4/2016
Kuhinaa kaupunkiin H E L SINGIN YLE ISK A AVA VIITOITTA A TIETÄ U UDE NLAISE E N K AUPUNKIIN JA JOUKKOLIIKE NTE ESE E N . MATK AKETJ U KIE RSI PAIKOISSA , JOTK A TULEVINA VUOSIK YM M E NINÄ M U UTTUVAT.
Tampere - uusi ratikkakaupunki SIVU 2 HSL uudistaa organisaationsa - asiakas on edelleen ykkönen SIVU 4 Elmo Allén kesytti bussilinjat uudenlaisella kartalla. SIVU 14 Reittiopas uudistuu - mitä sinun pitää ainakin kokeilla? SIVU 16
TOIMITUSJOHTAJALTA
NÄKÖKULMA: Taru Hurme
Joukkoliikennepalvelua kätevästi
Ratikkakaupunki Tampere
Kirjoittaja on Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja.
Ratikka on Tampereen suurin kaupunkisuunnitteluhanke.
RA MI MA RJA M ÄK I
Tampereen kaupunginvaltuusto teki lokakuussa historiallisen päätöksen: Tampereelle rakennetaan raitiotie - tamperelaisittain ratikka. Suunnittelua ja joukkoliikenteen vaihtoehtojen vertailua on tehty pitkään. Valmistelun aikana on vahvistunut käsitys raitiotien eduista sekä liikennejärjestelmän että maankäytön näkökulmista. Ratikka on Tampereen suurin kaupunkisuunnitteluhanke. Tampere kasvaa yli 2000 asukkaalla vuosittain. Yhä useammat haluavat asua keskustassa tai sen tuntumassa kauppojen, puistojen ja kulttuuritapahtumien lähellä. Raitiotie on tärkeä osa Tampereen keskustan kehittämistä vilkkaana ja viihtyisänä kaupunkielämän paikkana. Ydinkeskustassa kuljetaan paljon kävellen. Tiheästi kulkevaan ratikkaan on helppo astua silloin, kun halutaan nopeasti siirtyä keskustassa paikasta toiseen. Tampereen ytimessä kulkevalla Hämeenkadulla melu vähenee ja viihtyisyys paranee, kun katu varataan kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle. Tampereen vastaus kaupungin kasvuun on täydennysrakentaminen kantakaupungissa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksi ratikkareittiä kaupungin halki. Reitit on linjattu tiiviin kaupunkirakenteen läpi, mutta kuitenkin siten, että reittien varrella on merkittävästi potentiaalisia paikkoja täydennysrakentamiselle. Alkuvuodesta valmistuva kantakaupungin yleiskaava osoittaa tehokkaimmin rakennettavat alueet raitiotien reittien läheisyyteen. Tavoitteena on, että yhä suuremmassa osassa kasvavaa kaupunkia pystyy asumaan ja toimimaan myös ilman omaa autoa. Raitiovaunut ovat esteettömiä. Vaunuihin on helppo nousta ja niissä on tilaa pyörätuolia käyttäville ja lastenvaunujen kanssa liikkuville. Raitiotien vuoroväli on tiheä ja bussiin verrattuna mukaan mahtuu kolminkertainen määrä matkustajia. Bussien verkosto liittää joukkoliikenteen toimivaksi verkostoksi. Kun autoja ja pysäköintipaikkoja tarvitaan vähemmän, on mahdollista rakentaa ratikan vaikutusalueet tehokkaammin. Suurimmat täydennysrakentamisen kohteet sijoittuvat pitemmän ratikkareitin päihin. Etelässä Hervanta täydentyy, ja länteen suunnitellaan entiselle teollisuusalueelle, Näsijärven rantavyöhykkeelle kokonaan uutta Hiedanrannan kaupunginosaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa raitiotieverkko seudulliseksi. Ratikka on keskeinen osa Tampereen ja kaupunkiseudun kestävää kasvua tulevaisuudessa.
HSL kehittää vahvasti digitaalisia palveluitaan. Alkuvuodesta julkistamme uudistetun Reittioppaan, joka tuo tullessaan reaaliaikaiset liikennetiedot kaikista liikennevälineistä kännyköihin ja pysäkkinäytöille. Samoin alkuvuodesta tuomme HSL:n nykyiseen mobiililippuun maksuvaihtoehdoksi myös luotto- ja pankkikortilla maksamisen. Jatkossa mobiililippu on tarjolla myös työsuhdekännykän omistaville ja turisteille, jotka eivät voi maksaa lippua puhelinlaskulla. HSL:n kaksi suosittua verkkopalvelua HSL.fi ja Reittiopas sulautuvat ensi vuonna yhdeksi verkko- ja mobiilipalveluksi. Uuteen HSL:fihin tuodaan myös matkakortin nettilataus samassa yhteydessä, kun otamme käyttöön uuden vyöhykemallin. Haluamme helpottaa asiointia HSL:n kanssa niin, että matkustaja voi halutessaan hoitaa kaikki asiakassuhteeseen liittyvät toimenpiteet ja muutokset digikanavissa. Toki aina osa asiakkaista haluaa ja tarvitsee tulevaisuudessakin henkilökohtaista palvelua, jota on tarjolla HSL:n ja kuntien palvelupisteissä. Matkakortti on HSL:n suosituin ja perinteikkäin joukkoliikennemaksamisen väline. Yli miljoonalta seudun asukkaalta löytyy tuttu vihreä kortti lompakosta tai kassista. Kuitenkin entistä enemmän on myös heitä, jotka erilaisten kanta-asiakaskorttien sijaan käyttävät mieluummin kännykkäsovelluksia. Heitä varten kehitämme parhaillaan HSL-sovellusta, johon on kertalipun lisäksi tulossa myös kausilippu, Reittiopas ja personoitua palveluviestintää. Yksi esimerkki digitaalisesta murroksesta on Matkaketju-lehden siirtyminen pysyvästi digitaaliseen muotoon osaksi HSL.fi:tä. Pidät kädessäsi painetun Matkaketjun viimeistä numeroa. Matkaketju on kehittynyt monipuoliseksi joukkoliikennealan julkaisuksi. Hyvästä sisällöstä emme halua digimuutoksen yhteydessä luopua. Jatkossa nämä joukkoliikenteen ajankohtaiset ja kiinnostavat uutiset löydät HSL:n somekanavista, hsl.fi:stä ja osoitteesta www.hsl.fi/matkaketju.
Suvi Rihtniemi
Ajassa
KESKI-PASILAN mittava uudistuminen etenee Pasilan aseman ja alueen liikennejärjestelyjen muutoksilla. Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema valmistuu. Väliaikaisen aseman käytöllä on vaikutuksia myös joukkoliikenteeseen. Pasilan nykyinen asema puretaan ase-
mahallin lattiatasoa myöten ja rakennustöiden ajan on käytössä väliaikainen asema. Uudesta asemasta tulee osa Keski-Pasilan keskukseksi rakennettavaa Triplaa. Väliaikainen asema toteutetaan siltarakenteena: asemasilta kulkee raiteiden päällä, siirtymäsilta vie Ratapihantien yli Itä-Pasilan puolelle.
LAURI ERI KSSON
HELSINGIN metroasemilla käytössä oleva kiinteä opastejärjestelmä päivitetään ja opasteet vaihdetaan talven aikana. Samalla metroasemat siirtyvät HSL:n ilmeeseen. Opasteiden kirjasin vaihtuu HSL:n käyttämään Gotham Rounded -fonttiin, ja opasteissa käytetään myös HSL:n ilmeen mukaisia kuvasymboleita eli piktogrammeja.
20 000 tilasi matkakortin kotiinsa
Metrolla Matinkylään ehkä kesäkuussa Länsimetro. Rakennustöiden valmistumisesta saatiin uusi arvio. Länsimetron tarkka aloitusajankohta ei ole vielä sel- kohta bussilinjaston uudistamiselle olisi 19. kesäkuuta. Silloin villä, mutta rakentamistöiden valmistumisesta on nyt joukkoliikenne Helsingin seudulla siirtyy kulkemaan kesäaiolemassa arvio. Sen mukaan metroliikenne Ruoho- katauluin. lahdesta Matinkylään asti voisi käynnistyä kesäkuussa. RuoSiihen asti bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaisesti holahden ja Tapiolan osuus voisi Länsimetron arvion mukaan Espoosta, Lauttasaaresta ja Kirkkonummelta Helsingin kesolla rakentamisen puolesta valmis liikenteelle huhtikuussa. kustaan saakka. Länsimetro on kertonut tarkentavansa arvioitaan metron Lähtökohtana on, että matkustajien joukkoliikennepalvevalmistumisesta tammi- ja helmikuun vaihteeslu turvataan kaikissa tilanteissa. sa. Ville Saksi aloitti työnsä Länsimetron uute”Tämä perustuu siihen, että silloin olemme na toimitusjohtajana marraskuussa. ValmistuHSL tekee tehneet riittävästi yhteiskäyttökokeita”, kertoo massa olevan Matinkylän-metroyhteyden lisäkpäätöksen Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi. metroyhteyden si hänen töihinsä kuuluu länsimetron toisen vaiYhteiskäyttökokeissa testataan eri järjestelheen rakentaminen Matinkylän ja Kivenlahden avaamisesta. mien toimivuutta poikkeustilanteissa, ja testavälillä. usta valvotaan Helsingin kaupungin liikennelai”Tämä on todella mielenkiintoinen haaste. toksen metrovalvomosta Herttoniemestä. Tässä on kaikki rakentamisen elementit muka”Nyt teemme töitä hartiavoimin, että arvioitu aikataulu to- na, ja teemme tuotetta, joka palvelee vähintään sata vuotta”, teutuu”, Saksi sanoo. Saksi kertoo. Metroyhteyden avaamisesta Matinkylään päätöksen tekee Jo valmistuneet rakennustyöt saavat Saksilta kiitosta. HSL, kun metron valmistumisaikataulu on varmistunut. Kun ”Uudet asemat ovat kyllä tehneet vaikutuksen, kun niitä on metro kulkee Matinkylään, myös eteläisen Espoon ja Lautta- nyt päässyt näkemään. Sinne on tehty upeaa, kestävää arkkisaaren bussilinjastot uudistuvat. tehtuuria.” JL Länsimetrolta saadun tiedon perusteella metroliikenne Matinkylään asti voisi kulkea kesäkuussa, joten luonteva ajan-
HSL:n matkakorttikampanja toi Helsingin seudulle tuhansia uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Lähes 20 000 ihmistä tilasi HSL:n matkakortin maksutta kotiinsa kuukauden kestäneen kampanjan aikana. “Matkakortin kokeilukampanja toteutettiin myös vuosina 2013 ja 2014. Näiden kampanjoiden tuottojen perusteella arvioimme, että nyt toimitetuille matkakorteille tehtyjen latausten arvo ylittää miljoona euroa vuoden aikana“, sanoo HSL:n viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flink. Matkakorttikampanjan alkajaisiksi HSL jakoi marraskuun alussa 6000 vihreää ämpäriä matkakortin käyttäjille. Ihmiset, joilla ei ollut omaa matkakorttia, saivat tilata sen maksutta ja kotiin kuljetettuna. HSL:n tavoitteena on saada matkakorttia kokeilevat jäämään myös kanta-asiakkaiksi. Kantaasiakas, jolla on kausilippu, matkustaa HSL:n liikenteessä alennettuun hintaan. Kunnat maksavat osan kausilippujen hinnasta.
Matkaketjulehti muuttuu digitaaliseksi HSL:n sidosryhmälehti Matkaketju muuttuu ensi vuonna digitaaliseksi. Uutisia joukkoliikenteestä, liikennesuunnittelusta, liikenteen palvelujen digitalisoitumisesta, Helsingin seudun kehityksestä ja HSL:stä voi vastedes seurata HSL:n digitaalisista kanavista. Pysyt kartalla joukkoliikenteen uusista tuulista seuraamalla HSL:n verkkosivuja hsl.fi, HSL:n Twitter-, Facebook-, YouTube-, Instagram- ja LinkedIn-julkaisuja sekä tilaamalla HSL:n uutiskirjeen. Tavoitteena on palvella lukijoita ja asiakkaita yhä paremmin ja ajankohtaisemmin.
Ajassa
HSL JAKOI kolmannen kerran Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatit viisaaseen liikkumiseen sitoutuneille työnantajille. Sertifikaatin vastaanottivat Enfo Oyj, Newsec Asset Management Oy, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kantar TNS Oy, Valpastin Oy ja Vaisala Oyj. Viisaaseen liikkumiseen on tähän mennessä sitoutunut Helsingin seudulla 26 työnantajaa.
PYÖRÄPARKKIEN opastusta parannetaan. Pääkaupunkiseudun kuntien tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla pyöräteiden verkostoa, pyöräpysäköintiä ja ylläpitoa. Pääkaupunkiseudulla on noin 12 000 pyörien liityntäpysäköintipaikkaa. Vuoteen 2025 mennessä paikkoja tulee lisää 8 200.
HSL Mobiililippu -sovellus palkittiin Slushissa HSL Mobiililippu -sovellus palkittiin teknologia- ja yritystapahtuma Slushin Paras Mobiilipalvelu 2016 -kilpailussa. Kilpailussa oli mukana 142 palvelua. Kilpailussa oli oma sarjansa palveluille, jotka hyödyntävät Mobiilimaksua, suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoamaa uutta maksutapaa. HSL:n Mobiililippu-sovellus oli sarjan paras. Mobiililippu on pian mukana myös MaaS (Mobility as a Service) -yritysten palveluissa. Liikkumista palveluna tarjoava yritys voi tehdä HSL:n kanssa sopimuksen, jossa mobiililipun voi ostaa HSL:n matkustusalueille matkaketjuyrityksen kautta. Mobiililipun voi pian maksaa mobiilimaksun lisäksi myös maksukortilla.
HSL palkitsi kaupunkipyöräpalvelun HSL palkitsi Slushin sivutapahtumassa, Ultrahack-koodaustapahtumassa, Citybike Deposit -projektin. HSL:n ja Liikenneviraston yhdessä asettamassa haasteessa etsittiin älykkäitä keinoja liikkumispalveluiden yhdistämiseen ja personointiin. Citybike Deposit –projekti ideoi viikonlopun aikana sovelluksen, jolla palkitaan ihmisiä siitä, että he ajavat kaupunkipyörät tyhjille asemille täysien sijaan. Näin muun muassa säästetään kaupunkipyörien siirtokustannuksissa ja kannustetaan ihmisiä liikkumaan enemmän. Tuomaristo arvosti sitä, että projektitiimin viikonlopun aikana kehittämä sovellus kannustaa matkustajia osallistumaan palvelun tuottamiseen ja auttaa toteuttamaan laadukkaampaa palvelua vähäisemmillä kustannuksilla.
Lue verkossa hsl.fi/matkaketju
HSL JA VTT jatkavat yhteistyötään älykkään vähähiilisen liikenteen edistämiseksi. HSL solmii VTT:n kanssa enintään kolmen miljoonan euron arvoisen puitesopimuksen vuosina 2017-2019 toteutettavista ympäristöhankkeista. HSL ja VTT ovat vuodesta 2013 alkaen tehneet yhteistyötä VTT:n ”Älykäs vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne TransSmart” –ohjelmassa.
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Liikennejärjestelmä ja tutkimukset
Osastonjohtaja Tero Anttila
Osastonjohtaja Sini Puntanen Liikennejärjestelmä
Ryhmäpäällikkö Tapani Touru
Liikennetutkimukset
Ryhmäpäällikkö Kerkko Vanhanen
Hankinta
Joukkoliikenteen toimintaedellytykset
Ryhmäpäällikkö Veera Laiterä (sijainen Ville Uusi-Rauva)
Asiakaspalvelu Asiakkuus Asiakkuuspäällikkö Laura Sundell
Myynti
Matkalippujen tarkastus Yksikön päällikkö Janne Solala
Viestintä ja
Myyntipäällikkö markkinointi Matias Sarkkinen Viestintä- ja markkinointipäällikkö Sari Kotikangas
Linjasto- ja aikataulusuunnittelu
Ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen
Oikeudelliset palvelut
Hallintoja strategiapalvelut
Teknologiaratkaisut
Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin (sijainen Juha Puolitaival)
Osastonjohtaja Mari Flink
Henkilöstöpäällikkö Eeva-Liisa Haaksluoto
Tietohallintopäällikkö
Joukkoliikennejärjestelmät
Asiakkuus ja myynti
Henkilöstöpavelut
IT-infra ja hallinnon järjestelmäpalvelut
Ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen
Ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori
Ryhmäpäällikkö Eija Jalo
Informaatiojärjestelmät
Joukkoliikenne
Osastonjohtaja Hannu Heikkinen Laitteet ja liikennöintitietojärjestelmät Ryhmäpäällikkö Krister Karppinen
Matkalippujärjestelmät
Ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara
Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen Talouspalvelut Talouspäällikkö Maarit Hauskamaa
Toimistopalvelut
Toimistopalvelupäällikkö Heli Ruuska
HSL uudistaa organisaatiotaan Organisaatio uudistuu vuoden 2017 alussa. Osastojen tehtäviä ja vastuita täsmennetään uudes- le osastolle. Uusi osasto Teknologiaratkaisut kehittää, tuotsa organisaatiossa siten, että pystymme entistä pa- taa ja hankkii HSL:n eri osastojen tarvitsemat digitaaliset ratremmin vastaamaan muuttuneen toimintaympäris- kaisut ja palvelut. tön haasteisiin. Tavoitteena on tuoda asiakasnäkökulma ja diAsiakasosaamisen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijat gitaaliset palvelut nykyistä selkeämmin mukaan kaikkeen toi- sekä asiakasrajapinnassa työskentelevät HSL:läiset yhdistävät mintaamme. Organisaatiouudistuksella ei tavoitella henkilös- voimansa uudella Asiakkuus ja myynti -osastolla. Näin saamtövähennyksiä. me kattavamman käsityksen asiakkaan arjesHSL:n toimintaympäristö on muuttunut ta ja tarpeista. Lisäksi kehitämme asiakasana”Hyödynnämme monin tavoin sitten kuntayhtymän perustalytiikkaa, jotta voimme paremmin suunnitelaiempaa misen vuonna 2010. Seudun joukkoliikenne la palveluita kohdennetusti asiakkaiden tartehokkaammin rakentuu yhä enemmän raideliikenteen vapeisiin. uusia digitaalisia raan. Tämä edellyttää meiltä entistä vahvemUudessa organisaatiossa on viisi osastoa, ratkaisuja.” paa raideliikenteen suunnittelu- ja kilpailutjoita johtavat suurelta osin aiemmasta orgatamisosaamista. Myös liikennekaari vaikutnisaatiosta tutut nimet. Uudelleen nimetyn taa joukkoliikennemarkkinoihin, ja digitalisaatio tarjoaa uu- Hallinto- ja strategiapalvelut -osaston johtaja on rekrytoitu sia tapoja asiakkaiden tavoittamiseen ja vuorovaikutukseen. HSL:n ulkopuolelta. ”Vahvistamme osaamistamme ja hyödynnämme aiempaa tehokkaammin uusia digitaalisia ratkaisuja ja asiakasanalyOsastot ja osastonjohtajat 1.1.2017 alkaen: tiikkaa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiivis yhteistyö liikennöitsijöiden kanssa on edelleen keskiössä ja jat• Liikennejärjestelmä ja tutkimukset Sini Puntanen • Joukkoliikenne Tero Anttila kuu jouhevasti myös uudessa organisaatiossa”, toimitusjoh• Asiakkuus ja myynti Mari Flink taja Suvi Rihtniemi sanoo. Joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinta yhdistetään sa• Teknologiaratkaisut Hannu Heikkinen malle osastolle. Myös HSL:n liikennejärjestelmää ja jouk• Hallinto- ja strategiapalvelut Ilmari Mäkinen koliikennettä koskeva tutkimustoiminta keskitetään yhdel-
Ajassa
MITEN Helsingin seudulla liikutaan ja asutaan tulevina vuosikymmeninä? HSL:n hallitus hyväksyi joulukuussa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019-puiteohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Helsingin seudulla arjesta helppoa ja terveellistä ja liikkumisesta sujuvaa ja turvallista. MALpuiteohjelma kertoo, miten MAL-suunnittelukierros seudulla toteutetaan ja mitkä ovat
sen keskeiset teemat. Puiteohjelmassa laaditaan suuntaviivat myös sille, miten liikenteen päästöt saadaan seudulla selvään laskuun. MAL 2019 –suunnittelukierroksella laaditaan yksi yhtenäinen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma. MAL-suunnitelma sisältää myös Helsingin seudun lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, josta HSL vastaa.
UPM ON testannut kotimaista puupohjaista dieselpolttoainetta. Testit osoittivat, että UPM:n uusiutuva diesel toimii parhaiden dieselpolttoaineiden tavoin. UPM BioVerno –dieselin laboratoriotestit tehtiin VTT:llä ja liikennetestit pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä HSL:n kanssa. Liikennekoeajoissa olivat mukana Transdev Finland Oy, Volvo ja St1.
Viisi minuuttia seuraavan lähtöön
TI M MA HER
Helsingissä tapahtui suuria 1960-luvun lopulla: Vanha vallattiin, keskustaa purettiin ja Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevaisuudesta tehtiin kauaskantoisia päätöksiä. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1969 metron ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Raitioliikenne sai jatkoajan – kiskot eivät päätyneet rullalle. Lähijunaliikenne uudistui, kun ensimmäiset sähköjunat lähtivät matkaan Helsingistä Kirkkonummelle. 1960-luvulla päätettiin myös Martinlaakson-radan rakentamisesta ja raideliikenteen perusverkosta. Tästä kaikesta ja paljosta muusta kertoo HSL-alueen joukkoliikenteen historia, joka julkaistiin 12. joulukuuta. Kirjan on kirjoittanut HSL:n tiedottaja Tapio Tolmunen. Kirja on Tolmusen kahdeksas historiateos. ”1960-luvun alku oli henkilöautoinnostuksen aikaa. Vuosikymmenen lopulla alettiin onneksi puhua joukkoliikenteen puolesta”, Tolmunen sanoo. Tolmusen mukaan nyt oli oikea hetki pysähtyä katsomaan taaksepäin. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun seutulippu otettiin käyttöön. Paikallisjunat taas lähtivät liikkeelle 130 vuotta sitten kesällä 1886. Ensimmäinen joukkoliikenneväli-
ne seudulla oli kuitenkin höyrylautta Lentäjä. Se alkoi liikennöidä säännöllisen aikataulun mukaan ja ennalta suunniteltua reittiä Kauppatorilta Suomenlinnaan vuonna 1837. Raitiovaunut aloittivat 1890-luvulla ja säännöllinen bussiliikenne 1920-luvulla. Metro lähti liikkeelle 1982. Historiaan syventyminen kannattaa myös siksi, että juuri nyt joukkoliikenne kehittyy suurin harppauksin: Kehärata avattiin 2015, länsimetro alkaa liikennöidä 2017, seudulle aletaan rakentaa uutta pikaraitiotietä ja digitalisaatio vääntä joukkoliikennettä uuteen suuntaan. ”Elämme digitaalisuuden ja robotisaation murroksessa. Viisi vuotta sitten olisin sanonut, että joukkoliikenteen tulevaisuudessa ei tapahdu suuria muutoksia. Nyt perinteisen joukkoliikenteen rinnalle on nousemassa mielenkiintoista aluskasvillisuutta – uusia palveluja." Tolmusen teokseen mahtuu paljon herkullisia anekdootteja menneiltä vuosilta. Elävimmin kirjailija Tolmusen mielessä ovat tarinat liikennöitsijä Otto Nybergistä, joka 1960-luvulla mennä kaasutteli Helsingin ja Espoon väliä. ”Nyberg ajeli karvareuhka päässään vanhoilla käryttävillä Bedfordeilla. Aikalaisten mukaan Nyberg saattoi heittää kesken matkan matkustajat ulos autosta, jos huomasi, että toiseen suuntaan olisi menossa enemmän väkeä.” Joukkoliikenteen suurten onnistumisten rinnalla on myös paljon epäonnistumisia. ”Monet kalustohankinnat ovat menneet pieleen. Metro on surullisen hahmon ritari: se menee aina vaikeimman kautta. Helsingin metroa vaivasivat lahjusjupakat, viivytykset ja jähmeä päätöksenteko. Kun metro vihdoin saatiin liikenteeseen, kaikki ovat olleet tyytyväisiä – uskon, että näin käy myös Espoossa”, Tolmunen sanoo. HE Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön –kirjan on kirjoittanut Tapio Tolmunen. Kirjan voi tilata joulukuun lopussa HSL:n verkkokaupasta. hsl.fi/verkkokauppa
Tapio Tolmunen
HSL (Helsingin seudun liikenne) aloitti toimin-
Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön kertoo HSL-alueen joukkoliikenteestä 1800-luvulta nykypäivään. Eri liikennemuotojen kehityksen ohella kirja kertoo joukkoliikenteen järjestämisen muutoksista. HSL suunnittelee ja tilaa koko alueensa joukkoliikenteen. Menneinä vuosikymmeninä liikennettä järjestäviä tahoja oli lukuisia ja tie kuntayhtymään oli pitkä ja mutkikas. Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön paikkaa suurta aukkoa Suomen joukkoliikenteen historiaa käsittelevässä kirjallisuudessa, sillä se kokoaa HSLalueen joukkoliikenteen vaiheet ensimmäisen kerran yksiin kansiin.
ISBN 978-952-253-288-6
HSL-alueen joukkoliikenteen historia
tansa vuonna 2010 ja kuntayhtymään kuuluvat tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Sipoo ja Kirkkonummi. HSL-alueen joukkoliikennettä hoidetaan busseilla, raitiovaunuilla, lähijunilla, metrolla sekä Suomenlinnan lautalla.
Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön
Höyryveturin pillin huuto, raitiovaunun ajolaitteista leviävä messingin tuoksu, bussinkuljettaja ohjailemassa dieselinkäryistä ajokkiaan kapealla hiekkatiellä… kaikkea tätä ja paljon muuta on ollut joukkoliikenne seudulla, joka tunnetaan nykyään HSL-alueena.
Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön HSL-alueen joukkoliikenteen historia
Tapio Tolmunen
HSL:lle sopimusmalli matkaketjuyhteistyöstä HSL:n hallitus hyväksyi marraskuun lopussa sopimusmallin, jolla HSL ja MaaS (Mobility as a Service, liikkuminen palveluna) -toimijat voivat sopia yhteistyöstä. Sopimuksella HSL ja matkaketjua tarjoavat yritykset sopivat ehdoista, joilla HSL:n joukkoliikennettä voidaan tarjota osana matkaketjuyrityksen palvelua. HSL:n ja yritysten välisessä yhteistyössä HSL-alueen matkalippuna on älypuhelimeen ladattava HSL:n mobiilikertalippu. Liikkumista palveluna tarjoava yritys voi tehdä HSL:n kanssa sopimuksen, jossa mobiililipun voi ostaa HSL:n matkustusalueille matkaketjuyrityksen kautta. ”Sopimuksen solmimalla yritys voi integroida mobiililippumme omaan sovellukseensa. HSL tarjoaa myös avoimien rajapintojen kautta maksutta kaikkien toimijoiden käyttöön joukkoliikenteen suunnitellut ja reaaliaikaiset aikataulu- ja reittitiedot sekä häiriöinformaation”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
HSL tukee taitoluistelun MM-kilpailuja Taitoluistelun MM-kilpailut luistellaan Helsingin Hartwallareenalla 29.3.-2.4.2017. HSL on MM-kilpailujen tukija ja on myöntänyt kilpailujen vapaaehtoisille, kilpailijoille, toimitsijoille ja median edustajille yhteensä 1000 vuorokausilippua kisojen ajaksi. HSL arpoo maaliskuussa 2017 kanta-asiakkailleen pääsylippuja osoitteessa www.hsl.fi/asiakasedut. Taitoluistelun MM-kilpailut ovat yksi Suomi 100 -juhlavuoden merkittävimpiä urheilutapahtumia pääkaupunkiseudulla. Kilpailuihin odotetaan reilua 65 000 katsojaa ja 200 urheilijaa. Tapahtumalla on arviolta 300 miljoonaa televisiokatsojaa ympäri maailman.
T I M MAHER
Kampissa turvallisuutta valvotaan kauppakeskuksen turvavalvomosta.
Turvallinen joukkoliikenne syntyy kimpassa Matkustamisen pitää olla miellyttävää niin yöllä kuin päivälläkin. Joukkoliikenteen turvallisuus on korkealla tasolla, näin kertovat tutkimuksetkin. ”Suurin osa matkoista sujuu ongelmitta”, HSL:n turvallisuusasiantuntija Jaakko Heinilä sanoo. Osa matkustajista kuitenkin kokee liikenteen turvattomammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Turvattomuuden tunne voi syntyä monesta syystä. ”Pelkästään hämärä nurkka terminaalissa saattaa herättää matkustajassa pelkoja. Tällaisten paikkojen valaistusta pitää silloin parantaa.” Mitä myöhäisempien tuntien liikenteestä on kysymys, sitä suuremmaksi turvattomuuden tunne kasvaa. ”Liikennealan toimijoiden tavoite on se, että matkustaminen tuntuisi miellyttävältä kaikkina vuorokaudenaikoina”, Heinilä sanoo. Kuljettajien pahoinpitelyt ja muu häiriköin-
ti joukkoliikenteessä nousivat 2010-luvun ensimmäisinä vuosina useasti otsikoihin. HSL ja sen yhteistyökumppanit ryhtyivät silloin toimiin tilanteen kohentamiseksi. Järjestyksenvalvojat alkoivat kiertää terminaaleissa entistä useammin ja busseihin asennettiin kamerat. Myös metro, raitiovaunut ja lähijunat ovat kameravalvonnassa. Viime vuonna toimintansa aloitti liikenneviraston turvavalvomo, joka pystyy luomaan lähes reaaliaikaisen turvallisuuden tilannekuvan lähijunista ja busseista. Bussinkuljettaja saa tätä nykyä valvomoon yhteyden puhelimella. Kun HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä tulee lähikuukausina käyttöön, ohjaamoihin tulevat turvanapit, joilla kuljettajat saavat hätätilanteessa yhteyden ympäri vuorokauden päivystävään turvavalvomoon. Heinilä korostaa turvallisuuden syntyvän verkostossa, jossa ovat mukana niin HSL:n henkilös-
tö, viranomaiset, liikenteenharjoittajat, turvallisuusalan työntekijät, nuorisotyötä tekevät järjestöt kuin matkustajatkin. Mitä paremmin yhteistyö eri tahojen välillä sujuu, sitä miellyttävämpää kulkeminen on. ”Matkustajan kannattaa aina ilmoittaa, kun hän huomaa liikenteessä jotain poikkeavaa. Liikenteen toimijoilla pitää olla valmius korjata poikkeamat ripeästi.” Heinilä on myös miettinyt, kuinka digitaalisuus voisi olla avuksi turvallisuuden kehittämisessä. ”Vaikkapa niin, että älypuhelimiin luotaisiin palvelu, jonka avulla matkustajien havainnot ohjautuisivat nopeasti oikealle taholle.” TT Tutustu myös HSL:n turvallisuusohjeisiin verkossa www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/nain-kaytat-joukkoliikennetta/turvallisuusohje
TI M MA HER
Kunnioittava käytös luo turvallisuutta
Senja Väätäinen-Chimpuku ja Mumba Chimpuku kulkevat päivittäin junassa. "Toista kunnioittava ja kohtelias käytös luo joukkoliikenteeseen miellyttävää ilmapiiriä" Väätäinen-Chimpuku sanoo.
Sosiaalialan opiskelija Mumba Chimpuku ja hänen vaimonsa ohjelmasuunnittelija Senja Väätäinen-Chimpuku kulkevat lähijunilla päivittäin Keravalta Helsinkiin. Matkustaminen on heidän mielestään turvallista, puhutaanpa sitten liikenneturvallisuudesta tai siitä että häiriköinti haittaisi matkantekoa. Mumba Chimpuku tosin kertoo, että hänelle on joskus ulkomaalaistaustan
vuoksi huudeltu perään. Järjestyksenvalvojia voisi hänen mielestään liikkua junissa nykyistä enemmän. ”Toista kunnioittava ja kohtelias käytös luo joukkoliikenteeseen miellyttävää ilmapiiriä, mikä puolestaan lisää turvallisuutta”, Senja Väätäinen-Chimpuku toteaa. TT
Järjestyksenvalvoja on asiakaspalvelija Kaisa Rahikka opiskelee Helsingin yliopistossa historiaa, mutta on myös töissä Securitas Oy:ssä järjestyksenvalvojana. Rahikka aloitti Securitaksessa vuonna 2011 ja työskenteli aluksi metrossa. Nykyään hän kulkee HSL:n matkalippujen tarkastajien mukana ja turvaa heidän työrauhaansa. ”Ihmiset tapaavat ajatella, että meno joukkoliikenteessä muuttuisi jatkuvasti levottomammaksi. Niiden viiden vuoden aikana, jolloin minä olen hommissa ollut, näin ei ole käynyt”, Rahikka sanoo. Jo pelkkä järjestyksenvalvojien mukanaolo lipuntarkastajien kierroksilla on omiaan rauhoittamaan tilanteita. Useimmat hankalatkin paikat laukeavat puhumalla. ”Järjestyksenvalvojan oma asenne ja lähestymistapa vaikuttavat paljon siihen, millaista vastakaikua hän matkustajilta saa. Koetan aina muistaa, että olemme asiakaspalvelijoita.”
Rahikan mukaan mukavat asiakaskokemukset kentällä palkitsevat. ”Kampin keskuksessa pääsee viikonloppuöisin laiturialueelle ainoastaan matkalipulla. Securitaksen väki on joka viikko valvomassa, ettei terminaalissa synny häiriöitä. Jos pystyn jotakuta yön kulkijaa neuvomaan, saan siitä hyvän mielen myös itselleni.” Rahikka korostaa hyvää yhteishenkeä liikenteen turvallisuuden takaajana. ”Homma toimii, kun kuljettajat, lipuntarkastajat, vartijat ja matkustajat vetävät yhtä köyttä. Tuollaista henkeä mielestäni löytyy.” ”Liikenteessä löytyy aina ihmisiä, joilta voi kysyä ja pyytää apua. Sillä pääsee jo pitkälle”, Rahikka neuvoo matkustajia. Järjestyksenvalvoja myös lähettää terveiset pikkujoulujen viettäjille: ”Juhlikaa ja iloitkaa, mutta pitäkää järki matkassa!” TT
Kaisa Rahikan mukaan homma toimii, kun kaikki vetävät joukkoliikenteessä yhtä köyttä.
Puhejudo auttaa vaikeissa tilanteissa Järjestyshäiriöitä ei ole liikenteessä kovin paljon. Jos niitä on, niihin pystytään puuttumaan nopeasti. Näin arvioi Helsingin Bussiliikenne Oy:n työsuojeluvaltuutettu Tom Nöjd. ”Toimet, joita HSL ja liikennöitsijät ovat viime vuosina tehneet turvallisuuden hyväksi, ovat parantaneet tilannetta selvästi. Vaikka järjestyksenvalvojia ei voida jokaiseen bussiin istuttaa, kuljettajat luottavat nykyään entistä enemmän siihen, että he saavat apua tarpeen tullen.” Bussinkuljettajien koulutuksessa – niin HSL:n järjestämässä kuin liikennöitsijän omassa – opetetaan aggressiivisen matkustajan kohtaamista. ”Kuljettajan tärkein työväline tällaisissa tilanteissa on suu eli niin kutsuttu pu-
hejudo. Periaatteena on rauhoittaa kiihtynyt ihminen myötäilemällä hänen tuntemuksiaan sen sijaan, että laitettaisiin kova kovaa vastaan. Kuljettajan rauhallinen käytös ja muiden matkustajien synnyttämä ryhmäpaine riittävät useimmiten siihen, että ikävä tilanne purkautuu.” Nöjdillä on vinkkejä myös siihen, kuinka matkustajat voivat edullisella ja yksinkertaisella konstilla kohentaa liikenneturvallisuuttaan, kun kerran vuoden pimeintä aikaa eletään. ”Käyttäkää ihmeessä heijastimia, jotta kuljettajat näkevät teidät ajoissa! Pysäkillä kannattaa asettua valaistun mainostaulun luo ja bussin pysäyttämiseksi kannattaa heiluttaa vaikka matkakorttikotelon heijastavaa pintaa.” TT
Tom Nöjdin mukaan kuljettajat luottavat siihen, että he saavat apua vaikeissa tilanteissa.
Liikkeellä 2017
Tavoitteena päästötön joukkoliikenne vuonna 2025.
Liikkuminen muuttuu kestävämmäksi, ja kestävä liikkuminen on valtavirtaa. Helsingin seudulla suurin osa matkoista tehdään joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä. Myös joukkoliikenteen päästöjä leikataan merkittävästi. Vuonna 2017 yhä useampi pääsee kokeilemaan kaupunkipyöriä. Uusien pikaraitioteiden suunnittelu etenee. Hyvää vuotta 2017 joukkoliikenteessä!
Joukkoliikennematkat Suomessa
HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuodessa 360 miljoonaa matkaa. Nousijoita on vuodessa:
Vuoteen 2010 verrattuna lähija CO2-päästöjä on leikattu:
182
63
55
2
milj.
milj.
57
milj.
Kulkumuotojakauma Helsingin seudulla Henkilöautomatkat 41 %
HSL
Muu 2%
muu Suomi
Joukkoliikenne 24 % HSL:n alueella tehdään 2/3 Suomen joukkoliikennematkoista.
Pyöräily ja kävely 33%
Helsingin seudulla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus on 57 %, henkilöautomatkojen 41 %.
48% 58% 27%
milj.
Typen oksidien päästöt
milj.
Pienhiukkasten päästöt
Hiilidioksidipäästöt
Lähijunat Lähtöjä arkipäivisin:
28
uutta Flirt-junayksikköä liikennöi Kehärataa ruuhka-aikaan.
P
I
NK
LSI
HE
40%
Flirt-junien energiasta palautuu ajolankoihin, mikä parantaa junien energiatehokkuutta.
Bussit 21
mi unie Vattonnäs ll Ha
HSL:n liikennöimillä busseilla on arkipäivisin yli
550 on suosituin bussilinja. Sillä on arkipäivänä jopa
lähtöä HSL:n bussilinjoja liikennöi kymmenen liikennöitsijää. Kuljettajia on töissä yli
matkustajaa
3500
Raitiovaunut Suosituimpia ratikkalinjoja ovat 4 ja 9, joilla kulkee arkipäivänä
9 PBaösleila
Raide-Jokeri on seudun ensimmäinen pikaratikkalinja. Sen matkustajamääräksi vuonna 2025 ennustetaan lähes
9 /arkipäivä
matkustajaa Helsingissä raitiovaunukiskoja on noin
96 km
Pysäkkejä
287
Ratikkalinjoja
10
Kaupunkipyörät 2016 aikana kaupunkipyörillä tehtiin
Yhteensä uusilla pyörillä poljettiin yli
matkaa
1500 12 000
Vuonna 2017 kaupunkipyöräverkosto laajenee. Käytössä olevia pyöriä on Pyörille liityntäpysäköintipaikkoja on
km
150 8 200
ja kaupunkipyöräasemia
Lähivuosina tulossa lisää
Eniten matkustajia on klo 16-17
Metro
matkustajaa kulkee metrossa arkipäivänä. Metrojunia on yhteensä
Suomenlinnan lautta Vuosi 2016 oli huippuvuosi matkustajien määrässä. Kun Pokémonin metsästäjät valloittivat Suomenlinnan 2.10.2016, matkustajia oli päivän aikana
Matkustajia kuljettaa Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä
3 lauttaa
Vanhin lautta on 1952 rakennettu
M/S Suokki
24
Kun Länsimetro aloittaa, junia on liikenteessä
34
Jokaisessa junassa vaunuja on
4
10
Uusi kaupunki Helsingin uusi yleiskaava laajentaa kantakaupunkia ja luo uusia joukkoliikenteen solmukohtia. Matkaketju kiersi yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin kanssa Helsingissä ja tutustui paikkoihin, jotka tulevina vuosina ja vuosikymmeninä muuttuvat. TEKSTI J OHAN N ES LAI TI LA KU VAT AR I HEI N ON EN
Tulevalla vuosikymmenellä tässä voi näyttää aivan toiselta: Haagan liikenneympyrästä on muodostumassa uusi joukkoliikenteen vaihtopaikka, jossa kaupunkibulevardi ja pikaratikka kohtaavat.
Helsingin kaupungin yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani seisoo Haagan liikenneympyrän laidalla.
Suomen suurin liikenneympyrä on halkaisijaltaan tia vuosikymmenittäin. Edellisessä yleiskaavassa, Yleiskaava 120-metriä. Seisomme Helsingin kaupunkisuunnit2002:ssa, visioitiin Helsingistä eurooppalaista pääkaupunteluviraston yleiskaavasuunnittelijan Alpo Tanin kia, jonka kaupunkirakenne on monipuolinen ja jonka kaukanssa sen reunalla keskellä liikenteenjakajaa. Henkilöaupunkikulttuuri kehittyy. tot, bussit ja rekat viistävät meitä. Juuri tähän kohtaan astuu Uudessa yleiskaavassa tavoitellaan samoja asioita, mutjalallaan vain harva, eihän tästä kulje suojatietäkään. ta painopiste on yhä vahvemmin tiiviydessä ja liikenteesVihdintien ja Huopalahdentien risteyksessä sijaitsevassä. Uuden yleiskaavan visiossa (Visio 2050) Helsinki on verta Haagan liikenneympyrästä on matkaa Helsingin ydinkeskostomaiseen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunki, jonka kustaan vain runsaat kuusi kilometriä, ja tämä paikka voi kantakaupunki kasvaa. joidenkin vuosien kuluttua näyttää aivan Verkostomaista raideliikennettä ovat entoiselta. nen muuta pikaraitiotiet ja kantakaupungin ”Uusi yleiskaava Tästä kulkee ensi vuosikymmenellä Raikasvuun kiinteästi liittyvät kaupunkibuleosoittaa joukkode-Jokeri-pikaraitiotie, ja Vihdintie puolesvardit ja täydennysrakentaminen. liikenteen taan on yksi niistä Helsingin sisääntuloväyKaupunkisuunnittelun asiantuntijoitärkeyden.” listä, joka voidaan muuttaa bulevardiksi enden puheessa toistuu nykyään useasti MALsimmäisten joukossa. suunnittelu, siis maankäytön, asumisen ja ”Tässä kohtaa risteävät tulevaisuudessa liikenteen suunnittelu. MAL-hengen voi tiiuusi kaupunkibulevardi ja pikaraitiolinja, tässä tapauksessa vistää karkeasti vaikkapa niin, että nykyään myös liikenteen Raide-Jokeri. Ne ovat tämän uuden yleiskaavan hotspottesuunnitteleminen vaikuttaa siihen, millaista kaupunkia raja”, Tani selvittää. kennetaan – eikä vain toisinpäin. Kolmikaistaisesta liikenneympyrästä voisi siis tulla jouk”Yleiskaavasuunnittelun suhde liikennesuunnitteluun on koliikenteen vaihtoterminaali. Se olisi keskellä uutta aluese suurin muutos, joka on tapahtunut sitten edellisen yleiskeskusta tärkeine lähipalveluineen. Ei kuitenkaan vielä kaavan”, Tani sanoo. huomenna eikä ensi vuonna, mutta ehkä ensi vuosikymmeHSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen nellä. on samoilla linjoilla.”Uusi yleiskaava osoittaa joukkoliikenteen tärkeyden, ja se tietenkin tarkoittaa HSL:lle enemmän Yleiskaava luo pohjan kaupungin suunnittelulle tuleviksi tehtävää”, Puntanen hymähtää. vuosikymmeniksi, ja Helsingissä yleiskaava on tavattu laaUuden yleiskaavan – tai ainakin sen liikenneratkaisujen –
Vas. ylh.: Mäkelänkatu vaihtuu Tuusulanväyläksi ja kaupunkibulevardi moottoritieksi tätä nykyä Käärmetalon laidalla Käpylässä. Vas. alh.: Kruunuvuorenrannasta avautuu hulppea näkymä Helsingin keskustaan. Oik.: Alpo Tanin taustalla näkyvän merialueen yli kulkee ensi vuosikymmenellä raitiovaunu.
henki kiteytyy pikaratikoihin ja kaupunkibulevardeihin. Siis vaikkapa siihen, miltä Haagan liikenneympyrässä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua näyttää.
Ilmanlaatuun ja meluun voidaan puuttua kaupunkisuunnittelun lisäksi muillakin keinoin: esimerkiksi liikennesuunnittelulla ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamisella. Yleiskaavassa kaupunkibulevardien joukkoliikenteekKaupunkibulevardit ovat Helsingin uuden yleiskaavan erisi on visioitu monin paikoin pikaraitiotieliikennettä. Siinäkoisuus. Maailmalta löytyy kyllä esimerkkejä kaupungin tiikin riittää jatkosuunnitteluvaiheeseen pohdittavaa.”Ei ykvistämiseen tähtäävistä yleiskaavoista, mutta moottoritiensin riitä, että mietitään bulevardialueen tarvetta, vaan täyomaisten sisääntuloväylien muuttaminen bulevardeiksi on tyy muistaa myös seudullinen lähtökohta”, HSL:n Puntanen paljon ainutlaatuisempaa. muistuttaa. ”Näen kuitenkin, että nämä ”Jos jokin tässä yleiskaavassa on uutovat suunnittelukysymyksiä, ja suunnitIlmanlaatuun ja ta ja radikaalia, niin bulevardit”, Tani satelemalla hyvin päästään toimivaan lopmeluun voidaan noo. Ne ovat herättäneet kiinnostusta putulokseen.” puuttua kaupunki- ja jopa Tukholmassa, mitä voi pitää erityiSeudullisesta näkökulmasta esimerliikennesuunnittelulla senä. kiksi käy Lahdenväylä. Sitä pitkin kulja joukkoliikenteen ”Joitain esimerkkejä bulevardisoinkee nykyään bussilinjoja, jotka muodosolosuhteiden nista on maailmallakin, muttei mitentavat muun muassa Vantaan Hakunilan parantamisella. kään laajassa mitassa.” ja Helsingin Jakomäen keskeisimmän Tani joutuu hieman korottamaan äänjoukkoliikenneyhteyden keskustaan. Jos tään. Olemme siirtyneet puhumaan kaupunkibulevardeisLahdenväylää bulevardisoidaan, on huolehdittava siitä, että ta Käpylään, Käärmetalon kulmalle. Tässä kohtaa Mäkelänjoukkoliikenne säilyttää kilpailukykynsä. katu muuttuu Tuusulanväyläksi, siis eräänlainen kaupunkiBulevardeilla on kaikesta huolimatta selkeä funktio: ne bulevardi moottoritieksi, ja meteli on sen mukainen. kasvattavat kantakaupunkia, ja kasvava kaupunki tarvitsee ”Juuri niin. Tämä on yksi asioista, mitä bulevardien tapalisää urbaania ympäristöä. Tiiviissä kaupungissa etäisyydet uksessa pitää pohtia jatkosuunnittelussa tarkasti”, Tani sapysyvät lyhyempinä, ja yhä useampi mahtuu asumaan kynoo. ”Asuntojen sisäilma tai bulevardilta sisään kuuluva mesytyimmille alueille – hyvien yhteyksien ääreen ja palveluiteli saadaan ratkaistua jo nykyään, mutta juuri katutilan saa- den lähelle. minen viihtyisäksi on suurempi kysymys.”
13
Pikaratikoita Helsingin seudulla ei vielä kulje, mutta vuonna 2016 tehtiin päätös kahden linjan rakentamisesta. Toinen on runkolinjan 550 korvaava Raide-Jokeri, toinen Helsingin keskustan ja Laajasalon yhdistävä Kruunusillat. Kruunusiltojen erityispiirre on, että siltayhteyttä saavat käyttää vain raitiovaunut, pyöräilijät ja jalankulkijat. Olemme siirtyneet siltojen itäpäähän Laajasalon Kruunuvuorenrantaan tuijottamaan horisonttia. Marraskuinen aurinko on painumassa Helsingin keskustan taakse vain muutaman kilometrin päässä. Kruunuvuorenrannan rakentaminen sisältyi jo edelliseen yleiskaavaan, mutta alue on myös uuden yleiskaavan hengen mukainen. ”Itse asiassa yksi yleiskaavan ajatus on, että otettaisiin merestä vielä nykyistä enemmän irti”, Tani sanoo. Täällä jos missä niin tapahtuu. Pikaratikka suhahtaa keskustasta Korkeasaaren kautta meren yli ensi vuosikymmenellä, ja pysäkit odottavat jo Koirasaarentiellä. Kruunuvuorenrannan rakentaminen on vasta alkamaisillaan, mutta läheisen Gunillantien päässä asutaan jo, kutakuinkin Helsingin uusimmissa taloissa. Ensi vuosikymmenellä, raitioyhteyden valmistuttua, Laajasalosta tulee kaupunginosa, jossa joukkoliikenne päihittää autoilun nopeudessa peräti selkeästi. Uuden yleiskaavan konkreettiset vaikutukset alkavat näkyä 2020-luvulla, mutta suunnittelu ulottuu aina 2050-luvulle
asti. Mitä sitten seuraavaksi tapahtuu? Siitä saa lisää tietoa yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa, jota Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli ensi kerran marraskuun lopussa. Itse yleiskaavaan liittynyt työ on kuitenkin jo takana, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 26. lokakuuta. Miltä se tuntui? ”No, ihan hyvältä, mutta kaupunkikehitys on jatkuva prosessi. Ei siitä tullut sellaista tunnetta, että tämä oli nyt tässä”, Alpo Tani sanoo. Niin, eihän Helsinki ole loppumassa.
Gunillantien varressa Laajasalossa sijaitsee Helsingin uusimpia taloja, ja aluetta palvelee nykyään Herttoniemen metroasemalle kulkeva bussilinja 84. 2020-luvulla tänne matkustetaan meren yli raitiovaunulla.
14 Nyt säännöllisen palvelun bussilinjasto on hahmotettavissa muutamalla silmäyksellä.
KARTTAHARRASTAJA KESYTTI BUSSILINJASTON TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ
ta, jolla bussit pääsevät kohtuulliseen palveluntarjontaan koko päivän ajan ja jonka toiminnan matkustaja voi kohtuudella ymmärtää”, Allén kertoo. Aikaa kartan tekemiseen viestintäalalla työskentelevältä Allénilta kului arviolta 200 tuntia. ”Visualisointi on aina kompromissi, joka kertoo jotain ja jättää jotain toista pois. Tähän päädyin tekemään rajauksen palvelutason mukaan, mutta toivoisin, että kartalla olevia aukkoja voisi myös linjastosuunnittelulla täydentää”, Allén toteaa. Allén kertoo olleensa kiinnostunut joukkoliikenteestä aina. Karttaansa hän on tyytyväi-
nen ja toivoo siitä olevan iloa niin suunnittelijoille kuin käyttäjillekin. ”Jos vielä joskus saan intoa tehdä karttoja, teen kokonaan uuden version. Siinä esitettäisiin kaikki julkiset liikennevälineet tavalla, joka kertoisi eri linjojen vuoroväleistä, kulkumuodosta riippumatta”, Allén sanoo. HSL uudistaa lähivuosien aikana omaa karttatuotantoaan. HSL:n oma karttailme tulee vastedes näkymään kaikissa joukkoliikenteen digitaalisissa ja painetuissa kartoissa. Elmo Allénin suunnittelemaan karttaan voi tutustua osoitteessa: elmoallen.name/busmap/
V ESA T YN I
HSL palkitsi marraskuussa Elmo Allénin ja nosti hänen suunnittelemansa bussikartan HSL:n haasteen voittajaksi Kartta 2016 -haastekilpailussa. Lähtökohtana haasteessa oli tehdä kartta, joka voidaan julkaista nettisivuilla. Palkintoraadin mukaan Allénin kartalla oli kaikista kilpailuun osallistuneista töistä selvästi eniten hyödyntämismahdollisuuksia arkielämässä. Bussien peruslinjaston visualisoiva kartta helpottaa erityisesti vaihtoja bussista toiseen. ”Joukkoliikenne on monimutkainen kokonaisuus ja sen toimivuutta on usein vaikea hahmottaa. Karttani kertoo siitä bussiverkostos-
MK_mainos_183x37mm_metrosukat.pdf 1 28.9.2016 16:36:22
Pidä jalat lämpöisinä! Maailman pohjoisin metro –villasukat
19,90€
Koot: 38-41 ja 42-45 Värit: oranssi ja harmaa ILMAINEN toimitus!
hsl.fi/verkkokauppa
Matkaketju-lehden jutut muuttuvat digitaalisiksi vuonna 2017. Seuraa joukkoliikenneuutisia HSL:n digitaalisissa kanavissa: Hsl.fi Facebook: www.facebook.com/ helsinginseudunliikenne/ Twitter: twitter.com/HSL_HRT Youtube: www.youtube.com/ user/hslhrt Instagram: www.instagram.com/ hsl_hrt/ LinkedIn: www.linkedin.com/company/hsl-helsingin-seudun-liikenne Tilaa asiakas- tai uutiskirje: www.hsl.fi/tilaa-asiakaskirje
Päättäri
Tilaa omia linjoja koskevat tiedotteet: www.hsl.fi/user/linjat
Töölönjärvestä Triplaan Koska Pasilan uuden rautatieaseman rakentaminen on alkamassa, luokaamme silmäys asema-alueen menneisyyteen. 1800-luvun alussa nykyisen ratapihan paikkeilla lainehti Töölönjärvi. Kun höyryjunat lähtivät matkaan 1860-luvulla, Pasilaan rakennettiin vaihde ja järvikin kuivattiin. Pasila sai ensimmäisen asemarakennuksen 1890-luvulla ja aseman tuntumaan nousi työväestön mökkikylä. Rautatiehallitus siirsi vuonna 1924 Karjalan Kannaksen Vammeljoelta radan itäpuolelle uuden asemarakennuksen. Kun junamatkustajien määrä vuosikymmenten myötä kasvoi ja Itäja Länsi-Pasilaan rakennettiin kerrostaloja, asema kävi ahtaaksi. Nykyisen aseman rakentaminen alkoi vuonna 1982, mutta lipunmyyjät palvelivat väliaikaisessa parakissa lähes yhdeksän vuotta, ennen kuin se valmistui. Vammeljoelta lähtöisin oleva asema on edelleen käytössä. Suomen Rauhanliitto irrotti sen vuonna 1984 perustuksistaan ja siirrätti Veturitorille, jossa se palvelee kansalaisjärjestöjä Rauhanasemaksi nimettynä. Aika on ajanut vajassa kolmessa vuosikymmenessä nykyisen aseman ohi, sillä se on koko Suomen toiseksi käytetyin heti Helsingin pää-
Terveitä ja onnellisia Automainoksissa miehet ovat komeita, naiset kauniita, autot nopeita, ja kaikilla on kartano jossain vuoristomaisemassa. Todellisuus on toista. Britanniassa tutkittiin 18 000:n 18-65-vuotiaan ihmisen psyykkistä hyvinvointia yli 10 vuoden ajalta. Tutkijoita kiinnosti muun muassa se, ketkä kokivat itsensä arvottomiksi, onnettomiksi, unettomiksi ja joille ongelmien kohtaaminen oli vaikeaa. Mitä enemmän ihmiset viettivät aikaa autossa istuen, sitä heikompi oli heidän henkinen hyvinvointinsa. Mitä enemmän ihmiset taas käyttivät aikaa työmatkakävelyyn tai pyöräilyyn, sitä paremmin he voivat. Myös joukkoliikenteen käyttäjät
Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti. 6. vuosikerta.
olivat tyytyväisempiä itseensä ja elämäänsä kuin autoilijat. Tuloksia selittää osittain se, että joukkoliikenteen käyttöön liittyy aina jonkin verran fyysistä liikkumista pysäkille. Tutkimusten mukaan autoilijoiden liikkumattomuus tuottaa lisäksi ylipainoa, lisää syövän riskiä, sydäntauteja, verenpainetta ja kakkostyypin diabetesta. Satunnaiset liikuntaharrastukset ja kuntosalipurskahdukset eivät yksinkertaisesti riitä kompensoimaan ihmisen tarvetta saada vähintään 30 minuuttia päivittäistä arkiliikuntaa. Joukkoliikenteen käyttäjät ovat kaikilla mittareilla mitattuina autoilijoita terveempiä, hoikempia, onnellisempia ja stressittömämpiä. MF
TOIMITUS päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toim. sihteeri Hanna Eriksson, puh. 050 375 4134 Tuija Ruoho, puh. 0400 846 067 Johannes Laitila, puh. 050 414 0111 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055 Heli Skippari, puh. 040 158 2031
rautatieaseman jälkeen. Järjestyksessä neljännen on tarkoitus valmistua vuosikymmenen loppuun mennessä osana Triplan kauppakeskusta. Töölönjärven uimari olisi epäilemättä kiskaissut vettä henkeensä, jos hän olisi tulevaisuuteen nähnyt. TT
HEL SI N G I N KAUPUN GI N MUSEO
Lue joukkoliikenneuutiset siellä, missä kuljet!
Mittari
4000
TOIMITUSNEUVOSTO Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Anne Koivisto, Satu Koskinen, Heli Rautio, Heli Skippari, Mette Granberg. Jakelu: Johanna Asunmaa, puh. 040 579 5097 sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi
45 17 89
tarkastusta tehtiin viime keväänä busseissa, raitiovaunuissa, metroissa ja lähijunissa, kun niiden laatu tutkittiin. prosentissa keväällä tutkituista busseista oli laatupoikkeama. Laatupoikkeama voi olla esimerkiksi särö, naarmu ikkunassa tai epäsiistit istuimet. prosenttia raitiovaunuista ja 11 prosenttia metrovaunuista sisälsi poikkeamia. prosentissa junayksiköistä havaittiin laatupoikkeamia. Luku tosin ei ole suoraan vertailukelpoinen muiden liikennevälineiden kanssa.
LEHTI Taitto: Otavamedia OMA Oy Kansi: Ari Heinonen/Otavamedia Paino: Lönnberg Painot Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862
REITTIOPAS UUDISTUU Kokeile ainakin näitä Nykyinen sijaintisi on avain uusiin ominaisuuksiin. Sallithan paikannuksen!
Missä oletkin Nykyinen sijaintisi toimii lähtöpaikkana. Saat reitityksen kertomalla määränpään.
Milloin lähdet? Tarkista nopeasti, mitä lähtee seuraavaksi lähipysäkeiltäsi.
Kaikki kartalla Näet reaaliaikaisesti kartalta, mitä pysäkeiltä lähtee ja milloin.
Ota varaslähtö ja tutustu jo nyt: D beta.reittiopas.fi