Jussi 3/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Stefan Lindfors: ”Kiksit” eivät riitä s.22

Lehti suomalaisesta työstä. 3#2014

Missä lymyää tuotteen arvo? s.7 Lautasellinen sademetsää s. 13

Kaiuttimia Iisalmesta Kiinaan s.14

Cloudberries is that real? s.20

”Suunnittelun tulee lähteä siitä, että tuote tehdään Suomessa, ja suuremmat työkustannukset on huomioitava alusta alkaen.” s. 14

Lehti suomalaisesta työstä.

Jussi on myös verkossa jussi.ava inlippu.fi

Sisältö/

7 ”

Validia Kuntoutus tekee yhteiskunnalle arvokasta työtä. s. 6

70- ja 80-luvuilla kilpailueduksi riitti, että tehtiin vaatteita. Tilanne muuttui radikaalisti 90-luvulla, jolloin pääomat ja ihmiset alkoivat liikkua vapaammin ympäri maailmaa.” Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund

Tutkimme suomalaisten näkemyksiä työn tulevaisuudesta. s. 18

Stefan Lindfors haluaa muotoilijat mukaan johtoportaaseen. s. 22

4 Avaajana Anne Berner 6 Merkillinen tulokas 7 Ilmiö: Missä syntyy arvo? 12 Liiton lyhyet 13 Sademetsä lautasella 14 Kaiutinvalmistajan tukipilarit 18 Tutkittua 20 Lumene kasvaa jenkeissä 22 Kolumni

2475 Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja tuo työllisyyttä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia.

Katso merkkien hakuohjeet: www.avainlippu.fi/liiton-merkit/kayttooikeuden-hakeminen

Meitä on jo 2475, ja sitten viime Jussin remmiin on liittynyt 73 uutta tulokasta. Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.avainlippu.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

Avaus/

KUVA Niclas Mäkelä/Otavamedia

Luovuus on työtä

IKIPEDIA määrittelee sanan design seuraavasti: ”Muotoilu eli design tarkoittaa esineen tai muun kohteen käytettävyyden ja muodon suunnittelua tai sen valmistusta. Myös kaksiulotteisia graafisia suunnitelmia sekä käyttöliittymien ja brändien suunnittelua ja toteutusta voidaan sanoa muotoiluksi ja ne voivat kuulua muotoilijan työhön.” Entistä useammalle yritykselle luovuus ja siihen liittyvä kyky luoda uutta muodostavat keskeisen osan kilpailukykyä. Teknologia ja teollisuus ovat perinteisesti olleet merkittävät osaamisalueet, joiden kautta suurin osa arvosta on syntynyt yrityksiin ja siten yhteiskuntaan. Näin ei enää ole – immateriaalinen työ on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi arvoketjua. Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä. Se vaatii ympärilleen tilaa, aitoa vuorovaikutteisuutta, dialogia ja ilmapiiriä, joka sallii hullujenkin ideoiden syntyvän. Luovuus on työtä, työtä ja työtä – se vaatii tekijöiltään rohkeutta ja samalla vastuunkantoa. Eräs asiakkaani on osuvasti todennut, että luovuus synnyttää kasvua, mutta vaatii kurinalaisuutta luoda tulosta. Yhtälö on vähintäänkin haasteellinen ja edellyttää uudenlaista johtajuutta. Jatkuva muutos on uusi normaali. Kilpailukykymme on entistä riippuvaisempaa siitä, kuinka hyvin johdamme muutosvauhtia. Tähän tarvitsemme ihmisiä, joilla on kyky ajatella luovasti ja synnyttää ei ainoastaan 1.0-vaiheen uutta vaan 4.0 ja sen jälkeen 5.0. Design ja käytettävyys, asiakaslähtöisyydestä syntyvät tehokkaat prosessit ja tuottavuuden kiihtyvä kehitys ovat kilpailukykymme pilareita. Hyvin johdettuna saamme niistä syntymään myös riittävää arvoa.

”Luovuus synnyttää kasvua, mutta vaatii kurinalaisuutta luoda tulosta.”

Anne Berner

Hallituksen puheenjohtaja Oy Vallila Interior AB Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja

Epäsymmetrisen Catherine-nojatuolin on suunnitellut Ilkka Suppanen.

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Laittakaa liput salkoon, avatkaa yrityksenne ovet, kutsukaa asiakkaita ja kumppaneita kylään, verkottukaa ja tehkää yritystänne ja yrittäjyyttänne tunnetuksi.” Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen puheenjohtaja Riitta Antinmäki kannustaa yrittäjiä osoitteessa www.yrittajanpaiva.fi. Yrittäjän Päivää vietetään 5. syyskuuta.

T YÖ K A LU T

LU K U

Kesäkuussa julkaistun ohjelmistoyrityskartoituksen mukaan Suomen ohjelmistoala kasvoi viime vuonna pienten yritysten ja pelien vetämänä

Yrityshelposti.fi on maksuton yrityksen perustamispalvelu, jonka kautta voi perustaa toiminimen, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai osakeyhtiön. Palvelu etenee vaiheittain yrittäjää neuvoen ja tarjoaa tarpeellista tietoa uuden yrittäjän oppaan muodossa. www.yrityshelposti.fi

,4%

Hyviä uutisia meriteollisuudesta! Turun telakan kaupan lisäksi uudet tilaukset tuovat jatkuvuutta toimintaan. Teknologiateollisuus @TechFinland twiittasi elokuussa

Let’s grow! Kasvuyritysten maajoukkue hakee vahvistusta. Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma on Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen ponnistus, jonka tarkoituksena on tunnistaa maajoukkuetason kasvuyrityksiä ja kannustaa niitä kansainväliseen kasvuun. Julkisrahoitteisten kansainvälistymispalveluiden tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja päällekkäistä työtä. Ohjelmaan hyväksytyt yritykset voivat saada Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaa, Tekesiltä avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan ja Finprolta maksutonta neuvontaa kansainväliseen kasvuun. Ohjelmaan voivat hakea kasvuhaluiset ja innovatiiviset pkyritykset, joiden taloudellinen tila on vakaa ja joiden liikevaihto on 5-50 miljoonaa euroa. Lue lisää, testaa yrityksesi kelpoisuus ja hae mukaan osoitteessa www.letsgrow.fi.

Palkkaus.fi on verkossa toimiva Avainlippu-palvelu, joka pyrkii vähentämään pimeää työtä helpottamalla kotitalouksien palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa. Työntekijän ja -antajan lisäksi kiittää koko yhteiskunta! www.palkkaus.fi

Lontoossa asuvat rovaniemeläiset Anna Ojutkangas ja Eve Suoyrjö tarttuivat terveellisyyttä ja luonnollisuutta arvostavaan trendiin: tuore yritys Arctic Power Berries vie suomalaista karpalo- ja tyrnijauhetta maailmalle.

Hotelli- ja ravintola-ala notkahti alkuvuonna, kun sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita oli vähän. Kylmä alkukesä ei ainakaan helpottanut tilannetta.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristö-ongelmia.

Marjatta Pietilä KUVA Team Fightback, Jere Satamo

TAVOITTEENA ITSENÄINEN JA HYVÄ ELÄMÄ Brändinimeä Validia Kuntoutus käyttävä Invalidiliiton Kuntoutus Oy on saanut Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Merkin avulla Validia Kuntoutus korostaa toimintansa periaatteita ja arvoa yhteiskunnalle.

ALIDIA KUNTOUTUS syntyi toukokuussa, kun Invalidiliiton Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskusten toiminta yhdistettiin ja yhtiöitettiin. Vaikka yhtiö on nuori, perinteet ovat pitkät. Aivo- ja selkäydinvaurioiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut Validia Kuntoutus Helsinki on toiminut jo 60 vuotta neurologisen kuntoutuksen edelläkävijänä Suomessa. Validia Kuntoutus Lahti puolestaan järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja, yksilöllistä kuntoutusta ja avokuntoutusta vammaisille henkilöille, erityisosaamisenaan harvinaiset vamma- ja sairausryhmät. – Haimme Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, koska merkki kertoo positiivisella tavalla toimintamme erityislaadusta ja arvosta suomalaiselle yhteiskunnalle.

Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät valtaosan tuotostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen ja rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä. Invalidiliiton – ja siten myös Validia Kuntoutuksen – tehtävä on edistää erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten toimivaa arkea ja mahdollistaa heille itsenäinen ja hyvä elämä, kertoo viestintäpäällikkö Sinikka Rantala Invalidiliitto ry:stä. – Olemme myös merkittävä kotimainen työllistäjä. Invalidiliitto-konsernin palveluksessa on 2500 henkilöä, joista suurin osa työskentelee vammaisten henkilöiden apuna ja tukena asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköissä. Pidämme työyhteisön hyvinvointia tärkeänä. Myös Invalidiliiton asumispalveluille Validia Asumiselle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki.

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Validialla on ollut todella suuri rooli kuntoutuksessani. Varsinkin alkuaikoina – syksyllä 2010 ja syksyllä 2011 – kuntoutuskeskus oli korvaamaton.” Pekka Hyysalo

Ilmiö/

Arvoketjut uudistuvat – pärjääkö Suomi? Ari Rytsy KUVITUS Hans Eiskonen

Suomi tunnetaan tutkimuksen ja tuotekehityksen edelläkävijänä. Menestymiseen vaaditaan kuitenkin myös designin ja brändäyksen onnistumista. >>

> Elina Björklund

> Rilla Engblom

Toimitusjohtaja

Brand Manager

> Matti Anttonen Alivaltiosihteeri

Suomalaisen Työn Liitto

Reima Oy

Ulkoasiainministeriö

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

S ”T&k:ssa hyödynnämme Suomen vaativia olosuhteita, jotka toimivat hyvänä testilaboratoriona.” 8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

UOMALAISYRITYKSET ovat joutuneet kohtaamaan muuttuneen markkinatilanteen, joka on seurausta kansainvälisen toimintalogiikan murroksesta. Tuotantorakenteiden pirstaloituminen on koskettanut tavalla tai toisella kaikkia toimialoja. Monessa tapauksessa todellisen kilpailuedun löytäminen on edellyttänyt merkittäviä uudistuksia. Suomalainen lastenvaatevalmistaja Reima aloitti oman muutosprosessinsa yli 20 vuotta sitten. Tuolloin kohonneiden kustannuspaineiden myötä tuotantoa siirrettiin Baltiaan, Venäjälle ja Kiinaan. – Tuotteiden valmistaminen oli 1970- ja 1980-luvuilla Reiman coreosaamista. Silloin kilpailueduksi riitti, että tehtiin vaatteita. Tilanne muuttui radikaalisti 1990-luvulla, jolloin pääomat ja ihmiset alkoivat liikkua vapaammin ympäri maailmaa, sanoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund. Haasteista huolimatta Reima on pitänyt tiukasti kiinni suomalaisista juuristaan. Arvoketjun alkupäästä löytyvät design ja t&k sekä tuotteiden brändäys, markkinointi ja online-myynti hoidetaan edelleen Suomesta käsin. Näissä toiminnoissa tapahtuu Reiman tuotteiden suurin arvonmuodostus, joka on siivittänyt alkuvuoden positiivisia myyntilukuja. – Fokuksenamme on olla maailman paras funktionaalisten lastenvaatteiden valmistaja. Sen toteuttamiseksi palkkaamme jatkuvasti uusia työntekijöitä. T&k:ssa hyödynnämme Suomen vaativia olosuhteita, jotka toimivat hyvänä testilaboratoriona, Björklund listaa. Pärjääminen voimakkaasti kilpaillulla toimialalla vaatii erityisiä panostuksia digitalisoitumiseen, joka on mullistamassa kuluttajien ostokäyttäytymistä. Arvioiden mukaan viiden vuoden kuluttua noin 20 prosenttia kaikesta kuluttajakaupasta tapahtuu verkossa.

Teollinen tuotanto on tärkeä kivijalka Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttonen uskoo suomalaisyritysten tuotannon palaavan osittain takaisin Suomeen ja Eurooppaan.

”Muotoiluosaamisen kertaluonteinen ostaminen yrityksen ulkopuolelta ei enää riitä.”

– Näemme tuon kehityksen omissa myyntiluvuissamme. Muutoksen tahti kiihtyy, mutta Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä globaalissa digitalisoitumisessa. Meillä on siihen liittyvää osaamista sekä korkealaatuista tutkimusta, arvioi Björklund. Immateriaalisen työn arvon kasvu on näkynyt suomalaisen pelialan huikeana kasvutahtina. Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, että funktionaalisuudestaan tunnettu kansa pystyy menestymään myös luovassa suunnittelussa. Tätä ajatusta tukee Design from Finland -merkki, joka korostaa suomalaisen aineettoman työn merkitystä. Suomalaisen Työn Liiton Brand Manager Rilla Engblom muistuttaa, että muotoilun ja sen laaja-alaisen hyödyntämisen kautta syntyy jatkuvasti uusia työn muotoja ja toimenkuvia. – Suomalaisen designin huippuvuosina pidetään 1950- ja 1960-lukuja, jolloin sillä oli mieletön kaiku niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisesti Suomi-design on edelleen suosittua, mutta uudistumista tarvitaan. Siitä hyviä esimerkkejä ovat kotimainen peliteknologia sekä digitalisoitumiseen ja terveysteknologiaan kytkeytyvät tuotteet ja palvelut, Engblom luettelee. Uutta Suomi-designia edustavat muun muassa läpinäkyvä kuulolaite sekä älypuhelinta muistuttava verensokerimittari, joka hyödyntää pilvipalvelua diabeteksen omahoidossa. Molemmissa tapauksissa designin lähtökohtana on parantaa lopullista käyttäjäkokemusta. Asiakaslähtöisyyden ja paremman käytettävyyden juurtuminen arjen tuotteisiin on vahvistuva trendi, joka edellyttää yrityksiltä resursseja innovaatioihin ja muotoiluun. Muotoiluosaamisen kertaluonteinen ostaminen yrityksen ulkopuolelta ei enää riitä. – Designin tulee ulottua tuotekehitykseen, valmistukseen, brändäykseen ja yritysviestintään. Siinä onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista designiin sekä sen ottamista osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa, Engblom arvioi.

Syynä tuotannon paluumuuttoon ovat Kiina-ilmiötä ruokkineet edulliset kuljetus- ja työkustannukset, jotka ovat kääntymässä nousuun. – Kiinan ja Kaakkois-Aasian markkinoille tarkoitetut tuotteet sekä elektroniikka ja tekstiilit tehdään varmasti jatkossakin siellä. Sen sijaan vaikkapa jääkaappien tai autojen teettäminen kaukomailla ei ole tulevaisuudessa paras ratkaisu, Anttonen pohtii. Hyvänä esimerkkinä toimii Daimler AG:lle A-sarjan Mercedez-Benzejä valmistava Uudenkaupungin autotehdas, joka ilmoitti kesäkuun lopulla rekrytoivansa 300 uutta työntekijää. Teollisen tuotannon säilyttäminen Suomessa on tärkeää, mutta sen rinnalle tarvitaan myös uudenlaista osaamista. – Meiltä löytyy runsaasti potentiaalia muun muassa tietotekniikassa, älykkäissä liikennejärjestelmissä sekä elintarviketurvallisuudessa, sanoo Anttonen. Ulkoministeriö pyrkii parantamaan suomalaisyritysten asemaa edistämällä tullien ja muiden vapaakaupan esteiden vähentämistä. Tällä hetkellä EU käy kyseisiä neuvotteluja muun muassa Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Ilmiö/case Heini Santos KUVAT SkySQL

SkySQL:n työntekijät asettuivat Lissabonissa maailmankartalle.

AINA AURINGON ALLA 70 työntekijää 16 maassa, yksi iso virtuaalinen perhe. SkySQL on esimerkki tulevaisuuden menestyjäorganisaatiosta, jossa keskiössä on henkinen pääoma ja sen hyödyntäminen. SkySQL kehittää avoimen lähdekoodin tietokanta MariaDB:tä sekä ratkaisuja sen ja MySQL:n ympärille. Yritys palvelee miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa ja sen asiakkaita ovat muun muassa Google ja HP. – Myynti ja markkinointi ovat muuttumassa perusteellisesti. Ihmiset hakeutuvat hyvän sisällön luokse, rekisteröityvät saadakseen haluamaansa hyötyä ja muuttuvat sitten ilmaiskäyttäjistä maksaviksi asiakkaiksi. Liiketoimintamallimme on samantyyppinen kuin peliyrityksillä: pieni murto-osa käyttäjistä on maksavia asiakkaita, mutta se tuottaa riittävästi, kertoo SkySQL:n toimitusjohtaja Patrik Sallner. SkySQL:n päämaja on parin hengen toimisto Espoossa. Kotoa työtä tekevät työntekijät ympäri maailmaa ovat sitoutuneita, ja monille työn ja harrastuksen

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

raja on häilyvä. Yrityskulttuuri perustuu luottamukseen ja vaalii avoimen lähdekoodin yhteisöä ja sen yhteistä missiota. Niille, jotka hakevat työstä fyysistä yhteisöllisyyttä, virtuaalinen organisaatio ei sovi. Miksi asiantuntijat sitten on hajautettu ympäri maailmaa? Sallnerilla on selkeä näkemys hyödyistä. – Saamme leipiimme maailman parhaat tekijät asuinpaikasta riippumatta. Voimme rekrytoida myyjiä lähellä isoja asiakkaita. Lisäksi asiakaspalvelu voi toimia 24/7 ja follow-the-sun -tyyppisesti. Kulujakin säästyy, kun yhteistä toimistotilaa ei tarvita. SkySQL käyttää joustavuuden ja helppouden vuoksi myös freelancereita, esimerkiksi konsultteina. Bring your own device -politiikka on viety astetta pidemmälle: työntekijöillä on henkilökohtainen

vuosibudjetti työvälineiden hankkimiseen, mikä lisää ammattimaisuuden tunnetta ja sopii verkkoympäristössä toimimiseen. – Käytämme kommunikoitiin konferenssipuheluita, mutta itse asiassa asiantuntijamme suosivat kirjoitettua tietoa kuten IRC:iä tai chatia. Siitä he löytävät olennaisen nopeasti silmäilemällä ja tieto jää heille talteen. Kerran vuodessa järjestämme koko yrityksen yhteisen tapaamisen jossain päin maailmaa, ja sen tarkoitus on sementoida porukkaa yhteen. Paineet sen järjestämisessä ovat suuret: monien mielestä face-to-face saattaa olla tehotonta ajankäyttöä, joten tapaamisissakin monet ovat yhtä aikaa paikalla sekä fyysisesti että verkon kautta, Sallner kuvailee.

”Saamme leipiimme maailman parhaat tekijät asuinpaikasta riippumatta.”

Patrik Sallner on toiminut SkySQL:n toimitusjohtajana vuodesta 2012.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

Liiton lyhyet/ Hanna Malinen, Heini Santos

Syyskuussa Habitaressa DESIGN FROM FINLAND- ja Avainlippu-yritykset ovat näyttävästi esillä 10. syyskuuta alkavilla Habitare-messuilla. 80-neliöinen yhteisosasto on aHead! -alueella. Suomalaisen Työn Liitto julkistaa messuilla Vuoden designteko -palkinnon saajan. Palkinto myönnetään yritykselle, jonka toiminnassa ilmentyvät omaperäisyys, vastuullisuus ja design osana arkea. Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet bambukuituisia vauvanvaatteita suunnitteleva ja valmistava Beibamboo Oy ja mattovalmistaja VM-Carpet Oy.

Exhibition: Customer: Designer:

HABITARE 14, 10.-14.9.2014 Design From Finland Paula Kääriäinen / +358 50 379 3403 paula.kaariainen@messukeskus.com

Stand: Date:

7h68 / 10x8 m² 10.6.2014

Mihin maailma on menossa? KOSKA SUOMI ON osa globaalia verkostoa, tarvitsemme tulevaisuudentutkimustyötä hahmottaaksemme kansainvälisiä ilmiöitä ja signaaleita. Suomalaisen Työn Liitto on aloittanut yhteistyön kansainvälisen tulevaisuutta ja trendejä tutkivan The Futures Companyn kanssa. Pitkäkestoisen tutkimusohjelman myötä liitto osallistuu entistä aktiivisemmin julkiseen kes-

kusteluun työn tulevaisuudesta sekä tuottaa jäsenilleen hyödyllistä tietoa siitä, mihin maailma on menossa ja miten se tulee vaikuttamaan Suomessa tehtävään työhön ja mahdollisuuksiimme pärjätä globaalissa ympäristössä. Tutkimusohjelma tuottaa tuloksia noin neljä kertaa vuodessa, ja ensimmäiset julkistetaan vielä tänä vuonna.

Merkillisiä iltapäiviä SUOMALAISEN TYÖN LIITTO järjestää aktiivisesti maksuttomia tilaisuuksia yrityksille ympäri Suomea, muun muassa yhdessä alueellisten kauppakamarien kanssa. Lisäksi kierrämme kaupungeissa tapaamassa jäseniämme ”merkillisissä” iltapäivissä, joissa liiton merkeistä vastaavat henkilöt antavat vinkkejä ja työkaluja siihen, miten jäsenemme voivat parhaiten hyödyntää merkkejä työssään. Seuraa tapahtumiamme osoitteessa avainlippu.fi/ajankohtaista/tapahtumat

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Superpäivä Oulussa TULE MUKAAN yhteiskunnallisten yritysten superpäivään Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun tiloissa 18.9. Vaihdamme kokemuksia ja keskustelemme yhteiskunnallisen yritystoiminnan roolista Oulun seudulla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa avainlippu.fi/ ajankohtaista/tapahtumat. Suomalaisen Työn Liitto on mukana myös 10.-11.9. Helsingin Kuntatalolla järjestettävillä Kuntamarkkinoilla. Tule testaamaan, soveltuvatko liiton merkit yrityksellesi ja tapaa yhteistyökumppanimme: Parik-säätiö, Invalidiliiton Asumispalvelut ja Surveypal.

Christoph Vitzthum: On tärkeää ettemme fokusoidu vain vientiin vaan myös kotimarkkinat ovat tärkeät. #suomiareena #suomalainentyö @SuomalainenTyo twiittasi Fazerin konsernijohtajan mietteitä SuomiAreenalta heinäkuussa.

Sinivalkoinen jalanjälki: Tiesitkö, että Raisio oli maailman ensimmäinen yhtiö, joka merkitsi kuluttajapakkaukseen tuotteen vesi- ja hiilijalanjäljen kertovat merkit?

Merkkituote/

Design from Finland on Avainlipun sisarmerkki. Se korostaa suomalaisen monimuotoisen muotoilun merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta.

Samppa Haapio KUVA Green House Effect

Lautasellinen sademetsää HomeGrow Platella kasvavat niin yrtit kuin sademetsäkin. GREEN HOUSE EFFECT -yrityksen HomeGrow Platen muodostavat posliininen runko ja kapillaarisesti toimiva nanokuitukangasmatto. Se kierrättää vettä kasvien juurien ulottuville ilman sähköä. – Lähtökohtia olivat ekologisuus ja tyylikkyys. Toimintaperiaate on meidän suunnittelemamme, ja viimeisen silauksen designiin antoi helsinkiläinen Leroy, toimitusjohtaja Oula Harjula kertoo. HomeGrow Plate, kuten suurin osa yrityksen muusta tuoterepertuaarista, valmistetaan Suomessa. – Filosofiaamme on kuulunut alusta asti suomalaisuus ja lähellä tuottaminen, joten Design from Finland -merkin hakeminen oli itsestäänselvyys, Harjula kertoo.

Kolmen suomalaisnuorukaisen pari vuotta sitten perustaman Green House Effectin tavoitteena on tuoda luonto kaikkien ulottuville. Yritys tarjoaa ennakkoluulotonta vihersisustusta: kasvit hehkuvat tropiikin väreissä, ja kasvupaikka voi olla seinä tai valaisin. Green House Effect auttaa sademetsiä myös konkreettisesti. – Jokaista myytyä kasviseinäneliötä kohden hankimme World Land Trustin kautta tuhat neliömetriä sademetsää suojeltavaksi. Nyt saldo on yli 120 000 neliömetriä. Ja jos tuotettamme ei voi valmistaa kierrätysmateriaaleista, käytetään valmistukseen mahdollisimman pitkäikäisiä materiaaleja.

Suomalaisen Työn Liitolla on 2475 jäsentä (www.avainlippu.fi/jasenet). Kaikki merkkien käyttöoikeudet löydät Sinivalkoinenvalinta.fi -palvelusta.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Benchmark/ Päivi Brink KUVAT Pentti Vänskä

Genelec Oy valmistaa kaiuttimia ja muita audiovälineitä ammattilais- ja kotikäyttöön. Perustettu: 1978, perheyritys Liikevaihto: Noin 20 miljoonaa euroa Asiakkaat: Musiikkistudiot, radio- ja TV-asemat, elokuvatuottajat, musiikin harrastajat jne. Henkilöstö: Noin 130, joista yli 100 Suomessa Vienti: Noin 80 % tuotannosta, pääosin Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Kiinaan, Japaniin ja Intiaan

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Genelec ui vastavirtaan Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Genelec valmistaa tarkkailukaiuttimia ja äänentoistojärjestelmiä Suomessa ja vie niitä maailmalle, muun muassa Kiinaan. Miten tämä on mahdollista, kun kilpailijat tuntuvat uskovan, että vain päinvastainen suunta kannattaa?

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 15

Kotimaiseen työhön tukeutuvan Genelecin menestystarina on jatkunut jo 35 vuotta. Tässä ovat sen toiminnan tukipylväät.

SUOMALAISUUS ON TÄRKEÄ ARVOVALINTA – Arvojamme ovat laatu, kestävä kehitys sekä ympäristön ja ihmisten kunnioittaminen. Elämme niiden kanssa tehdessämme valintoja ja ne rikastuttavat kaikkea tekemistämme. Genelec on vahva kansainvälinen brändi, eikä meidän tavoitteemme ole kilpailla pelkällä hinnalla. Tuotteidemme laatu on erinomainen ja meistä on tullut kansainvälisesti referenssi muille alan yrityksille, Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian kertoo. Iranissa syntynyt Naghian tuli Suomeen 1980-luvulla opiskelemaan ja meni töihin Nokialle. Hän sai tuotekehitysjohtajan paikan Genelecissä vuonna 2004 ja toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 2011. – Viihdyn Suomessa todella hyvin ja pohjoismainen arvomaailma – kuten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus – on lähellä sydäntäni. Minusta Genelec on hyvin suomalainen ja savolainen yritys, jonka välitön työkulttuuri heijastelee tuotantolaitoksen ympärillä olevaa järvimaisemaa. Olemme jalat maassa suunnitelmissamme, teemme kestävää kehitystä edistäviä valintoja tuotannossamme ja olemme luotettava kumppani asiakkaillemme, Naghian kertoo erinomaisella suomen kielellä. Avainlippu ja Design from Finland -merkit kertovat näistä valinnoista. Genelec suunnittelee oikeudenmukaisten työolosuhteiden esiintuontia entistä vahvemmin myös kansainvälisessä markkinoinnissa. Yrityksen päätuotteen, 8000-sarjan kaiuttimien, menestyksessä Harri Koskisen muotoilulla on ollut merkittävä rooli.

16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

SUUNNITTELU JA TUOTANTO TOIMIVAT KÄSI KÄDESSÄ G e n e le c i n tu o tte i d e n suunnittelu, tuotekehitys, tuotanto ja kokoonpano tehdään Suomessa. Jopa mahdollisimman suuri osa komponenteista ladotaan täällä. – Jos tuotanto on toisaalla, tuotekehityksen osaaminen haihtuu ja jää pinnalliseksi. Nyt voimme testata saman tien, mitä haluamme, ja kävellä suoraan tuotannon puolelle keskustelemaan osaavien ihmisten kanssa. Johtamisen kannalta tämä tarkoittaa ketterää päätöksentekoa ja unelmien rakentamista ruohonjuuritasolta käsin, Naghian pohtii. Tuotekehitys on keino pitää etumatkaa kilpailijoihin nähden, ja sitä tehdään yhteistyössä tuotannon kanssa. – Miksi työ olisi vähempiarvoista tuotannossa kuin tuotekehittelyssä? Suunnittelun tulee lähteä siitä, että tuote tehdään Suomessa, ja suuremmat työkustannukset on huomioitava alusta alkaen.

Mutkatonta menoa ja muurinpohjalettuja

EMME MYY PELKKÄÄ TUOTETTA VAAN PALVELUPAKETIN – Meillä on vastuu tuotteen laadusta ja siitä, miten hyvin se auttaa asiakkaita onnistumaan työssään. Olemme vastuussa olosuhteista, joissa tuote on tehty, ja siitä, miten paljon se kuormittaa ympäristöä. Tuotteen lisäksi asiakas saa korjauspalvelun, jossa asiakassuhde säilyy pitkään. – Genelecin tuotteet eivät ole kertakäyttötavaraa, vaan ne on tehty kestämään vuosikymmeniä vaativissa ammatti-audion olosuhteissa. Jos on tarpeen, korjaamme edelleen myös ensimmäisiä valmistamiamme laitteita. Kun 35-vuotias laite saadaan tehtaalle, oma

porukka haluaisi ostaa sen, Naghian naurahtaa.

VERKOSTO TUKEE VIENTIÄ Iisalmen tehtaan lisäksi Genelecillä on tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Maahantuojien verkosto on levittäytynyt yli 70 maahan, ja tavarantoimittajia on tuhansia. – Olemme lähtökohtaisesti hyvin kansainvälinen yritys ja voimme painottaa sitä markkinaa, joka vetää. Oma tiimimme on tietysti tärkeä, mutta viennin kannalta laaja verkosto on välttämätön. Tällä hetkellä 80 prosenttia tuotannostamme menee vientiin, vaikka kotimaan markkina onkin kasvava.

UOTANTOJOHTAJA Piia-Riitta Bergman aloitti työt Genelecissä tammikuussa 2013. – Genelecissä on suomalainen laadun tekemisen kulttuuri. Tuotannon työntekijöillä on todella korkea ammattitaito ja syvällinen ymmärrys tuotteista. Jokainen tekee parhaansa ylittääkseen asiakkaan odotukset. Koen työssäni joka päivä, kuinka saumattomasti tuotanto ja suunnittelu toimivat yhdessä. Genelec on paitsi perheyritys myös perhemäisen kiinteä työyhteisö. – Työntekijöihin suhtaudutaan täällä kokonaisina ihmisinä. Jokainen saa olla sellainen kuin todella on, ja jokaista arvostetaan. Genelecin arvot, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus, ovat oikeasti läsnä arjessa, Bergman toteaa. Esimiehenä Bergman haluaa olla helposti lähestyttävä, eikä pidä hierarkkisesta johtamistavasta. Hän kannustaa osallistuvaan tiimityöskentelyyn. Hänen mielestään Genelecillä on mutkaton tekemisen meininki. – Työntekijöillä on monenlaisia yhteisiä harrastuksia, erityisesti bändejä. Lisäksi työpaikalla nostatetaan henkeä vaikkapa paistamalla muurinpohjalettuja, Bergman hymyilee.

”Miksi työ olisi vähempiarvoista tuotannossa kuin tuotekehittelyssä?” SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 17

Tutkittua/

Katja Alaja KUVA Markus Pentikäinen/Otavamedia KUVITUS Päivi Rücker

Huominen on luovempi Suomalaiset uskovat tekevänsä töitä aiempaa luovemmin, mutta vain harvat näkevät itsensä tekemässä tuotekehitystä avoimessa organisaatiossa. Yritysten johto voi kuitenkin muuttaa asian.

18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

OIMINTA verkostoissa, yhteisöllinen tuotekehitys, digitaalisuus ja uuden liiketoiminnan innovointi hallitsevat keskustelua suomalaisen työn tulevaisuudesta. Työ muuttuu vääjäämättä, joten on syytä pohtia, mitä suomalaiset ajattelevat työnteosta ja itsestään työntekijöinä, sekä peilata ajatuksia organisaatioihin. Työntekijöiden arvoissa tapahtuu muutoksia. Suomalaiset uskovat olevansa tulevaisuudessa entistä arvostetumpia, ammattimaisempia, inspiroivampia ja luovempia työntekijöitä. Samalla he tulevat olemaan myös ahkeria, lojaaleja ja vastuullisia – siitäkin huolimatta, että nämä perinteiset arvot ovat laskussa. Entä mitä työntekijät ajattelevat yleisestä teknologisesta kehityksestä? He eivät juuri kyseenalaista sitä. Yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että teknologia tulee korvaamaan ihmistyövoimaa. Teknologiaan suhtaudutaan ristiriitaisesti. Vaikka 27 prosenttia kokee, että heidän työnsä tulee kärsimään teknologiasta, yli 55 prosenttia uskoo teknologian luovan uutta työtä. Tällaisia tuloksia on saatu Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta, jolla kartoitettiin suomalais-

27%

ten näkemyksiä työn tulevaisuudesta mahdollisuuksineen ja uhkineen. Nettipohjaiseen kyselyyn vastanneita yli 15-vuotiaita suomalaisia oli reilu tuhat, ja heistä 60 prosenttia oli naisia. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Innolink Research. Työntekijät pohtivat myös eri asioiden muuttumisen todennäköisyyksiä työpaikoilla. Melko harvat suomalaiset, 27 prosenttia, pitävät todennäköisenä, että yritysten toiminnasta tulee avoimempaa. Työntekijöiden rooli tuotekehityksessä lisääntyy vain 25 prosentin mielestä. Työntekijät eivät myöskään usko, että sosiaalinen verkostoituminen töissä lisääntyy ja työtyytyväisyys kasvaa. Näiden sijaan työntekijät pitävät todennäköisenä, että asiantuntijuus ja yli toimirajojen tapahtuva toiminta lisääntyy. Monikulttuurisuuden, työpaineen sekä työn projektivetoisuuden ja itsenäisyyden uskotaan niin ikään lisääntyvän. Asiantuntijuus, erikoistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo nousivat esiin kysyttäessä, mitkä asiat ovat suomalaisen työn vahvuuksia ja luovat maaperää innovaatioille.

suomalaisista pitää todennäköisenä, että työntekijän rooli tuotekehityksessä kasvaa tulevaisuudessa.

55%

suomalaisista uskoo, että teknologia luo uutta työtä.

Tutkittua/analyysi Työntekijät poissa tuotekehityksestä? ”Näitä tuloksia on kiinnostavaa peilata sitä vasten, että työ muuttuu. Tulevaisuudessa työskentely ja innovointi perustuvat jakamiseen ja yhteistyöhön verkostoissa. Työntekijöiden arvojen muutos nousi esiin tuloksissa. Se voi luoda pohjaa uudenlaisen työn tekemiselle. Pohjaa luo myös ymmärrys teknologiasta. Yllättävintä löydöksissä oli kuitenkin se, että niinkin iso joukko vastaajista kokee, että heitä ei osallistuteta tuotekehitykseen. Onko syynä se, että johto ei osaa hyödyntää työntekijöitään tuotekehityksessä vai eivätkö työntekijät osaa tai halua tarjota panostaan? Työntekijät ja asiakkaat tulisi osallistuttaa entistä paremmin, sillä kuluttajabisneksessä pelkkä perustuotanto

ei riitä. Laajemman joukon hyödyntäminen tuotekehityksessä on valtava mahdollisuus, johon yrityksen johdon kannattaa tarttua. Yksi esimerkki tällaisesta on liiton verkossa toimiva Avainklubi-yhteispalvelu, joka yhdistää suomalaiset ja yritykset tuotekehityksen merkeissä. Jäin myös miettimään sitä, että suomalaiset korostavat asiantuntijuuden merkitystä. Johdon kannattaakin asiakastyytyväisyyden kannalta varmistaa, että talossa on erilaisen näkemyksen omaavia ihmisiä ja monipuolista tietotaitoa. Silloin yritys voi seistä ostajiin vetoavan arvolupauksensa takana, mikä on menestyksen edellytys. Tässä mielessä tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään joustavuutta, ennakointia, rohkeutta ja osallistumista.”

Tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, Suomalaisen Työn Liitto

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Päivi Brink KUVAT Lumene

Perustettu: 1970 Henkilöstö: 330 Suomessa, 200 maailmalla Liikevaihto: Noin puolet liikevaihdosta tulee Suomesta, loput ulkomailta. Uusin valtaus 15 vientimaan joukossa on syksyllä 2014 Etelä-Korea.

Lumene amerikkalaisin silmin Lumenesta on tullut monen yhdysvaltalaisen naisen lempikosmetiikkabrändi. Se on skandinaavinen, laadukas, tutkittu ja siinä käytetään eksoottisia raaka-aineita pohjoisesta luonnosta. Suomeen liittyviä positiivisia mielikuvia hyödynnetään myös markkinoinnissa.

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Cloudberries – are they real?” Pohjoisen luonnon raaka-aineet kuulostavat amerikkalaisista mystisiltä mutta tehokkailta.

YMMENEN vuotta sitten amerikkalainen apteekkiketju CVS etsi uutta kosmetiikkabrändiä valikoimiinsa. He löysivät Lumenen Cosmoprof-messuilta ja pitivät tuotteiden ilmeestä ja laadusta. CVS edusti Lumenen kosmetiikkatuotteita yksinoikeudella viisi vuotta, mutta nyt niitä myyvät myös isot apteekkiketjut, Walgreens ja Rite Aid. Yhteensä kolmella ketjulla on noin 15 000 liikettä. Tutkimusten mukaan lähes jokainen yhdysvaltalainen on asiakkaana ainakin yhdessä näistä ketjuista ja suuri osa heistä ostaa kosmetiikkatuotteensa apteekeista. Lisäksi Lumenen tuotteita myy esimerkiksi laadukas kosmetiikkaketju Ulta. Lumenen tuotteet ovat helposti saatavilla jokaisesta Yhdysvaltain osavaltiosta. – Tärkein kohderyhmämme on 35–45 -vuotiaat koulutetut naiset, joilla on jonkin verran varaa panostaa kosmetiikkaan. Kohderyhmän naiset osaavat arvostaa innovatiivista tuotekehittelyä ja laatua, ja ovat kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä ja raaka-aineista, Lumenen Yhdysvaltain maajohtaja Joe Pastorkovich kuvailee.

2004 Apteekkiketju CVS otti Lumenen myyntiin yksinoikeudella Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa myydään pääasiassa Lumenen ihonhoitotuotteita, ei niinkään meikkejä. Tärkeimmät trendit ovat ihon ikääntymisen merkkejä korjaavat tuotteet ja luonnon raaka-aineita hyödyntävä kosmetiikka. – Menestystuotelinjamme on Bright Now, joka suojaa ihoa ikääntymisen merkeiltä C-vitamiinin avulla. Myös Time Freeze ja Complete Rewind ovat suosittuja. Kaikissa näissä tuotteissa yhdistyvät suomalaisten marjojen – lakan, puolukan ja tyrnin – tehoaineet ja huipputeknologia. Tätä yhdistelmää tuomme esiin myös markkinoinnissa. Jotkut raaka-aineet tuntuvat suorastaan liian hyviltä ollakseen totta. – Eräs asiakas kysyi minulta, ovatko lakat ihan oikeita marjoja vai onko ne vain keksitty markkinointitarkoituksiin, Pastorkovich naurahtaa. Lumenen kyselyn mukaan suomalaisuuteen liitetään Yhdysvalloissa mielikuvia huipputeknologiasta, puhtaasta luonnosta sekä skandinaavisten naisten ihon kauneudesta. Pohjoisen luonnon raaka-aineiden tehoon uskotaan ja tuotteita pidetään turvallisina käyttää. Nämä mielikuvat myyvät, joten niitä vahvistetaan markkinoinnissa. Viestiä tukee

2008 Lumenea on saatavilla noin 3000 CVS-liikkeestä.

2009 CVS:n yksinoikeus Lumeneen päättyi, tuotteet myyntiin muihin apteekkiketjuihin ja kosmetiikkaliikkeisiin.

myös Yhdysvalloissa pakkauksissa käytettävä Avainlippu-merkki. – Harkitsimme suomenkielisten tekstien poistamista paketeista, mutta asiakkaamme pitävät siitä, että kieli kertoo tuotteen alkuperästä. Viimeisin trendi onkin erilaisten kulutustarvikkeiden alkuperän selvittäminen. Suomella on maine tehokkaana ja toimivana maana, ja se auttaa meitä myymään tuotteitamme, Pastorkovich toteaa. Brändin rakentamiseen Lumenella panostetaan nyt tehokkaammin kuin ennen. Hypeä rakennetaan myös verkossa. – Meillä on suosittu Facebook-sivu Lumene USA, jossa kuluttajat kommentoivat tuotteita. Moni suhtautuu intohimoisesti Lumeneen ja on kiinnostunut Suomesta. Siksi järjestämme perjantaisin Finland Photo Fridayn, jolloin sivullamme saa jakaa kuvia Suomesta. Rakennamme näin tuotteiden ympärille yhteisöä verkossa, Pastorkovich kertoo. Viimeisin merkittävä askel Lumenelle on pääsy verkkokauppajätti Amazonin valikoimiin. Brändiä rakennetaan Amazonissa Lumene Storen avulla ja odotukset ovat korkealla.

2014 Lumenen brändi on vahvistunut ja tunnettuus kasvanut. Verkkokauppa kasvaa ja Amazon on ottanut Lumenen valikoimiinsa.

2015 Tammikuussa Lumenea on saatavilla ylellisistä ihonhoidon myyntipisteistä kaikissa osavaltioissa

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Sanat suuhun/

Annoimme kolumnistille kolme sanaa, joiden pitää esiintyä tekstissä: ansio, hurmos ja kapula.

AINEKSET SINIRISTIRETKEEN

inua pyydettiin kirjoittamaan muutama sana ajatuksistani Suomen muotoilun ja tulevaisuuden tiimoilta. Sanat suuhun -palsta sopii erinomaisesti aiheeseen, koska viime vuodet meille on syötetty erityisesti yhtä sanaa suuhun sellaisella teholla, että itse olen menettämässä käsitystäni termin varsinaisesta merkityksestä. Sana on design. Muotoilua on nykyään kaikkialla arjessamme. Hyvin suunniteltu ja valmistettu fyysinen tuote – oli se sitten juomalasi tai traktori – ei enää riitä kattamaan designin kaikkia ulottuvuuksia. Palvelumuotoilu on uusi design-sana, ja erään ruokakauppaketjun ovella luki hiljattain “Maullakin on muotonsa”. Itse koen, että ainoa immateriaalinen osa muotoilua on ajatteleminen, eli idean synnyttämisen edellyttämä luova aivotoiminto. Oli miten oli, design ei ole itseisarvo! Jos emme ymmärrä, mitä design tarkoittaa, ja jos emme kykene valmistamaan ja markkinoimaan uusia loistavia tuotteita niiden

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

omalla identiteetillä, emme ole aidosti kilpailukykyisiä. On sääli, että tämän päivän tuoteteollisuutemme on varovainen ja jopa hyvin pelokas ja kykenemätön itsenäisiin päätöksiin. Suomesta löytyvät kyllä kaikki ainekset komeaan ja itsevarmaan ristiretkeen, ja ylpeilemisen arvoisia työpaikkoja kaivataan tunnetusti lisää. Mutta, mutta… tarvitsemme parannusta ja skarppaamista ainakin seuraavissa asioissa:

Vilpitöntä ja iloista yhteistyötä eri osa-alueiden välillä. Suunnittelijoiden, tehdasteollisuuden, markkinoinnin ja myynnin on tehtävä työtä toisiaan kunnioittaen ja samalla puolella pöytää. Destruktiivinen kateus syrjään ja kommunikointi kuntoon.

Valmistajien ja brändien on otettava muotoilukollegio mukaan johtoportaaseen ja annettava sille päätösvaltaa.

On oltava toisaalta ylpeä omasta paikallisesta identiteetistä, toisaalta riittävän rohkea tarkastelemaan designtuotannon aitoa arvoa kansainvälisestä

näkökulmasta. Se, että suomalainen lehti kehuu omiaan, ei vielä ole tae kansainvälisestä menestyksestä. Suomen lipulla ei ole merkitystä ulkomailla, jos itse tuote on keskinkertainen. Itsekriittisyys on ymmärrettävä rakenteellisena työkaluna eikä epäpatrioottisena asenne-ongelmana. On mahtavaa kokea idean synnyttämisen hurmos, mutta muotoilijan “kiksit” eivät riitä, jos kommunikointi muiden tuotantoketjun osapuolten välillä ei pelaa. Viestijuoksussakin yhteisymmärrys ja ajoitus ovat A ja O, ja aito ansio kuuluu sille joukkueelle, joka saa kapulan siirrettyä eteenpäin vauhtia hiljentämättä. Suomessa on paljon erinomaisia muotoilijoita ja kekseliäitä insinöörejä, ja teollisuutemme on maailman huippua. Nyt pitää katsoa peiliin, jättää ujous kotiin ja ottaa ylpeys omasta identiteetistä mukaan matkaan. Jos sitten vielä puhallamme yhteen hiileen, niin voimme kohta taas ylpeillä. Olisi korkea aika. Suunnittelija, kuvanveistäjä ja ohjaaja Stefan Lindfors on yksi Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan keulakuvista.

Ostetaan tänä jouluna suomalaisia lahjoja! Varmista yrityksesi näkyvyys Suomen suosituimmassa jouluosoitteessa suomalainenjoulu.fi. Olemme käärineet jouluisiin yhteistyöpaketteihin • • • •

9 viikon verkkomainonnan ja -näkyvyyden 2 viikon radiokampanjan Radio Novassa Helsingin Sanomien erikoisliitteen ja hs.fi-näkyvyyden Oman erilaisen yritys- tai brändivideon

Ole pikaisesti yhteydessä Suomalaisen Työn Liiton yritysyhteistyöhön. Pukkikin tykkää!

Nyt puhutellaan nuoria! Whatever? -ohjelman tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään, että kulutusvalinnoilla on merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille ja että hälläväliä-asenteella asiat eivät korjaannu. Mukana on jo joukko rohkeita ja ennakkoluulottomia suomalaisia yrityksiä. Tarjoamme vaikuttavan pelillisen verkkototeutuksen sekä runsaasti nuorille suunnattua materiaalia yrityksenne käyttöön. Ole pikaisesti yhteydessä Suomalaisen Työn Liiton yritysyhteistyöhön, starttaamme jo syksyllä 2014!

Jaana Tuomila jaana.tuomila@avainlippu.fi puh. 050 441 9227

Pia Mikkonen pia.mikkonen@avainlippu.fi puh. 050 354 0262

KUVA KAROLIINA PAAVILAINEN

– Näen työni fragmentteina – sampleina siitä mitä näen, koen, kuulen ja ajattelen – ja saan paljon vaikutteita elektronisen musiikin kentältä. Musiikin kuuntelu on lähes pakollista, kun kuvitan. Samoin kahvin juonti, kertoo kuvittaja Hans Eiskonen. Samalla periaatteella hän teki myös tämänkertaisen Jussin kansikuvan. – Siisteintä tässä oli saavuttaa päämäärä, eli saada kannet näyttämään hyvältä sekä ilman typografiaa että sen kanssa.

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti stl@avainlippu.fi | avainlippu.fi