Oulu-posti 3/2014

LEHTI OULULAISILLE 3/2014

i t s o p u l Ou Harrastaja Henrietta Heikkinen kiittää:

"Käsityöt ovat in Oulu-opistossa"

Viehäty Oulusta,

oppaanasi Hannu Kangas s. 22

Kastellin monitoimitalo avautui s. 4 ○ Avoimet varhaiskasvatuksen kerhot s. 5 ○ Hyvinvointikoulusta lupaavia tuloksia s. 6 ○ Soiva Siili ja kaverikeikat s. 9 ○ Apua nuorten pahoinvointiin s. 12 ○ Joukkoliikenne sujuvoituu s. 15 ○ Töissä työpajalla s. 17 ○ Oululaisten palvelut s.

18–19 ○ Pehmeä perhehoito s. 20 ○ English page p. 21

KUVAT Teija Soini , Kati Valjus, Juuso Haarala

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se pitää sisällään tietoa Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Anna palautetta lehdestä: www.ouka.fi/kaupunkilehti

Kastellin monitoimitalo:

6 Hyvinvointikoulussa

4

6 Mukaan Action-

Lapset oppivat terveydestä

Tilat palvelevat käyttäjiään

liikuntaan

7 Matti Pennanen kuvattiin Kastellin monitoimitalossa.

Palvelut ja palveluverkko muutoksessa

O

lemme keskellä isoa murrosta.

Maailman kriisit ja Oulua koskettaneet yritysten irtisanomiset vaikuttavat koko seutuun ja kaupungin verotuloihin, joilla palveluja järjestetään.

Parhaillaan lausunnolla oleva sosiaali- ja terveyslaki tulee muuttamaan kuntien palvelurakenteita merkittävästi. Kaupungin palveluverkkoa on katsottava kokonaisuutena. On katsottava myös alueellista tasavertaisuutta ja tunnistettava samalla alueiden erilaiset tarpeet.

Kuntaliitoksen kaksi kärkeä olivat elinvoimaisuuden varmistaminen ja palvelujen turvaaminen.

Näissä meidän on edelleen onnistuttava, mutta se tarkoittaa toimintatapojen uudistamista. Meidän on ehkä luovuttava jostain palvelupisteestä, koulusta, terveysasemasta tai kirjastosta, jotta saamme paremman palvelukokonaisuuden syntymään pienemmällä rahamäärällä. Tavoitteena tulee olla asiakaslähtöisyys, jossa eri palvelujen sektorirajat eivät ole esteenä toiminnalle. Nuorempi sukupolvi haluaa palvelunsa osin eri tavoin kuin millä olemme ne aikanaan rakentaneet. Tämä vaatii toiminnallisia ratkaisuja ja ennen kaikkea asennemuutosta meiltä kaikilta.

Yhdessä kuntalaisten kanssa luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat tekemässä tulevaisuuden Oulua. Vain yhteen pelaava yhteisö, joukkue, voi saada aikaan tuloksia ja saavuttaa tavoitteensa. Yhdessä sitoutuminen tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen on tärkeää. Oulun vahvuus on aina ollut ihmiset ja yhteistyö.

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Atso Almila taikoo Potter-maailman Soiva Siili ja trendikäs kansanmusiikki

9

8

”Oulu on irkkumusiikin mekka”

10 Harrastaja kiittää

Palveluverkkosuunnitelma:

Lisää tasaarvoisuutta alueitten välillä

18

11

Liikuntakolumni

12

Icehearts-toiminta

15

Joukkoliikenne

16

MEILLÄ OSATAAN:

Businessoulu auttaa yrittäjää

Tehdään yhdessä

English page

21

20

22

Turistina kotikaupungissa:

Näyttelijä Hannu Kangas nauttii elämästä ympärillään

Kolumni uudesta alusta

22–23

Pohjoisen tekijä

24

3/2014, lehti kaikille oululaisille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ ouka.fi • Toimituskunta: Satu Fränti, Martti Holma, Terttu Mikkola, Marjatta Savolainen, Riikka-Tiina Sipilä, Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Lehti jaetaan julkisena tiedotteena jokaiseen oululaiseen talouteen. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Samuli Skantsi • Kuvassa: Henrietta Heikkinen harrastuksensa äärellä.

s. 2

OULU-POSTI

NRO3 - 2014

OULUnyt

TOIMITUSLEE SUOSITTE teatteri:

KAUKO RÖYHKÄN POIKANI MANCINI, ensi-ilta 13.9. näyttelyt:

MOB – MIES YLI LAIDAN, MERINÄYTTELY AVATAAN lokakuussa Tietomaassa taide:

HÄNTÄ PYSTYYN! - NYKYTAIDETTA KISSOISTA JA KOIRISTA 7.10. - 4.1. Taidemuseo

Haukipudas-päivät marraskuussa

www.ouka.fi/valoaoulu

PERINTEISET HAUKIPUDAS-PÄIVÄT järjestetään marraskuun alussa 6.–9.11. Ohjelmaa on tarjolla neljän päivän ajan kaikenikäisille.

Päivät kootaan kasaan yhteistyötahojen avulla, mikä näkyy kattavassa tarjonnassa. Pääosassa ovat haukiputaalaiset, mutta mukana voi olla myös vierailevia tähtiä. Osa tapahtumista on maksullisia ja osaan on vapaa pääsy.

Päivät avataan 6.11. Jatulissa Parkumäen koulu 90-vuotta -näyttelyllä, johon voi tutusta 1.12. asti. Samalla näyttelyn pystyttäjä Halosenlahden kyläyhdistys ry esittelee toimintaansa.

– Kolmetuntista urkumaratonia on kuultu jo useilla Haukipudas-päivillä.

Seurakuntakeskukseen voi tulla kuuntelemaan ja sieltä lähteä oman aikataulunsa mukaan, kertoo päivien vastuujärjestäjä Hannu Liljamo.

Teatterikuopalla esitetään tänä vuonna tanssinopettaja Irene Rädyn 30 vuotta tanssia -juhlanäytös kolmena iltana, ja lapsille on tulossa tapahtumaa Haukiputaan kirjastoon.

– Päivien suosituin tapahtuma lienee myyjäiset, jotka osuvat lauantaille. Viime vuonna pöytäpaikkoja myytiin enemmän kuin koskaan Haukipudaspäivillä. Myyjäisistä kannattaa tulla ostamaan vaikka kakku sunnuntain isäinpäiväksi, Liljamo kehottaa.

Joko muutit Oulun kaupungilta tulevat laskut e-laskuiksi?

Se kannattaa tehdä heti omassa verkkopankissa!

Kokeile 7.11. kynttiläuintia Vesi-Jatulissa!

E-LASKUSOPIMUS on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla.

Muun muassa nämä Oulun kaupungin laskut voit saada e-laskuina: päivähoito, terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

Haukipudas-päivien ohjelma löytyy osoitteesta haukipudaspaivat.yhdistysavain.fi/

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi, p. 08 558 55800

Uudet aukioloajat Torikadun Oulu10:ssä OULU10:N keskustan palvelupisteen (Torikatu 10) aukioloaika laajenee 15.9. alkaen. Uusi aukioloaika on ma–to klo 8–17 ja pe klo 8–16. Aukioloajat pitenevät siis ma–to iltapäivisin tunnilla.

Oulun joukkoliikenteen liput tulivat myyntiin Oulu10:n keskustan palvelupisteeseen heinäkuussa. Palvelustamme saat muun muassa tasataksaalueen kausi- ja sarjaliput, km-pohjaiset sarjaliput, lisälataukset, kadonneiden korttien tiedustelun. Katso koko palvelurepertuaarimme osoitteesta: NRO3 - 2014

www.oulunjoukkoliikenne.fi/lippujen-ostaminen.

Oulu10:n Kiimingin yhteispalvelupiste on mukana Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen pilotissa, jossa kuntalaisten valtiohallinnon palvelujen saatavuus laajenee entisestään. Pilotointi alkaa syyskuussa. Asiakas saa kunnan ja valtionhallinnon (poliisi, Kela, verovirasto, TE- toimisto ja maistraatti) palveluja samalla asioinnilla. Asioin-

tipiste tarjoaa myös etäpalvelumahdollisuuksia yllä mainittujen toimijoiden asiantuntijoihin Kiimingistä käsin.

Muistathan myös muiden Oulu10:n yhteispalvelupisteidemme valtiohallinnon palvelumahdollisuudet: www.ouka.fi/ oulu/asiointi-ja-neuvonta/ ma–to 8–17; pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

Oiva Roinalla on asiaa SYKSY ON VIELÄ hyvää aikaa kattoremonteille. Jos suunnittelet tai olet jo aloittanut aaltokuvioisen varttikaton purkamisen, tarkista, milloin katto on asennettu. Ennen vuotta 1988 valmistetut varttikattolevyt sisältävät varmuudella asbestia, ja me otamme ne Ruskon jätekeskuksessa vastaan asbestijätteenä.

Jos et ole varma, sisältävätkö kattolevyt asbestia, ja haluat tuoda kattolevyjätteesi meille asbestijätteen hintaa edullisemmalla rakennusjätteen hinnalla, sinun pitää tarkastuttaa materiaali virallisella asiantuntijalla ja tuoda siitä meille kirjallinen todiste. Muistathan, että asbestia sisältävien rakennusmateriaalien purkamisessa pitää aina käyttää asianmukaisia suojaimia. Sementti-tiilikatot eivät sisällä asbestia. Eipä muuta kuin tsemppiä remonttihommiin ja oikein mukavaa syksyä!

Kysy lisää: Markku Heinonen, käyttöpäällikkö, Oulun Jätehuolto, p. 044 703 3971

Oiva Roina oulu10@ouka.fi

Oulu10-palvelupiste OULU-POSTI

Oulunkaupunki s. 3

KUVAT Kati Valjus

/varhaiskasvatus ja koulut

Kastellin monitoimitalo kokoaa yhteen ison määrän kaupunkilaisia.

Kastellin monitoimitalo palvelee monia käyttäjiä Talon rakentamisessa ja huollossa toteutuu pitkäaikainen ”takuu” elinkaarimallin muodossa.

K

astellin upouuden monitoimitalon ovet avattiin elokuun ensimmäisellä viikolla. Saman katon alla palvelevat nyt päiväkoti, peruskoulu ja lukio, kirjasto ja nuorisotilat. Talon johtaja Timo Salmen mukaan todellinen käyttäjäkunta on kuitenkin huomattavasti laajempi.

– Talon ovet ovat auki kaikille oululaisille. Meillä on muun muassa kolme isoa liikuntasalia, joista suurin, 1500-neliöinen, on koko kaupungin mittakaavassa hulppea. Se tulee palvelemaan paikallisia urheiluseuroja, mutta aivan varmasti siellä tullaan järjestämään myös muita tapahtumia, Salmi esittelee.

Vastaavasti kirjaston palvelut ovat kaikkien käytettävissä ja nuorisotiloihin ovat tervetulleita kaikki lähialueiden nuoret.

Kastellin monitoimitalon rakennushanke on kustannusrakenteeltaan toisenlainen kuin vastaavat hankkeet yleensä.

– Tässä on toteutettu elinkaarimallia. Se tarkoittaa sitä, että talon rakennuttaja Lemminkäinen vastaa talon kiinteistönhuollosta seuraavat 25 vuotta. Meille kaupunkilaisille tämä on eräänlainen pitkäaikainen takuu: rakennuttaja on pohtinut

s. 4

ratkaisut ja materiaalit siten, ettei niitä tarvitsisi olla nopeasti uusimassa, Salmi selventää.

Lemminkäinen tulee vastaamaan myös talon virastomestaripalveluista, siivouksesta ja ruokahuollosta.

– Rakentaja on ottanut tässä ison vastuun, joka näkyy rakentamisen laadussa ja materiaalivalinnoissa. Tarkoituksenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja on pohdittu yhdessä.

Oma rauha omassa lohkossa Monitoimitalon vihreässä siivessä eli peruskoulun lohkossa valo tulvii sisään seinistä ja katosta. Luokkahuoneiden ulkopuolella on erilaisia tiloja myös oleiluun ja itsenäiseen opiskeluun.

– Halusimme, että koko talo olisi oppimisympäristöä, eivät pelkästään luokkahuoneet, joissa opetus tapahtuu määrättyinä kellonaikoina, Salmi painottaa.

Kastellin monitoimitaloon ovat tänä syksynä siirtyneet entisen Kastellin koulun oppilaat, Karjasillan ja Nuottasaaren koulun liikuntaluokkalaiset sekä Kastellin ja Karjasillan lukioiden oppilaat.

– Isoa koulua on myös moitittu. Talo on kuitenkin rakennettu siten, että päiväkoti, alakoulu, yläkoulu ja lukio ovat kaikki omissa lohkoissaan, omilla sisäänkäynneillään ja pihoillaan. Siitä, että kaikki ovat saman katon alla, syntyy monenlaisia synergiaetuja esimerkiksi koulujen ja nuorisopalveluiden yhteisOULUN KAUPUNKILEHTI

toiminnan, kirjaston ja liikuntatilojen käytön suhteen. Meillä on esimerkiksi toinen terveydenhoitajista aina paikalla, Salmi luettelee ison koulun etuja.

Liikuntapainotteisesta koulusta löytyy myös oma kuntosali.

Työntekijöitä monitoimitalossa on parisensataa.

– Se on saman verran kuin keskisuuressa yrityksessä, Salmi huomauttaa.

Tilat ihmisiä varten Koulun tiloista löytyy muunneltavissa olevia tilaratkaisuja, interaktiivisia datatykkejä ja ergonomisia istuimia. Salmi esittelee niitä mielellään, mutta haluaa korostaa tilojen toiminnallisuutta.

– Hienot tilat eivät ole mikään itsetarkoitus, vaan ne on tehty palvelemaan käyttäjiä. Esimerkiksi siirreltävillä seinillä saamme yhdistettyä luokkia, jolloin opettajat voivat jakaa oppilaita ryhmiin kunkin oppilaan tarvitseman tuen mukaan. Kaikki ratkaisut on tehty palvelemaan pedagogiaa, jossa oppilaita ei enää ajatella tasapäisenä rivinä, vaan jokaisen oppimista pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan yksilöllisesti, itsekin pitkän opettajanuran tehnyt Salmi painottaa.

Upouusiin kalusteisiin on haluttu satsata toisestakin syystä.

– Olemme pitäneet ensiarvoisen tärkeänä sitä, ettei sisäilmaongelmia kanneta uusiin tiloihin vanhojen kalusteiden muodossa. Kati valjus NRO3 - 2014

Leikkiä ja liikuntaa luonnossa

KUVAT Kati Valjus

Ulkoiluleikkikoulu on avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan kuuluva kerho, jossa kotihoidossa olevat lapset saavat touhuta kolme kertaa viikossa ikäistensä seurassa.

Julius Heikka on jo kokenut ulkoiluleikkiUlkoiluleikkikoulu pitää sisällään liikuntaa, luontokasvatusta ja vapaata leikkiä. koululainen.

P

yykösjärven päiväkodin läheisellä viheralueella viilettää vihreäliivisiä lapsia. Meneillään ovat ulkoiluleikkikoulun alkuleikit. Tänään lapset touhuilevat päiväkodin läheisyydessä.

– Tässä lähellä on ihan mahtavat ulkoilumaastot. On järvenrantaa, puistoalueita, leikkipuistoja ja metsää, kertoo ulkoiluleikkikoulun toinen vetäjä, lastentarhanopettaja Marja-Leena Kerkelä.

Ulkoiluleikkikoululaiset kokoontuvat kolme kertaa viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan ja touhuavat nimensä mukaisesti aina ulkona. Siksi ulkoiluleikkikouluun otetaan kolme vuotta täyttäneitä lapsia.

– Ilman vaippaa pitäisi pärjätä. Vessassa voidaan käydä päiväkodin tiloissa, mutta muuten ollaan aina ulkona.

Sää on pukeutumis- ja asennekysymys, Kerkelä nauraa.

Ulkoiluleikkikoulu on avoimen varhaiskasvatuksen maksuton kerho.

Viisi faktaa avoin päiväkoti Vihreästä talosta:

NRO3 - 2014

Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot on tarkoitettu niille kotihoidossa oleville lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäiväistä hoitopaikkaa. Ulkoiluleikkikoulujen lisäksi tarjolla on taaperoryhmiä, pikkukouluja, liikuntaleikkikouluja ja perhekerhoja.

Kavereita ja tehtäviä Viisivuotiaalle Julius Heikalle ulkoiluleikkikoulu on jo tuttu paikka. Kun pikkuveli Eino syntyi viime vuoden elokuussa, äiti Riikka Eerikinharju

Tänään paistetaan makkaraa päiväkodin grillipaikalla.”

1) 2) 3)

Lapsia ja perheitä arvostava ammattitaitoinen henkilökunta huvikumpumaisen reipas ja iloinen meininki

etsi esikoiselle sopivaa päivätoimintaa.

– Ulkoiluleikkikoulu tarjosi juuri sitä ohjattua toimintaa saman ikäisten lasten kanssa, mitä Julius kaipasi. Pienen vauvan kanssa sitä olisi ollut mahdotonta itse järjestää, Eerikinharju kertoo.

Koska vauvan kanssa myös ulkoilut olivat rajallisia, Eerikinharju halusi Juliuksen nimenomaan ulkoiluleikkikouluun. Pakkasilla pärjättiin oikealla vaatetuksella.

– Tarkenemisen kanssa ei kyllä tullut ongelmia koko talvena. Harvemmin lapset ovat niitä, joilla kylmä tulee, Eerikinharju nauraa.

Kaikki saavat tutkia ötökkää Ötököistä kiinnostunut Julius on jo ehtinyt kertoa ohjaajille kotivarastosta löytämästään sarvikuonokkaasta.

Ulkoiluleikkikoulussa on sovittu, että jos joku löytää ötökän, kaikki saavat tutkia sitä.

Tänään kuljetaan läpi pieni tehtävärata, jonka Kerkelä ja lastentarhan-

4) 5)

monipuolinen ja kulttuuripainotteinen toiminta

Laura Leskinen ja Julius Heikka keräävät tehtäväradan tarvikkeet leikin jälkeen.

opettaja Mia Ronkainen ovat suunnitelleet läheiseen puistikkoon. Unna Pyykkö lukee jo taitavasti lappuihin kirjoitettuja ohjeita.

– Ulkoiluleikkikoulu pitää sisällään sopivassa määrin liikuntaa, luontokasvatusta ja vapaata leikkiä, Kerkelä ja Ronkainen kertovat toiminnan tavoitteista.

Vanhemmat ovat pakanneet aamulla lasten reppuihin eväät. Tänään paistetaan makkaraa päiväkodin grillipaikalla.

Löytyyhän se päivän ötökkäkin!

Unna bongaa grillipaikan penkiltä ison hämähäkin. Ja kaikki saavat tutkia. Kati Valjus

KIINNOSTUITKO? Lisätietoa avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista: www.ouka.fi/ paivahoito

hyvät tilat keskellä kaupunkia.

suvaitsevainen ja avoin ilmapiiri OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 5

/varhaiskasvatus ja koulut Kiiminkijoen koulu on noin 550 oppilaan koulu esikoululaisista vitosluokkalaisiin.

Eväät hyvinvointiin Hyvinvointikoulut toimivat opiskelijoiden ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokemukset pilottikouluista ovat olleet lupaavia.

”

Koulun toiminta ei ole pelkästään lasten ja nuorten osaamisen parantamista ja ainetaitojen kehittämistä, vaan koululla on iso merkitys myös oppilaan sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymisessä ja tukemisessa. Lisäksi koululla on tärkeä rooli ongelmien ennaltaehkäisyssä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa, kertoo Kiiminkijoen koulun rehtori Tuomo Lukkari.

Hyvinvointikoulun tavoitteena on saada aikaan toimenpiteitä, jotka edistävät sekä oppilaiden että henkilökunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Koulu pyrkii toimimaan tiiviissä yhteistyössä paitsi perheiden, myös alueen eri toimijoiden kanssa.

– Heidän kanssaan vahvistetaan alueen lasten ja perheiden osallisuutta sekä kehitetään järjestölähtöistä matalan kynnyksen toimintaa, Oulun kaupungin perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori toteaa.

Pilottikouluina ovat toimineet Kiiminkijoen koulu ja Kaakkurin koulu.

– Pilottikouluina on ollut kaksi erilaista eri alueen koulua. Uskon, että hyvinvointikoulu sekä piloteissa että jatkossa muotoutuu toimintaympäristönsä näköisesti; kuten nytkin Kaakkurissa kaakkurilaisten tarpeiden ja Kiiminkijoen koulussa alueen tarpeiden mukaan, Nurmivuori toteaa.

Mahdollisuus teemoihin Opetussuunnitelma ja sen tavoitteet ovat kaikilla kouluilla samat, mutta hyvinvointikoulun opetuksessa painottuvat rehtori Tuomo Lukkarin mukaan erilaiset teemat, jotka liittyvät muun muassa terveyteen, terveellisiin elämäntapoihin, yhteisöllisyyteen, harrastuksiin sekä elämänhallintaan.

– Järjestimme esimerkiksi viime keväänä hyvinvointiviikon, jonka jokaiselle koulupäivälle oli valittu oma teemansa: oli kädentaitojen päivä, hieronta-, ruoka-, liikunta- ja terveyspäivä.

Viikon aikana käytiin läpi hyvään kehon- ja mielenterveyteen liittyviä asioita, seurattiin omia uni- ja ruokai-

lutottumuksia ja järjestettiin rentoutushetkiä. Viikko päättyi koko koulun yhteiseen lauantaityöpäivään, jolloin järjestettiin toiminnallinen hyvinvointipäivä.

– Siellä terveydenhoidon ammattilaiset pitivät ensiapukoulutusta, pelastuslaitoksen työntekijät kertoivat kodin sähkö- ja paloturvallisuudesta, suuhygienistit opastivat hyvään suun terveyteen, Kiimingin Martat neuvoivat terveellisen välipalan tekemisessä ja vanhemmat liikkuivat lasten kanssa. Päivä päättyi oppilaskunnan järjestämään yhteiseen juhlaan.

Viikko suunniteltiin yhdessä oppilaiden, huoltajien, sidosryhmien ja koulun henkilöstön kanssa, kertoo Lukkari tyytyväisenä.

taa ilmiönä hyvinvointia työssä, Lukkari painottaa.

Pilottikouluista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää käytännössä myös muualla.

– Hyvinvointi on terve ja iloinen asia. Jos pilotoinnin kautta saadaan hyviä kokemuksia, eiköhän toimintoja oteta hiljalleen toimintatavoiksi muissakin oululaiskouluissa, Marjut Nurmivuori arvioi.

– Pitkän tähtäimen tarkoituksena on hyvinvointioppimisen avulla kasvattaa ja opettaa lapsia ja nuoria ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä tekemään itsensä ja muiden kannalta hyviä valintoja elämässään, hän summaa. Titta Vilpa

Hyvät kokemukset käyttöön Hyvinvointikoulun avainsanoja ovat Tuomo Lukkarin mukaan osallisuus, kouluviihtyvyys, kouluhyvinvointi ja yhteistyö.

– Oppilaiden näkökulmasta kouluyhteisö on verrattavissa työyhteisöön, ja hyvinvointi koulussa muistut-

rille o u n a i n o t) maksua ia Acti t o u v 19

Erityisliikuntaa lapsista ikäihmisiin Erityisliikunnan ryhmät aloittivat syyskautensa 1.9.

Mukaan voi päästä kesken kaudenkin.

E

rityisliikunta tarjoaa hyvinvointiin innostavia liikuntaryhmiä lapsista ikäihmisiin, joilla on pitkäaikaissairaus, liikkumisrajoite, toimintakyvyn haitta tai käytössään liikkumisen apuväline arjen toiminnoissa. Oulussa erityisliikunnan tarve on suuri, tilastollisesti yli 38 000 liikkujaa.

Erityisliikkujat tarvitsevat liikuntaa kuntonsa ylläpitämiseen, pysyäkseen liikuntakykyisenä ja kyetäkseen selviytymään arjen toiminnoista. Liikuntaryhmien tavoitteena onkin kuntouttava kuntoliikunta ja virkistysliikunta.

Liikuntaryhmiä on vesijumpista kuntosaliharjoituksiin ja erilaista saliliikuntaa noin 150 ryhmää viikossa. Ryhmäkoot ovat pieniä, 7–20 henkeä lajista ja osallistujien tarpeista riippuen. Näiden lisäksi Oulussa on tarjolla liikuntaa ikääntyneille noin 300 ryhmää viikossa, joita kaikkia ei lueta erityisliikunnan ryhmiin.

Lisää liikuntakykyä Ikääntyneiden alueellisia voima-tasapainoryhmiä käynnistyy useita uusia syksyn aikana. Näissä ryhmissä keskitytään nimenomaan tasapainoa

s. 6

ssa. Tarorten (13– u lu n a n n y u s u k k y S yys starttasi s a t n ös muuta y u ik m li a t t u ton ,m ttuja lajeja eittausta, u k t s , n a o o a k ll k jo äkie uashia, jä q s i: s . u u ma oottausta c s ja a lu te utumisia, telivoimis oilmoitta !

Ei e n n a k k ntaamme pääset. ntaneuvo lloin kun tonta liiku sy maksu y k , in ih dä m . Jos et tie

K A AN si T U LE M U

ja jalkojen voimaa kehittäja viin harjoitteisiin. Jo kahdesei maksu 47 ti viikossa tapahtuvalla voi0 703 80 ine, p. 04 La i m m dot: To maharjoittelulla muutaman Yhteystie n a .fi/actio k u kuukauden ajan saadaan powww.o Oulun sitiivisia vaikutuksia liikuntaunta Action-liik kykyyn. Ryhmät on suunnattu kotona asuville iäkkäille, joilla on selvästi ongelmia liikuntakykynsä kanssa.

Myös etenevää lihastautisairautta sairastaville al- Oulun erityisliikunnanohjaajat: koi uusia monipuolisia ryhmiä yhteistyössä järjes- Virpi Rajala, p. 044 703 8042 töjen kanssa. Tarvetta on ollut myös selkäryhmil- (pitkäaikaissairaat, liikuntavammaiset, le, joiden tarjonta on kasvanut. ikääntyneet, joilla toimintakyky on alentunut) Erityisliikuntaa tuottaa kaupunki yhteistyössä eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, urheilu- Ulla Virrankoski, p. 044 703 8046 seurojen, Oulu-opiston ja Oulun kansalaisopiston (kehitysvammaiset, aistivammaiset, kanssa. Erityisliikunnan ohjaajat opastavat hakeu- mielenterveyden asiakkaat, seniorit) tumisessa oikeisiin ryhmiin ja omatoimiseen harjoitteluun.

Kiiminki: Ryhmät ovat alkaneet 1.9., mutta kaus jatkuu aina Miia Ranta, p. 050 379 6711 toukokuun puoliväliin saakka. Jos ryhmä on täynnä, erityisliikunnan ohjaajat koettavat löytää vaih- Haukipudas: toehtoja liikunnan harrastamiseen . Maria Öfverström Tuija Kemppainen, p. 050 390 005 OULUN KAUPUNKILEHTI

NRO3 - 2014

tapahtumatihmisetILMIÖT HARRY POTTER -KONSERTTI

25.9. klo 18, Madetojan sali.

Musiikin taikaa -

Harry Potter -konsertti syyskuussa KUVA Pentti Vänskä

sarjat, joissa henkilöhahmot ja musiikki esitellään konserttiin sopivassa muodossa.

Atso Almila ottaa Oulu Sinfonian haltuunsa professori Dumbledorena.

Tylypahkan velhot pääsevät irti, kun Madetojan salissa järjestetään syyskuussa koko perheen Harry Potter -konsertti, jossa kuullaan John Williamsin säveltämää elokuvamusiikkia.

H

arry Potter -konsertin kapellimestarina toimii Atso Almila, joka on useiden eri kapellimestaruuksien lisäksi tuottelias säveltäjä ja Sibelius-akatemian orkesterinjohdon professori. Aikaisemmin Harry Potter – sinfoninen orkesterisarja on vieraillut Turussa, Kuopiossa, Helsingissä, Vaasassa ja Seinäjoella, joissa se on saanut hyvän vastaanoton ja arvostelut.

– Luvassa on tunnin mittainen mukaansa tempaava konsertti, jossa tuntee luita ja ytimiä myöten musiikin voiman, Atso Almila kehaisee.

AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä.

Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

NRO3 - 2014

– Emme näytä elokuvamateriaalia screeniltä, sillä musiikki on pääosassa, mutta pukeudumme kyllä Potter-teeman mukaan. Soittajilla on lupa pukeutua taikavaatteisiin, ja yleisökin saa halutessaan muuttua vaikka Harryksi, Hermioneksi tai Roniksi.

Varsinkin nuoremmalta väeltä odotamme heittäytymistä mukaan, vaikka konsertin tarkoitus on keskittyä elokuvien musiikkiin.

John Williams on säveltänyt musiikin kolmeen ensimmäiseen Harry Potter -elokuvaan. Williams on tullut tunnetuksi säveltäjäksi muun muassa E.T., Star Wars ja Indiana Jones -elokuvien musiikista.

Williams on itse tuottanut Harry Potter -orkesteri-

Kerta se on ensimmäinenkin Almilan houkutti projektiin muun muassa Harry Potter -saagan hieno tarina. Myös henkilöhahmoista löytyy yhtäläisyyksiä yllättävän läheltä.

– Rubeus Hagrid muistuttaa erästä sukulaistani sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Molempia yhdistää sellainen maanläheinen huumori, joka hahmossa on. Harry Potter -elokuvissa on muutenkin niin älyttömän hienoja vanhemman polven näyttelijöitä, että ihaillen olen katsellut heidän työtään.

Almilan mielestä juuri elokuvien tarina on nostanut Potterin maailmanlaajuiseen suosioon. Myös konsertissa tarinan rooli on hyvin vahva. Almilan mukaan Harry Potter -konsertti avaa oven sellaisille ihmisille, jotka eivät ole ennen käyneet sinfoniakonserteissa.

– Nyt on hyvä tulla tutustumaan Oulu Sinfoniaan, jos tuntee ennakkoluuloja tällaista musiikkia kohtaan. Heitänkin haasteen kaikille musiikin nauttijoille. Monta kertaa ihmiset haluavat tuttua ja turvallista, mutta jos ajatellaan konserttiyleisöä sata vuotta sitten, ihmiset lähtivät uteliaina tutustumaan kiertäviin esiintyjiin. Nyt meidän uteliaisuutemme on hieman turtunut, ja siksi haluan provosoida sitä takaisin. Minä yllytän ihmisiä uteliaisuuteen. Esiintyjät tykkäävät näistä projekteista, jotka viihdyttävät ja joista löytyy myös sopivasti haastetta, sillä siellä on mukana muutamia todella vaikeita stemmoja. Yleisö nauttii ja orkesterilaiset nauttivat. Yleensä ensikertalaiset ovatkin lähteneet konsertista ajatuksella, että ”vau, olipas se komeaa”, Almila myhäilee. Petteri Pohjonen

Konsertti, jossa tuntee luita ja ytimiä myöten musiikin voiman.

Lapset ja lapsiperheet, nuoret 17.– 23.11. OULUN KANSAINVÄLINEN LASTEN- JA NUORTENELOKUVIEN FESTIVAALI

Musiikki 28.9. & 22.11., MADETOJAN SALIN LAVA & KAUPUNGINTALON JUHLASALI

Brent Cassidy: ”Erinomainen ja ammattimaisesti järjestetty tapahtuma niin lapsille ja nuorille kuin heidän perheilleenkin. Ainutlaatuisia ja riippumattomia elokuvia, toisaalta hauskaa ja viihdyttävää ajanvietettä.”

Jani Suvanto: ”Nämä Oulu Sinfonian kamarimuusikoiden järjestämät ilmaiset konsertit ovat todellinen oululainen kulttuuriteko!”

OULUN KAUPUNKILEHTI

1.–5.10. IRISH FESTIVAL OF OULU Markus Lampela: ”Rakastan soittaa ja kuunnella irlantilaista musiikkia. Irkkufestit on mukavan kokoinen, terveesti tehty festari, jossa tehdään musiikkia sydämellä. Se ei ole pelkästään keikkoja kapakoissa, vaan sieltä löytyy kaikkea kaikille.

Tapahtumia myös paikoissa, joissa niitä ei yleensä ole, kuten lounaskonsertteja Valveella.” s. 7

tapahtumatihmisetILMIÖT THE IRISH FESTIVAL OF OULU, 1.–5.10.2014.

Järjestäjä: The Irish Music Society of Oulu ry.

Brent Cassidy: Festival director.

Jani Suvanto: Festival graphic director.

Irlannista, rakkaudella ♥ The Irish Festival of Oulu on kasvanut yhden miehen ideasta monen taiteen tapahtumaksi, johon esiintyjiäkään ei tarvitse houkutella.

KUVA Juuso Haarala

kana on niin paikallisia muusikoita kuin maailmantähtiäkin.

– Pääesiintyjät Martin Hayes ja Dennis Cahill ovat maailmalla todella suosittuja. Heidän New Yorkin -keikkansakin oli vasta loppuunmyyty, Cassidy ja Suvanto mainitsevat.

Isojen nimien saaminen Ouluun ei ole itsestäänselvyys, mutta festivaalilla on hyvä maine myös artistien keskuudessa.

– Saan nykyisin yhteydenottoja heiltä itseltään.

Tänä vuonna esimerkiksi Sock in the Frying Pan lähestyi itse meitä. He poikkeavat tänne USA:n kiertueensa välissä, Cassidy kertoo.

Vieraiden ehdoilla Festivaali yhdistää heidät, joille irkkumusiikki on elämäntapa, mutta sen tunnelmaa ja ilmapiiriä kehuvat muutkin.

Tänne on oikeastaan muodostunut Suomen irkkumusiikin mekka.

Brent Cassidy (vas.) ja Jani Suvanto ovat irlantilaisen musiikin harrastajia ja festivaalijärjestäjiä.

Molemmat myös soittavat Droichead ja The Soap Pig -nimisissä kokoonpanoissa.

F

estivaalin tarina on miltei uskomaton – eikä siihen moni uskonutkaan.

Brent Cassidy uskoi. Hän totesi, että jos haluaa laadukasta irlantilaismusiikkia sekä itsensä että muiden kuultavaksi, tapahtuma on järjestettävä

Oulu on molempien mielestä harrastukselle oiva ympäristö.

– Tänne on oikeastaan muodostunut Suomen irkkumusiikin mekka. Harrastajia riittää, ja ympäri vuoden pyörivissä jameissakin on kävijöitä Piteåsta asti, miehet summaavat.

itse.

Syntyi yhdistys ja sen myötä festivaali, joka vakiinnutti suosionsa nopeasti. Tänä syksynä tunnelmoidaan yhdeksättä kertaa, ja kävijöitä odotetaan viime vuosien tapaan noin 8000.

Yksi järjestelyissä alusta asti mukana olleista on Jani Suvanto, joka jakaa intohimoisen suhteen irlantilaiseen musiikkiin.

Cassidylle genren valinta oli luonteva, sillä vaikka hän on syntynyt Yhdysvalloissa, suvun juuret ovat vahvasti Irlannissa. Kokkolasta kotoisin olevan Suvannon tausta on puolestaan kotimaisessa kansanmusiikissa.

Monipuolinen ja maineikas Festivaaleihin on alusta asti kuulunut muutakin kuin musiikkia. Tänä vuonna ohjelmasta löytyy niin tarinankerrontaa, elokuvia, iirin kielen kurssi kuin irlantilaista jalkapalloakin.

– Erityisen ylpeä olen teatterinäytöksestä. Kyseessä on Broadwayllakin pyörinyt, palkittu ja kiitetty esitys, jonka löysin, vaikken tiedä teatterista paljoakaan. Pidän vain hyvistä tarinoista ja näyttelijöistä, Cassidy nauraa.

Myös musiikkitarjonta on monipuolinen. Monet bändeistä ovat paikalla ensimmäistä kertaa, ja mu-

LIVEKEIKAT Kyösti Salmijärvi: ”Menkää katsomaan livekeikkoja. On se sitten mitä tahansa.

Joko siltä artistilta, jota jo kuuntelee tai sitten joltakin tuntemattomalta. Olemme jatkuvassa mediavirrassa ja luurit korvassa. Elävä musiikki syventää musiikin kokemusta. Aina kun jotakin tapahtuu, kannattaa mennä kuuntelemaan.”

s. 8

Näyttelyt: 13.9.–19.10. WHAT’S UP NORTH? POHJOINEN VALOKUVAKESKUS Jani Suvanto: ”Pohjoisen valokuvakeskuksen näyttelyt ovat aina käymisen arvoisia, mutta tämän näyttelykokonaisuuden teema vaikuttaa erityisen kiinnostavalta.”

OULUN KAUPUNKILEHTI

– Taustalla ei ole isoa kaupallista organisaatiota. Pystymme siis kuuntelemaan kävijöitämme ja kehittämään ohjelmaa sen mukaan, Cassidy ja Suvanto sanovat.

Tapahtumassa myös yhdistyvät kahden kulttuurin parhaat puolet.

– Se on avoimempi kuin suomalainen keskimäärin ja aivan yhtä tunnollinen, Cassidy hymyilee.

Hänen mukaansa kansainväliset vieraat vaikuttuvat usein siitä, että Suomessa asiat toimivat juuri niin kuin on sovittu.

– Sosiaalisuuden osalta festivaalin ympärille taas rakentuu ikään kuin väliaikainen mikrokulttuuri, mistä hotelliaamupala on hyvä esimerkki. Muulloin siellä istuttaisiin jurosti omissa pöydissä, mutta noina päivinä tila on täynnä hälinää, huumoria ja tuntemattomien kohtaamisia, Cassidy kuvailee.

Lämminhenkinen tunnelma on vakuuttanut monet kävijöistä. Mikäli käy kuten aiempina vuosina, Oulussa on näidenkin festivaalien jälkeen jokunen aktiivinen irkkuharrastaja enemmän. Maaria Rousu

OULU ZONE

Vinkkejä luontoelämyksiin tarjoilee Oulu Outdoors Zone. Palvelu kokoaa VisitOulu. fi-sivuston alla kartan, jonka avulla on mahdollista löytää Oulun seudun luonto uudella tavalla, yhdestä paikasta. Löydä luonto ja löydä itsesi luonnosta.

NRO3 - 2014

tapahtumatihmisetILMIÖT SOIVAN SIILIN

Ruuneperin perilliset

kaverit Valveella. Siilien kaverina Tuija Puurunen 21.9. klo 15, Valvesali Liput 9 € Valveen lippumyymälästä.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Soivan Siilin ensimmäisestä keikasta. Kahteen vuosikymmeneen on mahtunut päiväkoti- ja koulukeikkojen lisäksi lukuisia mielenkiintoisia projekteja.

Silti tärkein on säilynyt, intohimo soittamiseen.

”

Jaakon päiväkodissa, johon Lampela tuli töihin. Näin ajatus yhteisestä yhtyeestä sai alkunsa.

Kaksi vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäinen konsertti nykyisellä kulttuuritalo Valveella, silloisella Nuoriso- ja kulttuurikeskus NuKulla. Lopullisesti miehet jättäytyivät muusikoiksi vuonna 2005, ja siitä lähtien Soiva Siili on ollut heidän työpaikkansa. Miehet eivät ole pitäytyneet pelkästään päiväkotikeikoissa, vaan Soivaa Siiliä on ollut mahdollista kuulla useissa eri yhteyksissä.

– Teemme kaikenlaista ja pyrimme menemään sisältö edellä. On hienoa, että saamme tehdä koko ajan töitä loistavien ammattilaisten kassa. Niistä syntyy laadukkaita juttuja ja olettaisin, että jälkikin on hyvää, Salmijärvi toteaa.

Soiva Siili valittiin Oulun kaupungin vuoden 2012 taiteilijaksi ja siinä yhteydessä yhtye teki yhteistyötä kirjaston, teatterin, museon, Valveen ja Oulu Sinfo-

KUVA Vesa Ramta

Ruuneperi-peri-peri, runoja keri keri keri, suuresta runolankarullasta. – Hei.” Orkesteri Soivan Siilen yksi tunnetuimmista kappaleista kaikuu pitkin kesäistä Rotuaaria ja niin pienet kuin isommat kuulijat laulavat ja leikkivät mukana. Useille Lastenlaulukadun kuulijoille kappale on entuudestaan tuttu. Eikä ihme, sillä Soivalla Siilillä ja heidän musiikillaan on vakaa paikka lastenmusiikin parissa. Yhtyeen suosio piilee sen voimakaksikko Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan mukaan hyvässä musiikissa.

– Soivan Siilin musiikki on lähtöisin ruohonjuuritasolta, sieltä päiväkotimaailmasta. Teemme musaa lasten ja nuorten arjesta ja olemme saaneet säilytettyä sen tatsin, Lampela kertoo.

Tatsi lasten arkeen löytyi vuonna 1993 miesten töiden kautta, sillä Salmijärvi oli johtajana Maijan ja

nian kanssa. Syyskuussa Siili esiintyy yhdessä kansanmuusikko Tuija Puurusen kanssa.

Vastarannan siiliä vanhemmille Yksinkertaistettuna Soiva Siili on Salmijärvi ja Lampela. Laajemmin orkesteriin kuuluvat muusikot Rike Pietilä, Tommi Salmela ja Jomppe Itkonen. Vaikka Lampela ja Salmijärvi työskentelevät yhdessä, ei kumpikaan ole kyllästynyt toiseen, saati musiikin tekemiseen.

– Tämä vaatii yhteistyökumppanin kunnioittamista. Pitkässä juoksussa pitää hyväksyä toiselta myös ne huonot päivät. Onhan se hieno asia, että harrastuksesta ja intohimosta on saanut itselleen työn, Salmijärvi pohtii.

– Meillä on riittävän samankaltainen arvo- ja ajatusmaailma. Työnjakommekin on selkeä: minä olen taiteellinen johtaja ja Kyösti hallintojohtaja, Lampela lohkaisee.

Alusta asti musiikkia on tehty vastuullisesti. Virasta pois hyppääminen kun ei ole mikään kepeä päätös. Tuloksena syntyy musiikkia, jota aikuinenkin jaksaa kuunnella.

Syksyllä Soiva Siili hyppää uusille urille, kun se julkaisee yhdessä Jukka Takalon kanssa Vastarannan Siili -levyn, joka on suunnattu enemmän koulu- kuin päiväkoti-ikäisille. Saara Kärki

Tuloksena syntyy musiikkia, jota aikuinenkin jaksaa kuunnella.

Soivan Siilin kaverina Valveella tänä syksynä kansanmuusikko Tuija Puurunen.

MOB – MIES YLI LAIDAN

ONNELLISTEN IHMISTEN PÄIVÄ

Myrsky ja mylväys! Sukella tutkimaan hylkyjä ja virtauksia, hyppää venesimulaattoriin ja rakenna nopein purjevene, muovaa maata ja merta, seuraa meriemme laivaliikennettä ja hämmästy monista muista merten salaisuuksista.

Hannuksessa Kuusamontien varressa, (Loukkojärventie 4 la 27.9.2014 klo 10–17

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista:

WWW.TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.

Vapaa pääsy!

Merinäyttely avataan Tietomaassa lokakuussa 2014.

NRO3 - 2014

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 9

KUVAT Kati Valjus

harrastajakiittää

Lisätietoja ton Oulu-opis : ta is e kurss to.fi is p o lu www.ou Tekstiiliopettaja Hilppa Isola (takana) neuvoo, kun Henrietta Heikkiselle tulee tenkkapoo.

Matto syntyy raita kerrallaan Käsityöt ovat taas in. Oulu-opiston kursseille ovat tervetulleita niin keltanokat kuin konkaritkin.

O

ulu-opiston Kiiminkijoen yksikön kutomosta kuuluu tasaisen verkkaisen kangaspuiden jytke, johon sekoittuu tasainen puheen pulputus. Opiston yläkerrassa on meneillään jokaviikkoinen kudontakurssi.

Haukiputaalaisella Henrietta Heikkisellä on tekeillä kodinhoitohuoneen matto kierrätysmateriaaleista.

– Olen leikannut kuteiksi omia ja ystävättäreni farkkuja ja muutaman vanhan lakanan. Lisäksi olen

saanut lahjoituksena trikookudetta, Heikkinen esittelee raikkaan sinisävyistä työtään.

– Pelkästä farkkukuteesta ei kannata mattoa alkaa tehdä, vaan siihen kannattaa sekoittaa vaikka kahtakin eri kudelaatua, kuten tässä trikoota ja puuvillalakanaa, neuvoo tekstiiliopettaja Hilppa Isola, joka avusti Heikkistä maton suunnittelussa.

Isolalla on takanaan pitkä työura opiston käsityönopettajana. Vuodet ovat vaihtuneet, mutta yksi asia on pysynyt samana.

– Ihmiset saavat valtavasti iloa käsitöistä, ja monelle näillä viikoittaisilla kokoontumisilla tuntuu

Ihmiset saavat valtavasti iloa käsitöistä, ja monelle näillä viikoittaisilla kokoontumisilla tuntuu olevan jopa ihan terapeuttinen vaikutus.” tekstiiliopettaja Hilppa Isola

Marevan-seuranta onnistuu netissä Oulunomahoito.fi:stä apua verenohennuslääkepotilaille.

O

ululaiset Marevan-potilaat voivat saada annostusohjeen netissä omahoito.fi-sivuston välityksellä. Oikean annostuksen voi käydä tarkistamassa verkkopalvelusta milloin vain sen sijaan, että odottelisi hoitajan puhelua laboratoriotulosten ja lääkemäärän kuulemiseksi.

s. 10

Apulaisylilääkäri Jussi Piuva sanoo, että annostuksen lukeminen verkkopalvelusta on myös omiaan parantamaan potilasturvallisuutta, sillä väärin kuulemisen tai ymmärtämisen riski vähenee.

– Ei ole lainkaan harvinaista, että verenohennuslääkkeitä käyttävät potilaat ovat ottaneet eri annostuksen kuin mitä puhelimitse on ohjattu, Piuva sanoo.

OULUN KAUPUNKILEHTI

Omahoito.fi:n kautta voi helposti ja nopeasti varata myös seuraavan laboratorioajan. Tällä hetkellä omahoito. fi on käytössä kymmenesosalla Marevania käyttävistä oululaisista.

Jos et ole vielä Oulun Omahoitopalvelun asiakas, klikkaa itsesi sivulle ouka.fi/omahoito ja tutustu aikaasi säästävään palveluun. Juha-Pekka Honkanen

NRO3 - 2014

Hurmaavat harmaan sävyt

Henrietta Heikkisen kangaspuissa valmistuu matto kierrätysmateriaaleista.

olevan jopa ihan terapeuttinen vaikutus, Isola hymyilee.

Heikkinenkin oppi tekemään mattoja oikeastaan ihan vahingossa.

– En koskaan ajatellut olevani erityisesti käsityöihminen, mutta työkaveri houkutteli joskus risukurssille. Sitten innostuin muistakin Hilpan kursseista, ja tämä kudonta on nyt uusin villitys. Tässä valmistuu toinen mattoni, Heikkinen kertoo ja kutoo raitaa raidan perään jo tottunein ottein.

Apu löytyy läheltä Isolan mukaan opiston käsityökursseilla käy monenlaisia ihmisiä.

– Samassa veneessä ollaan, konkarit ja keltanokat. Yhteisen tekemisen äärellä unohtuvat iät ja ammatit, opettaja tietää.

Heikkinen on huomannut saman. Kudontatiloihin saa tulla kutomaan mattoja myös varsinaisten opetustuntien ulkopuolella, mutta Heikkinen on ajoittanut kudontansa etupäässä ohjattuihin aikoihin. Silloin paikalla on aina muitakin, eikä kangaspuita tarvitse yksin lonksutella.

– Ja apu löytyy läheltä, Heikkinen huomauttaa.

Heikkiselle on tullut yllätyksenä, kuinka paljon työvaiheita maton kudontaan liittyy.

Nytkin opiston kangaspuissa valmistuu monenlaisia töitä: moni tekee mattoa, mutta edistyneemmät kutovat myös kankaita.

– Käsillä tekeminen nostaa suosiotaan.

Monenlaisia materiaaleja on helposti saatavana. Moni on innostunut myös kierrätysmateriaaleista, joista saa luotua vanhasta kokonaan uutta, Isola miettii syitä vallalla olevalle käsityöharrastusinnostukselle.

Kahden tunnin kudonnan jälkeen Heikkisen matto on pidentynyt neljälläkymmenellä sentillä.

– Tällä pulinan määrällä!

Mutta kudontaa ei harrasteta hampaat irvessä ja mittanauha kädessä, vaan jokainen tekee työtään omaan tahtiinsa.

– Lopputulos ei lopulta ole tässä se tärkein juttu vaan prosessi, Heikkinen hymyilee. Kati Valjus

Vinkki

Jos omasta takaa ei löydy vanhoja vaatteita matonkuteiksi, tee retki kaupungin kierrätyskeskukseen, Värtöön. Samalla voit viedä sinne omat kierrätettävät tarpeettomat tavarasi.

KUVA Seppo Saarentola/Otavamedia

Kurkelantie 2, avoinna ark. klo 10–17, www.ouka.fi/kierratyskeskus

NRO3 - 2014

Käsityöihmiset hoi!

Kauneus, taito ja perinne – kansallispukuharrastuksen vaiheita -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 14.10.2014–18.1.2015. Näyttely esittelee upeita kansallispukuja ja niiden asusteita ja koruja. Hae vaikka inspiraatiota omiin töihisi!

OULUN KAUPUNKILEHTI

E

hkä se on maalainen kasvatukseni, mutta olen aina kummeksinut hyötyliikunnan vieroksujia. Heitä, joille suoritus on suoritus vain silloin, kun se on aikataulutettu, laskelmoitu, träkätty ja totinen.

Ja kun se päättyy huolelliseen proteiinien tankkaamiseen.

Vielä vähän aikaa sitten luulin, että heidän kaltaisensa ovat poikkeus. Että miltei jokainen rivikuntoilija syö suuremmin stressaamatta ja lähtee lenkille lähinnä silloin, kun siltä tuntuu. Vaikka se tarkoittaisikin joskus sitä, että energia loppuu kesken kaiken. Että kantapään kautta tajuaa parinkymmenen kilometrin hiihtolenkin aamukahvilla ja appelsiinilla olevan pelkästään typerää.

Totisia on kuitenkin aiempaa enemmän. Eikä pidä ymmärtää väärin, ei intohimossa, tavoitteellisuudessa eikä kurinalaisuudessa ole mitään pahaa. Joskus totisten toiminta saa kuitenkin luvalla sanoen ristiriitaisia muotoja.

Pyysin yhtä heistä hillasuolle. Ei ehtinyt. Oli tietyn, tehokkaan treenin päivä. Sitä paitsi marjat unohtuvat aina pakastimeen, sanoi. Hän, jonka kaukomaiden goji-, maca- ja raakakaakaotilauksilla ravitsisi kylällisen keripukin riivaamia.

Reissu oli helposti viikon rankin suoritukseni. Suon luo taivaltaminen nokialaiset jalassa, täydessä hyttyssotisovassa. Metsänpohja marjojen luona märkä ja upottava, saalis harvassa.

Tahmea pallero siellä, toinen täällä. Ojan poikki hyppimistä, oksien yli kipuamista, kurottelua, rämpimistä ja kyykkimistä. Tuntitolkulla kyykkimistä.

Ja samalla: miten meditatiivista ja palkitsevaa. Paitsi metsässä levänneen mielen ja konkreettisesti kertyneiden marjojen muodossa myös siksi, että seuraavana päivänä tiesi todellakin tehneensä.

Joku voisi sanoa, että olen vain kateellinen. Itsekurista, kiinnostuksesta, arjen aikatauluista, pakaralihaksista, mistä ikinä. Ja osa minusta eittämättä onkin: se osa, joka osaa kyllä nauttia verenmausta suussa. Säilytän silti mieluiten kuntoilun vastapainona tavoitteidentäyteiselle arkitarpomiselle ja jätän vimmaisen elämänhallinnan ulottamatta siihen, jonka tulisi rentouttaa.

Sitä paitsi käsillä olevat kuulaat syyssunnuntait ovat yhtä katoava luonnonvara kuin olivat heinäkuun helteiset päivät. Ei karpalosuolla tarvitse talvella taivaltaa. Ja sali on sama silloinkin.

Olen aina kummeksinut hyötyliikunnan vieroksujia.

Myötätuulessa Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti, syö silloin kun on nälkä eikä omista henkilövaakaa.

Saa parhaat kiksit säntillisyyden sijaan luonnosta ja vapaudesta muuttaa mielensä.

s. 11

Nuorten mielet terveiksi Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä tarjoaa apua lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin.

Yhteydenottoja läpi vuoden Aktiivisia yhteydenottoaikoja ovat alkuvuosi sekä loppukevät, kun havahdutaan esimerkiksi runsai-

siin koulupoissaoloihin. Paljon yhteydenottoja tulee myös syysloman aikoihin.

Suurin osa yhteydenotoista on 13–17-vuotiaiden vanhemmilta, mutta joskus nuori soittaa itse. Soitto voi tulla myös koulusta tai lastensuojelusta, mutta siinä vaiheessa asiaa on yleensä jo käsitelty.

– Vuoden alusta myös 9–12-vuotiaiden asiat ovat ohjautuneet meille, kun aiemmin ensikontakti oli perheneuvola.

Tyypillisimmät syyt liittyvät koulupulmiin, mielialaoireisiin, syömiseen liittyviin ongelmiin, haastavaan käyttäytymiseen, viiltelyyn, itsemurhayrityksiin tai vakavaan traumatisoitumiseen.

– Esille tulevat usein myös perheen vuorovaikutusongelmat. Tälle ajalle on mielestäni tyypillistä valtava informaatiotulva sosiaalisen median kautta, ja vanhempien pulma rajoittaa tietokoneen tai puhelimen käyttöä. Lapset ja nuoret tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa mutta myös rajoja, Laitinen painottaa.

Vanhemmuuden vastuu Teini-iässä rajojen kokeilu kuuluu tietyssä määrin asiaan, mutta jos rajat ovat lipsuneet jo lapsuudessa, murrosiässä asiaan on vaikeampi puuttua.

– Vanhemman pitää pystyä olemaan selkeästi vanhempi ja hänellä on oltava ensisijainen kasvatusvastuu. Lapsen on opittava sietämään pettymyksiä ja ymmärtämään oikean ja väärän ero jo

Aina saa soittaa, jos on huolissaan lapsesta tai nuoresta.” pienenä. Vanhempi ei saa pelätä lapsensa tunnereaktioita, Laitinen korostaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa faktasta, että 80 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin.

– Jos kuitenkin herää huoli, toiveenamme on tehdä työtä yhdessä päiväkodin, koulun, oppilashuollon tai muun viranomaistahon kanssa lapsen ja perheen hyväksi tämän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössä. Vaikka avohoito lisääntyy lähivuosina entisestään, joskus laitoshoitoakin tarvitaan, Laitinen painottaa. Titta Vilpa Lasten ja nuorten mielenterveyspäivystys ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 numerossa 044 703 5919. ouka.fi > terveyspalvelut > mielenterveys > lasten ja nuorten mielenterveys

KUVA Suomen Icehearts ry

O

ulun kaupungin lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä (Lanu) vastaa alle 18-vuotiaiden oululaisten lasten ja nuorten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Nuori voi jatkaa työryhmän asiakkaana 23-vuotiaaksi, mikäli on hoidon alkaessa alle 18.

– Ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu puhelimitse, ja psykiatrinen sairaanhoitaja -kaksikko tekee alustavan arvion hoidon tarpeesta ja jatkotoimista, kertoo lasten- ja nuorisopsykiatrisen työryhmän tiimivastaava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja perheterapeutti Erja Laitinen.

Jos tapaaminen todetaan aiheelliseksi, palaveriin kutsutaan lapsen tai nuoren vanhemmat, muut asianosaiset ja tarvittavat asiantuntijat.

– Joka kerta selvitetään, tarvitaanko oireiluun psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Usein huomataan, että asiaa voidaan jatkaa peruspalveluiden puolella neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

Turhia soittoja ei Laitisen mukaan kuitenkaan ole.

– Aina saa soittaa, jos on huolissaan lapsesta tai nuoresta. Tilanne kartoitetaan ja päätetään, mikä on oikea suunta jatkaa.

Icehearts pelaa myös Oulussa Oulussa starttasi syyskuun alussa Icehearts-toiminta lapsille, jotka tarvitsevat turvallista aikuista ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa.

I

cehearts on joukkueurheilun muotoon puettua ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää kasvatustyötä. Oulussa toiminta on suunnattu pojille, ja kasvattajana toimii Jari Malmi.

– Olemme tosi iloisia siitä, että saimme Oulun mukaan. Ensimmäisenä toimintavuotena kasvattajan tehtävänä on vierailla valitun alueen päiväkodeissa ja pitää siellä erilaisia liikuntatuokioita. Samalla käydään sosiaalitoimen ja opetushenkilökunnan kanssa yhdessä läpi, kuka lapsista tarvitsee erityistä tukea arjessaan, kertoo Iceheartsin henkilöstö- ja hallintojohtaja Miika Niemelä.

Alueelta kootaan 5–6 esikoululasta omaksi ryhmäkseen, joiden kanssa kasvattaja alkaa viettää vapaa-aikaa urhei-

s. 12

lun parissa. Syksyllä, kun lapset lähtevät kouluun, ryhmän vetäjä siirtyy heidän mukanaan tukemaan koulunkäyntiä yhdessä opettajien kanssa.

Lopullinen ryhmäkoko on 20–25 lasta, ja joukkueen elinkaari kestää 12 vuotta: eskarista kutsuntoihin.

– Me tapaamme pojat päivittäin koulun jälkeen iltapäivätoiminnan merkeissä. Alamme myös pohtia yhdessä, mikä voisi olla se laji, jota tulemme Iceheartsjoukkueena pelaamaan, Niemelä kertoo.

– Iceheartsin toiminnassa on paljon lapsia, joilla arki ei välttämättä jaksa kantaa koko perhettä. Mitään ilmoittautumista Iceheartsiin ei ole, vaan jokainen lapsi valitaan joukkueeseen tuen tarpeeseen perustuen. Valinta tehdään yhdessä kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Toki

perheet voivat ottaa meihin suoraakin yhteyttä. Jokainen yhteydenotto otetaan vakavasti, ja katsomme perheen kanssa yhdessä kokonaistilanteen. Lopullisen päätöksen tekee joukkueen kasvattaja.

Huonovointisuus lisääntynyt Miika Niemelä aloitti 15 vuotta sitten lastensuojelun parissa, ja hän on huomannut, että tuen tarve on perheissä lisääntynyt. Niemelän mukaan pieni osa suomalaisista perheistä tippuu hyvinvointiyhteiskunnan kelkasta ja ovat neuvottomia ja väsyneitä.

Syyllistämisen tie on Niemelän mukaan huonoin vaihtoehto, jos asioihin halutaan vaikuttaa. Tuen vieminen sinne missä sitä tarvitaan, on ehdottomasti paras keino. Niemelä toivoo, että me

OULUN KAUPUNKILEHTI

kaikki voisimme kantaa oman kortemme kekoon.

– Voisimme yhdessä katsoa pihoille, mitä siellä puuhataan ja kantaa vähän vastuuta. Jokainen aikuinen on kasvattaja! Uskoisin, että se olisi lääke siihen, miten pahoinvointia olisi vähemmän yhteiskunnassa, Miika Niemelä pohtii. Petteri Pohjonen

Icehearts-joukkueita on Oulun lisäksi Tampereella, Turussa, Seinäjoella, Porissa, Lahdessa, Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa. Oulussa toimintaa rahoittaa Oulun kaupunki.

Tutustu toimintaan www.icehearts.fi

NRO3 - 2014

KUVA UKI Arkkitehdit Oy

Kontinkangas tulee palvelemaan koko Oulua

Kontinkankaan hyvinvointikeskus tulee palvelemaan Nuottasaaren, keskustan, Oulunsuun, Kaukovainion, Höyhtyän ja Maikkulan alueita, mutta myös muita kaupunkilaisia.

Kontinkankaalta on kuulunut pitkään rakennustyömaan pauketta, ja tulevan hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto kertookin, että rakentaminen on aikataulussa.

”

Kontinkankaan hyvinvointikeskus otetaan käyttöön tammikuun alusta ensi vuonna. Se tulee palvelemaan lähellä olevia alueita, mutta sinne tulee myös kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka palvelevat kaikkia uuden Oulun alueella asuvia.

Alueen liikenne- ja paikoitusjärjestelyt ovat suunnitteilla yhtä aikaa rakennustöiden kanssa, ja erityisesti julkisiin liikenneyhteyksiin panostetaan.

– Itse keskuksessa palvelut tulevat olemaan asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia. Päivystystä ja aukioloja suunnitellaan joustaviksi. Lääkärin, sairaanhoitajan ja muiden ammattilaisten vastaan-

otoille tarjotaan aikoja asiakkaiden tarpeen mukaan.

Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa hyödynnetään myös teknologiaa, mutta asiakkaiden ei tarvitse olla tietokoneasiantuntijoita niitä käyttääkseen.

– Hyödynnämme esimerkiksi jo avohoitotalosta tuttua itseilmoitusjärjestelmää, Kuorilehto kertoo ja lisää, että asiakkaita toki palvellaan ja neuvotaan myös tarvittaessa henkilökohtaisesti.

Tulevalla Kontinkankaan palvelualueella asuu yhteensä noin 54 000 asukasta. Palveluista ja muutoksista tullaan tiedottamaan syksyn aikana.

Lea Ansamaa

Aino neuvoo ikäihmisiä Aino-neuvonta on ikääntyneiden ja heidän läheistensä neuvontapalvelu.

AINO-NEUVONTA tarjoaa tietoa palveluista ja etuuksista. Neuvonnasta löytyy vinkkejä myös harrastuksiin, vertaistukeen tai järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan toimintaan sekä vapaaehtois- että ystävätoimintaan.

Aino-neuvontapalveluun voi soittaa ja tulla vaikka nimettömänä niin halutessaan.

Neuvonnassa ei tehdä päätöksiä, vaan opastamme ottamaan yhteyttä oikeisiin tahoihin. Tarpeen mukaan saa esitteitä, hakemuksia ja ohjeita tutustumista varten.

Tärkeintä ennaltaehkäisy Paras tapa pitää huolta siitä, että asiat sujuvat, kun arkeen tarvitsee apua, NRO3 - 2014

on tarttua ja tutustua niihin jo ennalta. Aino-neuvonnasta saat tietoja esimerkiksi palvelukeskusten, asukastupien, uimahallien ja kuntosalien tarjoamista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista pitää huolta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Lisäksi on paljon aktiivisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joista löytyy runsaasti toimintaa, virkistystä ja vertaistukea.

Usein kysyttyjä palveluja ovat palvelusetelit, veteraanien palvelut, yrittäjien palvelut (esim. siivous, kotihoito, kauppapalvelut) kaupungin järjestämä kotihoito, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, kuljetuspalvelut, ONNI-palvelulinja, omaishoito, Kelan etuudet ja palveluasuminen.

OULUN KAUPUNKILEHTI

Sähköinen asiointi Aino-neuvontaa saa myös videopalveluna. Haukiputaalla, Kiimingissä, Ylikiimingissä, Oulunsalossa ja Yli-Iissä Oulu10-palvelupisteistä on mahdollisuus sähköiseen asiointiin Aino-neuvojan kanssa varaamalla ajan Oulu10-palvelupisteistä.

Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta: aino@ouka.fi.

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9 ma–pe klo 9–15 044 703 5120

s. 13

kaupunkirakentaa

KUVAT Juha-Pekka Honkanen

Seuraamme tällä palstalla jatkossakin Kivisydämen sykkeitä.

Kiertoajelu vei Kivisydämen ytimeen Kolme turistibussia lipuu peräkanaa kohti torinrantaa ja maan syvyyksiin kaartavaa ajokaistaa. Radiopuhelin särähtää linjan auetessa: ”Onko tie auki?”

P

ian kivimursketta rahtaavan kuorma-auton moottori ärjähtää ohitsemme. Projektipäällikkö Juha Iso-herranen tarttuu bussin mikrofoniin ja aloittaa: ”Täällä on vähän ruuhkaa, mutta matkamme Kivisydämen uumeniin alkaa nyt”.

Kuorma-autot ovat tuttu näky torilla, sillä reilun vuoden aikana ydinkeskustan alta on ajettu kivimurskaa Oritkarin satamaan tähän mennessä noin 320 000 kuutiota: tilavuudeltaan yli kolmen Eduskuntatalon verran.

Kesän kynnyksellä louhintatyöt olivat lähes valmiit. Bussimme etenee hiljaa kaartuvaa ajo-

Huoltotilat ja käytävät mukaan lukien käytäviä on louhittu lähes kolmen kilometrin verran. s. 14

ramppia alas. Keskipäivän paiste vaihtuu pian hämärään, jossa bussin ajovalot leikkaavat sumua.

Isoherranen kuuluttaa, että täällä 25 metrin syvyydessä on nyt noin 15 astetta lämmintä ja ilman suhteellinen kosteus on sadan prosentin hujakoilla.

Jatkamme ryömintänopeutta ensimmäisestä liikenneympyrästä eteenpäin ohi laajojen, karun kallioisten hallitilojen. Paikoin kallio on saanut pintaan ruiskubetoniverhouksen.

– Kivisydämen seinät jäävät itse asiassa hyvin vaaleiksi. Tilaa väritetään esimerkiksi pysäköintialueiden tunnistamiseksi heijastamalla niihin värivaloja, Isoherranen huomauttaa mikrofoniin.

Saavutamme hiljalleen Kivisydämen kauimmaisen nurkan ja olemme kuin varkain alittaneet Rotuaarin. Kun tiellä ei ole ylämäkeä, kerrostaloja saatikka kortteleita, etäisyys kirjaston kupeesta Yliopistollisen apteekin alapuolelle tuntuu hämmästyttävä lyhyeltä. Samanaikaisesti louhitun tilan laajuus ällistyttää.

Työkoneiden lisäksi Kivisydämessä on kutakuinkin yhtä paljon työmiehiä kuin yleisöä näissä kolmessa turistibussissa, eli noin

150 henkeä. Isoherranen kertoo arvelevansa, että kaivannon näennäisesti harvalukuinen miehitys voi hämmentää kiertoajelijoita. Huoltotilat ja käytävät mukaan lukien käytäviä on louhittu lähes kolmen kilometrin verran, joten suurikin työntekijämäärä jakaantuu laajalle alueelle.

Syvimmillään Kivisydän painuu 40 metrin syvyyteen, josta löytyvät korttelien huoltotilat.

Yhtäkkiä jostain kajastaa kirkasta valoa! Pysähdymme kauppakeskus Valkean tulevan hissikuilun vierelle. Tilavia, 21 henkeä kuljettavia hissejä tulee kaikkiaan 21 kappaletta. Niiden 2,5 metriin sekunnissa yltävä nopeus vastaa rivakkaa juoksuvauhtia.

Jatkamme matkaa Otto Karhin puiston ali kohti koillisnurkan hallia, jonka yläpuolelta purettiin vasta vanha Sampolan taksiasema. Hallituskadun sisäänajoväylältä ajetaan aikanaan juuri tähän, mikä on nyt raskaiden työkoneiden ja erittäin kuraisten maastoautojen valtakuntaa. Mutta hiljalleen louhintakalusto ja dumpperiautot tekevät tilaa ilmastointiasentajille ja pintatöiden tekijöille. Vuoden päästä täällä pysäköidään. Juha-Pekka Honkanen

OULUN KAUPUNKILEHTI

”Valtavan suuri tila!

Luolaston laajuus yllätti.”

Tuula Puuperä, Oulu.

”Ensin epäilytti, että rakennukset painuvat, kun niiden alta louhitaan kalliota. Nyt luvattiin, että kallio kantaa.”

Jouni Toivonen, Oulu.

NRO3 - 2014

OULUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPPUJA MYYVÄT: • Oulu10 •Stockmann • Keskustan tietyt R-kioskit • Kuntakeskusten R-kioskit Lipun voi ostaa myös bussista.

Lippujen hinnat ovat ennallaan.

Aikatauluoppaat on jaettu jokaiseen talouteen, lisää löytyy Oulu10:stä.

Oulu-lippu ja km-pohjaiset seutuliput toimivat kuten ennenkin.

Sarjalipulla voi nykyään myös vaihtaa.

Uutena lippuna 24 tunnin vuorokausilippu, 11,80 €. www.oulunjoukkoliikenne.fi palaute@ouka.fi

Alku aina hankalaa

Bussit ja linjat vähitellen kohdallaan Heinäkuussa Oulun joukkoliikenneuudistus muutti bussien aikataulut, reitit ja linjojen numeroinnit. Muutos ei ollut helppo matkustajille, liikennöitsijöille eikä Oulun kaupungillekaan. Nyt syksyn tullen alkuvaikeuksista on päästy ja joukkoliikenne on alkanut sujua sutjakkaammin.

M

illä linjalla pääsee OYS:iin?

Ovatko Linnanmaan aamuvuorot ennallaan?

Sadat reittejä, linjanumeroita ja aikatauluja koskevat kysymykset tukkivat joukkoliikenteen asiakaspalvelun heti heinäkuussa.

– Matkustajat hermostuivat, kun puheluihin ja sähköpostikyselyihin ei ehditty vastata. Meillä on ollut koulujen alun jälkeen noin 500 vastaamattoman viestin ruuhka, joka nyt tämän lehden ilmestyessä alkaa olla selvitetty, ja pääsemme normaaliin asiakasneuvonnan arkeen. Edelleenkin saamme kymmeniä viestejä päivässä, mutta ne ehdimme hyvin hoitaa, kertoo joukkoliikenneinsinööri Edwin ’t Lam.

Joukkoliikenneuudistus osui lomien aikaan, jolloin asiakaspalvelussa oli vajaamiehitys, vaikka satsausta olisi tarvittu. Matkustajien arvioitiin hakevan tietoa nettisivuilta tai tutustuvan jaettuun aikatauluvihkoon, mutta moni tarttuikin puhelimeen tai lähetti sähköpostin.

Kaupunkilaiset antoivat myös kipakkaa palautetta vuorojen vähenemisestä, reittimuutoksista ja bussien myöhästelystä. Kiitostakin tuli, esimerkiksi Kaakkurin ja Ritaharjun tasoittuneista vuoroväleistä. Asiakaspalvelun ruuhkaa on nyt purettu kolmen hengen voimin.

Lisäbusseja ruuhka-aikoihin Linjojen yhdistämisestä ja vuorojen karsimisesta on aiheutunut myös bussien ruuhkautumista. Joissain tapauk-

sissa pitkillä reiteillä bussi on täyttynyt jo alkumatkasta ja osa matkustajista on jäänyt pysäkeille bussin ajaessa ohi.

–On ikävää, että matkanteko on hankaloitunut. Suurten matkustajamäärien seuraamiseen ja autojen lisäämiseen sovittiin liikennöitsijöiden kanssa käytännöt elokuun alussa. Olemme lisänneet kahdeksan uutta bussia tasoittamaan ruuhkaliikennettä, sanoo ’t Lam. Hänen mukaansa palautteet on huomioitu ja suurin osa uudistuksen myötä ilmenneistä puutteista on nyt tiedossa ja keskeiset ongelmat ovat parantumassa.

neen linjaan on tehty korjauksia tämän jälkeen, joten päivitykset kannattaa katsoa nettisivuilta. Syksyn aikana tarkennetaan vielä mm. Kempeleen linjoja 51, 52 ja 53, sillä niiden aikataulut on mitoitettu turhan tiukoiksi. Lisäksi aikatauluja korjataan niin, että Haukiputaalle pääsee paremmin kahdeksaksi.

– Uudistuksen tavoitteena on ollut suoristaa ja nopeuttaa reittejä ja tasoittaa vuorovälejä. Seuraaville kausille tehdään vielä useita pieniä parannuksia mm. vaihtojen helpottamiseksi. Muutoksen taustalla ovat taloudelliset syyt ja valtakunnallinen velvoite. Oulun seudulla toimii kaikkiaan yli 40 linjaa, ja yli 70 reittivariaatiota palvelemassa kaupunkilaisten liikkumista, sanoo joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen. Anneli Frantti

Talviaikatauluissa muutoksia Bussien talviaikatauluvihko on jaettu kaikkiin talouksiin. Noin kymme-

Haettavana korjausavustukset syksyllä 2014 Avustus vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen Tulorajat, kun ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski:

Tulorajat: henkilöluku

1

2

3

4

henkilöluku

1

2

3

4

bruttotulot €/kk

1 530

2 555

3 410

4 345

bruttotulot €/kk

1 990

3 320

4 435

5 650

Avustusten hakuaika päättyy 13.10.2014.

Hissien rakentamista sekä liikkumisesteiden ja terveyshaittojen poistamista koskevilla avustuksilla on jatkuva hakuaika. Oulun kaupungin hissiavustus 10 % (valtion 50 % avustuksen lisäksi).

NRO3 - 2014

Lisätietoja, hakuohjeet ja -lomakkeet: www.ara.fi ja www.ouka.fi/asuminen, p. 044 703 2618, 050 566 2795, hakemukset palautetaan osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, tontit ja asuminen, PL 32, 90015 Oulun kaupunki (käyntiosoite Solistinkatu 2)

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 15

meilläosataan

Kirppis toi elämän entiseen ruokalaan Hiukkavaaran Laatukirpputori on perheyritys, jossa työtunteja ei lasketa eikä pienistä valiteta. Lähes 20 vuoden kokemus on opettanut Teuvo Keskitaloa luottamaan omaan vaistoonsa.

K

– Tänne on helppo tulla ja autolla pääsee mistä suunnasta tahansa. Odotamme innolla kaupungin lupaamaa siltaa Poikkimaantien kohdalle. Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä täällähän sitä elää kuin herran kukkarossa, Keskitalo sanoo.

Kaupunki kuuntelee asukkaita Keskitalon mielestä alueella on jo hyvä ja valmis miljöö olemassa, jonka kehittämistä hän odottaa innolla. Alueella toimii runsaasti pienyrittäjiä, jot-

Laatukirpputorin järjestämille jokavuotisille Rompepäiville tulee myyjiä aina Norjasta ja Ruotsista saakka.

BusinessOulu siivittää yrittäjää lentoon Älä jää ideasi kanssa kotiin. Tule punnitsemaan sitä BusinessOulun asiantuntijoiden kanssa. s. 16

ka ovat hyvillään muun muassa kulkuyhteyksistä, hyvästä parkkipaikkatilanteesta sekä valokuitukaapeleista.

– Kaupunki on luvannut kehittää tätä asumisystävällisyyden nimissä ja kuunnella niitä, jotka täällä asuvat ja jotka ovat tänne muuttamassa. Uskon, että sillä tavoin palvellaan niin asukkaita kuin yrittäjiä, Keskitalo sanoo.

Armeijan entisissä tiloissa on yrittäjien lisäksi paljon bändien harjoitustiloja. Näin alueella elävät rinnakkain niin nuoret kuin vanhat. Keskitalon mukaan juuri yhteistyö eri toimijoiden ja henkilöiden välillä auttaa rakentamaan aluetta entisestään. Parasta on, että muutaman vuoden päästä tuloksista päästään nauttimaan koko joukolla. Saara Kärki

Alueella on jo hyvä ja valmis miljöö olemassa, jonka kehittämistä odottaa innolla.

KUVA Juha-Pekka Honkanen

un Teuvo Keskitalo syksyllä 2000 muutti perheyritys kirpputorinsa Taka-Lyötystä Hiukkavaaraan, oli hänellä takanaan yrittäjäkokemusta vasta kolmen vuoden verran. Hiukkavaarassa Keskitalojen Laatukirpputori sai paikkansa kasarmin entisestä ruokalasta. Yrittäjäksi Keskitalo oli hypännyt Lipon toiminnanjohtajan paikalta.

– Lipossa meidän piti 1990-luvulla keksiä rahanlähteitä ja vilkastuttaa toimintaa. Silloin rupesimme pyörittämään kirpputoria torilla oikein hyvällä menestyksellä. Myöhemmin se jatkui sisätiloissa ja vuonna 1997 jäin pois urheilutoiminnasta ja ryhdyin kokopäiväiseksi yrittäjäksi, Keskitalo kertaa.

Hiukkavaarassa kirpputori on löytänyt paikkansa paikallisten parissa. Varsinkin kirppiksen kahvilassa kokoontuu ukkokööri lauantaisin ja sunnuntaisin käymään läpi maailman asiat. Keskitalon kokemuksen mukaan asiakkaat ovat aina löytäneet paikalle, vaikka sijainti onkin hiukan syrjäinen.

1)

MILLAISTA APUA BUSINESSOULU TARJOAA ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE? Hyvin kattavaa apua. Kauttamme on mahdollista saada apua koko käynnistymisvaiheen prosessiin aina liikeidean syntyhetkestä yrityksen perustamistoimiin ja sen jälkeisiin toimenpiteisiin. Neuvontaa saa esimerkiksi liikeidean kannattavuuden arviointiin, taloudellisten laskemien ohjaukseen, lupa-asioihin ja rahoitukseen.

Käytössämme on myös sähköinen työkalu yritystulkki, jonka kautta pääOULUN KAUPUNKILEHTI

see itse tutustumaan ja työstämään ohjatusti yritystoiminnan käynnistymiseen liittyviä asioita. Voimme myös ohjata asiakasta käyttämään Oulun yritystakomon, Business Kitchenin ja Uusyrityskeskuksen palveluita.

2)

MITEN VALMIS LIIKEIDEAN PITÄÄ OLLA? Olisi hyvä olla hieman mietittynä liikeideaa. Vastaamalla kysymyksiin, mitä, miten ja kenelle pääsee jo pitkälle. Idea voi myös olla vielä hahmottamatta, jolloin keskustelusta voi olla apua idean kypsyttelyssä.

Oulussa perustetaan vuosittain noin 900 yritystä. Näistä käynnistymispalvelujamme käytti noin 65 %.

NRO3 - 2014

KUVAT Kati Valjus

Eetu Koskenkorva on saanut pajajaksolta itsevarmuutta työhön, jossa rutiini on kaikki kaikessa.

Kymmenen työpajaa:

Puu-, auto-, kiinteistö-, keittiö- sekä pienkone- ja polkupyöräpajat Viestintä-, kädentaito-, taide- ja mediasekä puhtaanapitopajat

Tukea ja taitoja työelämään Nuorten työpajoilla paiskitaan töitä niin kuin missä tahansa työpaikassa.

E

etu Koskenkorva, 24, pyyhkii pöytiä nuorten Pajakeskuksen ravintolassa Intiössä. Lounasaika on ohi, joten nyt on aika pistää pai-

kat kuntoon.

– Lounasaikaan on pahin hässäkkä.

Iltapäivällä meillä käy enää yksittäisiä kahvinjuojia, Koskenkorva kertoo ja käy rahastamassa tiskillä.

Koskenkorvan työpäivä on alkanut kahdeksalta. Tällä viikolla hän on Pajakeskuksen ammattikeittiössä salivuorossa.

Vuonna 2013 nuorten työpajoilla työskenteli reilut 330 nuorta. Tänä vuonna pajoilla on ollut jo noin 260 nuorta.

Suurin osa BusinessOulun palveluista koskee yritysrahoitusta. Tunnemme erittäin hyvin käytettävissä olevat julkisen ja yksityisen puolen rahoitukseen liittyvät työkalut sekä rahoitusta tarjoavat verkostot ja henkilöt. Työstämällä rahoitukseen liittyviä kysymyksiä yhdessä asiantuntijoidemme kanssa pääsee jouhevasti eteenpäin.

3)

MILLAISIA YRITYKSIÄ OULUUN TARVITAAN? BusinessOulun tavoitteena on saada Oulusta mahdollisimman kilpailukykyinen

NRO3 - 2014

Kokiksi kouluttautunut Koskenkorva haki Keittiöpajalle keväällä, kun näytti, ettei muuta työpaikkaa löydy.

– Tällä alalla työrutiini on kaikki kaikessa, eikä sitä opi kuin tekemällä. Olen saanut pajajaksolta valtavasti itsevarmuutta. Nyt on eri fiilis lähteä hakemaan taas töitä, nuori kokki miettii.

Koskenkorvan pajajakso on juuri päättymässä. Muutamat lomapäivät hän on tarkoituksella säästänyt jakson loppuun.

Työpaja rutinoi työelämään Työrutiinit ovat yksi niistä asioista, joita nuorten työpajoilla pyritään vahvistamaan.

– Kaikilla pajoilla tehdään ihan oikeita töitä työelämän sääntöjen mukaan, painottaa johtava yksilövalmentaja Anu Anttila.

Keittiöpajalla valmistetaan joka päivä lounas pajan työntekijöille ja henkilökunnalle. Lounasravintola on avoinna myös muille kävijöille.

Nuorten työpajat on tarkoitettu 17–24-vuotiaille, työttömille oululaisille nuorille. Kymmenelle eri pajalle haetaan töihin työpörssin kautta.

kaupunkiseutu monipuoliselle yrittäjyydelle. Olemme hyvin avoimia kaikelle yritystoiminnalle, joka on kiinnostunut sijoittumaan Ouluun.

Alueellamme on poikkeuksellisen vahva ekosysteemi ja osaajaverkosto ICTalalla muun muassa langattoman teknologian puolella, ja tämän osaamiskeskittymän säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tulevaisuudessa hyvinvointimme tulee nojaamaan useampien, pienempien yritysten menestyksen varaan. Yleensä tilannetta kuitenkin helpottaa, jos alueelta

– Paikkaa voi kysellä, vaikka työpörssissä ei olisikaan kyseiselle pajalle paikkaa auki. Koulutusta ei välttämättä tarvita, kiinnostus riittää, Anttila painottaa.

Pajajakso kestää keskimäärin puoli vuotta. Se sisältää työtä pajalla, työ-

Lisätietoja nuorten työpajoista: www.ouka.fi/tyopajat ”Koulutusta ei välttämättä tarvita, kiinnostus riittää pajalle hakeutumiseen”, lupaa johtava yksilövalmentaja Anu Anttila.

löytyisi muutama isompi veturiyritys, joka avaisi mahdollisuuksia myös pienemmille toimijoille. Aloista suurta potentiaalia löytyy varmasti hyvinvoinnin ja terveyden aloilta, ympäristöteknologiasta, energiateollisuudesta, kaivostoiminnasta, luovilta aloilta (mm. peliteollisuus), ICT-alalta sekä matkailusta.

Oulun seudulla on noin 9000 yritystä, joista suurin osa toimii kaupan ja palveluiden puolella. Näiden yritysten merkitys on olennaista alueemme palveluntarjonnan, työllisyyden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Tämä lukuisa jouk-

OULUN KAUPUNKILEHTI

elämään tutustumista sekä koulutuksia.

– Työhön ja kouluttautumiseen liittyvän ohjauksen lisäksi tarjoamme nuorelle monenlaista muutakin tukea. Itsenäistymisikäisellä nuorella voi olla probleemia esimerkiksi asunnon hankinnan, talouden tai terveyden kanssa. Kaikessa pyrimme auttamaan, Anttila sanoo.

Pajajakson tavoitteena on suunnan selkiyttäminen.

– Osa lähtee opiskelemaan, osa työllistyy. Teemme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja toisaalta myös yritysten kanssa, joten täällä saaduista kontakteista on monelle hyötyä, Anttila sanoo. Kati Valjus

Työpörssi: www.ouka.fi/tyoporssi Oulun kaupungin nuorten työpajat

ko pienyrittäjiä ansaitsee suuren kiitoksen kovasta työstään tämän kaiken julkisuudessa olevan myllerryksen keskellä.

Vastaajana BusinessOulun palvelupäällikkö Jarmo Lauronen. businessoulu.com p. 08 558 410 (vaihde)

s. 17

kaupunginkukkarolla

Oululaisten palvelut järjestetään uudelleen

KUVA Kati Valjus

Palveluverkkosuunnitelma kuulostaa kryptiseltä, mutta se koskettaa kaikkia oululaisia. Suunnitelmassa päätetään, missä kuntalaiset tulevaisuudessa käyvät koulunsa, saavat terveyspalvelunsa ja lainaavat kirjansa.

*Kontinkankaan hyvinvointikeskus valmistuu ensi vuonna, lue tarkemmin sivulta 13.

V

uoden 2014 alussa Oulussa alettiin valmistella palveluverkkosuunnitelmaa. Uudistuksessa mietitään, missä tulevaisuudessa sijaitsevat Oulun koulut, terveyspalvelut ja kirjastot sekä millä tavalla esimerkiksi kirjasto- ja terveyspalveluita jatkossa tarjotaan.

Uudistuksella haetaan säästöjä, mutta se on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilasen

Hankalat kysymykset MIKSI OULUN EKOPISTEISIIN ASENNETAAN VALVONTAKAMERAT?

s. 18

kana ei ole juurikaan muuttunut sitten 1970-luvun.

– Erityisosaamista ja kallista erikoislaitteistoa ei voi jatkossa olla näin tiheästi. Meidän täytyy miettiä, missä on parhaat paikat niille ja täydentää kokonaisuutta muilla palveluilla.

mukaan myös väistämätön seuraus kuntaliitoksesta.

– Kuntaliitoksen yhteydessä ei tällaista tarkastelua perinpohjaisesti tehty. Jotkin kaupunginosat pursuavat oppilaita ja asukkaita, toisissa palveluissa on vajaakäyttöä. Eikö tuolloin palvelujen järjestäminen kannata katsoa uudelleen?

Hyvinvointipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo muistuttaa, että esimerkiksi ajattelumalli Oulun terveysasemapalveluiden ta-

”

Terveysasemista hyvinvointikeskuksia Palveluverkkosuunnitelma on parhaillaan poliittisten työryhmien valmistelussa. Päätöksiä esitysten pohjalta tehdään tulevan syksyn aikana.

Nyt suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut tarjotaan terveysasemien sijaan hyvinvointikeskuksissa*. Erikoisosaamista ja vaativampaa hoitoa tarjoavia keskuksia olisi muutama. Keskuksia täydentäisivät useat asukkaita lähellä olevat hyvinvointipisteet, joissa pystyisi esimerkiksi uusimaan reseptejä, mittaamaan verenpaineen ja ottamaan rokotuksia.

Oulun ekopisteiden roskaaminen ja väärinkäyttö on ollut jatkuvaa, ja viimeisen parin vuoden aikana se on valitettavasti

ole liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Ekopisteen siivouksesta aiheutuu noin 150–200 euron kulut, vuodessa kuluja kertyy kaikkiaan noin

roskaamisesta tuli 90 reklamaatiota, vuonna 2013 reklamaatioiden määrä oli 157. Tänä vuonna olemme viime vuoden vauhdissa. Pateniemen ekopiste lopetettiin vuonna

myös lisääntynyt. 40 ekopisteelle asennetaan syksyn aikana valvontakameroita, jotta niiden väärinkäytön ryöstäytymistä saadaan hillittyä.

Ekopisteiltä on löytynyt paljon jätteitä, jotka olisi otettu maksutta vastaan joko myyjäliikkeissä, jäteasemalla tai Ruskon jätekeskuksessa. Valitettavasti ekopisteille viedään myös asumisen arjessa syntyvää jätettä, mikä kielii siitä, että kaikki omakotitalot tai mökit eivät

23 550–31 400 euroa. Arvio sisältää matkat ekopisteelle, työajan, jätteiden käsittelymaksun sekä jäteveron. Siivoukseen käytetty aika on pois muusta työajasta. Kulut veloitetaan roskaajalta, jos hänet pystytään tunnistamaan. Ellei roskaajaa tunnisteta, kulut maksetaan muilta asiakkailta perittävästä jätemaksuista.

Oulun Jätehuollon toimialueella on 75 ekopistettä, joista 34 sijaitsee Oulussa. Vuonna 2012 ekopisteiden

2013 toistuvan väärinkäytön takia.”

OULUN KAUPUNKILEHTI

Tutustu jätteiden oikeaan kierrätykseen: www.oulunjatehuolto.fi Anne-Maria Vesa tiedottaja Oulun Jätehuolto

NRO3 - 2014

Vuonna 2017 Aapistiellä alkaa toimia suunterveyden palvelukeskus, jossa osaaminen on jo keskitetty saman katon alle. Keskuksessa toimii kaupungin palvelujen lisäksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon opetus. Kouluilla suunnitellaan testattavaksi kiertävää suunterveydenhuollon linja-autoa.

Harvinaisen palvelun ei tarvitse olla lähipalvelu.

Moilanen painottaa, ettei kaikkien palveluiden tarvitse olla tarjolla joka paikassa.

– On palveluita, joita tarvitaan usein ja palveluita, joita tarvitaan kerran elämässä. Harvinaisen palvelun ei tarvitse olla lähipalvelu. Jos käyt kerran vuodessa hammaslääkärissä, eihän palvelun tuolloin tarvitse olla naapurissa.

Ruuhkakouluja ja tyhjiä kouluja Hyvä esimerkki tarpeesta uudistaa palveluverkko on Moilasen mukaan koulut. Kaupunginhallitukseen tulee päätettäväksi yksittäisten koulujen peruskorjauksia, kun iso kuva koko kouluverkosta puuttuu.

Suunnitelmassa selvitetään muun muassa, kuinka lapsiperheiden suosimien Metsokankaan ja Ritaharjun asuinalueiden koulujen ruuhkavuodet ylitetään. Sivistys- ja kulttuuripalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo, että ympäristö- ja yhdyskuntapalvelut on suunnitellut koulujen kylkeen rakennettavia kevytrakenteisia väliaikaisia luokkahuoneita, joiden käyttöikä olisi noin 25 vuotta.

Lisätilojen rakentamisen lisäksi uudistuksessa tullaan käymään läpi myös mahdollisesti suljettavia kouluja. Lakkautettavista kouluista on Rantala-Korhosen mukaan vasta tehty ”sormiharjoituk-

Onko sinulla mielelläsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/ kaupunkilehti.

NRO3 - 2014

sia”. Julkiseen keskusteluun esitykset tulevat syksyn aikana.

Itsepalvelukirjastoja ja busseja Tärkeässä osassa uudistusta ovat sähköiset palvelut. Työn alla on esimerkiksi vanhusten palvelutarjotin. Parin vuoden päästä Oulussa asuva vanhus tai hänen omaisensa löytää yhden nettisivun alta kaiken tiedon Oulun vanhuspalveluista ja tapahtumista.

Sähköinen asioiminen on onnistuneesti käytössä jo kirjastoissa, joissa verkkopalveluiden kautta voi varata ja uusia lainoja sekä lainata e-kirjoja. Jatkossa osa kirjastoista on tarkoitus muuttaa itsepalvelukirjastoiksi*, joissa ei olisi paikan päällä koko ajan henkilökuntaa ja sisälle pääsisi kulkukortilla.

– Tällä konseptilla pystyisimme pidentämään myös kirjastojen aukioloaikaa, Rantala-Korhonen sanoo.

Oulussa on eniten kirjastoja heti Helsingin jälkeen. Rantala-Korhosen mukaan voi olla mahdollista, että jotkut lähikirjastoista korvataan kirjastoautolla.

Välttämättömiä päätöksiä Uudistukset tapahtuvat kolmessa osassa. Ensimmäiset tapahtuvat ensi vuoden aikana, seuraavat parin vuoden jänteelle nykyisen valtuustokauden aikana ja viimeiset vuonna 2025.

Moilanen vakuuttaa, että kuntalaiset saavat olla muutoksista huolimatta luottavaisin mielin. Vaikka uudistuksia tulee, pitää kunnan tuottaa palvelut kuntalaisille. Salon mukaan uudistus parhaimmillaan lisää palvelujen tasa-arvoisuutta eri alueiden välillä.

– Palveluverkon uudistaminen on välttämätöntä. Koska taloustilanne on romahtanut, joudutaan tekemään vielä rohkeampia päätöksiä kuin alussa ajateltiin. Toivoisin armeliaisuutta luottamushenkilöitä kohtaan, sillä päätökset eivät tule olemaan helppoja. Jenni Räinä

*Pääkirjastossa, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon aluekirjastoissa on jo käytössä itsepalvelutunnit ja Pateniemessä ja Puolivälinkankaalla toimii omatoimikirjasto.

Mitä tarkoittaa…

PALVELUVERKKOSUUNNITELMA… Työn alla oleva suunnitelma, jossa päätetään muun muassa tulevaisuuden terveyspalveluiden järjestäminen ja sijainti, säilytettävät ja remontoivat koulut sekä kirjastot.

HYVINVOINTIKESKUS… Nykyisen kaltaisten terveysasemien tilalle tulee muutamia isompia keskuksia, joissa pystytään tarjoamaan saman katon alla laaja sosiaali- ja terveysalan erityisosaaminen ja laitteisto.

HYVINVOINTIPISTE… Hyvinvointipiste tuo lähelle kuntalaisia matalan kynnyksen palveluita, kuten terveysneuvonnan, verenpaineen mittauksen ja rokotukset. Palvelupisteet voivat olla monipalvelupisteitä, joissa tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluita.

Vanhuspalvelulain seuranta 1.1.–30.6.2014 Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Sosiaalipalvelu

Keskimääräinen odotusaika heti, kun päätös on tehty Tavoite

Kotihoito

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– turvapalvelut

40 vrk

alle 90 vrk

– ateriapalvelut

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– kuljetuspalvelu

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Omaishoidon tuki

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Säännöllinen vuorohoito

43 vrk

alle 90 vrk

Tehostettu palveluasuminen

135 vrk

alle 90 vrk

Laitoshoito

47 vrk

alle 90 vrk

Kotipalvelun tukipalvelut:

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 19

tehdäänyhdessä KUVAT Taija Soini

Taina Matero tarjoaa miehensä Maurin kanssa perhehoitoa Oulussa.

S

inisen omakotitalon ulko-ovelle johtaa vastavalmistunut pyörätuoliramppi. Sisällä kodikkaassa tupakeittiössä tuoksuu viinimarjamehu, jota Taina Matero on aamupäivällä keittänyt yhdessä Asta Siuruan kanssa.

Siurua sairastaa Alzheimerin tautia ja Materoiden koti tarjoaa hänelle hoitopaikan hänen puolisonsa Tapio Siuruan vapaaviikkoina.

Perhehoidossa asiakas saapuu koulutuksen saaneen hoitajan kotiin ja osallistuu perheen normaaleihin arkirutiineihin. Taina Matero kertoo, että hoitomuoto vaatii perheeltä joustavuutta ja vuorovaikutustaitoja, sillä erilaisten asiakkaiden kanssa ollaan yhdessä aamusta iltaan.

– Muistisairaiden kanssa vaaditaan myös pitkäjänteisyyttä, kun samoja asioita toistetaan päivässä monta kertaa. Lisäksi tarvitaan huumoria ja leikkimieltä, jatkaa Mauri Matero.

Perhehoito tarjoaa pehmeän vaihtoehdon Taina ja Mauri Materon koti avaa ovensa hoitopaikkaa tarvitseville vanhuksille ja muistisairaille. Hoitojakson aikana autettava osallistuu perheen normaaleihin askareisiin.

Mahdollisuus osallistua arkeen Asta Siuruan puoliso Tapio Siurua kuuli perhehoidosta Oulun palveluohjausyksiköstä. Hän kehuu perhehoitoa heille parhaaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi.

– Tämä on pehmeä hoitomalli, jossa kotoa poislähteminen ei tarkoita laitosta. Asta pystyy osallistumaan arkeen jopa enemmän kuin kotona.

Yrittäjänä työskentelevän Siuruan arki on ollut hoitopaikkojen ja hoitajien järjestämistä viikosta toiseen. Usein kuukaudessa kertyvät vapaat ovat jääneet pitämättä, sillä puolisolle laitoshoito ei ole ollut sopiva vaihtoehto.

Nyt Tapio Siuruan suunnitelmissa on järjestää perhehoidon avulla Astalle säännöllisiä kodin ulkopuolisia hoitojaksoja.

– Materot ovat äärimmäisen empaattisia ja ihania ihmisiä. Siinä, että he ovat valmiita ottamaan omaan elämäänsä ja kotiinsa hoidettavaksi vieraita ihmisiä, on jotain äärimmäistä sitoutuneisuutta.

Hoitojaksojen aikana Asta Siurua on ystävystynyt muun muassa Materoiden lastenlasten kanssa.

Hoito etsii vielä asiakkaita Materot osallistuivat maaliskuussa Oulun kaupungin järjestämälle perhehoidon kurssille. Hoitotyön tekeminen kodissa oli heille tuttua. Materot olivat perustaneet kaksikymmentä vuotta sitten Suomussalmelle vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien hoitokodin, joka aloitti toimintansa heidän kodissaan.

Nyt he ovat myyneet laitoksen ja toivovat perhehoidosta kevyempää vaihtoehtoa tehdä hoitotyötä.

Materoiden suunnitelmissa on tarjota nimenomaan lyhytaikaista hoitoa omaishoitajien lomien ajaksi.

He hankkivat Haukiputaalta viiden makuuhuoneen talon, jossa on tällä hetkellä asiakkaana vain Asta Siurua. Materot harmittelevat, että vaikka tilastojen mukaan tarvetta palvelulle on, eivät avuntarvitsijat ole vielä sitä löytäneet.

– Näin entisessä työssäni monta surullista tapausta, jossa omaishoidettava tuotiin palvelukotiin liian myöhäisessä vaiheessa. Hoitaja oli jo niin väsynyt, ettei muutaman päivän taukokaan enää riittänyt, vaan hoidettava jäi kokonaan hoitokotiin, Taina Matero kertoo.

Ulkona jyrähtää ukkonen.

– Lähdetetäänkö vielä nopeasti käymään viinimarjapensaalla? Mauri Matero ehdottaa Asta Siurualle ja auttaa tälle kengät jalkaan.

Omakotitalon pihalla Mauri kannattelee muhkean pensaan oksia Astan poimiessa marjat. Jenni Räinä

Tämä on pehmeä hoitomalli, jossa kotoa poislähteminen ei tarkoita laitosta.

Vanhusneuvosto pitää ikäihmisten puolta Oulun vanhusneuvosto toivoo aktiivisuutta yli 63-vuotiailta.

O

ulun vanhusneuvosto on toiminut nyt puolentoista vuoden ajan. Puheenjohtaja Antero Juntunen sanoo, että kaupungin yli 63-vuotiaat voisivat olla neuvostoon yhteydessä aktiivisemminkin. Sillä nimittäin taataan, että kaupungin päätöksenteossa ja linjauksissa huomioidaan myös kaupungin noin 37 000-henkisen vanhusväestön ääni.

Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen asettama itsenäinen toimielin. Oulussa eläkeläisten ääntä aiem-

s. 20

min kantanut eläkeläistyön neuvottelukunta vaihtui vanhusneuvostoksi vanhuspalvelulain myötä. Käytännössä kaupungin on otettava vanhusneuvosto mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien valmisteluun sekä vanhuspalveluiden riittävyyden ja niiden laadun arviointiin.

– Vanhusneuvoston jäsenet ovat kaupungin vanhusväestön luottamushenkilöitä, Juntunen tiivistää.

Juntunen sanoo, että vanhusneuvoston tehtäväkentän monimuotoisuus on yllättänyt. Vanhusneuvosto päättää itse, mitä asioita se kokoukOULUN KAUPUNKILEHTI

sissaan käsittelee. Sillä on tällä hetkellä 19 jäsentä. Jäsenistö myötäilee kuntaliitosten jälkeisen Oulun asukaslukua. Kanta-Oulusta jäseniä on yhdeksän, Haukiputaalta kaksi, Kiimingistä kaksi sekä yhdet jäsenet Oulunsalosta ja Yli-Iistä. Sitoutumattomia jäseniä on kaksi henkeä.

Kokouksiin osallistuu varsinaisten jäsenten lisäksi sotaveteraanien sekä evankelisluterilaisen seurakunnan edustajat ja virkamiehet kaupungin yhteisötoiminnasta, viestinnästä ja hyvinvointipalveluista.

– Heillä ei ole päätösvaltaa, mutta saamme kokouksissa suoraan viimei-

simmät tiedot esimerkiksi kaupungin päätöksistä.

Vanhusneuvostolta pyydetään myös suoraan lausuntoja. Juntunen listaa, että viime vuoden aikana neuvosto otti kantaa muun muassa joukkoliikenteeseen ja asuntopolitiikkaan.

Nykyinen vanhusneuvosto on koossa vuoteen 2016 saakka. Juha-Pekka Honkanen

Yhteystiedot ja lisätietoa www.ouka.fi/oulu/ vanhusneuvosto.

NRO3 - 2014

English page

Kastelli – a multifunctional facility THE BUILDING PROCESS and maintenance of the facility demonstrate a life-span model which serves as a long-term warranty for the citizens.

A daycare, primary school and high school, library and youth services all under one roof.

Director of the facility Timo Salmi says that in reality the number of users in the facility in considerably larger.

– The doors are open for all citizens of Oulu.

We have three large gyms, the largest of which is 1500 square meters and impressive in the city’s standards.

The library services are also available for everyone, and youth from the nearby areas are welcome in the youth facilities.

The cost structure of Kastelli’s construction project is unlike many other construction projects.

– This project demonstrates a life-span model. That means that the constructor, Lemminkäinen, is responsible for maintaining the facility for the next 25 years. For us citizens that serves as a form of long-term warranty: the constructor has planned the solutions and

Buses and bus routes falling into place

Katso video Kodista kotiin ja tutustu perhehoitoon.

Video löytyy YouTubesta Perhehoitoliiton kanavalta tai Oulun kaupungin www-sivuilta osoitteesta www.ouka.fi/ikaihmistenperhehoito Oulun kaupungilla on tarkoitus rekrytoida lisää perhehoitajia ikäihmisille sekä aloittaa vammaisten ja kehitysvammaisten perhehoitajien valmennus.

Lisätietoja perhehoidosta Maarit Niva, p. 050 592 2021 ja koulutuksesta Siskomaija Pirilä p. 044 703 6200 Hae perhehoidon asiakkaaksi: www.ouka.fi/palveluohjaus.

From Ireland with love ♥

Viime vuoden aikana neuvosto otti kantaa muun muassa joukkoliikenteeseen ja asuntopolitiikkaan.

The Irish Festival of Oulu, 1.–5.10.2014.

THE IRISH FESTIVAL of Oulu has grown from one man’s idea into an event of many arts where performers do not have to be persuaded to show up.

The story of the festival is almost unbelievable – and at first many did not believe in the concept. Brent Cassidy did. He realized that if he wanted high-quality Irish music for himself and others to enjoy, he would have to put the event together himself.

An organization was born and with that a festival that quickly established its reputation. Maaria Rousu

AFTER INITIAL COMPLICATIONS, public transportation is getting back on track.

The reformation of the city’s public transportation system overlapped with the holiday season, resulting in a shortage of customer service representatives when in fact additional resources were needed. The assumption was that travelers would resort to the website or printed timetables when looking for information but instead many contacted the customer service by phone or email, which completely congested the customer service.

Combining bus routes has also overcrowded some of the buses forcing them to leave passengers at the bus stops.

– It is unfortunate that traveling has become more inconvenient. The number passengers caught us by surprise, says public transportation engineer Edwin ’t Lam. In order to improve the situation during rush hour, eight new buses have been added to the system. Feedback has been taken into consideration, and most of the shortcomings revealed in the reformation process are now listed, being worked on, and improving.

Printed timetables for the winter have been delivered to all households in Oulu, and for the most part they are up to date.

All changes can be found on the website.

Tickets for Oulu’s public transportation can be purchased at the Oulu10 service desk, Stockmann, and selected R-kioski -shops. Tickets can also be purchased on the buses. Anneli Frantti www.oulunjoukkoliikenne.fi/english

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Antero Juntunen.

NRO3 - 2014

materials so that they will not have to be replaced anytime soon, Salmi clarifies.

– The constructor has taken a big responsibility here, and it shows in the quality of building and material choices. Appropriate and durable solutions have been developed together.

The school unit includes spaces that can be converted based on the existing need, as well as interactive data projectors and ergonomic seats. Salmi is happy to show them off but wants to emphasize the functionality of the space.

– The ultimate goal is not to have fancy facilities but to accommodate to the users. Portable walls, for instance, enable us to combine classes, and teachers can divide the students into groups based on each student’s needs.

All solutions have been developed to implement pedagogy where students are no longer thought of as a unanimous group, but everyone’s learning is supported individually as much as possible, says Salmi who himself has done a long career in teaching. Kati Valjus

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 21

KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Kangas on ilahtunut paitsi Oulun Kauppahallin runsaasta tarjonnasta myös siitä, että ihmiset tuntuvat löytävän sen uudetkin kojut.

Hannu Kangas viihtyy kotikaupungissaan. – Yksi Oulun parhaita puolia on sen runsas kulttuuritarjonta. Täällä riittää tapahtumia valittavaksi asti.

Keitaita kulman takana Hannu Kangas löytää suosikkipaikkansa läheltä kotia.

Ne tarjoavat mahdollisuuden niin ihmisten kohtaamiseen kuin luonnonrauhaankin

H

annu Kangas on ammattinäyttelijä ja entinen teatterilainen, joka arvostaa sitä, että ehtii nykyisin kulkea vailla päämäärää ja pysähtyä aina halutessaan.

Pohjimmiltaan Kangas on maalaispoika Kempeleen Juurussuolta. Oulussa hän kävi ensi kerran asumassa jo 80-luvun alkupuolella. Sitä ennen teatteriopinnot olivat vieneet miehen Helsinkiin ja kiinnitykset sieltä muun muassa Mikkeliin ja Lappeenrantaan.

– Itä-Suomen jälkeen Oulu tuntui oikealta kaupungilta, ja meno oli silloin melko villiäkin. Tehtiin Seitsemää veljestä ja istuttiin Haarikka-ravintolassa, Kangas muistelee.

Jäälinjärvi kuntoon omatoimisesti Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt mittavaa talkootyötä Jäälin vesien parantamiseksi.

s. 22

Kiikelinranta taloineen tuo Kankaan mieleen Venetsian.

Jäädäkseen hän palasi 1995, ja silloin kaupunki tarjosi puitteet perhe-elämälle.

NYKYISIN KANGAS ASUU ja viihtyy Meritullissa, ja suosikkipaikat löytyvät läheltä: Kiikeli, Sonnisaari ja Saunaranta ovat kivenheiton päässä, samoin tori ja kauppahalli. Kaikissa niissä on oma viehätyksensä.

– Koko tämä alue on mukavan vaihtelevaa, ja rannan polkuja kävelemällä näkee niin maisemia kuin ihmisiäkin. Kiikeli on varsinainen keidas kaupungin keskellä, siellä on elämää ja tunnelmaa, Kangas sanoo.

Viereinen Sonnisaari on puolestaan luonnontilainen ympäristö, joka huokuu maaseudun tuntua. On vaikea muistaa olevansa vain hetken matkan päässä ydinkeskustasta.

Y

hdistyksen työn edistymisen huomaa, sillä uimaan voi jo mennä ilman, että iho likaantuu entiseen tapaan.

Jäälinjärvi on vuosikymmenten aikana kuormittunut niin ravinteista kuin rautapitoisen pohjaveden saostumistakin, ihmisten toiminnan seurauksena. Saostumaa noin 90 hehtaarin kokoiseen järveen on kertynyt tuhansia tonneja. Rehevöityneen järven vesi on lisäksi limalevän ja ylisuuren särkikannan pilaamaa.

– Kolme vuotta sitten Jäälin asukkaat starttasivat vesienhoitoyhdistykOULUN KAUPUNKILEHTI

– Nämä paikat ovat mahdollisuuksia, jotka soisin toistenkin löytävän. Tänne jokaisen on helppo tulla, mutta on monia, jotka eivät koskaan eksy keskustan tälle laidalle, Kangas toteaa.

SAMOIN HÄN VIIHTYY torilla ja sen ympäristössä.

Etenkin kauppahallissa on Kankaan mukaan mukavan vapautunut tunnelma: – Hallissa on monenlaisia kävijöitä, joista monet alkavat juttusille tuntemattomankin kanssa.

Se ilahduttaa miestä, joka on kiinnostunut toisista ja heidän tarinoistaan.

– Tutustun ihmisiin mielelläni, mutta nautin myös vain ihmisvirran seuraamisesta ja havaintojen tekemisestä. Se taitaa olla näyttelijälle melko luontaista, mutta suurin syy on se, että pidän elämästä ympärilläni. Maaria Rousu

sen toiminnan. Tavoitteena on kuormituksen vähentäminen järveen johtavissa vesistöissä, niin että järvi jatkossa soveltuisi paremmin virkistyskäyttöön: uimiseen, kalastukseen ja retkeilykohteeksi. Toimintamallin mukaan yhdistys vastaa itse vesistökunnostuksesta talkootyönä. Viranomaiset, kuten kaupunki, ELY-keskus ja EU, sekä tutkijat ja paikallinen K-supermarket ovat yhteistyössä mukana, kertoo yhdistyksen sihteeri Birger Ylisaukko-oja.

Tänä vuonna yhdistyksen budjetti on lähes 100 000 euroa. Rahaa kuluu kosteikkojen ja pintavalutuskent-

Vesistön paraneminen on vuosien prosessi.

NRO3 - 2014

Syksyn tarjottimella:

italialaisia jälkiruokia ja itsetuntemuksen alkeita

S

Kangas pitää asuinympäristönsä vaihtelevuudesta. Kivipuisto ja pieni lampi eivät ole tyypillisintä suomalaista kaupunkikuvaa.

Kangas nauttii rannan poluilla kävelemisestä ja niin maisemista kuin kohtaamisistakin.

ksi Seuraava gin n u p u a k koti nnu a H turistiksi aa st a a h Kangas ndin Reetta-bä nin.

Nelli Mila

Kiikelissä ja Sonnisaaressa keskusta limittyy luonnonympäristöihin.

tien rakentamiseen ja ylläpitoon sekä hoitokalastukseen ja sen vaatimaan kalustoon.

Vesistöntutkimus vie osansa, samoin lupakustannukset. Investointien jälkeen menot pienenevät.

– Kyläyhteisön vahvasta yhteishengestä kertoo se, että talkootunteja on kertynyt vuosittain noin 1 500. Suurimmat työrupeamat tänä vuonna ovat olleet Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot. Ensi vuonna tehdään noin kuuden hehtaarin Kalamäen kosteikko Jäälinjärven kaakkoispäähän.

Kosteikkojen tarkoitus on pidättää veden mukana kulkevaa kiintoainesta ja ravinteita.

Kosteikot kasvavat reheviksi, jolloin luon-

NRO3 - 2014

nosta tulee monimuotoisempi. Vesilintujakin on jo muuttanut alueelle.

Ihmisperäisen ravinnekuorman pienentämiseksi kaava-alueen ulkopuolelle rakennetaan parhaillaan viemäriä. Ranta-asukkaat puolestaan ovat keväällä saaneet ohjeet vesistöjen huomioimisesta. Järveä kunnostetaan koko ajan myös hoitokalastamalla särkikantaa pienemmäksi. Vesistön paraneminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä se on vuosien prosessi. Anneli Frantti

yksy raukka. Sen onneton osa on saapua juuri hehkuneen kesän jälkeen. Tätä kirjoittaessa se on monelle kohtuuttoman kuuma.

Mutta sama sille millaiset olivat kesäkelit. Mennyt loma on kuin myyttinen lapsuuden suvi: aina aurinkoinen. Sen jälkeen tulee syksy, aliarvostettu vuodenaika, ja astuu edeltäjänsä liian suuriin saappaisiin.

Syksyn osa on kohtuuttoman epäkiitollinen. Värikkäinä leijailevia lehtiä ja synkkiä iltoja verrataan itseensä kuolemaan. Jos kollega lomailisi syyskuussa, hän näyttäytyisi varsinaisena erikoisuuden tavoittelijana.

Kesää ja syksyä yhdistävät normipaineet, mutta erilaiset. Kesä on kollektiivisesti ja hiljaa sovittu keskinkertaisuus, johon tiivistyy hetken helpottava pinnallisuus: aikataulujen näennäinen huolettomuus ja ulkoasun tietoinen huolittelemattomuus. Ei ole aivan sattumaa, että Crocsit näkyvät kesäkenkiemme suosikkeina. Eikä se ole niin tarkkaa sen ruokavalion ja muidenkaan elämäntapojen kanssa. Vai onko joku joskus kuullut detox-paastosta juhannuksen seudulla?

Kesä on kaikin tavoin vähän sinne päin, mutta syksy armoton. Se vaatii uudistumaan ja saattaa ahdistaa samalla voimalla kuin kaikkeen kukkeuteensa heräävä kevät. Syksyllä alkaa luontaisesti laiskan ihmiskunnan ryhtiliike. Se käynnistyy viimeistään elokuun naistenlehdissä, joissa tapahtuu toimistolookin uusi tuleminen.

Televisiokaan ei enää tarjoa turvallisia uusintojaan vaan ainakin nimellisesti uusia tapauksia.

Kuin kyy keväisellä pellolla ihminen luo syksyllä nahkaansa kouluissa, kerhoissa, jumpissa, harrastuksissa.

Elokuun suosituinta lukemistoa on kesäkuussa julkaistu runsauden puutarha vesiliikennekursseineen, stressiklinikoineen ja italialaisine jälkiruokineen. Marraskuuhun mennessä puolet pulpeteista jää tyhjiksi, jotkut eivät ilmesty paikalle koskaan.

Mutta olennaista ei olekaan pitkäjänteisyys ja loppuunsaattaminen. Syksy ei ole minkään loppu vaan kaiken alku. Syksy antaa mahdollisuuden ja uudet tussikynät. Syksy on toinen uusi vuosi ilman ääneen vahvistettuja lupauksia. Syksy esittelee itsellemme persoonamme toiset, kenties kolmannetkin kasvot. Syksyssä on kaikki voima.

Varsinkin heille, jotka oikeasti ovat auringon ahdistamia.

Syksy antaa mahdollisuuden ja uudet tussikynät.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä

kiiminginjaalinvedet.net/ Vesienkunnostustyön yhteistyömalli julkaistaan nettikäsikirjana vuoden lopussa.

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

KARI-PEKKA TOIVONEN 47, syntynyt Turussa Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja, näyttelijä TeM 1994, Teatterikorkeakoulu

Kohti uutta Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen nauttii Oulussa siitä, että pystyy pyöräilemään paikasta toiseen.

”

Kun viime vuosina työmatkat ovat hoituneet pääasiassa autolla, on suuri nautinto, että pystyn liikkumaan työmatkani nyt fillarilla, kävellen tai hölkäten, Toivonen hehkuttaa.

Muutenkin mies vaikuttaa olevan Oulussa jo ihan kotonaan.

– Tuntuu luontevalta olla täällä. Ehdin kevään aikana rauhassa tutustua paikkoihin, kun pyöräilin kaupunkia ristiin rastiin. Oululaiset tulivat juttelemaan minulle avoimesti ja huomasin, että teatteri on tärkeä osa oululaisten identiteettiä.

Perheen kaksi vanhempaa lasta jäi asumaan Porvooseen ja kaksi nuorempaa muutti vanhempiensa mukana Ouluun.

– Perheessämme ei ole ollut tapana pelätä uusia asioita, vaan olemme halunneet kokea ne mahdollisuuksiksi, joihin pitää tarttua. Vanhempana tuntui luottamuksenosoitukselta, että lapset lähtivät innokkaina mukaan yhteiseen seikkailuun, Toivonen kiittelee.

Molemmin puolin lavaa Oulu vaikuttaa Kari-Pekka Toivosen mukaan vireältä kulttuurikaupungilta ja toiveissa on ehtiä osallistua eri kulttuuritapahtumiin mahdollisimman paljon.

– Tunsin tietenkin oululaiset klassikot Pakkalan ja Rintalan, mutta minulle oli uutta, kuinka laajasti täällä on tarjontaa myös kuvataiteen, musiikin ja tanssin saralla. Erilaisia suunnitelmia onkin jo vireillä, taiteellinen johtaja vihjaa.

Pitkään eri teattereissa sekä freelancerina työskentelemään tottunut Toivonen suhtautuu uuteen pestiinsä vakavasti: – Etelässä ja muuallakin käyntejä tietenkin tulee, mutta päätyöni on nyt täällä. Haluan oppia lisää oululaisuudesta ja odotan innolla, mitä saan teatterin eteen tehdä.

Uskon, että työtäni helpottaa se, että minulla on konkreettinen tieto myös lavalla olosta, joten en katso asioita vain lavan toiselta puolelta. Titta Vilpa

KUVA Juha Kinnunen

Koti kahdessa kaupungissa Oulu on Toivoselle entuudestaan tuttu kaupunki aviopuoliso Merja Larivaaran myötä, ja säännölliset pohjoisen vierailut ovat alkaneet jo 1990-luvun alussa.

– Muuttoa piti kuitenkin prosessoida, ja halusimme kuunnella tarkasti myös lastemme kommentteja. Kun päätös tehtiin, asia järjestettiin niin, että homma toimii.

� ”HAILUOTO ON SYKÄHDYTTÄVÄ PAIKKA, jossa kävin ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä. Auringonlasku Marjaniemessä ei hävinnyt yhtään Intian eteläkärjessä näkemälleni auringonlaskulle.”

s. 24

� ”POHJOINEN MERI-ILMA on meren äärellä kasvaneellekin uusi kokemus. Muistan, kun vuosia sitten kävelin kylmänä pakkaspäivänä siltoja pitkin kohti keskustaa ja pysähdyin ihastelemaan maisemaa Pikisaareen. Vaikka minulla oli päälläni paksu talvipomppa, merituuli lähes salpasi hengen.”

OULUN KAUPUNKILEHTI

� ”JÄÄKIEKKOFANINA odotan innolla myös Kärppä-matseja. Vaikka olen TPS:n kannattaja, nuoremmat poikani ovat kovia Kärppä-faneja, joten saan valintani toivottavasti oululaisilta anteeksi.”

NRO3 - 2014