Oulu-posti 4/2015

OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 4/2015

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 7

Tietomaan pajassa

Tieto muuttuu käsin kosketeltavaksi

s. 4–6

Kaupungin palvelut kotisohvalle:

Asioi verkossa Kalatien kulkija,

biologi Timo Kanniainen s. 22

Valitse terveysasemasi s. 3 ○ Turkansaarella syysmarkkinat s. 8 ○ Oulu tanssii s. 9 ○ Kirjastossa surisee s. 10 ○ Lapsiperheen kotipalvelut s. 12 ○ Nujerretaan täit s. 13 ○ Bussiaikataulut kännykkään s. 14 ○ Opiskele aikuislukiossa s. 16 ○ Työpörssi vie työkokeiluun s. 17 ○ Mieskaverina lapselle s. 20 ○ English page p. 21 ○ Krossisyksy s. 22

KUVAT Samuli Skantsi, Juuso Haarala ja Kirsi Tapani

Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/ oulu-posti

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy tänä vuonna viisi kertaa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/oulu-posti

Asioi kotona

5 Kokeilussa joustava

Useat kaupungin palvelut ovat verkossa

päivähoito

6 Teknologia turvana

4 8

K

Tanssien läpi syyskuun alun

OuDance-festivaali

Miehet Tietomaan kulisseissa

Piristystä poluilta

Riikka Moilanen Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

7

Turkansaaren vuosi päättyy markkinoihin

9

ouluaikoinani en ollut hyvä liikunnassa. Telinevoimistelu pelotti, koripallossa en pärjännyt ja hiihtokilpailuissa olin aina viimeinen. Tilannettani ei helpottanut se, että suuri osa luokkakavereistani menestyi eri urheilulajeissa jopa suomenmestaruustasolla.

Kouluvuosieni jälkeen liikkuminen alkoi houkutella. Sauvakävely, juoksu ja pyöräily veivät minut mukanaan, koska huomasin niiden vaikutuksen terveyteen ja jaksamiseen. Useat ideat ovat syntyneet pitkillä pyöräilylenkeillä ja elämän vaikeat hetket ovat jääneet lenkkipoluille.

Minusta ei tule koskaan kilpaurheilijaa. Kannustan kuitenkin kaikkia liikkumaan. Sen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Oulu on perinteisesti liikuntakaupunki. Pidämme huolen asukkaidemme mahdollisuuksista liikuntaan. Siksi Oulussa on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. Liikuntaan täytyy olla mahdollisuus kaikilla kuntalaisilla iästä tai tulotasosta riippumatta. Tästä syystä palvelutarjonnassa on huomioitava kaikki ikäryhmät: lapset, aikuiset ja ikääntyneet. Aina tämä ei vaadi lisää rahaa. Liikkumisen päättää jokainen itse!

Etähoivalaitteet apuna iäkkäillä

10 Harrastaja kiittää

Hyvinvointipalvelut:

Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan

18

11

Liikuntakolumni

12

Lapsiperheen kotipalvelut

14

Bussit kännykässä

16

MEILLÄ OSATAAN:

Tehdään yhdessä

Oulun aikuislukio on Suomen suurin

English page

21

20

22

Turistina kotikaupungissa:

Biologi, panimoyrittäjä ja kalojen rakastaja Timo Kanniainen

Kolumni sähköisestä vanhuudesta

22–23

Pohjoisen tekijä

24

Oulu-posti 4/2015, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Jasmin Dost, Satu Fränti, Martti Holma, Annu Höttönen, Sirpa Laitala, Terttu Mikkola, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Riikka-Tiina Sipilä, Satu Tähtinen, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 107 311 kpl. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Tietomaan näyttelyvastaava Jukka Pitkänen ja näyttelyteknikko Aleksi Mella.

s. 2

OULU-POSTI

NRO4 - 2015

OULUnyt TOIMITUS SUOSITTELEE

Valinnanvapaus terveysasemaan

kulttuuri:

Oululaisten terveysasemat ja hyvinvointikeskukset ovat muuttuneet kotiosoitteen mukaisiksi, mikäli asiakkaat eivät itse ole valinneet terveysasemaa kirjallisesti tai verkossa.

AIEMMIN TERVEYSASEMA on määräytynyt vuoden 2011 osoitteen mukaisesti tai asiakkaan itse tekemän terveysaseman valinnan mukaan. Jos kuntalainen on joskus ilmoittanut itse terveysaseman vaihdosta, hänen valintansa on edelleen voimassa. Jatkossa terveysasema vaihtuu automaattisesti muuton yhteydessä. Itse valittu asema ei vaihdu muuton yhteydessä, vaan vaihdosta tulee tehdä ilmoitus Kuntalainen voi itse valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveysaseman tai hyvinvointikeskuksen. Terveysaseman voi valita myös kuntien rajojen ulkopuolelta. Valinta käsittää terveysaseman palvelut kokonaisuutena, johon sisältyvät muun muassa terveysneuvonta ja terveystarkastukset, sairaanhoito, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja neuvolapalvelut.

Näin terveysasema määräytyy: Jos ei ole valinnut terveysasemaa Terveysasema on ajantasaisen osoitteen mukainen ja vaihtuu jokaisen muuton yhteydessä automaattisesti.

Jos on valinnut terveysaseman Terveysasema on oman valinnan mukainen niin kauan, kunnes itse haluaa sen vaihtaa. Valinnaksi voi ilmoittaa myös ”osoitteen mukainen”, jolloin terveysasema vaihtuu aina senhetkisen osoitteen mukaiseksi.

Jos on muuttamassa Ouluun Terveysasema tulee olemaan Oulun osoitteen mukainen.

Jos paluumuuttaja on joskus tehnyt valinnan, on terveysasema aikanaan tehdyn valinnan mukainen eikä ole muuttunut muualla asumisen aikana.

Lapset Syntyvät lapset ovat oman osoitteensa mukaisen terveysaseman asiakkaita. Vanhemmat voivat halutessaan vaihtaa lapsensa terveysaseman.

Toisestakin kunnasta Terveysaseman voi valita myös kuntien rajojen ulkopuolelta. Muutos tehdään kirjallisesti.

ILMOITA TERVEYSASEMASI VALINNASTA OSOITTEESSA OUKA.FI/ VALINNANVAPAUS.

HAUKIPUDAS-PÄIVÄT, 5.–8.11. haukipudaspaivat. yhdistysavain.fi luonnontiede:

VAMPYYRIN VARJOSTAMAT– LEPAKOIDEN SALAINEN MAAILMA, 16.10.2015–10.1.2016, POHJOISPOHJANMAAN MUSEO

Valoa Oulu!

-valofestivaali 20.–25.11.

VALOA OULU! -valofestivaali nostaa tänä vuonna valokeilaan uudistuneen torialueen ja kaupungin maamerkkeinäkin toimivat kaupunginteatterin ja pääkirjaston rakennukset.

Kolmatta kertaa järjestettävä valofestivaali toteutetaan 20.–25.11. kauppatorilla, Vänmanninsaarella ja Linnansaaressa.

Valofestivaali nostaa vuosittain esille tietyn alueen ja rakennuksia uudessa valossa.

Valofestivaalin aikana toteutetaan elämyksellisiä valotaideteoksia ja toteutetaan sisältöjä yhteisöllisin menetelmin sekä yhdistellään pelillisyyttä ja valoa. Tämän vuoden valofestivaalin teemana ovat tarinat. Vuosi 2015 on myös kansainvälisen valon vuosi, joka näkyy mm. tiiviinä yhteistyönä Suomen valofestivaalien kesken. YK:n nimeämän kansainvälisen valon vuoden tavoitteena on tuoda esille valon ja valoteknologioiden merkitystä ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnassa. Valolla on merkittävä osa kaikessa ihmisen toiminnassa ja sillä on erinomaiset mahdollisuudet tulla merkittäväksi tekijäksi nykyaikaisessa tieteessä, tiedonvälityksessä, viihteessä ja kulttuurissa.

Valoa Oulu! -valofestivaali levittäytyy koko Oulun alueelle. Varsinaista festivaalia ennen järjestetään eri puolilla Oulua alueellisia valotapahtumia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Valofestivaali on koko perheelle suunnattu maksuton tapahtuma, jonka pääjärjestäjänä toimii Oulun kaupunki yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. www.ouka.fi/valoaoulu

Oulu10 palvelee pidempään OULU10-PALVELUKESKUKSEN (Torikatu 10) asiakaspalvelussa voi asioida syyskuun alusta lähtien pidempään.

Aukioloajat ovat ma–to klo 8–18 ja pe 8–16. ○ OULUN JOUKKOLIIKENTEEN bussilippumyynti on Waltti-kortin käyttöönoton myötä keskittynyt Oulu10:iin. Lähiaikoina myyntipisteitä tuodaan pop-up-tyyppisesti myös Oulun yliopistolle ja OAMKille. Seuraa tiedottamista sivuilla ouka.fi/asiointi ja Oulu10:n Facebookissa.

NRO4 - 2015

○ OULU10-yhteispalvelupisteistä saa neuvontaa TE-toimiston, Kelan, verohallinnon, poliisin ja maistraatin palveluista. Tarpeen mukaan voidaan hyödyntää myös etäpalvelua videoyhteyden välityksellä. Osa palveluista vaatii ajanvarauksen. Lue tarkemmin lähimmän palvelupisteesi palveluvalikoimasta ouka.fi/asiointi.

rikadun, Haukiputaan ja Oulunsalon Oulu10:issä. ○ MUISTATHAN, että Oulu10:stä voit hankkia liput kaupunginteatteriin ja Oulu Sinfoniaan ilman palvelumaksua. Syksyn lippujen myynti on nyt kuumimmillaan.

○ SIVAKKA-YHTYMÄN asuntojen vuokrauspalveluita tarjotaan To-

ma–to 8–18 pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

kotoilu:

RAAKAKAKKUKURSSI 8.9. KLO 17.30–20.00, TUBA - FOOD AND LOUNGE. TARKEMMAT TIEDOT FACEBOOKISTA

Aloita syksy siivoamalla – siirrä laskusi eLaskuksi!

SAATKO VIELÄ päivähoidon laskut paperipostina? Vaihda laskusi e-laskuksi – se on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla.

E-laskusopimuksen voit tehdä heti omassa verkkopankissasi.

Myös nämä laskut voit saada e-laskuina: terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi, p. 08 558 55800

Tömäkkä syystervehdys!

KANNUSTAN SINUA lajittelemaan biojätteet entistä tarkemmin, jotta saamme kaikki biojätteet hyödynnettyä ja pois poltosta.

Ruskon jätekeskuksessa biojätteet laitetaan mädätyskäsittelyyn. Se on täysin suljettu prosessi, eipä tule hajuja eikä muita ympäristöhaittoja! Käsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään energiana ja ravinnejäännös ajetaan pelloille lannoitteeksi.

Laitetaan yhdessä biojätteesi hyötykäyttöön!

Oiva Roina oulu10@ouka.fi

Oulu10-palvelupiste OULU-POSTI

Oulunkaupunki s. 3

Kaupungin verkkopalvelut

Sähköistä elämää Oululaisperhe Heikkinen harrastaa, opiskelee ja haaveilee omasta talosta.

P

taa muutamia lukion pääsytodistuksen arvosanoja ja päästä sen jälkeen kiinni jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa. Etäopiskeluna arvosanojen korottaminen käy helposti, kun aikaa säästyy matkoista. www.ouka. fi/oulu/oulun-aikuislukio

VÄLILLÄ OLLAAN TIUKILLA, MYÖS MUUTENKIN KUIN AJAN SUHTEEN. TOIMEENTULOTUESTA PERHE SAA TIETOA OSOITTEESSA www.ouka. fi/toimeentulotuki, JA SAMASTA OSOITTEESTA PÄÄSEE MYÖS JÄTTÄMÄÄN HAKEMUKSEN.

LUE LISÄÄ aikuislukiosta sivulta 16!

Kuvitukset Kirsi Tapani

erhe Heikkinen elää aktiivista arkea kotona, työssä ja koulussa.

Koska aika on kortilla, käyttää perhe Oulun kaupungin palveluita kotoa käsin. Näillä konsteilla se on mahdollista: Äiti aloitti opiskelun juuri Oulun aikuislukiossa. Tavoitteena on korot-

LUE LISÄÄ Oulun Omahoitopalvelusta s. 12! ♥ Kuopus käy vielä vuoden päivähoidossa, kunnes siirtyy ensi vuoden syksyllä esikouluun. PÄIVÄHOITOPAIKKA oli helppo hakea osoitteessa www.ouka.fi/ph-asiointi, ja siellä voi myös ilmoittaa lapsen poissaolot.

Samassa osoitteessa ilmoitetaan tyttö myöhemmin myös sinne eskariin. ♥ Perhe haaveilee omasta talosta lähellä hyviä palveluita. Isä ja äiti viettävät usein iltaisin muutaman hetken verkossa KARTTATIELLÄ (kartta.ouka.fi) katselemassa kaupungin myytäviä tai vuokrattavia tontteja. Karttatieltä löytyvät kaikki Oulun kaavoitushankkeet ja niihin liittyvät asiadokumentit. Ohjeet tonttien hakuun löytyivät näppärästi ohjaavana videona: www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/ohjeita-tontinhakuun.

s. 4

♥ Myös uusi palvelu KARTTAKAUPPA on aktiivisessa käytössä. Sieltä perhe saa vaikka ilmakuvakartan itselleen alueesta, joka heitä kiinnostaa. https://karttakauppa.ouka.fi ♥ Jahka perhe Heikkinen saa haaveistaan totta, he jättävät luultavasti myös RAKENNUSLUPANSA joustavasti sähköisesti: www.ouka.fi/oulu/ rakennusvalvonta/ ♥ Mutta ennen sitä harrastetaan. Aktiivinen perhe käy säännöllisesti Oulun uimahallissa Raksilassa.

Matka taittuu linja-autolla, ja aikataulut tarkistetaan vauhdissa kännykän kautta oulunliikenne.fi:stä. Kesällä tilattiin uusi WALTTI-MATKAKORTTI, joten kulkeminen on entistä vauhdikkaampaa, kun korttiin ladatuilla uimalipuilla pääsee suoraan sisään porteista kulkematta kassan kautta.

♥ RESEPTIT perhe uusii omahoitopalvelussa, oulunomahoito.fi:ssä ja KIRJOJAKIN saa nykyään kirjastosta sähköisenä suoraan tabletille. www.ouka. fi/oulu/kirjasto/e-kirjat ♥ – Mitä ei perhe Heikkinen verkkopalveluna saa, sitä ei tarvita, tuhahtaa isä Heikkinen tabletin takaa ja tekee kuulemma juuri ilmoitusta VAARALLISEN JÄTTEEN NOUTOPALVELUUN osoitteessa ouka.fi/jatehuolto. Maria Öfverström

OULU-POSTI

TOIM. HUOM: Tarinan perhe on kuvitteellinen, mutta kaupungin verkkopalvelut tosia, löytyvät kootusti myös osoitteesta www.ouka.fi/verkkoasiointi.

NRO4 - 2015

Kuva Kati Valjus Noora ja Riina Ojalan hoitopäivien pituus riippuu vanhempien, Helin ja Mikon, työvuoroista.

Päivähoitoa tarpeen mukaan Huonesuon päiväkodissa on kokeiltu hoitoaikaan perustuvaa asiakasmaksua. Joustava päivähoito peilaa joustavaa työelämää.

S

atakaksikymmentä tuntia. Se on maksimi, jonka Noora, 5, ja Riina, 3, Ojala ovat kuukaudessa päivähoidossa. Koska tuntimäärä on selvästi pienempi kuin kokopäiväisten lasten yli 151 tuntia, myös tyttöjen päivähoitomaksut ovat pienemmät.

Ojalan siskokset ovat hoidossa Huonesuon päiväkodissa. Huonesuo on yksi päiväkodeista, joissa hoitoaikaan perustuvaa asiakasmaksua on pilotoitu viime vuoden joulukuusta.

– Tämä on ollut meidän perheellemme toimiva systeemi, sillä käyn itse vuorotyössä. Iltavuoropäivinä pystyn olemaan tyttöjen kanssa kotona, tyttöjen äiti Heli Ojala kertoo.

Kun äidillä on aamuvuoro, isä Mikko menee töihin vasta yhdeksäksi.

Näin säästetään taas hoitotunteja.

Käyttöön koko Oulussa?

Kokeilu on otettu Huonesuolla hyvin vastaan.

NRO4 - 2015

– Hoitoaikaperusteinen päivähoito on ollut perheiden kannalta joustavampi kuin aikaisempi tapa, jossa lapsella saattoi olla vaikkapa 15 hoitopäivää kuukaudessa. Nyt lapsen hoitopäivän pituus voi myös vaihdella, mikäli vanhempien työ sen mahdollistaa, sanoo päiväkodin johtaja Riitta Haanpää.

Haanpää kokee, että hoitoaikaan perustuva päivähoitomaksu vastaa nykypäivän tarpeisiin.

– Harvassa perheessä molemmat vanhemmat ovat tiukasti kahdeksasta neljään töissä joka päivä. Sen sijaan joustoja, etäpäiviä, vuorotyötä ja lyhennettyä työaikaa on paljon.

Pilottivaiheessa perheen on pitänyt valita itselleen sopiva tuntiluokka, jolle hoitoaikasopimus perustuu. Ojalan perheellä se on ollut 106–120 tuntia kuukaudessa.

– Suurin osa perheistä on kokeilun myötä lyhentänyt lasten hoitoaikaa, Haanpää on huomannut.

OULU-POSTI

Perheet ovat myös voineet seurata toteutuneita tunteja reaaliaikaisesti Daisy Net -palvelusta. Hoitoaikasopimusta on voinut myös muuttaa, jos tarve on vaatinut.

Pilottia jatketaan vielä vuoden verran niin, että mukaan otetaan vaihtoehtoinen järjestelmä Tiedolta. Jatkopilotoinnin aikana seurataan varhaiskasvatuslain valmistelun etenemistä ja sen linjauksia. Noin vuoden kuluttua tiedetään, tuleeko järjestelmä käyttöön kaikissa Oulun päiväkodeissa. Kati Valjus

Joustoja, etäpäiviä, vuorotyötä ja lyhennettyä työaikaa on paljon.” s. 5

Kaupungin verkkopalvelut

Oikea lääke oikeaan aikaan

Teknologia turvana Yli-Iissä on edellisen vuoden aikana kokeiltu älykkäitä teknologisia ratkaisuja vanhusten kotona asumisen tueksi.

P

ienelle testiryhmälle kotiin asennettu etähoivajärjestelmä on laaja kokonaisuus. Siihen kuuluu turvapuhelin, älykäs poistumisvalvonta, muun muassa liikettä ja lämpötilaa mittaavia antureita sekä lääkekello.

Jälkimmäinen on mahdollistanut kotona asumisen haastattelemallemme 84-vuotiaalle naiselle. Kello hälyttää, kun lääke on otettavissa. Se ei kuitenkaan anna lääkkeitä etukäteen, eikä lääkkeenottoajan jälkeen.

– Olen pitänyt siitä kovasti, lääkekello on ollut luotettava kaveri, hän kertoo.

Lääkekello on tuonut turvaa myös tunnin ajomatkan päässä asuvalle tyttärelle sisaruksineen. Heidän äitinsä muisti heikkeni syksyllä nopeasti. Lääkkeitä jäi välillä ottamatta, ja ajoittain äiti otti niitä liikaakin – ”varmuuden varalta”. Sisaruksilla heräsi pelko siitä, miten käy, jos heidän äitinsä ottaa liikaa lääkkeitä.

– Kotihoito käy hänen luonaan kolme kertaa viikossa, mutta kerran päi-

vässä tapahtuvat käynnitkään eivät voi täysin varmistaa oikea-aikaista lääkkeenottoa, tytär sanoo.

Lääkekello on ollut erehtymätön.

Sen jakamat muistilääkkeet ovat tehonneet, ja vaikka voinnin heikkeneminen syksyllä säikäytti, nainen viettää talven kotonaan maaseudulla.

Kotona pidempään Marjut Kiviahde Yli-Iin kotihoitotiimistä arvioi, että juuri lääkekellosta olisi hyötyä laajaltikin. Lääkkeet voidaan laittaa lääkekelloon yhdeksi viikoksi kerrallaan sen sijaan, että niitä vietäisiin kaksi, kolme kertaa päivässä.

Laajemman etähoivajärjestelmän Kiviahde näkisi erityisesti muistisairaiden turvana, sillä välimatkat ovat pitkät. Järjestelmän avulla voi seurata, mitä tapahtuu esimerkiksi yöllä ulko-oven avaamisen jälkeen: poistuuko vanhus asunnosta vai näyttääkö patjan anturi, että hän kävikin vain tarkistamassa kelin ja palasi nukkumaan. Jos käytössä on pelkkä ovihälytin, samanlainen kurkistus aiheuttaisi vartijan tarkistuskäynnin.

Teknologia-asiantuntija Jaana Kokko sanoo, että kokeilun perusteella etävalvonta näyttää vähentävän turhia käyntejä.

– Kun ikäihmisten määrä kasvaa, meidän täytyy löytää tämänkaltaisia ratkaisuita, joilla työntekijöiden aika saadaan kohdennettua oikein. JuhaPekka Honkanen

Lääkekello on mahdollistanut kotona asumisen haastattelemallemme 84-vuotiaalle naiselle.

Liikkujan viikko 16.–22.9.2015 Viikon ohjelma www.ouka.fi

Waltti-kortilla kaveri ilmaiseksi 19.–20.9.

Osallistu Instagram-kuvakisaan ja voita Waltti-kortti! #oulussabussissa

s. 6

OULU-POSTI

NRO4 - 2015

tapahtumatihmisetILMIÖT MEKANIIKKA-AIHEINEN NÄYTTELY

Avautuu: Loppusyksystä ”Näyttely havainnollistaa erilaisten mekanismien toimintaa. Monimutkaisetkin koneet perustuvat yksinkertaisiin mekaanisiin periaatteisiin ja hyödyntävät käytännössä yhtä tai useampaa mekaniikan perusjärjestelmää: epäkesko, kampi, hammasvaihde, räikkä, vipu, talja.”

Kosketa tiedettä

KUVA Juuso Haarala

Tietomaan näyttelyt rakentuvat usein omassa pajassa – ja kiehtovat paitsi kävijöitä myös tekijöitään.

lyssäkin on alusta asti itse valmistettujen lisäksi vanhoista muunneltuja, muualta etsittyjä ja rakennussarjoista koottuja laitteita. Myös yhteistyö toimii: – Kotimaan kentällä toiminta on varsin avointa. Toimijat kiertävät toisissa tiedetaloissa, ja ideoita ja välillä laitteitakin lainaillaan ja vaihdellaan ja alan kuulumiset kerrotaan, Pitkänen ja Mella kertovat.

Esimerkiksi mekaniikkanäyttelyn miljööksi on tulossa Kansallismuseon vanha, keskiaikaisen linnan kulissi.

Jukka Pitkänen ja Aleksi Mella ovat työskennelleet yhdessä toistakymmentä vuotta. Kuvassa kehittelyvaiheessa olevan robottikäden he hankkivat amerikkalaisen perheyrityksen konkurssipesästä.

T

yökaluja, esineitä ja niiden osia, keskeneräisiä mekaanisia vempeleitä, robottikäsi… Peruspäivä Tietomaan pajassa, näyttelyvastaava Jukka Pitkäsen ja näyttelyteknikko Aleksi Mellan työtilassa.

Täällä, ja näiden miesten käsissä, syntyy suurin osa talon näyttelyistä.

Mutta miten? Sitä kuulemma kysytään usein, eikä siihen ole aivan helppo vastata.

– Ensin on toki oltava aihe ja teema. Se voi olla jotain vuosia mielessä muhinutta tai sitten jotain, johon tulee syystä tai toisesta tarttuneeksi ja joka alkaa kasvaa. Sitten alkaa tutkiminen, ideoiminen ja toteuttaminen, Jukka Pitkänen kertoo.

– Näyttelyn suunnitteleminen ja tekeminen on hyvinkin vuoden pro-

AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä.

Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

NRO4 - 2015

sessi. Yleensä yhdessä näyttelyssä on noin viisitoista kohdetta, joka on melko paljon – ainakin siinä vaiheessa, kun pöytä on vielä täysin tyhjä, Aleksi Mella lisää.

Tietomaassa pyritään tekemään yksi iso näyttely vuodessa, ja näyttelyt ovat yleensä esillä kolme vuotta.

Näyttelyn suunnitteleminen ja tekeminen on hyvinkin vuoden prosessi.”

Liikunta 23.9. KLO 18–19, PISTÄ PÄÄKOPPASI JA KEHOSI KUNTOON, YLEISÖLUENTO, POHJANKARTANO Salla Mäntyniemi: ”Ristikoiden ratkojana tiedän, että aivojen jumppaaminen on mukavaa. Täältä voisi saada uusia vinkkejä aivojen virkeyteen.”

OULU-POSTI

Vuokranäyttelyt ovat harvinaisempia – ja itse tehtyjä kalliimpiakin.

Romu-Roope ja Pelle Peloton Seuraava uusi näyttely avautuu loppusyksystä. Työnimellä Mechanicals kulkeva näyttely havainnollistaa mekaniikan perussuureita. Eli tekee juuri sitä, mitä Tietomaa haluaakin: tiedettä ymmärrettäväksi ja käsin kosketeltavaksi.

– Työ näyttelyiden parissa on pitkälti käsityötä. Valmistettavat laitteet ovat prototyyppejä, joista jokaisella on oltava paitsi idea myös paikkansa kokonaisuudessa. Lisäksi pitää huomioida käytettävyys, kiinnostavuus, ulkonäkö, turvallisuus, kestävyys, huollettavuus, mielellään ekologisuuskin, Pitkänen luettelee.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. Tulevassa mekaniikkanäytte-

9.10. KLO 17:30 HAASTA ITSESI -VAUHTILIIKUNTATAPAHTUMA Salla Mäntyniemi: ”Täällä voisi käydä kokeilemassa mikä on tämän hetkinen Cooperin-testi tai UKK-kävelytestin tulos, ihan vain mielenkiinnon vuoksi.”

Musiikki 17.9. KLO 19–21 SCORE – PELIMUSIIKKIA

Unelmien työpaikka Tiedetalon työ on juuri niin mieluisaa kuin miltä se kuulostaakin.

– Tavallista päivää ei oikeastaan ole – ja se juuri on hienoa. Tämän kokoisessa talossa on kuitenkin aina jotain huollettavaa, joten työtä riittää silloinkin, kun edellinen näyttely on valmis eikä uudesta ole vielä tietoa, Pitkänen kertoo.

Iso osa Tietomaan kävijöistä on lapsia, mutta näyttelyitä suunniteltaessa erityistä kohderyhmää ei ole.

– Pyrimme aina huomioimaan mahdollisimman leveän rintaman. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet pitkälti itse valita, mitä teemme. Esimiehetkin ovat huomanneet, että vapaa luomisprojekti toimii kohdallamme liikaa ohjaamista paremmin, Mella kuvailee.

Luottamus on rakentunut paitsi työparia kohtaan myös sen välille.

– Tämä on ryhmätyötä, jossa ei yksinään pärjäisi, molemmat päättävät.

Maaria Rousu

Videopelien musiikkia sinfoniaorkesterin elävinä esityksinä. Erkki Lasonpalo, kapellimestari Orvar Säfström, juontaja Sabina Zweiacker, sopraano Oulu Sinfonia, ikäraja +7 v.

Jukka Pitkänen: ”Koko elämäni olen suunnitellut joskus aloittavani pelaamisen, olisiko tässä tarpeeksi hyvä aloituspotku..??”

s. 7

tapahtumatihmisetILMIÖT KUVA Maiju Torvinen/Kaleva

SYYSMARKKINAT TURKANSAARESSA sunnuntaina 13.9. klo 10–16.

Vapaa pääsy.

Syysmarkkinoilla on kotoisaa ja kiireetöntä Syysmarkkinat päättävät Turkansaaren tapahtumarikkaan juhlavuoden. Tänä syksynä suositut markkinat järjestetään jo 35. kerran.

I

lma on kesän jäljiltä viileämpää ja kosteampaa, mutta syysaurinko lämmittää esiintyessään. Ilmassa tuoksuvat lakastuvat puut ja kasteen jäljiltä märkä maa. Tuuli pudottaa ensimmäiset lehdet puista, mutta Turkansaaren syysmarkkinoilla tunnelma on vuosi vuoden jälkeen kotoisan lämmin.

Markkinaväki on leppoisaa ja mandoliinimusiikki säestää syksyistä tapahtumaa. Museon henkilökunta ja myyjät pukeutuvat markkinoilla maalaishenkisesti.

– Kenellekään ei ole kiire mihinkään, museoemäntä Salla Mäntyniemi kuvailee tunnelmaa.

– Sää toki vaikuttaa, mutta onneksi se on suosinut syysmarkkinoita.

Mäntyniemi kertoo, että perinteikkäät syysmarkkinat ovat kunnianosoitus Turkansaarelle, joka on vanha markkinapaikka. Markkinat muistuttavat menneistä ajoista ja elämäntavasta.

Lempileipää ja räsymattoja Syysmarkkinat ovat kasvaneet vuosittain. Viime vuonna paikalla oli noin 2 500 markkinakävijää.

Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt vaativat suunnittelua ja kävijöiltä kärsivällisyyttä. Turkansaareen pääsee kätevästi myös pyörällä, jota kannattaakin harkita auton sijasta.

Markkinoilla myydään elintarvikkeita ja käsitöitä. Tuotevalikoima on tarkkaan valittua ja se halutaan pitää maalaishenkisenä. Siksi paikalta ei löydy metrilakukojua. Kaikki myyntipaikat on varattu jo hyvissä ajoin.

– Moni myyjistä on ollut mukana jo pitkään. Saattaa jopa olla, että joku on ollut mukana aivan alus-

29.9.–4.10. THE IRISH FESTIVAL OF OULU Jukka Pitkänen: ”Erinomaisen hyvä syy kumota tuoppi tummaa.”

24.10. KLO 16 OLAVI VIRRAN KAUNEIMMAT, MADETOJAN SALI

Syysmarkkinat päättävät Turkansaaren kauden, jonka jälkeen museoalueella tehdään syystöitä ennen talven saapumista.

ta lähtien. Myös kävijöissä on paljon vakiokävijöitä, Mäntyniemi kertoo.

– Osa tulee markkinoille hakemaan joka vuosi vain ”sitä jotain tiettyä”, kuten valkosipulia tai omaa lempileipää.

Mäntyniemi tietää kokemuksesta, että hyvät ideat ja tuotteet myyvät parhaiten. Hän kertoo, kuinka eräänä vuonna virkatut matot menivät kaupaksi nopeammin kuin myyjä oli osannut ajatella. Turkansaaren kylänraitilla kulki tuona syksynä markkinaväkeä matot kainaloissaan.

Syysmarkkinoilta voi ostaa hunajaa, yrttejä, mehuja ja leivonnaisia. Myynnissä on luomutuotteita ja paikallista sadonkorjuun satoa. Markkinoilla myydään runsaasti myös käsitöitä. Sieltä onkin kätevä hankkia talveksi lämmintä päälle pantavaa, kuten villasukkia ja lapasia. Petra Silvennoinen

5.11. KULLERVO, MADETOJAN SALI Jarkko Lehmus: ”Johanna ja Ville laulavat Siskon ja Kullervon roolit todella koskettavasti ja Mihkel Kolditzin valmentama mieskuoro pyörittää varmasti sukat rullalle.”

Salla Mäntyniemi: ”Olavi Virran musiikki sykähdyttää aina ja mielenkiintoista kuulla, miltä se kuulostaa Haukiputaan mieskuoron esittämänä.” s. 8

OULU-POSTI

Tanssi SALSAT NEVER GROW OLDISSA JOKA TIISTAI Jarkko Lehmus: Niissä on mahtava meininki.”

Turkansaareen pääsee kätevästi myös pyörällä, jota kannattaakin harkita auton sijasta.”

27.9. MAN IN A ROOM -SOOLO, YLIVIESKASSA Tero Saarinen tanssii Carolyn Carlssonin luoman Man in a Room -soolon.

Jarkko Lehmus: ”Kuvataiteilija Mark Rothkon elämän ja töiden innoittamaa taiteilijan tuskaa, hulluuttaa ja ilmaisuvoimaa suurella tunteella ja taidolla!”

NRO4 - 2015

tapahtumatihmisetILMIÖT KUVA Juuso Haarala

OUDANCE-FESTIVAALI 9.–13.9.2015 Kansainvälinen tanssifestivaali Tämän vuoden teemana Fyysiset Tunteet.

Esityksiä, luentoja, yleisökeskusteluja ja tanssikirppis. jojo.fi/festivaali_ohjelma/ Liput: 0–15 €

Tanssilajien törmäyttäjä JoJon taiteellinen johtaja Jarkko Lehmus haluaa pönötyksen tilalle kokemuksia ja maailman avartumista.

O

ulun Tanssin Keskuksen, JoJon, taiteellinen johtaja Jarkko Lehmus ei pidä turhasta taidesnobbailusta. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa kokemuksia, joita taide katsojassa ja kuulijassa herättää.

– Tärkeintä on kokemus, oli se sitten hyvä tai huono. Ei pidä analysoida liikaa silloin kun kokee. Itsensä kehittämiselle on äärimmäisen tärkeää, että altistuu uusille kokemuksille, Lehmus sanoo.

Kokemuksia on luvassa OuDance-festivaaleilla syyskuussa. Lehmus houkuttelee festareille niin tanssin ystävät kuin tanssista vielä tietämättömät kävijät.

Itsensä kehittämiselle on äärimmäisen tärkeää, että altistuu uusille kokemuksille.”

– Haluan vapauttaa ihmisiä tanssin ymmärtämisen paineesta. Ei sitä tarvitse ymmärtää, täytyy vain tuntea ja kokea. Ei ole olemassa vääriä mielipiteitä tai kokemuksia – on vain mielipiteitä ja kokemuksia. Tanssi koskettaa, ihmetyttää, kauhistuttaa, naurattaa, viihdyttää ja itkettää. Tähtään siihen, että kenelläkään ei ole tylsää, eikä rankintakaan kokemusta ruodita otsa rypyssä snobbaillen, Lehmus summaa.

Tanssi ulos teatterista Lehmus kehuu Oulussa vallitsevaa tanssin monialaisuutta sekä harrastajapohjan laajuutta. Tulevilla festivaaleilla hän haluaa törmäyttää eri tanssilajien ammattilaisia. Se onkin välttämätöntä, jos hän aikoo saada eri tanssilajien edustajat ja yleisöt yhteen toistensa kanssa.

– Oma tanssitaustani on hyvin laaja, joten minun on verrattain helppo saada yhteys eri tanssilajien edustajiin. Oulu mielletään tanssikaupunkina koko Suomessa. Toivoisin, että tämä näkyisi selkeämmin myös Oulun kaupungin kulttuuripäätök-

Jarkko Lehmus törmäytti yleisön ja itsensä Oulun juhlaviikoilla Kehä-festivaalissa, jossa yleisö pääsi tanssimaan hänen kanssaan illan viimeisiä hitaita.

sissä. Haluan tehdä JoJon kautta tanssin ammattilaisten toimintaa näkyvämmäksi Oulun alueella, Lehmus toteaa.

Hän uskoo, että oman kehon ja sitä kautta kehollisen kommunikaation ymmärtäminen ja empatian kehittäminen edesauttavat luomaan terveemmän yhteiskunnan.

Tulevat festivaalit ovat johtajansa mukaan ”sikasiistit”. Tarkoitus on viedä OuDancea takaisin juurilleen ja tuoda toimintaa teatteritilojen ulkopuolelle.

Samalla hänellä on myös halu laajentaa kansainvälistä näkökulmaa.

– Tämän vuoden festareilla on suomalaisia koreografeja, jotka eivät välttämättä ole Suomessa vielä kovin tuttuja. Esimerkiksi Cecilia Moisio kuin Johanna Nuutinen niittävät mainetta enimmäkseen Suomen ulkopuolella. Festarit tuovat Ouluun myös kansainvälisiä festivaalivieraita.

Tanssiteatteri 22.–24.10. EUROPIUM, KAUPUNGINTEATTERIN PIKISALISSA Jarkko Lehmus: ”Rootlessrootin Euroopan myyttejä ja nykytilaa ruotiva maailmanensi-ilta on ehdottomasti näkemisen arvoinen teos kansainvälisesti maineikkaalta kollektiivilta.”

Taide vie kulttuurimatkalle Lehmus aloitti työssään puolitoista vuotta sitten.

Ouluun houkuttelivat mahdollisuudet päästä tekemään asioita, eikä vain puhumaan niistä.

– Suomen nykytanssin saralla on vain kaksi tuotantotaloa: Zodiak Helsingissä ja JoJo Oulussa. JoJo on siis sekä Suomen että pohjoisen Euroopan mittapuussa merkittävä tuotantotalo, jonka toimintaa ja ohjelmistoa on todella mielenkiintoista olla kehittämässä. Minua on kiinnostanut jo pitkään kehittää tanssin kentän työympäristöä organisaatioiden toiminnan kehittämisen kautta.

Lehmus suosittelee festivaaleja kaikille, sillä ne eivät kustanna paljon ja niillä on hyvä meininki. Hän muistuttaa, että taide on pienimuotoista kulttuurimatkailua ja se näyttää erilaisia näkökulmia maailmaan. Saara Kärki

MUSEKORTILLA LUUPIN KOHTEISIIN! Museokortti on suoma-

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista:

laisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ensimmäisestä käyttökerrasta. Hinta 54 € – ja sinulla on sisäänpääsy kaikkiin museokortin kohteisiin, Oulussa Luupin museoihin.

TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.

www.museot.fi/museokortti NRO4 - 2015

OULU-POSTI

s. 9

harrastajakiittää KUVAT Kati Valjus

Oulun kirjastojen lisäpalveluita: JÄÄLI: Liikuntavälinekassi lasten pihaleikkeihin

KARJASILTA: Ompelukone ja saumuri KASTELLI JA RITAHARJU: Lukupyörä (kuntopyörä, jota polkiessa voi lukea)

KIIMINKI: Jumppakepit, liikuntavälinekassi

OULUNSALO JA YLIKIIMINKI: Kotiin lainattava sähkönkulutusmittari

PUOLIVÄLINKANGAS: Omatoimikirjaston lisäksi omatoiminen kokoushuone

Aino Siltala piipahti ompelemassa ripustuslenkit keittiöpyyhkeisiin kirjaston ompelukoneella.

Kirjastossa surisee Karjasillan kirjastossa voi käyttää ompelukonetta ja saumuria kirjastokortilla. Uudenlaiset palvelut on otettu kirjastoissa ilolla vastaan.

K

Tämä on kiva idea.

Monella ei ole varaa hankkia ompelukonetta kotiin eikä se ole järkevääkään, jos tarvitsee konetta vain muutaman kerran vuodessa.”

arjasillan kirjaston perimmäisestä huoneesta kuuluu ompelukoneen surina.

Aino Siltala on hetki sitten lainannut koneen kirjastokortillaan ja surauttelee nyt tottunein ottein tunikan helmaa lyhemmäksi.

– On minulla kone kotonakin, mutta se on ikivanha. Tässä on kaikki uusimmat hienoudet jousto-ompeleista lähtien, Siltala kiittelee.

Ompelukone ja saumuri ovat olleet kirjastokortilla lainattavissa Karjasillan kirjastossa helmikuusta lähtien.

– Kirjastojen tehtävä on tarjota sivistystä ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Ompelukoneita on ollut kirjastoissa lainattavissa Etelä-Suomessa, mutta meillä ovat nyt Oulun ensimmäiset, kertoo erikoiskirjastovirkailija Heini Strand.

Pohjankartanon yhteydessä sijaitsevassa Karjasillan kirjastossa käy paljon käsitöistä innostuneita asiakkaita.

– Oulu-opiston tilat ovat tuossa vieressä, joten meiltä haetaan paljon käsityö- ja kaavalehtiä. Martat ovat järjestäneet tiloissamme kerran kuukaudessa kokoontuvaa Tikkitiimiä,

jossa opetellaan erilaisia kädentaitoja, kertoo Strand.

Siltala huomasi ilmoituksen ompelukoneen käyttömahdollisuudesta kirjaston ilmoituksesta.

– Tämä on kiva idea. Monella ei ole varaa hankkia ompelukonetta kotiin eikä se ole järkevääkään, jos tarvitsee konetta vain muutaman kerran vuodessa. Omat ompelukseni ovat enimmäkseen korjausompeluita. Pidän tärkeänä, että vaatetta ei heitetä heti pois, jos se menee rikki tai jos

se ei ole sopiva. Pienellä vaivannäöllä vaatteen voi palauttaa käyttöön. Älä heitä pois, korjaa!

Paidanhelman jälkeen Siltalalla ovat työn alla keittiöpyyhkeet, joista puuttuvat ripustuslenkit.

– Nämäkin jääneet sen takia käyttämättöminä kaapin perälle.

Menee hetki, ennen kuin kirjaston uudenkarheasta ompelukoneesta löytyy peruutusnappi. Ohjekirja tulee tarpeeseen, sillä kirjastosta ei ole

Ompelukoneita on ollut kirjastoissa lainattavissa Etelä-Suomessa, mutta meillä ovat nyt Oulun ensimmäiset.

s. 10 OULU-POSTI NRO4 - 2015

Mitä sinun syksyysi kuuluu?

T

–Karjasillan kirjastossa käsityölehdet ovat kovassa käytössä, sanoo erikoiskirjastovirkailija Heini Strand.

Vie itsesi ulos.

Vie vaikka sataisi.

Kotiin asti ompelukonetta ja saumuria ei saa viedä, vaan lainaus tapahtuu kirjaston tiloissa kirjaston aukioloaikoina. Laina-aika on kaksi tuntia kerrallaan.

– Hups, johan se on kohta mennyt, Siltala huomaa kelloa vilkaistessaan.

Laina-aikaa voi toki jatkaa, jollei jonoja ole. Kati Valjus

mahdollista saada opastusta koneen käyttöön.

– Nämä ovat niin hienoja nykyään.

Kirjaston henkilökunnalle on kantautunut ompelukoneista pelkästään positiivista palautetta. Surruuttelu ei ole haitannut muita asiakkaita.

– Fyysisten kirjojen merkitys on vähenemässä, se on fakta. Oulun kirjastoissa on jo lainattavissa monenlaisia tarvikkeita sähkönkulutusmittareista jumppakeppeihin. Mielestäni on hyvä suuntaus, että kirjasto tarjoaa tällaisia palveluja. Taustalla on myös ajatus kestävästä kehityksestä, Strand sanoo.

änä vuonna syksy ei vaikuttaisi muuttavan paljoakaan. Taitekohta saapui jo elokuussa: yöt pimenivät, loma loppui.

Kesä tuntui pettäneen. Ensin se oli vasta tulossa, sitten jo mennyt.

Sen rinnalla syksy tuntuu oikeastaan helpottavalta. Syksyyn voi luottaa. Silloin kuuluukin sataa koleaa vettä. Se tuo mukanaan aikataulut, suunnitelmallisen otteen, ehkä uusia harrastuksiakin. Puhtaan pöydän ja uuden alun innon.

Samalla se siirtää liikkujan sisälle kuin itsestään. Toiset hakeutuvat salien hälinään ja tutuille, ohjatuille tunneille, toiset vetäytyvät kodin seinien sisään. Itse olen yksi jälkimmäisistä. Aiempien ulkoliikunnan kannalta haastavien välivuodenaikojen peruna vaatehuoneen hyllyiltä löytyvät kahvakuulan kaltaisten käyttöesineiden lisäksi niin jumppapallo (jonka osalta parasta treeniä oli pallon täyttäminen pyöränpumpulla) kuin voimapyöräkin (jonka käyttämiseen minulla ei luultavasti tule tässä elämässä olemaan riittävästi voimaa).

Kotona kuntoilemisessa on vain yksi varsin huono puoli: jumppamatto olohuoneessa tarjoaa harvoin järin mieleenpainuvia elämyksiä. Koska liikunnan kuuluu näkemykseni mukaan hoitaa kehon lisäksi myös mieltä, olen tänäkin syksynä alleviivannut päänsisäiseltä muistilapultani yhden rivin: vie itsesi ulos. Vie vaikka sataisi. Alaviite: tee se välillä toisin.

Retkeilyalueiden kartoittamiseen ja kohteiden ja reittien suunnitteluun löytyy verkosta runsaasti informaatiota ja inspiraatiota, mutta toisinaan on paikallaan myös vain ottaa ja lähteä. Ehkä vilkaista vähän polkuja, pukeutua säänmukaisesti ja painaa ovi perässään kiinni.

Eräällä tällaisella kerralla, myöhään viime syksynä todistin jossain Sanginjoen suunnalla, miten tyhjästä alkanut ensilumisade leijaili maahan suurina, suoraan sulavina hiutaleina. Yksi sen vuoden vangitsevimmista näyistä.

Ja koska syksy on parasta aikaa myös niille oikeasti uusille jutuille, paljastan, mistä tänäkin vuonna salaa haaveilen. Samasta kuin joka vuosi peruskoulun päättymisen jälkeen - suunnistamisesta.

Kartta, kompassi ja kihelmöivän palkitsevat valkooranssit rastit kuuluivat lukuvuoden alun liikuntatunneille yhtä olennaisesti kuin pesäpallo kevään paljastamalle, vielä mutaisenkostealle koulunpihalle. Sitä paitsi suunnistaessa oli aina kirpeää ja kuulasta. Ja metsässä puolukoita.

Saakohan avoimilla iltarasteilla olla ihan pihalla?

KIRJASTOAUTON TALVIAIKATAULUT www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjastoautot tai nappaa aikataulu kirjastoautosta tai kirjastosta. Hox! Muutoksia pysäkeissä: Kirjastoauto Teuvolla on uudet iltapysäkit Haukiputaan Jokikylässä ja Kivikkokankaalla. Kirjastoauto Akseli käy jatkossa Halosenniemen pysäkillä.

NRO4 - 2015

OULU-POSTI

Myötätuulessa Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti, rakastaa metsää kaikkina vuodenaikoina ja niitä, jotka sinne vievät.

Etsii (ja löytää) mielellään.

s. 11

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Lapsiperheiden on mahdollista saada kotipalvelua silloin, jos arki ei suju ilman apua. Palvelun saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.

Palvelu räätälöidään perheen tarpeen mukaan.

Kotipalvelu on maksullista. Pienituloiset perheet voivat saada maksusta vapautuksen. www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut

Matalan kynnyksen kotiapua

Kun paukut loppuivat

Lapsiperheillä on oikeus saada kotiapua, jos se on välttämätöntä lasten hyvinvoinnin kannalta.

KUVA 123rf

L

apsiperheillä on vuoden alusta ollut mahdollista saada ennaltaehkäisevää kotipalvelua. Kotipalvelutyötä tekevät sekä sosiaalipalveluiden että neuvolan perhepalveluiden työntekijät.

Lisäksi palvelua hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta.

– Lakimuutos on tarkoittanut käytännössä sitä, että nyt apua voi saada jo varhaisessa vaiheessa, ilman lastensuojelun asiakkuutta, kertoo asiantuntija Marja Salo-Laaka.

Kysyntä on lisääntynyt uuden lain myötä. Kotipalvelun saamisessa on kriteerit, joiden täyttymisen ammattilaiset arvioivat.

– Lapsiperheellä on oikeus saada kotipalvelua, jos perheen toimintakyky on alentunut niin, ettei lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ole mahdollista. Toimintakyky voi olla alentunut esimerkiksi sairauden, synnytyk-

sen, vamman tai erityisen perhe- ja elämäntilanteen vuoksi. Käytännössä kotipalvelun saaminen edellyttää siis sitä, ettei arki alentuneen toimintakyvyn vuoksi muuten suju, Salo-Laaka täsmentää.

Kotipalvelun keskeinen tavoite on perheen omien voimavarojen vahvistaminen.

– Kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviämisen tavoitteellista tukemista, ei siis pelkkää siivous- eikä lastenhoitoapua.

Palvelu on maksullista. Maksu määräytyy avuntarpeen, perheen koon ja tulojen perusteella. Toinen vaihtoehto on palveluseteli, jolloin kaupunki korvaa yksityiseltä hankitusta kotipalvelusta tietyn summan. Perhe saa itse valita kotiavun antajan hyväksyttyjen palveluntuottajien listasta.

Mahdollisuutta kotipalveluun voi kysyä omasta neuvolasta tai sosiaalityöntekijältä.

OULULAINEN TIINA ei osaa määritellä, mikä oli se hetki, kun suurperheen arjen pyörittäminen alkoi käydä raskaaksi.

– Raskasta elämänvaihetta oli jatkunut jo jonkin aikaa.

Tuntui, että paukut yksinkertaisesti loppuvat. Mies oli paljon töissä eikä pystynyt juuri pitämään lomaa. Odotin kuudetta lastamme, kun hakeuduimme pariterapiaan ja sitä kautta pääsimme ehkäisevän perhetyön asiakkaaksi. Perhetyöntekijä alkoi käydä meillä kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan.

Tiinan perheessä täyttyivät kriteerit myös sosiaalitoimen myöntämälle lapsiperheiden kotipalvelulle.

– Se tuntui ajatuksena ihanalta. Joku tulisi auttamaan tämän kaaoksen hallinnassa.

Esimerkiksi vaatehuoneen läpikäyminen ja muut isommat, konkreettiset askareet olivat

sellaisia, joihin eivät vain omat aika ja voimat arjen keskellä riittäneet, Tiina huokaa.

Yksityiseltä palveluntuottajalta hankittu kotiapu oli jo ensimmäisellä käynnillä kuin positiivinen pyörremyrsky.

Pyykkivuori oli pian selätetty ja vaatehuoneen raivaus aloitettu.

Kotiapu oli jo ensimmäisellä käynnillä kuin positiivinen pyörremyrsky.”

– Muistan, kun hain lapsia kerhosta ja oikein hypähtelin kotimatkalla. Olin vihdoin saanut apua. Kati Valjus Tiinan nimi on muutettu.

Reseptiuusinta helpottui Omahoitopalvelussa

O

ulun Omahoitopalvelusta pääsee nyt ilman erillistä kirjautumista valtakunnalliseen Omakanta-palveluun. Muutos tarkoittaa sitä, että asiakas näkee hänelle kirjoitetut eReseptit ilman, että hänen täytyy kirjautua eri ohjelmiin.

Asiakas pääsee Oulun Omahoitopalveluun kirjautumalla katsomaan

lääkereseptejään Omakanta-palvelusta ja voi pyytää niiden uusimista Omahoitopalvelun kautta. Omahoitopalvelusta viestit menevät automaattisesti omalle terveysasemalle/hyvinvointikeskukseen. Reseptien uusintaa voi pyytää vain niille resepteille, jotka on kirjoitettu kaupungin terveyspalveluissa.

Omahoitopalvelusta pääsee ilman erillistä kirjautumista myös Kelan säh-

köiseen asiointiin ja eOmahoitokirjastoon. eOmahoitokirjasto tarjoaa hyödyllistä sairaus- ja riskitekijäkohtaista tietoa kotona tapahtuvan hoidon avuksi.

Oulun Omahoitopalvelu on Oulun kaupungin verkkopalvelu, jonka kautta voi hoitaa useita sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi palvelussa voi arvioida ja seurata hyvinvointia erilaisten kotimittausten ja testien avul-

la. Palvelun kautta voi reseptien uusimisen lisäksi lähettää viestejä muun muassa neuvolaan, terveysasemille ja vammaispalveluihin, varata aikoja mm. laboratorioon, hammashoitolaan ja lasten vuosittaisiin tarkastuksiin. Palveluun on kirjautunut nyt noin 75 000 oululaista. www.oulunomahoito.fi

s. 12 OULU-POSTI NRO4 - 2015

Jokavuotinen vitsaus KUVA 123rf

Kun päiväkotien ja koulujen lukuvuosi on käynnistynyt, alkaa myös perinteinen täirumba.

”

Muutama viikko koulujen alkamisesta tai viimeistään syysloman korvilla törmäämme samaan riesaan – joka vuosi. Toisina vuosina täitä on vaan enemmän kuin toisina, kertoo Metsokankaan koulun terveydenhoitaja Marja Pietilä.

Päätäit eivät elä kesän tyhjillään olleissa päiväkodeissa tai kouluissa, koska ne tarvitsevat elääkseen verta. Täitartunta saadaan aina toiselta ihmiseltä.

Täin tunnistaminen Elävä täi on muutaman millimetrin mittainen, läpikuultava, vikkeläliikkeinen ja siivetön hyönteinen. Sen löytäminen voi olla hankalaa, mutta tyypillisimmät paikat kohtaamiselle ovat korvantaustat tai niska.

– Vajaan millimetrin mittaiset saivareet eli täin munat näkyvät selvemmin. Ne ovat tiukasti kiinni hiuksissa eivätkä liiku hilseen lailla, Pietilä kertoo.

Kova kutina voi olla ensimmäinen merkki täistä.

– Toisilla kutinaa ei kuitenkaan ole, kun toiset lapset raapivat päänahkansa rikki.

– Pitkät hiukset on hyvä pitää kiinni eikä hiusharjoja tai -pompuloita kannata lainailla. Ennaltaehkäisyyn voi myös kokeilla apteekista saatavia sampoita tai suihkeita.

Kun täitä kaikista varotoimenpiteistä huolimatta aina kuitenkin löytyy, on Pietilän mukaan tärkeää muistaa muutama perusasia: – Koko perheen päät täytyy tarkistaa tiheäpiikkisen täikamman avulla, mutta täisampoolla käsitellään ainoastaan ne päät, joista löytyy saivareita tai eläviä täitä.

Hiukset pestään täisampoolla ohjeen mukaisesti ja saivareet poistetaan. Hiukset täytyy tarkistaa ja kammata huolellisesti vähintään joka toinen päivä seuraavan kahden viikon ajan.

– Vuodevaatteet ja päähineet pestään 60 asteessa, ja patjat voi saunottaa yli 80 asteisessa saunassa parin tunnin ajan.

Pesua kestämättömät pehmolelut voi pakastaa yön yli tai säilyttää kaksi viikkoa muovipussissa.

– Huolellisella hoidolla ja siivouksella sekä sinnikkäällä tarkistuksella ongelmasta päästään yleensä eroon, Pietilä lohduttaa.

Tiedottamisen tärkeys Täistä täytyy ehdottomasti kertoa päiväkodin henkilökunnalle tai opettajalle, jotta täiden leviäminen saadaan estettyä heti alkuunsa.

– Täit eivät kerro huonosta hygieniasta, vaan niitä voi tulla kenelle tahansa.

Kun päiväkodista tai koulusta tulee täitiedote, jokaisen perheen tulisi muistaa säännöllinen täitarkistus seuraavien viikkojen ajan.

– Kertatarkistus ei riitä, koska tänään täittömässä päässä voi huomenna olla täitä. Yksi huomaamatta jäänyt täi ehtii päivän aikana munia useita uusia munia, muistuttaa terveydenhoitaja.

Täiasiassa voi aina kääntyä myös neuvolan tai koulun terveydenhoitajan puoleen. Titta Vilpa

Pitkät hiukset on hyvä pitää kiinni eikä hiusharjoja tai -pompuloita kannata lainailla.”

Ennaltaehkäisyä ja hoitoa Tärkeimpänä täitartunnan ennaltaehkäisynä 12 vuotta terveydenhoitajana työskennellyt Pietilä pitää lakkien ja hanskojen säilyttämistä takin hihassa.

Hyvinvoinnin tarjotin yli 65-vuotiaille HYVINVOINNIN TARJOTIN on yli 65-vuotiaille oululaisille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ennaltaehkäisevää tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tietoa harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi tarjottimelta löytyy tietoa järjestöjen ja kunnan hyvinvointia ja kotona asumista tukevista palveluista. Selkeiltä sivuilta on helppo löytää tarvitsemansa tieto nopeasti.

NRO4 - 2015

TUTUSTU HYVINVOINNIN TARJOTTIMEEN OSOITTEESSA: www.ouka.fi/65plus.

OULU-POSTI

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973

s. 13

KUVAT Juha-Pekka Honkanen

kaupunkirakentaa

Kivisydämen rakennustyöt loppusuoralla Elokuussa 2015 Kivisydämen rakennustöissä oltiin jo pitkällä. Ajovalmiina Kivisydän on lokakuun ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kivisydämen rakennustyöt ovat kesän aikana edenneet viimeistely- ja testivaiheeseen.

Laajojen järjestelmien koeponnistamiseen on varattu aikaa yli kuukausi.

”

Ilmastoinnit, sähköt, varavoima, vesi-, hälytys- ja pysäköintijärjestelmät, kuulutukset ja äänentoisto, siis kaikki tekniikka käydään läpi. Kun asiakkaat pääsevät Kivisydämeen, ominaisuudet on testattu, Oulun pysäköinnin toimitusjohtaja Jouni Anttila kertoo.

Kivisydämen viralliset avajaiset koittavat 1.10.

Pääurakoitsija Lemminkäinen luovuttaa hallin Oulun Pysäköinti Oy:lle syyskuun lopussa. Avajaisten ohjelmaa vielä suunnitellaan, mutta Anttila kertoo asiakkaiden olevan pääosassa. Kivisydämen halutaan tulevan kaupunkilaisille tutuksi.

– Minulta on kysytty sitäkin, että jaetaanko näissä avajaisissa muoviämpäreitä. Voi olla, että se meidän muoviämpärimme on esimerkiksi ilmainen pysäköinti jonain tiettynä ajankohtana.

Keskusta elävöityy Vielä vuosi sitten Kivisydämessä tehtiin viimeisiä louhintatöitä ja puhkaistiin hissikuiluja. Nyt kaikki

19 hissiä ovat asennettuina sekä seinät rapattuna että maalattuna. Anttila huomauttaa, että hissit on toki rakennusaikana ohjelmoitu niin, etteivät esimerkiksi Pallas-korttelin asiakkaat epähuomiossa päädy kauppakasseineen parkkihalliin. Hissiyhteyksiä eri puolelle keskustaa nousee kuusi kappaletta, osa kaduille, osa liikekeskuksiin.

– Pallas-kortteli on hyvä esimerkki siitä, että Kivisydän on todella saanut keskustan kiinteistöjen kehittämisen liikkeelle. Moni on pannut merkille, että Kauppurienkatu on jo nyt muuttunut yleisilmeeltään positiiviseen suuntaan.

Rinta rinnan Kivisydämen kanssa on rakennettu myös kauppakeskus Valkeaa, johon on niinikään oma hissiyhteytensä Kivisydämestä. Kun kortteleissa on kuhinaa maan päällä, parinkymmenen metrin syvyydessä on myös pidetty kiirettä. Asennusja viimeistelytöitä on ollut tekemässä kesän yli keskimäärän sata ammattilaista päivittäin. Yksistään sähköjohtojen määrä lasketaan kilometreissä – onhan pinta-alaakin kaikkiaan 50 000 neliötä ja käy-

täviä kaikkiaan kolmen kilometrin verran. Pysäköinti- ja huoltotilojen tieltä on väistynyt kaikkiaan 350 000 kuutiota kiveä Ja nyt syyskuussa urakka on valmiina. Aivan viimeisenä maalataan kaistamerkinnät ja pysäköintiruudut.

– Asfalttimerkinnät jätetään loppuun aivan tarkoituksella niin, että kun Kivisydän avataan, ne eivät ole päässeet kulumaan rakennustöiden aikana.

Juha-Pekka Honkanen

Pysäköintimaksut Kivisydämessä 2016 perusmaksu 1. tunti 2,30 € 1 €/uusi alkava puoli tuntia vuorokausimaksu 30 € Loppuvuosi 2015 kampanjahinta 1. tunti 1,80 €

Bussitiedot kätevästi kännykkään Joukkoliikenteen käyttäjä näkee bussin reaaliaikaisen sijainnin kartalla.

Palvelusta hyötyvät myös kuljettajat ja viranomaiset.

J

okohan se bussi meni?

Kilpajuoksu ajan kanssa on tuttua puuhaa joukkoliikenteen käyttäjälle. Bussipysäkille tulee aina lähdettyä jotenkin viime tipassa, ja omasta kuhnailusta johtuva myöhästyminen se vasta harmittaa.

Kaivan taskusta kännykän esiin.

Kas, odottamani bussi näyttäisi olevan aikataulussaan. Tarkemmin sanottua kolmen korttelinvälin päässä. Sieltä sen violetinvärinen gps-pal-

lukka näyttäisi nyt sulavasti liikkuvan kohti pysäkkiäni kännykkäni kartalla.

Oulunliikenne.fi-sivuston reittiopas ja satelliittipaikannukseen perustuva gps-palvelu parantavat bussilla liikkumisen mukavuutta. Paitsi että sivustolta voi etsiä itselle sopivaa reittiä, sieltä myös näkee haluamiensa bussien sijainnit reaaliajassa. Enää ei tarvitse arvailla, menikö se jo.

– Joukkoliikenteen käyttäjälle tärkeitä tietoja ovat bussin todellinen lähtöaika pysäkiltä ja tieto siitä, mis-

s. 14 OULU-POSTII NRO4 - 2015

Matkustusta Waltilla Heinäkuun puoleen väliin mennessä uusia kortteja oli käyttäjillä noin 6 000 kappaletta ja 12.8. mennessä matkakorteilla tehtävistä matkoista tehtiin Waltti-kortilla jo 56 prosenttia.

Waltti

ka, ojennetaan kortti kuljettajalle, joka tekee veloituksen kortilta rahastuslaitteellaan.

Korttien toiminnassa ilmenneitä ongelmia on selvitelty tapauskohtaisesti. Muutamissa tapauksissa kyse on ollut taustajärjestelmän tiedoista, joita on pitänyt täydentää ja ajaa uudet ohjelmistoversiot autoihin. Osassa tapauksista on kyse siitä, että asiakkaat ja myös korttien kanssa autoissa toimivat kuljettajat vielä opettelevat niiden käyttöä. Lippu on saatettu kenties ostaa väärille vyöhykkeille.

Tilaa lippu netistä Waltti-kortin voit tilata helpoiten netistä. Valitse samalla kortille ensimmäinen kausi- tai arvolippu.

Toimitusaika on noin viikon. Lipputuote ostetaan

KUVA Oulun kaupunki

-korttia alettiin myydä netissä kesäkuun puolivälissä, mutta korttien myyntitahti oli aluksi verkkainen.

Koulujen alkamisviikon osattiin odottaa olevan palvelupisteessä ruuhkainen ja niin kävikin. Iltapäivisin palvelupisteessä oli pitkät jonotusajat ja tupa täynnä.

Korttijärjestelmän vaihdossa on kyse isosta urakasta, kun yli 10 000 kortin käyttäjää hankkii uutta korttia. Alkuvaikeuksia palvelupistemyyntiin aiheutui myös myyntijärjestelmän hidastelusta.

Pääosa matkustuksesta on sujunut hyvin. Arvolippu on uusi asia kaikille Oulun joukkoliikenteessä. Arvolippuun valitaan ostettaessa oletusvyöhykkeet, mutta kun tehdään niistä poikkeava mat-

niille vyöhykkeille, joilla matkustusta tulee eniten.

Kortille voi ostaa myös molemmat, kausi- ja arvolipun. Arvolipulla on mahdollista matkustaa millä tahansa vyöhykkeillä, kunhan arvoa riittää. Arvolippuun valitaan ostettaessa oletusvyöhykkeet, mutta kun tehdään niistä poikkeava matka, ojennetaan kortti kuljettajalle, joka tekee veloituksen kortilta rahastuslaitteellaan.

Waltti-kortin ostamista netistä suositellaan, mikäli ei ole kyse kortista, jossa jonkun etuuden saanti täytyy todistaa eikä alaikäisen kortin hankinnasta. Ostoksilla täytyy verkkopankkimaksun jälkeen muistaa palata myyjän palveluun verkkopankin painikkeella, muutoin tilaus ei etene.

Korttiostoksen tekoon pääset nettisivujemme kautta. Kausilipun tilauksen voi tehdä hyvissä ajoin ennakkoon, sillä kauden käyttö alkaa ensimmäisestä leimauksesta linja-autossa. Nettiostoksella välttää mahdollista palvelupistejonotusta, jota väistämättä isossa kortinvaihtourakassa kertyy.

Mieti etukäteen, mitä lippua olet ostamassa ja mille vyöhykkeille. Minna Soininen

Talviliikenne

TALVILIIKENNEKAUSI käynnistyi 12.8.2015.

Aikatauluihin ja reitteihin tehtiin useita muutoksia saadun asiakaspalautteen perusteella. Muun muassa linjat 4 ja 4A ajavat nyt Ratakadun, Saaristonkadun ja Torikadun kautta. Oulunsalosta tarjonta lisääntyi kun linja 8 Teknologiakylä–lentoasema kulkee myös talviliikennekaudella Oulunsaloon ja lentoasemalle Teknologiakylästä. www.oulunjoukkoliikenne.fi

Joukkoliikenteen käyttäjälle tärkeitä tietoja ovat bussin todellinen lähtöaika pysäkiltä ja tieto siitä, missä bussi on tulossa.”

NRO4 - 2015

sä bussi on tulossa. Reittiopas neuvoo näppärästi myös bussilinjan valinnassa, jos reitti on käyttäjälle entuudestaan tuntematon, lupaa liikenneinsinööri Jukka Talvi.

Uudistus kattaa myös pysäkkinäytöt, joita on vilkkaimmin liikennöidyillä pysäkeillä. Niistä näkyvät seuraavaksi lähtevien bussien lähtöajat ja sijainnit kartalla.

Pinkinvärinen ajokkini kaartaa kulman takaa, minuutilleen aikataulussa.

– Kuljettajat näkevät reaaliaikaisesOULU-POSTI

ti tiedon siitä, onko bussi aikataulussa.

Ja mikä olennaisinta, myöhässä olevat bussit saavat etuuksia liikennevaloissa, jolloin myöhästymiset vähenevät, Talvi kertoo.

Järjestelmä käskyttää automaattisesti seuraavia liikennevaloja, jos bussi on minuutinkaan myöhässä aikataulustaan.

Oulunliikenne.fi-sivustosta hyötyvät siis muutkin kuin joukkoliikenteen käyttäjät.

– Viranomaiset ja liikennöitsijät

saavat järjestelmästä tarkkaa tietoa liikenteen sujumisesta. Tätä tietoa hyödynnetään muun muassa joukkoliikenteen aikataulujen ja reittien kehittämisessä, Talvi sanoo.

Sivuston hyödyt eivät jää joukkoliikenteen sisältöihin. Oulunliikenne. fi:n alle on koottu useita palveluita eri kulkumuodoille, aina Hailuodon lautta-aikatauluista liikenteen poikkeusjärjestelyihin ja jopa sadekarttoihin. Kati Valjus

s. 15

KUVA Kati Valjus

meilläosataan

www.ouka.fi/ oulu/oulunaikuislukio

Aikuislukion opintoja voi suorittaa myös eLukiossa, jolloin koulupulpetti jää tyhjäksi ja opinnot hoidetaan kotikoneella.

Aikuislukion oppiin pääsee joustavasti Oulun aikuislukio on nimeään laajempi oppilaitos.

Lukio-opintojen lisäksi siellä voi suorittaa peruskoulun koko oppimäärän sekä tehdä yksittäisiä aineopintoja.

”

Aineopinnoissa kielet ovat suosituimpia.

Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa opiskelevat esimerkiksi ne, jotka eivät vielä lukiossa tienneet hakevansa lääkikseen, rehtori Panu Kela sanoo.

Moni yksittäisiä kursseja suorittava opiskelee harrastuksenaan englantia, espanjaa ja ruotsia. Tarjonnasta löytyy esimerkiksi ranskan kieli ja saame iltaopetuksena. Aikuislukio on myös olennainen osa maahanmuuttajien kotoutumista, sillä se tarjoaa aikuisille mahdollisuuden perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen kahdessa vuodessa.

Toisin kuin kymppiluokilla, aikuislukiossa myös aikuisten on mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja. Lukiostartti ja maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus, LUVA, puolestaan valmentavat lukion aloittamiseen.

Ylioppilastutkintojen määrällä mitattuna aikuislukio on Oulun suurin lukio, josta valmistuu vuosittain 250 ylioppilasta. Mukana on myös kaksoistutkin-

toa tekeviä ammattilukiolaisia, jotka urakoivat sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon.

–Aikuislukioon ei ole keskiarvorajaa. Kriteerinä on motivaatio sekä halu opiskella että oppia.

Ylioppilaaksi myös töiden ohessa Erona tavalliseen lukioon aikuislukiossa on 44 kurssia 75 kurssin sijaan. Ylioppilastutkinto on kuitenkin molemmille yhtenevä – kurssit ovat Kelan mukaan vain tiiviimpiä. Aikuislukion oppimäärä suoritetaan useimmiten kolmessa tai neljässä vuodessa, sillä valtaosalla opiskelijoista on työ- ja perhekiireitä opintojen lisäksi.

Aikuislukio on mahdollisuus aiempien lukio-opintojen suorittamiseksi loppuun. Monella aikuisopiskelijalla on ammatillinen koulutus ja työelämässä on syntynyt halu ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Kela huomauttaa, että kolmevuotinen ammatillinen tutkinto oikeuttaa osallistumaan yo-tutkintoon.

Harrastamalla hyvinvointia OPINTO-O16PAS 2015-20

yö Vapaa sivistyst etus Taiteen perusop

yksikkö Pohjankartanon kkö Kiiminkijoen yksi

Oulu-opiston kursseilla vielä tilaa.

V

– Käytännössä kursseja on kuitenkin opiskeltava noin 25 kappaletta, jotta tutkinnon saa läpi. Tällöin valmistuu ylioppilaaksi, mutta ei saa lukion oppimäärää.

Aikuislukion aloittaminen on joustavaa, sillä kyytiin voi loikata missä kohtaa lukuvuotta tahansa.

Päiväopinnot alkavat aamukahdeksalta ja jatkuvat iltalukiona kello 21 asti. Lukion täyden oppimäärän tai yksittäisiä aineopintoja voi suorittaa myös tietokoneella eLukiossa.

– eLukiossa on itse asiassa kaikista laajin kielitarjonta Oulun seudulla. Opettajia on kaikkiaan 22 yhteistyölukiosta, Kela sanoo. Juha-Pekka Honkanen

Aikuislukion aloittaminen on joustavaa, sillä kyytiin voi loikata missä kohtaa lukuvuotta tahansa.

apaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Oulu-opistossa tarjoaa noin tuhat kurssia; musiikkia, teatteria, kuvataiteita, tanssia, kädentaitoja, kieliä, tietotekniikkaa, historiaa, psykologiaa, liikuntaa yleisluentoja ... ja kynnys on matalalla!

Lukuisilla koko vuoden kursseilla on tilaa ja voit vielä ilmoittautua mukaan. Useita lyhytkursseja on vielä alkamatta, joihin ilmoittautuminen on käynnissä. Katso lisää opinto-ohjelmasta nettisivuilta ja hae opinto-opas kirjastoista tai Oulu10-toimipaikoista.

www.ouluopisto.fi

kkö

Oulunsalon yksi

s. 16 OULU-POSTI NRO4 - 2015

KUVA Samuli Skantsi Byströmin nuorten palvelut muodostuu viiden emo-organisaation työntekijöistä ja heidän tuottamista palveluista. Työpörssin Satu Mäen ja muut Suomen laajimman nuorten palvelukeskuksen työntekijät löytyvät Hallituskatu 5:stä. Kuvassa myös Miikka Hautamäki.

Työpörssin pelaaminen kannattaa Tutustu itseäsi kiinnostavaan ammattiin.

T

yöpörssi on sähköinen palvelu, jolla halutaan tarjota työkokeilupaikkoja niin opiskelupaikkaa vaille jääneille nuorille kuin pidempään töitä etsineille ammattikoulutetuille työttömille. Työkokeilupaikkoja on tarjolla Oulun kaupungin eri yksiköissä sekä yrityksissä, yhteisöissä ja työpajoissa.

– Haluamme, että työnhakija löytää omiin suunnitelmiinsa mahdollisimman parhaiten sopivan paikan.

Työkokeilu on mahdollisuus tutustua itseään kiinnostavaan alaan ja kerätä kokemusta, josta on hyötyä jatkossa, työpörssin ohjaaja Satu Mäki kertoo.

Avoimet paikat näkyvillä verkossa Työkokeilujaksot kestävät kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Samassa työkokeilupaikassa voi olla korkeintaan puoli vuotta. Työpörssin sivuilla on lista vapaina olevista paikoista. Kiinnostavan paikan löytäessään kannattaa hakemus laittaa heti menemään, sillä paikkoja tulee ja menee sitä mukaan, kun niitä tulee auki.

– Tämä on mahtava tilaisuus esimerkiksi varttuneemmille ammatinvaihtajille lähteä kokeilemaan, onko ala itselleen sopiva. Nuorille taas välivuosi tulee usein suunnittelematta. Työpörssi voi auttaa ammatin valinnassa, joten vuoden aikana

”Valmennan junnusählyjoukkuetta, joten onnekseni sain olla työkokeilussa avustajana liikuntatunneilla. Sain tehdä sitä, mikä minua kiinnostaa ja näin läheltä, millaista liikunnanopettajan työ on.”

NRO4 - 2015

voi tutustua itseään kiinnostavaan alaan, Mäki kertoo.

Alkuun TE-toimiston kautta Ensimmäinen askel työpörssiin on ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Jos hakijan työkokeiluoikeus on kunnossa, voi hän täyttää sähköisen hakemuksen Oulun kaupungin sivuilta.

Miikka Hautamäki, 20, kuuli työpörssistä kavereidensa kautta. Urheilullinen mies sai paikan kouluavustajana Ritaharjun koulussa. Työkokeilu kesti puoli vuotta ja siitä jäi Hautamäelle hyvä mieli.

Elokuu on työpörssin vuoden vilkkain kuukausi. Silloin ovat liikkeellä varsinkin opiskelupaikkaa vaille jääneet nuoret. Saara Kärki

”Työkokeilu vahvisti tulevaisuudensuunnitelmiani ja hainkin keväällä niin Jyväskylään kuin Rovaniemelle opiskelemaan alaa. Vaikka opiskelupaikka jäi tänä vuonna saamatta, aion hakea alalle uudestaan ensi vuonna.”

OULU-POSTI

Byströmin palvelut nuorille: • Etsivä nuorisotyö • Kohdennettu nuorisotyö • Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisentaustan omaavien nuorten ohjaus • Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut • Terveydenhoitaja • Psykiatrinen sairaanhoitaja • Sosiaaliohjaaja • Työhönvalmennus • Palveluohjaus • Nuorten kesätyöt • Työpörssi • Ammatinvalinnan ohjaus, psykologi • Asiantuntijan palvelut Hallituskatu 5a ma–pe klo 9–16 www.ouka.fi/bystrom Byströmin nuorten palvelut Facebookissa ja Instagramissa sekä IRC-Galleriassa.

”Suosittelen työkokeilua välivuoden viettäjille tai armeijan alkua odottaville. Sain työkokeiluni aikana paljon tehtävää sekä runsaasti neuvoja.”

- Miikka Hautamäki

s. 17

kaupunginkukkarolla

Terveydeksi, oululaisille!

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet jo muutaman vuoden muutoksen kourissa. Muutoksia on tarvittu kipeästi, sillä menot ovat olleet liian kovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

T

alous ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä hyvinvointipalvelut ovat kaivanneet jo pitkään palveluiden muokkaamista vastaamaan paremmin asiakkaiden tarvetta. Näin on koko Suomessa, mutta Oulu on jälleen kerran kaupungeista se uranuurtaja.

Kun hyvinvointipalveluita muokataan uuteen muotoon, on päättäjillä ja virkamiehillä kirkkaina mielessään kuusi avainsanaa: asiakaslähtöisyys, monialaisuus, monikanavaisuus, monituottajuus ja talouden hallinta.

Hyvinvointipalveluissa on taloudellisena tavoitteena kustannuskehityksen taittaminen ja kääntäminen laskuun. Vuoden 2016 talousarviotaso edellyttää asukaskohtaisten kustannusten laskevan noin -1 prosenttia vuoden 2015 toteutumaennusteesta.

Tavoitteeseen päästään muokkaamalla palveluiden rakennetta.

– Palveluiden nykyaikaistamisella pystymme säästämään samalla myös menoissa, korostaa hyvinvointijohtaja ja oto-apulaiskaupunginjohtajana toimiva Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Oiva esimerkki palvelurakenteen muokkaamisen tarpeeseen löytyy suusta: suun terveydentila on koko väestössä parantunut merkittävästä kaikenikäisillä. Kun vuonna 1972 12-vuotiailla oli keskimäärin 7,2, paikkaa hampaissaan, on vastaava paikkaluku nykyisin noin 1,4.

– Asioinnin tarve hammashoitoloissa on siis vähentynyt, joten myös hammashoitoloiden määrään ja sijaintiin voidaan tehdä muutoksia, sanoo Ylitalo-Katajisto.

Höyhtyän, Herukan, Ylikiimingin ja Yli-Iin hammashoitoloiden toiminta onkin päätetty siirtää suurempien hammashoitoloiden yhteyteen heti, kun se on toiminnallisesti ja tilojen suhteen mahdollista. Asiasta tiedotetaan aikataulujen selvittyä.

– Pienet yksiköt on haavoittuvia ja niiden toiminta riippuu jopa yhdestä työntekijästä. Suuremmissa hammashoitoloissa sitä ongelmaa ei ole, koska isompi yksikkö antaa paremmat mahdollisuudet uusiin työtapoihin ja joustavuuteen, toteaa YlitaloKatajisto.

Vuoden 2016 loppupuolella valmistuva Aapistien suun terveydenhuol-

lon yksikkö on jatkossa yksi kuudesta hammashoitolasta. Muut hoitolat ovat Tuira, Kaakkuri, Oulunsalo, Kiiminki ja Haukipudas.

– Nykyisin aikuiselle asiakkaalle tarjotaan aikoja kaikista hammashoitoloista.

Apu teknologiasta Kuntalaisten terveys- ja sosiaalipalvelut järjestetään siis yhdenvertaisesti niin, että palveluiden saatavuus turvataan toimintatapoja uudistamalla ja tekemällä rakenteellisia muutoksia.

Asiakkaille rakenteelliset muutokset näkyvät muun muassa uusina hyvinvointikeskuksina, joissa asiakas saa laajemmat palvelut saman katon alta.

Tulevaisuudessa hyvinvointikeskuksia on kuusi, joista tällä hetkellä on avoinna kaksi: Kiimingin ja Kontinkan-

kaan hyvinvointikeskukset.

Hyvinvointikeskusten palveluita täydennetään matalan kynnyksen palvelupisteillä ja monipuolisilla sähköisillä palveluilla. Matalan kynnyksen palvelupisteitä ja hyvinvointipisteitä tulee olemaan sijainnin, palveluiden, etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen mukaisesti ja niitä toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Sähköisistä hyvinvointipalveluista käytetyin lienee Oulun Omahoito.

– Oulun Omahoitopalvelua käyttää jo noin 75 000 oululaista, mutta palvelussa on vielä tilaa, vinkkaa Ylitalo-Katajisto.

Oulunomahoito.fi:ssä voi hoitaa monia erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Reseptien uusimisen ja aikojen varaamisen lisäksi voi lähettää

Palveluiden nykyaikaistamisella pystymme säästämään samalla myös menoissa.

Hankalat kysymykset Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen?

Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.

Miksi kirjastoissa annetaan mahdollisuus kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteisiin?

K

ansalaisaloitteet ovat oikeusministeriön ylläpitämälle Kansalaisaloite-sivustolle hyväksyttyjä aloitteita, joihin kerätään allekirjoituksia sähköisesti tai paperilla. Kirjastot puolestaan ovat yhteiskunnallisen ja muun tiedon saannin ja jakamisen paikkoja, jotka ovat kaikkien ulottuvilla.

Yleisten kirjastojen neuvosto on antanut kansalaisaloitteista

lausunnon, jossa todetaan, että kansalaistoiminnan tukemiseksi kirjastot tarjoavat paikan kansalaisaloitteiden ja muiden adressien keräämiselle. Oulun kaupunginkirjasto noudattaa tätä lausuntoa.

Ennen allekirjoitusten keräämisen aloitusta kirjastossa tarkastetaan, että kansalaisaloite on hyväksytty oikeusministeriön Kansalaisaloite-sivustolla.

Kirjasto ei ota kantaa kansalaisaloitteiden sisältöön, eikä hoida

varsinaisia keräyksiä, vaan tarjoaa keräyksen toimijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden kerätä allekirjoituksia niille osoitetussa paikassa kirjaston tiloissa.

Kansalaisaloitteen voi tehdä kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen ja kansalaisaloitteella voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön.

Jouni Pääkkölä Kirjastopalveluiden johtaja Oulun kaupunki

s. 18 OULU-POSTI NRO4 - 2015

Lue Oulun Omahoidosta s. 12!

ka perhehoito turvaa parhaiten lapsen etua ja kehitystä, Ylitalo-Katajisto painottaa.

Laitoshoidosta ei kuitenkaan luovuta kokonaan, mutta apulaiskaupunginjohtajan mukaan ostopalveluilla pystytään tarjoamaan räätälöidympää ja yksilöllisempää palvelua.

– Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään palvelutarpeen arviointi ja määritetään, mikä on hänelle paras hoitomuoto.

Muutoksia rakenteissa on siis meneillään, eikä laivaa tunnetusti käännetä hetkessä. Koko Oulu on mullisKohti vakaata tulevaisuutta tusten kourissa, mikä vaatii josKaikkien kuntalaisten etuoikus pitkää pinnaa kaupunkilaiLue keus on normaali asuminen silta ja uuden opettelua myös pilotista s. 6! vammasta tai sairaudesta riipammattilaisilta. pumatta. Esimerkiksi Tahkokan– Toivon malttia ja kärsivälkaalla on siirretty asukkaita esteetlisyyttä pöydän molemmin puolin, tömiin palveluasuntoihin ja kotipalve- ehkä myös luottoa päätöksentekijöilujen sekä päivätoiminnan piiriin on- tä kohtaan, sillä uskon, että olemme nistuneesti. Onnelan lastenkoti sul- oikealla tiellä, Ylitalo-Katajisto totejetaan, koska sentyyppisen palvelun aa. Maria Öfverström tarve on vähentynyt, kuten nykylinjausten mukaan kuuluukin.

– Maailma on muuttunut. Sijoitusta tarvitsevat lapset sijoitetaan nykytietämyksen mukaan mieluummin perheisiin kuin lastenkoteihin, kos-

Vanhuspalvelulain seuranta 1.1.–30.6.2015.

SOSIAALIPALVELUT on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Vanhuspalvelulain seuranta Oulussa 1.1.–30.6.2015 Sosiaalipalvelu

Keskimääräinen odotusaika

Tavoite

Kotihoito

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– turvapalvelut

34 vrk

alle 90 vrk

– ateriapalvelut

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– kuljetuspalvelu

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Omaishoidon tuki

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Säännöllinen vuorohoito

47 vrk

alle 90 vrk

Tehostettu palveluasuminen

98 vrk

alle 90 vrk

Pitkäaikainen laitoshoito

69 vrk

alle 90 vrk

Kotipalvelun tukipalvelut:

SARJAKUVA Jyrki Mäki

viestejä terveyden- ja sosiaalialan ammattilaisille.

Teknologiaa käytetään Oulussa laajemminkin sekä ammattilaisten työssä että myös asiakkailla, joilla älylaitteet voivat edesauttaa esimerkiksi kotona itsenäisesti asumista.

– Tällä hetkellä meillä on meneillään muun muassa pilotti Yli-Iissä, jossa etähoivajärjestelmää testataan pienelle asiakasjoukolle. Yksinkertaisilla laitteilla voidaan turvata iäkkäiden mahdollisuus kotona asumiseen, kertoo Ylitalo-Katajisto.

NRO4 - 2015

OULU-POSTI

s. 19

OULUSSA MIESKAVERITOIMINTAA järjestää Oulun ensi- ja turvakoti ry. Kaveriksi sopivat kaikki luotettavat miehet, jotka ovat käyneet kurssin ja joilla ei ole rikostaustaa.

Haluatko mukaan mieskaveritoimintaan?

Lue lisää: www.oetk.fi www.mieskaverit.fi

KUVA Petra Silvennoinen

tehdäänyhdessä

Mieskaverina on kivaa Monilla lapsilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihinkaan aikuisiin miehiin.

Mieskaverit mahdollistavat turvallisen kaveruussuhteen, jossa lapsi saa tutustua luotettavan miehen elämään.

T

aivas on harmaa ja puistonpenkin kosteuden voi tuntea istuessaan. Vehreä Ainolan puisto on silti täynnä väkeä. Puistonpenkillä istuu rauhallisen oloinen mies. Jukka Piirainen on isä, vaari ja mieskaveri.

Piirainen kertoo, että vapaaehtoistoiminta on hänestä luontevaa.

– Pitää vain priorisoida, mikä on tärkeää, niin aikaa löytyy.

Mieskaveritoimintaan hän lähti mukaan vuosi sitten.

– Kuultuani toiminnasta päätin osallistua koulutukseen. Päätin katsoa, onko toiminta sellaista, missä haluan olla mukana.

Kurssin jälkeen päätös oli selvillä.

Kaverina antaa ja saa – Olen saanut tutustua lasten maailmaan. Omat lapset ovat aikuisia ja lastenlapset asuvat eri paikkakunnalla, Piirainen kertoo.

– Enää en ole vain aikuisten kanssa, vaan saan kokea uutta ja erilaista itsekin.

Piirainen on kaverina 7-vuotiaalle pojalle.

– Hän on nokkela keskustelemaan.

Pelaamme lautapelejä ja olemme käyneet pojalle mieluisissa paikoissa, joissa en olisi muuten käynyt. Hän on myös tarkka esimerkiksi myöhästymisistä, Piirainen toteaa.

– Se kouluttaa itseä, kun lapsi on tarkkana asioista.

Piirainen kertoo, että suhde poikaan ja äitiin on sujunut alusta asti

luontevasti. Poika on esitellyt hänet ylpeänä pihakavereilleen, ja he ovat kyläilleet puolin ja toisin.

– Totta kai tulee äksyilyä ja haasteita, mutta se kuuluu ihmisten väliseen kanssakäymiseen, Piirainen sanoo.

Piiraisen mielestä toiminnan pitää ennen kaikkea olla kivaa kaikille. Hän kannustaa ja rohkaisee lähtemään mukaan, jos aikaa löytyy.

– Ainakin tusinan verran äitejä lapsineen odottaa kaveria.

Ainakin tusinan verran äitejä lapsineen odottaa kaveria.

Hän muistuttaa, että jos toimintaan lähtee mukaan, se pitää ottaa vakavasti ja mieskaverin on oltava mukana tosissaan.

– Pitää myös ymmärtää, että kaveruus voi loppua yllättäen. Mutta se ei tarkoita, että olisi epäonnistunut kaverina.

Piiraisen mielestä ei kannata kuitenkaan pohtia liikaa mahdollisia sudenkuoppia, eikä pelätä.

– Tarkkoja suunnitelmia ei kannata tehdä. Niin mennään, mikä on mukavinta ja järkevintä. Kaveruus ei saa olla stressaavaa.

Jukka Piirainen kannustaa oululaisia miehiä mukaan mieskaveritoimintaan, jossa luotettavat aikuiset ovat kavereina tarvitseville lapsille.

Mieskaveri ei jää yksin OULUN MIESKAVERIT kokoontuvat noin kerran kuussa. Tavatessaan he vaihtavat kokemuksiaan, tukevat ja kannustavat toisiaan.

Myös Oulun ensi- ja turvakoti järjestää mieskavereille ja lapsille toimintaa.

– Kävimme kesäkuussa Helsingissä, muun muassa Linnanmäellä ja vielä toistaiseksi yleisöltä suljetulla Vallisaarella. Mukana oli mieskavereita ja lapsia ympäri Suomen. Siellä oli hauskaa, paljon naurua, ja muiden näkeminen oli mukavaa, mieskaverina toimiva Jukka Piirainen muistelee.

Elokuussa mieskaverit pelasivat jalkapalloa vastustajanaan AC Oulun miesten joukkue. Mieskaveritoiminnan ohjaaja Raija Lohilahti kertoo, että toiminta merkitsee paljon myös vapaaehtoisesti mukaan lähteneille äideille. − Mieskaveritoiminta on saanut aikaan lumipalloefektin, Lohilahti sanoo. − Mukana olevat äidit ovat kokeneet saavansa toiminnasta itselleen ja lapsilleen niin paljon, että he ovat tulleet luokseni kysymään, mitä he voisivat tehdä. Petra Silvennoinen

s. 20 OULU-POSTI NRO4 - 2015

English page

Easy access to domestic help

Families with children now have the right to domestic help if it is essential for the wellbeing of the children.

SINCE THE BEGINNING OF THE YEAR it has been possible for families with children to get precautionary domestic help from social services employees or from the child health centre’s family services, or from private service providers.

In order to access this domestic service one must fulfil certain criteria, which are evaluated by professionals.

Families with children have the right to the domestic service if the family’s operational ability has been compromised and the child’s wellbeing cannot be ensured. A family’s operational ability can be compromised by an illness, giving birth, an injury, or a special family or life situation.

– The domestic service provides goalorientated support for parenting and ma-

It’s buzzing in the library In the Karjasilta library you can utilise a sewing machine or an overlock sewing machine by showing your library card.

THE BUZZING OF A SEWING MACHINE can be heard coming from the furthest room of the Karjasilta library. Aino Siltala has just borrowed the machine with her library card and is now shortening her tunic’s hem with experienced moves.

Since February it has been possible to loan a sewing machine or an overlock sewing machine using just a library card in the Karjasilta library.

– It’s the mission of the libraries to offer customers educational and developmental opportunities. Sewing machines have been available on loan at libraries in Southern

Finland before, but our library is the first in Oulu to offer this service, says Specialized Librarian Heini Strand.

– Oulu-opisto is situated just next to us and their students often fetch sewing magazines and pattern magazines from us, Strand explains.

Aino Siltala read about the possibility to loan a sewing machine in the library’s add.

– This is a nice idea. Many people can’t afford to buy a sewing machine for themselves and it doesn’t make sense either if you need the machine just a couple of times a year.

www.ouka.fi > in English > Social and Family Services > Family Support and Child Welfare

The blight that returns every year When day care centres and schools start their semester the traditional head lice circus starts as well.

Bus info conveniently on your mobile phone

A LIVING HEAD LOUSE is a wingless insect that is a couple of millimetres long, transparent, and fast moving. Finding it can be tricky, but the most common areas are behind the ears or on the neck.

– A head louse’s eggs, which are less than a millimetre long, are easier to spot.

They are tightly attached to the hair and don’t move like dandruff would, school nurse Marja Pietilä says.

Severe itching is sometimes the first sign of head lice, but everyone does not have this.

Public transport system customers can now see busses’ real time location on a map.

THE OULUNLIIKENNE.FI website offers a route guide and a GPS service based on satellite navigation that make bus travelling more comfortable. On the site you can look for the route that suits you the best and also see the real time location of the busses that you are interested in.

– What is important to public transport customers is accurate information about the time the bus will leave the bus stop and about NRO4 - 2015

naging everyday situations. It’s not just helping with cleaning and babysitting, says specialist Marja Salo-Laaka.

The service is subject to a charge. The charge is determined according to the needs and the size of the family and their income. Another possibility is a service coupon the family can use to procure the service from a private service provider, for which the city reimburses a certain amount. The family can choose the domestic help provider from a list of accepted service providers.

You can enquire about the possibility of qualifying for domestic help at your own child health centre or from a social worker.

where the bus is right now. The route guide will help choosing the best bus line if the customer does not know the route beforehand, says traffic engineer Jukka Talvi.

The new system is also available on bus stop monitors that have been provided for the most popular stops. The monitors show the next buses’ departure times and their locations on the map.

Prevention and treatment Pietilä considers storing your hats and gloves inside your coat sleeve the most important method of preventing lice from spreading.

– It’s good to tie long hair together and you shouldn’t borrow hairbrushes or bobbles from others.

If you do find head lice there are some basics that Pietilä says are important to remember.

www.oulunliikenne.fi OULU-POSTI

– All members of the family must have their hair examined with a lice comb that has dense spikes, but only those who have living head lice or their eggs on their heads should use louse shampoo to get rid of them.

The hair is washed with lice shampoo according to the instructions and the eggs are removed. The hair needs to be thoroughly checked and combed at least every second day for the next two weeks.

– Sheets and head gear must be washed in 60 degrees and mattresses can be put in a more than 80 degree sauna for a couple of hours.

It’s imperative that the teacher of the day care group or the school class is told about the head lice in order to stop the lice from spreading as soon as possible.

– Head lice are not a sign of bad hygiene. Anyone can get them.

Once the day care centre or the school sends a notice about head lice every family should remember to check for lice regularly for some weeks to come. s. 21

turistinakotikaupungissa

Hupisaarilta Sonnisaareen KUVAT Juuso Haarala

Timo Kanniainen on paitsi biologi ja panimoyrittäjä myös kalojen ja vesistöjen hyvinvoinnista huolehtiva perhokalastaja. Kotikaupungin kohteiksi valikoituivat luontevasti Hupisaaret, erityisesti Merikosken kalatien ympäristö Lasaretinsaaressa sekä Oluthuone Leskinen.

Biologin ja tutkijan työt ovat usein projekteja eivätkä itsestäänselvyys. Työttöminä jaksoina Kanniainen kertoo viettäneensä kirjastossa tavallistakin enemmän aikaa. < Luonto on Kanniaiselle tärkeä, mikä oli vaikuttamassa myös alavalintaan. Kanniainen on kalastanut koko ikänsä.

Kenttätyöt vievät hänet usein pohjoiseen, ja mm. Tornionjoki ja Tenojoki ovat tuttuja niin työkuin vapaa-ajan reissuiltakin.

ksi Seuraava turistiksi in g n u kotikaup a en haasta Kanniain isti m e k io ja b muusikko a k italon, jo Olli Niem sa n sanoje on omien sti ieteellise ”t n mukaa ”. a ij il e it a ta ajattelev Kanniainen näkisi Oulun mielellään kaupunkina, jonka keskusta-alueella virtaa taimenpuroja. Nyt Ainolan puiston puroissa elää lähinnä särkikaloja, kivennuolijaisia ja mateita.

K

oulutukseltaan Kanniainen on eläinekologi. Hän toimii tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksella tutkimusassistenttina, ja kevät ja kesä kuluivat lohenpoikasten vaeltamista tutkivassa projektissa Torniossa. Työt ovat tutustuttaneet Kanniaisen myös Merikosken kalatien toimintaan.

– Olen ollut mukana kalojen laskennassa sekä aineistojen purkamisessa ja analysoimisessa. Kalatien toteuttaminen oli tärkeä asia ja tällaisena se sopii ympäristöönsä, Kanniainen sanoo.

– Tämä on hienoa aluetta, jossa liikun mielelläni myös vapaa-ajalla. Ke-

Sonnisaaren panimon toiminta on käynnistynyt hyvin, ja esimerkiksi kesän Qstockissa oli mahdollista maistella festareiden nimikkotuotetta. Kanniainen toivoo, että panimosta kasvaisi hänelle työpaikka.

väisin, lintujen saavuttua, sirkutus on valtava, ja silloin kuljen usein tarkoituksella koko puiston läpi.

Monesti matka vie kirjastoon, joka on Kanniaiselle tärkeä paikka.

– Olen lukutoukka, jolla on aina useita kirjoja kesken. Lukusalista löytyvät myös seuraamani luonto- ja kalastuslehdet, Kanniainen kertoo.

Hupisaarten puistoalueen puroja hän katsoo biologin ja ”kalanhalaajan” silmin.

– Jos puroja kunnostettaisiin niin, että ympärivuotinen vesitys olisi turvattu ja kutualueita sekä soraikkoja löytyisi, uhanalainen taimen voisi lisääntyä niissä. Tällaisesta on onnistuneita kokemuksia kotimaassakin, esimerkiksi Vantaanjokeen taimen saatiin palaamaan.

KANNIAINEN ON MYÖS yksi Sonnisaaren Panimon kolmesta perustajasta ja henkilöosakkaasta. Sen tari-

Hupisaarten puistoalueen puroja katson biologin ja ”kalanhalaajan” silmin.

nan taustalla Oluthuone Leskisellä on tärkeä rooli.

– Leskisessä tiedettiin paitsi minun myös parin muun intohimoisen olutharrastajan panimohaaveista ja he yhyttivät meidät yhteen. Leskistä pyörittävä yritys on Sonnisaaressa mukana myös taustayhtiönä, Kanniainen kertoo.

Paikkakunnan omalle panimolle ja lähioluelle oli selvästi tilausta, ja toiminta on lähtenyt käyntiin lupaavasti.

– Volyymimme ovat vielä melko pieniä, mutta niitä on tarkoitus kasvattaa. Ensimmäiset oluemme tulivat myyntiin vapun jälkeen eli vajaan vuoden kuluttua toiminnan käynnistämisestä. Toistaiseksi tuotteet on myyty käytännössä käsistä. Maaria Rousu

s. 22 OULU-POSTI NRO4 - 2015

Sateenkaaren päässä sähköinen vanhuus

KUVA 123RF

T

Rapa ! n a a m u roisk

oululaiset n u k , y s k y s s kuude liikunnasta Tulossa on jo n a a im tt u a n äsevät nkkipoluilla. pyöräilijät pä le ja a s is to is oilla pu erilaisilla rad

O

ulun krossisyksyn rullauttajana toimii Krossikommuuni Ry, ja yhteisharjoituksia järjestetään syys- ja lokakuussa keskiviikkoiltaisin. Torstaisin järjestetään myös yhteislenkkejä pyöräilijöille.

Krossisyksy sai alkunsa siitä, kun oululaisille cyclokrossin Suomen huipuille haluttiin järjestää hyviä treenejä. Pikkuhiljaa toiminta alkoi kasvaa suuremmaksi.

– Viimein tapahtuma kasvoi niin suureksi, että osallistujille oli jaettava numerolappuja. Krossisyksyn tapahtumissa on ollut keskimäärin 50 osallistujaa vuosittain ja tänä syksynä odotetaan samanlaista osallistujamäärää, kertoo Oulun krossisyksyn perustaja ja Krossikommuuni Ry:n varapuheenjohtaja Kimmo Ovaska.

Tämän vuosituhannen aikana pyöräilystä onkin tullut muoti-ilmiö. Tämä on näkynyt erityisesti keski-ikäisten miesten keskuudessa.

NRO4 - 2015

– Oulussa on ollut aina vahva pyöräkulttuuri. Maantiepyörien määrä ja erilaiset asusteet ja varusteet ovat koko ajan lisääntyneet katukuvassa. Krossisyksyn tapahtumissa varusteeksi riittää kypärä. Myös kaikki pyörämallit ovat sallittuja, mutta kapearenkaisilla maantiepyörillä ei tahdo oikein pärjätä maastossa. Ihan kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan, Ovaska toivottaa.

Kaikki krossisyksyn tapahtumat ovat maksuttomia. Cyclocross-tapahtumien sarja huipentuu lokakuun puolivälissä Heinäpään urheilukeskuksessa Oulun avoimiin CX-mestaruuskilpailuihin. Petteri Pohjonen

anskalainen ”Näin se vain on” -tvdokumentti tuntui pahalta.

Vanha nainen oli menettänyt näkönsä toisesta silmästään ja vietti päivänsä yksin. Lapset asuivat lähellä, mutta eivät käyneet tapaamassa.

Vanhus itki, ja asiantuntijat lausuivat, että vanhuksista huolehtimisen perinne on katkennut. Vanhusten yksinäisyyden vakuutettiin olevan ongelma erityisesti Pohjoismaissa.

Siis siellä, iloisessa ja yhteisöllisessä Tanskassa.

Mitenkähän meillä, slaavilaisen melankolian maassa, itsellisyyttä korostavassa Suomessa?

Kun nuorena ei ole kokemuksia vanhuudesta, tulee tilalle pelkoja, kuvitelmia, tutkimuksia, ennusteita ja dokumentteja. Niihin on sovitettava oma persoonallinen tulevaisuutensa. Lohtua tuo kuitenkin aarre sateenkaaren päässä, jos tilillä riittää katetta. Senioriasuminen alkaa nimittäin erikoistua. Jo nyt voi valita esimerkiksi puutarhapainotteisen vaihtoehdon.

Erikoistuminen tarkoittaa kohderyhmän tuntemista.

Suunnittelijoille tiedoksi jo tässä vaiheessa: huomisen persoonallinen vanhainkoti tarkoittaa paitsi toimivaa perushoivaa myös sujuvia tietoliikenneyhteyksiä. Maaseutuyhteiskunnasta tutut harrasteet eivät vedä, sillä niihin asiakkailla ei liity tunne- ja lihasmuistoja.

Me haluamme arvokkaan, hyvän ja sähköisen vanhuuden.

Emme pelkää tietokoneita, vaan vaadimme langattomia yhteyksiä. Yöpöydän laatikosta pitää kiinteänä varusteena löytyä tabletti eikä se tarkoita iltalääkitystä. Keksi tabletin sisällä meinaa muuta kuin päiväkahvileipää. Teknisen tuen edellytämme olevan hälytysvalmiudessa vuorokauden ympäri.

Niin paljon ihminen ei kuitenkaan muutu, että perusasiat muuttuisivat. Myös me pidämme viimeiseen asti kiinni oman kotimme ovenrivasta. Siihenkin tarpeeseen saapuu teknologia. Nettilääkärit ovat jo todellisuutta ja hoivaroboteista puhutaan. Mutta voiko niiden tunne-elämää ohjelmoida? Saammeko heistä samanhenkistä seuraa vai touhuavatko vain hoitavina käsinä?

Toisaalta jo Irwin lauloi lättähattujen vanhainkodista, jonne hän ei ennättänyt. Taiteilija kuitenkin ymmärsi, että ihmisyyden ydin, toisen ihmisen tarve, ei koskaan häviä. Tanskalaisdokumentissa tuttu näyttelijä oli ottanut anopin asumaan samaan talouteen. Tässä tapauksessa päätöksestä oli isosti iloa kaikille.

Ihmisyyden ydin, toisen ihmisen tarve, ei koskaan häviä.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä

Pyöräilystä onkin tullut muoti-ilmiö.

OULU-POSTI

s. 23

Julkinen tiedote

KUVA Samuli Skantsi

Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

ANTTO TOIVIO 15 vuotta Koululainen Kotoisin Oulusta, opiskelee Yhdysvalloissa sisäoppilaitoksessa

Antto hakee oppinsa Amerikasta Rakkaus amerikkalaiseen jalkapalloon sai teinipojan muuttamaan tuhansien kilometrin päähän kotoa.

S

yyslukukauden alettua oululainen Antto Toivio, 15, ei aloittanut yhdeksättä luokkaa Maikkulan koulussa, vaan hän totuttelee elämäänsä Yhdysvalloissa. Toivio muutti kesällä Tennesseen Chattanoogaan McCallien sisäoppilaitokseen lukion ensimmäiselle luokalle kehittyäkseen entistä paremmaksi amerikkalaisen jalkapallon pelaajaksi.

Teini-ikäisen tavoitteet ovat korkealla, sillä hän haluaa ensimmäisten suomalaisten joukossa lajin ammattilaiseksi.

– Olen osallistunut kahtena edellisenä kesänä Manning Passing Academyn leirille Louisianassa. Siellä huomasin, että ero minun ja amerikkalaisen pelaajan välillä ei ole vielä kovin suuri. Sen sijaan muutaman vuoden päästä ero olisi jo huima. Siksi juuri nyt on hyvä hetki päästä sekä opiskelemaan että harjoittelemaan kunnolla, Toivio kertoo.

Ainutlaatuinen elämänkokemus Koulussa päiväohjelma on tarkkaan suunniteltu aamupalasta iltapalaan ja siihen kuuluu harjoittelun lisäksi selkeät vapaa- ja opiskeluajat. Opiskelijoilta odotetaan ahkeruutta myös oppituntien ulkopuolella. Päiväohjelmaan onkin merkattu kotiläksyjen tekoon varattu aika ja vanhemmille raportoidaan viikoittain opiskelijoiden menestyksestä.

Englannin kieli sujuu Toiviolta helposti, sillä lapsena perhe asui neljä ja puoli vuotta Dubaissa. Siellä Toivio

aloitti amerikkalaisen esikoulunsa nelivuotiaana.

– Tämä on hieno elämänkokemus.

Olen sitä mieltä, että matkalla kohti unelmiaan kannattaa tehdä välitavoitteita. Tämä on yksi niistä. Seuraava on saada stipendi johonkin collegeen.

Ei kannata odottaa kymmentä vuotta, vaan tarttua hetkeen, Toivio kertoo.

Ensimmäisinä vuosina opiskelijat jakavat huoneen yhdessä toisen opiskelijan kanssa koulun kampuksen asuntolassa. Uusi ympäristö vaatii varmasti sosiaalisuutta, mutta iloiselle nuorelle se tuskin on ongelma.

– Lähden sinne positiivisin mielin. Varmasti se tulee vaatimaan sosiaalisuutta, mutta ei siellä auta jäädä omaan huoneeseen mököttämään.

Erilaisia harrastuskerhojakin on koulussa vaikka kuinka paljon. Niissä on helppo tutustua uusiin ihmisiin.

Koko perhe lajin pauloissa Amerikkalainen jalkapallo on tullut Toiviolle tutuksi jo lapsena. Isä ja sisko ovat olleet innokkaita pelaajia ja valmentajia, ja äiti on toiminut joukkueissa huoltajana. Anton pelipaikka on pelinrakentaja, jossa parasta on siinä tarvittava vastuu.

– Se on vähän erikoinen paikka verrattuna muihin, vaikka kaikki paikat ovat yhtä tärkeitä. Siinä pitää olla johtajuutta ja saa olla paljon pallon kanssa tekemisissä, Toivio summaa.

Ouluun nuorimies tulee seuraavan kerran jouluna. Onneksi nykyaikana koti-ikävää on helppo lievittää Skypen avulla. Saara Kärki

� OULUSTA TULEN ENITEN kaipaamaan perhettä,

� EN EHTINYT KEVÄTJUHLASSA AJATELLA, että

� TAVOITTEENI ON päästä pelaamaan

sukulaisia ja ystäviä. Ennen lähtöä yritinkin viettää mahdollisimman paljon aikaa heidän kanssaan.

tämä on viimeinen päiväni Maikkulan koulussa. Se tuntui normaalilta päättäjäispäivältä. Pari opettajaa ja kaverit tulivat toivottamaan onnea tulevaan.

mahdollisimman paljon. Alussa edessä on varmasti vaikea vaihe, jotta pääsee näkyviin. Siinä suomalaisuuteni voi olla avuksi ja erotun paremmin joukosta.

s. 24 OULU-POSTI NRO4 - 2015