10: Etäluentatiimin ammattilaiset
Mitox Oy:n sidosryhmälehti
08: 06:
Verkko Korpela Oy:
"Etäluennasta kaikki hyöty irti"
Valmista kesällä 2015
Yhteispohjoismainen taseselvitys tuloillaan
2013
04: Energianmittauspäivän kooste
PÄÄKIRJOITUS /
Mitatusti laadukasta palvelua
K
Kuva Arto Wiikari
uluvan vuoden loppuun mennessä etäluettavista sähkömit tareista on asennettu ja käyttöönotettu vähintään 80 pro senttia – niin Mitoxin osalta kuin valtakunnallisestikin. Myös etäluentapalveluiden tuotanto on täydessä käynnissä sopimusten edellyttämien palvelutasovaatimusten mukaisesti. Mitoxille tämä tarkoittaa pitkän toimitusketjun kokonaisuuden hallintaa ja tek nisten yksityiskohtien laadun ja toimintavarmuuden takaamista. Mitoxin prosessien laatu on varmistettu asiakkaan tekemin auditoinnein. On ollut tärkeää havaita, että prosessimme ovat kor kealla suoritustasolla sekä etäluennan että taseselvityksen osalta. Asiakastyytyväisyyden varmistaminen on olennainen osa tuo tantovaihetta, ja laadun todentaminen hyödyttää molempia osa puolia. Energiansäästötavoitteiden saavuttaminen on tullut mittaus tiedon lisääntymisen myötä lähemmäksi jokaista organisaatiota ja kuluttajaa. Vielä kuitenkin puuttuu erilaisia sovelluksia, joilla mittaustietoa voitaisiin hyödyntää paremmin tai jopa pitkällä täh täimellä automaattisesti. Varsinkin kuluttajan pitäisi voida kokea palvelu helpoksi niin, että omat valinnat vaikuttaisivat energia laskun loppusummaan ja näkyisivät hiilijalanjäljen pienenemisenä. Nykyiset järjestelmät riittänevät ehkä kymmeneksi vuodeksi, mutta kehittämistä tarvitaan jatkuvasti. Pohjoismaisten sähkö markkinoiden yhdistyminen ja pohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotto tuovat jo muutaman vuoden sisällä eroja nykymal liin. Mittaustiedon luotettavuus ja etäluentapalvelun korkea val miustaso korostuvat entisestään. Mitox on jatkossakin mukana kehittämässä tehokkaita ener giankäytön mittaamisen ja hallinnan työkaluja ja tekee tätä työtä tarvelähtöisesti yhdessä asiakkaidensa kanssa. Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme energiatehokasta syksyä! Lassi Metsälä toimitusjohtaja
Mitox operoi Helen Sähköverkko Oy:n alueella 165 000 sähkömittarin etäluentaa. Energianmittauspäivä pidettiin 2.10. 97 % vastaajista osallistuisi tilaisuuteen uudelleen.
LUKEMASSA:
Energianmittauspäivä | 4
Yhteispohjoismainen taseselvitys loppusuoralla | 6
ASIAKKAANA: Verkko Korpela Oy:n nopea tie etäluentaan | 8
KAVERI: Etäluennan tiimi | 10
PIIKIT: Helen Sähköverkko auditoi etäluentapalvelut | 11
1.3.2009 alkanut siirtymäkausi on päättymässä. Vähintään 80 % kaikista käyttöpaikoista pitää olla varustettuna älykkäällä energiamittarilla vuoden 2013 loppuun mennessä. 2 ⁄ LUKEMA
LUKEMA 2013 Mitox Oy:n sidosryhmälehti Päätoimittaja Suvi Salmevaara Toimituskunta Ville Rasimus, Lassi Metsälä ja Tommi Rantala Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä Paino NewPrint Oy Kannen kuva Anne Yrjänä Lehteä koskevat palautteet ja osoitteenmuutokset Suvi Salmevaara, suvi.salmevaara@mitox.fi
/ AJAN TASAUS
Edut esiin etäluennasta Suomi on Euroopassa etäluennan edelläkävijä. Meillä jo yli 80 prosenttia sähkönkäyttäjistä kuuluu etäluennan piiriin. Kuluttajat saavat uusien mittarien myötä reaaliaikaista tietoa sähkönkulutuksestaan – mutta miten tietoa osattaisiin hyödyntää säästöiksi asti? Teksti Anneli Frantti | Kuva Arto Wiikari
Mitä kysymyksiä etäluenta herättää juuri nyt, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling? – Etäluentaan siirtymistä velvoittavan lain taustalla on näkemys kokonaisenergiakulu tuksen pienentämisestä. Kehityssuunta on Kuluttajaliiton mukaan hyvä. Kuluttajat saa vat ajantasaista tietoa taloutensa sähkön kulutuksesta. Tietosuojakysymyksiä on noussut esiin: etäluentatieto sisältää paljon henkilökohtais ta informaatiota. Onko kerros- tai omakotita lon järjestelmään mahdollista hakkeroitua? Miten turvataan se, että mittareita ei ryhdy tä manipuloimaan? Tietosuojasta odotamme vielä tarkentuvaa tiedottamista. Euroopassa joissain maissa on noussut esiin myös säteilyaihe. Sähkömittari tuottaa säteilyä, ja osa kuluttajista suhtautuu asiaan epäröiden. Osa ei halua kotiinsa lisää uusia laitteita. Miten arvioit, osataanko meillä hyödyntää reaaliaikaista mittaustietoa? – On haastavaa opettaa kuluttajat hyödyntä mään mittareista saatavaa tietoa niin, että sähkön kulutustapa muuttuisi ja sähkölasku tosissaan pienenisi. Mittari sinänsä ei vielä tuo säästöä. Osa kuluttajista on asiasta kiin nostunut ja käyttää aikaansa raporttien luke miseen. Silti voi olla vaikea selvittää, mikä lai te tai huonetila on aiheuttanut eniten säh könkulutusta ja mitä pitäisi tehdä. Toisaalta osa kuluttajista on melko passiivisia. Lukemalaskutukseen siirtyminen on nyt tuonut sähkölaskuihin ison vaihtelun. Var sinkin suorasähköllä lämmitettävissä taloissa kesäkuukausien ja talvikuukausien laskun ero voi olla satoja euroja. Kaikki eivät vielä osaa tätä talven menoerää ennakoida.
Olisi tärkeää opastaa ihmisiä tietoi siksi sähkönkuluttajiksi. Ennen seu rattiin mittarin kiekon pyörimistä, nyt käytettävissä on raportteja ja analyysejä. Kuluttajia pitäisi innostaa seurantaan ja kannus taa rahan säästymisellä ja ympäristönsuojelulla. Toisena asiana kysyimme uudesta sähkömarkkinalaista, joka velvoittaa sähköverkonhaltijat rakentamaan ja ylläpitämään aiempaa toimivamman ja säähäiriöitä kestävämmän verkon. Miten lakiuudistus nähdään Kuluttajaliitossa? – Lain tavoitteet ovat kannatettavia. Sähköinfran luotettavuuden lisäämisen vaatimus edistää tasa-arvoisuutta ja turvaa sähkönsaantia asuinpaikasta riippumatta. Mitox muistuttaa, että etäluennan ansiosta mahdollisista sähkönjakelun kes keytyksistä ja sähkönlaadusta saadaan nopeasti tietoa, ja verkkoon ja mittareihin voidaan tehdä korjaavia tai ennakoivia kun nostustoimenpiteitä.
3
Energianmittauspäivä
Mittausinvestoinneille hyötyjä - älykkäästi Mitoxin Energianmittaus päivänä 2.10. pohdittiin, mikä onkaan mittareiden ja mittatiedon rooli älykkäässä sähköverkossa. Teksti Matti Välimäki | Kuvat Arto Wiikari
Kenneth Hänninen ja Per-Johan Johansson
4 ⁄ LUKEMA
Mitoxin järjestämää Energianmittauspäivää vietettiin lokakuun alussa Niemi Centerissä, Hartwall Areenalla. Päivän puheenaiheiksi nousivat älykäs mittaus ja siitä saa tavan tiedon hyödyntäminen. Energianmittauspäivän aloitti Mitox Oy:n toimitusjohtaja Lassi Metsälä. Lyhyessä katsauksessa alan tilanteeseen hän totesi, että etäluettavien mittareiden asennus on edennyt hyvin. Mittareiden ansiosta käytös sämme on valtavasti tietoa. Olennainen ky symys kuuluu, miten voimme tätä informaa tiota hyödyntää. Johtaja Kenneth Hänninen Energiateol lisuus ry:stä korosti, että älykäs mittaus on olennainen osa älykästä energiajärjestelmää. Hännisen mukaan järjestelmän element tejä ovat muun muassa hajautettu pientuo tanto, liikkuvat sähkövarastot eli sähköautot, verkon optimointi, energiankäytön tehostami nen, uudet käyttötavat (lämpöpumput) ja ak tiivinen asiakas - kysyntäjoustot. Mittaustie
don avulla kokonaisuutta pystytään pyörittä mään tehokkaasti ja järkevästi. Euroopassa paikallisten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö GEODE on raportoinut älyverkoista ja roolijaosta. – Raportissa korostetaan, että jakeluver konhaltijan rooli on vastata järjestelmän yllä pidosta. Asiakas on oman tietonsa, myös ku lutustiedon haltija. Jakeluverkon haltija lukee mittarista laskutustiedot, mutta muuta kau pallista käyttöä varten mittarissa tulisi olla avoin rajapinta kulutustietojen saamiseksi, Hänninen summasi.
Käyttäjä on kuningas Kehittämisinsinööri Per-Johan Johansson Hel singin kaupungin kiinteistöviraston tilakes kuksesta kertoi, miten Helsingin kaupunki pyrkii yhdessä Mitoxin kanssa tehostamaan kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa. – Ohjaamme tuntipohjaisen mittaustie don työnohjausjärjestelmään. Luomme uu sia tarkempia kulutusraportteja, joiden avulla käyttäjät voivat seurata käyttömuutoksiaan.
”Älykkäiden järjestelmien mittaustieto on avattava kolmansille osapuolille. Näin voidaan luoda uusia hyödyllisiä palveluita niin kuluttajille kuin verkkoyhtiöillekin.”
Ohjaamme säästötoimet sinne, missä on turhin kulutus. – Haasteina ovat esimerkiksi palomuurit ja kohteiden tunnistaminen eri rekistereissä. Kiinteistönhoitajien raporttien analysointitai doissa on myös parantamisen paikka. VTT:n tutkija Teemu Vesanen korosti mo nen muun paikallaolijan tavoin, että mittaus tiedon hyödyntämisessä olennainen asia on käyttäjäystävällisyys. Tietomassasta on pys tyttävä hahmottamaan nopeasti vaikkapa graafinen yleiskuva tilanteesta. MitoxTase, Mitox kaukolämpö- ja jäähdy tyspalvelut sekä MitoxMulti auttavat luotet tavan mittaustiedon hankinnassa ja hallin noinnissa. Kun esimerkiksi älykkään sähköver kon myötä mittalaitekanta tulee kasvamaan, kaikille energiamittauksille tarkoitettu Mitox Multi tarjoaa tilanteeseen yhden ratkaisun. Myös toimitusjohtaja Jarkko Lehtonen Jatiko Oy:sta tähdensi, että älykkäiden järjes telmien mittaustieto on avattava kolmansille osapuolille. Näin voidaan luoda uusia hyödyl lisiä palveluita niin kuluttajille kuin verkkoyh tiöillekin.
Päivän muita aiheita olivat muun muassa:
”Pääasia ei saa jäädä lisäpalvelujen varjoon”
Esa-Pekka Suomalainen
Ilkka Holmavuo
Heikki Seppä
• Energianmittaustietojen hyödyntämi nen tietojärjestelmien avulla. Varatoimi tusjohtaja Juha Hakkarainen, Enoro Oy • Sähkötehon mittausten jäljitettävyys Mikesissä. Erikoistutkija Esa-Pekka Suomalainen, Mittatekniikan keskus - Mikes • Etäluettavien kilowattituntimittarei den automaattinen kalibrointi, tutkimus professori Heikki Seppä, VTT Harri Korhonen
Myös Energianmittauspäivän tauoilla vaih dettiin vilkkaasti mielipiteitä. Käytäväkes kusteluissa Ilkka Holmavuo Savon Voima Oyj:stä kertoi, että tulevaisuuden mittari näkymät vaikuttavat hyviltä, mutta hän toi voi myös, että varsinaista energiamittausta ei unohdettaisi. – Se on sitä, mistä raha tulee taloon, Holmavuo kiteytti. Holmavuo toivoo, että alalla voitaisiin välttää tilanne, että koko mittarikanta pi tää uusia taas vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Huolen kustannuksista jakoivat myös Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy:sta ja Juha Haapanen Sallila Sähkönsiirto Oy:sta. Holmavuo, Vanhamäki, Haapanen sa moin kuin Harri Korhonen Kuopion Energi asta kertoivat, että asiakkaat ovat ottaneet etäluettavat mittarit hyvin vastaan. Miesten edustamissa yhtiöissä lähes kaikki etäluet tavat mittarit on jo asennettu. – Enemmän on ollut niitä asiakkaita, jot ka ovat tykänneet, Petri Vanhamäki muo toili. – Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun voivat seurata kulutustaan tarkemmin, Ilkka Holmavuo mainitsi. Verkkoyhtiöiden miehet olivat yhtä miel tä siitä, että etäluettavien mittareiden ansi osta asiakkaan laskutus on selkeämpää, kun se perustuu todelliseen kulutukseen. – Etäluettavat mittarit auttavat myös osaltaan verkkoyhtiötä valvomaan parem min verkkoa, Harri Korhonen huomautti.
Päivän esitysmateriaali ladattavana osoitteessa www.mitox.fi.
5
Yhteispohjoismainen taseselvitys tuo vakautta markkinoille
Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteistä taseselvitystä on valmisteltu pitkään, ja viimein loppusuora häämöttää. Teksti Tapani Mylly Kuvat Sampo Korhonen, Shutterstock
Yhteispohjoismaisen taseselvityksen on määrä käynnistyä kesällä 2015. Viisi vuotta sitten alkanut projekti tuo Suomen, Ruotsin ja Norjan eturintamaan eurooppalaisten sähkömarkkinoiden harmonisoinnissa. – Tietääkseni vastaavaa kolmen maan yhteistä taseselvitystä ei ole tehty aikaisemmin missään muualla. Kun eurooppalaisia markkinoita tulevaisuudessa yhtenäistetään, tämä antaa meille hyvät neuvotteluasemat, NBS-projektin projektipäällikkö Minnakaisa Ahonen kertoo. Alan toimijoille taseselvityksen yhtenäistämisen hyödyt ovat kuitenkin muualla. Yhteinen taseselvitys tasapainottaa markkinoita ja tuo vakautta. Kilpailua edistää myös se, että toimijat saavat jatkossa eri maista samanlaista palvelua. – Alkuun eniten hyötyvät tietysti ne alan yhtiöt, jotka jo toimivat useammassa maassa, mutta yhteinen taseselvitys madaltaa myös kynnystä levittäytyä Ruotsiin tai Norjaan, Fingridin tasepalvelupäällikkö Pasi Aho sanoo.
Luvassa investointeja ja säästöä Alan toimijoille yhteinen taseselvitys on ollut monimuotoinen kysymys. Kun kolmen erilaisen maan järjestelmiä yhdistetään, on loppu tuloksena kokonaan uusia käytäntöjä. Esi-
6 ⁄ LUKEMA
"Kun kolmen erilaisen maan järjestelmiä yhdistetään, on loppu tuloksena kokonaan uusia käytäntöjä."
Minnakaisa Ahonen ja Pasi Aho arvelevat, että yhteispohjoismainen taseselvitys helpottaa myös suomalaisten yhtiöiden levittäytymistä muihin Pohjoismaihin.
merkiksi laaja raportointijärjestelmän muutos edellyttää kaikilta omien järjestelmien päivittämistä ja myös investointeja. Mahdolliset säästöt taseselvityksen hintojen kautta tulevat vasta pitkällä aikavälillä. – Ehkä eniten palautetta ja kysymyksiä olemme saaneet kuitenkin siitä, että taseselvityksen aikaikkunaa oli tarkoitus lyhentää aikaisemmasta 14 arkipäivästä yhdeksään arkipäivään. Tässä asiassa olemme kuunnelleet palautetta, ja asiasta tehdään uusi esitys lähiaikoina, lupaa Ahonen. Taseselvitysten yhtenäistäminen on myös edellytyksenä yhteisille kuluttajamarkkinoille, jotka siintävät tulevaisuudessa.
Yksi yhtiö Taseselvitystä tehdään jatkossa niin, että jokainen kantaverkkoyhtiö vastaa oman maansa taseselvityksestä, mutta yhteisen selvityksen tekemisestä huolehtii erikseen sitä varten perustettu yhtiö. Tämä yhtiö perustetaan Suomeen, ja se toimii alkuun Fingridin hallinnon tukemana. Jatkossa yhtiön on tarkoitus olla täysin itsenäinen toimija. – Useammassa maassa toimivat yhtiöt voivat tehdä jatkossa vain yhden tasepalve-
lusopimuksen, ja muutenkin byrokratia vähenee. Tämäkin on hyvä asia, mainostaa Aho. Taseselvityshanke etenee tällä hetkellä tietojärjestelmän kilpailutuksen merkeissä. Työn alla on myös taseselvityksen käsikirja. – Aikaisemmin jos on halunnut lähteä toimimaan vaikka Ruotsissa, tietoa laeista ja muista tärkeistä asioista on pitänyt etsiä itse. Jatkossa tekemästämme käsikirjasta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot. Tämä toivottavasti myös madaltaa kansanvälisen toiminnan aloittamisen kynnystä, Ahonen sanoo. Yhteisen taseselvityksen hanketta Fingri dissä vetänyt Ahonen kertoo, että projekti on ollut työläs, mutta varsin mielenkiintoinen. Kolmen Pohjoismaan järjestelmät olivat isolla mittakaavalla varsin samanlaiset, mutta yksi tyiskohdissa eroja löytyi paljon. – Sovussa on edetty, vaikka tiivistä keskusteluakin on käyty. On ollut mielenkiintoista käydä läpi myös meidän omia prosessejamme siinä mielessä, että mikä on ollut hyvä tapa toimia ja mikä ei. Kunhan tietojärjestelmän kilpailutus saadaan syksyn aikana päätökseen, päästään mallia kehittämään taas astetta syvemmälle, ennustaa Ahonen.
MitoxTase auttaa jakeluverkon haltijaa Mitoxin MitoxTase on jakeluverkon haltijoille suunnattu tuote sähkökaupan osapuolten selvitysten tekoon. Mitoxin Janne Karppinen kertoo, että palvelun avulla asiakkaat saavat aina käyttöönsä ammattitaitoisen taseselvityshenkilöstön. – Tämä on hyvä tapa hoitaa taseselvitys siinäkin mielessä, että ulkoistamalla jakeluverkon haltija ei sido selvitykseen omia resurssejaan. Taseselvityksen tekeminen ei ole yksinkertaista, Energiateollisuudelta tulee paljon ohjeita ja suosituksia sen tekemiseen. Karppinen vakuuttaa, että Mitoxilla ollaan perillä uusimmista vaatimuksista. MitoxTase-palvelussa hyödynnetään asiakkaan omaa järjestelmäalustaa. Kehitteillä on kuitenkin myös toinen ratkaisu. – Jatkossa asiakas voi valita, että käytämmekin omaa järjestelmäalustaamme, Karppinen lupaa.
7
Asiakkaana
Verkko Korpela
ennätysajassa etäluentaan Teksti ja kuvat Anne Yrjänä
Verkko Korpela Oy valitsi Mitoxin vastaamaan etäluettavien mittarien ja luentapalvelun kokonaistoimituksesta. Mitox on vastannut projektin kokonaisuudesta ja Verkko Korpela mittalaitteiden asennuksesta.
8 ⁄ LUKEMA
"Mittarin tulee vaihdon jälkeen liittyä järjestelmään nopeasti, ettei laskutukseen tule keskeytyksiä.” Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella jakeluverkkotoimintaa harjoittavan Verkko Korpelan asiakkaat keskittyvät laajalle alueelle jokilaaksoihin. – Tarjouskilpailuvaiheessa vertailimme eri järjestelmiä ja järjestelmätoimittajia. Mittarien teknisten ominaisuuksien ja korkeatasoisen palvelun perusteella valitsimme Mitoxin, kertoo Verkko Korpelan verkkopäällikkö Ilpo Karsikas. Mitoxin toimittamat Kamstrupin mittarit kommunikoivat pääsääntöisesti radioverkon välityksellä. Mittarien kantama on erittäin hyvä, jolloin keskittimien määrä jää vähäiseksi.
Työnohjausohjelmisto nopeuttaa Asennusprosessi kesti puolitoista vuotta. Aluksi testattiin yksittäisillä mittareilla, minkä jälkeen asennettiin 1600 mittarin testialue pääkonttorin lähialueelle Kannukseen. Testien jälkeen asennukset jatkuivat maantieteellisesti jaettujen asennusalueiden mukaan. – Asennuksissa on ollut tärkeänä tekijänä tätä varten kehitetty Fouga IT:n rakentama työnohjausohjelmisto. Ohjelmistolla on hallittu koko asennusprojekti: asennuskohteiden jako alueisiin, asentajien päiväohjelma, asennettavat laitteet, asiakastiedot, karttapohja asennusalueesta ja kohteesta, mittarien huoltotyöt ja niin edelleen. Järjestelmällä voidaan hallita huoltoja ja töitä myös massaasennuksen jälkeen, jatkaa Karsikas. Verkko Korpela Oy:n tavoitteena oli vaihtaa kaikki mittarit vuoden loppuun mennessä, vaikka valtioneuvoston asetus edellyttää 80 prosentin vaihtamista. Jopa suunniteltua nopeampi asennusvauhti aiheutti haasteita tarvikkeiden hankintaan, vaikka siihen oli puskurivarastoilla hyvin varauduttu. Muutamia kertoja asennus oli vaarassa keskeytyä tarvikkeiden puuttumisen vuoksi. Muita haasteita on aiheuttanut muun muassa mittarien luentajärjestelmään nostaminen. – Mittarin tulee vaihdon jälkeen liittyä järjestelmään nopeasti, ettei laskutukseen tule keskeytyksiä. Kaikista haasteista on kuitenkin selvitty neuvottelemalla ja järjestämällä
asiat parhaamme mukaan yhdessä, kiittelee Ilpo Karsikas.
Hyötyä kaikille osapuolille Etäluennan kautta asiakkaat saavat mitattuun kulutukseen pohjautuvan laskun. – Mittarin näytöltä nähdään, onko sähkön laatu kunnossa mittarille asti. Mittari valvoo sähkönlaatua kulutuspisteessä ja hälyttää, jos laadussa on ongelmia. Asiakas voi myös katsoa mittarilta hetkelliset kulutustiedot ja myöhemmin seurata internetistä omaa kulutuskäyräänsä. Jatkossa on helppoa todeta, mihin sähköä kiinteistössä kuluu. Kaikissa mittareissa on mukana etäkatkaisulaite. Tulevaisuudessa etäkatkaisulaite voi toimia esimerkiksi silloin, kun sähkönlaatu ei täytä vaatimuksia tai aiheuttaa vaaraa kiinteistön laitteille, luettelee Karsikas. Mittarit hälyttävät verkkoyhtiön verkko tietojärjestelmään, jos sähkönlaadussa on ongelmia. Vika ja usein myös vian aiheuttaja voidaan paikallistaa nopeasti karttapohjalle ilmestyneiden hälytysmerkintöjen perusteella. Tarvittaessa mittareitten sähkönlaatutiedot voidaan lukea etänä Mitoxin järjestelmien kautta, eikä paikan päälle tarvitse yhtä usein lähettää asentajaa. Kaikista kulutuspisteistä mitattu kokonaiskulutus helpottaa siirtoliiketoiminnan hallintaa. – Pääsemme näkemään samalla kertaa sekä jakeluverkkoon tulevan että verkossa käytetyn sähkön. Ensimmäistä kertaa nähdään myös todellinen jakeluverkon hyötysuhde eli paljonko sähköä jää siirtoverkkoon jakelun aikana, lisää Karsikas. Karsikkaan mukaan todellista kulutustietoa käytetään hyödyksi muun muassa sähkönjakeluverkon suunnittelussa. Verkko Korpelan asentajat ovat projektin aikana kohdanneet ennätysmäärän asiakkaita kasvotusten. Mittarin vaihto kestää keskimäärin kaksikymmentä minuuttia, jolloin asentajat ovat suoriutuneet sekä mittareitten että kuulumisten vaihtamisesta. – Nyt kun mittarit on saatu asennettua, voidaan keskittyä Mitoxin luentapalvelun käyttöön ja ottaa kaikki hyöty irti etäluennan mukanaan tuomista eduista, lopettaa Karsikas.
Verkko Korpela Oy: ▪ Osa Korpelan Voima kuntayhtymäkonsernia ▪ Sijainti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ▪ Pääkonttori Kannuksessa ▪ Henkilöstöä 30 ▪ Jakeluverkkoja reilut 3 300 km ▪ Noin 20 000 mittaria vaihdettiin etäluettavaksi
◂ – Verkko Korpelan tavoitteena on vaihtaa kaikki mittarit vuoden loppuun mennessä, kertoo verkkopäällikkö Ilpo Karsikas remonttilaatikoiden keskeltä.
9
KAVERI
Etäluettavan datan osaajat Etäluennan tiimipäällikkö Anna Kirkland-Kaukista innostaa alaistensa osaamisen kehittäminen, palvelun laadun parantaminen ja tietysti – hyvä asiakaspalaute. Teksti Pertti Suvanto | Kuva Arto Wiikari
Tiimipäällikkö Anna Kirkland-Kaukinen johtaa Mitoxin kahdeksanhenkistä etä luennan asiantuntijaryhmää, joka vastaa mittauspalveluiden tuottamisesta asiak kaille. Ryhmä ylläpitää ja kehittää etäluenta järjestelmiä ja hoitaa mittaustiedon laadunhallin nan moninaisia tehtäviä. Hän sanoo, että työ edellyttää erinomaista ITosaamista ja viestintätaitoja. Energianmittauk seen liittyvä yleisosaaminen on myös tärkeää. – Täällä pitää omaksua ripeästi uudet asiat. Nopea reagointi ongelmatilanteissa, vastuun kanto, huolellisuus ja hyvä kielitaito sekä kyky hahmottaa kokonaisuuksia ovat asioita, joita arvostan alaisissani.
Asiakkaalle hyöty helppoudesta ja tehokkuudesta Kirkland-Kaukinen sanoo, että verkkoyhtiöiden ja loppuasiakkaiden tarpeet elävät muun maailman mukana ja siihen on pystyttävä vastaamaan. Myös järjestelmät muuttuvat. – Mittauspalveluiden tuottamiseen liittyviä prosesseja ja luentajärjestelmiä kehitetään jat kuvasti vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tar peita. Muutokset edellyttävät meiltäkin jatkuvaa kouluttautumista. Kirkland-Kaukisen mielestä asiakkaan hyöty tulee helppoudesta ja tehokkuudesta. – Toimitamme mittausdatan sovitusti määrä ajassa ja huolehdimme mittaustietojen laadun valvonnasta, seurannasta ja raportoinnista. Asiak kaalle jää paremmin aikaa keskittyä olennaiseen eli omaan bisnekseen. Hän muistuttaa, että etäluentapalveluiden ulkoistamiselle ja kulutustietojen ajantasaiselle seurannalle on koko ajan kysyntää markkinoilla. – Se avaa myös etäluennan tiimille hyvän mah dollisuuden volyymien kasvattamiseen.
Moniulotteisuus motivoi
”Asiakkaalle jää paremmin aikaa keskittyä olennaiseen eli omaan bisnekseen.”
Anna Kirkland-Kaukinen on ollut informaatiotek nologia-alalla 13 vuotta: Ennen Mitoxille tuloaan hän toimi seitsemän vuotta Tieto Oyj:llä asiantun tijana, järjestelmien käyttöönottoprojektien vetä jänä ja järjestelmäkouluttajana. – Minulla on kannustavat esimiehet ja alaisina osaavat asiantuntijat. Hyvä asiakaspalaute myös lämmittää. Tulevaisuudelta unelmoin samanlaista elämää kuin elän nyt. Minulle se tarkoittaa esi merkiksi työn ja perheen tasapainoa sekä terveyt tä – ihan tavallisia onnen lähteitä meille kaikille. Kirkland-Kaukinen pitää erityisesti luonnossa liikkumisesta ja ulkoilusta. Hän on myös himolukija. Viimeksi yöpöydällä oli Riikka Pulkkisen Vieras. – Luen sekä tietokirjoja että fiktiota. Työssä nikin minua motivoi asioiden moniulotteisuus. Innostun siitä, että voin katsoa samaa asiaa mo nesta eri näkökulmasta.
Edessä tiimipäällikkö Anna Kirkland-Kaukinen, takana vasemmalla Noora Kettunen, Johan Viitanen, Juha Niiranen, Mikael Leksis, Mikko Partanen ja Annan takana oikealla Reko Mänttäri ja Harri Huttunen. Kuvasta puuttuu järjestelmäasiantuntija Satu Mustiala.
10 ⁄ LUKEMA
Teksti Matti Välimäki | Kuva Marjo Tynkkynen
/ PIIKIT
Auditointi on yhteistä kehittämistä Helen Sähköverkko auditoi Mitoxilta hankkimansa etäluentapalvelut. Auditointi auttaa kehittämään hyvää yhteistyötä entistä paremmaksi. Mitox vastaa Helen Sähköverkon 165 000 sähkömittarin etäluennasta. Mittaustiedot kerätään päivittäin ja toimitetaan asiakkaan Generis-mittaustietokantaan. Auditoinnin toteuttanut Helen Sähköverkon käytönsuunnittelupäällikkö Ari Sipiläinen kertoo, että palvelun sujuvuus on yhtiölle kriittisen tärkeää. – Asiakkaiden laskutus perustuu tietenkin mitattuun sähkönkäyttöön. Verkkoyhtiöiden on myös täytettävä sähköalalla toimimista koskevat viranomaisvaatimukset.
Mahdollisuuksia hienosäätöön Helen Sähköverkko auditoi Mitoxin etäluenta prosessin viime kesänä. – Halusimme oppia itse ymmärtämään etäluentaprosessia entistä paremmin ja etsiä yhdessä mahdollisia kehityskohteita, Sipiläinen kertoo. Ari Sipiläinen, Helen Sähköverkon kehityspäällikkö Kirsi Virtanen ja Mitoxin mittausasiantuntija Noora Kettunen ovat erittäin tyytyväisiä auditoinnin tuloksiin. – Mitox on jopa ylittänyt vaatimuksemme ja kehittänyt oma-aloitteisesti viikonloppuihin varallaolojärjestelmän. Vikatilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti, Sipiläinen mainitsee. – Järjestelmästä ei löytynyt yhtään kriittistä virhettä. Pientä hiottavaa löytyi palvelusopimusten päivittämisestä ja siitä, mitkä prosessit rajapinnassa kuuluvat kenenkin vastuulle, Noora Kettunen kertoo. Kirsi Virtanen kertoo, että Helen Sähköverkko auditoi säännöllisesti omia sisäisiä prosessejaan. Auditoinnit on ulotettu koskemaan myös tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Myös Mitoxin taseselvityspalvelu MitoxTase auditoitiin vuosi sitten. Kirsi Virtanen harmittelee, että auditointi-sanalla on turhaan hieman negatiivinen kaiku. – Auditointi tarjoaa kummallekin osapuolelle hyvän mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja hioa yhteistyötään, hän korostaa.
"Kirsi Virtasen (vas.) Ari Sipiläisen ja Noora Kettusen mielestä auditointi oli positiivinen, syvällistä tietoa tarjonnut kokemus.”
MitoxMulti – Valinnanvapautta hankintoihin Älykkäiden verkkojen ja tekniikan kehittyessä myös etäluentapalveluilta vaaditaan entistä enemmän. MitoxMultilla on tilanteessa monta valttia: • Mittaustietoja voidaan kerätä joustavasti eri laitevalmistajien mittareista. Energiayhtiö voi hankkia parasta mahdollista tekniikkaa riippumatta siitä, mitä järjestelmiä tai palveluita sillä on ennestään käytössä. • MitoxMultin kautta etäluentaan voi siirtää niin sähkö-, kaukolämpö- kuin jäähdytysmittauksia. Se mahdollistaa kaikkien yleisimpien tiedonsiirtotekniikoiden käytön. • Palvelu on helppo ottaa käyttöön ja se kasvaa asiakkaan tarpeiden mukana. Mitoxin vankka kokemus ja luotettavat teknologiakumppanit takaavat järjestelmäkehityksen tulevaisuudessakin. www. mitox.fi/tuotteet/mitoxmulti.html
11
Suomalainen asiantuntija- ja palveluyritys Mitox Oy on suomalainen energianmittausalan asiantuntija- ja palveluyritys. Se on Suomen johtavia palveluntarjoajia sähkön, kaukolämmön, veden ja kaukojäähdytyksen mittausratkaisuissa. Mitox Oy:llä on kattava kokemus erilaisista energiamittarityypeistä ja luentajärjestelmistä. www.mitox.fi
MITOX OY
Postiosoite: PL 469. 00101 HELSINKI Käyntiosoite: Parrukatu 5, 00540 HELSINKI Puh. (09) 686 360, Fax. (09) 6863 6650 E-mail. mitox@mitox.fi