Jussi 3/2015 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Avainlippu-palvelut arjessa mukana s.22

Lehti suomalaisesta työstä. 3#2015

SuomiAreena:

Onko valmistusmaalla väliä? s.7 SM-Liiga liputtaa Avainlipulla s. 6

Ekologisia vaippoja Suomesta s. 14

Yritysvastuu puntarissa s. 18

”Viisitoista vuotta sitten meillä oli suuri pelko, että Kiinasta tuodaan tuotteita niin halvalla, ettemme pärjää. Kävikin niin päin, että me viemme tuotteita Kiinaan.” s. 14 Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17 A, 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429, 00101 HELSINKI | p. 09 696 2430 fax 09 6962 4333 | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna. malinen@avainlippu.fi | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B, 20100 TURKU | Tuottaja Anneli Frantti | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton yhteysrekisteri | Kannen kuva Olli Österberg | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi | ISSN 2342-110X

Nuoret tarvitsevat meiltä tulevaisuudenuskoa siihen, että Suomeen kannattaa jäädä. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että teemme omasta työstämme merkityksellistä.” kehittämiskonsultti Merja Fischer

4 Avaajana Jorma Tarkki 6 Merkillinen tulokas 7 Ilmiö: Made in Whateverland 12 Liiton lyhyet 13 Mielenterveyspalvelut kaikkien ulottuville 14 Hygieniatuotteita Avainlipun alla 18 Tutkittua 20 Bond ja Finndent 22 Avainlipun juhlakiertue Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö voi säästää miljardeja. s. 12

Tärkeintä yritysvastuussa on avoimuus s.18

Suomalaisuus on hyvä lähtökohta kaupan tekemiselle. s. 20

2669 Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja luo työtä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Katso merkkien hakuohjeet: www.suomalainentyo.fi/yrityksille/tee-hakemus/

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo yhteiskuntamme keskeisiä ongelmia ja edistää yhteiskunnallista hyvää.

Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.suomalainentyo.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

KUVA Pekka Nieminen/Otavamedia

Suomalainen työ – arvokasta ja haluttua?

ALLITUS on ohjelmassaan Suomen talouden kasvuun kääntämiseksi ilmoittanut yhdeksi tavoitteekseen vähintään 100 000 uuden työpaikan luomisen. Pystyykö kotimainen kysyntä synnyttämään nämä työpaikat, vai ovatko tuotteemme maailmalla niin haluttuja, että uutta työtä syntyy sitä kautta? Suomalaisen Työn Liitto on yli satavuotisen historiansa aikana tukenut ensisijaisesti suomalaisen tuotantoteollisuuden tuotteiden menekkiä kotimaassa. Samalla kun yhteiskunnan rakennemuutos on vahvistanut palvelualoja, on suomalaisen palvelun arvostaminen Avainlipun myötävaikutuksella noussut oikeaan, sille kuuluvaan asemaan. Unohtaa ei myöskään pidä suomalaisen suunnitteluosaamisen Design from Finland -tunnuksen merkitystä. Tätä viestiä on tänä vuonna viety myös maamme rajojen ulkopuolelle. Suomessa valmistettuja teollisia kulutustuotteita on tänä päivänä entistä vähemmän, mutta toisaalta suunnittelun ja logistiikan hallinnan rooli on kasvanut. Kuluttajan voi olla hankala hahmottaa, mikä on tuotteen alkuperäinen valmistusmaa. Onko alkuperämaalla väliä? Mielestäni on. Olen vakuuttunut sitä, että kuluttaja haluaa entistä tarkemmin tietää tuotteen koko valmistusketjun. Varsinkin, kun eettisyyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Tämä kehitys on suotavaa ja toivottavaa. Avainlipulla on meneillään 50-vuotisjuhlavuosi. Sen merkeissä on kierretty ympäri Suomea kaupunkien toritapahtumissa tapaamassa kuluttajia ja kertomassa Avainlipun sanomaa. On tavattu alueellisia vaikuttajia sekä lehdistöä. Vastaanotto on ollut innostavaa. Avainlippu kertoo suomalaisesta työstä tuotteiden ja palveluiden takana. Kesän tapaamiset ovat selkeästi vahvistaneet käsitystä, että alkuperällä on todella väliä. Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää suomalaisen työn tunnettuutta ja haluttavuutta. Samalla haluamme tukea avoimen tiedon saantia tuotteen alkuperästä ja sen merkityksestä. Suomalainen työ on arvokasta meille jokaiselle, ja toivottavasti se on yhä enemmän haluttua myös rajojemme ulkopuolella.

Jorma Tarkki

Sukkamestarit Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Alkuperällä on todella väliä.”

Kari 3 -klassikkotuolin on suunnitellut Kari Asikainen vuonna 1969. Tuolia valmistaa Martela.

”Muutetaan koteja, yrityksiä, virastoja ja laitoksia uusiin työntekoon ja työn tuloksia edistäviin virityksiin. Ja luotetaan yrityksiin, joille on annettu käyttöön Avainlippu-tunnus.”

KUVA Helsingin Villasukkatehdas

Helsingin Sanomien sunnuntain koko etusivu lokakuussa. Niemi Palvelut Oy:n Ilpo Niemi, Kai Niemi, Esa Niemi ja Juha Niemi haastavat Suomea nousuun. LUKEMISTA

”Johtajalla pitää olla elämässä edes yksi asia, joka on työtä tärkeämpi.” / Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta TS/ lokakuu 2015

Koodaus muuttaa maailmaa

Villainen nalle tuo hyvän mielen Helsingin Villasukkatehtaan nallekarhut ilahduttavat lastenkotien lapsia ja sairaaloiden pieniä potilaita.

elsingin Villasukkatehdas on maamme ainoa perinteisiä karstavillalankasukkia tuottava tehdas, joka valmistaa vuosittain lähes 35 000 sukkaparia tehtaallaan Helsingin Konalassa. Perustamisestaan lähtien yritys on pyrkinyt minimoimaan tehtaalta syntyvän jätteen määrän. Niinpä pitkällisen kehitystyön tuloksena tuotantoprosessin hukkamateriaaleiksi ovat jääneet ainoastaan villalankakerien puolat sekä villasukkien saumauksessa ylijäävät villasoirot. Molempia lahjoitetaan jatkuvasti päiväkodeille, kerhoille ja kouluille askartelumateriaaleiksi. Koska villasoiroa kuitenkin syntyy aktiivisessa tehtaassa runsaasti, on sille täytynyt keksiä muutakin jatkokäyttöä. – Ratkaisuksi on syntynyt villasoirolla täytetty, perinteinen nallekarhu, joita tehdas tuottaa yksittäisiä kappaleita, kun aikaa riittää. Valmiita karhuja Helsingin Villasukkatehdas lahjoittaa joulun alla lastenkodeille, sairaaloille sekä muille hyväksi katsomilleen kohteille, kertoo tehtaan yleismies Jere Virta. helsinginvillasukkatehdas.fi

Suomalainen ohjelmoija ja kirjailija Linda Liukas teki maailman ensimmäisen lasten ohjelmointikirjan tänä syksynä. Suomessa ja Yhdysvalloissa ilmestynyt Hello Ruby kannustaa lapsia (ja toki aikuisiakin) koodaamaan tehtävien ja tarinoiden voimalla. Ehdotonta luettavaa nyt, kun Suomi päätti ottaa ohjelmoinnin kouluaineeksi jo vuonna 2016, neljäntenä maana maailmassa.

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät luovuutta, intuitiota ja keksimistä vaativille aloille, sillä edistyneimmätkään tietokoneet eivät ajattele aidon itsenäisesti. / Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen HS/ syyskuu 2015

Yt-neuvottelut tulivat yliopistoihin ja Tekesin tutkimusrahoitusta leikataan. / Professoriliitto kritisoi tiedotteessaan näköalattomuutta ja pelkää tutkijakatoa Suomesta. lokakuu 2015

Joulunodotusta Adventtikalenteri on partiolaisten merkittävin varainhankintakampanja. Suurin osa myyntituotosta jää paikallisten lippukuntien käyttöön. Ostamalla partiolaisten adventtikalenterin voi tukea suoraan suomalaista nuorisoa! adventtikalenteri.fi

Kalenterin kuvittaja: Noora Katto. Suomen Partiolaiset

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/

Liiton uudet tulokkaat

Maria Öfverström KUVA SM-Liiga

ONKO SUOMALAISEMPAA KUIN JÄÄKIEKKO? No, ehkä sisu ja sauna, mutta hurmokseltaan jääkiekko yltää suomaisuusasteessa korkealle – ja nyt jääkiekon SM-Liiga Oy voi virallisesti liputtaa sinivalkoisuuttaan myös Avainlipulla.

-LIIGAN 15 seuraa täplittävät Suomen kuin kiekot jäällä konsanaan. Liiga on maan seuratuimman urheilulajin ykköstuote, joka työllistää noin 430 ihmistä eli noin puolet Suomessa asuvista ammattiurheilijoista. Suomalaisen Työn Liiton mukaan on hienoa saada Avainlipun käyttäjäksi Liiga, joka tuottaa suomalaisille mieleenpainuvia urheiluelämyksiä. SM-Liigan viestintä- ja PR-päällikkö Antti Pärnäsen mukaan kotimaisuus on heille erittäin tärkeä arvo. – Avainlipulla on näinä aikoina suuri periaatteellinen merkitys. Olemme suomalainen yritys, joka tuottaa suomalaisia palveluja suomalaisille. Se on ehdottomasti ylpeyden aihe. Todella tärkeätä on myös jääkiekon tuottama yhteisöllinen ja positiivinen

henki, jonka voi Liigan kautta kokea Suomen joka kolkassa. Vaikutus kattaa myös ne 200 000 lajin harrastajaa sekä juniori- että seuratoiminnan yli 73 000 pelaajaa tulouttaen yhteiskunnalle vuosittain noin 105 miljoonaa euroa verotuloja. SM-Liiga starttasi uuteen kauteensa syyskuussa. Tällä kaudella Liigassa uutta on otteluohjelman muuttuminen, sillä enää on vain yksi maaottelutauko Karjala-turnauksen aikana. – Joulutauko on näin aiempaa lyhyempi. Saimme uudeksi pelipäiväksi muun muassa tapaninpäivän, mikä tuo kalenteriimme väljyyttä, Pärnänen kertoo. Kaukalosta Liiga on siirtynyt myös entistä tiiviimmin sosiaaliseen mediaan, jossa seuraajia palvelevat #Someliiga ja #ValitseMut.

SM-Liigan henki on yhteisöllinen ja positiivinen. Sen voi kokea Suomen joka kolkassa.

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Made in Whateverland Anneli Frantti KUVAT Suvi Elo KUVITUS Olli Österberg

Onko valmistusmaalla väliä – ja pitääkö sen mielellään olla Suomi? Voiko kuluttaja vaikuttaa ostopäätöksillään suomalaisyritysten menestymiseen? Mistä löytyvät Suomen kilpailuvaltit maailmalla? Asioista väännettiin peistä Suomalaisen Työn Liiton järjestämässä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa kesällä. Alkajaisiksi kysyttin, minkä suomalaisen tuotteen ostit viimeksi – ja näin panelistit vastasivat:

Oman firman pussilakanoita

Marimekko-paidan lapselle

> Jukka Kurttila Andiatan mekon ja mansikoita

> Merja Fischer

kehittämiskonsultti

> Karoliina Partanen

toimitusjohtaja, Finlayson Oy

Little Mrs Finland -bloggari

Mansikoita ja kasviksia torilta

Äänilevyn ja herneitä

> Elina Lepomäki

> Karri Miettinen

kansanedustaja

eli Paleface,

rap-artisti

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa, sitä pohtivat Maaretta Tukiaisen (vas.) johtamana panelistit Karoliina Partanen, Jukka Kurttila, Merja Fischer, Elina Lepomäki ja Karri Miettinen eli Paleface.

”Kivijalkamyymälän palvelua vaiko nettiostoksia sokkona?” > Artisti Karri Miettinen eli Paleface, Ostan soittimeni Suomesta -kampanjan keulahahmo

8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

lobaalissa maailmantaloudessa kuluttajalla on rajattomasti varaa valita. Ostopäätös voi perustua eettisyyteen ja vastuullisuuteen, hintakriittisyyteen tai laadun etsintään – tai johonkin ihan muuhun. Valmistusmaallakin voi olla kuluttajalle väliä, varsinkin Suomessa, jossa lähes viikoittain uutisoidaan työpaikkojen menetyksistä. SuomiAreenan keskustelussa väiteltiin tiukasti siitä, millä pärjätään kansainvälisessä kilpailussa ja onko suomalaisuuden suosimisella merkitystä tässä ja nyt. Little Mrs Finland -bogia pitävälle juristi Karoliina Partaselle suomalaisuus on arvovalinta. Hän on vuodeksi sitoutunut ostamaan pelkästään suomalaisia tuotteita. – Haluan vaikuttaa suomalaiseen työllisyyteen omalla kuluttamisellani, ja kannustan siihen myös muita. Pienistä puroista syntyy iso virta, Partanen arvioi. Kansanedustaja Elina Lepomäki pitää Partasen sinivalkoista vuotta hyvänä testinä, mutta ei kansantaloudellisesti välttämättä järkevänä. Hän näkee suomalaisyritysten saavan enemmän etua globaalista, tehokkaasta työnjaosta. – Pienen reunavaltion kannattaa tehdä mahdollisimman paljon kauppaa muiden kanssa ja hankkia tällä tavoin vientituloja. Suo-

messa pitää valmistaa niitä tuotteita, joissa olemme aidosti hyviä. Kotimaan kysyntä ei saisi tukea heikkolaatuisia tai kallishintaisia tuotteita. Kuluttajan on järkevintä ostaa laatu- ja hintatietoisesti oman budjetin mukaan, ja suomalaisuus voi kuulua tähän esimerkiksi lähellä tuotettujen tuotteiden muodossa, hän korostaa. Partanen ei usko tukevansa heikkoa laatua ostaessaan kotimaista. – Suomalaiset ovat kuluttajina hyvinkin kriittisiä ja laatutietoisia. Ennemminkin näen niin, että suomalaisten tuotteiden ostaminen tuo yrityksille kerrannaisvaikutuksia. Tuotekehitykseen voidaan satsata, kun kotimarkkina vetää ja toimii myös testikenttänä. Suomalaisten palvelujen tukeminen sen sijaan on Lepomäen agendalla. Tuotteiden suojelemisen sijaan hän haluaa edistää palveluiden esteiden poistamista. – Toimivammat palvelumarkkinat luovat lisää työpaikkoja. Verokiilan pienentäminen tarjoaisi ratkaisun kasvattaa palveluiden tarjontaa ja kysyntää, mikä puolestaan lisäisi kilpailua ja parantaisi palveluiden laatua. Suomalaisen palvelutyön puolesta puhuu myös rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen. Hän toimii F-Musiikin käynnistämän ”Ostan soittimeni Suomesta”-kampanjan keulahahmona, ja on osaltaan tukemassa kivijalkakauppoja ja niiden asiantuntemusta. – Omalle uralleni soitinkaupat ovat olleet tärkeitä. Kivijalkamyymälässä olen testannut soittimia hands-on ja saanut samalla loistavaa palvelua. Vastikään ostin kaikupedaaleja kitaraan, ja musiikkiliikkeessä pääsin niitä itse kokeilemaan. Netistä ostaminen tapahtuu lähes sokkona, kun lyhyen kuvauksen perusteella tilataan sika säkissä, hän lataa pienten myymälöiden säilymisen puolesta. Finlaysonin konseptissa omistajuus, tuotekehitys, markkinointi ja myymälät ovat Suomessa, tuotanto ei. Whateverlandista ei silti ole kyse, kun tehtaat on uusien omistajien myötä palautettu Eurooppaan. – Meillä laatuun sisältyy se, että tehtaiden työolosuhteita pystytään valvomaan. Aiomme avata tuotantoketjumme kauttaaltaan läpinäkyväksi, ja haemme vastuullisuuden myötä erottuvuutta ja kilpailuetua. Tekstiiliteollisuuden tarve vedota joka asiassa salassapitoon on ollut meille ihmetyksen aihe, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Hän osti Finlaysonin tekstiililiiketoiminnan liikekumppaniensa kanssa reilu vuosi sitten. – Yhtä lailla myös ulkomailla olevat työntekijät ovat meillä töissä, emmekä voi vetää sikakäytöstä ihmisille, joita emme näe. Myös kuluttajat haluavat tietää, missä olosuhteissa mikäkin pyyhe on tuotettu, ja me haluamme sen näyttää mahdollisuuksien mukaan puuvillapellolta alkaen, hän jatkaa aplodien saattelemana. Tänä vuonna Finlaysonin neljätoista vuotta pienentynyt liikevaihto on vaihtanut suuntaa, ja yritys on palkannut lisää >>

”Kuluttajat haluavat tietää, missä olosuhteissa mikäkin pyyhe on tuotettu. Ja me haluamme sen näyttää.” > Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila arvioi kilpailuetuja.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Ilmiö/kommentti väkeä. Kurttila arvioi, että digitaalinen painaminen saattaa tulevaisuudessa tuoda tekstiilituotantoa kotimaahan. Toistaiseksi kansainvälinen kilpailutilanne ei anna siihen mahdollisuutta. – Kuluttajan päätöksen ratkaisee ensisijaisesti hinta, eikä kukaan ei ole valmis maksamaan pussilakanasta sataaviittäkymppiä – vai onko, kyselee Kurttila yleisöltä. Tuotekehitys, asiantuntijuus ja ylipäätään rohkeus, näillä eväillä panelistit arvioivat Suomen pärjäävän jatkossa niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin. Partanen ennustaa eettisesti ja lähellä tuotettujen tuotteiden arvostuksen lisääntyvän ympäristötietoisuuden kasvaessa. Lepomäki puolestaan näkee, että ihmisen ja kosketuksen merkitys palveluissa kasvaa, niitä kun ei voi millään korvata. Miettinen ja Kurttila puolestaan hakevat vauhtia erottautumisesta. Henkisten arvojen merkitys korostuu kehittämiskonsultti Merja Fischerin kokemuksissa. – Ylpeys suomalaisesta työstä täytyy säilyttää, se on voimavara. Ihmisille on luotava kokemusta siitä, että työn tekemisellä on merkitystä ja sitä arvostetaan. Me osaamme toimia rohkeasti ja valmistaa tuotteita ja palveluita, joita halutaan ulkomaita myöten, mutta meillä on oltava paloa näyttää se, muistuttaa Fischer Hän toimi Wärtsilässä johtajana ja oli mukana toteuttamassa ainutlaatuista, konsernin globaalin taloushallinnon palvelukeskusta Suomeen. Kehittämisen ilmapiiri syntyy hänen mukaansa koko organisaation mukaan ottamisesta, innostuksesta, energiasta, uskalluksesta kyseenalaistaa rutiinit ja tehdä asiat uudella, ei-ilmeisellä tavalla. Samalla syntyy innovaatioita tulevaa varten. – Nuoret tarvitsevat meiltä tulevaisuudenuskoa siihen, että Suomeen kannattaa jäädä. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että teemme omasta työstämme merkityksellistä. Työelämätutkimus painottaakin yksilön vastuuta oman työn tuunaamisesta sekä työntekijälähtöisistä innovaatioista, jotka edistävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Meistä jokainen voi vaikuttaa tähän kilpailukykyyn synnyttämällä merkitystä itselle ja muille. Poteroon on turha jäädä makaamaan.

”Ylpeys suomalaisesta työstä täytyy säilyttää, se on voimavara.” > Kehittämiskonsultti Merja Fischer

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

SINIVALKOISIA OSTOKSIA Yli puoli vuotta sinivalkoista kaupassakäyntiä on muodostunut Partasen perheessä jo rutiiniksi. Bloggaaja Karoliina Partanen yhdisti Avainlipun juhlavuoteen kokonaisen elämäntapamuutoksen. – SITOUDUIMME puolisoni kanssa ostamaan vuoden ajan vain Suomessa valmistettuja ja suomalalaisten yritysten tuotteita. Sysäyksen antoivat jatkuvasti esillä olevat yt-uutiset ja työpaikkojen vähenemiset. Ajattelimme, että haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että työpaikat pysyisivät Suomessa. Suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin sitoutumisen myötä Partanen alkoi myös kirjoittaa aiheesta Little Mrs Finland -blogia, joka avattiin Suomiplussalle.fi-sivustolle. Partanen työskentelee lakimiehenä Kuopiossa. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso, pieni poika ja koira. – Maaliskuussa aloimme opetella uutta elämäntapaa, ja alussa ihan tavallisiinkin ruokaostoksiin meni paljon aikaa. Nyt kaupassakäynti on jo helppoa ja nopeaa, kun selvitystöistä on päästy. Kesällä Partanen oli mukana Avainlipun 50-vuotisjuhlakiertueela Kuopiossa ja Porissa. Blogiin syntyi useita kirjoituksia ja lukijoiden määrä kasvoi nopeasti. Myös kommentteja ja aktiivista palautetta alkoi kirjoittajan tyytyväisyydeksi tulla. – On ollut hienoa saada muitakin innostumaan suomalaisten tuotteiden ostamisesta. Moni lukijoista on alkanut miettiä kulutustottumuksiaan, ja koen, että olen voinut vaikuttaa asioihin. – Usein kysytään, onko suomalaisten tuotteiden jatkuva ostaminen kallista. Sanoisin, että vaihtoehtoja on tarjolla paljon ja edullisia tuotteita on aina joukossa. Partanen kertoo reilussa puolessa vuodessa tutustuneensa moneen uuteen suomalaiseen yritykseen, joiden olemassaoloa hän ei ole aiemmin huomannut. Erityisesti pienet suomalaiset vaate- ja sisustusyrittäjät ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi Instagramissa Finnish design -hashtag on osoittautunut toimivaksi. Talven myötä Partaset aikovat jatkaa talonsa sisustamista sekä aloitella hiihtoharrastusta. – Blogin puolella luvassa on siis vaihtoehtojen etsimistä Ikealle sekä urheiluvälineiden vertailua ja suksikaupoilla käymistä. – Tämä vuosi on antanut paljon ajateltavaa omaan arkeen ja murtanut perheen vanhoja tottumuksia. Uutta oppia tulee joka viikko, Partanen summaa.

”Moni lukija on alkanut miettiä kulutustottumuksiaan.”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

Merkkituote/

Päivi Brink KUVITUS Psykoterapiakeskus Vastaamo

Mielenterveyspalvelut kaikkien ulottuville Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa mielenterveys- ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vastaamon innovaatio on ammattiavun hakemisen kynnystä madaltava verkkopalvelu.

OIN MILJOONA suomalaista kärsii mielenterveys- ja käytöshäiriöistä. Puolet heistä hakee apua, mutta vain noin neljännes heistä sitä saa. – Ala on Suomessa alikehittynyt, ja avopalvelujen saatavuus on huono. Palveluntarjoajat ovat hajallaan ja myös alueellisesti epätasaisesti saatavilla. Vastaamo kokoaa palvelut yhteen isoon yritykseen. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja verkkopalvelui-

hin, Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio kertoo. Vastaamo on saanut sekä Yhteiskunnallinen yritys- että Avainlippu-merkin. – Vastaamon omistajuus ja työntekijät ovat Suomessa, ja ennaltaehkäisevä työ voi säästää yhteiskunnalle miljardeja. Käytämme vähintään puolet yrityksen voitosta mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen, Tapio painottaa.

Edistäminen

Kuntoutus

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisy: verkkotestit ja itsehoito-oppaat

Vastaamo on kehittänyt ilmaisia verkkotestejä, jotka analysoivat esimerkiksi masentuneisuutta, ahdistusta tai riippuvuutta. Testit ohjaavat ilmaisten itsehoito-oppaiden pariin ja tarjoavat tarvittaessa tapaamista ammattilaisen kanssa. Verkkopalvelut tavoittavat noin 40 000 henkilöä kuukaudessa. Verkossa voi myös kysyä anonyymisti ammattilaisilta. Yksi vastaus maksaa 25 euroa.

Hoito ja kuntoutus:

Hoito

psykiatria ja psyko-terapia

Vastaamolla on toimipisteet Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Sen palveluksessa on noin sata psykoterapeuttia, psykologia ja psykiatria, jotka antavat myös puhelin- ja videoneuvontaa. www.vastaamo.fi

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Liiton lyhyet/ KUVA Matti Tirri

Hanna Malinen

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja laajenee vuonna 2016 OSTA TYÖTÄ SUOMEEN -teeman alla kahtena vuonna toteutettu Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja laajenee vuonna 2016 myös K-ryhmän ketjujen ulkopuolelle. Näin ollen entistä suuremman yritysjoukon on mahdollista tulla mukaan kampanjaan. Mukana olevilta yrityksiltä edellytetään Avainlipun, Design from Finland- tai Hyvää Suomesta -merkin käyttöoikeutta. Kysy lisää: merja.mantila@avainlippu.fi

Totuus suomalaisesta työstä -seminaari Finlandia-talossa 26.11. LIITON syysseminaarissa puhutaan rehellisesti suomalaisesta työstä ja paljastetaan työelämään liittyvä projekti, joka tulee herättämään kansalaisia keskusteluun ensi vuoden puolella. Seminaarissa esittäytyy myös liiton vastavalittu johtokunnan puheenjohtaja. Ennen seminaaria järjestetään vaali- ja valtuuston kokoukset. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät liiton kotisivuilta http://suomalainentyo.fi/tapahtumat/

Älä arvaa, vaan selvitä! AVAINKLUBI.FI-yhteisöpalvelumme uudistui ja tarjoaa nyt yritykselle aiempaakin kätevämmän tavan kehittää kuluttajaymmärrystä yli 20 000 omalla nimellään rekisteröityneen kuluttajan joukossa. Uuden käyttäjäkokemuksen ja raikkaan visuaalisuuden Avainklubille suunnitteli Solid Angle. Avainklubissa mukana oleva yritys voi tehdä kustannustehokkaasti ja nopeasti erilaisia kyselyitä, testaajahakuja, mielipidetiedusteluja, käytettävyystestauksia ja bränditutkimuksia vuosimaksulla niin paljon kuin haluaa. Palvelun käyttäminen edellyttää Suomalaisen Työn Liiton jäsenyyttä.

Marko Ilvonen aloitti avainasiakaspäällikkönä

Heidi Hiltusesta projektiassistentti

MARKO ILVONEN on toiminut liitossa avainasiakaspäällikkönä elokuusta lähtien. Marko on asiakastyön vankka osaaja, ja hänellä on vuosien kokemus avainasiakkuuksista ja myynnistä. Markon vastuualueena on yritysyhteistyö liittyen kampanjoiden, tapahtumien ja projektien myyntiin.

HEIDI HILTUNEN aloitti liitossa projektiassistenttina elokuussa. Heidin tehtäviin kuuluu kaikissa liiton projekteissa avustaminen. Hän toimii avainasiakaspäällikön ja Brand Managerien oikeana kätenä sekä avustaa tapahtumien järjestämisessä.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Benchmark/

Maija Kajanto KUVAT Tommi Tuomi/Otavamedia

Delipap Oy Perustettu 1978, toisen polven perheyritys Liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa Henkilöstö noin 80 Päätuotteet Muumi-vaipat ja Vuokkosetterveyssiteet sekä pikkuhousunsuojat. Lisäksi Helmi-vanutuotteet, liivinsuojat, inkontinenssisuojat, kertakäyttöiset s airaalatarvikkeet ja hygieniatuotteet.

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Hygieniatuotteita Avainlipun alla Tämä firma pitää huolen siitä, että Avainlippu-tunnus koristaa monen suomalaisen peppua. Delipap Oy on pieni yritys, joka uskoo isoon laatuun. >>

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 15

PERHEYRITYS

Delipap Oy tekee jotakin, minkä ei pitäisi edes olla mahdollista. Se valmistaa Suomessa kertakäyttötuotetta, joka on kallis valmistaa, tekee sen mahdollisimman suomalaisilla raaka-aineilla ja koti maisella työllä. Ja elää tällä työllä. Ai niin, lisätäänpä keitokseen vielä se, että kilpailijat ovat hiemaneri kokoluokassa. – Rakkaiden kilpailijoidemme mainosbudjetti on luultavasti enemmän kuin meidän koko liikevaihtomme. Painimme aivan eri sarjassa, väistyvä toimitusjohtaja Oskari Nuortie toteaa tyynesti. – Se tarkoittaa, että meidän pitää olla heitä nopeampia, tehdä asioita eri tavalla ja paremmin. Meillä on oma segmenttimme, emme kisaa hinnalla. – Vaippa on monimutkainen ja kallis tuote tehdä. Kansainvälisillä firmoilla on se etu puolellaan, että jos vaippamarkkinoilla tehdään tappiota, voidaan voitto ottaa muusta tuoteperheestä. Me elämme tällä tekemisellä ja tarjoamme tällä tekemisellä työpaikkoja Suomessa, myyntijohtaja Katarina Hanell täydentää. Perheyritys on mennyt eteenpäin kovalla yrittämisellä ja uskomalla suomalaiseen työhön. – Haluamme jatkaa tätä firmaa perheyrityksenä ja haluaisimme antaa yrityksen vielä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Toivomme, että he ajattelevat samalla tavalla kuin me: haluavat, että yritys pysyy Suomessa, haluavat olla yrittäjiä ja kantaa yhteiskunnallista vastuuta työpaikkojen säilyttämisestä, Oskari Nuortie kiteyttää. Syksyn uusi asia on myös toimitusjohtajan vaihtuminen. Oskari Nuortie siirtyi lokakuun alusta konsultoivaan rooliin ja sisar Sanna Karhu toimitusjohtajaksi. Sisarussarjan kolmas jäsen Riikka Nuortie vastaa edelleen tuotantopäällikkönä Veikkolan tehtaan tuotannosta.

”Tuotannossa ympäristökysymykset on mietitty tarkasti, eikä kaatopaikkajätettä synny lainkaan.” 16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

TYÖTÄ SUOMEEN

Pienessä yrityksessä uudistukset ja investoinnit tehdään yksi kerrallaan. Viime vuoden iso investointi oli uusi Muumi Baby -teippivaippa ja tänä vuonna tehdään Vuokkoset-tuoteperheen uudistus. Vuokkoset-tuoteperheen raaka-aineita ja pintamateriaaleja on parannettu, ja tuloksena onkin mahdollisimman pehmeä ja ilmava lopputulos. Näkyvin muutos on pakkausten design. Tuotteet löytyvät jatkossa kauppojen hyllyltä raikkaissa, vaaleissa pakkauksissa. – Vuokkoset-pakettien kyljessä on nimensä mukaisesti aina ollut kukka. Teetimme markkinointitutkimusta HaagaHelian opiskelijoilla, ja joku kysyi, mikä tuo keräkaali on. Nyt pakkaukset esiintyvät ilman kukkakuvaa, Sanna Karhu naurahtaa. Tammisaareen saatiin uusi teippivaippa kone, jolla valmistuu nyt vaippoja myös kaikkein pienimmille. – Tämä on ollut pitkä prosessi. Emme ole aiemmin päässeet vaippamarkkinoille käyttökaaren alusta, mutta nyt on tarjolla myös Newborn-vaippakoko, Katarina Hanell kertoo. Vuokkosten pakkausuudistuksen myötä syntyi myös uusi suomalainen yritys: graafikkopariskunta, joka suunnitteli Delipapille pakkausuudistuksen, perusti oman firman.

Raili Kaasik toimii pakkaajana.

HALLITTUA KASVUA

Delipapin tavoitteena on vakaa kasvu, mikä tarkoittaa noin kymmenen prosentin vuosittaista kasvua kotimaassa. Kotimaan markkinoiden lisäksi suomalaisia Muumi-vaippoja myydään Kiinaa ja Koreaa myöten. Uusin aluevaltaus on Thaimaa. – Viisitoista vuotta sitten meillä oli suuri pelko, että Kiinasta tuodaan tuotteita niin halvalla, ettemme pärjää. Kävikin niin päin, että me viemme tuotteita Kiinaan. Vuokkoset-siteitä löytyy sieltä Stockmannin tapaisista tavarataloista, Sanna Karhu kertoo. Kansainvälisillä markkinoilla suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine. – Suomalaiset tuotteet mielletään tur vallisiksi. Esimerkiksi Kiinassa se on iso myyntivaltti: voidaan luottaa, että vaippoihin ja hygieniatuotteisiin ei laiteta yli määräisiä kemikaaleja. Massatuotetta ei Muumi-vaipoista tai Vuokkoset-tuoteperheestä tule ulkomaillakaan. Markkinoilta voidaan löytää oma siivu, ja se riittää. – Etsimme maita, joissa meidän arvoillamme on merkitystä. Jos isosta massasta löytyy viisi prosenttia ihmisiä, joille meidän arvomme ovat tärkeitä, silloin me olemme heidän valintansa, Sanna Karhu toteaa.

Laatu selkäytimessä

EKOLOGISTA LAATUA

Kaikki Delipapin tuotteet ovat saaneet Avainlippu- ja Joutsen-tunnukset sekä Allergia- ja astmaliiton hyväksynnän. – Olemme oman segmenttimme edellä kävijä, aika harvalla yrityksellä on kaikkia näitä merkkejä. Olemme myös mukana maatuvien materiaalien kehittelyssä. Uskon, että jollain aikajänteellä meillä on käytössämme puusta tehtyä muovia, Oskari Nuortie visioi. Tuotannossa ympäristökysymykset on mietitty tarkasti, eikä kaatopaikkajätettä synny lainkaan. Prosessijäte syötetään roskapuristimeen ja toimitetaan Raumalle, jossa se poltetaan energiaksi. Paluulähetyksenä Delipap saa puhdasta, suomalaista selluloosaa raaka-aineeksi. Firman linja on selvä: laadusta ei tingitä ympäristövastuullisuuden kustannuksella. – Jokainen pienen lapsen vanhempi tietää, että jos lapsen vaippa vuotaa ja sen takia herätään joka yö, ei kukaan jaksa ajatella ekologisia arvoja. Ja lieneekö kovin ekologista pestä patjaa joka yön jälkeen, Sanna Karhu hymähtää. – Hygieniatuotteet eivät ehkä ole se maailman seksikkäin puheenaihe, mutta nämä ovat arjessa jatkuvasti mukana olevia tuotteita. Niiden pitää olla laadukkaita, joka päivä!

AILI KAASIK tuli taloon töihin kymmenen vuotta sitten. Pakkaajan työssä firman arvot eli laatu- ja ympäristökysymykset ovat läsnä joka päivä. – Laadun huomioiminen pitää olla jokaisen selkärangassa! Meiltä saa lähteä vain moitteettomia tuotteita, hyvin pakattuina ja määrien pitää olla oikein, Kaasik kiteyttää. Työssä tarvitaan tarkkaavaisuutta ja nopeutta. – Tuotteet tulevat koneesta, ne pakataan käsin myyntierälaatikoihin ja siitä eteenpäin lavalle. Koneenhoitaja suorittaa laaduntarkistuksen kerran tunnissa ja pakkaaja myös kerran tunnissa, eli laatu tarkastetaan puolen tunnin välein. Pakkaajat ja markkinointi tekevät meillä paljon töitä yhdessä. Tänä aamunakin olin rakentamassa uusien sidepakkausten näyttelytelinettä, Kaasik kertoo. Syksyn uudistukset näkyvät käytännön työssä ja mielialassa. – Saan hyvää mieltä siitä, että firma kehittyy. Työyhteisö on minulle kuin toinen perhe. Kerron usein ystävilleni, että ”me” olemme taas kehittäneet jotain uutta! Ja jos me teemme työt hyvin, myös firmalla menee hyvin, Kaasik päättää.

Tutkittua/ Maija Kajanto KUVAT 123RF

Vastuullisuus on avoimuutta Yrityksen vastuullisuudesta kertoo kaikkein parhaiten toiminnan avoimuus. Eniten kansalaisia yrityksissä ärsyttääkin juuri se, ettei niiden toiminta ole riittävän läpinäkyvää.

18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

ÄMÄ ASIAT kävivät ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä Yhteiskunnallinen yritys 2015-selvityksestä. Selvityksessä yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin vastuullisen yrityksen tärkeimpiä tunnusmerkkejä. Selvityksen toteutti Innolink Research Oy. Avoimuuden lisäksi vastuullisen yrityksen tärkeimmiksi tunnusmerkeiksi koettiin ympäristövastuu, yhteiskunnallinen vastuu, hyvät arvot ja suomalaisen työn arvostus. Yritystoiminnassa ärsytti eniten asioiden pimittäminen. Erityisesti naisille tämä oli punainen vaate. Välinpitämättömyys työntekijöitä kohtaan ärsytti 58 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä. Osa kysymyksistä koski odotuksia yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan. Yhteiskunnallinen yrittäminen on yritysmuoto, jossa vähintään puolet voitosta käytetään yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen.

Mihin näiden yritysten sitten pitäisi suunnata voittojaan? Vastaajien mielestä päämääränä tulisi olla tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen. Ensisijaisesti pitäisi tukea työttömyyden vähentämistä sekä sijoittaa lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin ja heikompiosaisista huolehtimiseen. Tärkeänä pidettiin myös vastuunkantoa ympäristöstä. Moni yhteiskunnallinen yritys toimiikin juuri näiden asioiden hyväksi. Myös Arvo-liitto on syksyn aikana tutkinut yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sen vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan sekä yritykset että niiden vaikuttavuus ovat piilossa; vain harva yhteiskunnallinen yritys on tunnistautunut , eikä toiminnan vaikuttavuutta yleensä raportoida. Yhteiskunnalliset yritykset ovat meillä kuitenkin merkittävässä roolissa, sillä Arvo-liiton laskelman mukaan näitä yrityksiä on jopa 7,5 9,5 % yrityspopulaatiostamme. Kaikkiaan yli 20 000 yritystä työllistää vähimmilläänkin 125 000 henkilöä. Tulevaisuudessa yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään yritysten kilpailuetuna.

Tärkeintä / ärsyttävintä yrityksen vastuullisuudessa on: Vastuullisen yrityksen tärkeimmät tunnusmerkit

Toiminnan avoimuus Ympäristövastuu Hyvät arvot Yhteiskunnallinen vastuu

32% 29% 26% 26%

Eniten ärsyttävät asiat yritystoiminnassa

58% 53% 39% 34%

Asioiden peittely Välinpitämättömyys työntekijöistä Veronkierto Irtisanomiset

Toiveena tasa-arvon edistäminen ”HALUSIMME SELVITTÄÄ, millainen mielikuva suomalaisilla on vastuullisesta ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja millaiset asiat ärsyttävät suomalaisia yritystoiminnassa eniten. Aihe on ajankohtainen, sillä teemat nousevat miltei päivittäin esiin eri yrityksissä ja medioissa. Pienenä yllätyksenä tuli se, että naiset kokivat asioiden peittelyn ja välinpitämättömyyden työntekijöitä kohtaan vielä häiritsevämpänä kuin miehet. Toinen yllättävä tulos oli se, että avoimia vastauksia katsottaessa tasa-arvoisuuden lisääminen oli nimenomaan miesten mielestä asia, mihin yhteiskunnallisten yritysten tulisi keskittyä toiminnassaan. Erityisen kiinnostavaa oli se, että vahvimmin tätä mieltä

olivat vanhemman sukupolven edustajat. Vanhemman ikäryhmän miehet siis pitävät tärkeänä, että Suomessa edelleen panostetaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen ja näkevät, että juuri yhteiskunnallisilla yrityksillä olisi toiminnassaan mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin. Yritystoiminnan läpinäkyvyys ja se, miten yritys käyttäytyy, ovat isoja kysymyksiä tänä päivänä. Se, että yrityksiltä toivotaan avoimuutta, on osa laajempaa trendiä. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki on hyvä tapa viestiä yrityksen yhteiskunnallisesta missiosta. Monien tutkimusten mukaan vastuullisten kuluttajien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Kuluttajat haluavat tietää

Brand Manager Niina Ollikka, Suomalaisen Työn Liitto.

ahdollisimman paljon yrityksen toiminm nasta ja olla varmoja siitä, mihin he rahansa laittavat. Lisäksi yritysten halutaan lunastavan lupauksensa. Jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä, kuinka he voisivat tehdä toiminnastaan avoimempaa .”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Petteri Pohjonen KUVAT Bond Creative Agency ja Finndent

MINIMALISMI ON ENEMMÄN Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Design from Finland -tunnustuksen hammashoitolaitteistoja suunnittelevalle Finndentille sekä suunnittelutoimisto Bondille.

INNDENT on Orionista haarautunut yritys, joka suunnittelee ja valmistaa hammashoitoyksiköitä ja potilastuoleja. Yrityksen tuotteista yli 80 prosenttia menee vientiin lähinnä Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Myös Saudi-Arabia on yksi yrityksen isoista markkina-alueista. – Suomalaisuudessa on positiivinen vire, ja se on hyvä lähtökohta kaupan tekemiselle. Bisneskulttuuriamme pidetään rehellisenä. Olemme ehkä hieman jäyhiä mutta reiluja, kertoo Finndentin toimitusjohtaja Kari R eunanen. Suomalaisuus heijastuu myös Finndentin tuotteisiin. – Desingnideologiamme on ajatonta, pelkistettyä ja funktionaalista jopa minimalistista. Pyrimme erottautumaan markkinoilla materiaalin käytöllä, sillä muoviosien sijaan käytämme metallia. Hammaslääkärit ovat myös usein hyvin tarkkoja työergonomian ja tilankäytön suhteen, ja me voimme räätälöidä tuotteemme asiakaskohtaisesti isoja toimijoita paremmin. Lisäksi toteutamme maakohtaista suunnittelua ja muuntelua kunkin maan vaatimusten mukaisesti, kertoo Reunanen. Finndentin markkinat ovat hyvin paikallisia, ja jälleenmyyjillä on suuri rooli. Laite pitää pystyä huoltamaan paikan päällä missä päin maailmaa tahansa. – Pidämme huolen brändistämme ja siitä, että meillä on esimerkiksi käytännölliset ja siistit nettisivut, mutta tärkeintä on löytää hyvä jälleenmyyjä, joka tuntee alueensa. Jäl-

”Me voimme räätälöidä tuotteemme asiakaskohtaisesti, isoja toimijoita paremmin.” > Finndentin toimitusjohtaja Kari R eunanen leenmyyjämme tulevat käyttämään Design from Finland -merkkiä markkinoinnissaan. – Merkki näkyy jatkossa myös messuilla ja eri tapahtumien yhteydessä. Olemme olleet kotimaassa hieman suuremman kilpailijamme varjossa, ja tämän merkin avulla haluamme nostaa tuotteen desingnin entistä paremmin esille Suomessa, Reunanen sanoo.

OND CREATIVE AGENCY on suunnittelutoimisto, joka luo ja uudistaa brändejä. Vuonna 2009 perustettu toimisto on alusta asti panostanut markkinointiin ja pitää suomalaisuutta hyvänä lisäarvona. – Suomalaisuudella on maailmalla hyvä maine, ja se on hyvä ponnahduslauta uusiin asiakkuuksiin. Meidänkin suunnittelussamme näkyvät hyvät pohjoismaiset perusasiat: minimalismi ja ratkaisujen toimivuus. – Suurin syy siihen, miksi ihmiset kuitenkin meidät löytävät, on markkinointi. Panostamme töidemme laadukkaaseen dokumentoitiin ja käytämme niiden jul-

”Suomalaisuus on ponnahduslauta uusiin asiakkuuksiin.” > Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara.

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

kaisuun niin omia nettisivujamme kuin sosiaalista mediaa, joista töitämme poimitaan desingnblogeihin ja -kirjoihin ympäri maailman. Suomalaiset ovat turhan vaatimattomia markkinoimaan omaa osaamistaan, näkee Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara. Tällä hetkellä toimistolla on useita projekteja ympäri maailmaa. Yritys on perustanut 2012 toimiston Abu Dhabiin ja valmistelee parhaillaan studion starttia Lontoossa. – Abu Dhabin toiminta alkoi toimeksiannosta, jossa suunnittelimme paikalliselle toimijalle kahvilakonseptin ja myöhemmin konseptin Burger Houselle. Ystävystyimme yrittäjätiimin kanssa projektin aikana ja perustimme yhteistyössä toimiston paikan päälle. Teemme siellä parhaillaan mm. Dubain Design Weekin brändäystä. Lisäksi olemme raivanneet tiemme Kiinan markkinoille. Venäjälle olemme tehneet aikaisemmin matkapuhelinketjun brändiuudistuksen. Yhtenä pienenä projektina teemme nyt ranskalaiselle joogaketjulle uutta ilmettä. Design from Finland -merkkiä Bond aikoo käyttää omassa markkinoinnissaan. – Käytämme merkkiä yrityksen myyntiesittelyissä. Myös sosiaalisen median kanavissa olemme jo tuoneet merkkiä esille. Merkki oli meille mukava yllätys ja on hienoa, että myös suunnittelutoimistot voivat saada tunnustusta työstään, sanoo Salovaara.

FINNDENT OY PERUSTETTU noin 30 vuotta sitten HENKILÖSTÖ 3 LIIKEVAIHTO 1 700 000 EUR (2014) TIOTANNOSTA yli 80 % menee vientiin

BOND CREATIVE AGENCY OY PERUSTETTU 2009 HENKILÖSTÖ 15 LIIKEVAIHTO 1 602 000 EUR (2014) STUDIOT Helsingissä, Lontoossa ja Abu Dhabissa

YRITYSTEN SAAMA TUNNUSTUS oikeuttaa Design from Finland -merkin käytön vuodeksi. Merkki vahvistaa suomalaisen muotoilun tunnettuutta kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Avainlippu 50 v / Hanna Malinen KUVAT Suomalaisen Työn Liitto

PALVELUYRITYKSET OTTIVAT AVAINLIPUN OMAKSEEN Avainlippu on 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kiertänyt koko kesän ympäri Suomea pop-up-kontin kera esittelemässä Avainlippu-tuotteiden ja palveluiden kirjoa. Toreilla on tavattu kuluttajia, päättäjiä ja yrittäjiä. Lähes kaikki tuntevat viisikymppisen merkin Suomessa valmistettujen tuotteiden alkuperämerkkinä, mutta monet yllättyvät siitä, että jo vuodesta 1995 lähtien Avainlippua on myönnetty myös Suomessa tuotetuille palveluille. Nykyään jo noin puolet uusista Avainlippu-hakemuksista tulee palveluyrityksiltä. ESIMERKKEJÄ AVAINLIPPU-PALVELUYRITYKSISTÄ RAY:n avustuksilla turvataan satojen suomalaisten järjestöjen toimintaedellytykset ja vapaaehtoistyön organisointi. ABC-ketjun tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin uudistaa suomalaista palvelukulttuuria. Ketju tekee yhteistyötä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii UPM:n BioVerno diesel, joka on suomalaista biodieseliä ja myynnissä nyt ABC-asemilla. Smartum on suomalaisen hyvinvoinnin edistäjä, joka kehitti ensimmäisenä maailmassa Liikuntasetelin ja ensimmäisenä Suomessa Kulttuurisetelin. Viime vuodesta alkaen tuoteperheeseen on kuulunut myös Smartum Lounas. Diacor on kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva terveyspalveluyritys. Pääosa Diacorin maksamista osingoista käytetään kaikkien hädänalaisimpien ihmisten auttamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

TIESITKÖ, ETTÄ palveluyritykset tuottavat 72 % suomalaisten työpaikoista. RAY tukee yhden päivän aikana noin 1 000 000 eurolla suomalaista hyvinvointia. ABC:llä juodaan keskimäärin 27 000 000 kupillista kahvia vuodessa. 20 vuodessa työnantajat ovat tarjonneet henkilöstölleen jo lähes 70 000 000 Smartum-seteliä. Diacorissa työskentelee noin 660 terveyspalvelujen ammattilaista.

Juhlavuoden Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjassa muistutamme yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa suomalaisen työn merkityksestä ja siitä, miten monenlaista suomalaista työtä Avainlippu vuonna 2015 edustaa.

Kampanjassa mukana:

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Älä arvaa, vaan selvitä! Avainklubi.ﬁ on nopea, kustannustehokas ja ketterä palvelu, jossa saat satojen kuluttajien näkemyksen jo muutamassa päivässä. Omalla nimellään rekisteröityneitä kuluttajia on mukana yli 20.000. Palvelu tarjoaa kustannustehokkaan ja nopean tavan saada kuluttajatietoa niin pieniin kuin isoihinkin ongelmiin. Avainklubissa mukana oleva yritys voi tehdä pakkauskyselyitä, testaajahakuja, mielipidetiedusteluja, mainonnan testauksia, käytettävyystestauksia, bränditutkimuksia ja muita kyselyitä vuosimaksulla niin paljon kuin haluaa. Palvelu yrityksille edellyttää Suomalaisen Työn Liiton jäsenyyttä.

Kysy lisää! Merja Mantila, merja.mantila@avainlippu.ﬁ puh. 050 330 3640

UUDISTUNUT AVAINKLUBI

KUVA OLLI ÖSTERBERG

Jussin kansikuvan teki kuvittaja ja graafinen suunnittelija Olli Österberg (s.1980). Hän on opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa pakkausmuotoilua ja Lapin yliopistossa graafista suunnittelua. Ollin kuvituksia on julkaistu useissa aikakaus- ja sanomalehdissä sekä oppikirjoissa. Hän rakastaa taidehistoriaa ja perinteisin välinein piirtämistä.

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti: stl@avainlippu.fi | suomalainentyo.fi