Metsänhenki 1/2013

henki

UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2013

INternetistä

metsään

Hanna Hamina viihtyy metsässä ja UPM Metsämaailma -verkkopalvelussa

Puukaupan aika

METSÄN NÄKÖKULMASTA

Korkeakosken saha:

MÄNTYTUKKI lähtee mODERNIsti MAAILMALLE

Tutustu

TURVALLISesti METSÄTYÖMAahan

22 Kumppanuus UPM Metsän kanssa on matka yhteiseen tulevaisuuteen Olemme nyt olleet todistamassa poikkeuksellisen pitkää tasaisen tarjonnan jaksoa suomalaisista yksityismetsistä. Ainoastaan joulunajan pitkät vapaat hiljensivät hiukan viikkotason tarjontaa, mutta tämän vuoden alkuviikot ovat taas olleet puukaupoissa – ainakin UPM:lle – keskimääräistä selvästi vilkkaampia. Hyvä markkina-asemamme on osoitus kilpailukyvystämme sekä puukaupoissa että metsäpalveluissa. Hyvä asiakaspalvelu perustuu niiden onnistuneeseen yhdistelmään. Me haluamme olla hyviä molemmissa ja näin erottua positiivisesti joukosta.

UPM:n metsäpalveluasiakkaat tekevät puukaupat kanssamme yleensä hyvissä ajoin heti alkuvuodesta. Tällä tavoin metsänomistaja varmistaa kaupoilleen hintatakuun, jonka mukaan markkinahintojen mahdollinen kohoaminen myöhemmin kauden aikana hyvitetään metsänomistajalle vuoden lopussa. Sen sijaan markkinahintojen mahdollisesti laskiessa kaupanteon jälkeen kauppasopimuksen alkuperäiset hinnat pysyvät voimassa.

Saamamme palautteen mukaan hintatakuutamme pidetään reiluna menettelytapana turvata aikaisen puukaupan kanssamme tehneiden metsäpalveluasiakkaidemme asema vaikeasti ennustettavilla puumarkkinoilla. Aikaisen neuvotteluajankohdan ansiosta myös tulevan kauden metsäpalvelutöistä voidaan sopia hyvissä ajoin ja metsänhoitotyöt ajoittaa parhaaseen toteutusajankohtaan. Kanssamme Silvametsäpalvelusopimuksen tehneet metsänomistajat saavat

2

1.2013 1.2012

tekemistään puukaupoista lisäksi tuntuvan palvelubonuksen, joka käy osasuorituksena toteuttamiemme metsäpalveluiden kustannusten kattamisessa.

UPM on edelläkävijä FSC ®-sertifioinnin käyttöönottajana Suomessa – ensi vaiheessa UPM:n omissa metsissä maamme etelä- ja keskiosissa, ja nyt myös yksityismetsissä. Tähänastiset kokemukset ovat rohkaisevia niin yhtiön omissa metsissä kuin ryhmäsertifikaattiimme liittyneiden yksityisten metsänomistajien keskuudessa.

FSC:n merkitys ja vetovoima ovat lisääntymässä lopputuotemarkkinoilla. FSC ei myöskään sulje PEFC™-sertifioidusta puuraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden markkinoille pääsyä, vaan pikemminkin vauhdittaa sitä, sillä nyt kykenemme täydentämään tuotevalikoimaamme myös FSC-sertifioiduilla tuotteilla. Tavoitteenamme on kevään aikana keskustella tehdasintegraattiemme vaikutuspiirissä metsää omistavien ja säännöllisesti puuta myyvien metsäasiakkaiden kanssa FSC-sertifioinnista henkilökohtaisesti.

UPM:n omat tehdasintegraatit ja kattava ulkopuolisten tehdasasiakkaiden verkosto varmistavat UPM Metsälle vakaan ja monipuolisen toimintaympäristön, joka on myös metsänomistajan etu. Kaikki puutavaralajit voidaan toimittaa niille sopivimpaan käyttötarkoitukseen. Meillä on kaikille puutavaralajeille useita toimitusosoitteita, mikä tasapainottaa toimintaa sisäisesti, koska varannot ja varastot saadaan kiertämään halutusti. Hankkimamme metsäenergiaraaka-aineen toimitamme suurille voimalaitoksille, mikä takaa poltettavalle metsäraaka-aineelle varman ja tasaisen menekin.

Unohtaa ei myöskään sovi UPM:n vahvaa bioenergia-osaamista ja ennakkoluulotonta Biofore-strategiaa. Uskon, että sitä kautta puulle löytyy uusia kasvavia ja kannattavia jalostuskohteita, joiden avulla voimme varmistaa kilpailukykyisen metsäteollisuuden säilymisen ja kehittymisen Suomessa. Toivon lämpimästi, että metsänomistaja-asiakkaamme haluavat nähdä ja kokea tämän matkan yhdessä kanssamme.

300 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.

– Tavara liikkuu kuljettimilla läpi koko prosessin ja tietokoneet ohjaavat sen kulkua, sanoo Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori (vasemmalla).

Oikealla UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen.

Ett partnerskap med UPM Skog är en resa Virkesutbudet i de finländska privatskogarna har hållit i sig ovanligt länge och året har också börjat bra – åtminstone för UPM – med klart livligare virkeshandel än vanligt. Vår goda marknadsposition signalerar att vår konkurrensförmåga är bra både i virkesaffärer och med skogstjänster.

Bra kundservice är en lyckad kombination av dessa två funktioner. Vi vill vara bra på bägge och avvika från övriga aktörer på ett positivt sätt.

UPM:s skogsservicekunder brukar säkerställa en god virkesaffär med oss genast i början av året. Skogsägaren försäkrar sig då om ett bra garantipris, som eventuellt ger merinkomster också i slutet av året, beroende på virkesmarknadens prisutveckling. Detta system har också fått bra respons­från skogsägarna och det ger oss fördelen av att i rätt tid kunna erbjuda våra skogstjänster, planera och verkställa dem.

De skogsägare som gjort Silva-skogsserviceavtal får också ytterligare förmåner via servicebonusen.

UPM är en föregångare med att utvidga FSC ®-certifieringen i Finland – först i UPM:s egna skogar i landets södra och mellersta delar – och senare också i privata skogar.

Betydelsen och slagkraften med FSC ökar på produktmarknaden och med våra FSCcertifierade träprodukter kan vi öka intresset också för produkterna med PEFC™-certifikat.

Under våren kommer skogsägare i närheten av fabriksintegraten och våra regelbundet virkeslevererande skogskunder att få mer information om FSC-certifiering.

UPM:s egna fabriksintegrat och ett vidsträckt fabrikskundsnät säkerställer en stabil och mångsidig verksamhetsmiljö för UPM Skog, vilket också gagnar skogsägaren. Alla virkesslag vi anskaffar hittar till rätt förädlingsställe och kraftverken tar hand om skogsenergin. Jag tror, att UPM:s gedigna bioenergi-kunnande och vår fördomsfria Biofore-strategi är framtidens väg för skogsindustrin i Finland. Jag är övertygad om att våra skogsägarkunder också vill fortsätta resan tillsammans med oss.

30

14 1.2013

4

UUTISET

8

METSÄNOMISTAJA – Metsää hoidetaan, sitä kaadetaan ja uutta metsää istutetaan tilalle, euralainen Hanna Hamina kiteyttää.

13 VIERASKYNÄ – Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, lappeenrantalainen metsänomistaja Irma Hyvärinen sanoo.

14 PUUKAUPPA Puukauppaa ei kannata lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta.

17 KATSE LUONTOON Kuusella on paljon perinnöllistä vaihtelua.

18 Metsänhoito Koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille.

22 MAASTOSSA Korkeakosken saha jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa.

26 TURVALLISUUS Tutustu metsätyömaahan turvallisesti.

29 KALVILA 30 METSÄNHOITO Tuhkatie lisää leimikon arvoa.

31 METSÄTILA tarjoaa varman tuoton.

32 VUOSIRENKAAT Tarkastelussa metsävarantojemme riittävyys.

33 YTIMESSÄ UPM:n uusi luontojuliste esittelee metsiemme harjukasveja.

34 AJASSA Trainee-ohjelman kautta metsäasiakasneuvottelijaksi Mikkeliin.

Pekka rajala Johtaja, Pohjois-Euroopan puunhankinta Direktör, Virkesanskaffning Norra Europa 1.2013

3

Taaleritehdas sijoitti metsään

U

PM ja Taaleritehdas ovat sopi- malaisia sijoittajia sekä institutionaalisia neet noin 6000 hehtaarin metsäti- sijoittajia ja yhteisöjä.

– Sijoituskohteena metsä sopii hylakaupasta ja samalla tehneet pitkäaikaisen puukauppa- ja metsähoitoso- vin suomalaiselle sijoittajalle. Kyseessä on konkreettinen omistus, joka hapimuksen.

Taaleritehtaan uusi pääomarahasto jauttaa hyvin sijoitussalkkuakin. Metsän Taaleritehtaan Metsä on täysin uusi met- tuotot eivät ole historiassa korreloineet sän omistamisen malli, jossa Taaleriteh- muiden sijoitusluokkien, kuten osakkeiden tai korkojen, kansdas tarjoaa sijoittajille Taaleritehtaan Metsä sa. Lisäksi metsä tarjohelpon ja vaivattoman tavan ostaa palan suoon täysin uusi metsän aa myös inflaatiosuojaa, koska puun hinta malaista metsää ja nautomistamisen malli. on seurannut inflaatiotia metsäomaisuuden säännöllisestä tuotosta. Taaleritehtaan ta, Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Metsän nyt ostamien tilojen oikea-aikai- Elomaa kertoo.

– Taaleritehtaan Metsä on uusi ja miesesta hoidosta vastaa rahaston metsäasiantuntija yhdessä UPM:n ammattilaisten lenkiintoinen tapa lisätä suomalaisten kiinnostusta metsään, metsän omistamikanssa.

UPM:ltä ostetut metsätilat ovat pää- seen ja sen kestävään hyödyntämiseen. Se omarahaston ensimmäiset hankinnat. on myös UPM:n tavoitteena, ja siksi olemTaaleritehtaan Metsä tulee hankkimaan me mielellämme mukana tämän hanklisää metsätiloja omistukseensa. Sijoitta- keen mahdollistajana, sanoo johtaja Saujina pääomarahastossa on yksityisiä suo- li Brander UPM:n metsäliiketoiminnasta.

4

1.2013

Luontolaadun tulokset huippuluokkaa

 UPM:n hakkuiden luontolaadun tulokset yksityismetsien hakkuukohteissa vuonna 2012 olivat huippuluokkaa.

Metsäkeskusten Suomessa tekemien luontolaadun tarkastusten mukaan UPM oli onnistunut hakkuissa huomattavasti Suomen keskiarvoa paremmin.

Monipuolinen arviointi pitää sisällään eri elementtejä, kuten arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen, säästöpuiden laadun, vesiensuojelun ja energiapuun korjuulaadun. Osa-alueet arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana muodostuu kaikkien arvioitavien asioiden summana.

– Hyvällä luonnonhoidon laaduntasolla varmistamme metsien kestävän käytön niin talouden ja ympäristön kuin virkistysarvojenkin suhteen, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo.

Ensimmäiset tilat liittyivät UPM Yhteismetsiin

 Ensimmäiset rekisteröinnit yksityisten metsätilojen liittämisestä UPM Yhteismetsiin tehtiin viime vuoden lopulla.

– Kiinnostus UPM Yhteismetsiä kohtaan näyttää lisääntyvän ja neuvotteluja liittymisestä käydään parastakin aikaa monien metsänomistajien kanssa. Kiinnostuneiden on hyvä aika aloittaa neuvottelut liittymisestä nyt alkukeväästä, jotta myöhemmin keväällä päästään tekemään metsien inventointeja ja maanmittaustoimituksia, UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila sanoo.

UPM on perustanut Itä-, Länsi- ja Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle yhteismetsät.

Lisätietoa aiheesta: www.metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16 0016.

lyhyesti

Paula myöhänen

Olethan jo tilannnut eMetsämaailman?

Pysy ajan tasalla ja tilaa UPM metsän sähköinen uutiskirje eMetsämaailma osoitteessa  www.metsämaailma.fi

 www.metsämaailma.fi

NYT ON AIKA ...

Netistä ajantasaisimmat tiedot UPM Metsän verkkopalvelusta UPM metsämaailmasta löytyy jatkuvasti päivittyvää, ajankohtaista tietoa metsäasioista.  www.metsämaailma.fi

U

PM Metsän verkkopalveluun UPM Metsämaailmaan kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja palveluita. UPM Metsämaailma on sähköistä asiointia arvostavalle metsänomistajalle monipuolinen ja hyödyllinen palvelukokonaisuus. Se toimii paitsi metsäasioiden tietopankkina myös työkaluna oman metsäomaisuuden hallintaan. Siellä voi tarkastella omaa metsäsuunnitelmaansa sekä omia sopimuksiaan ja kauppojaan, laskea metsänsä arvon metsälaskurin avulla sekä jättää tarjous- ja yhteydenottopyyntöjä.

Myös muut alan toimijat kehittävät sähköisiä palvelujaan. Suomen metsäkeskus

Ajankohtainen metsävaratieto hyödyttää kaikkia.

avasi viime vuoden lopussa metsänomistajille Metsään.fi-verkkopalvelun, jonka tarkoituksena on helpottaa omaan metsään liittyvää asiointia ja tarjota metsätilan tiedot metsänomistajan käyttöön.

Tilan tiedot valittujen kumppanien käyttöön

Metsään.fi-palvelun käyttöönoton toisessa vaiheessa syksyllä 2013 metsänomistaja voi antaa tilansa tiedot myös valitsemiensa kumppanien käyttöön ja/tai valtuuttaa valitsemansa toimijan siirtämään metsävaratietonsa toimijan omaan järjestelmään.

Kolmannessa vaiheessa palvelu mahdollistaa sähköisen viranomaisasioinnin Suomen metsäkeskukseen sekä työkohteiden välittämisen niille alueen toimijoille, jotka ovat palvelun käyttäjiä. Suomen metsäkeskus lähettää metsänomistajalle tiedotteen, kun hänen metsätilansa tiedot ovat käytettävissä.

– Ajantasainen metsävaratieto hakkuuja hoitoesityksineen hyödyttää kaikkia.

Metsään.fi-palvelun avautuminen myös muille toimijoille mahdollisimman nopeasti on ensiarvoisen tärkeää. Sähköiset palvelut ovat nykypäivää ja kannustamme kaikkia metsänomistajia hyödyntämään olemassa olevat palvelut mahdollisimman tehokkaasti, UPM metsäliiketoiminnan johtaja Sauli Brander toteaa.

vinkki

upm

Metsänomistajille kehitetään uusia sähköisiä palveluja

tarkastaa taimikot. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa onko taimikossa hoidon tarvetta ja tutkia ovatko hiiret ja myyrät tehneet talven aikana tuhojaan.

Lannoituksella lisätuottoa metsästä  Metsän kasvatus- ja terveyslannoitus on kannattava investointi.

Metsän lannoittaminen lisää puuston kasvua. Puut järeytyvät nopeammin, mikä tarkoittaa sitä, että arvokasta tukkipuuta syntyy aiempaa enemmän ja puut voidaan hakata useita vuosia aikaisemmin.

Tulojen aikaistuminen ja myytävän puun arvon kasvaminen ovat keskeisiä kannattavuuden lisääjiä.

Osa metsänlannoitusta tehdään metsän terveyden vaalimiseksi.

Ravinteiden puute vähentää puiden kasvua ja aiheuttaa vikoja. Viat vähentävät puun arvoa. Esimerkiksi Itä-Suomessa tyypillinen kivennäismaiden vitsaus – boorinpuute – näkyy muun muassa monilatvaisuutena. Monilatvaisuudesta syntyy niin sanottuja poikaoksia, jotka eivät ole sahatukissa haluttuja ominaisuuksia. Ravinteiden puutteesta johtuvat viat johtavat toisin sanoen pienempiin tuloihin.

Metsän elinvoima on hyvä tarkistaa UPM:n metsäammattilaisten kanssa. UPM tarjoaa metsänomistajille metsän terveyttä ja kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kysy UPM:n Metsänlannoitus-palvelusta omalta metsäasiakasvastaavaltasi tai lue lisää: www.metsämaailma.fi.

1.2013

5

lyhyesti

UPM Bonvesta -metsätilat ja rantatontit löydät kätevästi Bonvestan nettisivuilta. www.bonvesta.fi 

Kaukaalla aloitetaan männyn lisäksi kuusen sahaus  UPM:n Kaukaan saha Lappeenrannassa alkaa jälleen sahata kuusitukkia noin kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Pääraaka-aineena sahalla on edelleen mäntytukki.

– Tuotantolaitoksemme Itä-Suo­ messa käyttävät monipuolisesti eri puutavaralajeja, joten olemme kiinnostuneita kaikenlaisista lei­mi­koista paperi-, sellu-, vaneri-, saha- ja energiateollisuutemme tarpeisiin, UPM Metsän ItäSuomen aluejohtaja Esa Korhonen sanoo.

Skogsservice på svenska Glöm inte vår skogsservice på svenska.  www.skogsvärld.fi.

UPM tukee työtä

lasten ja nuorten parissa

U

PM tukee tänä vuonna monipuolisesti suomalaisten lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä.

– Nuorisotukemme on aiemmin ollut urheiluseurapainotteista. Olemme pyrkineet monipuolistamaan tuensaajien joukkoa ja onnistuneet löytämään erittäin laadukkaasti toteutettuja lasten ja nuorten hankkeita, joilla on luonteva yhteys yhtiön toimintaan, UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela sanoo.

Uusia tuensaajia ovat valtakunnallisen LUMA-keskuksen osana toimiva Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin sekä Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-hanke. Taloudellisen tiedotustoimiston suosittua Yrityskylää koululaisille UPM on tukenut jo usean vuoden ajan.

UPM Metsä toimii kummina yläkoululais-

Koskenmäen koulun oppilaat istutuspuuhissa UPM:n metsuri Teppo Kallion opastamina Nokialla.

ten valtakunnallisessa Metsävisassa, johon osallistuu vuosittain yli 30 000 nuorta. UPM jakaa kummikouluilleen Metsävisa-palkinnot ja samassa yhteydessä pidetään monesti metsäaiheinen tietoisku tai metsäretki.

Metsän tarina -elokuvaa kuvattu UPM:n mailla

E

telä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla, Punkaharjun maisemissa sijaitsevat UPM:n omistamat Haarikon metsät. Kyseiset metsät ja niiden runsaslukuinen lajisto ovat pääroolissa Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen kuvaamassa Metsän tarina -elokuvassa, joka on tänä talvena kerännyt mukavasti väkeä elokuvateattereihin. Tekijöiden mukaan elokuva on kuvattu juuri tällä UPM:n Haarikon alueella.

– Metsän tarina -elokuva on upea elokuva ja samalla kunnianosoitus suomalaiselle metsälle ja myös metsäteollisuudelle. Elokuvan hienot kohteet ovat löytyneet alueelta, jossa kestävää met-

sätaloutta on harjoitettu jo yli sata vuotta. Alue on erinomainen esimerkki siitä, mihin metsätaloudessa on pyritty ja päästy; talouden ja ympäristön yhteensovittamiseen. Nykyaikaisilla talousmetsien luonnonhoidon menetelmillä Haarikon metsät muuttuvat entistä monimuotoisemmiksi: metsien rakenne ja puulajisuhteet monipuolistuvat, lahopuun määrä lisääntyy ja arvokkaat kohteet ja ranta-alueet jäävät edelleen luonnontilaan, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo.

Lue Sami Oksan blogi aiheesta www.upm.fi/media - blogit  Hannu Siitonen

6

1.2013

104&7 0,6

Puuston vuotuin 104 mil en kasvu Suo Raakap joonaa kuuti messa: ota. uun 70,6 m käyttö Suome il ssa jo onaa k Lähde: Metlan uutiota : Metsäti . lastoll

 www.metsämaailma.fi Uusia metsäasiakasvastaavia Tuomas Kamula, Kaustinen; Jaakko Rantanen, Lahti; Heikki Moilanen, Teisko-Orivesi; Olavi Lakanen, Keski-Pohjanmaa; Jaakko Moilanen, Haapajärvi-Reisjärvi.

inen v uosikirj a 2012

UPM ForMille

uusia käyttöalueita

U

PM:n kehittämä uusi luonnonkuitukomposiitti UPM ForMi on saanut uuden käyttökohteen suomalaisen kaiutinvalmistaja Aurelian Aniara-mallistossa. Kaiuttimen kotelo valmistetaan ruiskuvalulla sellupohjaisesta UPM ForMista, joka on uusi kierrätettävä materiaali. Luonnonkuitu antaa muovia paremman kaikupohjan musiikille.

UPM ForMi laajenee myös taloustarvikkeiden valmistusmateriaaliksi. Suomalainen Onnioon Oy tuo markkinoille ensimmäisen UPM ForMista valmistetun kotitaloustuotteen, ekologisen tiskiharjan.

UPM ForMia käytetään jo muun muassa huonekaluissa, elektroniikassa ja erilaisissa kotitaloustavaroissa. UPM ForMin käytöllä voidaan uusiutuvalla raaka-aineella korvata jopa puolet muovin uusiutumattomasta raaka-aineesta.

UPM:n tavoitteena on löytää ympäristöystävälliselle materiaalille yhä uusia käyttötarkoituksia.

UPM ForMi on syrjäyttämässä lastulevyn suomalaisten keittiökaappien runkomateriaalina. Keittiövalmistaja Puustelli Group Oy on yhteistyössä UPM:n kanssa kehittänyt kaappeihin runkoosat, jotka lisäävät uusiutuvan luonnonkuidun käyttöä ja vähentävät tuotannon hiilijalanjälkeä 35-45 prosenttia.

Raaka-aineena käytettävä biokomposiitti valmistetaan UPM:n Lahden-tehtaalla ja siinä käytettävä puuraaka-aine hankitaan sertifioiduista metsistä.

puukauppa nyt

Otollinen aika Nyt on hyvä hetki selvittää kuluvan vuoden puukauppa- ja metsänhoitotarpeet. Teollisuuden näkymät ovat vakaat, ja me UPM:ssä tahdomme tästä vuodesta puukaupallisesti aktiivisen ja käydä puukauppaa tasaisesti läpi vuoden.

Meillä on hyvä valmius tehdä puukauppaa sekä pysty- että hankintakaupoin. Erityisesti uudistushakkuut, jopa vielä kuluvallekin talvelle, ovat ostoslistamme kärjessä. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mänty- ja koivutukki, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset tarpeet vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan.

Tiivis yhteydenpito asiakkaisiin sekä tiheä ja osaava asiantuntijaverkosto ovat UPM:n vahvuuksia. Kilpailukykyisestä puukaupasta ja hyvistä metsäpalveluista muodostuu kokonaisuus, jonka takia metsänomistajan kannattaa tehdä yhteistyötä kanssamme.

UPM:n metsäpalveluasiakkaiden kannattaa hyödyntää puukaupan avohinnantarkistuksen edut nyt heti alkuvuodesta.

Oman metsäasiakasvastaavasi löydät kätevästi verkkopalvelustamme www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16121.

1.2013

7

Taimikko hyvässä kasvussa.

Tämä hyvässä kasvussa oleva kuusitaimikko on jo useamman vuoden ikäistä. Viime keväänä tilalle istutettiin 12 000 puuntainta.

Hanna haminan

Tuloa & vir

8

1.2013

Hanna Hamina omistaa yhdessä miehensä Raine Rekikosken kanssa maatilan, peltoa ja metsää Panelian kylässä Eurassa. Hannan ja Rainen metsä on talousmetsää. Kuvassa Hannan kanssa taimikkoa tarkastaa UPM:n metsäasiakas­vastaava Jussi Vuorenpää. teksti nilla hietamäki kuvat Katri Lehtola

metsä antaa

rkistystä UPM:n ammattilaiset hoitavat metsänhoitotyöt

1.2013

9

Netistä pystyy helposti hakemaan tietoa, mutta se ei korvaa henkilökohtaista palvelua, joka on tärkeä varsinkin puukauppoja tehdessä.

H

anna Haminan ja Raine Rekikosken metsänomistus lähtee siitä, että se on taloudellisesti kannattavaa.

– Metsää hoidetaan, sitä kaadetaan ja uutta metsää istutetaan tilalle, Hamina kiteyttää.

Aiemmin Hanna ja Raine tekivät metsätöitä jonkin verran itse. Tilan pääbisnes eli broileritilan pyörittäminen ja viljanviljely työllistävät sen verran tehokkaasti, että pariskunta on todennut, ettei heidän tarvitse näännyttää itseään metsänhoitotöillä, vaan he voivat ostaa ne UPM:ltä.

– Yhtenä keväänä istutin itse 3000 tainta, ja se oli vähän liikaa kaikkien muiden tilan töiden päälle, varsinkin kun tilan työt ovat muutenkin fyysisesti raskaita, Hanna kertoo.

UPM Metsämaailma on hyvä tiedonlähde

Hanna ja Raine ovat UPM:n metsäpalveluasiakkaita. Heillä on UPM:n järjestelmässä metsäsuunnitelma, jonka perusteella tehdään metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmat.

– Haemme nimenomaan kokonaispalvelua. Yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaava Jussi Vuorenpään ja metsäsuunnittelija Sini Nikulan kanssa käydään läpi suunnitelmat, ja metsäammattilaiset toteuttavat metsänhoitotyöt.

Hanna on itsekin opiskellut metsänomistajuuteen liittyviä asioita. Hyvänä tiedonlähteenä metsäasioissa on toiminut UPM Metsän verkkopalvelu UPM Metsämaailma osoitteessa www.metsämaailma.fi.

– Olen hakenut ja löytänyt helposti metsäistä perustietoa UPM Metsämaailmasta. Minua miellyttää verkkopalvelun nykyaikaisuus ja helppokäyttöisyys, kartat ja muut visuaaliset elementit. Netistä pystyy helposti hakemaan tietoa valmistautuessa tapaamisiin Jussin kanssa, mutta se ei korvaa henkilökohtaista palvelua, joka on tärkeää varsinkin puukauppoja tehdessä.

– On hienoa olla osa ketjua, jossa puu päätyy lähialueen tuotantolaitoksille ja tuo työtä ja tuloja maakuntaan.

Metsäalan tuotteiden viennin kautta taas syntyy hyvinvointia koko maahan, pohtii yhteiskuntatieteilijäksi valmistunut Hanna.

Pariskunta on vuosien varrella hankkinut lisää metsää, ja heidän metsäomaisuutensa koostuu lukuisista erillisistä metsätiloista, mikä tuo kuvioon omat haasteensa.

Metsä on Hannalle myös virkistäytymispaikka. Kun on tehnyt päivän töitä kanalassa broilerien parissa, on pakko päästä ulkoilemaan lähimetsään, joka on hyvä rentoutus- ja stressinpurkupaikka. Omasta metsästä löytyy myös sieniä ja marjoja.

– Puita en halaa, mutta joskus kyllä potkin kantoja, Hanna hymyilee.

Henkilökohtaista palvelua. Kiireinen maatalousyrittäjä Hanna Hamina luottaa metsäasioissa UPM:n ammattilaisiin.

Metsänhoito- ja hakkuutarpeet käydään läpi yhdessä metsäasiakasvastaava Jussi Vuorenpään kanssa.

10

1.2013

UPM Metsämaailma UPM Metsämaailma on UPM Metsän verkkopalvelu. Sieltä löytyy monipuolista tietoa metsäisistä asioista ja UPM:n puukauppa- ja metsäpalveluista. UPM Metsämaailmasta löytyvät myös UPM:n metsäasiakasvastaavien tiedot henkilö- ja paikka­ kuntahaulla. www.metsämaailma.fi

1.2013

11

”Täällä tie pienenee ja puut suurenevat.”

1,5 miljoonaa kiloa broilerinlihaa vuodessa

Pariskunta osti Rainen vanhempien 1970-luvulla hankkiman maatilan vuonna 1999. Tilan broilerimäärää on kasvatettu vuosien varrella ja nykyisin tila tuottaa reilut 1,5 miljoonaa kiloa broilerinlihaa vuodessa eli noin 100 000 suomalaisen vuosikulutuksen verran. Yksi suomalainen nimittäin kuluttaa 16 kiloa broilerinlihaa vuodessa.

Tilalla on seitsemän kanalaa, joissa tuotetaan seitsemän kasvatuserää broilereita vuodessa. Yhdessä erässä kasvatetaan noin 140 000 broileria untuvikosta teuraaksi vajaassa kuudessa viikossa. Jokaisen kasvatuserän välillä kanalat pestään lattiasta kattoon huolellisesti. Pitkälle automatisoiduissa kanaloissa hoidetaan tietokoneilla ruokinnan ja ilmastoinnin ohjaukset, jotta broilereilla olisi jatkuvasti optimaaliset elinolosuhteet. Kanalassa käydään vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa ja varmistetaan eläinten hyvinvointi.

Broilerit syövät omalla tilalla viljeltyä vehnää ja

UPM:n metsäpalvelut

Minne puut päätyvät?

UPM pyrkii hankkimaan puuta tehtaiden läheisyydestä. Rauma ja Eura kuuluvat UPM:n Länsi-Suomen integraattialueeseen.

Rauman suunnalla kuusitukki päätyy Seikun sahalle Porissa ja kuitupuu Rauman paperitehtaalle. Energiapuuta taas tarvitaan UPM:n ja Rauman kaupungin yhteisesti omistamalla Rauman voimalaitoksella.

Kuusitukki Seikun sahalle Poriin.

Kuusikuitu Rauman paperitehtaalle.

Mäntykuitu Korkeakosken sahalle Juupajoelle.

Mäntykuitu Metsä Groupin Rauman tehtaalle.

Koivukuitu junalla Pietarsaareen tai Kouvolaan.

Koivutukki Jyväskylän vaneritehtaalle

tai muille puunjalostajille.

12

1.2013

UPM metsäpalvelut tarjoavat kattavan palveluvalikoiman metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan: • Puukauppapalvelut.

• Metsäsuunnitelman laadinta omia painotuksia kunnioittaen.

• Metsänhoitoon liittyvät palvelut uudistamistöistä taimikonhoitoon.

• Luontopalvelut kulotuksesta maisemanhoitotöihin.

• Kunnostusojitus.

• Metsäautoteiden rakentaminen ja kunnostus.

UPM:n ja metsäpalvelu­ • Laki- ja asiantuntijaasiakkaiden kumppanuuteen palvelut esimerkiksi perustuvalla yhteistyöllä sukupolvenvaihdokseen. luodaan edellytykset • Metsäveroneuvonta. kannattavaan puukauppaan

ja metsätalouden harjoittamiseen.

Lue lisää UPM Metsän verkkopalvelusta UPM Metsämaailmasta tai ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavasi ja kysy lisää.

pääasiassa lähellä tuotetusta viljasta Huittisissa valmistettua rehua. Tilan lämmitys hoituu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, ja omasta metsästä saadaan myös haketta kanaloiden ja talon lämmitykseen.

Broileritilan pitäminen on varsin sitovaa ja yksinäistäkin työtä, mutta Hanna on löytänyt metsän lisäksi toisenkin virkistäytymiskeinon. Hän on aktiivisesti mukana broilerialan kehitystyössä, ja on tämän toiminnan myötä matkustellut messuille ja kongresseihin ympäri maailmaa ja tutustunut samalla ulkomaalaisiin siipikarja-alan vaikuttajiin.

– Suomalaisten broileritilojen bioturvallisuus on korkealla tasolla, mikä on huomattu myös ulkomailla. Kanojen terveystilanne on täällä parempi kuin muualla maailmassa ja voidaan sanoa, että Suomessa elää maailman terveimmät broilerit, Hanna kertoo.

– Ja tuotantosektorin tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä broilerinlihan kulutus kasvaa eikä ihme, sillä liha on helppoa ja nopeaa valmistaa ja lisäksi terveellistä syötävää, Hanna hymyilee. ●

Metsäpalvelusasiakkuuden hyötyjä • Puukaupassa hintatakuu tammi-kesäkuussa tehdyille metsänhakkuusopimuksille.

• Bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Etu on käytettävissä, jos metsäsuunnitelma on siirretty UPM:n järjestelmään.

• Ajantasainen metsäsuunnitelma UPM:n sähköisessä järjestelmässä luo perustan suunnitelmalliselle metsän käytölle ja hoidolle ja antaa parhaat suuntaviivat kannattavaan metsätalouden harjoittamiseen ja metsän taloudellisen tuoton hyödyntämiseen.

• Sähköisen MetsäSoppi-palvelun avulla ajantasaiset metsätiedot ovat helposti käytettävissä.(Hakkuun ja metsänhoitotöiden vuosisuunnitelma. Metsätalouden tulot ja menot, veromuistiinpanot ja veroilmoitukset.)

• Oikea-aikaiset ja kustannustehokkaat metsänhoitotoimet erityishintaan.

• Monipuoliset asiantuntijapalvelut metsäomaisuuden hallintaan.

• Asioiden sujuva hoito asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintikunnassa – asiakkaan valinnan mukaan.

• Muita erityisetuja.

www.metsämaailma.fi

Vieraskynä

Irma hyvärinen

Minun metsäkokemuksiani

I

säni oli evakko ja äitini sotaleski, kun he perusIrma Hyvärinen tivat uusperheen. Isänikin oli leski ja me kollähetti oheisen tekstin me lasta synnyimme heidän yhteisinään, minä Minun metsämuistoni keskimmäisenä. Kaikkiaan meitä oli kuusi.

-kirjoituskilpailuun.

Isäni ja äitini tekivät pellot metsästä, ilman trakKirjoituskilpailun satoa on luettavissa UPM toreita. Kun minä synnyin vuonna 1950, meille tehMetsämaailman metsä­ tiin uusi talo ja sähköt. Muistan, kuinka äitini kotikirjastossa. talolle mentiin metsäpolkua pitkin, ja aina se oli yhtä mielenkiintoista. Kesällä poimittiin ahomansikoita ja talvella mentiin potkukelkalla tai suksilla. Se polku ei ollut pitkä, jotain 300 metriä, mutta siinä välillä oli myös pikku puro.

Vanhempani veivät meidät pienenä heti metsään, kun kynnelle kykenimme. Marjoja piti kerätä kouluun ja kotiin, kouluun joka syksy monta litraa puolukoita tai karpaloita. Lakkoja ja vadelmia söin enemmän kuin keräsin ja äiti oli vihainen, koska särvin, kaikenlainen, oli silloin arvossaan. Isän kanssa kävin metsälammella ongella. Oli juhlaa, kun sain olla isän kanssa ihan kaksin vain.

Kerran tehtiin naapurin tytön kanssa maja metsään, johon vein äidin mattoja luvatta. Lehmät sen sitten särkivät. Minusta metsä oli aina lumoava ja antoi siivet mielikuvitukselleni. Talvella veljeni tekivät hyppyrimäkiä metsään ja olihan niitä minunkin kokeiltava, vaikka sukset katkesivat.

Mieheni on metsuri, ja on luonnollista, että perinne jatkui. Poikamme viihtyivät metsässä. Vanhin poikani harrastaa metsästystä ja kalastusta. Pienenä hän oli niin kiinnostunut sienistä, jäkälistä ja muista, että opettaja antoi kympin biologiasta ala-asteen päästötodistukseen ja sanoi, ettei hänkään tunne sieniä niin hyvin kuin poikamme. Kaksi poikaamme möivät myös pienenä marjoja ja sieniä marja-autoon. Voi sitä silmien loistetta, kun he saivat siitä rahaa. 4H oli myös lapsillani hyvä harrastus ja poikani on pitänyt kala- ja riistapäiväkirjaa koko ikänsä.

On totta, että metsä vastaa, niin kuin sinne huudetaan, se on suomalaisten toinen sielu.

Irma ja Taisto Hyvärinen omistavat Lappeenrannan Simolassa metsää ja ovat UPM:n metsäpalveluasiakkaita. Metsätila on peritty miehen puolelta. Taisto Hyvärinen on metsuri ja hoitaa metsää paljon itse tehden muun muassa harvennukset ja istutukset. Hyväriset hyödyntävät myös metsän marja- ja sieniantimia.

– Ensi vuonna tulee aukkoon varmasti korvasieniä. Minulla on Parkinsonin tauti, joten en pysty liikkumaan metsässä niin hyvin kuin haluaisin.

Olen miettinyt, että voisin ensi kesäksi hankkia varrellisen marjanpoimurin. Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, Irma Hyvärinen sanoo.

1.2013

13

puukauppa

Milloin on aika puukaupan metsän sta? näkökulma

Puukauppaa ei kannata lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta

U

Hakkuiden siirtäminen tulevaisuuteen aiheuttaa menetyksiä metsänomistajan tilipussiin. Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitutai energiapuuksi. Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrsky- ja lumituhoille.

Teksti Päivi Mäki kuvat upm grafiikka antti nikunen

1. Uudistamisvaihe 0–5 vuotta

PM:n metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo Hämeenlinnasta kertoo neljä esimerkkiä hakkuiden metsänhoidollisesta ja samalla puuntuotannollisesti kannattavasta ajoituksesta.

Kaakkois-Suomessa.

Jos metsässä näkyy merkkejä sieni- tai hyönteistuhoista, kannattaa toimia nopeasti ja suunnitella oikeat hakkuutoimenpiteet puuston parhaaksi.

1. Päätehakkuun aika

2. Harvennukset ajallaan

Kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, ja sen kasvu on hidastunut, on aika tehdä uudistushakkuu. Uudistuskypsän metsän taloudellinen tuotto voi olla jopa aleneva, koska arvokkaampaa tukkia siirtyy lahoamisen tai pystyyn kuivumisen seurauksena kuitu- tai energiapuuksi. Tällöin uudistuskypsää metsää ei kannata jättää ”seisomaan”, vaan uudistaa se päätehakkuulla ja elinvoimaisilla puuntaimilla.

Metsikön vanhetessa puuston kasvu vähenee ja elinvoimaisuus heikkenee. Sen myötä puut ovat alttiimpia erilaisille tuhoille ja riskit lahottajasieniin, hyönteisiin ja myrskytuhoihin ovat suuremmat. Juurikäävän aiheuttama kuusentyvilaho lahottaa puunrunkoja ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita erityisesti eteläisen Suomen vanhoissa kuusikoissa. Kirjanpainajahyönteiset ovat vaivanneet kuusikoita viime vuosina erityisesti Etelä- ja

Harvennushakkuilla parannetaan kasvatettavaksi valitun puuston kasvuolosuhteita antamalla niille lisätilaa ja kohdistamalla metsikön kasvupotentiaali parhaisiin puihin.

Harventamaton puusto kasvaa ylitiheänä alentaen puiden elinvoimaisuutta, hidastaen puiden kasvureaktiota harvennuksen jälkeen ja lisäten tuhoherkkyyttä.

Hyönteis-, lumi- ja myrskytuhoriski kasvaa harventamatta jättämisen myötä tai tehtäessä harvennus liian myöhään.

Harvennuksia tehdään yleensä kaksi kertaa metsän kiertoajan kuluessa. Oikea-aikaisesti toteutetut harvennushakkuut ovat varsin tärkeitä, koska ne antavat kasvatettaville puille kyvyn hyödyntää lisääntynyt kasvutila tehokkaasti torjuen samalla kuusikoiden ”valoshokkia” harvennuksen jälkeen. Sen sijaan ylitiheänä kasvaneilla ja riukuuntuneilla metsillä kestää

1. taimikonhoitovaihe 5–20 vuotta

3. Harvennusvaihe 20–85 vuotta

IKÄjana vuosina

14

0 1.2013

5

20

Oikein ja ajallaan tehtyjen hakkuiden tuotto Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin, hyvälaatuisiin ja haluttua puulajia oleviin yksilöihin. Harvennushakkuu pitää kasvatettavat puut elinvoimaisina ja nopeuttaa niiden järeytymistä. Siten tulevien hakkuiden taloudellinen tuotto

paranee. Oikein ajoitettu harvennus parantaa myös puuston tuhonkestävyyttä. Harvennuksessa voidaan edistää metsien monimuotoisuutta turvaamalla arvokkaat elinympäristöt ja esimerkiksi jättämällä hakkuualueelle säästöpuuryhmiä ja lahopuuta.

m³/ha 400

Hakkupoistuma yhteensä =

500 m³/ha

Hakkupoistuma 350 m³/ha Hakkupoistuma 90 m³/ha 300

200

Hakkupoistuma 60 m³/ha

Oikein ajoitettu harvennushakkuu ylläpitää puuston kasvuvauhdin ja ohjaa sen samalla aiempaa parempilaatuisiin puihin. Esimerkkinä tuoreen kankaan kuusikko (Etelä-Suomi).

100

4. Päätehakkuu 85–100 vuotta

45

70

85 1.2013

15

puukauppa

MUISTA! Päätehakkuun yhteydessä kannattaa samalla sopia UPM metsänuudistamis­paketista.

Näin varmistat uuden, laadukkaan metsän syntymisen.

vuosia ennen kuin puut voivat hyödyntää lisääntyneen kasvutilan.

Jos taimikonhoito on tehty ajallaan, voidaan ensiharvennus toteuttaa Etelä-Suomessa 14–17 metrin pituusvaiheessa. Tällöin ensiharvennus on taloudellisestikin kannattava.

Tekemättä jäänyt taimikonhoito johtaa nuoren metsän kunnostushakkuuseen jo 10-metrisenä puuston jatkokehityksen turvaamiseksi. Nuoren metsän kunnostushakkuu on taloudellisesti kannattamaton, mutta metsänhoidollisesti välttämätön toimenpide.

Erityisesti kuusella ajoissa tehty myöhäisempi harvennus lisää puuston arvokasvua, siis ”lihottaa” kuusitukkirunkojen tukkiosuutta. Männyllä vastaavasti myöhäisemmillä harvennuksilla haetaan laadukkaimpien tukkirunkojen riittävää järeytymistä ennen päätehakkuuta ja mahdollisesti parannetaan luontaisen uudistamisen edellytyksiä.

3. Siemenpuiden poisto

Luontaisesti uudistetussa männikössä siemenpuumännyt on poistettava mahdollisimman nopeasti, enintään kolmen vuoden jälkeen uudistusalueen maanmuokkauksesta. Hyvän siemenvuoden jälkeen kannattaakin uudistusalalla tarkastaa, onko siemenpuiden hakkuun aika.

Ajallaan tehty hakkuu vähentää korjuuvaurioita ja tuottaa täystiheän ja tasaisemman taimikon. Mitä nopeammin siemenpuut poistetaan, sitä pienempi on myös siemenpuiden myrsky- ja tuulituhoriski.

4. Kaksijaksoinen koivu-kuusimetsä

Koivun ja kuusen kaksijaksoinen kasvatus on erityistapaus, mutta hyvä esimerkki hakkuun metsänhoidollisesti oikeasta täsmäajoituksesta. Kaksijaksoiseen koivukuusisekametsään ei kannata pyrkiä, mutMetsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo ja koneenkuljettaja Pasi Järvinen Metsäkonepalvelu Oy:stä vaihtavat talvisavotalla ajatuksia päätehakkuusta ja sen oikeasta ajoituksesta.

16

1.2013

Katse luontoon ta joskus sellainen syntyy itsestään, kun rehevällä maalla koivikon alle tulee luontaisesti kuusialikasvos.

Verhopuustona kasvava koivu suojaa kuusentaimia hallalta. Ajan mittaan verhopuusto alkaa kuitenkin hidastaa kuusitaimikon kasvua, jolloin se tulee poistaa.

Kuitupuun mittoihin ehtinyt koivuylispuusto voidaan poistaa, kun aliskasvoskuuset ovat pituudeltaan 3-metrisiä. Tällöin mentäisiin siis kuusten ehdoilla antaen niille ajoissa kasvutilaa.

Toinen vaihtoehto on harventaa koivuylispuustoa silloin, kun alikasvoskuuset ovat yli 3-metrisiä, ja kasvattaa satakunta hyvälaatuista rauduskoivua hehtaaria kohden vaneripuun mittoihin. Tällöin vanerikoivut korjataan pois samassa yhteydessä, kun kuusikkoon tehdään ensiharvennus. ●

Kevätretki omaan metsään Kevättalvi hankikantoineen kannattaa hyödyntää ulkoilun merkeissä ja tehdä kevätretki omaan metsään. Samalla voit kartoittaa metsäsi kunnon sekä hakkuu- ja hoitotarpeet. Tukea omille näkemyksillesi voit aina pyytää meiltä UPM:n metsäasiakasvastaavalta. Meiltä saat asiantuntevat neuvot metsäsi parhaaksi.

Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti. Lähimmän metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot löydät kätevästi www. metsämaailma.fi.

Vinkin antoi metsäasiakasvastaava Kaija Kokkala Hämeenlinnasta.

– Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti, Kaija Kokkala sanoo.

Teksti Eero T Väisänen Teksti Eero T väisänen

Kummallinen kuusi

J

oulukuusen hakijat ovat varmaan huomanneet, kuinka erilaisia tavalliset kuuset ovat.

Kuusella onkin poikkeuksellisen paljon perinnöllistä vaihtelua.

Gerd Krussmannin havupuukirjassa (Manual of Cultivated Conifers) niitä on esitelty yli sata.

Eroavaisuuksia esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä sekä oksien, rungon ja käpyjen rakenteessa. Näitä poikkeusmuotoja tutkivat kasvitieteilijät olivat pitkään sitä mieltä, että ympäristö on erojen syynä. Kun perinnöllisyystieteen tutkimusmenetelmät kehittyivät, ymmärrettiin, että erikoisuudet johtuvat perimästä.

Suomessa varmaan tunnetuin oli Helsinki-Lahti-moottoritien varren pallolatvakuusi. Nämä pallolatvat tai tuulenpesäkuuset eivät ole erityisen harvinaisia, mutta tämä sattui kasvamaan poikkeuksellisen näkyvällä paikalla.

Toinen melko tunnettu on surukuusi. Se on yleinen kaupunkien puistoissa yksittäin tai pieninä ryhminä. Surukuuset ovat kapeita ja niillä on rungonmyötäiset, alaspäin riippuvat oksat. Surukuusia on siellä täällä istutettu talousmetsiinkin tavoitteena mahdollisimman suuri tukkisaanto.

Lapinkävijöille on tuttua pohjoisten kuusien kapea latvus. Kyseessä on alalaji siperiankuusi.

Kapean muodon ansiosta se kestää suurta lumikuormaa paremmin kuin leveälatvuksinen euroopankuusi. Myös pylväskuusi,

kartiokuusi ja joskus käärmekuusikin ovat kapeita.

Neulasten värierot näkyvät vain keväällä. Kulta- tai purppurakuusen viherhiukkasten rakenne on poikkeava ja kasvukauden alussa uudet versot hohtavat kullankeltaisina tai punaisina. Juhannukseen mennessä väri muuttuu normaaliksi. Nämä erikoismuodot ovat luonnossa harvinaisia, mutta varttamalla tehtyjä koristepuita on monissa puistoissa kaikkien ihailtavina.

Rungoltaan erikoisia kuusia näkee joskus pihapiirissä. Metsissä ne ovat harvinaisia, koska teknisesti heikkolaatuisina niitä ei suosita kasvatuksessa, vaikka erottaminen onkin helppoa. Myös kuoreltaan erikoiset puut huomaa aika helposti. Esimerkiksi kaarnakuusi muistuttaa kuoreltaan lehtikuusta.

Puuainekseltaan erikoisia kuusia on hyvin vaikea havaita pystystä. Eräs tällainen suurharvinaisuus, visakuusi, löytyi jokunen vuosi sitten hankintapinosta Hankasalmelta. Maanomistaja epäili, että hänen metsässään voi olla vielä muitakin samanlaisia. Näiden erikoismuotojen hankaluus onkin, että ne ovat yleensä muita puita heikkokasvuisimpia ja joko jäävät vahvempiensa jalkoihin tai poistetaan jo taimikkovaiheessa.

Yleinen sanonta on, että pitää nähdä metsä puilta. Mutta tarkkasilmäinen osaa toimia myös toisin päin.

Eero t väisänen on UPM metsän ympäristöasiantuntija

1.2013

17

metsänhoito

Taimikon varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräinen lehtipuusto, jotta nuoret viljelytaimet saavat kasvutilaa. Työn voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Konetyönä tehtynä vesakko kitketään juurineen maasta, joten usein kohteelle palataan vasta ensiharvennuksen aikaan. UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille.

Teksti Päivi Mäki kuvat upm

Taimikon var kannattaa teh 18

1.2013

U

PM Metsän metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen Keski-Suomesta sanoo, että taimikon varhaisperkaus on erittäin suositeltavaa sekä metsänhoidollisesta että taloudellisesta näkökulmasta.

– Työn voi tehdä metsurityönä tai koneella, pääasia on, että se tulee tehtyä, Hakkarainen kiteyttää.

Varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräinen lehtipuusto viljeltyjen taimien ympäriltä. Näin kasvatettavat puuntaimet saavat kasvutilaa eivätkä kärsi kilpailussa nopeakasvuisten lehtipuiden kanssa.

Taimikot tulisi varhaisperata noin metrin mittaisina eli taimikolla on silloin ikää 4–10 vuotta. Konetyönä tehtävässä perkauksessa taimikkoon suositellaan mentävän 3–5 vuotta istutuksen jälkeen, jolloin lehtipuuvesakko on muodostunut, mutta se ei ole vielä kasvanut havutaimien yli.

Varhaisperkauksen viivästyessä koneellinen perkaus hidastuu, kun koneenkuljettaja ei näe selväs-

UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityis­ metsän­omistajille

rhaisperkaus ehdä koneella 1.2013

19

metsänhoito

Muista taimikonhoito Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. UPM:n kattavasta metsäpalveluvalikoimasta löydät ratkaisut taimikkosi parhaaksi. Ota ajoissa yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy neuvoa parhaan toteutustavan valintaan ja työn oikeaan ajoitukseen.

ti kasvatettavaksi jätettäviä taimia, taimivaurioita tulee enemmän ja kasvatettavien taimien kasvu hidastuu lehtipuiden alla.

Oikea-aikaisesti toteutettuna varhaisperkaus on nopeaa ja tulokset palkitsevia.

Muutaman vuoden viivästyminen aiheutPasi Hakkarainen taa kasvutappiota, hidastaa työtä huomattavasti ja lisää kustannuksia.

– Kallein vaihtoehto on jättää varhaisperkaus tekemättä ja tehdä taimikonhoito myöhässä. Ilman varhaisperkausta taimikonhoito tulee kalliiksi. Yhden vuoden viivästyminen lisää laskennallisesti taimikonhoitokustannuksia sata euroa hehtaaria kohden vuodessa poistettavan puuston kasvun ja runkoluvun lisääntymisen vuoksi, Hakkarainen kertoo.

Kone kitkee vesakon juurineen

Metsäpalvelupäällikkö Hakkarainen kertoo, että koneellinen varhaisperkaus kitkee vesakon juurineen.

– Kitkentä vähentää huomattavasti uudelleen vesomista, jolloin toinen raivaussahatyökerta jää usein tarpeettomaksi. Useilla kohteilla seuraava työtarve onkin vasta ensiharvennuksen aikaan, Hakkarainen sanoo.

Kitkevä perkaaja on metsäkoneeseen hakkuupään tilalle asennettava laite, joka nostaa vesat juurineen maasta.

Kitkevä perkaaja asennetaan metsäkoneeseen hakkuupään tilalle. Perkaaja puristaa lehtipuuvesat vahvoilla leuoillaan kumien väliin ja kitkee ne juurineen maasta.

20

1.2013

metsänhoito

Koneellista varhaisperkausta voidaan tehdä sulan maan aikana toukokuusta syyskuun loppuun. Työkausi on siten huomattavasti pidempi kuin manuaalisesti tehtävässä varhaisperkauksessa, jota tehdään yleisesti juhannuksen ja elokuun lopun välillä, jolloin vesominen on vähäisempää. Kitkevä perkaaja tuo näin helpotusta keskikesään ruuhkautuvien metsänhoitotöiden toteutukseen.

– Myös konetyönä tehdyssä varhaisperkauksessa jätetään taimikkoon noin kymmenen prosentin lehtipuuosuus. Kone kitkee taimen ympäriltä lehtipuuvesat kerrallaan noin kolmen neliön alalta, mikä antaa nuorelle puuntaimelle hyvän kasvutilan, Hakkarainen kertoo.

Koneellinen perkaus nyt UPM:n metsäpalveluna

UPM on kehittänyt menetelmää pitkäjänteisesti alan toimijoiden kanssa ja tehnyt koneellista varhaisperkausta jo lähes kymmenen vuoden ajan omissa metsissään.

– Meillä on erittäin hyviä kokemuksia ja tuloksia kitkennästä. Työn tuloksena tarjoamme nyt modernia ja kustannustehokasta metsän-

hoitomenetelmää myös yksityisille metsänomistajille, kertoo metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman Kuopiosta.

Koneellisen varhaisperkauksen kehitystyötä ja testausta on tehty pisimpään Pohjois-Karjalan alueella, missä toimii laitteen valmistaja Pentin Paja. Ensi kesänä UPM:n käytössä on Pohjois-Savon alueella kolme perkaajalla varustettua konetta ja koko toimialueella 13–15 konetta. Perkaajien määrän arvioidaan lisääntyvän nopeasti lähivuosina.

– Tarjoamme mahdollisuutta koneelliseen kitkentään kaikissa maantieteissä. Metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja selvittää oman alueensa tilanne. Oma yhteyshenkilö neuvoo myös kohteiden valinnassa ja varhaisperkauksen ajoituksessa, Wahlman ja Hakkarainen kehottavat. ● Mika Wahlman

Kallein vaihtoehto on jättää varhaisperkaus tekemättä ja tehdä taimikonhoito myöhässä.

Koneellinen metsänhoito on tulevaisuutta Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on käynnissä kehittämishanke, jossa keskitytään koneellisen metsänhoidon työlajeihin: taimikon varhaisperkaus, taimien istutus, kylvö ja varttuneemman taimikon hoito.

– Koneellisen metsänhoidon etuna on työn tasalaatuisuus ja tuottavuuden nousu.

Merkittävää hyötyä tuo myös se, että lisälaitteet tuovat metsäkoneille työllisyyttä ympäri vuoden, projektipäällikkö Mikael Kukkonen kertoo.

– Metsänhoidon koneellistaminen on sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin ja

toimintaympäristöön. Verrattaessa konetta ja metsuria keskenään on molemmilla hyvät puolensa. Silti tosiasia on, että metsurityövoima on vähenemässä ja metsänomistajien kaupungistumisen myötä omatoiminen metsätöiden teko myös vähenee. Näin ollen konetyöpalvelun osaajia tullaan tarvitsemaan sekä toimihenkilöissä että kuljettajissa, Kukkonen ennakoi.

Hanke käynnistää pioneerina opetuksen koneellisen metsänhoidon työlajeista metsäkoneenkuljettajille Valtimon ammattiopistolla ja metsätalousinsinööreille Joensuun ammattikorkeakoulussa.

1.2013

21

maastossa

Korkeakos Järeästä männystä laadukkaaksi

Mäntytukit saapuvat Korkeakosken sahalle joko maanteitse tai rautateitse.

Noin kahden viikon kuluttua nämä tukit ovat jo valmiita jatkamaan matkaansa sahatavarana jatkokäyttäjille.

22

1.2013

sken saha laudaksi

UPM:n Korkeakosken saha on yksi Suomen nykyaikaisimmista sahoista. Pirkanmaan Juupajoella sijaitseva laitos jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa kaikkialle maailmaan. teksti Päivi Stenroos kuvat Ari Mäkelä

K

orkeakosken sahalle on helppo löytää, vaikka lumisade on tuiskinut tienviitat peittoon: edellä ajava rekka mäntytukkilasteineen johdattaa vakaasti perille.

Sopivan oppaan löytäminenkään ei tuota vaikeuksia, sillä laitos käyttää kymmeniä tukkilasteja päivässä.

Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori on laitoksesta kaikin puolin ylpeä. UPM on investoinut muun muassa sahan logistiseen tehokkuuteen ja nykyaikaiseen mittaustekniikkaan.

Niinpä saha saattaa yllättää vieraansa. Kotivuoren mukaan moni sahalle saapuva odottaa näkevänsä suuren joukon miehiä pinoamassa lankkuja – mutta pääseekin huomaamaan, että saha on pitkälle automatisoitu ja nykyaikainen.

– Ruuhkatilanteita lukuun ottamatta työ täällä on pitkälti valvontaa. Tavara liikkuu kuljettimilla läpi koko prosessin ja tietokoneet ohjaavat sen kulkua, Kotivuori kertoo.

Toinen yleinen hämmästelyn aihe on sahan tehokkuus eli laitoksen päivittäin käsittelemän puun määrä. Normaalisti toimiessaan saha tarvitsee noin 50 rekkalastia mäntytukkeja päivässä, ja prosessiin syötetään satoja tukkeja tunnissa. Saha tuottaa noin 300 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.

Prosessi tukin vastaanotosta lähetykseen

Tukkien vastaanotto ja mittaus

Tukkien sahaansyöttö

Tukkien kuorinta 1.2013

23

maastossa

Jokainen sahalle saapuva tukki lajitellaan omaan laatuluokkaansa tukkiröntgenillä. Sen avulla todetaan esimerkiksi tukin oksatiheys ja havaitaan mahdolliset vierasesineet.

Tukit annostellaan sahaukseen mahdollisimman lyhyin välein, jotta tuotanto on tehokasta.

Saha nielee jopa tuhat tukkia tunnissa. Määrä riippuu siitä, millaista tavaraa tuotetaan.

Sahalla on siis hyvä ruokahalu, mutta ihan mitä tahansa sille ei kannata syöttää. Laadukas sahatavara vaatii järeitä mäntytukkeja uudistushakkuualueilta.

– Mitä korkeampi laatu, sitä parempi hinta, UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen toteaa.

Sahan valtteja ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu.

Mikäli tuotteita mielii saada kaupaksi, niitä on oltava tarjolla silloin, kun asiakas tarvitsee.

– Harva teollinen loppukäyttäjä pitää enää suuria varastoja, ja siksi nykyaikaisen sahan pitää olla ketterä, Kotivuori sanoo.

Nykyaikainen saha on ketterä

Ihmiset tekevät sahan

Korkeakosken sahan valikoimassa on satoja erilaisia tuotteita. Siinä missä ennen tehtiin tuttua kakkosnelosta, nykyään voidaan tarpeen vaatiessa sahata millimetrin tarkkuudella jokaiselle asiakkaalle oma tuotteensa.

Valtaosa sahan tuotannosta menee teollisille loppukäyttäjille. Korkeakoskelta lähtevä puutavara muuntuu esimerkiksi huonekaluiksi ja rakennusmateriaaleiksi. Ikkunateollisuus on tärkeä asiakasryhmä.

Kolmasosa sahan tuotannosta jää kotimaahan, loppu menee vientiin.

Keskisestä Suomesta korjattu mänty saattaakin sahan kautta päätyä melkein mille tahansa maailmankolkalle.

Korkeakosken sahalla katsellaan jo tulevaisuuteen. Tästä kertoo muun muassa sen kupeelle nouseva uusi lämpölaitos. Sahatavaran kuivaus vaatii paljon lämpöä, joten rakenteilla oleva laitos parantaa osaltaan koko sahan toimintavarmuutta. Samalla päästöt vähenevät merkittävästi, kun raskaan öljyn poltosta luovutaan kokonaan ja tarvittava lämpö tuotetaan kuoresta saatavalla bioenergialla.

Käynti modernilla sahalla sujuu helposti tekniikkaa ja vauhtia ihmetellessä, mutta sahan johtaja haluaa nostaa esille myös tehtaan työntekijät. Korkeakosken saha työllistää noin 80 henkeä.

– Tavallisia, maanläheisiä ihmisiä, joitten sitoutumisen ansiosta saha on pärjännyt ja voinut jatkaa toimintaansa, Kotivuori kuvaa. ●

Sahan valtteja ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu.

Sahaus

24

1.2013

Tuorelajittelu

Rimoitus

Kuivaus

Sahauksen jälkeen laudat jatkavat matkaansa rimoitukseen ja edelleen kuivaukseen.

Lähtevät kuormat punnitaan. Paketointivalmiin tuotteen äärellä ovat Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori ja UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen.

Saha suosii paikallista puuta Korkeakosken saha hankkii puunsa keskisestä Suomesta, sillä pyrkimyksenä on paikallisen puun käyttäminen. Se käy luontevasti, koska saha sijaitsee hyvillä mäntymailla.

– Alueen mäntytukit ovat myös keskimäärin varsin järeitä ja korkealaatuisia, ja se näkyy myös hinnassa.

Näin siis sekä lähialueen metsänomistajien että sahan edut kohtaavat, UPM Metsän aluejohtaja Matti Toivakainen kertoo.

Aivan oma lukunsa on se, että paikallinen puukauppa työllistää alueen yrittäjiä ja pitää tienoon pyörät pyörimässä. Korkeakosken sahan kautta kulkeva mittava materiaalivirta on tärkeä tekijä paikallisessa taloudessa ja se ulottuu maailmamarkkinoille asti.

Muuttoliikkestä huolimatta metsänomistajatkin asuvat edelleen usein sahan hankinta-alueella – jos eivät enää aivan metsiensä keskellä, niin kuitenkin keskisen Suomen suuremmissa kaupungeissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella.

– Etenkin näitä etämetsänomistajia ajatellen on tärkeää, että pystymme tarjoamaan puukaupassa nopeasti valmiita ratkaisuja ja kattavia palvelupaketteja, Toivakainen toteaa.

Sahatavaran lajittelu

Paketointi

– Tästä sahatavara lähtee autolla tai junalla kohti määränpäätään. Ulkomaille menevä tavara rahdataan satamaan ja sieltä maailmalle, Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo.

fakta UPM sahaliiketoiminta eli UPM Timber • Sahat Suomessa: Alholma, Kaukas, Korkeakoski ja Seikku.

• Sahat ulkomailla: Pestovo Venäjällä ja Steyrermühl Itävallassa sekä jatkojalostetehdas Aigrefeuillessa Ranskassa.

• Vuosittainen tuotanto 2,1 miljoonaa kuutiota mänty- ja kuusisahatavaraa.

• Henkilöstömäärä noin 750.

• Päätuotteet: vakio- ja erikoissahatavara, kyllästetyt puutuotteet.

• Raaka-aine: kuusi ja mänty kestävästi hoidetuista metsistä.

• Päämarkkina-alueet: Eurooppa, Aasia sekä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.

Varastointi

Lähetys 1.2013

25

turvallisuus

Metsässä liikkuville useimmiten sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot.

Metsätyömaalla vaaranpaikkoja on useita, mutta turvallisuusohjeet huomioon ottaen vierailu hakkuualalla sujuu turvallisesti. Oleellista on tehdä itsensä näkyväksi ja ilmoittaa liikkeistään.

Vieraile

metsätyömaalla Teksti Päivi Mäki Kuvat Pentti Vänskä

turvallisesti

U

PM:n metsäasiakasvastaava Markus Häikiö on matkalla nilsiäläisen metsänomistaja Tapani Mustosen kanssa metsätyömaalle katsomaan kuusikon päätehakkuun edistymistä. Mustonen odottaa sovitulla tapaamispaikalla keltainen huomioliivi päällään.

– Jaamme jokaiselle metsänomistajalle puukaupan yhteydessä huomioliivin ja turvallisuusohjeet hakkuutyömaavierailuja varten, Häikiö kertoo.

Käynnissä olevasta hakkuusta kertovat yleisen tien reunaan laitetut varoituskolmiot. Hakkuutyömaalle luontevan saapumisreitin varteen on lisäksi asetettu turvakyltti, jossa muistutetaan turvallisuusseikoista. Kyltissä esitetään turvaetäisyys koneisiin ja kehotetaan käyttämään huomioliiviä. Lisäksi kyltissä kerrotaan puhelinnumerot, joihin metsätyömaalle saapuvan tulee ilmoittaa tulostaan.

– Metsätyömaalla vierailevan tulee ilmoittaa tulostaan hakkuukoneen, metsätraktorin tai puutava-

Tälle kyltille saapuvan tulee pysähtyä ja ottaa puhelin taskusta. Yleensä kyltissä ilmoitetaan useampi puhelinnumero, joista johonkin aina vastataan. Kun tieto tulijasta on mennyt työmaalle, niin matka saa jatkua.

Hakkuukoneen kuljettaja Jari Riekkinen on sammuttanut koneen ja vaihtaa kuulumiset hakkuiden edistymisestä.

26

1.2013

Muista turvallisuus metsätyö­maalla vieraillessasi • Ilmoita aina koneenkuljettajalle tulostasi.

• Käyttämällä heijastavaa huomioliiviä parannat näkyvyyttäsi metsässä.

• Pidä turvaetäisyyttä hakkuukoneeseen 70–90 metriä, metsätraktoriin ja puutavara-autoon 20 metriä.

• Käytä suojakypärää, jos on vaara päähän kohdistuvista iskuista.

• Älä kiipeä puupinon päälle.

Tee itsesi näkyväksi, kun liikut hakkuutyömaalla.

Metsäkoneen kuljettajan on kuitattava takaisin, että on huomannut työmaalle saapuvat vieraat.

1.2013

27

turvallisuus

Metsässä kävellessä tulee ottaa huomioon perässä tulevat. Pidä kiinni taivutetusta oksasta, kunnes seuraava kävelijä saa kätensä väliin.

ra-auton kuljettajalle, Häikiö neuvoo samalla näppäillen hakkuukoneen kuljettajan numeroa.– Metsätyömaalle tulee kävellä näkyvästi ja rauhallisesti. Mieluummin saavutaan koneen etupuolelta, jotta kuljettajaan saadaan helposti yhteys. Samoin alueelta tulee poistua selkeästi niin, että kuljettaja näkee lähdön, Häikiö painottaa.

Turvaetäisyys pari puun mittaa

Hakkuukoneeseen pidettävä turvaetäisyys on pari puun mittaa eli 70–90 metriä. Kun koneen koura pyöräyttää pitkän kuusen rungon nurin ja lumet pöllyävät puusta, turvaetäisyyden merkitys on helppo ymmärtää. Myös lastaavasta tai liikkuvasta puutavara-autosta on syytä pysytellä vähintään 20 metrin päässä.

– Käynnissä olevista koneista on pysyteltävä turvallisella etäisyydellä. Kun kuljettaja on kuitannut kädenheilutuksen ja sammuttanut koneen, niin vasta sitten kävelemme lähemmäksi jututtamaan kuljettajaa, Häikiö muistuttaa.

Hakkuu- ja ajokoneiden kuljettajat tekevät töitä useassa vuorossa, hämärässä ja pimeässä, jolloin näkyvyys rajoittuu koneen valokeilaan.

Kuljettajilla on tiedossa kohteella olevat konetyölle vaaralliset pysyvät kohteet, jotka merkataan leimikkokarttaan leimikon suunnittelussa. Tällaisia ovat sähkölinjat, rakennukset, suuret kaltevuudet ja ulkoilureitit. Satunnaisten kulkijoiden on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja pysyä työskentelevistä koneista vähintään turvaetäisyyden päässä. ●

28

1.2013

UPM panostaa turvallisuuteen UPM panostaa työturvallisuuden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Jokaisessa tehtävässä on omanlaisensa turvallisuusriskit, -varotoimenpiteet ja -varusteet. Esimerkiksi metsureiden työssä suurin tapaturmariski on hakkuutyössä ja sähkölinjojen raivauksissa. Etenkin myrskytuhoalueilla hakkuu on vaativaa, joten metsurit työskentelevät myrskypuiden parissa aina pareittain.

UPM Metsä on järjestänyt turvallisuuskoulutusta omalle henkilöstölleen sekä koneyrittäjille ja puutavara-autonkuljettajille. Tärkeää on että kaikilla on tieto ja taito työskennellä turvallisesti.

Metsässä liikkuvalle useimmin sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot. Tukevat, hyväpohjaiset kengät ja varovaisuus liikkuessa suojaavat ikäviltä sattumilta.

Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen.

Kalvila Omistan kahden sisarukseni kanssa yhtymänä noin sadan hehtaarin metsätilan, kukin meistä omistaa (1/3) yhden kolmasosan. Saimme verovuonna 2012 yhtymän tekemän metsänhakkuusopimuksen kauppahintamaksuja yhteensä 60 000 euroa + alv. Miten pääomatulojen progressiivinen verotus määräytyy?

Pääomatulojen verotus muuttui vuoden 2012 alusta lukien lievästi progressiiviseksi. Metsätalouden pääomatulon lisäksi pääomatuloja ovat muun muassa luovutusvoitot, osinkotulot (eräin rajauksin), yrittäjätulon pääomatulo-osuus ja vuokratulo.

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia ja siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää kalenterivuonna 50 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia.

Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella sekä vähentämällä tämän jälkeen mahdollinen TVL 59 §:ssä tarkoitettu tulolähteen tappio ja aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot. On myös huomattava, että verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan verotusyhtymässä verovelvollisia ovat yhtymän osakkaat.

Yhtymä on verotuksessa niin sanottu laskentasubjekti ja yhtymän saamasta 60 000 euron metsätalouden pääomatulosta voitte ensin vähentää yhtymän metsätalouden veroilmoituksella metsätalouteen kohdistuvat vähennyksenne. Sen jälkeen verottaja jakaa yhtymän metsätalouden nettotulon verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen omistusosuuksienne suhteessa. Yhtymänne osakkaan osalta mahdollinen 50 000 euron verotettavan pääomatulon määrän ylittyminen edellyttäisi tässä tapauksessa, että

osakkaalla on samana verovuonna puun myyntitulon lisäksi riittävästi myös muita verotettavia pääomatuloja.

Ostin metsätilan vuonna 1999 ja minulla on vielä siitä käyttämätöntä metsävähennystä jäljellä 10 000 euroa.

Kyseinen tila on puhdas metsätila eikä sisällä muita omaisuuseriä. Tilan käypä arvo on nyt 100 000 euroa eikä minulla ei ole muita metsätiloja.

Tarkoitukseni on myydä kyseinen tila tyttärelleni lahjanluonteisella kaupalla 30 000 eurolla. Minkä verran tyttäreni saa metsävähennystä?

Kyseessä on niin sanottu lahjanluonteinen kauppa, johon verotuksessa liitetään sekä kaupan että lahjan verotusta.

Metsävähennyksen osalta metsävähennysoikeutta muodostuu tässä tapauksessa 60 prosenttia koko kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, koska kyseessä on pelkästään metsää sisältävä tila. Hankintamenoon, josta metsävähennysoikeus lasketaan, luetaan lisäksi kiinteistökauppaan välittömästi liittyneet muut menot; varainsiirtovero (neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen määrästä), lainhuudatus- ja lohkomismenot, kaupanvahvistajan palkkio sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset.

Esimerkiksi tässä tilanteessa kauppahinnan ja varansiirtoveron kautta metsävähennyspohjaa muodostuu [0,6 x (30 000 euroa + 1.200 euroa)] yhteensä 18 720 euroa. Lahjanluonteisessa kaupassa myyjällä käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle se osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Tässä tapauksessa luovutuksen vastikkeellinen osuus on 30 prosenttia (30 000 euron

kauppahinta 100 000 euron käyvästä arvosta) ja lahjan osuus 70 prosenttia luovutuksesta.

Näin ollen lisäksi teillä (myyjällä) käyttämättä jääneestä metsävähennyksestä siirtyy tyttärenne (luovutuksensaajan) käyttöön 7 000 euroa (0,7 x 10 000).

Voiko kunta käyttää maanhankinnassa etuostolain tarkoittamaa etuosto-oikeuttaa sukulaisten välisessä kiinteistökaupassa, jos myyjänä on jakamaton kuolinpesä?

Kunnalla on etuostolain nojalla tietyin edellytyksin etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kunnan etuosto-oikeutta on rajoitettu muun muassa eräissä sukulaisten välisissä kaupoissa. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (PK) 2- ja 4-luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että PK 2 -luvussa mainittu sukulainen olisi etuostooikeuden aktualisoituessa juuri lähin perimään myyjän. Kunnan etuostooikeutta ei kuitenkaan rajoiteta, milloin kiinteistö luovutetaan edellä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti.

Jakamaton kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöpiiriä, joka on oikeutettu osallistumaan kuolinpesän yhteishallintoon. Pesän osakkaista käytetään tavallaan kollektiivinimitystä ”kuolinpesä”. Näin ollen, selvitettäessä onko kunnalla etuostooikeutta kuolinpesän ollessa kiinteistön myyjänä, ostajan ja myyjän välisiä sukulaissuhteita tulee tarkastella (PK) 2- ja 4-luvun valossa kuolinpesän osakkaiden ja ostajan välillä.

Heikki Kalvila ON UPM:n metsäliiketoiminnan Lakipalvelupäällikkö

1.2013

29

metsänhoito

Kelirikkokestävä tuhkatie lisää leimikon arvoa Tuhka parantaa metsäteiden kantavuutta ja roudankestoa.

Teksti Päivi Mäki Kuva upm

H

yväkuntoinen ja pitkäaikainen metsätie parantaa metsätalouden kannattavuutta. Mahdollisuus puutavaran ajoon myös kesä- ja kelirikkoaikana tekee leimikoista haluttuja ja näkyy kantohinnoissa. Kunnostusta tarvitsevia metsäautoteitä on Suomessa runsaasti.

UPM hyödyntää voimalaitosten sivutuotteena syntyvää tuhkaa metsäteiden materiaalina. Metsätien runkoon rakennettu 25–35 senttimetrin tuhkapatja jakaa runkoon kohdistuvan kuormituksen laajemmalle alueelle. Tuhka on myös hyvä routaeriste. Tuhkatien pintaan tehdään aina kymmenen senttimetrin murskekerros.

– Tuhkaa käytettäessä metsäteiden kelirikkokestävyys ja kantavuus paranevat. Samalla kunnossapidon tarve vä-

Metsäteissä voidaan tuhkalla korvata luonnon kivaineksia.

Tuhkamurskerakenne pysyy pitkään ryhdissään.

30

1.2013

henee. Tuhkamurskerakenteella tehty tierunko säilyttää ryhtinsä pitkään, UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt kertoo.

Tuhka kovettuu tiivistämisen ja veden vaikutuksesta, joten tierakenteeseen ajetusta tuhkasta muodostuu kantava patja.

Tien kantavuus paranee käytössä useamman vuoden aikana, kun tuhkapatja kovettuu lopulliseen muotoonsa.

Schildt kertoo, että UPM on jo usean vuoden ajan kokeillut omien voimalaitostensa tuottamaa tuhkaa metsäteiden kunnostuksessa. Kokemukset tuhkan hyödyntämisestä ovat olleet hyviä.

– Hyvä esimerkiksi on Jämsässä Kaipolan lähellä oleva metsätie, joka kunnostet-

tiin tuhkarakenteella viitisen vuotta sitten.

Tien kantavuus on vain parantunut alkuvuosista kuormituksen myötä ja tien pinta on säilynyt hyvänä.

Tuhka hyötykäyttöön

Tuhka päätyi aikaisemmin suurimmaksi osaksi kaatopaikoille. Nyt kaikelle tuhkalle pyritään aina etsimään hyötykäyttöä.

Puuntuhka on erinomaista metsänlannoitetta, mutta lannoitus ei ole ratkaisu kuin osalle voimalaitosten tuhkasta. Tulevina vuosina voimalaitoksilla tuotetun tuhkan määrä tulee kasvamaan lisääntyvän biopolttoaineiden käytön myötä. Tuh-

Teksti Riitta Väisänen = murske, 10 cm = tuhka, 30 cm = runko

Tuhkatien runko

= murske, 10 cm murske = tuhka, 30 cm = runko

= murske, 10 cm = tuhka, 30 cm tuhka = runko

= murske, 10 cm = tuhka, 30 cm = runko runko

kan käyttö metsätiestön kunnostuksessa tuo tuhkalle merkittävästi lisää kestävää uusiokäyttöä.

Tuhkan käyttöä metsätien rakentamisessa ja kunnostuksessa tutkitaan useammassakin eri hankkeessa. UPM on mukana muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimissa tuhkatiehankkeissa. Tapion tuhkatiehankkeessa on saatu hyviä tuloksia tuhkan käytöstä sorateiden kunnostamisessa. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikön koordinoimassa hankkeessa tutkitaan erilaisia runkorakenteita ja kerrosvahvuuksia sekä alkuaineiden huuhtoutumista ympäristöön.

– Tuhkan ainesosien leviäminen ympäristöön on tutkimusten mukaan vähäistä.

Tuhka on tierungossa maa-ainesten välissä ja päälle tulee aina murskekerros. Tuhka on aina pohjaveden yläpuolella, metsänhoitopäällikkö Schildt sanoo.

Kiinnostuitko kantavasta ja kestävästä tuhkatiestä?

Palvelu on tässä vaiheessa tarjolla Jämsän ja Jyväskylän suunnalla.

Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy lisätietoja metsäteiden rakentamisesta ja perusparannuksesta.

Metsätila sijoituskohteena tarjoaa varman tuoton

1

Metsä tarjoaa omistajalleen erinomaisen mahdollisuuden tasaiseen 3–4 prosentin nettotuottoon suhdanteista ja maailmantalouden heilahteluista huolimatta. Suomessa metsämaan arvonnousu on vuosien saatossa ollut varsin vakaata, ja meidän toimiva puu- ja metsätilamarkkinamme pitää huolen sijoituksen arvon säilymisestä.

2

3

Metsä on pitkäaikaissijoitus, jossa tuotantosykli on 10–20 vuotta.

4

Metsä on huoleton ja palkitseva sijoitusmuoto. Luonto hoitaa tuotannon, ja metsäammattilaiset voivat niin halutessasi puolestasi huolehtia kaikesta muusta. Solmimalla UPM:n kanssa metsäpalvelusopimuksen saat käyttöösi markkinoiden laajimmat puukaupan, metsänhoidon ja metsäomaisuuden hallinnan palvelut.

6

Metsä on ylisukupolvinen sijoitus suomalaisuuteen.

Metsä on yksi maailman ekologisimmista sijoitusmuodoista, sillä metsän tuotteet ovat kierrätettäviä ja uusiutuvia.

Metsä sitoo tehokkaasti ilmakehän hiilidioksidia ja konkreettisesti hillitsee ilmastonmuutosta.

5

Metsä antaa omistajalleen taloudellisen tuoton lisäksi mahdollisuuden saada luonnonantimia, virkistystä ja riistaa omalta maalta.

UPM Bonvesta tarjoaa myyntiin ammattimaisesti hoidettuja metsätiloja, joiden tuotantokoneisto ja infra ovat kunnossa. Tarjonta on monipuolinen: tilat sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella, ja niiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista tuhansiin hehtaareihin. Ammattimaisesti valmistellut myyntikohteet löytyvät verkkopalvelusta www.bonvesta.fi.

1.2013

31

vuosirenkaat

Metsät loppuvat – vai loppuvatko?

Teksti Esko Pakkanen kuva upm

K

32

alastaja Pentti Linkola Valkeakoskelta täytti 80 vuotta joulukuun alussa (Onnea vielä näin jälkikäteen!). Helsingin Sanomissa julkaistussa syntymäpäivähaastattelussa hän otti esiin yhden suosikkiteemoistaan, Suomen metsät. ”Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on enemmän puustoa kuin koskaan. Minun arvioni mukaan metsissä on viidennes siitä kuutiomäärästä kuin 1950-luvulla.”

Linkola ei ole ensimmäinen, joka ei usko (tai halua uskoa) tutkittua tietoa. Maamme metsävarojen riittävyydestä on kannettu huolta satoja vuosia. Se johti muun muassa siihen, että sahaustoiminta saatettiin tiukan säännöstelyn alaiseksi. Silti metsien hävitys ja puute puusta säilyi yleisenä puheenaiheena koko 1800-luvun.

Vuorimestari G. Idestam totesi vuoden 1840 kertomuksessaan: "Kaskenpolttoa harjoitetaan kaikkialla ja Karjalan sekä osittain Savonkin metsiä hävitetään puiden koloamisella, joka on pahimpia metsän hävityskeinoja. Suurien vaihdelaitteilla varustettujen sahojen perustaminen kaikkialle uhkaa kokonaan hävittää Suomen metsät.”

Tiedot maamme metsävaroista ja puunkäytöstä olivat pelkkää arvailua 1800-luvun puoliväliin saakka. Tuolloin C.W. Gyldén, maanmittari ja tuleva Metsähallituksen ensimmäinen pääjohtaja, teki ensimmäisen asiaa koskevan selvityksen.

Hän lähetti paikallisviranomaisille kyselyn, jossa pyydettiin tietoja pitäjittäin muun muassa puunkäytöstä ja metsien riittävyy1.2013

destä. Lisäksi pyydettiin tekemään puustoa koskevia koealojen mittauksia annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vastaukset, jotka eivät tyystin olleet hatusta otettuja, saatiin, ja niiden sekä maanmittareilta kerätyn muun tiedon perusteella Gyldén laati arvion maamme metsien pinta-alasta, metsien kasvusta sekä puunkäytöstä. Nämä hän esitti vuonna 1853 julkaistussa metsänhoidon oppikirjassaan Handledning för skogshushållare i Finland – tämä Suomalaisen metsänhoidon opas ilmestyi Matti Leikolan suomentamana ja selityksin varustamana 1998.

G

yldénin mukaan maamme metsäala oli 17 miljoonaa hehtaaria eli 59 prosenttia kokonaisalasta (nykyään 67 prosenttia). Puuston määrästä hän ei esittänyt arviota, mutta arvioi metsien kasvun olevan 11–12 miljoonaa normaalisyltä (31–34 miljoonaa m3). Puunkäyttö oli hänen laskelmiensa mukaan 6,3 miljoonaa syltä (17 miljoonaa m3), joten puuta käytettiin vuosittain vain noin puolet niiden kasvusta (koko lailla kuten nykyäänkin).

Lisäksi Gyldén uskoi, että ”jos metsiämme hoidettaisiin järkiperäisesti, tämä [kasvun] määrä voitaisiin enemmän kuin kaksinkertaistaa”.

Ilmeisesti Gyldénin positiiviset laskelmat eivät ilahduttaneet maamme päättäjiä, jotka olivat muutama vuosi aikaisemmin säätäneet uuden, entistäkin tiukemman metsälain, jota perusteltiin maamme metsävarojen

uhanalaisuudella. Siksi Gyldénin laskelmia ei käsitelty ainakaan julkisuudessa.

S

en sijaan Suomeen kutsuttiin ulkomainen ”konsultti”, saksalainen ylimetsäneuvos Edmund von Berg, joka teki kesällä 1858 yhdessä Gyldénin kanssa kuukauden kestävän kiertomatkan Suomen metsiin. Helsinkiin palattuaan Berg laati viidessä päivässä raporttinsa Suomen metsistä sekä ehdotuksensa metsien hoidon ja hallinnon järjestämisestä. von Bergin Kertomus Suomenmaan metsistä oli pääosin masentavaa luettavaa: metsien käyttö oli tuhlailevaa ja hävittävää.

"Nyt jo ovat Suomenmaan metsät siinä tilassa, että jos yhä kehnommiksi kävisivät, niin olisi se suuresti kammoittava asia, sillä ei ilmanlaatukaan silloin olisi huonommaksi muuttumatta." Raportti palveli kuitenkin tarkoitustaan: se edesauttoi sahauksen vapauttamista sekä Metsähallituksen ja Evon metsäopiston perustamista.

Vaikka myös Bergin raportti pelotteli metsiemme hävityksellä, puuta kuitenkin riitti. Maamme sahatavaran vienti nousi kahdeksankertaiseksi vuosina 1860–1900, ja kaikkiaan arvioitiin puunkäytön lähes kaksinkertaistuneen. Yleistä huolta ei enää metsävarojen riittävyydestä juuri kannettu, mutta toki edelleen paikallisesti.

Vielä myöhemminkin, jopa 1960-luvulla, on erehdytty metsävarojen riittävyyden suhteen. Ei kuitenkaan alkuunkaan Linkolan mittakaavassa.

ytimessä

UPM Metsän uusi juliste esittelee

V E JA

Ås

UKKA

KYLMÄNK HÄMEENPulsatilla patens, a, nipsipp flower pasque

VOKKI HIETAOR , rupestris

Eastern

Viola l, sandvio le Violet Teesda

ILIKKA s, HIETANE s arenariu Dianthu jlika, sandne Sand pink

LTAMAITE HARJUKElatus var. arenosus, nd, Lotus cornicu käringta t-trefoil Birdsfoo

SIKKA AHOMANvesca, Fragaria , smultron rry Wild strawbe

O AJURUOH m, KANGAS serpyllu Thymus jan, backtim Wild thyme

IELO KALLIOKodoratum,

atum Polygon , getrams n’s-seal Solomo Angular

O SARUOH ISOMAKphium telephium, Hylotele rt, kärleksö Orpine

KI LANKÄR , sordida IDÄNKEU tris ssp. is campes Oxytrop

ILMÄ ta, HÄRÄNS aeris macula

Yellow

l, ryssvede milk vetch beaked

Hypoch bla, slåtterfib ear cat’s Spotted

ÄPÄLÄ KISSANK ria dioica, Antenna kattfot, Cat’s foot

KIELO

laria majalis, Conval alj, liljekonv e-valley Lily-of-th

U NMINTT KETOKÄE acinos, Satureja ta, harmyn Basil thyme

VUOKKO , KANGAS vernalis Pulsatilla a, mosipp lower Pasquef

KI RAUNIK KANGAShila fastigiata,

Spring

Gypsop såpört, breath Baby’s

LVIKKI ta, SARJATA hila umbella LTANO ta, SARJAKE um umbella

Chimap

ryl,

Prince’s

Pine

Hieraci la, flockfibb eed Hawkw

I

KOHOKK NUOKKU Silene nutans, m, backgli ham catchfly

KO

VAK MÄKITER ,

Notting

Oy, Tampere.

Silene viscaria ster, tjärblom Sticky catchfly

O MASMAL ia, vulnerar

Kirjapaino

Anthyllis ling, getväpp Vetch Kidney

UNKKI VUORIMmontana, LTTO VANAKE rsa, praemo HERNE

JEN TURIKUR

TUN JUURI

SIKO LUKKA , SIANPUO uva-ursi phylos

Jasione kar, blåmun s bit scabiou

Sheep’s

Crepis bla, klasefib -beard Hawk’s

Leafless

Hämeen 2 Paino g/m . gloss 200

Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjoet ja reunamuodostumat loivat maisemaan omanlaisensa leiman maan kasautuessa harjuksi. Jäätikköjoet synnyttivät harjut huuhtomalla samanpainoisia maalajeja kerroksiksi. Reunamuodostumat puolestaan syntyivät jäätikön kasatessa maata sen eteen.

Syntytavasta riippuen harjun maa-aines muuttuu moreenista lajittuneisiin maalajeihin ja harjuissa voi olla myös erityyppisiä maakerroksia päällekkäin.

Syntytavan voikin päätellä harjurinteen suunnasta tai sen sisältämästä maalajista.

Yksi tunnetuimmista harjumuodostumistamme lienee Salpausselkä, joka on tyypillinen jäätikön vetäytymissuuntaan nähden poikittainen reunamuodostuma.

Jäätikköjokien muodostamat harjut ovat puolestaan muodostuneet jäätikön vetäytymissuuntaisiksi.

JU K A S E H A Rskogar M M IE våra växter i M E TS

UPM Finesse

Näin harjut syntyivät

lopulta kadota alueelta.

UPM on ollut aktiivisesti toteuttamassa harjulajien elinympäristöjen turvaamiseen liittyviä hankkeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

– Tavoitteena on löytää harjuille soveltuvia käytännöllisiä menetelmiä lajiston turvaamiseksi puustoa poistamalla ja maaperään kohdistuvilla käsittelyillä – tai käsittelyjä tekemättä. Tulokset ovat olleet lupaavia niin menetelmien kehityksen kuin aikaansaatujen tulosten valossa. Työtä on kuitenkin edelleen tehtävänä, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo.

Paperi Juha Ilkka.

H

arjuille on sopeutunut oma tyypillinen lajistonsa. Etelään ja lounaaseen avautuvilla rinteillä kuuma ja paahteinen ilmasto synnyttää kasvuolot, joissa viihtyy vain äärioloja kestävä lajisto. Samojen lajien kun pitää paahteen lisäksi kestää öisin hyvinkin kylmät olosuhteet.

Harjuilla viihtyvät lajit ovat sopeutuneet eri tavoin elinympäristöönsä. Yksi tyypillinen esimerkki on useiden lajien käyttämä kasvia suojaava karva, joka estää liiallista haihdutusta kuumina aikoina ja suojaa yön kylmyydeltä.

Harjulajit ovat taantuneet muun muassa harjujen umpeenkasvun myötä. Erityisesti puut varjostavat harjukasveja ja mahdollistavat muiden metsälajien lisääntymisen harjulla, ja huonoina kilpailijoina harjulajien määrä vähenee. Harjuille tyypillisten putkilokasvien vähetessä myös niihin sitoutuneet hyönteiset vähenevät ja voivat

Piirrokset

UPM Metsän suositun luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja.

Harjukasvien kuvat on piirtänyt Juha Ilkka.

lus alpinus, Astraga l, fjällvede h Milkvetc Alpine

2013.

UPM Metsä

Teksti Nilla Hietamäki Piirrokset Juha Ilkka

metsiemme harjukasveja

era humilis, Scorzon svinrot, grass Viper’s-

Arctosta

mjölon, rry Bearbe

TSÄ UPM ME

Monet harjulajit elpyvät, kun harjulta poistetaan ylimääräistä puustoa.

Metsiemme harjukasveja on jo 12. juliste UPM Metsän suositussa luontojulistesarjassa. UPM:n luontojulisteita ja niihin liittyviä opasvihkosia voi noutaa UPM:n metsäpalvelutoimistoista. Osan julisteista painos on loppunut, mutta monia julisteita on vielä jäljellä. Metsäpalvelutoimistojen yhteystiedot löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.fi.

1.2013

33

 www.metsämaailma.fi

UPM Metsä, Pirkanmaan Metsäkeskus ja Hotelli Ellivuori järjestävät yhdessä koko perheen metsäpäivän Ellivuoressa 18.5.  www.metsämaailma.fi

Katso UPM Metsän kevään asiakastapahtumat verkkopalvelustamme.  www.metsämaailma.fi

123Rf

Plantation Life kertoo kestävästä plantaasi­ metsätoiminnasta

 Tiesitkö, että UPM:n puuviljelmillä Uruguayssa on noin 300 yhtiön omaa työntekijää, minkä lisäksi toiminta työllistää yhteistyökumppaneina toimivissa palveluyrityksissä noin 2 000 henkilöä?

Tämän ja paljon muuta tietoa löydät uudelta UPM Plantation Life -sivustolta www.upmplantationlife. com. Sivusto on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa kestävästä plantaasimetsänhoidosta, ja se on saatavilla myös suomeksi.

Metsä koetaan levolliseksi ympäristöksi, jossa voi olla rauhassa omine ajatuksineen.

Metsäkävely hoitaa

mielenterveyttä S

uomen Metsäkeskuksen ja Suomen nointi tekee hyvää mielelle, järjestöjohMielenterveysseuran yhteinen han- taja Sinikka Kaakkuriniemi Suomen ke pyrkii edistämään mielen hyvin- Mielenterveysseurasta kertoo.

Monia auttaa käsillä tekeminen: metsävointia innostamalla nuoria metsäkävetyöt tai marjojen poiminta. Tutkimuksislylle. UPM Metsä tukee hanketta.

Hanketta toteutetaan paikallisten mie- sa on havaittu, että luonnossa liikkumilenterveysseurojen kautta. Nuoria aio- nen vähentää riskiä sairastua mielentervetaan tavoittaa muun muassa koulujen ja ysongelmiin ja lisää hyvän olon tunnetta. oppilaitosten, partiolaisten ja 4H:n kaut- Avuksi riittää yllättävän lyhyt aika – jo ta. Metsäkävelyitä toteutetaan kevään ai- viisi minuuttia luonnossa auttaa. Vihreäksi ympäristöksi kelpaa niin puutarha, kana eri paikkakunnilla.

Metsä auttaa ihmismieltä monin tavoin. puisto kuin luontopolkukin. Jos mukana on vettä, myönteinen vaikuSe koetaan levolliseksi ymtus korostuu. päristöksi, jossa voi olla rauJo viisi Tutkimuksissa suurimman hassa omine ajatuksineen tai minuuttia hyödyn vihreässä ympäristöshuutaa ääneen. luonnossa sä liikkumisesta saivat nuoret – Luonnon kiertokulun, talauttaa. ja ne, joilla oli ongelmia mievilevolle asettumisen ja kelenterveyden kanssa. vään heräämisen, havain-

34

1.2013

Taimet liikkeelle toukokuun alussa

 Laadukkaat taimet lähtevät liikkelle UPM:n Joroisten taimitarhalta toukokuun alusta.

– Istutuskausi kestää syyskuun loppuun asti, joten taimitoimitukset kevät-, kesä- ja syysistutuksiin jatkuvat sinne asti. Vuoden 2014 istutuksiin tarkoitettujen taimien tuotanto käynnistyy taimitarhalla maaliskuussa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen kertoo.

Taimitilauksista ensi vuoden istutuksiin kannattaa sopia hyvissä ajoin oman metsäasiakasvastaavan kanssa.

lyhyesti

VinkiT

Koko perheen metsäpäivä Ellivuoressa 18.5.

UPM mukana Silva 2013 -metsänäyttelyssä UPM Metsä ja UPM Bonvesta ovat mukana Silva 2013 metsätalousnäyttelyssä Joensuussa 7.–8.6.  www.silvafair.fi

UPM Metsämaailman metsäkirjastosta.

Trainee-ohjelma toi uusia osaajia UPM Metsälle

Sari Tiihonen

UPM Metsän puolentoista vuoden mittainen trainee-ohjelma on saatu päätökseen, ja ohjelmaan valitut yhdeksän traineeta ovat sijoittuneet erilaisiin tehtäviin UPM Metsän organisaatiossa.

Ohjelmassa mukana ollut Sari Tiihonen koki trainee-jakson oikein onnistuneena.

– Olen saanut hyvän, kokonaisvaltaisen ja tiiviin

opastuksen sekä perehdytyksen UPM:n ja UPM Metsän organisaatioon. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, kertoo metsäasiakasneuvottelijana Mikkelissä nykyään työskentelevä Tiihonen.

– Metsäasiakasneuvottelijan toimenkuvaan kuuluu oston tuotekehitys, joka pitää sisällään mm. oston kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi esimerkiksi metsäpalvelujen tuotteistamisen avulla, sekä käytännön työtä asiakkaiden kontaktoinnissa, Tiihonen sanoo.

upm

Metsänomistajien Talvipäivä keräsi runsaasti väkeä Tammikuun lopulla Helsingissä järjestetty Metsänomistajien talvipäivä houkutteli paikale noin 700 metsänomistajaa. UPM Metsän yhteistyökumppaneineen järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin laajasti metsänomistamiseen liittyviä asioita ja visioitiin tulevaisuuden puunkäyttöä.

Luonnon ehdoilla

UPM metsän ständillä vasemmalta metsäasiakasvastaavat Tony Ahti Karkkilasta ja Markus Männistö Helsingistä, metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila Helsingistä ja metsäasiakasvastaava Jan Kuntsi Mäntsälästä.

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhtey­dessä omaan UPM:n metsäasiakasvastaavaasi. Metsäasiakasvastaavien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja.

Metsässä toimiminen metsän, luonnon ja sään ehdoilla on sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille arkipäivää.

Vuodenajat rytmittävät toimintaamme. Talvella korjataan talvileimikoita, tehdään paperitöitä ja suunnitellaan tulevaa, ja keväällä käynnistyy metsänhoitotyökausi.

Kesällä nautitaan metsäretkistä ja syksyllä hyödynnetään metsän antimia.

Säät vaikuttavat etenkin puunkorjuuseen. Syksyllä odotellaan talven tuloa ja talvikorjuukelejä. Keväällä seurataan lumien sulamista ja käydään tarkistamassa mahdolliset lumituhot. Hirvi-, myyrä- ja tuholaistilanne kiinnostaa myös.

Oli vuodenaika mikä tahansa, yksi ei muutu: metsässä toimitaan aina luonnon ehdoilla. Monimuotoisuuden huomioiminen on nykyajan talousmetsänhoidossa itsestäänselvyys.

UPM Metsä on halunnut nostaa luonnon tärkeyden esiin suositussa luontojulistesarjassaan. Tänä keväänä julkaisemme järjestyksessä jo 12. julisteen. Sen aiheena ovat metsiemme harjukasvit. Lue lisää julisteesta sivulta 33.

päätoimittajalta

sanastoa

Raivaus Uudistamista tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistaminen, tehdään yleensä raivaussahalla. Kattavan metsäsanaston löydät

Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti

Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Asiakasviestintä; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere.

Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 47 000.

16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Katri Lehtola. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy touko–kesäkuussa.

1.2013

35

HYVIN

HOIDETTU METSÄ

TUOTTAA Metsävarallisuus on pääomaa, joka oikein hoidettuna on pitkäaikainen ja turvallinen sijoitus.

Metsän hoitaminen nyt on satsaus tulevaisuuteen, sillä hyvin hoidettu metsä kasvaa aina suhdanteista riippumatta. Jotta metsästä saisi jatkossakin parhaan mahdollisen tuoton, on siitä alettava pitää hyvää huolta heti. Helppo ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta on liittää oma metsäalue UPM:n yhteismetsään.

Ota yhteyttä osoitteessa

www.metsämaailma.fi TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ 36

1.2012