin vuosien kuluessa, Tilamaa muistuttaa. Hyviä vaihtoehtoja lämmitykseen ovat muun muassa kaukolämpö tai maalämpö, ja pienemmissä kohteissa myös sähköpatterit käytettynä yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa.

Muista tehduäs sähkösopim oa! ennen muutt

w.helen.ﬁ Lisätietoa ww

toja, joihin voi perehtyä etukäteen. Esimerkiksi sähkönkäyttöraportissa on taulukko takasivulla, josta tietoja saa tarkistetuksi, Mannila muistuttaa. – Ennen kauppoja on hyvä selvittää, miten taloyhtiössä on ajateltu alentaa asumiskustannuksia tai onko kenties tehty joitakin toimenpiteitä, jotka nostavat vastikkeen määrää, Jari Virta sanoo. Tiedetään, että 1960ja 1970-luvuilla rakennettuihin taloyhtiöihin on jo pakko tehdä jotakin, olipa remontin hinta oikeastaan mikä hyvänsä. Siksi remonteista ja niiden aikatauluista on hyvä ottaa selvää ennen ostopäätöstä. Kun kauppoja ollaan lopulta hieromassa, kannattaa ennen allekirjoitusta merkitä kaikki asiat tarkasti sopimukseen. – Siihen on järkevä merkitä kaikki vähänkään erityisemmät seikat. Mahdollisia riitatilanteita on hankala ratkaista, jollei kauppakirjassa ole jostakin epäkohdasta merkintää, Jari Virta toteaa.

Asumiskulut kuriin Joillekin asukkaille tulee yllätyksenä, kuinka paljon enemmän energiaa kuluu aiempaa isommassa asunnossa. Moniin asumisesta syntyviin kuluihin voi kuitenkin vaikuttaa omilla arkisilla valinnoilla ja ratkaisuilla. Esimerkiksi patterien säätäminen ja käyttö ovat tällaisia seikkoja. – Tuuletettaessa patteri pitää pistää kiinni, ja verhot on aina pidettävä poissa termostaatin edestä, Antti Tilamaa muistuttaa. Jos huoneiston kylpyhuoneessa on sähköinen lattialämmitys, kylpyhuoneen ovi on pidettävä kiinni, ettei sillä tule lämmittäneeksi koko asuntoa. Lämmityskaudella auringonpaisteella kannattaa pitää verhot auki, jotta saadaan lämpö sisään. Pienistäkin asioista voi syntyä yllättävän paljon kustannuksia. – Kiinteä valaistus, eli esimerkiksi nykyaikana suositut, kattoon upotetut halogeenivalot, saattavat yllättää sähkönkulutuksen määrällään verrattuna yksittäiseen kattovalaisimeen, Markku Mannila toteaa. Jos kerrostaloasunnossa on huoneistokohtainen ilmanvaihtolaite, sen kuluttama sähkön määrä voi olla yllättävän suuri. – Siinä sähköä vie sekä puhallustoiminto että lämmitysvastus, joka lämmittää sisään tulevaa ilmaa, Mannila tarkentaa. Lisäksi joissakin parveketiloissa on lämmittimet, joilla on tarkoitus pidentää parvekekautta esimerkiksi syksyllä. Tällaiset ratkaisut luonnollisesti lisäävät energiankulutusta.

– Mitään ongelmaa ei ole, mikäli uuden kodin energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä on hyvin perillä. Silloin kulutus ei tule yllätyksenä, Mannila summaa. Helsingin Energialta voi tilata kodin energia-asiantuntijan kotikäynnin 43 euron hintaan. Siinä käydään pääpiirteittäin läpi, millaisilla toimilla energiatehokkuutta voi parantaa.

Energiankulutus painottuu talvikuukausille Sähkölämmitteisen talon koko vuoden sähkönkulutuksesta kuluu tammikuussa noin 14 prosenttia, kun taas heinäkuussa vain 4. Sähkölasku voi siis olla jopa 3,5-kertainen verrattuna kesäkauteen. Myös kaukolämmön kulutus painottuu talvikuukausille. Kaukolämpötalossa tammikuun sähkönkulutuksen osuus on noin 10 prosenttia, ja heinäkuussa 6. Jos kylminä talvina on aina huomattavasti suuremmat kulut kuin lämpimämpinä, tilanne voi kertoa asunnon puutteellisesta eristyksestä. Asiaa voi tarkastella kulutusraporteista, joita helsinkiläiset ovat saaneet Helsingin Energialta jo 1990-luvun alusta alkaen. Energiankäyttöä voi tutkia myös internetissä Sävel Plus -palvelussa, jossa kulutuksen voi nähdä jopa tunnin tarkkuudella. Kerrostalohuoneistoa hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös energiatodistukseen. Siinä kerrotaan kohteen energiatehokkuudesta.

Portaali muuttajille Ilmastoinfo on tekemässä portaalia, johon kootaan kaikenlaista muuttamiseen liittyvää tietoa sekä aikaa, rahaa ja ympäristöä säästäviä vinkkejä. Portaali palvelee niin muuttajia, muuttoa suunnittelevia kuin jo uuteen kotiin asettuneita kaupunkilaisia. Muutosta.ﬁ-palvelua testataan kesällä ja asukkaiden käyttöön se tulee syksyn aikana.

Suomessa toteutuneiden asuntokauppojen hintaja laatutiedot on saatavilla internetissä osoitteessa www.asuntojen.hintatiedot.ﬁ.

– Talon rakenteista kannattaa tarkistaa ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Ajan saatossa väsähtäneistä tiivisteistä lämpö karkaa harakoille, Tilamaa sanoo. Joihinkin remontteihin saa energia-avustusta ja työn osalta kotitalousvähennystä. Tällainen on esimerkiksi lämmitysmuodon vaihtaminen öljylämmityksestä kauko- tai maalämpöön. Myyjältä tai asunnonvälittäjältä kannattaa kysyä, mitä remontteja edelliset omistajat ovat tehneet ja mitä dokumentteja niistä on saatavilla. – Jos asuntoon on tehty mittavia kunnostustöitä, kuten remonttia keittiöön tai kosteisiin tiloihin, tekijät on hyvä tietää, Mannila sanoo. Etenkin, jos sähköjä on pitänyt vetää uusiksi tai kosteisiin tiloihin on lisätty kosteuseristeet, pitää olla tieto siitä, miten työ on hoidettu ja onko asialla ollut ammattimies. – Parasta on, jos remontin eri vaiheista on esimerkiksi valokuvia. Näin voi varmistua, ettei remontilla ole vain haluttu peittää jotakin epäkohtaa. Jos kosteissa tiloissa on huono tai tunkkainen ilma, kannattaa pyytää asiantuntijan arviota mahdollisesta homeesta tai kosteusvauriosta. Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijätodistuksesta puolestaan ilmenee, mitä taloyhtiö on suunnitellut remontoivansa ja minkälaisella aikataululla. – Myyjältä voi pyytää raporttia kuntotarkastuksesta, joita tehdään myös kerrostaloasuntoihin. Se ei saisi olla puolta vuotta vanhempi, Jari Virta muistuttaa. Mikäli asunnossa on kulunut sähköä runsaasti, kustannukset eivät todennäköisesti pienene vuosien mittaan. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi asuntolainan määrää mietittäessä. – Eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen sähkönkulutuksesta on olemassa tie-

Sadonkorjuun kartturi Jaana Kalliokoski Kuva Jorma Marstio

Joel Rosenbergille luonto on elämän tärkeimpiä asioita. Ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelykoordinaattorina hän tekee työtä, jolla on tarkoitus. Helsinki on varsinainen ruoka-aitta. Kaupunki on täynnä hedelmäpuita ja marjapensaita, joita kukaan ei varsinaisesti omista. Kun Rosenberg huomasi tämän muutama vuosi sitten, idea alkoi muhia hänen päässään. Jokaisen kaupunkilaisen pitää voida nauttia luonnon antimista, jotka kasvavat julkisilla tiloilla ja joutomailla. Idea poiki sadonkorjuukartan.

Marjaan satokartan opastamana Kaikki alkoi siitä, kun Rosenberg järjesti Helsingissä urbaani sadonkorjuupyöräily -nimisen retken. Ryhmä kaupunkilaisia Rosenbergin vanavedessä polki halki Helsingin ja löysi julkisilta paikoilta mitä erilaisimpia syötäviä, kuten tyrnimarjoja, viinimarjoja, karviaisia, pähkinäpensaita, marja-aronioita sekä omena-, luumu- ja päärynäpuita. Myös eksoottisia kasveja löytyi: mustaseljaa, japaninruusukvitteniä ja siperiansembramäntyjä, joiden siemenet muistuttavat pinjansiemeniä. – Päähäni alkoi muodostua kartta, ja merkitsin kohteet ensin paperille. Mietin, että olisi hauska jakaa kartta muiden kanssa. Viime syksynä Rosenberg julkaisi satokarttansa koko kansan nähtäville internetissä. Kartta sisältää marjapensaita ja hedelmäpuita Helsingissä vanhojen huvilajäänteiden tonteilla, kaupungin puistoissa ja rakentamattomilla joutomailla. – Yhteisen kaupunkitilan voi hyödyntää. Sen sijaan, että omenat mädäntyvät maassa ja houkuttelevat jyrsijöitä, ne päätyvät kaupunkilaisten suihin ja piiraisiin. Sadon korjaaminen auttaa myös kaupungin puistotyöntekijöitä, Rosenberg toteaa. Kaupunkilaisilla on myös vastuu marjapensaista ja hedelmäpuista. Näiden oksia ei saa katkoa eikä satoa tyhjentää kokonaan. Satokartta-sivusto päivittyy jatkuvasti, sillä Rosenberg saa uusia vinkkejä kaupunkilaisilta. Myös sadonkorjuupyöräilyistä on tullut jokasyksyinen tapahtuma.

Vielä on tilaa istuttaa Luonto ja ympäristö ovat Joel Rosenbergille tärkeitä. Hän on opiskellut valokuvausta Turussa ja ympäristötaidetta Taideteollisessa korkeakoulussa. Työ ja harrastukset nivoutuvat toisiinsa, ja esimerkiksi satokartta on osa opintojen lopputyötä. Aikaansaava luontoaktiivi opiskelee tällä hetkellä töiden ohessa luontoja eräoppaaksi. Rosenbergin mielestä kaupunki on osallistumista varten. Ihmisten on hyvä elää koskemalla, maistamalla ja haistamalla, ei vain katsomalla. Mutta on kaupungissa kasvavan sadon hyödyntämisessä kysymys muustakin. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia lähiruoasta ja ruoan alkuperästä. Joel Rosenberg toivookin, että paikallinen ruoantuotanto lisääntyisi. Kaupungissa

on vielä paljon hukkatilaa, ja hänellä on paljon ideoita, miten sitä voi hyödyntää yhteiseksi hyväksi. Puistoihin voidaan istuttaa koristekasvien sijaan syötäviä kasveja. Kerrostalojen pihoilla voi kasvaa muutakin kuin nurmikkoa. Kasvimaa tai laariviljelmä kerrostalopihassa lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä, ja sen sato on lähiruokaa parhaimmillaan. – Olisi myös hienoa, jos ruokamarkettien tasaisilla katoilla kasvaisi puutarha. Suomessahan kattoja ei ole vielä hyödynnetty ruoantuotannossa. Ympäristöjärjestö Dodo on kaupunkiviljelyn edelläkävijä ja tienraivaaja. Järjestö sai viime vuonna Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon. Dodon muutama vuosi sitten perustama sissiviljelmä Pasilan ratapihalle on herättänyt paljon kiinnostusta, ja järjestön aktiivit ovat auttaneet monia kaupunginosia ja taloyhtiöitä perustamaan omia kasvimaitaan. Viime vuonna dodolaiset istuttivat Annalaan omena- ja luumupuita yhdessä Helsingin kaupungin rakennusviraston, paikallisen asukasyhdistyksen sekä Hyötykasviyhdistyksen kanssa. Jokaisella puulla on oma kummi, joka vastaa puun hoidosta ja sadosta.

Sosiaalista, taloudellista ja ekologista Monia kaupunkilaisia huolettaa, voiko kaupungissa kasvaneita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia huoletta syödä. Ympäristökeskuksen mukaan voi, kunhan sadon pesee eikä syö aivan teiden vieressä kasvaneita marjoja ja hedelmiä. Rosenberg kummastelee sitä, miten huolissaan ihmiset ovat kaupungin saasteista. – Emme tiedä, missä ja millaisessa maaperässä kaupassa myytävät vihannekset ovat kasvaneet ja mitä niihin on ruiskutettu. Silti syömme niitä huoletta. Rosenbergillä oli oma kasvimaa jo viisivuotiaana, ja hän on edelleen innokas puutarhuri. Kotikerrostalon pihalla on viljelylaari ja mökillä kasvimaa. – Puutarhanhoito on terapeuttista. On upeaa, että voi käyttää tietämystään ja synnyttää mullasta ravitsevaa ruokaa. Rosenberg on huolissaan maailman tilasta ja uskoo, että paikallinen ruoantuotanto on terveellistä niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisestikin. Esimerkiksi öljy on uusiutumaton luonnonvara, ja sen kallistuminen vaikuttaa suoraan ruoan hintaan. Satokarttoja on maailman metropoleilla paljon, ja Rosenberg toivoo, että idea leviää muihinestica) Omenapuita (Malus dom kin kaupunkeihin. Tällä Updated Oct 8, 2011 ien vieressä. hetkellä ainakin TampePari puuta kävely/pyörät reen kaupunkiviljelijät ovat kaavailemassa omaa satokarttaansa. www.satokartta.net, www.kaupunkiviljely.ﬁ

Kevätaskareet kotona ja mökillä Kevätaurinko paljastaa pölyiset ikkunat ja lämmittää jo sen verran, ettei lämmitystä enää tarvita. Elämä siirtyy sisätiloista ulos, ja on aika toivottaa kesä tervetulleeksi. Helen kokosi marttojen vinkit keväisiin askareisiin. Jaana Kalliokoski Kuvat SKOY, iStockPhoto ja Veer

Perusteellinen suursiivous tuntuu vanhanaikaiselta ja jo ajatuksenakin raskaalta. Martatkin neuvovat siivoamaan tasaisesti läpi vuoden, joten mittavat siivousurakat voi unohtaa. On kuitenkin askareita, jotka on hyvä tehdä vähintään puolivuosittain, ja ne kannattaa merkitä kalenteriin. Ota kevätaskareisiin mukaan perheen lapset, tai pyydä kaverit talkoisiin. Varaa riittävästi aikaa ja jaksota tarvittaessa työt eri päiville. Laita mielimusiikki soimaan ja keskity siihen, mitä teet.

Asiantuntijana artikkelissa on kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta. Lue lisää marttojen vinkkejä osoitteesta www.martat.ﬁ

Koti raikastuu puhtaista ikkunoista

Ikkunat kannattaa pestä, jahka hiekat on talven jäljiltä lakaistu kaduilta pois. Varaa pesemiseen puolipoutainen, sateeton päivä. Ikkunat voi pestä kerralla tai sitten rauhallisemmassa tahdissa vähissä erissä. Lue tarkemmat ikkunanpesuohjeet sivulta 6. Moni vaihtaa kesäksi ikkunoihin kesäverhot. Verhoja ja koristetyynyjä vaihtamalla saat nopeasti ja helposti uudistettua kodin sisustusta. Vältä tarpeetonta ikkunaverhojen pesua, sillä kangas voi kutistua tai muuttua. Monesti verhojen ravistelu ja tuuletus riittää.

Jääkaappi ja koneet puhtaiksi

Jääkaapin perusteellinen puhdistus on aika ajoin paikallaan. Tyhjennä kaappi ruokatarvikkeista ja pyyhi pinnat mietoon pesuaineliuokseen kostutetulla liinalla. Puhdista myös oven tiiviste. Likainen tiiviste vuotaa lämmintä ilmaa ja lisää sähkönkulutusta. Myös pölyinen lauhdutusritilä lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta, joten vedä jääkaappi irti seinästä ja imuroi kylmälaitteen takaosassa oleva lauhdutusritilä sekä päällinen pölystä. Myös astianpesu- ja pyykinpesukoneet tarvitsevat puhdistusta. Niihin kertyy kalkkia ja pesuainejäämiä, jotka saat pois esimerkiksi apteekissa myytävällä sitruunahapolla. Annostele astianpesukoneen pesuainelokeroon 2–3 ruokalusikallista sitruunahappoa ja pese tyhjä kone kuumimmalla pesuohjelmalla. Annostele pyykinpesukoneen pesuainelokeroon 100 gramman pussillinen sitruunahappoa ja pese tyhjä kone 90 asteen pesuohjelmalla.

Puhdista poistoventtiilit ja liesituuletin

Ilma poistuu huoneesta poistoventtiilin kautta. Poistoventtiileitä on yleensä wc:ssä, keittiössä, kylpyhuoneessa, saunassa ja vaatehuoneessa. Venttiilin pintaan ja rakoihin kertyy nukkaa ja rasvaa, eikä venttiili poista kunnolla ilmaa huoneistosta. Irrota venttiili kiertämällä sitä vastapäivään. Puhdista se lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Varo pyörittämästä venttiilin keskellä olevaa lautasta, koska tällöin säädöt muuttuvat. Liesituulettimen suodattimet keräävät rasvaa. Jos suodattimien pesusta on jo tovi, nyt on hyvä pestä ne. Useimmat suodattimet voi laittaa astianpesukoneeseen tai pestä ne käsin vedellä, harjalla ja pesuaineella. Tarkista aina laitetoimittajan ohjeet.

MARS MATTOPYYKILLE PUUVILLAMATOT ON KIVA PESTÄ LÄMPIMÄNÄ KESÄPÄIVÄNÄ NIILLE VARATULLA MATONPESUPAIKALLA.

Talvivaatteet säilöön

HYÖDYNNÄ MYÖS ISOÄIDIN NIKSIT!

Hyvin järjestetystä vaatekaapista löytää helposti päälle pantavaa. Lisää tilaa saat, kun viikkaat talvivaatteet laatikoihin ja viet ne esimerkiksi varastoon. Pese vaatteet ensin, näin ne on mukava ottaa taas syksyn tullen käyttöön. Käy samalla vaatteet läpi ja laita tarpeettomat kierrätykseen. Puhdista ja huolla talvisaappaat ja siirrä nekin varastoon. Vaatekaappi tai -huone ja hyllyt on nyt samalla helppo imuroida ja pyyhkiä pölystä.

Vanhat konstit ovat ympäristöystävällisempiä kuin voimakkaat pesuaineet. Kokeile siivouksessa ja tahranpoistossa etikkaa, ruokasoodaa, suolaa, sitruunaa ja mäntysuopaa. Kun lisäät ruokalusikallisen etikkaa ja muutaman tipan astianpesuainetta pesuveteen, saat kirkkaat ikkunat. Etikkaa voit käyttää myös kahvinkeittimen kalkinpoistoon. Keraamisen liesitason kalkkitahrat lähtevät hankaamalla niihin etikkaa ja sitruunaa. Pinttyneet kattilat puhdistuvat etikasta ja suolasta tehdyllä tahnalla. Ruokasoodalla saat kahvikuppien ja termoskannujen pinttymät pois. Ruokasoodalla hankaamalla kirkastat hanat ja lavuaarit. Tukkeutuneeseen viemäriin voit kokeilla ympäristöystävällistä konstia: kaada viemäriin 60 millilitraa ruokasoodaa ja 125 millilitraa etikkaa. Kun sihinä loppuu, kaada viemäriin kiehuvaa vettä. Kokeile uuninpuhdistusta mäntysuovalla: Levitä suopa uunin pintaan, ja lämmitä uuni 50-asteiseksi. Kun suopa alkaa kuplia, sammuta uuni. Harjaa jäähtyneet pinnat astianpesuharjalla ja pyyhi kostealla liinalla.

Vuodevaatteet vaihtoon Kesällä tarkenee ohuemmillakin peitoilla. Pese talvitäkit 60 asteessa tai pesuohjeen mukaan ja pane ne säilöön kesäksi. Samalla voit pestä tyynyt. Vaihda vuoteisiin kevyet kesätäkit. Imuroi vuode, sillä se kerää pölyä.

• astianpesuainetta • yleispuhdistusainetta • hapanta puhdistusainetta kosteisiin tiloihin (ei käytetä joka viikko) • mikrokuituliinoja (unohda vanhat rätit) • imurin • lattiamopin • ikkunanpesimen ja -kuivaimen

Elämä siirtyy pihalle Harjaa parveke tai terassi irtoroskista. Painepesuri on hyvä apuväline puisen terassin pesuun. Imuroi parvekkeen lattia. Pese parvekelasit ja hyödynnä pesimiin sekä kuivaimiin kiinnitettävät irtonivelet. Hae varastosta pihakalusteet ja pese ne esimerkiksi painepesurilla tai juuriharjalla sekä miedolla yleispuhdistusaineella. Puukalusteet on syytä öljytä, sillä näin ne kestävät säätä paremmin. Jos haluat, hio puupinta kevyesti ennen öljyämistä. Muovikalusteiden pinttymiin voit kokeilla ihmesientä tai pyykinpesuaineesta ja vedestä tehtyä tahnaa.

Kotisiivoukseen tarvitset ainakin:

Mökkikauden avajaiset

Jos kesämökki on ollut talven käyttämättä, mökki vaatii perusteellisen siivouksen keväällä. Kevätsiivouksen jälkeen kevyt ylläpitosiivous kesän aikana riittää. Tuuleta mökki huolellisesti ja vie petivaatteet sekä matot ulos. Lakaise mahdolliset hiirenpapanat ennen imurointia. Harjaa hirrenraot ja katto hämähäkinseiteistä. Kaupoissa myydään tähän tarkoitukseen soveltuvia harjoja. Moppaa lattiat ja pese ikkunat. Odota, että mökki lämpenee ja kosteus häviää, ennen kuin kytket sähkölaitteet, kuten jääkaapin, päälle. Tarkista, että palovaroitin toimii. Viritä vesipumppu ja tarkista kaivon kunto. Tyhjennä puucee tarvittaessa. Tarkista vesikourut ja puhdista ne talven aikana kertyneestä moskasta.

Kun lämmitystä ei enää tarvita Kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 12 astetta, lämmityksen voi kytkeä pois päältä. Kiinteistöliiton lvi-neuvontainsinööri Jaakko Laksolan mukaan sen voi sulkea aiemminkin, jos ulkona on aurinkoista ja kuivaa. Lämmitys on helppo ja vaivaton kytkeä tarvittaessa takaisin päälle. Esimerkiksi sateisina ja tuulisina kesinä lämmitys kannattaa välillä kytkeä päälle, muuten kosteus voi kerääntyä rakenteisiin, eikä kodin lämpötila muutenkaan tunnu miellyttävältä. – Lämmityksen voi tällöin kytkeä päälle esimerkiksi aina iltaisin, jolloin se lämmittää rakenteita yön aikana. Helsingin Energian kaukolämmön hinta puolittuu kesän aikana, joten kosteina kesinä tarpeen mukaan lämmittäminen ei ole hinnasta kiinni. Kiinteistöissä lämmityksestä vastaa taloyhtiön hallitus, pientaloissa omistaja. – Kun kaukolämpö kytketään päältä pois, suljetaan vain kesäluukku. Lämmityspumppua en kytkisi pois. Uusimmissa pumppumalleissa on kesäkytkin, joka pyörii tunnin aikana noin minuutin. Nykyaikaiset pumput vievät sähköä kymmenen kertaa vähemmän kuin 20 vuotta vanhat. Laksolan mukaan vanhanaikainen pumppu on helppo uusia uudenaikaiseen.

Kesän aikana on hyvä valmistautua seuraavaan lämmityskauteen. Tällöin tarkistetaan, että itse lämmitysverkosto on kunnossa, venttiilit toimivat, putkisto ei ole ruosteessa ja ilmanvaihto toimii moitteettomasti. Kun nämä ovat kunnossa, pientaloissa ja taloyhtiöissä on kaikki edellytykset taloudelliseen lämmittämiseen. Riittävän ilmanvaihdon asukas voi testata helposti itse esimerkiksi suihkun jälkeen kylpyhuoneessa. Mikäli peilissä oleva huuru ei poistu 10 minuutin kuluessa, pesuhuoneen ilmanvaihto on huono. Asiasta tulee ilmoittaa isännöitsijälle. Monia asukkaita huolettaa pattereiden ilmaus. Laksola kertoo, että nykyaikaisissa lämmitysjärjestelmissä on erillinen automaattinen, pumppukiertoinen ilmanpoistin, joka poistaa tehokkaasti ilman. Näin asukkaan ei itse tarvitse ilmata pattereita. Märkätilojen lattialämmitys toimii usein kaukolämpötaloissakin sähköllä. Sen käytössä kesän aikana kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Mitä enemmän suihku on käytössä kesän aikana, sitä varmemmin lattialämmitystäkin tarvitaan. Jos suihku on kesän aikana harvoin käytössä, lattialämmityksenkin voi sulkea. Lämmitys on vaivaton kytkeä pois ja päälle tarpeen mukaan. Kun lattialämmitys on päällä, on tärkeä pitää pesutilan ikkuna ja ovi suljettuina.

Hyvät löylyt puhtaassa saunassa

Saunan perusteellista puhdistusta tarvitaan kerran, pari vuodessa. Kun saunan pesee keväällä, mökkeilijät voivat saunoa huoletta koko kesän. Harjaa irtoroskat ja imuroi lattia. Harjaa myös seinät ja katto. Kastele lauteet ja muut puupinnat lämpimällä vedellä, jotta puun huokoset aukeavat. Pese pinnat miedolla yleispuhdistusaineella ja pehmeällä harjalla. Harjaa puun syiden suuntaisesti. Saunaa varten on olemassa myös oma karkea pesimensä. Pese seinät alhaalta ylöspäin. Huuhtele lopuksi pinnat kylmällä vedellä, jotta puun huokoset sulkeutuvat. Pese myös lattiapinnat, saavit ja ämpärit sekä muut saunatarvikkeet. Tuuleta hyvin. Lopuksi lämmitä sauna, jotta pinnat kuivuvat.

Sähköpos oss t i Sähköposti

Väriä vaihtava piippu

Helsingin Alppilan lämpökeskuksen piippu paljastaa kaupungin kaukolämmön kulutuksen. 35 metriä korkea piippu valaistaan eri värein lämpöenergian kulutuksen mukaan. Paukkupakkasilla piippu on punainen ja kertoo korkeasta kaukolämmön kulutuksesta. Leudolla säällä kulutus on vähäisempää ja piippu on vihreä. Valaistus näkyy parhaiten Töölönlahden suunnasta. – Värivalaistus tekee näkyväksi koko kaupungin lämmitystarpeen ja muistut-

taa samalla energian järkevästä käytöstä, sanoo ympäristöjohtaja Martti Hyvönen Helsingin Energiasta.

Vähäpäästöinen varakeskus Alppilan lämpökeskus sijaitsee syvällä kallion sisässä Linnanmäen huvipuiston alapuolella. Lämpökeskus uudistettiin viime vuoden aikana perusteellisesti. Esimerkiksi sen öljysäiliöt uusittiin, ja keskuksen piippu peruskorjattiin. Uudet öljysäiliöt mahdollistavat kevyen polttoöljyn käytön raskaan an

polttoöljyn sijaan, ja tulevaisuudessa myös bioöljyn käytön. Kevyen polttoöljyn ansiosta lämpökeskuksen päästöt alittavat teollisuuspäästödirektiivin mukaiset raja-arvot, jotka astuvat voimaan vuonna 2016. Vuonna 1965 käyttöön otettu Alppilan lämpökeskus on Helsingin Energian vanhin lämpökeskus. Se toimii kaukolämmön huippu- ja varalämpökeskuksena ja auttaa varmistamaan häiriöttömän kaukolämmön jakelun kovillakin pakkasilla. p

Voimalaitoskin voi säästää energiaa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksella tehdyt uudistukset tehostivat laitoksen energiantuotantoa noin 150 000 megawattituntia. Määrä vastaa yli 70 000 kerrostalokaksion vuosittaista sähkönkulutusta. Voimalaitoksen vuosihuoltojen yhteydessä modernisoitiin muun muassa kaasuturbiineja. Uudistusten myötä sähköntuotannon hyötysuhde on nyt entistä parempi. Helsingin Energian Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla sähköä ja lämpöä tuotetaan tehokkaalla yhteistuotannolla, jolloin samalla polttoainemäärällä saadaan enemmän energiaa.

t asiakasedut Suomen parhaa lsingin Energian e saat, kun olet H kas! sia sähkönmyyntia • Sävel Plus on Helsingin Energian raportointipalvelu, jossa näet tietoa kotisi energiankulutuksesta. Tuntitasoista tietoa saavat taloudet, joissa on etäluettavat mittarit. Asiakkaat, joilla ei ole vielä etäluettavaa mittaria, saavat palvelussa kuukausitasoista kulutustietoa. Palvelu on tarjolla kaikille sähkön ja kaukolämmön käyttäjille. • Saat Plussa-pisteitä arvonlisäverollisesta sähkön myyntihinnasta. Muista ilmoittaa Plussa-korttisi numero Helsingin Energialle! • Helsingin Energian kotitalousasiakkaana perheesi on vakuutettu sähkötapaturmien varalta. Etu koskee kaikkia perheenjäseniä. • Saat maksutonta neuvontapalvelua kaikissa kotitalouksien energiankäyttöön liittyvissä asioissa Energiakeskuksessa osoitteessa Kampinkuja 2 tai puhelimitse numerosta 09 617 2726. • Voit lainata Energiakeskuksesta veloituksetta kulutus-, pintalämpötila-, kosteus-, valaistusvoimakkuus, desibeli- ja radonmittaria sekä rakenneilmaisinta. Kulutusmittareita voi lainata myös useimmista Helsingin kirjastoista. • Voit tilata energia-asiantuntijan käymään kotonasi. Kotikäynti-palvelussa selvitetään kodin energiakäyttöä ja energiansäästömahdollisuuksia. Kotikäynti kestää noin 1–1,5 tuntia. Palvelun hinta on 43 euroa, ja se on tarkoitettu Helsingissä ja rajoitetusti myös muualla pääkaupunkiseudulla asuville sähkönmyynnin asiakkaille. • Saat kerran vuodessa seurantaraportin sähkön käytöstäsi sähkölaskun yhteydessä. Kiinteistön omistajat saavat raportin kaukolämmön käytöstä.

Plussasähköä koko Suomeen Helsingin Energia ja Kesko ovat tiivistäneet yhteistyötä ja kehittäneet asiakkailleen uuden Plussasähkö-tuotteen. Plussasähkö on edullista vesivoimalla tuotettua sähköä. ä. ö.fi Osoitteessa www.plussasähkö.fi voit tarkistaa päivän tarjouksen sen ja solmia sähkösopimuksen. Sopimus solmitaan kahdeksii vuodeksi kerrallaan, ja hinta pysyy syy samana koko sopimuskauden. Helsingin Energian asiakkaana saat sähkön arvonlisäverollisesta myyntihinnasta K-Plussapisteitä. Sinun tarvitsee vain rekisteröidä K-Plussa-korttisi Helsingin Energian asiakaspalvelussa. Solmimalla Plussasähkösopimuksen saat lisäksi 1 000 Lisäplussa-pistettä. Lisätietoja www.plussasähkö.fi

• Käytössäsi on Helsingin Energian edullinen sähkölämmittimien vaihtopalvelu. Palvelu sisältää vanhojen sähköpattereiden vaihdon uusiin sähkölämmittimiin. Asennuksen tekee Helsingin Energian yhteistyökumppani. • Saat Helen-lehden neljä kertaa vuodessa.

Muista Sävel Plus! Sävel Plus -palvelun avulla selvität oman taloutesi energiankäytön, olitpa sitten kaukolämmön, sähkön siirron tai sähkön asiakas. Sävel Plus -palvelun sivuilla voit seurata energiankäyttöä jopa tuntitasolla, mikäli kodissasi on etäluettava mittari. Sävel Plus -palveluun kirjaudut osoitteessa www.helen.ﬁ/raportointi.

Ota esille sähkö- tai kaukolämpölaskusi. Jotta pääset taloutesi sähkötietoihin käsiksi, tarvitset sähkön onlinetunnukset. Ne saat, kun rekisteröidyt ensin sähkölaskusta löytyvillä asiakasnumerolla ja käyttöpaikkatunnuksella. Kaukolämmön tietoihin pääset mittarin ja kulutuspisteen numeroilla. Ne löytyvät kaukolämpölaskustasi.

LÄMPÖ KIERTOON

Kaukojäähdytyksen idea on ensisijaisesti lämmön hyötykäyttö. Kaukojäähdytysasiakkaiden kaikki ylimääräinen lämpö pyritään hyödyntämään kaukolämpönä vuoden ympäri. Pertti Suvanto Kuvitus Matias Teittinen

KAUNIAINEN

Helsingissä sijaitsevan Katri Valan lämpöpumpun kokonaistuotanto riittäisi lämmittämään kaksi Kauniaisten kokoista kaupunkia.

HELSINKI 2

HUKKALÄMPÖ HYÖTYKÄYTTÖÖN Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

Kolmoistuotanto hyödyntää polttoaineesta lähes kaiken

SÄHKÖ KAUKOJÄÄHDYTYS

TULEVAISUUDEN ENERGIARATKAISU JO TÄNÄÄN Helsingillä on Euroopan suurin ja nopeimmin kasvava kaukojäähdytysverkosto. Kaukojäähdytys sopii käytännössä kaikille kiinteistöille. Vuonna 2020 liittymistehon arvioidaan olevan jo yli 250 000 kilowattia (250 megawattia). Lisäys nykyiseen on vähintään Varkauden kaupungin kaukolämpötehon verran.

KAUKOLÄMPÖ

90%

Kaukojäähdytys on osa Helsingin Energian kolmoistuotantoa, jossa sähkö, lämpö ja jäähdytys tuotetaan mahdollisimman ekotehokkaasti energiaa hukkaamatta. Kaukojäähdytyksen koko tuotannosta 80 prosenttia perustuu paikalliseen energiaan, joka muuten jäisi käyttämättä. Yhteistuotannossa käytettävä polttoaine hyödynnetään yli 90-prosenttisesti. Hyötysuhde on yksi maailman korkeimmista.

Helsingin Energian älykäs energiaverkko on saanut lukuisia merkittäviä kansainvälisiä palkintoja. Viimeisimmät niistä ovat Global Energy Reward (2011), Uptime Institute Green Enterprise IT Awards (2010), Certificate of Merit (2009) ja Energy Globe National Award (2012). 22

Ekotehokkaan kylmän lähteet Ekotehokkain tapa viilentää Kaukojäähdytys on yli viisi kertaa energiatehokkaampi kuin kiinteistöjen oma jäähdytyslaitteisto. Kaukojäähdytyksen avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi.

HYVÄÄ ENERGIAA HELSINKILÄISILLE Viime heinäkuussa rakennusten ylijäämälämmöllä lämmitettiin 100 000 helsinkiläisen käyttövesi.

VAPAA JÄÄHDYTYS

ABSORPTIO

LÄMPÖPUMPPU

Kaukojäähdytystä tuotetaan kylmästä merivedestä aina, kun se on mahdollista. Kylmä merivesi on Helsingille ehtymätön jäähdytysenergian puhdas lähde.

Kesäkautena, kun merivesi on lämmintä, kaukojäähdytyksen tuotantoon käytetään Helsingin Energian yhteistuotantolaitoksilla syntynyttä ylimääräistä lämpöenergiaa, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

Katri Valan puiston alla kaukojäähdytystä tehdään maailman suurimmalla lämpöpumpulla. Kaukojäähdytystä ja -lämpöä tuottavassa prosessissa hyödynnetään puhdistettua jätevettä ja merivettä.

Kylmää varastoidaan maanalaisiin säiliöihin. Esplanadin alle valmistuvaan varastoon mahtuu 23 500 000 litraa vettä. Jos se pakattaisiin litran maitopurkkeihin, niiden jono (1 740 km) yltäisi Helsingistä Muonioon ja takaisin.

Jäähdytystä tarvitaan paukkupakkasillakin

Helsingissä esimerkiksi jäähdytettyjen tietokonesalien lämmöllä voidaan lämmittää yli 9 000 uutta 80-neliöistä kerrostalohuoneistoa.

Jos vuosi jaetaan kahtia, jäähdytyksestä kaksi kolmasosaa käytetään kesällä ja yksi kolmasosa talvella. Muun muassa ostoskeskuksissa ja toimistoissa jäähdytystä tarvitaan paukkupakkasillakin. Jos pankkien tietokonetiloja Helsingissä ei jäähdytettäisi talvella, maan rahaliikenne pysähtyisi. Jäähdytyksen keskeytys saa siellä olla korkeintaan 2 minuuttia.

VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN Vastaa kysymykseen ja voita Nilﬁsk-imuri! arvo 3 99 €

MIKÄ ENERGIANSÄÄSTÖVINKKI ON SINUN MIELEESI? a) Suosin kannettavaa tietokonetta pöytätietokoneen sijaan. b) Katkaisen valmiusvirrat elektroniikkalaitteista. c) Pesen vain täysiä koneellisia pyykkiä. Seuraavassa Helen-lehdessä energianeuvojamme kertoo kunkin vaihtoehdon säästövaikutuksen. Nilﬁsk Extreme Hygienic -pölynimuri on hiljainen ja tehokas. Metallinhohtoisen imurin teho on 2000 W ja imuteho 600/400 W. Pölynimurissa on ergonominen kahva, teleskooppiputki ja HEPA-suodatin. Imurilla on 5 vuoden takuu. Pölynimurin arvo on 399 euroa. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi palkintoa.

Käy vastaamassa kilpailuun 31.6. mennessä netissä osoitteessa www.helen.ﬁ. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi. Helen 1/12 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Airamin Solartuotteita voittivat Leena Koivisto, Eija Salonen, Anna-Riitta Kässi, Tyyne Malmivaara ja Tapio Nikulainen Helsingistä, Kerttu Haapalainen Nurmeksesta, Raimo Partinen Kirkkonummelta sekä Matti Pukkila Aurasta. Onnea voittajille!

Lukijat äänestivät Viime numerossa (Helen 1/2012) lukijat äänestivät energiavinkeistä näin: a) 53 prosenttia vastanneista säästää energiaa vaihtamalla hehkulamput pienloiste- tai led-lamppuihin. Jos viisi 60 watin hehkulamppua vaihtaa samaan määrään 15 watin pienloistelamppuja, säästää vuodessa energiaa 45 kWh, eli noin 6 euroa. Lampun oletetaan olevan päällä 1 000 tuntia vuodessa.

b) 34 prosenttia vastanneista säästää energiaa laskemalla huonelämpötilaa. Jos huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, säästää vuosittain viisi prosenttia lämmityslaskussa.

c) 13 prosenttia oli sitä mieltä, että sauna kannattaa lämmittää vain 70 asteeseen. Saunan maltillinen lämmittäminen onkin järkevää energiankäyttöä. Jos saunan lämmittää kerran viikossa 70 asteeseen 90 asteen asemesta, säästää vuositasolla noin 150 kWh, eli 19 euroa.

Seuraava Helen ilmestyy elokuussa.