Pisara 1/2012

1≈2012

Pisara

1≈2012

restel kylpylähotellien asiakaslehti

kesäkutrit kuntoon

tyttöjen virkistävä viikonloppu

6x kesän

kohokohdat

kokeile & innostu

Hittilaji

wakeboarding

mikaela ingberg

Reissunaisen hyvän olon salaisuudet

u

piaHu

olym

golla

ulan maa a

astu altaaseen

2 PISARA 2 ≈ 2011

Sukellus arjen tuolle puolen.

PISARA 2 ≈ 2011 3

Pisara 1≈2012 6 Pisarat Lyhyitä poimintoja terveyden ja hyvinvoinnin maailmasta

8 Voi hyvin Mikaela Ingbergille läheiset ja terveys ovat tärkeintä elämässä

14 Kokeile & innostu Wakeboardin on uusi hittilaji

18 Pakkaa mukaan Välinevinkkejä vesiliikuntaan

20 Päiväkirja Tyttöjen virkistysviikonloppu

24 Näe & koe Hämeen linnan keskiaikamarkkinoilla siirrytään ajassa taaksepäin

30 Helli & hemmottele Kesähiukset kuntoon!

30 24

34 Tullaan tutuiksi Ilkka Vainion kädestä on syntynyt lukuisia hittisanoituksia – kylpylässä

36 Kylpylähistoriaa Aulangolla olympiahuumaa 60 vuotta sitten

39 Tauon paikka Hengähdyshetki kiireen keskellä

40 Lähde luontoon Imatrankoski tarjoaa elämyksiä hotellivieraille

44 Käy pöytään Lähiruoka on tuoretta, maukasta ja alkuperältään tunnettua

48 Ihme & kumma 50 Infosivut

4 PISARA 1 ≈ 2012

18

tervehdys

Säällä kuin säällä aamusta iltaan

8 20

P

erheen tai ystävien kanssa vietettyä aikaa tuskin kukaan katuu jälkikäteen. Oravapyörässä kukin ehtii juoksemaan aivan riittävästi, joten välillä on hyvä sukeltaa arjen tuolle puolen.

Maailmalla on tällä hetkellä trendi satsata statustavaroiden sijaan omaan ja läheisten hyvinvointiin. Aika ajoin myös työkiireet ja arjen huolet on hyvä jättää hetkeksi taakse.

Rantasipi-kylpylät tarjoavat hauskaa yhdessäoloa ja liikunnan riemua, hemmottelua ja herkuttelua. Hyvinvointipalveluja löytyy eri käyttäjille ja ikäryhmille. Perheille Rantasipikylpylät tarjoavat iloista aikaa yhdessä. Puuhaa ja tekemistä riittää säällä kuin säällä aamusta iltaan.

Entinen keihäänheittäjä Mikaela Ingberg kertoo tässä lehdessä, että hänelle tärkeimmät asiat ovat läheiset ja terveys. Näiden asioiden äärellä voit olla kylpylässä.

Tästä lehdestä löydät vinkkejä uusiin vapaa-ajanviettotapoihin.

Tule siis yksin, kaksin tai perheen kanssa! Hae uusia elämyksiä, tule pitämään hauskaa ja nauttimaan kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta.

Ja mitä kylpylöissä ei ole tarjolla, sitä löytyy varmasti kylpylöiden lähi-

40 40

ympäristöstä: teatteria, kulttuuria, luontoelämyksiä, tapahtumia, juhlia ja urheilutarjontaa.

Kyllä kotimaanmatkailu on mukavaa ja monipuolista! Ja lähellä!

Harri Laine Päätoimittaja

PISARA 1 ≈ 2012 5

lyhyitä poimintoja terveyden ja hyvinvoinnin maailmasta Koonnut Krista Korpela-Kosonen Kuvat istocKphoto

Pisarat

Uinti kehittää lihaksistoa monipuolisesti



Uinti on ihmisen lihaksistolle monipuolinen laji. Uidessa kehittyvät niin vartalon, käsien kuin jalkojenkin lihakset, kun eri uintityylejä välillä vaihdellaan. Kunto kohenee uimalla, kun viihdyt vedessä 20–30 minuuttia kerrallaan siten, että hieman hengästyt ja

saat nostettua sydämensykettä. Vedessä viihtyvä voi kehittää lihasvoimaansa ja -kestävyyttään tehokkaasti myös vesivoimistelulla ja vesijuoksulla. Molemmat lajit soveltuvat sekä hyville uimareille että niille, joiden uimataito on huono.  UKK-instituutti

Ikaalisten Kylpylä on 1.4. 2012 alkaen Rantasipi Ikaalisten Kylpylä

Musiikki parantaa aivojen toiMintaa Musiikki on tutkimusten mukaan vahva aivojen stimu-

loija. Sen avulla voidaan esimerkiksi auttaa aivoinfarktipotilaita toipumaan. Musiikin kuuntelu kohottaa myös mielialaa. Musiikin vaikutusmekanismit aivoissa ovat tutkijoille vielä osin hämärän peitossa. Musiikin tiedetään kuitenkin monin tavoin aktivoivan aivojen tunnekeskuksia. Tutkijoiden mukaan musiikki aiheuttaa aivoissamme jopa rakenteellisia muutoksia. Vaikutukset ilmenevät pitkäaikaisen ja säännöllisen kuulemisen myötä. Myönteinen vaikutus syntyy niin rockista, popista kuin klassisesta musiikista.

Tärkeintä on, että kukin kuuntelee omaa mielimusiikkiaan.  YLE Uutiset

6 PISARA 2 ≈ 2011

kaLa Ja kasvikset virkistävät muistia  Aivot ovat ihmisen tärkein

pääoma ja aivoterveys kaiken hyvinvoinnin perusta, muistuttavat alan asiantuntijat.

Terävää päätä rakennetaan jo lapsuudessa omaksuttujen terveellisten elintapojen avulla. Aivojen terveyttä ja hyvää muistia hellivä ruokavalio sisältää runsaasti kalaa, värikkäitä kasviksia ja mahdollisimman vähän tyydyttynyttä rasvaa. Muistisairauksien riskit kytkeytyvät samoihin tekijöihin kuin sydän- ja verisuonitautienkin. Aivoterveyttä uhkaavat etenkin kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, huomattava ylipaino, tupakointi, runsas ja humalahakuinen alkoholin käyttö sekä paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio.  Muistiliitto ry ja Suomen Muistiasiantuntijat ry

”

tavaLLinen ruokavaLio on LapseLLe paras  Suomalaiset lastenlääkärit eivät suo-

sittele vähähiilihydraattista eli karppausruokavaliota lapsille. Vähähiilihydraattista ruokavaliota on käytetty lyhytaikaisesti lihavien nuorten laihdutuksessa, mutta sen vaikutuksista lapsilla ei ole riittävästi tietoa.

Tiukat ruokavaliomuutokset voivat olla riski lasten kasvulle ja kehitykselle. Lasten tulee saada riittävästi ja monipuolisesti kaikkia ravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita, eikä terveen normaalikokoisen lapsen painon kuulu laskea. Hiilihydraattitietoinen syöminen, jossa vältetään sokeripitoisia ja kuiduttomia elintarvikkeita, parantaa lapsenkin ruokavalion laatua ja on suositeltavaa. Täysjyväviljavalmisteet, kasvikset ja hedelmät turvaavat lapsen kuidun saantia. Rasvavalinnoissa on hyvä suosia pehmeitä kasviöljypohjaisia vaihtoehtoja.  Suomen Lääkärilehti 1/2012

Hiilihydraattitietoinen syöminen, jossa vältetään sokeripitoisia ja kuiduttomia elintarvikkeita, parantaa lapsenkin ruokavalion laatua ja on suositeltavaa.

suomaLaisten terveydestä saadaan taas uutta tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

haastaa suomalaiset ottamaan sydämestään mittaa toteuttamalla alkuvuoden aikana kansallisen FINRISKI 2012 -tutkimuksen. Tutkijat jalkautuvat laitteineen yhteensä 88 kuntaan ja kaupunkiin keräämään tietoa väestön terveydestä, elintavoista ja kansantautien riskitekijöistä.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa jo syksyllä. FINRISKI-tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien. Tutkimushankkeeseen on 40 vuoden aikana osallistunut yli 70 000 suomalaista, ja sen avulla on saatu tärkeää tietoa keskeisten kansantautien synnystä ja niiden ehkäisystä.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Junior Lifesaver CLub opettaa hengenpeLastus­ taitoJa LapsiLLe Ja nuoriLLe Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Junior

Lifesaver Club opettaa hengenpelastustaitoja lapsille ja nuorille. Hengenpelastuskerho on tarkoitettu 8–15-vuotiaille uimataitoisille tytöille ja pojille. Kerhossa opetellaan turvallista vesillä liikkumista, tilanteiden ennakointia sekä vesielementin kunnioitusta. Pelastautumista ja toisen pelastamista harjoitellaan oikeilla välineillä ja tekniikoilla.

Junior Lifesaver -toiminnassa on mahdollisuus osallistua myös alan kotimaisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Lisää tietoa eri puolilla Suomea toimivista hengenpelastuskerhoista löytyy SUH:n verkkosivuilta www.suh.fi.  Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

PISARA 2 ≈ 2011 7

≈ Voi hyvin

Moninkertainen keihäänheiton arvokisamitalisti Mikaela Ingberg on reipas maailmanmatkaaja, joka osaa tehdä olonsa kotoiseksi kaikkialla. Oma tyyny ja matkahuppari ovat Mikaelan salaisuudet.

Hyväuninen reissunainen TeksTi

satu alavalkama

kuvaT

arto wiikari

rheilupiireissä Miccenä tunnettu Mikaela Ingberg tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Viimeisen vuoden ajan hän on työskennellyt Helsingin yleisurheilun EM-kisaorganisaatiossa, huolehtimassa 27.6.–1.7. 2012 pidettävän kisan joukkueiden hyvinvoinnista. Oma työhuone on Pasilan Radiokadulla, Suomen Liikunta ja Urheilun perinteikkäässä toimitalossa. Keihäsuran lopettamisesta on kulunut kaksi vuotta, mutta välitön ja vauhdikas Mikaela pitää edelleen hyvää huolta myös omasta kunnostaan. ”Minulla on vihdoinkin mahdollisuus pelata enemmän golfia, lajia josta innostuin jo vuosia sitten. Viheriöllä on liikunnan ohessa mukava jutella ja karistaa päivän paineet mielestään. Toimistotyössä jäykistyneet hartiatkin vertyvät. Kävisin mielelläni

8 PISARA 1 ≈ 2012



PISARA 1 ≈ 2012 9

Mikaelan matkavinkit LennoLLa, junassa tai bussissa: Pukeudu mukaviin vaatteisiin. Huppari suojaa hartiat vedolta ja hupun kätköissä voi helposti ottaa nokoset. Varaa mukaan matkatyyny, lukemista, musiikkia, juotavaa ja pientä purtavaa. Selätä aikaero valvomalla kotona ja siirtymällä matkaunien kautta uuteen vuorokausirytmiin.

HoteLLissa: Käyn ennen laukkujen purkamista rentouttavalla kävelyllä. Talvella villasukat ja tohvelit pitävät varpaat lämpiminä viileilläkin lattioilla. Oma matala tyyny mahtuu hyvin matkalaukkuun ja takaa niskalle rennon yölevon. Nauti kesällä merisuolarakeita, jotka tasaavat hikoilun vaikutukset ja pitävät krampit loitolla.

myös hieronnassa, kun vain saisin kannus­ tettua itseni varaamaan ajan. Nyt ajankäyt­ tö on erilaista kuin treeniaikoina, jolloin ke­ honhuolto oli tärkeä osa jokaisen viikon ohjelmaa.”

Keihäänheittäjättären hartiat ovat aktiivi­ uran päivistä hiukan hoikistuneet, mutta hä­ nen olemuksensa on yhtä raikas ja sporttinen kuin niinä 15 vuotena, joina suomalaiset seu­ rasivat hänen huivipäistä hahmoaan kansain­ välisillä areenoilla. Tumma poninhäntä on ehkä hiukan pidentynyt, mutta meikki on ke­ vyen hillitty, kuten televisiolähetyksissäkin. ”Huolehdin ulkonäöstäni, mutta en mui­ den takia. Minusta on pääasia, että itsellä on hyvä olla huoliteltuna. Paino ei tuota pulmia, vaikka liikunta on vähentynyt: olen tottunut 10 PISARA 1 ≈ 2012

syömään terveellisesti. Eikä ole vaikeata syö­ dä vähemmän kuin urheilu­uran aikana. Jos joskus tekee mieli, herkuttelen jälkiruualla tai muulla makealla.”

Koko kansan tuttu Helsingin katuvilinässä harva kulkija tunnis­ taa Mikaelan, mutta urheilukilpailujen kat­ somossa moni tulee mielellään juttelemaan. ”Minulta kysytään usein, vieläkö keihäs lentää tai onko Suomelle tulossa uusia lupaa­ via heittäjiä. Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on ei: leikatulla olkapäällä ei pys­ ty enää heittämään. Nautin nyt liikunnasta omaksi ilokseni. Toiseen kysymykseen vas­ taan kyllä. Toivon, että näemme jo Helsin­ gin EM­kisoissa ja Lontoon olympialaisissa



Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandian takapihalla nähdään kesällä 2012 Mikä-Mikä-Maa! Peter Pan ja hänen ystävänsä sekä taistelukumppanit seikkailevat 11.7.–7.8.

Rantasipi Tropiclandian terassipihalla.

Koko perhe voi nauttia yhdessä tästä viihdyttävästä seikkailusta, jossa Peter Pan kohtaa erilaisia hahmoja merenneidoista tuttuun Kapteeni Koukkuun.

PISARA 1 ≈ 2012 11

”

Jos vielä yli kolmikymppisenä tulee innosta hihkuen päivän harjoituksesta kotiin, on varmasti unelma-alallaan. upeita suomalaisia keihäskaaria sekä miesten että naisten sarjoissa.”

Mikaela on luonteeltaan määrätietoinen ja rohkea, kuten yksilöurheiljan tuleekin olla. ”Opin jo pikkutytöstä ottamaan vastuuta, kun urheilun myötä piti huolehtia monen-

laisista järjestelyistä ja aikatauluista. Voitontahtoakin tarvitaan. Minun pitää kuitenkin tunnustaa, että olen aina nauttinut juuri heittämisestä, enkä pelkästä menestyksestä.

Jos vielä yli kolmikymppisenä tulee innosta hihkuen päivän harjoituksesta kotiin, on varmasti unelma-alallaan.”

Jokainen voi voittaa itsensä

mitä sinulle merkitsee… vaasalaisuus? ”Kotia, sukulaisia, saaristoa ja veneilyä. Lapsuudenmuistoihin kuuluvat myös kesäiset rantaretket Vaasan Tropiclandian mahtavaan vesiliukumäkeen.” suomalaisuus? ”Sinivalkoista sisua, lupausten pitämistä ja reilua toimintaa.

Sanotaan, että meillä vaasalaisilla “veri ei vapise”: olemme sisukkaita, kansainvälisiä ja monikielisiä.” kesäloma? ”Olen aina ajatellut, että kun lopetan urheilu-uran lähden lepo- eli rantalomalle. Se on vielä tekemättä.

Upeita urheilukesien muistoja liittyy esimerkiksi Pihtiputaan keihäskarvevaaleihin, joilla Tapio Korjus valmensi minua junnuna.”

12 PISARA 1 ≈ 2012

Keihäänheitto on tekninen laji, jossa vaaditaan hyvää kehonhallintaa. Käsien ja jalkojen on työskenneltävä yhtä aikaa, äärirajoillaan, ja täysin eri tavoilla. Miksi valitsit näin vaativan haasteen? ”Harrastin lapsena myös monia muita lajeja, kuten futista, lento- ja koripalloa ja pöytätennistä, mutta ne eivät sytyttäneet samalla tavalla. Keihäänheitossa et ole koskaan täysin valmis – voit aina parantaa. Yksilöurheilussa tulokset on helppo mitata, ja voit iloita omasta edistymisestäsi. Kannustaisin kaikkia aloittamaan rohkeasti harrastuksen, joka tuntuu mielenkiintoiselta. Jos nautit tekemästäsi, kehityt varmasti!”

Huippukesä edessä Kesältä 2012 Mikaela odottaa uusia mahtavia elämyksiä urheilun parissa. ”Helsingin EM-kisoja kannattaa tulla katsomaan. Nyt yleisö pääsee todella lähelle urheilijoita: esimerkiksi palkinnot jaetaan stadionin edustalla kisatorilla. Aion myös lähteä Lontooseen jännäämään ainakin yleisurheilu-, kori- ja lentopallokatsomoissa. Vaasan kesätapahtumista suosittelisin esimerkiksi Tropiclandian rannalla pelattavaa Beach Volley -kisaa.”

Kesän jälkeen on aika aloittaa jotakin uutta. Elämä on Mikaelasta kuin lomamatka. Jotkut viettävät sen aina samassa tutussa kohteessa, turvallisesti. Toiset lähtevät et-

simään uusia elämyksiä vieraista paikoista.

Jos kokeilet uutta kieltä ja uusia tapoja, voit huomata myös löytäneesi jotakin hyvää.

Keihäskaaret 1984–2010 Mikaela Ingberg kokeili ensimmäisen kerran keihäänheittoa 10-vuotiaana yleisurheiluseura Vasa Idrottssällskapetin seuraottelussa. Hän voitti keihään tuloksella 16,30 metriä.

Seuraavana vuonna Mikaela oli jo ikäluokkansa paras heittäjä Suomessa. Vuonna 1993 hän voitti 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Espanjassa tuloksella 56,64.

Ensimmäisen naisten Suomen mestaruus tuli vuonna 1994. Mikaelalla on yhteensä seitsemän Suomen mestaruutta sekä kärkisijoja GP-finaalissa ja maailmancupissa. Göteborgissa hän heitti MM-kilpailuissa 1995 pronssia tuloksella 65,16. Kolme vuotta myöhemmin Budapestissä irtosi EM-pronssi tuloksella 64,92. Vuonna 2002 tuli niinikään pronssia Münchenin EM-kilpailuista tuloksella 63,50. 

hotellitarjous

Tropiclandia 8.6.–4.8.2012 alkaen hinnat Kesän Lomahinta YkkösBonusja K-Plussa -kortilla alk. 165 e/h2, alk. 170 e/perhe Sis. 1 yön majoituksen 2 hengen huo­ neessa, perhehinnassa lisäksi 1 lisä­ vuode alle 15­v. lapselle (2 aik. + 1–2 lasta), buffet­aamiaisen, kylpylän allas­ osaston sekä ulkovesipuiston käytön.

Hinta vaihtelee päivän ja saatavuu­ den mukaan, lomahintaisia huoneita rajoitetusti.

Mikaela Ingberg 37, yhteyspäällikkö, entinen keihäänheittäjä.

URA jA sAAvUtUkset MM-pronssi, 2 x EM-pronssi, Nuorten EM kulta, 2 x MM-Cup 3., 15 arvokisaa, joista 11 x finaalissa. tÄRkeINtÄ eLÄMÄssÄ Läheiset ja terveys.

MOttO "Attitude is a small thing that makes a BIG difference."

PISARA 1 ≈ 2012 13

≈ Kokeile & innostu

14 PISARA 1 ≈ 2012

alvisin he erottuvat värikkäillä tupsupipoillaan ja laudoillaan. Rinteen he laskevat alas rennosti kaarrellen ja yläfemmoja heitellen. Oma ja kavereiden temppukestävyys joutuu koetukselle lumikourussa.

Kesäisin tilalle vaihtuvat uimashortsit tai bikinit ja menopeliksi toisenlainen lauta. Kelluvat obstaclet järvessä nostavat lautailijan yläilmoihin huimin suosion osoituksin. ”Wakeboardingissa eli vesilautailussa on paljon samoja elementtejä kuin lumilautailussa. Perusasento ja temput ovat samantyylisiä”, Suomen Vesihiihtourheilu ry:n puheenjohtaja Laura Lammi kertoo.

Wakeboarding on kuten talviserkkunsa. Nuorten aikuisten suosima elämäntapa, johon kuuluu rentoa yhdessä oloa, hauskanpitoa ja temppujen kuvaamista YouTubeen.

Laji on myös vakavasti otettavaa urheilua. Kaapeliradalla hiihdettävä Wakeboarding on ehdolla vuoden 2020 olympialaisiin. ”Vaikka huipulle pääseminen vaatiikin vuosien kurinalaista harjoittelua, Wakeboarding sopii harrastuksena kaikille”, Lammi kertoo.



Temppuilua aallonlaidalla Wakeboarding on vauhtipäiden harrastus, joka on hurjassa nosteessa Suomessa.

Olympialaisiin ehdolla oleva laji koukuttaa ensimmäisestä kerrasta lähtien.

PISARA 1 ≈ 2012 15

Pieni Wakeboarding-sanasto obstacle

Yleisnimi erilaisille esteille, kuten rampeille, hyppyreille ja raileille, joissa tehdään temppuja. surface 360 Lautailija hyppää 360 asteen käännöksen veden pinnalla. front flip Lautailija hyppää etuperin voltin laudan pituussuunnassa. grind Lautailija lähestyy estettä ja liukuu laudalla sen reunaa pitkin. tantrum Lautailija hyppää takaperin voltin laudan pyörähtäessä ympäri pituussuunnassa.

Wakeboarding-rata Ikaalisiin

Suomen ensimmäinen yksilinjainen Wakeboarding-kaapelirata avataan toukokuussa Ikaalisten Kylpylässä.

K

aapeliradan toteuttajina ovat Timo Piippo Flow Fun Oy:sta sekä Suomen vesihiihtourheilu ry yhdessä Ikaalisten Kylpylän kanssa. Idea radasta syntyi intohimoisen harrastajan omasta tarpeesta käsin. ”Suomessa mahdollisuudet lajin harrastamiseen ovat olleet niukat”, Piippo kertoo.

Yksilinjaisen radan kierrospituus on huikeat 400 metriä. Turvallisuus on taattu, sillä yksi hiihtää kerrallaan. Rata sopii perheen pienimmillekin, koska hiihtäjä on jatkuvan tarkkailun alla ja vetonopeus on säädettävissä.

LukuIsIa vesIhIIhtokursseja Myös lajin aktiiviharrastajille on luvassa adrenaliinin täyteisiä hetkiä.

Obstacleita tulee ennätysmäärä. ”Koska rataa voi vetää kumpaankin suuntaan, se on mahdollistanut uusien esteiden kehittämisen sekä lajin monipuolistumisen”, Piippo sanoo.

Kylpylän markkinointipäällikön Harri Laineen mukaan ekologinen ja hiljainen rata täydentää entisestään Ikaalisten Kylpylän Wellness & Sport -tarjontaa. ”Rata soveltuu erinomaisesti eri asiakassegmenttiemme muuttuviin tarpeisiin. Tarjontaamme tulee myös Wakeboarding- ja vesihiihtokursseja, joihin koko perhe on tervetullut”, Laine kertoo.

Wakeboarding-laudan lisäksi radalta voi vuokrata kuvio-, pujottelu-, ja lastensuksia, wakeskateja, polvilautoja, stereoskittejä ja wakesurffereja.

Talvisin rata valjastetaan lumilautailijoiden käyttöön.  www.flowfun.fi

16 PISARA 1 ≈ 2012

Oma tyyli, paras tyyli Adrenaliinipitoinen laji syntyi, kun yhdysvaltalainen surffaaja Tony Finn risteytti vuonna 1985 perinteisestä vesihiihdosta tutun kuviosuksen ja surffilaudan. Tuloksena oli Skurfer, joka mahdollisti näyttävät hypyt.

2000-luvun alussa laji muuttui temppukeskeiseksi erilaisten obstaclien ansiosta.

Wakeboarding on tällä hetkellä nopeimmin kasvava vesiurheilulaji, sillä on neljä miljoonaa harrastajaa ympäri maailmaa.

Muita vesihiihdon lajeja ovat kuviot, pujottelu ja hypyt, joilla on Wakeboardingin tavoin pitkät perinteet Suomessa. Menestystä lajeissa on tullut EM- ja MM-tasolla.

Myös kotimaassa Wakeboarding elää kasvuvaihetta. Suurimmat seurat löytyvät Tampereelta, Harjavaltasta, Naantalista ja Kurikasta. Mutta pärjääkö laudan päällä, mikäli ei ole enää niin nuori ja notkea? ”Suomalaiset ovat synnynnäistä vesihiihtokansaa, koska kaikki ovat joskus lasketelleet tai hiihtäneet. Usein lapsiaan treeneihin tuovat isät kysyvät, saisivatko hekin kokeilla, ja hyvinhän se heiltä luonnistuu”, Lammi naurahtaa.

Wakeboardingiin jää helposti koukkuun, koska suorituspaineet loistavat poissaolollaan. Ei tarvitse olla mestari ja oma tyyli on aina paras tyyli. Se on hauskaa, vaikka pystyssä pystyisi kerrallaan edes pienen hetken verran. Edistyneemmät keskittävät energiansa temppujen hiomiseen. ”Ainoastaan taivas on rajana uusien temppujen opettelussa. Wakeboarding on siitä hyvä harrastus, että jokaiselle riittää aina uutta

”

Wakeboardingiin jää helposti koukkuun, koska suorituspaineet loistavat poissaolollaan. opittavaa ja harjoiteltavaa omalla tasollaan”, Lammi sanoo.

Veneen perässä tai kaapelilla Ennen ensimmäistä kertaa pitää selvittää, kumpi jalka edellä pysyy paremmin pystyssä. Toiseksi pitää valita: veneen perässä vai kaapeliradalla? ”Kaapelin perässä on hyvä ja helppo kokeilla ensimmäistä kertaa”, Lammi ohjeistaa.

Aloituksessa on tärkeää antaa veneen tai

kaapelin tehdä vetotyö sekä pitää kädet suorana ja laittaa selällä kevyesti vastaan. Veneen perässä temput tehdään veneen peräaallosta hyppien.

Kaapelirata toimii laskettelukeskuksen tavoin: ”hissipoika” antaa kapulan, jonka hiihtäjä nappaa lähtiessään. Tämän jälkeen tyyli on vapaa. Kaatumista ei kannata pelätä, koska se on olennainen osa lajia.   www.northwater.fi

hotellitarjous

Ikaalinen

Hinnat 1 hengen huone / 2 hengen huone (+perhe) YkkösBonus- ja K-Plussa-kortilla Maininki 124 e / 174 e Kylpylähotelli 99 e / 128 e Hotelli Ikaalia 99 e / 128 e Hotelli Terme 99 e / 128 e Hinnat 1 hengen huone / 2 hengen huone (+perhe) ilman korttia Maininki 138 e / 194 e Kylpylähotelli 110 e / 144 e Hotelli Ikaalia 110 e / 144 e Hotelli Terme 110 e / 144 e Hinnat voimassa 1.5.–31.8.2012, paitsi 7.–10.6. ja Juhannuksena.

PISARA 1 ≈ 2012 17

≈ Pakkaa mukaan

Hymy huulille! HipperSmile©hymynaamat lisäävät käsiliikkeiden lihastyötä vesijuoksussa ja vesivoimistelussa.

Välineet

vesiliikuntaan Vedessä on helppo ja mukava liikkua. Vesiliikunta vahvistaa lihaksia ja lisää kestävyyttä. Hauskat ja hyödylliset välineet tehostavat harjoittelua ja sopivat kaikille.

Räpylät käteen! Vesihanskoilla voi parantaa vesijuoksun tehoa.

Ne antavat lisää vastusta ja laittavat käsivarret hommiin.

18 PISARA 1 ≈ 2012

Koko perheen vesipeli.

Speedo-sukellustikut lisäävät lapsen itseluottamusta veden alla ja pinnalla.

Lisätukea ja vakautta. Aqua Belt tehostaa vedessä harjoittelua ja lisää kelluvuutta.

Kädet töihin.

Tekninen BioFuse käsivetolauta auttaa uimaria kehittämään uintiaan.

Voimaa jalkoihin. Perhoset kiinnitetään nilkkoihin vesijuoksussa tai vesijumpassa.

Hihat heilumaan. Vesipuntit tehostavat ylävartalon liikkeitä, ja niillä harjoittelu auttaa niskahartiaseudun ongelmiin.

Lauta alle ja potkimaan.

Speedo Kickboard auttaa uintitekniikan harjoittelussa.

Tiedustelut: Speedo, www.speedoshop.fi Suomalainen vesiliikuntainstituutti, www.vesiliikunta.com Suomen uintikauppa, www.uintikauppa.fi PISARA 1 ≈ 2012 19

päiväkirja

”Poika saunoo, mutta

tytöt kylpee!” 

Ennen reissua Ku vat

petri blomqvist ja tyttöjen albumikuvat

Näyttelijäopiskelijat viettivät tyttöjen virkistysviikonlopun Jyväskylän Laajavuoressa.

Ella Kylpyläseikkailua oli odotettu kuin kuuta nousevaa, koska

välillä näyttelijäopiskelijan pää kipeytyy repliikkien opettelusta, ja lihakset kaipaavat hierontaa. Palkinto silmissä jaksoi pusertaa vielä vähän.



lauantaiaamu Ella Lähdimme Helsingistä aamuyhdeksän jälkeen. Junamatka

taittui mukavasti. Arvoimme itsellemme hemmotteluhoidot. Minä sain kaipaamani jalkapohjahieronnan, Miila jalkahoidon, Aksa suklaahieronnan ja Sonja kasvohoidon. Edelleen tuntui hyvin oudolta ja uskomattomalta, että ihan kohta me neljä olisimme oikeassa kylpylässä. Miksi se olisi niin outoa? Aloimme pohtia kyl20 PISARA 1 ≈ 2012

pyläkulttuuria, assosiaatiot veivät lapsiperheisiin, vanhempiin ikäluokkiin ja turismiin. Onkohan kylpylässä muita nuoria aikuisia kuin me? Löytyykö sieltä meidän ikäluokkaamme kiinnostavia palveluita?

Tulisimmeko viihtymään? Päätimme ottaa selvän.



12.30 aksa Jyväskylässä otimme taksin hotellille. Paikalla oli vastassa

ystävällistä henkilökuntaa ja saimme huoneemme etuajassa.

Heitimme tavarat isoon perhehuoneeseen ja ryntäsimme lounaalle aulan lounge-henkiseen raflaan. Muut tytöt ottivat suuret ja raikkaat kanasalaatit, ja Miila vielä hyvännäköisen hedelmäpikarin.

Itse söin ruisleivän ja marjarahkan. Nam! Sitten isot valkoiset kylpytakit niskaan ja kylpylään!



PISARA 1 ≈ 2012 21

"Kauneushoidot ovat tietysti kylpylöiden paras juttu."

hotellitarjous

Laajavuori

1.6.–31.8.2012 (ei 1.8.–4.8. 2012) Kesän Lomahinta YkkösBonusja K-Plussa-kortilla alk. 113 e/1 hengen huone, alk. 133 e/2 hengen huone Sis. 1 yön majoitus, kylpylän ja kuntosalin käyttö, buffet-aamiainen Lomahintaisia huoneita rajoitetusti.



14 aksa Kylpyläosasto oli sekä monipuolinen

että viihtyisä, ja päiväsaikaan vielä kovin rauhallinen. Asettauduimme disco-valoin koristeltuun poreammeeseen, jossa oli ihana keskustella ja nauttia rentouttavista poreista. Poreammeesta suuntasimme ruususaunaan, mikä oli nimensä mukaisesti koristeltu punaisin ruusuin. Naisille oli varattu myös kristallisauna, jossa suolakivet ja kristallit loivat tunnelmaa seinillä.

Saunassa meidät yllätti nestehukka, ja tilanne oli totta kai korjattava kylmällä Coronalla allasosaston Panorama-baarissa. Nestetankkauksen jälkeen Miila uskalsi vielä pyrähtää kylmävesialtaaseen, mikä virkisti varmasti mukavasti ennen kuntosaliin tutustumista.



15 sonja Menimme 4Event-hyvinvointikes-

kukseen. Saimme tutustua 4Eventin kuntosaliin ohjaajan kanssa, joka oli erittäin hienoa.

Teimme hänen avullaan kuntopiiriharjoittelun salin laitteilla ja niska–hartia venyttelyt yhdessä patjoilla.

Itse ihastuin näihin laitteisiin todella, sillä ne ovat erityisen hyviä esimerkiksi kiinteyttämiseen. Saunan rentouttamilla lihaksilla 22 PISARA 1 ≈ 2012

treenaaminen sujui mutkattomasti. 4Event hyvinvointikeskus panostaa siihen, että asiakkaat todella löytäisivät liikunnanilon.

Mielestäni on todella hyvä, ettei liikkumisesta tehdä pakkopullaa, vaan koetetaan saada ihmiset tuntemaan, millainen fiilis liikkumisesta oikeasti tulee ja miten siitä voi tehdä itselleen mielekästä.



17 miila Kauneushoidot ovat tietysti kylpy-

löiden paras juttu. Ainakin itse vaivuin hetkeksi autuaalliseen uneen jalkahoitoni yhteydessä, vaikka hoidon nimi oli ”pieni piristys jaloille”. Jalat virkeänä ja muu keho velttona menin vielä kokeilemaan höyrysaunaa, joka osoittautui yhdeksi lempparikseni.

Höyryt olivat juuri oikean lämpöisiä ja kosteita. Tuntui, että sai saunan ja höyryhengityksen yhdellä kerralla. Toinen lempparini oli lastenallas. Hienoista poreista ja valo-efekteistä huolimatta koin suurinta riemua leikkiessäni vesileluilla tarhaikäisten uidessa vierestäni.



17.30 ella Jalkapohjahieronnassa olisin voinut

maata ikuisuuden! Puoli tuntia meni hujauk-

sessa ohi. Hieronnan lisäksi sain mukaani mielenkiintoista tietoa vyöhyketerapiasta ja akupisteistä, ennen kaikkea kuitenkin hyviä hieromisvinkkejä kotiinviemisiksi poikaystävälleni.



18.15 aksa Suklaahieronnan vuoro! Aivan iha-

naa! Totaalinen rentoutuminen. Kuuma suklaa tuntui miellyttävältä iholla. Selkähieronta tuli todellakin tarpeeseen, sillä selkä on ollut aika paljon koetuksella syksyn aikana ja hartiatkin olivat kivikovat. Hierojalla oli täysi työ lihaksieni kanssa, mutta hotellihuoneeseen palattuani olo oli totaalisen rentoutunut.

Suklaa tuoksui iholla vielä pitkään!



19 aksa Kylpyläosastolta palattuamme lait-

tauduimme hotellihuoneessamme musan tahdissa iltaa varten. Mekot ja bling blingit päälle ja buffettiin, jossa ahmimme kasapäin herkullista ruokaa.



20 sonja Illan kohokohta oli ehdottomasti

ravintola Salitintissä nautittu illallinen. Tarjolla oli buffetpöytä, joka oli valikoimaltaan todella runsas. Erityisesti minua yllätti, että

”

Laajavuoren kylpyläosasto on sekä monipuolinen että viihtyisä. buffeepöydän valikoimissa oli huomioitu hyvin myös ruoka-allergikot. Tämä on mielestäni aina erittäin iloinen yllätys.

Ravintolassa oli hyvä tunnelma, sillä viihdyimme jälleen ilman mitään kiireen häivää illallisemme äärellä. Palvelu oli ystävällistä ja asiakkaat huomioon ottavaa. Jälkiruokapöytä juustokakkuineen vei kielen mennessään.



21 aksa Ruokailun jälkeen oli aika vetää hoh-

tavat tossut jalkaan. Ja ei kun keilaamaan!

Illan keilailukuningattareksi kruunattiin Miila, jonka täyskaadot olivat selvä merkki vaietusta keilailuharrastuksesta. Sonjalle ilta oli kuitenkin tuplasti erityinen, sillä hän pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan keilausta.

Kehityskaari oli illan aikana huikea ja keila-

hallin lupsakan työntekijän sekä Miilan provinkkien jälkeen Sonja pääsi vauhtiin! Ei siis aivan turha ilta!



22 miila Kävimme hotellihuoneessamme

vielä ennen yökerhoon menemistä, ja sille tielle juutuimmekin vähän pidemmäksi aikaa, kun juteltavaa riitti. Hyvässä seurassa on aina kivaa, mutta erityisen kivaa siitä tekee myös kiva ympäristö. Huoneet olivat nimittäin mukavat. Kaikille oli omat isot sängyt ja tilaa matkatavaroille, lisäksi huoneessa oli parveke ja suurista ikkunoista avautuvat hulppeat näkymät. Neljän hengen huone, jota olimme itse pyytäneet, toimi meille loistavasti.

Tanssilattiaa huoneessa ei kuitenkaan ollut, joten oli aika lähteä Night Bar Flameen.

Sieltähän löytyi enemmän kuin pelkkä tanssilattia. Saimme alkuun tervetuliaisdrinkit. Menimme aluksi pöytänurkkaukseen, ja koska musiikki ei ollut liian kovalla, pystyimme jatkamaan jutustelua vielä pöydässäkin. Night Bar Flamessa oli se hyvä puoli, että siellä oli mahdollisuudet molempiin: sekä jutusteluun, että tanssimiseen.

Suureksi riemuksemme mahdollisuus oli myös laulamiseen, nimittäin löysimme yökerhosta karaoken. Eikä kauaakaan, kun Ella jo lauloi kauniisti samalla, kun me muut tanssimme villisti diskopallojen alla. Viihdyimme yökerhossa mainiosti, mutta lopulta väsymys otti vallan, eikä ihmekään, kun miettii miten pitkä päivä meillä oli ollut takana. Mitä kaikkea yhdessä päivässä voikaan kokea! Onnellisena rojahdin sänkyni pehmeään syleilyyn ja nukuin kuin tukki.



sunnuntaiaamu sonja Sunnuntaiaamuna hai-

keaa arkeen paluuta piristi kunnon aamubrunssi ravintolassa. Jälleen tarjonta ylitti odotukset, brunssi oli erittäin monipuolinen ja maukas. Hassuttelimme vielä pelaamalla pelikoneita, kunnes taksi kaartoi pihaan. Oli aika lähteä takaisin kohti Helsinkiä.

Viikonlopusta jäi mahtava fiilis, sillä saimme oikeasti rentoutua ja nauttia olostamme.

Näyttelijäopiskelijan arki on usein melko kiireistä, ja koulusta voi olla vaikea irtautua.

Pääsimme tavoitteeseemme hyvin Laajavuoren Rantasipissä ja unohdimme arjen murheet tyystin. Olo on levännyt ja keveä – lähteä kohti uutta viikkoa!  PISARA 1 ≈ 2012 23

≈ Näe & koe

Hämeen linnan keskiaikamarkkinat elokuussa ruuvaavat yhdeksi viikonlopuksi aikaa 650 vuotta taaksepäin.

Turnajaisia ja siveitä neitoja, olutta ja savupalvia, silmän­ kääntäjiä ja trubaduureja Hämeen linnan muurin kupeessa.

Tätä lähemmäksi keskiaikaa ei enää pääse.

TeksTi

24 PISARA 1 ≈ 2012

Sirkku Saariaho

kuvaT

katariina filppula

ervetuloa Hämeeseen vuoteen 1366. Ruotsin kuninkaana on nyt Albrekt Mecklenburgi­ lainen, Erik Maununpojan siskonpoika. Hämeen linna on seudun ylpeys ja turva. Lin­ na on vasta reilut sata vuotta vanha mutta sitä on jo kertaalleen laajennettu harmaa­ kivilinnoituksella.

Pärttylin päivän tienoilla pidettävät markkinat ovat käynnissä: kauppa käy vilkkaasti, väkijoukot vellovat kojujen välissä. Trubaduuri lurittelee kampiliroineen killingin toivossa. Hevoset päristelevät aitauksessa. Eikä markkinoita ilman Juoppo Juoppo­Eevaa, joka huutelee hävyttömyyksiä.

Jo on väkeä! Lähteekö tukka päästä, ei huolta, Kertruutilla on yrtit vaivaan. Nuoret neidot palmi­ koissaan katsovat vaivihkaa ritareita. Kylläpä ovat komeita, onneksi turnajaiset ovat vielä edessä. Ei pidä katsoa liian pitkään, ettei tule pahoja puheita. Imettäjä Dagmar karistaa sitkeimmätkin ihailijat, neitojen maine on hänen vastuullaan.

Varakas leskirouva Anna Pietarintytär Tyrgilsbacke saa katsoa ritareita avoimesta ikkunasta. Tur­ najaiset ja miekkataistelut ovat viipurilaisrouvankin mieleen. Rouva on pukeutunut vaaleaan aluspu­ kuun, kirjailtuun päällyspukuun, jossa on pieni laahus. Harteillaan hänellä on tummanvihreä villa­ viitta. Hiuksia peittää huntu, jota vihreä panta pitää paikallaan. Kun on kerran aviosäätyyn astunut, ei hiuksia enää näytetä julkisesti.

Festivaali pyörii vapaaehtoisvoimin Anna Pietarintytär Tyrgilsbacke tunnetaan muun ajan vuotta Hämeen linnan keskiaika­ yhdistyksen puheenjohtajana Anne Veinolana, joka vastaa markkinoiden järjestelyistä.



PISARA 1 ≈ 2012 25

Markkinoiden ehdottomasti näyttävin ohjelmanumero on turnajaiset. Neljä tai viisi ritaria haarniskoissaan esittelee taitojaan hevosen selästä.

26 PISARA 1 ≈ 2012

”Tapahtuman toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara tekee kokopäiväisesti töitä, mutta markkinoilla melkein kaikki hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on eri tehtävissä pitkälti toista sataa. Festivaalin rakentaminen alkaa keskiviikkona, siitä kolme päivää ja yötä tehdään töitä yhteen putkeen”, Veinola sanoo.

Hämeen linnan keskiaikayhdistyksen aktiivit kokoavat markkinat. He suunnittelevat ohjelman ja valitsevat esiintyjät. Suomessa on yllättävän paljon keskiaikaharrastajia, on musikantteja, näytössotureita ja käsityöläi-

siä, jotka kiertävät esiintymässä markkinoilla ja tapahtumissa.

Seura juryttää torille pääsevät myyjät.

Heidän odotetaan pukeutuvan teeman mukaan ja laittavan myyntipaikan samaan malliin. Tietenkin kaiken myytävän pitää olla sellaista, että se olisi voitu tehdä keskiajalla.

Keskiaikamarkkinat saattavat olla ainoa tapahtuma Suomessa, jossa ei ole tarjolla metrilakua.

Tapahtuma on kasvanut 14 vuodessa alueen­sa suurimmaksi tapahtumaksi. Viime vuonna vierailijoita kävi yli 21 000. Markki-

”

Markkinoilla ovat esiintyneet muun muassa Faravidin sudet ja turkulainen Warusseppäin kilta. noiden lisäksi keskiaikaharrastajat kiertävät messuilla ja tapahtumissa ja tilaisuuksissa esiintymässä. Elokuun tapahtuma on silti paras. ”Tekeminen on niin hauskaa. Kaikki ovat ihan erilaisia siviilissä eikä välttämättä edes tiedä, mitä savenvalaja tai kehrääjä tekevät muulloin. Viikko on niin intensiivinen ja hulvaton!”

Veinola kertoo, että tapahtuma halutaan sitoa juuri varhais- ja sydänkeskiaikaan, jolloin Hämeen linnaa rakennettiin. Häme on muutenkin luonnollinen ympäristö keski­ aika­markkinoille. Seudulla on paljon keski­ai­ kaisia linnoja ja kirkkoja. Linnassa ja muurin ympärillä Linnapuistossa on tilaa, markkinat ovat tiiviisti yhdessä paikassa, se pitää tunnelman aitona.

Ritareita ja sotureita Markkinatori on perjantaina ilmainen, mutta viikonloppuna sisään pääsee maksamalla toritullin. Tori on kuin toisesta maailmasta.

Vapaaehtoiset ja kauppiaat ovat pukeutuneet ajan tyyliin. Kauppiaat houkuttelevat ostoksille. Torilla soivat luutut, avainharput, fiidelit, nokkahuilut ja kampiliirat. Silmänkääntäjät, jonglöörit ja tulitemppuilijat hakevat huomiota. Ritarit ja soturit kulkevat pienissä ryhmissä.

Vanajan rannassa on keskiaikaharrastajien leiri. Leiriläiset asuvat aikakauden mukaisissa teltoissa markkinoiden ajan, laittavat ruokansa avotulella, tekevät askareitaan ja valmistavat tarvekaluja. Osa on kutonut itse vaatteidensa kankaatkin.

Markkinoiden ehdottomasti näyttävin ohjelmanumero on turnajaiset. Neljä tai viisi ritaria haarniskoissaan esittelee taitojaan hevosen selästä. Turnajaiset olivat aikansa

Hämeen keskiaika­ markkinat 17.–19.8. 2012 Linnanpuisto, Hämeenlinna Käsityöläisten iso markkinatori, taistelunäytöksiä, taitoratsastusta, musiikkia, leikareita ja pillipiipareita, silmänkääntäjiä ja keskiaikaväkeä. Säädyttömien yö perjantaina, lauantaina keskiaikaiset iltapidot.

Lapsille omaa ohjelmaa ja työpajoja Lasten läänityksessä.  www.keskiaikamarkkinat.net

urheilukilpailu, lajeja on muitakin kuin kaksintaistelu. ”Yleisö hullaantuu tunnelmasta, kun kaviot tömisevät ja haarniskat kolisevat. Se näyttää oikeasti todella hurjalta. Yhdessä lajissa esimerkiksi lyödään miekalla kaalinpää kahtia.”

Miekkataistelunäytöksissä taistellaan mies miestä vastaan. Markkinoilla ovat esiintyneet muun muassa Faravidin sudet ja turkulainen Warusseppäin kilta. Ritarit ja soturit ovat niin sanottuja historian elävöittäjiä eli harrastajia, jotka ovat perehtyneet keskiajan asuihin ja taistelutekniikoihin.

Illalla juhlitaan Lauantaina laitetaan parasta päälle, vaikka yhdistyksen vuokraamosta ja käydään keskiaikaiseen pitopöytään. Se on markkinoiden pääohjelmanumero. Eikä kyse ole vain syömisestä, vaan juhlimisesta, ohjelmasta nauttimisesta ja osallistumisesta. ”Iltapidot alkavat turnajaisilla. Iltaturnajaiset ovat vähän lyhyemmät kuin päivällä käydyt. Kunnon taistelu kohottaa odotuksia illasta.”

Illallinen on katettu pitkiin pöytiin isoon sirkustelttaan. Ruoka tarjoillaan puupäreiltä, joiden päällä on litteä ruisleipä. Sen päälle lastataan savukalaa, suolakalaa, lihaa,



Hämeen linnan keskiaikamarkkinat on kasvanut 14 vuodessa alueensa suurimmaksi tapahtumaksi. Viime vuonna vierailijoita kävi yli 21 000.

PISARA 1 ≈ 2012 27

Keskiaikamarkkinat on haluttu sitoa juuri varhais- ja sydänkeskiaikaan, jolloin Hämeen linnaa rakennettiin.

Leipätyönä tappelu



Kemiöläisen Rohan tallin isäntä Jaakko Nuotio on täyspäiväinen ritari. Nuotio ja hänen vaimonsa kiertävät hevosten ja ritarien kanssa kesän aikana viidessäkymmenessä eri tapahtumassa Suomessa ja Pohjoismaissa. Ritarit Nuotio valitsee ritarireservistä eli ryhmästä, joka hallitsee keskiaikaisen taisteluratsastuksen. Ratsastusta ja taistelutaitoja opetetaan Nuotioiden tallilla. Nuotiot myös kouluttavat itse hevosensa. Hevosia Nuotioiden tallissa on nyt 11.

Hevosturnajaiset ovat näyttävä spektaakkeli, jossa tarinaan on sidottu erilaisia taisteluja: miekkalajeja, jousiammuntaa ja peitsitaisteluja. Musiikki, äänet ja pyrotekniikka liekkeineen ja pamauksineen ovat tärkeä osa esitystä. ”Tarinat tulivat mukaan jo keskiajalla, jotta katselijat saatiin pysymään turnajaisissa. Silloin tarinan tehosteena saatettiin polttaa vaikka pieni puulinnoitus. Peitsitaistelut alkoivat vasta myöhäiskeskiajalla.”

Taistelunäytökset tehdään mahdollisimman aidosti. Miekat ovat terästä. Hevoset ovat sotakäyttöön jalostettuja andalusialaishevosia.

Haarniskat teetetään jokaiselle mittojen mukaan Tsekeissä. Levyhaarniska painaa noin 30–35 kiloa.

Taisteluissa ei säästellä, vaikka koreografiasta on sovittu. Ritarit nelistävät toisiaan vastaan noin 80 kilo­metrin tuntivauhtia, peitsen murtovoima vauhdissa on 600 kiloa. Isku tuntuu haarniskan läpi, mutta haavereita sattuu harvoin. ”Haarniskassa tulee kuuma. Toissa kesänä mittasimme sisälämpö­tilan: 70 astetta!” www.rohan.fi

28 PISARA 1 ≈ 2012

munia, sieniä ja suolakurkkuja. Perunaa ei vielä tunneta, joten pöydässä on lanttuja ja nauriita.

Juomaksi on vettä, simaa, olvia ja viintä. Vapaaehtoiset isännät ja emännät on ripoteltu vieraiden joukkoon mekastamaan ja viihdyttämään pöytäseurueita.

Tietenkin markkinoilla roihuaa myös rakkaus.

Todistettavasti ainakin nahkuri on saanut haudankaivajansa, kun markkinoiden toiminnanjohtaja meni naimisiin markkinoiden aikaan. Vihkiminen tapahtui Hattulan Pyhän Ristin kirkossa, jossa keskiaikaisiin juhlavaatteisiin pukeutunut hääväki veisasi keskiaikaisia virsiä. Hääpari saapui Linnanpuistoon viikinkiveneellä. Pari oli tavannut keskiaikamarkkinoilla vapaaehtoisina. Veinola vakuuttaa, että ei tämä edes ole niin ainutlaatuista.

Leskirouva Anna Pietarintytär Tyrgilsbacke on saanut kierroksensa valmiiksi ja on tyytyväinen näkemäänsä.

Toisin oli pari vuotta sitten! Yhtäkkiä markkinoille tuli intiaaneja, sulkapäähineet päässään myymään käsitöitään. Se ei vaan käynyt päinsä, koska Amerikkaa ei ole vielä edes löydetty. Nyt kaikki on kohdallaan: väki ahkeroi työssään, pelastustiet ovat auki ja roskavouti on tehnyt hyvin työnsä.

Nyt voisi istahtaa hetkeksi ja ottaa vähän outoa itämaista papujuomaa, jota myöhemmin kahviksi kutsutaan. 

5

x

Kesän parhaat tapahtumat Nappaa tästä muutama menovinkki ja katso lisää netistä!

Jyväskylä

2.–5.8. Neste Oil Ralli 2012 Suomen MM-Ralli, Neste Oil Ralli, on edeltäjiensä tapaan legenda jo eläessään. Vuodesta 1951 järjestetty kansainvälinen autourheilutapahtuma tunnetaan maailmalla nopeiden sorateiden huikeista hypyistä, upeista järvimaisemista ja loistavasta tunnelmasta. Useana vuonna maailman parhaaksi MM-Ralliksi valitussa tapahtumassa koetaan vuosittain yli 350 000 katsojaelämystä.

vaasa

ikaalinen

3.7.–8.7. Sata-Häme Soi 40 v (1972–2012)

Jaakko Salo

Harmonikkamusiikin ympärille rakentuva festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Nyt kymmenet tuhannet nauttivat festivaaleista, joita ryydittävät Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailut, sekä kansainvälinen Primus Ikaalinen kilpailu.

Wasa Footballcup 28.6.–1.7.

Lasten ja nuorten kansainvälinen jalkapalloturnaus Wasa Fotballcup pelataan tänä vuonna kesä–heinäkuun vaihteessa. Turnaus järjestetään yhteistyössä Suomen Palloliiton Vaasan piirin kanssa ja se kerää vuosittain Vaasaan noin 250 joukkuetta.

IMATRA

nokia

Imatra Big Band Festival 28.6.–7.7.

 www.ibbf.fi

28.–31.7.

Tapsan Tahdit Tapsan Tahdit on Nokian kaupungissa vuosittain heinäkuun lopussa pidettävä merkittävä kotimaisen kevyen musiikin tapahtuma. Se on saanut nimensä Tapio Rautavaarasta, joka on syntynyt Nokialla vuonna 1915. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 1987. Kävijöitä on ollut viime vuosina noin 30 000. Tapahtumassa jaetaan Iskelmä-Finlandia-palkinto.

www.danny.fi

30. Imatra Big Band Festival täyttää jälleen kesäisen kuuman Imatran kadut ja klubit kansainvälisellä ja kotimaisella rytmimusiikilla ja rennolla festivaalitunnelmalla peräti 10 päivän ajan. Luvassa lähes 60 konserttia.

PISARA 1 ≈ 2012 29

≈ Helli & hemmottele

Kutrit kuntoon kesäksi ko o nnu t

satu varjonen

kuvat

gorilla & istockphoto

Keväällä talven kuivattava vaikutus tuntuu vielä hiuksissa ja hiuspohjassa ja horistontissa vaanii jo uusi uhka – aurinko. Pienellä huollolla ja suojaavilla tuotteilla hiukset säilyvät hehkeinä läpi kuumimmankin kesän.

A

uringonvalon ja ilmankosteuden yhdis täessä voimansa hiusten väri alkaa haalistua. aivan kuin kemiallisenkin vaalentumisen yhteydessä myös tässä tapauksessa hiuksen pintakerros kärsii. runsas uv-säteily rasittaa myös hiuspohjaa ja sitä kautta hiustenkasvua. aurinko, ilmansaasteet ja uv-säteily aiheuttavat vapaiden radikaalien muodostu-

30 PISARA 1 ≈ 2012

mista kehossa ja hiuksissa tuhoten hiuksen omaa proteiinia ja heikentäen hiuksen rakennetta. vapaiden radikaalien aiheuttaman hiuksen pintakerroksen murtumisen vuoksi hius kärsii proteiini- ja kosteusmenetyksiä. hiusten suojaaminen auringolta ehkäisee parhaiten hiuksen murtumista ja kuivumista. käytä siis uv-suojatuotteita läpi aurinkoisen kauden.



PISARA 1 ≈ 2012 31

Tuuheutta tukkaan

K

uumalla ilmalla hiuksetkin rasvoittuvat nopeammin.

Lättänään ja öljyiseen tukkaan saa ilmavuutta ja raikkautta kuivasampoilla, hiuspuutereilla ja suolasuihkeilla.

Käytä kesällä säännöllisesti myös syväpuhdistavaa sampoota, joka poistaa kutreista kloorin, merisuolan ja rasvaisuuden jäänteet. Helli hiuksia syväputsauksen jälkeen kosteuttavalla tehohoidolla.

Huolla hiuspohjaa

H

iuspohjasta kaikki lähtee, niinpä sen hyvinvointi on sekä naisten että miesten terveiden hiusten perusta.

Kuiva ja herkkä hiuspohja saa uutta puhtia ennen pesua käytettävistä öljyhoidoista ja kosteuttavista naamioista, jotka saavat vaikuttaa vartin verran ennen sampoopesua.

Kokeile kaapista oliivi- tai neitsytkookosöljyä tai turvaudu kampaamon tuotteisiin. Rasvoittuva hiuspohja raikastuu turve- ja savinaamioilla sekä kampaamojen kuorivilla erikoistuotteilla. Sekä kuiva että rasvainen pää tykkäävät miedoista, mahdollisimman vähän ainesosia sisältävistä hellistä hoitotuotteista – luomusampoot toimivat monella.

 



Kevät- ja kesätukan hoitotuotteet 

Monikäyttöisen, hiuksia silottavan ja hoitavan Davines Essential Haircare Oil -öljyn antioksidantit suojaavat kutreja ilmaston aiheuttamilta vaurioilta ja ikääntymiseltä.

32 e 135 ml  Luomulaatuinen Sante Organic Appelsiini& Kookos sopii mietojen ainesosiensa ansiosta koko perheelle ja jättää hiukset kuohkeiksi ja kiiltäviksi.

6,50 e 200 ml  Lämpöaktivoituva John Frieda Go Blonder

32 PISARA 1 ≈ 2012

Hiustrendien Helpoimmat

• Sileät kiiltävät polkkatukat • Sulkamaisesti rikotut lyhyet ja puolipitkät mallit.

• Runsaat Hollywood-laineet.

• Runsaat luonnolliset ruskean sävyt • Persikkaiset ja vaaleat oranssinsävyt.

• Rohkeat raidoitukset ja raidoilla luotu rakenne ja runsaus.

”

Öljyhoidot poistavat tehokkaasti myös hilsettä.

KesätuKKa Kuntoon

V

Hiuspohjan hemmottelua kylpylässä

oit mitata hiuksen kunnon venytystestillä: Ota noin viisi hiusta, kastele ne ja nappaa kahden käden sormin tiukka puristusote tyvestä ja pituudesta.

Venytä tasaisesti. Normaalikuntoinen hius venyy 30 % normaalipituudestaan ja palautuu ennalleen vaurioitta. Jos hiukset katkeavat venytettäessä, tarvitsevat ne tehokkaasti kosteuttavia hoitotuotteita. Loputtomasti venyvät ”purkkahiukset” jotka eivätkä palaudu, tarvitsevat puolestaan rakennepaikkaavia tuotteita eli proteiineja.

H

iuspohjan hieronta rentouttaa kokonaisvaltaisesti ja elvyttää verenkiertoa.

Nauti kesälomalla esimerkiksi kylpylähotelli Rantasipi Edenin tai Ikaalisten kylpylän intialaisesta päänhieronnasta. Kaikkien Rantasipi-kylpylöiden yhteystiedot löytyvät osoitteeesta www.rantasipi.fi





Lähde: SKT-GROUP

  



 Controlled Lightening Spray –vaalennussuihke kirkastaa vaaleita kutreja vähitellen ja hellävaraisesti. 10,50 e 100 ml  Bonacure Sun Protect Repair Rescue Aurinkolatvasuoja suojaa ja korjaa auringossa ja vesileikeissä rispaantuneita latvoja. 13,20 e 75 ml  Schwarzkopf Professional 3D Mension Grooming Fluid on hoito- ja muotoiluneste miehelle. Virkistävä neste hoitaa kuluneet hiukset ja antaa uutta puhtia hiustenkasvulle. 14,90 e 250 ml

 Joico Color Endure -sampoo sisältää tehokkaan UVA ja UVB-suojan, joka säilyttää värin kauniina ja suojaa hiuksia lämpövaurioilta. 18,90 e 300 ml  Loistavasti myös miehelle sopiva kotimainen ja tuoksuton Sim Sensitive CX Corrector -sampoo syväpuhdistaa talin ja muotoilutuotejäämät sekä hiuksista että hiuspohjasta. 16,90 e 250 ml

 UV-suojan sisältävä Cutrin Choozism Sea Salt Spray -mineraalisuolasuihke luo runsaasti rakennetta rentoon rantalookiin.

14,90 e 200 ml  Herkullisen tuoksuinen Goldwell Dualsenses Sun Reflects After-Sun 60sec Treatment on intensiivihoito, joka kosteuttaa ja uudistaa kesän käristämiä kutreja minuutissa. 16,50 e 200 ml  Klassikkotuote Paul Mitchell The One -hoitoaine oli ensimmäinen hiuksiin jätettävä hoitoaine. Tehokosteuttava tuote sopii loistavasti myös vartalon iholle. 22 e 300 ml PISARA 1 ≈ 2012 33

Tullaan tutuiksi

34 PISARA 1 ≈ 2012

Tuhannen laulun mies Nylon Beatin matka kohti menestystä alkoi Ikaalisten kylpylästä, jossa yhtye teki ensimmäiset keikkansa. Ilkka Vainion kädestä on syntynyt lukuisia hittisanoituksia myös muille eturivin artisteille – missä muuallakaan kuin kylpylän hotellihuoneessa.

E

nerginen tyttöduo Nylon Beat teki läpimurtonsa 90-luvun puolivälissä. Bändin ensimmäiset keikat järjestettiin Ikaalisten kylpylässä, josta se singahti nopeasti hittilistojen kärkeen. Kokoonpano muistetaan erityisesti lauluista Rakastuin mä luuseriin ja Satasen laina. Mies sanoitusten takana on musiikin monitoimimies Ilkka ”Ile” Vainio.

Miehen käsiala löytyy tuhannen suomalaisen laulun takaa. Innokkuus ja kyky heittäytyä kuvaavat parhaiten Vainion tapaa sanoittaa. Lauluissa matkataan yhtä soljuvasti niin nuoren naisen kuin vanhankin miehen sielunmaisemaan. Yhteistä sanoituksille on niiden kansantajuisuus, tarina iskeytyy suoraan kuulijan tajuntaan ja jää sinne soimaan.

Iskelmätaivaan kirkkaimmat kiintotähdet Kari Tapiosta Paula Koivuniemeen ovat tulkinneet Vainion tekstejä – usein myös Ikaalisten lavalla. Sanoittamisen lisäksi hittinikkari on tuottanut lukuisia kulta- ja platinalevyjä. Kari Tapion kanssa Vainio ehti tehdä parisen kymmentä levyä. Kaulassa roikkuva kultainen risti on kunnianosoitus edesmenneelle tähdelle. ”Sovimme Karin kanssa, että se joka lentää ensimmäisenä taivaaseen, jättää toiselle ristinsä”, Vainio kertoo.

Töissä viihtymässä Vainio on tuttu näky Ikaalisissa. Kylpylä on

Teksti

Eevakaisa Mölsä

Kuva

mikko huotari

ollut miehelle tärkeä paikka monella tapaa jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Lasten ollessa pieniä vietettiin Ikaalisissa monet lomat. Allasosasto tuli hyvin tutuksi.

Koko perheen suosikki oli tietysti vesiliukumäki”, mies naurahtaa.

Sittemmin Vainio on vieraillut Ikaalisissa säännöllisesti työasioissa. Hän on järjestänyt kylpylässä iskelmätapahtumia, laulukilpailuita sekä julkaissut levyjä. Rempseä ja elämänmyönteinen mies tykkää organisoida silloin tällöin myös ekstemporena karaoke-

”

Musiikki kuuluu kaikille.

Se tuo lohtua ja iloa.

Ilman musiikkia elämä olisi tyhjää. kilpailuja, jonne kaikki kynnelle kykenevät ovat tervetulleita. ”Musiikki kuuluu kaikille. Se tuo lohtua ja iloa. Ilman musiikkia elämä olisi tyhjää”, Vainio vakavoituu.

Muutaman kerran vuodessa mies sulkeutuu kylpylään luodakseen musiikkia. Kiireetön ja rento tunnelma takaavat luovan oloti-

lan, jossa sanat asettuvat paperille ikään kuin itsekseen. ”Sieluni lepää kylpylässä. Ikaalisten hotellihuoneessa olen kirjoittanut monta hittibiisiä.”

Isän jalanjäljillä Vainio aloitti 12-vuotiaana kesätöissä levyyhtiön varastossa. Lattioilta hän keräsi talteen Vexi Salmen ja Toivo Kärjen sanoituksia. Samana kesänä uran ensimmäiset sanoitukset syntyivät pahvilaatikon kylkeen.

Rippikoulukin jäi suorittamatta, koska innokas musamies ei malttanut olla töistä pois.

Polte kirjoittamiseen syntyi kuitenkin jo lapsuudenkodissa. Vainion isä Juha ”Junnu” Vainio oli yksi Suomen tunnetuimpia sanoittajia. Tuottelias oli myös isä-Vainio. Hän kirjoitti yli 2 000 laulua, joista yksi tunnetuin on Vanhoja poikia viiksekkäitä. ”Isä oli ylpeä ja kannusti eteenpäin. Hän otti yhdelle levylleen muutaman kirjoittamani kappaleen. Se teki hyvää nuoren miehen itsetunnolle”, Vainio muistelee.

Nykyisin AXR:n tuotantopäällikkönä työskentelevä mies tuntuu tehneen kaiken, mikä on musiikkisaralla mahdollista Suomen kokoisessa maassa. Yksi haave odottaa kuitenkin vielä toteutumistaan. ”Haluaisin kirjoittaa edes yhden laulun Vesa-Matti Loirille. Se olisi suuri laulu ja yhtä koskettava kuin Kari Tapiolle kirjoittamani Äiti valvoo.”  PISARA 1 ≈ 2012 35

≈ Kylpylähistoriaa

Läht eet

Restel, AulAnko-HämeenlinnA mAtkAilu Ry

Ku vat

Olympiahuumaa

Restel

AulAngollA Aul Rantasipi Aulangon historia pitää sisällään kulttuurielämän glamouria ja kansainvälistä olympiatunnelmaa

H

ämeenlinnassa paloi olympiatuli 60 vuotta sitten. Kisa­ kylänä toimi Aulanko, ja Ahvenistolla järjestettiin nyky­ aikainen 5­ottelu. Hämeenlinna oli olympiahurmokses­ sa kaksi vuotta. Jo vuonna 1950 kaupunki rakennutti Ahvenistolle ajanmukaisen ja kansainväliset vaatimuk­ set täyttävän uimastadionin ja 10 miekkailukatosta.

Alueen palvelutarjonta kasvoi huikeasti. Olympiahuu­ massa perustettiin laivayhtiö Suomen Hopealinja, jotta monikansallisella vieras­ joukkiolla olisi mahdollisuus nauttia järvi­Suomesta.

Olympiatuli Kreikan Olympoksesta saapui Hämeenlinnan kautta Helsinkiin. Tuli paloi yhden yön Hämeenlinnassa.

36 PISARA 1 ≈ 2012

Mitä muuta olympiavuonna tapahtui? 

Olympiahymnin sävelsi kansakoulunopettaja Kaarlo Armas Linjama Muuramesta. Samalla, kun Aulangolle rakennettiin uusia majoitustiloja, valmistui Helsinkiin olympiaterminaali. Suomeen rantautui Coca-Cola Hollannista. Maahan ilmestyivät myös ensimmäiset potkulaudat. Veikko Huovinen julkaisi ”Havukka-ahon ajattelijan”, ja hämeenlinnalainen kirjailija Martti Kurjensaari kirjan ”Syntynyt Suomessa”. SuomiFilmi esitti ”Muhoksen Mimmiä” ja ”Lentävää kalakukkoa”.

29.6. 1952 Long Beachissa Kaliforniassa kruunattiin Armi Kuusela maailman kauneimmaksi.

Hämeenlinnassa olympialaisia juhlisti sirkus seeproineen ja apinoineen.

Aulangon kulttuurihistoriallinen funkishotelli valmistui vuonna 1938.

Hämeenlinnan kisatapahtumien kisakylänä toimivat Aulangon hotelli, Katajiston kartanorakennus sekä kaksi kisoja varten pystytettyä parakkia. Aulangon maastossa olivat myös harjoitusradat pistooliammuntaa, miekkailua ja ratsastusta varten. Uintia harjoiteltiin Vanajaveden aalloilla ja juoksua Aulangon puistokäytävillä. Kisakylää kansoittivat eri maiden joukkueet, joukkueenjohtajat ja valmentajat.

Funkishotellin juhlacharmia

hotellitarjous

AULANKO

1.6.–31.8. 2012 (ei juhannuksena) Kesän Lomahinta YkkösBonus- ja K-Plussa -kortilla alk. 109 e/1 hengen huone, alk. 143 e/2 hengen huone majoitus, kylpylän ja kuntosalin käyttö, buffet-aamiainen Lomahintaisia huoneita rajoitetusti.

Rantasipi Aulanko on kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa, golfkenttien äärellä. Vuonna 1938 valmistunut funkkishotelli on kylpyläosan ja monitoimihallin valmistuttua myös monipuolinen hyvinvointikeskus, jossa tekemistä ja kokemista riittää.

Viime vuosisadan alun porvariston hillitty juhlacharmi on vähitellen vaihtunut itsestään huolehtiviin kuntolomailijoihin ja svingejään hioviin golfaajiin.

Hotellin alueella on tehty suomalaista glamourin sävyttämää elokuvahistoriaa monien vuosien ajan, eikä aina ilman paheellisuutta ja tragiikkaa. Kesällä 1939 lupaava nuori tähti Sirkka Sari menehtyi elokuvan Rikas Tyttö loppukaronkassa kiivettyään hotellin katolle ja pudottuaan savupiipusta.

Useat suomalaiset ohjaajat, kuten Valentin Vaala ja lyhyen uran tehnyt Nyrki Tapiovaara ovat hyödyntäneet hämäläistä hehkeää luontoa. Kulisseissa vilahti myöhemmin jännityselokuvan mestarin Alfred Hitchcockin muhkea profiili. Hän etsi vuosikymmeniä sitten kuvaus-



PISARA 1 ≈ 2012 37

Aulangolla on nähty lukemattomia kuului­suuksia, huippu­ poliitikkoja, presidenttejä, ministereitä ja paikka­kunnan yritysten korkeinta johtoa.

paikkoja ”Lyhty”-elokuvaansa Aulangon viettelevästä luonnosta rauniolinnoineen ja näkötorneineen.

Filmimaailman kuuluisuuksien ohella Aulangolla ovat viihtyneet pitkiäkin rupeamia myös monien taidelajien edustajat kuten kirjailijat, muusikot ja taidemaalarit. Jotkut vieraista ovat hakeneet inspiraatiota ravintolan antimista, kuten muun muassa T. J. A. Heikkilän seikkailuista tunnetuksi tullut kirjailija Simo Penttilä, joka toistuvasti vaati työjuomakseen vettä väkevämpää.

Arvovaltaisia vieraita eri puolilta maailmaa Aulangolla on nähty lukemattomia kuuluisuuksia, huippupoliitikkoja, presidenttejä, ministereitä ja paikkakunnan yritysten korkeinta johtoa.

Muun muassa maailman kauneimmaksi valittu Armi Kuusela toi miehensä romanttiselle matkalle Suomen Hämeeseen.

Vuonna 1980 Aulangolla vieraili Kiinan varapääministeri, ja Supo oli saanut tarkat ohjeet turvallisuutta ylläpidosta. Yöllä piti yllättäen järjestää pääministerille silityslauta ja rauta, kun hänen matkagarderoobiinsa kuuluvat ainoat housut piti prässätä. Kosteata iltaa viettäneistä supolaisista ei tähän ollut, joten henkilökunta riensi apuun. ”Varapääministeri istui alusvaatteisillaan vuoteen reunalla ja odotti tyynesti housujen silitystä”, paljastaa tuolloinen työntekijä.  38 PISARA 1 ≈ 2012

Miten päästä Olympiahurmokseen vuonna 2012?  Aulangolla halutaan kokea edes pieni osa siitä hurmoksesta, joka valtasi Hämeenlinnan ja Aulangon 60 vuotta sitten, kun Aulangolla oli virallinen olympiakisakylä. Aulankolaiset matkailupalvelun tarjoajat ovat kehittäneet uuden elämystuoteperheen teeman ympärille.

Tarjolla on kulttuuria, viihtymistä, leikkimielisiä liikuntatapahtumia, hiihto-, kesä- ja syyslomaohjelmaa ja herkuttelua olympiahengessä.

Kanta-Hämeen oppaiden vetämillä Olympia-kierroksilla pääsee tutustumaan alueella oleviin olympialaisten 5-ottelun majoitus-, viihtymis- ja harjoittelupaikkoihin sekä harjoittelumaastoon.

AktiiviAulanko tarjoaa leikkimielisen 5-ottelun Aulangon ulkoilumajan tuntumassa, talviolympialaiset ja olympiaratsastusta Aulangon maastossa, unohtamatta olympiauintia kylpylässä. Kulttuuripuolella Näyttelijäosuuskunta Koitos valmistaa vuoden 1952 kisavieraiden ilotteluun tarkoitetun visailuohjelman.

Miltähän maistuvat 1950-luvun ruoat? Omia makuhermojaan voi kutkutella alueen ravintoloiden Olympiamenulla. Tarjolla on myös samalla vuosikymmenellä Suomeen saapuneita hampurilaisia ja kokista. Paikallinen leipomoyrittäjä Laurell kehittää juhlavuoden kunniaksi Aulanko-Olympialeivoksen ja suolaisen snack-palan, vaikkapa leikkimielisen 5-otteluohjelman palanpainikkeeksi.

Levollisen mielen harjoitus Istu siten, että selkäsi nojaa mukavasti tuolia vasten. Laske jalkapohjat maahan ja anna hengityksen tasaantua.

Tunnustele ensin kehoasi tuolilla: miltä ja missä istuminen tuntuu. Siirrä sitten ajatukset pois vartalolta ja keskity katselemaan ympärillesi. Kiinnitä huomio kaikkiin pieniin yksityiskohtiin, joita näet ympärilläsi.

Sulje silmät ja anna ympäristön menettää merkityksensä.

Keskity kuuloaistiin. Kuuntele ympäröiviä ääniä hetken aikaa tarkasti. Anna niiden sitten liukua kauemmas ja jää kuuntelemaan ainoastaan hengityksesi kulkua.

Tee sama tarkkaavaisuuden ja irtipäästämisen harjoitus myös maku- ja hajuaistilla.

Viivy lopuksi paikallasi muutaman minuutin ajan aistien rauhallista hengitystäsi.  Vinkin antoi joogaopettaja Mia Jokiniva.

Kiireisen rentoutumishetki Arjen keskellä ei ole yleensä aikaa pysähtyä. Rentoutuminen ei kuitenkaan vaadi paljoa. Riittää, että löydät rauhallisen paikan istua. Jo muutaman minuutin pituinen hengitysharjoitus rauhoittaa mieltä ja auttaa jatkamaan matkaa virkistyneenä.

TeksTi

eevakaisa Mölsä kuva isTOCkPHOTO PISARA 1 ≈ 2012 39

≈ Lähde luontoon

imatrankoskella kaunis luonto ja monipuolinen palvelutarjonta

Elämyksiä hotellivieraille TeksTi

hannu ylinen

40 PISARA 1 ≈ 2012

kuvaT

Suomen kuvapalvelu, iStockphoto, reStel

I

matrankoski on yksi Suomen vanhimmista ja kuuluisimmista matkailunähtävyyksistä. Tiesitkö, että Vuoksen koskiuoman ympäristössä on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Kruununpuisto, jonka Venäjän keisari Nikolai I perusti jo 1842.

Valtionhotelli rakennettiin Imatrankoskelle 1903. Keväällä 2009 sen yhteyteen avattiin moderni hemmotteluhoitoja tarjoava kylpylähotelli.

Vuoksen maisemat tarjoavat Valtionhotellin vieraille erinomaiset puitteet luontoliikuntaan ja uusiin elämyksiin. Kylpylän hemmotteluhoitojen lisäksi liikunta, luonto ja ulkoilma tekevät hyvää ihmismielelle ja terveydelle. ”Ihminen on osa luontoa, halusimmepa tai emme. Tutkimusten mukaan luonnon ja metsän hiljaisuudessa ihmismieli rauhoittuu ja hyvinvointi lisääntyy”, vakuuttaa Kirsi Salonen, joka on Suomen Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian toimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. ”Pelkkä luonto- ja metsämaisemien katselu alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä. Luonnossa liikkuminen vähentää stressiä ja parantaa elämän laatua”, Salonen kertoo.

hotellitarjous

Imatra

Kansallisaarteisiimme kuuluva Linnahotelli, ainutlaatuisen Imatrankosken partaalla, maustettuna suomalaisella ja idän eksotiikalla – lähellä Venäjän rajaa, on entistäkin sykähdyttävämpi kokemus.

Nauti ruhtinaallisesta lomasta hieronnan ja kylpyjen muodossa!



Ruhtinaallinen loma linnassa alkaen 151,50 e / henkilö / kylpylähotellin standard-huoneessa PISARA 1 ≈ 2012 41

imatrankoskella k kaunis luonto ja monipuolinen palvelutarjonta

Elämyksiä hotellivieraille Seikkailun­ haluiSille toimintaa

S

eikkailunhaluisia turisteja Imatralla palvelee Antti ja Ville Harisen omistama Saimaa Adventures yhteistyössä muiden yritysten kanssa. ”Talven hittituote on Vuoksikellunta hyisessä joessa. Kellunnan ajaksi turistit puetaan lämpimään erikoisalusasuun ja kuivapukuun, minkä jälkeen joen kylmässä vedessä tarkenee mukavasti. Vuoksi kuljettaa turisteja vajaan kilometrin matkan”, selvittää Antti Harinen.

Talvella tarjolla on kelin salliessa retkiluistelua, moottorikelkka- ja mönkijäsafareita, poroajelua ja erilaisia retkiä. ”Kesän päätuotteet ovat mönkijäsafarit ja vesiaktiviteetit: Esimerkiksi vesihiihto, nousuvarjolennätykset, banaaniveneajelut, veneretket, risteilyt ja vaijeriliuku Imatrankosken yli”, Harinen sanoo.

Saimaa Adventures vuokraa halukkaille erilaisia välineitä, vaikkapa kanootteja, polkupyöriä, moposkoottereita ja vesijettejä. www. saimaa-adventures.fi 

42 PISARA 1 ≈ 2012

VuokSen kalaStuSpuiSto

V

uoksen Kalastuspuisto on kiinnostava ja monipuolinen kesäkohde matkailijoille. Se sijaitsee Vuoksi-joen kauniissa Varpasaaressa, lähellä Imatran keskustaa. Matka kalastuspuistosta Imatrankoskelle ja Valtionhotelliin on pari kilometriä.

Kalastuspuiston yksi erikoisuus on savulohi. Lohet nostetaan omasta lohialtaasta tai pyydetään Vuoksesta, minkä jälkeen ne savustetaan ja syödään ravintola Wanha Virvelissä. Ravintola toimii leirintäalueen vastaanottona ja kahvilana.

Kalamiehet ja -naiset saavat Kalastuspuistosta kalastuslupia, välineitä sekä veneen vuokralle omatoimista kalastusta varten, mutta opaspalveluitakin löytyy. ”Kesällä alueella on paljon tapahtumia: Venekilpailuja, moottoripyörien kokoontumisajoja, laulu- ja rantakalailtoja, tuulastusta ja uistelukilpailuja. Pari kertaa kesässä pidämme suuret kalamarkkinat”, kertoo Vuoksen Kalastuspuiston omistaja Taisto Kainulainen. ”Kuumina kesäpäivinä Kalastuspuistossa voi hiihtää vesisuksilla tai ottaa aurinkoa omalla uimarannalla. Rantasauna on käytettävissä koko vuoden.”

Vuoksen Lautturi Oy järjestää alueella opastettuja jokiristeilyjä sekä tekee kalastus- ja sotahistoriallisia retkiä myös Venäjälle, lähinnä Karjalan kannakselle. Viisumijärjestelyjen takia Venäjän matkat on tilattava ajoissa.

Saman tien varressa on museoalue ja Karjalainen Kotitalo ”Hiljan Piha”.

Siellä on nähtävillä vanhaa karjalaista asumiskulttuuria ja kotieläimiä elävässä ympäristössä. Paikan kahvila toimii kesällä alueen infopisteenä. www.vuoksenkalastuspuisto.com 

Kiehtovat luontopolut

I

matran Valtionhotellin lähelle on tehty hotellivieraita varten luontopolkuja.

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kehyn palvelusihteeri Pentti Miikki sanoo, että aivan Valtionhotellin vieressä on tutustumisen arvoinen ”Vuoksen muinaisuoman” luonto- ja kulttuuripolku, joka soveltuu koko perheelle vauvasta vaariin. ”Luontopolulle (1,5 km) pääsee kävellen suoraan hotellin pihasta. Suhteellisen helppokulkuinen polku risteilee Kruununpuistossa Vuoksen koskiuoman ympäristössä”, Miikki selvittää.

Reitillä näkee muun muassa ison hiidenkirnun, vanhan puutavaran uittorännin ja Impipatsaan, joka on pystytetty Imatrankoskeen heittäytyneiden itsemurhan tehneiden naisten muistolle. ”Kesällä 2012 Valtionhotellilta järjestetään Kruununpuistoon opastettuja kävelyretkiä, jotka päättyvät vaikuttaviin näytöksiin Imatrankoskella. Näytösten aikana koski pauhaa vanhaan malliin, koska vettä päästetään vyörymään vanhaan jokiuomaan patoluukuista.”

Halutessaan hotellivieraat voivat piipahtaa tutustumiskäynnille Imatran vesivoimalaitokseen.

Valtionhotellin lähellä on myös Mellonlahden (3 km) ja Vuoksen (7 km) luontolenkit, joilla voi tutustua alueen monipuolisiin kasvi- ja eläinlajeihin. Lisätietoja luontoreiteistä antaa Imatran seudun matkailuneuvonta, puh. 05 235 2330.

Imatrankosken historiikki

 Imatran kaupungin läpi virtaava Vuoksi on Saimaan laskujoki Venäjän Laatokkaan.  Joen pituus on 150 kilometriä ja pudotuskorkeutta joessa on yli 70 metriä. Imatrankoski on Suomen suurin koski.  Sähkön tuotantoon Imatrankoski valjastettiin vuonna 1928. Toinen vesivoimalaitos, Tainionkoski, rakennettiin sotien jälkeen vuonna 1949.  Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys.

Kosken voimaa ja Vuoksen lumoa kävi ihastelemassa Venäjän keisarinna Katariina II jo vuonna 1772.  1842 Venäjän keisari Nikolai I perusti Imatrankosken ympärille Suomen vanhimman luonnonsuojelualueen, Kruununpuiston.  Ensimmäinen majoituspalveluja tarjoava vaatimaton hotelli, niin sanottu hollitupa, valmistui nykyisen Valtionhotellin paikalle 1846.  Lisää majoitustiloja rakennettiin Imatrankosken äärelle 1800-luvun lopulla, mutta ne tuhoutuivat tulipalossa.  Nykyinen Imatran Valtionhotelli vihittiin käyttöön 1903. Vuonna 1982 Oy Alko Ab osti hotellin ja restauroi sen Alkon 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Yleisölle entisöity Valtionhotelli avasi ovensa syksyllä 1987.  Vuonna 2009 Valtionhotellin yhteyteen valmistui uusi moderni Rantasipi-ketjuun kuuluva kylpylähotelli.

PISARA 1 ≈ 2012 43

≈ Käy pöytään

Hyvä ruoka

tulee läheltä TeksTi

Krista Korpela-Kosonen

Lähiruokaa arvostetaan, koska se on tuoretta, maukasta ja alkuperältään tunnettua. Paikallisiin makuaarteisiin pääset tutustumaan myös kylpylähotellisi ravintolassa.

44 PISARA 1 ≈ 2012

T

ShutterStock

amperelainen mustamakkara. Nokialla sijaitsevan Rantasipi Edenin keittiöpäällikkö Terhi Parpolalla ei ole vaikeuksia miettiä, mikä on asiakkaiden mielestä kylpylähotellissa tarjottavien lähiruokatuotteiden numero ykkönen. ”Mustamakkaraa on meillä aina aamiaisella tarjolla.

Jos se joskus sieltä sattuu loppumaan ja tilalla on jokin korvaava tuote, niin asiakkaat kyllä heti kyselevät perään. Mustamakkara kiinnostaa erityisesti suomalaisia matkailijoita, mutta kyllä ulkomaiset vieraammekin sitä yleensä haluavat maistaa”, Parpola kertoo.

Pääosin sianlihasta ja -verestä sekä ruisrouheesta ja -jauhosta valmistetulla mustamakkaralla on pitkät perinteet. Vaikka vastaavantyyppisiä verimakkaroita valmistetaan muuallakin, on aito ja oikea mustamakkara ehdottomasti tamperelaisten sydämen asia.

 PISARA 1 ≈ 2012 45

”

Paikallisessa toiminnassa on hyvää juuri lyhyt toimitusaika.

Kun toimitusaika on lyhyt, tuotekin säilyy pitempään tuoreena.

Ei siis ole mikään ihme, että Tampereen naa­ purissa Nokialla Rantasipi Edenin asiakkaat kaipaavat tätä perinteistä herkkua aamiais­ pöytäänsä. Kahden kaupungin etäisyys on vain noin 15 kilometriä, joten Nokialla nau­ tittunakin mustamakkara on todellista lähiruokaa parhaimmillaan.

Lähiruoka on paikallista Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Taloustutki­ muksen toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ajattelee, että lähiruo­ ka on omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa.

Siksi lähiruuasta käytetään myös nimitystä paikallinen ruoka. Toisaalta on paljon niitä­ kin, joille lähiruoka merkitsee yhtä kuin Suo­ messa tuotettu ruoka.

Edenin keittiöpäällikkö Terhi Parpola ja­ kaa suomalaisten mietteet. Myös hänelle lä­ hiruoka on ennen kaikkea mahdollisimman lähellä tai jopa samalla paikkakunnalla tuo­ tettua ruokaa, joka on tuoretta, puhdasta ja maukasta. Joidenkin tuotteiden kohdalla paikallisuus voi merkitä suomalaista alkupe­ rää, ja lähiruoka voi olla myös perinneruokaa tai luomua. ”Minulle lähiruuas­sa on tärkeää erityises­ ti se, että tiedetään mistä ruoka tulee ja kuka sen on tuottanut ja pakannut. Sekin on mu­ kavaa, jos vielä tuttu kuljettaja tuo tuotteet perille asti,” Parpola kuvailee.

Taatusti tuoretta Rantasipi Edenin ruokatarjonnassa näkyy mustamakkaran ohella myös muita lähi­ alueen tuotteita. Paikallisilta lihatuottajilta saadaan erilaisia leikkeleitä ja lihavalmistei­ ta, ja lähiseudun leipomoista tuodaan päivit­ 46 PISARA 1 ≈ 2012

Muiden Rantasipikylpylähotellien lähiruokatarjonta

Aulanko, Hämeenlinna Lähileipomon ruislimppu ja muut leivät, suo­ malaiset lihat, kalat ja kasvikset, sesonki­ aikaan lähivesien ravut ja lähimetsien sienet.

Tilaus­tuotteena myös erikoisuuksia, kuten esimerkiksi fasaania.

Ikaalisten Kylpylä Useiden paikallisten yritysten ja tuottajien lähi­ruokaa: leivät ja leipomotuotteet, lihaja­

ISTocKphoTo

täin uunituoretta leipää, sämpylöitä, pientä suolaista ja makeaa sekä konditoriatuotteita. Sesonkien mukaan myös marjoja, sieniä ja vihanneksia voidaan hankkia suoraan lähialueen yrittäjiltä.

Valtaosan Edenin keittiössä käytettävästä lihasta ja kalasta toimittavat suuremmat valtakunnalliset elintarvikealan toimijat, mutta nekin ovat aina taatusti tuoretta ja alkuperältään suomalaista.

Parpolan mukaan yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on sujunut erittäin hyvin.

Esimerkiksi lähileipomoon voidaan toiveet kertoa edellisenä päivänä, ja jo aamulla on uunituore leipäkuorma keittiön ovella odottamassa. Joskus tilatut tuotteet toimitetaan jopa saman päivän aikana. ”Paikallisessa toiminnassa on hyvää juuri lyhyt toimitusaika. Kun toimitusaika on lyhyt, tuotekin säilyy pitempään tuoreena”, Parpola kiittelee.

Tarjonta ja valikoima kasvussa Kiinnostus lähiruokaan on vahvistunut paitsi ruoka-alan ammattilaisten, myös kulut-

losteet, kutunjuusto ja muut juustot sekä peruna. Ikaalisten Luomusta saadaan sesongin kasviksia, kuten tomaattia, salaattia ja herneenversoa.

Imatran ValtIonhotellI Kahden paikallisen leipomon tuotteita, kuten karjalanpiirakoita, perunarievää ja muita leipiä. Ruokalistalla näkyy Venäjän sijainti rajan takana: tarjolla mm. blinit ja mäti,

 Lähiruokaa myyviä kauppoja kootaan osoitteeseen Ruokasuomi.fi > ajankohtaista.  Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikallisia elin­ tarvikeyrittäjiä eri puolilta Suomea.

tajien keskuudessa. Kasvavaan kysyntään voidaan nyt vastata entistä paremmin. Paikallisia tuotteita on yhä enemmän vähittäiskauppojen valikoimissa ja ammattikeittiöiden tarjoamissa aterioissa. Yrittäjien omien myyntipisteiden rinnalle on noussut pientuottajien tuotteisiin ja lähiruokaan erikoistuneita kauppoja.

Lähiruuan käyttöä puoltavat monet asiat.

Lähiruoka on tuoretta, koska sen kuljetus-

borssikeitto sekä syrnikit eli venäläiset rahkaletut. laajaVuorI, jyVäskylä Säännöllisesti käytetään paikallisia leipomotuotteita, lihaa ja lihavalmisteita, savukalaa, graavikalaa ja muita kalavalmisteita sekä Äänekoskelta saatavaa Aura Gold -juustoa. Sesongin mukaan tarjolla mm. lähialueen pensasmustikkaa, sieniä ja pien-

ja säilytysaika ovat tavanomaista lyhyempiä. Lisäaineiden, kasvinsuojeluaineiden ja pakkausmateriaalin tarve vähenee, kun tuoretuotteiden tai valmiiden elintarvikkeiden matka tuottajalta kuluttajalle on lyhyt. Lähiruuan ravintoarvo säilyy, ja samalla myös ympäristökuormitus vähenee.

Lähiruoka tukee paikallista elintarviketaloutta, ja antaa työtä oman asuinseudun ihmisille. Lähiruuassa hyödynnetään myös alueellista ruokaperinnettä, ja se suosii vuodenaikojen mukaisia sesonkeja.

Ostetuimmat lähiruokatuotteet ovat useimmiten peruselintarvikkeita eli vihanneksia, juureksia, maitotuotteita, kanamunia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita, lihaa ja kalaa. Tuotevalikoima kasvaa kaiken aikaa, sillä lisääntyneiden myyntipaikkojen ansiosta tuottajat ja jalostajat voivat keskittyä tuotantoon ja vähentää myyntiin käyttämäänsä aikaa. 

yrittäjän valmistamaa jäätelöä. tropIclandIa, Vaasa Sijainti rannikolla näkyy vahvassa panostuksessa kalaan, jota saadaan suoraan paikallisilta yrittäjiltä. Tarjolla mm. siikaa, kuhaa, ahventa, silakkaa ja silliä. Lisäksi käytetään lähialueen savulammasta ja muita lihatuotteita sekä paikallisia kasviksia ja juustoja.

PISARA 1 ≈ 2012 47

Ihme & kumma

48 PISARA 1 ≈ 2012

Fish spa

Kalapedikyyrit ovat maailmalla uusi villitys, joka on pikkuhiljaa rantautumassa myös Suomeen.

Lähi-idästä kotoisin olevat gaffa rufa -kalat syövät jaloista kuolleen solukon ja tarjoavat mielenkiintoisen hemmotteluhoidon.

PISARA 1 ≈ 2012 49

Tule nauttimaan olostasi yksilöllisiin kylpylähotelleihin!

Rantasipin kylpylähotelleissa on helppo sukeltaa arjen tuolle puolen ja nauttia kaikista niistä asioista, joista hyvä olo syntyy. Katso kartasta, mikä kylpylähotelli on lähellä Sinua! Varaukset numerosta 020 055 055 tai osoitteesta www.hotellimaailma.fi

’

Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Rantasipi Aulanko on kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa, golfkenttien äärellä. Täällä Sinua odottavat upea kylpylä, uusitut hotellihuoneet ja ajanmukaiset kokoustilat.

Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko Aulangontie 93 13210 HÄMEENLINNA Puh. (03) 658 801 Fax (03) 682 1922 E-mail: aulanko.rantasipi@restel.fi

50 PISARA 2 ≈ 2011

’

Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Nokia Kylpylähotelli Rantasipi Eden on koko perheen kesäinen paratiisi.

Hotelli sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Nokialla, joten sinne on helppo tulla viihtymään mistä päin Suomea tahansa.

Kylpylähotelli Rantasipi Eden Paratiisikatu 2 37120 NOKIA Puh. (03) 280 1111 Fax (03) 342 1800 E-mail: eden.rantasipi@restel.fi

’

Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Rantasipi Laajavuori on erinomainen hotelli keskellä puhdasta luontoa.

Loistavat puitteet, ammattitaitoinen henkilökunta ja monipuoliset elämysohjelmat tekevät niin kokouksesta kuin lomastakin ainutkertaisen.

Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori Laajavuorentie 30 40740 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 628 211 Fax (014) 628 500 E-mail: laajavuori.rantasipi@restel.fi

’ ’ ’

Rantasipi Ikaalisten Kylpylä Ikaalisten Kylpylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kyrösjärven rannalla, Tampere-Vaasa-valtatien varrella, reilun puolen tunnin matkan päässä Tampereelta pohjoiseen. Hyvät yhteydet tuovat sinut tänne nopeasti. Ikaalisten Kylpylä on kokonaisvaltaisen Wellness-ajattelun keskus. Monipuolisesta tarjonnasta voi jokainen ammentaa juuri itselleen parhaiten sopivat ja miellyttävät hyvän olon paketit, hoidot ja aktiviteetit.

Ikaalisten Kylpylä Hämyläntie 2 39500 IKAALINEN Puh. (03) 451 2100 Fax. (03) 451 2032 E-mail: myyntipalvelu.ikaalistenkylpyla@restel.fi

Rantasipi Imatran Valtionhotelli Imatran Valtionhotellin Linna- ja kylpyläkokonaisuus on monipuolisten yksilöllisten palvelujen kokous- ja lomakeidas. Toukokuussa 2009 avattiin uusi hemmottelukylpylä ja kylpylähotelliin 55 uutta hotellihuonetta.

Kansallisaarteisiimme kuuluva Linnahotelli, ainutlaatuisen Imatrankosken partaalla maustettuna suomalaisella ja idän eksotiikalla -lähellä Venäjän rajaa, on entistäkin sykähdyttävämpi kokemus.

Imatran Valtionhotelli Torkkelinkatu 2 55100 IMATRA Puh. (05) 625 2000 Fax (05) 625 2299 E-mail: valtionhotelli.rantasipi@restel.fi

Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, Vaasa

Vaasa Tropiclandia Jyväskylä Laajavuori Ikaalinen Nokia Eden

Imatra

Hämeenlinna Aulanko

Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, merellinen viihdekylpylähotelli Wasalandian vieressä Vaasan Vaskiluodossa, on länsirannikon takuuvarma kesämaa, jossa lempeä lämpö ja hyvää tekevät hoidot saavat olon ihmeen onnelliseksi.

Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia Lemmenpolku 3 65170 VAASA Puh. (06) 283 8000 Fax: (06) 283 8888 E-mail: tropiclandia.rantasipi@restel.fi

Pisara Rantasipi kylpylähotellien asiakaslehti.

Julkaisija Restel | Päätoimittaja Harri Laine | Toimitus ja taitto Otavamedia Asiakasviestintä | Kustantaja Restel | Paino PunaMusta Oy | Repro Aste Helsinki Oy Kannen kuva Suomen Kuvapalvelu | ISSN 1799-7356 441 619 Painotuote

PISARA 1 ≈ 2012 51

KAHDEN KESKEN...

TAI

KOKO PERHEELLÄ!

KYLPYLÄYÖ PERHEELLE

133 €

ALK. /HUONE

KYLPYLÄYÖ KAHDELLE

129 €

ALK. /HUONE

Rantasipi-kylpylähotelleissa on aina kesä ja tropiikin tunnelma – kaikkina vuodenaikoina. Tee irtiotto arjesta ja varaa itsellesi ja läheisillesi ylellistä hemmottelua, helliviä hoitoja ja herkuttelua. Rantasipissä vietät laatuaikaa kahden kesken – tai huoletonta yhdessäoloa koko perheen voimin. Tervetuloa Rantasipi-lomalle!

LISÄÄ LOMAPAKETTEJA JA VARAUKSET: WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055 Esimerkkihinnat ovat alkaen-hintoja Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandiassa 2012.

Hintoihin sisältyy yhden yön majoitus kylpylähotellissa kahden hengen huoneessa, aamiainen sekä kylpylän käyttö. Perhehuoneessa yksi lisävuode (2 aik. + 1–2 lasta).

Alkaen-hinnat vaihtelevat hotelleittain päivän ja saatavuuden mukaan.

AULANKO Hämeenlinna | EDEN Nokia | LAAJAVUORI Jyväskylä | TROPICLANDIA Vaasa | IMATRAN VALTIONHOTELLI | IKAALISTEN KYLPYLÄ

RS_B2C_pisara_210x297.indd 1

15.2.2012 16.35