LUMON JA VVO : N KODIN JA ASUMISEN LEHTI
Väritä koti juhlakuntoon! Tunnelmaa tekstiileillä ja kukilla
Monenlaiset menopelit Aina ei tarvita omaa autoa
Vuoden talossa ollaan yhdessä ja välitetään
2 2015
VA L M I I N A K E SÄ Ä N // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VA Mirva Kakko/Otavamedia
Hitaasti nautiskellen Anna auringon paistaa sisälle asti, herää nautiskellen heleään kesäaamuun. Keitä hyvät kahvit ja leivo vaikka skonsseja aamiaiseksi sivun 35 ohjeen mukaan. Ota kahvikupponen mukaan parvekkeelle. Tätä on odotettu! Tuotteet: kuvausrekvisiittaa
2
ko dikas
2/2015
3
LUMON JA VVO : N KODIN JA ASUMISEN LEHTI
32
S I SÄ LTÖ 2 /20 1 5 Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 www.vvo.fi, www.lumo.fi Päätoimittaja Irene Kantor Toimitussihteeri Soili Rajamäki Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Ulkoasu Atte Lakinnoro Tuija Tarkiainen Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 43 400 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) 34. vuosikerta Kodikas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 4.9.2015. Palautteet, peruutukset ja osoitteenmuutokset kodikas@vvo.fi
20
02 valmiina
kesän rauhallisiin aamuihin
06 just nyt
Tietoa ja tunnelmapaloja kotiin
09 palveluksessasi
Mitä tekee kiinteistönhoidon tarkastaja?
10 kurkistus kotiin
Marjutin ja Markun luona enkelten talossa
14 talojen tarinat
Tampereen Opiskelijankadun peruskorjatut kodit ja yhteiskäyttöauto
16 fiksu kuluttaja
Hyppää pyörän selkään, kävele tai vaikka rullalautaile!
20 kodikas koti
Kesän juhlat tulevat
4
ko dikas
2/2015
26 3 x uusia unelmakoteja Lappeenrannan ja Helsingin sydämeen
29 asukasedut
Oletko hyödyntänyt kaikki etusi?
30 ristikko
Voita näppärä pieni pressopannu!
31 yhdessä enemmän
Vuoden talon aktiiviset seniorit
32 meidän pihalla
Helsingin Viikin kaupunkiviljelijät
34 ekat ja ykköset
Mimosa Jallowin kaksi kotia
35 uunista ulos
Skonsseja aamiaispöytään
PÄ Ä K I R J O I T US //
Tomaatteja parvekkeella
” ”
Yhteisöllisyys on trendi. Meillä se on ennen kaikkea tapa toimia ja perinne.
OLEN AINA IHAILLUT viherpeukaloita, samoin kuin hyviä kotileipureita. Ehkä sitä tapaa ihailla sitä, mihin omat taidot eivät riitä. Omat pullat kun ovat aina turhan tummia ja kovia, enkä varmasti itse saisi tomaatteja kasvamaan parvekkeella. Toisin on Viikin Norkkokujalla. Siellä harrastetaan parvekeviljelyn lisäksi pihaviljelyä. Sadonkorjuun aikaan Norkkokujalla nautiskellaan kesäkurpitsoista, lehtikaalista ja – tomaateista. Hatunnoston arvoista lähiruokaviljelyä ja yhteisöllistä toimintaa! YHTEISÖLLISYYS ON trendi. Meillä se on ennen kaikkea tapa toimia ja perinne. Perinteeseemme kuuluu muun muassa Asumisen Päivä. Se on valtakunnallinen, joka toinen vuosi järjestettävä asukasaktiivien yhteinen tilaisuus, jossa myös julkistetaan Vuoden talo. Tämän vuoden voittajatalossa yhteisöllisyydestä saadaan voimaa arkeen ja juhlaan hienolla tavalla. Kannattaa lukea Koulukadun talosta sivulta 31.
PIIRROS OLLI ÖSTERBERG
ASUKKAITTEN YHTEISÖLLISYYS kattaa paljon
erilaisia tapahtumia ja vuorovaikutusta. Kerromme esimerkiksi web-sivustolla ja Facebookissa kesän mittaan järjestettävistä monista tapahtumista, jotka yleensä houkuttelevat runsaasti osallistujia. Viime vuonna yli 20 000 asukasta kävi eri tapahtumissamme.
KIINTEISTÖNHOIDOLLA on suuri merkitys asukastyytyväisyyteen. Kesän kynnyksellä on jälleen aika lähettää vuotuinen asukastyytyväisyyskyselymme matkaan. Toivomme, että mahdollisimman moni vastaa ja vaikuttaa siten asumisen kehittämiseen. Kiitos etukäteen osallistumisestasi! ”MEILLÄ JOULUKORISTEET saavat olla aina
paikoillaan. Ja jouluna laitetaan niitä vähän lisää…”, Jantuset sanovat ja viihtyvät samassa kodissa Lahden Liipolassa jo neljättä vuosikymmentä. Jokaisella kodilla on omanlaisensa, kiinnostava tarina. Näitä haluamme kertoa lehdessämme lisää. Olisi mukava saada teiltä lisää hyviä vinkkejä asumisen tarinoista, sillä lukijapalautteen mukaan ne ovat mieluista luettavaa. Oikein hyvää kesää kaikille! Irene Kantor päätoimittaja
PETRI PETJOI TYÖSKENTELEE kiinteistönhoidon tarkastajana ja varmistaa, että nurmikot on kesällä ajettu ja lumet luotu talvella. Petri kertoo tässä lehdessä, että hänen työnsä tärkein tavoite on, että asukkaat viihtyvät.
SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 4.9.2015.
5
J UST N Y T // KUVA VVO
5x
palaute
KIITOS HYVÄSTÄ lehdestä, sitä oli ilo lukea, etenkin asumisjutut tarjosivat mukavia vinkkejä kodin tuunaamiseen ja oman näköiseksi tekemiseen. Toivoisin juttua myös pienien asuntojen sisustamisesta: miten mahduttaa yksiöön oma paikkansa niin ruokailulle, nukkumiselle kuin oleskelullekin. – Noora
Asumisen Päivä palkitsi parhaat HELSINGIN Messukeskuksessa pidetyssä Asumisen Päivässä 28.3. palkittiin Vuoden talo -kilpailun parhaat. Vuoden 2015 taloksi valittiin Koulukatu 1 Lappeenrannan keskustasta. Koulukatu 1 on energisten varttuneempien asukkaiden kotitalo. Voittoon vaikutti talon asukastoiminnan aktiivisuus ja asukastapahtumien huikea määrä. Lue lisää voittajatalosta sivulta 31. Vuoden talon valinnan lisäksi kilpailussa palkittiin kunniamaininnalla kaksi muutakin taloa, Tornipolku 2–4 Porvoosta ja Katumantie 23 Hämeenlinnasta. Tornipolku 2–4:n asukkaat arvostavat erityisesti kotitalossaan vallitsevaa lämmintä henkeä ja iloista mieltä, jotka näkyvät ja
6
50
ko dikas
2/2015
tuntuvat viihtyisänä ja turvallisena asumisena. Useiden kansallisuuksien ja eri kulttuurien keskellä eläminen on osaltaan vaikuttanut porvoolaistalon yhteisöllisen ilmapiirin muodostumiseen. Myös Katumantie 23:ssa asuinyhteisö on monikansallinen ja asukastoiminnalla pitkät perinteet. Talotoimikunta on järjestänyt vuosien varrella lukuisia tapahtumia ja uusien ideointi on jatkuvasti käynnissä. Vuoden talo -palkinnon lisäksi Asumisen Päivässä tutustuttiin Virkeä-ohjelman nuoriin urheilijoihin ja kuunneltiin Henkka Hyppösen ajatuksia siitä, miten asenne ja positiivisuus ratkaisevat myös asukastoiminnassa. Asukashallituksen terveiset paikallaolijoille toi puheenjohtaja Jarmo Natunen.
työntekijää sai VVO:lta kesätöitä muun muassa vuokrauksessa, isännöinnissä, asiakastyössä sekä taloushallinnossa. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. VVO sai viime vuonna kunnia maininnan Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa ja on tänäkin vuonna siinä vahvasti mukana.
PARAS KIRJOITUS oli mielestäni Mielenrauhaa satasella. On hyvä, että aina joskus saa uutta tietoa vanhoista tutusta asioista. Samalla voi miettiä, ovatko kaikki omat vakuutukset ok. Minua kutkutti myös juttu Elämisen laatua ja yhteisöllisyyttä. Viime syksynä harkitsin itsekin hakevani jutussa esiteltyyn taloon. Lehti paranee joka painoksella ulkomuodon muuttuessa. Artikkelit ovat kiinnostavia. Kiitos! – Maija LEHDESSÄ EI OLLUT yhtään lukemiseen innostavaa juttua, mutta kuvat olivat herkullisia. Joidenkin juttujen fokus voisi olla enemmän ihmisissä, ei aina kodeissa. Myös yleisistä tiloista ja niiden käytöstä sekä kerhoista olisi kiva lukea. – Hanna
Lehden 1/2015 mukavin juttu oli Koti viidelle. Sisustus kiinnostaa aina. Vakuutusjuttu oli myös varmasti monelle tarpeellinen. Lisäksi kiinnostavat käsityö- ja kasviaiheet. – Tarja LEHDESSÄ ON turhan tekopirteitä kuvia. Mikseivät mallit voi olla luonnollisia? – Kari
IHASTUTTIKO TAI VIHASTUTTIKO LEHTI? KERRO! VVO.FI/ KODIKASLEHTI
J UST N Y T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Mirva Kakko/Otavamedia
1 2 3 4 5
Pihakirppisten aika Pihakirppiksellä hankkiudut eroon ylimääräisestä tavarasta, kierrätät, ja bonuksena vietät mukavan päivän naapurien kanssa. Pihakirppiksen saa järjestää kuka tahansa, virallisia lupia ei tarvita. Lumo- ja VVO-taloissa pihakirppiksen voi järjestää esimerkiksi talotoimikunta. Asiasta on hyvä sopia myös isännöitsijän kanssa. Kannattaa yrittää saada mahdollisimman moni asukas mukaan – mitä enemmän on myytävää, sitä houkuttelevampi pihakirppis on. Markkinoi pihakirppistä esimerkiksi Facebookissa ja muualla somessa, perinteisesti kauppojen ja taloyhtiöiden ilmoitustauluilla sekä paikallisten lehtien menopalstoilla. Mainitse pihakirppiksen aukioloaika, osoite ja tarvittaessa ajo-ohjeet. Tee selkeä opastaulu, ja laita se kirppispäivänä taloyhtiön portin pieleen tai muulle näkyvälle paikalle. Laita hinnat hyvin näkyville. Ryhmittele samanhintaista tavaraa yhteen, esimerkiksi ”tästä korista kaikki eurolla”. Jos todella haluat tavarasta eroon, pidä hinnat matalina ja ole valmis tinkimään. On ekologisempaa, että tavara lähtee kiertoon hyvinkin edullisella hinnalla, kuin että se lojuu nurkissasi käyttämättömänä. Varaa riittävästi vaihtorahaa – moni tulee kirppikselle pankkiautomaatin kautta, seteleitä lompakossaan. Jos myyt särkyvää tavaraa, varaa myyntipisteeseesi pakkausmateriaalia, esimerkiksi vanhoja sanomalehtiä. Myös muovi- ja paperikassit, käytetytkin, ilahduttavat ostokärpäsen puraisemia kirppisasiakkaita. Jos taloyhtiössä on paljon pihakirppiksestä innostuneita, pistäkää pystyyn pieni kahvila. Sen antimet houkuttelevat sekä ostajia että myyjiä.
Nomessin Dress up-vaaterekki ja Casa-henkarit, Stockmann, musta-luonnonvalkoinen kori, Mosa Interiors, muut kuvausrekvisiittaa.
7
3x
kirja
NÄIN MEILLÄ – LUKIJAN KUVA LUMON JA VVO:N FACEBOOKRYHMÄ
VIRKEÄ ON VVO-konsernin yhteistyöohjelma, jossa tuetaan nuorten urheilijoiden toimintaa ja hyvinvointia liikunnan parissa. Virkeä-ohjelmassa myönnetään stipendejä seuratasolla urheileville ympäri Suomen. Tuen tavoitteena on kannustaa harrastuksessaan eteenpäin niitä 12–20-vuotiaita nuoria, jotka ovat sitoutuneita harjoitteluun ja haluavat menestyä. Vuonna 2012 aloitetulla ohjelmalla on tähän mennessä tuettu jo 150 nuorta. Stipendejä myönnetään sekä joukkue- että yksilölajien harrastajille. Niitä voivat hakea VVO- ja Lumokodeissa sekä muualla asuvat nuoret lupaavat urheilijat, jotka tarvitsevat tukea harrastukseensa. Seuraava hakuaika on 10.8.–30.8.2015. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät osoitteesta vvo.fi/virkea.
LAVATARHURI Kasvata satoa viljelylaatikossa pihalla, mökillä tai parvekkeella. Viljelylavassa pärjäävät lähes kaikki kasvikset. Todellista lähiruokaa! Näillä neuvoilla onnistut varmasti.
KUVA TUOMAS KIMPARI
Katumantie 23 Hämeenlinnasta sai kunniamaininnan Vuoden talo -kilpailussa. Monikansallisen asuinympäristön viihtyvyydestä huolehtii omalta osaltaan myös ”terapiakoira”, ranskanbulldoggi Rocco. – Hau, hau, kiitos kunnia maininnasta, olen tosi iloinen!
Hae Virkeä-stipendiä
KEVÄTIHMISEN PUUTARHAKIRJA Ylistys keväiselle luonnolle ja puutarhalle. Upeasti kuvitettu teos vie kokemaan kevään hetki hetkeltä ja kukka kukalta.
Pikkukotien puolesta
PIHASUUNNIT TELIJAN ABC Opastus pihojen suunnittelun saloihin selkein kuvin, suunnitelmin ja ohjein: budejtit, materiaalit, rakentamisen eri vaiheet.
8
ko dikas
2/2015
VANTAAN ALUEELLINEN asukastoimikunta järjesti jälleen 18.4. perinteiset Linnunpönttötalkoot Tikkurilassa Vantaan Lumo- ja VVO-kotien asukkaille. Kerta oli peräti kymmenes, ja tänä vuonna helsinkiläisetkin kutsuttiin mukaan talkoisiin. Isolla joukolla saatiin nikkaroitua uusi koti peräti 230 siivekkäälle kesänaapurille. Mukana huhki monenikäistä nikkaria ja hauskaa oli. Itse askaroimansa pöntön sai mukaansa.
Apua rakennushankkeeseensa sai tarvittaessa asiantuntijalta: Timo Patosuo neuvoi muun muassa siinä, millaisen pöntön lepakko tarvitsee! Myös sää suosi ja hulinaa riitti. Makkaragrillin liepeillä riitti kuhinaa, ja paikalle talkoisiin oli kutsuttu myös Vaaralan VPK ja poliisi esittelemään kiinnostuneille toimintaansa ja ajoneuvojaan. Pienimpiä talkoolaisia ilahduttivat kaksi ponia, joilla oli ratsastajia ja taputtelijoita jonoksi asti.
PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Pekka Holmström/Otavamedia
Tavoitteena tyytyväinen asukas
Kuka
Kiinteistönhoidon tarkastaja Petri Petjoi
Perhe
Vaimo ja 21-, 18- ja 16-vuotiaat lapset
Asuu
Espoossa
KIINTEISTÖNHOIDON tarkastaja Petri Petjoi on yksi avainhenkilöistä, kun arvioidaan sitä, miten Lumo- ja VVO-talojen asukkaat viihtyvät kodeissaan ja kotiensa ympäristössä. Petri kiertää pääkaupunkiseudun taloja lähes päivittäin. Hän varmistaa, että kiinteistönhoitotyöt on hoidettu niin kuin pitääkin, yleiset tilat ovat siistejä ja kunnossa ja talon teknisissä tiloissa laitteet toimivat – perusasioita, jotka mahdollistavat mukavan ja turvallisen asumisen. – Katson niitä samoja asioita, joita asukkaatkin katsovat päivittäin. Jos jossain on jotakin puutteita tai vikoja, otan yhteyttä esimerkiksi huoltoliikkeeseen tai isännöitsijään sen mukaan, mitä asia koskee. On tärkeää saada ongelmat kuntoon ennen kuin niistä koituu isompaa haittaa. Vuodenkierto vaikuttaa Petrin työpäiviin. Tarkastettavat asiat ovat erilaisia talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Tällä hetkellä ollaan siirtymässä keväästä kesään, ja päivittäisten tarkastusten listalla painottuvat muun muassa piha-alueiden kuntoon vaikuttavat asiat. – Huomiota kiinnitetään muun muassa siihen, onko nurmikot ajettu riittävän usein, missä kunnossa viheralueet ovat tai rehottaako jollain nurkalla hallitsemattomasti rikkakasveja. Talvella tietysti pidetään huolta, että lumet on aurattu sovitusti ja kulkuväylät hiekoitettu, Petri selittää. Hän kertoo, että palautetta saa usein suoraan asukkailta. – Kun asukkaat näkevät, että kuljen pihalla työtakki päällä, he
”
Tällä hetkellä kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, onko nurmikot ajettu riittävän usein ja missä kunnossa viheralueet ovat.
”
tulevat usein itsekin kertomaan, jos jostakin on vaikka palanut lamppu tai pihalla aita repsottaa. Myös asiakaspalveluun tulee joskus ilmoituksia vioista, joita lähden useimmiten saman tien tarkistamaan ja miettimään korjaussuunnitelmaa. Petri painottaa, että työn tärkein tavoite on asukkaiden viihtyvyyden varmistaminen ja parantaminen. Kiinteistönhoidon laadulla on suuri merkitys asukastyytyväisyyteen. – Itse näen, että esimerkiksi jäteasemien siisteydessä on päästy aimo harppaus eteenpäin. Jätekatoksissa ei nykyään enää näe sinne kuulumatonta tavaraa yhtä usein kuin ennen. Myös selkeät ohjeet siitä, miten jäteasemaa on hoidettava, ovat auttaneet asiaa. Kiinteistöalan ammattilainen Petri Petjoi viihtyy hyvin työssään VVO:lla. – Tämä on tosi mukavaa työtä. Työskentelen melko itsenäisesti, ja voin pitkälti suunnitella itse työviikon kulun. Yleensä olen noin neljä päivää kierroksella taloyhtiöissä, päivä kuluu paperitöissä. Yhden työpäivän aikana kiinteistönhoidon tarkastaja käy läpi 6–10 taloyhtiötä. Ahkeran miehen päivä ei pääty siihen. Vapaa-ajalla hän pitää kunnossa kesämökkiä, jossa kuulemma myös riittää aina pientä projektia tehtäväksi.
9
KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Hanna Rusila & K U VAT Juha Tanhua
ENKELTEN TALOSSA Marjut ja Markku Jantunen ovat asuneet samassa pihapiirissä neljä vuosikymmentä. Kun lapset kasvoivat, kotiin muuttivat enkelit ja tontut.
10
ko dikas
2/2015
Jantusilla joulukoristeita ei kerätä kesäksikään pois. Keittiössä enkelit kurkistelevat vitriinissä ja pöydällä helmihyasintin kupeessa. Makuuhuoneessa majailee iso teddykarhumainen joulukalenterienkeli (alh. oik.), jonka Jantuset ovat suunnitelleet lahjoittavansa tyttärentyttärille. Makuuhuoneen paraatipaikalla on Marjutin vanhempien nostalginen, mustavalkoinen hääkuva.
L
ahden Liipolassa on keskipäivällä hiljaista. Harmaat 70-luvun talot ovat saaneet remontissa koristeekseen pirteän näköiset sisäänkäynnit ja värikkäitä laattoja. Ensimmäisessä kerroksessa tulijaa tervehtii muhkea ovikranssi. Heti asunnon eteisessä näkee, että täällä tykätään sisustamisesta. Valkoisen senkin päällys on täynnä romanttisia koristeita, enkeleitä ja lasiesineitä. Katse jatkaa eteenpäin ja löytää lisää lasia, ruukkuja, tonttuja, silkkikukkia. Onpa täällä koreaa, ja siistiä! − Eihän tämä sen kummempi ole. Meidän näköinen koti, Marjut Jantunen sanoo vaatimattomasti Markku-puolison myhäillessä vieressä. No, ehkei sentään ihan ”peruskoti”. Kurkataanpa tarkemmin.
Uskolliset asukkaat
Makuuhuoneessa muhkea sänky koristetyynyineen houkuttelisi nokosille. Sängyn alta kurkistavat pehmeät valkoiset tohvelit. Teddykarhumainen enkelijoulukalenteri vartioi vaatekaapin ovea, katosta roikkuu näyttävä kristallikruunu. Olohuonetta hallitsee sohvapöytä, jota peittävien lasiesineiden laskemiseen tarvitsisi useamman käden sormet. Talonpoikaiskaapin päältä kurkkii lisää enkeleitä, lasiovien takaa tonttuja. − Meillä joulukoristeet saavat aina olla paikoillaan. Jouluna laitetaan vähän lisää, Jantuset kertovat. Pariskunta on asuttanut kotiaan kauemmin
kuin kukaan naapureista. Jantuset muuttivat saman pihapiirin toiseen taloon neljä vuosikymmentä sitten, kun alue oli rakenteilla. Parin vuoden päästä koitti muutto nykyiseen kolmioon. − Poikamme oli silloin pieni. Täällä asuessamme syntyi tytär, he muistelevat. Nykyinen koti onkin palvellut montaa elämänvaihetta: ensin nuorta yhden lapsen perhettä, sitten neljän hengen ydinperhettä ja nyt aktiivista eläkeläispariskuntaa. − Olemme viihtyneet mainiosti. Naapurit ovat vaihtuneet monta kertaa, mutta talo on rauhallinen ja mukavalla paikalla, Markku kehuu.
Vaaleus miellyttää silmää
VVO:n kodeista sai jo 70-luvulla tehdä omannäköisiä. Jantusten kolmion ensimmäinen asukas oli maalari, ja sen huomasi. >
ASUKKAAT Marjut ja Markku Jantunen KOTI Kolmio, 72 m 2 SIJAINTI Lahden Liipola TYYLI Vaalea, romanttinen ERITYISTÄ Sama koti palvellut 39 vuotta
11
KU R K I ST US KOT I I N //
Entisestä lastenhuoneesta on tullut Markun rentoutu mispaikka, ”Markun pubi”. Television ohella kunniapai kalla ovat miehen voittamat urheilupalkinnot ja lasten lasten valokuvat. − Täällä minä katselen urhei lukanavia kaikessa rauhassa, Markku selittää. Sekä Marjut että Markku nauttivat siististä kodista. Marjut uskoo perineensä tarkkuutensa isältään, joka teki millintarkkaa työtä sorvarina ja rakensi aikoinaan tyttärilleen muun muassa upeita nukkekoteja.
− Täällä oli sudittu melkein jokainen seinä eriväriseksi ajan henkeen. Patteritkin olivat sinapinkeltaiset, Markku kuvaa. Vaaleita sävyjä ja romanttisuutta rakastavaa Marjutia muisto hiukan puistattaa. − Minulta pääsi itku, kun muutimme! Onneksi saimme maalata ja tapetoida seinät, hän sanoo pilke silmäkulmassaan. Jantuset ovat joutuneet vähän ponnistelemaankin vaaleuden eteen. Kun taloyhtiö peruskorjattiin 90-luvulla, trendinä oli tuoda asuntoihin väriä vaaleansinisin ja mintunvihrein kylpyhuone- ja keittiölaatoin.− Saimme pienen neuvottelun jälkeen keittiöön valkoiset laatat. Hyvä niin, Markku tuumii. Keittiö jatkaakin muun kodin pehmeällä linjalla. Vadille on aseteltu omenoita, ruukusta versoo timjami, lasipurkista kurkistelevat sipulit, seinäkaapista lasiesineet ja enkelit. Marjut kertoo olleensa aikanaan kova leipo-
12
ko dikas
2/2015
maan – ja taikoo siinä samassa esiin korean täytetortun. − Tein paljon etenkin pikkuleipiä, häihin ja sukujuhliin. Tykkään väkerrellä kaikenlaista.
Futista ”Markun pubissa”
Eläkeläisparilla on neljä 2–10-vuotiasta lastenlasta: pojalla kaksi poikaa ja tyttärellä kaksi tyttöä. Yhteydessä ollaan viikoittain, ja ainakin kerran kuukaudessa nuori polvi käy kylässä. Tekee mieli udella, kuinka siistiltä täällä näyttää silloin. Säilyvätkö kymmenet lasiesineet ehjinä? Marjutia kysymys hymyilyttää. − Kyllä lastenlapset täällä juoksevat, he ovat tottuneet koristeisiin. Heille pitää vain sanoa, että ne ovat mummun purkkeja. Minusta kotia voi mainiosti sisustaa, vaikka olisi lapsia! Omien lasten ollessa pieniä Jantusten koti ei vielä näyttänyt nykyiseltä. Tyyli on muotoutu-
nut ajan myötä, ja enkelit ja tontut hiipivät paikoilleen lasten lennettyä pesästä. − Emme itsekään tiedä, miksi juuri ne. Erityistä tarinaa niille ei taida olla, he miettivät muistilokeroitaan kaivellen. Entinen lastenhuone toimii pikkuväen majapaikkana yökyläilyjen aikaan. Seinänpituista senkkiä koristaa pitkä rivi valokuvia. Valtaosan ajasta huoneella on kuitenkin toinen rooli – se toimii jalkapalloa rakastavan isännän vetäytymispaikkana. Huoneella on nimikin, ”Markun pubi”. − Täällä minä katselen urheilukanavia kaikessa rauhassa, ykkösdivarissa pitkään futista pelannut mies virnistää. Nappikset kuuluvat yhä kiinteästi Markun elämään. Pallo saa kyytiä 65-vuotiaiden sarjassa. Viimeksi SM-joukkue muodostettiin yhdessä Lahden Reippaan ja Tampereen Ilveksen pelaajista. − Ikämiehissä olen voittanut seitsemän SMmitalia, joista kaksi kultaisia, hän laskeskelee.
Sisustus sukuvikana
Kodin laittamisessa Jantuset ovat noudattaneet mutkatonta roolijakoa. Marjut vietti kymmenen vuotta kotiäitinä ja piti taukoa paitaompelijan työstä. Markku tienasi leipänsä verhoilijana, ja olohuoneen mustat nahkasohvat ovat hänen kättensä jälkeä. Markku keskittyy kotona pääosin urheiluun, Marjut sisustamiseen. − Sukuni naisissa kulkee tämä taipumus, vaimo nauraa. − Meitä on neljä siskoa yhdeksänlapsisessa katraassa, ja kaikki olemme samasta puusta veistettyjä. Yksi siskoista on suunnitellut sisustuskirjan tekemistäkin. Perhepiiristä löytyy myös harvinainen sattuma: yksi Marjutin siskoista on naimisissa Mar-
Jantuset ovat asuneet samassa kodissa jo 39 vuotta, ensin kahden lapsen kanssa, nyt kahdestaan.
kun veljen kanssa. Sisko ja veli tapasivat ensin, 60–70-lukujen vaihteessa, ja yhyttivät sitten Jantuset treffeille. Pariskunnilla on pitkään ollut Päijänteen tuntumassa yhteinen mökki, jota vaimot sisustavat kaksissa tuumin. Vanha rintamamiestalo on kuulemma sisältä vähän samannäköinen kuin Jantusten koti. − Sielläkin yleisilme on vaalea, tosin lasia on vähemmän. Siskollani on niin hyvä silmä, että hän tekee yleensä päätökset. Minä toteuttelen, ja nappaan ideoita myös kotiin, Marjut kertoo. Marjut ja Markku ovat toteuttaneet harrastustaan myös yhdessä. Aikanaan he kiertelivät ahkerasti pikkupaikkakuntien ja maaseudun putiikkeja. Matkoiltakin tarttuu muistoja mukaan. − Taitaa olla sattumaa, että kodistamme tuli juuri tällainen. Emme ole etsineet mitään tiet tyä tai pulittaneet suuria summia, he sanovat.
Matkoilta siistiin kotiin
Lasten aikuistuminen sai Jantuset innostumaan matkailusta. He tekevät ainakin kerran vuodessa reissun aurinkoon ja muutaman lyhyemmän naapurimaihin. Haastattelua edelsi kuukauden piipahdus Kanarialla. Pavunruskeasta Marjutista sen arvaisi kysymättäkin. − Kotiin on aina mukava palata. Tekokukat pysyvät vihreinä ilman huolenpitoa, joten ne sopivat liikkuvaan elämäämme, Jantuset tuumaavat. Näin viihtyisää kotia pitänee siivota aika usein? − Eihän kaksi aikuista paljon sotke. Purkkeja on tietysti silloin tällöin pestävä, muuten ne menevät harmaiksi, Marjut kuittaa. Kumpikin puolisoista tykkää siisteydestä. − Kotiovi on kiva avata poissaolon jälkeen, kun ei ole kaaosta vastassa, he hymyilevät.
13
TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Mauri Kaarre & K U VAT Marjaana Malkamäki
Mitä tapahtuu, kun talo peruskorjataan? Tampereen Hervannassa pistettiin uusiksi aivan kaikki pinnoista putkiin.
Täydellisesti peruskorjatussa Lumo-talossa niin kodit kuin yhteiset tilatkin hohtelevat uutuuttaan. Kotien sisustuksissa toistuvat valkoinen ja harmaan eri sävyt. Erikoisuutena talossa kokeillaan yhteiskäyttöautoa, jota kaikki asukkaat voivat halutessaan vuokrata. Auton voi varata 24Rentin nettisivujen kautta. Vuokraaja saa älypuhelimeensa koodin, jota käyttämällä auton ovet avataan. Avaimet löytyvät autosta, ja vuokrauksen päätteeksi auto lukitaan samalla tavalla kuin avattiinkin. Auto noudetaan näppärästi kotitalon läheiseltä parkkipaikalta ja palautetaan samaan paikkaan.
14
ko dikas
2/2015
MODERNIA & MUKAVAA
O
piskelijankatu 10:n peruskorjaukseen lähdettiin ajatuksella ”kaikki kuntoon”. – Talossa on tehty peruskorjaus ihan viimeisen päälle putki- ja viemäri remontteineen, kertoo VVO:n isännöitsijä Hannele Lehtonen. Kotien lisäksi uutuuttaan hohtelevat remontin jälkeen myös ahkerassa käytössä oleva kerhohuone, saunat pukuhuoneineen, maksuttomat pesuja kuivaushuoneet sekä ulkoiluvälinevarasto.
Hillitysti harmaalla leikitellen
1970-luvulla valmistuneen viisikerroksisen talon pintaremontti on tehty modernilla otteella. Kokonaisuus on nyt ilmeeltään miellyttävällä tavalla urbaani.
TALO Opiskelijankatu 10 Tampereella RAKENNETTU Valmistunut 1974 ERITYISTÄ Yhteiskäyttöpilotti auto autohalli paikkojen lisäksi. Sisäpihalta myös sisäänkäynti H ervannan uima halliin ja sen kuntosaleille.
Harmaan eri sävyillä hillitysti leikittelevä värimaailma luo Opiskelijankatu 10:n koteihin valoisuutta ja avaruutta. Huoneistojen lattiamateriaalina on vaaleanharmaa tammilaminaatti, ja keittiöpäivitys on tuonut mukanaan keraamiset liedet ja astianpesukoneen. Yksiöiden uudet pohjaratkaisut tuovat lisää tilaa ja toimivuutta pienimpiin asuntoihin. – Tavoitteena oli luoda toimivia, nykyaikaisia koteja, jotka miellyttävät sekä värimaailmaltaan että varustelultaan kaikkia. Ikähaitari talossa on laaja – asukkaita on opiskelijoista eläkeläisiin, kertoo Lehtonen. Isännöitsijä lisää, että asumismukavuutta parantavat olennaisesti myös asuntojen suuret etelään avautuvat parvekkeet, jotka toimivat mainioina lisähuoneina, kun on lämmin sää. Lehtonen kertoo, että taloon muuttaneet ja kesäkuussa muuttavat asukkaat ovat suurelta osin ennestään tuttuja, sillä peruskorjauksen ajaksi poismuuttaneista moni halusi palata takaisin tuttuun kotitaloon. Muutama uusikin tulokas joukkoon mahtuu. – Opiskelijankatu 10 on keskeinen ja haluttu osoite Hervannassa. Asukastoiminta oli aktiivista ennen peruskorjausta, ja uskon sen jatkuvan entistä aktiivisempana, Lehtonen sanoo.
Ekologisesti yhteiskäyttöautolla
Lumo-koti Opiskelijankatu 10 on mukana VVO:n yhteiskäyttöautopilotissa. Se tarkoittaa, että asukkaat voivat vaivattomasti vuokrata käyttöönsä Toyota Yaris -henkilöauton. Yhteiskäyttöautoa säilytetään talon läheisellä parkkipaikalla, josta se on näppärä noutaa. Auto myös palautetaan vuokrauksen jälkeen samaan paikkaan, oman kotitalon viereen. Varaukset tehdään netissä. Asukkaiden kannattaa hyödyntää pilotin tarjoamat edut: ensimmäisellä vuokrauskerralla kaksi ajotuntia 50 kilometriin asti ovat täysin ilmaisia, ja sen jälkeen asukkaat saavat noin 30 prosentin alennuksen autojen vuokrahinnoista. Yhteiskäyttöautoa vuokraa autovuokraamo 24Rent.
15
F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Hanna Rusila & K U V IT U S Jenny Lucander
Kävellen, pyörällä, rullaluistellen. Tai bussilla, junalla, kimppakyydillä. Omalle autolle on monta mainiota haastajaa. Kokeileminen kannattaa!
JÄTTÄISINKÖ AUTON KOTIIN?
E
lämä on yhtä liikkumista paikasta toiseen. Sen todistaa matka, jonka suomalainen kulkee keskimäärin joka päivä: 42 kilometriä. Siis maratonin verran! Puolet potista kertyy arjen kulkemisista. Useimmat istahtavat auton rattiin, vaikka toisinkin voisi olla. Maailmalla vaihtoehtoiset kulkutavat ovat nosteessa, ja Suomessakin trendistä on merkkejä. Moni kunta kehittää parhaillaan pyöräteitään ja joukkoliikennettään.
Testaa liikkuja tyyppisi! Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kulkutapalaskurilla voit testata, millainen arkiliikkuja olet. Testi näyttää vastausten perusteella piirakkakuviona, mihin lokeroon sijoitut asukasryhmässäsi. Ryhmä määrittyy iän, sukupuolen, asuinkunnan ja asumismuodon mukaan. Palvelu antaa myös palautetta ja vinkkejä. Kyselyn täyttääkseen ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. http://tyomatkalaskuri.hsl.fi/tml/liikkujatyyppisi/ suomi
16
ko dikas
2/2015
Autoilun vähentäminen hyödyttää kaikkia. Rahaa ja usein aikaakin säästyy, ruuhkat helpottuvat, ilmanlaatu paranee ja kansanterveys kohenee. Pääkaupunkiseudulla on laskettu, että yksityisautoilua voitaisiin karsia erilaisin kannustimin 10–30 prosentilla. Kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta rohkaisee kokeilemaan vaihtoehtoja. − Sadan kilometrin mökkimatkalla auto puoltaa paikkaansa. Lyhyt kauppamatka taas taittuisi usein kätevämmin pyörällä tai kävellen, hän kiteyttää. Eri tilanteisiin ja ihmisille sopivatkin erilaiset kulkutavat. Olennaista on löytää itselle sopivin yhdistelmä.
Yhteiskäyttö oraalla
Rullaluistimet tai -lauta, potkulauta tai -kelkka, juoksu ja joskus suksetkin sopivat arkiliikkumiseen. Jos matka on pidempi, julkiset kulkuneuvot tulevat apuun. Autoton voi piipahtaa vuokraamossa tai käyttää taksia. Molemmat koituvat satunnaisesti käytettyinä omaa kulkupeliä halvemmiksi. Myös yhteiskäyttö- ja kimppakyytipalvelujen uskotaan vahvistavan asemiaan. Toistaiseksi ne ovat yleistyneet Suomessa varovasti, toisin kuin muun muassa Keski-Euroopassa. Tampereen teknillisen yliopiston Vernetutkimuskeskuksen tutkijatohtorin Kalle Vaismaan mukaan maailmalla molemmista yhteisautoilumuodoista on saatu hyviä kokemuksia. >
17
− Joissain suurkaupungeissa yhteiskäyttöautot, niin sanotut car sharing -autot saavat käyttää bussikaistoja. Se lisää niiden houkuttelevuutta, Vaismaa kertoo. Viinikainen on testannut omakohtaisesti yhteiskäyttöä Helsingissä ja yllättynyt myönteisesti. − Palvelu oli helppokäyttöinen, ja pääkaupungissa sille on riittävästi kysyntää. Tunnusteluja on tehty ainakin Lahdessa ja Tampereella, joten ilmiö varmasti leviää, hän uskoo. Kimppakyytejä voi jo löytää ympäri maata. Kurkata kannattaa ainakin aihepiirin Facebook-ryhmät sekä kimppa.net-, kyydit.net- ja greenriders.fi-sivustot. Uusin tulokas on Tziip-mobiilisovellus. Mielenkiintoinen kokeilu on myös kahdessa Lumo-kotikohteessa keväällä käynnistetty
18
ko dikas
2/2015
yhteiskäyttöautopilotti. Siinä asukkailla on mahdollisuus vuokrata käyttöönsä henkilö auto, jota säilytetään taloyhtiön yhteisellä parkkipaikalla. Autoa ei tarvitse omistaa, vaikka sitä joskus tarvitsisikin. Autoa vuokraava 24Rent vastaa myös auton vakuutuksista, huolloista ja renkaanvaihdoista.
Taittopyörä kainaloon
Joukkoliikenteen suurkuluttajaksi tunnus tautuva Viinikainen asuu Helsingissä eikä omista autoa. Vaismaa autoilee yleensä työmatkansa Pälkäneeltä Tampereen Hervantaan, mutta erityisesti pyöräily on lähellä hänen sydäntään. − Hankintalistalla on taittopyörä, jollaisia meillä on töissä kaksi. Tosi kätevä peli, hän kehuu.
Reittioppaat tutuiksi KÄTEVÄ SÄHKÖINEN REITTIOPAS löytyy jo useimmista Suomen kaupungeista, joissa toimii joukkoliikenne. Helpoiten oppaisiin pääsee syöttämällä netin hakukoneeseen kaupungin nimen ja sanan ”reittiopas”. Valtaosa kattaa sekä kaupunki- että seutuliikenteen. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä palvelu sisältää myös pyörä- ja kävelyreittihaun aika-arvioineen.
Kuljemme paikasta paikkaan joka päivä keskimäärin 42 kilometriä. Bussilla 40 kilometrin työmatka vaihtoineen veisi Vaismaalta liian kauan. Jos mukaan nappaa kokoon taittuvan pyörän, osan matkasta voi näppärästi polkea. Mielekkäin kulkutapa voikin löytyä liikkumismuotoja yhdistelemällä. − Tunnen autoilun ystäviä, jotka pakkaavat pyörän takakonttiin. Auton voi silloin jättää ruuhkien ulkopuolelle, ja rahaa säästyy. Työmatkaan saa samalla ujutettua liikuntaa raittiissa ilmassa, Vaismaa vinkkaa. Myös Viinikainen nostaa terveysvaikutukset kannustinlistan kärkeen. Ekologisuus riittää vain pienelle osalle ihmisistä syyksi vaihtaa auto lihasvoimaan. − Pyöräily ja kävely ovat terveysliikuntaa parhaimmillaan. Samalla hyötyvät lompakko ja ympäristö, Viinikainen tiivistää.
ero on melkoinen, Viinikainen toteaa. Arkivalinnoissa ratkaisevat ensisijaisesti nopeus, vaivattomuus ja raha. Vaismaa tietää sekä tutkimusten perusteella että omasta kokemuksesta, miksi Hollanti ja Tanska ovat pyöräilyn suurvaltoja: − Niissä pyörä on liikennesuunnittelun ansiosta helpoin ja nopein tapa liikkua. Suomessa esimerkiksi Oulu ja vuoden pyöräilykunnaksi hiljattain valittu Lappeenranta haluavat seurata samaa polkua. Jälkimmäisessä huristellaan polkupyörällä liki kolmannes alle 20 kilometrin matkoista. Rahaa säästyy pitkä penni, jos auton vaihtaa osittainkin lihasvoimaan. − Helposti puhutaan tuhansista euroista vuodessa, Vaismaa laskee. Niin – miksipä ei?
Huimat terveyshyödyt
Vaismaa siteeraa kööpenhaminalaista tutkimusta, jonka mukaan jo puolen tunnin päivittäinen pyöräily edistää terveyttä merkittävästi. Säännöllisesti töihin polkevien ryhmässä 30–60-vuotiaiden riski sairastua verisuonitauteihin, aivohalvaukseen, syöpiin ja diabetekseen alentui peräti 40 prosentilla. − Kuoleman riski pieneni tutkimuksessa saman verran. Kaikki fyysisen liikkumisen muodot ovat kuin rahaa pankkiin laittaisi, hän summaa. Suomessa työmatka kuitenkin ylittää useimmiten vartin, ja maasto voi olla mäkistä. Valtio on tästä syystä lanseerannut kampanjan, jolla ihmisiä houkutellaan sähköavusteisten polkupyörien selkään. Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa niistä on tullut suuri hitti. − Akku tekee polkemisesta kevyempää ja auttaa ylämäissä. Moni haluaa päästä hikoilematta töihin, ja sähköavusteisella pyörällä se onnistuu, Viinikainen kehaisee.
Helppoutta sähköstä
Sähköavusteisessa pyörässä on irrotettava akku, jonka voi ladata kotona tai työpaikalla. Taittopyöriäkin saa jo sähköavusteisina. Mallit ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin. Sadan kilometrin sähköavusteisen ajon lasketaan kuluttavan virtaa kutakuinkin saman verran kuin pesukoneellisen pyörittämisen. − Jos mietitään, mitä auton tankkaus maksaa,
Pelkkää plussaa AUTOILUN VÄHENTÄMINEN hyödyttää kaikkia. Kas näin: • Päästöt pienenevät ja ilmanlaatu paranee. • Ruuhkia on vähemmän ja parkkitilaa enemmän. • Rahaa säästyy omasta ja yhteiskunnan pussista. • Kunto ja terveys kohenevat, kun liikutaan lihasvoimin. • Aikaa vapautuu, jos matkan voi hyödyntää työskentelyyn, harrastukseen tai nokosiin. • Lähiympäristö tulee tutuksi uudella tavalla. • Luonnonvarojen kulutus pienenee. • Onnettomuudet vähenevät. • Kimppaliikkumisessa yhteisöllisyys lisääntyy. Lähteet: Tytti Viinikainen, Kalle Vaismaa, HSL ja Motiva
19
KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VAT Mirva Kakko/Otavamedia
KOTI PUKEUTUU JUHLAAN Taidemaalari Alina Sinivaaran ja runoilija Olli Sinivaaran värikäs koti koristellaan tekstiileillä ja kukkasilla kepeäksi kesän juhlia varten. >
20
ko dikas
2/2015
KOTI kerrostalossa Helsingissä ASUKKAAT Vanhemmat Alina ja Olli, lapset Väinö ja Elma TYYLI Iloista kotia värittää äidin tekemä taide ERITYISTÄ Värikkäät maalaukset ja yksityiskohdat
Ison levitettävän ruokapöydän päällä on maalauksellinen Narsissipöytäliina, Pentik. Liinan sävyihin sopiviksi valitut vaaleanpunaiset astiat ja kristallilasit tuovat juhlavuutta. Laskutilan lisäämiseksi kodin viherkasvit voi kerätä juhlien ajaksi yhteen paikkaan rykelmäksi ja täydentää asetelmaa muilla vihreillä tavaroilla. Puulaatikko, taulu, korikassi, lasimaljakko ja tekoheinät, Mosa Interiors.
21
ETELÄ-HERMANNISSA Helsingissä sijaitseva Sinivaarojen koti, jossa on asuttu kohta kaksi vuotta, on aikaisemmin ollut väritykseltään maltillisempi. – Koska olen työhuoneella maalatessani niin paljon värien kanssa tekemisissä, olen pitänyt kotiamme monta vuotta aika vaalean neutraalin värisenä. Värit hiipivät kuitenkin vuosien varrella sisään. Sisustuksen palaset naksahtavat näköjään paikoilleen vasta värien myötä. Koska pidämme väreistä, koti tuntuu nyt meistä kodikkaammalle kuin ennen, Alina kertoo. – Nykyisessä asunnossamme on ihanaa, että keittiö on suorassa yhteydessä olohuoneeseen ja lapset pääsevät juoksentelemaan kodin ympäri vapaasti. >
22
ko dikas
2/2015
Olohuoneen valloittava Alinan iso maalaus on nimeltään Kädet kuin kyyhkyset. Kirjavia verhoilukankaita, kuviollisia tekstiilejä ja taulujen värityksiä on usein vaikea sovittaa yhteen, tässä kodissa se on onnistunut hyvin. Kynttilänjalka, lentokone ja vati, Mosa Interiors.
23
Jos kodissa on tiedossa juhlat viikonloppuna, parhaan juhlatunnelman saa, kun herää aamulla puhtaista ja kauniista lakanoista, niihin kannattaa satsata. Makuu huoneeseen väriä tuo Alinan suuri maalaus Säihkenäyttämö. Ödesträd-vuodevaatteet, Ikea. Costa-tyynyt, Hortensia-tyyny, Emmi-tikkipeite ja Diva-lasi purkit, Pentik. Raidalliset Åkervallmo-tyynynpäälliset, Ikea, hauska pallo mainen tyyny on itse tehty Marimekon kankaista. Norsutyynyn on ommellut 90-vuotias isoisoäiti ja pöllötyyny on lahja mummulta. Nukenvaunut ovat olleet jo Alinalla lapsena. Pinnasängystä muutettava Leander-lastensänky on palvellut molemmat lapset vastasyntyneestä asti. Bedit’n kätevä pinkki päiväpeitto avautuu vetoketjulla. Kirjahylly on vanhaa Lundiaa, täydennetty lisäovilla ja valkolakattu itse.
Vaikka taiteilijaperheessä ollaankin, koti ei ole boheemi. Arkena ollaan järjestelmällisiä, rutiininomaisia ja selkeitä. Koti pidetään siistinä jo lastenkin takia, jotta arkiset rutiinit olisivat mahdollisimman sujuvia. Koska kummankin arkea rytmittävät opetustyöt ja vapaat taiteilijantyöt, viikonloppuisin keskitytään viettämään aikaa lasten ja lasten harrastusten parissa. Kotona oleilu on tärkeää. – Perheen yhteinen kiva hetki on rauhallinen venyttelytuokio olohuoneen lattialla, Olli kertoo.
Koti kesäiseksi
Koti muutetaan vuodenaikojen mukaan värityksellä ja pienillä asioilla vuodenaikaan sopivaksi ja ajankohtaiseksi. – Parveke on meille puolet vuodesta yksi ylimääräinen huone. Ollin pyörähuolto, minun vaatimattomat kukkaistutukseni ja lasten
24
ko dikas
2/2015
riipputuoli tuovat iloa ja palan luontoa muuten urbaaniin asuntoomme. Syömme lasten kanssa aamu- ja iltapalaa kesäisin parvekkeella. – Järjestän aika usein juhlia. Lasten synttäreitä vietetään eri kokoonpanoilla ja isovanhempia ja sisaruksia perheineen kutsutaan nyyttäreille ison pöytämme ääreen. Ystäviä tulee nähtyä nykyään liian harvoin. Siksi järjestän kerran, pari vuodessa lastenvaatteiden kierrätyskutsuja kuohuviinin ja pikkupurtavan kera. Lisäksi vappuna kutsun vapaamuotoisesti eri-ikäisiä naapureita ja tuttuja sen mukaan miten huvittaa. Kesää kohti värejä vaalennetaan ja heleytetään, runsaimmillaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Herkullisimpia värejä kesäjuhliin ovat punaisen ja keltaisen eri sävyt, vihreät sävyt tuovat mukaan elämäniloa ja lupausta tulevasta kesästä. Vaaleat ohuesta kankaasta tehdyt verhot tuovat valon koko kotiin. Juhlaan kuin juhlaan Alina pukee ison levitettävän ruokapöydän juhla-asuun värikkäällä pöytäliinalla. Sillä saa näyttävää ja juhlavaa ilmettä. Pöytäliinaan sopivilla servieteillä tai pikkuliinoilla voi tuoda lisäväriä. Kesäjuhliin sopivat hyvin kauniit kukkakuosit sekä modernit painetut kankaat että perityt käsin kirjotut pöytäliinat, joita ei muuten arkisin raaskisi käyttää. Laatikoista kaivellaan esille ne rakkaimmat perityt pöytähopeat, niille on kaikissa juhlissa oma erityinen tunnearvonsa. Jakkaroilla ja muista huoneista tuoduilla tuoleilla saa lisäistumapaikkoja pöydän äärelle – eriparisuus ei haittaa! Vieraat kokevat olonsa vain tervetulleeksi, kun heille on paikka pöydässä. – Jos kodissa on jokin huone rempallaan, kesäjuhlien lähestyessä on oikea aika laittaa se kuntoon. Meillä keväinen sisustuskärpäsen purema sai aikaan Elman huoneen tapetin vaihdon. Uusi suloinen tapetti on Pip Studion Early Bird Seinäruususta. – Käy myös kaappeja läpi, siivoa ja järjestä, raivaa tilaa. Kun pääset turhasta tavarasta eroon, koti tuntuu isommalle ja avarammalle, Alina vinkkaa.
Kesää kohti värejä vaalennetaan ja heleytetään, runsaimmillaan annetaan kaikkien kukkien kukkia.
25
3 X U US I U N E L M A KOT I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT VVO ja Kuvatoimisto Kuvio Oy
1
Vehreyttä ydinkeskustan tuntumassa Halutulle asuinalueelle Helsingin Alppilaan valmistuu syksyllä 59 peruskorjattua kotia. Kotkankatu 9
Vuonna 1957 toimistotaloksi rakennettuun Kotkankatu 9:ään valmistuu 59 uutta, modernia kotia. Vanhojen julkisivurakenteiden ansiosta talossa on mm. isoja ja korkeita ikkunapintoja ja upeat, leveät ikkunapenkit. Autopaikkoja talossa ei ole, mutta erinomaisten raitiovaunu- ja bussiyhteyksien ansioista matka mihin tahansa pääkaupunkiseudulle taittuu helposti. Pasilan juna-asema on kävelymatkan päässä. Kodeissa on tasokas varustelu: tyylikkäät harmaat laminaattilattiat, vaaleat keittiönkaapistot ja rosteriset kodinkoneet. Kylpyhuoneissa on käytetty harmaata ja valkoista laattaa. Osassa asuntoja on parveke tai terassipiha. Lue lisää ja jätä hakemus: www.lumo.fi/kotkankatu9
Asunnot • 1h+kt (osassa parveke), 27–46 m² , 888–1 086 €/kk • 2h+kt (osassa parveke), 44–67,5 m², 992–1 339 €/kk • 2h+kt+s+ lasitettu terassi, 75,5 ja 119,5 m², 1 920–2 444 €/kk • 3h+kt+p, 61–75,5 m², 1 315–1 480 €/kk • 4h+kt+p, 81 m², 1 551–1 566 €/kk
26
ko dikas
2/2015
KENELLE Kaikille vehreää ja tunnelmallista asuinaluetta arvostaville. PALVELUT Lähikauppa on aivan vieressä ja myös lukio, koulut ja päiväkodit lähellä. Ympäristössä on useita ravintoloita ja Kallion suunnassa pieniä putiikkeja. Kaikki Helsingin palvelut ovat hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. KOSKA Asuntoihin pääsee muuttamaan syyskuun alussa.
Asunnot • 1h+kt (osassa parveke), 38,5–41 m² • 2h+kt (osassa parveke) , 49–60 m² • 3h+k+s+terassi, 73–75,5 m² • 3h+kt+p, 77 m² Vuokrahinnat vahvistamatta lehden painoon mennessä.
2
Vanhan ajan tunnelmaa Muuta moderniin kotiin perinteikkääseen Helsingin Töölöön. Messeniuksenkatu 1 B
Viehättävässä Taka-Töölössä sijaitseva Messeniuksenkatu 1 B on rakennettu jo 1940. Peruskorjauksen myötä taloon valmistuu 25 kotia ja yksi liiketila. Alueella on runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan ja urheiluun muun muassa Eläintarhan liikuntapuistossa, Töölön Kisahallissa, Uimastadionilla ja Soutustadionilla. Taka-Töölö tunnetaan myös vehreistä puistoalueista, eikä merenrantakaan ole kaukana. Töölössä on viehättäviä kahviloita ja ravintoloita sekä kivijalkamyymälöitä, mutta myös kaikki ydinkeskustan palvelut ovat kävely- tai raitiovaunumatkan päässä. Autopaikkoja talossa ei ole. Asuntojen värimaailma on vaalea, lattiat ovat tammensävyistä laminaattia. Keittiöissä on jääpakastinkaappi, astianpesukone, keraaminen keittotaso ja kalusteuuni. Osassa asuntoja on parveke tai lasitettu terassi. Lue lisää ja jätä hakemus: www.lumo.fi/messeniuksenkatu1b
KENELLE Kaikille, jotka arvostavat vanhan ajan tunnelmaa henkivää taloa perinteikkäällä Taka-Töölön alueella. PALVELUT Aivan talon vieressä sijaitsee apteekki ja ruokakauppa, ja kaikki ydinkeskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä. Kulkuyhteydet ympäri kaupunkia raitio- tai bussilinjoilla ovat loistavat. Lisäksi läheistä Mannerheimintietä pitkin kulkevat bussit Espoon, Vantaan, Kauniaisten sekä Kirkkonummen suuntiin. KOSKA Peruskorjaus valmistuu marraskuussa 2015.
27
Asunnot
• 2h+kt, 44–52 m2, 861–911 €/kk • 2h+kt+s, 51,5–59 m2, 954–1033 €/kk • 3h+k+s, 69,5–81 m2, 1 182–1 294 €/kk • 4h+k/kt+s, 95–98,5 m2 , 1 512–1 550 €/kk
3
Lumoa Lappeenrantaan Syksyllä valmistuu 28 uutta kotia aivan Lappeenrannan sydämeen, keskustan Citykortteliin. Koulukatu 13
City-kortteliin nousevan kuusikerroksisen talon neljään ylimpään kerrokseen tulevat kodit ovat yksilöllisiä kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Kaikissa on joko ranskalainen tai lasitettu parveke. Seinäpintojen vaaleita ja harmaita sävyjä vasten on helppo sisustaa itselleen mieluinen, omannäköinen koti. Noin puolessa asunnoista on myös oma sauna. Asuinkerrosten alapuolella on kaksi kerrosta liiketiloja sekä autohallit, joista pääsee hissillä asuinkerroksiin. Koulukatu 13:ssa pärjää myös ilman autoa: kävelyetäisyydellä on paljon liikkeitä, ja ulkoilemaan voi lähteä vaikka Satamatorille ja linnoitukseen. Lue lisää ja jätä hakemus: www.lumo.fi/koulukatu13
28
ko dikas
2/2015
KENELLE Asunnot sopivat kaikille, jotka haluavat asua palveluiden äärellä kaupungin keskustassa, niin sinkuille, pariskunnille kuin perheillekin. PALVELUT Kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä, niin keskustan kaupat ja ravintolat kuin koulutkin. Lähimpään päiväkotiin on matkaa vain 200 metriä. Kilometrin säteeltä löytyy myös uimahalli ja urheilutalo. KOSKA Koulukatu 13:n kodit valmistuvat lokakuussa 2015.
ASU K AS E D U T //
KUVA SHUTTERSTOCK
Yli kolme vuotta Lumo- tai VVO-kodissa asuneet saavat sisäisen kodinvaihdon yhteydessä muuttolaatikot maksutta käyttöönsä viikoksi. Ohjeet edun hyödyntämiseen saa omasta VVO-kotikeskuksesta. Lisäksi kaikki Lumo- ja VVO-kotiin muuttavat saavat 30 % alennuksen Lainalaatikon muuttovälineistä, www.lainalaatikko.fi.
Särkänniemeen! Kaikki Lumo- ja VVO-kotien asukkaat ovat tervetulleita viettämään koko perheen vauhdikasta huvipuistopäivää 29.8. Särkänniemen Elämyspuistoon. Hurvittele pää pyörälle ja nauti huvipuistotunnelmasta! Portit avataan kello 9.30 ja laitteet käynnistyvät kello 10. Voit vierailla myös akvaariossa, Koiramäellä tai Näsinneulassa. • Huvipuisto on asukkaidemme käytössä klo 10–13. • Huvipuistopäivä on maksuton. • Lippuja voi varata korkeintaan 4 kpl/perhe. Paikkoja on tarjolla rajoitettu määrä. • Lisätiedot osoitteessa www.vvo.fi/huvipuistopäivä, ilmoittautumiset alkaen 3.8.
Kesämatka kulkee kylpylään Muutama päivä kylpylässä rentouttaa mukavasti ja tuo lomaan pientä luksusta. Kaipailetko rauhallisiin maisemiin esimerkiksi Vuokattiin, vai yhdistätkö kylpyläloman vaikka Särkänniemen-retkeen Tampereelle? Tai haluatko nauttia Lapin kesästä ja yöttömästä yöstä? Holiday Clubilla on yhteensä noin 1 700 loma-asuntoa eri puolilla Suomea. Osa sijaitsee kylpylöiden yhteydessä. Kylpylähotelleissa majoitus onnistuu joko kahden hengen huoneessa tai tilavassa perhehuoneessa. Majoitushintaan sisältyy herkulli-
nen aamiainen sekä kylpylän ja hotellin oman kuntosalin vapaa käyttö. Loma-asuntomajoitukseen, esimerkiksi mökkilomaan, sisältyy puolestaan vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous. Lemmikin voi ottaa mukaansa pientä lisämaksua vastaan. Lumo- ja VVO-kotien asukkaat saavat 15–20 % alennusta majoitushinnoista, kun majoitusvarauksen tekee ja maksaa Holiday Clubin verkkokaupassa osoitteessa www. holidayclub.fi. Alennuskoodi Lumo-kotien asukkaille on LUMO ja VVO-kotien asukkaille VVO.
KUVA SÄRKÄNNIEMEN ELÄMYSPUISTO
Rentoudu LUMO- ja VVO-kotien asukkaiden alennuksella kylpylähotellissa tai Holiday Clubin loma-asunnossa.
Etuja Lumo- ja VVO-kotien asukkaille täältä: Gigantti
Budget
www.gigantti.fi/vvo
Otavamedia
www.budget.fi
Holiday Club
City Car club
www.holidayclub.fi
www.otavamedia.fi/ vvo
www.citycarclub.fi
Eurokangas
www.eurokangas.fi/ myymalat
Lainalaatikko
Grr8tSports
www.grr8tsports. com
www.lainalaatikko.fi
Monella
www.monella.fi/ kotisiivous/hinnasto_lumo
Avis
Viking Line
www.vikingline.fi/ edut/vvo
www.avis.fi
Map-Service
www.mapservice.fi
29
Osallistu kilpailuun ja voita näppärä kolmen kupin pressopannu, arvoltaan noin 35 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 3.8. 2015 mennessä joko sähköpostitse kodikas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/kodikaslehti. Viime lehden ristikon voittaja oli Jani Vasarainen Turusta. Onneksi olkoon!
30
ko dikas
2/2015
Viime lehden ristikon ratkaisu:
W W W. SA NA R I S. F I
L A ATI N U T Erkki Vuokila & U L KOA S U Heli Kärkkäinen & VA L O K U VA Shutterstock
R I ST I K KO 2 /20 1 5
Y H D E SSÄ E N E M M Ä N // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT Koulukatu 1:n asukkaat ja VVO
Koulukatu 1:n asukkaat ovat aktiivisia ja viihtyvät yhdessä. Kuvissa bingoemäntä Leena sekä talon oma lauluyhtye Four Hats.
Hyvä Lappeenranta ja seniorit! VUODEN TALOKSI on valittu lappeenrantalainen senioritalo osoitteessa Koulukatu 1. Kiitosta sai erityisesti talon aktiivinen asukastoiminta ja yhteisten tapahtumien suuri määrä. Talon kerhohuoneella ja pihalla kokoonnutaan tuon tuostakin juhlimaan ja pitämään hauskaa – ja joskus lähdetään isolla joukolla retkelle kauemmaksikin. Talotoimikunnan puheenjohtaja Marja-Liisa Koskinen laskee, että yhdessä on vietetty ainakin laskiaista, ystävänpäivää, vappua, kesän päättäjäisiä, itsenäisyyspäivää ja pikkujouluja. Lisäksi on järjestetty bingoa ja laulettu yhteislauluja. Viime kesänä tempaistiin kunnolla: talon väki lähti yhteisellä bussilla päiväksi retkelle Lemille. Vaikka asukkaiden keski-ikä on reilusti yli 70 vuotta, se ei tahtia haitannut. – Rollaattorit vaan autoon ja menoksi, Koskinen nauraa. Talon juhlissa on esiintynyt myös neljän talossa asuvan naisen lauluyhtye Four Hats. Esimerkiksi ystävänpäivän juhlassa nämä leidit kajauttivat sekä kaihoisia että reippaampia säveliä muiden iloksi
ja riemuksi. Koskisen mukaan yhtyeen bravuuri on Kotkan ruusu, mutta ohjelmistossa on myös muita klassikkoja ja sota-ajan säveliä. Pikkujoulut talossa vietetään pitkän kaavan kautta. Tarjolla on täydellinen jouluateria kinkkuineen ja laatikoineen. Pienessä kerhohuoneessa on jo hiukan ahdasta, kun yli 20 vierasta nauttii juhlasta – melkoinen saavutus senioritalolta, jossa on vain 31 asuntoa. Eikä joulun juhlita pelkkiin pikkujouluihin rajoitu. Kiivastahtisen joulukuun aikana ehdittiin myös viettää itsenäisyyspäivää juhlallisissa tunnelmissa, Suomen lipulla koristellun täytekakun äärellä, sekä järjestää yhteislauluilta kauneimpien joululaulujen merkeissä. – Talotoimikunta on pannut parastaan, jotta kaikki viihtyisivät. Iloksemme olemme todenneet, että kyllä viihtyvät! Juhlimisen ohella asukkaat kokoontuvat joka keskiviikko kahvikupin ääreen rupattelemaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Mukaan otetaan
jumppakepit, ja yksi asukkaista vetää senioreille keppijumpan. Periaate yhteiselle tekemiselle on kaunis: talossa halutaan huomioida kaikki asukkaat ja tarjota viihtyvyyttä, hyvää oloa ja yhdessä tekemisen tunnetta. Siinä on selvästi onnistuttu. Vuoden talon valitsee vuosittain Lumon ja VVO:n asukashallitus. Voitostaan Vuoden talo kuittaa 1 000 euron palkintorahan.
Palkintoshekin kävivät noutamassa Koulukatu 1:n talotoimikunnan puheenjohtaja Marja-Liisa Koskinen ja isännöitsijä Desiree Heschung- Niskanen.
KOTI Vuoden talo, Koulukatu 1, Lappeenranta. RAKENNETTU Valmistunut 2003 ASUKKAAT Iloisia, energisiä ja aktiivisia seniorikansalaisia ERITYISTÄ Talossa hyvä henki, toisista välitetään ja yhdessä vietetään juhlaa ja piristetään arkea.
31
M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Susanna Haanpää & K U VAT Paula Kukkonen/Otavamedia
Maukkaita kasviksia pursuava ryytimaa tuottaa iloa ja sitä on helppo hoitaa, tietävät Norkkokujan asukkaat.
HERKKUJA OMALTA PIHALTA
HELSINGIN VIIKISSÄ, Norkkokuja 3:ssa ja 4:ssä odotetaan kevään pihatalkoille otollista hetkeä. – Silloin laitetaan piha kuntoon ja käännetään sekä kalkitaan viljelylaatikoiden multa odottamaan hyötykasvien istutusta, kertoo Jarmo Ahveninen. Hän on yksi talon aktiivisista pihaviljelijöistä. Lähes viiden neliömetrin kokoisissa viljelylaatikoissa kasvaa maukasta lähiruokaa kesä toisensa jälkeen. Ahveninen intoutui uusimaan viljelylaatikot muutama vuosi sitten. – Vanhat olivat tulleet jo tiensä päähän. Ei siinä tarvittu kuin määrämittaan sahattua lautaa ja naulapyssy. Noin neljässä tunnissa pihaan saatiin seitsemän uutta laatikkoa, Ahveninen selittää. Myös naapuritalossa, Norkkokuja 4:ssä, on samanlaiset laatikot, ja kaikki pihaviljelystä innostuneet asukkaat ovat saaneet käyttöön omansa. Yksi viljelylaatikoista on yhteinen. Siinä kasvatetaan yrttejä kenen tahansa asukkaan käyttöön.
32
ko dikas
2/2015
– Suurin osa yhteisen laatikon yrteistä on monivuotisia, kertoo viljelyporukan puuhanainen Viivi Koljonen. Parhaiten laatikossa ovat menestyneet saksankirveli ja timjami. Myös salvia, ruohosipuli, tilli, persilja ja korianteri ovat viihtyneet mukavasti.
Hyvä paikka viljellä
– Täällä rakennukset on sijoiteltu niin, että pihat ja parvekkeet ovat etelään. Pohjoispuolella korkeat talot suojaavat kylmältä. Näin syntyy sopiva mikroilmasto kasvattaa monenlaista, kertoo Jukka Varpukari. Pihalla viljely on muutenkin tehty vaivattomaksi. – Taloyhtiö järjesti pumppukaivon ihan viljelylaatikoiden viereen, joten kastelu on helppoa, Jarmo Ahveninen kehuu. Varpukari viljelee runsaasti myös maan tasalla olevalla parvekkeellaan ja pienellä pihallaan, jossa rehottaa jo alkukeväästä muhkeita tomaatintaimia
Jutunteon aikaan Norkkokujan innokkaat puutarhurit odottivat sormet syyhyten pääsevänsä aloittamaan viljelyn pihalle rakennetuissa laatikoissa. Ensimmäinen työ keväällä on kääntää ja kalkita viljelylaatikoiden multa. (kuva kesk. alh.) Jarmo Ahveninen ja Viivi Koljonen iloitsevat myös siitä, että viljelylaatikoiden vieressä on yhteiset kompostit puutarhajätettä varten sekä pumppukaivo, jonka ansiosta kastelu sujuu näppärästi. Taimikasvatus aloitetaan kodeissa varhain keväällä. Jukka Varpukari (alla) pistää ensimmäiset siemenet multaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Apuna kasvatuksessa on kunnon kasvilamppu. Kevään kuluessa taimet siirtyvät ulos. Viivi Koljonen (viereinen sivu, ylh. kesk.) rakastaa tomaatteja, joita hän kasvattaa parvekkeellaan. Viljelylaatikossa viihtyvät kesäkurpitsa, lehtikaali ja mangoldi.
Satoa yhteisestä laatikosta Norkkokujan kotipuutarhurien vinkit: • Yhteinen viljelylaatikko lisää viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. • Isännöitsijän kanssa kannattaa sopia viljelylaatikon tekemisestä. • Kahden laudan korkuiseen laatikkoon mahtuu noin 20 senttimetrin kerros multaa, mikä riittää esimerkiksi yrttien tai salaattien kasvatukseen. • Helpoimmalla pääsee, jos ainakin osa kasveista on monivuotisia. • Sopikaa yhteisten istutusten kastelu vuoroista.
monta lajia, samoin kaalit, retiisit ja jopa mansikantaimet ovat hyvässä kasvuvauhdissa jo maaliskuussa. – Siemenestä kasvattaminen pitää aloittaa jo vuoden alussa ja avuksi tarvitaan voimakas kasvilamppu, Varpukari selittää.
Iloa ja hyötyä
Viivi Koljonen kokeilee viljelylaatikossaan vuosittain jotain uutta, mutta suosikit istutetaan joka kesä. – Kesäkurpitsasta saadaan yleensä iso sato. Myös mangoldi ja lehtikaali ovat menestyneet laatikossa upeasti. Porkkana ei näin matalassa mullassa pärjää ja fenkolit jäivät kymmensenttisiksi heiniksi. Parvekkeellaan Koljonen viljelee tomaatteja. – Ne maistuvat aivan toiselta kuin kaupasta ostetut. On ilo kasvattaa, ja tietää, mistä ruoka tulee! Jarmo Ahveninen on samaa mieltä. – Tuntuu palkitsevalta saada puhtaita kasviksia omalle lautaselle vain minuutin päästä kotiovelta.
33
E K AT & Y K KÖS E T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT Mimosa Jallow
Suomen uintijoukkueen ilopilleriksi tituleerattu Mimosa Jallow on yksi VVO:n Virkeä-ohjelman sponsoroimia urheilijoita. Lahjakas uintilupaus on äskettäin muuttanut ensimmäiseen omaan kotiinsa Jyväskylän Kortepohjaan, lähelle uimahallia.
ikka! a p s ö ykk
VESI ON TOINEN KOTI
VIRKEÄ on VVO:n ja tulevaisuuden urheilulupausten välinen yhteistyöohjelma, joka tukee rahallisesti nuoria lahjakkuuksia heidän matkallaan kohti menestystä.
34
ko dikas
2/2015
Ykköspaikka kotona? Oma sänky. Siihen on hyvä heit täytyä rentoutumaan treenien jälkeen. Kodin tärkein esine? Palkintokaappi. Siellä ovat tär keimmät mitalini ja esimerkiksi pokaali ja diplomi, jotka sain, kun minut valittiin Jyväskylän vuoden nuoreksi urheilijaksi 2015. Ykköstapa rentoutua? Tärkein edellytys rentoutumiselle on, että on vatsa täynnä. Muuten vain otan rauhallisesti ja pidän puhelimella yhteyttä kavereihin. Parasta kilpauinnissa? Kilpaileminen, se on minulle tärkeää. Ja vesi. Vesi on element tinä kuin toinen kotini. Lempimatkasi altaassa? Selkäuinnin 50 ja 100 metriä. Parhaat uintisaavutuksesi? Ensimmäiset uimani Suomen ennätykset tuntuivat upeilta, samoin kuudes sija naisten seka viestissä MM-kisoissa 2014. Ykköstavoite urheilussa? Rion olympiauinnit vuonna 2016. Välitavoite on 2015 MM-kisat. Esikuvasi uimarina? Ei ehkä esikuva, mutta seuraan japanilaisen Irie Ryōsuken uintia. Hänen selkäuintinsa on taitavaa ja kaunista katsottavaa.
>
KUKA? Kilpauimari Mimosa Jellow KOTI? 31-neliöinen yksiö Jyväskylän Kortepohjassa TÄRKEÄÄ? Kehittyminen uimarina ERITYISTÄ? Vesi on toinen koti, kilpaileminen toinen luonto
Paras palkintosi? Muistan lapsena voittaneeni kisoissa taikurilelun, josta pidin kovasti. Käytössä on yhä myös 2013 voittamani radio. Palkintoja tärkeämpiä ovat ajat ja sijoitukset arvokisoissa. Ykköstukijasi? Valmentajani Marko Malvela. Marko ei puske liikaa eteenpäin, vaan sopivasti.
U U N I STA U LOS // K U VA Ari Heinonen/Otavamedia
Skonssit maistuvat viikonlopun aamupalalla. Nauti skonssit sellaisenaan vaikka sitruunateen kanssa, tai sipaise niille aavistus tuorejuustoa. Maistuvat myös mascarpone-juuston ja hillon kera!
Luksusta aamuun (skonssit) 4,5 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 50 g voita 1 dl maitoa 1 dl kermaa
1
Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi sekaan voi. Lisää kermamaito taikinaan sekoittaen. Varo vaivaamasta taikinaa, sillä liika sekoittaminen tekee skonsseista sitkeitä. 2
Taputtele taikina jauhotetuin käsin kahden sentin paksuiseksi levyksi. Ota levystä juomalasilla skonsseja. Sipaise skonssit maidolla tai kermalla, ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta. 3
Paista 250-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia. Tarjoa mureat skonssit vastapaistettuina.
35
LU K I JA K I L PA I LU //
VV0-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki HÄMEENLINNA Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä JÄRVENPÄÄ Myllytie 1 A, 04410 Järvenpää KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio
VOITA HAGLÖFSIN KÄYTÄNNÖLLINEN JA URHEILULLINEN REPPU !
Mikä on tämän lehden paras juttu? VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin vakuutuksia käsittelevä Mielenrauhaa satasella. Lukijakilpailussa arpa suosi Ossi Eskelistä Vantaalta. Paljon onnea! MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimmetehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota meihin rohkeasti yhteyttä.
LAHTI Aleksanterinkatu 7, 15110 Lahti LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku VVO-kotikeskukset ovat avoinna ma–pe klo 8.30–15.30. Katso poikkeusaukioloajat netistä, vvo.fi.
VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN Haglöfsin reppu, arvo noin 75 euroa. Lähetä vastauksesi 3.8.2015 mennessä joko sähköpostitse: kodikas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.
Voit osallistua myös netissä: www.vvo.fi/kodikaslehti VVO-konserni vuokraa ja rakennuttaa asuntoja. Yhtiö omistaa noin 40 000 asuntoa, joista VVO-koteja on yli 14 000 ja Lumo-koteja on noin 27 000. Paikalliset VVO-kotikeskukset palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa ympäri Suomen.
VVO:n asiakaspalvelukeskus AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@vvo.fi WWW-SIVUT www.vvo.fi