Oulu-posti 2/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

LEHTI OULULAISILLE 2/2014

i t s o p u l Ou Tapahtumat ihmiset ilmiöt:

Kaupungissa vihertää s. 7–9

nä Liittee vien Päi Oulun jelma käsioh teen! l Ota ta

Tutustu viulisti Jari Suomalaisen Ouluun s. 22

Kesärientoja kaupunki täynnä s. 4–5 ○ Joukkoliikenne uudistuu s. 6 ○ Oulun Omahoitopalvelu auttaa aina s. 10 ○ Perhepalvelut arjen auttajana s. 12 ○ Kodin korjaajalle remonttitietoa s. 14 ○ Kesätyöseteli nuorisotyöttömyyttä vastaan s. 17 ○ Uusia leikkipuistoja lapsille s. 18 ○ Vapaaehtoistoiminnasta elämäntapa s. 20 ○ English page p. 21

KUVAT Teija Soini, Juha-Pekka Honkanen, Samuli skantsi, Atte Lakinnoro

Tämä on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se pitää sisällään tietoa Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Anna palautetta lehdestä: www.ouka.fi/kaupunkilehti

Oulun kesässä:

6 Kaupunki palvelee

6 Joukkoliikenne

kesäaikana

Tekemistä koko perheelle

Koiteli Elää ja akustinen musiikki soi

Kansallinen sote-uudistus – miten käy oululaisten palveluiden?

evään suuri uutinen oli hallituksen ja opposition sopu sote-uudistuksesta. Tavoitteena on turvata asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut. Linjausten mukaan vastuu oululaisten sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy Pohjois-Suomen kuntayhtymälle 1.1.2017. Palvelujen järjestäjä päättää muun muassa palvelujen pääsyn kriteereistä ja asiakasmaksuista. Niiden on oltava yhdenvertaiset koko alueen asiakkaille. Oulun kaupungissa uudistamme parhaillaan palveluitamme asiakaslähtöisiksi. Hyvinvointikeskuksissa perus- ja erityistason terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset ja muut toimijat toimivat yhteistyössä. He vastaavat laaja-alaisesti ennaltaehkäisevästä työstä sekä varhaisen tuen ja hyvinvoinnin peruspalveluista. Matalan kynnyksen pisteissä asiakkaille voi olla tarjolla useita eri kunta- ja hyvinvoinnin palveluita. Oululainen malli kelpaisi malliksi koko maahan. Hyvinvoinnistamme vastuu on meillä jokaisella. Itse saan intoa ja voimaa taide-elämyksistä, talviuinnista ja liikunnasta. Liikunnallista kesää! Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja hyvinvointipalvelut

Turkansaaressa tervan tuoksussa

Kaupunkiviljely tekee tuloaan

Nuorisotakuu:

Kesätyösetelillä hommiin

17 Tehdään yhdessä

uudistuu

10 11 12 13 16

Liikuntakolumni Perhepalvelut Kahvakuulaa puistossa MEILLÄ OSATAAN:

SingOn laulattaa

English page

Turistina kotikaupungissa:

Vesi, jää ja ranta ja muut Jari Suomalaisen Oulu-rakkaudet Kolumni valosta

Harrastaja kiittää

22–23

Pohjoisen tekijä

Oulu-posti 2/2014, lehti kaikille oululaisille • ISSN 2342-3528 (painettu) ISSN 2342-3552 (verkkojulkaisu) • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Marjatta Savolainen, Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Lehti jaetaan julkisena tiedotteena jokaiseen oululaiseen talouteen. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Samuli Skantsi • Kuvassa: Satu Mörsäri, Kestävän kehityksen keskus.

s. 2

OULU-POSTI

NRO2 - 2014

OULUnyt

TOIMITUSLEE SUOSITTE

HUOM! Oulu-opiston uudet ja vanhat opiskelijat!

teatteri:

HUPISAARTEN KESÄTEATTERI PROFESSORI JA REVYYTÄHTI, ENSI-ILTA 20.6. musiikki:

Lukuvuoden 2014–15 ohjelma julkaistaan opiston nettisivuilla kesäkuun lopussa.

JALOMETALLI, METAL MUSIC FESTIVAL, 8. - 9.8. näyttelyt:

VALTAKUNNALLINEN TILKKUTYÖNÄYTTELY, KULTTUURITALO VALVE, 7. - 25.7. Lukuvuoden 2014-15 uusi ohjelma tulee nettisivuille kesäkuun lopussa. Painettu opinto-opas on haettavissa Oulun seudun kirjastoista ja Oulu10 toimipaikoista elokuussa viikolla 32. Sitä ei jaeta joka kotiin. w w w . o u l u o p i s t o . f i - Suomen 3. suurin kansalaisopisto

Oulu-postia kaupungilta

Oulun kaupunkilehden nimeksi Oulu-posti. OULUN KAUPUNKILEHTI ilmestyi ensimmäisen kerran talvella, kun se jaettiin jokaiseen oululaiseen talouteen viikon yhdeksän aikana. Lehdessä julistettiin tuolloin vielä nimettömänä olevalle lehdelle nimikilpailu. Yhteensä 151 henkilöä osallistui nimiehdotuksellaan kilpailuun. Osallistuneiden kesken arvottiin 10 liikuntalippua ja neljä pääsylippua Age of the Dinosaur -näyttelyyn. Liikuntaliput ( 10 kpl) voitti Kaisa Kuusikko. Lipun Dino-näyttelyyn voittivat: 1. Anne Tiainen 2. Ismo Nurmela 3. Airi Taipaleenmäki 4. Ei halua nimeään julkaistavaksi lehdessä

www.ouluopisto.fi / Oulu-opisto

Onnea ! jille voitta

Siirry e-laskuun! Saat pelkästään hyötyä ja säästöjä.

OULUN KAUPUNKI

sosiaalisessa mediassa

E-LASKUSOPIMUS on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla. Voit tehdä e-laskusopimuksen kätevimmin omassa verkkopankissasi. Muun muassa nämä Oulun kaupungin laskut voit saada e-laskuina: päivähoito, terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra, venepaikat ja vesi. Lisätietoja: oulu10@ouka.fi p. 08 558 55800

OULUN KAUPUNKI hyödyntää monipuolisesti sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia. Facebookin, Twitterin ja YouTuben lisäksi voit seurata Oulun kaupunkia nyt myös Instagramissa tunnuksella cityofoulu. Oulun kaupungin johtajisto on puolestaan muodostanut blogipiirin, joka julkaisee viikoittain päivittyvää blogia kaupungin verkkosivustolla. Blogin tarkoituksena on tuoda päättäjät kuntalaisen lähelle. Oulunkaupunki

cityofoulu

/Oulun kaupunki

Oulu10:n palveluvalikoima laajenee ○ Heinäkuussa Oulu10:n keskustan palvelupisteessä aloitetaan Oulun kaupungin joukkoliikenteen matkalippujen myynti. Lue juttu joukkoliikenteen muutoksista sivulta 6. ○ Kesän aikana aloitetaan verohallinnon palvelujen tarjoaminen Oulu10:n Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon, Ylikiimingin ja Yli-Iin yhteispalvelupisteissä.

○ Palveluvalikoimaan kuuluu opastaminen Vero.fi-sivujen hyödyntämiseen tiedonhaussa, verohallinnon verkko- ja puhelinpalvelujen käyttöön liittyvä opastaminen ja neuvonta, sähköisessä muodossa olevien lomakkeiden, verotusohjeiden ja informaation sekä esitteiden jakelu ja asiakirjojen vastaanotto.

oulu10@ouka.fi

NRO2 - 2014

○ Etäpalveluna asiakkaille tarjotaan apua näissä verotuksen osa-alueissa: - perintö- ja lahjaverotus - metsäverotus - Palkka.fi – palvelu Verohallinnon asiakkaille - maatilatalouden sukupolvenvaihdostilanteiden verotus.

ma–pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00 Tarkista kesän aukioloajat www.ouka.fi/oulu10 /Oulu10-palvelupiste

OULU-POSTI

Oiva Roinalla on asiaa PUHTAITA YLIJÄÄMÄMAITA ei kannata viedä jätekeskukseen. Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ottaa maksutta vastaan henkilöauton peräkärryyn mahtuvat puhtaat ylijäämämaat ja käyttää ne hyödyksi muun muassa meluvallien rakentamisessa. Ruskon jätekeskuksessa ylijäämämaista peritään aina maksu. Puhtaista maa- ja kiviaineksista peritään sekajätteen hinta, koska maaaines vie kallista kaatopaikkatilaa saman verran kuin vastaava määrä sekajätettä. Jos maa-aineksista löytyy epäpuhtauksia, erä otetaan vastaan Ruskon jätekeskuksessa epäpuhtauden aiheuttaneen jätteen hinnalla. Kysy lisää: Mika Jutila, p. 044 703 2214 (virka-aikana) www.oulunjatehuolto.fi

/Oiva Roina

s. 3

/Oulun kesä

Kesän lyhyeksi käyvät pitkät päivät Oulun kesä on täynnä toimintaa ja tapahtumia.

ierailu Oulun kaupungin tapahtumakalenterissa todistaa, että aika ei käy tänä kesänä pitkäksi. Tapahtumia ja tekemistä tarjoavat niin Oulun kaupunki kuin yksityisetkin, ja valin-

nan varaa on. Kesän tähdiksi on jo povattu toukokuun alussa Oulun valloittaneita dinosauruksia, joihin voi tutustua Oulun taidemuseolla elokuun loppuun saakka. Näyttely on museo- ja tiedekeskus Luupin ensimmäinen yhteistuotos, ja visuaalinen aikamatka dinosaurusten aikaan kiehtoo varmasti monia. /luuppi

OULULAISILLE JO TUTUKSI TULLEET TAPAHTUMAT, Maakinen Martinniemi -piknik, Oulun Päivät ja Toppilan meripäivät, starttaavat monipuolisen ja rikkaan kulttuuritarjonnan. Ota talteen tämän lehden välissä oleva Oulun Päivien ohjelmalehtinen ja merkitse kiinnostava tarjonta kalenteriisi. Actionia nuorille, kesäfiilistä lapsille Lapsille ja nuorille kaupunki tarjoaa toimintaa KesäActionin ja Kesäfiiliksen kautta. KesäAction on Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden järjestämää maksutonta, monipuolista ja eri puolilla kaupunkia tapahtuvaa liikuntaa 13–19-vuotiaille. Ohjaajina toimivat kesätöissä olevat nuoret ja kaupungin nuoriso-ohjaajat. Ohjaajat löytyvät liikuntapaikoilta puettuina Action-ohjaajan liiveihin. Action-liikunta on rentoa ja iloista. Kaikilla liikuntapaikoilla on varusteet seuraaviin lajeihin: footbag, jalkapallo, frisbee, mölkky, jenkkifutis, petankki ja kroketti. Muita mahdollisia lajeja toimintapaikan ympäristöstä riippuen voivat olla muun muassa beach volley, pesäpallo, koripallo ja sulkapallo. – 13–19 on ikähaarukka, mutta paikalla saa olla myös nuorempia ja vanhempia, huomauttaa liikuntapalvelujen ohjauspalveluiden päällikkö Marko Savolainen. Kesäfiilis-esitteeseen on kerätty kaupungin ja muiden palveluntarjoajien monipuolista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille kesän ajaksi. Moniin toimintoihin on ilmoittautumisaika ollut jo huhtikuussa, mutta tarkista tilanne osoitteessa www. ouka.fi/fiilis. Action-liikuntaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua, tule vain paikalle ja osallistu.

Pikku-dinojen aika Pienoisnäyttely 6.5.–24.8.

OULUN MUSEO- JA TIEDEKESKUKSEN The Age Of the Dinosaur -näyttelyn rinnakkaisnäyttely. Esillä on dinoja keräilijöiden kätköistä ja fossiileja Oulun yliopiston eläinmuseon kokoelmista. Pohjois-Pohjanmaan museo Ainolan puisto, p. 044 703 7161 ouka.fi/ppm /PohjoisPohjanmaanMuseo

VÄRIKÄS OULU ROTUAARILLA esittelee monikulttuurista ja monimuotoista Oulua, jossa asuu väkeä yli 120 eri maasta. Tule nauttimaan kaupunkimme kulttuurikirjosta! Mukana esityksiä bollywood-tanssista amerikkalaiseen rivitanssiin, musiikkia venäläisistä lauluista kongolaiseen räppiin. Tapahtuman huipentaa hyväntahdonlähettiläs Daco Junior! Tapahtuma avaa Oulun Päivät Rotuaarin lavalla pe 13.6. klo 15.00–17.00. Tapahtuman järjestävät Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor, Osallistu ja vaikuta -hanke sekä Oulun seudun Setlementti ry:n Ystävyystalo.

Huom! Mobbiilikirjasto toimii säävarauksella.

Nuorten KesäAction Saliliikunta: Ma ja ke klo 15–17 palloilu, Jatulin liikuntasali Haukipudas (1.6.–20.6.) Kuntosali: Oulun uimahallin kuntosali ke klo 14.30–16 (1.6.–20.6. ja 1.8–31.8.) Raatin uimahallin kuntosali ti klo 15–16 (1.7.–31.8.) Jatulin kuntosali Haukipudas to klo 15–17 (1.6.–20.6.)

/OulunActionLiikunta s. 4

Tämän kesän tapahtumissa voi kohdata Oulun kaupunginkirjaston upouuden Mobbiilikirjaston. Siitä voi lainata kesälukemista ja myös kysyä mitä vaan.

OULU-POSTI

Uinti: Vesi-Jatuli ti klo 15–17 (1.6.–20.6.) Oulun uimahalli ke klo 15–17 (1.6.–20.6. ja 1.8–31.8.) Raatin uimahalli pe klo 15–17 (1.7.–31.8.) Ulkona Action-liikuntaa joko rannalla tai koulun pihalla klo 15–19: ma Värtön ranta ti Pitkäkankaan koulu ke Länsituulen koulu to Jäälin montut pe Nallikari

Byströmin nuorten palvelut Byströmin talo palvelee alle 30-vuotiaita oululaisia nuoria koko kesän. Voit olla yhteydessä käymällä paikan päällä, soittamalla tai vierailemalla verkkopalveluissa. Avoinna ma–pe klo 9–16 Hallituskatu 5 A p. 050 599 2293 nappi@ouka.fi /Byströmin nuorten palvelut NRO2 - 2014

Koko perheen tapahtuma, Ukkolanranta, Martinniemi Kesäillan monitaidetapahtuma, joka kannattaa kokea. Piknik-henkiseen tapahtumaan tuodaan omat eväät. Eväitä myös kyläyhdistyksen kojusta pikkurahalla. Pääesiintyjinä Rannaton horisontti ja Eskon Letut. Muuta ohjelmaa: ○ Maisemakävely Mustakariin ○ Klo 18 Soiva Vastarannan Siili -lastenkonsertti ○ Musiikkia aikuisempaan makuun klo 19.30 alkaen: Jarmo Kantola, Maakinen Mysteeri Trio, Väinö Tuonelan Burleski Show

○ MAIHINNOUSU! ○ Varjakan Meriraukat koreografia Pirjo YliMaunula ○ Yhden illan pop up -kuvataidenäyttely, useita näytteilleasettajia. /Maakinen Martinniemi -piknik 2014

KURTINHAUDAN LUONTO- JA KULTTUURIPOLKU on ympärivuotinen elämys rantametsässä kirjailija Joni Skiftesvikin ja lauluntekijä Jukka Takalon maisemissa. Luotsiasemantietie 83, Martinniemi

Poimintoja juhlaviikoilta:

”

1.–2. elokuuta Jazzpuisto Jazzpuisto on ensimmäistä kertaa Elojazzin yhteydessä toteutettava olohuonemainen piknik-tapahtuma Åströmin puistossa, Rauhalan edustalla. Luvassa on leppoisaa livemusaa ja aktiviteetteja niin nuorille, aikuisille kuin perheillekin. Jazzpuiston stagella esiintyvät nuorten muusikoiden kokoonpanot, genreltään bändit ovat jazzista hiphopiin. Oululaiset ravintoloitsijat saapuvat paikalle tarjoamaan piknik-evästä. Myös oman eväskorin voi ottaa mukaan. Puistossa on myös musakirppis, jossa omistajaa vaihtavat levyt, soittimet ja ajatukset ja kädentaidollisia työpajoja sekä monenlaista muuta touhuttavaa. Vapaa pääsy. Jazzpuistoa tuottavat Jazz 20 ry & Tuba.” Jenny Kilponen, tuottaja, Oulun juhlaviikot

NRO2 - 2014

Nuotin vieressä on tilaa lauantaina 23.8. Oulun seudun vireää ja perinteikästä kuorotoimintaa tuodaan esille Oulun juhlaviikoilla Nuotin vieressä on tilaa -kuoropäivän aikana. Kuorot esiintyvät sekä suuressa yhteiskonsertissa Rotuaarin lavalla että pienempinä kokoonpanoina keskustan kahviloissa ja ravintoloissa. Pääsymaksuttoman tapahtuman taiteellisena johtajana toimii kuoromusiikin läänintaiteilija Mihkel Koldits, ja sen järjestävät yhteistyössä Oulun juhlaviikot ja Oulun Liikekeskus ry.” Katri Dahlström, festivaalikoordinaattori, Oulun juhlaviikot

”

ULKOILUREITTEJÄ PÄÄSEE patikoimaan pidemmälle. Oulunjokilaakson Tervareitistön kokonaispituus on 100 kilometriä. Maisema on monipuolinen ja reitin varrella on laavuja ja nuotiopaikkoja, Kallioselällä on autiotupa. Reitti on merkitty maastoon oranssein opastein. Retkeile oululaisessa luonnossa! www.ouka.fi > liikunta ja ulkoilu

Kierikki

”Kierikin kesässä kolme tarjontaa, joista kaksi vanhaa tuttua eli yleisökaivaukset 1.7.– 1. 8.; kivikausimarkkinat tällä kertaa viikkoa aiempaa myöhemmin 2.–3.8. ja 11.–14.6. iso kansainvälinen konferenssi.” Kierikkikeskuksen intendentti Leena Lehtinen Pahkalantie 447 A, p. 08 558 58265, 050 4107 309 /kierikki

Katso koko juhlaviikkojen tarjonta osoitteessa www.oulunjuhlaviikot.fi

Nallikarista Oulun uusi ylpeys Kuva Anne Määttä

Kuvitus Atte Lakinnoro

Kuva Heikki Hannus

Maakinen Martinniemi

7.6. -piknik

Luontopolkuja Oulu tarjoaa lähes 30 kilometrin mittaisesti. Sanginjoen pohjoispuolella sijaitseva Isokankaan alue on Oulun tärkeimpiä säilyneitä luonnonalueita.

NALLIKARIN UIMARANNAN kunnostustyöt saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. 2,5 miljoonan euron kunnostushanke pitää sisällään koko alueen perusteellisen remontin, jolla houkutellaan uusia turisteja kaupunkiin. Uusi kauniisti muotoiltu ympäristö, nurmikumpareet rantavehnä- ja mäntyistutuksineen ja kaarevat väylät ja muurit sopivat hyvin merelliseen maisemaan. Kunnostuksessa otettiin huomioon niin uimarit, tuuliurheilijat, veneilijät kuin auringonpalvojatkin. – Ranta ruopattiin ja rantavehnä poistettiin hiekka-alueilta. Koivikko ja nurmikko kunnostettiin, pensasalueet poistettiin ja näkymät avattiin ja siistittiin, tiivistää Nallikarin suunnitelman tehnyt suunnitteluhortonomi Anne Määttä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista. Uudet opasteet, turvavarusteet, uusittu valaistus, roska-astiat väylien varressa ja pyörätelineiden lisäys nostavat rannan käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Rannalle saatiin myös uusia liikuntavälineitä. – Iso kiipeilyverkko sopii myös aikuisten käyttöön. Hienot merinäkymät houkuttelevat varmasti myös testaamaan uusia soutu- ja juoksulaitteita tai pelaamaan rantalentopalloa, Määttä toteaa. – Asiakkaita palvelevat Nallikarin rantaravintola ja kesäkuun puolivälissä majakkarakennuksen jäätelökioski, kertoo Nallikarin lomakylän toimitusjohtaja Sirpa Walter ja toivottaa oululaiset tervetulleiksi katsomaan paikan päälle Oulun uudistunutta Rivieraa. www.nallikari.fi

/oulunjuhlaviikot

/Nallikari lomakylä - camping OULU-POSTI

s. 5

/Oulun kesä Oulun joukkoliikenne uudistuu

Leikkaa talteen!

Uudistukset näkyvät monin tavoin kaupunkikuvassa ja matkustajille tarjottavissa palveluissa. Heinäkuun alusta lähtien bussien aikataulut, reitit, linjojen numeroinnit ja ilme muuttuvat. Matkalippujen hinnat pysyvät ennallaan.

Oulun kaupunki palvelee kesäaikana

inkkikeulaiset bussit ovat jo tuttu näky kaupunkikuvassa. Kesästä lähtien Oulun brändin mukaisesti maalatut bussit ajavat tiheimmin liikennöitäviä kaupunkiliikenteen linjoja 1–4. Muutkin kaupunkiseudun bussit on jatkossa helppo tunnistaa: niitä kaikkia koristaa yhtenäinen tunnus, pinkki pinni. Uudistuksen myötä bussilinjojen numerointia on selkeytetty ja reittejä sujuvoitettu. – Reittejä on suoristettu ja nopeutettu. Lisäksi vuorovälejä on pyritty tasoittamaan siten, että matkustajien odotusajat olisivat mahdollisimman lyhyitä, kertoo Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joiltakin alueilta joukkoliikenneyhteydet loppuvat. Jatkossa bussit eivät enää kulje Ojakylän, Kontionkankaan eikä Knuutilankankaan alueilla. Myös Ahvenojalta joukkoliikenneyhteydet loppuvat ja päätepysäkki siirtyy Ritaharjuun.

Kesäaika tuo muutoksia palveluiden aikatauluihin. Kokosimme tähän muutamia. Jokainen palvelu tiedottaa omista aikatauluistaan myös omilla www-sivuillaan. Kaupungin etusivulle (www.ouka.fi) kootaan näistä yksi linkki kesän ajaksi.

Oulu10, Torikatu 10 palvelee kesällä ark. klo 8–16. Yhteispalvelupisteissä on muutamissa paikoissa muutoksia palveluaikoihin. Tarkista aukioloajat osoitteesta www.ouka.fi. Kirjastot

Pääkirjasto

Koko kirjasto suljettu lattioiden lakkauksen vuoksi 15.–24.6., avataan 25.6. klo 12 mennessä. lehtisali: ma–pe 9–20, la 10–15, su 12–16, aatot 9–17 opintosali Kässy : ma–pe 9–20, la 10–15, su 12–16 auki läpi kesän itsepalveluna, aatot 9–17 lainaavat osastot: ma–pe 9–20, la 10–15, aatot 9–17 Aluekirjastot Haukipudas: ma–to 9–19, pe 9-17, la kiinni Kiiminki: ma–to 10–19, pe 10–17, la kiinni Oulunsalo: ma–to 9–19, pe klo 9–17, la kiinni Lähikirjastot Kaakkuri, Kaijonharju, Karjasilta, Kaukovainio, Maikkula, Myllyoja ja Rajakylä: ma–to 12–19, pe 10–17 Jääli, Kello, Koskela, Ritaharju, Tuira, Yli-Ii ja Ylikiiminki: ma–ke 12–19, to–pe 9–15 Martinniemi: ma, ke 12–19, to–pe 9-15, ti kiinni Pateniemi ja Puolivälinkangas: ma–ti 12–19, ke–pe 9–15 (omatoimikirjastot ma–pe 9–19) Kiinni olevat kirjastot Asema: 26.5.–17.8. Kaukovainio, Kello, Koskela, Martinniemi, Pateniemi, Tuira, Yli-Ii, Ylikiiminki: 30.6.–1.8. Kirjastoautot ajotauko: Teuvo 30.6.–27.7., Akseli 23.6.–10.8. kesäaikataulu: Teuvo 2.6.–22.8. Onnelilla ei kesällä reittiajoja. Kesäaukiolot voi tarkistaa kirjaston verkkosivuilta www.ouka.fi/kirjasto ja niistä tiedotetaan myös paikan päällä kirjastoissa sekä kirjastoautossa. s. 6

Uimahallit

Uimahallien huoltoajat Raatin uimahalli 2.–22.6. (iso allas pois käytöstä 19.5. alkaen) Oulun uimahalli (Raksila) 20.6.–3.8. Vesi-Jatulin uimahalli (Haukipudas) 20.6.–3.8. Qstockin aikaan 25.–26.7. Raatin uimahalli on avoinna pe 25.7. klo 6.15–15.00 (palvelupiste 14.15) ja la 26.7. klo 8.00–15.00 (palvelupiste 14.15).

silinna

Oulun joukkoliikenne Linjanumerot 1.7.2014 alkaen

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut ja muut hyvinvointipalvelut toimivat myös kesäisin. Kesätaukoja palveluissa muun muassa seuraavasti: Aleksinkulma 1.6.–31.8.2014 Lassintalon Seniorikeskus 1.6.–31.8.2014 Ennaltaehkäisevä toiminta Ikäpiste Majakka, Oulunsalo 1.6.–31.9.2014 Hoitotarvikejakelu, Oulunsalo 20.6.–31.8.2014

Terveyspalvelut

A-klinikka ja nuorten päihde- ja huumeasema Redi suljettu 7.–27.7. Päihdeklinikka suljettu 19.–23.6. Terveysasemien ja muiden hyvinvointipalvelujen kesän muuttuvat aukiolot tiedotetaan sivulla: www.ouka.fi/oulu/ terveyspalvelut/ aukiolopoikkeukset

Päiväkodit

Kesäaikana (1.6.–31.8.) toisiaan lähellä olevat päiväkodit yhdistävät toimintaansa. Esiopetusta ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhoja ei kesäaikana järjestetä. Perhepäivähoidossa toiminta on supistettua hoitajien lomien vuoksi. Lisätietoja www.ouka.fi/paivahoito

Muutokset mahdollisia. www.ouka.fi

Oulu10

– Näille alueille on kuitenkin tarjolla kattavat bussiyhteydet lyhyen pyöräily- tai kävelymatkan päässä sijaitsevien runkoreittien pysäkeiltä, kertoo Soininen. Pääosin bussit kulkevat edelleen entisillä kaduilla ja pysäkeillä. Jotkin suorat linjat kaupunginosasta toiseen katkeavat, mutta myös uusia yhteyksiä syntyy. – Lähipysäkiltä pääsee yleensä edelleen tuttua reittiä Oulun keskustaan saakka, mutta jos on tarvetta matkustaa keskustan läpi tai kaupungin toiselle laidalle, kannattaa tarkastaa, pääseekö perille yhdellä linjalla vai tuleeko bussia vaihtaa, Oulun kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Anu Eloranta neuvoo. Matkustajatietoa päivitetään sivulle www. oulunjoukkoliikenne.fi. Toukokuun aikana sivuille ilmestyvät myös uudet aikataulut ja reittikuvaukset. Aikatauluvihkot jaetaan seudun kotitalouksiin kesän aikana. Katja Lie-

Lippujen myyntipisteet ○ Matkahuolto, 30 pv seutulipun ensiosto vain täältä, lisälataukset myös busseissa, Ratakatu 6, 90130 Oulu, avoinna ma–pe 7:30–18 ○ Stockmann, Kirkkokatu 14, 90100 Oulu, avoinna ma–pe 9–20, la 9–18, su 12–18 ○ Oulu 10, Torikatu 10, 90100 Oulu, avoinna ma–pe 8–16 OULU-POSTI

○ R-kioskit, Oulun keskusta (Isokatu 27 ja Kirkkokatu 22), Tuira (Merikoskenkatu 5), Rajakylä (Tervakukkatie 6), Pateniemi (Keskuskatu 7), Kaijonharju (Sammonkatu 10), Haukipudas, Kello (toistaiseksi suljettu), Kiiminki, Jääli, Kempele, Oulunsalo

NRO2 - 2014

tapahtumatihmisetILMIÖT KUVA Juha-Pekka Honkanen

Koiteli elää talkoovoimin

KOITELI ELÄÄ – AKUSTISEN MUSIIKIN FESTIVAALI Koitelin Sahasaari, 16.8.2014 Osa Oulun juhlaviikkojen tarjontaa koitelielaa.fi Liput (29 €) myynnissä Lippupalvelussa

Oulun juhlaviikkojen aikana elokuussa Koitelin saari Kiimingissä muuttuu akustisen musiikin areenaksi.

eljättä kertaa järjestettävä Koiteli Elää -tapahtuma tunnetaan erityisesti siitä, että se houkuttelee paikallisten lahjakkuuksien lisäksi kotimaisia kärkiartisteja, mikä pienen yleisömäärän tapahtumissa on harvinaista. Tapahtuman yleismiesjantunen Pasi Eskola sanoo, että rajallinen yleisömäärä on juuri intiimin atmosfäärin taustalla. Ensimmäisinä vuosina yleisöä oli 400 henkeä. Viime vuonna lippuja myytiin 800 kappaletta: enempää yleisöä saareen ei enää mahdu. Liput on myyty ennakkoon loppuun jokaisena vuotena. – Artistit ovat kiitelleet tunnelmaa hyväksi. Ja onhan se hienoa, kun illat alkavat elokuussa hämärtymään, ja lämmin valo täyttää saaren, Eskola kehaisee. Kiiminkiläisen Eskolan isä oli järjestämässä juhannustansseja saareen jo 1950-luvulla. Muistoissa on myös perheen eväsretket Koiteliin. Vuosien saatossa perinteinen retkeilypaikka ränsistyi, mutta on sittemmin noussut uuteen kukoistukseensa kunnostettujen retkeilyreittien, riippusiltojen, nuotiopaikkojen ja huoltorakennusten myötä. Eskolan vaimo ja sisko kuuluvat Koiteli Elää ry:n perustajajäseniin. Miehelle ja veljelle on näin langennut Eskolan omin sanoin ”pakkovapaaehtoistyöntekijän” osa. Koiteli Elää nimittäin syntyy täysin vapaaehtoisvoimin ja yhdistysvetoisesti. Eskolalle tuttuja ovat niin liikenteenohjaus, roudaushommat, yövahtina valvominen kuin hengenpelastajankin tehtävät.

Liput on myyty ennakkoon loppuun jokaisena vuotena.” AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

Omin hartein. Koitelin riippusilta on kokeneenkin roudarin koitos.

– Hengenpelastaja täytyy olla, kun kokoonnutaan veden äärelle. Koskaan ei ole ollut kuitenkaan tarvetta! Eskola puhaltaa. Nyt tavaroiden ja ämyreiden kuljettaminen on edellisvuosia helpompaa, sillä saareen pääsee uutta siltaa pitkin myös autolla. – Äänentoistolaitteet painavat ja kiikkerähän se on kylmäkaappia pukata huojuvalla riippusillalla, Eskola naurahtaa. Vain yhden illan tähden Tänä vuonna Koitelin riippusillat tulevat tutuksi Dimille, Stachelle, Emma Salokoskelle, Redramalle, Sir Elwood Duolle, Kotipelto & Liimatainen Acoustic Duolle, Aki Louhelalle ja Samuli Putro Bandille. Ensimmäiset esiintyjät pääsevät lauteille myöhäisiltapäivällä ja viimeinen kello kymmenen tun-

Kaupunkikulttuuri 4.6. OOKKONÄÄ KAUPUNKIVILJELY? Monien toimijoiden yhteinen kaupunkiviljelytapahtuma ja taimenvaihtopäivä Kestävän kehityksen keskuksella.

tumassa illalla. Koitelin saaresta löytyy esiintymislava, mutta kaikki muut puitteet ravintoloineen rakennetaan edellisen illan aikana ja puretaan seuraavana aamuna. Se tarkoittaa kolmen päivän kovaa rutistusta talkooväelle. Elokuu on erinomaista ulkoiluaikaa, joten saari suljetaan retkeilijöiltä vasta yhdeksältä edeltävänä iltana. Myös yökyöpeleitä tarvitaan, sillä äänentoisto ja ravintolan antimet tarvitsevat ympärivuorokautiset vahdit. Jossain välissä kiire hellittää ja kaikki on valmista. Vielä ohjataan autot parkkiin ja väki oikeille poluille. Mäntymetsä ja Kiiminkijoen silottamat rantakivet muuttuvat musiikkijuhlan näyttämöksi. – Se tuntuu hyvältä, kun näkee, millainen tapahtuma saadaan tehtyä omin voimin, ja ihmiset viihtyvät. Juha-Pekka Honkanen

tietoa, välineitä ja opastusta aloitteleville kaupunkiviljelijöille.”

19.–20.7. KLO 11–17 KÄDENTAIDOT KUNNIAAN

27.–30.8. ILMAKITARAN MM-KISAT

Perinneviikonloppu, Turkansaaren ulkomuseo

Pasi Eskola: “Hieman sekopäinen Show. Kannattaa nähdä.”

Kaija Niemitalo: ”Fransupitsin tekoa, sepän taontaa ja pärekorien valmistusta.”

Satu Mörsäri: ”Meillä on esillä muun muassa viljelyn mahdollisuuksia havainnollistava esimerkkipiha sekä tarjolla NRO2 - 2014

OULU-POSTI

s. 7

tapahtumatihmisetILMIÖT TERVA tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset estäen vettä tunkeutumasta puun sisään. Tervalla suojattiin myös laivojen köysiä. Tervahautaa poltetaan alkukesästä, yleensä juhannuksen tienoilla. Haudan palaminen kestää noin viikon. Turkansaaren tervahauta sytytetään juhannusaattona, 20.6.

Tervanpoltto on perinnetaito

KUVA Kati Valjus

Turkansaaressa palaa tänäkin kesänä tervahauta, joka sytytetään juhannusaattona. Terva käytetään ulkomuseon rakennusten suojaamiseen ja myydään muun muassa veneiden kunnossapitoon – aivan kuten ennen vanhaan.

Kaija Niemitalo tarkastaa tervahaudan halssia eli sitä, mistä terva valutetaan tynnyreihin.

urkansaaren Siikasaareen on pinottu kasa tervaksia, tervanpoltossa tarvittavia pitkiä puuklapeja, joiden kerääminen on monivaiheinen prosessi. – Tervakset haetaan aina mäntymetsästä. Ensin puut kolotaan, eli niiden rungosta kuoritaan kaarnaa. Koloaminen on pitkä prosessi, sillä sitä saatetaan jatkaa useana vuonna, aina männyn latvaa kohden siirtyen, kertoo tutkija ja opas Kaija Niemitalo Turkansaaren ulkomuseosta. Puut pihkaantuvat, jonka jälkeen ne kaadetaan. Tämän jälkeen niistä pilkotaan tavallisen puuklapin paksuisia, pitkähköjä tervaksia tervahaudassa poltettaviksi.

– Tervanpoltto oli maanviljelijöiden sivuelinkeino 1800-luvulla. Se sopi hyvin maatalojen muiden töiden rytmiin. Tervasten pilkkominen tapahtui keväällä, sitten kylvettiin pellot ja tervahautaa poltettiin juhannuksen tienoilla, ennen sadonkorjuuta, Niemitalo kertoo. Turkansaaressa tervahautaa on niin ikään poltettu joka kesä, 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Tervahaudan sytytys kuuluu Turkansaaren juhannusaaton rituaaleihin.

Lapset ja lapsiperheet 20.–22.6. TURKANSAAREN JUHANNUS

Kaija Niemitalo: ”Lapsille ohjelmaa koko viikon. Leivotaan Paka paka pullaa ja Liikkuva laulureppu laulattaa.”

Kaija Niemitalo: ”Vanhanajan juhannustunnelmaa ja tervantuoksua.”

Teatteri 10.–31.7. TANKKI TÄYTEEN -NÄYTELMÄ

7.–13.7. MUKSUJEN MUSEOVIIKKO

Tervan tuoksu tarttuu Siikasaaren tervahauta on halkaisijaltaan noin 12-metrinen. Sen reunoille on jäänyt vähän puolipalaneita hiiliä. – Tervakset ladotaan tiiviisti haudan pohjalle. Puuta uppoaa tähän

Meri Oulun Kesäteatteri

noin 35 kuutiota. Kun puut on ladottu, hauta peitetään kerroksella sammalta ja multaa. Haudan tulee olla tiivis, ja palamisprosessin pitäisi tapahtua mahdollisimman hitaasti. Niemitalo katsastaa haudan halssin, eli paikan josta tervaa valutetaan astioihin sitten, kun sitä alkaa palamisprosessin seurauksena syntyä. Tervan tuoksu tarttuu äkkiä vaatteisiin. – Haudan pohjalla on puinen kaukalo, johon terva alkaa valua. Ensin syntyy niin sanottua tervakusta, mutta noin vuorokauden palamisen jälkeen alkaa syntyä mustaa, vahvaa tervaa, Niemitalo kertoo. Tervakusi ei sekään mennyt hukkaan, vaan sitä käyttivät muun muassa hevosmiehet kavioiden tervaamiseen. – Ja käyttävät vielä nykypäivänkin. Sitä ostetaan meiltä myös hevosaitojen tervaamiseen, sillä estetään hevosten aitalautojen pureskelu, Niemitalo tietää. Tervaa tarvitaan nykyäänkin Tervanpoltto on perinnetaito, jota on Turkansaaressa systemaattisesti ylläpidetty.

– 1970-luvulla täällä oli hautamestareina miehiä, jotka olivat olleet tervanpoltossa mukana omilla kotitiloillaan. He ovat siirtäneet tietotaitoa eteenpäin, ja nyt meillä on uusi tervanpolttajien sukupolvi, mikä on hieno asia. 1800-luvulla tervakaupunkina tunnetusta Oulusta vietiin tervaa muun muassa Hollantiin, Belgiaan ja Englantiin. – Elettiin purjelaivojen aikakautta, ja tervaa tarvittiin kokonaisten laivastojen kunnossapitoon. Vähitellen puisten laivojen tilalle tulivat muista materiaaleista rakennetut laivat, ja Oulun tervabisneksen lopullinen päätös oli Tervahovin palo vuonna 1901. Turkansaaren haudasta syntyy noin viikon palamisen seurauksena pari– kolme tynnyrillistä tervaa. Sitä käytetään omiin tarpeisiin, esimerkiksi Turkansaaren kirkon paanukaton tervaamiseen, ja lisäksi sitä myydään pienissä erissä. – Puuveneiden omistajat ostavat sitä, ja kyllä sillä vielä nykyänkin rakennuksia suojataan. Lisäksi tervaa myydään meillä pienissä matkamuistopulloissa, Niemitalo kertoo. Kati Valjus

Tervahaudan sytytys kuuluu Turkansaaren juhannusaaton rituaaleihin.” Satu Mörsäri: ”Ulkoilmateatteri kuuluu kesään, ja sellaiseen pitää ehtiä ainakin kerran. Tämä kotimaisen huumorin klassikko vaikutti heti kiinnostavalta, joten se täytyy käydä katsomassa!”

Liikunta ja urheilu 8.5.–26.6. VI SPECIAL BIKE GB – TOUR DE KIDS Lasten polkupyöräajot Satu Mörsäri: ”Nämä lasten polkupyörätapahtumat alkukesän torstaisin ovat mukavaa ajanvietettä koko perheelle.”

Turkansaaren ulkomuseo

s. 8

OULU-POSTI

NRO2 - 2014

tapahtumatihmisetILMIÖT

KUVA Samuli Skantsi

Haave kirjaimellisen vihreästä kaupunkikuvasta

KAUPUNKIVILJELY on voimakkaasti mukana Hiukkavaaran suunnittelussa. Sinne on tavoitteena sijoittaa palstaviljelyalueita ja mahdollistaa yhteisöllisten kaupunkiviljelytempausten järjestäminen. Hiukkavaaran keskuksen asemakaavaluonnos on nähtävillä Oulu10:ssä 19.6. asti. www.ouka.fi/hiukkavaara www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ suunnitelmat-ja-hankkeet >kaavatunnus 564 - 2077

Tilaa ei siis tarvita paljoa, ja pienilläkin resursseilla on mahdollista saada kohtuullinen sato. Salaattitarpeet ja yrtit saa omalta parvekkeelta, ja jos käytössä on vaikkapa asfalttipihaa sekä pari laaria tai laatikkoa, satoa saa jo esimerkiksi perunasta. Eikä viljelyn tarvitse olla tiukkapipoista: – Rönsyileväkin kasvimaa on tuottoisampi kuin ei kasvimaata lainkaan, Mörsäri hymyilee.

Tiesitkö, että marjoja voi huoletta poimia vaikka ydinkeskustasta? Tai että kaupunkiparvekkeellakin voi kasvattaa hyötykasveja ravinnoksi? Ei tiedä kovin moni muukaan.

onen mieleen ovat iskostuneet varoitukset päästöistä, saasteista ja kaupunkialueiden kehnosta ilmanlaadusta. Vielä parikymmentä vuotta sitten ne olivatkin paikallaan, mutta nyt tilanne on onneksi jo toinen. – Nykyään kaupunkiviljely on todellinen mahdollisuus, mutta monille vielä vieras asia. Haaveena on, että tämän kesän jälkeen oululaisillakin parvekkeilla vihertäisi uudella tavalla, sanoo Satu Mörsäri. Mörsäri toimii Kestävän kehityksen keskuksella suunnittelijana ja vihertyönohjaajana ja on yksi niistä, jotka

23.8. SM-RALLICROSS, OULUZONE. Pasi Eskola: “Vauhdikas laji, missä riittää nähtävää.”

Musiikki 9.–12.7. ROTUAARI PIKNIK JA 14.8. KORTTELIHAIPAKKA

NRO2 - 2014

rummuttavat kaupunkiviljelyn puolesta. Samalla asialla oli myös juuri päättynyt KantriOulu-hanke, jonka avulla pyrittiin laajemminkin tuomaan maaseutua kaupunkiin. – Nyt tarkoituksena on jatkaa sen tiedotusta ja tehdä kaupunkiviljelystä konkreettista sekä entistä tunnetumpaa. Tulossa on muun muassa esimerkkiviljelmiä eri puolille kaupunkia, Mörsäri kertoo. Niissä tiivistyy kaupunkiviljelyn puolestapuhujien olennaisin sanoma: viljeleminen ei ole paikasta kiinni.

– Täällä on paitsi parvekkeita ja terasseja myös yleisiä pihoja ja joutomaita, joissa voisi viljellä hyötykasveja siinä missä koristeitakin. Pienimmilläänhän viljely voi tarkoittaa vain paria ruukkua ikkunalla, joten se on mahdollista jokaiselle.

Kuka vain, missä vain Mörsäri korostaa, että kaupungissakin on valtavan hyvät mahdollisuudet kasvattaa ruokaa.

Satu Mörsäri: ”Tämänkaltaisissa tapahtumissa tulee käytyä, jos sattuu olemaan sopivasti vapaa-aikaa tai muuten halua käydä tuulettumassa. Rotuaari Piknikille menen varmasti, ja Korttelihaipakan tarjontaakin olisi mielenkiintoista katsastaa.”

Kaupunkiviljely on todellinen mahdollisuus, mutta monille vielä vieras asia.”

Ekologista, ekonomista ja eettistä Suunnitteluhortonomiksi kouluttautunut ja alalla pitkään työskennellyt Mörsäri tietää mistä puhuu – ja elää kuten opettaa. Hänen ja hänen perheensä kotona Kaakkurinkankaalla on monta viljelmille varattua tilaa. Istutuksia on pihan ja parvekkeiden lisäksi myös viime syksynä kasatussa kasvihuoneessa. – Kesäihmisenä alan usein suunnitella viljelmiä jo puuduttavina talvipäivinä, joten taimia kasvattaessa ideoita riittää. Tänä kesänä meille tulee ainakin kurkkuja, tomaatteja, paprikoita ja chilejä. Ruukkukukatkin ovat syömäkelpoisia eli orvokkeja, kehäkukkia, köynnöskrassia ja kääpiösamettikukkaa, Mörsäri kertoo. Viljelyn ja kaupunkiviljelyn hän näkee pelkästään positiivisena asiana, jota on helppo hypettää jo siksi, että moni on nykyisin kiinnostunut ruokansa alkuperästä. – Kun viljelee itse, tietää varmasti mitä syö, ja saa tuotteensa tuoreina ja puhtaina. Itse kasvattamisprosessikin on palkitseva, ja kasvun ihmeen seuraaminen rauhoittavaa, Mörsäri summaa. Maaria Rousu

31.7.–3.8. ELOJAZZ

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista:

Pasi Eskola: “Hyvää musiikkia ja tunnelmaa.”

WWW.TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.

31.7.–3.8.OULUNSALO SOI Pasi Eskola: “Varmasti hieno tapahtuma, Virpi Räisäsen johdolla.”

OULU-POSTI

s. 9

harrastajakiittää KUVAT Kati Valjus

”Tämä on laji, jonka aloituskynnys on todella matala”, kannustaa Oulun Frisbeeseuran puheenjohtaja Kajsa Wickström.

Radat hoidetaan yhteistyöllä Kun Oulun frisbeegolfratoja kunnostetaan, olennaista on harrastajien oma panos. Suosittu laji sopii kaikenikäisille.

risbeegolfkiekko lentää kaaressa koria kohti Meri-Toppilan frisbeegolfradalla. Oulun frisbeeseuran puheenjohtaja Kajsa Wickström esittelee heittojensa lomassa pelin sääntöjä. Isännöitsijä Jarmo Savukoski kaupungin liikuntapalveluista on tullut piipahtamaan radalla. – Tällaisella tuulella kiekon lentosuuntaa täytyy tosissaan ennakoida. Mutta se on osa pelin luonnetta, Wickström nauraa. Oulussa on tällä hetkellä kolme kaupungin ylläpitämää frisbeegolfrataa: Meri-Toppilassa, Hiirosessa ja Virpiniemessä.

Uusi reseptisi Oulun Omahoitopalvelussa Tiesitkö, että oulunomahoito.fi:n käyttäjänä voit lähettää uudistettavaksi e-reseptisi palvelun kautta?

s. 10

– Harrastajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Tämä on laji, jonka aloituskynnys on todella matala ja jota voivat harrastaa kaikenikäiset. Seurassa nuorin on seitsemänvuotias ja vanhin liki seitsemänkymmentä, Wickström hymyilee. Meri-Toppilan kumpuileva, meren välittömässä läheisyydessä sijaitseva 18-väyläinen frisbeegolfrata on Wickströmin mukaan Oulun alueen frisbeegolfaajien ykköspaikka. – Tätä pidetään myös yhtenä Suomen parhaista kentistä. Talkoopanos toiveena Savukoskella ei itsellään ole lajiin kosketusta, mutta työnsä puolesta

alvelussa on eReseptin uusintalomake, jonka asiakas täyttää ja lähettää terveysasemalleen. Lääkeresepti on uudistettu viimeistään kahdeksan päivän kuluttua. Mikäli annat palvelussa luvan, saat uudistamisesta tekstiviestillä tiedon puhelimeesi.

OULU-POSTI

hän on hoitanut kentän asioita yhteistyössä Oulun frisbeeseuran kanssa. – Seura on aktiivinen ehdottamaan parannustöitä ja pyytämään kunnostuksia. Se on hyvä, sillä kaupungissa on valtava määrä liikuntapaikkoja, eikä kaikkien kuntoa mitenkään pystytä itse seuraamaan. Tässä kohtaa olennaista on myös se, että seuran aktiivit ovat valmiita osallistumaan kunnostustöihin talkoopanoksellaan, Savukoski huomauttaa. Nyt Savukoski ja Wickström tarkastelevat tiipaikkojen kuntoa. Heittoalustat pitäisi uusia ennen syyskuussa pidettäviä lajin Suomenmestaruuskilpailuja. Ne voitaisiin kunnostaa yhteistyössä harrastajien ja maanomis-

Apteekki merkitsee lääkepakkaukseen annosohjeen, jossa on myös merkintä siitä, kuinka paljon reseptillä saa vielä kyseistä lääkettä. Jatkossa sähköiseksi muutettu resepti on aina sähköinen. Jos et ole vielä saanut lääkkeitäsi eReseptillä, voit pyytää sitä seuraavalla vastaanottokäynnilläsi.

Tätä pidetään myös yhtenä Suomen parhaista kentistä.”

eReseptillä voit noutaa lääkkeesi haluamastasi apteekista. Ota mukaan Kela-korttisi. Jos et ole vielä Oulun Omahoitopalvelun asiakas, klikkaa itsesi sivulle ouka.fi/omahoito ja tutustu aikaasi säästävään palveluun. www.ouka.fi/omahoito oulunomahoito.fi

NRO2 - 2014

Säntäilyä, seesteisyyttä, kesä

Oulun frisbeeseuran puheenjohtaja Kajsa Wickström esittelee isännöitsijä Jarmo Savukoskelle frisbeegolfkiekkoja.

tajan eli yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kanssa. Se, että harrastajat kunnostavat itse omat harrastusalueensa on perusteltua siksikin, että heillä on tieto ja taito siitä, miten kunnostukset tehdään. – Eihän ole mitään järkeä siinä, että amatöörit tekevät homman aivan poskelleen, Savukoski sanoo. Satsauksia puntaroidaan Kun varat ovat tiukilla, niiden suuntaamista puntaroidaan tarkkaan. – Frisbeegolf on yksi niistä lajeista, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan

jo pitkään. Avainsana on monikäyttöisyys. Aivan vastikään kaupunkiin avattiin harrastuspaikka niinkin harvinaiselle lajille kuin polkupyöräpoololle. Siinä kohtaa satsaus tuntui järkevältä, sillä harrastuspaikkaa voivat käyttää muidenkin lajien harrastajat. Kaupungin harrastuspaikat ovat aina avoimia kaikille kaupunkilaisille, Savukoski painottaa. Frisbeegolfradan siistinä pitämisessä liikuntapalvelut tekee yhteistyötä viherpalvelujen kanssa. Frisbeegolfarit eivät toivo kynsisaksilla tasattua viheriötä, mutta tietty siisteys on toivomuslistalla. – Toiveenamme olisi, että heinä niitetään säännöllisesti niin, että alue näyttää hoidetulta. Puut saisivat mielellään kasvaa, mutta näköesteenä olevia pusikoita saa raivata. Ne ovat tällä alueella turvallisuusriskikin, kun ympärillä kulkee kuntoratoja. Puskan takaa tulevaa lenkkeilijää on mahdoton nähdä, Wickström toteaa. Kati Valjus

Kuvittelen muistavani, ettei kesällä koskaan sada.

Olennaista on myös se, että seuran aktiivit ovat valmiita osallistumaan kunnostustöihin talkoopanoksellaan.”

KUVA Shutterstock

Lainaa pihapelejä asukastuvilta KAUPUNKILAISET VOIVAT LAINATA 2. kesäkuuta lähtien asukastuvilta liikuntavälinekasseja täynnä erilaisia pihapelejä ja urheiluvälineitä. Kasseja voi lainata perheporukoiden, taloyhtiöiden, nuorison tai lastentapahtumien tarpeisiin. Lainausaika on viikko. Tarkista lähimmän asukastupasi osoite ja aukioloaika osoitteessa www.ouka.fi. Monella asukastuvalla on myös omat ko-

okaistun joka kevät siitä, että maailmassa on sittenkin valoa. Tästä aiheutuu kaksi asiaa: se, että haluaisin kaikkialle, ja se, että haluaisin sinne heti. Syntyy säntäilijä. Se on epärealistinen ja lannistumaton hahmo, joka tahtoo uimaan saman tien kun jäät ovat lähteneet, sillä sula vesi näyttää siniseltä ja kutsuvalta. Se reissaa kiireellä pohjoiseen hyödyntääkseen kauden viimeiset ladut ja pyöräilee pidempää reittiä töihin – tai ihan minne vain, sillä vaikka aamuaurinko on kaunis, niin yhtä innostava on ilta-aurinkokin. Sille aktiivisuusmittari ei ole patistaja vaan paras ystävä, joka oikeuttaa kaiken sen levottomuuden. Nukkua ei malttaisi. Mieli on täynnä suunnitelmia, tavoitteita ja kaaosta. Alan odottaa kesää. Kuvittelen muistavani, ettei kesällä koskaan sada, ja että siihen mahtuu loputtomasti patikoituja päiviä, hölkättyjä metsäteitä ja pyörämatkoilla ohiviliseviä, auringon kultaamia peltoja. Että uida voi vaikka kuinka usein ja pihapelipiknikille ehtii ainakin kahdesti viikossa. Ilonpilaajat puhuvat kummia. Ne väittävät, että kesälläkin saattaa sataa vettä, ja että loma kattaa vain osan kesän kuukausista. Joillekin käy kuulemma niin hullusti, että vapaapäiviksi täytyy suunnata anoppilaan tai johonkin ylihinnoiteltuun teemamaahan. Reunaehtoja, joita en päästä kesäsuunnitelmiini. Kun idylli on mielikuvissani, se voi olla myös osa arkea, ei paineina vaan mahdollisuuksina. Pitkät, valoisat päivät. Pohjaton vesi, jonka kimmeltävässä sylissä kellua. Telttaretket ja terassihetket. Juoksulenkit silloin kun on jo – tai vielä – melkein yö. Viimeinkin se Karhunkierros, paluu pesäpallon pariin. Ja lavatanssit! Saappaanheitto! Suopotkupallo! Mikä minua estää! Sisäiselle säntäilijällenikin minulla on suunnitelma. Olen ymmärtänyt, että itsensä voi haastaa muutenkin kuin tavoitematkoja pidentämällä tai -aikoja lyhentämällä: uutta oppimalla ja rauhallisesti ottamalla. Aion opetella melomaan. Lipuminen, luonto, vedenpinta ja hiljaisuus. Tällä yhdistelmällä ei voi mennä pieleen, ei vain voi. Tervetuloa, koko kaiken tämän ja monen muun mahdollistava, ihana, ihmeellinen kesä.

Myötätuulessa Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti, ja rakastaa tasapuolisesti niin kesäaamuja, -päiviä, -iltoja kuin -öitäkin. Kunhan kukaan ei pakota nukkumaan.

tisivut ja osa löytyy myös Facebookista. NRO2 - 2014

OULU-POSTI

s. 11

KUVITUS Linda Halenius

Solmuihin saa apua Vuosi sitten eräässä oululaisessa perheessä asiat menivät umpisolmuun. Nuori äiti sai apua kaupungin perhepalvelusta.

iime vuoden keväällä oululainen Minna, 32, ei tiennyt, mitä tehdä. Kolmen lapsen äiti oli syksyllä eronnut miehestään ja vanhimman tyttären, tuolloin 11-vuotiaan Saran kanssa tilanne alkoi riistäytyä hallinnasta. – Sara valehteli ja varasteli, ja koulussa tilanne pääsi lopulta niin pahaksi, että Sara erotettiin koulusta. Rajoja yritettiin vetää kotona, mutta tuntui, että mikään ei auttanut. Lopulta marssin sosiaalitoimeen tytön kanssa ja ilmoitin, että tässä on teille tyttö, ottakaa tai antakaa apua, Minna muistelee vuoden takaista vuoristorataa. Sosiaalitoimessa otettiin tilanne vakavasti. Sara otettiin väliaikaiseen sijoitukseen, ja kun kotiuttamisen aika tuli, Minna sai apua perhepalvelusta.

– Se oli helpotus. Käyn edelleen viikoittain juttelemassa vastaava ohjaaja Maria Alakokkareen kanssa, ja siitä on ollut valtavasti apua. Saan purkaa omia huoliani, mutta olen saanut myös konkreettisia, arkisia toimintavinkkejä lasten kanssa, Minna kiittelee. Tilanne kotona on tasoittunut. Nuori äiti ihmettelee itsekin, miten tilanne pääsi riistäytymään niin pahaksi. – Ehkä en osannut ottaa apua vastaan, vaikka sitä tarjottiin. Ajattelin, että on pärjättävä omillaan, vaikka sitten oman jaksamisen äärirajoilla. Näin jälkikäteen ajatellenhan se oli todella tyhmää. Joskus on nieltävä ylpeytensä Minnan nuorin lapsi, nyt 9-vuotias Veeti, on myös saanut keskusteluapua perheneuvolan kautta.

Saan purkaa omia huoliani, mutta olen saanut myös konkreettisia, arkisia toimintavinkkejä lasten kanssa.” – Se on ollut myös todella hyvä juttu. Ex-mieheni aggressiivinen käytös jätti jälkensä lapseen, ja tilanne meni kotona solmuun. Ulkopuolinen apu on ollut kullanarvoista. Veeti kehuu kertovansa luottoterapeutilleen kaikki salaisuutensa ja jaksaa muistuttaa, että terapeutti on vaitiolovelvollinen. Poika palaa keskusteluista silmin nähden rauhoittuneena, Minna hymyilee. Apua on tullut myös Pelastakaa Lapset -järjestön kautta: Saralle löy-

Perhepalveluista tukea lapsiperheille ○ Perhepalvelusta on mahdollista saada perhetyöntekijöiden, perheterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden tukea. ○ Perhepalvelusta saat apua esimerkiksi jos vauva valvottaa, arkirytmi on hukassa, parisuhteesi mietityttää tai jos tunnet itsesi uupuneeksi perheen arjessa.

○ Perhepalvelu järjestää myös maksutonta ryhmätoimintaa perheille yhteistyössä neuvoloiden terveydenhoitajien ja muiden toimijoiden kanssa. ○ Perheneuvontapalvelussa tarjotaan myös perheille keskustelu- ja sovitteluapua erotilanteessa. Lisätietoja: www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut

s. 12

OULU-POSTI

tyi tukiperhe, jossa vietettyjä viikonloppuja tyttö odottaa innolla. – Jos vertaa vuoden takaiseen, koulusta tuleva palaute on kääntynyt päälaelleen. Nyt todistuksissa näkyy ysejä, kun vuosi sitten sain taistella jo pelkästä läksyjen teosta. Rankan prosessin seurauksena Minna on oppinut pitämään huolta myös itsestään. – Ulkopuoliset ovat saaneet minut huomaamaan, että äidin on pidettävä huolta myös itsestään. Rankoissa tilanteissa Minna on kohdannut myös arvostelua. – Olen oppinut, että niiden puheiden kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Elän elämääni itseäni ja lapsiani varten, en miellyttääkseni naapureita. Ongelmien rehellinen kohtaaminen ja avun pyytäminen ovat paljon parempi toimintamalli kuin luurankojen piilotteleminen kaappiin. Joskus on vain nieltävä ylpeytensä. Kati Valjus

Minnan ja lasten nimet on muutettu.

NRO2 - 2014

Kesäpäivä puistossa Pakkaa kahvakuula reppuun tai pyöränkoriin ja lähde viettämään liikunnallista kesäpäivää puistossa.

uomalaiset ovat hurahtaneet kahvakuulailuun ja harrastajia löytyy Hangosta Utsjoelle. Lajia voi harrastaa joko liikuntasaleilla tai vaikkapa lähipuistossa, mutta ennen omatoimista harjoittelua kannattaa oppia hakea ohjatulta kahvakuulatunnilta. – Ohjatussa ryhmässä oppii lajin tekniikat oikein ja harjoittelu pysyy todennäköisesti maltillisena, korostaa liikuntakoordinaattori Tiina Pekkala Oulun kaupungin liikuntapalveluista.

Vähemmän on enemmän Kun lajin kanssa on päässyt turvallisesti alkuun, kahvakuulailua voi kesäpäivinä harrastaa puistoissa tai vaikka omalla kotipihallaan. – Muutamalla perusliikkeellä pääsee hyvin alkuun, koska useampi lihasryhmä kuormittuu liikkeissä samanaikaisesti. Hyviä perusliikkeitä ovat muun muassa etuheilautus, maastaveto–hauiskääntö–pystypunnerrus sekä kauppakassi. Tekniikan ja

kunnon kehittyessä kannattaa liikkeitä tehdä liikesarjoina, jotta harjoitteluinto säilyy, Pekkala muistuttaa. Ulkona harjoitellessa happea ja tilaa riittää. Oulun lukuisia puistoja sekä kauniita meri- ja jokimaisemia voi hyödyntää myös liikunnan merkeissä. – Omia suosikkipaikkojani ovat Kuusisaari, Ainolan puisto sekä Tuiran ja Värtön rannat, Tiina Pekkala toteaa hymyillen. Titta Vilpa

KUVAT Teija Soini

Tekniikka haltuun Kahvakuulailu vaatii paitsi oikeaa tekniikkaa myös hyvää kehon hallintaa. Alkuvaiheen liiallinen innokkuus ja

yksipuolinen liikkeiden toistaminen voivat kostautua ja aiheuttaa ikävimmillään rasitusvammoja. – Erityisesti selkä ja hartiaseudun lihakset kuormittuvat kahvakuulaharjoittelussa, jos tekniikka on väärä, Pekkala toteaa. Lajista innostuessaan saattaa myös unohtaa lepopäivät tai valita liian pienen kahvakuulan, jolloin lihaksia käyttää väärin. Miten sitten osata valita oikeanpainoinen kuula, Tiina Pekkala? – Kuulan paino riippuu aina kuntoilijan fyysisestä kunnosta. Yleensä naiset aloittavat 6–8 kilon kuulalla ja miehet 8–10 kilon kuulalla, mutta neuvoa kannattaa kysyä kahvakuulaohjaajalta tai urheiluliikkeen myyjältä.

Kahvakuula vetoaa helppoutensa, monipuolisuutensa ja tehokkuutensa ansiosta. ”Lyhyessä ajassa pystyy kehittämään sekä lihaskuntoaan että hengitys- ja verenkiertoelimistöään. Ja on tosi palkitsevaa, kun kaikissa liikkeissä keskivartalon lihakset tekevät töitä”, Tiina Pekkala toteaa.

Veteraani – käytä Kelan lähettämä palveluseteli KELA ON LÄHETTÄNYT kaikille veteraaneille maaliskuussa kirjeessä rintamaveteraanien palvelusetelin. Palvelusetelin arvo on 600 euroa ja siihen ovat oikeutettuja ne rintamaveteraanit, jotka asuvat kotona tai palvelutalossa. Määräraha ei koske pitkäaikaisesti tehostetussa palveluasumisyksikössä eikä laitoshoidossa asuvia eikä sotainvalideja, joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. NRO2 - 2014

Palvelusetelillä voi hankkia valintansa mukaan esimerkiksi siivousta, ikkunoiden pesua, ulkoilussa avustamista, saattaja- ja asiointiapua terveysasemalle, kauppaan tai ystävän luo vierailuun, vaatteiden pesua tai silitystä, pieniä pihatöitä, avustusta kotitöissä tai vaikka kylvetysapua. Setelin voi ottaa käyttöön valitsemalla sopivan palveluseteliyrittäjän kirjeessä mukana tulleelta listalta ja sopimalla tarOULU-POSTI

vittavat palvelut, esimerkiksi siivousyrityksen kanssa. Kun työ on tehty, yrittäjä merkitsee tarvittavat tiedot asiakkaan ja yrittäjän seurantalomakkeisiin. Hyväksyt seurantalomakkeeseen (=seteliin) merkityt tiedot allekirjoituksellasi. Et tarvitse rahaa käyttäessäsi veteraanien kotipalveluseteliä. Setelillä voi käyttää palveluita 600 euron arvosta ja se on voimassa 31.3.2015 asti. Lisätietoja saat Ainolta!

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9 ma–pe klo 9–15 044 703 5120 Kesällä: Aino-neuvonta suljettu 30.6.–27.7. Palvelemme tuolloin puhelimitse klo 9–11 044 703 4973 s. 13

kaupunkirakentaa

Peruskorjaaja oikeille raiteille Ikioman rintamamiestalon uudet omistajat astelevat pieneen, paneloituun eteiseensä. Huokaus – täällä tuoksuukin aivan kuin mummolassa.

eteen 50–60 vuoden välein, sanoo korjausneuvoja Tommi Riippa Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta. Millä ajatuksin esimerkkitalomme kotirintamamiesten ja -naisten tulisi lähteä liikkeelle peruskorjauksessa? Riippa neuvoo selvittämään talon kunnon ja rakenteen mahdollisimman hyvin. Vaikka talolla olisi ikää 60 vuotta, aiemmat remontit voivat olla pintapuolista siistimistä. – Vanhoissa taloissa on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että jotain yllä-

Energiatehokkuutta lisätään Riippa suosittelee peruskorjaajia ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin remonttisouvi saadaan kerralla oikealle polulle ja mukaan saadaan riittävä määrä asiantuntijoita. – Uuden talon rakentaminen on vaikeaa ja korjaaminen vielä vaikeampaa, joten jonkinlaista asiantuntemusta pitää saada mukaan. Rakennuslain mukaan rakennuslupaa edellytetään, kun toimenpide muuttaa rakennuksen energiatehokkuutta, terveellisyyttä tai turvallisuut-

KUVA Juha-Pekka Honkanen

ostalgiahuuma väistyy hiljalleen ja kun talon kanssa on tultu paremmin tutuiksi, orastava remonttisuunnitelma tuleville vuosille on jo hahmottunut. – Helposti ajatellaan, että vanha peruskuntoinen talo olisi hyvä sellaisenaan. Mikään osa talosta ei kuitenkaan ole ikuinen, vaan talossa kuin talossa mittavampi peruskorjaus tulee

tyksiä tulee vastaan. Tieto lisää tuskaa, mutta se auttaa saamaan peruskorjauksen prosessin hallintaan kokonaisuutena.

a.fi www.ouk ta n o lv sva > rakennu taminen n e k korjausra

ta. Nyrkkisääntönä pidetään luvanvaraisuuden tarkistamista aina, kun ryhdytään tapetointia järeämpiin toimiin. Oulun rakennusvalvonta on jo pitkään korostanut tiiviyden ja energiatehokkaan eristämisen merkitystä. Maa- ja rakennuslaki edellyttää kiinnittämään huomiota energiatehokkuuteen aina peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Jos rintamamiestalon rapistunut ulkoverhous päätetään uusia, samalla tulee selvittää myös lisäeristämisen tarve ja mahdollisuus. Oulun rakennusvalvonnasta saa neuvontaa eristeiden ja vahvuuksien vertailuun. Ohjeet omintakeisiin taloihin Uretaania, kivivillaa, puukuitua vai sittenkin turvetta? Peruskorjaajaperheemme postilaatikko täytyy kevättalven mittaan eristemainoksista, joista jokainen tuntuu juuri oikealta valinnalta. Riippa lupaa, että rakennusvalvonta auttaa kahlaamaan vaihtoehtojen läpi. Hän huomauttaa, että naapuritalon valinta ei välttämättä ole omaan taloon paras vaihtoehto, vaikka talot näyttäisivät ulospäin identtisiltä. – Samalta näyttävien rakennustapa voi olla erilainen. Osa rintamamiestaloista on tehty hirrestä, joka on kosteusteknisesti täysin erilainen kuin purueristeinen seinä, vaikka näitä usein pidetään samanlaisina. – Katsomme rakennusvalvonnassa kokonaisuutta ja hallittua peruskorjauksen etenemistä. Suunnittelutyössä tulee kuitenkin käyttää alan ammattilaisia. Juha-Pekka Honkanen

Lisätietoja: Energiakorjausneuvoja Tommi Riippa 050 564 5416 Meneekö läpi? Korjausneuvoja Tommi Riippa muistuttaa, ettei mikään rakenne ole ikuinen.

Entistä siistimpi Oulu Oulun kaupunki on saanut uudet ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset, jotka koskevat niin yksityisiä henkilöitä kuin yrityksiä ja yhteisöjäkin. YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSILLÄ EHKÄISTÄÄN ympäristön pilaantumista ja poistetaan tai vähennetään pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset koskevat muun muassa jätevesien käsittelyä, polttoaine- ja kemikaalisäiliöitä, melun ja tärinän torjuntaa ja ilmansuojelua. Uudet määräykset ovat uuden Oulun ensimmäiset yhteiset. Alueellisesti ympäristönsuojelumääräykset ovat kokonaan uusia Oulunsalon ja Yli-Iin entisten kuntien alueilla. s. 14

TOP 3 – KESKEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Maanalaisen säiliön käytöstä poistamisesta annettiin yksityiskohtaisempia määräyksiä: käytöstä poistettava maanalainen säiliö on nostettava maasta putkistoineen. Säiliö on ennen nostoa tyhjennytettävä ja tarkastutettava. Erityisissä tapauksissa voi hakea Oulun seudun ympäristötoimelta kirjallisesti lupaa säiliön maahan jättämiseksi.

jätevesiverkostoon, ellei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista.

Kokonaan uutta on vesistöjen niittojätettä ja rantapuustojen hakkuutähteitä koskeva määräys: näitä ei saa jättää vesistöön, jäälle eikä rannalle sellaiseen paikkaan, josta se voi kulkeutua takaisin vesistöön.

Muualla kuin pohjavesialueella auton saa pestä omalla pihalla muilla kuin liuotinpesuaineilla, kun pesuvedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa

OULU-POSTI

NRO2 - 2014

Hissikonsultilta potkua hankkeeseen Oulun kaupunki tarjoaa hissihanketta suunnitteleville maksutonta konsulttiapua. KONSULTTINA TOIMII Helsingin kaupungin entinen hissiasiamies, jolla on hissihankkeista poikkeuksellisen pitkäaikainen ja kattava kokemus. Arkkitehti Leena Olsbo-Rusanen asuntotoimesta kertoo, että palveluun kuuluu alustavien ratkaisuvaihtoehtojen ja kustannusten selvittely. – Alustavat ehdotukset ja tiedossa oleva hintaluokka helpottavat huomattavasti asian valmistelua ja etenemistä taloyhtiössä. Olsbo-Rusanen suosittelee, että kaupungin asuntotoimeen ja raken-

nusvalvontaan otetaan yhteyttä jo esisuunnitteluvaiheessa. Kaupunki neuvoo hankkeen käynnistämiseen, avustusten hakemiseen ja suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Taloyhtiöiden hissihankkeiden kokonaiskustannuksiin saa valtion tukea 50 prosenttia Asumisen rahoittamisja kehittämiskeskukselta, minkä lisäksi Oulun kaupunki myöntää ARA:n hyväksymiin hankkeisiin 10 prosentin tuen. Taloyhtiölle jää näin maksettavaa vain alle puolet kokonaissummasta.

Myös muihin, pieniinkin esteettömyyttä parantaviin korjauksiin taloyhtiöt saavat tukea 50 prosenttia kustannuksista. Oulu on tukenut lisäavustuksella hissihankkeita vuodesta 2002 alkaen. Olsbo-Rusanen laskee, että hissejä on tehty sen jälkeen 80 kappaletta. – Tarvetta on. Oulussa on yli 500 hissitöntä 3–4-kerroksista kerrostaloa, joissa asuu yhteensä 19 000 oululaista. Olsbo-Rusanen huomauttaa, että aloitteen hissin tai hissien rakentamisesta voi tehdä kuka tahansa asukkaista tai osakkaista. – Hissiä tarvitaan raskaiden kantamusten kuljettamiseen ja se helpottaa myös perheiden elämää lasten-

vaunujen, kauppakassien ja pienten lasten kanssa liikuttaessa. Hissien ansiosta kerrostaloissa asuvat ikäihmiset voivat asua kotonaan tutkimusten perusteella noin kahdeksan vuotta kauemmin. Juha-Pek-

hankintaa keskitetysti Yli-Iin, Viinivaaran ja Muhoksen suunnalta sekä hajautetummin koko Oulun alueelta. – Puntarissa on vedenotto joko keskitetysti yhdeltä alueelta tai useiden pohjavesivarantojen yhdistäminen, Lähdemäki sanoo.

kaisuja päätöksenteon tueksi ja aktivoitu keskustelua vedenhankinnan kehittämisestä. Lähdemäen mukaan nyt tutkitaan ratkaisuja, jolla pintaveden rinnalla varaudutaan pohjaveden käytön lisäämiseen. – Pintaveden käytön vakavin riski on säteilyonnettomuus. Myös Oulujoen vedenlaadun heikentyminen huolettaa. Vaihtoehtojen puntarointiin vaikuttaa muun muassa pohjaveden laatu, joka vaihtelee alueittain. Mitä vaativampaa puhdistus on, sitä kalliimmaksi ratkaisu tulee vuosikymmenten aikana. Kaupunginvaltuusto päättää lähteestä syksyllä. Jatkoaikataulua määrittää valitun paikan sijainti ja lupaprosessin mitta. Kun päätös saadaan, edessä on vielä 3–8 vuoden suunnittelu- ja lupaprosessi sekä kahdesta neljään vuotta rakentamista. Juha-

ka Honkanen

a.fi www.ouk n ine m ta n e k en ja ra > asumin - ja esteettömyys t > hissi avustukse a.fi k u o t@ lu lve asumispa

Vedenhankinnan varajärjestelmästä päätetään kesällä Vesilaitoksilla tulee olla kaksi järjestelmää vedensaannin varmistamiseksi siltä varalta, että päälähde saastuu. HAAVOITTUVIN JÄRJESTELMÄ on Kanta-Oulussa, jonka asukkaiden talousvesi on puhdistettua Oulujoen vettä. Jos Oulujoen veden käyttö estyisi, kotitalouksille järjestyisi vettä vain 13 litraa henkilöä kohden päivässä.

Ympäristötalon asiakaspalvelupiste uudistui

Aiemmin on selvitetty Viinivaaran pohjaveden käyttöä, mikä silloin suunnitellussa laajuudessaan kariutui Vaasan hallinto-oikeudessa ympäristöseikkojen takia. Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki sanoo, että nyt vaihtoehtoina on esitetty pohjaveden

Pohjaveden käytön lisäämistä harkitaan Oulun yliopisto tekee puolueettomana arvioijana vaihtoehtojen arviointia, jossa päättäjäryhmille on esitelty rat-

ASIOINTI YMPÄRISTÖTALOSSA ON ENTISTÄ HELPOMPAA. YHÄ USEAMPI YMPÄRISTÖTALON ASIOINTITAPAHTUMA HOITUU UUDISTUNEESSA ASIAKASPALVELUPISTEESSÄ. KATSO VIDEO PALVELUSTAMME KAUPUNGIN YOUTUBE-KANAVALTA.

Pekka Honkanen

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Myös jätehuoltomääräykset päivitettiin vuoden alussa. Jätehuoltomääräyksistä löytyy apu jätehuollon järjestämiseen niin omakotiasujille, rivitalon isännöitsijöille kuin koulun johtajille.

VINKIT KIINTEISTÖILLE: ○ Kun kiinteistöllä on vähintään neljä huoneistoa, jätekatoksessa tulee olla keräysastiat polttokelpoiselle jätteelle, biojätteelle, kartongille, lasile, metallille ja paperille. ○ Kiinteistöt voivat käyttää yhteisiä jäteastioita polttokelpoisen jätteen ja hyötyjätteen keräämisessä. Kimppaastia on hyvä ratkaisu esimerkiksi naapuruston biojätteen erilliskeräykseen.

NRO2 - 2014

○ Kompostointi on mahdollista, kunhan huolehtii siitä, että kompostoinnista ei aiheudu haittaa naapurustolle eikä ympäristölle. Jätteen polttaminen tai hautaaminen on kielletty. ○ Polttokelpoisen jätteen keräysastioiden tyhjennysväli saa olla jopa kolme kuukautta, jos kiinteistö käsittelee biojätteen kompostoimalla.

OULU-POSTI

KESÄASUNTOJEN JÄTEHUOLTO: Vapaa-ajan asuntoja koskevat samat säännöt kuin vakituisia asuntoja. Vapaa-ajan asuntojen on myös järjestettävä jätteenkuljetus kiinteistöltä. Alueellisia jätepisteitä ei mökkiläisillä ole. Kesäaikana (1.6.–31.8.) käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen polttokelpoisen jätteen keräysastia on tyhjennettävä vähintään kaksi kertaa kesäkauden aikana ja jätteenkuljetukseen voi liittyä vain kesän ajaksi. Jos biojätteet kompostoi, jäteastia voidaan tyhjentää vain kerran kesäkauden aikana. Maria Öfverström

a.fi/ www.ouk lu je o su n o st ympari

n jätehuollo Lisätietoja estä Oulun is järjestäm ksen o liikelaito nta Jätehuolt jäteneuvo 0010 p. 08 5548

s. 15

meilläosataan � SingOn-laulupeli julkaistiin 17.4. Suomessa ja IsossaBritanniassa. Syksyllä vuorossa ovat Australia ja UusiSeelanti ja ensi vuonna Aasia.

Oulu

a a t h a j a k a t

kolma

e k o a r a k n e v nnen sukupol

Karaoke raikaa pian olohuoneissa. Oululainen SingOn valloittaa laulupelillään maailmaa pala palalta.

KUVA Mikko Törmänen

oimitusjohtaja Samu Keränen on sitä mieltä, että baarikaraoke on niin nähty. SingOn-laulupelin myötä karaoke rantautuu koteihin. – Nyt laulamaan pääsee jokainen omassa olohuoneessaan. Jos karaoken kakkosversio oli olohuoneiden SingStar ja siihen liittyvät fyysiset levyt, nyt käsillä on eräänlainen karaoken Spotify: selainalustalla on saatavana valtava laulurepertuaari viimeisimpiä hittejä myöten, Keränen fiilistelee. Idea SingOniin lähti puhtaasti bisneslogiikasta: kotibileissä laulettiin SingStaria, mutta parin levyn kappaleet loppuivat äkkiä kesken. Mies haistoi markkinaraon. – Musiikkibisnes on murroksessa muutenkin. Eihän monikaan osta enää kaupasta levyjä vaan kuuntelee musiikkia suoratoistona älypuhelimestaan. Oulussa osataan Kolmessa vuodessa 11-henkiseksi kasvaneelle SingOnille Oulu on ollut luonteva paikka ponnistaa. – BusinessOulu on ollut meille alusta asti hyvä tuki, sen palveluja olen lämpimästi suositellut muillekin. Oulu on start up -kaupunkina kasvanut valtavasti kolmessa vuodessa, samanaikaisesti monien hyvien firmojen kanssa. Teknologinen osaaminenhan on täällä ihan huippuluokkaa. Jenkeissä ihmetellään, mitä kaurapuuroa täällä oikein syödään, Keränen nauraa. Vaikka SingOn ponnistaa maailmalle, Keränen luottaa monessa kohtaa oululaiseen osaamiseen. – Esimerkiksi mainosmateriaalit teetämme oululaisilla alihankkijoilla. Täältä ne sitten pää-

Oulu on ollut Samu Keräsen luotsaamalle SingOnille hyvä paikka ponnistaa. Nyt jännitetään, miten maailmanvalloitus sujuu.

Monta kokkia – 1] hyvä soppa Business Kitchenissä keitellään Oulun alueen tulevaisuutta.

s. 16

tyvät Lontoon metroasemille ja missä nyt mainoskamppiksia on milloinkin käynnissä, Keränen kertoo. SingOn toimii tällä hetkellä Playstation 3:lla. Tulevaisuudessa Keränen joukkoineen aikoo laajentaa palvelun toimimaan kaikilla tärkeimmillä toiminta-alustoilla, kuten Xboxilla ja älytelevisioissa. Vaikka Elviksen äänellä Miten SingOn sitten eroaa SingStarista, muuten kuin sisältönsä laajuuden perusteella? – Oma laulantahan kuulostaa omaan korvaan aina vähän oudolta. SingOn-pelissä laulaja voi helposti parantaa laulusuoritustaan erilaisilla äänifilttereillä tai laulaa vaikka Elviksen äänellä, jos se tuntuu hyvältä idealta. Uutta ovat myös taustaköörit ja älykäs tekstitys, joka kertoo, miltä korkeudelta mikäkin kohta laulussa lauletaan. Keräsen silmissä SingOn palvelee käyttäjäänsä parhaimmillaan kollektiivisena touhuna. – Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmissuhteet ovat siirtyneet nettiin. Enää ei lähdetä kahvilaan tapaamaan ystäviä vaan chattaillaan somessa, noin kärjistetysti. Kotibileet tai karaokeilta kotona ovat vastaisku näille, läsnähauskanpitoa. Eikä kotikaraokeen hurahtaakseen tarvitse olla edes humalassa! Kati Valjus

KERRO, MIKÄ ON BUSINESS KITCHEN.

Business Kitchen on korkeakoulujen yrittäjyyskeskus, joka tuo alueen korkeakoulujen osaamisen yritysten käyttöön niin, että kummatkin osapuolet hyötyvät. Roolimme alueen elinkeinojen kehittämisessä Oulussa ja sen ympäristössä on keskeinen. Se toimii siltana alueen elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Business Kitchenin OULU-POSTI

Jenkeissä ihmetellään, mitä kaurapuuroa täällä oikein syödään.”

ympärille on vajaassa kahdessa vuodessa kehittynyt yrityksistä, tutkijoista, opiskelijoista ja yrittäjyydestä kiinnostuneista ihmisistä koostuva yhteisö, joka toinen toistensa parhaita puolia hyödyntäen pyrkii synnyttämään hyvinvointia Oulun alueelle ja monipuolistamaan sen elinkeinorakennetta.

MIKÄ TAHO TOIMINTAA RAHOITTAA?

Rahoittajatahoja ovat tällä hetkellä Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu. Toiminta on käynnistetty EU-hankerahan turvin ja hankerahoituksen yhtenä elementtinä on ollut myös yksityiseltä sektorilta saatu yritysrahoitus.

NRO2 - 2014

KUVA Samuli Skantsi

Kesätyöseteli on Erik Juvanille tuttu kahdelta aiemmalta kesältä. Ennen alkavan kesän työrupeamaa Juvani tekee työssäoppimisjakson lounasravintola Viljamariassa. Kokiksi valmistuva Juvani pitää työn monipuolisuudesta ja hyvästä työyhteisöstä.

Kesätyösetelillä kohti työntekoa Oulun kaupungin kesätyöseteli on työnantajalle helppo ja luotettava tapa osallistua nuorten työllistämiseen.

rik Juvani, 17, oli ehtinyt saada jo useammalta työnantajalta kieltävän vastauksen, kun hän hoksasi mennä kysymään kesätyöpaikkaa siitä kaikista itsestään selvimmästä paikasta: omasta lähikaupastaan. Juvanin onneksi kauppiaalla oli vielä muutama paikka vapaana, joten kahden viikon kesätyöpaikka oli löytynyt. – Kauppias suhtautui kesätyöseteliin tosi myönteisesti. Tein töitä kahden viikon ajan, kuusi tuntia päivässä. Kokemus oli tosi positiivinen ja opettavainen. Ei olisi ollenkaan paha homma, mennä uudestaan, Juvani kertoo. Työnantaja saa kaupungilta tukea 280 euroa 15–17-vuotiaan nuoren palkkaamiseen. Nuori voi tehdä työnsä joko kahden viikon aikana tai työskentelemällä 60 tuntia koko kesäkautena. Omaa rahaa Juvanin töihin kuuluivat kaikki kaupassa tehtävät työt, kuten kuormien

purku, hyllyjen järjesteleminen ja pullokoneen siivous. Työkaverit ottivat nuoren hyvin vastaan ja kannustava työilmapiiri motivoi ahkerointiin. – Oli mahtavaa saada omaa rahaa ja päästä näkemään, mitä työ käytännössä on. Suurin osa kavereistanikin käytti viime vuonna kesätyösetelin. Vuotta aikaisemmin olin hotellissa aamupalahommissa. Tämä on tosi hyvä mahdollisuus päästä kesätöihin kiinni, Juvani sanoo. Kauppias Marko Määttä pyörittää Kastellissa K-markettia ja hänellä on nuorista pelkkää hyvää sanottavaa. Viime kesänä Määttä työllisti setelin avulla noin kymmenen nuorta. Työnantaja kokee setelin kätevänä ja helppona tapana osallistua nuorten työllistämiseen. – Kyllähän nuorten pitää jossakin oppia tekemään töitä, ja onhan heistä toki iso apu. Samalla he näkevät mitä kaikkea kaupan työ on ja kenties kiinnostuvat ottamaan siitä itselleen tulevaisuuden ammatin, Määttä summaa.

MIKÄ ON BUSINESS KITCHENIN HISTORIAN PARAS LÄPIMENO?

Se että kaikki ovat ottaneet Business Kitchenin omakseen ja haluavat yhdessä rakentaa parempaa Oulua. Että on syntynyt paikka, jossa eri taustoista tulevat osapuolet työskentelevät yhdessä ja avoimesti yhteisen päämäärän eteen. Oululainen koulutuksen, tutkimuksen ja julkisen sektorin kesken tehtävä hyvä yhteis-

NRO2 - 2014

työ ja sen laajuus on täysin poikkeuksellista. Toimintamme on levinnyt laajalle myös siinä merkityksessä, että toimimme Oulun ydinkeskustassa 1 500 neliön tiloissa jo useassa eri kerroksessa ja saman katon alla on yhteensä 12 eri toimijaa. Tiloissamme vierailee keskimäärin 1 500 kävijää kuukaudessa.

Joustavuus palvelee kaikkia Kauppiaalle kesätyöseteli on selkeä ja helppo tapa osallistua nuorten työllistämiseen. Sen avulla moni nuori pääsee tutustumaan työelämään. – Seteli on joustava, joten nuoret voivat sovittaa työn kesän ohjelmaan. Tässä on mahdollista vähän säveltää, eikä koko aikaa tarvitse tehdä putkeen, Määttä sanoo. Nuoret kesätyöseteliläiset saavat Määtältä kehuja reippaudestaan ja

BusinessOulu uudessa osoitteessa

BUSINESSOULU MUUTTAA PELTOLAAN KESÄKUUN ENSIMMÄISEN VIIKON AIKANA. UUSI OSOITE 4.6. ALKAEN: YRTTIPELLONTIE 6, 5. KRS. 90230 OULU.

KERRO HYVÄN START UP -YRITYKSEN RESEPTI.

Tärkein ainesosa on avoimuus. Me ajattelemme niin, että uudet innovaatiot voivat syntyä vain avoimessa ympäristössä, ja siksi avoimuus on toimintamme keskeinen arvo. Lisäksi menestyvällä start up -yrityksellä tulee olla kyky lähteä kysymään asiakkaidensa mielipitei-

OULU-POSTI

oma-aloitteisuudestaan. Työssä tarvitaan juuri näitä ominaisuuksia ja niiden avulla nuoret erottuvat edukseen. Vaikka nuorten kouluttaminen vaatii vakituiselta henkilökunnalta panostusta, ovat kaikki ottaneet uudet tekijät ilolla vastaan. Tuleehan heidän mukanaan työhön uusia tuulia ja apuvoimia. Saara Kärki

tä heti alussa, ottaa vastaan palautetta ja kehittyä samalla tiiminä. Jos oikeasti haluaa olla omalla alallaan maailman paras (minkä pitäisi olla menestyvän yrityksen toiminnan lähtökohta), täytyy pyrkiä heti alussa osaksi kansainvälisiä verkostoja ja ”uimaan sisään” niihin.

MIKSI OULU ON SUOMEN PARAS PAIKKA YRITTÄJILLE?

Business Kitchenin kaltaisten paikkojen olemassaolo osoittaa sen, että eri osapuolet ovat valmiita auttamaan toisiaan. Apua kyllä saa, kun sitä uskaltaa pyytää. Täällä etsitään yhdessä uusia alkuja – täällä vallitsee todellinen tekemisen meininki. Vastaajana Business Kitchenin viestintäpäällikkö Marko Jääskeläinen.

s. 17

kaupunginkukkarolla LEIKKIPUISTOJEN ylläpitoon käytetään vuonna 2014 Oulussa noin 300 000 euroa ja rakentamiseen sekä kunnostuksiin noin 750 000 euroa.

Keinuja kaikille

KUVAT Kati Valjus

Oulun alueen leikkipuistot keskittyvät sinne, missä lapsiperheetkin asuvat. Hupisaarten keskusleikkipuisto on lapsiperheiden kesän suosikkikohde.

upisaarten keskusleikkipuistosta kantautuu iloisia touhun ääniä. Viime vuoden elokuussa uudelleen avattu puisto on kokenut remontissa kasvojenkohotuksen, ja oululaiset lapsiperheet ovat ottaneet uudistuksen ilolla vastaan. – Hupisaarten keskusleikkipuisto on paikka, jonne tullaan retkelle ympäristökunnistakin. Se on meille eräänlainen lippulaiva, hymyilee kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen. Kaupungin laajennuttua Oulun leikkipuistojen kunto on kartoitettu tarkkaan, ja kartoituksen pohjalta on tehty leikkipuistojen kehittämissuunnitelma. – Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on aikaansaada Ouluun tasapuolisesti palveleva ja laadukas leikkipuistoverkosto, kertoo Pulkkinen. Tarkkoja lapsilukulaskelmia Oulun alueella on tällä hetkellä 165 leikkipuistoa tai leikkipaikkaa. Leikkipaikat ovat puistoja pienempiä leikkialueita, joista niistäkin kuitenkin löytyy tekemistä monen ikäisille lapsille. – Uuden leikkipuiston perustamiskustannukset tai vanhan leikkipuiston kunnostamiskustannukset ovat minimissään noin 60 000 euroa. Kun yhden puiston elinkaari on noin 15 vuotta, joudutaan rahavaroja suuntaamaan harkitusti, kaupunginpuutarhuri painottaa. Kaupungin verkkosivuilla nähtävissä oleva kehittämissuunnitelma linjaa, mitkä puistot ovat uudistuksen ja kunnostuksen alla seuraavan viidentoista vuoden sisällä.

s. 18

OULU-POSTI

Katja Pakkala ja Eino, 4, ovat ahkeria puistossa kävijöitä. Tärkeintä on, että puisto on lähellä: leikkipuistoon pitää päästä mieluiten pyörällä.

○ Oulussa oli vuoden 2013 alussa 32 792 alle 12-vuotiasta lasta. ○ Leikkipuistot jaetaan kolmeen tasoon puiston pinta-alan ja varustelutason mukaan: leikkipaikka, leikkipuisto ja keskusleikkipuisto. ○ Tänä vuonna rakennetaan kaksi uutta leikkipaikkaa: Murtomaan leikkipaikka valmistuu Ylikiiminkiin kesäkuun lopussa ja Lähimetsän leikkipaikka Metsokankaalle heinäkuun lopussa.

NRO2 - 2014

– Aivan umpimähkään näitä toimenpiteitä ei lähdetä tekemään, vaan myös alueiden asukasja lapsimäärät on kartoitettu tarkkaan. Suunnitelman mukaan 1 250 asukasta kohden varataan keskimäärin yksi leikkipuisto. Tavoitteena pidetään, että 0–12-vuotiaiden lasten määrä olisi keskimäärin 200–250 lasta yhtä leikkipuistoa kohden. Lisäksi pyritään siihen, että asemakaavoitetuilla asuinalueilla lähin leikkipuisto olisi hyvin saavutettavissa eli kävelymatka lähimmälle leikkipaikalle olisi alle kilometrin, Pulkkinen selventää leikkipuistosuunnittelun taustalaskelmia. Turvallisuus ykkösasia Kaupunginpuutarhuri tietää, että leikkipuistojen sulkemisesta syntyy lähiasukkaiden keskuudessa usein soraääniä. – Kyse on kuitenkin lasten turvallisuudesta. Rikkinäisiä tai vaaraa aiheuttavia välineitä ei missään tapauksessa pidä jättää paikoilleen, vaan ne poistetaan. Yli viidentoista vuoden elinkaaren ohittaneissa puistoissa tällaisia välineitä on miltei poikkeuksetta.

Määrärahojen vähentyessä kaupunki on samaan aikaan kasvanut, joten tilanne on haastava. – Tavoitteena on, että leikkipuistojen rakentamiseen ja kunnostamiseen olisi käytettäväksi miljoona euroa vuodessa, Pulkkinen laskeskelee. Leikkipuistojen turvallisuus on asia, josta ei tingitä. Siihen panostetaan niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin puistojen ylläpidossakin. Lisäksi turvallisuutta seurataan koko ajan. – Kaikkien leikkipuistojen turvallisuus tarkastetaan perusteellisesti kolme kertaa vuodessa. Vekottimia ja välipalapaikkoja Hupisaarten keskusleikkipuisto on hyvä esimerkki siitä, miten leikkipuistosuunnittelu kehittyy. Turvaalustat ja monitasoiset kiipeilytelineet ovat viimeisen päälle nykyaikaa. Puisto tarjoaa myös musiikillisia elämyksiä, kun lapset pääsevät paukuttelemaan kiinteitä rumpuja ja ksylofonia. Puiston esiintymislavalla voidaan järjestää tapahtumia ja kahvila Kiikku palvelee puiston laidalla. Rannasta löytyvät myös piknik-pöydät.

Kyse on kuitenkin lasten turvallisuudesta. Rikkinäisiä tai vaaraa aiheuttavia välineitä ei missään tapauksessa pidä jättää paikoilleen, vaan ne poistetaan.” Tavallista leikkipuistoa paremmin varusteltuja keskusleikkipuistoja ovat Hupisaarten lisäksi Ritaharjun, Rajakylän, Meri-Toppilan, Kaijonharjun, Talvikankaan, Höyhtyän, Metsokankaan ja Hietasaaren keskusleikkipuistot. Kaikki kaupungin leikkipuistot löytyvät jatkossa kaupungin Karttatie-sivuston palveluhausta. – Isompien keskusleikkipuistojen lisäksi Kellon Raappananpuistoon lokakuun lopussa valmistuva muumiaiheinen leikkipaikka tulee varmasti olemaan yksi lähialueiden lasten vetonaula, Pulkkinen arvelee. Kati Valjus �

Hankalat kysymykset SÄÄSTYIKÖ KAUPUNGILTA RAHAA, KUN TALVI OLI VÄHÄLUMINEN?

”

Ei syntynyt merkittäviä säästöjä, sillä lumen poiskuljetuksesta ja aurauksesta syntyneet säästöt menivät liukkauden torjunnan kasvaneisiin kustannuksiin. Lisäksi vaikutus nollan molemmin puolin vaihdelleesta lämpötilasta ja märästä kadun pinnasta oli merkittävä päällysteen kulumiselle. Tästä syntyy lisäkuluja päällysteiden korjauksiin ja uudelleenpintaukseen. Usean vuoden ollut säästö päällystepintauksissa alkaa näkyä katujen kunnossa merkittävästi.”

KUINKA PALJON RAHAA KAUPUNGILTA KULUU VUODESSA ILKIVALLAN TAKIA, KUN ESIMERKIKSI UUSITAAN KATKOTTUJA PUITA PUISTOISTA TAI PUTSATAAN PATSAITA?

”

Ilkivaltakuluihin kuluu vuodessa viheralueiden osalta noin 40 000–50 000 € ja katualueilla noin 80 000–100 000 €. Yhteensä kaupungilta kuluu yleisillä katu- ja viheralueilla ilkivallan aiheuttamiin kustannuksiin vuodessa 120 000–150 000 euroa. Summa vaihtelee, koska esimerkiksi rikottuja bussipysäkkejä korjataan joskus ja toisinaan niitä joudutaan poista-

Kai Mäenpää kunnossapitopäällikkö NRO2 - 2014

maan tai korvaamaan kokonaan uudella. Viheralueilla ilkivalta tarkoittaa pääasiassa kalusteiden ja välineiden rikkomisia, töhrimisiä ja sotkemista esimerkiksi leikkipuistoissa. Kasvillisuuteen kohdistuva ilkivalta on suhteessa vähäisempää kuin kalusteisiin ja rakenteisiin kuuluva ilkivalta. Patsaiden puhdistuskustannukset eivät näy meidän menoissamme.”

Heikki Pulkkinen kaupunginpuutarhuri OULU-POSTI

Onko sinulla mielelläsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/ kaupunkilehti

s. 19

KUVA Teija Soini

tehdäänyhdessä

Iloa toisten auttamisesta Vapaaehtoistoiminta on eläkeläinen Matti Launoselle elämäntapa.

oka toinen keskiviikko oululainen Matti Launonen, 72, hyppää katumaasturinsa rattiin ja ajaa tapaamaan 88-vuotiasta sotaveteraania, jonka ystävänä hän toimii Oulun Seudun Setlementti ry:n koordinoiman AVEK-toiminnan kautta. Urpo-koira jää omakotitalon pihalle vahtimaan ja odottamaan isäntänsä kotiinpaluuta. – Autettavani ei pysty liikkumaan eikä lähtemään ulos, joten minä menen hänen luokseen. Juttelemme ajankohtaisista asioista, yhteisistä mielenkiinnon kohteistamme eli metsästyksestä ja kalastuksesta sekä elämästä yleensä, Launonen kertoo. Ensimmäisessä tapaamisessa selvisi, että miehet ovat työskennelleet aikoinaan saman alan töissä, joten juttua riittää myös työasioista. – Tapaamiset ovat vapauttavia meille molemmille, koska pystymme puhumaan avoimesti myös vaikeammista asioista, Launonen korostaa.

Urpo-koira on Launoselle tärkeä. Päivällä ulkoillaan ja Illalla katsotaan yhdessä televisiota.

Monessa mukana Itse kahdeksan vuotta sitten maalausurakoitsijan työstään eläkkeelle jäänyt Matti Launonen omaa pitkän historian vapaaehtoistoiminnasta.

– Olen toiminut mielenvireyden tukihenkilönä ja puheenjohtajana, tehnyt vankilatyötä SPR:n kautta sekä toiminut 25 vuotta vapaaehtoissovittelijana, jossa ratkoin muun muassa perheväkivaltatapauksia. AVEK-toimintaan Launonen lähti mukaan lehti-ilmoituksen perusteella muutama vuosi sitten. Toiminnassa vapaaehtoinen ja kotona asuva ikäihminen muodostavat ystäväparin, joka tapaa säännöllisesti. Toiminnan tarkoituksena on tarjota iloa ja läsnäoloa ikäihmisen arkeen. Launosen ensimmäinen ystävä oli 90-vuotias rouva, joka halusi ulkoilla ja keskustella. Sotaveteraaniherraa Launonen on tavannut viime syksystä lähtien. – Olen saanut häneltä aina lämpimän vastaanoton. Minulle antaa hyvää mieltä se, että pystyn edes pienen pisaran verran helpottamaan hänen yksinäisyyttään. Saan tapaamisista paljon myös itse, leskeksi kolme vuotta sitten jäänyt Launonen korostaa. Voimia tapaamisista Matti Launonen suosittelee AVEK-toimintaa lämpimästi kaikille eläkkeelle jääville tai jo eläkkeellä oleville.

Jää eläkkeelle valmistautuen Eläkkeelle jääminen on merkittävä muutos. Siihen voi kuitenkin valmistautua. mistä muutoksista ruuhkavuosien kokemusten lisäksi. Työelämän oravanpyörästä pois jääminen pakottaa laittamaan arkensa ja ajatuksensa uusiin uomiin. Oulun kaupungin ja oululaisten järjestöjen yhteinen, vuosina 2009–2013 toiminut Ikä-ESKO-hanke on luonut toimivan pohjan ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi. – Kehitimme hankkeen aikana erilaisia toimintamalleja sekä eläkeiän kynnyksellä oleville että jo eläkkeelle siirtyneille. Osa malleista jäi elämään ja voi hyvin, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Marjo Pääkkö Oulun Seudun Setlementti ry:stä.

s. 20

Jokaiselle jotakin Ikä-ESKO-hankkeen toiminnoista elämäänsä jatkavat eläkeinfo, seniorikahvilat sekä kulttuuriluotsi- ja puhelinrinkitoiminta. – Julkaisimme viime syksynä Virtaa eläkevuosiin! -materiaalin, johon on kasattu kattavasti tietoa eläkkeelle siirtyville, Pääkkö kertoo. Opas on saatavissa Setlementin ja Oulun kaupungin Aino-neuvontapalveluiden kautta ja se löytyy myös netistä.

– Kulttuuriluotseiksi eli ikäihmisen seuraksi erilaisiin kulttuuritapahtumiin koulutimme 30 oululaista, jotka tekivät hankkeen aikana noin 80 kulttuurikäyntiä ikäihmisten kanssa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 25 kulttuuriluotsia, Marjo Pääkkö kertoo. Lisäksi Setlementissä jatkuu Puhelinrinki-toiminta, jossa ikäihmiset kokoontuvat viikoittain puhelimitse keskustelemaan heitä kiinnostavista asioista. Tit-

s. 13.

ta Vilpa

Rohkeasti mukaan

Tule mukaan toimintaan!

Seniorikahvilat ovat ikäihmisten kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata muita ikäihmisiä ja osallistua vaihtuvaan ohjelmaan. Toiminta jatkuu Kaukovainiolla ja Pateniemessä.

Lisätietoja Oulun kaupungin tarjoamista palveluista sekä Oulun Setlementti ry:n järjestämistä eri toimintamuodoista löytyy osoitteista: www.ouka.fi/aino www.oulunsetlementti.fi/senioritoiminta/

OULU-POSTI

LUE LISÄÄ AINONEUVONTAPALVELUSTA,

KUVA Samuli Skantsi

SANOTAAN, ETTÄ ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN on yksi aikuisiän merkittävim-

NRO2 - 2014

English page

Dream of a greener city

Did you know that you can pick berries right in the city centre? Or that you can grow edible plants on the balcony of your apartment?

Kun on itse vielä voimissaan, toisen auttaminen antaa lisää virtaa.”

– Kun on itse vielä voimissaan, toisen auttaminen antaa lisää virtaa. Oulun Seudun Setlementin järjestämiä AVEK-vapaaehtoisten yhteisiä tapaamisia ja retkiä Launonen pitää tärkeinä yhteishengen kannalta, koska niissä voi keskustella ystävätoiminnan eduista ja haasteista. – Aina tapaamiset vanhusten kanssa eivät suju ongelmitta, mutta tapaamisia ei saa luovuttaa yhteen kertaan. – Täytyy olla avoin ja uskaltaa antaa itsestään, jotta vastavuoroisuus toimii, vapaaehtoistoiminnan veteraani Matti Launonen korostaa ja suunnittelee jo kesäistä ulkoiluhetkeä ystävänsä kanssa. Titta Vilpa

Kesäliikuntaa senioreille Seniorikortilla kuntoilet kesällä 19.5.– 10.8.2014 kuntosaleilla, uimahalleissa ja vesijumpissa rajoituksetta yleisövuoroilla kesäaukioloaikojen mukaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätietoa senioreille ja ikääntyneille suunnatusta liikunnasta kesäaikaan: www.ouka.fi > liikunta ja ulkoilu

NRO2 - 2014

– TODAY, URBAN GARDENING is a realistic possibility, yet it is still unfamiliar to many. Our dream is that after this summer we will see a new wave of green on the balconies of Oulu, says Satu Mörsäri. Mörsäri is a planner and gardening instructor at the centre for sustainable development, and she is one of the people who endorse urban gardening. Mörsäri emphasizes that the opportunities for growing food are extremely good even in the city area. – In addition to balconies and terraces there are shared yards and spare land where one could grow useful plants just as well as decorative ones. At its smallest, planting can mean just a couple of pots in the window, so it is possible for anyone. URBAN GARDENING is a major part of the plans in Hiukkavaara. The goal is to designate lots for planting and enable communal events around the urban gardening theme. The plan for Hiukkavaara can be seen in Oulu10 until June 19th. www.ouka.fi/hiukkavaara

Summer in Oulu

SUMMER IN OULU is filled with various events and things to do for both bright and rainy days. Be sure to note these: ○ The Age of the Dinosaur exhibition in the art museum until the end of August ○ Workshop festival Värikäs Oulu (Colourful Oulu) on Rotuaari will kick off the Oulu Days on Fri June 13th from 3–5 p.m. ○ KesäAction for the youth – instructed, versatile and free workouts around the city for 13–19 -year-olds. /OulunActionLiikunta

○ Various cultural events during the month of August www.oulunjuhlaviikot.fi (in Finnish)

VILLA VICTOR

Oulu public transportation reformed Starting in July, the bus schedules, routes, line numbers, and even the appearance of the buses will change. The ticket prices will remain the same. THE PINK-FRONTED BUSES are becoming a familiar scene in the streets. Starting this summer, the buses painted according to the city brand, will be driving the most frequently operated city transportation routes 1–4. The routes have been made faster and more linear. Also, the schedules have been adjusted so that waiting times for passengers would be as short as possible. Public transportation will not reach certain areas anymore. In the future, buses will not run to Ojakylä, Kontiokangas and Knuutinkangas. Travellers will not be able to reach Ahvenoja by bus anymore and the end stop will now be in Ritaharju. Updates on passenger information can be found on www. oulunjoukkoliikenne.fi. New schedules and route descriptions will appear on the site during May. Printed schedules are delivered to homes during the summer. OULU-POSTI

Ticket sales ○ First-time purchase of the 30-day regional ticket only at Matkahuolto, refills also available on the buses. Matkahuolto, Ratakatu 6, open Mon-Fri from 7.30 a.m. to 6 p.m. ○ Stockmann, Kirkkokatu 14, open Mon-Fri from 9 a.m. to 8 p.m., Sat from 9 a.m. to 6 p.m., Sun from 12 to six p.m. ○ Oulu 10, Torikatu 10, open Mon-Fri from 8 a.m. to 4 p.m. ○ All R-kioski shops: Oulu Centre (Isokatu 27 and Kirkkokatu 22), Tuira (Merikoskenkatu 5), Rajakylä (Tervakukkatie 6), Pateniemi (Keskuskatu 7), Kaijonharju (Sammonkatu 10), Haukipudas, Kello (currently closed), Kiiminki, Jääli, Kempele, Oulunsalo

See the new map of the routes on page 6.

MULTICULTURAL CENTRE Villa Victor is temporarily located at the Kirkkotori education centre’s facilities at Asemakatu 5. Entrance from Torikatu. WELCOME!

Oulu10 serves over the summer OULU10, located at Torikatu 10, serves on weekdays from 8 a.m. to 4 p.m. Some of the shared service locations have modified opening hours. Check the opening hours at www.ouka.fi.

Nallikari got a facelift THE RENOVATION OF THE NALLIKARI BEACH was completed at the end of last year. The 2,5-million-euro project includes a comprehensive construction of the entire area. The new, beautifully designed setting with its curvy walkways and brick walls suits the sea front. The new signs, safety equipment, enhanced lighting, garbage cans along the walk paths, and bicycle stands improve the safety and user experience of the beach. Beach-goers are served by a shore side restaurant and an ice cream kiosk that opens up in the lighthouse building in mid-May. www.campingfinland.fi/ s. 21

KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Rannalla Suomalainen käy pyöräilemässä, kävelemässä ja olemassa, ja alue inspiroi myös valokuvaamaan. Kevättalvella ihmeteltävää riitti esimerkiksi kerrostuneen jään kasaamissa kumpareissa ja niiden onkaloissa.

Tänä talvena Suomalainen kuvasi myös luonnon muovaamia jääveistoksia, joista yhden nimesi Surmankarin sotkaksi. < Vanhalle uimarannalle kulkiessa asutus jää taa: – Tämä on keskusta-alueen viimeinen saareke, jossa luonto on läsnä, Suomalainen kuvailee.

Tärkeää on liike, ja virtaavat vedet Kun Jari Suomalainen pian jättää Oulun taakseen, hän jää kaipaamaan ennen kaikkea kahta rantaa: hylättyä ja sitä, jonka jakaa toisten hyväntuulisten kävijöiden kanssa.

Liikuntakampanja työttömille Työttömien liikuntakampanja jatkuu tänäkin vuonna.

s. 22

ata tekoa Oulusta -listan 56:s teko on Oulun kaupungin työllisyys- ja liikuntapalvelujen yhteistyössä järjestämä työttömien liikuntakampanja. Se toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013. Positiivisen palautteen ansiosta kaupunki päätti varata rahaa järjestääkseen kampanjan tänä vuonna kaksi kertaa. – Jokaisessa saamassamme palautteessa mainittiin liikunnan posi-

OULU-POSTI

ielä Suomalainen on kuitenkin oululainen, niin kuin on ollut lähes koko elämänsä. Hän soittaa viulua Oulu Sinfonian riveissä, kuten on tehnyt 34 vuotta, ja asuu Höyhtyällä talossa, joka henkii menneiden vuosikymmenten nostalgiaa. Kohta häntä odottaa Kalifornia ja siellä Nette LaBelle, vastavihitty vaimo. Pariskunnan yhteinen historia on pitkä ja ulottuu jo lapsuusvuosiin naapureina Heinäpäässä. Väliin mahtuu pari vuosikymmentä omilla tahoillakin, mutta nyt vuosien kaukosuhde on muuttumassa lähisuhteeksi. – On hyvä aika muuttaa. En halua unohtua paikoilleni tai myöhemmin katua tekemättä jääneitä, Suomalainen toteaa.

tiivinen vaikutus elämänlaatuun. Jos suurin osa käteen jäävästä rahasta menee ruokaan ja välttämättömyyksiin, liikuntaharrastus on usein ensimmäisiä karsittavia kuluja, kertoo työllisyyspalveluiden päällikkö Seija Mustonen. Vuoden ensimmäinen kampanja päättyi keväällä. Syksyn kampanja ajoittuu loka - joulukuulle. – Ajatuksena on innostaa liikkumaan nimenomaan pimeänä aikana. Kesän aurinkoiset päivät olemme va-

Ajatuksena on innostaa liikkumaan nimenomaan pimeänä aikana.”

NRO2 - 2014

ksi Seuraava gin n u kotikaup ri Ja si turistik astaa a h n e in Suomala isen la ri atte entisen te n. a a k n Hannu Ka – Avantouinti on henkinen ja fyysinen kokemus, positiivinen shokkireaktio, joka avaa kehon oman lääkekaapin, Suomalainen sanoo.)

Keskustassa tärkeä paikka on etenkin Rotuaari, jolla Suomalainen on joka kesä soittanut omaksi ja muiden iloksi. Tulevina kesinä se on yhtä tuttua viulistia köyhempi.

> Tuiran ranta on osa paikallishistoriaa. Suomalainenkin muistaa 70-luvun uitot ja poikien leikit: hypyt tukkinipulta toiselle, siltaarkut ja uittopuomit.

– Eikä Oulu minusta lähde, vaikka minä lähdenkin täältä. Koti voi olla kahdessa maassa. ÄIMÄRAUTION SIIRTOLAPUUTARHAN takainen, luonnontilainen ranta on Suomalaiselle monella tavalla läheinen. Entinen yleinen uimaranta on ajan saatossa jäänyt oman onnensa nojaan ja järviruo’on valtaama. – Tämä on sielunmaisemani, joka on toiminut pakopaikkana ikävässä. Vastarannalta näkyvät Ou-

Eikä Oulu minusta lähde, vaikka minä lähdenkin täältä. Koti voi olla kahdessa maassa.”

ranneet omaehtoiselle ulkoliikunnalle. Passilla treenaamaan Osallistujille jaetaan PohjoisPohjanmaan TE-toimistosta liikuntakampanjapassi, joka oikeuttaa yhteen maksuttomaan treeniin kolmena arkipäivänä viikossa. Liikuntapaikoissa voi harrastaa uintia, sulkapalloa ja kuntosaliharjoittelua.

NRO2 - 2014

lunsalon lentokoneet. Niitä olen katsellut ja miettinyt rakastani suuren meren takana, Suomalainen kertoo. Paikka on ollut hänelle tärkeä myös pitkinä talvikuukausina: – Vaikka muisti on armelias ja kevään valo auttaa unohtamaan talven pimeyden, siihen täytyy löytää jotain vetoavaa, jotain jonka vuoksi lähteä liikkeelle. Minulle sellaisia ovat vedet ja jäät, joiden havainnointiin Oulussa on mitä parhaimmat mahdollisuudet. ON SIIS LUONTEVAA, että miehen toinenkin mielimaisema sijoittuu veden ääreen: Tuiran uimarannalle ja talviuintipaikalle. – Tämä on minun ankkurointisatamani. Paikka, jossa kukaan ei ole pahalla päällä ja jossa kävin jo pikkupoikana, viime talvenakin käytännössä joka päivä, Suomalainen kertoo. – Avannossa menee vain hetki, mutta se antaa paljon. Sitä paitsi tässä rannassa on sopivanlaista pysyvyyttä: sen sulan veden väri ei muutu, vaikka asiat ympärillä muuttuvatkin. Maaria Rousu

Viime syksynä jaettiin lähes 7 000 passia, joilla käyntikertoja kertyi noin 15 000. Osa käytti korttia kolme kertaa viikossa, osa vain muutaman kerran. Suosituin kohde oli Raksilan uimahalli, jossa on myös kuntosali. Kaikkien passinsa kampanjan jälkeen palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja. – Kävijöiden ikäjakauma oli mukava yllätys. Passia olivat

käyttäneet hyvin eri-ikäiset oululaiset, Mustonen kertoo. Järjestäjät toivovat kuntalaisten ajatuksia palveluiden kehittämiseksi. – Vinkkejä voi antaa kaupungin yleisten kanavien kautta, minulle (seija.mustonen@ouka.fi) tai suunnittelija Mika Vierimaalle (mika.vierimaa@ouka.fi). Samppa Haapio

OULU-POSTI

Valttina valo TULI VALO, vuodenajan kovin puheenaihe. Aina sitä odotetaan yhtä kiihkeästi, saapuessaan se varastaa koko show’n, elintilan ja ihmisen pään. Pohjoinen, ouluinen valo on erityisen ihmeellinen. Aamuisin se osuu tyynylle ja herättää. Iltaisin sille ei näytä loppua tulevan. Säätiede on kehittänyt kiehtovan terminkin, porvarillisen hämärän. Silloin valoa riittää hämmentävän pitkään: maaseudulla näkee tehdä ulkotöitä, urbaanissa ympäristössä liikkuminen on huoletonta.

Pohjoinen valo on tuote, joka on olemassa ja kunnossa ilman keinotekoisia makeutusaineita.” Harva vastustaa valoa. Tuskin kukaan tahtoo siitä eroon. Valoon ei kyllästy koskaan. Valo tuo toivon ja vähän lupausta, valaistumisenkin. Pohjoinen valo on tuote, joka on olemassa ja kunnossa ilman keinotekoisia makeutusaineita. Luonnonvalon ympärille voi rakentaa tapahtuman tai nauttia kokemuksesta luomuna. Brändinä, olisihan se tilaisuus. Eivät ne etelässä tästä tiedä. Pohjoisen loistavasta valosta.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä

s. 23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

PAULIINA RAUHALA 37, syntynyt Siikajoella Kirjailija, esikoisteos Taivaslaulu (Gummerus) julkaistiin 2013 Äidinkielen opettaja, FM (kirjallisuus, Oulun yliopisto)

Kirjailijana elämänkokoisessa kaupungissa Kirjailija Pauliina Rauhalalle Oulu on kodikas, vakaa ja ymmärrettävän kokoinen.

Inspiroiva ilmapiiri Kirjailijana häntä puhuttelee Oulussa etenkin sen omalaatuinen, kiinnostavan vastakkaisista elementeistä muodostuva ilmapiiri. – Oulu on yhdistelmä edelläkulkijuutta ja kiinnipitämistä. Se on modernin ja perinteen kohtaamispaikka, jota leimaa toisaalta edistys ja innovatiivisuus, toisaalta juurevuus ja jumalanpelko, Rauhala kuvailee. Samankaltaisia vastakohtaisuuksia voi hahmottaa ylipäätäänkin pohjoisessa taiteessa, joka vetoaa myös Rauhalaan. Työn ja ruuhkavuosien vuoksi hän ei ehdi kirjojen eikä kulttuuriharrastusten pariin niin usein kuin toivoisi, mutta mainitsee viime aikoina vaikuttuneensa niin Särestöniemi-näyttelystä kuin Maria Peuran ja Katja Ketun teoksistakin. Täkäläisistä kirjailijoista etenkin Hannu Väisänen on Rauhalalle tärkeä:

� ”POHJOINEN MERKITSEE MINULLE TAUSTAA JA JUURIA: mäntymetsiä ja tasaista maata, kylmää ja pimeää talvea, jonka jälkeen valo häikäisee kauan ja jokaisen linnunlaulun ja kukan kukkimisen tuntee tarkasti.” s. 24

KUVA Juha Kinnunen

e ovat piirteitä, joita Rauhala ja hänen miehensä huomasivat arvostavansa pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien aikana. Nyt Oulu on heidän ja heidän kolmen poikansa koti, omalaatuinen mutta tuttu ympäristö, jossa elää ja työskennellä. Menestynyt esikoisteos Taivaslaulu työllistää Rauhalaa edelleen, mutta samalla hän jo valmistelee toista romaaniaan. Teoksen tarkemmasta aikataulusta kirjailijalla itselläänkään ei ole vielä tietoa. – Se tulee ulos sitten, kun on valmis. Tapani kirjoittaa on aika perinpohjainen, ja prosessi on kohdallanikin nyt uudenlainen. Siinä missä esikoiskirja rutistetaan yleensä valmiiksi kaiken ohessa, seuraavaan voi jo käyttää päivittäistä työaikaa, Rauhala kertoo.

– Hän on monessa mielessä esikuvani, jonka teoksissa tunnistettavaa on etenkin niiden henkinen miljöö. Juuria ja jatkuvuutta Kotiseutu on Rauhalalle laaja käsite ja merkitsee yhteyttä, joka säilyy, vaikka sen yrittäisi unohtaa. – Lapsuuteeni kuului monta muuttoa, joten sanon usein olevani kotoisin vain Oulun seudulta tai Pohjanmaalta. Täällä esimerkiksi puhutaan kieltä, jonka lapsena opin ja jonka merkitykset tunnen, Rauhala tiivistää. Hän olisi mielellään sisällyttänyt tuttua murretta enemmän myös esikoiskirjaansa, mutta se ei sopinut teoksen kokonaisuuteen. Oulu on kirjassa kuitenkin vahvasti läsnä, sillä kertomus sijoittuu pääosin tänne. Täällä se on myös kirjoitettu.

Kirjastot ovat Rauhalalle tärkeitä paikkoja, ja kun nykyinen koti oli Taivaslaulua tehdessä vielä rakennustyömaa, ne tarjosivat kirjoittajalle oivan evakkopaikan. Pääkirjaston lisäksi hän työskenteli yliopiston kirjastossa. – Muistan, kun viimeistelin siellä käsikirjoitusversiota ja katselin koivuja ikkunan takana. Ajattelin niiden olevan samoja kuin opiskeluaikanani, Rauhala kertoo. Juuri juuret ja jatkuvuus ovat hänelle tärkeitä myös kirjoittajana: – Tutut maisemat kantavat mukanaan muistoja, mitä minä pidän suurena mahdollisuutena. Kaunokirjallisissa teksteissä miljöö täytyy tuntea niin syvästi ja yksityiskohtaisesti, että maan voima ikään kuin antaa äänen ja kielen. Maaria Rousu

� ”NALLIKARI on upea ranta, jossa itse viihdyn

� ”KAUPUNGIN kauneimmissa näkymissä on

parhaiten silloin, kun muut ovat jo lähteneet pois. Merenaava, aallot, hiekkarantuinen merenpohja ja suolatuoksuinen tuuli tekevät onnelliseksi.”

mukana vettä ja siltoja, Ainolan puisto, kirkko, vanhat puutalot sekä Torinranta rakennuksineen. Siksikin haaveilen vielä joskus asuvani kuten opiskeluaikanani: korkeassa kerrostalossa Tuirassa.”

OULU-POSTI

NRO2 - 2014