8 14
MILLE
1
2012
business
OSRYH LEHTI SID
ENERGIATEHOKKUUS Nordea säästää energiassa
TULEVAISUUS
Kohti hiilineutraalia Helsinkiä
KYLMÄÄ KYYTIÄ
Kesko kesytti kylmälaitteiden kulutuksen s.4 KIINTEISTÖLIITON JARI VIRTA HUOLELLISUUTTA REMONTTISUUNNITTELUUN s. 12
business
LY LYHY LYHYESTI Y ES
11 14
Energiatehokas kauppa
Keskossa vastuullisuus on osa yrityksen brändiä ja kilpailukykyä Pankki säästää energiassa
Pohjoismainen yhteistyö kutistaa Nordean hiilijalanjälkeä Varmaa sähköntoimitusta
Kaukokäytöllä sähkökatkot entistä lyhyemmiksi Helsingin vihreämpi tulevaisuus
Helsingin Energia lisää merkittävästi uusiutuvien energianlähteiden käyttöä
= /#4--+0#-#65#75 ?
Suomen aluehinta Systeemihinta Saksan aluenhinta
80 euroa/MWh 70 60 50 40 30 20 10 VKO
47/10
52
22/11
27
32
37
42
Kokonaisvesitilanne korkeammalla tasolla. Tilanne on hyvä vaikkakin se historiallisesti tarkasteltuna on ollut parempikin. Lämmin ja sateinen säätila on saanut kevään käyntiin Norjan vuoristossa, joten vesimäärä säilynee jatkossakin hyvänä. Tämä vähentää hintapiikkien riskiä ja nostanee aluehintaeroa positiiviseksi.
TWh
170
47
52
5/12
Mediaani Ennuste
2011 2012
10
Lähde: NENA
VESIVARASTOT ovat tavanomaista
Lähde: Nord Pool, EEX
SPOT-HINNASSA näimme helmikuun alussa hintapiikin, joka vaikutti koko Euroopan alueella. Syynä tähän oli erittäin kylmä rintama, joka asettui KeskiEuroopan ylle. Tilanne on jo poistunut ja säätila on keskimääräistä lämpimämpi. Aluehintaerot ovat positiiviset hyvästä vesitilanteesta johtuen.
Sähkön spot-hinnat
TRÖM HOLMST
8
Korjausrakentamisen energiamääräykset kiristyvät vuonna 2013. – Tärkeintä on huolellinen hankesuunnittelu, sanoo kehityspäällikkö Jari Virta Suomen Kiinteistöliitosta.
PEKKA KUVA: KANNEN
4
12
Korjausrakentamisen uusi suunta
160 150 140
Sähköverkko Oy:n sidosryhmälehti, ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
130
,WNMCKUKLC Helsingin Energia
120
(Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 Helen
110 VKO
Helsingin Energian ja Helen
1
6
11
16
21
26
31
36
41
46
2WJ 09 6171 (CZ 09 617 2360
51
+PVGTPGV www.helen.fi POLTTOAINEIDEN hinnanmuutosta
2
2ÀÀVQKOKVVCLC Seija Uusitalo
360 320 280 240 200
Kaukolämpo Jyrsinturve Polttohake/metsähake ei CHP Maakaasu, CHP Raskas öljy, ei CHP ei CHP Kivihiili, CHP Helen
Lähteet: Tilastokeskus, Energiamarkkinavirasto
kuvataan indeksimuutoksella suhteessa lähtötasona näytettävän ajankohdan 1.1.2004 hintoihin. Indeksien nousu on tasoittunut niiden polttoaineiden osalta, joihin erityisesti 1.1.2011 voimaan astuneet verojen korotukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti. Helsingin Energian kaukolämmön hinta on noin 6,5 % edullisempaa kuin keskimääräinen painotettu suomalainen kaukolämmön hinta.
Eri polttoaineiden hinnankehitystä kuvaavat indeksit
160 120
6QKOKVWUPGWXQUVQ Kaj Grönroos, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Inka-Leena Lahtinen, Marko Riipinen, Jukka Rouhiainen, Seija Uusitalo, Janne Vartiainen ja Roland Westerberg. 6QKOKVWU Otavamedia Oy, Kynämies 2CKPQRCKMMC PunaMusta
80 01/2004
01/2005
01/2006
01/2007
01/2008
01/2009
01/2010
01/2011
01/2012
ISSN 1456-7849
441 619 Painotuote
[AJASSA]
[PÄÄKIRJOITUS]
5[XGPGXÀÀ MWORRCPWWVVC
Lisää tehoa Vuosaareen Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksilla energiatehokkuus parani entisestään kaasuturbiinin modernisaation myötä. Turbiinista saadaan nyt parempi sähkötuotannon hyötysuhde ja suurempi maksimisähköteho. Saavutettu energiansäästö vastaa vuosittain noin 10 000 omakotitalon energiankäyttöä.
Yritysasiakkaat tyytyväisiä Helsingin Energian suurasiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä sähkön myyntiin, selviää viime joulukuussa toteutetusta asiakaskyselystä. Asiakkaat arvostavat erityisesti sitä, että Helsingin Energia pitää lupauksensa, henkilöstö on asiantuntevaa ja yhteistyö sujuu. Asiakkaiden mielestä sähkömarkkinoista saatu tieto on riittävää ja ymmärrettävää, ja suurin osa vastanneista asiakkaista on valmis suosittelemaan Helsingin Energiaa.
Päästöt edelleen laskussa Ekotehokas kolmoistuotanto, jossa sähkö, lämpö ja jäähdytys syntyvät toisiinsa liittyvissä prosesseissa, on pitänyt Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt edelleen laskevina. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Helsingissä vähenivät viime vuonna noin 11 prosenttia. Myös ilman laatuun vaikuttavat happamoittavat ja hiukkaspäästöt ovat pysyneet pieninä. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi savukaasujen puhdistusjärjestelmien tehokas toiminta.
Helsingin Energian tämän hetken painopistealueissa on kaksi laajaa kehitysnäkymää: toisaalta älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen ja niiden monipuolisen hyödyntämisen edistäminen, ja toisaalta tuotantokapasiteetin ja -teknologian uudistaminen niin ilmasto, ilmanlaatu kuin kestävä kehitys huomioiden – unohtamatta kaupunkitilan niukkuutta. Asiakkaille näkyvä osa toimintaamme ovat energiajärjestelmät ja niiden päälle rakentuvat uudet energiapalvelut. Älykkäät energiajärjestelmät tuovat eri osapuolet entistä lähemmäksi toisiaan, ja energiamarkkinoille tulee räätälöidympiä tuotteita, joiden tarjoamisessa hyödynnetään aktiivisesti myös kumppaniverkostoa. Asiakkaillamme on monenlaisia odotuksia energiantoimittajaa kohtaan. Edullinen ja luotettava hinnoittelu, kustannusten ennustettavuus, palvelun vaivattomuus ja tuotteen ekologisuus painavat vaakakupissa, samoin kuin mahdollisuus juuri omiin tarpeisiin suunniteltuihin palveluihin, jotka vastaavat yrityksen omia tavoitteita ja ympäristövaatimuksia. Yhä useampi kiinteistö, oli se teollisuus-, toimisto- tai asuinkäytössä, seuraa ja ohjaa energiankulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Älykkäiden energiaratkaisujen avulla voidaan merkittävästi lisätä energiatehokkuutta, joka on monesti paras keino vähentää päästöjä ja toisaalta myös erinomainen keino säästää kustannuksissa. Energiatehokkuudessa on edelleen parantamisen varaa sekä kodeisssa että yrityksissä. Koko energia-alaa puhuttavat tällä hetkellä polttoainevalinnat, uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja niiden riittävyys. Keskeisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan kohteita Helsingin Energiassa ovat edelleen tulevaisuuden energiatuotantoteknologiat ja biopolttoaineiden hyödyntäminen. Esimerkiksi biokaasun ja biomassan käyttöä suuressa mittakaavassa selvitetään useissa eri hankkeissa, samoin kuin tuulivoiman rakentamista. Hyvän toimitusvarmuuden ja ekotehokkaan tuotannon lisäksi meille Helsingin Energiassa on kunnia-asia huolehtia erilaisten asiakkaiden erilaisista tarpeista. Haluamme aidosti kuunnella asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme sekä sidosryhmiämme ja myös sitä kautta kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Hyvä asiakassuhde ja yhä syvenevä kumppanuus luovat vankan pohjan, jolle voimme rakentaa tulevaisuuden energiapalveluja.
Seppo Ruohonen Toimitusjohtaja Helsingin Energia
3
Energiatehokas kauppa se kannattaa Kesko on onnistunut vähentämään merkittävästi kiinteistöjensä energiankulutusta – ja aikoo parantaa energiatehokkuuttaan entisestään. Helsingin Energia toimittaa kaiken Keskon hankkiman sähkön. 6'-56+ /#66+ 8 .+/ -+ -78#6 2'--# *1./564²/ ,# -'5-10 -78#2#0--+
eskon ylläpitopäällikkö Jari Suuronen kertoo, että Kesko on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt tehostamaan kiinteistöjensä energiatehokkuutta. – Keskossa asian merkitystä alettiin korostaa jo 1970-luvun energiakriisin aikoihin. Noista vuosista olemme saaneet parannettua energiatehokkuuttamme kymmenillä prosenteilla, hän mainitsee. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana toimet energiatehokkuuden lisäämiseksi ovat muuttuneet entistä systemaattisemmiksi ja laajemmiksi. Vuonna 2008 Kesko sitoutui kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa säästämään energiaa 65 GWh vuoden 2016 loppuun mennessä. – Vuosina 2008–2010 olemme säästäneet jo 22,6 GWh eli kolmanneksen tavoitteesta. Määrä vastaa vuositasolla noin tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon energiakulutusta, Suuronen kertoo. Kesko hallinnoi Suomessa yli 900 kiinteistöä. Näiden kokonaispinta-ala on noin 3,1 miljoonaa neliötä. – Skaala kulkee pienistä K-ruokakaupoista K-rautoihin ja Rautioihin, autokaupoista Anttiloihin ja isoihin K-citymarketeihin. Sitten on vielä varastotoiminta: Hakkilan keskusvaraston kaksi yksikköä sekä Turun, Tampereen ja Kuopion terminaalit lähituotteita varten.
Kylmälaitteissa ja valoissa suuri säästöpotentiaali Jari Suurosen mukaan hyvin merkittäviin säästöihin on päästy esimerkiksi asentamalla myymälöiden kylmälaitteisiin ovia ja kansia. – Kaupassa sähköä kuluu eniten kylmän tekemiseen. K-supermarketeissa ja K-marketeissa kylmälaitteiden osuus kokonaispotista on 40–50 prosenttia ja K-citymarketeissakin lähes 30 prosenttia. Kylmälaitteissa on näin ollen myös suurin säästöpotentiaali. Kylmälaite, jossa on kansi tai ovi, kuluttaa keskimäärin 40 prosenttia vähemmän sähköä kuin laite, jossa kylmä ja lämmin yritetään erottaa toisistaan ilman kantta ilmaverholla.
4
– Kaikki uudet pakastekalusteet varustetaan kansilla ja ovilla. Myös iso osa vanhoista kalusteista on kansitettu. Suljettuja pakastekalusteita on K-ruokakaupoissa jo yli 7 kilometriä, Suuronen kertoo. Kesko on myös muuttanut valomainoksensa ledeiksi. – Siinäkin tulee 60–70 prosent-tia säästöä verrattuna neon- tai lois-teputkiratkaisuihin. Viime vuonnaa dtoteutimme jo ensimmäisen ledvalotorninkin. K-supermarket Torpparinmäessä myös kaupan yleisvalaistus on jo toteutettu ledeillä. – Seurantamme mukaan se kuluttaa yli 35 prosenttia vähemmän energiaa kuin yleisesti käytetty energiatehokas loistelamppuvalaistus.
Seurantajärjestelmällä tarkkaa kulutustietoa Kesko on ulkoistanut kiinteistöjensä hoidon, huoltotoimet ja energiahallinnan kolmelle suurelle alan yritykselle: ISS:lle, Ovenialle ja YIT:lle. Jokaisella yrityksellä on oma maantieteellinen alueensa, jolla sijaitsevista kiinteistöistä se huolehtii. Yhtiöt ovat myös nimenneet tehtävään vastuuhenkilöiksi yhteensä 45 manageria. Jari Suuronen korostaa, että koko ylläpito-organisaatio on valjastettu etsimään aktiivisesti toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta voitaisiin lisätä. – Meillä on jo vuosien ajan ollut käytössä tarkka energianseurantajärjestelmä, joka auttaa tällaisten kohteiden kartoituksessa. Näemme kiinteistöjen energiankulutuksen tuntitasolla – ja myös jaoteltuna eri kulutusryhmittäin. Tämän ansiosta tiedämme, mikä on vaikkapa mainosvalojen tai ilmanvaihdon osuus kokonaisuudessa. – Managerit raportoivat kohteidensa energiankulutuksen kuukausittain. Jos kulutuksessa on tapahtunut muutoksia, heidän pitää kertoa, mistä se johtuu.
Kesko on saanut aikaan merkittäviä energiasäästöjä asentamalla myymälöiden kylmälaitteisiin kansia ja ovia. Jari Suuronen osoittaa omavalvontaan käytettävällä pintalämpömittarilla.
5
Kylmälaitteiden osuus myymälän sähkönkulutuksesta saattaa olla jopa puolet. Kannellinen tai ovellinen laite kuluttaa huomattavasti vähemmän kuin laite, jossa on ilmaverho.
Sitouttamista ja innostamista Managerit järjestävät myös kerran vuodessa kauppiaiden kanssa laatu- ja yhteistyöpalaverin. Näissä käydään läpi kohteiden energiankulutusta ja etsitään keinoja, miten energiatehokkuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa. – Käytännössä tällöin tarkistetaan esimerkiksi, ovatko valaistuksen ja ilmanvaihdon aikaohjaukset oikein. Niin ikään käydään lävitse, ettei tavaroittamista ja siivousta aukioloajan ulkopuolella tehdä täysillä valoilla vaan osavalaisulla. Kyseessä voivat olla aika yksinkertaiset ja pienet asiat. Niillä saattaa olla kuitenkin lopulta yllättävänkin iso merkitys, Suuronen painottaa. Palaverit tarjoavat luonnollisesti hyvän keinon myös sitouttaa ja innostaa henkilökuntaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. – Kauppiaat ovat yleensä varsin kiinnostuneita energiatehokkuuden parantamisesta. Sen lisäksi, että energiatehokkuus koituu ympäristön hyväksi, se tarkoittaa tietenkin hyvin usein myös säästettyjä euroja. Suuri osa K-kauppiaista on mukana K-ympäristökauppa-ohjelmassa. Ohjelmassa on vaatimuksia esimerkiksi luomu- ja lähiruuasta, jätehuollosta – ja energiankäytöstä, Suuronen kertoo. – Kauppiaiden toiminta auditoidaan sekä tarkistetaan, täyttääkö se K-ympäristökauppakriteerit. Energia-asioiden läpikäynti yhdessä managerin kanssa kuuluu K-ympäristökaupan normaaliin toimintaan.
Uutta energiatehokasta tekniikkaa Kesko odottaa ulkoisten ylläpito-organisaatioiden tekevän myös itsenäisesti energiansäästöehdotuksia. – Olemme tällaisten aloitteiden perusteella esimerkiksi uusineet vanhojen ilmanvaihtokoneiden puhaltimia energiansäästöpuhaltimiin. Olemme uusineet jonkin verran myös ilmanvaihtokoneiden ja pumppujen moottoreita. Niistä kertyy kustannuksia hieman enemmän, mutta toisaalta moottoreiden takaisinmaksuaika ei ole kovin pitkä, Suuronen toteaa. Kesko laatii tarkkoja ohjeistuksia myös uusia kiinteistöjään varten. – Energiansäästöpuhaltimia, energiansäästömoottoreita, ledejä, ylipäätänsä kaikkea energiaa säästävää uutta tekniikkaa… Lisäksi viime vuosina olemme kiinnittäneet erityistä huomiota rakennusten tiiviyteen, Suuronen mainitsee.
6
”KAUPPIAAT OVAT VARSIN KIINNOSTUNEITA ENERGIA-ASIOIDEN PARANTAMISESTA.”
Yksittäisistä uusista kohteista Jari Suuronen haluaa nostaa esiin Kouvolassa syksyllä aukeavan kauppakeskus Veturin. Kauppakeskuksessa hyödynnetään suuressa mittakaavassa sekä maalämpöä että maakylmää. – Paikalle porattiin jo ennen kauppakeskuksen rakentamisen aloittamista maalämpökaivot. Ne toimivat rakentamisen aikana lämmönlähteinä. Kun kauppakeskus avautuu, peräti puolet sen lämmön ja jäähdytyksen tarpeesta tulee maasta. – Kun kauppakeskusta jäähdytetään kesäaikana, prosessissa syntyvällä lämmöllä varataan peruskalliota. Vastaavasti, kun kauppakeskusta lämmitetään talvella,
peruskalliota varataan kylmällä. Prosessissa syntyvä lämpöenergia käytetään tehokkaasti hyväksi.
Vastuullisuus osa brändiä Kesko on vuosien varrella saanut tunnustusta vastuullisuustyöstään ja yhteiskuntavastuuraporteistaan. Yrityksen yhteiskuntavastuuseen kuuluu ympäristöasioiden huomioimisen lisäksi esimerkiksi yleinen sopimusten ja säädösten noudattaminen sekä henkilökunnasta huolehtiminen, vastuullisuus kautta yrityksen liiketoiminnan. Äskettäin Kesko valittiin kahdeksannen kerran maailman 100 vastuullisimman yrityksen
listalle. Tänä vuonna Kesko pitää listallaan hallussaan sijaa 43. ja on ollut listalla sen perustamisesta, vuodesta 2005, lähtien. Kuten Keskon omilla nettisivuillakin reilusti todetaan, ”vastuullisuus on osa kilpailukykyä, sillä käydään kilpailua sijoittajista, henkilökunnasta ja asiakkaista”. Sidosryhmät arvioivat yrityksen toimintaa muillakin kuin taloudellisilla mittareilla, ja vastuullisuus parantaa yrityskuvaa, jos yritystä pidetään edelläkävijänä. – Keskeinen haasteemme on, että pystymme viestimään fiksusti myös asiakkaillemme, että toimimme vastuullisesti ja panostamme ympäristöasioihin, Jari Suuronen tiivistää.
Yllä: Keskon valomainokset toimivat nykyään led-valoilla. K-supermarket Torpparinmäessä myös yleisvalaistuksessa käytetään ledejä.
Hiilidioksidivapaata sähköä Helsingin Energialta Kesko ja Helsingin Energia ovat strategisia kumppaneita: Helsingin Energia on vuoden 2011 alusta lähtien toimittanut kaiken Keskon hankkiman sähkön. Helsingin Energian toimittaman sähkön osuus on 70–75 prosenttia kaikesta Keskon kiinteistöjen kulutuksesta. – Luku ei ole 100 prosenttia, koska mukana on esimerkiksi isoja K-citymarketteja, jotka hankkivat sähkönsä sen kauppakeskuksen kautta, missä ne toimivat, Jari Suuronen kertoo.
– Helsingin Energialta ostamamme sähkö on 100-prosenttisesti hiilidioksidivapaata, hän painottaa. Helsingin Energian tarjontaan kuuluu myös kotitalousasiakkaille tarkoitettu Plussasähkötuote, joka on niin ikään hiilidioksidivapaata – ja kartuttaa lisäksi asiakkaan K-Plussa-pisteitä. Helsingin Energia hallinnoi nykyään myös Keskon sähkösalkkua eli tekee Keskolle ostoksia pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. – Helsingin Energia on suuri ja osaava tekijä
omalla alallaan – ja me omalla alallamme. Meillä ei ole mahdollisuuksia perehtyä sähkömarkkinoihin niin yksityiskohtaisesti ja intensiivisesti kuin tarve vaatisi. Sähkömarkkinoilla edellytämme, että salkunhoitaja tietää, mitä tekee ja osaa ajaa asiaamme. Odotamme myös, että hän osaa kertoa ja perustella meille, mitä milloinkin pitää tehdä. Helsingin Energia ja sähkösalkunhoitajamme Jaakko Leisimo ovat osoittautuneet luottamuksemme arvoiseksi, Jari Suuronen kertoo.
7
Ympäristö
Nordea tekee työtä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Konserni on saanut vähennettyä merkittävästi sekä sähkön että jäähdytyksen kulutustaan. 6'-56+ /#66+ 8 .+/ -+ -78#6 /+48# -#--1
Pientä säätöä,
ISOA SÄÄSTÖÄ
8
Nordean Vallillan pankkikorttelissa on työtiloja yli 3 000 ihmiselle. Päälle unohtuneet tietokoneet sammutetaan iltaisin keskitetysti.
N
ordean Vallilan pääkonttorin aulaa valaisevat ledit. Ledit loistavat nykyään myös Nordean valomainoksissa; neon on jäänyt historiaan. Ledit ovat tietenkin vain yksi detalji isossa palapelissä. Tekninen päällikkö Jarmo Viitanen muistuttaa, että Nordea on tehnyt jo vuosia määrätietoisesti työtä lisätäkseen toimitilojensa energiatehokkuutta. – Nordea osallistui jo 1990-luvulla Motivan energiatehokkuusohjelmiin. Hiilijalanjälkiraporttia – ensiksi omaan käyttöömme – olemme laatineet 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Vuonna 2008 Nordeassa käynnistettiin myös oma pohjoismainen hiilijalanjälkiohjelma. Siinä on tavoitteena vähentää esimerkiksi energiankulutusta, sisäistä matkustamista ja paperinkäyttöä. Energian osalta säästötavoite vuoteen 2016 mennessä on 15 prosenttia per henkilö. Vuodesta 2008 vuoteen 2011 sähkönkäyttö laski jo 14 prosenttia. – Olemme päässeet pitkälle jo ihan nollainvestoinneilla ja taloautomatiikkaa säätämällä. Olemme tarkistaneet, toimiiko vaikkapa ilmanvaihtokone optimaalisesti ja katsoneet, miten valot syttyvät ja sammuvat. Neuvotteluhuoneisiin, aputiloihin ja varastoihin on lisätty valoja ohjaavia liiketunnistimia, Viitanen selvittää. – Ja esimerkiksi vahingossa päälle jääneet työasemien tietokoneet sammutetaan nykyään iltaisin keskitetysti verkon kautta, hän lisää.
– Energiansäästössä on päästy pitkälle jo pienillä säädöillä ja parannuksilla, Jarmo Viitanen sanoo.
Oikeita toimia oikeaan aikaan Nordea on toteuttanut toimistorakennuksissaan myös LEED-ohjelman, jossa yhteensä 14 rakennusta eri Pohjoismaista sertifioitiin LEED Existing Building -järjestelmän mukaan. Suomesta LEED-ohjelmassa on mukana Vallilan pääkonttori. Vallilan isossa pankkikorttelissa on hyvin eri-ikäisiä rakennuksia: kokonaisuuteen kuuluu muun muassa suuri uudisrakennus sekä uuteen uskoon saneerattu siirappitehdas, Hetekan rautasänkytehdas ja leipomo. Vallilaan mahtuu työskentelemään hulppeat yli 3 000 ihmistä. Jarmo Viitanen kertoo, että ulkopuolisen konsultin avustuksella toteutettu ohjelma on tarjonnut nordealaisten käyttöön selkeän mallin, joka kertoo, mitä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä Vallilassa on järkevää toteuttaa ja milloin. – Saamme myös arvion siitä, kuinka suuria investoinnit ovat ja millä aikataululla ne maksavat itsensä takaisin. Kun faktat ovat tiedossa, asioista on helpompi keskustella, Viitanen huomauttaa. – Yksittäisenä toimenpiteenä voidaan mainita vaikkapa se, että olemme jo lisänneet kiertoilman käyttöä ravintolapihallamme. Lisäksi, kun vaikkapa jossakin kohtaa isossa korttelissa on jäänyt tiloja tyhjilleen, olemme säätäneet niiden lämpötilaa tarkoituksenmukaiseksi.
NORDEAN POHJOISMAISEN HIILIJALANJÄLKIOHJELMAN TAVOITTEENA ON VÄHENTÄÄ ENERGIANKULUTUSTA, SISÄISTÄ MATKUSTAMISTA JA PAPERINKÄYTTÖÄ. 9
Ympäristö
MYÖS JOKAISEN YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN ASENTEILLA JA TEOILLA ON MERKITYSTÄ.
Luotettavan kaukojäähdytyksen ansiosta serverihuoneiden lämpötilan on annettu nousta muutamalla asteella.
Neuvotteluhuoneisiin, aputiloihin ja varastoihin on lisätty valoja ohjaavia liiketunnistimia.
Vallilan pääkonttori, kuten Nordean muutkin isot toimipisteet Helsingissä, ovat Helsingin Energian kaukolämpöasiakkaita. Suomessa Nordean kaikki liiketoimintakäytössä olevat tilat, yhteenlasketulta pinta-alaltaan noin 400 000 neliömetriä, ovat vuokratiloja. Vallilan isossa pankkikorttelissa Nordea toimii käytännössä omistajan roolissa ja vastuulla.
Ei turhia varmuusvaroja
Vallila viilenee kaukojäähdytyksellä Helsingin Energia toimittaa Nordean Vallilan pankkikortteliin myös kaukojäähdytystä. Konserni hyödyntää kaukojäähdytystä isoissa pankkikiinteistöissä myös Ruotsissa ja jonkin verran muissakin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö Seppo Mattsson ja Senior Advisor Hannu Lonka kertovat, että kaukojäähdytys linkittyy varsin luontevasti Nordean hiilijalanjälkiohjelmaan. – Kaukojäähdytys pienentää hiilijalanjälkeä, mutta edellytyksenä tietenkin on, että jäähdytys tuotetaan ympäristöystävällisesti, Lonka huomauttaa. Helsingin Energian kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kaukojäähdytystä tuotetaan muun muassa kylmän meriveden avulla. Kesäisin kaukojäähdytys tuotetaan ensisijaisesti hyödyntämällä yhteistuotantolaitoksilta muuten hyödyntämättä jäävää lämpöenergiaa. Helsingin Energia tuottaa kaukojäähdytystä myös hyödyntämällä puhdistettua jätevettä. Samassa prosessissa syntyy lämpöpumppujen avulla sekä kaukolämpöä että -jäähdytystä.
10
Nordea on onnistunut laskemaan kaukojäähdytyksen kulutustaan pohjoismaisella tasolla vuodesta 2008 vuoteen 2011 peräti 29 prosentilla. Seppo Mattsson kertoo, että taustalla on muun muassa päätös, jonka mukaan serveritilojen lämpötila saa hieman nousta vanhasta raja-arvosta. – Entinen konehuoneidemme raja-arvo oli 18 astetta ja nykyinen on 22–23 astetta. Yleinen näkemys on, että herkät koneet ovat vaarassa vaurioitua 30–35 asteen lämpötilassa. – Entinen raja-arvo varaa tietenkin rakenteisiin enemmän kylmyyttä ja antaa hätätilanteessa hieman enemmän toiminta-aikaa kuin nykyinen. Toisaalta olemme sitä mieltä, että kaukojäähdytysverkostot ja sähkönjakelut ovat nykyään niin varmoja, että riskiä ei ole, Mattsson kertoo. Hän huomauttaa, että säästöihin on päästy myös sillä, että toimistotilojen lämpötilat seuraavat vuodenaikoja. Kesällä lämpötilan annetaan hieman nousta. – Tähän tarvitaan kuitenkin hyviä automaatiojärjestelmiä. Ruotsissa ollaan tässä asiassa ehkä pidemmällä kuin Suomessa, Mattsson miettii.
Kaikki yhteisen tavoitteen puolesta Nordealaiset huomauttavat, että kun hiilijalanjälkeä pienennetään, myös jokaisen yksittäisen työntekijän asenteilla ja teoilla on merkitystä.
– Työpaikalla ne ovat ihan samantapaisia asioita kuin kotona. Katsotaan vaikkapa, että sammutetaan työpisteestä valot, kun lähdetään pois, Jarmo Viitanen pohtii. Nordeassa on aktivoitu työntekijöitä yhteiseen tavoitteeseen keräämällä heiltä energiansäästöideoita. – Kaikkiin ideoihin reagoidaan ja kun vaikkapa jotain uutta toimintamallia kokeillaan, myös tuloksista kerrotaan tarkkaan, Hannu Lonka mainitsee. Viitanen huomauttaa, että tieto kulkee jatkuvasti myös Pohjoismaiden välillä: – Energy Management Teamimme on yhteinen kaikkien Pohjoismaiden kesken. Vaihdamme koko ajan kokemuksia keskenämme ja teemme kehitystyötä tiiviissä vuorovaikutuksessa. – Elämme kvartaalitaloudessa – ja tarkastelemme neljännesvuosittain myös jokaisen maan energiankulutusta koskevia tunnuslukuja ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tällainen positiivinen kilpailuhenki on omiaan kannustamaan jokaista tekemään parhaansa, Viitanen kertoo.
”KAUKOJÄÄHDYTYS LINKITTYY VARSIN LUONTEVASTI NORDEAN HIILIJALANJÄLKIOHJELMAAN.”
Ajankohtaista
Helen Sähköverkko Oy tekee määrätietoisesti työtä parantaakseen jo nyt hyvällä tasolla olevaa sähkön toimitusvarmuuttaan. Suuret kiinteistöt voivat selvitä sähkökatkoista entistä nopeammin, jos niiden omistamiin muuntamoihin lisätään kaukokäytön mahdollistavaa automaatiota. 6'-56+ /#66+ 8 .+/ -+ -78# +561%-2*161
Kaukokäytöllä sähkökatkot lyhyiksi
H
elsinkiläiset selvisivät hyvin vähällä alkutalven poikkeuksellisista myrskyistä. Kun katkokset muualla maassa kestivät pahimmillaan päiviä, Helen Sähköverkon verkkoalueella oli kaksi sähkökatkoa, jotka koskivat yhteensä noin 2 600 asiakasta. Näistä toinen kesti 40 minuuttia ja toinen 1,5 tuntia. Pitempään sähköt olivat pois vain yksittäisiltä asiakkailta. Jakeluverkkoyksikön päällikkö Osmo Siirto kertoo, että keskeisenä syynä hyvään saavutukseen oli myrskyiltä suojaan kaapeloitu sähköverkko. – Toimitusvarmuuttamme lisää myös rengasmainen verkosto, joka mahdollistaa sähkönjakelun palauttamisen uudelleenkytkennöillä. Helen Sähköverkko on panostanut maakaapelointiin määrätietoisesti jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi sähkökatkojen pituutta pyritään pienentämään lisäämällä verkostoautomaatiota.
Osmo Siirto huomauttaa, että myös ne asiakkaat, joilla on omia muuntamoja, voivat pienellä panostuksella tehdä paljon lyhentääkseen sähkökatkojen kestoa – ja vähentääkseen niistä itselleen koituvia ongelmia. – Keskeisenä ratkaisuna on lisätä muuntamoon kaukokäytön mahdollistavaa automaatiota, hän kertoo.
Tunnin sijasta minuutteja Se tavallinen tarina on, että kun sähköt katkeavat, käyttöhenkilöt lähtevät paikan päälle tutkimaan, missä vika on. Kun vikapaikka on tiedossa, he tekevät kohteissa kytkentämuutoksia, jotta sähköt saadaan palautettua kaikille asiakkaille. Suuressa kaupungissa ja vaikkapa ruuhka-aikana tämä ei tietenkään käy aivan hetkessä: yleensä aikaa kuluu lähes tunti. – Kun kiinteistön muuntamoon lisätään kaukokäyttöautomaatiota, kytkennät voidaan tehdä etäohjauksella ja näh-
dään heti, voidaanko kiinteistö kytkeä välittömästi takaisin verkkoon. Käytännössä tällöin puhutaan tunnin sijasta vain muutaman minuutin katkosta, Osmo Siirto selvittää. Hän kertoo, että Helsingissä on noin 700 asiakasta, joilla on oma muuntamo. Kaikkien näiden kohteiden sähkökatkojen kestoa lyhentäisi merkittävästi, jos kohteisiin lisätään kaukokäyttömahdollisuus. – Joukossa on paljon esimerkiksi pankkeja, vakuutuslaitoksia ja kauppakeskuksia, joille suhteellisen lyhyetkin sähkökatkokset voivat aiheuttaa suuria vahinkoja. Tällaisissa tapauksissa muutaman tuhannen euron investointi muuntamoautomaatioon voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Käytännössä yhteydenotto meihin riittää, niin laitamme hankkeen vireille, Siirto kertoo. Kaikkiin uusiin tai uusittaviin muuntamoihin lisätään valmius käyttää kaukokäytön mahdollistavaa automaatiota.
KAUKOKÄYTON AVULLA MAHDOLLINEN SÄHKÖKATKO LYHENEE TUNNISTA MUUTAMIIN MINUUTTEIHIN. 11
Hän
Korjausrakentamisen yhteydessä on syytä tarkastella myös talon energiatehokkuutta. Edullisin ratkaisu on kuitenkin kiinteistön käytön ja ylläpidon tehostaminen. 6'-56+ 6+/1 0;- 0'0 -78# 61//+ 671/+
Korjauksissa huomio ENERGIATALOUTEEN
S
uomen rakennuskannan ikääntyessä korjausrakentamisen määrä on tasaisessa kasvussa. Peruskorjauksia tehdään yleensä pakon edessä, mutta niihin on jatkossa entistä tärkeämpää liittää myös toimenpiteitä energian säästämiseksi. EU:n rakennusten kiristyvä energiatehokkuusdirektiivi vaatii jäsenmailta esitykset korjausrakentamista koskevista määräyksistä ensi heinäkuun alkuun mennessä. – Korjausrakentamiseen liittyvät energiamääräykset ovat valmisteilla ympäristöministeriössä ja ne pannaan täytäntöön vuonna 2013. Sen rinnalla toteutetaan myös rakennuksen kulutustiedot esittävän energiatodistuksen uudistus. Todennäköisesti todistuksen antajan pitää jatkossa antaa myös suosituksia siitä, miten kiinteistön energialuokkaa voitaisiin parantaa, sanoo kehityspäällikkö Jari Virta Suomen Kiinteistöliitosta. Virran mukaan uudet määräykset tarkoittanevat käytännössä sitä, että kun taloyhtiössä tehdään korjauksia, ei alkuperäinen taso enää riitä, vaan esimerkiksi ikkunoiden, julkisivueristysten ja ilmanvaihtojärjestelmien on oltava aiempaa energiatehokkaampia. Tulevat kuukaudet näyttävät, mihin suuntaan mennään.
Hankesuunnittelu kaikkein tärkeintä Ennen varsinaisiin korjaushankkeisiin ryhtymistä lähtee energiatalouden parantaminen Virran mukaan asukkaiden käyttö- ja kulutustottumuksista. – Kaikkein tärkeintä on panostaa kiinteistön tavoitteelliseen ja tehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon. Seurataan esimerkiksi sisälämpötilojen tasoa ja eroja eri huoneistojen välillä sekä veden kulutusta.
12
Toiseksi tärkeimpänä keinona tulevat erilliset energiataloutta parantavat toimet. – Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että säännöllisin väliajoin tarkistetaan, että esimerkiksi lämmitysverkosto ja ilmanvaihtojärjestelmä toimivat, kuten niiden kuuluukin: että lämmitys on huoneistojen kesken tasapainossa ja ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisella tavalla. Näillä keinoilla saadaan helpoiten aikaan säästöjä verrattuna isompiin korjauksiin. Jos kuitenkin korjaustarve on käsillä, kaikkein olennaisinta on Virran mukaan tehdä hankkeen suunnittelu huolellisesti. Vaihtoehtoisten toteutusten vertailu kustannuksineen ja rahoitusvaihtoehtoineen pitää pystyä esittämään taloyhtiön osakkaille selkeästi. – Suunnitteluvaiheessa tehdyillä valinnoilla lyödään kuitenkin 90 prosenttia hankkeen kustannuksista kiinni. Osakkailla on silloin vielä vaikutusmahdollisuus, joten tämä on taloyhtiöiden kannalta kaikkein tärkein vaihe. Ongelmana taloyhtiöissä on Virran mukaan se, että korjausten tilaajina on useimmiten eiammattilaisia. Myyjät voivat helposti esittää kustannuslaskelmat siten, että vertailu esimerkiksi vaihtoehtoisten lämmitysjärjestelmien välillä on maallikolle vaikeaa. Kiinteistöliitto on osaltaan alan edunvalvojana tarvittaessa apuna. – Olemme kiertäneet ympäri Suomea kertomassa taloyhtiöille, miten meidän mielestämme kannattaisi korjausrakentamishankkeita viedä eteenpäin, ja millaisia kustannuksia ja säästöjä erilaiset valinnat arviolta aiheuttavat.
Kilpailukykyinen kaukolämpö Julkisivuremontit ovat viimeisen vuosikymmenen ajan olleet yleisin korjausrakentamisen muoto. Helsingin alueella tyypilliselle 70-
luvulla rakennetulle 40 huoneiston asuinkerrostalolle laskettuna ulkoseinän lisälämmöneristys tuottaa Virran mukaan enimmillään noin kahdeksan prosentin energiansäästön. Vastaavasti ikkunoiden uusimisesta voi parhaimmillaan syntyä säästöä noin 14 prosentin verran. Sen sijaan etenkin kaukolämpöverkon alueella lämmitystavan muutoksia ei kannata Virran mukaan lähteä kovin herkästi tekemään. – Jos esimerkiksi lämpöpumppulaitteistoja asennetaan vanhoihin kiinteistöihin, joudutaan todennäköisesti samalla uusimaan myös sähköjärjestelmät. Sähkön hinta on noussut paljon enemmän verrattuna kaukolämpöön, joten lämpöpumppujen kannattavuus on vastaavasti laskenut. Toisaalta lämpöpumppuratkaisut voivat olla järkeviä siirryttäessä pois esimerkiksi öljylämmityksestä. Vuositasolla on sinänsä Virran mukaan helppo esittää vaihtoehtoisia kustannusarvioita. Kalliissa korjaushankkeissa vertailua vaikeuttavat kuitenkin investointien takaisinmaksuajat sekä elinkaarikustannusten arviointi jopa 20–30 vuoden säteellä. Tärkeää on myös muistaa, että kiinteistön energiatalouden parantamisessa ei pidä keskittyä kaiken muun kustannuksella pelkästään energian säästöön, vaan ottaa rakennus kokonaisuutena ominaispiirteineen huomioon. Muutoin toimenpiteet voivat johtaa esimerkiksi heikompaan sisäilman laatuun. – Silloin ikään kuin siirretään vain rahaa taskusta toiseen ja pahimmillaan aiheutetaan esimerkiksi homevaurioilla asukkaille elinikäisiä ongelmia, Virta muistuttaa.
Persoona ,CTK 8KTVC
kkö, kehityspäälli teistöliitto iin K en Suom +MÀ 43 en vuoden hdenkymmen 6[ÒWTC Yli ka istöalan te in ki nnus- ja kokemus rake istä. tkimustehtäv työmaa- ja tu okkuuden eh at gi eita ener Julkaissut us keleita n liittyviä artik nä parantamisee pä m si ei ja. Viim ja useita kirjo giakirja. er en ön ti yh lo ilmestynyt Ta i kniikan tohtor te -QWNWVWU keminen, kuntoilu, lu *CTTCUVWMUGV lu moottoriurhei enteen MQ joukkoliik #TLGP GMQVG a to au ei omista suosiminen –
13
Kehitys
Helsingin Energian kehitysohjelmassa sitoudutaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja lisätään uusiutuvan energian käyttöä. Vuonna 2050 Helsingin Energian tavoitteena on olla hiilineutraali. 6'-56+ '+,# *+'6#0'0 -78#6 *'.5+0)+0 -#7270-+ ,# *'.5+0)+0 '0'4)+#
Kohti hiilineutraalia
H
elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa Helsingin Energian kehitysohjelman. Kehitysohjelmassa sitoudutaan nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus sähkön ja lämmön tuotannossa 20 prosenttiin ja vähentämään kasvihuonepäästöjä samalla prosenttimäärällä. Vuonna 2050 Helsingin Energian toiminnan pitäisi olla hiilineutraalia. Tämä tarkoittaa keskipitkällä aikavälillä biomassojen ja mahdollisesti biokaasun polton merkittävää lisäämistä. Helsinki ottaa tulevaisuuden energiaratkaisuissaan kahden kärjen strategian, kun se lisää uusiutuvan energian osuutta jo olemassa olevissa voimaloissa ja aloittaa Vuosaaren monipolttoainevoimalan suunnittelun. – Vuosaaren monipolttoainevoimalan perussuunnittelu, luvitus ja kaavoitus on aloitettu, jotta kaupunginvaltuusto voi päättää sen rakentamisesta vuonna 2015, Helsingin Energian energiatoimintojen kehitysyksikön päällikkö Jukka Rouhiainen kertoo. Vuosaaren monipolttoainevoimalassa biopolttoaineiden osuus on suunnitelman mukaan 2020-luvun alkupuolella yli 50 prosenttia.
14
Biomassa pian käyttöön
Helsingin Energian Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa lisätään uusiutuvien energialähteiden, pellettien, käyttöä. Niihin suunnitellaan ja rakennetaan biomassan vastaanottoon, varastointiin ja syöttöjärjestelmään liittyvä infrastruktuuri. – Hanasaaressa ja Salmisaaressa ryhdytään polttamaan biomassaa vuonna 2014. Yhteensä voimalaitoksissa poltetaan tuolloin pellettejä suuruusluokaltaan 80 000 tonnia vuodessa, Rouhiainen arvioi. Salmisaaren ja Hanasaaren hiilipölykattiloissa voidaan pellettejä käyttää nykytekniikalla noin 10 prosenttia. Myöhemmin saattaa olla mahdollista lisätä biopolttoaineen käyttöä jopa 40 prosenttiin. Tämä vaatii kuitenkin merkittäviä muutostöitä.
Tuulivoima osa uusiutuvaa palettia Voimalaitosinvestoinneilla on kaksi tärkeää ulottuvuutta: Osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia Suomi on sitoutunut vähentämään ei-päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomi on EU:n jäsenvaltiona velvollinen myös kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta merkittävästi.
Biopolttoaineiden käyttöä lisätään Salmisaaren (ylempänä) ja Hanasaaren voimaloissa. Vuosaaren nykyisen voimalan (alempana) rinnalle suunnitellaan monipolttoainevoimalaa.
Palvelut
Helppoa kuin verkkokauppa Sähkön Online -palvelu auttaa hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihteluita. Palvelun avulla oman yrityksen sähkölaskuun saa kiinnitettyä suopeimman hinnan. 6'-56+ 6#+0# 871--1 -78# *'.5+0)+0 '0'4)+#
Helsinkiä Helsingin kaupunki on sitoutunut siihen, että vuonna 2020 viidesosa Helsingin Energian sähkön- ja lämmöntuotannosta hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä, ja kasvihuonepäästöt ovat viidenneksen pienemmät kuin vuonna 1990. Näin kaupunki tukee Suomen ilmastotavoitetta. Kaikki tämä merkitsee myös sitä, että Helsingin Energian asiakas voi luottaa siihen, että yritys on merkittävissä määrin ottamassa käyttöön uusiutuvia polttoaineita. Myös tuulivoimarakentamiseen kohdistuu suuria odotuksia. Helsingin Energia on Suomen Merituuli Oy:n ja Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta mukana kehittämässä tuulivoimaa osana uusiutuvan energian kokonaisuuttaan. Esimerkiksi Suomen Merituuli Oy suunnittelee merkittävää merituulipuistoa Kristiinankaupunkiin kuuluvan Siipyyn sekä Inkoon ja Raaseporin kuntien edustan merialueille. Ympäristövaikutusten arviointi on päättynyt ja tuulipuiston kaavoitus Siipyyn alueella on jo käynnissä.
Helsingin Energian Sähkön Online -palvelu tekee sähköpörssissä toimimisen helpoksi. Keskisuurille yrityksille suunnattuun palveluun kirjautumalla voi seurata sähkön markkinahintojen vaihtelua ja ajoittaa ostohetken omalle yritykselleen edulliseksi. – Pienentääkseen ostohetkeen liittyvää riskiä ostokerrat voi hajauttaa yhdestä kolmeen kertaan per toimitusjakso. Ostot voi tehdä ennen toimitusjakson alkua, ja sähkön hinta seuraavaksi kaudeksi muodostuu ostokertojen keskiarvosta, Helsingin Energian myyntineuvottelija Jyrki Kymäläinen kertoo. Sähkötarjouksen tai -sopimuksen hinta on sidottu markkinahintaan. Koska sähkön hinnasta yli 90 prosenttia muodostuu tuotteen pörssihinnasta, sähköpörssiä seuraamalla voi saavuttaa myös suurimmat säästöt. Esimerkiksi vuoden 2013 hintaa voi seurata joulukuun 2012 loppuun saakka, jolloin viimeisetkin kiinnitykset lyödään lukkoon. Hinta on näin tiedossa aina viimeistään vuoden alussa, joka helpottaa yrityksen budjetointia. – Jos markkinahintaa aletaan seurata ajoissa, päästään yleensä hyvään lopputulokseen. Seurannan aloittaminen esimerkiksi vuotta etukäteen tarkoittaa sitä, että hintavaihteluista saadaan irti täysi hyöty, myyntineuvottelija Sari Korteniemi sanoo.
Asiantuntijat apuna Sähkön Online -palvelun ohella käyttöönsä saa myös asiantuntijoiden näkemyksen siitä, milloin hintakiinnityksiä on hyvä tehdä. – Otamme asiakkaaseen yhteyttä silloin, kun mielestämme on edullinen hetki tehdä kiinnitys. Meiltä voi myös koska tahansa kysyä näkemystä, ja Online-palvelussa voi käydä katsomassa ennusteitamme, Korteniemi sanoo. Lisäksi palveluun voi halutessaan asentaa suositun hintavahdin, jolloin saa sähköpostin tai tekstiviestin silloin, kun sähkön hinta laskee alle asetetun rajan. – Asiakkailta on kaiken kaikkiaan tullut palvelusta hyvää palautetta. Olemme tehneet sähköpörssissä asioimisen helpoksi ja yksinkertaiseksi, jotta asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa, Kymäläinen kertoo.
15
Käänny meidän puoleemme!
Sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut
myyntipäällikkö Mika Kannisto puh. 09 617 2780
salkunhoitaja Matti Kinttula puh. 09 617 2714
myyntineuvottelija Sari Korteniemi puh. 09 617 2863
myyntipäällikkö Ritva Määttänen puh. 09 617 2740
salkunhoitaja Outi Paasikallio puh. 09 617 2718
salkunhallintapäällikkö Maija Ruska puh. 09 617 2715
myyntipäällikkö Esa Kurki puh. 09 617 2960
myyntipäällikkö Ulrika Söderholm puh. 09 617 3113
myyntineuvottelija Jyrki Kymäläinen puh. 09 617 2606
salkunhallintapäällikkö Jaakko Leisimo puh. 09 617 2840
myyntipäällikkö Esa Tarkiainen puh. 09 617 2764
asiakkuuspäällikkö Roland Westerberg puh. 09 617 2713 (pienasiakkaat)
Kaukolämpö
Kunnossapito
Helen Sähköverkko Oy
Kaukolämpöön liittyminen, puh. 09 617 2213 Sopimusmuutokset ja neuvonta, puh. 09 617 2214 Laskutus, mittarinlukemat, kulutuskyselyt, puh. 09 617 2856 Kaukolämpölaitteiden tarkastus ja neuvonta, puh. 09 617 2976
Voimalaitosten konetekniset ja sähkötekniset kunnossapitotuotteet
Sähköverkon liittymisasiat, puh. 09 617 2886 Verkkosopimukset, puh. 010 802 803
Kaukojäähdytys Kaukojäähdytys ja kaukokylmä, puh. 09 617 2215
ICT-palvelut Digitaalinen HelenNet-radiopuhelinverkko: kehityspäällikkö Miia Pakkanen, puh. 09 617 2321
Sähkötekniset tuotteet: myyntipäällikkö Timo Ellilä, puh. 09 617 3722
Mitox Oy
Konetekniset tuotteet: myyntipäällikkö Henry Sollman, puh. 09 617 3855
Mittauksiin liittyviä palveluja: energiayritykset, vesilaitokset, teollisuus, kiinteistöasiakkaat
Projektipalvelut
Asiakastoiminnot: yksikköpäällikkö Ville Rasimus, puh. 050 559 1664
Energian tuotannon projektipalvelut sekä energiaselvitykset: projektit@helen.fi projektipäällikkö Jari Kottonen, puh. 09 617 2457
yritykset@helen.fi tai etunimi.sukunimi@helen.fi, puh. 09 6171, fax 09 617 2360 Lehteä koskevat osoitteenmuutokset: asiakaslehdet@helen.fi, fax 09 617 2760