Kodikas 2/2019

LUMO-KOTIEN ASUMISEN LEHTI

Pienen perheen kompakti koti

Vastuullisuus on ykkösenä Lumo-kotien kehitystyössä

Mutkatonta yhteiseloa kimppakämpässä

2 2019

VA L M I I N A U U T E E N // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VA Roope Permanto

2

ko dikas

2/2019

Säästä tärkein Turhan rojun kerääntyminen nurkkiin on monelle tuttua. Olisiko nyt aika luopua turhasta, säästää tarkoin rakkaimmat asiat ja pitää ne hyvin esillä? Vaikka vanhemmilta perityt korut, lasten kanssa perheen ensimmäiseltä lomamatkalta kerätyt kivet, ahdistukseen voimalauseita tarjoava kirja, lasten vauvakuvat ja tutut aamukahvikupit?

09_Kuvateksti

3

LUMO-KOTIEN ASUMISEN LEHTI

16

S I SÄ LTÖ 2 /20 1 9 Julkaisija/kustantaja Kojamo Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 Lumo.fi/mylumo Lumo.fi/verkkokauppa Lumo.fi/asuminen Lumo.fi/living Lumo.fi, Kojamo.fi Päätoimittaja Irene Kantor Toimituspäällikkö Marika Koskinen Toimitus Otavamedia OMA Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Ulkoasu Nora Kolari Kannen kuva Roope Permanto Paino PunaMusta, Joensuu Paperi UPM Prepersonal 100 g/m2 Painosmäärä 36 400 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) Seuraava numero ilmestyy 15.5.2020.

Palautteet, peruutukset ja osoitteen­muutokset kodikas@lumo.fi

28 02 valmiina

30 kodikas koti

06 just nyt

36 3 x kotikulmilla

09 5 vinkkiä

39 tuunaa taloudellisesti

10 uuden kodin lumo

40 tavoitteita ja tekoja

16 talojen tarinat

45 asukkaan apu

18 fiksu kuluttaja

46 lumolaiset

Raivaa tilaa rakkaimmille muistoille

Vaikuta Lumo-viestintään!

Kaikki kiertoon!

Sahon perheen kompakti kotipesä

Apinalinnan pihakeidas

Veden säästössä on järkeä

22 palveluksessasi LAITA LEHTI KIERTOON – KAVERILLE TAI PAPERIN­ KERÄYKSEEN.

ko dikas

2/2019

Helsingin Laajasalo, Turun Majakkaranta ja Lahti

Siivouspäivänä kannattaa avata ruokakaappi.

Ammattilaiset hyvän asumisen takana

Lähde mukaan Kohti joulua -konserttiin!

Ellinooran kotona logiikka ja sekamelska lyövät kättä

Porrassiivoojan matkassa

47 ristikko

24 kurkistus kotiin

48 meidän pihalla

28 Lumo-verkkokauppa

50 Sesongin parhaat

Kimppakämppä Otaniemessä

Verkkokaupan kautta uuteen

4

Sisustuksen konmaritus

Tupareissa Espoon Vermonniityssä

Kaamoksessa leikitään valoilla

PÄ Ä K I R J O I T US //

Puhtaus on puoli ruokaa SIIVOOJA PERTTI PELLIKKA huolehtii Espoon Kivenlahdenkadun Lumo-talon siisteydestä. ”Tärkeintä on, että luuttu heiluu ja rätti pysyy kädessä”, sanoo Pertti ja se on varmasti totta.

Puhtaushan on puoli ruokaa, kuten sanonta kuuluu: puhdas ja siisti koti saa arjen maistumaan juhlalta. Kivenlahdenkadulla sataakin talon siisteydestä huolehtivalle kiitosta, mikä tuntuu ilahduttavan tärkeän työn tekijää paljon. Pertin tapaat tässä Kodikkaassa ja tottakai töissä Kivenlahdenkadulta, kolmesti viikossa.

Haluamme, että asukkaamme viihtyvät ja talojemme yhteiset tilat ovat siistit.

Kuten Pertin saamat kiitokset mutta myös risut ja ruusut ovat tervetulleita – asiakkaan palaute on aina arvokasta. Lumo-talojen huolto ja ylläpito ovat meille tärkeä asia ja kuulemme mielellään palautetta työstämme. Palautteen perusteella kehitämme koko ajan toimintaamme, jotta kotona ja kotitalossa olisi viihtyisää ja kotoisaa.

Myös ylläpidon parissa uurastavista ammattilaisista kerromme tässä lehdessä. Meitä on täällä sinua varten kaikkineen noin 300 ammattilaista ja monin verroin vielä enem-

män, kun laskemme huollon ja ylläpidon kumppanimme mukaan. Annathan palautetta työstämme – ja lehdestämme – asukkaiden My Lumo -palvelussa.

Kiitos kuluneesta vuodesta, ja kuulumisiin jälleen ensi keväänä, jolloin lehtemme keskittyy arjen vaivattomuuteen sekä Lumo-kotiin, joka tuntuu omalta.

Mukavaa loppuvuotta!

Irene päätoimittaja

”

Lumo-talojen huolto ja ylläpito ovat meille tärkeä asia ja kuulemme mielellään palautetta työstämme.

”

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY

KUVA ANNI KOPONEN

15.5.2020.

5

J UST N Y T // KUVA SAMI HEISKANEN

7x

sanottua My Lumo -palvelusta My Lumo -sivusto vaikuttaa olevan hyvin selkeä ja toimiva. Myöskin vuokran maksu suoraan verkkopankkiin ohjaavasta sivusta on hyvä.

Kaikki toimi juuri niin kuin pitää, ei vaikeuksia. Hyvin selkeä ja helppokäyttöinen.

Mukava yllätys koko My Lumo -palvelu!

Vaikuta Lumo-viestintään LUMO HALUAA KUULLA asukkaidensa mielipiteen eri viestintäkanavista ja niiden toimivuudesta asiakasviestinnässä. Tilannekartoitus tehdään My Lumo -palvelun kautta lähetettävällä kyselyllä viikoilla 43–45, to 24.10.2019 alkaen.

Kerro meille, millä tapaa sinä mieluiten vastaanotat tietoa Lumo-asumisesta. Millä kielellä ja mitä kanavaa pitkin haluaisit kuulla asumiseesi liittyvistä ajankohtaisista asioista?

Mitkä teemat sinua kiinnostavat eniten: oman talon tapahtumat, Lumo-asukkaiden palvelut ja edut, Lumo-tiimitoiminta, asukas-

tarinat, ympäristöasiat, sisustusvinkit vai kenties jokin muu aihe? Kaikki risut, ruusut ja kehitysideat ovat lämpimästi tervetulleita!

Mikäli et ole vielä kirjautunut My Lumo -palvelun käyttäjäksi, se kannattaa tehdä viimeistään nyt osoitteessa lumo.fi/mylumo, niin ehdit mukaan vaikuttamaan Lumo-viestinnän tulevaisuuteen.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–10 minuuttia, ja kaikkien vastanneiden kesken järjestetään arvonta, jossa voi voittaa pientä piristystä syksyyn.

20 000

Lumo-kotien asukasta on jo ottanut My Lumo -palvelun käyttöönsä. My Lumo on asukkaan verkkopalvelu, jonka kautta voit hoitaa asumiseen ja vuokrasuhteeseen liittyvät asiat helposti sekä tutustua Lumo-palveluiden tarjontaan – myös mobiilisti.

Palvelun kautta tavoitat asiakaspalvelumme ketterästi ja voit seurata vikailmoitustesi tilannetta reaaliajassa. Kirjaudu palveluun osoitteessa lumo.fi/mylumo.

6

ko dikas

2/2019

Todella nopeaa toimintaa.

Vikailmoitus My Lumo -palvelussa, ja puoli tuntia siitä sähköasentaja tuli paikalle ja korjasi vian.

Helppokäyttöinen! Löysin heti etsimäni tiedot.

My Lumo -palvelun visuaalinen ilme on raikas ja nykyaikainen, ja siinä navigoiminen on helppoa.

Mielestäni tuo My Lumo -palvelun vuokranmaksumahdollisuus suoraan on ihan loistava asia! Muutoinkin sivut ovat nyt selkeät ja helpot.

VARMISTA, ETTÄ LUMO-VIESTIT TAVOITTAVAT SINUT. PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI LUMO.FI/MYLUMO

LU M O T U K E E // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Vesa Tyni

Hallittua hurjapäisyyttä KUUSAMOLAISSYNTYINEN Emmi Parkkisenniemi nousi suksille ja mäkeen ensi kertaa 4-vuotiaana. Kahdeksan vuotta myöhemmin Parkkisenniemen ollessa 12-vuotias tämän serkku vaihtoi sukset lautaan ja pian nuori Emmi teki saman tempun perässä.

– Voi hyvin sanoa, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Lautailusta löytyi niin paljon uusia ja kiinnostavia juttuja suksiin verrattuna, että olin ihan myyty.

Parkkisenniemi sanoo nauttivansa vauhdin huumasta ja siitä, kun adrenaliini kohisee suonissa.

– Lumilautailussa pääsee haastamaan itsensä, kokeilemaan omia rajojaan hyvällä tavalla. Kaikista hienointa on kuitenkin vapaus: voin tehdä ja kehittää juuri niitä juttuja, joita itse haluan.

Parkkisenniemi painottaa, että hyvältä lautailijalta vaaditaan erityisesti kovaa päätä ja hermoja.

On oltava rohkea ja valmis heittäytymään sekä tunnettava oma kroppansa todella hyvin.

Lautailulajeista hän nimeää suosikikseen slopestylen.

– Se on ehdottomasti mun juttu.

Slopestylen hypyissä on myös fysiikka kovilla. Kun hyppyreiltä tullaan alas, selän ja polvien on oltava kunnossa, ja niin kuin Parkkisenniemi sanoo, kroppa on pystyttävä pitämään kasassa maahan tullessa.

Hänen viime kauttaan häiritsivät ajoittaiset selkävaivat, ja ehkä siksi lautailijan ykköstavoite kuluvalle kaudelle on kisata ehjä kausi.

Kisakausi on kuumimmillaan keväällä. Kaukana tulevaisuudessa siintävät myös Pekingin talviolympialaiset 2020, mutta tällä hetkellä Parkkisenniemi keskittyy tähän kauteen.

– Kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä, ja nyt fokus on satapro-

senttisesti urheilussa.

Tähänastisista saavutuksistaan Parkkisenniemi arvostaa eniten sekä jäsenyyttään maajoukkueessa että ensimmäistä maailmancupin finaalisijaansa Italian Seiseralmin kisoissa viime vuonna.

– Sijoituin viidenneksi. Siellä oli hyvä rata, jossa sain haastaa itseäni.

Parkkisenniemi kehuu lumilautailumaajoukkueen yhteishenkeä.

Hän on itse mukana kolmatta vuotta, ja seuraa ja kannustaa joukkueessa laskevien kavereiden suorituksia. Myös maailman huippulaskijoiden laskut kiinnostavat.

Muuten penkkiurheilu saa jäädä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

– Lätkän MM-kisat, niitä on aina pakko seurata! Se on vähän niin kuin perinne.

Lukion loputtua Parkkisenniemi muutti Vuokatista ainakin toistaiseksi takaisin Kuusamoon.

Kotona hän rentoutuu Ninnikoiransa kanssa. Terhakka suomen pystykorva seuraa lautailijaa usein myös luontoon, joka on tälle tärkeä paikka akkujen lataamiseen.

– Metsässä ja suon reunalla on hyvä olla, miettiä siellä hiljaisuudessa ihan omia ajatuksiaan.

Luonto on itselleni tosi tärkeä.

Mutta kyllä se pää nollautuu rauhassa kotonakin, ihan vaikka vaan Netflixin sarjoja seuraamalla. 

Kuka

Emmi Parkkisenniemi

Koti

Kuusamossa

Tärkeää kotona

LUMO-SPONSOROINTI- ja stipendiohjelma tukee suomalaista huippu-urheilua ja nuorten liikuntaa yksilöja joukkuetasolla.

Vuoden 2019 yksilösponsoriurheilijoiksi on valittu Anna Haataja (suunnistus, kestävyysjuoksu), Joona Kangas (ski slopestyle), Henry Manni (pyörätuolikelaus), Oskari Mörö (400 metrin aidat), Nooralotta Neziri (100 metrin aidat) ja Emmi Parkkisenniemi (lumilautailu).

Akkujen lataus, rentoutuminen ja Ninni-koira

7

KUVA OLLI URPELA

3x

kirja

LISÄTIETOJA FACEBOOKISTA: PIHAKOUTSI - LUMOASUKKAILLE

Uutta Pihakoutsin treenitarjonnassa! Lumo Piha­ koutsin loppuvuoden treeni­ kausi potkaistaan Helsingissä käyntiin pihapelien merkeissä torstaina 31.10. klo 18.

Pihakoutsi toivottaa kaikki Lumo-asukkaat tervetulleeksi – tapaamisiin Isoisänsillalla, Kalasataman puolella!

ko dikas

2/2019

LUMO TARJOAA asukkailleen mahdollisuuden ekologisempaan asumiseen.

Uusimpana Lumo-etuna asukkailla on mahdollisuus hankkia kotitalouden käyttösähkö hiilivapaasti ja edullisesti Helenin kautta.

Helenin uusi Kodin palvelusopimus kattaa sähkösopimuksen lisäksi kotivakuutuksen. Pakettiin sisältyy 100 % vesivoimalla tuotettu kotitaloussähkö ja laaja kotivakuutus.

Tutustu Lumo-asukkaiden vakuutusetuihin tarkemmin osoitteessa lumo.fi/vakuutusedut.

ASUMISKELVOTON MAAPALLO. David Wallace-Wellsin kansainvälinen bestseller kuvaa vakuuttavasti tieteelliseen tutkimukseen nojautuen ilmastonkriisin vaikutuksia eri elämänalueilla.

TEE MAAILMASTA PAREMPI PAIKKA. Saranda Dedollin kirja osoittaa lempeästi ja konkreettisesti, miten jokainen voi vaikuttaa maailmantilaan omilla jokapäiväisillä valinnoillaan.

ELLA JA KAVERIT HIILIJALANJÄLJILLÄ.

Timo Parvela on ajan hermolla esitellessään Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi.

8

Hiilivapaata sähköä edullisesti

Now also in English!

The articles of Kodikas magazine and all other Lumo articles are from now on available also in English on the website: lumo.fi/living.

Hope you enjoy it! And don’t forget to give us feedback so that we can develop our content and communications even further.

Check My Lumo service for questionnaire about customer communications open until Friday 8th of November 2019.

LUMO TARJOAA ASUKKAILLEEN 2 KK ILMAISTA KATSELUAIKAA C MORE -SUORATOISTOPALVELUSSA. ETU ON VOIMASSA 31.12.2019 ASTI. EDUN SAA KÄYTTÖÖNSÄ MY LUMO -PALVELUN KAUTTA: LUMO.FI/MYLUMO.

J UST N Y T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Roope Permanto

5 x kaikki kiertoon

1 2 3 4 5

HYÖDYNNÄ KOTITALOSI JÄTTEIDEN lajittelumahdollisuutta. Kun erottelet bio-, lasi-, metalli-, paperi-, kartonki-, muovi- ja sekajätteen toisistaan, teet samalla ilmastoteon ja tuet kiertotaloutta. Myös talosi jätteenkeräyspiste pysyy siistimpänä.

LAJITTELE FIKSUSTI. Biojätteeseen kuuluvat maatuvat jätteet, kuten ruoantähteet, kahvinporot suodatinpusseineen ja myös talouspaperit ja lautasliinat. Metallinkeräykseen kelpaavat metalliastioiden lisäksi myös alumiiniset einesvuoat, voi- ja jugurttipurkkien alumiiniset kuoret ja jopa lämpökynttilöiden alumiinikuoret. Lasinkeräykseen sopii kaikenvärinen lasi, eikä niissä olevia etikettejä tarvitse poistaa. Muovinkeräykseen voi laittaa kaikki elintarvike- ja hygieniapakkaukset. Isot kovamuoviesineet, kuten vaikkapa ämpärit tai lelut eivät kuulu muovinkeräykseen. Paperi ja kartonki lajitellaan erikseen, eikä niistä tarvitse poistaa teippejä tai niittejä. Myös kirjekuorten muovi-ikkunat saa jättää paikoilleen.

HUUHTAISE PURNUKAT. Sekä metallin-, lasin-, muovin- että kartongin keräykseen menevät purkit, pullot ja muut kipot on syytä huuhtaista ennen niiden viemistä taloyhtiön keräyspisteisiin. Tiskaamaan ei tarvitse ryhtyä, riittää että kierrätettävistä tuotteista ei synny hajuhaittoja.

EROTA MUOVIPULLOT JA KORKIT TOISISTAAN. Muovipullojen korkit ja pullot saattavat olla eri muovilaatua, samoin rasioiden kannet ja pohja.

Eri muovit pitäisi irrottaa toisistaan, jotta myöhemmässä vaiheessa eri muovilaadut saadaan lajiteltua erilleen. Samoin esimerkiksi ketsuppipulloa ei kannata tunkea täyteen muovipusseja, koska silloin koneiden on vaikea erotella näitä kahta muovilaatua toisistaan.

LITISTÄ PIENEKSI. Kun keräät kartonkipakkauksia, litistä maito- ja mehupurkit, kanamunakennot, muropaketit ja muut tilaa vievät pakkaukset mahdollisimman pieneksi. Näin helpotat kartongin keräämistä kotona eikä myöskään talon yhteinen jäteastia täyty turhan nopeasti.

9

U U D E N KO D I N LU M O // TE K STI Pi Mäkilä & K U VAT Roope Permanto

10

ko dikas

2/2019

Helsingin Kalasatamassa asuvan Sahon perheen koti on kompakti, mutta sinne mahtuu kaikki tarvittava. Parasta kodissa on sijainti ja parvekkeelta avautuva näköala.

KOTIPESÄ KALASATAMASSA

KOTI Kerrostalo ­ kaksio Helsingin ­K alasatamassa.

ASUKKAAT 3-henkinen perhe PARASTA Iso valoisa parveke ja sen pieni soppi.

11

Vaikka Sahot ovat asuneet uudessa kodissaan vasta reilun viikon, parvekkeesta on muodostunut jo koko perheen lempipaikka.

12

ko dikas

2/2019

Tiina Saho pitää sisustamisesta, mutta ei kiinny tavaraan liikaa. Turhat tavarat myydään pois tai lähetetään hyväntekeväisyyskohteisiin Afrikkaan.

Myös Sona ja Alieu ovat jo kiintyneet uuteen kotiin. Sen valintaan vaikutti eniten tytär, jonka koulun ja harrastusten läheisyydessä perhe halusi asua.

MERELLÄ LIPUU PIENI kalastusalus, rantapuut humisevat tuulessa ja jostain kuuluu lokin huutoa. Tiina Saho istuu Lumo-kotinsa parvekkeella, juo kahvia ja ihailee edessään avautuvaa näkymää. Ja ihailtavaa riittää: Sahon koti sijaitsee Helsingin Kalasatamassa, aivan Mustikkamaalle vievän Isoisänsillan vieressä.

Parvekkeella istuskellessa on vaikea kuvitella, että lähimmälle metroasemalle on vain muutaman minuutin kävelymatka, ja että Helsingin keskustaankin on matkaa linnuntietä kilometrin verran.

Sahon kolmihenkinen perhe on asunut Kalasataman lähellä vuosien ajan. Nykyiseen Lumo-kotiin perhe päätyi Lumo-verkkokaupan kautta.

– Muutamme muutaman vuoden päästä omaan asuntoon tuohon naapuriin, Sompasaareen. Nämä pari vuotta asumme tässä vieressä odottamassa sen valmistumista, Saho selventää.

Lumo-kodit olivat Saholle tuttuja, sillä hänen veljensä on ehtinyt asua Lumo-kodissa jo muutaman vuoden ajan.

– Tiesin ennalta, että Lumo-kodit ovat laadukkaita ja siistejä, ja että hakuprosessi on helppo. Minulla oli hakuvahti verkkokaupassa, ja yhtenä kesäpäivänä puhelin piippasi. Viestissä luki, että meille olisi tarjolla Lumo-koti. Varasin sen siltä istumalta. Pohja vaikutti niin toimivalta, että ajattelin tämän sopivan meille varmasti.

Kotia olisi päässyt katsomaan myös paikan päälle, mutta Sahot päättivät luottaa intuitioon.

– Netistä näki perustiedot niin hyvin, että tiesin heti millainen asunto on. Pohjapiirustuksesta näki muun muassa sen, että

makuuhuoneessa on liukuovi. Se oli iso plussa, sillä tiesin, että liukuovi säästää tilaa.

Sopivasti neliöitä, täydellinen sijainti

Sahon aavistus osui sittemmin oikeaksi. Vuonna 2015 valmistuneeseen kaksioon mahtuu 48 neliötä, mutta pohjaratkaisujen ja ison parvekkeen takia hukkaneliöitä ei juuri ole. Ensivilkaisulla koti näyttää tuplasti neliöitään suuremmalta.

– Tämä sopii meille mainiosti väliaikaiskodiksi. Mahdumme kaikki nukkumaan makuuhuoneessa, ja parvekkeesta on jo muodostunut meidän kaikkien suosikkipaikka, hän kertoo.

Tärkein syy Lumo-kodin valintaan liittyi kuitenkin sijaintiin. Perhe halusi pysyä alueella ennen kaikkea tyttären koulumatkan takia.

– Meidän koko elämä on täällä. Vaikka me aikuiset käymme töissä muualla pääkaupunkiseudulla, tyttären koulu ja harrastukset ovat kävelymatkan päässä. Olisi ollut hölmöä muuttaa kauas ja palata sitten taas parin vuoden kuluttua takaisin. Sitä paitsi nyt voimme käydä aina välillä tutkimassa, miten uuden kodin rakentaminen sujuu, Saho nauraa.

Sahojen nykyinen koti on palvellut heidän kotinaan vasta viikon verran, mutta sitä on ensisilmäyksellä vaikea uskoa. Muuttolaatikot loistavat poissaolollaan ja koristevalotkin ovat jo löytäneet paikkansa lasitetun parvekkeen katossa.

– Tein paljon tavaroiden karsintaa ennen muuttoa, joten täällä kaikki oli helppo laittaa paikoilleen. Tykkään muutenkin sisustaa.

13

Sahojen koti on käytännöllinen. Keittiössä on hyvin kaappitilaa. Makuuhuoneen erottaa muusta asunnosta liukuovi, joka säästää tilaa.

En kuitenkaan kiinny tavaroihin, joten turhista tavaroista on helppo päästää tarvittaessa irti, Saho sanoo.

Jotain pientä uudesta kodista vielä puuttuu.

– Ruokapöydän tuolit ovat vasta matkalla meille. Myin edelliset ja päätin, että ostan uudet, tänne sopivat vasta muuton jälkeen.

Toistaiseksi tuolien puute ei ole haitannut. Sohvalla on tilaa istua, ja lämpiminä syysiltoina on ollut mukava istuskella myös parvekkeella.

Sisustustaidosta on ollut hyötyä, sillä Sahojen edellinen koti oli neliöiltään lähes puolet nykyistä suurempi.

– Täytyy myöntää, että ennen muuttoa mietin, miten saamme kaiken mahtumaan uuteen kotiin. Täällä on kuitenkin niin paljon kaappitilaa, että tavaraa olisi mahtunut mukaan enemmänkin.

Sahon mies Alieu Saho on samaa mieltä.

– Olin vähän huolissani, koska tiesin tästä kodista lähinnä sijainnin ja sen, että tämä on reilusti meidän aiempaa kotia pienempi.

Helpotus oli iso, kun huomasin muuttopäivänä, että tavarat mahtuvat sisään ja että kaikelle on tosiaan paikka, hän nauraa.

Suurin muutos uudessa kodissa koskee perheen tytärtä, 10-vuotiasta Sonaa. Koko perhe nukkuu samassa huoneessa, joten omaa huonetta tytöllä ei enää ole.

– Ei se ainakaan vielä ole haitannut ollenkaan. Täällä on ihan hyvin tilaa, ja kaikki tärkeimmät tavarat pääsivät kyllä mukaan.

Makuuhuoneen ikkunalauta on tosi leveä, joten sinne mahtuu vaikka millaisia tavaroita, Sona kertoo.

14

ko dikas

2/2019

Tyttären suosikkipaikaksi on valikoitunut parvekkeella sijaitseva, viihtyisä nurkkaus sohvineen.

– Se on vähän kuin oma huone. Siellä on kiva viettää aikaa kavereiden kanssa. Ja kun uusi koti valmistuu, tiedän, että siellä on taas oma huone odottamassa.

Käytännöllistä asumista

Vaikka Sahojen aiempi koti sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä, uusi kotikatu on jo tehnyt koko perheeseen vaikutuksen.

– On ollut jännittävää huomata, miten erilaisia ihmisiä täällä asuu. Naapurusto on todella kansainvälinen ja suvaitsevainen, ja lisäksi ihmiset tuntuvat rennommilta. Aiemman kodin kulmilla elämäntahti oli paljon kiireisempi, Tiina Saho kehuu.

Nykyisessä talossa viehättävät myös yleiset tilat. Talosta löytyy niin merinäköalalla varustettu kerhohuone, pesutupa kuin kaksi kuivaushuonettakin.

– Kellarissa on myös isot pyörävarastot. Sekin oli iloinen yllätys, sillä meillä ei ole autoa, mutta pyöräilemme paljon. Saho pohtii.

Säilytykseen sopivaa varastotilaakin talosta löytyisi. Varastossa on toistaiseksi paljonkin tavaraa, mutta seuraavaan kotiin niistä on tarkoitus ottaa mukaan vain pari valaisinta.

– Meillä on tapana lähettää kaikki ylimääräinen tavara hyväntekeväisyyskohteisiin Afrikkaan. Varastossa olevat tavarat odottavat nyt sitä, että matkaan lähtevä kontti täyttyy. Sitten sielläkin on lisää kaappitilaa, Saho lisää.



TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Otavamedia

Uusia keinoja kierrätykseen

Lumo-taloissa testataan koko ajan uusia keinoja, joiden avulla jätteiden keräys ja kierrätys olisi entistä helpompaa.

Viimeisimpänä on paneuduttu biojätteen lajittelun tehostamiseen ja ruokahävikin vähentämiseen.

MITÄ PAREMMIN lajittelemme jätteemme, sitä suurempi osa niistä saadaan hyötykäyttöön ja sitä vähemmän tarvitaan luonnonvaroja uusien materiaalien tuottamiseen. Lumo-taloissa kierrätystä tehostetaan tiiviisti yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Paljon on saatu aikaan. Muun muassa muovinkeräyspisteitä on nyt suurimmassa osassa Lumo-taloja, joissa keräys on mahdollista: asia, jota asukkaat ovat runsaasti toivoneet. Talojen talkooporukoille hankitaan tarvittaessa maksuttomat kierrätyskontit ja biotalkoolavat pihoille, jotta talkoojäte ohjautuu oikeaan osoitteeseen. Taloista pidetään hyvää huolta, jolloin esimerkiksi taloteknisten laitteiden käyttöikä pitenee, eikä niitä tarvitse uusia ennenaikaisesti. Nämä ovat muutamia esimerkkejä.

Lumo on mukana myös ympäristöministeriön rahoittamassa Biorent-hankkeessa. Se on osa isompaa Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa.

– Biorent-hankkeen tavoitteena on biojätteen lajittelun tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokrakiinteistöissä. Tarkoituksena on löytää hyviä ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten keittiötilat pitäisi suunnitella, jotta kierrätys olisi mahdollisimman helppoa tai millaiset biojäteastiat toimivat taloissa parhaiten, sanoo isännöitsijä Reima Kettunen pääkaupunkiseudun Lumo-kotikeskuksesta.

Myös kierrätysasioista puhuminen ja niistä tiedottaminen Lumo-kotien asukkaille on iso osa hanketta.

– Hankkeessa on mukana viisi Lumo-taloa, joissa on kokeiltu erilaisia asioita. Muutamassa talossa on parannettu jätehuoneiden yleisilmettä. On kokeiltu myös uusien biojäteastioiden ja uudenlaisten biojätepussien jakelua asukkaille. Yhden talon asukkaita vietiin hävikkiravintola Loopiin oppimaan, miten ruuasta hyödynnetään kaikki mahdollinen, jotta biojätteen määrä vähenisi, Kettunen listaa.

Yksi mielenkiintoinen kokeilu on myös niin sanotun Waste Trainerin, eräänlaisen jätteidenkierrätysneuvojan kutsuminen talon yhteiseen tilaisuuteen opastamaan asukkaita kierrätysasioissa.

– Lisäksi HSY on tekemässä jätetilajulisteita, joissa suomen ja englannin lisäksi lajittelua opastetaan myös erilaisten symbolien ja useampien kielten avulla. Näin kierrätysasioita saadaan toivottavasti perille yhä useammalle asukkaalle.

Nyt seurataan, miten eri kokeilut vaikuttavat valittujen talojen jätteiden määrään ja esimerkiksi jätehuoneiden siisteyteen. Koko Biorent-hankkeen lopputuloksena on tarkoitus saada mitattua tietoa eri toimenpiteiden vaikutuksista ja näin löytää parhaat keinot biojätteen lajittelun tehostamiseen ja määrän vähentämiseen. Parhaat konstit on tarkoitus ottaa käyttöön laajemminkin.

15

TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Matti Koskinen & K U VAT Vilja Harala

Apinalinnan jako kahteen taloyhtiöön on perua sadan vuoden takaa. Nykyiset Lumo-kodit sekä vaaleassa että punaisessa talossa valmistuivat 1919, mutta niiden omistajalta Kone ja Silta Oy:ltä loppuivat rahat. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingin kaupunki rakensi loput korttelista valmiiksi.

Somerontien ja Kangasalantien kulman Lumo-talo oli vuosisadan alkupuolella metallimiesten työsuhdeasuntoja ja loput korttelista kaupungin vuokra-asuntoja, joista sittemmin tehtiin omistusasuntoja.

16

ko dikas

2/2019

Satavuotias Lumo-talo Helsingin Vallilassa on osa Suomen suurinta yhtenäistä umpikorttelia, jossa on valtava sisäpiha.

PIHAKEIDAS

J

os asunnot ovat pieniä, tarvitaan iso piha.

Kenties tämä oli arkkitehti Armas Lindgrenin ajatuksena, kun hän viime vuosisadan alussa piirsi Vallilaan suuren työläiskorttelin.

Somerontien, Sammatintien, Anjalantien ja Kangasalantien keskelle jäävä valtava umpikortteli suunniteltiin alun perin metallityöläisille ja heidän perheilleen. Asunnot olivat pieniä, mutta korttelin keskelle nousi mahtava vaahteroiden reunustama vehreä keidas.

Nykyisin Apinalinnaksi kutsutussa korttelissa asuu myös Lumo-asukkaita. Pihan ympärillä on nimittäin kaksi taloyhtiötä, joista toinen muuttui toukokuussa 2019 Lumotaloksi.

Yhteisöllinen puutarha

Apinalinnan korttelissa asuva valokuvaaja Harri Ahola muutti tänne jo teinipoikana vuonna 1969. Asuttuaan pitkään muualla hän palasi kymmenen vuotta sitten äitinsä vanhaan

KODIT Apinalinnan korttelissa on 83 Lumokotia, pääosin yksiöitä ja kaksioita.

PIHA Vehreä, jalkapallo­ kentän kokoinen umpipiha.

ERITYISTÄ Korttelin talot ovat suojeltuja ja niillä on pitkä historia.

huoneistoon asunto-osakeyhtiö Sammatin puolelle.

– Kesällä pihalla on kauniilla ilmalla joka päivä ihmisiä ottamassa aurinkoa ja grillaamassa. Täällä järjestetään myös paljon asukkaiden perhejuhlia, Ahola kertoo.

Yhteisöllisyydestä kertovat myös suositut pihakirppikset ja talkoot. Joka joulu suuri pihakuusi saa kynttilävalaistuksen.

Kaupunkiviljelylläkin on täällä pitkät perinteet. Sota-aikaan korttelin keskusta oli omistettu hyötykasveille; vaahteroiden varjossa viljeltiin muun muassa perunaa. Nykyisin asukkaat ovat voineet hyödyntää sisäpihan viljelylaatikoita, joista palstatilaa voi anoa keväisin.

Suojeltu Apinalinna

Nykyisin Apinalinnaa reunustavat rakennukset ovat suojeltuja. Tyylisuunnaltaan kortteli ennakoi aikoinaan 1920-luvun klassismia, johon kuuluivat puistomaisen pihan ympäröimät umpikorttelit. Aikakauden talot ovat jykevää teko ja paksua kiveä. Porttikongien leveissä kaarissa on juhlavaa massiivisuutta.

Pienissä yhden huoneen ja tupakeittiön huoneistoissa majaili usein kokonainen perhe.

Asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, kun asunto-osakeyhtiö Sammatin yli 180 asuntoon oli ahtautunut 750 asukasta, Ahola tietää.

– Tuolta ajalta lienee peräisin myös nimitys ”Apinalinna”, Ahola epäilee.

– Pihapiirissä säntäili satoja lapsia, joista epäilemättä lähti kova meteli.

Nykyisin asukkaista on valtaosa sinkkuja, lähinnä nuoria aikuisia, mutta lasten ääniä kivitalojen keskelle tuo päivisin avoinna oleva kaupungin leikkipuisto.

Koska pihalla on kaksi taloyhtiötä, on pihamaakin rajattu periaatteessa kahtia. Lumotalon asukkailla on käytössään esimerkiksi erillinen grillipaikka ja yhteinen pyykkiteline.

Piha on kuitenkin haluttu säilyttää ilmeeltään yhtenäisenä alkuperäisen suunnitelman hengessä.

17

F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Matti Remes & K U V IT U S Mikko Saarainen / Napa Agency

Fiksu lotraa vähemmän Vedenkulutuksen vähentäminen kotona on helppo ja tehokas ilmastoteko. Hyvään alkuun pääsee lyhentämällä suihkuaikoja.

V

edestä ei ole Suomessa pulaa, mutta siitä huolimatta ympäristöstä huolehtiva kuluttaja kiinnittää huomiota veden järkevään käyttöön. Hanaa kääntäessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että veden tuottamiseen tarvitaan runsaasti päästöjä aiheuttavaa energiaa.

– Ylivoimaisesti eniten energiaa kuluu lämpimän veden tuotantoon. Energiaa tarvitaan myös veden puhdistukseen, pumppaukseen ja jäteveden käsittelyyn, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Esimerkiksi kerrostalojen käyttövesi lämmitetään tavallisesti kaukolämmöllä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa koko ajan, mutta osa kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. >

18

ko dikas

2/2019

19

”Suihkussa on helppo vaipua ajatuksiinsa, joten siellä voi vierähtää yllättävänkin pitkään.

Suihkussa kuluu myös eniten energiaa vaativaa lämmintä vettä.”

14 ämpärillistä päivässä

Pääkaupunkiseudun asukas käyttää vettä keskimäärin 140 litraa eli 14 ämpärillistä vuorokaudessa.

– Se on aika iso määrä, jos veden joutuisi kantamaan itse kaivosta. Toki yksilökohtaiset vaihtelut ovat suuria. Toisilla vettä kuluu alle 100 litraa päivässä, toisilla voi taas mennä 300 litraa, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) energia-asiantuntija Kirsi Sivonen sanoo.

Harva osaa sanoa lonkalta, kuinka paljon vettä omassa kodissa kuluu. Kulutukseen voi tietoisesti kiinnittää huomiota vaikkapa viikon ajan. Näin hahmottuvat suurimmat säästömahdollisuudet.

– Veden kulutus on asia, johon voi itse helposti vaikuttaa omalla käyttäytymisellään, eikä veden säästämiseksi tarvitse luopua mistään tai tinkiä mukavuudesta, Sivonen huomauttaa.

Kotitalouden vedenkäytöstä 40 prosenttia menee tyypillisesti peseytymiseen. Siihen kuluu myös eniten energiaa vaativaa lämmintä vettä.

Ei siis ihme, että suurimmat säästövinkit löytyvät juuri kylpyhuoneen puolelta.

Lyhyempikin suihkuttelu riittää

Tiedätkö, kuinka monta minuuttia päivittäinen suihkusessiosi kestää? Harva lienee tätä mitannut, mutta se kannattaa tehdä vaikkapa kännykän sekuntikellolla. Tulos voi yllättää.

– Suihkussa on helppo vaipua ajatuksiinsa, joten siellä voi vierähtää yllättävänkin pitkään, Sivonen sanoo.

20 minuutin suihkuttelun aikana lattiakaivosta menee alas viemäriin noin 240 litraa eli 24 ämpärillistä vettä. 60 prosenttia käytetystä vedestä on lämmintä, joten näin pitkä suihku kuluttaa saman verran energiaa kuin jääkaappipakastin kahdessa viikossa.

Vertailun vuoksi viiden minuutin suihkussa kulutus jää 60 litraan. Energiaa kuluu yhtä paljon kuin jääkaappipakastin kuluttaa kolmessa päivässä.

20

ko dikas

2/2019

Käännä hanaa vain tarpeen mukaan

Suihkun aikana vedenkulutusta voi vähentää laittamalla hanan kiinni saippuoinnin tai sampoon levittämisen ajaksi. Vettä säästyy silloin helposti ämpärillinen tai jopa kaksi.

Myös hampaiden pesu vie yllättävän paljon vettä, jos hanaa valuttaa koko harjauksen ajan.

Kahdessa minuutissa lavuaarista ennättää silloin mennä alas parin ämpärillisen verran.

Huomattavaa säästöä syntyy, kun harjauksen ajaksi vääntää hanan kiinni. Vieläkin vähemmällä kulutuksella selviää, jos suun huuhtomiseen käyttää hammasmukia.

Kaksoispainike käyttöön WC:ssä

Peseytymisen jälkeen vettä kuluu kotona eniten WC-pöntön huuhteluun. Pöntön mallista ja säädöstä riippuen yksi vetäisy kuluttaa tyypillisesti 6–9 litraa vettä. WC:ssä käydessä kannattaakin hyödyntää pöntöstä todennäköisesti löytyvää kaksoispainiketta, jossa voi valita joko ison tai pienen huuhtelun tarpeen mukaan.

– Pieni huuhtelu puolittaa kulutuksen, Sivonen mainitsee.

WC-pöntön vuoto heti kuriin

WC-pöntöstä voi tulla kodin suurin vesisyöppö, jos se alkaa vuotaa salakavalasti esimerkiksi tiivisteen kulumisen vuoksi.

Jos vikaa ei korjata, ajan mittaan vuoto vain

yltyy. Silloin puhutaan jo todella isosta hukkaan heitetystä vesimäärästä. Jos pönttö vuotaa litran tunnissa, viikossa vettä menee jo 10 000 litraa eli 1 000 ämpärillistä.

– Kannattaa tehdä ilmoitus heti, kun WCpöntön vuodon havaitsee. Myös tiputtava kylpyhuoneen tai keittiön hana on hyvä korjata mahdollisimman pian, sillä siinäkin voi kulua paljon vettä hukkaan, Sivonen suosittelee.

Teemu Kettusen mukaan WC-pöntön vuodot ovat suhteellisen yleisiä. Yllättävänkin isoa vuotoa voi olla vaikea havaita silmämääräisesti.

– Siksi pari kertaa vuodessa onkin hyvä tehdä vuototesti, jossa laittaa palan wc-paperia pöntön sisäpuolelle takaosaan reunan alapuolelle. Jos paperi kastuu, pönttö vuotaa, Kettunen toteaa.

Jos wc-pönttö vuotaa, Lumo-kotien asukkaille helpoin ja nopein tapa hoitaa asia kuntoon on ilmoittaa asiasta My Lumo -palvelun kautta: lumo.fi/vikailmoitus.

Tulppa käyttöön tiskialtaassa

Myös keittiössä ja kodinhoitotöissä löytyy helppoja tapoja säästää vettä.

Astioiden pesu ja huuhtelu juoksevan veden alla vievät paljon vettä. Kulutus vähenee, kun hyödyntää tiskialtaasta löytyvää tulppaa. Silti käsinpesu kuluttaa vettä huomattavasti enemmän kuin astioiden peseminen tiskikoneessa.

”Toisilla meistä kuluu vettä alle 100 litraa päivässä, toisilla voi taas mennä 300 litraa.”

Uusimmat astianpesukoneet tarvitsevat vain 10–12 litraa vettä pesukertaa kohden.

– Tästä huolimatta kone kannattaa ladata täyteen ennen kuin sen laittaa päälle, Kirsi Sivonen toteaa.

Moni huuhtelee likaiset lautaset hanan alla ennen astianpesunkoneeseen laittamista.

– Se on usein tarpeetonta, kun kaapii enimmät ruuantähteet biojäteastiaan ja puhdistaa astianpesukoneen suodattimen säännöllisesti, Kirsi Sivonen sanoo.

Myös pyykinpesussa kannattaa suosia täysiä koneellisia. Koneesta löytyy myös hyödyllisiä säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.

– Vaatteen pesutarvettakin voi aina välillä harkita. Pesun sijaan pelkkä tuuletuskin saattaa riittää, Sivonen vinkkaa. 

21

PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Tarja Västilä & K U VAT Sami Heiskanen

Pertti pitää Lumo-talot siisteinä Kun Lumo-talon porraskäytävät hohtavat puhtautta, se on Pertti Pellikan ja hänen kollegoidensa ansiota.

Ei näy pölyä eikä kuraisia jälkiä.

Yhteinen vastuu Siivoojat huolehtivat Lumo-talojen yhteisten tilojen säännöllisestä siivouksesta, mutta asukkaillakin on valta vaikuttaa yhteiseen hyvään. Porraskäytävän lattialle pudonneen roskan voi poimia pois kuljeksimasta ja omat roskat kannattaa lajitella niin kotona kuin jätehuoneessa.

Porraskäytävässä ei myöskään sovi säilöä omia tavaroita. Turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä toivotaan ilmoitusta My Lumo -palvelun kautta: lumo.fi/vikailmoitus.

22 ko dikas 2/2019

ESPOON KIVENLAHDENKADULLA

on kesäaamuna hiljaista. Vielä hiljaisempaa on nelikerroksisten talojen uumenissa, sillä luuttukaan ei ääntä pidä. Mopin varressa on Pertti Pellikka, joka on siivonnut Lassila & Tikanojan palveluksessa kerrostalojen julkisia tiloja jo 14 vuotta.

– Hyvin olen viihtynyt: hommat ja ihmiset ovat mukavia, lisäksi minulla on aina ollut hyvät esimiehet. Pois ei ole potkittu, enkä minäkään ole lähtenyt. Tänä päivänä taitaa olla jo ihmeellistä, että työnantaja ja työpaikka ovat pysyneet näinkin kauan.

Pellikan viihtymisen osoitus on sekin, että mies on jo eläkeiässä.

Laakereille lepäilemään ei ole kiire.

– Vielä tuntuu mukavalta nousta aamulla ylös ja lähteä töihin.

Olen liikkuvainen, enkä pysy paikoillani, joten siivoustyö on mitä parhainta. Liukuhihnalle tai toimistotöihin en soveltuisi.

Valmista kahdeksassa tunnissa

Pellikka pitää espoolaisia Lumotaloja siisteinä Kivenlahdessa, Espoonlahdessa, Soukassa ja Iivisniemessä. Työaika alkaa seitsemältä ja päättyy kolmelta iltapäivällä. Tosin aamuvirkku Pertti tulisi töihin mielellään vieläkin aikaisemmin. Vaikka töihin tulo ei ole minuuteista kiinni, Pellikka on täsmällisyyteen taipuvainen.

– Jos jotain sovitaan, se pitää.

Työ on perinteistä porraskäytäväsiivousta, myös muut yleiset tilat kuuluvat työnkuvaan: saunat, pesutuvat, mankelihuoneet, pyykinkuivaustilat, varastot.

– Raja menee tästä – huoltomies hoitaa tuon puolen ja minä tämän, näyttää Pellikka talon ulko-ovea.

Hän kuitenkin myöntää, ettei ole tarkka rooleista. Raja joustaa etenkin syksyisin: lehdet siirtyvät ulkoa kengissä tai tuulen mukana sisäpuolelle, jos asialle ei tee mitään.

– Itsellekin on parempi, että kaikki paikat pysyvät siisteinä.

Kunto kasvaa töitä tehden

Jo Pellikan uran aikana siivousmenetelmät ja -aineet ovat kehittyneet ja työnantajakin on järjestänyt aina välillä lyhyitä koulutusjaksoja.

– Parhaiten oppii työtä tekemällä. Tärkeintä on, että luuttu heiluu ja rätti pysyy kädessä. Alalla toki voi kouluttautua pidemmälle, jos niin haluaa.

Taloja siivotaan kolmesti viikossa. Ennen kertoja oli kaksi ja aulasiivous kolmantena.

– En sitä tiennyt ja siivosin jo silloin koko talon kolme kertaa viikossa ylhäältä alas asti, naurahtaa Pellikka. Hän kertoo pitävänsä erityisesti hissittömistä taloista.

– Samalla tulee jumpattua, eikä tarvitse mennä salille. Salilla kävijät maksavat kuntoilusta, mutta minulla on päinvastoin: työnantaja maksaa siitä, että liikun. Peruskuntoni on ikäisteni yläpuolella, siksi jaksan töitäkin tehdä.

Tehot nousevat talvella

Mitä tulee vuodenaikoihin, Pellikan mukaan kesä on helpoin, syksy menettelee ja kevät on työläin.

– Keväällä pihan sepelit ja katupöly tulevat sisään asti. Syksyllä lehdet pöllähtävät käytävään ovea avattaessa. Tykkään talvikelistä: paikat pysyvät siistinä ja omat tehot nousevat tappiin. Syy on joko geeneissä tai siinä, että olen pohjoisen poikia. Talvi on kodikasta.

Pellikka toteaa asumiselon siistiytyneen vuosien varrella.

Asukkaat eivät töhri paikkoja eivätkä jätä tavaroita käytäville.

Kyse on sekä turvallisuudesta että viihtyvyydestä. Tosin jätekatoksessa saattaa huomata, ettei esimerkiksi lajittelu ole vielä kaikilla hallussa.

– Jos joltakulta on jotain roskia käytävälle tipahtanut, siivoan ne pois. Kun asukkaita on paljon, aina voi sattua kaikenlaista. Se kuuluu elämään.

Filosofi ja halonhakkaaja

Osa Lumo-talojen asukkaista on jo tullut Pellikalle tutuiksi. Törmätessä tervehditään ja kysellään kuulumisia.

– Asukkaat tuntuvat tyytyväisiltä, ei ole tarvinnut ruikutuksia kuunnella. Ja jos joku olisi jostain valittanut, olisin heti korjannut asian. Siten pärjää parhaiten.

Tosin haukut voisivat kyllä piristää, velmuilee Pellikka.

Kun ennen vanhaan siivoojaa muistettiin vaikkapa joulukinkulla, nykyään lahjoja ei enää saa

ottaa vastaan. Kiitokset eivät ole kiellettyjä ja niitä Perttikin saa osakseen.

– Parasta on sekin, kun voi itsekseen filosofoida työn ääressä.

Silmillä näkee, onko likaista vai ei, ja päätä voi käyttää muuhun.

Raamit on annettu, mutta niiden sisällä on tiettyä vapautta.

Vapauttavaa on sekin, ettei työ seuraa perässä. Kotona ei tarvitse olla valmiustilassa vaan voi keskittyä omaan aikaansa. Lomilla Pertin löytää saaresta halkoja hakkaamasta tai kalastamasta.

– On kiehtovaa seurata, kun halkokasa kasvaa. Pää tyhjenee, kun kirves osuu pölkkyyn. Ei sitä suomalainen mies voi muuta toivoa.

23

KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Tarja Västilä & K U VAT Anni Koponen

Kimppakämppä kampuksella

Kun teekkariystävykset halusivat tilavan ja hyväkuntoisen yhteisasunnon, ratkaisu löytyi läheltä. Espoon Otaniemessä on nyt kaikki: Lumo-koti, yliopisto, kaverit ja puistomainen kampus.

24

ko dikas

2/2019

Avarassa Lumo-kodissa on riittävästi tilaa ja kaunis valo.

Parvekkeen mukavalla sohvalla lepää paitsi keho, myös mieli.

O

piskelijakaverukset Aura Kiiskinen ja Elena Rima ovat asuneet Lumo-kodissaan marraskuusta lähtien.

Vain vartin kävelymatkan päässä on Aaltoyliopisto, jossa he arkisin perehtyvät informaatioverkostoihin.

– Olimme kyläilleet tässä talossa jo aiemmin ja ihastuneet sekä asuntoihin että sijaintiin.

Kun kaksio oli vapautumassa, muuttopäätös oli helppo. Kaikki kävi nopeasti ja kätevästi.

Tutut naapurit

Kaksikko ehti ennen nykyistä Lumo-kotiaan asua puolisen vuotta edellisessä ahtaassa, huonokuntoisessa kimppakämpässä. Muuttomatka uuteen kotiin oli helppo henkisesti, mutta myös fyysisesti, vain 50 metriä.

– Tämä oli meille täydellinen vaihtoehto: asunto oli hyvässä kunnossa ja mahdollisti Teekkarikylässä asumisen. Lisäksi päätökseen vaikutti se, että meillä on ystäviä, jotka asuvat myös tässä samassa talossa Servinkujalla.

Naapurin ovikelloa on luontevaa pimputtaa, mennä tai kutsua kahville ja kysyä vaikka sokeria lainaksi. Yhdet naapurit järjestävät sunnuntaisin illalliskekkereitä, jonne porukkaa kokoontuu.

Runsaasti tilaa

Kiiskinen ja Rima aloittivat opintonsa kaksi vuotta sitten. Molemmat asuivat aluksi eri soluasunnoissa.

– En tuntenut sitä omakseni, siisteydessäkin oli toivomisen varaa. Otaniemessä ollaan muutenkin rentoja ja spontaaneja, joten ehdotin Auralle, ryhdytäänkö kämppiksiksi.

Asuminen samassa kodissa on sujunut hyvin. Tilaa riittää: Riman ja Kiiskisen tupareihin mahtui peräti 30 henkeä. Avara keittiö ja lasitettu parveke laajentavat kaksiota entisestään.

Keittiössä on hyvä tehdä opiskeluihin liittyviä ryhmätöitä. Vaihtoehtoisesti voi nauttia leipurimestari Kiiskisen luomuksia, kuten kaksikerroksisia suklaa- tai mutakakkuja, joissa ei ole kermavaahtoa säästelty.

Riman mukaan lempipaikat vaihtelevat mielialan mukaan: joskus keittiössä, joskus omassa tai kämppiksen huoneessa. Yhdessä on mukavampi katsoa leffoja ja sarjoja.

– Jos olo on produktiivinen, oiva paikka työntekoon on keittiön pöydän ääressä. Chillailu taas onnistuu parhaiten sängyn päällä omassa huoneessa.

Parvekkeella on lämpölamppu, mikä mahdollistaa siellä oleilun viileilläkin keleillä.

KOTI Kimppakämppä, 60-neliöinen kaksio Espoon Otaniemessä.

ASUKKAAT Opiskelijat Aura Kiiskinen ja Elena Rima.

ERITYISTÄ Koti sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksen tuntumassa.

PLUSSAA Viihtyisä, siisti talo ja rennot naapurit.

25

KU R K I ST US KOT I I N //

Elena Rima innostuu välillä näppäilemään akustista kitaraa itsensä ja ystäviensä iloksi.

26

ko dikas

2/2019

Aura Kiiskisen huonetta koristaa 6-vuotiaana taiteiltu sympaattinen peikkotaulu.

Ylimmästä neljännestä kerroksesta on näkymä suoraan luontoon.

– Auringonlaskut ovat upeita ja meri pilkottaa puiden välistä. Aamukahvia juodessa katselen ulos ja ajattelen, että nyt on taas hyvä päivä tulossa, kuvailee Rima.

Tärkeät asiat esillä

Kaksikon lapsuudenkodit eivät ole kaukana: Kiiskinen on Helsingistä ja Rima Tammisaaresta.

– Minulla oli paljon kirjoja, jotka piti tuoda mukana Otaniemeen, toteaa Kiiskinen.

Huoneessa ei ole ovea, mutta iso kirjahylly tuo yksityisyyttä. Lukua odottavat Michelle Obaman Becoming ja Yuval Noah Hararin Sapiens, A Brief History of Humankind. Lisäksi Kiiskinen käy pelaamassa tennistä ja harrastaa ryhmäliikuntaa pilateksesta kuntonyrkkeilyyn.

Rimaa on aina seurannut suojelusenkeli, joka varjelee yöpöydällä. Siitä löytyy myös ystäviltä saatuja koriste-esineitä ja reissumuistoja.

– Parhaimmat tanssipalkinnot toin tänne.

Olen tanssinut koko ikäni, pokaaleja on kertynyt.

Seinällä on aarrekartta, jollaisen Rima, hänen äitinsä ja siskonsa loihtivat itselleen vuosittain.

– Se on sellaista itsetutkiskelua: aarrekarttaan kootaan inspiroivia lauseita ja kuvia, jotka kertovat tulevan vuoden odotuksista.

Koti tuo hyvinvointia

Harrastukset ovat sekä näkyvillä että piilossa.

Kiiskisen huoneessa on kuusivuotiaana taiteiltu peikkotaulu, mutta piirustukset ovat lehtiöiden kätköissä.

– Olen aina tykännyt kuvataiteesta, mutta matematiikkakin on kiinnostanut. Opinnoissani voin yhdistää luovuutta ja taiteellisuutta tuotantotalouteen ja tekniikkaan. Tekninen ala, joka on ihmisläheinen, sopii minulle.

Pianonsoittoa harrastanut Rima toteaa nykyisin rämpyttelevänsä kitaraa omaksi ilokseen. Lisäksi opiskelijatapahtumissa hän musisoi ja laulaa yhdessä muiden kanssa.

Otaniemessä tapahtuu koko ajan, ja Kiiskinen ja Rima viihtyvät kampuksella. Jos asiaa on kauemmaksi, kilometrin päässä olevalle metrolle pääsee nopeimmin kaupunkipyörällä.

Vuoden päästä Kiiskinen lähtee vaihtoon Hongkongiin ja Rima Meksikoon. Toiveena on saada puoleksi vuodeksi vuokralainen.

– Emme haluaisi luopua tästä kodista, jossa on hyvä olla.

Kimppakämpän vuokrasopimus

KIMPPAKÄMPÄN VUOKRASOPIMUKSEN tekoon on olemassa muutama vaihtoehto. Se, minkä valitsee, vaikuttaa muun muassa Kelalta saatavan asumistuen määräytymiseen sekä vuokrasuhteen vastuiden jakautumiseen.

Yhteinen vuokrasopimus tehdään enintään kahden vuokralaisen kanssa. Vuokralaiset sopivat keskenään asunnon tilojen käytöstä ja huonejaoista sekä ovat asunnosta ja vuokrasopimusvelvoitteista yhteisvastuussa. Jos asunto vuokrataan yhteisellä sopimuksella, kannattaa ottaa huomioon, että Kela tulkitsee asukkaat yhdeksi ruokakunnaksi ja molempien asukkaiden tulot vaikuttavat esimerkiksi asumistuen määrää laskettaessa.

Alivuokrasopimuksessa 1–2 asukasta tekee Lumo-kotien kanssa vuokrasopimuksen ja alivuokraa osia asunnosta muille. Jokaisen alivuokralaisen kanssa on oltava oma kirjallinen alivuokrasopimus. Päävuokralainen vastaa yksin asunnosta, vuokran maksamisesta sekä sopimusehtojen noudattamisesta. Kukin alivuokralainen maksaa alivuokrasopimuksessa sovittua vuokraa päävuokralaiselle. Jos päävuokralainen irtisanoo sopimuksen, myös alivuokralaisten sopimukset irtisanoutuvat.

Tarkista Kelan tulkinta asumistukeen liittyen täältä: www.kela.fi/ruokakunta Lisätietoa Lumo-kotien vuokrasopimuksista täältä: asuminen.lumo.fi/vuokrasopimus

27

LU M O -V E R K KO K AU P PA // TE K STI Pi Mäkilä & K U VAT Roope Permanto

Verkkokaupan kautta uuteen Helsinkiläinen Auli Honkanen tuskastui vuokra-asunnon saamisen vaikeuteen, kunnes löysi Lumo-verkkokaupan ja sieltä elämäntilanteeseensa sopivan kodin.

28

ko dikas

2/2019

Auli Honkasen lempipaikka kotona on olohuoneen sohva. Makuuhuoneeseen on romanttisten yksityiskohtien lisäksi päätynyt kaunis kasvitaulu.

AULI HONKASEN KODISTA on joka puolelle kätevä matka: metroasema ja ostoskeskus löytyvät viiden minuutin kävelymatkan päästä ja merenrantaankin kävelee vain muutaman minuutin. Honkanen on asunut Vuosaaressa vuoden vaihteesta saakka. Alueelle hän päätyi puolivahingossa, mutta on kiintynyt kaupunginosaan jo nyt.

– Asuin aiemmin pitkään omakotitalossa Espoossa. Erosin, aloin etsiä uutta kotia ja kävin asuntonäytöissä ympäri kaupunkia.

Vuosaaressa viehätti luonnonläheisyys ja toisaalta keskeinen sijainti lähellä hyviä kulkuyhteyksiä.

Vuosaaren luontopolut ovat sittemmin tulleet tutuiksi.

– Olen kolunnut tarkkaan merenrantoja ja löytänyt aivan mahtavia, rauhallisia piknikpaikkoja, hortonomin koulutuksen saanut ja aiemmin muun muassa Viherpihan päätoimittajana työskennellyt Honkanen sanoo.

Omilla säännöillä

Aurinkoisena iltapäivänä lasten äänet kuuluvat sisälle olohuoneen avonaisen oven kautta.

Isolla yhteispihalla käy vilske, mutta Honkasen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva koti on silti rauhassa ylimääräisiltä häiriöiltä.

– Kun ovi on kiinni, sisällä on todella hiljaista. Yllätyin entisenä omakotitaloasujana siitä, että naapureiden äänet eivät juuri kuulu.

41,5 neliön kodissa on tarpeeksi säilytystilaa, eikä turhia hukkaneliöitä. Koti sopii muutenkin hyvin Honkasen nykyiseen elämään.

– Asun nyt pitkästä aikaa yksin, kun lapsikin on muuttanut jo omaan kotiinsa. Alussa toki mietin, miten ihmeessä saan omakotitalossa

olleet tavarani tänne, hän kertoo.

Auli Honkasen kotia hallitsevat vaaleat sävyt. Olohuoneen ovelta aukeaa iso terassi suoraan talon yhteispihalle. Terassille mahtuisi helposti ruokapöytä, sohva ja runsaasti kasvejakin. Honkanen pitää kuitenkin taukoa pihanlaitosta, ja siihen on hyvä syykin.

– Tämä koti on väliaikainen. Muutan vuoden lopussa Vallilaan, kunhan sieltä hankkimani koti valmistuu, Honkanen kertoo.

Näppärä verkkokauppa

Lumo-koti tuntui Honkasesta lottovoitolta vuokramarkkinoilla, joissa parhaat asunnot tuntuivat lähtevän käsistä ja asuntonäytöissä oli aina ruuhkaa.

– Kuulin Lumo-kodeista kaveriltani, ja olin hetkessä myyty. Etsin sopivan kodin Lumoverkkokaupasta ja vuokran maksamalla sain kodin heti itselleni.

Kun Honkanen näki kotinsa ensimmäistä kertaa paikan päällä, selvisi, että koti oli juuri sellainen, kuin oli tarkoituskin.

– Kaikki kävi todella vaivattomasti.Talo on vasta muutaman vuoden vanha, joten Honkasen ei tarvinnut ryhtyä pintaremonttiin. Sekä keittiö että kylpyhuonekin on varusteltu nykystandardien mukaan, ja pistorasioita löytyy Honkasen mielestä tarpeeksi.

Sopivan varustetason lisäksi huoltomiespalvelu on yllättänyt Honkasen iloisesti.

– Huomasin pian muuton jälkeen, että edellinen asukas oli irrottanut astianpesukoneen poistoletkun ja pelästyin, että tästä voisi seurata vesivahinko. Soitin huoltopalveluun ja huoltomies tuli heti katsomaan ja tarkistamaan, että kaikki on kunnossa.

Tärkeät tavarat esille

Honkanen on luonut kodistaan rauhallisen keitaan, jonne on mukava käpertyä suunnittelemaan tulevaa, lukemaan tai vain katsomaan lempisarjoja tv:stä. Lempipaikka on sohva, josta näkee sekä ulos että kaikkialle asuntoon.

Sisustuksessa vuorottelevat uusi ja vanha.

Modernin ruokapöytäryhmän ääreltä voi ihailla vanhaa lipastoa ja peiliä, jonka Honkanen on saanut äidiltään.

– Sohvapöydän yllä roikkuva lamppu on kulkenut mukana ensimmäisestä omasta kodista saakka, ja eteisen ja olohuoneen välissä olevan pienen kaapin päällä hymyilevä Buddha on matkamuisto työmatkalta. Tulen aina iloiseksi, kun katselen sitä.

Valitse ja vuokraa heti!

Lumo-verkkokaupassa ovat nähtävissä vapaat, vapautumassa olevat ja pian valmistuvat Lumo-kodit eri puolilla Suomea.

Selaile osoitteessa lumo.fi/verkkokauppa, vuokraa heti ja muuta vaikka huomenna.

Voit tehdä sivuilla myös hakuvahdin, joka päivystää puolestasi. Kuulet ensimmäisten joukossa, kun toiveittesi mukaisia koteja tulee saataville.

Saat myös tyytyväisyystakuun: voit peruuttaa asunnon vuokrasopimuksen kuluitta, jos kotisi ei vastaa siitä esitettyjä kuvia tai kuvausta.

29

KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VAT Roope Permanto

EI MITÄÄN TURHAA

Kristiina Kolarin kodissa Oulunkylässä Helsingissä ei säilötä vanhaa eikä haikailla menneitä. Pelkistetty tyyli pitää kodin valoisana ja raikkaan tuntuisena.

30

ko dikas

2/2019

Olohuoneen sohva HT Collection, villamatto Anno, sohvapöydät Hobby Hall.

Kehystetyt maisemajulisteet pitävät yllä kaukokaipuuta. Värikkäät Marimekon kuosityynyt ovat asukkaan suosikkeja.

KOTI 70 neliön rivitalo Helsingin Oulunkylässä.

ASUKAS Kristiina Kolari ERITYISTÄ Turhaa tavaraa ei kerätä. Väriä ja iloa funktionaaliseen kotiin tuovat muun muassa Marimekon tyynynpäälliset ja astiat.

31

Ruokailutilan Sopen ruokaryhmä on ajaton ja palkittu klassikko 80-luvulta. Helsinki-taulu on hankittu rakkaudesta kotikaupunkiin.

Teollisuushenkinen valaisin sopii yhteen seinän kanssa.

32

ko dikas

2/2019

Keittiön värimaailma jatkuu kodin alakerrassa: ruokailutilassa ja olohuoneessa.

Keittiö remontoitiin muutama vuosi sitten. Kristiina rakastaa ruuanlaittoa ja kutsuu mielellään vieraita kylään.

IT-ALAN YRITYKSESSÄ työskentelevä Kristiina Kolari asuu 70 neliön rivitalossa Oulunkylässä. Aikuinen tytär on muuttanut pois kotoa jo aikaa sitten, ja koti on ainoastaan Kristiinan valtakuntaa.

Kodin sisustuksessa saa hyödyntää omaa makuaan, kompromisseja ei tarvita.

Keittiö on remontoitu muutama vuosi sitten, ja uusi keittiö innosti uusimaan muutakin sisustusta.

– Pidän teollisuushenkisestä ja vähän betonimaisesta tyylistä, jota keittiöön tuli. Sama värimaailma hallitsee nyt koko kodin alakertaa, ruokailutilaa ja olohuonetta. Tilat tuntuvat tällä tavoin aiempaa isommilta ja yhtenäisiltä.

Yläkerran kahden makuuhuoneen väritys muistuttaa vielä ajoista, kun tytär asui kotona.

– Minulla on muutama 80-luvun kaluste vielä käytössä. Ne ovat laadukkaita, ajattomia ja ulkonäöltään ihan tätä päivää, siksi ne

ovat saaneet olla. Muutoin olen hyvin intuitiivinen ja impulsiivinen sisustaja, ostan mielijohteesta kalusteita ja tekstiilejä, kun ne tulevat vastaan. Sillä tavalla sisustus päivittyy koko ajan, Kolari kuvaa kodin sisustamistaan.

Monella nurkat täyttyisivät Kolarin tyylillä liiasta tavarasta, mutta ei tässä kodissa.

– En säästä perittyjä kalusteita enkä tavaroita tunnesyistä, niitä olen antanut paljon tyttären kotiin. Katson tarkkaan ja ihailen pitkään saamiani kauniita onnittelu- ja joulukortteja, mutta en säilytä niitä, Kolari naurahtaa.

Kodikas olematta runsas

Kristiina Kolarin koti on tarpeeseen sisustettu, funktionaalinen ja käytännöllinen. Paljas ja kolkko se ei kuitenkaan ole, sillä Kolari rakastaa kuoseja ja värejä. Marimekon tyynynpäälliset viehättävät

33

Tässä kodissa pidetään viherkasveista ja ne voivat täällä hyvin.

34

ko dikas

2/2019

Kalusteen valmistusajalla ei ole väliä, kunhan se on laadukas ja miellyttää silmää.

Makuuhuoneen seinäväri, koristetyynyt ja matto ovat tyttären vanhoja. Maton tytär on tuonut New Yorkista.

ja niitä onkin kertynyt jo useita. Ne piristävät vaaleasti kalustettuja oleskelutiloja ja tuovat mielenkiintoa sisustukseen.

– Pidän selkeistä perusväreistä, kuten vihreästä ja keltaisesta.

En ole kausisisustaja enkä noudata mitään perinteisiä sääntöjä. En vaihda joulu- enkä kevätverhoja enkä sisusta lämpimillä sävyillä syksyksi. Kotini sisustus saa elää mieleni mukaan.

Marimekon astiat ovat ainoita asioita, joita Kolari keräilee järjestelmällisesti. Niitä tarvitaan, kun kotona vierailee ystäviä ja sukulaisia.

– Ystävät ovat minulle tärkeitä ja kutsun heitä mielelläni kylään.

Haluan syödä kauniista astioista. Tieto vieraiden tulosta on myös

Lipasto on kodin alkuperäisiä kalusteita 80-luvulta. &-juliste on matkamuisto paperikaupasta Mallorcalta.

hyvä kannustin tehdä kotona isompi siivous!

Sosiaalinen Kolari rakastaa ruuanlaittoa ja ystävien kanssa syömistä.

– Bravuurini on lasagne, jonka teen pastalevyistä ja monta tuntia haudutetusta tomaattikastikkeesta alkaen itse. Lainaan työpaikalta apupöytää ja lisätuoleja, jos tarvitaan ruokailupaikkoja useammalle ihmiselle.

Kristiina Kolari ei ole kotikissa, hän viihtyy paljon ystävien kanssa ulkona pitkiä pyörälenkkejä tehden ympäri Helsinkiä ja Espoota.

Hän myös matkustaa paljon.

– Jos voin tavata ystäviäni, se menee aina kotona olon edelle.

 35

3 X KOT I KU L M I L L A // TE K STI Päivi Maaniitty & K U VAT Anni Koponen

PALVELUT Laajasalon alueelta löytyvät tärkeimmät palvelut, kuten päiväkoti, koulu sekä päivittäistavarakauppa ja muita palveluja.

YHTEYDET Julkinen liikenne Laajasalon ja muun kaupungin välillä hoituu Herttoniemen metroaseman kautta, josta liityntäbussilinjat kuljettavat laajasalolaiset koteihinsa. Tulevat Kruunusillat sitovat Laajasalon entistä tiukemmin osaksi kantakaupunkia ja mahdollistavat raitiovaunuyhteyden keskustasta Laajasaloon.

EKSTRAA Laajasalo on kaupunginosa viheralueiden ja meren keskellä. Se on paitsi viihtyisä asuinpaikka, myös monipuolinen virkistysalue.

1

Laajasalo on hip – mutta ei överisti Anastasia Monastyreva viihtyy luonnonläheisessä Helsingin Laajasalossa, koska siellä on kaikki tarvittava.

– Laajasalo on tavallaan saari, jossa on suuri yhteenkuuluvuuden tunne. Jos tapaa ihmisen, joka on Laajasalosta, tulee heti tunne, että ollaan samaa jengiä, sanoo Anastasia Monastyreva.

Hän on asunut Laajasalossa kahteen otteeseen. Sieltä löytyi aikoinaan ensimmäinen vuokra-asunto, ja hetken muualla asumisen jälkeen Laajasalo kutsui taas.

– Laajasalo on hip, mutta ei överihip, vaan sillä tavalla sopivasti, hän kuvailee.

Laajasalossa on kaikki, mitä voi tarvita. On luontoa, merta ja lenkkeilymaastoja, mutta myös uusi ostoskeskus, golfkenttä, tennis- ja palloiluhalli, kaukalo, kuntosaleja, joogakerho, elokuvakerho ja lähiruokapiiri.

Monastyreva pitää myös rennosta tunnelmasta, siitä että kaikenlaiset ihmiset tulevat keskenään toimeen.

– Laajasalossa toimii naapuriapu ja ollaan paljon tekemisissä muiden asukkaiden kanssa.

Monastyrevan lempipaikkoja on uusi ostari, jossa toimii paljon paikallisia yrittäjiä. Toinen lempipaikka on kallio Reposalmentien päässä, jossa kesäisin grillataan ja josta pääsee uimaan.

– Jos rakastaa luontoa, merta ja vehreyttä ja tykkää olla tekemisissä ihmisten kanssa, niin tänne kannattaa muuttaa. Myös julkiset liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, eikä ruuhkia juuri ole.

Kruunu­ vuorenrannan ja Laajasalon vapaat Lumo-kodit lumo.fi/verkkokauppakruunuvuorenranta

36

ko dikas

2/2019

TE K STI Matti Välimäki & K U VAT Suvi Laine

Turun vapaat Lumo-kodit lumo.fi/verkkokauppaTurku

2

Meri kimaltelee Majakkarannassa Sari Paananen on ihastunut Turun Majakkarannan merellisyyteen.

Laineet liplattavat ja tuuli heiluttaa hiljalleen kaisloja.

Tiira kaartelee rantaveden yllä.

Aurinko on juuri nyt pilven takana eikä kimaltele aalloilla, mutta muuten Sari Paanasen mielestä Majakkarannan maisemassa on tänäänkin kaikki kohdallaan.

– Rakastan merta, se on rauhoittava. Vietin lapsuuteni kesät paljolti saaristossa. Täällä Majakkarannassa tuntuu kuin olisin koko ajan mökillä meren äärellä.

Paanasen suosikkipaikkoja on pieni niemennokka, jossa on kiva kävellä ja istuskella. Lähellä viihtyy myös joutsenpari poikasineen.

Sari muutti Joona-poikansa kanssa Vantaalta Turun Majakkarantaan nelisen vuotta sitten. Hän oli katsonut paikkaa netistä ja ihastunut alueen merellisyyteen.

– Muutimme tänne Joonan ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Joona halusi Turun yliopistoon lukemaan fysiikkaa ja tähtitiedettä, ja pääsi sisään jo samana vuonna.

Majakkaranta on meren lisäksi lähellä keskustaa.

– Bussilla pääsee Turun kauppatorille kymmenessä minuutissa. Kaupungille on kiva lähteä myös vaikkapa pyörällä.

PALVELUT Majakkarannassa koulu, päiväkoti ja päivittäistavaraliike ovat lähellä. Turun keskustaan matkaa on vain vähän yli 3 km. Jokirannan palvelut ja jokilaivat ovat aivan vieressä, ja jokirantaan pääsee näppärästi pitkin merenrantaa kulkevaa kevyenliikenteen väylää.

YHTEYDET Majakkarantaan pääsee erinomaisesti myös julkisella liikenteellä: Manner-Turusta Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille kulkevilla linjaautoilla.

EKSTRAA Upeat merelliset maisemat. Lähellä mahdollisuus myös talviurheilun harrastamiseen: Majakkarannasta on Hirvensalon hiihtokeskukseen matkaa alle kaksi kilometriä.

37

TE K STI Tarja Västilä & K U VAT Sanna Vornanen

Lahden vapaat Lumo-kodit lumo.fi/verkkokauppa -lahti

3 PALVELUT Lahdesta löytyvät kaikki palvelut, joita sujuva arki edellyttää. Kaupungin sydän on tori, jonka kupeessa pysähtyvät myös useimmat paikallisliikenteen bussit.

YHTEYDET Lahdesta on hyvät yhteydet lukuisiin kaupunkeihin niin maanteitä kuin raiteitakin pitkin.

EKSTRAA Lahti tunnetaan Salpausselän ansiosta mäkihyppyja talviurheilukaupunkina. Lahti on myös Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021.

38

ko dikas

2/2019

Kompakti ­kulttuurikaupunki Anni Kajos viihtyy Lahdessa.

Aamulla tai iltapäivällä nuori nainen pistää tossua toisen eteen: Lahden Sibeliustalon ympäristö on näyttelijä Anni Kajoksen lempipaikka, jossa on hyvä käydä lenkillä.

– Vesijärven ranta on hyvin merimäinen, siellä on iso satama ja ravintolalaivoja, joissa voi istuskella iltaakin.

Veden läheisyys rauhoittaa.

Freelancer-näyttelijä Kajos näyttelee Lahden kaupunginteatterissa, mutta työ vie usein myös pääkaupunkiseudulle.

– Lahdessa ihan ykkösasia freelancerille on se, että kaupunki on hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Hyvän sijainnin lisäksi Lahti on Kajoksen mukaan sopivan kokoinen. Kulttuurielämääkin löytyy: näyttelijä on ehtinyt keikoille, käynyt Sibeliustalon konserteissa ja oman työpaikkansa ohella Teatteri Vanhan Jukon esityksissä.

Musiikkiteatterin ammattilaiseksi valmistunut Kajos viihtyy Lahdessa toistamiseen. Välillä hän oli vuoden Helsingissä, mutta palasi Lahteen uudelleen neljä vuotta sitten.

– Nyt olen jo kiintynyt tähän kaupunkiin.

T U U N A A TA LO U D E L L I S E ST I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Roope Permanto

Katse ruokakaappiin Kaikkein ekologisimmat puhdistusaineet löytyvät kotona useimmiten ruokakaapista.

YKSI TEHOKKAIMMISTA ekologisista puhdistusaineista on etikka.

Se on hapanta ja poistaa kalkkisaostumia, joten se sopii hyvin esimerkiksi kylpyhuoneen hanojen puhdistukseen. Hyvä yleispuhdistusaine syntyy, kun sekoitetaan 1 osa väkiviinaetikkaa ja 9 osaa vettä. Sitä voi käyttää sellaisenaan pintojen pyyhkimiseen.

Myös lasit ja lautaset kirkastuvat, kun ne huuhdellaan etikkavedellä, ja laimea liuos, 1 osa etikkaa ja 2 osaa vettä, sopii jopa astianpesukoneen huuhteluaineeksi. Pyykinpesussa etikka toimii huuhteluaineen tavoin: loraus väkiviinaetikkaa pyykkikoneen huuhteluainelokeroon ja autat pyykkejä säilyttämään värinsä ja pysymään pehmeänä.

Etikka toimii myös kahvinkeittimen puhdistusaineena. Älä kuitenkaan käytä etikkaa alumiinille, marmorille tai emalille.

Toinen etikan veroinen ihmeaine on ruokasooda. Sitä tottelevat muun muassa sameat lavuaarit sekä pinttyneet kattilat ja teekupit.

Pyyhi ne kirkkaiksi ruokasoodalla ja kostealla liinalla. Termoskannukin saa uuden elämän, kun sen täyttää kuumalla vedellä, lisää 2 rkl ruokasoodaa ja antaa seistä muutaman tunnin. Päälle kunnon huuhtelu.

Hopeisiin saa kiillon ruokasoodalla ja lämpimällä vedellä, ja uuni puhdistuu tahnalla, jossa on saman verran ruokasoodaa, suolaa ja kuumaa vettä.

Vanha siivouskonsti on puhdistaa pohjaan palanutta kattilaa ja pinttynyttä liettä kostutetulla sokerinpalalla, ja tuoreen punaviinitahran voi yrittää poistaa ripottelemalla sen päälle runsaasti suolaa. Myös sitruunan ja suolan yhdistelmä on tehokas: halkaise sitruuna, ripottele pinnalle runsaasti suolaa ja hankaa tiskiallas puhtaaksi. Ja tiesitkö, että piimässä liottaminen auttaa poistamaan esimerkiksi ulkotekstiileihin tulleet hometahrat?

39

TAVO I T T E I TA JA T E KOJA //

40

ko dikas

2/2019

TE K STI Matti Remes  & K U V IT U S Amir Tahvonen ja Nora Kolari

Taatusti hyvissä käsissä

Tälläkin hetkellä iso joukko ammattilaisia uurastaa, jotta sinulla olisi Lumo-kodissasi mahdollisimman hyvä olla.

K

un tavoitteena on tarjota jokaiselle Lumo-asukkaalle viihtyisää asumista ja laadukkaita palveluita, tarvitaan lukuisia eri alojen ammattilaisia. Arjessa ehkä näkyvimpiä ovat Lumo-asiakaspalvelu, talojen isännöitsijät sekä huoltoyhtiö. Kiinteistöjen ylläpitoon ja asukasviihtyvyyteen tarvitaan silti myös paljon muita osaajia.

Kojamon Kiinteistöpalvelut-yksikköä vetävä Pasi Kujansuu laskee, että yhden Lumokiinteistön ylläpidon kumppanuusverkostossa voi olla mukana yli 30 yritystä.

– Suurin osa kumppaneista huolehtii teknisten järjestelmien huollosta ja korjauksesta.

Tietyn asian hoitamiseen tarvitaan usein juuri siihen erikoistunut osaaja.

Oman alansa erityisosaaja kutsutaan apuun esimerkiksi, kun talon ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmä tarvitsee huoltoa. Samoin muun muassa hissien, lukkojen ja talon turvajärjestelmien hoito kuuluvat näiden alojen ammattilaisille.

Kapellimestarina kumppanuusverkossa

Laajan kokonaisuuden hallinta ja johtaminen vaativat ammattitaitoa. Kujansuun mukaan Kojamon roolia voisi verrata sinfoniaorkesterin kapellimestariin, jonka tehtävänä on saada soittajat soittamaan saumattomasti yhteen kuuntelijoiden iloksi.

Toiminnan korkeat laatukriteerit koskevat oman toiminnan ohella myös kumppaneita.

– Meillä on esimerkiksi ollut jo pitkään käytössä kiinteistönhoidon laadunhallinta­ järjestelmä, jonka tavoitteena on saavuttaa parempi asukastyytyväisyys sekä varmistaa huolellinen kiinteistöjen ylläpito. Laatua mitataan muun muassa paikan päällä tehtävillä tarkastuksilla ja asukastyytyväisyyskyselyillä, joita tehdään neljä kertaa vuodessa.

Kujansuun mukaan kaikki asiakkaiden antamat palautteet ovat arvokkaita. Tavoit­ teena on, että mahdollisiin ongelmiin ja kehitys­ideoihin voidaan tarttua mahdolli­ simman nopeasti.

41

Lumo-taloissa on laajasti otettu käyttöön ohjausjärjestelmä, joka säätää kiinteistön lämmitystä automaattisesti ­asuntojen mitatun lämpötilan ja muun muassa sääennustetiedon perusteella.

Lisää nopeutta asukaspalveluun

Pasi Kujansuu kertoo, että asukaspalautteiden perusteella yksi keskeisistä kehityskohteista on ollut palvelun nopeuttaminen.

– Asukas on saattanut odottaa, että jokin vika korjataan nopeammin kuin mihin olemme lopulta pystyneet. Ongelma pitää mieluiten saada myös kerralla kuntoon. Palautteen perusteella palveluprosessia on kehitetty niin, että esimerkiksi asukkaan vikailmoitus ­pyritään ohjaamaan suoraan oikealle asian­ tuntijalle.

– Valittu tekijä on sitten asukkaaseen suoraan yhteydessä ja sopii korjauskäynnistä.

Asukkailta onkin tullut kiitosta entistä suoremmasta ja nopeammasta toimintamallista esimerkiksi vesikalusteisiin liittyvien vikojen korjauksessa.

– Aiemmin huoltomies saattoi käydä ensin toteamassa, että hanan korjaaminen vaatiikin

42

ko dikas

2/2019

pätevyydet omaavan putkiasentajan. Nyt pyrimme lähettämään paikalle suoraan putkimiehen, joka hoitaa asian yhdellä käynnillä.

Älytekniikka apuun

Pasi Kujansuu sanoo, että digitaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden parantaa entisestään asukkaille tarjottavia palveluja ja lisätä asumisviihtyvyyttä.

– Hyvä esimerkki on Lumo-taloissa laajasti käyttöön otettu ohjausjärjestelmä, joka säätää kiinteistön lämmitystä automaattisesti asuntojen mitatun lämpötilan ja muun muassa sääennustetiedon perusteella.

Järjestelmä ehkäisee ylilämmitystä ja oppii ylläpitämään talon lämpötilatason vakaana aiempaa tarkemmin. Samalla pienenevät rakennuksen energiankulutus ja hiilijalanjälki.

– Tulevaisuudessa järjestelmät antanevat asukkaalle enemmän mahdollisuuksia säätää itse asuntonsa lämpötilaa.

Järjestelmät keräävät kiinteistöjen olosuhteista paljon dataa, jota voidaan hyödyntää kiinteistön ylläpito- ja korjaustoiminnassa.

– Tieto auttaa meitä tuntemaan kiinteistöjä entistä paremmin. Jos esimerkiksi havaitsemme jonkin talon yläkerroksessa toistuvasti ongelmia lämmityksessä, lähdemme yksilöllisesti korjaamaan vikaa ja voimme valita työhön kyvykkäimmän kumppanin.

Välittömien korjausten ohella Kojamo arvioi suunnitelmallisesti ja ennakoivasti kiinteistöjensä pidemmän aikavälin korjaustarpeita.

Korjaustarve määritetään säännöllisin kuntotarkastuksin, joista vastaa Kojamon oma henkilöstö. Pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa päivitetään kohteista saatujen havaintojen pohjalta.

– Myös asukkaat hyötyvät, sillä korjaukset pyritään tekemään järkevinä kokonaisuuksina, laadukkaasti ja parantaen kiinteistön toimivuutta sekä usein myös laatutasoa.

TEASU K STI K Paula AS ERistimäki D U T //& K U VA Roope Permanto

Tavoitteena tyytyväinen asukas LUMO HALUAA OLLA asumisen edelläkävijä ja asukkaan ykkösvalinta. Siitä, että näin tosiaan olisi, huolehtii Kojamon liiketoimintajohtaja Tiina Kuusisto.

– Se tarkoittaa, että Lumokodeissa asuisi tyytyväisiä ihmisiä. Siksi haluamme kuunnella asukkaita, ottaa heidät mukaan asumisen palvelujen kehittämiseen ja auttaa kodin löytymisessä.

Tällä tiellä on Kuusiston mukaan päästy hyvin eteenpäin.

Välineinä työssä ovat muun muassa säännöllisesti tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt ja uuden My Lumo -palvelun kautta saatu tieto.

Asukkaita myös osallistetaan mukaan asumisen kehittämiseen, eli kutsutaan kertomaan ajatuksistaan, useimmiten digitaalisten kanavien avulla.

Asukastyytyväisyyskyselyyn Lumo-asukkaat törmäävät asumisen eri vaiheissa.

– Ensimmäinen etappi on muutto Lumo-kotiin. Me haluamme tietää esimerkiksi sen, miksi asukas valitsi Lumo-kodin, miten löysi meidät ja mitkä muuttajille suunnatut palvelut toimivat parhaiten. Muun muassa Lumoverkkokauppa on saanut paljon kiitosta.

– Kartoitamme asukastyytyväisyyskyselyillä myös Lumo-kodeissa jo asuvien asukkaiden mielipiteitä. Tässä nousevat esiin erilaiset asumisen arkeen liittyvät asiat: miten nopeasti ja hyvin hoituvat vaikkapa huoltotoimet. Samoin esimerkiksi jätehuoneen ja yleisten tilojen kunto ja siisteys ovat asukkaille tärkeitä. Ja toki haluamme tietää, miksi joku päättää lähteä Lumo-kodistaan.

Esimerkkejä onnistuneista

palveluista on paljon. Kuusisto nostaa niistä esiin muutaman: – Lumo Pihakoutsi -toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta Tampereelle asukkaiden toiveiden mukaisesti ja My Lumo -palvelu on vastannut monien asukkaiden tarpeisiin myönteisellä tavalla. Myös yhteiskäyttöautoja on kiitelty.

Kuusisto muistuttaa myös, että Lumo tulee apuun myös silloin, kun elämä muuttuu ja etsinnässä on uusi koti.

– Autamme asukasta uuden kodin löytymisessä ja teemme muutenkin muutosta mahdollisimman joustavan. Vaihtajan palvelussamme saa muuttolaatikot veloituksetta. Muuttopäivä sovitellaan niin, että se sopii asukkaalle eikä tuplavuokraa tarvitse maksaa.

Kuusisto on tosissaan kiinnostunut asukkaista. Hän on kiertänyt kaikissa Lumo-kotikeskuksissa, tutustunut taloihin ja tavannut asukkaita arjessaan.

– On todella hienoa nähdä miten joka puolella asukkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellaan ja halutaan onnistua haasteiden ratkaisemisessa.

Omassa elämässään Kuusisto liputtaa sujuvan arjen puolesta. Perheeseen kuuluu hänen lisäkseen aviomies ja 8-vuotias poika urheiluharrastuksineen. Koti on kerrostalossa Helsingin Töölössä.

– Arki sujuu kotona parhaiten, kun suunnitellaan tekemiset hyvin ja kaikille tavaroille ja asioille löytyy oma paikkansa. Siihen voi pyrkiä niin töissä kuin koto­ nakin. 

” ”

Lumo tulee apuun myös silloin, kun elämä muuttuu ja etsinnässä on uusi koti.

43

ASU K K A A N A P U // TE K STI Matti Välimäki & K U VAT Roni Lehti

Yhteiskäyttöpyörällä pitkin Aurajoen rantaa KUN TURUN JOKIRANTAAN, Laivurinkatu nelosen Lumo-taloon tuli keväällä Lumo-yhteiskäyttöpyörä, Taina Määttänen oli sen ensimmäinen varaaja. Hän ihastui näppärään sähköpyörään heti.

– Tein reissun tuohon vähän matkan päähän jokirantaan, pienelle uimarannalle, joka sijaitsee viistosti Turun linnaa vastapäätä. Vesi oli silloin vielä liian kylmää uimiseen, mutta juhlistin tapahtumaa ostamalla kioskilta jäätelön, hän muistelee.

Yhteiskäyttöpyörä on ollut tuosta lähtien Tainan ja talon muiden asukkaiden vilkkaassa käytössä.

– Sähköpyörä on älyttömän kätevä: nopea ja kevyt.

Sillä hurauttaa hetkessä jokirannan kummatkin puolet tai vaikkapa Kupittaan Citymarkettiin. Olen käynyt pyörällä retkeilemässä myös lähisaarella Hirvensalossa, missä reitin varrella on suuri mäki, eikä ylämäkeen polkeminenkaan tunnu missään.

Määttänen on voinut hyödyntää yhteiskäyttöpyörää myös silloin, kun hänelle on tullut vieraita.

– Olemme päässeet tutustumaan yhdessä Turkuun, kun olen käyttänyt itse sähköpyörää ja antanut kaverille oman pyöräni.

Pyörän saa käyttöön kerralla kahdeksi tunniksi. Varaus käy helposti sähköisesti ja lukko aukeaa puhelimeen

44

ko dikas

2/2019

tekstiviestillä tulevan koodin avulla.

– Kerran pyörää piti vähän huoltaa. Ilmoitin asiasta ja korjaus sujui tosi nopeasti ja näppärästi.

Turussa on hyvä draivi

Taina Määttänen ja hänen miehensä Makke ovat asuneet Laivurinkatu nelosessa jo parikymmentä vuotta.

Kotiväkeen kuuluu myös 14-vuotias Mölli-kissa.

Pariskunta valitsi kotinsa ennen kaikkea sen mainion sijainnin takia: joen rantaan on vain noin sadan metrin kävelymatka.

– Aurajoen ranta kävelykatuineen ja ravintolalaivoineen on älyttömän hieno paikka, vähän niin kuin turkulaisten kesäinen olohuone.

Lähellä liikennöi myös kaupunkilautta Föri, jolla pääsee matkustamaan tält pualt tois pual jokke. Mukaan voi ottaa vaikkapa Lumo-pyörän.

– Hyppäämme usein myös rannasta vesibussin kyytiin ja matkaamme kalaan Ruissaloon. Vesibussissa pääsee vieläpä matkustamaan ihan samalla Föli-matkakortilla, joka käy paikallisbusseissa.

Lue lisää yhteiskäyttöpolkupyöristä: lumo.fi/asukasedut

KUVA SIMELIUS SIMELIUS

Suvi Teräsniskan kanssa kohti joulua KOSKETTAVISTA TULKINNOISTAAN tunnettu laulaja Suvi Teräsniska on myös joulumusiikin suuri ystävä. Tähti tuo nyt joulutunnelmaa Lumo-kotien asukkaille perinteisellä Kohti joulua -konserttikiertueella yhdessä pianovirtuoosi Lenni-Kalle Taipaleen kanssa.

Parivaljakko tulkitsee jouluisia säveliä kahdeksalla paikkakunnalla. Marraskuinen kiertue alkaa Lahden Ristinkirkosta ja päättyy Tampere-taloon.

Maksuttomat konsertit on tarkoitettu Lumo- ja VVOkotien asukkaille. Ilmoittaudu ajoissa ja lähde nauttimaan musiikista!

Kiertueaikataulu Ma 11.11. klo 19 Lahti, Ristinkirkko Ke 13.11. klo 19 Oulu, Oulun Tuomiokirkko To 14.11. klo 19 Jyväskylä, Aalto-sali Ma 18.11. klo 19 Kuopio, Kuopion Musiikkikeskus, konserttisali To 21.11. klo 18 Helsinki, Johanneksenkirkko Ma 25.11. klo 19 Turku, Mikaelinkirkko Ti 26.11. klo 19 Järvenpää, Järvenpää-talo, Sibelius-sali Ke 27.11. klo 19 Tampere, Tampere-talo, Sorsapuistonsali Ilmoittautumiset Kohti joulua -konsertteihin alkavat ti 22.10.2019 klo 9.00 osoitteessa lumo.fi/konsertti. Paikat ovat täyttyneet yleensä nopeasti, joten toimi ajoissa.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Konsertit kestävät noin tunnin.

LUMO-ASUKKAANA SAAT 20 € ALENNUKSEN ENSIMMÄISELTÄ SIIVOUSKERRALTA, KUN TILAAT KOTISIIVOUKSEN FRESKALTA MY LUMO -PALVELUN KAUTTA. LUMO.FI/KOTISIIVOUS

Hoitoa hauvoille

Lumo-asukkaiden lemmikeille on nyt tarjolla hoitoapua edulliseen etuhintaan. Tassuvahdit vievät lemmikin lenkille tai vahtivat vaikka vuorokaudet ympäri, jos omistaja on lomalla tai työmatkalla. Palvelua pilotoidaan loppusyksystä 2019.

Tassuvahdin saa käyttöönsä Lumo-asukkaan hinnoin My Lumo -palvelun kautta lumo.fi/mylumo.

KUVA ISTOCKPHOTO

SÄÄSTÄ SIIVOUKSESSA!

HELSINGIN KONSERTISTA kuvataan video, johon etsitään asukkaita päätähdiksi. Tähtösille on luvassa eturivin paikat konsertissa, fanitapaaminen ja pieni yllätyspaketti. Innokkaat, ilmoittautukaa My Lumo -palvelusta löytyvän linkin kautta.

Vastaava video, Lumo x Linnanmäki, löytyy Lumo-kotien Youtube-kanavasta: lumo.fi/youtube.

45

LU M O L A I S E T //

K U VAT Viivi Huuska

Ellinooran kotona logiikka ja sekamelska lyövät kättä Aiemmin ahkeraksi kotibilettäjäksi tunnustautuva Ellinoora arvostaa nykyään kotinsa boheemin lämmintä fiilistä, offline-tilaan karkaamista – ja sitä, että siellä nukkuu aina hyvin.

ELLINOORAN ”3X PARASTA KODISSA” OLOHUONEEN NOJATUOLI: Olen siinä aina, kun tulen kotiin ja ennen kuin menen nukkumaan. Täysin spontaaniostos, joka oli pakko saada, vaikkei se mahtunut edes autoon. Muistuttaa siitä, että elämässä ei saa olla liikaa suunnitelmallisuutta, pitää pystyä poikkeamaan polulta.

KASVIT: Kolme pientä kaktusta ovat ensimmäiset kasvit, jotka olen saanut pysymään elossa tai jotka eivät ole muovia. Olen paljon reissussa, joten kasvien hengissä pitäminen ei ole ihan helppoa. Nyt ne ovat ehtineet reilun vuoden ikään, mikä on minulle iso saavutus. Olen sittemmin hankkinut muitakin kasveja, mutta niihin en ole vielä uskaltanut kiintyä. Kasveista tulee aikuinen olo, kun pystyy pitämään huolen jostain muustakin kuin itsestään.

VAATEHUONE: Pienenä haaveilin omasta vaatehuoneesta.

Asumme vuokralla, mutta tuntuu, että asunto on meidän oma ja vaatehuone on vielä oma pieni valtakuntansa sen sisällä – sinne ei tule kukaan muu. Se toimii myös turvapaikkana silloin, kun pitää soittaa vaikeita puheluita.

(EKSTRA) LEVYT: Moni on kysynyt, että miksi meidän kultalevyt ja muut tunnustukset ovat kotona eivätkä studion seinällä.

Niistä saa yksinkertaisesti voimaa niinä hetkinä, kun epäilee itseään. Ne muistuttavat, että ainakin joskus on ollut ihan hyvä tässä musiikkihommassa.

SINUSTAKIN LUMOLAINEN? Lumolaiset on sisältösarja, joka esittelee Lumo-kotien asukkaita heidän luonnollisessa asuinympäristössään – kotona.

Haluatko Ellinooran tavoin kertoa muille, mikä on parasta kodissasi? Ota yhteyttä: kodikas@lumo.fi ja tutustu verkossa lumo.fi/lumolaiset.

46

ko dikas

2/2019

LUMOLAISET Artisti Ellinoora ja avopuoliso KOTI Kerrostalokaksio Helsingissä

CHECKED ALREADY? LUMO.FI/LIVING

Viime lehden ristikon ratkaisu:

W W W. SA NA R I S. F I

L A ATI N U T Erkki Vuokila & U L KOA S U Heli Kärkkäinen K U VA Jorma Marstio / Otavamedia

R I ST I K KO 2 /20 1 9

47

M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Pi Mäkilä & K U VAT Sami Heiskanen

< Vermonniittyyn juuri muuttaneet Anni ja Olli arvelivat, että vuokranmaksu hoituu jatkossa kätevästi My Lumo -sovelluksen kautta Leila ja Mikko Naskali (oik.) löysivät kotinsa Lumo-verkkokaupasta. Erityisesti Leilaa kiinnostaa talon Lumo-tiimin toiminta.

– Olemme aiemminkin asuneet Lumokodissa, mutta nyt aloin ensi kertaa pohtia sitä, että ehkä voisin uskaltautua talon omaan Lumo-tiimiin mukaan.

Tuan (oik. alhaalla) muutto ja asettuminen uuteen Lumo-kotiin ovat sujuneet hyvin.

Lemmikitkin tuntuvat olevan samaa mieltä.

Espoon Vermonniityssä vietettiin upouuden Lumo-talon tupaantuliaisia syyskuussa.

Samalla Uuno Kailaan katu 5:n asukkaat tutustuivat paitsi kotitaloonsa ja naapureihin, myös Lumo-asukkaan palveluihin.

KOKO TALON TUPARIT

ESPOON VERMONNIITYSSÄ sijaitseva Uuno Kailaan katu 5:n pihalla ja kerhotiloissa riittää väkeä.

Yleisöryntäyksen selittävät tupaantuliaiset, joissa asukkaat pääsevät tutustumaan Lumo-palveluihin ja tapaamaan muun muassa talon omaa isännöitsijää.

Ohi viilettää taloon muutama päivä sitten muuttanut Tua kolmen kääpiöpinserinsä kanssa.

– Muutto sujui tosi helposti ja meidän uusi koti on juuri sellainen kuin oli tarkoituskin. Sijainti osui nappiin perheen aikuisten työmatkojen kannalta.

Lisäksi vaakakupissa painoi se, että lemmikit olivat tervetulleita taloon, hän kertoo.

Kulkuyhteydet kunnossa

Vermonniitty sijaitsee Leppävaaran kupeessa Vermon raviradan läheisyydessä, hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä. Sellon ostoskeskus on kävelymatkan päässä, mutta vieressä sijaitsevat niin Talin ulkoilualueet kuin Laajalahden merenrannatkin.

48

ko dikas

2/2019

Juuri luonto ja hyvät kulkuyhteydet houkuttelivat alueelle vain viikkoa aiemmin taloon muuttaneen Ala-Luhtalan perheen.

– Etsimme isompaa kotia, ja tämä valikoitui parhaiten meille sopivaksi. Alue ei ollut meille entuudestaan tuttu, mutta täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja merikin tuossa lähellä, tupareihin poikansa kanssa saapunut Eetu Ala-Luhtala kertoo.

Asukkaat ovat päässeet muuttamaan Uuno Kailaan katu 5:n uudenhohtaviin Lumo-koteihin kahdessa erässä: toiset kesäkuussa, toiset syyskuun alussa. Ala-Luhtala uskoo, että perhe tulee viihtymään alueella pitkään.

– Poika on vasta 1,5-vuotias, mutta hän on jo ihastunut tähän paikkaan. Hän hihkuu innoissaan parvekkeella, josta näkyy erilaisia nostureita ja kaivinkoneita! On ollut myös mukava huomata, että tänne on muuttanut paljon muitakin lapsiperheitä, Ala-Luhtala kertoo.

Uuno Kailaan katu 5:ssä on neljä rappua ja hieman rapusta riippuen 7–8 kerrosta. Koteja uutuuttaan hohtavaa taloon mahtuu 135. Näistä yksi on juuri espoolaistuneen Sepän perheen koti, jossa neljän huoneen ja keittiön lisäksi on oma sauna ja kaksi parveketta.

– Täällä on kaunis ilta-aurinko, ja parvekkeesta on tullut yksi meidän kaikkien lempipaikoista, Suvi Seppä esittelee kotiaan.

Myös Sepät päätyivät Vermonniittyyn hyvien julkisten yhteyksien perässä.

– Muutimme tänne Janakkalasta omakotitalosta pari kuukautta sitten. Työmatkat kävivät pitkiksi, nyt pääsemme töihin todella kohtuullisessa ajassa.

Lumo-verkkokauppa toimii

Sisäpihalle avautuvan kerhohuoneen ovella käy vilske, kun tupaantuliaisten väki pääsee kuulemaan talon yhteiskäyttötiloista, Lumo-asukaseduista ja My Lumo -palvelusta, jossa voi näppärästi maksaa niin vuokran kuin tehdä esimerkiksi huoltoilmoituksetkin.

Paikalla ovat myös vain viikkoa aiemmin taloon muuttaneet Mikko ja Leila Naskali.

– Oli todella kiva kuulla Lumo-tiimin toiminnasta ja muista eduista. My Lumo -palvelua ehdimme jo testata, viestit tuntuvat ainakin kulkevan sitä kautta hyvin, Mikko Naskali kertoo.

Oman Lumo-kodin löytäminen ja varaaminen verkkokaupasta oli helppoa.

– Löysimme tämän netistä, ja ihastuimme alueeseen ja talon moderniin ilmeeseen. Uusi koti on todella valoisa, ja vaaleat lattiat vain korostavat vaikutelmaa, Leila Naskali kehuu.

Talon varustetaso on yllättänyt Naskalit positiivisesti. Uuno Kailaan katu 5:n ensimmäisestä kerroksesta löytyvät kerhohuoneen lisäksi muun muassa pesutupa ja kuivaushuoneet, kolme saunaa, irtaimistovarastot, ulkoiluvälinevarastot sekä erilliset lastenvaunuvarastot.

– On ollut mukava huomata, että esimerkiksi pyöräkellarit ovat todella tilavat. Täällä on ajateltu sitä, että monessa kodissa on varmaan useampikin pyörä, Leila Naskali lisää.

Vermonniityn alueen asukkaiden käytössä on Lumo-yhteiskäyttöauto, jota asukkaat voivat halutessaan vuokrata alennettuun hintaan. Yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä varausaikaan perustuvalla maksulla, jonka lisäksi maksetaan käytetystä polttoaineesta. Auton voi varata My Lumo -palvelun kautta: lumo.fi/mylumo.

Yhteiskäyttöauto herättää kiinnostusta monessa pöytäseurueessa. Uuden kodin keskeinen sijainti ja yhteiskäyttöauto ovat saaneet myös Sepän perheen pohtimaan oman auton tarpeellisuutta.

– Sijainti on niin keskeinen, että olemme ajatelleet omasta autosta luopumista. Autonhan voi sitten vuokrata helposti jos joskus tulee sellainen tilanne että sitä tarvitaan, Suvi Seppä miettii.



49

S E S O N G I N PA R H A AT // TE K STI Paula Ristimäki

KUVA ISTOCKPHOTO

3x

kaupungilla KUVA MARJO TYNKKYNEN / OTAVAMEDIA

Valojen leikkiä JOS PIMEÄSSÄ vuodenajassa on jotain hyvää, niin se antaa meille hienon mahdollisuuden leikitellä ja luoda tunnelmaa erilaisilla kausivaloilla. Esimerkiksi led-valot ovat energiatehokkaita ja turvallisia.

Niitä voi käyttää niin sisällä kuin ulkonakin, ja ne valaisevat ilman palovaaraa ja sopivat siksi myös lapsi- ja lemmikkiperheisiin.

Suositut pitkät valosarjat kiertävät parvekkeilla ristiin rastiin, mutta valosarjan voi myös sulloa kauniiseen lasiastiaan tai vaikka kynttilän sijasta ulkolyhdyn sisään.

Kaunis asetelma syntyy maljakkoon

asetelluista havuista, joissa valosarja kiertelee.

Useimmiten valot kannattaa asetella näyttäviksi ryhmiksi eikä ripotella yksittäisinä pisteinä sinne tänne. Valosarjalla voi myös korostaa sisustuksen kauniita kohtia.

Kokonaisen taideteoksen saat, kun kokoat vaikka kaapin päälle asetelman valoista, kauniista esineistä ja kasveista. Voit myös kiertää valosarjan raamiksi peilille tai taululle.

Valot sopivat muuallekin kuin parvekkeelle tai olohuoneeseen, johon ne useimmiten ripustetaan.

Kokeile näyttävää valokoristelua

Uusi ilme jouluksi HYÖDYNNÄ MAKSUTON Lumo-maalietu ja maalaa uutta ilmettä kotiisi vielä jouluksi. Lumo tarjoaa maalit, telat, pensselit ja muun tarvittavan, omaksi osuudeksesi jää vain maalaus ja värien valinta.

Vaaleilla sävyillä tuot pieneenkin huoneeseen avaruutta ja raikkautta, tummemmilla sävyillä samasta tilasta saa rauhallisen ja pesämäisen. Kaikkien seinien ei myöskään tarvitse olla samaa sävyä: moni suosii nyt kodissaan tehosteseiniä, jolloin yhdenkin seinän kirkas sävy luo huoneeseen kivasti kontrastia.

Ota yhteyttä isännöitsijään ja kysy lisää! lumo.fi/maalietu

50

ko dikas

2/2019

NAURA. Nauru pidentää ikää ja lyhentää pitkältä tuntuvaa pimeää syksyä.

Tarkista teatteri-, elokuva- ja keikkatarjonta ja valitse itsellesi sopivin tapa saada nauru pulppuamaan. Olisiko se tällä kertaa vaikka stand-up?

KUVA MIRVA KAKKO

LU M O V I N K K A A!

heti eteiseen, jolloin tunnelmavalo tervehtii sinua aina tullessasi kotiin! Lastenhuoneessa iloinen valosarja pitää kummitukset loitolla, ja kattauksesta saa juhlavan, kun astioiden välissä kiemurtelee ­valoja.

Kausivaloja on tarjolla monen muotoisina ja värisinä. Oletko sinä perinteisten, vaaleiden pallovalosarjojen ystävä, vai revitelläänkö teillä väreillä? Uusimpia tulijoita sisustuksessa ovat valotaulut, joihin voi kirjoittaa vaikka lempi­ aforisminsa tai hyvän joulun toivotuksen.

TANSSI. Liikunnan iloa ei pidä unohtaa loskakeleilläkään. Lähde mukaan harrasteryhmiin oppimaan nykytanssia, afroa tai katutanssia – tai kertaa vanhat lavatanssitaidot kuntoon pikkujoulukautta ja ensi kesää varten!

TUNNELMOI. Joulukauden lähestyessä maa täyttyy erilaisista tunnelmallisista konserteista ja tapahtumista. Nautiskele niistä, aisti tunnelma ja rauhoitu hetkeksi.

Sitrukset ovat täällä – nyt niitä kannattaa käyttää kaikenlaisten ruokien piristeenä, niin suolaisten kuin makeiden. Klementiineistä syntyy gluteeniton kakku, täydellinen pari syksyiselle kupposelle teetä tai kahvia.

Pehmeän tahmainen herkku

(gluteeniton klementiinikakku) 5 klementiiniä öljyä voiteluun 1¾ dl sokeria 1 ps (300 g) mantelijauhoja 1 tl jauhettua kardemummaa 1 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 6 kananmunaa Liemi 1 sitruunan mehu ¾ dl sokeria 1 kanelitanko 1) Laita 3 klementiiniä kattilaan ja peitä vedellä.

Keitä 2 tuntia, kunnes klementiinit ovat pehmeitä, lisää vettä tarvittaessa. Kaada vesi pois ja anna jäähtyä. Halkaise ja poista näkyvät siemenet, jos niitä on. Laita klementiinit kuorineen tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi tahnaksi.

2) Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele irtopohjainen kakkuvuoka (20–23 cm) öljyllä. Peitä pohja leivinpaperilla.

3) Laita isoon kulhoon sokeri, mantelijauhot, kardemumma, leivinjauhe ja vaniljasokeri, sekoita hyvin.

Sekoita keskenään soseutetut klementiinit ja munat.

Kaada munaseos kuivien aineiden joukkoon, sekoita hyvin. Kaada vuokaan ja paista uunin alatasolla 50–60 minuuttia.

4) Kakun paistuessa purista 2 klementiinistä mehut kattilaan. Lisää kattilaan myös sitruunan mehu, sokeri ja kanelitanko. Keitä miedolla lämmöllä noin 3 minuuttia. Ota kakku pois uunista. Pistele haarukalla muutamia reikiä ja kaada siirappi kakun päälle. Anna siirapin imeytyä noin tunti. Irrota kakku vuoasta ja tarjoa löysäksi vatkatun kermavaahdon kanssa.

Kakku säilyy hyvin peitettynä.

51

LU K I JA K I L PA I LU //

Lumo-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

VOITA KUUSI TYYLIKÄSTÄ IITTALAN RAAMI-SARJAN LASIA!

HÄMEENLINNA Birger Jaarlin katu 13, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio LAHTI Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs, 15110 Lahti LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta

Mikä on tämän lehden paras juttu?

VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin Kotona korkealla, lumolaisten tarina Keravalta. Lukija­kilpailussa arpa suosi Sampo Muurista Helsingistä. Paljon onnea!

MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit ­ lukea lisää? Onko Lumo-talossasi tapahtumia, harrastus­porukoita tai Lumo-tiimi, josta ­voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta.

KAIKKIEN VASTANNEIDEN KESKEN arvotaan kuusi Iittalan uuden Raami-sarjan lasia, arvo yhteensä noin 70 euroa. Lähetä vastauksesi 31.12.2019 mennessä joko sähköpostitse: ­kodikas@lumo.fi tai postitse: Kojamo Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Saatuja yhteystietoja käytetään vain arvonnan voittajan kontaktoimiseksi, ellei asiakas toisin toivo. Otamme yhteyttä voittajaan henkilökohtaisesti 17.1.2020 mennessä ja voittajan nimi julkaistaan seuraavassa Kodikas-lehdessä ja mahdollisesti myös My Lumo -palvelussa.

Voit osallistua myös netissä: Lumo.fi/lukijapalaute Palautteita saatetaan julkaista Lumo-viestintäkanavissa. Niiden lähettäjästä mainitaan tuolloin etunimi ja sukunimen ensimmäinen kirjain sekä asuinpaikkakunta.

Muista vastata myös Lumo-viestintää koskevaan kyselyyn My Lumo -palvelussa!

Kojamo Oyj uudistaa vuokra-asumista tehden siitä entistä haluttavampaa. Visiona on olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta. Lumo-kodit tarjoavat turvallista ja ympäristö­ ystävällistä asumista sekä parhaita asumisen palveluita.

OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku Katso aukioloajat netistä, Lumo.fi/kotikeskukset.

Lumo asiakaspalvelu AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 Puhelun hinta on 8,4 snt/min.

SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@lumo.fi WWW-SIVUT Lumo.fi/mylumo Lumo.fi/verkkokauppa Lumo.fi/asuminen Lumo.fi/living Lumo.fi, Kojamo.fi