LEHTI 65+ OULULAISILLE
1/19
SIVU 3
Keskiviikosta kohokohta SISÄLTÖ
4 Hoidon laatu tarkkailussa 5 Muistilista hoitoon menijälle 6 Varaudu helteeseen ajoissa 7 Sähköinen ovenavaus
Ota talteen s. 5–6
Tilkkutäkki Saisinkohan kuljetuspalvelua?
Arvioi mahdollisuutesi verkkokyselyllä näkökulmasta, kertoo palvelun kehittämisessä mukana ollut asiakas Tiina Logren. Palveluarvion voi tehdä osoitteessa omaolo.fi sekä kaupungin sivuilla ouka.fi/ ikaantyneet ja ouka.fi/oulu/vammaisuus. Vastaaminen on vaivatonta. Järjestelmä opastaa täyttäjää vaihe vaiheelta, eikä kirjautumista tarvita tässä vaiheessa. Palveluarviokysely antaa toimintasuosituksen ja lisätietoa saatavista palveluista. Palveluarviot ovat osa valtakunnallista Omaolo-palvelua.
KUVA: SANNI LUTTINEN
OULULAISET VOIVAT arvioida verkossa mahdollisuuttaan saada henkilökohtaista apua, omaishoidon tukea ja liikkumista tukevia palveluita, kuten kuljetuspalveluita. Palveluarvion voi tehdä itselleen, omaiselleen tai asiakkaalle. – Jos toimintakyky on heikentynyt, voi ruveta miettimään, onko mahdollista saada apua esimerkiksi kulkemisiin kodin ulkopuolella tai kodin askareisiin. Omaolossa voi itse testata, onko apua mahdollista saada. Siinä asiaa lähestytään kysymyksillä, jotka auttavat miettimään asioita oikeasta
Älkää unohtako toisianne! ♥ Miten ikä muuttaa parisuhdetta? To 19.9. klo 10–14.30 Keskustan seurakuntatalo (Isokatu 17, 2. krs)
Juontajina Kati Jurkko ja Hannu Tarvas 10.00 Musiikkiesitys ja avaus 10.15 Kun kroppa vanhenee 11.00 Ikä ja seksuaalinen hyvinvointi 11.45 Kahvitauko 12.30 Toinen jää eläkkeelle 13.15 Mitäs nyt? Vuorovaikutuksen uudet haasteet 14.00 Päätös Tilaisuus tulkataan viittomakielelle. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä: p. 050 540 2558 klo 9–15 Tervetuloa! Oulun kaupunki, Oulun ev.lut. seurakunnat, Oulun Vanhusneuvosto, Vanhustyön keskusliitto, Oulun Seudun Muistiyhdistys, Oulun seudun omaishoitajat
Oulu-opistoon syksyllä! OULU-OPISTON syksyn kurssiohjelma on luettavissa nettisivuilla juhannusviikolla. Painettu Opinto-opas 2019–2020 tulee jakoon kirjastoihin, Oulu10:n toimipaikkoihin ja opiston toimistoihin viikolla 32. Ilmoittautuminen kursseille alkaa porrastetusti: • maanantaina 5.8. musiikki, liikuntakoulu, taidekoulu, muut lasten ja nuorten kurssit ja kielet • maanantaina 12.8. liikunta, terveys ja hyvinvointi
• •
tiistaina 13.8. kädentaidot, tekstiili ja tekninen työ keskiviikkona 15.8. historia, ihminen ja yhteiskunta, kuvataiteet ja muotoilu, kirjoittaminen, sanataide ja teatteri, kotitalous, merenkulku, puutarha ja ympäristö, tanssi, mediataide, tietotekniikka ja valokuvaus
Opinnot alkavat 16.8. Liikuntakoulu ja taidekoulu 2.9. Muu opetus
Päivälenkki kuntoilupuistoon KESÄAIKANA KANNATTAA valita päiväkävelyreitti kuntoilupuistoon, joita löytyy Oulusta jo kahdeksan kappaletta. Useimmat kuntoilupuistot on suunniteltu laajaalaisesti kaikille liikkujille, mutta muutama on suunnattu suoraan ikäihmisille. Iäkkäille suunnatut puistot ovat: • Puusepänpuisto Myllytullissa, osoite Koulukatu 1 • Kainuunpuisto Kaukovainiolla, osoite Merikotkantie 5
Kaikenikäisille suunnatut puistot: • Hollihaan ulkokuntoilupuisto • Ritaharjun fitness-puisto, Ritaväyläntien varressa. Huom! myös kuntoportaat! • Kuusisaaren puisto, Kuusisaaren sisäänkäynnin tuntumassa • Hiirosen urheilupuisto, osoite Urheilupuistontie • Tervaporvarin puisto Tuirassa, osoite Koskitie 8 • Raksilan liikuntapuisto, osoite Ylioppilaantie 4 • Virpiniemen kuntoilupuisto, osoite Virpiniementie 548
Hoksauta minut Hoksauta minut -kortilla ikäihminen voi pyytää yhteydenottoa.
V
uodenvaihteessa aloitettiin Oulussa Oulun seurakuntayhtymän seurakuntien Hoksauta minut -korttikampanja. Kortti on tarkoitettu niille yli 65-vuotiaille, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi, turvattomiksi tai joiden elämäntilanne on muuten haasteellinen. Kortteja jaetaan yli 10 apteekissa, asukastuvilla, ikäihmisten olohuoneilla, Aleksinkulmassa, Aino-palvelussa, Oulu10pisteissä, Kelalla ja seurakunnissa. Läheinen, naapuri, eri alojen ammattilaiset tai kuka tahansa voi ojentaa kortin sellaiselle ikäihmiselle, jonka arvelee hyötyvän yhteydenotosta. Kortin voi noutaa täytettäväksi myös itse. Ikäihminen voi täyttää ja lähettää kortin itse tai läheisensä kanssa. Kortti postitetaan mukana tulevassa kirjekuoressa, jossa on valmiina osoite ja postimaksu maksettuna. Ilman iäkkään lupaa korttia ei saa lähettää. Oulun seurakuntayhtymän seurakuntien vanhustyön diakoniatyöntekijät vastaanottavat kortit ja ovat yhteydessä lähettäjään mahdollisimman pian. Ensimmäinen kontakti otetaan puhelimitse ja asioita käsitellään luottamuksellisesti. Diakoniatyöntekijät tekevät vahvaa yhteistyötä muiden Oulun etsivän vanhustyön toimijoiden kanssa ja pystyvätkin tarvittaessa ohjaamaan oikeiden toimintojen tai palvelujen piiriin. Hoksauta minut -kortti on osa valtakunnallista IkäArvokashanketta, joka edistää etsivää ja löytävää vanhustyötä eri puolilla Suomea. LISÄTIETOJA Oulun Hoksauta minut -kortista: Asta Leinonen p. 040 574 7157, Karjasillan seurakunta tai Piia Pengerkoski p. 040 182 2673, IkäArvokas-hanke
Postia Ainolta 1/2019 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, 040 482 3223, mikko.salmi@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Alma Manu Oy Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo Postia Ainolta 2/19 ilmestyy Oulu-postin 4/19 välissä 28.11.2019. s. 2
Harrastukseni
Kun keskiviikosta tuli valopilkku Yli 65-vuotiaat oululaiset voivat hakea mukaan kuntouttavaan osapäivätoimintaan. TEKSTI: TITTA VILPA KUVAT: MAIJU POHJANHEIMO
Tietoa sairastuneille Sairauden kanssa ei kannata jäädä yksin. Poimimme kaksi esimerkkiä terveyspalveluiden tarjonnasta, joista on hyötyä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen.
Ensitietoiltapäivät muistisairaille
Aune Halonen nauttii jokaviikkoisesta ohjatusta kuntoilutuokiosta. ”Lapsenikin sanovat, että äiti on taas hymyilevä ja energinen.”
"
En tiennyt tällaista ihanuutta olevankaan ennen kuin pääsin mukaan, huudahtaa 90-vuotias Aune Halonen. Halonen on käynyt puolisen vuotta Helmerin kuntouttavassa osapäivätoiminnassa, joka on yli 65-vuotiaille ikäihmisille suunnattua kotona asumista tukevaa palvelua. Lassintalon seniorikeskuksessa toimintaa järjestetään keskiviikkoisin kello 8–12 tai 11.30–15.30. Myös Yli-Iissä on samaa osapäivätoimintaa kerran viikossa. Toimintaan hakeudutaan lähetteellä ja toiminta maksaa asiakkaalle 9,60 euroa päivässä.
– Lähdimme kehittämään tätä asiakkaan tarpeesta, kun kävi ilmi, ettei osa ikäihmisistä jaksa olla mukana koko päivän kestävässä toiminnassa. iltapäivätoiminta on ratkaisu myös heille, jotka eivät halua osallistua aikaisin aamulla alkavaan toimintaan, kertoo terveydenhoitaja Eini Kemppainen. Osapäivätoiminnalla vahvistetaan ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja yhteishenkeä monipuolisen tekemisen ja sosiaalisen tuen avulla. Päivän aikana asiakas voi osallistua ohjattuun liikunta- tai kuntosaliryhmään sekä aivojumppa- tai as-
karteluryhmään. Toimintaan kuuluu myös lounas. – Tämä on tuonut eloa elämääni ja ihan odotan jokaista keskiviikkoa. Illalla kotona tuntuu, että on saanut tosi paljon, Halonen kiittelee. Hyviä kokemuksia Kuntouttavien toimintaryhmien tärkein anti on Kemppaisen mukaan sosiaalinen kanssakäyminen toisten ikäihmisten kanssa, fyysisen kunnon kohentaminen sekä onnistumisen kokemukset. – Palvelulle on selkeästi tarvetta. On ihanaa nähdä, kun asiakkaat ilahtuvat aidosti toiminnasta ja muiden ikäihmisten seurasta. Heistä näkee, että he ovat virkistäytyneitä, kun he lähtevät kotiin, Kemppainen toteaa tyytyväisenä. Myös Halonen kiittelee niin keskusteluja muiden ikäihmisten kanssa kuin osaavaa ja ystävällistä henkilökuntaakin. Lisäksi hyvä ruoka ja sujuva Onni-palveluliikenne saavat kiitosta. – Keskiviikko on valopilkku elämässäni, toteaa Halonen iloisena. �
Geriatrian poliklinikan muistikoordinaattori kutsuu muistidiagnoosin saaneita potilaita ja heidän läheisiään ensitietopäivään. Iltapäivän aikana annetaan tietoa muistisairauksista ja siitä, miten sairastuneen ja hänen läheisensä toimintakykyä voidaan tukea. Hyvinvointikeskuksen muistihoitaja kertoo perusterveydenhuollon palveluista ja siitä, millaisia seurantakäyntejä muistipotilaalle järjestetään. Oulun seudun Muistiyhdistys ja Omaiset ja läheiset ry kertovat omasta toiminnastaan. Ensitietoryhmiä järjestetään kuudesta kahdeksaan kertaa vuodessa. Iltapäivän kesto on kahdesta kolmeen tuntia. Kutsusta ilmenee tarkat ajat ja paikat. Tiedon saaminen parantaa sairastuneen käsitystä omasta terveydentilastaan ja kohottaa myös perheenjäsenten elämänlaatua.
Oikeanlaiset eväät Ravitsemusterapiaan ohjaudutaan lääkärin tai hoitajan lähetteellä ravitsemushoidon erityisosaamista vaativissa tilanteissa. Myös ikäihmisten, erityisesti kotihoidon asiakkaiden, on mahdollisuus saada tukea ravitsemukseen liittyviin ongelmiin. Ravitsemusterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka antaa ravinto-ohjausta esimerkiksi diabeteksen, syömishäiriön, keliakian, suolistosairauksien, munuaissairauksien, vajaaravitsemuksen tai erityisruokavalioita vaativan sairauden vuoksi.
s. 3
Hoidon epäkohtiin puututaan nopeasti Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden valvonta vaatii yhteistyötä, mutta hyvä laatu edellyttää myös sovitusta kiinni pitämistä.
I
TEKSTI: JENNI RÄINÄ KUVA: ISTOCK
käihmisten tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitukset ja hoidon laatu ovat olleet viime kuukausina kriittisen keskustelun kohteena. – Oulussa yhteistyö kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien välillä on tiivistä, kertoo hyvinvointipalveluiden valvonnan tiimivastaava Sanne Pihlajamäki. Oulussa yksityiset tahot tuottavat 82 prosenttia ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikoista, kotihoidossa asiakastunneista 46 prosenttia on yksityisten tuottamia. Oulun kaupunki valvoo kaikkia käyttämiään yksiköitä. Tulevana syksynä hyvinvointipalvelut lisää yhden uuden s. 4
viran ikäihmisten hyvinvointipalvelujen valvontatehtävään, minkä jälkeen valvojia on yhteensä kaksi. Kaupungin lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto valvoo kaikkia alueellaan toimivia yksiköitä.
Oulun kaupunki valvoo kaikkia käyttämiään yksiköitä. Valvontakäynti joka toinen vuosi Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden valvonta jakaantuu kolmeen
osaan: ennakoivaan, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen. Ennakoivaa valvontaa ovat esimerkiksi kaupungin kilpailutusasiakirjoihin tai palvelusetelisääntöihin kirjaamat vähimmäisvaatimukset yksikön tiloista, henkilökunnan määrästä tai palvelun sisällöstä. Esimerkiksi ennen kuin uusia kotihoidon tuottajia hyväksytään palvelusetelin tuottajaksi, järjestetään heille perehdytystapaaminen kaupungin kanssa. Yksityisten kotihoidon palveluntuottajien kanssa järjestetään yhteistyöpalavereita muutaman kerran vuodessa. Ennakoivaan valvontaan liittyy myös palvelun tuottajilta lain edellyttämä omavalvontaa, josta tehty suunnitel-
ma pitää olla omaisten ja asiakkaiden nähtävillä esimerkiksi ilmoitustaululla. Suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvat kaupungin valvontakäynnit kaikissa sen käyttämissä ikäihmisten hyvinvointipalveluissa joka toinen vuosi. Palveluntuottajilta pyydetään etukäteen kirjallisena tiedot muun muassa toteutuneista henkilöstömääristä ja lääkesuunnitelmista. – Valvoja haastattelee paikan päällä henkilökuntaa ja asiakkaita sekä vierailulla olevia omaisia, Pihlajamäki kertoo. Usein valvontakäynneille nousee esille asioita, joita kaupunki edellyttää palveluntuottajan korjaavan sovittuun päivämäärään mennessä.
Hoidon laatua tarkkaillaan OULUN KAUPUNGISSA on käytössä RAI-arviointimenetelmä, jonka kautta saadaan tietoa esimerkiksi asiakkaiden arkisesta selviämisestä, toimintakyvystä ja hoitoisuudesta sekä muutoksista näissä. Kun koko yksikön asiakkaiden kuntoa ja vointia tarkastellaan, järjestelmän kautta saadaan tietoa yksikön palvelun laadusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hallinnoi RAI-järjestelmää valtakunnallisesti. Hyvinvointipalveluiden laatu Oulussa on samaa tasoa kuin muuallakin Suomessa. Pihlajamäen mukaan Oulun yksiköiden tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. – RAI-tulosten perusteella palveluntuottajia on pyydetty esimerkiksi kiinnittämään huomiota entistä tiiviimpään yhteistyöhön omaisten ja asiakkaiden kanssa, jotta he saisivat mahdollisuuksia osallistua hoitoon ja sen suunnitteluun. �
Muistilista
Kiireelliseen ja kiireettömään hoitoon Virka-aikana terveysasemalle tai hyvinvointikeskukseen Terveysasemat ja hyvinvointikeskukset ovat avoinna maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaisin 8–15. Vastaanotot ovat suljettuina arkipyhinä. Kiireellisissä tapauksissa hoitoa voi saada myös muulta terveysasemalta, jos olet esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla. Oulun seudun yhteispäivystykseen ei voi hakeutua virka-aikana. Terveysasemilla/hyvinvointikeskuksissa hoidetaan monenlaisia sairauksia ja tapaturmia, ommellaan haavoja ja tehdään pieniä kirurgisia toimenpiteitä. Potilas voidaan lähettää laboratorio- ja röntgentutkimuksiin. Tarvittaessa terveyskeskuslääkäri neuvottelee tilanteesta erikoislääkärin kanssa. Kiireellinen hoito akuuttivastaanotolla Voit tulla hoitajan akuuttivastaanotolle kiireellistä hoitoa vaativissa ilman ajanvarausta. Hoitajat ottavat vastaan ilman ajanvarausta saapuneet potilaat tulojärjestyksessä vuoronumeron mukaisesti. Lääkäri tulee mukaan tarvittaessa. Kiireellisissä asioissa voi myös varata ajan sairaanhoitajalle Oulun Omahoidossa. Netin kautta ei voi varata aikaa lääkärille. Halutessasi voit asioida myös toisen kuin oman hyvinvointikeskuksesi tai terveysasemasi akuuttivastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu kuitenkin aina omalla asemalla. Hoitajan tai lääkärin ajanvarausvastaanotolla hoidetaan • kiireetöntä hoitoa vaativa vaiva tai sairaus • sovitut seurantakäynnit sairauksien hoidossa • reseptien uusinnat • lausunnot ja todistukset (ei lyhytaikainen sairausloma eikä lapsen hoitolomatodistus). Lääkärin tai hoitajan kiireettömälle vastaanotolle aika varataan puhelimitse omalta terveysasemalta/hyvinvointikeskuksesta. Asioi verkossa Kiireettömissä asioissa voi lähettää viestin sairaanhoitajille verkossa: www.oulunomahoito.fi. Viestiin vastataan saman työpäivän kuluessa. Yleisissä oireissa tai terveysongelmissa (yskä, korva- tai kurkkukipu, hengitystie- tai virtsatietulehdus, polven, olkapään tai alaselän kipu) suosittelemme täyttämään oirearviokyselyn omaolo.fi-palvelussa. Vastaustesi perusteella saat toimintasuosituksen, esimerkiksi kehotuksen varata aika vastaanotolle tai hoito-ohjeet.
Yhteydenottoja omaisilta Kolmas valvonnan keino on reagointi akuuttiin yhteydenottoon eli reaktiivinen valvonta. Yhteydenottoja tulee omaisilta, asiakkailta, yksikön työntekijöiltä ja kaupungin työntekijöiltä. – Yhteyttä otetaan yleensä henkilökunnan määrästä, laskutusepäselvyyksistä, lääkeluvista, liian vähäisestä yhteistyöstä omaisten kanssa tai esimerkiksi kotikäynnin viivästymisestä, Pihlajamäki luettelee. Asioihin puututaan Pihlajamäen mukaan nopeasti: jo samana päivänä tai muutaman arkipäivän sisällä. Ensisijainen keino on keskustelu yksikön kanssa. Tarvittaessa omaisia ja asiakkaita ohjataan kirjallisen muistutuksen tekoon. Tuolloin he myös saavat kirjallisen vastineen siitä, kuinka ongelmaan on reagoitu. Muistutuksen lisäksi
omaisia ja asiakkaita voidaan ohjata ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamiehiin. Palveluntuottajalle puolestaan annetaan aikaraja, johon mennessä ongelma on korjattava. Jos ongelmaa ei ole korjattu, käydään epäkohdista usein neuvottelu hyvinvointipalvelujen ja tuottajan johdon välillä. Palveluntuottajalle voidaan asettaa erilaisia pakotteita, kuten taloudellinen sanktio, ja mahdollista on myös peruuttaa tuottajan palvelusetelihyväksyminen tai purkaa palvelusopimus, mikäli palveluntuottaja ei saa sovittuja asioita kuntoon. �
Terveysasemien puhelinneuvonta ma–to klo 8–16, pe 8–15 (takaisinsoittopyynnön voi jättää ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–14) Soita omalle terveysasemallesi tai hyvinvointikeskukseesi • jos tarvitset neuvontaa tai arvioit asiasi ratkeavan puhelimitse • jos sairastat tarttuvaa tautia (esim. ripuli, vesirokko, influenssa) • jos tarvitset kiireettömän vastaanottoajan • jos sinulle on nimetty omahoitaja tai -lääkäri Hätätapaukset – soita 112 Soita aina hätänumeroon 112, jossa hätäkeskuksen työntekijä antaa ohjeita ja hälyttää tarvittaessa ambulanssin tai muuta apua. Sairaankuljetuksen ensihoitajat tutkivat ja arvioivat hoidon ja kuljetuksen tarpeen. Joskus vamma voidaan hoitaa kokonaan potilaan luona ilman jatkohoitoa.
Käännä sivua! Tärkeimmät puhelinnumerot seuraavalla sivulla!
s. 5
Hyvinvointi
Leikkaa talteen tärkeät puhelinnumerot
Aino-neuvonta ja ikäihmisten palveluohjaus p. 044 703 4973 arkisin klo 9–15
Oulu10, asiakaspalvelu p. 08 5585 5800 ma–to klo 8–17 ja pe 8–16 Onni-palveluliikenteen info p. 08 5584 4015 arkisin klo 7–17 Ylikiimingin Onni-liikenteen matkat p. 044 721 9169 Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla Akuuttivastaanotoille kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta. Neuvonta ja ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Vältä soittamista ruuhka-aikoina klo 8–9 ja klo 11–12. Haukiputaan hyvinvointikeskus
p. 08 5585 4600
Kaakkurin hyvinvointikeskus
p. 08 558 44510
Kaijonharjun terveysasema
p. 08 558 44228
Kiimingin hyvinvointikeskus
p. 08 5585 9312
Kontinkankaan hyvinvointikeskus p. 08 5584 4333 Myllyojan toimipiste
p. 08 558 44366
Oulunsalon terveysasema
p. 08 5587 3401
Rajakylän terveysasema
p. 08 558 44428
Tuiran hyvinvointikeskus
p. 08 558 44477
Hyvinvointipisteet Hoitajan vastaanotto vain ajanvarauksella Höyhtyän Välke
p. 08 5584 4333
Keskusta
p. 08 5584 4333
Yli-Ii
p. 08 5585 9312
Ylikiiminki
p. 08 5585 9312
Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys p. 08 315 2655 iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Soita aina ennen päivystykseen hakeutumista. Hätänumero (myös poliisi) 112
Uutuus
Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille yhteinen palvelunumero virka-ajan ulkopuolella Oulun kaupungin ikäihmisten palveluiden puhelinpalvelu, johon kotihoidon ja omaishoidon asiakkaat voivat soittaa virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin. Puhelinpalvelussa asiakkaille annetaan neuvontaa ja ohjausta. Palvelun puhelinnumero on 044 703 6974. Hätätilanteissa ollaan edelleen yhteydessä numeroon 112.
Uutuus
Kotiin kuljetettujen aterioiden keskeytykset Kaikki aterioiden kuljetusten keskeytykset ympäri vuorokauden p. 040 190 2862
Varaudu ajoissa helteisiin Pitkään jatkuvat helteet ovat erityinen riski ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. TEKSTI: SANNA ROUKALA KUVA: ISTOCK
"
Tyypillisiä helteistä johtuvia oireita iäkkäillä ovat huimaus, pahoinvointi ja turvotus. Sydämen vajaatoiminnasta kärsiville hengenahdistus on tavallinen oire. Toisinaan helle aiheuttaa iäkkäillä jopa suolen toiminnan muutoksia, kuten ripulia, toteaa yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Jussi Piuva Oulun hyvinvointipalveluista. Ilmatieteenlaitos antaa hellevaroituksen, mikäli ennustettu päivälämpötila ylittää kolmena peräkkäisenä vuorokautena päivällä +27 ja yölämpötila +14 astetta. Iäkkään keho reagoi helteisiin herkemmin, koska taustalla on usein perussairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi vanhetessaan elimistön lämmönsäätelykyky laskee, jolloin nestevajauksen riski suurenee. Pahimmillaan oireet voivat johtaa sairaalahoitoon ja vakavimmassa tapauksessa jopa menehtymiseen. – Pitkät hellejaksot näkyvät päivystyksessä. Iäkkäitä ja erityisesti sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä hakeutuu tuolloin runsaasti päivystykseen. Piuvan mukaan helteisiin on hyvä varautua ennakkoon ja pitää mielessä keskeisimmät toimintaohjeet. – On tärkeää juoda ja syödä riittävästi. Jääkaappiin kannattaa va-
rata ruokaa ja juomaa, ettei pahimmilla helteillä tarvitse kävellä kauppaan. Ilmastointi on tärkeä. Tuulettaa kannattaa vain öisin, sillä päivällä ikkunoiden auki pitäminen usein pahentaa tilannetta. Alkoholin käyttöä kannattaa välttää helteillä kokonaan. Valtuustoaloitteesta syntyi varautumisohje helteisiin Oulussa tehtiin joulukuussa valtuustoaloite, siitä miten vanhusten hyvinvointiin varaudutaan hellekesinä. Valtuustoaloitteen myötä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa laadittiin varautumisohje helteisiin. Se jaetaan toukokuussa kaikkiin vanhuspalveluja tuottaviin kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisiin laitoshoidon yksiköihin. Lisäksi kotihoidon henkilökunta jakaa varautumisohjetta läheisille. Myös läheisillä on tärkeä rooli iäkkään hyvinvoinnista huolehtimisessa. Piuva muistuttaa, että mikäli kotona asuvan iäkkään asunto on kovin pieni ja kuuma, on läheisten hyvä miettiä, voivatko he tarjota viileämpää asuinsijaa helteiden ajaksi. – Helteillä omaisten kannattaa vierailla iäkkään luona normaalia useammin. Samalla on hyvä tarkastaa ilmastointi ja täyttää jääkaappi. �
Toimi näin helteillä: • • • • • • •
s. 6
Suojaa ikkunat auringonpaisteelta. Avaa ikkunat vasta iltaisin tai öisin. Hanki tarvittaessa tuuletin, jäähdytin tai pimennysverhot. Tarkista lääkäriltä, vaikuttaako helle sairauteesi tai lääkitykseesi. Huolehdi riittävästä nesteytyksestä. Vältä ulkoilua päivän kuumimpaan aikaan. Pukeudu luonnonmateriaaleihin, esimerkiksi pellavaan tai puuvillaan.
Arjen apurit TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS
Sähköinen ovenavaus helpottaa arkea Mobiililaitteella toimiva sähkölukko paitsi vähentää hoitajien turhaa ajelua, myös parantaa asiakkaan turvallisuutta.
S
ovittuna kellonlyömänä Irja Kaikkosen ovi Oulun Koskelassa surisee hetken, kun Pohjois-Tuiran kotihoidon sairaanhoitaja Anna-Liisa Molander avaa lukon omalla puhelimellaan. Kaikkosen ei tarvitse tulla avaamaan eikä Molanderin kuljettaa enää avaimia mukanaan. Sähköinen ovenavaus yleistyy kotihoidossa. – Tämä helpottaa työtä valtavasti. Ennen piti kuljetella isoja avainnippuja, hakea niitä toimistolta ja palauttaa sinne. Jos asiakkaan luona käytiin useita kertoja päivässä, piti odotella avainta edelliseltä hoitajalta. Tämä vähentää turhaa ajelua ja odottelua, Molander sanoo. Sähköinen ovenavaus asennettiin Kaikkosen oveen vuodenvaihteessa, samalla kun muillekin Pohjois-Tuiran kotihoidon asiakkaille. Sähkölukko on harmaa mötikkä oven sisäpuolella, eikä sitä näe ulospäin. Varsinaista lukkoa ei tarvinnut vaihtaa vaan lukkomoduuli on lisäosa. Asiakas itse kulkee edelleen ovesta omalla avaimellaan. Kotona mahdollisimman pitkään Kaikkosen luona käy hoitaja kaksi kertaa päivässä: aamulla auttamassa tukisukat jalkaan ja illalla pois. Lisäksi avustetaan pyykinpesussa kahden viikon välein. Kotihoidon lisäksi Kaikkosella on ostopalveluita: kaupungin ateriapalvelu kolmesti viikossa, kauppakassipalvelu ja siivooja. – Kun hoitaja tulee aamulla, olen yleensä jo aloitellut aamua. Olen keittänyt puuron ja mennyt takaisin pötköttelemään. Kaikkonen muutti Koskelaan vuonna 1980 ja on viihtynyt rauhallisessa yhtiössä. Alkuvuodesta 2017 hän asui pari kuukautta muualla putkiremontin takia, ja samalla remontoitiin koko valoisa asunto lattiasta kattoon.
– Kyllä minä mielelläni kotona asun niin kauan kuin vain kunto antaa myöten. Välillä on ollut vointi huonompana, mutta nyt taas parempi. Molanderin silmin Kaikkosen tarvitsema apu on vähäistä verrattuna moniin muihin kotihoidon asiakkaisiin, mutta kuitenkin säännöllistä. Kuka kävi ja milloin Sähköinen ovenavaus parantaa myös turvallisuutta. – Jokaisesta ovenavauksesta jää jälki järjestelmään ja nähdään myös, kuka oven on avannut. Myös kirjaukset tehdään mobiilisti. Kännykkä on meille tätä nykyä tärkeä työväline ja helpottaa tiedonkulkua huomattavasti, Molander sanoo.
Kyllä minä mielelläni kotona asun niin kauan kuin vain kunto antaa myöten.
Sähköisen ovenavauksen voi asentaa myös kerrostalon alaoveen, jos ovikoodia ei ole käytössä. – Silloinkaan se ei näy ulospäin, Molander sanoo. Alueen sairaanhoitajana Molander voi saada pyynnön lähihoitajalta käydä katsomassa asiakasta. – Tällöinkään ei tarvitse avaimia vaihdella vaan voin mennä sovitusti suoraan sisään. Kaikkosen päivät kuluvat etupäässä kotona oleskellen. – Tällä hetkellä lueskelen siskon elämäkertaa, jonka hän on kirjoittanut. Serkkuni asuu Alppilassa, joten hänen luonaan tulee vierailtua. �
Irja Kaikkosen luona käy hoitaja kahdesti päivässä. Älypuhelin on sairaanhoitaja Anna-Liisa Molanderille tärkeä työväline. Jokainen käynti kirjataan.
Teknologia apuna hoitotyössä ja kotona MENUMAT on pienen jääkaapin kokoinen pakastin, jonka päällä on pieni kiertoilmauuni. Menumatin pakastinosasta valitaan haluttu ateria ja se laitetaan laitteen kiertoilmauuniin. Uuni tunnistaa annoksen ja lämmittää sen täysin automaattisesti. Aterian lämmitys kiertoilmauunissa kestää noin 30 minuuttia. Kun ateria on valmis, laite ilmoittaa siitä puheella. Menumat on saatavilla vaihtoehdoksi kotiin kuljetettaville lämpimille aterioille. Menumat-ateriat toimitetaan kahden viikon välein pakasteina. LÄÄKEROBOTTI EVONDOS on noin kahvinkeittimen kokoinen laite, joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta. Robotti lukee lääkkeen annosteluajankohdan apteekin annosjakelupakkauksesta. Evondokseen syttyy vihreä valo ja laite ilmoittaa "on aika ottaa lääke". Mikäli lääkkeen ottaminen viivästyy, laite alkaa hälyttää. �
Sähköinen ovenavaus toimii hoitajan mobiililaitteella. Sovellus on aina salasanan takana.
s. 7
Ainon työkalupakki
Lapsuudenkoti kaupungintalossa Pekka Laukkasen muistoissa Oulun kaupungintalo on täynnä elämää. Sen pihalla Otto Karhi viskoi pojankoltiaisia lumihankeen, arkipäiviin toi jännitystä viereisen poliisitalon kahlittujen vankien seuraaminen ja joskus iltahämärässä pystyi hiipimään kotoa seuraamaan teatteriesitystä vaikkapa pyjamasillaan.
L
aukkanen asui kaupungintalon kivijalassa sijainneessa talonmiehen asunnossa koko lapsuutensa ajan 1950-luvun alusta 70-luvun puoliväliin. Koti-ikkunat ovat paikallaan edelleen pääsisäänkäynnin portaiden vasemmalla puolella. Nyt kivetty ja istutuksilla huoliteltu pihamaa oli tuolloin hiekkakenttä, johon kaikki lähitalojen lapset kokoontuivat leikkimään. – Koppalakkiset puistovahdit seurasivat, lentääkö pallo nurmelle. Juoksimme tietysti karkuun sisälle ja olen varma, että löytäisin kaupungintalosta piilopaikan vieläkin, Laukkanen naurahtaa muistikuvalle. Hän kertoo, että jälleenrakennusajan vuosikymmeninä kaikki kaupungin toiminta keskittyi kaupungintalolle. Sieltä löytyi puuseppien verstas, muurarit kokoontuivat pihamaalle työjakoon ja nykyisessä juhlasalissa toimi teatteri. Sen lavastevarasto oli lapsille kiehtova ihmetyksen aihe ja mikä parasta, tienoon lukuisista kulkukis-
soista aina jokunen löysi sieltä pesäpaikan pennuilleen. Oli kaupungintalolla päätöksentekijöitä tuolloinkin. Otto Karhi tapasi heitellä pojankoltiaisia lumihankeen ja Laukkanen muistelee lämmöllä, että koko henkilökunta suhtautui lapsiin varsin sydämellisesti. Pekan Leena-siskon lisäksi naapurihuoneistossa asuivat vahtimestarin tyttäret Rauni ja Ritva. Lapsuudenkotina kaupungintalo näyttäytyy jopa arkisena: Pyykit kuivattiin toisessa sen torneista ja oman pihan puuttuessa aurinkoa otettiin kattotasanteella. Aikanaan television saapuminen oli tosin muutaman vaiheen takana. – Kaupunginhallituksen piti pohtia, voiko kaupungintalon katolle virittää antennin ja kaupunginarkkitehdin piti vielä erikseen ottaa kantaa, haittaako katolta meidän kotiimme laskeutuva johto julkisivunäkymää. �
Aivojumppaa ERKKI KIISKI
s. 8
TEKST JA KUVA: JUHA-PEKKA HONKANEN