Oulu-posti 4/2016

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 4/2016

s. 9

Kuusen sylissä symboliikkaa

Nappaa

talteen:

Oulun kouluissa liikutaan s. 4 ○ Kontinkankaan sairaala s. 6 ○ a keamall keskiau

Aapistien hammaslääketieteen rakennus s. 7 ○ Nuorisotalot lapsille ja nuorille s. 8 ○ Suomi 100 -tapahtumat alkuvuodelle s. 13 ○ Bussikuskina palveluammatissa s. 14 ○ Asumisneuvonta s. 18 ○ English page p. 21 ○ Lumo ja muita talvitapahtumia s. 22–24

KUVAT Juuso Haarala, Ville Honkonen, Kirsti Lehtinen, Kati Valjus

Etkö saanut lehteä kotiisi? ilmoita jakelu ta as lm ge on sti ouka.fi/oulu-po

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/oulu-posti

4 Kiitos Oulu, katse eteenpäin!

E

lämme isossa muutoksessa ja epätietoisuudessa. Eurooppa ja Suomi ovat murroksessa, mikä kunnissa konkretisoituu maakuntauudistuksessa. Iso osa kuntien tehtävistä, sosiaalija terveyspalvelut mukaan lukien, siirtyy maakuntien järjestettäväksi vuonna 2019. Tärkeää on, että saamme palvelut joustavasti ja tehokkaasti, eivätkä kustannukset nouse.

Tulevaisuuden kunnan tärkein tehtävä on kunnan ja alueen elinvoimaisuuden varmistaminen. Koulutusta ja opetusta täytyy kehittää vastaamaan yhteiskunnan ja yritysten tarpeita. Oppimisympäristön on annettava nuorille vahva pohja kohdata elämän mahdollisuudet ja haasteet.

Yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky täytyy varmistaa. Maa- ja elinkeinopolitiikalla sekä osaamisella luomme edellytyksiä sille, että eri alojen yritykset voivat sijoittua Oulun seudulle. Oulu on pohjoisen Skandinavian vahvimpana keskuksena logistisesti tärkeä solmukohta. Tämän aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä ja vuorovaikutusta alueen yritysten ja poliittisten päättäjien kesken.

Kansainvälisyys on aina ollut osa Oulun historiaa. Se on myös jatkossa hyvinvoinnin perusta. Tarvitsemme vahvoja yrityksiä, jotka menestyvät kansainvälisessä kilpailussa.

Oulun ja Pohjois-Suomen ääni on saatava kuuluviin Helsingissä, Brysselissä ja arktisten alueiden päättävissä elimissä. On sovittava yhteiset tavoitteet, joita seudun toimijat yhdessä vievät eteenpäin.

Oululla on vahva perusta rakentaa tulevaisuutta: nuori ikärakenne, monipuoliset elinkeinot, kasvava seutu, kunnan vakavaraisuus. Luonto ja kulttuuri ovat osa Oulun identiteettiä.

Menestys on omissa käsissämme. Muutos on aina mahdollisuus. Ratkaisevaa on tunnistaa ja hyväksyä muutoksen tuulet. Osaavat oululaiset ihmiset tekevät tulevaisuuden oululaisella asenteella.

Haluan kiittää oululaisia. Olen ollut etuoikeutettu saadessani johtaa hienoa kaupunkia 10 vuotta kaupunginjohtajana ja viisi vuotta apulaiskaupunginjohtajana yhdessä osaavan henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa.

Uudelle kaupunginjohtajalle annan kaiken tukeni. Teemme yhdessä entistä paremman Oulun.

Hyvää ja rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2017!

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Vipinät kintuissa

12

Lapsen etu eron hetkellä

18

Jotta seinät eivät kaatuisi päälle

Anni ja Arttu Korhonen vierailivat Oulussa ja osallistuivat yhteisötaideteoksen tekoon. Lue, miten 200 000 mm koristetta valmistettiin.

7

Hammastalo avautuu Aapistiellä

8

Nuorisotaloissa iltapäivät ovat lasten

9

Lue myös verkosta: Ladut ja luistelukentät/

Tarkista lähikenttäsi tai -latusi tilanne netistä. www.ouka.fi/liikunta

Pyöräilytalvi/

eMagzin/

#Pyöräilytalvi tehtäväkortit Oulun seudulle on julkaistu.

30 suosittua kotimaista aikakauslehteä luettavissa kirjaston asiakaskoneilla.

@IBikeOulu

www.ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

cityofoulu

Oulu-posti 4/2016, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Annu Höttönen, Tiia-Maria Juuso, Mirva Lohiniva, Maria Mappes, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Maaria Rousu, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Katri Tenetz, Satu Tähtinen, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Oy • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 107 716 kpl. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: visualisti Jenni Alasimi

s. 2

OULU-POSTI

NRO4 - 2016

Toimitus suosittelee

OULUnyt

Maksutonta kirjojen varausta

Joulun kirjalahjavinkit

KIRJASTON KIRJOJA voi nykyään varata maksutta kaikissa OUTI-kirjastoissa.

Varauksen voi tehdä kirjastossa paikan päällä, puhelimitse tai verkkokirjastossa. Varaus haetaan kirjaston varaushyllystä henkilökohtaisen varaustunnuksen avulla.

– Varauksen löytämistä voi helpottaa vaihtamalla numerovaraustun-

LUKUROMAANEISTA PITÄVÄLLE ISOÄIDILLE:

nuksen verkkokirjastossa esimerkiksi nimimerkiksi, vinkkaa Oulun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Noora Valkonen.

Kirjoja on voinut varata maksutta vuoden 2016 alusta lähtien. Varattujen kirjojen määrä on noussut Oulussa noin 10 prosenttia vuoden 2015 tasoon verrattuna.

Lucinda Riley: Keskiyön ruusu (Bazar, 2016) Arvoituksellinen sukutarina ja rakkauskertomus vie lukijan Intian palatseihin ja englantilaiseen kartanomiljööseen. Viihdyttävä ja viehättävä lukuelämys.

SOTAKIRJOJA LUKEVALLE ISOISÄLLE:

John Steinbeck: Routakuun aika (Tammi, 2016) Aikanaan kiellettyjen kirjojen listalle joutunut teos kuvaa pikkukaupungin asukkaiden elämää miehitysvallan alla.

HISTORIASTA KIINNOSTUNEELLE ISÄLLE:

Asko Sahlberg: Pilatus (Like, 2016) Sukellus antiikin historiaan ja Pontius Pilatuksen elämään.

Perustoimeentulotuen haku muuttuu 1.1.2017

HYVÄSTÄ RUUASTA JA SALAISUUKSISTA PITÄVÄLLE ÄIDILLE:

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa (Teos, 2016) Sotienjälkeisessä, porvallisessa Töölössä valmistetaan herkullisia aterioita, punotaan juonia ja kirjoitetaan salaperäisiä kirjeitä.

Perustoimeentulotukea tulee hakea jatkossa Kelalta.

YSTÄVÄLLE, JOKA PITÄÄ RAUHALLISEN VIIPYILEVISTÄ KIRJOISTA:

Kelan verkkoasioinnissa pääsee seuraamaan hakemuksen tilannetta, etuustietoja ja maksupäiviä.

Perustoimeentulotukeen sisältyy jatkossa muun muassa lapsen luonapito, muuttokustannukset sekä takuuvuokrat, jotka ovat nykyään täydentävää toimeentulotukea.

FANTASIAA LUKEVALLE NUORELLE:

Elina Pitkäkangas: Kuura (Myllylahti, 2016) Lukiolaisnuoret kohtaavat Kuurankeron ihmissudet toiminnan- ja romantiikantäytteisessä trilogian avausosassa.

Lue lisää www.kela.fi/ toimeentulotuki

Emma Cline: Tytöt (Otava, 2016) Hienovivahteinen esikoisromaani on taidokas ja herkän riipaiseva hippikommuuniin sijoittuva nuoruudenkuvaus.

LAPSELLE, JOKA ON KÄYNYT METSÄSSÄ:

Lena Frölander-Ulf: Minä, Muru ja metsä (S & S, 2016) Pimeän pelkoa käsittelevä kuvakirja hurmaa upealla kuvituksellaan lapset ja aikuiset.

Kirjavinkit antoi oululainen kirjabloggaaja, nimimerkki MarikaOksa.

Blogi Oksan hyllyltä.

SARJAKUVA Jyrki Mäki

PERUSTOIMEENTULOTUEN hakeminen ja myöntäminen siirtyvät Kelalle 1.1.2017. Kaupunki hoitaa jatkossa ainoastaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset ja maksamisen.

– Tammikuuta koskevat toimeentulotukihakemukset voi jättää Kelalle joulukuussa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan viimeinen kunnassa tehty toimeentulotukipäätös. Hakemukset kannattaa tehdä Kelan verkkoasioinnin kautta. Sähköinen hakeminen on mahdollista 12.12.2016 alkaen, kertoo erityisryhmien sosiaalipalveluiden palvelupäällikkö Marja Salo.

NRO4 - 2016

OULU-POSTI

s. 3

ajankohtaiset uutiset

Lapsille liikunnallista toimintaa vanhempien valvonnassa. Ei ennakkoilmoittautumisia – tervetuloa! www.ouka.fi > liikunta ja ulkoilu

Peput ylös

KUVAT Kati Valjus

Vielä ehdit Kuperkeikkaan!

Hoitoaika määrittää päivähoitomaksun Viidessä päiväkodissa pilotoitu ja hyväksi havaittu hoitoaikaan perustuva laskutus tulee voimaan koko kaupungissa ensi vuoden alusta.

Hoitoaikaan perustuvan laskutuksen myötä perheet voivat varata ja käyttää päivähoidon palveluita omien vaihtelevien tarpeidensa mukaisesti. Hoitoaika varataan sähköisesti etukäteen, jolloin päiväkodissa on tarkka tieto siitä, milloin ja ketkä ovat tulossa hoitoon.

Laskutustapaa on pilotoitu viidessä kaupungin päiväkodissa joulukuusta 2014 alkaen, ja kokemukset ovat olleet niin vanhempien kuin päiväkodin työntekijöiden puolelta hyviä. Lasten hoitopäivät ovat lyhentyneet ja osa perheistä on säästänyt maksuissa. Myös päiväkotien toiminta on tehostunut. Pilotoinnista on kerrottu myös Oulu-postissa 4/2015.

Lakisääteiset perheen kokoon ja tuloihin perustuvat vähennykset huomioidaan maksuissa edelleen. Hoitoaikaperusteiseen sopimukseen siirtyminen ei koske perheitä, joilla on sopimus 20 tunnin viikoittaisesta ja osaviikkoisesta hoidosta.

Perheet tekevät sopimuksen marraskuun aikana päiväkodin johtajan kanssa.

Lisätietoja oman päiväkodin johtajalta. s. 4

(Ylin kuva) Liikuntatutorit liikuttavat pienempiä oppilaita. Yhdeksäsluokkalainen Sebastian Vänttilä käynnistää salibandypelin. Akseli Ukkola (vas.) ja Elmo Linna eivät aio antaa toistensa joukkueille armopisteitä.

(Yllä) Opettajien rakentama salibandykaukalo on kovassa käytössä Haukiputaan koulussa. Julia Välimaa ja Konsta Karjalainen juoksevat pallon perään.

Tästä syksystä lähtien kaikki Oulun koulut ovat Liikkuvia kouluja.

4C

-luokassa Haukiputaan koulussa on luovuttu tuoleista. Jokaisella oppilaalla on istuimenaan vihreä jumppapallo.

– Pieni liike tekee hyvää sekä kropalle että aivoille. Istumista pyritään palloista huolimatta kaikin tavoin välttämään, ja yleensä kun asia on opetettu, tehtäviä tehdään jossain muualla kuin oman pulpetin ääressä, esimerkiksi lattialla mattojen päällä tai korkean pöydän ääressä seisten, opettaja Jukka Ukkola kertoo.

Haukiputaan koulu on ollut Liikkuva koulu neljä vuotta, ja tästä syksystä lähtien kaikki Oulun koulut ovat rekisteröityneet Liikkuviksi kouluiksi. Se tarkoittaa sitä, että kouluissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten oppilaat saataisiin koulupäivän aikana liikkumaan enemmän.

OULU-POSTI

– Liikuntatuokioita on saatu koulupäivään esimerkiksi järjestelemällä välituntien paikkoja uudelleen. Meillä on joka päivä pari pidempää, liikuntavälitunneiksi kutsuttua taukoa, joille on järjestetty erilaista toimintaa, Ukkola kertoo.

Esimerkiksi koulun iso liikuntasali on liikuntavälituntien aikaan käytössä. Vuorot on jaettu luokka-asteittain siten, että kaikki pääsevät viikon aikana saliin.

– Aluksi me opettajat järjestimme salissa ohjattua liikuntaa. Aika pian kävi kuitenkin selväksi, että lapset kyllä keksivät pelejä ja leikkejä, kun heille annetaan siihen tilaisuus ja välineet. Tällä hetkellä tilanne on se, että opettajia tarvitaan enää valvomaan.

Ulkoliikuntaan jokaisessa luokassa on välituntikori, jonka sisältöä voi vapaasti käyttää ulkopeleissä.

Lapset kyllä keksivät pelejä ja leikkejä, kun heille annetaan siihen tilaisuus ja välineet.

NRO4 - 2016

penkeistä Tässä voi tulla hiki!

JO PÄIVÄKOTI-IKÄISEN lapsen tulisi liikkua päivittäin kolme tuntia, eikä se tekisi pahaa meille aikuisillekaan. Liikkumattomuuden innoittamina kokosimme kolme vinkkiä, jotka saattavat aiheuttaa naurua, iloa ja hikipisaroita. Testaa, jos et usko!

1

Mainostauko-olympialaiset: Mainostauon aikana kukin perheenjäsen vuorollaan päättää, millä tavalla liikkumalla mainostauon minuutit täytetään. Haasta perheenjäsenet vaikka lankuttamaan, hyppimään kyykkyhyppyjä tai punnertamaan.

2

Peili, 10 tikkua laudalla tai tervapata – muistat varmaan vielä omasta lapsuudestasi pihaleikkejä, joita leikittiin isommalla porukalla. Haasta naapuriperhe mukaan ja viettäkää lauantaiaamupäivä perinteisen pihaleikin tiimellyksessä. Hävinnyt joukkue keittää lopuksi kahvit.

3

Lumi – mikä ihana tekosyy lumilinnaan, lumiukkoon tai lumikenkäilyyn. Tehkää pihamaalle vaikka koko lumiukkoperhe. Maria Öfverström

(Ylin) oik. laukaisija Akseli Ukkola, etualalla Miro Huotari, taustalla Katja Sipola.

(Yllä) Opettaja Jukka Ukkola pyrkii keksimään mahdollisimman paljon erilaisia tapoja katkaista pulpetissa istuminen. Liikuntavälitunnilla pelataan esimerkiksi salibandya opettajien rakentamassa kaukalossa.

– Koulun pihaan rakensimme opettajavoimin salibandykaukalon, joka on kovassa käytössä. Edullisista materiaaleista rakennettu kaukalo on kiinnostanut muidenkin koulujen opettajia, ja sitä on kopioitu myös muualle, rakennustiimissä mukana ollut Ukkola kertoo.

Yhtenäiskoulu yhdistää liikkumisessa myös eri luokka-asteet.

– Yläkoulun nimetyt liikuntatutorit vetävät välillä pelejä ja leikkejä alakoululaisille.

Olennaisin voimavara liikunnan lisäämisessä on Ukkolan mukaan asenne.

– Haluamme ajatella niin, että liikkuminen on kaikkien juttu. Puhutaan, että liikkumattomuus on kansantaloudellisesti jo suurempi riski kuin tupakointi. Liikkuva koulu ei ole se, joka on ykkösenä koulujen välisissä urheilukilpailuissa, vaan se joka onnistuu liikuttamaan myös heitä, jotka eivät muuten liiku. Kyse on asenteista, joilla toivon mukaan saavutetaan terveitä tulevaisuuden kansalaisia. Kati Valjus

NRO4 - 2016

Oulua kehitetään lapsia ja nuoria kuunnellen Oulu on UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin myötä sitoutunut kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi.

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Risto Kalliorinteen mukaan lapset ja nuoret hyötyvät siitä, että kaupunki ottaa heidän toiveensa ja näkökulmansa vakavasti.

Y

hdyskuntalautakunta aikoo ottaa lapsia ja nuoria mukaan suunnittelemaan omaa elinympäristöään.

Kalliorinne uskoo, että osallistaminen vaikuttaa myös ympäristön kunnioittamiseen ja arvostamiseen.

– Aluksi ajattelimme, että päävastuu on opetustoimella ja varhaiskasvatuksessa. Kun syvennyimme aiheeseen, huomasimme, että meillä on paljon hankkeita ja toimintoja, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin.

Kalliorinteen mielestä lasten ja nuorten innostus, ideat ja osaaminen on luontevaa kytkeä esimerkiksi leikkipuistojen rakennushankkeisiin sekä turvallisten liikennereittien suunnitteluun ja testaamiseen.

– Heillä on paljon näkemystä, millaista kaupunkia rakennetaan ja miten joukkoliikenteen palvelut toimisivat parhaiten. Hyvä esimerkki on jo käytössä oleva maksuton bussiliikenne alle 17-vuotiaille koulujen loma-aikoina.

Kaksivuotisen kehittämiskauden jälkeen Oulu voi saada UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka on voimassa kaksi vuotta. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista. Petra Silvennoinen

Tutustu aiheeseen tarkemmin: www.ouka.fi/ lapsiystävallinenkunta Liikuntatutorit liikuttavat pienempiä oppilaita. Yhdeksäsluokkalainen Nea Ahola avustaa Suvi Riipistä.

OULU-POSTI

s. 5

ajankohtaiset uutiset

KUVAT Matti Möttönen

Oulun kaupunginsairaalasta akuuttia apua ja kuntoutusta

Palvelupäällikkö Päivi Sydänmaa (vas.) ja ylilääkäri Anneli Vesa-Kurtti.

O

ulun kaupunginsairaala on terveyskeskussairaala, joka tarjoaa kuntalaisille akuuttisairaanhoitoa, kuntoutusta ja lyhytaikaista jatkohoitoa, kertoo ylilääkäri Anneli Vesa-Kurtti.

Sairaalassa on kymmenen osastoa ja 279 sairaansijaa. Osastot ovat kahdessa eri rakennuksessa.

– Osastoilla on erityisosaamista psykogeriatriseen hoitoon, palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon ja saattohoitoon sekä neurologiseen että ortopediseen kuntoutukseen. Lisäksi talosta löytyy päivystysosasto, sisätautigeriatrisia osastoja, geriatrinen tutkimus- ja arviointiyksikkö sekä kotisaattohoitorinki, esittelee palvelupäällikkö Päivi Sydänmaa.

Osastolle A2 voidaan myös myöntää lupapaikka kotona oleville palliatiivisille syöpäpotilaille. He voivat olla voinnin muuttuessa yhteydessä osastolle tai kotisaattohoitorinkiin.

Kaupunginsairaalasta löytyvät myös keskusneuvola, naisten terveystarkastukset ja kuntoutuspalvelut.

Jatkohoitoon kaupunginsairaalaan Oulun kaupunginsairaalaan potilaat tulevat hyvinvointikeskusten akuuttivastaanotoista, Oulun seudun yhteispäivystyksestä, kotihoidon kautta sekä Oulun yliopistollisesta sairaalasta jatkohoitoon.

Potilaista 60 prosenttia on yli 75-vuotiaita, 20 prosenttia 65–74-vuotiaita ja 20 prosenttia 16–64-vuotiaita.

– Keskimääräinen hoitoaika Oulun kaupunginsairaalassa on 12 vuorokautta.

Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on, että potilas saavuttaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja omatoimisuuden, jotta hän voi palata takaisin omaan asuinympäristöönsä, Sydänmaa korostaa.

Henkilöstöä on yhteensä noin 280, joista suurin osa on sairaanhoitajia ja lähi- ja perushoitajia. Lisäksi henkilöstöön kuuluu toiminta- ja fysioterapeutteja, sosiaaliohjaaja, hygieniahoitaja, osastosihteereitä sekä 26 lääkäriä.

– Tiimimme vahvuutena on moniammatillisuus, ja henkilöstön vaihtuvuus onkin melko pientä, Anneli Vesa-Kurtti kiittelee.

Keskusneuvola ja paljon muuta Saman katon alla toimivat myös erikoislääkäreiden, kuten fysiatrin ja geriatrin vastaanotot sekä keskusneuvola. Talossa toimivat myös työikäisille ja ikääntyneille suunnatut kuntoutuspalvelut, muun muassa fysioterapia ja veteraanien kuntoutus. Näihin kaikkiin tullaan lähetteellä.

Naisten terveystarkastukset järjestetään nykyisin kaupunginsairaalassa. Niihin kutsutaan 30–60-vuotiaat oululaiset naiset viiden vuoden välein kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisemiseksi.

Terveystarkastuksessa asiakas saa myös ohjausta rintojen omatoimiseen tutkimiseen sekä diabetesriskien arviointiin.

Oulun kaupunginsairaalan tiloissa toimii myös Päihdeklinikka.

Lisäksi rakennuksessa on NordLabin ylläpitämät laboratoriopalvelut, joihin tarvitsee voimassa olevan laboratoriotutkimuspyynnön tai lähetteen hoitoyksiköstä. Titta Vilpa

Oulun kaupunginsairaala: Osastot A–B/Kiviharjuntie 5 ja osastot G–H/Kajaanintie 48 C • A1 psykogeriatrinen osasto • A2 palliatiivinen ja saattohoitoosasto ja kotisaattohoitorinki • A3 päivystysosasto • B2 kuntoutusosasto • B3, H1,H2, G2 ja G3 sisätautigeriatrisia osastoja • G4 geriatrinen tutkimus- ja arviointiyksikkö • Potilastilanteen mukaan kaikilla osastoilla hoidetaan myös muita potilasryhmiä.

Kiviharjuntie 5 • • • •

Erikoislääkärien vastaanotot Keskusneuvola Naisten terveystarkastus Kuntoutuspalvelut

Kajaanintie 48 C Päihdeklinikka

Päihdeklinikka muutti keväällä Oulun kaupunginsairaalan tiloihin PÄIHDEKLINIKKA on Oulun kaupungin päihdeyksikkö, joka tarjoaa vieroitus- ja katkaisuhoitoa yli 18-vuotiaille alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjille tai niiden sekakäyttäjille. Päihdeklinikalla hoidetaan myös korvaushoidon aloitusjaksot.

– Meillä on 14 asiakaspaikkaa, ja otamme vastaan asiakkaita jokaisena arkipäis. 6

vänä, kertoo päihdeklinikan palveluesimies Tuomo Seppänen.

Päihdeklinikalle tullaan Päihdepäivystyksen (Yrttipellontie 6), hyvinvointikeskusten tai Oulun seudun yhteispäivystyksen kautta. Päihdepäivystyksen ohjaus ja arvio riittävät, mutta hyvinvointikeskusten tai yhteispäivystyksen kautta tulevat tarvitsevat lähetteen.

– Suurin osa asiakkaistamme on nuoria huumeidenkäyttäjiä ja sekakäyttäjiä, mutta alkoholikatkaisussakin riittää koko ajan asiakkaita.

Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä kuukauteen. Hoidolla helpotetaan asiakkaan fyysisiä ja psyykkisiä vieroitusoireita sekä motivoidaan jatkohoitoon.

OULU-POSTI

– Kaupunginsairaalassa on nykyaikaiset tilat ja pystymme tarvittaessa tekemään yhteistyötä myös talon muiden toimijoiden kanssa, kiittelee Seppänen. Titta Vilpa

NRO4 - 2016

KUVAT Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Suut auki Aapistiellä Iloinen joulutervehdys!

J

äähtyneen joulukinkun rasvan voi lörötellä korkilla suljettavaan muovipulloon, jonka saa laittaa biojätteeseen. Jos kiinteistöllä ei ole biojäteastiaa, pullo laitetaan polttokelpoisen jätteen astiaan. Jos löräytät rasvat viemäriin, siitä voi tulla tukos ja hajuhaittoja.

Terkuin

Oiva

Tammikuussa avautuva hammaslääketieteen rakennus on Suomen suurin suun terveydenhuollon yksikkö. Sinne siirtyvät ensimmäisenä Kontinkankaan ja keskustan hammashoitoloiden asiakkaat.

U

usi hammaslääketieteen jättiyksikkö Aapistiellä valmistuu marraskuun lopussa.

Muutto tiloihin alkaa tuuletuksen jälkeen vuoden alusta, ja ensimmäiset asiakkaat tiloihin saapuvat 23. tammikuuta.

Tammikuun lopussa Aapistielle siirtyvät Kontinkankaan ja keskustan hammashoitolat, joiden toiminta niiden nykyisissä tiloissa lakkaa. Myllyojan ja Maikkulan hammashoitolat siirtyvät tiloihin maaliskuun alussa.

Hammashoidon lisäksi Aapistieltä löytyy jatkossa kaikki kaupunkilaisten tarvitsemat erikoishoidot, kuten oikomishoidot ja leikkaukset. Myös suurin osa arkipäivystyksistä sekä viikonloppupäivystys siirtyvät sinne.

Tavoitteena on, että parin vuoden päästä Oulussa on enää kuusi suun terveydenhuollon hoitolaa: Aapistien lisäksi Haukiputaalla, Kiimingissä, Tuirassa, Kaakkurissa ja Oulunsalossa.

Kaikki kuntoon yhdellä käynnillä Uusissa tiloissa aloittaa noin 200 työntekijää. Tilojen ja palveluiden käyttöönottaminen tapahtuu vähitellen useamman kuukauden aikana.

Oulun kaupungin suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Sakari Kärkkäisen mukaan suuri yksikkö tarjoaa asiakkaille etuja. Aapistiellä käytetään joustavaa ajanvarausta eli hoitoaika annetaan 10–15 minuutin tarkkuudella.

Uusissa tiloissa työt aloittava terveyskeskushammaslääkäri MarjaLiisa Niemelä toteaa, että puolen tunnin aika on joillekin potilaista liian pitkä ja toisille liian lyhyt.

– Joustavalla ajanvarauksen avulla voimme käyttää juuri asiakkaan tarvitseman ajan, eikä hoitohenkilökunnalla ole paineita siitä, että seuraava potilas odottaa jo oven takana.

Aapistiellä pyritään siihen, että mahdollisimman moni tarkastus-

käynnillä käyvä potilas hoidetaan kerralla valmiiksi, eikä uutta käyntiä tarvita.

Pelkopolille omat tilat Suun terveydenhuollon perusterveydenhoidon tilat löytyvät ensimmäisestä kerroksesta.

Toisessa kerroksessa ovat erikoispalvelut, kuten oikomishoidot. Sinne keskitetään myös pelkohoitoyksikkö, jolle on nyt ensimmäistä kertaa voitu varata omat tilat. Kolmannessa kerroksessa toimii opetushammashoitola.

Aapistielle muuttaa Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos. Samoin sinne siirtyy ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden potilasharjoittelu. Rakennuksen noin 150 hoitoyksiköstä puolet on hammaslääkäri- ja suuhygienistikoulutuksen käytössä.

– Seuraava toiminnaltaan näin suuri yksikkö löytyy Kööpenhaminasta, vertaa Kärkkäinen. Jenni Räinä

Aapistien hammaslääketieteen keskus vuonna 2017: • Oulun kaupungin hammashoito • Erikoishoidot kaikille oululaisille (oikomishoidot ja leikkaukset) • Arki- ja viikonloppupäivystys • Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos • Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden potilasharjoittelu

Oiva Roina

Joulumyyjäiset Oulu10:ssä Joulumyyjäiset 30.11. klo 11–15 Torikadun Oulu10:ssä. Myynnissä nuorten työpajojen jouluisia tuotteita.

Glögi- ja piparitarjoilu!

Osta samalla joulupukin konttiin lahjakortit Oulun kaupungin kulttuuritapahtumiin.

Oulu10:n pop upit palvelevat: 24.11.; 1.12. ja 8.12. Oulu Sinfonialla 7.12. yliopistolla Oulu10, Torikatu palvelee joulunaikaan: 26.12. suljettu 27.–30.12. klo 8–16 5.1. klo 8–16 6.1. suljettu Yhteispalvelupisteet ovat auki normaalisti, paitsi 23.12. klo 8.30–14 26.12. suljettu 5.1. klo 8.30–14 6.1. suljettu

OULU10, Torikatu 10 palvelee ma–to 8–18, pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

Pääaula NRO4 - 2016

OULU-POSTI

oulu10@ouka.fi Oulunkaupunki Oulun kaupunki s. 7

YOLO (- You only live once) asiaa nuorille ja heidän perheilleen

Ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille KUVAT Ville Honkonen

Päivisin Oulun kaupungin nuorisotiloille ovat tervetulleita alakoululaiset. Nuorille ovet avautuvat alkuillasta, ja toimintaa vetävät aina koulutetut ohjaajat.

Katso myös video kaupungin YouTubekanavalla.

N

uoriso-ohjaajat Mira Mällinen ja Anna Kauppila ovat tottuneet ennakkoluuloihin nuorisotilojen toiminnasta. Usein vanhemmat olettavat, että tiloihin ovat tervetulleita vain teini-ikäiset ja ettei toimintaa valvota.

Todellisuus on kuitenkin toinen.

Oulunsalon nuorisotalolla kello lähenee kahta ja värikkäästi sisustettujen tilojen lattioilla juoksentelee sukkasillaan alakoululaisia: yksi pelaa biljardia, toinen autopeliä konsolilla ja kolmas odottaa malttamattomana, että kokkikerho alkaa. Seinillä on sulassa sovussa Cheekin ja Jim Morrisonin julisteet.

– Olemme kiertäneet paljon kouluilla kertomassa toiminnastamme. Tämä syksy on ollut vilkkain pienten lasten osalta. Iltapäivätoiminta on 1–2-luokkalaisille, mutta aikuista seuraa koulun jälkeen kaipaavat vielä monet isommatkin, Kauppila kertoo.

Aktiivisia ja ohjattuja iltapäiviä Kaikki Oulun nuorisotilat tarjoavat arkipäivisin toimintaa alakoululaisille ja iltaisin yläkoululaisista 17-vuotiaille. Poikkeuksen tekee Byströmin nuortenkahvila, jonne myös nuorilla on pääsy päiväsaikaan ja kahvilan yläikäraja on 29 vuotta.

Oulunsalon nuorisotalolla lasten kanssa askarrellaan, leivotaan ja käydään määrättyinä päivinä liikuntasalissa urheilemassa. Perjantaisin on leffapäivä

s. 8

ja tiistaisin järjestetään erilaisia visailuja.

Tiloista löytyy treenikämppä musisointiin ja pelikoneita, joille lapsilla on päivän aikana kaksi puolen tunnin vuoroa.

Nuorisotalolla on yhtä aikaa aina vähintään kaksi ohjaajaa. Kaikki Oulun 19 nuorisotalon työntekijät ovat alalle koulutettuja.

Toimintaa nuorten toiveista Viideltä Oulunsalon nuorisotilan ovet avautuvat nuorille. Arkena tilat ovat auki kahdeksaan. Kerran kuussa on pidennetyt perjantai- ja lauantai-aukioloajat kymmeneen saakka.

Nuorten kanssa ohjelma on vapaamuotoisempaa ja siinä mennään enemmän fiiliksen mukaan.

– Jos joku haluaa illalla vaikka paistaa lättyjä, alamme leipoa niitä heidän kanssaan, nuorisotyöntekijä Mika Koivuranta kertoo.

Oulunsalon nuorisotalolla ei sallita kiusaamista ja hyvät käytöstavat pitää muistaa. Kolme kertaa kiroillut saa päiväksi porttikiellon. Tilat ovat päihteettömät ja nuuskasta ja tupakasta ilmoitetaan vanhemmille. Alkoholin käytöstä tehdään lastensuojeluilmoitus.

Tilat ovat olleet suosittu ajanviettopaikka viikonloppuisin. Musiikki soi ja dj:t vaihtuvat tiheään tahtiin. Enimmillään yhden lauantain aikana kävijöitä oli 90. Jenni Räinä Oulun kaupungin nuorisotalot (19 kpl ympäri kaupunkia) löytyvät osoitteesta ouka.fi/nuoret.

OULU-POSTI

(yllä) Kokkikoulua vetämässä nuoriso-ohjaaja Mika Koivuranta. Mukana kinkkupiirakkaa leipomassa Tuuli Koskelo, Vilja Koskelo, Elina Pyykkö ja Iiris Lukkariniemi. (vas.) Nuoriso-ohjaaja Mira Mällinen kokkaa Aaro Remeksen, Antti Sarkkisen ja Lauri Sarkkisen kanssa. (vier.) Nuoriso-ohjaaja Anna Kauppila.

Nuorisotyön menetelmät avattiin Oulussa NUORISOTYÖ on merkittävää ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta kokonaisuudelle ei ole yleensä jäsenneltyä suunnitelmaa, kertoo Oulun kaupungin palvelupäällikkö Riitta Veijola.

Oulu osallistui vuosina 2015– 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan nuorisotyön perussuunnitelma -hankkeeseen yhdessä Kokkolan, Kouvolan, Hämeenlinnan ja Tornion kaupunkien kanssa.

– Missään muualla ei ole aiemmin tehty tällaista, kertoo Veijola.

Hankkeessa käytiin läpi ja avat-

tiin menetelmät, joita kaupunkien nuorisotyössä käytetään. Oulussa nuorisotyön työntekijät olivat mukana tekemässä suunnitelmaa.

– Tarkoituksena ei ollut luoda uusia työmenetelmiä, vaan jäsennellä vanhat. Suunnitelma selkeyttää toimintaa ja helpottaa perehdytystä. Se tekee toiminnan systemaattisemmaksi ja työn kokonaisuus on helpompi hahmottaa.

Parhaillaan suunnitelman tekstiä hiotaan ja lopullinen nuorisotyön perussuunnitelma julkaistaan joulukuussa. Jenni Räinä

NRO4 - 2016

tehdäänyhdessä KUVAT Juuso Haarala

200 000 mm koristetta koottiin yhdessä Tapasimme muutamia tilaisuuteen osallistuvia oululaisia gallupkysymysten merkeissä.

1. Millainen on sinun Oulusi?

2. Mikä Oulussa säilyy seuraavat 100 vuotta?

Hilkka Haaga ja Maikki, 3: 1. Meidän Oulussamme on paljon virikkeitä ja toimintaa: erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kulttuuria ja liikuntaa.

– Viimeisen pätkän koristeketjua maalaan pinkiksi. Sen voi sitten bongata jostain osasta kuusta, Alasimi paljastaa.

Jenni Kovalainen: 1. Oulu on tapahtumarikas kaupunki, etenkin näin loppuvuodesta. Ilahduin esimerkiksi kansainvälisistä markkinoista.

Siellä pääsin käyttämään opiskelemaani italiaa.

Heijastuksia kuusessa Visualisti Jenni Alasimi ideoi kaupungin kuuseen koristeet, joissa yhdistyvät yhdessä tekeminen, kierrätys – ja loistavuus.

”

Ainoat lähtökohdat, jotka tilaukseen sain, olivat, että koristeen on oltava 200 000 mm pitkä ja tultava joulukuuseen talven ajaksi, Alasimi kertoo.

Pituus symboloi tietysti 200 000 asukkaan rajapyykin ylittymistä. Materiaaleiksi valikoituivat Oulun värien mukaiset satiininauhat ja ketju, johon jokainen voi käydä kiinnittämässä oman, työpajassa koristelemansa heijastimen.

– Halusin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja että kynnys on mahdollisimman matala. Osa on käynyt kiinnittämässä ketjuun heijastimen, johon on kirjoittanut oman nimensä, ja osa taas jää askartelemaan pitkäksi toviksi, Alasimi sanoo.

– Heijastimiin päädyin siksi, että se on esineenä helppo, ja ylimääräisiä pyörii kaikilla kaapeissa.

Heijastimet symboloivat hänelle myös sitä, että oululaiset ovat loistavaa porukkaa.

– Muiden kaupunkien kavereilta kuulee usein, että Oulussa voi mennä juttelemaan kenelle vain ja että oululaiset ovat helposti lähestyttäviä – siis ihan loistavia!

Oulu myös levittyy laajalle, ja keskusta toimii kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. Siksi koriste, joka laskeutuu kuusen latvasta kymmenenä kaksikymmenmetrisenä koristeketjuna, sopi Alasimin mielestä erinomaisesti. Maaria Rousu

Pituus symboloi 200 000 asukkaan rajapyykin ylittymistä.

NRO4 - 2016

2. Käsitöiden ja kielten lisäksi pidän erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Keskustassa viihdyn esimerkiksi kirjastossa.

Toivon, että Oulussa säilyy mukavan kansainvälinen meininki.

Jorma Nikkilä: 1. Minun Ouluni on – aika hyvä.

Täällä on mainioita asuinalueita, niin kuin Karjasilta, jossa olen asunut 35 vuotta. Se on maaseutumainen kaupunginosa, jossa luonto on vieressä.

Karjasillalla on aktiivinen asu-

Marke Holappa: 1. Minun Ouluni on nykyisin värikäs. Täällä voi harrastaa, mitä haluaa. Itse ulkoilen ja käyn teatterissa ja elokuvissa. Oulussa eri ikä- ja kansalaisryhmille järjestetään kaikenlaista toimintaa ja tekemistä. Se on hienoa.

OULU-POSTI

kasyhdistys ja siellä huomaa myös yhteisöllisyyden.

2. Toivon, että Oulussa säilyvät luonnonläheiset omakotitaloympäristöt. Etteivät keskustamaisuus ja kerrostaloalueet leviä kaikkialle kaupunkiin.

2. Toivon, että Oulussa säilyvät vanhat puutalot. Nuorena tyttönä puutaloja oli paljon enemmän. Sellaista Oulua ei enää ole, mutta puutaloalueet muistuttavat menneistä ajoista.

Faith Kilpeläinen: 1. Oulu on helppo ja miellyttävä kaupunki, jossa on monipuolisia kauppoja ja mukavia kahviloita. Olin ollut täällä päivän, kun tiesin bussilinjani ja minulla oli lippu käytössäni. Monissa kaupungeissa sel-

Kirsi Varila ja Iina, 7: – Oulu on ihan kiva, Iina Varila sanoo.

– Täällä voi touhuta ja on luontoa ja aktiviteetteja, äiti, Kirsi Varila, täydentää.

Iina tykkää askartelemisen ja uimisen lisäksi etenkin seurakun-

2. Usein muualla kuulee, että Oulussa on sellainen tekemisen meininki. Toivon, että se säilyy. Ja tietysti toivon, että Ilmakitaransoiton MM-kisat jatkuvat seuraavat 100 vuotta!

laisten asioiden haltuun ottaminen vie paljon pidempään.

2. Olen asunut Oulussa vasta viikon. Mielestäni Oulu on kehittymässä monikulttuurisemmaksi kaupungiksi, jonne kansainväliset vierailijatkin voivat helpommin tulla.

nan kokkikerhosta.

Kysymys siitä, mikä Oulussa säilyy seuraavat sata vuotta, jakaa mielipiteet.

– Toys ”R” Us, Iina sanoo heti. Äiti taas toivoo, että jokaisella säilyisivät sosiaali- ja terveysalan edut ja palvelut. Toim. Maaria Rousu s. 9

harrastajakiittää

Terveyskuntomittaus on kartta hyvinvointiin KUVAT Teija Soini

Oulun kaupunki järjestää kaupunkilaisille kaksi kertaa vuodessa mahdollisuuden mittauttaa oma terveyskuntonsa.

Terveyskuntomittauksen päätteeksi Raimo Suorsa (vas.) saa palautteen tuloksistaan liikunnanohjaaja Tommi Laineelta.

Tällä kertaa neuvoja tuli erityisesti ruokarytmin ja ruokavalion parantamiseen.

R

aksilan uimahallin toisessa kerroksessa käy kova hyörinä. Oulun kaupungin liikuntapalveluiden terveyskuntomittauskampanja on täydessä käynnissä. Paikalle saapuu eri-ikäisiä ja -kokoisia ihmisiä ottamaan selvää omasta hyvinvoinnistaan.

Raimo Suorsa tulee paikalle ensimmäisten joukossa. Hän kävi mittauttamassa terveyskuntonsa alkuvuodesta ja on nyt tullut päivittämään tilanteensa.

Raimo Suorsa:

”Tuloksiakin on syntynyt, sillä joulukuusta olen pudottanut painoa 17 kiloa.”

– Jäin vuodenvaihteessa eläkkeelle ja ajatuksena oli tehdä elämäntaparemontti. Mittauksen tulos oli alkuvuonna aika odotettu: painoa oli liikaa ja taitaa sitä olla vieläkin, Suorsa arvelee.

Mittauksessa kartoitetaan monipuolisesti ihmisen kuntoa: puristusvoimaa, kehonkoostumusta sekä aerobista kuntoa hapenottokyvystä. Kehonkoostumusmittaus paljastaa viskeraalirasvan tason eli sen, paljonko rasvaa on sisäelinten ympärillä. Liian korkea viskeraalirasva altistaa muun muassa diabetekselle ja sydänsairauksille.

Ammattilaistiimiltä neuvot Mittauksen yhteydessä asiakas saa palautetta tuloksistaan. Paikalla on fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, ammattivalmentaja sekä personal trainer antamassa asiantuntevaa opastusta siihen, miten muuttaa liikuntatapojaan tai ruokailutottumuksiaan.

– Käymme tulokset asiakkaan kanssa läpi ja annamme konkreettisia vinkkejä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta saa lihasmassaa kasvatettua. Kaupunki tarjoaa myös paljon erilaisia terveysliikuntaryhmiä, joihin voimme tarpeen tullen ohjata, Oulun kaupungin liikunnanohjaaja Tommi Laine kertoo.

Myös Suorsa sai tammikuussa neuvoja niin liikunnan saralle kuin ravintopuolellekin. Vaikka hän on harrastanut nuo-

Terveyskuntomittaus tehdään arkivaatteissa ja hikoilematta.

rempana aktiivisesti liikuntaa, oli asiantuntijoiden vinkeistä apua.

– Tuli selkeyttä siihen, mihin suuntaan lähteä ja millaisin muutoksin. Tuloksiakin on syntynyt, sillä joulukuusta olen pudottanut painoa 17 kiloa, hän kertoo.

Mittauksesta hyötyä jokaiselle Terveyskuntomittaukset ovat suosittuja varsinkin aktiiviurheilijoiden parissa, mutta Laine kannustaa kaikkia osallistumaan mittauksiin. Mittaustulokset kertovat esimerkiksi iäkkäille henkilöille heidän sydämensä kunnosta. Painonhallinnan kanssa kamppailevat hyötyvät kehonkoostumusmittauksesta, joka on hyvä keino seurata, väheneekö paino rasvasta vai lihaksesta. Mittauksesta saatu dokumentti toimii myös hyvänä motivaattorina elämäntapojen muutokseen.

Raimo Suorsa on lähdössä tyytyväisenä kotiin kierrettyään testauspisteet ja saatuaan palautteen. Edistystä tammikuusta on tapahtunut.

– Sisäinen rasva on vähentynyt alkuvuodesta. Sain myös hyviä neuvoja ruokavalion suhteen. Kyllähän tämä kannustaa jatkamaan, kun lapsillekin olen luvannut olla vaivana vielä mahdollisimman pitkään, Suorsa naurahtaa. Susanna Siironen

Tommi Laine:

”Annamme konkreettisia vinkkejä siitä, mitä pitäisi tehdä.”

• Terveyskuntomittauskampanjoita kaksi kertaa vuodessa: Oulun uimahallilla Raksilassa, Haukiputaan Vesi-Jatulissa ja Kiimingin Oulu10-pisteessä.

• Terveyskuntomittaus maksaa 5,50 €.

• Mittaus varataan etukäteen liikuntapalveluiden ilmoittautumisjärjestelmän kautta Oulun kaupungin nettisivuilta.

• Tämän vuoden mittaukset ovat ohi, seuraavat mittausviikot ensi vuonna.

Seuraa ilmoittelua aiheesta osoitteessa ouka.fi.

s. 10 OULU-POSTI NRO4 - 2016

Lainaa liikuntavälineitä lähikirjastosta LÄHIKIRJASTOSTA voi lainata kirjastokortilla erilaisia liikuntavälineitä kahden viikon ajaksi.

Kussakin kirjastossa on tarjolla kaksi paria säädettäviä kävelysauvoja, yksi kuuden kilon ja yksi kahdeksan kilon kahvakuula, yksi selätin, yksi pari aikuisten lumikenkiä sekä yksi pari lasten lumikenkiä.

Liikuntavälineitä voi lainata Haukiputaan, Kastellin, Kaukovainion, Kiimingin, Oulunsalon, Ritaharjun, Yli-Iin ja Ylikiimingin kirjastoista.

Kiimingin ja Jäälin kirjastoissa on lisäksi lainattavissa perheliikuntakasseja, joissa on erilaisia pihapelivälineitä, kuten sulkapallomailoja.

Liikuntavälineitä ei voi varata, eikä lainoja voi uusia. Välineet lainataan kirjaston henkilökunnalta, ja ne palautetaan henkilökunnalle siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.

KUVA iStock

Vinkki!

Muista myös Pateniemen Honkapirtin välinelainaamo: lainaamo.ouka.fi/.

Veteraaniliput jaossa joukkoliikenteeseen Vuoden 2017 alusta alkaen Oulun joukkoliikenteessä matkustaminen on maksutonta oululaisille sotiemme veteraaneille, sotainvalideille, sotaleskille ja partisaanien uhreille.

OULUN KAUPUNKI luovuttaa maksuttomaan matkustamiseen oikeutetuille henkilöille veteraanilipun, joka esitetään linja-auton kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippu on voimassa 1.1.2017 alkaen toistaiseksi, eikä sitä siis tarvitse uusia vuosittain.

Veteraanilipun voi noutaa Oulu10:n palvelupisteistä. Hakijalla tulee olla mukanaan KELA-kortti, jossa on veteraanimerkintä, So-

ta-arkiston todistus tai todistus sotaleskeydestä v. 1939–1945 sotien johdosta. Lisäksi mukana tulisi olla mahdollisesti aiemmin luovutettu veteraanilippu.

Veteraanilippu on voimassa koko Oulun joukkoliikenteen alueella joukkoliikenteen autoissa, palvelulinja Onnissa ja cityliikenteessä. Lippu on henkilökohtainen.

Pysäköintilupia sotiemme veteraaneille OULULAISILLA sotiemme veteraaneilla, sotainvalideilla ja partisaanien uhreilla on mahdollisuus pysäköidä autonsa Oulun kaupungin ja OYS:n maksullisilla kadunvarsi- ja aluepysäköintipaikoilla kahden tunnin ajan ilmaiseksi.

Maksuton pysäköinti on mahdollista pysäköintiluvalla, joka on henkilö- ja ajoneuvokohtainen. Pysäköintilupia voi noutaa henkilökohtaisesti Oulu10:n palvelupisteitä joulukuussa. Mukana on oltava voimassa oleva ajokortti ja rekisteriote (pysäköintiluvan hakija on joko ajoneuvon omistaja tai haltija) sekä KELA-kortti, jossa on veteraanimerkintä, Sota-arkiston todistus tai todistus sotaleskeydestä v. 1939–1945 sotien johdosta. Lisäksi mukana tulisi olla mahdollisesti aiemmin luovutettu pysäköintilupa (liimattu P-kiekkoon).

NRO4 - 2016

Pysäköintiluvan kanssa kannattaa huomioida, että se ei ole voimassa pysäköintitaloissa eikä rautatieaseman edessä ja että ns. ”kiekkopaikoilla”, tulee käyttää pysäköintikiekkoa normaaliin tapaan.

Endorfiineihin vihityt

O

len viime kuukausina päätynyt useampaankin keskusteluun endorfiineista, tai no niistä mielihyvähormoneista, joista usein puhutaan endorfiineina. Kuullut monen, joka ei ole niin sisällä liikkumisessa, kysyvän epäuskoisena ensimmäisten lenkkien jälkeen, onko jotain sellaista oikeasti olemassa. Huimaava, palkitseva hyvän olon tunne? Varmana siitä, ettei tule koskaan käsittämään, mitä monet hehkuttavat. Tuntien vain hien ja hengästymisen.

Olen myös päässyt todistamaan oivalluksen syntymistä. Sitä kun epäusko ja joskus lähinnä kauhu on ohitettu.

Kun onkin yhtäkkiä juossut kilometrin, kaksi, viisi, kymmenen. Sen voi nähdä, haistaa ja tuntea. Se näkyy hymynä lenkin aluksi ja siinä, että he haluavat lisää. – Ja koukuttavaahan se todella on. Mielihyvä.

Tietysti on myös hetkiä, jolloin ei kulje eikä suju, ei tunnu muulta kuin samealta ja toivottomalta. Enemmän on kuitenkin niitä toisia. Kun askel on kevyt, kun kilometrivauhti nousee kuin vahingossa. Ja jos joskus on (siis kun välillä on) niin naurettavan kiireinen, ettei ehdi polulle tai kun syysflunssa kaataa petiin kahdeksi viikoksi, sen puuttumisen todella tuntee. Hymyilyttää vähemmän, turhauttaa enemmän, ei nukuta, mutta väsyttää.

Kun askel on kevyt, kun kilometrivauhti nousee kuin vahingossa.

Se on kuin salaseura, jossa sinut vihitään tietoon. Siitä, mitä tarvitset. En tiedä, onko olemassa mitään motivoivampaa. – Ja myös terveellisellä tavalla muistuttavaa. Sillä kyllä lähteminen voi olla vaikeaa, vaikka tietää lopuksi kiittävänsä itseään siitä että meni. Ei palkinnon kuulukaan tulla ennen tekoa, kaiken nyt, heti.

Eikä tässä palkitsevuudessa ole kyse kilpailuvietistä, toisten tai edes itsensä voittamisesta. Itselläni ei kyseistä viettiä edes ole. Tosin tällekin säännölle on poikkeuksensa: hiihtoladulla ohittajat aiheuttavat sisuuntumista ja ainakin yhden vaihteen lisää vauhtia. Onneksi reittini ovat usein sen verran metsäisiä, että ohittajia on harvassa. Sillä endorfiinit eivät pidä ylisuorittamisesta. Joskus läkähtyminen on vain läkähtymistä. Eikä niille ohittajille pärjää kuitenkaan.

Liput ja pysäköintiluvat ovat jaossa 7.12.2016 alkaen seuraavissa palvelupisteissä:

• Oulu10-palvelut, Torikatu 10, Oulu • Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18, Ylikiiminki • Haukiputaan palvelupiste, Jokelantie 1, Haukipudas • Yli-Iin palvelupiste, Kirkkokuja 2, 91200 Yli-Ii • Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2, Kiiminki • Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2, Oulunsalo OULU-POSTI

Myötätuulessa

Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti ja huomaa toisinaan tasapainottelevansa ehtimisen ja kiirehtimisen, nauttimisen ja suorittamisen välillä.

s. 11

KUVITUS Atte Lakinnnoro

Sovittelu ajaa lapsen etua Perheasioiden sovittelu on puolueetonta apua, jossa lapsen etu on aina tärkein.

M

istä apua, kun lasten elatus- ja huoltosopimuksiin liittyvät asiat tuntuvat menevän erotessa solmuun? Luottamuksellista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen sovitteluapua saa Tuirankartanossa.

– Sovittelun lähtökohtana on lapsen näkökulman huomioiminen vanhempien erotilanteessa ja vanhemmuuden jatkuminen parisuhteen päättymisestä huolimatta, sanoo pitkän uran sovittelutyön parissa tehnyt perheterapeutti ja sosiaalityöntekijä Hilkka Kostamovaara.

Tyypillinen on tilanne, jossa eroavalla parilla ei ole puheyhteyttä eikä asioista olla päästy sopuun.

– Ulkopuolinen sovittelija auttaa. Usein käy niin, että tulehtuneessa tilanteessa on

” ”

Vanhempien riitely on aina lasta kuormittavaa. Lapsi ei voi siihen vaikuttaa, mutta vanhempi voi.”

Samuli Aikio

Vastaanotolla näkee ihan konkreettisestikin sen, mitkä asiat paria yhdistävät ja mitkä erottavat. Ensin istutaan mahdollisimman kaukana toisesta, mutta kun aletaan puhua lapsista, rentoudutaan ja nojataan jo vähän kohtikin.”

Samuli Aikio

helpompi puhua ulkopuolisen läsnä ollessa.

Sovittelussa molemmat osapuolet tulevat varmasti kuulluiksi, painottaa Kostamovaara.

Yleisimmin perheasioiden sovittelussa jutellaan lasten huoltajuus-, asumis- ja tapaamisasioista.

– Emme ole kummankaan puolella, emmekä tongi perheen taustoja, emmekä tee kotikäyntejä. Keskustelemme asioista niiden tietojen pohjalta, joita osapuolet ovat valmiita kertomaan. Sovitteluun osallistumisesta ei jää merkintää rekistereihin, ja meillä on myös täysi salassapitovelvollisuus, Kostamovaara täsmentää.

Sovitteluun tullaan yleensä jommankumman aloitteesta.

– Jos vähääkään tuntuu siltä, että ulkopuolisesta avusta voisi olla hyötyä, kehotan varaamaan ajan. Jatkotarve katsotaan aina käynti kerrallaan, ja vapaaehtoi-

suuteen pohjautuvan sovittelun voi lopettaa milloin tahansa.

Sovittelijalla on käytössään erilaisia työkaluja perheen puheyhteyden löytämiseksi.

– Varmaankin yksi tärkeimmistä neuvoista on keskittyä menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Syyttelyn sijaan yritetään löytää keinoja puhua neutraalimmin ja rakentavammin, sanoo niin ikään sovittelutyötä tekevä sosiaalityöntekijä Samuli Aikio.

Vanhemmat saattavat olla omassa eroprosessissaan eri vaiheissa, mikä sekin joskus hankaloittaa kommunikaatiota.

– Onneksi on niin, että suurimmalle osalle vanhemmista lasten etu on aina etusijalla, Aikio sanoo. Kati Valjus

”

”

”

Perheasioiden sovittelu Ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 044 703 6120

Paras palaute sovittelijalle on, kun riitaisa pari ottaa ratkaisevan askeleen toisiaan kohti. Kyse voi olla todella pienistä jutuista, joilla on eroperheen jatkon kannalta suuri merkitys.”

Samuli Aikio Kokemus on osoittanut, että mitä nopeammin apua haetaan, sitä nopeammin yleensä päästään myös molempia osapuolia tyydyttävään sopuun. Kroonistuneet riitatilanteet ovat raskaita kaikille.”

Hilkka Kostamovaara

Joskus toinen vanhemmista tulee sovitteluun tiukalla aikataululla ja tarkka vaatimuslista taskussaan. Kun sovittelussa päästään käyntiin, ei olekaan enää kiire minnekään ja vaatimuksistakin ollaan valmiita joustamaan.”

Samuli Aikio

s. 12 OULU-POSTI NRO4 - 2016

Juhlavuosi täynnä tapahtumia Osallistu juhlavuoteen

Itsenäisyyden juhlavuosi näkyy joka puolella Suomea, tietysti myös Oulussa.

”

pitkin vuotta. Juhlallisuudet alkavat uudenvuoden aattona kansanjuhlana kauppatorilla, ja monenlaisia etappeja tulee olemaan koko ensi vuoden ajan. Esimerkiksi veteraani- ja itsenäisyyspäivän ajat ovat luonnollisesti keskeisiä, Forsblom sanoo.

Elokuussa, kun jäljellä on ”sata päivää sataan”, pidetään kansanjuhla Kuusisaaren tapahtumapuistossa.

Samalla vietetään tapahtumapuiston avajaisia, Kuusisaareen rakennetaan hyvät puitteet tulevaisuuden isompia ja pienempiä tapahtumia varten.

Omalle tapahtumalle voi hakea myös avustusta Oulun kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Suomi 100 -aluetuen hakuaika päättyy 13.1.2017.

Poimintoja Suomi 100 -juhlavuoden alkuvuoden ohjelmasta: SUOMI 100 -JUHLAVUODEN AVAJAISET Tapahtuma huipentuu Finlandiateokseen, jossa 100-henkinen kuoro laulaa ja musiikin tahtiin on näyttävä pyro- ja ilotulitusshow. Alkuillasta voit virittäytyä tunnelmaan Etkoilla klo 17–19.30. Eri puolilla kaupunkia

Kati Särkelä

voit törmätä mm. musiikki- ja tanssiesityksiin erilaisissa ja yllättävissäkin paikoissa. Lisäksi Oulun kolme tunnetuinta patsasta puetaan juhlaasuun ja niihin käydään tutustumassa opastettujen patsaskiertokävelyiden aikana. Lisätietoa tapahtumasta www.ouka.fi/suomi100

NELJÄNTIENRISTEYS-OOPPERA Kantaesitys Oulun kaupunginteatterissa suurella näyttämöllä 13.1.2017.

Esityksiä on 11.2.2017 asti. Neljäntienristeys on kansainvälisesti tunnetun ja useita palkintoja saaneen Tapio Tuomelan uusi sävellys, joka perustuu kuusamolaissyntyisen Tommi Kinnusen samannimiseen esikoisromaaniin. Ohjelmatiedot ja liput osoitteesta teatteri.ouka.fi

Kuvassa ylhäältä Jenny Carlstedt (Kuva Barbara Aumüller), Virpi Räisänen (Kuva Heikki Tuuli) ja Gabriel Suovanen (Kuva Ulrika Fåhraeus).

Juhlavuoden ohjelma ei keskity vain pääkaupunkiseudulle, vaan osa Oulussa järjestettävistä tapahtumista on valtakunnallisia.

Koko Suomen huomio kohdistuu silloin Ouluun, tapahtumapäällikkö Samu Forsblom kertoo.

Työryhmät, yhteisöt ja yhdistykset ehtivät vielä liittää oman tapahtumansa osaksi juhlavuoden ohjelmaa Oulussa. Omalle tapahtumalle voi hakea myös avustusta Oulun kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan liitolta.

Suomi 100 -aluetuen hakuaika päättyy 13.1.2017.

– Lukuisia satavuotista itsenäisyyttä juhlistavia tapahtumia järjestetään

TULE MUKAAN tekemään Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa! Mukaan voi hakeutua aina 31.10.2017 asti täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.suomifinland100.fi.

Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineen ja Oulun kaupunginkirjaston luentosarjassa, Maamme romaani – kirjallisuuden säikeitä 1910-luvulta 2010-luvulle, tarkastellaan kirjallisuuden säikeitä vuosikymmen kerrallaan. Yleisöluentosarja 16.1.–10.4.2017 Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa.

SATAVUOTIAS SUOMI -KIRJOITUSKILPAILU LUKIOLAISILLE Pohjois-Suomen lukiolainen, kirjoita, mitä Suomi sinulle merkitsee! Valitse tekstin tyyliksi pakina, kolumni, blogi tai esseetyyppinen artikkeli. Tekstin enimmäismitta on 5 000 merkkiä välilyönteineen. Parhaat kirjoitukset palkitaan 1 000, 500, 300 ja 200 euron palkinnoilla.

Satavuotias Suomi -kirjoituskilpailun järjestävät Kaleva ja Oulun SuoNRO4 - 2016

OULU-POSTI

malainen Klubi. Kilpailun suojelija on kirjailija Antti Tuuri.

Tekstit loppukilpailuun valitaan lukioissa ja valitut lähetetään Kalevaan 31.1.2017 mennessä sähköpostilla word-muodossa ja kuvat jpg-muodossa osoitteeseen yhteisot@kaleva.fi.

Tekstejä julkaistaan Kalevan paperilehdessä ja verkkolehdessä.

Ohjeet: www.kaleva.fi.

Kysy lisää opettajiltasi! s. 13

KUVAT Kati Valjus

kaupunkirakentaa

Päätepysäkillä Airi Kuikka-Karttunen tarkistaa, ettei matkustajilta ole unohtunut penkeille mitään.

Airi Kuikka-Karttunen on unelma-ammatissaan. Puhelias nainen ilahtuu aina, jos joku jää etupenkkiin rupattelemaan.

– Parasta työssä on ihmisten kohtaaminen. Yritän tervehtiä kaikkia.

Onnikan matkassa Bussinkuljettajan työpäivää ilahduttavat kohteliaat kanssa-autoilijat ja rupattelevat asiakkaat.

K

ello on 8.45, kun kuljettaja Airi Kuikka-Karttunen kurvaa linjan numero 51 Kuvernöörin pysäkille.

– No huomenta! hän tervehtii hymyssä suin jokaista bussiin nousijaa.

Kuikka-Karttusen kello on soinut tänä aamuna jo 3.25.

– Heräsin tosin jo ennen kellon soittoa. Olen aamuihminen, hän hymyilee pirteänä.

Työvuoronsa aluksi Kuikka-Karttunen on piipahtanut rahtivuorossa ja ajellut yhden kierroksen linjaa 20. Nyt meidän on määrä ajella Kempeleen Koulutielle ja takaisin.

– Tämä on tällainen vähän leppoisampi linja. Ajan useita eri linjoja, ja se onkin mielestäni tämän työn suola. Kun ei tarvitse kiertää samaa linjaa, näkee koko ajan uusia maisemia. Vaikka on minulla ollut opettelemista, olen ajanut Oulussa

vasta puolitoista vuotta, Iisalmesta kotoisin oleva ja siellä toista kotiaan pitävä Kuikka-Karttunen hymyilee.

Totuttelemista on ollut myös oululaiseen ajokulttuuriin. Linja 51 kaartaa moottoritielle, missä on aamupäivällä rauhallista.

– Onhan tämä aika villiä välillä. Lyhyet liittymät tuottavat päänvaivaa. Ilahdun aina, jos takana tuleva antaa kohteliaasti tietä.

Linnakankaan kohdalla joku löytää bussiin unohtuneen matkakortin ja tuo sen kuskille.

– Voi kiitos kovasti rehellisyydestä, Kuikka-Karttunen kiittelee.

Jo vuosikymmenten uran linja-auton ratissa tehnyt Kuikka-Karttunen ei osaisi kuvitella muuta ammattia.

– Parasta on työn vaihtelevuus ja ihmisten kohtaaminen. Yritän tervehtiä kaikkia. Nuorisolla on usein luurit korvissa, eivätkä he edes kuule tervehdystäni.

Siitä tulee vähän apinaolo, mutta en luovuta, kuljettaja nauraa.

Joskus joku jää etupenkkiin juttelemaan.

– Minusta on mukavaa vaihtaa muutama sananen, kunhan ei mene politikoinniksi.

Päätepysäkillä Koulutiellä Kuikka-Karttunen vaihtaa linjakilvet ja tarkistaa nopeasti, ettei bussiin ole unohtunut mitään. Sitten jo lähdetään takaisin.

– Hei vaan koko perheelle! KuikkaKarttunen tervehtii, kun kyytiin nousee Metsokankaalta pariskunta pienen koiran kanssa.

Naiskuljettaja ei ole enää ihmetyksen aihe, mutta Kuikka-Karttusen uran alussa oli toisin.

– Ensimmäisinä työvuosinani Kuopiossa kohtasin sellaisenkin herrasmiehen, joka ilmoitti jäävänsä pysäkille odottamaan seuraavaa autoa, kun näki, että tyttö on ratissa. Mutta siitä nyt on jo valovuosia aikaa! nainen nauraa.

Ympyrä sulkeutuu, ja linja 51 kaartaa Kuvernöörille toisen linja 51:n perään.

Edellä odotteleva kuljettaja jatkaa siitä, mihin Kuikka-Karttusen työvuoro tänään päättyy. Kati Valjus

Naiskuljettajia ei ole enää ihmetyksen aihe, mutta Kuikka-Karttusen uran alussa oli toisin.

s. 14 OULU-POSTI NRO4 - 2016

KUVA Juha-Pekka Honkanen

Asukkaat toivovat lisää Hupisaarta Myllytulliin

M Poikkimaantien uusi silta palvelee koko kaupunkia Marraskuun alussa avattu Poikkimaantien silta on mahdollistanut Hiukkavaaran alueen asukasmäärän kasvamisen, mutta se palvelee myös laajemmin koko kaupunkia.

T

uleva kehätie kulkee Nuottasaaresta Poikkimaantien kautta edelleen Ruskoon Raitotielle ja lopulta Nelostielle.

– Kehätie helpottaa jossain määrin Erkkolan sillan liikennepainetta ja voi jossain määrin vaikuttaa myös Nelostien ruuhkaisuuteen. Raskas liikenne Nuottasaaresta ja Oulun ohittavat erikoiskuljetukset siirtyvät uudelle kehätielle, rakennuttajainsinööri Vilho Vanhatalo sanoo.

Hiukkavaaran rakentamisen edellytyksenä on ollut Poikkimaantien sillan rakentaminen, sillä Erkkolan silta kävisi auttamatta ahtaaksi uuden asuinalueen liikenteelle. Hiukkavaara on Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmeninä rakentuva kaupunginosa. Entiselle puolustusvoimien alueelle tulee jopa 20 000 uutta asu-

Hiukkavaara on Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmeninä rakentuva kaupunginosa.

kasta. Lisäksi Hiukkavaaran tuleva alue palvelee lähialueet mukaan lukien 40 000 oululaista, joten liikenteen on oltava sujuvaa.

Vaalantieltä Ruskoon rakennettavaa Raitotietä joudutaan odottamaan muutaman vuoden ajan. Hiukkavaaran alueen rakentuminen ei kuitenkaan ole enää liikenneväylistä kiinni.

Hiukkavaaran keskukseen paraikaa nouseva monitoimitalo ottaa oppilaansa vastaan elokuussa, kun koulut alkavat.

Vuoden 2017 aikana lähtevät rakentumaan myös Hiukkavaaran keskuksen asuin- ja liiketilakorttelit.

– Kaavoitetuista alueista Kivikkokankaan ja Kiulukankaan rakentaminen on pitkällä ja myös Soittajankankaalla sekä Vaskikankaalla tontinluovutus käynnistynyt, kertoo kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi.

Uuden sillan ansiosta yhteys keskustaan on näiltä alueilta selvästi Erkkolan siltaa lyhyempi ja sujuvampi.

– Tontinluovutus vilkastui samalla, kun päätökset sillasta ja monitoimitalosta tehtiin. Jo vuoden 2015 alussa Hiukkavaara oli saanut 2500 uutta asukasta ja siitä tahti on vain kiihtynyt. Juha-Pekka Honkanen

”Tervahauta 2020” kirii kisassa Joko sinä olet äänestänyt omaa suosikkiasi uudeksi asemakeskukseksi? Äänestää voi marraskuun loppuun saakka.

NRO4 - 2016

OULUN KAUPUNKI yhteistyökumppaneineen järjesti arkkitehtikilpailun Oulun asemakeskuksen alueesta. Kilpailuun saatiin määräaikaan mennessä viisi ehdotusta. Ehdotukset ovat nähtävillä Ympäristötalon aulassa ja ouka.fi:ssä. Netissä voit myös äänestää omaa suosikkiasi. Tällä hetkellä kärjessä kirii ”Tervahauta 2020”.

Virallisen voittajan uudeksi asemakeskukseksi valitsee tuomaristo vuoden loppuun mennessä. Voittaneen ehdotuksen tekijäryhmälle maksetaan palkintona 50 000 euroa.

OULU-POSTI

yllytullin asukkaat toivovat lisää viereisiltä Hupisaarilta tuttua vehreyttä Myllytulliin, kun aluetta kehitettään lähitulevaisuudessa. Oululaiset ovat saaneet esittää toiveitaan Myllytullin täydennysrakentamisen vision yleisötilaisuuksissa ja verkkopalautteissa kesän ja syksyn aikana. Kaavoitusarkkitehti Jere Klami sanoo, että viheralueita on myös luvassa.

– Myllytullissa on jo vanhastaan hyvin erottuvia vehreitä pyöräily- ja kävelyreitistöjä ja aluetta on mahdollista kehittää edelleen Valjastehtaankadun ja Myllytullin aukion esimerkkien suuntaan, Klami sanoo.

Kesällä yleisötilaisuudessa kehitystä luotsattiin viheralueiden lisäksi myös erilaisten toimijoiden läsnäoloa korostavaan suuntaan. Lisäksi visioon on kerätty Oulussa ensimmäistä kertaa kuntalaisten toiveita verkossa suoraan kartalle sijoitettuna.

– Saimme paljon hyviä ja tarkkoja ehdotuksia. Tapa on ennen kaikkea kuntalaisille ajasta ja paikasta riippumaton mahdollisuus osallistua suunnitteluun.

Palautteiden myötä kaavoituksessa tavoitellaan alueelle katutasoon yleisölle avoimia tiloja sekä tiloja liikkeille että palveluntarjoajille.

Myllytullissa etenee jo tällä hetkellä kahden alueen kaavoittaminen. Ammattiopisto Luovin tontista osa lohkaistaan asuinrakentamiselle, minkä lisäksi Luovi kehittää nykyisiä tilojaan. Kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta syksyllä saadun palautteen perusteella, ja Klami arvioi, että rakennustyöt voivat kaavan puolesta alkaa jo ensi vuonna.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekkin tontin kaavahanke etenee luonnosvaiheeseen arviolta keväällä 2017. Juha-Pekka Honkanen

Tutustu palautteisiin ja suunnitteluun tarkemmin osoitteessa ouka.fi > kaupunkisuunnittelu.

Tutustu Oulun asemakeskuksen kilpailuehdotuksiin: • Ympäristötalon aulassa (avoinna ark. 8–16, Solistinkatu 2) tai • osoitteessa www.ouka.fi/asemakeskus

s. 15

meilläosataan

KUVAT Petteri Mustonen

Oululaisyrityksen ohjenuora yksinkertaisuus

Kotihoidon tueksi kehitetty älykäs poistumisvalvonta asennetaan Kuopiossa 800 kotiin. Laite auttaa vähentämään kotihoidon turhia hälytyksiä. < ”Me teemme mitä haluamme, muut tekevät mitä osaavat”, Herrala tiivistää hymyillen firmansa ideologiaa.

Takana seitsemän vuoden kehitystyö. Nyt firma on alansa markkinajohtaja Suomessa.

T

oimitusjohtaja Sami Herralan perustama 9Solutions-yritys sai alkunsa huolesta. Herralan isä piti yksin maatilaa. Jos isälle sattuisi maataloustöissä onnettomuus, saisiko tämä ajoissa apua paikalle. Teknologia-alalla uransa tehnyt Herrala alkoi pohtia ratkaisua huoleensa.

– Tuli ajatus pienestä napista, joka olisi Bluetoothilla yhteydessä kännykkään.

Hädän tullen painettaisiin nappia, jolloin puhelin lähettäisi hälytysviestin, Herrala muistelee.

Idea ei jättänyt miestä rauhaan. Vuotta myöhemmin hän perusti yrityksen, joka kehittää paikannusta ja pilvipalveluita hyödyntäviä tuotteita.

Yksinkertainen lähestymistapa Yrityksen kahvimukeihin on kirjoitettu isot kirjaimet KIS eli ”Keep It Simple”. Ja samaa mantraa on hoettu alusta asti.

Herrala perusti 9Solutionsin kahden muun ICT-ammattilaisen kanssa. Miehet päättivät ennakkoluulottomasti kehittää tuotteita terveydenhuoltoalalle, vaikkei heillä ollut kokemusta alasta.

– Mietimme, mikä olisi teknologisesti paras tapa toteuttaa tämä alusta niin, että laitteet ovat helppoja asentaa, halpoja ylläpitää sekä luotettavia. Ja kellään ei ole vieläkään vastaavaa.

Päätuotteita ovat muun muassa palvelutalojen hoitajakutsu ja hoitajien henkilöturva. Herrala avaa tuotteiden toimintaa esimerkillä kulunhallinnasta, jota

Matkailuneuvonta muutti Toriporttiin MATKAILUNEUVONTA PALVELEE Toriportti-liikekeskuksessa osoitteessa Torikatu 18.

Muutto uusiin tiloihin Oulun ydinkeskustassa pyrkii saavuttamaan asiakkaat entistä paremmin matkailijavirtojen varrella.

Matkailuneuvontaa kehitetään niin kaupungissa vierailevien matkailijoiden kuin paikallisten asiakkaiden palvelupisteenä.

käytetään palvelutaloissa. Koko järjestelmä perustuu paikannukseen talon sisällä. Jos esimerkiksi dementikko poistuu omasta kerroksestaan, henkilökunta saa siitä tiedon älypuhelimeensa. Hoitaja näkee heti puhelimeltaan, missä harhailemaan lähtenyt dementikko on. Sovellukset säästävät hoitajien aikaa ja palvelutalojen rahaa.

Oululainen osaaminen yrityksen kivijalka Oululaisyritys on tällä hetkellä alansa markkinajohtaja Suomessa. Järjestelmiä on asennettu Suomessa yli 400 palvelutaloon ja toimintaa on laajennettu myös sairaaloihin. Tuotteita on käytössä myös kymmenissä kohteissa Pohjoismaissa. 27

henkeä työllistävän yrityksen peruspilari on oululainen osaaminen.

– Kyllähän tämä teknologinen osaaminen on aivan huippuluokkaa, en osaisi kuvitella, että se olisi missään muualla parempaa, Herrala toteaa.

Entä saiko yksin maatilaa hoitava isä oman turvanappinsa?

– Isä ei saanut laitetta, sillä veljeni otti maatilan haltuun. Ongelma siis ikään kuin katosi, Herrala naurahtaa. Susanna Siironen

Oululaisyritys on tällä hetkellä alansa markkinajohtaja Suomessa.

Olalle Oulun kartta OULUN KAUNISTA ruutukaavaa kelpaa esitellä joko käytännöllisenä kangaskassina tai posterina seinällä. Oululaisen suunnittelija-käsityöläispariskunnan MAP Oulu on takuuvarma joululahjavinkki tyylitietoiselle.

s. 16 OULU-POSTI NRO4 - 2016

KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

(Ylin kuva) – Tykkään käveleskelemisestä ja siitä, että Oulussa on hyvät mahdollisuudet liikkua ulkona, Henell sanoo.

(Yllä) Henell on Tukikohdallakin monessa mukana.

(Ylin kuva) Henell on mukana myös visuaalikollektiivi Liquid Space Dreamsissa, joka loihtii veden, öljyn, värien ja dokumenttikameroiden avulla näyttäviä visuaaleja esimerkiksi keikkojen taustakankaille.

(Yllä) – Leipätyökseni olen tehnyt kylpyhuone- ja saunaremontteja omalla markkinointi- ja myyntinimellä. Se on nyt tauolla, ja parhaillani käyn työnjohdon koulutusta rakennus- ja infra-alalle, Henell kertoo.

Petri Henell haastaa seuraavaksi turistiksi Reija Gladin.

Muusikko, runoilija & raksamies

H

enell, 37, muutti Ouluun 19-vuotiaana, eikä ole kaivannut muualle. Musiikin pariin hän löysi alakouluikäisenä Kiimingissä – sen tavallisemman harrastuksen, urheilun, sijaan.

– Aloitin laululla, mutta basso vei mukanaan. Kokoonpanoja on ollut useita. Jäljellä on basisti-laulajan pesti Boarissa, jonka kanssa on kierretty Suomen lisäksi vähän Euroopassakin, Henell kertoo.

Musiikkiin liittyy yksi Henellin tärkeimmistä oululaispaikoista. Tukikohta on entinen kaupungin varikko, nykyinen kulttuurikeskittymä Välivainolla. Tukikohdan tiloja hallinnoi Tilaa kulttuurille ry, joka vuokraa niitä eteenpäin kulttuuri- ja järjestötoimijoille. Se toimii treeni- ja työtilojen lisäksi muun muassa estradina lukuisille keikoille ja monille festareille.

– Tämä on tila, joka taipuu moneen, samoin kuin sen tekijät. Positiivinen maine on kiirinyt, ja nykyään tänne tullaan mielellään keikkailemaan kauempaakin, Henell sanoo.

Henellin leipätyö on rakennuspuolella, ja hän oli mukana talkoilemassa heti kun kuuli, että Tilaa kulttuurille muuttaa Pikku-Berliinistä Välivainiolle.

– Itselleni tämä on myös paikka, johon voi tul-

NRO4 - 2016

la vain fiilistelemään tai vaikka lukemaan. Täällä on koettu ilot ja surut, Henell sanoo.

KESÄLLÄ HENELL toteutti yhden pitkäaikaisen haaveensa ja julkaisi omakustannerunokirja Harakan.

– Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää teini-ikäisestä saakka, ja sanoitusten ohessa pöytälaatikkoon oli kertynyt paljon runoja, joita halusin kansien väliin.

Toisen kirjan runot ovat jo valmiina, ja pari muutakin kirjaprojektia on kesken.

– Kirjoittaminen on leppoista tekemistä. Se on prosessi, johon ammennan kuvia mielestäni. Kirjoittajana analysoin ja tarkkailen tilanteita ja ihmisiä, Henell kuvaa.

– Herään esimerkiksi todella aikaisin, niin kuin herää lempikahvipaikkani Biskettikin. Siellä on hyvä juoda aamukahvi tai sitten torilla muiden aamuvirkkujen seurassa. Katsoa, kun kaupunki herää.

– Pidän puuhastelemisesta enemmän kuin paikallaan olemisesta ja olen mielelläni mukana vähän kaikessa. Työt ja harrastukset ovat elämässäni iloisesti sekaisin, ja ihannetilanteessa niitä ei tarvitsekaan juuri eritellä. Toivon, että voin säilyttää elämässäni juuri ne jutut, jotka ovat mieluisia. Maaria Rousu

OULU-POSTI

KUVA iStock

– Luovan ihmisen on vaikea pysähtyä, sanoo Petri Henell, muusikko, kirjoittaja ja monta muuta.

Bänditilaa!

OULUN KAUPUNKI vuokraa neljää eri puolilla kaupunkia sijaitsevaa bänditilaa oululaisille nuorille. Bändin jäsenten tulee olla oululaisia, iältään 16–26-vuotiaita. Vuokra-aika on määräaikainen.

Yhteiskäytössä olevat tilat ovat vuokraltaan edullisempia (8 €/kk) kuin omat tilat (34 €/kk). Tiloja ja niiden vuokraamista hallinnoivat nuorisopalvelut.

Lisätietoja: www.ouka.fi/nuoret.

s. 17

kaupunginkukkarolla

Asumisneuvoja pitää katostasi kiinni

Oulussa reilun vuoden toiminut asumisneuvonta näkyy tilastoissa positiivisena kehityksenä.

H

KUVA Petteri Mustonen

äätöjen määrä on laskenut Oulussa yli 30 prosenttia sen jälkeen kun asumisneuvontahanke aloitettiin toukokuussa 2015.

– Meitä voi lähestyä soittamalla, sähköpostilla tai meitä voi tavata Oulu10:ssä ajanvarauksettomasti joka keskiviikko kello 12–15, kertoo projektikoordinaattori ja asumisneuvoja Annemari Eskola.

Asumisneuvojan apua voi hakea monenlaisissa tilanteissa. Mitä aiemmin asumispulmien kanssa hakee apua, sitä laajempi keinovalikoima neuvojilla on käytettävissään. Asumisneuvojat tekevät yhteistyötä isännöitsijöiden ja vuokravalvonnan kanssa. Osa vuokranantajista tekee maksusuunnitelmia vain asumisneuvojien kanssa.

– Apua voi tarvita jo siinä vaiheessa, kun vuokranmaksu aiheuttaa jatkuvaa stressiä eikä asiakas saa koko vuokraa maksettua, vaan hänelle kertyy vuokravelkaa. Usein syynä voi olla vaikka liian kallis asunto, Eskola summaa.

Vuokra kannattaakin asettaa aina etusijalle. Lähes kaikkeen muuhun pystyy saamaan helpommin apua.

– Paljon painitaan ylivelkaantumisen ja pienituloisuuden kanssa. Tyypillisin tilanne on sellainen, jossa ollaan velkaa moneen suuntaan ja lopulta tilanne kulminoituu niin, että asuminen vaarantuu.

Parhaimmillaan asumisneuvonnassa päästään asumisvaikeuksiin puuttumaan niin hyvin, ettei asiakkaan tarvitse päätyä sosiaalityön eikä toimeentulotuen piiriin. Useat asumisneuvonnan asiakkaat ovatkin tuiki tavallisia ihmisiä, jotka vain tarvitsevat apua vaikeissa hetkissä.

– Ymmärrän, että pulmien edessä lamaantuu. Siksi olemmekin helposti lähestyttäviä. Yleensä työ on hedelmällisintä silloin kun ihminen itse hakee apua tilanteeseensa. Saara Kärki

www.ouka.fi/ asumisneuvonta Palvelu on maksutonta.

ASUMISNEUVONNAN VAIKUTUS (laskentapäivämäärä 17.10.2016): Estetty vuokravelan päätyminen oikeuteen: vuonna 2015 5 kpl // vuonna 2016 33 kpl Häätö peruuntunut ulosotosta: vuonna 2015 2 kpl // vuonna 2016 4 kpl Antti Ehovuo, Annemari Eskola (kesk.) ja Sanna Määttä (oik.) ovat Oulun kaupungin asumisneuvojia. ”On parempi mitä aiemmin apua hakee”, kolmikko kehottaa.

Kysymys:

Naarmuja parketissa Millaista materiaalia käytetään kevyen liikenteen väylien hiekoitukseen? Kestääkö pyöränkumit ja meneekö parketti pilalle, jos sattuu sora jäämään kengän pohjaan?

Vastaus:

Hankalat kysymykset Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen?

Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.

Liukkaudentorjunnassa voidaan käyttää hiekkaa, soramursketta tai kalliosepeliä. Käytettävän kiviaineksen ohjeellinen rakeisuusalue on 1–6 mm.

Urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla eli kaupungilla käyttämänsä hiekoitusmateriaalit. Hyväksynnässä arvioidaan lähinnä materiaalin rakeisuutta (hienoainespitoisuus ja siitä aiheutuva pöly) ja muotoarvoa (liuskeisuus).

Oulun kaupunki on siirtynyt jo vuosia sitten pyöräteillä materiaaliin, jossa ei hyväksytä liuskeista

eikä puikkomaista kiveä. Hylkäämisen perusteena on, ettei materiaali ole pyöräily-ystävällistä, vaikka se muuten toimisi liukkaudentorjuntamateriaalina.

Liuskeista kalliomursketta käyttävät edelleen yksityiset kauppaliikkeet ja kiinteistöhuoltoyhtiöt.

Parkettiin voi tulla jälkiä, mikäli talvikengillä ”marssitaan” sisätiloissa.

Kai Mäenpää kunnossapitopäällikkö

s. 18 OULU-POSTI NRO4 - 2016

klikklik!

Siirry vaivattomaan e-laskuun Jos saat Oulun kaupungilta paperilaskun, käy tekemässä siihen verkkopankissasi e-laskusopimus. Tämä kannattaa – e-laskulla maksaminen on kätevää, vaivatonta, turvallista ja nopeaa.

E-lasku on hyvä myös silloin, jos hoidat esimerkiksi iäkkäiden vanhempiesi laskujen maksua. Joihinkin laskuihin tarjoamme myös suoramaksumahdollisuutta.

Erilaisista maksuvaihtoehdoista kannattaa kysyä omasta pankista. Lisätietoa löy-

tyy myös verkkopankista sekä www.ouka. fi/laskutus.

E-laskun ja suoramaksun edut paperilaskuun verrattuna: ○ edullisuus ○ ekologisuus ○ laskut eivät mene hukkaan ○ laskujen hoitaminen paikasta riippumatta ajallaan esim. lomilla ○ väärien summien tai viitenumeroiden näppäilemisen tai laskujen useampaan kertaan maksamisen riskiä ei ole.

Suvaitsevaista joulua Älkää

KUVA Marjo Väisänen

Kirjastosta tietotekniikkakoulutusta OULUN KAUPUNGINKIRJASTO tarjoaa myös ensi keväänä maksutonta ja kaikille avointa tietotekniikkakoulutusta alue- ja lähikirjastoissa. Opastuksia on yhden viikon ajan päivittäin parin tunnin verran. Syksyn opastuksissa aiheina olivat tietokone tutuksi, internet tutuksi, sähköposti, tabletti käteen ja verkkokirjasto ja e-aineistot. Yhteen opastukseen mahtuu kuusi henkilöä, joten opastuksiin ilmoittaudutaan. www.ouka.fi/kirjasto

E-reseptien uusinta siirtynyt Omakantaan E-RESEPTIEN UUSINTA tulee tehdä jatkossa Omakanta-palvelussa, joka löytyy kanta.fi-sivustolta. Sivustolle kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteella.

– Omakannassa reseptin uusiminen sujuu nopeasti. Omakannassa uusittava lääke valitaan suoraan vanhoista resepteistä, jolloin lääkkeiden vahvuuksiin ja määrään ei tule virheitä, kertoo Oulun kaupungin hyvinvoin-

tipalveluiden kehittämiskoordinaattori Riikka Hirvasniemi.

Reseptejä ei ole voinut uusia Oulun Omahoidossa 3.10. lähtien. Omakanta-palveluun pääsee asioimaan myös Omahoidon kautta.

Lue ohjeet reseptien uusintaan Omakantapalvelussa: www.kanta.fi/fi/omakanta > ohjeita uusimispyynnön lähettämiseen.

Omahoidon palvelut laajenivat Omahoidon kautta voi varata ajan: ○ Kiimingin hyvinvointikeskuksen akuuttivastaanotolle sekä fysioterapeutille. ○ Kaakkuriin, Oulunsaloon ja Kiiminkiin astma- ja diabeteshoitajalle. ○ muille asemille lapsen vuosittaiseen neuvolatarkastukseen ja pieniä toimenpiteitä varten ○ liikuntaneuvontaan sekä röntgeniin.

NRO4 - 2016

○ 3- ja 5-vuotiaan lapsen hammastarkastukseen sekä eka- ja viidesluokkalaisten terveystarkastukseen. ○ Kiimingissä, Ylikiimingissä ja Yli-Iissä raskauden ensikäynnille.

ymmärtäkö väärin: en aio kirjoittaa monikulttuurisesta joulusta. Maahanmuuttajaväestöstä huolimatta suomalainen joulu on säilynyt arvoiltaan ja tavoiltaan kohtuullisen konservatiivisena. Muutosten liike on hidas, mutta sitä on.

Niin joulun kuin juhannuksenkin vietolle sallitaan nykyisin vaihtoehtoja. Kaupunkikokolla keskikesän juhlaa eivät häiritse hyttyset, ja joulu on se kuuluisa sisäinen tunne joko Kilpisjärvellä tai Thaimaassa. Ajatushan on kuulemma tärkein.

Joulun kaupallisuutta on vuodesta toiseen korrektia paheksua, vaikka lahjat liittyvät alkuperäiseen seimijouluun olennaisesti. Omat hyväntekeväisyyden eleeni liittyvät niin ikään ostamiseen, kun en muuta muka voi: lahjoitan joululahjoja tuntemattomien vähävaraisten perheiden lapsille. Teen tämän kaupallisten välikäsien kautta. Yhden jouluaaton olen viettänyt lentokoneessa. En kokenut henkistä romahdusta enkä maailmanloppua, vaikka muovilautasella ei näkynytkään joulukinkkua.

Joulun sanomaksi voisikin julistaa suvaitsevaisuuden. On ihan ok viettää kartanojoulua hulppeissa olosuhteissa loppumattoman lahjakasan keskellä. Muistammehan, että kulutus ja kansantalous pitäisi saada nousuun. Yhtä aitoa joulunviettoa on syödä einesmaksalaatikkoa suoraan pakkauksesta jouluaattoaamuna omassa vaatimattomassa kodissaan. Taustalla voi soida radiokanava, joka ei soita joululauluja (jos sellaisen löytää). Voi myös kieltäytyä jouluruuista - tai jopa koko joulun vietosta.

Joulumyynnin rinnalle saamme tänä vuonna myös kaihoisan loppuunmyynnin.

Oulun keskustassa eletään viimeistä joulunalusaikaa, jolloin joulu- ja veronpalautusrahoista kilpailee kaksi isoa kaupallista toimijaa: asemansa historian saatossa vakiinnuttanut tavaratalo ja uudehko kauppakeskus.

Joulumyynnin rinnalle saamme tänä vuonna myös kaihoisan loppuunmyynnin. Toisaalta sitä tavarataloa, jossa pöyristyin soivasta joulukuusesta lumipuutereineen, ei ole tänä jouluna olemassakaan.

Ensi vuoden alussa Rotuaarilla sitten astutaan hämmentävään uuteen aikaan.

Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä.

www.oulunomahoito.fi

OULU-POSTI

s. 19

KUVAT Petra Silvennoinen

uusielämäniOULUSSA

Pasi Laukka ja Kazza el Hassane toivottavat kaikki tervetulleiksi Villa Victoriin.

Villa Victor palvelee Torikatu 23:ssa 3. kerroksessa.

Villa Victor auttaa kotoutumaan Villa Victorissa palvellaan suomen ja englannin kielen lisäksi arabian, darin, kiinan, ranskan, somalin, soranin ja thain kielillä.

”

Kotoutumislaki uudistuu ja me haluamme olla askeleen edellä. Monikielinen neuvontapalvelu aloitti toimintansa viime keväänä. Neuvonnassa käy 70–80 asiakasta viikoittain ja määrä kasvaa tasaisesti, yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo.

Villa Victor tarjoaa palveluita niin ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestölle.

– Meille kaikki ovat tervetulleita, Laukka painottaa, jotta tärkein ei unohtuisi. – Myös paperittomat.

Villa Victorissa edistetään kaksisuuntaista kotoutumista. Avoin keskustelu ja suhtautuminen ovat tärkei-

tä tekijöitä kotoutumisen onnistumisessa.

– Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja. Onneksi ruoka, liikunta ja kulttuuri ovat yhdistäviä tekijöitä. Olemme osallistuneet Ravintolapäivään omalla ravintolalla ja se on ollut menestys joka kerta, Laukka mainitsee iloisena ja toteaa, että myös jalkapallo on kieli, jota kaikki ymmärtävät.

Tukea ja ohjausta kaikissa elämäntilanteissa Keskuksessa edistetään ihmisten hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta.

Asiakkaita ohjataan hakemaan tukia ja lupia oikeilta tahoilta, autetaan lomakkeiden täytössä sekä selvenne-

Asiakkaita ohjataan hakemaan tukia ja lupia oikeilta tahoilta, autetaan lomakkeiden täytössä sekä selvennetään suomalaisia käytäntöjä ja lainsäädäntöä.

tään suomalaisia käytäntöjä ja lainsäädäntöä.

– Emme tee päätöksiä, vaikka joskus asiakkailla on sellainen käsitys.

Emme voi myöskään vaikuttaa päätöksentekoon, asiakasneuvoja Kazza el Hassane sanoo.

Neuvonnassa autetaan myös arkisiin asioihin, kuten vapaa-aikaan, pukeutumiseen ja suomalaisiin tapoihin, liittyvissä kysymyksissä ja pulmissa.

– Autamme löytämään harrastuksen, tekemistä. Yksinäisyys ja tekemättömyys eivät ole hyväksi kenellekään, el Hassane sanoo.

Laukka on tästä samaa mieltä. Heidän mielestään vapaa-ajan harrastusten lisäksi työ ja kieli auttavat parhaiten maahanmuuttajia kotoutumaan.

– Kun asiakkaan asiat menevät eteenpäin ja kotoutuminen etenee, olen tyytyväinen, el Hassane toteaa.

Petra Silvennoinen

www.ouka.fi/oulu/villavictor

○ Neuvontaa aina suomen ja englannin kielellä ○ Lisäksi tarjolla monikielistä neuvontapalvelua ○ Ilmaisille suomen kielen kursseille voi tulla mukaan milloin vain (ei ilmoittautumispakkoa) ○ Kielikursseja: englanti, arabia, ranska, amhara ja thai ○ Perhe- ja läksyapukerhoja ○ Infotilaisuuksia Pakkala-salissa ○ Tapahtumia paikallisilla ja valtakunnalisilla teemapäivillä ja juhlilla ○ Kansainvälinen kohtaamispaikka joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17.30–19.30 ○ Rasismin vastainen työ ○ Monikulttuuristen ryhmien ja ystävyysseurojen on mahdollista käyttää tiloja.

Tiloissa on myös mahdollisuus järjestää kursseja, tapahtumia ja tilaisuuksia.

Oulu minuutissa

Ulkoministeriö julkaisi viime vuoden puolella Suomiemojit, jotka kuvaavat Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia sanoja. Kokosimme niistä teille kaksi.

Villasukat - mielellään isoäidin kutomat.

Lämpimät sisällä ja ulkona, kesällä ja talvella, kyllähän te tiedätte.

Villa Victor:

Aito oikea joulupukki asuu Korvatunturilla, Suomessa.

① Oulussa on 11 kaupungin asukastupaa, joissa on avointa toimintaa kaikille kaupunkilaisille. ② Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia Oulussa ensi vuoden aikana. ③ Pakolaistaustaisten maaahanmuuttajien terveydenhoito järjestetään Höyhtyällä, Hanhitie 15:ssä maahanmuutosta kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen terveyspalvelut saa oman asuinalueen terveysasemalta.

s. 20 OULU-POSTI NRO4 - 2016

English page

Villa Victor helps immigrants to integrate Villa Victor Multicultural Centre offers services in many languages: Finnish, English, Arabic, Dari, Chinese, French, Somali, Sorani and Thai.

– THE ACT ON THE INTEGRATION of Immigrants is going to change and we want to be one step ahead. The multilingual information service began operating last spring. There are 70–80 customers at the information service every week and the amount is growing steadily, says Pasi Laukka, the Head of Community Activities.

Villa Victor offers services to inhabitants with foreign backgrounds as well as to locals. The centre promotes integration as a two-way process. Open conversation and an open attitude are important factors in successful integration.

Villa Victor helps customers to apply for allowances and permits from the right officials, to fill in forms, and to understand Finnish practices and laws.

– We don’t make decisions, even if sometimes the customers think we do.

We can’t influence the decision-making either, Customer Advisor Kazza el Hassane says.

The advisory service also provides advice on everyday matters, such as questions and problems about leisure activities, dressing and Finnish customs.

– We help people to find hobbies, something to do. Being alone and doing nothing isn’t good for anyone, el Hassane says.

Laukka agrees. They both think that in addition to free time activities, work and language skills are the best tools to help immigrants integrate.

– When progress is made with our customer’s issues and the integration proceeds, I’m satisfied, el Hassane concludes.

Villa Victor, Torikatu 23, 3rd floor www.ouka.fi/oulu/villavictor

PHOTO Henri Luoma / www.hlp.fi

Borrow sports equipment from the library

DIFFERENT KINDS OF sports equipment can be borrowed with a library card from local libraries for two weeks at a time.

Every library has a selection of two pairs of adjustable Nordic Walking sticks, one 6 kg and one 8 kg kettlebell, one “Selätin” waist trimmer, one pair of adult snowshoes and one pair of children’s snowshoes.

The equipment is available at the local libraries of Haukipudas, Kastelli, Kaukovainio, Kiiminki, Oulunsalo, Ritaharju, YliIi and Ylikiiminki.

The equipment cannot be reserved, nor can the loans be renewed. The sports equipment is borrowed from library staff and returned to staff members at the same library from where it was borrowed.

Oulu in a minute ① Oulu city has 11 residents’ huts offering open activities to all residents. ② Events in Oulu during Finland’s centenary celebrations next year. ③ Health care services for immigrants with refugee backgrounds are offered in Höyhtyä, Hanhitie 15, for up to three years after arriving in Finland. After that, health care services are offered at the health care centres according to the place of residence.

NRO4 - 2016

OULU-POSTI

Lingering light Several light artworks have remained as reminders of recent light festivals in Oulu. Two new permanent artworks will be created this year to light up the Oulu nights.

THE LIGHT FESTIVAL OULU has a new name this year: Lumo.

– The Lumo Light Festival Oulu is an event without language barriers, since it’s a purely visual experience, says Samu Forsblom, the Event Manager.

The common denominator between the previous light festivals and Lumo are the amazing light artworks, some of which have continued their existence after the festivities.

This year’s theme is hidden Oulu. With the help of light, some parts of the town are brought into focus that otherwise may go unnoticed when passing by. When lit up, these

places become pleasant and attractive.

– We light up some fascinating details in the city landscape that tell a story. Oulu is full of tales, Forsblom says.

The lighting of The Oulu City Theatre’s tower will become a permanent feature as a result of the Lumo Light Festival Oulu.

The light ensemble designed by Kari Kola can be displayed all year around in monochrome or the colours can be changed according to the events. The other permanent artwork will be the year-round lighting of the Pikisaari bridge.

s. 21

tapahtumaihmisetILMIÖT

KUVAT Juuso Haarala

Jääräpää - kotimainen kantaesitys 4.11.

Esityksiä myös koko kevätkauden 2017.

Näytelmä pohjautuu Mikko-Pekka Heikkisen samannimiseen romaaniin.

Dramaturgi Jukka Heinänen syvensi näytelmän tarinaa keskusteluilla Aulikki Heinosen kanssa.

Eläkeläinen Aulikki Heinonen toimi Muoniossa ensin kunnansihteerinä ja sittemmin kunnanjohtajana. Asuu Oulussa, josta on myös lähtöisin.

Tosielämän jääräpää – Aulikki Heinonen Jääräpää kertoo etelästä pohjoiseen kunnanjohtajaksi muuttaneen naisen tarinan.

N

uori ja idealistinen nainen saapuu etelästä pohjoisen pikkukuntaan johtotehtäviin ja kohtaa joukon jääräpäitä. Asetelma on tuttu niin uutisista kuin Mikko-Pekka Heikkisen romaanista Jääräpää, joka nähdään tänä talvena Oulun kaupunginteatterin lavalla.

Dramaturgi ja ohjaaja Jukka Heinänen kävi keväällä tutustumassa romanttisen komedian miljööseen Muoniossa. Aihepiiri syveni yhä, kun hän tapasi Muonion entisen kunnanjohtajan, Aulikki Heinosen.

– Keskustelut antoivat näkemyksen siitä, millaista on ollut johtaa pientä paikkakuntaa ja millaisia vastakkainasetteluja siellä on ollut, Heinänen kertoo.

Aulikki Heinonen muutti Tampereelta Muonion kunnansihteeriksi 24-vuotiaana.

Hän eteni sittemmin Lapin ensimmäisek-

Aukkoja kalenterissa?

Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta.

Täytä kalenterisi vaikka näillä.

Lisää tapahtumia: www.visitoulut.fi

si naispuoliseksi kunnanjohtajaksi.

Kirjan tarina tuli Heinosen iholle.

– Tunnistan pinnan alla liikkuvat mustat syvät joet.

Naisen paikka on tuulinen Aulikki Heinosen lapsella oli tapana ihmetellä, miksi perhe lähti jokaisena loma-aikana pois kotoa.

– Pienessä kunnassa tehtävä on hyvin kokonaisvaltainen, ei ole erikseen työaikaa eikä omaa elämää, Heinonen perustelee.

Heinänen nyökyttelee vieressä.

– Rajaa ammatin ja yksityisihmisen välillä ei kunnioiteta.

Rajaa ammatin ja yksityisihmisen välillä ei kunnioiteta.

RASKAS KAUPUNNI YLE RADIO 1, 20.11. KLO 15:00 Jukka Heinänen: ”Radioteatterin ja Oulun kaupunginteatterin yhdessä toteuttama kuunnelma. Ensiesityksen jälkeen kuultavissa Yle Areenassa.”

4.12. TURKANSAAREN MAALAISJOULU Samu Forsblom: ”Tontut, tiernapojat ja jouluiset syötävät Turkansaaren vanhan ajan miljöössä virittävät mielen joulun odotukseen.”

Jääräpää-näytelmän keskeinen jännite syntyy kunnanjohtaja Katjan ja saamelaisen appiukon välille. Asetelmassa punnitaan Katjan ja hänen miehensä Aslan kyky puhua toisilleen.

Toinen jännite syntyy naisesta johtajana. Naisen asema johtotehtävissä pohjoisen kunnissa ei vaikuta olevan helppo todellisuudessakaan. Aulikki Heinosen jälkeen jo kaksi naista on lähtenyt pois Muonion kunnanjohtajan paikalta. Kittilässä puidaan yhä kunnanjohtaja Anna Mäkelän tapausta.

Heinosen mukaan tytöttely oli tavallista. Eräällä ministerivierailulla Heinosella napsahti, kun toinen lappilainen kunnanjohtaja kutsui häntä Aulikki-tyttöseksi.

– Sanoin että pojuseni, nyt ei tytötellä.

Yksin ei pärjää kukaan Aulikki Heinonen ei usko, että hänen kohtaamansa ongelmat nousivat vain naiseudesta. Hän toteaa olevansa itsekin

vahvatahtoinen ja jääräpäinen.

– Toisaalta johtajan pitää olla voimakas. Ei tuuliviiri voisi olla johtaja, Jukka Heinänen sanoo.

Heinänen on pohtinut paljon, kuinka yleisö saataisiin samaistumaan tarinan johtajaan, Katjaan. Myös johtaja on inhimillinen.

– Katja on alakynnessä ja yksin.

Yksin oli myös kunnanjohtaja Aulikki Heinonen.

– Melkein kuin Sinuhe Egyptiläinen, yhtä yksin. Yksin ei voi kuitenkaan mitään tehdä, asiallinen tuki olisi tarpeen.

Kaamoksen kynnyksellä ensi-iltaan tullut näytelmä haluaa tuoda lohtua ja auttaa selviämään pimeydestä ja yksinäisyydestä.

– Näytelmässä mennään onnea kohti.

Siinä on tärkeä viesti toisen rinnalla olemisesta. Yksin ei pärjää johtajakaan, Heinänen tiivistää. Jenni Räinä

4.12. VESA-MATTI LOIRIN JOULUKIERTUE Samu Forsblom: ”Upea ja koskettava joulukonsertti saapuu joka joulu myös Ouluun. Konsertin kruunaa taitava Peter Lerchen orkesteri.”

TUKIKOHTA ELI TILAA KULTTUURILLE -YHDISTYKSEN VUOKRAAMAT TILAT VÄLIVAINIOLLA Jukka Heinänen: ”Paikalliset bändit ja muukin hyvä pöhinä kohteessa.”

s. 22 OULU-POSTI NRO4 - 2016

Valoa joka säilyy Viime vuosien valofestivaaleilta on jäänyt muistoksi useita pysyviä valoteoksia. Tänä vuonna syntyy kaksi uutta valoteosta Oulun öitä valaisemaan.

O

ulun valofestivaaleja juhlitaan tänä vuonna uudella nimellä: Lumo. Kansainvälisten vieraiden on nyt helpompi muistaa ja lausua tapahtuman nimi. Sopii sana lumo myös hyvin kuvaamaan valotaiteen vaikutusta katselijoihin.

– Oulun valofestivaali on tapahtuma, joka ei tunne kielirajoja, vaan on puhtaasti visuaalinen kokemus, tapahtumapäällikkö Samu Forsblom sanoo.

– Festivaalilla on hyvät mahdollisuudet houkutella Ouluun matkailijoita, kansainvälisiä valotaiteilijoita ja valoalan yrityksiä. Se on käsittääksemme myös maailman pohjoisin ja pimeimmässä kaupungissa toteutettava valotapahtuma.

Kätketty Oulu Tämän vuoden teema on kätketty Oulu. Valon avulla tuodaan esiin paikkoja kaupungista, jota ohikulkiessa ei välttämättä ole edes huomannut.

Valaistuna tuntemattomat paikat muuttuvat mukaviksi ja houkutteleviksi.

– Valaisemme kaupunkimaiseman kiehtovia yksityiskohtia, jotka kertovat tarinan. Oulu on täynnä kertomuksia, Samu Forsblom sanoo.

Lumo-valofestivaali tekee Oulun kaupunginteatterin tornin valaistuksesta pysyvän. Kari Kolan suunnittelema valokokonaisuus voidaan valaista ympärivuotisesti yksivärisenä tai väriä voi vaihtaa tilanteen mukaan. Toinen uusi pysyvä valoteos on Pikisaaren sillan ympärivuotinen valaiseminen. Kati Särkelä www.ouka.fi/lumo

KUVA Esa Eirola

Valotaidetta joka jättää jäljen Yhteistä Lumolle ja edellisten vuosien festivaaleille ovat upeat valoteokset, joista osa on jatkanut elämäänsä juhlien jälkeenkin.

Vuonna 2013 uuden Oulun juhlavuoden valoteeman kunniaksi syntyi Tapio Roseniuksen suunnittelema Heijasteita-valotaideteos. Teos sijoittuu Pohjankartanon julkisivuun, josta se näkyy sekä Pohjankartanon sisätiloihin että ulos.

Vuoden 2014 valofestivaaleilta kaupunkiin jäi muistoksi Henrika Pihlajaniemen suunnittelema valoteos Kiikkusaaren kasvihuoneilla. Valoteos luo kasvihuoneista kaksi leikkipuiston laidalla hohtavaa lyhtyä. Valoteos on päällä lokakuun lopusta lähtien koko talvikauden aina pimeän aikaan.

Resonanssi ja muut Ari Tiilikaisen suunnittelemat pysyvät valoteokset toteutettiin Oulun Energian 125-juhlavuoden kunniaksi vuonna 2014. Ne ovat esillä Merikosken voimalaitoksen lamellipadossa sekä Energiatalossa Kasarmintie 6:ssa.

Vuonna 2015 Linnansaaressa sijaitseva Tähtitornin kahvila sai pysyvän julkisivuvalaistuksen, jonka valosuunnittelun teki Roope Siiroinen.

Pysyvien valotaideteoksien ja julkisivuvalaisujen hankinnasta on vastannut Oulun Tilakeskus.

Oulun Energia vastasi oman juhlavuotensa teosten hankinnasta.

Tiernan ja joulun taikaa TIERNAKAUPUNKI OULU tuo tiernapoikien laulun kaupungin kaduille.

Tiernan taika saapuu Rotuaarin aukion jouluiselle Tiernatorille. Tiernapoikien laulusta voi nauttia 2.–22.12. arkipäivisin klo 18 ja viikonloppuisin klo 13.

Torilla kuullaan myös lauluryhmien esityksiä, ja luvassa on joulusta syötävää, tuoksuvaa glögiä ja lahjatuotteita.

Tiernahengessä ovat mukana monet Oulun keskustan liikkeet, kahvilat, ravintolat sekä muut palveluntarjoajat.

Tiernakaupunki tarjoaa myös muuta ohjelmaa, kuten Kaupunginteatterin seiminäyttelyn avajaiset, jotka pidetään 26.11. klo 17. Seiminäyttely on nähtävillä kaupunginteatterilla 26.11.–17.12. Piispantalossa vietetään Tallikappelin joulua 26.11.–6.1. ja Lucia kruunataan Rotuaarilla 10.12. klo 12.

Lue lisää Tiernakaupungin tapahtumista: tiernakaupunki.fi

ENTISAJAN JOULUMARKKINAT 19.11. klo 10–16 ja 20.11. klo 11–16, Oulunsalon kotiseutumuseo Facebook/@OulunsalonKotiseutumuseo Idyllisessä kotiseutumuseon pihapiirissä on kymmeniä käsityöntaitajien myyntikojuja ja ohjelmaa koko perheelle.

TURKANSAAREN JOULU 27.11. klo 10–15 ja 4.12. klo 10–15, Turkansaaren ulkomuseo www.ouka.fi/turkansaari Maalaisjoulun tunnelmaa, entisajan joulun taikaa ja jouluista ohjelmaa.

OULUN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN KANSALAISJUHLA ti 6.12. klo 13–14, Madetojan sali Itsenäisyyspäivän ohjelmassa on Madetojan salin kansalaisjuhlan lisäksi muun muassa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset Oulun kirkoissa, sävelhartaus Tuomiokirkossa, ylioppilaiden soihtukulkue sekä sekakuoro Cassiopeian laulutervehdys kaupungintalon portailla.

SYKEJOULU pe 9.12. klo 10, Syke-talo www.ouka.fi/syke-talo Jouluista musiikkia, tarinatuokio ja Kiiminkijoen koulun joulunäytelmä.

Merikosken voimalaitoksen lamellipato valaistiin vuonna 2014.

Lisää menovinkkejä takakannessa. >

31.12. SUOMI 100 -JUHLAVUODEN AVAJAISET Samu Forsblom: ”Suomi täyttää 100 vuotta ja torilla on luvassa uudenvuoden aattona ainutlaatuinen juhlavuoden avaustapahtuma.”

OULUN TAIDEMUSEO, AVOINNA TI–SU, KLO 10–17 Jukka Heinänen: ”Olen kuullut, että nykyinen näyttelykokonaisuus on huippu. Taidemuseo on muutenkin aina käymisen arvoinen.”

NRO4 - 2016

OULU-POSTI

LASTEN KULTTUURIKAUPUNKI OULU TAPAHTUMIA JOKA VIIKONLOPPU Tapahtumia takakannessa ja lisää osoitteessa www.lastenkulttuurioulu.fi s. 23

poimintoja kulttuuritapahtumista/ Poimintoja a: ohjelmistost

-tapahtumakokonaisuus 3.12.–31.12.2016 Neljättä kertaa järjestettävä Kirjavaa kulttuuria tuo eri ryhmien taide- ja kulttuuritoimintaan liittyviä tapahtumia sekä näyttelyitä eri puolille Oulua.

Tapahtumakokonaisuus on suunnattu kaikenikäisille, ja se korostaa positiivisen asenne- ja kulttuurikasvattamisen

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

KIRJAVAA KULTTUURIA – AVAJAISET

RAJOILLA – KAKSI ESITYSTÄ

to 1.12. klo 18, pääkirjasto Avaussanat Mika Penttilä

ke 7.12. klo 19, Valvesali Maahanmuuttajanuorten ja Laanilan lukiolaisten yhteinen esitys: Koti. Tanssia, uutta teknologiaa ja monikulttuurisuutta yhdistelevä digitanssiteos.

TURVATTOMATNÄYTTELY – TAIDETTA KASTELLIN HÄTÄMAJOITUSYKSIKÖSTÄ sekä suvaitsevaisuuden näkökulmia. Tarkoituksena on muistuttaa taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä nostaa esiin jokaisen yhtäläinen oikeus niiden tekemiseen ja kokemiseen.

Vapaa pääsy (paitsi Hymyreput-konsertti maksullinen). www.kulttuurivalve.fi/ kirjavaakulttuuria

MUSIIKKI JA KONSERTIT RISTO JÄRVENPÄÄ & TATSIA JA JANSSIA: TALVISET LASTENJATSIT su 27.11. klo 16, Valvesali www.kulttuurivalve.fi

30.11.2016–7.1.2017, Galleria Oskari Jauhiainen

HYMYREPUT: ALA MUA! -KONSERTTI la 3.12. klo 16, Pohjankartano www.ouluopisto.fi Ala mua! -konsertti tuo estradille tarttuvia pophittejä taattuun Hymyreppujen tyyliin. Hymyreput on kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten muodostama ryhmä, joka heittäytyy musiikin vietäväksi ja tarjoaa kuulijoilleen unohtumattoman elämyksen.

TEATTERI

TANSSI JA SIRKUS

BARBIN RYÖSTÖ – LASTEN MUSIIKKINÄYTELMÄ

NAISEN JÄLKI

Esityksiä viikonloppuisin 26.11.–11.12. klo 16, Teatterikuoppa www.teatterikuoppa.fi

SOIVAN SIILIN JOULU su 4.12. klo 14 ja 16, Valvesali www.kulttuurivalve.fi

pe 9.12. klo 19, Madetojan sali www.oulusinfonia.fi

Oulu-opiston Musiikkiteatterin harrastajien esityksessä pelastetaan kadonnutta Barbi-nukkea. Poliisikoira Musti johdattaa etsijät varkaiden jäljille läheiseen metsään, mutta onnistuvatko nämä tehtävässään? Tapaus vaikuttaa niin mystiseltä, että siinä tarvitaan jopa taikurin apua – ja kenties lastenkin!

Oulu Sinfonian ja Oulu All Star Big Bandin suuren luokan joulukonsertti. Kapellimestarina Jaakko Kuusisto ja solisteina Maria Ylipää sekä Jukka Nylund.

la 14.1. klo 19, Teatterikuoppa www.omj.fi Konsertissa kuullaan nuoremman polven helsinkiläisen trumpetistin ja säveltäjän Martti Vesalan säveltämää modernia, svengaavaa jazzia.

OULU SINFONIA: ANGEL OF DUSK to 16.2. klo 19, Madetojan sali www.oulusinfonia.fi Solistina Oulu Sinfonian kontrabasisti Pontus Grans.

MIKA KIVINIEMEN MONOLOGI: HUUTELIJA – NÄKEMYKSIÄ VIHASTA la 10.12. klo 12, Syke-talo Jos esitys valitsisi puolensa, se olisi ihmisen puolella, ei ketään vastaan.

SOIVA SAMMAKKO JA MERKILLINEN MUUKALAINEN la 17.12. klo 13.30, Syke-talo Lastenteatteriesitys, joka käsittelee erilaisuuden kohtaamista. Teatterisadun tuiskeessa saa myös yleisö leikkiä ja laulaa!

la 21.1. klo 19, su 22.1. klo 16, pe 27.1. klo 19 ja la 28.1. klo 19, Teatterikuoppa www.teatterikuoppa.fi Oulu-opiston tanssiopettajien ja MOVEtanssiryhmän tanssi- ja varjoteatteriesitys.

ILONA JÄNTTI & AINO VENNA: YABLOCHKOV CANDLE

OULU SINFONIA JA OASBB: MERRY CHRISTMAS!

MARTTI VESALA SOUNDPOST QUINTET

Mika Kivinimen monologi: Huutelija – näkemyksiä vihasta.

1.–4.2.2017, Oulun kaupunginteatteri teatteri.ouka.fi/festival Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali on Suomen vanhin ja yksi Euroopan suurimmista festivaaleista nuorelle yleisölle. Ohjelmistossa on useita kymmeniä lapsille ja nuorille suunnattuja näytöksiä ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Festariohjelmisto julkistetaan 23.11.

ke 14.12. & to 15.12. klo 19, Valvesali www.flowprod.fi Flow-sirkuksen esitys on konsertin ja ilma-akrobatiateoksen yhdistelmä, joka ammentaa menneen vuosisadan esityskulttuurista luoden tilaan ainutlaatuisen, minimalistisen kabareehenkisen klubin.

GALLERIAT JA NÄYTTELYT JOULUN TUNNELMAA POHJOISPOHJANMAAN MUSEOSSA 22.11.2016–8.1.2017, Pohjois-Pohjanmaan museo

KIRJALLISUUS POHJOISTA KIRJALLISUUTTA: KARI SALLAMAA ma 12.12. ko 18, pääkirjaston Pakkalan Sali www.ouka.fi/kirjasto Dosentti Kari Sallamaa kertoo vuonna 2017 ilmestyvästä teoksestaan Atte Kalajoki – reissumies ja paikallispatriootti.

TEETÄ JA SYMPATIAA – AIKUISTEN SATUTUNNIT Aloitus klo 17.30 12.12. Kaukovainion kirjasto; 13.12. Maikkulan kirjasto; 14.12. Kaakkurin kirjasto; 15.12.

Oulunsalon kirjasto www.ouka.fi/kirjasto Ota irtiotto arjen kiireistä ja rentoudu runoja, satuja ja tarinoita kuunnellen.

Tarjolla pientä purtavaa.

www.ouka.fi/ppm Museon interiöörit somistetaan aikakaudelle sopivin joulukoristein. Esillä on myös KOPin talon jouluinen pienoismalli sekä Jättijoulukalenteri, jonka jokaisesta luukusta paljastuu jouluperinnettä.

ELOKUVA

OULUN TAITEILIJASEURA: VAPAUS

www.ouka.fi/kirjasto AIDS-päivän elokuvaillassa 1.12. esitetään Veres (1993) ja Love & Lust (2010), Hetken kestää elämä... -elokuvaillassa 15.12. Iltatähti (2004) ja Maa on niin kaunis (2016, ensi-ilta).

1.12.2016–8.1.2017, Valvegalleria www.kulttuurivalve.fi/nayttelyt Katja Ketun kuratoimassa näyttelyssä mukana Hannu Ahosola, Maija Keränen, Vasili Reskalenko, Jorma Styng ja Tiina Vehkaperä.

MARKUS STILL: ENSILENTO – KERAAMISIA VEISTOKSIA 11.1.–11.2., Galleria Oskari Jauhiainen www.kulttuurivalve.fi/nayttelyt

ESKO MÄNNIKKÖ: !VALMIS? 4.2.–30.4., Oulun taidemuseo www.ouka.fi/taidemuseo Valokuvaaja Esko Männikön (s. 1959) ennennäkemättömän laaja, koko taidemuseon täyttävä yksityisnäyttely vetää yhteen kolmen vuosikymmenen parhaat otokset täydennettynä uudella materiaalilla. !VALMIS? on maailmanmatkaajan komea välitilinpäätös kotikaupungissa.

MARKKU HEIKKISEN DOKUMENTTIELOKUVIA to 1.12. ja to 15.12. klo 18, pääkirjaston Pakkalan sali

KEN LOACH: I, DANIEL BLAKE 13.–15.1. klo 18, 7.–18.1. klo 19.00, Elokuvateatteri Studio www.oulunelokuvakeskus.fi I, Daniel Blake -elokuva (Iso-Britannia, Ranska, Belgia 2016, 100 min) palkittiin pääpalkinnolla Cannesin elokuvajuhlilla.

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut:

s. 24 OULU-POSTI NRO4 - 2016