Outs 1 2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

1/ 2014 Oulun Työterveyden asiakaslehti MITEN TYÖKYKYÄ JOHDETAAN? s. 4

Työterveys on kumppanuutta s. 10 eResepti s. 12

LISÄÄ LIIKETTÄ!

HYVÄ LUKIJA, Olet saanut käteesi Oulun Työterveyden asiakaslehden Outsin uuden numeron. Outs on työhyvinvoinnin lehti juuri sinulle.

Sisältö 1/2014:

4 8 10

Työkyvyn johtaminen luo säästöjä ja tukee työhyvinvointia

Lehdestämme voit lukea, miten uudistuva työterveyshuollon toiminta palvelee työelämän tarpeita työkyvyn johtamisessa. Sivuilla 4–5 työterveyshoitaja Teija Ohtonen kertoo työterveyshoitajan työn muuttuneesta roolista. On edullista kaikille osapuolille, kun oikea-aikaisilla, yhdessä työpaikan kanssa räätälöidyillä ratkaisuilla pystytään tukemaan työntekijän jaksamista.

On uusi tapa ajatella, että työstä löytyy vaihtoehto sairauspoissaololle. Ihmisen työkyky voi olla esimerkiksi osittain alentunut, mutta hän pystyy tekemään mielekkäästi jotain muuta työtä. Oulun kaupungissa on saatu hyviä kokemuksia tästä, kunta-alalle vielä varsin vieraasta korvaavan työn käytännöstä. Aiheesta lisää sivulla 6. Seuraavalla sivulla kerrotaan Oulun Serviisistä, missä onnistuneilla työn muutoksilla on saavutettu huomattavia säästöjä. Merkittävää on se, että ratkaisuissa voidaan huomioida myös inhimillinen puoli.

Oulun Työterveydellä on palveluita kaikenkokoisille yrityksille

Palvelujen laajentumisesta sähköisiin omahoitopalveluihin ja sähköiseen lääkemääräykseen siirtymisestä kertoo työterveyshoitaja Tuomas Laaksolinna sivuilla 12–13. Uusien toimintamallien rinnalla kannattaa edelleen muistaa liikunnan riemut – vaikka Pirjon tavoin käsillä kävellen. Mistä tässä taas on kyse, voit lukea sivulta 9!

Hyvinvointi: Liikun ja liikutan -hankkeelle toivotaan jatkoa

12 14 15

Reseptit menevät verkkoon

Onko suru sairaus?

Uutisdosetti

Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Tuomas Kopperoinen johtaja

Lehden voi käydä lukemassa sähköisenä sekä tilata seuraavat numerot itselle tai työpaikalle painettuna versiona osoitteesta ouluntyoterveys.fi/outs.

1/2014, Oulun Työterveyden asiakaslehti • Päätoimittaja Tuomas Kopperoinen, p. 044 703 6299, tuomas.kopperoinen@ouka.fi • Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä • Toimituskunta 1/2014 Tuomas Kopperoinen (pj.) Silja Komulainen, Kati Utriainen, Sirpa Säkkinen, Jenni Harju, Maarit Kangas ja Samppa Haapio • Paino Newprint Oy • Paperi Kannet G-Print 170g, sisus G-Print 130g • Kannen kuva Samuli Skantsi • Kuvassa Nina Ylitalo kirittää Pirjo Rasimusta.

2 Oulun Työterveys

HALUAN OUTSIN JATKOSSA KOTIINI TAI TYÖPAIKALLENI Täytä tilauslomake tai peruuta tilauksesi osoitteessa ouluntyoterveys.fi/outs. Lehti ilmestyy myös sähköisesti samassa osoitteessa. Lehti on maksuton.

Tutustumme Oulun Työterveyden tiimeihin

TEKSTI JA KUVA  Juha-Pekka Honkanen

Kaikki tiet johtavat toimistotiimiin

Toimistosihteeri Teija Huhtala (vas.), toimistosihteeri Sari Kukkonen, johtaja Tuomas Kopperoinen, yhteyspäällikkö Sirpa Säkkinen, kehittämispäällikkö Silja Komulainen, suunnittelija Jenni Harju, toimistosihteeri Anna-Liisa Meriläinen ja yhteyspäällikkö Heli Kallio.

Hallinnon ja toimiston tiimi palvelee kahdella rintamalla: Oulun Työterveyden asiakkaita ja tietysti myös omaa henkilökuntaa. Toimistosihteeri Anna-Liisa Meriläinen sanoo, että arkityössä keskitytään muun muassa pitämään erilaiset järjestelmien perustiedot ajan tasalla, jotta asiakkaille lähtee oikean suuruiset laskut. Omalle porukalle tiimi hoitaa esimerkiksi työsopimuksiin ja matkalaskuihin liittyviä asioita sekä opastaa tarvittaessa eri tietojärjestelmien käyttämisessä. Jotta tämä olisi mahdollista, toimistorutiinien lisäksi työssä täytyy ymmärtää koko talon toimintatavat. – Se tekee työstä palkitsevaa. Päivät eivät ole koskaan toistensa kaltaisia, Meriläinen toteaa. •

TEKSTI  Maaria Rousu KUVAT  Juuso Haarala, Juha Sarkkinen ja Shutterstock

Työkykyjohtamisella kohti yhteisiä etuja ASIAKKAAN HENKILÖSTÖN TYÖKYVYN TUKEMINEN ON TÄRKEIMPIÄ OULUN TYÖTERVEYDEN TARJOAMIA PALVELUITA. TYÖKYVYN JOHTAMISEN MYÖTÄ TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT SELKEYTYVÄT. TÄMÄ MUUTTAA MYÖS TYÖTERVEYSHOITAJAN TOIMENKUVAA.

4 Oulun Työterveys

TAVOITTEENA OVAT TALOUDELLISET SÄÄSTÖT, MUTTA NIIHIN PYRITÄÄN JOUSTOJEN JA INHIMILLISTEN RATKAISUJEN KAUTTA.” työterveyshoitaja Teija Ohtonen

Työkyvyn johtaminen tiivistää työterveysyhteistyötä ja tuo mukanaan uusia toimintamalleja. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat työhyvinvoinnin edistämisessä ja sitä kautta työkyvyn säilyttämisessä. – Tarkoitus on tukea osatyökykyisiä ja tunnistaa ne, joita uhkaa työkyvyn aleneminen tai sen menettäminen. Tavoitteena on saada heidät ajoissa kohdennettujen toimenpiteiden piiriin. Tämän toivotaan pienentävän sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä koituvia kustannuksia. Tavoitteena ovat siis taloudelliset säästöt, mutta niihin pyritään joustojen ja inhimillisten ratkaisujen kautta, työterveyshoitaja Teija Ohtonen kertoo. Tämä edellyttää, että henkilöstöstä ja sen tilanteesta ollaan tietoisia, mikä tarkoittaa aiempaa systemaattisempaa työkyvyn ja siihen liittyvien riskien kartoittamista. TYÖTERVEYSHOITAJALLA MERKITTÄVÄ ROOLI Työterveyshoitajan rooli prosessissa on merkittävä. Uusien, osittain vasta muotoutumassa olevien toimintamallien avulla hoitajalle muodostuu tuntemus paitsi asiakkaidensa osatyökykyisistä, myös työterveyteen liittyvistä riskeistä. Näin hän pystyy tuottamaan tietoa työpaikkojen työkykyjohtamisen tueksi. – Aiemmin työhömme kuului paljon esimerkiksi määräaikaisia terveystarkastuksia, mutta nyt pyrimme kohdentamaan tuen ja seurannan heihin, joilla sille on tarvetta. Keskeistä on ennakoiminen ja varhainen tuki sekä toimiva ja joustava yhteistyö niin työntekijöiden kuin esimiestenkin kanssa, Ohtonen sanoo. Pääasiallisia asiakkaita ovat ne järjestelyjen piirissä olevat henkilöstön jäsenet, joiden työkyky on jo heikentynyt tai riskissä heikentyä lähivuosina.

– Tehtävämme on paitsi kartoittaa tällaiset henkilöt, myös tukea heitä ja työskennellä heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa parissa. Tarkoitus on, että yhteydenpito olisi tiivistä. Yhteydenottamiseen ei pitäisi muodostua kynnystä. Tämä pätee myös suhteessa lähiesimiehiin, joiden osuutta tuemme tarvittaessa, Ohtonen kuvailee. YKSILÖLLISIÄ RATKAISUJA Tieto henkilöstön työkyvystä karttuu pääasiassa työterveyskäyntien kautta, mutta aloite arviointiin ja siten tukeen voi tulla myös työpaikalta. Itse asiassa esimiehiä ja henkilöstöä itseään on haluttu kannustaa ottamaan entistä aktiviisemmin vastuuta puuttumisesta. Esimerkiksi toistuviin tai pitkittyviin sairauspoissaoloihin tartutaan työpaikoilla aiempaa herkemmin, ja niitä pyritään myös ennakoimaan ja ehkäisemään. Tarvittaessa järjestetään neuvottelu, jossa työterveyshuolto, työntekijä ja tämän esimies miettivät yhteistyössä keinoja työkyvyn turvaamiseksi tai jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi. – Toimenpiteet ovat aina tapauskohtaisia ja tarkoittavat usein työnkuvan jonkinlaista räätälöintiä. Esimerkiksi omalla vastuualueellani ikäihmisten hyvinvoinnin parissa työntekijän jaksaminen voi kohentua yksilöllisillä työaikajärjestelyillä, Ohtonen mainitsee. Mahdollisia ovat myös kuntoutukset ja jos muut keinot eivät riitä, esimerkiksi työkokeilun kautta uuteen työhön sijoittuminen. – Tämänkaltaisilla toimilla ja ylipäätään oikea-aikaisella tuella on mahdollista ehkäistä paitsi sairauspoissaoloja, myös työkyvyn ennenaikainen menettäminen. Näin työnantajalle kertyy kustannussäästöjä ja työntekijä saa yksilöllistä apua ja ohjausta. Hyödyt ovat yhteisiä, Ohtonen painottaa. •

Korvaava työ työkyvyn tukena KORVAAVAN TYÖN JÄRJESTELYT VOIVAT TUKEA MYÖS TYÖKYVYN JOHTAMISEN TAVOITTEITA.

Oulun kaupungissa otettiin huhtikuussa käyttöön korvaavan työn toimintamalli. Sen tarkoituksena on tarjota vaihtoehto sairauspoissaololle silloin, kun työntekijän jäljellä oleva työkyky sen mahdollistaa. – Korvaava työ voi tarkoittaa osaa työntekijän omista tehtävistä tai muita tehtäviä joko omalla työpaikalla tai toisaalla. Järjestely on aina tapauskohtainen, eikä se saa vaarantaa toipumista. Mahdollisuus mietitään yhteistyössä työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kesken, Oulun Työterveyden johtaja, ylilääkäri Tuomas Kopperoinen kertoo. Tavoite loppuvuodelle on, että viisi prosenttia sairauspoissaoloista muuttuisi korvaavaksi työksi.

TAVOITE LOPPUVUODELLE ON, ETTÄ VIISI PROSENTTIA SAIRAUSPOISSAOLOISTA MUUTTUISI KORVAAVAKSI TYÖKSI.

KEVENNYS JA PORRASTUS HELPOTTAA PALUUTA TYÖHÖN Sairauspoissaoloilla on merkitystä työkykyyn ja sen ennusteeseen etenkin silloin, kun poissaolot pitkittyvät tai niiltä palaaminen vaikeutuu. Korvaava työ on yksi keino keventää työhön palaamista tai porrastaa sitä. – Tällainen suunnitelma on mahdollista tehdä jo etukäteen: vaikkapa käsi-

6 Oulun Työterveys

vammassa voidaan aluksi määrätä sairauspoissaolo, ja sen jälkeen korvaavaa työtä, jossa rajoite huomioidaan. Näin täydellinen työkyvyttömyys kattaa vain osan sairausajasta, Kopperoinen kuvailee. Järjestelyjen kautta on siis mahdollista välttää sairauspoissaolon pitkittyminen tai jopa koko poissaolo. Näin tavoitellaan kustannussäästöjä, mutta kokonaisuudesta on etuja myös työntekijälle sekä koko työyhteisölle. ”KAIKKI HYÖTYVÄT” Vaikka korvaavan työn tekijän työpanos olisi heikentynyt, se on kuitenkin pois kokonaistyötaakasta – ja extraa, sillä työntekijän omiin tehtäviin palkataan tarvittaessa edelleen sijainen. – Kaikki hyötyvät, jos esimerkiksi ne tehtävät, joihin kukaan ei ehdi arjessa paneutua, hoidetaan kuntoon korvaavana työnä. Samalla voi avartua näkemys omasta työstä, Kopperoinen mainitsee. Työntekijälle järjestelystä on taloudellista etua etenkin tilanteessa, jossa taustalla on jo sairauspoissaoloja. Korvaavan työn aikana palkka on normaali, eläke karttuu eivätkä sairauspäivät kulu. •

Tapaus Serviisi SERVIISISSÄ TYÖKYKYJOHTAMISTA ON TOTEUTETTU VUODESTA 2011 LÄHTIEN. HYÖDYT OVAT SELKEITÄ NIIN TALOUDESSA KUIN TYÖYHTEISÖISSÄKIN.

– Meillä työkykyjohtaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Se on ollut taloudellisesti kannattavaa, mutta myös inhimilliset tavoitteet ovat tärkeitä, Serviisin johtaja Riitta Lappalainen sanoo. Sysäys siirtymiseen tuli pakon kautta, sillä etenkin eläkemenoperusteiset maksut vain kasvoivat. Tällä hetkellä organisaation noin 670 työntekijästä nelisenkymmentä on yksilöllisten ratkaisujen piirissä. Niiden avulla on saavutettu konkreettisia tuloksia: työurat ovat pidentyneet, sairauspoissaolot vähentyneet ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset tippuneet. – Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että kolmen vuoden aikana on syntynyt kokonaisuudessaan noin 0,6 miljoonan euron säästöt, Lappalainen summaa. VAATIVA, MUTTA PALKITSEVA PROSESSI Työkykyjohtaminen on tuonut työhyvinvoinnin asiat osaksi arkea. Lappalainen pitää prosessia vaativana, mutta monella tavalla palkitsevana: – Käytännöt kysyvät uskallusta, avoimuutta ja hienotunteisuutta. On täytynyt oppia puuttumaan vaikeisiinkin asioihin

ilman negaatiota, ja ohessa on kehittynyt niin organisaatio kuin omat johtamistaidotkin, hän myöntää. – Serviisin henkilöstötiimi on erinomainen, ja tuki sekä kaupungin henkilöstöjohdolta että Työterveydestä on ollut korvaamatonta. Hyödyt heijastuvat laajalle. Avoimessa ilmapiirissä on tilaa tehdä joustavia ratkaisuja, ja kun päätökset miellyttävät kaikkia osapuolia, nousee niin työteho, viihtyvyys kuin tuottavuuskin, Lappalainen kehuu. YKSILÖN ETU ON YHTEINEN Mallin toimivuudesta kertoo sekin, että onnistuneista järjestelyistä on tultu kiittämään ja mahdollisuuksia niihin on tiedusteltu oma-aloitteisesti. – Henkilöstömme luottaa siihen, että me olemme samalla puolella: vaikka tällaiset toimet nousevat taloudellisista pyrkimyksistä, ne hyödyttävät lopulta kaikkia, Lappalainen sanoo. Alussa erityisjärjestelyt kirvoittivat negatiivistakin palautetta, mutta nyt joustoja ja yksilökohtaisia ratkaisuja arvostetaan ja niiden lähtökohdat ymmärretään. – Jokainen meistä voi joskus olla tilanteessa, jossa työnkuvan mukauttaminen tulee tarpeeseen, Lappalainen toteaa. •

AVOIMESSA ILMAPIIRISSÄ ON TILAA TEHDÄ JOUSTAVIA RATKAISUJA, JA KUN PÄÄTÖKSET MIELLYTTÄVÄT KAIKKIA OSAPUOLIA, NOUSEE NIIN TYÖTEHO, VIIHTYVYYS KUIN TUOTTAVUUSKIN.” Serviisin johtaja Riitta Lappalainen

Hyvinvointi TEKSTI  Titta Vilpa KUVAT  Samuli Skantsi

Lisää liikettä! HYVÄÄ PALAUTETTA SAANEELLE LIIKUN JA LIIKUTAN -HANKKEELLE TOIVOTAAN JATKOA.

Liikun ja liikutan -hanke järjestettiin viime syksynä Oulun Työterveyden, Virpiniemen liikuntaopiston, Suomen huippukunto Oy:n ja Oulun kaupungin henkilöstöliikunnan yhteistyönä. – Hankkeen kohderyhmänä olivat kaupunkiorganisaation liikuttajat sekä organisaatiosta valitut ammattiryhmät, joiden työnkuva edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, hankkeen työryhmässä mukana ollut Oulun kaupungin liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo kertoo. Pilottihankkeen tavoitteena oli perehdyttää liikuttaja konkreettisiin liikuntamuotoihin, joita hän pystyy käyttämään omassa työyhteisössään henkilöstön liikkumisen lisäämiseksi. Toinen tavoite oli luoda pysyvä yhteistyömalli, joka aktivoi vähän liikuntaa harrastavia liikkumaan. – Malli olisi toiveissa toteuttaa koko kaupunkiorganisaatiossa, ja kohdentaa se erityisesti sellaisille ammattiryhmille, jotka tarvitsevat hyvää fyysistä kuntoa työssä jaksamisensa kannalta, Ylitalo korostaa. MONIPUOLISTA TARJONTAA Pilottihankkeen ammattiryhmiin valittiin mukaan Oulun Konttorin, Teknisen liikelaitoksen sekä hyvinvointipalveluiden vuodeosastojen työntekijöiden joukosta 44 henkilöä, joista muodostettiin kolme ryhmää.

Ryhmäläiset saivat laajan liikuntaja terveyspaketin alan ammattilaisilta ja pääsivät muun muassa kuntotesteihin, kehonkoostumusmittauksiin sekä testaamaan monipuolisesti eri lajeja kolmen kuukauden ohjatun liikuntajakson aikana. He täyttivät myös Hymisliikuntapäiväkirjaa ja heille tarjottiin tietoa liikkujan ravinnosta. – Lisäksi Oulun Työterveys seuraa osallistujien kuntoa yksilöllisesti myös jatkossa, Ylitalo mainitsee. POSITIIVISIA KOKEMUKSIA Pilottiin osallistuneiden ryhmäläisten kokemukset olivat myönteisiä. Liikuntaohjelman sisältö koettiin monipuoliseksi ja ohjaus ammattitaitoiseksi. Testeistä ja liikuntapäiväkirjasta pidettiin, ja liikunnan todettiin lisäävän jaksamista sekä työssä että vapaalla. – Viikkoliikuntatavoitteena oli kuusi tuntia. Mukana olleiden ammattiryhmäläisten keskimääräinen liikunta-aika oli 4,7 tuntia viikossa, Ylitalo kiittelee. Toiveissa on saada mallille jatkoa, koska yhteistyön hyödyntäminen eri toimijoiden kesken koettiin antoisaksi. – Hiomme mallia entistä paremmaksi saamiemme yhteisten kokemusten pohjalta. •

Hyvinvointipalveluiden kotihoidossa työskentelevä Pirjo Rasimus (vas.) ja hankkeen työryhmässä mukana ollut liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo reippailemassa.

8 Oulun Työterveys

Hyvää oloa ja liikunnan riemua PIRJO RASIMUS OTTI OSAA LIIKUN JA LIIKUTAN -HANKKEESEEN. NYT HÄN ON OTTANUT VASTAAN KÄSILLÄKÄVELYHAASTEEN.

Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden kotihoidossa työskentelevä Pirjo Rasimus lähti Liikun ja liikutan -hankkeeseen mukaan kahdesta syystä: Hän halusi pudottaa painoaan ja parantaa työssä jaksamistaan. – Olen aina ollut kiinnostunut liikunnasta. Harrastin nuorena aktiivisesti telinevoimistelua, mutta aikuisiällä liikuntaharrastukset ovat kuitenkin aina lopahtaneet. Kun viime syksynä näin hankkeen esitteen töissä, päätin heti hakea mukaan, Rasimus kertoo. TREENIVAATTEET PÄÄLLE JA MENOKSI Liikuntahanke tarjosi osallistujille ohjattua liikuntaa Virpiniemessä, alun ja lopun kuntotestit ja kehonkoostumusmittaukset sekä liikuntapäiväkirjan täyttömahdollisuuden. – Kuuden tunnin viikkoliikuntatavoite täyttyi kohdallani, kun liikunnasta tuli minulle osa arkea. Kiskaisin töiden jäl-

keen treenivaatteet päälle ja lähdin lenkille, uimaan tai kokeilemaan eri lajeja Virpiniemeen, Rasimus kertoo. Hymis-liikuntapäiväkirjan täyttäminen auttoi Pirjoa pysymään tavoitteissaan. – Myös ryhmien välinen kilpailu ja muilta saatu tsemppaus nostivat motivaatiota ja auttoivat jaksamaan. RIIPPUVUUS LIIKUNNASTA Pirjo Rasimus viettää työpäivänsä jalkojensa päällä tai autossa istuen siirtyessään paikasta toiseen. – Kotihoidossa tulee myös paljon kyykistymisiä, kun autan asiakkaalle vaikkapa tukisukat jalkaan. Liikuntasuoritus on paras tapa nollata päivän tapahtumat: – Kun käyn lenkillä tai kuntosalilla ja sen jälkeen suihkussa, olen kuin uusi ihminen. Painoni on tippunut 15 kiloa, mutta liikunta on antanut minulle myös henkisiä

Tennispallot ilmaan!

Virpiniemen liikuntaopisto järjesti viime syksynä Vireät Virmat -kampanjan, jonka tavoitteena oli ideoida erilaisia tapoja harrastaa tauko- ja elpymisliikuntaa työpaikoilla. Kampanjaan kuului eri liikelaitosten kesken käyty kisa, ja tehtävänannossa liikuntavälineeksi annettiin tennispallo. Oulun Työterveys oli ensimmäisiä kisaan ilmoittauneita ryhmiä. – Varsinkin Teletalon puolella väki innostui ideoimaan. Teimme ohjeet porukalla, ja ne kuvattiin, videoitiin ja oheen laadittiin vielä kirjallinen ohjeistus, kertoo työfysioterapeutti Hannele Rekilä.

Oulun Työterveys sijoittui tasokkaassa kisassa toiseksi. Voittajaksi valittiin Haukiputaan kirjasto. Virpiniemen työntekijöiden laatimassa videokoosteessa on mukana myös Oulun Työterveyden ideoimia liikkeitä. QR-koodi ohjaa oikeaan YouTube-videoon:

voimavaroja, avioeroprosessin hankkeen aikana läpikäynyt Rasimus toteaa. Tulevana kesänä entinen telinevoimistelija ja nykyinen himoliikkuja kohtaa jälleen uusia haasteita: – Vävypoika haastoi minut kävelemään käsilläni kotipihalleen rakentamansa radan, ja pakkohan haaste oli ottaa vastaan. Lapsenlapsilla on ainakin hauskaa, kun mummi ja isä kisaavat keskenään. Vuosi sitten en olisi voinut haaveillakaan tekeväni moista! •

TEKSTI  Samppa Haapio

TEKSTI  Sirpa Säkkinen ja Kati Utriainen KUVAT  Juha-Pekka Honkanen

Työterveys on monipuolista kumppanuutta OULUN TYÖTERVEYS TARJOAA YRITYKSILLE TYÖTERVEYSHUOLTOLAIN MUKAISIA, LAKISÄÄTEISIÄ ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUITA. TAVOITTEENA ON TUKEA ASIAKASYRITYKSEN TOIMINTAA JA NIIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYÄ.

Suuri osa Oulun Työterveyden yritysasiakkaista on kiinnostunut nimenomaan lakisääteisestä perustason työterveyshuollosta. Työterveyspalveluiden perusta on tuottaa sitä laadukkaasti. Oulun Työterveyden toiminta ei ole vain ongelmiin reagointia. – Työterveyshuollon rooli ei ole etsiä ainoastaan kuormitustekijöitä, riskejä tai ongelmakohtia, vaan nostaa esille myös työpaikan voimavaroja ja vahvuuksia, toteaa työterveyslääkäri Jaakko Päätalo. – Haluamme tuottaa asiakkaalle omalla terveyden ja työhyvinvoinnin asiantuntemuksellamme hyötyä ja lisäarvoa. Tavoitteenamme ei ole ainoastaan lain kirjaimen täyttäminen, toiminnasta vastaava yhteyspäällikkö Sirpa Säkkinen kertoo. Työterveyspalvelut räätälöidään aina vastaamaan asiakkaan tarpeita ja toiveita. Palvelut on jaettu kolmeen segmenttiin, hyvä perustaso, kehittäjät ja edelläkävijät, joista jokainen asiakas voi määrittää oman palvelutarpeensa. Mitä pidemmälle työterveysyhteistyö kehittyy, sitä enemmän toimitaan aidossa kumppanuussuhteessa. Syvällisen kumppanuussuhteen ansiosta ongelmiin pystytään reagoimaan ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ennakoimaan entistä tarkemmin. Työnantajan ja työntekijöiden tukeminen on niin ikään helpompaa.

– Työterveyshuollon rooli ei ole etsiä ainoastaan ongelmakohtia, vaan nostaa esille myös työpaikan voimavaroja, toteaa työterveyslääkäri Jaakko Päätalo rinnallaan työterveyshoitaja ja terveystieteiden tohtori Kati Utriainen.

TYÖPAIKKASELVITYS ALOITTAA YHTEISTYÖN Yhteistyön aluksi tehdään työpaikkaselvitys. Siinä arvioidaan työhön liittyviä terveysriskejä ja voimavaroja. Selvityksen tulos-

10 Oulun Työterveys

ten perusteella asiakkaan kanssa suunnitellaan tarvittava lakisääteinen toiminta, joka kirjataan vuosittain tarkistettavaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toiminnasta raportoidaan vuosittain asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. – Hyvällä suunnittelulla palvelut voidaan toteuttaa käynnistymisvaiheen jälkeen joustavasti, jolloin esimerkiksi kustannukset jakautuvat tasaisesti eri tilikausille, Sirpa Säkkinen kertoo. Työpaikkaselvitysten ja lakisääteisten terveystarkastusten laadukkaan toteutuksen lisäksi työterveyshuollon toiminnan tärkeä muoto on työkyvyn tukeminen. Asiakas voi hakea ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista Kela-korvausta, joka on varhaisen tuen mallin ollessa käytössä 60 prosenttia. Työkykyä tukevat toimenpiteet kannattaakin käynnistää mahdollisimman varhain, mihin myös Kelan korvausjärjestelmän kannustamilla varhaisen tuen malleilla pyritään. KUMPPANUUS PERUSTUU LUOTTAMUKSEEN Kun esimies huomaa työntekijän työkyvyn heikenneen tavalla tai toisella, ensimmäinen interventio tapahtuu hänen toimestaan. Tämän jälkeen käynnistetään tar-

TYÖKYKYÄ TUKEVAT TOIMENPITEET KANNATTAA KÄYNNISTÄÄ MAHDOLLISIMMAN VARHAIN, TÄHÄN PYRITÄÄN MYÖS KELAN KORVAUSJÄRJESTELMÄN KANNUSTAMILLA VARHAISEN TUEN MALLEILLA.

vittaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminta työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Vastaavasti voidaan toimia esimerkiksi työntekijän työhön paluun tukemiseksi sairauspoissaolon jälkeen. – Olennaista on luottamukseen perustuva kumppanuus asiakasyrityksen esimiestason, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä. Tehtävämme on tukea yhteistyössä työntekijöiden työkykyä ja tähän investoiminen on kaikkien etu, kertovat Sirpa Säkkinen ja yritysasiakkuuksia koordinoiva työterveyshoitaja ja terveystieteiden tohtori Kati Utriainen.

joavat terveyteen ja työhyvinvointiin liittyvän vahvan asiantuntemuksensa yrityksen käyttöön. Palvelut tuottaa suurelta osin yritykselle nimetty työterveyshoitaja, joka toimii yhteyshenkilönä asiakkaaseen ja koordinoi toimintaa. Työterveyslääkäri toimii ennen kaikkea lääketieteellisenä asiantuntijana työn ja terveyden välisten yhteyksien osalta. – Työterveyslääkärin tärkein tehtävä pienyritysten työterveyshuollossa on toimia lääketieteellisenä asiantuntijana, joka pystyy arvioimaan työn riskien terveydelliset merkitykset, Päätalo toteaa. •

TYÖTERVEYSHOITAJALLA SUURI VASTUU Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä työterveyshuollon asiantuntijat, kuten työterveyspsykologit ja työfysioterapeutit, tar-

Työterveystoiminnan tasot EDELLÄKÄVIJÄT • kumppanuutta

KEHITTÄJÄT HYVÄ PERUSTASO

• tarvelähtöisyyttä

• ongelmalähtöisyyttä Työterveyspalvelut räätälöidään vastaamaan asiakkaan tarpeita. Palvelut on jaettu kolmeen segmenttiin, joista asiakas voi määritellä oman palvelutarpeensa.

Omahoito TEKSTI  Tuomas Laaksolinna KUVAT  Shutterstock

Reseptit talteen Reseptikeskukseen

OULUN TYÖTERVEYDESSÄ ON OTETTU KÄYTTÖÖN SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS ELI ERESEPTI. UUSILLA TYÖKALUILLA PYRITÄÄN PALVELUN PARANTAMISEEN JA HOIDON SUJUVUUDEN LISÄÄMISEEN.

Kun lääkäri määrää asiakkaalle lääkkeen, hän kirjoittaa siitä reseptin, joka tallennetaan Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen. Paperisen reseptin sijasta asiakas saa potilasohjeen, jossa on kerrottu määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet. EReseptillä lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Siellä katsotaan Reseptikeskuksesta määrättyjen lääkkeiden tiedot. Lääkemääräys on voimassa yleensä vuoden kerrallaan. Sähköisen lääkemääräyksen eli sähköisen reseptin käyttöönotto liittyy laajempaan kokonaisuuteen, joka lähtee muuttuneesta lainsäädännöstä. Suomessa otetaan asteittain käyttöön kansallinen sähköinen potilastiedon arkisto. Kelan ylläpitämään arkistoon tallennetaan aluksi esimerkiksi juuri sähköiset reseptit. Jatkossa sinne tullaan siirtämään myös muita potilastietoja. Sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön muutaman vuoden kuluessa kaikissa terveydenhuollon yksiköissä.

käytettävissä kaikissa potilasta hoitavissa yksiköissä, potilasturvallisuus paranee. Tämän lisäksi esimerkiksi eReseptistä on asiakkaalle ihan konkreettistakin hyötyä. – Selkeä etu verrattuna paperiseen reseptiin on se, ettei resepti voi enää mennä hukkaan, koska se on tallennettuna Reseptikeskukseen. Lisäksi reseptin uusiminen puhelimitse tai www.oulunomahoito.fi -palvelun kautta on kätevämpää kuin aikaisemmin. Reseptit ovat tallentamisen jälkeen heti käytettävissä Reseptikeskuksessa, joten apteekkeihin soittelu ja fax-reseptien lähettely vähenee, sanoo työterveyshoitaja Tuomas Laaksolinna Oulun Työterveydestä.

POTILASTURVALLISUUS PARANEE Uusilla työkaluilla pyritään palvelun parantamiseen ja hoidon sujuvuuden lisäämiseen. Sähköisen potilastiedon arkiston etuna on muun muassa se, että kun hoidon kannalta keskeiset tiedot on

UUSILLA TYÖKALUILLA PYRITÄÄN PALVELUN PARANTAMISEEN JA HOIDON SUJUVUUDEN LISÄÄMISEEN. 12 Oulun Työterveys

– Sähköisellä reseptillä kirjoitetun lääkkeen voi noutaa apteekista myös pelkällä henkilökortilla, mutta potilasohje kannattaa pitää mukana, koska se nopeuttaa apteekissa asiointia. Sähköiseen reseptiin siirtyminen ei vaadi asiakkaalta mitään toimenpiteitä. Uudet reseptit tehdään suoraan sähköiseen muotoon. Vanhat reseptit vaihdetaan sähköiseen reseptiin seuraavan reseptin uusimisen yhteydessä. Kerran kirjoitetut sähköiset lääkemääräykset voi pyytää uusittavaksi myös apteekissa, tosin apteekki voi periä uusimispyynnön välittämisestä pienen maksun. – Sähköisen reseptin käyttöönottamisen yhteydessä asiakkaalle on kansallisten ohjeistusten mukaisesti annettava sekä suullinen että kirjallinen informaatio eReseptin käytöstä. Mikäli on jotain kysyttävää, vastaamme mielellämme täällä Oulun Työterveydessä. Myös apteekissa neuvotaan asiakkaita eReseptin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. •

eResepti pähkinänkuoressa:  Paperisen reseptin sijasta lääkäri kirjoittaa ja allekirjoittaa sähköisen reseptin.  Resepti tallennetaan Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen.  Saat lääkäriltä paperisen potilasohjeen, jossa on lääkkeiden annosteluohjeet.  Voit hakea reseptin potilasohjeella tai Kela-kortilla haluamastasi apteekista.  Apteekki katsoo reseptisi Reseptikeskuksesta.  Voit katsoa omia sähköisiä reseptejäsi osoitteessa www.kanta.fi  Voit pyytää lääkäriä uusimaan reseptisi kätevästi www.oulunomahoito.fi-palvelussa Työterveys-osion eReseptin uusinta -linkin kautta.  Apteekissa ja Oulun Työterveydessä neuvotaan mielellään eReseptin käytössä.

Työterveyspalvelut sähköistyvät

Oulun Työterveydessä on käytössä monia muitakin sähköisiä palveluja. Asiakkaiden käytössä on esimerkiksi sähköinen ajanvaraus, erilaisia verkossa täytettäviä kyselyitä sekä www.oulunomahoito.fi-palvelu. Oulun Omahoidossa voi tarkastella omia laboratoriotuloksia, lähettää suojattuja viestejä Oulun Työterveyden lääkärille tai muulle asiantuntijalle tai lähettää eReseptin uusimispyynnön. Lisäksi lääkäri tai hoitaja voi tarvittaessa käydä katsomassa asiakkaan tietoja myös suoraan erikoissairaanhoidon sähköisestä potilaskertomuksesta. – Sähköisten työkalujen käyttö terveydenhuollossa liittyy ylipäätään sähköisten palvelujen murrokseen eri palvelualoilla. Esimerkiksi pankkipalvelut on voinut hoitaa sähköisesti jo vuosikaudet. Nyt olemme terveydenhoito-

alalla ottaneet muita palvelualoja kiinni sähköisten työkalujen käytössä, sanoo työterveyshoitaja Tuomas Laaksolinna Oulun Työterveydestä. Oulun kaupunki on toiminut edelläkävijänä kehittäessään sähköistä omahoitopalvelua. Myös Oulun Työterveys hyödyntää sitä aktiivisesti, esimerkiksi tekemällä osan terveystarkastuksista täysin sähköisesti alustalla täytettävien kyselyiden avulla. OLETKO JO KOKEILLUT SÄHKÖISEN TERVEYSTARKASTUKSEN ESIKYSELYÄ? Oulun Työterveyden asiakkaat voivat milloin vain käydä täyttämässä www. oulunomahoito.fi-palvelussa sähköisen terveystarkastuksen esikyselyn. Siinä on työpaikkakohtaisia räätälöityjä kysymyksiä, joiden avulla työntekijä voi jo

kyselyä täyttäessään arvioida omaa työkykyään ja terveyttään. Täytetty kysely lähetetään suojattuna omalle työterveyshoitajalle. Tämä tarkistaa kyselyn asiakkaan muiden tietojen kanssa, ja antaa henkilökohtaisen palautteen omahoitoalustan kautta. – Tarvittaessa työterveyshoitaja voi ehdottaa käyntiä meillä Työterveydessä. Esimerkiksi jaksamiseen liittyvissä asioissa voi olla hyvä käydä keskustelemassa myös kasvokkain oman työterveyshoitajan kanssa. Oulun Omahoito -palveluun voi kirjautua omilla verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.oulunomahoito. fi. Palveluun liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä suoraan omaan työterveyshoitajaan.•

SECOND OPINION

Ratkaisemme tällä palstalla terveyteen ja sairauksiin liittyviä väitteitä.

MYYTTI:

Onko suru sairaus? Surun vaikutus toimintakykyyn on yksilöllistä, mutta onko murheen murtama oikeutettu palkalliseen sairaspoissaoloon?

KUVAT  Juha-Pekka Honkanen ja Marjo-Riitta Ketola

Anne-Maarit Kaimio Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys

Helsingin piispa Irja Askola on sanonut: Suru pukee ja kirkastaa muistoja. Se avaa portteja. Surun hetkellä näkee, ketkä tulevat lähelle, ketkä kaikkoavat. Surun kokemukseen vaikuttavat ainakin surun aiheuttanut tapahtuma, kyky selvitä vastoinkäymisistä, ympäristön tuki ja vaatimukset. Mutta onko suru syy sairauspoissaololle? Keskeinen lähtökohta sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa on työkyky, ei itse sairaus. On tärkeä ymmärtää potilasta työterveyslääkärin vastaanotolla akuuttivaiheessa ja toimia siten, että hänen elämänhallintansa ja turvallisuuden tunteensa palautuisivat mahdollisimman nopeasti, sillä raskaat elämäntapahtumat voivat altistaa masennukselle tai sopeutumishäiriölle. Kaiken pysäyttävä suru heikentää toimintakykyä, jolloin sairauspoissaolon kirjoittamista muutamaksi päiväksi voi pitää oikeutettuna. Toisaalta työelämän rutiinien ja sosiaalisten suhteiden jatkuminen voi olla terapeuttista. Potilas saattaa vastaanotolla olla eri mieltä lääkärin kanssa sairauspoissaolon tarpeesta. Lääkärillä on potilaan auttajan lisäksi myös asiantuntijan rooli. Se asettaa potilaan auttamiselle rajat. Lääkäri ei voi ajaa potilaalleen perusteettomia taloudellisia etuja. Asiantuntija on vastuussa myös lausuntojen toiselle osapuolelle eli sairauspoissaolon maksajalle. Ihmistä kohdannut tragedia ei ole automaattisesti sairauspoissaolon syy sen enempää kuin sairauskaan. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, kun hänen läsnäolonsa on välttämätön perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tästä vapaasta työnantajan ei kuitenkaan tule maksaa palkkaa. Henkilöstönsä tunteva esimies tukee alaistaan kuuntelemalla ja joustamalla työajasta. Hän ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon tilanteen niin vaatiessa – ei automaattisesti. •

Marja Kallio Perusopetuksen rehtori Myllyojan koulu

”Jäähän opettaja nyt sairauslomalle? Eihän opettaja voi surultaan töihin keskittyä. Kyllä lapsille on parempi, että he saavat sijaisen.” Opettaja oli juuri kertonut oppilailleen läheisensä kuolemasta. Kun erään lapsen vanhempi kuuli tämän, hän tuli kansliaani ehdottamaan oikeaa toimintatapaa. En noudattanut ohjetta. Opettaja halusi jatkaa työntekoa normaalisti. Hän oli alakuloinen, mutten hetkeäkään epäillyt hänen työkykyään. Lisäksi lapset saivat mahdollisuuden seurata tutun aikuisen tapaa kohdata läheisen menetys jatkaen silti normaalia arkista aherrusta. Työyhteisön merkitys on suuri, kun surun kohdannut ihminen rakentaa elämäänsä uuteen järjestykseen. On esimiehen tehtävä luoda työyhteisöön ilmapiiri, jossa erilaisten tunteiden ilmaisemiselle on tilaa. On aina helpottavaa, jos vaikeasta elämäntilanteesta voi keskustella. Se antaa myös esimiehelle mahdollisuuden ymmärtää ja mahdollisesti helpottaa surevan henkilön työtilannetta. Tärkeää on, että surun kohdannut ihminen voi olla varma siitä, että hänellä on oikeus surra haluamallaan tavalla. Esimies on lopulta henkilö, joka ohjaa henkilön lääkärin vastaanotolle, jos henkilölle itselle on vaikea arvioida oman jaksamisen rajoja. Tasapainon löytämisessä työterveyden rooli on todella tärkeä sekä työntekijän että työyhteisön näkökulmasta. Työtehtävien uudelleenjärjestely voi tulla myös kysymykseen. Pidempiä, normaalista poikkeavia jaksoja järjesteltäessä on tärkeää huolehtia, ettei yhden työyhteisön jäsenen pysyvä voimien väheneminen lisää työkavereiden taakkaa kohtuuttomasti. Asioiden ajoissa järjestäminen ehkäisee ristiriitoja. •

LÄHETÄ IS I OMA MYYT T

14 Oulun Työterveys

pe ro in en @ tu om as .k op .f i ka ou

UUTISDOSE

TTI

LABORATORIONÄYTTEIDEN TIETOSUOJA PARANTUI

Oulun Työterveyden laboratorio on saanut uudet kaapit kotona otetuille laboratorionäytteille. Viime keväästä lähtien Oulun Työterveyden laboratoriossa on ollut näytteiden jättämistä varten lukolliset kaapit. Kaapit muistuttavat markettien kaappeja, joihin voi jättää laukun. Kaapissa on 12 lokeroa, joihin jokaiseen on avain. Kun näyte on jätetty kaappiin, se lukitaan, ja avain pudotetaan laatikkoon, mihin on pääsy vain hoitajilla. Näin taataan, että vain hoitajat pääsevät käsiksi jätettyihin näytteisiin. Laboratorion seinään on kirjattu tarkat toimintaohjeet. – Aikaisemmin meillä oli ollut käytössä esimerkiksi terveysasemilla tyypillinen näytelaatikko, mihin näytteet oli jätetty henkilötunnuksineen ja nimineen, laboratoriohoitaja Sanna Aho kertoo. •

Oman hoitajan yhteystiedot löydät helposti Akkunasta

Oulun kaupungin intran, Akkunan, Työterveys-sivulta (Työpaikkani työterveyshuolto) löydät kätevästi oman työterveyshoitajasi yhteystiedot ja puhelinajat. Puhelinajat on tarkoitettu työntekijöiden ja esimiesten yhteydenottoja varten esimerkiksi terveystarkastusten ja työkykyasioihin liittyvien neuvottelujen sopimi-

seen. Sivulta löydät myös työterveyslääkärisi yhteystiedot. Lääkärin yhteystiedot on tarkoitettu esimiesten yhteydenottoihin. Lääketieteellisessä neuvonnassa ja muissa asioissa voit varata vastaanottoajan tai kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta Oulun Omahoito -palvelussa. •

KUVA  Oulun Työterveys

Laboratorio/näytteenotto: ma klo 7–14 vuoronumerolla tai ajanvarauksella ti–pe klo 7–15 vuoronumerolla tai ajanvarauksella HAUKIPUDAS Teollisuustie 1, Ukonkaivos 90830 Haukipudas

Laadukasta työterveyshuoltoa Oulun Työterveys uudistaa parhaillaan laatujärjestelmää. Uudistus kattaa koko toiminnan, ja laadun kehittämishankkeeseen osallistuu koko henkilökunta. Palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi kehitämme muiden muassa sähköistä

OULUN TYÖTERVEYDEN LABORATORIO Hallituskatu 36. B. 1. krs 90100 Oulu

palveluita, seurantaa ja asiakkaalle tarjottavaa raportointia. Kiinnitämme huomiota palvelujemme parempaan kohdentumiseen ja työterveysyhteistyön kehittämiseen asiakkaidemme kanssa. •

Laboratorio/näytteenotto: ke klo 8–10 ajanvarauksella pe klo 8–10 ajanvarauksella KIIMINKI Laboratorio/näytteenotto: joka parillinen ti klo 8–10 ajanvarauksella

OULUN TYÖTERVEYS www.ouluntyoterveys.fi

Ajanvaraukset numerosta 010 197 017 tai netitse osoitteessa www.ouluntyoterveys.fi/ ajanvaraus/internet Laboratorioon voi tulla ilman ajanvarausta. Akuuteissa sairastapauksissa Oulun kaupungilla on käytössään työntekijän omailmoitusmenettely työnantajalle. Ryhmiin ja koulutuksiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti ryhmän ohjaajalle, mikäli muuta ohjeistusta ei ole mainittu.

Oulun Työterveyden toimipaikat ovat: Oulun Työterveys, Postitalo Hallituskatu 36 B, 1–4. krs 90100 Oulu Työterveysasema on avoinna: ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 Laboratoriossamme (1. kerros) otetaan näytteitä: ma klo 7–14, ti–pe klo 7–15

Oulun Työterveys, Teletalo Hallituskatu 36 A, 5 krs 90100 Oulu Haukiputaan työterveysasema Teollisuustie 1 (Ukonkaivos) 90830 Haukipudas Kiimingin työterveysasema Kiimingin hyvinvointikeskuksen tiloissa

Oulunsalon työterveysasema Oulunsalon terveysaseman tiloissa Yli-Ii:n työterveysasema Yli-iin terveyskeskuksen tiloissa