Postia Ainolta 1/2016 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

1/16

SIVU 4 ja 6

Kotihoidon palvelut SISÄLTÖ

2 Seniorikortti liikuttaa 5 Muista nämä akuuttivastaanotolla 7 Pysytään pystyssä 8 Aivojumppaa ristikonratkojille

Ota talteen s. 5

KUVA: VESA RANTA

Harrastukseni

Tiedon tarpeeseen

O Eero Virkkunen (vas.) ja Veikko Juntunen käyvät tiukan taiston pallosta. Ari Moilanen ja Pekka Ohtonen ovat valmiina syöttöön.

Juhani ”Jenkki” Hyvönen on Varttuneiden höntsäreiden puuhamies.

Oman kunnon mukaan Varttuneet Höntsärit pelaavat jalkapalloa kahdesti viikossa. Yli 65-vuotiaiden ryhmille päivävuorot ovat arkisin maksuttomia kaupungin liikuntapaikoissa.

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

einäpään jalkapallohallin ovi käy. Sisään astuu iloisen näköisiä herrasmiehiä yksi toisensa jälkeen, nappulakengät kassissaan. Kutsuvat itseään Varttuneiksi Höntsäreiksi. – Rekisteröity yhdistys perustettiin vuonna 2004, porukan puuhamies Juhani ”Jenkki” Hyvönen kertoo. – Epävirallinen vuosimaksu kerätään jokaiselta vuoden lopussa ja se on kaksi euroa. Sillä tehdään vahtimestarit yhteistyöhaluisiksi jatkossakin, 71-vuotias Hyvönen myhäilee. Syy alhaiseen jäsenmaksuun on ikä. Päivävuorot Oulun kaupungin liikuntapaikoissa ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille. – Täällä on mahtavat puitteet. Kesällä pelataan tuossa ulkoviheriöllä, mutta onhan se mukavaa, että saadaan läpi talven treenata, urheilullinen eläkeläinen sanoo. Pallokentälle siirryttyään Höntsärit jakavat joukkueet. Molemmille puo-

lille saadaan yleensä kerrallaan kymmenisen pelaajaa. Uusiakin pelaajia mahtuu tiistaisin ja torstaisin harjoittelevaan sakkiin mukaan. Ja nyt alkaa peli. Näyttää siltä, että Höntsäreiden peli on kaikkea muuta kuin höntsäilyä. Palloa kuljetetaan ammattimaisin ottein eikä vastustajalle totisesti kumarrella. – Kukin pelaa oman kuntonsa mukaan ja omat rajansa pitää tuntea. Meillä on puolitoista tuntia aikaa ja

se käytetään kokonaisuudessaan pelaamiseen, Hyvönen huikkaa keltaisten maalista. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin liikkuminen on joukkuepelin sosiaalisuus. Pelin jälkeen mennään vielä kahville, parannetaan hetki maailmaa ja pistetään peli pakettiin. – Ei ole tärkeää kuka voittaa, mutta ainahan se on noloa hävitä! nauravainen porukka kiteyttää. �

Seniorit edullisesti liikkumaan

Miksi vanhustenhuollon asiat ovat niin monimutkaisia, miksi palveluihin on niin vaikea päästä? Kohtaan työssäni nämä kysymykset lähes päivittäin. Oman kokemukseni mukaan ikäihmisten hyvinvointipalvelut, erityisesti kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito, eivät meitä kovastikaan kiinnosta ennen kuin ne ovat jollakin tavalla ajankohtaisia itsellemme tai läheisellemme. Tällöin tiedon ja neuvonnan tarve on usein suuri. Ikäihmiset tuovat esille sen, että painettua materiaalia arvostetaan, vaikka internetin hyödyntäminen tiedon hakemisessa on lisääntynyt. Tämän vuoksi on todella mukava tuoda Oulu-postin välissä Postia Ainolta, jossa on paljon hyvää tietoa ja toivottavasti teitä ikäihmisiä ja teidän läheisiänne kiinnostavia asioita. Ja jos kysyttävää jää, Oulun kaupungin oma ikäihmisille tarkoitettu Aino-neuvonta ohjaa ja palvelee mielellään. Toivon, että vietätte mukavia ja informatiivisia hetkiä Postia Ainolta -sivujen parissa! Anna Haverinen vanhustyön johtaja

Vinkit

○ Seniorikortilla voi käydä itsenäisesti uimassa, vesivoimisteluissa ja kuntosalilla kaupungin liikuntapaikoissa arkisin päiväsaikaan ja kesäaikaan kaikkina aukioloaikoina. Seniorikortin voi ostaa sinä vuonna, kun täyttää 65 vuotta. ○ Seniorikortti maksaa 35 euroa vuodessa. ○ Kaupungin hallinnoimien liikuntapaikkojen harjoitusvuoroja voi hakea erillisellä hakumenettelyllä neljä kertaa vuodessa. Yli 65-vuotiaiden ryhmille arkipäivien päivävuorot ovat maksuttomia.

Oulun vanhat rakennukset - Tuiran synnytyssairaala ○ valmistui vuonna 1926: lukuisia talousrakennuksia, jääkellari ja kaksi kasvimaata ○ synnytyssairaalana vuoteen 1975 – Oletko syntynyt tai synnyttänyt Tuirassa?

Postia Ainolta 1/2016 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Sirkka Keränen, 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Oy Painopaikka: Erweko Oy, Oulu Kannen kuvitus: Kirsi Tapani Postia Ainolta 2/16 ilmestyy Oulu-postin 4/16 välissä marraskuussa s. 2

Tilkkutäkki Hyvinvointia tarjottimella verkossa

Senioriklubi on taiteen ja tieteen aitiopaikka TEKSTI JA KUVA: KATI VALJUS

MUSEO- JA TIEDEKESKUS Luupin senioriklubi tarjoaa yli 60-vuotiaille ja eläkeläisille ohjelmaa kerran kuukaudessa. Senioriklubin monipuolinen ja helposti lähestyttävä ohjelma voi olla esimerkiksi luentoja, opastuksia, retkiä ja työpajoja Luupin eri toimintapaikoissa. – Luuppi kokoaa yhteen PohjoisPohjanmaan museon, Oulun taidemuseon ja Tiedekeskus Tietomaan tarjonnan. Kuukausittaisilla tutustumiskäynneillä tutustutaan kaupungin taide- ja tiedetarjontaan poikkikultturellilla otteella, amanuenssi Outi Dekker taidemuseosta kertoo. Senioriklubin toimintaan voi tulla mukaan silloin kun itselle sopii. Ennakkoilmoittautumista ei normaalisti tarvita. Työpajoihin ilmoittaudutaan erikseen. Kohteisiin pääsee elä-

keläismaksulla tai valtakunnallisella Museokortilla. Klubilaisille pyritään järjestämään myös kurkistuksia kulissien taakse. – Sellainen oli esimerkiksi maaliskuun tapaaminen taidemuseolla, jossa Kalevan entinen kulttuuriosaston päällikkö Kaisu Mikkola kierrätti porukan läpi kuratoimansa näyttelyn Kaisun valinnat – 68 ja 89 ynnä muut hullut vuodet. Osallistujat saivat kuulla tarinoita teosten takaa ja Kaisun perusteluja valinnoilleen.

Kevään mittaan on tutustuttu myös Tietomaan näyttelyihin ja Pohjois-Pohjanmaan museon Maat, metsät, tehtaat -näyttelyyn. Tilaisuuksiin kuuluu kahvitarjoilu, jonka yhteydessä voidaan vielä keskustella näyttelyiden teemoista pullakahvin äärellä. Museo- ja tiedekeskus Luupin senioriklubi: www.ouka.fi/oulu/ taidemuseo/seniorit.

Senioriklubin seuraava tapaaminen on 16.6., jolloin tehdään retki Oulunsalon kotiseutumuseoon. Siellä erityisesti senioriklubilaisille tarkoitettu museon esittely alkaa kello 17, jonka jälkeen on mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen ohjelmalliseen Päivikin päivät -kesäkauden avaukseen. Matkat Oulunsaloon ja takaisin Ouluun tapahtuvat ryhmänä erikseen ilmoitettavalla yleisellä bussivuorolla. Myös omalla autolla voi tulla paikalle.

Hilkka ja Leo Ilkko löysivät Luupin Senioriklubin tarjonnan netistä. Taiteen ystävillä on eläkkeellä aikaa lempiharrastukselleen.

Onni-linja palvelee ja porisuttaa TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN

ERITYISESTI IKÄÄNTYNEILLE ja liikuntaesteisille tarkoitettu palvelulinja Onni sai maaliskuussa uuden linjan, joka lähtee liikkeelle Pateniemestä ja kaartaa Toppilan vanhojen omakotitalojen lomassa kohti Hietasaarta ja Toppilansaarta. Kuten kaikki Onni-bussien linjat, uusinkin reitti ajaa aina keskustaan ja sieltä Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen. – Palvelulinjalta ei rajata ketään sitä tarvitsevaa pois, vaan se sopii esimerkiksi heille, jotka arastelevat muun joukkoliikenteen käyttöä, palveluesimies Seppo Ilmarinen kertoo.

Palveluliikenteen pikkubussit kiertävät tilauksesta vaikkapa jokaisen pihaportin eteen kotikadulle. Aikatauluissa on väljyyttä ja linja-autoissa tunnelmaa. Ajan saatossa sekä kuljettajat että matkustajat ovat tulleet toisilleen tutuiksi. – Linjoilla on mahtava fiilis ja asiakkaat ovat kuin yhtä perhettä. Myös uudet matkustajat otetaan hyväntuulisina vastaan, logistikko Riku Hämeenniemi vinkkaa. Tavoitteena on, että kanta-Oulun alueen kyydit sovitaan puhelimitse Onni-infosta numerosta 08 5584 4015. Lisäksi Onni-bussit kyyditse-

vät viikoittain Sanginsuusta ja Pikkaralasta. Yli-Iin Onni-bussit tavoittaa yhteispalvelupisteen numerosta 044 497 0642. – Kuljetusta kannattaa rohkeasti tiedustella, vaikka saatavuus omalla asuinalueella arveluttaisikin. Seuraamme jatkuvasti tarpeita, kun uusia linjoja suunnitellaan, Hämeenniemi hoksauttaa. www.ouka.fi/oulu/ ikaantyminen/kuljetuspalvelut

HYVINVOINNIN TARJOTIN on Oulun kaupungin kokoama palvelu ikääntyneille ja heidän perheilleen. Sivustolla on tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista, liikunnasta, harrastuksista ja kursseista, yhdistys- ja ystävätoiminnasta sekä apua arkeen ja arjessa selviytymiseen. Sivuston sisältö on jaettu viiteen tiedon löytymistä helpottavaan aihealueeseen ja näytössä näkyvää tekstin kokoa on mahdollista muuttaa ruudun yläreunassa olevilla suurennusnäppäimillä. Hyvinvoinnin tarjotin on osa Oulun kaupungin nettisivustoa ja sen on koonnut Avaus-hanke yhdessä oululaisten ikäihmisten ja Oulun kaupungin työntekijöiden kanssa. Tutustu: www.ouka.fi/65plus

Luettavaa kotiovelle KIRJASTON KIRJOJA, aikakauslehtiä, musiikkia ja elokuvia on mahdollista saada kotipalveluna kotiovelle neljän viikon välein. Käytettävissä on koko OUTI-kirjastojen laaja valikoima. Kotipalvelu on tarkoitettu niille oululaisille, jotka eivät korkean iän, sairauden, tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi pysty itse asioimaan kirjastossa. Palvelu on maksutonta. Kotipalvelukuljetuksissa on tauko heinäkuun ajan. Lisätietoja saa lähikirjastoista tai soittamalla 044 703 7340 tai 08 558 47344. Huom! Kirjasto rekisteröi lukemisesteisiä asiakkaita Celia-kirjaston asiakkaiksi. Heidän palvelussaan asiakas voi kuunnella Celian äänikirjoja omalla laitteellaan. Kysy lisää oman kirjastosi henkilökunnalta. �

s. 3

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVITUS: KIRSI TAPANI

Kotihoidon tarve arvioidaan tapauskohtaisesti Kotihoidon palveluita tarvitaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen.

untalainen voi tarvita kotihoitoa sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Kotihoito pitää sisällään kotipalvelun ja -sairaanhoidon. Lisäksi siihen kuuluvat kotona selviytymisen tueksi tarvittavat tukipalvelut kuten ateria- ja turvapalvelu sekä kuntouttava päivätoiminta. Kotipalveluun kuuluvat apu arkiaskareissa ja henkilökohtaisissa toiminnoissa. – Kodin ulkopuoliset asioinnit, ulkoilutus ja siivous eivät kuulu kotihoidon palveluihin, vaan ohjaamme ostamaan ne yksityisilta palveluntuottajilta. Myös pelkän lääkkeidenjaon tai verikokeiden ottamisen kotona ohjaamme ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta, terveydenhuollon palveluohjaaja Anne Pelkonen kertoo. Jos asiakkaan varallisuus ei riitä palveluiden ostamiseen, voidaan hänet ohjata hakemaan apua palveluohjauksesta. Myönnettävät palvelut riippuvat henkilön tilanteesta. Esimerkiksi muistisairas asiakas, jol-

la ei ole omaisia eikä lähipiiriä auttamassa, tarvitsee kotihoidon apua riisumisessa, pukemisessa sekä hygienianhoidossa. Apua voi saada joko kunnan tuottamana palveluna tai palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluntarve arvioidaan yksilöllisesti Määräaikaista apua tarvitaan esimerkiksi terveydellisten toimenpiteiden, kuten leikkausten jälkeen. Toipumisajan päätyttyä kotihoidon palvelut loppuvat. Säännöllistä apua taas tarvitaan, kun asiakas ei selviydy päivittäisistä toimistaan ilman toisen henkilön apua. Usein avuntarve lähtee omasta tai läheisten huolesta. – Tavallisin yhteydenotto on puhelu palveluohjausyksikköön: asiakas tai omainen kertoo, että kotona selviytyminen on vaikeutunut. Sovimme yhteisen kotikäynnin eli yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin, Pelkonen sanoo. Kotikäynnillä käydään läpi kaikki päivittäisistä toiminnoista kotona ja

kodin ulkopuolella selviytymiseen. Kotihoito myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan niihin palveluihin, joita asiakas tarvitsee. Tarjolla palveluita eri tuottajilta Arviointikäynnillä asiakkaan kanssa käydään läpi kotiin annettavien palveluiden tarjonta. Lisäksi asiakkaiden kanssa voidaan tehdä hintavertailua, joka auttaa päättämään, mistä hän palvelunsa ottaa. – Kerromme myös esimerkiksi kauppakassipalvelusta sekä asukastupien ja kolmannen sektorin palveluista. Usein asiakasta helpottaa, että hänellä on mahdollisuus soittaa ja kysyä asioista. Kiitoksesta ja auttamisesta tulee hyvä mieli koko päiväksi, Pelkonen summaa. Kotihoidon palveluohjaus, uudet asiakkaat, eteläinen alue p. 08 558 54143 uudet asiakkaat, pohjoinen alue p. 08 558 54144 (puhelinaika ma–pe klo 12–13)

Osa hoitopalveluista palvelusetelillä PALVELUSETELI on vaihtoehtoinen tapa tuottaa kotihoidon palveluita. Sen voi saada säännölliseen ja tilapäiseen sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun ja terveydenhuoltolain mukaiseen kotisairaanhoitoon sekä säännöllisen kotihoidon kuukausisiivoukseen. Palvelusetelillä voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta palvelua, ja siitä voi jäädä maksettavaksi myös omavastuuosuutta palvelusta riippuen. Oulussa palvelusetelit ovat sähköisessä muodossa ja omaiset voivat asioida palvelusetelijärjestelmässä läheisensä puolesta. Asiakas saa palvelusetelin myös paperisena. www.ouka.fi/oulu/palveluseteli

parastapalvelua.fi > Oulun kaupungin hyväksymien palveluntuottajien yhteystiedot ja hinnastot.

Lue, millaista palvelua Terttu Uimonen ostaa myönnetyllä palvelusetelillään. Sivu 6.

s. 4

Datavaari Hyppää some-junaan Jos sosiaalinen media ja sen käyttäminen kiinnostaa, osallistu Oulu-opiston kursseille syksyllä! OULU-OPISTON syksyn opinto-ohjelmassa senioriväelle tulee olemaan tarjolla uutuutena Sosiaalisen media tutuksi -kurssi Oulussa, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Kurssilla tutustutaan eri sosiaalisen median palveluihin (esim. Facebook, Instagram, Twitter) ja niiden käyttöön tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Perinteiseen tarjontaan kuuluvat senioreille suunnatut Tietotekniikan perusteet ja tablet-laitteiden perusteet -kurssit, joissa opetellaan tietokoneen ja tablettien käyttöä alkeis-

ta lähtien. Uusi Oulu-opiston Opinto-opas 2016–2017 ilmestyy kirjastoihin ja Oulu10 toimipaikkoihin viikolla 31 ja ilmoittautuminen tietotekniikan kursseille alkaa torstaina 18.8. Lisää voi kysyä toimistoista p. 050 410 3554 ja 050 316 6729. www.ouluopisto.fi

TOIM. TITTA VILPA

Näillä ohjeilla teet akuuttivastaanotolla käynnistäsi sujuvampaa.

VALMIINA AKUUTTIVASTAANOTOLLE

OPINTO-OHJELMA 2015-2016 www.ouluopisto.fi

Oulu-opiston lukukauden 2015-2016 opinto-ohjelma tulee nettisivuille luettavaksi heti juhannuksen jälkeen viikolla 26. Painettu opintoKun menet terveys- tai hyvinvointikeskukopas ilmestyy elokuussa viikolla 32 ja tulee jakoon Oulun seudun kirjastoihin, seen akuuttivastaanotolle, varaa mukaasi Oulu10 palvelupisteisiin ja opiston yksikköjen toimistoihin. Ilmoittautumiset alkavat porrastetusti seuraavasti: seuraavat asiat:

Miksi some-junaan? SOSIAALINEN MEDIA eli some on nippu erilaisia viestintäkanavia, joita pitkin voi saada tietoa myös muun muassa kaupungin palveluista. Siksi some-junaan kannattaa uskaltaa mukaan. Sosiaalisen median kanavia ovat esimerkiksi Facebook, Twitter ja Instagram. Kaikkia kanavia ei tarvitse hallita, mutta jos sosiaalisen median

Ma 10.8. Musiikki, taiteen perusopetus

maailma kiinnostaa, kannattaa ope-liikuntakoulu ja Oulunsalon ○ Kela-kortti tella ainakin yhden käyttö. Ma 17.8. Liikunta ja tanssi Oulun kaupungilla on oma FaceTi 18.8. Käden taidot - teksiili ja tekninen book-sivunsa, jossa tiedotetaan ○ Ajan työ tasalla oleva lääkelista ja/tai reseptit lääkkeistä, Ke 19.8. Kielet ajankohpalveluista ja kerrotaan joita tällä hetkellä käytät. 20.8. Kuvataiteet, teatteri ja muut taisistaToasioista. Kaupungin Facebook-sivua tykkäämällä saa kau○ Jos sinulla on paljon kysyttävää, tee itsellesi pungin tuottaman sisällön omalle Pohjankartanon yksikkö Suvantokatu 1 Oulu Facebook-seinälleen. muistilappu mukaan otettavaksi ja mieti, mikä on p. 050 316 6729 Oulun• kaupungin Facebook-sivulensisijainen syy lähteä akuuttivastaanotolle. Kiiminkijoen yksikkö12Keskuskuja 3 2. krs Haukipudas la on tällä hetkellä tykkääjiä 834. • p. suurimmaksi 050 410 3554 hitiksi 050 410 4010 Huhtikuussa Oulunsalon Mäntypellonpolku 10 Oulunsalo osoittautui Aini-vauvayksikkö (9 kk), joka käy ○ Pukeudu mahdollisimman helposti riisuttaviin/ • p. 050 388 6988 044 497 3087 044 497 3007 ilahduttamassa ikäihmisiä Hiirosenpuettaviin vaatteisiin. kodissa fysioterapeutti-äitinsä kanssa. Ainin vierailu ikuistettiin valokuvan kera kaupungin Facebook-sivul○ Jos sinulla on ongelmia muistamisessa, pyydä le ja pian siitä kasvoi niin sanottu somukaasi saattaja, jotta esitiedot ja hoito-ohjeet me-hitti. Kuva keräsi nopeasti ennätulevat oikein. tysmäärän tykkäyksiä ja jakoja. Oulun kaupungin Facebook-sivu löytyy nimellä Oulun kaupunki. � ○ Ruuhkaisimmat ajat ovat maanantaina ja perjantaina

eli jos vaiva ei vaadi hoitoa juuri niinä päivinä, kannattaa hoitoon hakeutua muuna aikana.

Myös kaupunginkirjasto kurssittaa OULUN KAUPUNGINKIRJASTON avoimien internetin käytön opetusten aikataulut julkaistaan viimeistään 1.9.2016. Lokakuussa kirjasto osallistuu valtakunnalliseen SenioriSurf-tapahtumaan. SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. SeniorSurf-päivää vietetään syksyisin Vanhustenviikon tiistaina. SeniorSurfsivuilta löytyy jo nyt tulostettavia opetusmateriaaleja netin käyttöön. www.vtkl.fi/fin/kampanjat/ seniorsurf/

○ Jos mahdollista, saavu aamupäivän aikana. Vaikka vuoronumeroautomaatit ovat käytössä pääsääntöisesti klo 8–15 (pe klo 8–14), joudutaan ne sulkemaan joskus aiemminkin, joten tuloa ei kannata jättää viimeiselle tunnille. Jos numeroautomaatti on suljettu, tehdään kaikille potilaille hoidon tarpeen arvio ja kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan. ○ Varaudu siihen, että joudut odottamaan. Henkilökunta tekee parhaansa ja palvelee sinua niin nopeasti kuin mahdollista. Ohjeet lääkäripoolin palvelupäällikkö Liisa Kylmänen.

Lue akuuttivastaanoton toiminnasta Oulu-posti 2/16, s. 4.

SeniorSurf

s. 5

Arjen apurit TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: TEIJA SOINI

Hoitopalvelua omalta kylältä

Lue kotihoidon kriteereistä sivulta 4.

Palvelusetelin avulla ikääntyvä saa itse valita, mistä hän myönnetyn palvelun hankkii. Kaupunki hyväksyy ja listaa palveluntarjoajat valmiiksi.

alvelusetelillä hyvinvointipalvelujen asiakas voi hankkia hänelle myönnettyjä hoito- ja hoivapalveluja itse valitsemaltaan kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta. Listaus palveluntuottajista löytyy verkosta osoitteesta www.parastapalvelua.fi. Terttu Uimonen on käyttänyt palveluseteliä jo muutaman vuoden. Seteli oikeuttaa kahteen kotihoitopalvelukäyntiin viikossa. Uimonen on ollut siihen tyytyväinen. Hänestä seteli on ollut toimiva ja varsinkin hänen valitsemansa palveluntuottaja on ansainnut kehut. – Olen ollut tähän yksityiseen palveluntarjoajaan todella tyytyväinen. He käyvät luonani kahdesti viikossa ja tekevät työnsä hyvin. Pidän siitä, että henkilöstö on minulle tuttu ja meillä on hyvät välit. He auttavat lääkkeiden ottamisessa, siistimisessä sekä muissa tarvittavissa asioissa, Uimonen kertoo. Siivouksesta hoivapalveluihin Kotihoidon palveluihin kuuluvat ne työt, joissa Uimonen ei enää yksin

pärjää. Ensimmäisen kerran hän kuuli palvelusetelistä tutussa eläkkeensaajien kerhossa. Aluksi asia ei tuntunut ajankohtaiselta, mutta vuosien saatossa kotihoidon tarve on kasvanut. – Päätimme ottaa palvelun oman kylän yritykseltä. Aluksi saimme apua siivouksessa ja kun hoitotarve kasvoi, halusin sen samasta paikasta, Uimonen summaa. Hän on itsekin tehnyt kodinhoitajan töitä ja ymmärtää kiireen, joka ammattiin liittyy. Silti juuri yksityiseltä saamansa hyvä hoito ja henkilökunnan pysyvyys keräävät kiitosta. Asiakas saa vapaasti valita palveluntuottajan kaupungin hyväksymistä palveluseteliyrittäjistä sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty palvelusetelillä joko sosiaali- tai terveyspalveluita. Jokainen asiakas tekee tuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa käydään läpi palveluiden sisältö, ajankohta, hinta sekä mahdolliset keskeytykset. Palveluseteli myönnetään hyvinvointipalveluiden tekemän kokonaisvaltaisen palveluntarpeen arvioinnin jälkeen. �

TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA: KATI VALJUS

Kulttuurikummit vaalivat hoitokotien taide-elämyksiä Oulussa on jo 30 ikäihmisten kulttuurikummia tai kummiyhteisöä, jotka vievät kulttuurielämyksiä hoiva- ja palvelukoteihin.

Oulun Pammaus musisoi Maikkulan Toivossa huhtikuussa. s. 6

Terttu Uimosen verannalla on loistava valo maalaamiseen. Maalauskurssilta alkanut innostus sytytti tekemisen riemun. Teossa on maalaus hirvestä.

ulttuurikummit ovat taidealan harrastajia ja ammattilaisia, joita yhdistää halu vapaaehtoistyöhön vanhusten parissa. Kummitoimintaa on ollut Oulussa vuoden ajan. Osa kiertää useammassa palvelutalossa, monella on oma nimikkotalo. Jo yli sadan ihmisen toteuttamaa kummitoimintaa koordinoi Kulttuuritalo Valve. – Kulttuurin vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tunnetaan hyvin. Esiintymisen seuraaminen voi tyynnyttää esimerkiksi muutoin rauhattoman muistisairaan vanhuksen, kulttuurituottaja Jaana Potkonen sanoo. Tuoreella kulttuurikummilla, Oulun Pammauksen Veli-Matti Moilasella on samanlaisia kokemuksia. Vaikka hän on ollut kummina vasta kevättalvesta, Oulun Pammaus on esiintynyt eri laitoksissa jo vuosien ajan. – Kerran yleisön joukossa oli pyörätuolissa vanha mies, joka ei juuri liikkunut tai reagoinut mihinkään. Alettuamme soittamaan "Rempallaan"-jenkkaa hän nousi äkkiä ylös ja rupesi vimma-

tusti tanssimaan, Moilanen naurahtaa. Moilanen sanoo, että juuri tällaiset kokemukset motivoivat häntä vapaaehtoistyöhön. Oulun Pammaus on palvelutalo Maikkulan Toivon kummi. Moilasen mukaan kummin työtä tehdään rennolla otteella. Esiintymisiä on kuukausittain. – Mukaan esiintymisiin tulevat yhtyeestä ne ketkä pääsevät, mutta tarvittaessa senioreita voi laulattaa vaikka yksinkin. Myös roudarikummeja tarvitaan Kulttuurikummikoordinaattori Riikka Kontio kertoo, että palvelukotien toiveesta esiintymiset pidetään useimmiten päiväaikaan, jolloin henkilökuntaa on enemmän töissä. Tästä syystä useat kummit ovat eläkeläisiä. Kulttuurikummius on vapaaehtoistyötä. – Esiintyjien lisäksi kummitoimintaan kaivataan myös apukäsiä esiintymisten toteuttamiseen. Kummitoiminta pyritään pitämään palvelutaloille mahdollisimman vaivattomana. �

Hyvinvointi Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa noin 20 000 euroa. Jos vuodessa saataisiin estettyä sata murtumaa, säästöt olisivat kaksi miljoonaa euroa. Oulussa kehitetään parhaillaan eri toimijoiden yhteistyönä uutta toimintamallia ikäihmisten kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi ja murtumaketjujen pysäyttämiseksi. Mallin tavoitteena on luoda yhdenmukaiset hoitokäytännöt. Kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan syksyllä 2016.

ASIANTUNTIJAT: PALVELUESIMIES ANITTA VÄLITALO JA FYSIOTERAPEUTTI LEENA HASSI TEKSTI: TITTA VILPA KUVITUS: ISTOCK

Vinkit pystyssä pysymiseen

Kaatuilu ei ole ikääntymiseen itsestään selvänä kuuluva asia. Monet kaatumistapaturmat voidaan ehkäistä huolehtimalla muutamista perusasioista.

OIKEA RAVITSEMUS JA RIITTÄVÄ NESTEYTYS Monipuolinen ja säännöllinen ravinto ja riittävä nesteiden saaminen ovat peruslähtökohta. Jos elimistö kuivuu, seuraa päänsärkyä ja huimausta. Varsinkin kuumalla säällä kuivuminen voi iskeä helposti. Muista viisi ateriaa päivässä. Syö mieluummin monta pientä ateriaa kuin muutama iso. Vettä on hyvä juoda myös ruokailujen välissä. Pääsääntö on, että iäkkäiden ei tarvitse yleensä laihduttaa. D-vitamiinin, kalsiumin ja proteiinin riittävä saanti täytyy varmistaa. Ne vaikuttavat lihasten kuntoon, jotka auttavat hyvässä tasapainossa ja pystyssä pysymisessä. Muista ruokavaliossasi siis erityisesti maitotuotteet, kananmuna, liha, kala, pähkinät, mantelit ja linssit, pinaatti, kaali, mustaherukka ja appelsiini.

LÄÄKITYS JA SAIRAUDET Vastuu omasta voinnista on ensisijaisesti itselläsi, joten pidä huolta verenpaineestasi ja diabeteksesta ja käy sovituissa kontrolleissa.

Lääkkeet täytyy ottaa lääkärin ohjeen mukaan eikä annostuksia voi muutella itse. Myös oikea lääkkeenottoaika on tärkeä muistaa. Avainsana on kokonaislääkitys. Jos käytät päivittäin useampaa kuin kolmea lääkettä, lääkärin tai farmaseutin on käytävä lääkitys läpi vähintään kerran vuodessa, ettei päällekkäisyyksiä synny. Jos ikäihminen ei pysty itse huolehtimaan lääkkeistään, omaisten on otettava vastuu asiasta.

TOIMINTAKYKY Lihasvoima ja tasapaino ovat keskeiset elementit pystyssä pysymisen kannalta. Liikuntaa kannattaa ajatella pieninä annoksina ja arkiliikuntana: kymmenen minuutin kävelylenkki kauppaan tai portaiden kävely hissillä menemisen sijaan ovat eteenpäin. Liikunnan pitää olla mukavaa. Koska tasapaino heikkenee iän myötä, tasapainoa kannattaa harjoitella myös arkiasioissa: kurkottele kaapista tai kumarru ottamaan alalaatikosta. Mitään

uhkarohkeita tuolille kiipeämistemppuja ei kuitenkaan saa tehdä. Viivalla tai varpaillaan kävely on hyvä keino kehittää omaa tasapainoaan. Jos on kaatumisen pelkoa, liikkumaan kannattaa lähteä kaverin kanssa. Lyhytkin vuodelepo (esim. leikkauksen jälkeen) vähentää jalkojen lihasvoimaa ja liikkuminen on aloitettava heti, kun se on mahdollista. VINKKI: Aina, kun nouset tuolista ylös, nouse yhden kerran sijasta viisi kertaa. Tärkeimmät tasapainolihakset eli reidet vahvistuvat huomaamatta.

KOTI TURVALLISENA YMPÄRISTÖNÄ Kodissa on tärkeä huomioida hyvä valaistus, riittävä tila liikkua sekä hyvät sisäkengät, jotka eivät luista. Turhat tavarat on hyvä raivata kulkuväyliltä pois. Ainakin perinteinen kolmio eli reitti sängyltä vessaan ja keittiöön kannattaa varmistaa turvalliseksi. Riskielementtejä kaatumisen suhteen ovat villasukat, hämärä valaistus ja tavarapaljous.

Erilaisia apuvälineitä on runsaasti saatavilla. Kaupoissa myydään tukevia sisäkenkiä, kahvoja ja kaiteita sekä erilaisia liukuesteitä mattojen alle. Apuvälineitä saa lainata apuvälinelainaamosta. Apuvälineitä on hyvä asentaa ennaltaehkäisevästi. Ei kannata odottaa, että jotakin tapahtuu.

KOHTUULLINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Ikäihmisillä alkoholin käytön tulisi olla erittäin harkittua, koska iäkkään elimistö reagoi alkoholiin eri tavalla kuin nuoremman. Myös lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus täytyy muistaa. Alkoholi ei sovi yhteen kaikkien lääkkeiden kanssa. Muista kertoa kaatumisestasi aina läheisellesi ja terveydenhoitajalle tai lääkärille, vaikka kaatumisesta ei olisi aiheutunut mitään vammaa. �

Robotti voi auttaa ikäihmistä kotonaan TEKSTI JA KUVA: JUHA-PEKKA HONKANEN

ulussa on kokeiltu kevään mittaan, olisiko roboteista apua ikäihmisille. Suomi, Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia ja Hollanti ovat kilpailuttaneet yhdessä vanhusten kotona pärjäämiseen apua tarjoavia robotiikkayrityksiä. Suomesta hankkeeseen ovat osallistuneet Oulu ja Vantaa. Kyseessä on esikaupallinen kilpailutus, jossa ei totutusta poiketen etsitä tiukasti rajattua palvelua tai tuotetta, vaan valmis tuote suunnitellaan kilpailutuksen aikana. Pitkäjänteistä kehitystyötä onkin tehty vuodesta 2012 saakka. –Näin voidaan selvittää yhdessä yritysten kanssa, miten päästään oikeaan päämäärään, kun alussa ei tiedetä, mikä se lopullinen ratkaisu tarpeeseen on, vanhustyön johtaja Anna

Haverinen huomautti Silver-hankkeen seminaarissa huhtikuussa. Silver-kilpailutuksessa useista robottiyrityksistä maaliin pääsi hollantilainen Robot Care Systems LEA-älyrollaattorillaan. LEA tulee kutsusta sen käyttäjän luo ja tekee saman, kun on lääkkeiden ottamisen aika ohjaten käyttäjän lääkekaapille. Liikkeelle lähdettyä LEA ohjaa käyttäjän esteiden, kuten kulkureitin tiellä olevien huonekalujen ohi. – Se seuraa myös käyttäjänsä asentoa. Jos rollaattoria yrittää työntää liian kaukaa huonossa ryhdissä, LEA tekee stopin, kunnes ryhti oikenee, keroo yrityksen toimitusjohtaja Maja Rudinac. Oulun kaupungin teknologia-asiantuntija Jaana Kokon mukaan kilpailutukseen osallistuneiden maiden

tarpeet osuivat yksiin yllättävän hyvin. Jokaisen maan väestö on ikääntymässä ja sen myötä kohdataan samanlaisia haasteita. Kokko painottaa, että hoitajaa roboteilla ei tulla korvaamaan. – Kyseessä on apuväline, joka tuo elämänlaatua ja helpottaa asiakasta hänen arjessaan silloin, kun hoitaja ei ole läsnä, hän sanoo. Kokko arvioi, että LEAn kaltaiset robotit ovat hyödyllisimpiä kotona asumisen tukemisessa. Oulussa LEAa kokeili kaksi kotihoidon asiakasta kotonaan hoitajien läsnä ollessa. Yksi robotti oli kokeiltavana vanhusten päivätoiminnassa. – Kehitettäviä asioita löytyi, koska kyseessä on prototyyppi. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä ja hirveän positiivisia testaajia, Kokko sanoo. �

Vanhustyön johtaja Anna Haverinen pääsi kokeilemaan omin käsin, viekö robottirollaattori sinne, minne pyydetään. Taustalla tekninen suunnittelija Wouter Werhoef Robot Care Systemsistä. s. 7

Ainon työkalupakki TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: ISTOCK

Vanhustensuojeluilmoitus kertoo avuntarpeesta Huolen iäkkään henkilön hyvinvoinnista voi ilmoittaa sosiaalityöntekijöille vanhustensuojeluilmoituksella.

sa on myös heitä, jotka eivät halua luokseen tultavan. Monia merkkejä avuntarpeesta Ranua haluaa rohkaista kuntalaisia tekemään ilmoituksen tarvittaessa. Vanhustensuojeluilmoitusta ei tarvitse arkailla, vaan kyseessä on konsultaatiopyyntö viranomaiselle. Yleensä tilanne on herättänyt huolen, minkä vuoksi ilmoitus tehdään. – Viranomaisten lisäksi olemme saaneet ilmoituksia muun muassa isännöitsijöiltä ja naapureilta. Vanhus voi toki olla jo asiakkaamme ja ilmoituksen myötä hänen palvelutarpeensa tarkistetaan, Ranua kertoo. Avuntarve voi olla ilmetä monintavoin. Asumisessa voi olla ongelmia tai vanhus saattaa harhailla kotinsa läheisyydessä liian kevyessä vaatetuksessa. Toisinaan päihteet aiheuttavat ongelmia arkipäiväisessä selviytymisessä. Ilmoituksia tulee jonkin verran myös

omaisilta. Ulkopuolisen voi olla lähipiiriä helpompi huomata esimerkiksi muistisairauden merkkejä. – Nykyään löytyy myös surullisen paljon yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole ketään huolehtimassa, Ranua sanoo. Toisista välittämistä Anonyymit ilmoitukset herättävät luonnollisesti joukon kysymyksiä. Usein iäkäs henkilö jää pohtimaan, kuka ilmoituksen on tehnyt, eikä hän välttämättä ole innostunut päästämään henkilökuntaa luokseen selvittämään tilannetta.

– On aina parempi lähtökohta, jos henkilön kanssa on voitu käydä asiaa etukäteen läpi ja hänelle on voitu kertoa, että on herännyt huoli hänen tilanteestaan ja siksi ollaan yhteydessä viranomaisiin. Tällöin myös henkilö itse on usein vastaanottavaisempi. Se ei kuitenkaan saa olla kynnyskysymys ilmoituksen tekemiseen, emmekä halua velvoittaa esimerkiksi naapureita mahdottomaan tilanteeseen. Ranua peräänkuuluttaa vanhanaikaista toisista ihmisistä huolehtimista. �

RISTIKON OIKEA RATKAISU JULKAISTAAN OULU-POSTISSA 3/2016.

ERKKI KIISKI

Aivojumppaa

usi vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuonna 2013 ja sosiaalihuoltolaki viime keväänä. Niissä molemmissa on pykälät ilmoittamisvelvollisuudesta. Viranomaisten lisäksi lait antavat tavallisille kuntalaisille mahdollisuuden tehdä ilmoituksen iäkkäästä henkilöstä, jolla voi olla heikentynyt kyky huolehtia omasta terveydestään, turvallisuudestaan ja huolenpidostaan. Sosiaalialan henkilöstölle lait ovat olleet positiivinen työkalu, sillä ne antavat suojaa puuttua tilanteisiin, joihin aiemmin ei ole ollut mahdollisuutta. – Ilmoitukset tulevat sosiaalityöntekijälle, joka ryhtyy selvittämään tilannetta ja mahdollisia palveluntarpeita. Välttämättä henkilö ei ole pitkään meidän asiakkaana, palveluesimies Tuula Ranua ikäihmisten palveluohjauksesta kertoo. Jokainen ilmoitus on tilannekohtainen ja työntekijöiden on mietittävä, miten he pääsevät henkilön luokse. Joukos-

s. 8 Rist_Oulu16.indd 1

26/04/16 11:38