3/2016
Erinomaista matkaa! HSL SE LVITTÄ Ä , MIK Ä TE KE E HY VÄSTÄ JOUKKOLIIKE NNE MATK ASTA VIE LÄ PARE M MAN .
Miljoona päästöleikkauksiin SIVU 5 Uuden Pasilan rakentaminen vaikuttaa satojentuhansien liikkumiseen SIVU 6 Joukkoliikenteen historiassa on höyryä, halkoja ja hevosia. SIVU 8 Huvikseen uutta Reittiopasta SIVU 14
TOIMITUSJOHTAJALTA
Organisoimassa toivoa
NÄKÖKULMA: Lauri Räty
Hyppäisitkö pikaratikan kyytiin?
Kirjoittaja on HSL.n joukkoliikennesuunnittelija.
Pikaratikat kiihtyvät rivakasti, kulkevat miellyttävästi ja ohittavat autojonot omaa kaistaansa pitkin.
MI KKO RYHÄ N EN / HSL
Vapaus liikkua helposti ja sujuvasti on hyvän arjen peruselementti. Liikkuminen helpottuu entisestään tulevaisuudessa, kun Helsingin seudun ydinalueita yhdistää metro- ja junalinjojen lisäksi kattava pikaratikkaverkko. Pikaratikka on kaupunkiliikenteen palapelistä pitkään puuttunut palanen. Kaupunkien kasvu on johtanut liikenteen ruuhkautumiseen. Metro- ja junaliikenteen laajentamista rajoittavat niiden korkea hinta, ja bussi jää matkustajamäärien kasvaessa helposti liian pieneksi. Pikaratikan rataa on metroa ja junaa edullisempi rakentaa ja sillä voidaan kuljettaa bussia enemmän matkustajia. Perfect match, siis! Ensimmäinen Helsingin seudulle tulevista pikaratikkalinjoista on kehämaisesti kulkeva Raide-Jokeri. Se kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen ja korvaa vuonna 2021 seudun suosituimman bussilinjan 550. Hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa kesäkuussa. Samalla polulla on myös Laajasalon raideyhteys: Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan pikaratikalla pääsee vuonna 2026 kulkemaan Kruunusiltoja pitkin Kruunuvuorenrantaan ja Yliskylään. Raide-Jokerin reitillä olevista joukkoliikenteen solmuista tulee asumisen ja työpaikkojen keskittymiä. Niihin sijoittuvat myös monipuoliset palvelut; kaupat, kahvilat, ravintolat ja muut elämyskeitaat. Helsingin Yliskylästä tulee keskus kymmenien tuhansien asukkaiden pikkukaupungille nimeltä Laajasalo. Uudet pikaratikat kulkevat miellyttävästi, kiihtyvät rivakasti ja ohittavat autojonot omaa kaistaansa pitkin. Liikennevaloissa vaunulle näytetään suoraan vihreää valoa ja matka etenee luotettavasti aikataulun mukaan. Tämä kaikki houkuttelee myös matkustajia. Ranskan Montpellierissä ja Strasbourgissa pikaratikoiden matkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset reippaasti. Norjan Bergenissä päätettiin pidentää vasta muutama vuosi sitten hankittuja vaunuja, kun uuden pikaratikan suosio räjähti kasvuun. Pikaratikka on osa suurta muutosta, jossa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkumisesta tehdään varteenotettavin vaihtoehto kulkea paikasta toiseen. Muutos säästää yhteiskunnan varoja, kun vältetään autoliikenteen kalliit investoinnit moottoriteihin ja tunneleihin. Kyseessä on kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteispeli, jossa tehokkaan liikkumismuodon, pikaratikan, ansiosta kaupungin sisään saadaan paljon uusia asuntoja ja työpaikkoja. Pikaratikka tekee vielä vaikutuksen moneen meistä. Mikä saisi sinut hyppäämään pikaratikan kyytiin?
Helsingin seutu kasvaa vahvasti. Pääkaupunkiseudun väestö kasvoi tammi–kesäkuussa yli 8 000 asukkaalla ja on nyt 1,13 miljoonaa. Asukkaita muuttaa tänne kotimaasta ja ulkomailta. Syntyvyys on esimerkiksi Helsingissä korkeammalla kuin kertakaan 70-luvun jälkeen. Me teemme nyt Helsingin seudulla kaupunkirakenteen ja liikenteen ratkaisuja, joiden kanssa tulevat sukupolvet elävät vuosikymmeniä ja vuosisatoja. Jopa vuosituhansia. Tämä aikaperspektiivi on hyvä pitää mielessä, kun suunnittelemme uusia kaupunginosia, saaria, siltoja, linjoja, raiteita ja tunneleita. Millainen on kestävä kaupunki? Yhden määritelmän mukaan kestävät ratkaisut ovat sellaisia, jotka eivät kavenna tulevien sukupolvien elämänlaatua ja resursseja siitä, mitä meillä on käytössämme. Maineikas kaupunkisuunnittelija John Forester onkin sanonut, että ”Suunnittelu on toivon organisointia”. Kestävään kaupunkiin sopii hyvin tiiviin kaupunkirakenteen kehittäminen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla unohtamatta kuitenkaan elinkeinoelämän kuljetustarpeita kuten jakeluliikennettä. Jos seudun uudet asukkaat hajautuvat asumaan aina vain laajemmalle alueelle ja liikkuminen perustuu vahvasti yksityisautoilun varaan, tulevat sukupolvet joutuvat viettämään entistä enemmän aikaa liikenteessä ja ruuhkissa. Se ei ole hyvää elämänlaatua. Vaikka HSL on joukkoliikenteen puolestapuhuja, liikenteellä itsessään ei ole itseisarvoa. Toki joukkoliikenne on monissa tilanteissa parempi ja kestävämpi vaihtoehto kuin oma auto. Kuitenkin paras ympäristö lienee sellainen, jossa monet asiat ovat kävellen saavutettavissa. Silloin lapsia ei tarvitse kuljettaa kouluihin ja harrastuksiin autoilla eikä välttämättä joukkoliikenteelläkään, vaan kaikki ihmiset, isot ja pienet voivat liikkua omin jaloin paikasta toiseen.
Suvi Rihtniemi
Ajassa
RAITIOVAUNUT eivät kulje PohjoisTallinnassa sijaitsevaan Koplin kaupunginosaan, sillä Koplin raitiotien remontti alkoi kesäkuussa. Remontti kestää ensi vuoden loppupuolelle asti. Samalla raitiolinjat 1 ja 2 saavat väliaikaisen päätepysäkkinsä Tallinnan päärautatieasemalta Balti jaamilta. Ennen Koplin rataosuutta Tallinnassa remontoitiin vuoteen
2015 asti Ülemisten raitiotietä. Ensi vuoden loppupuolella on myös määrä valmistua raitiovaunuyhteys Ülemisten asemalta edelleen Tallinnan lentoasemalle. Yhteyden rakentaminen alkoi elokuussa. Myöhemmin Tallinnan suunnitelmissa on laajentaa raitiotietä myös satamaan, mutta tästä ei vielä ole olemassa tarkempia suunnitelmia tai aikataulua.
LAURI ERI KSSON / HSL
HSL:LLÄ on käynnissä kaksi kokeiluhanketta, joiden tavoitteena on vähentää autoilua työmatkoilla. Toinen kokeilusta houkuttaa työmatka-autoilijoita kokeilemaan joukkoliikennettä ja toinen kartoittaa sähköpyöräilyn mahdollisuuksia. HSL:n liikkumiskyselyiden mukaan jopa noin 40 prosenttia autoilijoista voisi tulla töihin joukkoliikenteellä tai pyörällä.
Mobility Profile ottaa ohjeita kalenterista
Tuusula koputtaa ovelle Tuusula saattaa olla seuraava HSL-kunta. Tuusula ilmoitti HSL:lle toukokuussa, että se haluaa den toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen. Jos Tuusula aloittaa neuvottelut kuntayhtymään liittymisestä. Jä- tulee mukaan, HSL saa jäsenen, jonka päätaajama Hyrylä on senyyden edellytyksiä selvitetään nyt HSL:n ja Tuu- bussiliikenteen varassa ja koululaisyhteydet muodostavat sisulan yhteisissä työryhmissä, jotka ovat jo aloittaneet työnsä. säisen liikenteen rungon. Kunnassa on myös laajoja harvasti ”Seutulippu ja liikkumisen helppous ovat kunnille vetovoi- liikennöityjä maaseutualueita. matekijöitä, jos ne haluavat uusia asukkaita”, ”Suurin osa Kellokosken ja Jokelan taajaHSL:n joukkoliikennesuunniteluosaston johmien joukkoliikennematkoista tehdään Järtaja Tero Anttila sanoo. venpään kautta. Lippujen kelpoisuuteen Jär”Toisessa vaakakupissa painaa jäsenyyden venpään läpi kulkevilla matkoilla täytyy enMyös Siuntio hinta. Näitä asioita Tuusula syksyllä puntanen liittymispäätöstä valmistella malli”, Antalkaa selvittää roi.” tila kertoo. jäsenyyttä. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta HSL:ään ei ole liittynyt uusia kuntia sitTuusulan liittymiselle on vuoden 2018 alku, ten vuoden 2012, jolloin Sipoo tuli mukaan. jolloin HSL:n uuden lippu- ja informaatiojär”Päätös metropolihallinnosta oli auki, jojestelmän mukainen vyöhykehinnoittelu on voimassa. ten sekä kunnat että HSL olivat odottavalla kannalla. Nyt kun”Vanhaan järjestelmään Tuusulan ei kannata liittyä.” nat ovat aktivoitumassa. Siuntio on päättänyt, että se ryhtyy HSL tarvitsee Tuusulan päätöksen viimeistään helmikuus- tekemään jäsenyysselvitystä HSL:n kanssa. HSL on käynyt sa 2017, koska kuntayhtymä aloittaa tuolloin seuraavan vuo- keskusteluja myös Nurmijärven kanssa.” TT
"Juuri nyt kannattaa lähteä työpöydän äärestä kohti bussipysäkkiä, jos haluat ehtiä lapsesi tanssinäytökseen.” Esimerkiksi tällaista saattaa ehdottaa Mobility Profile -mobiilisovellus, jonka HSL palkitsi syyskuussa kansainvälisessä MyData 2016 -konferenssissa. Sovellus seuraa käyttäjän puolesta hänen kalenteriaan ja liikkumistaan, ja säilyttää kaiken henkilökohtaisen datan vain käyttäjän hallinnassa, hänen omassa puhelimessaan. Sovelluksen voi liittää HSL:n uuteen Reittioppaaseen, jolloin sovellus muistaa käyttäjän kulkemiset ja ehdottaa sopivia reittejä esimerkiksi koti- ja harrastusmatkoille. Sovelluksen voi liittää myös muihin reitityspalveluihin ja MaaS (Mobility as a Service, liikkuminen palveluna) -palveluihin. Sovellus hyödyntää HSL:n uuden Reittioppaan avointa dataa ja avoimia rajapintoja. HSL:n rakastettu Reittiopas uudistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Se tuo reaaliaikaisesti toimivan mobiilimatkaoppaan Helsingin seudun asukkaiden taskuun. Uuden Reittioppaan kokeiluversiota voi käyttää jo nyt osoitteessa: beta.reittiopas.fi.
Mobiiliput halpenivat HSL Mobiililippu -sovelluksella tilattavien lippujen hinnat laskivat elokuussa. Kaupungin sisäinen lippu maksaa nyt päiväaikaan 2,90 euroa. HSL Mobiililippu -sovelluksen kehittäminen jatkuu, ja siihen tulee tämän syksyn aikana muun muassa mahdollisuus maksaa lippu myös maksukortilla. Maksukortilla myös työsuhdepuhelimien käyttäjät ja ulkomaalaiset – esimerkiksi Lentoasemalta Kehäradalle jatkavat turistit – voivat ostaa mobiililippuja.
Ajassa
TRANSPORT FOR LONDON aloitti elokuussa ympärivuorokautisen viikonloppuliikenteen Lontoon metrossa. Junat kulkevat Central- ja Victoria-linjoilla läpi perjantain ja lauantain jälkeisten öiden. Aiemmin metroliikenne on päättynyt Lontoossa hieman puolenyön jälkeen. Lokakuussa palvelu laajenee vielä Jubilee-linjalle ja myöhemmin syksyllä Nort-
hern- ja Piccadilly-linjoille. Tulevina vuosina palvelua on mahdollista laajentaa myös muualle Lontoon metroverkkoon. Yöliikennettä on määrä nähdä ensi vuonna myös osassa Overgroundverkostoa. Yömetron piti käynnistyä jo vuoden 2015 syyskuussa, mutta aloitus viivästyi lakkojen vuoksi.
VALTIO LUOPUU omistuksestaan Waltti-lippujärjestelmää hallinnoivassa TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:ssä 2018. Kun liikennelakien kokonaisuudistus eli Liikennekaari tulee voimaan, liikenne- ja viestintäministeriön mukaan yhteentoimivuus ei enää edellytä valtion osallistumista Waltin kaltaiseen lippujärjestelmäyhteistyöhön. Valtion omistusosuus on ollut 14 prosenttia.
Kesän 2016 suosikit, kaupunkipyörät, ovat ensi kesänä yhä useamman ulottuvilla, kun palvelu kasvaa 1 500 pyörän ja 150 aseman laajuiseksi. Tänä vuonna käytössä on ollut 500 pyörää ja 50 pyöräasemaa. Kaupunkipyörät siirretään lokakuun lopussa talviteloille, ja uusi kausi käynnistyy ensi toukokuussa. HKL toteutti kesän aikana asiakastutkimuksen kaupunkipyöristä. Useimmat kertoivat käyttävänsä pyöriä vapaa-ajan matkoilla, yli puolet myös työmatkoilla. 60 prosenttia käyttäjistä yhdistää matkallaan säännöllisesti kaupunkipyörät muuhun joukkoliikenteeseen. Asukkaat saivat kesän aikana ottaa kantaa myös tulevien pyöräasemien paikkoihin karttakyselyssä. Vastauksia tuli yli 1 100. Erityisesti juna-asemat - kuten Pasila ja Käpylä - sekä niille vievien oikoreittien hyödyntäminen nousivat esiin. Suosittuja asemanpaikkoja oli myös Hernesaaren rannassa, Punavuoressa ja Merihaassa.
LAURI ERI KSSON / HSL
Kaupunkipyöriä ensi kesänä kolme kertaa enemmän
Länsimetron aikataulu tarkentuu lokakuussa
L AU RI ER I KSS ON / HSL
Rakennusurakat valmistumassa, yhteiskoekäytöt käynnissä.
Lue verkossa hsl.fi/matkaketju
Länsimetron käynnistymisajankohdasta saadaan li- käyttämään Herttoniemessä sijaitsevasta HKL:n metrovalsätietoa lokakuun loppupuolella, kertoo metron ra- vomosta. kentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusLänsimetron asemien rakentaminen on jatkunut kesän johtaja Matti Kokkinen. Kesällä arvioitiin, että metroliiken- ajan tiiviisti. Koivusaaren, Aalto-yliopiston, Keilaniemen ja teen käynnistämiseen voisi olla valmius tammikuussa. Tapiolan asemat ovat jo lähes täysin valmiita. Metrolinjan län”Aikatauluun ei ole saatu kesän jälkeen vielä lisävalaistusta. sipäässä töitä on jäljellä enemmän, mutta valmistuminen on Turvallisuuden ja toimivuuden edellyttämien testien etene- edennyt sielläkin. misen perusteella asiaa päästään arvioimaan Uudet asemat näyttävät Kokkisen muluotettavammin”, Kokkinen sanoo. kaan modernimmilta kuin metron nyky”Testivaiheen teh”Oikeastaan tässä on kaksi askelta. Enosuudella sijaitsevat. tävänä on varmistaa simmäinen ovat rakennusurakat, jotka ovat ”Onhan niillä vuosikymmeniä ikäeroa. metromatkustajan nyt valmistumassa, ja toinen koskee testaturvallisuus kaikissa Ne ovat toiminalliselta puoleltaankin hiuusta. Testivaiheen tehtävänä on varmistaa kan nykyaikaisempia, mutta jos ajatellaan tilanteissa.” metromatkustajan turvallisuus kaikissa tiitse liikennettä, niin sen järjestäminen on lanteissa.” kovin samanlaista kuin ennenkin”, KokkiTestausvaiheella tarkoitetaan länsimetron tapauksessa yh- nen sanoo. teiskoekäyttöjä, joissa varmistetaan, että eri metron liikenAlun perin metroliikenteen oli määrä käynnistyä 15.8.2016, nöintiin liittyvät järjestelmät toimivat yhdessä ja erikseen mutta aloituspäivämäärä siirtyi. Tämän vuoksi HSL jatkoi myös poikkeustilanteissa. Länsiväylän suunnan bussisopimuksia ainakin vuodenvaihKun testit on tehty kullakin asemalla, testaus laajenee kos- teeseen asti. Lauttasaaressa siirryttiin bussiliikenteeseen, joka kemaan koko uutta metro-osuutta. Yhteiskäyttökokeissa jär- on yhdistelmä metron liityntäliikenteestä ja vanhasta linjasjestelmien suunniteltu toiminta varmistetaan asemilla ja tun- tosta. Sopimuksia on tarvittaessa mahdollista jatkaa. JL nelissa. Samalla varmistetaan myös, että toimintoja kyetään
Ajassa
HYVÄÄ PÄIVÄÄ, matkalippujen tarkastus." Tämä tervehdys on tullut tänä syksynä tutuksi myös Tampereella, jossa HSL aloitti kaupunkiseudun joukkoliikenteen matkalippujen tarkastuksen. Kyseessä on kokeilu, joka jatkuu ensi vuoden syksyyn. HSL on kouluttanut Tampereelle kuusi matkalippujen tarkastajaa. Tampereen seu-
dun joukkoliikenne on perehdyttänyt tarkastajat Tampereen joukkoliikenteeseen, lippuihin ja reitteihin. HSL on nyt ainoa organisaatio, joka hoitaa Suomessa tarkastusmaksulain mukaista matkalippujen tarkastusta. HSL-alueen lisäksi HSL tarkastaa matkaliput koko maan junaliikenteessä. HSL tarkasti viime vuonna noin 4 miljoonan matkustajat liput.
HELSINGIN metroliikenteessä siirryttiin elokuussa ajamaan 2,5 minuutin vuorovälillä ruuhka-aikoina Kampin ja Itäkeskuksen välillä. Tiheän vuorovälin liikennöinti on sujunut pääosin ongelmitta ja junat ovat pysyneet aikataulussa. Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee. Metrojunat ovat myös lyhentyneet kuusivaunuisista nelivaunuisiksi.
HSL käyttää ensi vuonna miljoona euroa uusien päästövähennystoimien tukemiseen. Niin kutsuttu ympäristöbonus myönnetään tarjouskilpailun perusteella linja-autojen liikennöitsijöille teoista, jotka alentavat päästöjä. HSL:n tavoitteena on päästötön joukkoliikenne vuoteen 2025 mennessä. HSL:n ympäristöbonuksen tarjouskilpailussa otetaan huomioon sekä hiilidioksidipäästöt että haitalliset lähipäästöt kuten pienhiukkaset ja typen oksidit. Bonusta myönnetään uusista toimenpiteistä, jotka ylittävät liikennöitsijöiden kanssa tehtyjen, voimassaolevien sopimusten mukaiset päästövähennyssitoumukset. HSL arvioi tarjotut keinot ja jakaa bonuksen harkinnan mukaan. Ympäristöbonuksen perusteeksi hyväksytään esimerkiksi ainoastaan RES-direktiivin niin sanotut kaksinkertaisesti laskettavat jäteperäiset polttoaineet. Toimien pitää myös olla kustannustehokkaita. HSL toteuttaa ympäristöbonuksella omaa pienimuotoista päästökauppaansa. Kriteerejä tarkistetaan vuosittain sen mukaan, mitä markkinoilla tapahtuu ja miten päästöjen vähentämiseen tarkoitettu teknologia kehittyy. ”Bonusmalli pidetään joustavasti ajan tasalla. HSL:n seurannan mukaan viime vuoden ympäristöbonuksella saavutetut tulokset olivat hyvät: päästöt vähenivät selvästi”, sanoo HSL:n osastonjohtaja Reijo Mäkinen. HSL maksoi liikennöitsijöille ympäristöbonuksia ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Suuri osa bonuksista on mennyt biokaasun ja biodieselin käytön edistämiseen busseissa.
LAURI ERI KSSON
Miljoona euroa päästövähennyksiin
L AUR I ERI KSSON / HS L
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hankesuunnitelman elokuun viimeinen päivä. Helsingin keskustan ja Laajasalon välille rakennetaan raitiotieyhteys ja kolme siltaa joukkoliikennettä varten. 1,2 kilometrin mittainen Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin. Raitiotien lisäksi silloille rakennetaan pyörätie ja jalankulkuväylä. Noin kymmenen kilometrin mittainen raitiotieyhteys on suunniteltu Helsingin keskustasta Laajasalon Yliskylään. Suunnitelman mukaan rakentaminen alkaa 2018 ja liikennöinti koko yhteydellä 2026. Kokonaishinta on noin 260 miljoonaa euroa.
Tyytyväisyys lähijuniin kasvoi ”Odotamme mahdollisimman suuria päästöleikkauksia. Emme nosta mitään keinoa toisten edelle: kisa on teknologian suhteen neutraali. Tehokkaimmat keinot palkitaan. Jatkuvilla parannuksilla ja innovaatioilla ympäristöbonusjärjestelmällä päästään askel askeleelta lähemmäksi tavoitteita”, HSL:n kalustoinsinööri Petri Saari sanoo. HE
Liikennekaari tuo digimahdollisuuksia
Hallituksen esitys liikennelakien kokonaisuudistuksesta eli liikennekaaresta annettiin eduskunnalle syyskuun lopussa. Lakiehdotukseen on HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan tullut useita selvennyksiä kevään lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen verrattuna. ”Tärkein muutos on EU:n palvelusopimusasetuksen eli PSA-suojan säilyttäminen. Olemme tyytyväisiä, että HSL:n lausunnossa esitetyt korjaukset on otettu huomioon uudessa lakitekstissä”, Rihtniemi sanoo.
Kruunusillat etenevät
EU:n palvelusopimusasetus ja uusi lakiesitys suojaavat viranomaisen tilaamaa liikennettä ulkopuoliselta liikenteeltä, joka keskittyisi viemään lipputuloja vain parhailta alueilta parhaaseen aikaan. HSL-alueella linja-autoliikenne on järjestetty PSA:n mukaisesti kilpailuttamalla 1990-luvulta asti. Suojan säilyminen takaa, että liikennejärjestelmää voidaan edelleen suunnitella pitkäjänteisesti. Liikenteen päästöt pysyvät hallinnassa, kun viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa bussikalustoon. Raideliikenteen ja siihen tehtyjen investointien merkitys ei rapaudu. Kaupunkiseuduilla säilyy mahdollisuus hillitä liikenteen haittoja ja säädellä tilankäyttöä. PSA:n säilyminen tuo vakautta seudulla toimiville yrityksille, jotka ovat voittaneet kilpailutuksissa liikennöinnin reiteillään. HSL on tyytyväinen myös siihen, että lakiuudistus rohkaisee digitaalisten liikkumispalveluiden kehittämiseen. HSL kannustaa yksityisiä ja julkisia toimijoita liikkumispalveluiden tietojen ja tietojärjestelmien avaamiseen. HSL:n Reittiopasta uudistetaan juuri nyt avoimen lähdekoodin periaatteilla ja avoimissa rajapinnoissa. Se tarjoaa toimivan alustan hyödyntää rajattomasti joukkoliikennetietoa uusissa digitaalisissa liikkumisen palveluissa. HE
HSL:n joukkoliikenteeseen oli keväällä 2016 melko tai erittäin tyytyväisiä 88 prosenttia matkustajista. Tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla. Kirkkonummella matkustajien tyytyväisyys bussiliikenteeseen on parantunut. Hyviä tuloksia saavutettiin jo syksyllä 2015, kun linjojen pysäkkikohtaisia ohitusaikatauluja täsmennettiin kerättyjen mittaustietojen pohjalta. Sipoolaisten kokonaistyytyväisyys nousi korkeimmaksi seudun kaikista kunnista. Etenkin tyytyväisyys matkustusmukavuuteen on parantunut kalustopäivitysten myötä. Koko bussiliikenteessä matkustajien tyytyväisyys täsmällisyyteen laski 72 prosenttiin, eli neljä prosenttiyksikköä kevään 2015 tasosta. Vantaalla vain joka toinen matkustaja oli tyytyväinen täsmällisyyteen. Vantaalla matkustajien tyytyväisyys täsmällisyyteen lähti laskuun syksyn 2015 linjastouudistuksen myötä. Lähijunaliikenteessä matkustajien tyytyväisyys nousi ensimmäisen kerran samalle tasolle bussiliikenteen kanssa. Täsmällisyyteen tyytyväisiä oli 70 prosenttia.
TI M MA HER
Pasilan väliaikaisen aseman silta näkyy jo raiteiden yllä. Asema avataan alkuvuonna, ja se palvelee matkustajia vuoteen 2019 asti.
Liikenne kulkee koko ajan, vaikka vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan.
Pasilassa vuosien poikkeustila Jos on liikkunut Pasilassa viimeisten puolentoista vuoden aikana, muuttuneilta kulkureiteiltä on tuskin voinut välttyä. Se ei ole ihme, sillä Pasilan aseman ympäristössä on tapahtunut paljon. Tulevina vuosina tapahtuu vielä enemmän. ”Pasila on tulevaisuudessa osa Helsingin keskustaa”, visioi Pasilan projektinjohtaja Niina Puumalainen Helsingin kaupunginkansliasta. ”Siellä on elävää ja viihtyisää, siellä on liike-elämää, työpaikkoja ja asuntoja ja myös ihmisten vapaa-aikaan liittyviä palveluita.” Muutos näkyy jo. Pasilan aseman itäinen ja läntinen siipi on purettu kokonaan. Ensi vuonna loputkin asemasta puretaan, minkä jälkeen tilalle aletaan rakentaa uutta asemaa ja Tripla-kaupunkikeskusta. Asema ja kauppakeskus valmistuvat vuonna 2019 ja koko Triplan asuntoineen, toimistoineen ja hotelleineen on määrä olla valmis vuonna 2022.
Purku- ja rakennustöiden ajan käytössä on väliaikainen asema. Ensi vuonna avattava tilapäinen asemasilta näkyy jo laiturien päällä. Myös Pasilan katuverkossa on nähty muutoksia, tänä vuonna muun muassa Ratapihantiellä ja Teollisuuskadulla. ”Toivomme pitkämielisyyttä kaikilta liikennemuodoilta”, Puumalainen sanoo. ”Järjestelyt on tehty niin, että haittavaikutukset pyritään minimoimaan. Kärkenä on junaliikenne, sillä jos Pasilasta aiheutuisi siihen häiriöitä, vaikutukset ulottuisivat helposti koko Suomen rataverkkoon.” Junaliikenteen lisäksi Pasilassa pyritään turvaamaan ennen muuta kaikki muu joukkoliikenne – asema kun on busseineen ja raitiovaunuineen yksi HSL-alueen ja VR:n kaukoliikenteen suurimmista vaihtopaikoista. Päälle tulevat vielä muut liikennemuodot. ”Pyrimme aina tutkimaan, miten laajalle vaikutus ulottuu. Pasilassa tila on vähissä ja kulkijoita paljon. Vaikutus kohdistuu usein kaikkiin
osapuoliin, vaikka yksittäisestä kulkijasta saattaa tuntua, että muutos koskee vain häntä”, Puumalainen kertoo. Ensi vuonna muutokset jatkuvat, kun loputkin nykyisestä Pasilan asemasta puretaan. Myös uutta joukkoliikenneterminaalia aletaan rakentaa aseman edustalle. Triplan jälkeen Keski-Pasilan seuraavat rakennettavat alueet ovat entiselle ratapiha-alueelle sijoittuvat Ratapihakorttelit ja tornialue. Myös Ilmalassa, Konepajalla ja pian Pohjois-Pasilassakin rakennetaan. Myös Itä- ja Länsi-Pasila muuttuvat. Koko Pasilan rakentaminen jatkuu 2040-luvulle saakka. Miltä Pasilassa sitten näyttää esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua? Puumalaisen mukaan alueen identiteetti alkaa silloin hahmottua, kun kaupunkirakenne alkaa näkyä ja alueelle on muuttanut uusia asukkaita ja yrityksiä. Ihmisethän tekevät kaupungin. JL
TI M MA HER
Vain lähtöraiteet hämmentävät
Pasilan ja Malmin välillä matkustavan Nita Austeron mielestä Pasilan asema näyttää kehittyvän parempaan suuntaan.
Helsinkiläinen Nita Austero matkustaa Pasilan ja Malmin väillä ”lähes päivittäin”. Hänelle aseman poikkeusjärjestelyt eivät ole tuottaneet tuskaa. ”Välillä jotkin raiteet ovat vaihtuneet, mutta kun on huomannut katsoa tiedon aikataulunäytöistä, on aina löytänyt oikeaan paikkaan”, Austero kertoo. ”Eilen ihmettelin, kun juna kulkikin tästä kakkosraiteelta Helsinkiä kohti.” Muilta osin Pasilan aseman muuttuneet kulkureitit eivät ole vaikuttaneet Austeron arjen kulkemiseen.
”Kun täälläpäin on vähän liikkunut, oppii uudetkin reitit aika nopeasti”, Austero sanoo. Ensi vuonna Pasilaan avataan väliaikainen asema. Se palvelee matkustajia yli kahden vuoden ajan, kun vanhaa asemarakennusta puretaan ja uutta rakennetaan. Väliaikaisen aseman silta on jo paikallaan raiteiden päällä. ”Tämä näyttää hienolta ja monipuoliselta”, Austero kertoo vain sekunteja ennen kuin hyppää K-junan kyytiin. JL
Kauppa käy kioskilla Pasilan poikkeusjärjestelyt ovat kiristäneet monien hermoja, mutta Pasilan aseman kahta R-kioskia pyörittävä kauppias Olli-Pekka Kiukkonen ei kuulu siihen joukkoon. ”Pasilan työmaat ovat kasvattaneet asiakasmääriä”, Kiukkonen kertoo. Monet muut liikkeet ovat jo kaikonneet asemalta, minkä takia yhä useammat suuntaavat juuri R-kioskille. Myös VR:n lippukauppaa on käyty Pasilan R-kioskeilla entistä enemmän sen jälkeen, kun VR lakkautti Pasilan aseman lippumyymälänsä viime vuonna. Ensi vuonna avattavalla väliaikaisella asemalla liiketiloja on vielä nykyistäkin
vähemmän, mutta Kiukkosen R-kioski on mukana. ”Meille on vielä aika harmaata, mitä se tulee olemaan. En tietysti ole nähnyt kuin piirustuksia, kun väliaikainen asema ei ole vielä valmis.” Kiukkonen on toisen polven kauppias, joka on toiminut ammatissaan 13 vuotta. R-kioskin kauppiaaksi hän lähti vuoden 2015 alussa, kun kioskien toiminta siirtyi kauppiasvetoiseksi. Kiukkosella on kovat odotukset myös Pasilan uudesta, kauppakeskus Triplan yhteyteen valmistuvasta asemasta. ”Sinne haluaa moni. Me tietysti yritetään päästä sinne saman tien.” JL
Pasilan aseman R-kioskien kauppiaalla Olli-Pekka Kiukkosella pitää kiirettä: muiden liiketilojen sulkeutuminen ympäriltä on tuonut kioskeille runsaasti lisää asiakkaita.
Vanha matalaksi, uusi tilalle
Pasilan aseman purkaminen ja uuden rakentaminen on Jani Kuivamäelle yhteensä kuuden vuoden projekti.
Pasilan uuden aseman ja Tripla-kauppakeskuksen rakentaminen ei ole ihan jokapäiväinen projekti. Sen tietää myös YIT:n työpäällikkö Jani Kuivamäki. ”Ei tällaiseen juuri muualla törmää. Junia kulkee työmaan alla melkein tuhat päivässä, ja raitiovaunujen ja bussien myötä tämä on muutenkin liikenteen suuri solmukohta”, Kuivamäki kertoo. Se tuo projektiin omat haasteensa. Kuivamäen vastuulla on nykyisen Pasilan aseman purkaminen ja uuden aseman rakentaminen sekä toimistotornien rakentaminen aseman päälle. Tämän lisäksi projektiin kuuluu Pasilan väliaikainen asema, joka on käytössä ensi keväästä alkaen syksyyn 2019 saakka.
Pasilan asema pysyy liikenteen solmukohtana suurista työmaista huolimatta. ”Nyt juuri etsimme kaikkien Keski-Pasilassa toimivien tahojen kanssa vaihtoehtoja, että saisimme tänne pitkäaikaisemmat ja selkeämmät liikennejärjestelyt, joita ei tarvitsisi juurikaan muuttaa”, Kuivamäki sanoo. Tänä syksynä Pasilan asemalla saneerataan asema-aukiota. Myös väliaikaisen aseman rakennustyöt ja nykyisen asemarakennuksen länsisiiven purkaminen jatkuvat. Kauppakeskus ja uusi asema avautuvat vuonna 2019, mutta uuden asemarakennuksen päälle rakennetaan toimistotaloja vielä vuoteen 2021 saakka. JL
Kavioilta raiteille
Lähijunat 1886 alkaen Junaliikenne Helsingistä Hämeenlinnaan käynnistyi vuonna 1862. Nykyisen HSL:n alueella oli vuonna 1870 kolme asemaa: Tikkurila, Malmi ja Kerava. Nyt asemia on 44. Helsingin seudun paikallisjunat lähtivät matkaan kesällä 1886 ja vuoroja kulki kahdeksan päivässä. Vuonna 2015 lähtöjä oli arkisin 795. Kuva: Suomen Rautatiemuseo
Paikallisjunaliikenne käynnistyi Helsingin seudulla kesällä 1886. Lähtöjä oli muutama päivässä. Busseja kulki vuonna 1907 yksi ja ainoa. HSL-alueen joukkoliikenteen historia ilmestyy tänä syksynä.
Höyryjuna Tikkurilassa 1800-luvun lopussa. Kuva: HSL
Raitiovaunut 1890 alkaen Helsingin raitioliikenne alkoi hevosvetoisena vuonna 1890. A/S Scandian valmistama vaunu painoi 1600 kg, sillä oli leveyttä 1,9 metriä, pituutta 5,8 metriä ja korkeutta 2,75 metriä. Mukaan mahtui 25 matkustajaa. Helsingin uusin Artic-raitiovaunu painaa 41 600 kg. Se on 2,4 metriä leveä, 27,6 metriä pitkä ja 3,83 metriä korkea. Kyytiin mahtuu 213 henkeä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kuva: HSL
Hevosraitiovaunut olivat kooltaan vaatimattomia nykypäivän kulkupeleihin verrattuna.
Tikkurilan rautatieasema vuonna 2015.
Kun raitioliikenne alkoi, lippu maksoi 15 penniä, ja hinta oli yli puolet keskituloisen kaupunkilaisen tuntiansiosta, Vuonna 2016 raitiovaunulippu maksaa 2,50 euroa. Lipun hinta on noin 15 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä tuntipalkasta. Kuv a: J
or m a
Ku va : H SL
ala uh Ra
Artic-vaunu on Helsingin raitioliikenteen uusin tulokas. Kiskoille pitäisi valjastaa peräkkäin muutamakin liinaharja, mikäli sitä aiottaisiin hevosvoimalla vetää.
Raitiovaunumatkan saattoi 1890-luvulla maksaa poletilla.
HSL:n mobiililippu on ollut käytössä viime vuodesta alkaen.
Bussit 1907 alkaen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Helsinki–Tapanila-linjan bussi Rautatientorilla vuonna 1932. Kyytiin mahtui vähän toistakymmentä henkeä. Kuva: HSL
Suomenlinnan lautta 1952 alkaen Suomenlinnan moottorilautta aloitti liikenteen vuonna 1952, ja lautalla tehtiin seuraavana vuonna noin 800 000 matkaa. Vuonna 2015 lauttaliikenteessä kertyi 1,9 miljoonaa matkaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Nykypäivän telibussi kuljettaa toistasataa matkustajaa.
Helsingin seudulla liikennöi vuonna 1907 yksi bussi, joka kulki Töölön ja Haagan väliä. Vuonna 2015 HSLalueen liikenteessä kulki 1 366 bussia ja linjoja oli 272. Säännöllinen bussiliikenne käynnistyi 1920-luvulla. Bussit ovat kasvaneet vuosikymmenten mittaan. Vuoden 1926 asetuksen mukaan linja-auton suurin sallittu leveys oli 2,10 metriä. Vuoden 1957 lainsäädännössä auton maksimipituus oli 11 metriä ja leveys 2,4 metriä. Nykypäivän kaupunkiajoon tarkoitettu telibussi on vajaat 15 metriä pitkä ja 2,6 metriä leveä. Menneinä vuosikymmeninä liikenteenharjoittajia oli bussiliikenteessä paljon. Joukossa oli paljon pieniä perheyrityksiä. Pääkaupunkiseudun bussimatkustajia kuljetti vuonna 1969 Helsingin kaupungin liikennelaitos ja 42 yksityistä liikenteenharjoittajaa. HSL tilaa liikennettä nykyään 11 bussikonsernilta. Neljän suurimman (Helsingin Bussiliikenne Oy, Trandev, Nobina ja Pohjolan Liikenne) markkinaosuus on noin 92 prosenttia.
Metro 1982 alkaen tulee käyttöön, radalla on mittaa 35 kilometriä ja asemia on 25. Metroliikenne käynnistyi vuonna 1982 ja oranssit junat kuljettivat ensimmäisenä vuonnaan 9,6 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 1995 matkustajia oli 38,8 miljoonaa. Vuonna 2015 matkustajia oli 62,9 miljoonaa.
Suomenlinnan vievään moottorilauttaan rakennettiin kaksi autopaikkaa, mutta vielä 1950-luvulla lautalla kulki myös hevosia.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Helsinki mietti metron rakentamista jo 1950-luvulla, mutta verkosto on kasvanut odotettua hitaammin. Jos metrotoimikunnan vuoden 1963 kaavailut olisivat toteutuneet, pääkaupunkiseudulla olisi ollut metrorataa lähes 90 kilometriä vuonna 2000 ja asemia olisi ollut 108. Syksyllä 2016 rataa on noin 21 kilometriä ja asemia 17. Kun länsimetro
Sama lautta Ms. Suokki -nimisenä, vuonna 2013. Pääkaupunkiseudun metrosuunnitelmia vuodelta 1963 o pu ist n pu ke um a ilu ar yk lla ol d he sp pi lun itt ku Ni ngs Ur rott Ta aga Ä Id H
2 min
Metro
1 min
2 min
2 min
o tet st i pi ite i ri ar lio rs em n aa en sa -y ive ni de ta us lm lto -un iv ho ila lud ut sö Aa alto Ke äge Ko jörk La rum A K B D
2 min
3 min
2 min
2 min
ti
ah ol n oh ike Ru räsv G
2 min
i pp m en Ka amp K
1 min
n t o tio i st ite ta or t pi ers io nt ge S i yl univ ie or ay m n at st w ie gi ors ut väg Rail n n a i f a R rn ral ls g k äs Jä ent Ha agn He elsin C H H
1 min
1 min
2 min
n ne äi rn s Sö rnä Sö
2 min
a i m n ar ta ne sa sa m lo ö la ha Ku ränd Ka ke B Fis
2 min
2 min
i
m ie on s rtt nä He erto H
m en us ru äg sk nt ie tsv ke ce ilit t Itä stra Si elko Ö Ig in 2m
2 min
2 min
2m
i a äk ck ro en a a nm ba pu ck ul ck llu ngs lly bä nt ba My arn Ko årds Me ellu Kv G M 2 min
2 min
d ila år ila st öle ot g Pu otby Ra astb B R
in
Espoo Esbo
Helsinki Helsingfors
Metroverkko sen jälkeen, kun liikenne Ruoholahdesta Matinkylään käynnistyy.
2 min
2 min
ri aa os sjö Vu ord N
Kuva: HSL
lä ky tin y Ma attb M
10
Erinomaisen matkan jäljillä Millainen on hyvä bussimatka? Entä miksi junalla kannattaa tulla töihin? Asiakkaiden kokemusten ymmärtäminen on HSL:lle tärkeää, jotta se voisi tarjota asiakkailleen vielä parempia matkoja entistä tehokkaammin. TEKSTI HAN N A OJAN PÄÄ KU VAT J U U SO PALON I EMI JA SU U N N I TTELU TOI MI STO PALMU
"Tavoitteemme on kasvattaa julkisen liikenteen houkuttelevuutta yhdessä tyytyväisten asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa", kertoo HSL:n asiakkuussuunnitteija Heli Rautio. Åbergin linjan kuljettaja Mikko Fors juttelee mielellään asiakkailleen.
HSL kehittää asikaskokemusta yhdessä liikennöitsijöiden kanssa. Kokemus hyvästä palvelusta muodostuu esimerkiksi Reittioppaasta, asiakaspalvelusta, ajoneuvon viihtyisyydestä, aikatauluista, pysäkeistä ja linjoista.
Matkustajia kulkee tavallisena tiistaina Kampin läriöille: liian lähelle raiteita pysäköity auto saattaa jumittaa hiliikenteen bussiterminaalissa tasaiseen tahtiin. raitiovaunuliikenteen, kun vaunut eivät pääse ohi. Laituri 56 edessä odottaa HSL:n asiakkuussuunnit"Tavoitteenamme on kasvattaa julkisen liikenteen houtelija Heli Rautio: tarkoituksena on selvittää, millaista kyykuttelevuutta yhdessä tyytyväisten asiakkaiden ja työntekitiä ja kokemuksia pääkaupunkiseudun julkiset kulkuvälijöiden kanssa", Rautio tiivistää. neet tarjoavat asiakkailleen. "Asiakaskokemus muodostuu kaikista niistä hetkistä, joisLaiturin 56 edessä tapaamme myös Åbergin Linjan kuljetsa asiakas kohtaa palveluntarjoajan eli meidät. Siihen liittyy tajan Mikko Forsin. Hänen kanssaan livahdamme kohti paritse matkustaminen, asiakaspalvelu, aikataulut, pysäkit, linkissa seisovia busseja. Forsin työpiste on tänään auto, joka jat, reittiopas, palvelupisteet, liikennevälikulkee reitillä Kamppi-Haukilahti. Heti sineen viihtyvyys ja vaikkapa matkakortin laPian asiakkailla on sään astuessa huomio kiinnittyy vaaleantaamispisteiden saatavuus", Rautio listaa. punaisiin ikikukkiin ja pieneen, pehmeään reaaliaikainen tieMikään uusi juttu asiakaskokemusten ankkaan. to kulkuvälineiden hyödyntäminen ei HSL:ssä kuitenkaan ole. "Meillä on joka autossa pehmolelu. Lapliikkeistä omalla Esimerkiksi digitaalista asiakaskokemusta set tykkäävät jutella niille", Fors kertoo. puhelimellaan. on kehitetty jo pitkään: verkkosivut on uuFors puolestaan juttelee mielellään asiakdistettu asiakaslähtöisemmiksi, Reittiopasta kailleen, sanoo heit ja huomenet, auttaa taruudistetaan parhaillaan ja sen yhdistämistä HSL:n verkkovittaessa ja opastaa eteenpäin. sivuston kanssa valmistellaan. "Onhan se kiva, jos saa positiivista palautetta. Ainakin sii"Mobiililippu on käytössä koko HSL:n alueella. Uusi liptä olen viime aikoina saanut kiitosta, että jaksan rauhallisespu- ja informaatiojärjestelmä puolestaan tuo muun muassa ti neuvoa uuden lukulaitteen käyttöä", hän kertoo. reaaliaikaiset aikataulutiedot suoraan omalle näytölle", RauPienen houkuttelun jälkeen Fors myöntää, että lisäksi hätio mainitsee. nen rauhallisesta ajotyylistä pidetään. Vuorokaudessa matkoja tehdään pääkaupungin julkises"Etenkin vanhemmat ihmiset, hän lisää. – Pyrin siihen, sa liikenteessä jopa miljoona. Yhtenäisen asiakaskokemukettä en ajattele aikatauluja vaikka liikenteessä tapahtuisi sen tuottaminen on haastavaa, kun pelkästään busseja liimitä. Kiirehtimällä ei pääse aikaisemmin perille." kennöi runsas kymmenen yritystä ja niissä kuljettajia on yhFors on ajanut Åbergilla kuusi vuotta, sitä ennen toisella teensä vajaat neljätuhatta. Lisäksi liikenne on herkkä häiliikennöitsijällä vuoden verran. Haastattelupäivänä hänen
Karoliina Penttilän mukaan apua saa aina tarvittaessa. Matalalattiaisiin busseihin pääsee itsekin vaunujen kanssa helposti. Aino Hautsalo ja Thoetkiat Pradabsee ovat julkisen liikenteen suurkuluttajia. Pradabsee pitää ainutlaatuisena, että kuskit Suomessa tervehtivät matkustajia.
työvuoronsa kestää aamukuudesta iltaneljään. Transdev, Nobina, Åbergin Linja, Helsingin Bussiliikenne, "Ajan tällä hetkellä neljää reittiä, päivän mittaan niiTammelundin liikenne, Pohjolan liikenne sekä suunnittelutä saattaa olla useampia. Parasta työssäni on ehdottomastoimisto Palmu. ti itsenäisyys. Meidän firmassa työvuoroja on helppo sopia "Nykyhetken kartoittamiseksi olemme syvähaastatelleet ja tarvittaessa vaikka vaihtaakin kollegan kanssa. Pidämme joukkoliikenteen matkustajia sekä eri liikennöitsijöiltä kulitse myös autojen siisteydestä huolta; päätepysäkeillä tarkis- jettajia, kuljettajien esimiehiä, liikennesuunnittelijoita sekä tamme tilanteen ja päivän päätteeksi siivoamme auton varijohdon edustajia", palvelumuotoilija Marianne Tenhula Palkolla. Huonoja puolia en sitten oikeastaan osaakaan nimemusta kertoo. tä. Tosin bussien määrä Kampissa on viiMatkustajien näkökulmasta sujuva joukme vuosina kasvanut merkittävästi ja välillä koliikennematka on sellainen, jota tuskin Onnistunut matka tänne saa ihan jonottaa." huomaa tai muistaa jälkeenpäin, perusasiat on sellainen, että ovat siis kunnossa: kulkuväline saapuu ajalolo on turvallinen Forsin tauko loppuu ja auto siirtyy pysäkillaan, kyyti on tasaista, olo on turvallinen ja ja perille pääsee leen. Kyytiin on nousemassa Karoliina Pentperille pääsee ajoissa. ajoissa. tilä vaunuissa nukkuvan puolivuotiaan Minea-tyttärensä kanssa. "Mielestäni on erittäin tärkeää, että liiken"Olemme matkalla ystäväni luo Haukilahteen, käymme nöitsijät tekevät yhteistyötä tämä projektin puitteissa. Matsiellä Minean kanssa usein. Minua harmittaa jo etukäteen, kustaja ei välttämättä osaa - eikä tarvitsekaan - mieltää, että että tämä bussilinja lakkaa, kun metro tulee. Jatkossa mejoukkoliikennettä tuottaa HSL:n alueella moni toimija, vaan nemme metrolla Tapiolaan ja vaihdamme sieltä bussiin, johänelle matkanteko on ”yhtä ja samaa joukkoliikennettä”, ten matka-aika pitenee", hän kertoo. toteaa puolestaan Transdevin henkilöstöpäällikkö Suvi SääAutoon hän siirtyy vaunujen kanssa takaovesta. "Matalatelä. ovibusseihin pääsee helposti itse, mutta apuakin saa tarvitLiikennöitsijä voi vaikuttaa matkustajan kokemaan asiataessa", Penttilä tietää. kaskokemukseen kouluttamalla kuljettajia ennakoivaan ja tasaiseen ajotapaan sekä valmentamalla heitä toimimaan HSL:n ja liikennöitsijöiden yhteistyössä käynnistyi täerilaisissa asiakaspalvelu- ja poikkeustilanteissa. män vuoden elokuussa Asiakaskokemuksen kehittäminen "Tervehtiminen kuuluu hyviin käytöstapoihin ja on tapa -projekti. Projektissa ovat mukana VR Lähiliikenne, HKL, osoittaa arvostusta toiselle ihmiselle. Uskoisin, että kun kul-
13
jettaja tervehtii, se tuo paitsi hyvän mielen, myös luo matkustajalle turvallisuuden tunnetta: kuljettaja tietää, että olen täällä", Säätelä pohtii. Lähi-idän tutkimusta Helsingin yliopistossa opiskeleva Aino Hautsalo sekä kirjanpitoa Pasilassa opiskeleva Thoetkiat Pradabsee ovat julkisen liikenteen suurkuluttajia. "Savolaisena olen huomannut, että minä olen yleensä ensimmäisenä tervehtimässä kuskia - joskus saan ”moit” takaisin, joskus vain mutinaa. Päiväni ei kuitenkaan mene pilalle, jos tervehdys jää väliin, ehkä kuljettajatkaan eivät aina jaksa olla iloisia", Hautsalo arvelee. Pradabsee puolestaan kokee tervehtimisen jopa ainutlaatuisena. "Olen kotoisin Thaimaasta, mutta asunut Suomessa jo 11 vuotta. En ole missään muulla maailmalla kokenut, että kuljettajat tervehtivät matkustajia. Se on mielestäni tosi kivaa! Lisäksi opiskelijalipulla on myös edullista matkustaa." Helsingin keskustassa töissä oleva Jani Karjalainen käyttää poikkeuksetta työmatkaansa julkista liikennettä – muutama kesäkuukautta lukuun ottamatta, jolloin hän pyrkii pyöräilemään töihin. "Minulla on kaksi vaihtoehtoa tulla kaupunkiin: joko kotoa bussilla Leppävaaraan ja sieltä junalla tai omalla autolla Ruoholahteen ja metrolla keskustaan. Jälkimmäisen osalta huono juttu on se, että Ruoholahdessa liitäntäpysäköinti
ei toimi, sillä siellä on aivan liian vähän autopaikkoja, toisin kuin esimerkiksi Leppävaarassa", hän toteaa. Myös Lasipalatsin raitiovaunupysäkiltä kyytiin nousevalle riihimäkeläiselle eläkeläispariskunnalle julkinen liikenne on pääkaupunkiseudulla liikkuessa ainoa vaihtoehto. "Käymme usein Helsingissä ja aina junalla; tänään olemme matkalla Desing Museoon. Omalla autolla ei ”tänne etelään” kannata tulla, sillä parkkipaikan löytäminen on vaikeaa ja kallista", Seppo ja Terttu Uro toteavat. Projektin aikana on vahvasti noussut esille, että julkisen liikenteen toimintaympäristö on kompleksinen ja haastava, mutta kaikki osapuolet tekevät työtä yhteisen asiakkaan matkan onnistumisen eteen. – Viime kädessä kaikkien etu on, että matkustaja nousee kyytiin seuraavankin kerran, Tenhula toteaa. "Olemme ymmärtäneet, että asiakaskokemus muodostaa monesta osa-alueesta, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen", Rautio toteaa. "Voimme tehdä vielä paljon asiakaskokemuksen parantamiseksi, teko kerrallaan".
Riihimäkeläiset Seppo ja Terttu Uro käyvät usein Helsingissä - ja aina junalla. Myös Helsingin keskustassa töissä oleva Jani Karjalainen käyttää poikkeuksetta työmatkaansa julkista liikennettä.
14
RA MI MA RJA M ÄK I
HUVIN VUOKSI UUTTA REITTIOPASTA
Reittioppaan rajapintoja voi käyttää missä vain julkisen liikenteen sovelluksessa.
Hetkinen aikaa käytettäväksi, sopiva tehtävä, uusia teknologioita: nämä kolme asiaa vetivät Ari-Pekka Koposen mukaan HSL:n uuden Reittioppaan kehitykseen. HSL:n rakastettu Reittiopas uudistuu tänä vuonna. Uutta Reittiopasta tehdään avoimesti, avoimen lähdekoodin periaatteilla ja avoimissa rajapinnoissa. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi ottaa lähdekoodin ja rajapinnat käyttöönsä, auttaa Reittioppaan uudistuksessa tai hyödyntää niitä muissa liikkumispalveluissa. Hattulalainen Koponen koodasi uudenlaisen aikataulunäkymän HSL:n Reittioppaan käyttäjille. Näkymästä voi tarkistaa, mihin aikaan liikenneväline saapuu tai lähtee käyttäjän etsimältä pysäkiltä. Koponen halusi olla mukana uudistuksessa, koska kuvaa Reittiopasta harvinaiseksi tapaukseksi. ”Pääsin ulkopuolisena mukaan tekemään oikean sovelluksen käyttöliittymää. Työstäni on hyö-
tyä: sadattuhannet ihmiset tulevat oikeasti käyttämään sitä. Muissa avoimen lähdekoodin projekteissa tehdään työtä usein taustalla, ei käyttöliittymän parissa”, Koponen sanoo. Uutta Reittiopasta ja Koposen koodaamaa näkymää pääsee jo nyt kokeilemaan osoitteessa beta.reittiopas.fi. Kehitystyö jatkuu koko syksyn ja valmista on tämän vuoden lopussa. Ari-Pekka Koponen on töissä Vincit-nimisessä ohjelmistoalan yrityksessä, jossa osan työajastaan saa käyttää itsensä kehittämiseen. Koposen mukaan myös työnantaja hyötyi, koska hän oppi käyttämään uusia teknologioita. ”Kehityin itse ja näin, miten pienet osat saadaan toimimaan isossa kokonaisuudessa. Hienoa on myös se, että Reittioppaan rajapintoja voi käyttää ympäri maailmaa ja missä vain julkisen liikenteen sovelluksessa, jos vain liikennedataa on tarjolla. Tästä voi tehdä varsin helposti oman versionsa”, Koponen sanoo. HE Kokeile: beta.reittiopas.fi
MK_mainos_183x37mm_metrosukat.pdf 1 28.9.2016 16:36:22
Pidä jalat lämpöisinä! Maailman pohjoisin metro –villasukat
19,90€
Koot: 38-41 ja 42-45 Värit: oranssi ja harmaa ILMAINEN toimitus!
hsl.fi/verkkokauppa
Seutulippu täytti 30 vuotta
Onko sinulla muutamia tunteja aikaa? Anna Tram Challenge -ratikkarallin johdattaa sinut läpi Helsingin! Kesällä julkaistussa Tram Challenge -mobiilipelissä tavoitteena on käydä mahdollisimman nopeasti kaikilla Helsingin 132 ratikkapysäkillä – ja tietenkin voittaa muut kilpailijat. Pysäkeillä voi käydä missä tahansa järjestyksessä. Pysäkkien välit liikutaan ratikoilla, ja linjojen välit taitetaan jalan tai julkisilla kulkuneuvoilla. Jos et muista ratikkalinjoja ulkoa, pelistä löytyy sekä kartta että lista pysäkeistä. Pelin voi ladata iPhone-puhelimeen AppStoresta, jolloin se ottaa aikaa ja tallentaa suorituksesi. Ohjeet peliin ovat myös osoitteessa tramchallenge.com/suomeksi. ”Haluamme, että ihmiset oppivat tuntemaan kaupunkinsa ja ratikkaverkkonsa. Mikä olisi ratikkaa parempi tapa koluta Helsingin jokainen kulma? Lähde kokeilemaan, haasta kaverisikin!” kannustaa Tram Challengen kehittäjä Stephen Sykes.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajat pääsivät kulkemaan seutulipulla 1.6.1986 alkaen. Tuolloiselle YTV-alueelle (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) saatiin viimein lippu, joka kävi kaikissa joukkoliikennevälineissä ja kaikissa kunnissa. Seutulippua oli kaavailtu pääkaupunkiseudulle 1970-luvun alusta lähtien. Lippujärjestelmien kirjo teki kulkemisesta hankalaa ja kallista, jos matkustaja joutui vaihtamaan liikennevälinettä tai tekemään matkoja, jotka ulottuivat kunnasta toiseen. VR:llä ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksella oli omat lippujärjestelmänsä. Espoon ja Vantaan yksityisten bussiyhtiöiden autoissa kuljettiin liikenneministeriön kilometritaksoilla. Seutulippua ehti miettiä useampikin komitea, mutta ehdotukset kaa-
Päättäri
Tram Challenge -peli kuljettaa läpi Helsingin 132 ratikkapysäkin Lontoossa sama peli – mutta metrolinjoilla – toimii nimellä Tube Challenge. Neljän miehen tiimi koodasi Tram Challenge -pelin yhden viikonlopun aikana Reittioppaan koodaustapahtumassa. Peli käyttää hyväkseen uuden Reittioppaan avoimia rajapintoja ja avointa dataa.
Tarkastusmaksut - jokasyksyinen näytelmä HSL esitti jälleen lausuntopyynnössään kunnille tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon. Näin HSL on tehnyt jo seitsemän vuotta peräkkäin. HSL:n esityksen jälkeen esitetään samat roolit pienillä variaatioilla vuodesta toiseen: kunnat käyvät aiheesta värikästä keskustelua, joskus valtuustoissa jopa äänestetään. Mediakin nostaa aiheen poikkeuksetta otsikoihin. Jos toimittaja on valistunut, hän muistaa, että tästä asiasta on kirjoitettu joskus aikaisemminkin. Kokemattomampi kollega tarttuu aiheeseen ihan uutena uutisena. Tarkastusmaksu on konkreettinen asia, josta on helppo lausua mielipiteitä. Moni unohtaa, että oikeasti tarkastusmaksun suuruudesta päättää Liikenne-ja viestintäministeriö HSL:n hakemuksen perusteella. Vuodesta 2007 lähtien ministeriö on aina päätynyt sille kannalle, että maksu pidetään
Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti. 6. vuosikerta.
ennallaan. Se, että lopputuloksen tietää alusta asti, ei tee näytelmästä tylsää. Kun Helsingin valtuuston päätettäväksi tuotiin Kruunuvuoren sillan rakentamispäätös, kaikki arvasivat odottaa pitkää ja monipolvista keskustelua. Sitä saatiin. Puheenvuoroissa vuoroin tehtiin kaupunkisuunnittelun historiaa ja uuttaa turistimagneettia, vuoroin päättymätöntä infraprojektia. Tilaisuutta seurannut Helsingin Sanomien toimittaja Kimmo Oksanen tiivisti hyvin somessa: ”Tuokaa teippiä tai tulitikkuja. Puhujalista Helsingin valtuustossa ulottuu kellariin ja lopuksi päätetään, että Kruunusillat rakennetaan.”Johon kaveri kommentoi: ”Lopuksi myös Saksa voittaa tänään.” Silti saman illan Suomi–Saksa-jalkapallo-ottelukin piti katsoa, vaikkei Suomi, yllätys yllätys, maaleja tehnytkään. MF
TOIMITUS päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toim. sihteeri Hanna Eriksson, puh. 040 6870 500 Eeva Jakobsson, puh. 045 632 2800 Johannes Laitila, puh. 050 414 0111 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055 Heli Skippari, puh. 040 158 2031
tuivat toinen toisensa perään. Niin kunnat kuin bussiyhtiötkin suhtautuivat seutulippuun epäilevästi. Pattitilanteen laukaisi vuonna 1985 voimaan tullut uusi YTV-laki, joka antoi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle lisää valtaa alueensa joukkoliikenteen järjestämisessä. Matkustajat ottivat seutulipun tyytyväisinä vastaan, ja se nosti joukkoliikenteen matkustajamääriä. Seutulippu oli myös tärkeä askel pääkaupunkiseudun kuntien välisessä joukkoliikenneyhteistyössä, joka johti aikanaan HSL:n syntyyn. TT
Mittari 1/2
Lähes puolet työmatkoista kuljetaan pääkaupunkiseudulla henkilöautolla.
1/4
Eri arvioiden mukaan uusista suomalaisista sähköpyöräilijöistä neljännes on entisiä henkilöautoilijoita. Sähköavusteiset pyörät sopivat erityisen hyvin työmatkoille.
2km 10km
TOIMITUSNEUVOSTO Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Anne Koivisto, Satu Koskinen, Heli Rautio, Heli Skippari, Mette Granberg. Jakelu: Johanna Asunmaa, puh. 040 579 5097 sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi
Yli kahden kilometrin matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla. Sähköavusteinen pyörä kilpailee Liikenneviraston selvitysten mukaan auton kanssa erityisesti alle kymmenen kilometrin matkoilla.
LEHTI Taitto: Otavamedia OMA Oy Kansi: Juuso Paloniemi/Otavamedia Paino: Lönnberg Painot Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862
Koskettamalla kyytiin Syyskuun lopussa uudet laitteet oli asennettu 170 bussiin, 6 raitiovaunuun, 13 junaan ja kaikille nykyisen metrolinjan 17 asemalle. HSL:n lippu- ja informaatiouudistuksen laiteasennuksia tehdään kahdeksalla varikolla. Asennustahti kiihtyy vuoden loppua kohti. HSL-liikenteessä oleva kalusto siirtyy ajoneuvo kerrallaan kohti uutta järjestelmää. Samalla bussinkuljettajan kuljettajakortti vaihtuu, lähdöt ajetaan ja matkustajia palvellaan uusilla laitteilla. Tilitykset tehdään joko uudella tilitysautomaatilla uudella kuljettajakortilla HSL_lippuuudistus_MK takasivu 230x270mm_2.pdf 1 30.9.2016tai 16:15:38 tilityspisteessä.
Miten uusi matkakortinlukija toimii? Arvolippu ostetaan eri järjestyksessä kuin aiemmin: ensin valitaan matka, painetaan ok ja sen jälkeen näytetään kortti lukijalle. Uusi ryhmälippu painike taas helpottaa usean arvolipun ostamista. Lukijan käytöstä on ohjevideoita HSL:n YouTube-kanavassa: youtube.com/user/hslhrt
Uusi matkakortinlukija 1
Arvolipun osto
Valitse ensin matkustusalue koskettamalla haluamaasi painiketta.
Kausilipun näyttö Näytä matkakorttia lukijalle. Painikkeita ei tarvitse koskettaa.
2
Hyväksy koskettamalla OK. Ostamassa lippuja useammalle? Valitse täältä matkustajien määrä itsesi mukaan lukien. Laite vähentää automaattisesti voimassa olevan kausilipun.
3 Maksa lopuksi matkakortilla.
hsl.fi/uudetlaitteet