Oulu posti 2 2015

i t s o p u l u O

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 2/2015

s. 16 Nuorille töitä:

Yrityksille tietoa työllistämisestä

s. 4–6

Ikäihmisten Oulu:

Kotipalveluista turvaa ja iloa

Oulu basistin silmin, tulkkinasi Katariina Kuurre s. 22

Varaudu vanhuuteen s. 4–6 ○ Olohuoneet kutsuvat Oulussa s. 8 ○ Seniorikortilla lihakset töihin s. 10 ○ Vaarallista jätettä nurkissa keräyspalvelu pelastaa s. 13 ○ Kivisydän katukuvassa s. 15 ○ Ouluja on kaksi s. 20 ○ English page p. 21 ○ Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen - Arctic Airlink s. 22

KUVAT Vesa Ranta, Samuli Skantsi, Kati Valjus , Erkki Kiiski

Vastaa ! lehtikyselyyn Lue s. 20.

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy tänä vuonna viisi kertaa, ja se pitää sisällään tietoa Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/oulu-posti

5 Kotiavusta turvaa

Ikäkoti kuntoon

4

ikäihmisten arkeen

6 Kirjasto palvelee

kotiovelle

8 Varaudutko vanhuuteen?

I

tse kunkin on hyvä pysähtyä viimeistään eläköitymisen kynnyksellä miettimään, miten ja missä haluaa asua vanhana. Tutussa asunnossa on mahdollisuus pärjätä heikommallakin toimintakyvyllä, jos talossa ei ole raskasta ulko-ovea eikä hankalia portaita. Kerrostalossa hissi on tärkeä. Jos kodissa ei ole liian korkealla olevia kaappeja, isoja kynnyksiä ja wc- ja peseytymistilat ovat tilavat, kotona pärjääminen on vanhanakin helpompaa.

Vaikka kotiympäristö olisikin sopiva, monia mietityttää, minkälaisen tuen ja palvelujen turvin kotona pärjää. Osana vanhuuteen varautumista onkin tärkeää kertoa lapsilleen tai muille läheisille, mitä toiveita itsellä on oman vanhuutensa suhteen. Onko nykyinen kotisi toivottavin asumispaikka vanhanakin ja haluatko kotona asumisen ja hyvän elämänlaadun tukemiseksi mahdollisten julkisten palvelujen lisäksi hankkia itse palveluita käyttäen omaa varallisuuttasi, mikäli sinulla sellaista on.

Tällainen keskustelu on hyvä käydä läheisten kanssa niin, että he ovat kaikki paikalla yhtä aikaa. Oma tahto välittyy silloin samansisältöisenä kaikille.

Vaikka minulla on vielä hyvä rupeama työvuosia jäljellä, toivon pystyväni varautumaan vanhuuteeni siten, että voin silloinkin elää mahdollisimman omannäköistäni elämää.

Anna Haverinen vanhustyön johtaja Oulun kaupunki

Olohuoneet kokoavat Oulussa

9

Teatteriohjaaja

Raija Päkkilä

Saamen kieli ja kulttuuri elää vahvana Oulussa

12

Joukkoliikenne:

Halu palvella ja kuljettaa oululaisia

18

10 Harrastaja kiittää 11

Liikuntakolumni

11

Hae Kesäfiilistä!

13

Vaarallinen jäte

17

MEILLÄ OSATAAN:

Tehdään yhdessä

Miten Domos Labs saatiin Ouluun?

English page

21

20

22 Pohjoisen tekijä

Turistina kotikaupungissa:

Basisti Katariina Kuure: “Iinatin hitain?”

Kolumni mummoista

22–23

24

Oulu-posti 2/2015, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Sirpa Laitala, Terttu Mikkola, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Riikka-Tiina Sipilä, Satu Tähtinen, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Julkinen tiedote jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 104 854 kpl • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Numero 3/2015 jaetaan viikolla 22. • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Helvi Vahtola

s. 2

OULU-POSTI

NRO2 - 2015

OULUnyt

TOIMITUSLEE SUOSITTE

Tulossa: Helpon asioinnin päivä

näyttelyt:

SAISIKO OLLA SOOSIA?, Arabian kastikeastioita Kalervo Jussinniemen kokoelmasta 6.2.–10.5., Pohjois-Pohjanmaan museo

Kun ennen jonotettiin linjoilla puhelimessa tai täytettiin paperisia lomakkeita, kirjaudutaan nykyisin nettipalveluihin ja hoidetaan homma silloin, kun itselle parhaiten sopii – myös kaupungin palveluissa.

lapset ja nuoret:

LUMOTUT SANAT – LASTEN JA NUORTEN SANATAIDEVIIKOT 25.4.–7.6. www.kulttuurivalve.fi/lumotutsanat kulttuuri:

OPASTUSVARAUKSET RYHMILLE, maks. 25 hlöä /opas, kesto 45 min, Oulun taidemuseo

– OULUN KAUPUNGIN TAVOITE on, että vähintään kolmasosa palveluista olisi hoidettavissa verkossa, kertoo tietohallintopäällikkö Juhani Heikka.

Palvelun digitaalisuus ei tarkoita vain sitä, että asia hoidetaan itse internetissä, vaan käsite on laajempi.

– Teknologiaa voidaan hyödyntää monella tavalla. Yksi esimerkki on korvatulehdusten kotimittaus, jossa mittarilla saadut tulokset siirtyvät verkkopalveluun, joka vahvistaa mahdollisen tulehduksen lapsen korvassa.

Kaupungin tavoitteena on saada 80 prosenttia palvelun käyttäjistä hoitamaan asiansa helposti verkossa.

– Näin hoituu esimerkiksi oman terveysaseman valinta: paperisia lomakkeita ei enää juurikaan tule. Myös esiopetusja kouluilmoittautumiset hoituvat nykyisin pääosin sähköisesti.

Oulun kaupungin uusimpia verkkoasioinnin palveluita ovat helmikuussa käyttöön otettu rakennuslupa ja toimeentulotukihakemuksen käsittelytilanteen seuranta. Kirjaston palvelut ovat jo pitkään olleet saatavilla kotikoneelle, mutta oletko ajatellut, että myös itsepalvelukirjasto on eräänlainen verkkopalvelu?

Tekniikkaa hyödyntää myös kaupungin henkilöstö, kun sisäisiä kokouksia hoidetaan etäyhteydellä. Etäyhteyttä testataan tällä hetkellä myös asiakkaiden kanssa Kiimingin etälääkärikokeilussa.

– Käytettävyys on avainasemassa, kun verkkoon vietäviä palveluita suunnitellaan kaupunkilaisille. Palveluiden kehittämisessä teemme yhteistyötä niin eurooppalaisten kuin kotimaistenkin kaupunkien kanssa.

Helppoon verkkoasiointiin voi tutustua huhtikuussa, 15.4. teemapäivässä.

Oulun kaupungin verkkopalvelut löytyvät osoitteesta www.ouka.fi/verkkoasiointi.

Päivähoidon asiakas – ota käyttöösi e-lasku SAATKO VIELÄ päivähoidon laskut paperipostina? Vaihda laskusi e-laskuksi – se on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla.

E-laskusopimuksen voit tehdä heti omassa verkkopankissasi.

HÖYHTYÄN TERVEYSASEMA ja neuvola muuttavat Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen huhtikuun alussa. Muuton vuoksi terveysaseman asiakkaille ei ole ajanvarauksellista vastaanottoa 2.–10.4.

Höyhtyän terveysaseman ajanvarauksellinen vastaanotto aloittaa Kontinkankaalla 13.4. ja neuvola 9.4. Asiakkaiden akuuttivastaanotto toimii jo nyt hyvinvointikeskuksessa.

Uusi avattu hyvinvointipiste Välke palvelee Höyhtyällä Lintulammen asukastuvalla. Välke tarjoaa sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kuntoutusohjaajan ohjausta.

Välke palvelee ma–to 9–14.30 ja pe 9–11, Latokartanontie 1. www.ouka.fi/terveyspalvelut

Oulunsalon venepaikat pian haussa

MUISTATHAN, ETTÄ OULU10:STÄ voit hankkia liput kaupunginteatteriin ja Oulu Sinfoniaan ilman palve-

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi, p. 08 558 55800

Höyhtyän terveysasema muuttaa

Käytettävyys on avainasemassa, kun digitaalisia palveluita kehitetään kaupunkilaisille.

OULUNSALON VARJAKAN uudet venepaikat (soutuvenepaikat ja laituripaikat) ovat tulossa hakuun. Hakuajoista ilmoitetaan myöhemmin ouka.fi-sivulla ja tiedotusvälineissä.

Myös nämä laskut voit saada e-laskuina: terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

lumaksua. Torikadun pisteestä liput myös joukkoliikenteeseen.

OULU10:SSA KERROMME Sinulle kaupungin verkkoasiointimahdollisuuksista. Lisäksi opastamme Sinua kaupungin sähköisten palveluiden käytössä ja tarjoamme materiaalia verkkoasiointisi tueksi.

Aukioloajat ma–to 8–17 pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

Pääsiäisen aukioloajat Torikadun palvelupiste on avoinna kiirastorstaina klo 16 saakka.

Yhteispalvelupisteet ovat avoinna kiirastorstaina klo 14 saakka.

Kevättä rinnassa!

OLEN ETUAJASSA, mutta siltä nyt vaan tuntuu.

Kevään on ennustettu alkavan tavanomaista aikaisemmin tänä vuonna. Muutaman viikon kuluttua lumen alta paljastuva puutarha tekee ainakin tämän rapsuttajansa onnelliseksi.

Muistathan, että viime vuonna jaetut puutarhajätekupongit ovat voimassa huhtikuun 2015 loppuun saakka. Lisäksi saat kuusi uutta puutarhajätekuponkia viikolla 16 Jäteoppaan 2015 mukana. Yhdellä kupongilla voit viedä Ruskon jätekeskukseen yhden henkilöauton peräkärryllisen puutarhajätettä ilmaiseksi. Ruskossa haravointijätteet käytetään pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnissa. Risut ja oksat haketetaan ja hyödynnetään energiana.

Lisätietoja: Jäteopas 2015 (ilmestyy viikolla 16)

Oiva Roina oulu10@ouka.fi NRO2 - 2015

Oulu10-palvelupiste

Oulunkaupunki OULU-POSTI

s. 3

varaudu vanhuuteen

Koti kuntoon

Hissillä asumismukavuutta taloyhtiöön

Kotona asuminen helpottuu, kun kodista tehdään turvallinen ja esteetön.

K

otona asuminen mahdollisimman pitkään on varmasti jokaisen toive. Pienillä ja joskus myös isoilla korjaus-tai muutostöillä kotona asumisen edellytyksiä voidaan edistää, ja arki sujuu sutjakammin iästä, kunnosta tai liikuntakyvystä huolimatta.

Kodin esteettömyyttä kannattaa ryhtyä miettimään jo ajoissa. Kunnosta kotiasi siis ikääntymistäsi ajatellen jo ennen kuin ajattelet edes tarvitsevasi sitä. Mitä aikaisemmin alat miettimään esteettömyyttä ja turvallisuutta, sitä pienemmin askelin voit edetä.

Oulun kaupunki on mukana valtakunnallisessa Ikäkoti kuntoon -kampanjassa, joka jakaa tietoa esteettömästä ja turvallisesta kodista eri elä-

mäntilanteissa ja ohjeita siihen, miten muutostöiden kanssa kannattaa edetä.

Hissin rakentaminen hyödyttää kaikkia taloyhtiön asukkaita, niin ikäihmisiä kuin lapsiperheitäkin.

Kampanja kehottaa miettimään muun muassa näitä asioita omassa kodissasi: • Kuljetaanko kotiin portaiden kautta?

• Onko ulko-ovi raskas avata?

• Ovatko lattiat liukkaat?

• Pitääkö tarpeellista tavaraa säilyttää korkealla?

• Onko pesu- ja wc-tiloissa toimiminen helppoa ja turvallista?

• Onko talossa hissi?

H

issi lisää asumisen mukavuutta ja tuo turvallisuutta liikkumiseen.

Kuka tahansa asukas tai osakas voi tehdä aloitteen hissin rakentamisesta.

Valtio tukee hissien rakentamista jopa 50 prosentilla kustannuksista. Lisäksi Oulun kaupunki myöntää oman 10 prosentin lisäavustuksen, joten taloyhtiön maksettavaksi jää vain 40 prosenttia kustannuksista. Kaupunki tarjoaa myös maksutonta konsulttiapua hissiratkaisujen löytymiseen.

Taloyhtiöt voivat saada tukea puolet kustannuksista myös muihin, pieniinkin esteettömyyttä parantaviin korjaustoimenpiteisiin. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi oviaukkojen leventäminen, kulkuluiskien rakentaminen, kynnyskorkeuksien madaltaminen tai kaiteiden ja käsijohteiden asentaminen.

Hissien rakentamista ja esteettömyyden parantamista koskevien avustusten hakuaika on jatkuva. Ma-

Tutustu osoitteessa www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja -rakentaminen/ikakoti.

Kaupungilta korjausavustusta Oulun kaupunki myöntää vuosittain korjausavustuksia iäkkäiden oululaisten kotien korjaustöihin. Haku tälle vuodelle on meneillään juuri nyt.

A

sunnon korjaustöihin on mahdollista hakea kaupungilta korjausavustusta. Avustusta voidaan myöntää sosiaalisin perustein omakotitalon omistajalle tai osakkeenomistajalle huoneiston sisäisten korjausten kustannuksiin. Tukea on mahdollista saada 40–70 prosenttia korjauskustannuksista. Ainakin yhden ruokakunnan jäsenistä tulee olla vähintään 65-vuotias tai vammainen.

Avustusta voi hakea esimerkiksi pesutilojen ja keittiön, rakennuksen lämmöneristyksen ja tiiviyden, LVIS-järjestelmien ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta ei voi hakea jälkikäteen eli remontti kannattaa aloittaa vasta avustuspäätöksen jälkeen.

Tänä vuonna tulorajoja on nostettu, joten entistä useammalla on nyt mahdollisuus hakea avustusta.

Apua asunnon remontin suunnitteluun ja avustusten hakemiseen on saatavilla kaupungin korjausneuvojilta. Hakuaika umpeutuu 26.3. eli vielä ehdit, jos olet heti yhteydessä Ympäristötalon tontit ja asumisen korjausneuvojiin (puhelinnumerot viereisellä palstalla).

ria Öfverström

LISÄTIETOJA: Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, tontit ja asuminen, Solistinkatu 2, p. 044 7032618, 050 5662795 www.ouka.fi/korjausavustukset www.ouka.fi/hissiavustukset

Vielä ehdit hakea korjausavustusta tälle vuodelle.

Hakuaika 26.3. asti.

1)

Selkeä sisustus ja tutut tavarat.

Tavaroiden karsiminen helpottaa asunnossa liikkumista. Muistamisessa auttaa tavaroiden säilyttäminen tutuilla paikoilla.

s. 4

Kuvitus Erkki Kiiski

Esteettömässä ja iäkkäille hyvin suunnitellussa kodissa ovat kunnossa muun muassa nämä asiat:

2)

Kahvat ja liukuesteet pienentävät kaatumisriskiä.

OULU-POSTI

3)

Automaattiset valokatkaisijat, pistorasioiden ajastimet ja automaattiset katkaisimet katkaisevat sähkönsyötön, jos laite unohtuu päälle.

NRO2 - 2015

Kotiapu tuo turvaa

* Hyvinvointipalveluissa toimii palveluohjausyksikkö, joka myöntää palveluita vammaisille, ikäihmisille ja muille tarvitseville. * Yksikön työntekijät arvioivat yhdessä apua tarvitsevan kanssa palvelujen tarpeen ja myöntävät tarvittavat palvelut. * Ikäihmisten palvelut on suunnattu yli 65-vuotiaille. * www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/palveluohjaus * Tietoa palveluista saa myös Ainolta, ks. sivu 13.

Ikäihmisille on Oulussa tarjolla kotona asumista tukevia palveluja. Loppukädessä avun vastaanottamisesta päättää asiakas.

K

un ikäihmisen avun tarpeesta tulee puhelu palveluohjausyksikön tiimilinjalle, sosiaalityöntekijä Aino MarttilaTorniolla on monta kysymys-

tä soittajalle.

– Kyselen, miten asianosaisen elämä kotona sujuu, millaisissa asioissa tarvitaan apua ja jos soittaja on joku muu kuin asianosainen itse, varmistan, että asianosainen on tietoinen avun hakemisesta.

Jos ei ole, sosiaalityöntekijä pyytää palaamaan asiaan sitten, kun avun tarvitsijan kanssa on asiasta keskusteltu.

– Avun vastaanottamisesta päättää aina avun tarvitsija itse, Marttila-Tornio täsmentää.

Sitten sovitaan kotikäynti, jonka aikana selvitetään avun tarve.

– Palvelupaletti on todella laaja ja voi pitää sisällään niin kotihoidon kuin kotisairaanhoidonkin palveluja. Usein aloitetaan esimerkiksi kotiin kuljetettavista aterioista ja

pesuavusta. Myös lääkkeiden jakoa tehdään paljon. Moni pärjää näillä jo pitkälle, Marttila-Tornio kertoo.

Turvallisuuden tunnetta Moni ikäihminen haluaa pärjätä mahdollisimman pitkään kotonaan.

– Kotona asumista pyritään tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Kyllä ikäihmisten yksin jääminen on tietyllä tavalla ajallemme tyypillinen ilmiö. Monelta on puoliso kuollut, ja lapset saattavat asua toisella paikkakunnalla. Enää ei ole sukuverkostoa ympärillä samalla tavalla kuin ennen, sanoo Marttila-Tornion kollega, sosiaalityöntekijä Marita Honkanen.

Kotihoidon palvelujen turvin moni pärjääkin kotonaan. Satavuotiaitakin kotona-asujia on.

– Tietysti kannattaa pohtia, kuinka pitkään esimerkiksi omakotitalon ylläpitäminen on järkevää. Siivousta ja lumenluontia ei kotiapuun kuulu. Kauppareissuihin voi tilan-

teesta riippuen saada kuljetusapua, jos liikkuminen on todella hankalaa, Honkanen kertoo.

Avun vastaanottaminen voi joskus olla ikäihmiselle vaikeaa.

– Monelle omista asioista huolehtiminen on kunniakysymys. On vaikeaa myöntää, että tarvitsee apua.

Kun kotiapu aloitetaan, monen asenne muuttuu nopeasti. Enää ei tarvitse jännittää vaikkapa suihkussa käyntiä, kun kotihoidon työntekijä on avustamassa. Kotiapu tuo turvaa.

Sosiaalityöntekijät haluavat muistuttaa myös omaishoidon tuesta, joka jää monelta hakematta.

– Sitä kannattaa ehdottomasti hakea, jos esimerkiksi puoliso hoitaa huonokuntoisempaa kotona. Tuen turvin voi sitten ostaa vaikkapa kolmannen sektorin siivous- ja asiointipalveluja. Kati Valjus

Taide inspiroi palvelutalossa

Kuvat Samuli Skantsi

Kulttuuritoiminta auttaa palvelutalon asukkaita tulemaan nähdyiksi ja kuulluiksi. Taiteilijat hankkivat työtilat palvelutalosta, jotta voisivat ohjata ryhmiä pitkäjänteisesti.

Riikka Kontio (vasen kuva, vas.) ja Merja Männikkö (oikea kuva) ovat tuoneet taiteen Merikotkan palvelutaloon.

Maalaamassa palvelukodin asukas Katri Suorsa.

T

aiteilijat Riikka Kontio ja Merja Männikkö ovat vuokranneet työtilat Merikotkan palvelutalosta.

Kellarikerroksesta löytyvä muistelunurkka tuo uudenkarheaan palvelutaloon lämpöä ja pehmeyttä.

Kontiolla ja Männiköllä on kokemusta taiteen viemisestä eri paikkoihin. Tuoreimpana on vuodenvaihtees-

NRO2 - 2015

sa toteutettu Muistoni mun -projekti, jonka Oulun kaupunki tilasi heiltä.

Sen puitteissa taiteilijat kävivät Rajakylän ja Haukiputaan hoivissa muistelemassa ikäihmisten kanssa laulun, liikkumisen ja maalaamisen keinoin.

– Näissä taidetta käytetään välineenä ja yhteisöä viedään eteenpäin taiteen keinoin. Se auttaa niin ikäihmisiä kuin heitä hoitavaa henkilökuntaa. Nämä kokemukset jäävät hoidetOULU-POSTI

tavien keho- ja tunnemuistiin. Päivät ovat yksin pitkiä ja tekemiselle on kova tarve, Kontio kertoo.

Yhteistyötä päiväkodin kanssa Merikotkassa taiteilijat toimivat vapaaehtoisesti ja heillä on haku rahoitukseen käynnissä. Se ei silti ole hidastanut suunnitelmia, sillä he ovat ehtineet muutaman kuukauden aikana avata yhteyden läheiseen päivä-

Kun kotiapu aloitetaan, monen asenne muuttuu nopeasti. Enää ei tarvitse jännittää vaikkapa suihkussa käyntiä.

kotiin, joka on jo käynyt Merikotkassa esiintymässä.

– Viemällä kulttuuritoimen palvelutaloon näemme asukkaat henkilöinä. Me kun emme ole hoitohenkilökuntaa, voimme kohdata eri tavalla. Ikäihmisten muistoja maalatessa olen nähnyt, miten he heräävät eloon. Saimme hyvää palautetta hoitajilta, joten kulttuuristen menetelmien tuomisesta hoitolaitoksiin on hyötyä myös heille, Kontio kertoo.

Kiitos rakennuttajalle Kontio on osa Taulutus-ryhmää, joka vie taidetta ihmisten luo. Erityisesti heidän, joiden on vaikeampi päästä itse liikkeelle. Seuraavaksi heidän näyttelynsä tulee Merikotkan palvelukotiin.

– Sivakalle täytyy antaa iso kiitos siitä, että he ovat laittaneet tänne ripustuskiskot. Se mahdollistaa näyttelyiden pidon. Näyttelyyn kutsutaan tutustumaan läheinen päiväkoti sekä Hiirosenkodin asukkaita, kertoo kulttuurituottaja Jaana Potkonen.

Tammikuussa Kontio aloitti ikäihmisten kulttuurikummien kartoituksen Oulun kaupungin Valveen ikäihmisten kulttuuripalveluille. Tarkoitus on löytää sopivat kummiyhteisöt, jotka menevät palvelutaloihin sisään ja tuovat asukkaille elämyksiä, vaihtelua ja iloa. Saara Kärki

s. 5

varaudu vanhuuteen

Kirjat matkaavat lukijan luo Kuvat Juuso Haarala

Kevään halutuimmat kirjat Oulun kirjastoissa: 1) Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: vanhoillislestadiolaista perhe-elämää.

2) Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein.

3) Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät.

4) Maarit Tyrkkö: Tyttö ja nauhuri.

5) Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Oulun kirjastoissa halutaan palvella myös heitä, jotka eivät pysty itse asioimaan kirjastossa. Kirjasto toimittaa toiveiden mukaiset ja virkailijan valitsemat teokset kotiin kerran kuukaudessa.

Kaarina Torrolle (yllä) kotipalvelutyö tuo mieluista vaihtelua arjen rutiineihin.

Korkeasta iästä huolimatta Helvi Vahtola (vas.) harrastaa edelleen monenlaista. Lukeminen on sairauksien myötä syrjäyttänyt käsityöt. ”Lukemalla pysyy myös maailmanmenossa mukana.”

H

aukiputaalla kirjaston kotipalvelu aloitti vuonna 2012, ja siitä vastaa kirjastosihteeri Kaarina Torro.

Ennen kotipalvelun aloittamista asiakas haastatellaan. Haastattelussa sovitaan palvelun yksityiskohdista ja selvitetään asiakkaan kirjamakua sekä kirjastonkäyttötottumuksia. Sen perusteella virkailija valitsee tälle jatkossa aineistoa: lukemista, musiikkia, elokuvia ja vaikkapa äänikirjoja.

Asiakas tulee tutuksi Kaarina Torrolle tämänkertainen asiakas on tuttu noin vuoden ajalta. Työpaikallaan kirjastossa Torro valitsee, etsii ja lainaa tälle toimitettavat teokset ja kokoaa ne odottamaan kuljetusta.

– Haastattelu auttaa alkuun, mutta asiakkaan maun oppii myös tuntemaan. Sopivia teoksia tulee mietittyä silloinkin, kun itse lukee, ja toisinaan jo hankintoja tehdessä. Myös kollegoilta saa vinkkejä, Torro kertoo.

s. 6

Tällä kertaa tarjolle lähtee kuusi kirjaa, joista osa on asiakkaan erikseen toivomia.

Kotipalvelulainojen laina-aika on tavalliset neljä viikkoa, mutta erityistä on se, että asiakkaiden lainaushistoria tallentuu tämän tietoihin. Näin vältytään tarjoamasta samoja teoksia toistamiseen.

Palvelut kotiovelle Kotipalvelu toimittaa aineiston pääsääntöisesti asiakkaan kotiin, mutta on myös mahdollista, että asiakkaan läheinen noutaa kirjastosta valmiiksi kootun paketin. Lähikirjastoissa toimittamisen hoitaa kirjaston henkilökunta, mutta pääkirjaston alueella jakelusta vastaa kaupungin logistiikka.

Kaarina Torro kuljettaa kirjat perille yleensä jalan.

– Juuri nyt se onnistuu helposti, sillä kaikki kolme kotipalveluasiakastani asuvat lähekkäin. Parhaimmillaan asiakkaita on ollut Haukiputaalla kahdeksan, missä oli jo sumplimista, Torro kertoo.

Helvi Vahtola avaa kotinsa oven mieluisalle vieraalle. Vahtola on ollut kirjaston kotipalvelun asiOULU-POSTI

Asiakkaan maun oppii myös tuntemaan.

Kaarina Torro

akas noin vuoden verran. Hän pitää palvelua tärkeänä ja kertoo lukevansa aina kun muilta kiireiltään ehtii.

Vahtola käy tarjolle tuodut teokset läpi, ja lopulta vain kaksi kirjoista palaa Torron mukana muiden lainattaviksi.

– Kaarina on todellinen ammattilainen. Hänellä on taito löytää sellaisia kirjoja, jotka olen tuntenut omakseni, Vahtola kehuu. Maaria Rousu Lisätietoja maksuttomasta palvelusta saa lähikirjastoista tai numeroista 044 703 7390, 08 558 47391.

NRO2 - 2015

tapahtumatihmisetILMIÖT HYVÄT MIELESSÄ – taidemuseon johtajien kokoelmakimara 24.1.–30.8. Oulun taidemuseon 2. krs.

Avoinna ti–to 10–17, pe 12–19 ja la–su 10–17. Liput 6€/4€, alle 16-vuotiailta vapaa pääsy. Perjantaisin klo 17–19 kaikille vapaa pääsy.

Taidenäyttely tarkastelee mennyttä

Jo

taidemuseon portaikossa on syytä pysähtyä. Esko Männikön valokuvateos ottaa näyttelyvieraan vastaan.

Teos on Markku Siekkisen suosikkeja. Hän esittelee, kuinka Männikkö on miettinyt sommittelun ja värimaailman. Valokuvaajan työ on tarkkaa ja harkittua. Siekkinen on itsekin valokuvataiteilija ja kuvataiteen lehtori Oulun Lyseon lukiossa.

Hyvät mielessä on kokoelmaripustus, jossa on esillä Jorma Westerlundin, Ullamaria Pallasmaan, Taina Myllyharjun ja Anna-Riikka Hirvosen taidehankintoja perusteluiden kera.

Siekkisen mielestä komea kokonaisuus kaipaa joukkoonsa vain grafiikkaa − muutoin otos on onnistunut.

Ajankohtaisen näyttelystä tekee taidemuseon 50-vuotisjuhla. Siekkisestä ajoittain on hyvä pysähtyä ja tehdä katsaus aiempaan.

Ripustus tekee näyttelystä yhtenäisen Esillä on vain murto-osa yli 4000 teoksen museokokoelmasta. Siekkisestä hyvä näyttely ei esittele parhai-

Hyvässä näyttelyssä on jokin koukku, joka saa teokset ruokkimaan toisiaan.

AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä.

Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

NRO2 - 2015

ta töitä. Hyvässä näyttelyssä on jokin koukku, joka saa teokset ruokkimaan toisiaan.

Hyvät mielessä -näyttelyn koukku on ripustus, jota Siekkinen pitää onnistuneena. Näyttelyn pystyttäjän ammattitaitoa on mitattu, koska teosvalinnoista vastaa neljä henkilöä.

Siekkinen aprikoi, että Niilo Komulaisen ja Ari Kochin suurten puuveistosten samankaltaisuus on varmasti ollut haaste. Siekkisen katse kiertää salia. − Hyvän näköinen, vaikka johtajat ovat valinneet omia hankintojaan ehkä jopa toistensa valinnoista tietämättä.

Teosten värimaailma luo tasapainon eri aikakausien ja kuvataiteenlajien välille. Näyttely on onnistunut katsaus Suomen kuvataiteen historiaan: teokset kertovat, kuinka suomalainen kuvataide on muuttunut 50 vuoden aikana. − Vanhimmasta päästä voimme jo ymmärtää, ja nähdä teoksen arvon sekä syyt valinnalle museon kokoelmiin. Uusista emme vielä tiedä, mikä niiden arvo tulee olemaan, Siekkinen huomauttaa.

Valitut teokset kertovat myös, kuinka maailma on muuttunut. − Näyttely saa miettimään, mitä aikoinaan on maailmasta ajateltu. Nykyään saatetaan ajatella, että huhhuh, mutta aikanaan sitä on vakavissaan väännetty.

Kuvataiteen ammattilaisen mielestä taiteessakin pitää käydä läpi kaikki vastaantuleva, jotta päästään eteenpäin. Siekkisestä kyse on jonkinlaisesta taiteen evoluutiosta.

KUVA Petra Silvennoinen

Oulun taidemuseon Hyvät mielessä -näyttely tekee katsauksen museon entisten johtajien teoshankintoihin.

Markku Siekkisen suosikkiteoksia näyttelyssä on Raimo Törhösen Oi mutsi mutsi. ”Vaikuttavasta teoksesta välittyy, että taiteilija tuntee äitinsä.”

− Taide voi olla samaan aikaan vitsikästä ja hauskaa, mutta sen takana on kuitenkin aikamoisia viestejä, Siekkinen toteaa Jarmo Mäkilän Punaisen vaaran edessä. − Ehkä tämä ei ihan lapsille avaudu, hän miettii ja katselee jälleen ympärilleen.

Siekkinen suosittelee näyttelyä, ja uskoo sen olevan antoisa, vaikkei

taiteen asiantuntija olisikaan. Näyttely antaa vielä enemmän, jos tietää taiteilijoiden taustoista ja historiasta. Siekkinen toteaakin, että taide kertoo usein ensimmäisten joukossa sen, mikä on aikakauden ydin. − Voidaan jo naureskella itsellemmekin, hän toteaa menneistä vuosikymmenistä hymyillen. Petra

Näyttelyt HEIKKI MARILAN KUKKIA JA PERKELEITÄ -NÄYTTELY JA HANNU KARJALAISEN RGB 28.3.–24.5.

GALLERIA 5, HEIDI TOIVAINEN, TUNNELMALLISIA ÖLJYMAALAUKSIA ARKISISTA PAIKOISTA 18.3.–12.4.

GALLERIA 5, ”SULA”, HEIDI KESTIN KOOKKAAT VÄRIKYLLÄISET TEOKSET, JOTKA ON VALMISTETTU SULATETUSTA MUOVISTA 24.4.–12.5.

Markku Siekkinen: ”Marilan näyttäviä maalauksia ja aiherinnastuksia, ja Karjalainen tutkii analogisen värivalokuvan olemusta. Näyttely kutittelee kaikkien filmille kuvanneiden värinystyröitä.”

Markku Siekkinen: ”Toivainen tuo esille tunnelmallisia öljymaalauksia arkisista paikoista. Miten meidän pitäisikin pysähtyä arkisten paikkojen edessä.”

Markku Siekkinen: ”Riemukkaan värikkäitä ja puhuttelevia esinekoosteita sulatetusta muovista.”

OULU-POSTI

Silvennoinen

s. 7

tapahtumatihmisetILMIÖT OLOHUONETOIMINTA OULUSSA Keskustan palvelukeskuksen tiloissa, Nummikatu 24, ke, pe–su klo 16.00–20.30 Järjestäjä: Oulun Eläkkeensaajat ry Tuiran Palvelukeskuksen tiloissa, Kangastie 1, pe–su klo 16.00–20.30 Järjestäjä: Oulun Eläkkeensaajat ry Kiimingin Seniorikeskuksessa, Terveystie 3, ke klo 13.00–14.30 Järjestäjä: Oulun kaupunki

Olohuoneessa ei ole yläikarajaa Ikäihmisten olohuonetoimintaa järjestetään keskustassa, Tuirassa ja Kiimingissä. Mukaan on helppo tulla.

K

kana oli kolmisenkymmentä osallistujaa. Suuren suosionsa vuoksi tanssit järjestetään aina kerran kuukaudessa, lupaa kuntouttavan päivätoiminnan ohjaaja Kaisa Leinonen, jolla on Kiimingin olohuoneen vetovastuu.

Uudenkarheissa tiloissa Kiimingin keskustassa tapahtuva olohuonetoiminta on kaikille avointa.

– Moni kotona asuva ikäihminen kaipaa viikkoonsa virikkeitä, rytmitystä ja sosiaalisia kontakteja. Olohuoneeseen on helppo tulla. Tämä on matalan kynnyksen osallistumista jo-

Musiikki on vetonaula Kaikissa kolmessa olohuoneessa on vapaan rupattelun ja kahvittelun lisäksi ohjattua toimintaa, jota järjestävät eri järjestöt, yksityiset ihmiset ja seurakunnat.

Kiimingissä on tänään vuorossa seurakunnan hartaushetki. Virret ka-

KUVA Kati Valjus

iimingin seniorikeskuksen alakerrassa tuoksuu vastakeitetty kahvi ja tuore pulla, kun olohuonetoiminta on alkamassa keskiviikkona iltapäivällä. Kiimingissä vuoden alussa startannut toiminta on houkutellut paikalle toistakymmentä seniorikansalaista lähistöltä ja vähän kauempaakin.

– Muutaman viikon takaiset karaoketanssit olivat tähänastinen yleisöryntäys. Silloin laskeskelin, että mu-

hon ei tarvitse erikseen ilmoittautua, Leinonen painottaa.

Kiimingissä olohuonetoiminta on kaupungin järjestämää ja vasta käynnistymässä. Keskustassa ja Tuirassakin on vastaavaa toimintaa Oulun Eläkkeensaajat ry:n toteuttamana.

Ikäihmisten olohuone -projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

– Kahdella olohuoneella on yhteensä noin tuhat kävijää kuukaudessa, joten peli- ja rupattelukavereita löytyy jokaiselle, lupaa ohjaaja Hannele Huovinen.

Kiimingissä toimintaa on kerran viikossa iltapäivällä, kun taas keskustan ja Tuiran olohuoneet ovat avoinna iltaisin, viikonloppuisin ja myös juhlapyhinä.

Kati Valjus

Ohjaaja Kaisa Leinonen toivottaa uudetkin kävijät tervetulleiksi Kiimingin olohuonetoimintaan.

Pullakahvit keitetään Seniorikeskuksessa joka keskiviikko.

s. 8

jahtavat komeasti kanttori Sari Wallinin säestyksellä ja tuovat monelle mieleen muistoja lapsuudesta. Niistäkin ehditään jutella pitkä tovi.

Mukana on ollut myös esimerkiksi matkakertomuksia valokuvin ja tarinoin kerrottuna.

– Joku sanoi, että sehän tuntui kuin olisi päässyt matkalle itsekin. On ollut hienoa, miten ihmiset ovat olleet sydämellään mukana ja jakaneet taitonsa ja tarinansa olohuoneessamme, Leinonen iloitsee.

Toimintakalenteria suunniteltaessa on kuunneltu kiiminkiläisiä ja heidän toiveitaan.

– Musiikkia on toivottu ja sitä on myös ohjelmaan saatu. Tansseissa kaikki eivät jaksaneet pyörähdellä tanssilattialla, mutta onneksi musiikista voi nauttia myös kuuntelemalla ja laulamalla mukana, Leinonen sanoo.

Erilaiset musiikilliset ohjelmat, kuten yhteislaulu ja esiintyjät, vetävät väkeä myös keskustaan ja Tuiraan.

– Suosittuja ajanvietteitä ovat myös erilaiset pelit: korttipelit, Uno ja Kimble saavat täällä kyytiä, Huovinen nauraa.

Olohuoneeseen tullaan kauempaakin kuin aivan lähialueilta.

– Ja koko ajan tulee uusia kävijöitä, Leinonen ja Huovinen iloitsevat.

JUHA ALLAN EKHOLMIN SIX DAYS OF HEAVEN JA ERICA NYHOLMIN SININEN NÄYTTÄMÖ, POHJOINEN VALOKUVAKESKUS, 11.4.–17.5.

KARI SUOMALAISEN PILAPIIRROSNÄYTTELY, 14.3.–31.5., KIIMINGIN KIRJASTO, OSKAR JAUHIAISEN NÄYTTELYTILA

Markku Siekkinen: ”Raju henkilökuvausprojekti, ei heikkohermoisille. Toisenlaisia kauniita taidehistoriallisia rinnastuksia esittelee taas Erica Nyholm. Kaunista, mutta vaarallista. Siellä tavataan.”

Kaisa Leinonen: ”Huumorin kukka on se maailman kaunehin kukka. Kiimingin kirjaston näyttelytarjontaa kannattaa seurata muutenkin.”

OULU-POSTI

Ikäihmisten olohuone keskustassa ja Tuirassa on avoinna myös pääsiäisen pyhinä.

Teatteri VIIMEINEN VALSSI, ENSI-ILTA 27.3., OULUN KAUPUNGINTEATTERI

SÄNKY, OULUN KAUPUNGINTEATTERI, TOUKOKUUN LOPPUUN SAAKKA

Raija Päkkilä: ”Näytelmä on aiheeltaan ajankohtainen meille senioreille. Erityisesti Tuula Väänäsen roolityöskentely kiinnostaa.”

Raija Päkkilä: ”Näytelmässä kiinnostaa Liisamaija Laaksosen teksti. Muistan Lumikin, joka on hänen käsikirjoittamansa koskettava tv-elokuva.”

NRO2 - 2015

tapahtumatihmisetILMIÖT YLIKIIMINGIN HARRASTAJATEATTERI ESITTÄÄ

kesällä uusintana Päkkilän ohjaaman suositun Aamu toi, ilta vei -näytelmän, joka kertoo Jamppa Tuomisesta. Syksyllä saavat ensi-iltansa Cappasteatterin Topi Sorsakoski ja kaksi kitaraa -näytelmä Kiimingissä ja Nurkkanäyttämön Pieni raha -näytelmä Teatterikuopalla.

Vuorosanat pitävät dementian loitolla KUVA Samuli Skantsi

Haukiputaan senioriteatterissa nauretaan löysät pois ja toteutetaan pitkäaikaisia unelmia.

Teatteri ei ole harrastajille vain kalenterin täytettä, se on intohimo.

Raija Päkkilä on ohjannut senioriteatteria 30 vuotta ja hän jatkaa yhä, vaikka on itsekin jo eläkkeellä: ”En malta jäädä pois. Olen sanonut, että ohjaan enää korkeintaan 20 vuotta.”

Y

ksi asia ihmetyttää ohjaaja Raija Päkkilää: kun hän kaksikymmentä vuotta sitten alkoi vetää Oulu-opiston senioriteatterin toimintaa, olivat näyttelijät hänestä vanhoja. Päkkilä ohjaa senioriteatteria yhä, ja nyt näyttelijät ovat hänen kanssaan samanikäisiä. Mutta ohjaaja ei tunne oloaan yhtään vanhaksi.

Päkkilä jäi kolme vuotta sitten eläkkeelle Oulu-opistosta, jossa hän työskenteli teatteritaiteen opettajana.

Hän ohjaa yhä neljää eri teatteriryhmää viikossa, joista yksi on senioriteatteri.

Senioriteatterissa nuorin näyttelijä on alle nelikymppinen eläkeläinen, vanhin 84-vuotias. Teatteri ei ole harrastajille vain kalenterin täytettä, se on intohimo.

Tanssi KANSAINVÄLISEN TANSSIN PÄIVÄN GAALA 26.4. KLO 18, HAUKIPUTAAN TEATTERIKUOPPA Raija Päkkilä: ”Tapahtuma on aina ollut laadukas ja mielenkiintoinen taide-elämys, odotan samaa tänäkin keväänä.”

NRO2 - 2015

– Uskon, että meillä kaikilla on oma taiteenlajimme, jonka kautta voimme purkaa tunteitamme, Päkkilä pohtii.

Suomen parhaat näyttelijät Päkkilälle on aina ollut selvää, että teatteri on hänen lajinsa. Kouluajoista hän muistaa lähinnä, mitä näytelmää koulussa kulloinkin harjoiteltiin. Nuorena Päkkilän suunnitelmana oli tulla ”Suomen parhaaksi näyttelijäksi”.

Nyt hän kehuu maailman parhaimmiksi näyttelijöiksi omia näyttelijöitään juuri ennen kuin he ensi-iltana astuvat lavalle.

– Siinä hetkessä ja tilanteessa kukaan muu ei ole heitä parempi. Lavalle astuva näyttelijä on ainoa, joka tietää, mitä rooliin kuuluu.

Senioriteatterilaiset eivät tee teatteria otsa rypyssä, eivätkä näytelmi-

Luennot KUVIA JA JUTUSTELUA VANHASTA OULUSTA, PEKKA HAKAHEIMO, KIIMINGIN SENIORITALON OLOHUONE 29.4. KLO 13–14.30 Kaisa Leinonen: ”Pekan jutustelut ovat mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia.

Mies on upea tarinoija. Olohuoneeseen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet ikään katsomatta.”

en laatuvaatimukset ole pilvissä. Tärkeintä on ilo.

– Kaikki eivät esimerkiksi muista aina vuorosanojaan, mutta se ei ole vakavaa. Kun taiteilija maalaa taulua, tekee hän sen niillä materiaaleilla, joita hänellä on. Teatterissa materiaali on elävää ja sen ehdoilla mennään.

Vuorosanojen opetteleminen on senioreille Päkkilän mukaan hyvää aivojumppaa ja pitää dementian loitolla. Jos vuorosanat eivät millään pysy mielessä, voi ne liimata vaikka sanomalehteen ja käyttää sanomalehteä näytelmän aikana rekvisiittana ja lunttilappuna.

Tarina etelän hetelmistä Tällä hetkellä senioriteatteri treenaa puolen tunnin näytelmää Etelän hetelmät, jossa puidaan varttuneemman pariskunnan rakkaushuolia. Se-

Liikunta YLÖS, ULOS JA LENKILLE! UPEAT ULKOILUMAASTOT ODOTTAVAT ULKOILIJOITA ERI PUOLILLA OULUA.

nioriteatterilaiset ovat ideoineet näytelmän, ja sen on käsikirjoittanut ryhmän jäsen Kirsti Hanhela.

Kevään aikana näytelmä esitetään kaksi kertaa Teatterikuopalla, joiden lisäksi näytelmän kanssa vieraillaan eri tapahtumissa ja muun muassa hoivakodeissa.

Senioriteatterissa on nyt kolmetoista näyttelijää, ja uusia otetaan mukaan syksyisin. Mukaan tulee niin pitkäaikaisia harrastajia kuin heitä, jotka ovat vihdoin eläkeläisinä uskaltautuneet toteuttamaan unelmansa näyttelemisestä.

– Ryhmäläiset ovat ihania ja vapaita ihmisiä, Päkkilä kehuu.

Yleensä ennen harjoituksia näyttelijät ja ohjaaja istuvat rinkiin ja he ”nauravat löysät pois”. Rupatteluhetken jälkeen ryhmä on rentoutunut ja harjoituksiin voidaan alkaa kevein mielin. Päkkilä korostaa, että teatterissa on olennaista kaivaa oma sisäinen lapsensa esiin – vaikka lapsuudesta olisi kulunut jo yli puoli vuosisataa.

– Walt Disney on sanonut, että kun tehdään luovaa työtä, pitää ottaa lapsi esille. Sitten kun aletaan toteuttaa, otetaan esille se aikuinen. Jenni Räinä

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista:

TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.

Kaisa Leinonen: ”Liikunnasta ja ulkoilusta saa virtaa ja vireyttä.”

OULU-POSTI

s. 9

harrastajakiittää KUVAT Kati Valjus

SENIORIKORTTI ○ Seniorikortti on yli 65-vuotiaille oululaisille tarkoitettu liikuntakortti, jonka vuosihinta on 35 euroa. ○ Seniorikortti ladataan OuluCardille, jonka voi ostaa kaupungin liikuntalaitosten palvelupisteistä. ○ Seniorikortti oikeuttaa harjoitteluun kuntosalilla yleisöja seniorivuoroilla sekä uintiin ja vesivoimisteluihin pääosin maanantaista perjantaihin klo 16 saakka. Kortti ei oikeuta ohjattuihin kuntosali- ja liikuntaryhmiin. ○ Seniorikortti käy seuraavissa paikoissa: Oulun uimahalli, Raatin uimahalli, Ouluhalli, Linnanmaan liikuntahalli, Urheilutalo, Jatulin liikuntakeskus Haukiputaalla, Kimmoketalo Kiimingissä, Oulunsalon liikuntakeskus, Ylikiimingin kuntosali ja Yli-Iin liikuntahalli Vorelli.

Olavi Ikonen treenaa kuntosalilla nelisen kertaa viikossa. Liikuntajohtaja Niina Epäilys on huomannut, että seniorien kuntosaliharrastus on nousussa.

Iloinen ikiliikkuja

Liikunta parantaa arjen toimintakykyä Olavi Ikoselle liikunta on elämäntapa. Seniorikortilla uintikerralle jää hintaa parikymmentä senttiä.

O

Ota kaveri matkaan!

Yhdessä tekeminen on mukavaa.

Olavi Ikonen

lavi Ikosella, 79, on pilke silmäkulmassaan, kun hän vetää pari leukaa malliksi lehtikuvaa varten.

– En edes kerro, montako pystyn vetämään, ettei kenellekään tule paha mieli, mies vitsailee.

Teräsvaari on kuntoillut koko ikänsä.

Nykyisellään hän käy vaimonsa kanssa kuntosalilla 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi aktiivinen mies harrastaa jalkapalloa, tennistä, lentopalloa, uintia, marjastusta, sienestystä ja umpihankihiihtoa.

– Liikunta on minulle elämäntapa. Se parantaa elämänlaatua merkittävästi, mies sanoo.

Perustelut ovat selvät: kun lihaskunto pysyy hyvänä, säilyy toimintakyky arjessa.

– Olen huomannut, että kuntosaliharjoittelulla on yhteytensä esimerkiksi re-

aktiokyvyn säilyttämiseen. Sitä tarvitaan liikenteessä, liukkailla kulkuteillä ja usein keittiössäkin, Ikonen nauraa.

Fyysinen harjoittelu vaikuttaa miehen mukaan positiivisesti myös pääkopan terveyteen.

– Kun uimahallin saunassa miesten kesken jutellaan, niin usein todetaan, että emme me masennuslääkkeitä tarvitse, kun meillä on liikunta. Liikuntapaikoissa tapaavat tuttavia nekin, jotka asuvat yksikseen. Liikunta on siis myös sosiaalinen juttu.

Edullisesti seniorikortilla Kun Ikonen kirjautuu kuntosalille tai uimaan, hän piippaa kaupungin Seniorikorttia palvelupisteessä.

– Seniorikortin voi ostaa 35 euron vuosihinnalla kuka tahansa 65 vuotta täyttänyt kuntalainen, ja sillä pääsee käyttä-

mään kaupungin liikuntalaitosten yleisövuoroja päiväaikaan, kertoo Oulun kaupungin liikuntajohtaja Niina Epäilys.

Kortti on voimassa koko Oulun alueella, eli se käy myös muun muassa Haukiputaan Jatulissa ja Kiimingin Kimmoketalolla.

Jos kuntosaliharjoittelun aloittaminen tuntuu monimutkaiselta, Epäilyksellä on ratkaisu.

– Lähes kaikilla saleilla järjestetään kerran viikossa opastusta uusille käyttäjille, joten rohkeasti vain mukaan. Raksilan ja Raatin kuntosaleilla on myös pelkästään senioreille tarkoitettuja vuoroja.

Seniorikansalaisten kuntosaliharrastus on nousussa jopa niin, että kaupungin saleilla tuppaa olemaan aamutuimaan tungosta.

– Tässä meillä on positiivinen ongelma.

On hienoa, että ikäihmiset ovat ottaneet

s. 10 OULU-POSTI NRO2 - 2015

kuntosaliharjoittelun omakseen. Kuntalaisten parempi kunto on kaikkien etu.

Kaverin kanssa kuntoilemaan Ikonen aloitti itsekin kuntosaliharjoittelun ummikkona, ohjaajan avustuksella.

– Edelleen ajoitan itseni salille joskus ohjausaikaan, jos tuntuu, että liikeratoja pitää tarkistaa tai harjoittelua muuttaa.

Oikein tekeminen on tärkeää, ettei riko itseään.

Ikiliikkuja muistuttaa myös, että itsestään huolen pitäminen kannattaa aloittaa silloin, kun vielä tuntee olevansa voimissaan.

– Ettei käy niin, että on jo liian myöhäistä.

Ikosella on hyvä neuvo myös sellaiselle, joka ei vielä ole salille uskaltautunut.

– Ota kaveri matkaan! Yhdessä tekeminen on mukavaa. Muutaman kuukauden päästä huomaatte, ettette osaa enää olla menemättä. Olo on mahtava jälkeenpäin. Ei elämänlaadun paranemista kukaan sure!, mies vakuuttaa hymyssä suin.

Lähes kaikilla saleilla järjestetään kerran viikossa opastusta uusille käyttäjille.

Niina Epäilys

Kati Valjus

Lähtölaskenta kesään alkaa!

Lasten ja nuorten Kesäfiilis jaossa netissä 1.4. alkaen.

KESÄFIILIKSEEN KOOTAAN tuttuun tapaan paljon tekemistä ja puuhaa lapsille, nuorille sekä perheille ympäri Oulua. Julkaisusta löydät niin kaupungin kuin muidenkin palveluntarjoajien monipuolista ja ennen kaikkea kivaa toimintaa. On kulttuuria, leirejä, liikuntaa ja paljon muuta, minkä avulla voit tehdä kesästäsi vieläkin hauskemman!

Paperista kesäfiilistä emme enää jaa kaikille koululaisille, vaan Kesäfiilis julkaistaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa ainoastaan sähköisessä muodossa.

Toivomme, että menet selailemaan sähköistä Kesäfiilistä nettiin. Sieltä löydät vii-

meisimmät tiedot ja mahdollisesti myös paljon uutta ja upeaa toimintaa. Löydät sieltä myös tiedon toiminnasta, joka ei itse Kesäfiilikseen ehtinyt. Sivuilta löytyy myös kätevä kesälomatoimintojen hakukone, jonka avulla löydät juuri sinulle parhaiten sopivat toiminnot. Kesäfiilis löytyy osoitteesta www.ouka.fi/fiilis Kesäfiilis julkaistaan netissä 1.4. ja ilmoittautumiset kaupungin järjestämään toimintaan alkavat aikaisintaan 8.4.2015.

Lisätietoja: noora.makinen@ouka.fi www.ouka.fi/fiilis

Terveystarkistus netissä KÄY VASTAAMASSA Oulun Omahoito -palvelussa terveystarkastusosion terveyskysymyksiin. Vastattuasi saat palautteen, jossa on kuvattu, miten omat vastaukset eroavat tavoitellusta ja mitä sinun kannattaisi tehdä. Tämän jälkeen voit valita haluamaasi osioon valmennuksen. Valmennuksessa voidaan esimerkiksi syöttää painolle tavoite ja asiakas saa siitä sähköpostiherätteitä edistämään tavoitteeseen pääsemistä.

NRO2 - 2015

Jos et ole vielä Oulun Omahoitopalvelun asiakas, klikkaa itsesi sivuille ouka.fi/omahoito ja tutustu aikaasi säästävään palveluun. www.oulunomahoito.fi P.s. 15.4. vietetään helpon asioinnin teemapäivää. Päivän aikana saat opastusta omahoidon käyttöön hyvinvointikeskuksissa.

OULU-POSTI

Huomioi huomisen itsesi

T

ilastot paljastivat vasta, että huomattava osa suomalaisaikuisista ei koe jaksavansa juosta sataa metriä. Kyllä, sataa metriä. Suokaa anteeksi suorat sanani, mutta heidän suurin huolensa ei vanhana taida olla se, kestävätkö luut kompastumista kauppareissulla, vaan se, miten päästä kotoa kauppaan.

Samaisen tilaston mukaan suurin piirtein kukaan ei huolehdi lihaskunnostaan riittävästi.

Etenkin nuoret keskittyvät kuulemma helposti pelkän kestävyyden kehittämiseen. Tässä kohdassa minäkin tunnen piston itsessäni: säntään ladulle tai lenkille sata kertaa salia mieluummin.

Suurimman osan meistä arki on rakentunut sellaiseksi, ettemme voi pitää sitkeää ja pystyvää kehoa itsestäänselvyytenä. Päivittäiset toimemme eivät tarjoa kehollemme monipuolista rasitusta vaan päinvastoin pakottavat sen tulemaan toimeen toisteisten, kummallisten kuormitusten kanssa. – Kehoparkamme, jonka olisi edelleen luontevampaa juosta saaliin perässä kuin elää aikaa, jossa sen treenatuimmaksi osaksi on kehittymässä kosketusnäyttöjä hipova etusormenpää.

Ja minä ymmärrän sitä.

En minäkään halua vain istua. Haluan osata, ehtiä ja pystyä – nyt ja tulevaisuudessa.

Haluan olla samanlaisen vanhus kuin mummoni oli. Hän, joka saattoi juosta kuistiltaan kaivolle tai kasvimaalle vielä yhdeksänkymppisenäkin – ei siksi, että olisi ollut kiire, vaan siksi, että pystyi.

Mummo ei istunut ikinä. Paitsi silloin kun kutoi. Sukkia valmistui kymmeniä talvessa, vaikkei minulle koskaan valjennut millä ajalla, sillä hän ei istunut ikinä.

Eivät ne kuitenkaan itsestään syntyneet. Eikä syntynyt se voima ja jaksaminenkaan. Sen takana oli päivittäistä työtä, jota hänen sukupolvensa ei tarvinnut arkeensa erikseen järjestää.

Minulla on vapaus valita.

Valitsen vanhuuden. Virkeän ja vahvan, kiitos, niin pitkälti kuin se on omissa käsissäni.

Valitsen lenkit, työmatkapyöräilyn, kuntopiirit ja kaiken sen. Silloin tällöin salinkin.

En minäkään halua vain istua. Haluan osata, ehtiä ja pystyä – nyt ja tulevaisuudessa.

Myötätuulessa Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti eikä halua katua.

Inspiroituu virkeydestä. Ajatteli vanhana olla vahva ja rautainen.

s. 11

SAAME JATKUU KOULUTIELLÄ

Autoleikkejä saamen kielellä

Mäntylä-Snellmannin päiväkodin yläkerrassa pikkuautoilla huristellaan pohjoissaameksi. Rásit-ryhmä huolehtii, ettei saamelaislasten identiteetti katoa valtavirtaan.

Pohjoissaamea voi opiskella perusopetusta täydentävänä opetuksena esiopetuksessa ja 1.–9. luokilla keskitetysti lähiopetuksesta Kastellin ja Länsituulen kouluissa. Myös etäopetus on mahdollista. Myös lukiossa voi opiskella saamea: Oulun aikuislukiossa sekä pohjoissaamea että inarinsaamea ja eLukiossa pohjoissaamea.

KUVAT Samuli Skantsi

Niila ja Aapeli viihtyvät päiväkodin kuistille rakennetussa Pienessä Saamenmaassa, jonne lastentarhanopettaja Maila Vaaarala (ylh.oik.) on tuonut paljon rekvisiittaa Lapista. Lastenhoitaja Tuuli Miettunen (alla) kertoo, että saamen kulttuuri on mukana kaikissa ryhmän arkiaskareissa. Oikealla alhaalla Lenne-Oskari ja Elsa.

I

kkunaverhoissa ei ole säästelty värejä: punaiset, vihreät, keltaiset ja siniset kankaat vuorottelevat kuin Saamen lipussa. Seinälle kiinnitetyissä piirustuksissa hymyilevät hiilihuulin lumiukot, joilla on päässään neljäntuulenhatut.

Kylmällä kuistilla on kota, porontaljoilla vuorattuja penkkejä, riekkoja ja puusta rakennettuja poroja.

Mäntylä-Snellmannin päiväkodin yläkerrassa toimiva saamenkielinen päiväkotiryhmä Rásit sai alkunsa vuonna 2002, kun joukko vanhempia otti yhteyttä Maila Vaaralaan. Vaarala oli tuolloin Oulun ainut saamenkielinen lastentarhanopettaja.

– He kysyivät, voisinko alkaa vetää saamenkielisille lapsille kerhoa. Kaupunki oli ajatukselle myötämielinen, ja toiminta alkoi.

Vuonna 2010 kerhon ohella alkoi pyöriä päivähoito.

Kaikki muu on suomeksi Ráseissä on yhdeksän lasta, joista kolme osallistuu kielipesätoimintaan. Heidän kotonaan ei puhuta lainkaan saamea. Työntekijät puhuvat lapsille

vain pohjoissaamea. Herkkyyskausi kielen oppimiselle on 1–3-vuotiailla.

– Osallistumme todella paljon lasten leikkeihin, sillä usein juuri leikin kieli on suomi. Me siirrämme kielen saameksi, kertoo lastenhoitaja Tuuli Miettunen.

Myös tekemiset ammentavat saamelaisesta kulttuurista: Elsa, 2, ja Lenne-Oskari, 3, liimaavat pöydän ääressä pahviseen riekkoon valkoisia höyheniä ja kreppipaperin palasia. Lapset liikkuvat paljon luonnossa ja läheisessä metsässä heillä on esimerkiksi oma Staalon kivi.

Sierge Rasmus riisuu eteisessä neljävuotiaan Rafaelin toppapukua. Kotona Sierge puhuu Rafaelille saamea ja Suvi-äiti suomea.

Herkkyyskausi kielen oppimiselle on 1–3-vuotiailla.

– Kaikki muu Rafaelin ympärillä on täällä suomeksi, joten ajattelimme, että olisi hyvä olla kodin lisäksi myös toinen paikka, jossa hänelle puhutaan saamea.

Kieli elpyy nopeasti Ensimmäiset saamenkerhon lapset ovat jo lukiolaisia.

– He puhuivat yhä saamea, sillä he olivat saaneet siihen vankan pohjan, Vaarala iloitsee.

Varhaiskasvatuksen jälkeen saamen opiskelua on mahdollista jatkaa peruskoulussa.

Sierge valmistautuu lähtemään, vaaleatukkainen Rafael kurottautuu vielä halaamaan isäänsä.

Rafael on ollut päiväkodissa nyt vuoden. Kun hän tuli päiväkotiin, oli saame jäämässä kakkoskieleksi. Isä oli ollut juuri muutaman kuukauden mittaisella työreissulla Utsjoella, ja saame oli typistynyt vain muutamiin sanoihin.

– Jo kuukauden aikana kieli elpyi. Nyt suomi ja saame ovat aikalailla tasoissa. Päivähoidolla on ollut todella iso merkitys. Jenni Räinä

s. 12 OULU-POSTI NRO2 - 2015

KUVA Oulun kaupunki ja Linda Halenius

Vaarallinen jäte noudetaan tarvittaessa Vaarallista jätettä ei haluta sekajätteen joukkoon.

Siksi Oulun jätehuolto tarjoaakin vaarallisen jätteen noutopalvelua.

O

ulun jätehuolto on luonut asiakaspalautteen innoittamana vaarallisen jätteen noutopalvelun. Palvelu on tarjolla kaikille Oulun alueen asukkaille. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon kotitalouksista löytyviä vaarallisia jätteitä talteen, jottei se vahingossakaan joutuisi sekajätteen joukkoon.

– Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tuoda vaarallista jätettä Ruskon Oivapisteelle, voi hän tehdä noutopyynnön. Toivomme, että pyynnöt tehtäisiin ensisijaisesti verkkosivujemme kautta, mutta jos jollakulla ei ole internet-yhteyttä, voi ilmoituksen tehdä myös soittamalla meille, kertoo jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen.

Tarpeen mukaan liikkeelle Kaikki tulleet noutopyynnöt kerätään yhteen ja kun yhdelle alueelle on saapunut vähintään kymmenen pyyntöä, järjestetään nouto. Noutopisteet sijaitsevat alueella kaupan tai vaikka koulun läheisyydessä. Pyynnön jättä-

neille asiakkaille ilmoitetaan tulevasta noudosta henkilökohtaisesti. Lisäksi niistä kerrotaan Oulun jätehuollon verkkosivuilla ajankohtaista-palstalla sekä Facebookissa.

– Noutopyyntöjen perusteella pystymme vastaamaan osalle asiakkaista heti, jos kuvailtu jäte ei ole vaarallista vaan sellaista, jonka voi esimerkiksi viedä ekopisteelle tai laittaa suoraan polttokelpoiseen jätteeseen.

Asiakaspalautteessa toivottiin kiinteää jätteiden vastaanottopaikkaa Oulun eteläpuolelle. Kun sellaista ei löytynyt, päätimme kokeilla tarpeen mukaan liikkeelle lähtevää palvelua.

Samalla päätimme ulottaa sen koskemaan kaikkia oululaiskoteja, Juntunen kertoo.

Muista tarkistaa kotivarastot Noutopalvelun on liikkeellä yleensä kello 16 jälkeen, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monen oululaisen.

Iltaan painottuvalla aikataululla tarjotaan työssäkäyville mahdollisuus palvelun hyödyntämiseen.

– Kaikki ajat eivät tietenkään sovi kaikille, mutta sitten pitää miettiä, oli-

Vaarallista jätettä tulee käsitellä huolellisesti ja muistaa kerran vuodessa katsastaa kaapit. siko ohikulkua Ruskossa. Me olemme laajasti auki aamusta iltaan.

Vaarallista jätettä tulee käsitellä huolellisesti ja muistaa kerran vuodessa katsastaa kaapit. Vaarallista jätettä voivat olla muun muassa käyttämättömäksi jääneet maalit, tinnerit, tärpätit, voimakkaat pesuaineet, jäteöljy, autonesteet sekä autojen akut.

Vaarallisen jätteen tunnistaa pakkauksessa olevasta varoitusmerkistä.

Helmikuussa vietetään 112-päivää, jolloin on hyvä tarkistaa omat varastot. Jos et tehnyt sitä viime kuussa, tee se tänään ja ota yhteyttä noutopalveluun tai tuo vaarallinen jäte Ruskon Oivapisteelle. Saara Kärki

VAARALLISEN JÄTTEEN NOUTOPALVELU KAIKILLE OULUN KOTITALOUKSILLE Noutopyynnön voi jättää jätehuollon verkkosivuilla.

10 pyynnön jälkeen alueelle järjestetään nouto.

Vaarallisen jätteen tunnistaa yleensä pakkauksen varoitusmerkistä.

Ruskon jätekeskus, Ruskonniityntie 10, avoinna ma–pe klo 7–20 1.4.–30.11. myös lauantaisin klo 8.30–15 oulunjatehuolto.fi / Oiva Roina

Tukea kotiin rintamaveteraaneille Kaupunki lähettää maalis–huhtikuun aikana palvelusetelit rintamatunnuksen omaaville veteraaneille. Muista käyttää vuoden 2014 setelit ennen maaliskuun loppua.

V

altiokonttori myöntää kunnille määrärahaa rintamaveteraaneille järjestettäviin avopalveluihin. Määräraha koskee kotona tai palvelutalossa asuvia veteraaneja. Oulun kaupunki järjestää tällä määrärahalla tukea kotona asuville rintamaveteraaneille palvelusetelin avulla. Palveluseteliä ei myönnetä tehostetussa palveluasumisyksikössä tai laitoshoidos-

NRO2 - 2015

sa asuville eikä myöskään sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia.

Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut lähettää maaliskuu–huhtikuussa uuden palvelusetelin rintamatunnuksen omaaville veteraaneille, ja palveluseteliä voi käyttää 31.3.2016 asti.

Aino palvelee vain Oulu10:ssä AINO-neuvontapalvelu loppui Aleksinkulmassa 28.2. ja siirtyi kokonaan OULU10:iin.

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973

Huom! Vuoden 2014 palveluseteleitä voi käyttää 31.3.2015 asti.

OULU-POSTI

s. 13

kaupunkirakentaa

Sielunhoitoa ja helppiä vanhojen talojen asukkaille Oli talosi uusi tai vanha, sen kunnostamiseen tarvitset vasaran, nauloja ja PORAn neuvot.

V

vät tule jyrätyiksi remonttihuumassa. Päätehtävänä on arvo- ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen: rakentamisen ja ylläpidon osaaminen on kulttuuria, jota on syytä vaalia.

– Rakennusvalvonnan työllä on tekninen lähtökohta ja esimerkiksi energiakorjauksiin kiinnitetään huomiota. Meidän työmme on ennemminkin sielunhoitoa ja sosiaalityötä, Tikka vertaa.

Jos talo on tehty huonosti, ei ole väliä, onko se vanha vai uusi.

Pora neuvoo Pora tarjoaa neuvontaa hankkeen koosta ja talon iästä riippumatta. Esimerkiksi harkitun muutoksen tai korjauksen luvanvaraisuus ei ole kynnyskysymys. Vaikka suurin osa kohteista on vanhoja rakennuksia, myös perinteisistä rakennusmateriaaleista ja -menetelmistä kiinnostuneet uudisrakentajat ovat Tikan mukaan pyytäneet neuvoa.

Tikka tuo mukanaan teknistä osaamista ja ymmärrystä, mutta suoria ohjeita hän kertoo antavansa harvoin. Pora on osa Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseota, joten se ei ole määräävä viranomaistaho.

� PORAN NEUVONTA on maksutonta.

Kohdekäynneistä veloitetaan matkakustannukset, enintään 50 €.

Yhteydenotot: korjausarkkitehti Raimo Tikka, p. 044 703 7174, raimo.tikka@ouka.fi.

KUVA Jukka-Pekka Honkanen

anhat talot vaativat hyvää ylläpitoa ja ajan saatossa eteen tulee myös peruskorjaustarpeita. Rautakaupan ohjeet eivät useinkaan tunne rakennuskulttuurin arvoja, mutta niiden vaalimiseen saa neuvoja Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus Porasta.

Korjausarkkitehti Raimo Tikka tiivistää Poran tehtävät ennakoivan kiinteistönpidon kulttuurin edistämiseksi. Tarkoituksena on, että sekä rakennusten että pihapiirien aitous ja alkuperäisyys ei-

Neuvonta on Tikan mukaan keskustelua ja puntarointia. Rakennusteknisten yksityiskohtien lisäksi puntaroidaan myös tilojen käyttötarkoitusta. Toisinaan remonttikohde talossa vaihtuu lennosta, joskus päätetään olla tekemättä mitään.

– Kun vaihtoehtoja ja syitä pohtii aikansa, ajatukset menevät helposti solmuun. Tiukka fakta ei näitä solmuja aukaise, vaan täytyy miettiä, mistä lähtökohdasta vyyhti alkoi muodostua.

Vanhimmat Tikan tapaamat talot ovat 1700-luvulta. Satavuotiaat talot ovat nekin harvinaisuuksia Oulussa. Jälleenrakentamiskauden rintamamiestalot ovat jo yleisempiä. Mutta miten lie, onko vanhassa vara parempi?

– Hyvä rakennus on hyvin tehty. Ikä ei ole määrittävä tekijä. Jos talo on tehty huonosti, ei ole väliä, onko se vanha vai uusi. Juha-Pekka Honkanen

Kulttuurityötä. Korjausarkkitehti Raimo Tikka neuvoo vanhojen talojen kunnostajia.

s. 14 OULU-POSTII NRO2 - 2015

KUVAT Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy

Hyvää matkaa!

Laadimme Oulu-postin lukijoille ja Oulun joukkoliikenteen käyttäjille ohjeet hyvään bussimatkaan.

Otto Karhin puiston sisäänkäynti.

Hallituskadun alasajoramppi.

Kiiltävää lasia ja rosoista terästä katukuvaan

1.

Tarkista bussin reitti ja aikataulu osoitteessa www.oulunjoukkoliikenne.fi, pysäkkikatoksen aikataulukoosteesta tai reittioppaista oulunliikenne.fi tai googlemapsia käyttämällä.

2.

Esitetyt pysäkkiajat ovat arviota, huomioi tämä, kun suunnittelet reittisi ja matkasi.

3.

Heilauta kättäsi näkyvästi bussille, niin pääset kyytiin. Käytä pimeällä heijastinta.

4.

Huomaa bussissa merkityt paikat niitä tarvitseville.

5.

Laukkusi istuu mielellään sylissäsi. Älä varaa sille istuinta.

6.

Bussi ei ole ravintola. Eväät ennen tai jälkeen kyydin.

7.

Paina pysähtymisnappia hyvissä ajoin ennen haluamaasi pysäkkiä.

8.

Poistu mieluiten keski- tai takaovesta.

Kiitos ja tervetuloa uudelleen!

Kivisydämen rakentaminen on jo ulottunut maan päälle, ja osa hissien sisäänkäynneistä on jo noussut suojakatosten alla. Kevään aikana pintatyöt jatkuvat, ja varsinainen ulkoasu valmistuu ennen syksyn avajaisia.

P

rojektipäällikkö Juha Isoherranen sanoo, että hissien sisäänkäyntien ja ajoväylien ulkoasuun ja kokoon on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä ne ovat näkyviä osia Oulun keskustan katukuvassa. Tavoitteena on ollut miellyttävä, jopa ilahduttava lopputulos.

– Yhteydet maan alle on suunniteltu hienovaraisesti, mutta myös lisäarvoa kaupunkikuvaan tuoviksi, Isoherranen kuvailee.

Sisäänajoväylät torirannassa ja Hallituskadulla sulautuvat katunäkymään. Isoherranen sanoo, että tästä syystä ajoväyliä maan alle ei esimerkiksi ole katettu, sillä lopputulos olisi hallinnut merkittävästi katunäkymää. Hallituskadun sisäänajoväylän päälle tulee vesiallas, joka voi toimia myös taideteosten sijoituspaikkana.

Puistoon ja kadulle sijoitettavat hissirakennukset toteutetaan yhtäläisellä ulkoasulla. Nämä verhoillaan lasilla ja ruosteen värisillä metalliraken-

NRO2 - 2015

teilla, jotka tällä kertaa saavat taipua myös osin rakennustaiteeksi. Rei´itetty metallinen pintarakenne toimii taustavalaistuksen avulla negatiivina tunnetuista vanhan Oulun valokuvista.

Viimeiset louhinnat Kivisydämessä on tehty helmikuun puolessa välissä. Pysäköintilaitoksen kattoja seinäpinnat ovat saaneet pinnoitteen ja myös lattiapinnat ovat suurelta osin valmiit.

– Erityinen ponnistus on talotekniikan rakentaminen yli 50 000 neliömetrin alueelle. Työt etenevät ripeästi, vaikka ilmastointikanavat ja sähkökaapelien määrä lasketaan kilometreissä. Juha-Pekka Honkanen

Tavoitteena ilahduttava lopputulos.

OULU-POSTI

Lastenvaunujen kanssa matkustaville: ○ Varmista, että vaunut ovat tukevasti pakoillaan. Pidä niistä kiinni matkan aikana, etteivät ne pääse liikkumaan eivätkä kaatumaan. ○ Älä jätä vaunuja ja lasta yksin ilman aikuisen valvontaa. ○ Poistuessasi matalalattiabussista on turvallisinta mennä itse ensin autosta ja vetää vaunut ulos työntösangasta pitäen. Näin ehkäiset vaunujen tai rattaiden törmäämisen pysäkkireunukseen. ○ Huolehdi, että kuljettaja on tietoinen vaunuista autoon noustessasi ja autosta poistuessasi.

Käytä lastenvaunupainiketta, kun haluat rattaiden tai vaunujen kanssa ulos bussista. s. 15

nuorisotakuu NUORISOTAKUU = jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tuli voimaan vuonna 2013.

sesti välivuotta pitävät nuoret, sanoo kaupungin Nuorisotakuun projektipäällikkö Timo Kettunen.

– Nuorisotakuun tavoitteet eivät ole täysin täyttyneet, mutta jos mitään ei olisi tehty, millaiset luvut olisivat nyt? Nuorisotakuutyön kautta olemme saaneet myös paljon onnistumisia aikaan nuorten työllistymisestä. Ne eivät vain tule samalla tavoin esille.

Työttömyyden hinta Yleinen arvio on, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Vähintään yhtä merkittävää kuin tuo euromäärä ovat muut vaikutukset, jotka aiheutuvat nuorelle itselleen, perheelle tai lähiympäristölle syrjäytymisestä tai pitkäaikaisesta työttömyydestä.

Mitä etuja nuoren työllistäminen tuo Oululle, TImo Kettunen?

– Nuorten työllistäminen on koko yhteiskunnan etu. Se näkyy kaupunkikuvassa elinvoimaisuutena, osaamisen vahvistumisena ja positiivisena kasvuna.

– Nuorten työllistyminen tuo meille työmarkkinoille uutta osaavaa työvoimaa, jonka varassa loppujen lopuksi seutumme tulevaisuus on.

– Nuorten tukeminen, työllistyminen ja kouluttautuminen itsenäiseen elämään on koko Suomen etu. Suomen nuorissa on tulevaisuus myös muutoin kuin juhlapuheissa, Kettunen listaa.

Maaliskuussa startannut Meillä on nuoria töissä -kampanja houkuttelee oululaisia yrityksiä palkkaamaan nuorisotakuun piirissä olevia nuoria.

M

Gallup: Saako nuori töitä?

1. Oletko työssä/työtön?

2. Onko ystäväpiirissäsi työttömiä nuoria?

3. Mitä olet tehnyt saadaksesi töitä?

4. Pitäisikö yritysten palkata nuoria?

TOIMITUS JA KUVAT Kati Valjus

iksi yritysten apu on nyt tarpeen? Tutustukaamme heti faktoihin: Tammikuussa Oulussa oli työttömänä alle 25-vuotiaita 2976 ja 25–29-vuotiaita 2226 eli yhteensä 5202 nuorta aikuista.

Suurista kaupungeista eniten työttömiä oli Jyväskylässä 18,1 % ja Tampereella 18 %. Alhaisin työttömyysaste oli Espoossa, 9,9 %. Oulun vastaava prosenttiluku oli joulukuussa 17,9 %.

– Tilanne ei ole paras mahdollinen, ja haasteita on kyllä ihan riittävästi. Samalla on tietenkin hyvä muistaa, että tilastoissa näkyy myös muun muassa positiivinen opintojen keskeyttäminen esimerkiksi alan vaihdon vuoksi tai vaikkapa vapaaehtoi-

Meillä on nuoria töissä Maaliskuussa Oulun kaupunki starttasi Nuorille töitä -kampanjan, jossa tavoitellaan lisää yrityksiä työllistämään nuoria ja toimimaan vastuullisesti nuorisotyöttömyyden pienentämiseksi Oulussa.

Tosi asiassa nuorisotyöttömyyden eteen on tehty kaupungilla aktiivista työtä jo yli vuoden verran.

– Olemme jo helmikuusta 2014 olleet yhteydessä kaupungilta oululaisiin yrityksiin ja kertoneet, että olemme apuna, kun ja jos yritys voi työllistää paikallisia nuoria. Näitä kontaktoituja yrityksiä on arvoilta 400–500, sanoo Kettunen.

Kaupungin henki tässä yhteydenpidossa on ollut asiakaspalvelu ja sen tarjoaminen yrityksille.

– Etenemme kampanjassakin yritysten ehdoilla, olemme heille avuksi ja tarjoamme tietoa ja tukea työllistämiseen. Emme patista, emmekä arvos-

Olemme apuna, kun yritys työllistää paikallisia nuoria. tele. Uudenlaisessa yhteistyössä on mukana yrityksiä jo noin 150 kappaletta – ja lisää tulee mukaan koko ajan.

Kampanja kestää koko vuoden 2015. Nuoria työllistävät yritykset saavat kaupungilta käyttöönsä Meillä on nuoria -töissä tunnuksen, jolla he saavat näkyvyyttä. Lisäksi heidän logonsa näkyvät kampanjan mainoksissa. Maria Öfverström Jos yrityksesi on kiinnostunut työllistämään nuoria, ole yhteydessä: Timo Kettunen, timo.kettunen@ouka.fi, p. 044 703 9230

Miksi oululaisten yritysten pitäisi työllistää nuoria?

1)

Yritykset voivat saada merkittävää tukea nuorten työllistämiseen esimerkiksi Sanssi-kortin kautta. Tuki voi olla jopa 700 euroa kuukaudessa kymmenen kuukauden ajan. Lisäksi kunnat tukevat nuorten työllistämistä monin tavoin.

2)

Nuoret ovat oikeasti ja aidosti innostuneita, osaavia ja motivoituneita, kun työ, tekijä ja työnantaja kohtaavat oikealla tavalla.

3)

Nuoret ovat joustavia, avoimia ja rohkeita työntekijöitä. He ovat valmiita kokeilemaan uutta rohkeasti.

TERHI SUOMINEN, 23

MEIJU KOSKINIEMI, 19

1. Opiskelen, mutta teen osa-aikatöitä.

2. Ei taida olla tällä hetkellä.

3. Lähetin hakemuksen ja soittelin perään. Sillä oli merkitystä, että ala oli minulle tuttu harrastuksena.

4. Kyllä. Osa-aikatyö on monelle hyvä, elämäntilanteeseen sopiva välivaihe. Uskon, että opiskelijat ovat esimerkiksi kaupan alalla hyvä lisä työvoimaan yritykselle.

1. Työtön.

2. On. 3. Olen lähettänyt hakemuksia ja soitellutkin perään. Työpaikat tuntuvat olevan kiven alla. Asiaa hankaloittaa se, etten hae töitä omalta alaltani, koska se ei enää tunnu omalta. Olen vähän sellaisessa mietintävaiheessa, haenko töitä vai opiskelupaikkaa.

4. Kyllä, edes koeajalle. Monessa työpaikassa vaaditaan jonkin verran työkokemusta, mutta mistä voi saada kokemusta, jos ei saa sitä ensimmäistäkään työpaikkaa?

s. 16 OULU-POSTI NRO2 - 2015

meilläosataan KUVA Vesa Ranta

Langattomiin yhteyksiin erikoistunut Domos Labs on perustanut Ouluun tuotekehitysyksikön. Jukka Aakko (vas.)

Domokselta Janne Räsäsen ja Juha Ala-Mursulan kanssa.

Viime syksystä lähtien kymmenkunta isoa peluria on asettunut Ouluun. enemmän laadukkaita, heti tuotantokelpoisia ohjelmistoja ja palveluita, Räsänen kertoo.

– Meillä on Euroopan paras ekosysteemi tehdä langattomia tuotteita. Seudulla on täydellinen ekosysteemi. Tutkimus, suunnittelu, valmistus ja testaus sijaitsevat kaikki 15 minuutin matkan päässä, kertoo Businness Oulun toimitusjohtaja Juha Ala-Mursula, joka tuli Domos-projektiin mukaan rekrytointivaiheessa.

– Domos Labs rakentaa aivan uudenlaista platformia. Jos se lähtee maailmalla vetämään, sen hyödyt säteilevät laajalle, Räsänen kertoo.

Tämänhetkinen suunnitelma lupaa pelkästään Domoksen yksikköön yli 20 työpaikkaa.

Asioiden internetiä rakennetaan Oulussa Norjalainen langattomiin yhteyksiin erikoistunut Domos Labs on perustanut Ouluun tuotekehitysyksikön. Miksi juuri Ouluun?

Miten tänne houkutellaan kansainvälisiä yrityksiä?

I

ntenet of things, “asioiden internet”, tarkoittaa esimerkiksi kotona sitä, että sähkölaitteet jääkaapista ilmanvaihtoon on liitetty tietoverkkoon. Domos Labs on luonut ensimmäisen oppivan kodinreitittimen, langattoman tietoverkon keskuksen. Domos Labs kuuluu kansainväliseen AllSeen Allianceen, joka takaa laitteiden yhteensopivuuden asioiden internetissä. Allianssiin kuuluu jättiläisiä kuten Microsoft, Sony ja LG. Mutta miten tällainen yritys päätyi Ouluun?

Avainasemassa olivat oululaisen Pepronin toimi-

tusjohtaja Janne Räsäsen henkilökohtaiset suhteet kansainväliseen yritysmaailmaan.

– Olen työmatkoillani ottanut aika ajoin puheeksi, että Oulussa olisi osaavaa henkilökuntaa tarjolla. Eräänä päivänä Domoksen toimitusjohtaja Olav Nedrelid sitten soitti ja kyseli resursseja.

Domos Labsilla oli useita vaihtoehtoja tuotekehitysyksikön paikaksi, mutta lopulta he päätyivät Ouluun.

– Uskon, että Oulussa ollaan keskivertoa sitoutuneempia työnantajaan. Lisäksi olemme kustannustehokkaita: pienempi insinöörimäärä saa aikaan

SAIJA KUUSELA, 19

HENRY SALMI, 20

1. Työssä, ylioppilaskirjoitukset käynnissä.

2. On. 3. Suhteilla.

4. Kyllä. Minulla ei ollut työkokemusta aloittaessani nykyisessä työpaikassani, joten olen elävä esimerkki siitä, että tekemällä oppii. Työkkärin harjoittelupaikatkin ovat ihan hyvä kanava päästä kiinni työelämään. Ainakin omaan työpaikkaani on palkattu nuoria, jotka ovat ensin tulleet harjoitteluun.

1. Työssä.

2. On. 3. Olemalla itse aktiivinen. Soittelin perään, valmistauduin hyvin haastatteluihin. Aloittamalla tarvittaessa töihin kutsuttavana.

4. Tottakai! Omassa työpaikassani on paljon nuoria, ja se on nähty meillä vahvuutena. Työkkärin kurssit ja mahdollisuudet harjoitteluun ovat hyvä asia, mutta se, saako niiden avulla työpaikan, on ihan toinen juttu. Itselläni on kokemus, etteivät yritykset mielellään ota harjoittelijaa pariksi kuukaudeksi, koska aika on niin lyhyt.

NRO2 - 2015

OULU-POSTI

BusinessOulu törmäyttää BusinessOulu vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja yritysten kehityspalveluista.

Tarkoituksena on edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä että työllisyyttä.

– Jokaisen uuden yrityksen tulo Ouluun on erilainen prosessi: mitä yritys tekee, millaiset tilat löytyvät, millaista jo olemassa olevaa ekosysteemiä ja henkilökuntaa alue pystyy tarjoamaan. Tehtävänämme on törmäyttää eri toimijoita, Juha AlaMursula kertoo.

Ala-Mursulan mukaan viime syksystä lähtien kymmenkunta isoa peluria on asettunut Ouluun.

Yrityksiä on tullut ympäri maailman, muun muassa Kiinasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

– Valmistavaan teollisuuteen ja terveysteknologiaan haluttaisiin lisää työpaikkoja. Niillä aloilla löytyy koulutettua työvoimareserviä. Samppa Haapio

15–17-VUOTIAS NUORI, KÄYTÄ KESÄTYÖSETELISI! www.ouka.fi/kesatyo SEURAA NUORISOTAKUUTA SOMESSA : Työkkärin Molly-täti; @NuorisotakuuTEM Nuorisotakuu

s. 17

KUVA Samuli Skantsi

kaupunginkukkarolla

Kohti yhtenäistä kaupunkiliikennettä Tiukka talouskuri söi viidenneksen Oulun joukkoliikenneuudistuksen linjakilometreistä. Tavoite joukkoliikenteelle ei ole kuitenkaan muuttunut: selkeät, ennustettavat ja kattavat linjat.

M

uutokset Oulun ja naapurikuntien linja-autoliikenteessä herättivät keskustelua koko viime vuoden. Alun perin Oulu halusi uudistuksella muun muassa lisätä linjakilometrejä eli ajettavia vuoroja ja linjoja. Tavoitteena oli myös saada kaupunkiseudun bussit kulkemaan tasavälein.

Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikin mukaan toteutunut, sillä linjakilometrien lisääminen ei onnistunut.

– Talous tuli sutena vastaan ja jouduimme suhteuttamaan tavoitteet vallitsevaan tilanteeseen.

Lopputulemana on suunnilleen sama linjakilometrimäärä kuin aiemminkin, mutta suunniteltuna seudullisen joukkoliikenneviranomaisen näkökulmasta.

Joukkoliikenteen uudistamisen taustalla oli joukkoliikennelain muutos vuonna 2009. Uusi laki velvoitti hankkimaan palvelut kilpailutettuna, silloin

Jos kaupunki ei kilpailuttaisi liikennettä, olisi paikallinen joukkoliikenne yksityisten markkinoiden käsissä.

kun julkista tukea käytetään. Laki myös kannusti kaupunkeja järjestämään joukkoliikenteen seutukunnan alueelle.

Kaupunki katsoo kokonaisuutta Joukkoliikennepäällikkö Minna Soinisen mukaan Oulu ja naapurikunnat halusivat tarttua mahdollisuuteen miettiä kaupungin ja seutukunnan joukkoliikennettä kokonaisuutena, kun aiemmin eri liikennöitsijät olivat miettineet linjat omista lähtökohdistaan.

– Nyt kaupungilla on parempi mahdollisuus tavoitella kokonaisuutena parempaa palvelutasoa ja esimerkiksi linjojen tasavälisyyttä, Soininen kertoo.

Tasaväliset linjat tarkoittavat sitä, että linja-autoja kulkee esimerkiksi keskustan reiteillä säännöllisesti, esimerkiksi aina vartin välein.

Kaupungeilla ei ole velvollisuutta kaupunkiliikenteen järjestämiseen. Lakisääteisiä ovat vain koulukuljetukset ja sosiaalikuljetukset, kuten vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Jos kaupunki ei kilpailuttaisi liikennettä, olisi paikallinen joukkoliikenne yksityisten markkinoiden käsissä.

Soininen tiivistää, että tällöin päädyttäisiin tilanteeseen, jossa liikennöitsijät ajaisivat vain parhaiten kannattavia linjoja ja muut alueet tai ajat jäisivät il-

man liikennettä ja kaupungin pitäisi todennäköisesti joka tapauksessa täydentää linjaverkkoa. Tuolloin myöskään kaupunkiseudulle ei syntyisi yhtenäistä lippujärjestelmää.

Lipputulot eivät kata menoja Lähes kaikki suurimmat kaupungit Suomessa ovat halunneet järjestää itse alueen joukkoliikenteen, vaikka joukkoliikenteen järjestäminen jää kaupungeille alijäämäiseksi eli tappiolliseksi.

Oulun ja naapurikuntien joukkoliikenteen arvioidaan maksavan vuonna 2016 noin 24 miljoonaa euroa. Yhteistyökunnat maksavat Oululle joukkoliikenteestä noin 20 prosenttia. Valtionapua linjoihin saadaan 1,2 miljoonaa euroa ja lipputulot ovat noin 11,7 miljoonaa euroa. Tulojen jälkeen Oululle jää joukkoliikenteen pyörittämisestä maksettavaa vielä 10,1 miljoonaa euroa.

Matti Matinheikin mukaan Oululla on yhä tavoite lisätä linja-autoliikennettä noin 20 prosentilla, kun taloustilanne lisäyksen sallii.

Tämän vuoden tavoitteisiin kuuluu saada kaupunkilaisten käyttöön Waltti-matkakortti, joka on helposti ladattavissa monessa eri pisteessä ja toimii tulevaisuudessa Oulun seudun lisäksi myös muissa kaupungeissa. Jenni Räinä

Lisää matkustajia mahtuisi OULUSSA JOUKKOLIIKENNETTÄ käytetään suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi asukasluvultaan pienemmässä Jyväskylässä. Oulussa tehtiin viime vuonna 4,7 miljoonaa matkaa paikallisliikenteessä, Jyväskylässä luku oli 6 miljoonaa matkaa.

Soininen arvelee, että pienempi käyttäjämäärä johtuu osittain Oulun maankäytöstä. Alue on laaja ja linjastot eivät ole yhtä tehokkaita ja nopeita.

Myös työssäkäyntiliikenne on vähentynyt työttömyyden lisääntyessä. Oulussa on myös hyvät kevyen liikenteen väylät ja paljon pyöräilijöitä.

Kaupunkiseudun aktiivisimpien bussilinjojen joukossa ovat muun muassa Linnanmaa, Oys ja Kaukovainio. Seutukunnista aktiivisinta joukkoliikenteen käyttö on Haukiputaalla, kun taas esimerkiksi etelän suuntaan liikennöinti on hiljaisempaa. Jenni Räinä

s. 18 OULU-POSTI NRO2 - 2015

Hankalat kysymykset Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen?

Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.

Asiakkailta perittäviin maksuihin korotuksia Vuoden alku toi korotuksia osaan asiakasmaksuista.

Kaduilla pölisee Voisiko kevään katupölyjä pestä pois yöaikaan? Aikaisempina vuosina katupölyä peseviä autoja on ollut liikkeellä päivällä, jopa ruuhka-aikaan. Voisiko katupölyn pesua järkeistää?

”

Katuja puhdistetaan yöllä ja illalla liikenteellisesti kriittisimmistä kohteista. Päivälläkin työtä tehdään niin paljon kuin ehditään, sillä puhdistus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.

Puhdistettavia katuja ja pyöräteitä on yli 1600 km, joten kaikkea ei voi tehdä pelkästään yöllä. Oulussa oli hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvopitoisuuden, 50 µg/m3, ylityksiä vuonna 2014 seitsemän kappaletta. Tampereella ylityksiä oli 22 kpl, Kuopiossa 44 kpl ja Kokkolassa sama määrä kuin Oulussa, 7 kpl.

Katujen puhdistukseen ja katupölyn sidontaan panostetaan Oulussa jatkossakin.”

Terveyskeskuksen lääkäripalvelut, käyntimaksu

16,10 €

Sairaalahoitopäivä

38,10 €

Sairaalan poliklinikkamaksu

32,10 €

Sarjassa annettava hoito

8,80 € / kerta

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetty palvelu eli ns. sakkomaksu

39,60 €

Ateria palvelukeskuksessa

6,50 €

Kotiin kuljetettu lämmin ateria

7,30 €

Tuoreena jäähdytetty ja kotiin kuljetettu ateria

6,60 €

Palvelukotien ja asumispalveluiden ravintomaksut

12,80 € /päivä

MYÖS TILAPÄISEEN KOTIHOITOON ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin tuli indeksikorotuksia vuoden alussa. Turvapuhelinmaksuihin ja lastensuojelun maksuihin korotuksia ei tehty. Myös suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon maksut säilyivät ennallaan.

Kaikki hinnat ovat luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/oulu/asiakasmaksut

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Kai Mäenpää katujen ylläpito Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

NRO2 - 2015

OULU-POSTI

s. 19

KUVA Patti Koski-Lindelof

tehdäänyhdessä

Amerikan Oulu on peltomaata ja muistoja

Oulu Historical Societyssä vaalitaan sukujuuria. Takarivissä Erika Reijo-Suo, Barbara Maki-Lahti, Duane Lahti, Mary Jane Maki-Sedin. Eturivissä Arnold Johnson, Gloria Johnson, Mary Kae Pihle, Bonnie Maki-Rantala, Carolyn Maki-Krueger.

Yhdysvaltojen keskilänsi on laakeita viljapeltoa ja sankkoja havumetsiä. On helppoa kuvitella, että pohjoispohjanmaalaiset uudisraivaajat tunsivat Wisconsinin osavaltion maisemat omikseen.

K

otoa ei saatu paljoa mukaan, mutta nimi kulki mielessä. Siksi Wisconsinissakin on Oulu.

Teimme Amerikan Ouluun kotisohvamatkan sähköpostihaastatteluiden ja netistä löytyvien satelliittikuvien voimin.

Oulu, WI on 540 asukkaan taajama noin 15 000 asukkaan Bayfieldin piirikunnassa. Elleivät oululaiset asuisi mukavan väljästi peltomaisemissa, taajamaa voisi kutsua nukkumalähiöksi. Terveyspalvelut ja kaupat löytyvät naapuritaajamasta Iron Riveristä noin 16 kilometrin päästä. Työmatkat ovat vielä pidempiäkin.

Oulu Historical Societyssä, eli Oulun historiallisessa seurassa seutukunnan menneisyyttä tutkinut oululainen Ar-

nold Johnson kertoo, että ensimmäiset siirtolaiset asettuivat Ouluun vuosien 1890–1920 välillä. Suomalaisia pioneereja jäi Ouluun noin 400 henkeä. Nykyoululaisista noin puolella on edelleen suomalaiset sukujuuret. Yllättävää kyllä, Oulun perustajat eivät tulleet Oulusta.

– Ensimmäinen asuinalueen johtaja oli syntynyt Limingassa ja hänen kerrotaan nimenneen tämän paikan Ouluksi. Olemme paikantaneet uudisraivaajista vain kaksi Suomen oululaisiksi, Johnson kertoo.

Moni etsii sukujuuriaan Kaikkiaan Amerikan oululaiset ovat edustaneet jopa 100 kunnan väestöä.

Johnsonin isovanhemmat ovat kotoisin Kalajoelta ja Vöyristä sekä Pellosta ja Hailuodon Trupukantieltä.

Tiheät metsät toivat elantoa myös metsurintyöstä ja tukkipuiden myynnistä. Hakkuuaukiot olivat otollista peltomaata.

– Suurin osa suomalaisista tuli tänne työskentelemään Pohjois-Michiganin kupari- ja rautakaivoksilla. Ajan myötä maa raivattiin maanviljelykseen.

Luokanopettajana Oulun läheisessä kaupungissa työskentelevä Erika Reijo-Suo kuvailee, että Wisconsinin oululaiset ovat ylpeitä suomalaisista sukujuuristaan ja yhä useampi on kiinnostunut vaalimaan tätä perinnettä.

Tätä työtä tehdään Oulu Cultural and Heritage Centerissä, eli perinnekeskuksessa. Vuonna 1899 rakennettu John Pudaksen kotitalo oli vuosisadan alussa suosittu oululaisten tapaamispaikka, jossa puitiin kunnal-

Oulu, WI netissä: Oulu lintuperspektiivistä http://binged.it/1wiYfSc, Ouluculturalcenter.org, Ouluwisconsin.com, www.facebook.com/OuluHistoricalSociety

lisia asioita ja pidettiin uskonnollisia tilaisuuksia. Hiljattain kaksikerroksinen hirsitalo siirrettiin Oulun toiselle puolelle perinnekeskukseksi. Talosta tehdään elävä museo, joka palvelee esimerkiksi sukututkijoita. ReijoSuon isovanhemmista kolme neljästä on suomalaissyntyisistä perheistä.

– Olisi hienoa tavoittaa omia sukulaisiani Suomessa vielä jonain päivänä. Juha-Pekka Honkanen

Yllättävää kyllä, Oulun perustajat eivät tulleet Oulusta.

Kerro mielipiteesi Oulu-postista!

Kerro mielipiteesi Oulu-postista!

s. 20

Vastaa Oulu-postin lukijatutkimukseen ja auta meitä kehittämään palveluamme.

OULU-POSTIA on julkaistu reilun vuoden ajan ja se on jaettu oululaisiin koteihin neljä kertaa vuodessa. Lehti kertoo kaupungin palveluista. Miten olemme mielestäsi onnistuneet ja missä voisimme petrata?

OULU-POSTI

Vastaa lehtikyselyyn netissä: www. ouka.fi. Kysely on avoinna 12.4. saakka. Kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kymmenen Oulun kaupungin rantapyyhettä.

NRO2 - 2015

English page

The American Oulu: farmland and memories

Hazardous waste collecting service THE WASTE MANAGEMENT of The City of Oulu offers a waste collecting service for residents who are unable to bring their hazardous waste to the Oivapiste at the Rusko waste management centre themselves. ”If the customer can’t bring hazardous waste to the Oivapiste in Rusko, he/she can request collection.

We hope that the requests would primarily be made on our internet pages, but they can also be made by telephone,” says waste management advisor Mari Juntunen.

When at least ten requests have been made in a certain area of Oulu, collection will be arranged. The collection points are located e.g. near schools or shops. Customers that have requested the collection of hazardous waste, will be informed

personally about the collection. It will also be announced on the waste management internet pages under the title “Ajankohtaista” and on their Facebook page.

Waste collection is usually done after 4 p.m. in order to serve as many residents of Oulu as possible.

Hazardous waste can be e.g. left over paint, paint thinner, turpentine, strong detergents, waste oil, car liquids and car batteries. Hazardous waste can be identified via the warning sign on the package.

NRO2 - 2015

Oulu WI on-line Birds eye view on Oulu: http://binged.it/1wiYfSc Ouluculturalcenter.org Ouluwisconsin.com www.facebook.com/ OuluHistoricalSociety

oulunjatehuolto.fi ”Tee vaarallisen jätteen noutopyyntö” or t. 08 5584 0010 ouka.fi/jatehuolto/english/

Work for the youth The campaign called ”We employ young people” persuades companies in Oulu to hire young people.

The Arctic Airlink connects northern cities THE ARCTIC AIRLINK air traffic route that was launched at the beginning of the year connecting Oulu, Tromsø and Luleå, creates a tight network between the three university towns.

All three cities have committed to financing the air traffic route for five years. The final goal is to raise the amount of travellers to a profitable level, which would make the strong commitment of the cities no longer necessary.

The amount of travellers has been as anticipated: more than 300 passengers travelled on this route in January. ”Most passengers have travelled on their holiday. We have many good events that are interesting to Norwegians and Swedes and we will get more passengers on this route by

IN THE MIDWEST of The United States there is a place called Oulu. We made an imaginary trip to the American Oulu using e-mail interviews and satellite pictures found on-line.

Oulu, WI is a community of 15 000 residents in the county of Bayfield. Arnold Johnson, who lives in Oulu and has studied the history of the region in The Oulu Historical Society, tells us that the first immigrants settled in Oulu in 1890–1920. About 400 Finnish pioneers stayed in Oulu, and about half of the current residents still have Finnish roots. Surprisingly, the founders of Oulu did not really come from Oulu. ”The first leader of the community was born in Liminka and he’s said to be the one who named this place Oulu. We have found only two of the pioneers to be originally from Oulu, Finland,” says Johnson. ”Most of The Finns came here to work in the North Michigan copper and iron mines. As time passed, the land was cleared for agriculture.”

Erika Reijo-Suo, who works as a school teacher in a nearby town, says that the residents of Oulu in Wisconsin are proud of their Finnish roots and more and more of them are interested in cherishing this heritage.

marketing them, says the Marketing Manager of BusinessOulu,” Pauliina Pikkujämsä.

– We believe that this route will revitalize the businesses in the Oulu region that operate in Northern Norway or Northern Sweden, or are planning to do so. The route will hopefully speed up and build export towards the northern areas and enhance the settling of some new Norwegian and Swedish companies in the Oulu region.

Arctic Airlink flies five times a week: on Monday, Wednesday, Thursday, Friday and Saturday. The tickets are available on-line or from your own travel agency. www.arcticairlink.fi

OULU-POSTI

THE CITY OF OULU has actively worked to combat youth unemployment for more than a year. ”Since February 2014, we have contacted many companies in Oulu and told them that we will help them, if and when they can employ the local youth. We have contacted about 400–500 companies,” says the project manager Timo Kettunen from the youth guarantee.

The city offers help for companies to employ young people. ”We proceed on the terms of the companies on this campaign.

We help them and offer information and support for the employment.”

The campaign was launched in March. The companies employing the youth will get campaign material with the “Meillä on nuoria töissä” (We employ young people) sign on them. This will help them get visibility for the company.

In January there were 2976 unemployed residents in Oulu under the age of 25, and 2226 unemployed people between the ages of 25–29 = 5202 unemployed young adults in Oulu.

Employing the youth benefits the whole society. It can be seen in the cityscape as vitality, strengthening of skills and positive growth. www.nuorisotakuu.fi/en/youth_guarantee s. 21

KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Partypilamin lisäksi Kuure soittaa instrumentaaliyhtye Mopocopissa ja Funksons-nimisessä rap-funk-kokoonpanossa.

Kuuren keikkabussi on alun perin armeijan ajoneuvo.

Se päätyi Kuurelle bändikäyttöön kunnostettuna – ja sai nimen Jalmari.

Basistin paikat kaupungissa Musiikin monitoimija Katariina Kuure on asunut Oulussa ikänsä.

Hän pitää siitä, että oma bussi vie keikkailun mukana muualle – ja tuo takaisin.

K

uure, 33, on muusikko ja musiikkipedagogi, joka opettaa soittamista, soittaa kolmessa bändissä ja pyörittää omaa musiikkialan yritystään. Ensisijaisesti hän näkee itsensä basistina.

– Kaikki muu on seurausta siitä. Olen niitä basisteja, jotka ovat valinneet soittimensa, en niitä, joiden bändiin tarvittiin kolmannen kitaran sijaan se bassokin, Kuure hymyilee.

KUVA Shutterstock

YHTYEISTÄ BILEBÄNDI PARTYPILAMI on se, joka teki Kuuresta yrittäjän – ja keikkabussin omistajan.

– Oma kalusto helpottaa keikkojen myymistä ja niiden tekemistä, Kuure sanoo.

Yrittäjyyden myötä on mahdollista tehdä enemmän sitä, mitä todella haluaa, mutta samalla saa

09_kuvateksti

PAKOPAIKKANA ARJEN PAINEISTA toimii usein metsä. Mieluisa on etenkin Iinatin alue pururatoineen ja talvisin latuineen.

– En ollut hiihtänyt kouluvuosien jälkeen, mutta yrityksen perustamisen aikoihin pari vuotta sitten totesin, ettei pururadalle talvella pääse ilman suksia. Ostin siis sellaiset, Kuure kertoo.

– Hiihtäminen ei ole minulle urheilua vaan henkireikä. Olen luultavasti Iinatin hitain, hän naurahtaa.

Arctic Airlink yhdistää pohjoiset kaupungit

TROMSSA

LUULAJA

opetella monta sellaistakin asiaa, jotka eivät suju yhtä luontevasti kuin soittaminen.

– Lavalla en ole epävarma, siellä on helppo heittäytyä ja päästää irti. Perhosia on kuitenkin helposti vatsassa silloin, kun pitäisi osata hoitaa kirjanpitonsa.

OULU

Vuoden alussa Oulun, Tromssan ja Luulajan välillä avattu lentoliikennereitti luo tiiviin verkoston kolmen yliopistokaupungin välille.

T

Jos aika on tiukilla, Kuure kiertää mielellään myös kodin läheistä Lintulampea. Hän on viettänyt Lintulan alueella myös lapsuutensa ja osaa arvostaa työmatkaa metsikön läpi.

MYÖS KISKOPOLUN SILTAAN kiinnittyy kirjaimellisesti valoisia mielikuvia. Silta ylittää rautatien Nokelasta Limingantulliin ja on paikka, johon aurinko näkyy myös keskitalvella. Silloin kun näkyy.

– Pidän talvesta ja pakkasista, mutta kaipaan valoa. Pyrin siksi olemaan ulkona valoisaan aikaan ja hakeutumaan selkeinä päivinä sinne, missä auringon voi nähdä. Tämä silta on myös osa idyllisempää reittivaihtoehtoa Lintulan ja keskustan välillä, ja käytän sitä siksikin mielelläni. Maaria Rousu

romssa ja Luulaja kutsuivat Oulun mukaan lentoliikenneyhteistyöhön. Matkustajamäärät reitillä ovat olleet ennakoidun mukaiset: yli 300 matkustajaa on lentänyt reitillä tammikuun aikana.

– Valtaosa matkustajista on ollut vapaa-ajan matkustajia. Teemme kovasti töitä sen eteen, että reitti tulee tunnetuksi ympäri Suomea. Meillä on paljon hyviä tapahtumia, kongresseja ja matkailukohteita, jotka kiinnostavat norjalaisia ja ruotsalaisia ja joita markkinoimalla saamme kasvua

reitille. Tulevaisuuden mahdollisuus on saada matkailijoita Suomen rajojen ulkopuolelta käymään Oulussa ja käyttämään tätä reittiä Ruotsiin ja Jäämerelle, BusinessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä kertoo.

Kaikki kolme kaupunkia ovat sitoutuneet rahoittamaan reittiä viisi vuotta. Lopullisena tavoitteena on saada matkustajamäärät sille tasolle, että reitti saadaan kannattavaksi, eikä kaupunkien vahvaa sitoutumista hankkeeseen enää tarvita.

– Uskomme, että reitti on piristysruiske Oulun alueen yrityksille, jotka

s. 22 OULU-POSTI NRO2 - 2015

Mummo muuttaisi maailman

M

Bändin ainoa C-kortillinen viettää aikaa myös autonsa ratissa.

Saanko esitellä, bussimaskotti Mauri.

Hiihtäminen ei ole minulle urheilua vaan henkireikä.

ksi Seuraava gin n u p u a kotik ta Ka riina turistiksi astaa Kuure ha logi ja io b hydro tettava lu u o k tohtori stosen.

Kaisa Mu .

Musiikkiyrittäjä saa olla monena – myyjänä, roudarina, kuskina, meikkaajana, soittajana ja palkanmaksajana nyt ainakin – mutta metsän keskellä mieli hiljenee.

toimivat tai ovat hakeutumassa Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Reitin toivotaan osaltaan vauhdittavan ja kasvattavan pohjoisille alueille suuntautuvaa vientiä ja edistämään uusien norjalaisten ja ruotsalaisten yritysten sijoittumista Oulun seudulle.

Myös tutkimusyhteistyön kehittämiselle reitistä on paljon hyötyä.

– Reitin ansiosta eri tutkimus- ja koulutushankkeet voivat lähteä liikkeelle entistäkin tehokkaammin näiden kolmen yliopistokaupungin välillä. Mittakaava kasvaa ja kanssakäyminen kaupunkien välillä on kustannustehokkaampaa, Pikkujämsä kertoo.

NRO2 - 2015

Uskomme, että reitti on piristysruiske Oulun alueen yrityksille.

Arctic Airlinkillä lentää viisi kertaa viikossa: maanantaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina ja lauantaina.

Lippuja voi ostaa verkosta tai omasta matkatoimistosta.

ummoilla myydään nykyään kaikkea. Lihapullia, tv-ohjelmia, euroviisuja. Marmeladipurkin kyljessäkin heidät on nähty hymyilemässä.

Isoäidin stereotypia on luotettava ja hötkyilemätön. Kun kaipaa takaisin myyttisen turvalliseen menneisyyteen, maksaa ostoksensa mummon markalla. Mummo laittaa ruokiin rakastavan sielunsa, äiti kiireisen arkensa.

Ketään ei lapsi kuuntele niin kiltisti ja tarkasti kuin suvun seniorinaista. Onhan mummo helppo lausuakin.

Mutta koska maailma muuttuu, tai on muuttuvinaan, muuttuvat myös vanhukset. Television reality-sarjassa kypsempään ikään ehtineet meikatut naiset lehahtavat ruutuihin kuin Charlien Enkelit. He tuunaavat arjet ja ajatukset kohdilleen yksinhuoltajalta, bilettäjältä ja Playboy-malliksi hamuavalta nuorelta naiselta Jokin on kuitenkin ennaltaan: ikäleidit ovat kaikkitietäviä, jämäkkiä ja sydämeltään lempeitä.

Nämä ovat hitaita, herkkiä signaaleita. Meikkitaiteilijan, näyttelijän ja poliitikon hahmoissa näemme häivähdyksen modernista isoäidistä. Sen luulisi asettavan uudistusvaatimuksia myös tulevaisuuden vanhustenhoidolle. Päivätanssit ainakin siirtyvät sosiaaliseen mediaan.

Minkä kaupallinen tv-kanava on ymmärtänyt, siltä muu yhteiskunta sulkee silmänsä. Suhtautumisemme mummoihin on ristiriitainen, onhan hän kuitenkin ikäihminen, seniori, vanhempi nainen, ikääntynyt henkilö. Kielipeliä pelataan ja kiertoilmauksia keksitään samalla, kun työuria joka päästä ja vähän myös keskeltä pidennetään.

Kun kysytään itseltään työelämältä, alkaa mummous kolmekymppisenä. Alkavat juonteet eivät kerro itsehankitusta viisaudesta eivätkä rypyt eletystä elämästä. Niitä voisi viisas työyhteisö tehokkaasti hyödyntää.

Jossain näet joku aavistaa, mutta ei ääneen sano, että ikäneidossa asuu pieni kapinallinen. Se kiipeää puuhun, perustaa niillä kuuluisilla vanhoilla päivillään rokkibändin ja kyseenalaistaa uudistuksia. Pintansa alla mummo onkin jyrkkä tapaus.

Vakava laskuvirhe tapahtuu, kun seniorinaista ei päästetä lentoemännäksi. Hän kun hiljentäisi auktoriteetillaan itkevät lapset, rauhoittaisi lentopelkoiset ja puhuisi humalaiset selväpäisiksi.

Ja sitten keitettäisiin pannukakkukahvit.

Ikäneidossa asuu pieni kapinallinen.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä.

www.arcticairlink.fi OULU-POSTI

s. 23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

KUVA Suvi Elo

KARI JALONEN 55, syntynyt Oulussa Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja ja entinen pelaaja

Valmentajan oma tatsi

Reilut 50 vuotta sitten Kari Jalonen laittoi ensi kerran luistimet jalkaan Heinäpään Haukkojen kaukalon laidalla.

L

ajivalinta on pysynyt samana siitä saakka – oman 16-vuotisen ammattilaispeliuran jälkeen starttasi menestyksekäs valmentajaura. Nyt menossa on huippupesti Suomen maajoukkueen päävalmentajana.

Oulussa varttunut Kari Jalonen kävi koulunsa Oulu-yhtiön kupeessa ja kulki jääkiekkotreeneissä kahden isoveljensä perässä. Heinäpäästä kutsu kävi Kärppien junioreihin ja siitä jo 18-vuotiaana liigajoukkueeseen. Ensimmäisellä liigakaudellaan 1978 Jalonen valittiin vuoden tulokaspelaajaksi. Pelaajaura lähti saman tien reippaaseen nousuun.

– Muutin ensimmäisen kerran Oulusta pois suoraan ulkomaille, NHL:ään Calgary Flamesin riveihin kaudeksi 1982–83 ja sieltä edelleen Edmonton Oilersiin. NHL-paikka ei kuitenkaan vakiintunut, ja tulin takaisin Suomeen – ja yllättäen HIFK:iin. Oulu ja Kärpät kutsuivat sitten parin vuoden päästä, hän kertoo.

Tuolta Kärppien kaudelta 1986–87 on peräisin myös SM-liigan nykyisinkin vielä rikkomaton pisteennätys, keskushyökkääjä Kari Jalosen yhden kauden 93 pistettä.

Koti Turussa, loma Oulussa Jalosen perheen koti on ollut Turussa reilut parikymmentä vuotta. Jo aikuisikäiset lapset puhuvat Turun murretta, eikä sille kuulemma mitään mahda.

Jalosen oma murre sen sijaan kääntyy automaattisesti oululaiseksi heti, kun hän suuntaa vanhaan kotikaupunkiinsa tai soittaa puhelun sinnepäin. Hänen isänsä asuu Oulussa, ja kiinnekohtana siellä on myös kakkosasunto.

– Oulussa poikkean aina torilla, näen ystäviä ja tuttuja. Pohjoisen ihmiset tulevat aina juttelemaan ja kyselemään kuulumisia – myös muualla maailmalla. On hienoa, että pohjoissuomalaisuudesta osataan olla ylpeitä, eikä juuria tarvitse peitellä, Jalonen sanoo.

Turussa Jalonen sanoo nauttivansa juuri nyt siitä, että saa olla kotona, kymmenien vuosien reis-

� TYKKÄÄN TUIRAN SILTANÄKYMISTÄ Piti lähteä Oulusta pois, että huomasi sen kauneuden. Valmentajavuosinani ajoin hallille aina Tuiran siltojen kautta, joki ja merinäkymä on niin hieno.

”Poikkean aina toreilla ympäri maata, kun reissaan. Torilla näkee tuttuja ja ihmiset tulevat juttelemaan, kun tunnistavat”, kertoo Kari Jalonen.

saamisen ja hotelliasumisen jälkeen. Esimerkiksi haastattelupäivänä hoidettavana on muutama puhelu ja illalla pelaajatarkkailua livenä. Maajoukkuevalmentajan työ onkin paljolti suunnittelutyötä ja järjestelemistä, kun Leijonajoukkueen matkassa ollaan leirityksessä ja pelaamassa vain muutama viikko vuodesta.

– Pelaajavalintoja varten katson yli 80 peliä livenä, en televisiosta. Seuraan nimenomaan pelaajaa enkä peliä. Lopullisen maajoukkuevalinnan teen muiden valmentajien kanssa tiimityönä, toki viime kädessä vastuu on minulla. Joukkueeseen kutsun saavat parhaat ja sopivimmat.

Leijonat maalintekoon Leijonajoukkueen hengen luomisessa Jalonen uskoo kuriin ja järjestykseen ja yhteisiin sääntöihin.

Kun porukassa ei ole välistävetäjiä, työtä saa tehdä luottamuksen ilmapiirissä. Mitä enemmän valmennus ehtii yksittäisen pelaajan kanssa keskus-

� EN HÖNTSÄILE Olen valmentajantyössäni niin paljon hallilla, että en lähde sinne pelaamaan höntsäkiekkoa. Kesällä käyn pelaamassa kaverien kanssa golfia Virpiniemessä tai Sankivaarassa.

tella, sitä enemmän tekemiseen tulee positiivista voimaa, joka linkittyy suoraan joukkueeseen.

– Kansainvälisellä tasolla taktiset jutut ovat kaikille joukkueille samoja ja päivänselviä. Marginaalit ovat millimetrien luokkaa. Suurin voima on joukkueen saumattomassa yhteishengessä ja sitoutumisessa, ja siitä kumpuavat myös lopulliset voitot, hän näkee.

Aina käynnissä olevaa maalintekokeskustelua Jalonen pitää vain yhtenä osa-alueena.

– Tietysti maalintekotaito vaatii valmennukselta panostusta ja ohjausta, maalithan ratkaisevat pelin.

Silti on huolehdittava paljosta muusta, kuten luistelusta ja syöttötaidoista. Jääkiekko ei tule muuttumaan hitaammaksi, ja tässä kehityksessä on oltava mukana.

– Määrätyt asiat, mihin työssäni uskon, ovat pysyviä – ja vähän tulee uusiakin. Kokemus tuo mukanaan rentoutta. Mulla on sellainen tatsi, mihin luotan. Anneli Frantti

� TERVEISET JUNIOREILLE: Harrastuksen pitää olla sellaista, että hymy pysyy huulilla. Juniorivuosina saa nauttia jääkiekon pelaamisesta ja monipuolinen liikunta kehittää parhaiten. Aika ammattimaiseen pelaamiseen ja raakaan harjoitteluun tulee myöhemmin!

s. 24 OULU-POSTI NRO2 - 2015