Pilttipiiri 1/2013

LAPSIPERHEIDEN

M A A L I S K U U 2 0 1 3 > PILTTIPIIRI.FI

Leo on monessa mukana s.16

Rosmariinin tuoksu

KODIN

VAARAN PAIKAT Vinkkej채 tapaturmien ehk채isemiseen

s.10

s. 20

Tipuja ja purnukoita s.4

Sisältö N R O 1 | MAAL I S K U U 201 3

06 10

16

14

20

Tervetuloa Pilttipiiri-lukijoiden joukkoon! Kolme kertaa vuodessa ilmestyvän lehden saavat 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaan.

Pilttipiiri tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. Piltin lastenruokaneuvottelukunnan jäsenet tarkastavat lehden artikkelit.

Pilttipiiri.fi-sivuilta saat lisää tietoa sekä vinkkejä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Maku­ raatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkäämällä Pilttipiiristä Facebookissa saat ajankohtaista tietoa tapahtumista.

Mukavia lukuhetkiä!

maaliskuu 2013

19 kannen kuva: Mirva Kakko

10

2 |

16

ravitsemus

Mitä isot edellä Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu laskee, kun yksivuotias alkaa syödä samaa ruokaa kuin muu perhe. liikkuva lapsi

Vauhtia ja vaaratilanteita!

Turvajärjestelyillä haetaan arkista mielenrauhaa. kasvu & kehitys

Musiikin mahtava voima Musikaalisuuteen opitaan musiikista nauttimalla. perhe & vapaa-aika

Leo monessa mukana Riennot eivät ole laantuneet lapsen syntymän jälkeen. terveys

Yskä kiusaa, mikä avuksi?

Työläs hengitys vaatii lääkäriä.

palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä

09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHTI ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50,

02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 ­Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja viestintäpäällikkö Aino Pajukangas / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä.

PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelu-

kunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

PILTTI tukee Mannerheimin

Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

pienet palat

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi kuva iStockphoto

NUKKUMATTIA ODOTELLESSA

Pidennystä isyysvapaisiin Isyysvapaa muuttui vuoden alusta alkaen. Isälle tarkoitettu vapaa on jatkossa kaikkiaan 54 arkipäivää, ja hän voi pitää niistä enintään 18 päivää samaan aikaan kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysrahapäivät voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.

Isyysvapaa koskee perheitä, joilla äitiys- tai vanhempainraha on alkanut 1.1.2013 jälkeen. Jos etuus on alkanut vuoden 2012 puolella, isyysraha maksetaan edellisen lain mukaan, vaikka lapsi olisi syntynyt vuoden 2013 puolella.

Kela-Kerttu neuvoo

lapsiperheen etuusasioissa Kela-Kerttu on lapsiperheen etuuksien asiantuntija, joka vastaa kysymyksiin netissä Suomi24:n keskustelupalstalla. Kerttu auttaa perheitä muun muassa äitiys- ja isyysrahaan, kotihoidon tukeen ja lapsilisiin liittyvissä kysymyksissä.

Kerttu vastaa kysymyksiin työaikana osoitteessa http://keskustelu.suomi24.fi/ debate/6037.

Kelan hakemusten liitteet voi nyt lähettää verkossa

Hyvän mielen iltasatuja tarjoaa hassuja ja jännittäviä satuja iltalukemiseksi lapselle. Opettavaisissa tarinoissa seikkailevat prinsessat, noidat, lapset ja metsäneläimet. Kirja sisältää kokoelman lehdissä ja Anna ja Antti -kirjoissa aiemmin julkaistuja kertomuksia.

Hyvän mielen iltasatuja, Timo Parvela, kuvittanut Virpi Penna, WSOY 2012.

VINKKEJÄ LASTEN KUVAAMISEEN Liikkuvaisten lasten ikuistaminen valokuviin on haastavaa. Kuvaa elämäsi tärkeät hetket -valokuvaus­ opas tarjoaa ideoita ja neuvoja arkisten, tärkeiden hetkien kuvaamiseen.

Kirjassa on oma osionsa lasten kuvaamiseen, ja opas tarjoaa myös hyviä ohjeita kameran käyttöön ja valo­ kuvauksen perusteisiin.

Kuvaa elämäsi tärkeät hetket.

Valokuvausopas arkeen ja juhlaan.

Kenneth Lehtinen, Mikko Pylkkö, Docendo 2013.

KISSANPENTU KADOKSISSA Etuusasioiden hoitaminen helpottuu, kun Kelan hakemusten liitteet voi nyt toimittaa verkkoasioinnissa yhdessä hakemuksen kanssa. Verkkoasiointi nopeuttaa myös hakemuksen käsittelyä, kun kaikki tiedot ovat valmiiksi sähköisessä muodossa. Lähes kaikki liitteet voi jatkossa lähettää verkossa.

Katso tarkemmin: www.kela.fi

Muumimamman kissanpentu on kadoksissa. Minne kummaan se on voinut mennä? Pienimmät kirjanystävät pääsevät etsimään kissaa kuvakirjassa, jonka kartonkisivut sopivat hyvin lasten käsiin.

Missä kissa, Muumimamma?

Riina & Sami Kaarla, Tammi, 2012.

maaliskuu 2013 | 3

omin käsin

teksti Heljä Hyytiä kuva Atte Lakinnoro

TARVIKKEET

Pistä pääsiäinen

PURKKIIN

Onko kaapin perälle päässyt kertymään tyhjien purkkien kokoelma? Älä laita kaikkia Piltti-purkkeja kevätsiivouksen tohinassa lasin­keräykseen, vaan kokeile uusia askarteluideoita pääsiäistä odotellessa.

purkkeja eri värisiä askarteluhuopia tai kangastilkkuja nauhan pätkiä sakset liimaa askartelupunosta askarteluvanua höyheniä tarroja

PÄÄSIÄISPESÄ Tee askartelupunoksesta purkin yläreunan

PIILOPURKKI

PUUTARHAPURKKI

ympärille rengas. Taivuta toisesta punoksesta sanka ja kiedo sen päät renkaan ympäri.

Koristele purkki tarroilla tai leikkaa ja liimaa huovasta kuvioita.

Laita purkin pohjalle askarteluvanua tai värikkäitä paperisuikaleita pesän pehmikkeeksi. Piilota sekaan vaikka pääsiäismakeisia. Lisää vielä koristeeksi minikokoinen tipu. Tsirp!

Tämä tipu pitääkin sisällään salaisuuksia. Päällystä ensin purkin pohja ympyrän muotoisella palasella, joka on pari milliä pohjaa suurempi. Sen jälkeen laita purkin ympärille palanen huopaa, ja hapsuta purkin kaistale ala­ reunasta. Älä liimaa huovan koko alareunaa ja hapsuja kiinni purkkiin, jotta saat laitettua kannen kiinni ja piiloon hapsujen alle.

Laita tipulle vielä silmät, nokka ja pöyheä pyrstö höyhenistä.

Täytä purkki yllätyksillä!

Leikkaa huovasta kolme eri ­korkuista ja -väristä kaistaletta.

Hapsuta niiden yläreuna saksilla parin sentin korkeudelta. Liimaa kaistaleet purkin päälle niin, että muodostuu eri korkuisia ”ruohikko”-kerroksia.

Laita purkkiin multaa ja kasvata siinä rairuohoa tai vaikka koristeellisia herneenversoja.

Jos et ole viherpeukalo, voit askarrella punoksesta ja huovasta värikkäitä kevätkukkia purkin täyteen.

TILKKUPURKKI Päällystä purkki ja kansi haluamillasi kankailla. Koristele leikatuilla kuvioilla ja nauhoilla.

Vinkki: leikkaa kankaan ylä- ja alareunaan pieniä lovia, niin kangas asettuu paremmin purkin reunan kaarevan muodon ympärille.

Lisää ideoita purkkien uusiokäyttöön: pilttipiiri.fi > askarrellaan > purkkiniksit 4 |

maaliskuu 2013

5 kysymystä teksti Henna Tanskanen kuvitus Pia Holm

1

Mikä on osittainen hoitovapaa?

Vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata, kun hän tekee lyhen­ nettyä työpäivää tai työviikkoa lapsen hoidon vuoksi. Vapaan antaa työn­ antaja. Hoitovapaata saa siihen asti, kunnes lapsen toinen kouluvuosi päättyy, eli heinäkuun loppuun asti.

Mikä on osittainen hoitoraha?

2

Osittainen hoitoraha on Kelan maksama korvaus siitä, että lyhentää työpäiväänsä ja hoitaa lastaan. Tänä vuonna edun ­suuruus on 96,41 euroa kuukau­ dessa hakijaa kohden, ja se on ennakonpidätyksen alaista tuloa. Molemmat vanhemmat hakevat sitä erikseen.

Hoitorahaa maksetaan alle 3-vuotiaasta ­lapsesta ja uudestaan ensi- ja toisluokkalaisen vanhemmille. Korvausta saa riippumatta siitä, missä hoidossa lapsi on.

3

Ketkä saavat vapaata?

Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitovapaata, mutta eri aikaan. He voivat lyhentää päivit­ täistä työaikaansa esimerkiksi siten, että toinen hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin, tai siten, että he tekevät nelipäiväistä työviikkoa, mutta ovat vapaalla eri päivinä.

Mitkä ovat vapaan edellytykset?

4

Työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata, kun hänen viikoittainen työaikansa on enintään 30 tuntia. Lisä­ ehtona on, että työntekijän on pitänyt olla kyseisen työantajansa palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Lyhennettyä työpäivää Työelämään paluu vanhempainvapaan jälkeen askarruttaa monesti vanhempia.

Työaikaansa voi lyhentää osittaisella hoitovapaalla, ja vanhemmat voivat hakea myös osittaista hoitorahaa. Mutta mistä etuuksista on oikein kysymys?

Kelan Eläke- ja toimeentuloturvaosaston etuuspäällikkö Suvi Onninen vastaa yleisimpiin kysymyksiin.

Miten työnantajan kanssa toimitaan?

5

Työnantajalle pitää ilmoittaa halusta vapaaseen viimeis­ tään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Vapaan pituus on vähintään yksi kuukausi. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, miten se pidetään. Keskimääräinen viikoittainen työaika on 30 tuntia.

Työnantaja voi kieltäytyä vapaasta, jos siitä aiheutuu toiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisella työjärjestelyllä. Työnantajan pitää silloin antaa työn­tekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Jos työjärjestelyistä ei päästä yhteisymmärrykseen, työntekijälle on kuitenkin annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa.

Vapaan pituus ja ajankohta määräytyvät työntekijän ehdotuksen mukaan.

Tällöin työaika lyhenee kuuteen tuntiin vuorokaudessa.

Lue lisää: kela.fi

maaliskuu 2013 | 5

eli yli y tikk

+1

tse ravi mu

ivuotiaan ks

isot edellä

sta. A r kse

Mitä Lasten ruokavalion ravitsemuksellinen laatu laskee, kun yksi­ vuotias alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa. Pieni lapsi tarvitsee moni­ puolista ja terveellistä ravintoa, joka voidaan turvata kiinnittämällä huomio koko perheen ruokavalioon. teksti Stiina Honkamaa kuva Science Photo Library/Skoy

6 |

maaliskuu 2013

L

eikki-ikäisten ruokavalion ongelmat ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla: liian vähän kasviksia, marjoja, hedelmiä ja pehmeää rasvaa ja liikaa sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo.

– Lasten vilja- ja maitovalmisteiden sekä­ liharuokien kulutus on runsasta. Leipärasvojen ja kalaruokien käyttömäärät taas ovat pieniä.

Ruokapyramidia kotiin Suomalaistutkimuksen mukaan lasten ruokavalion laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun lapset siirtyivät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Epäterveellisiä elintarvikkeita käytettiin viikonloppuisin enemmän kuin arkisin.

Miten sitten koota lapselle kotonakin terveellinen ruokavalio, joka takaa riittävästi ra­vintoa?

– Valtion ravitsemusneuvottelukunnan­ julkaisema ruokakolmio sopii lapsen ruo­ ka­valion­ohje­nuoraksi heti, kun lapsi siirtyy

noudattamaan­perheen kanssa samaa ruokavaliota eli noin yhden vuoden ikäisestä. Ruokakolmion kaksi alimmaista lohkoa edustavat ruokavalion kivijal­koja, jotka ovat runsaskuituiset viljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät. Niitä voi ja tulee käyttää runsaasti, Erkkola suosittelee.

Seuraava pyramidin lohko sisältää erilaisia maitovalmisteita sekä lihaa, kalaa ja kananmunaa, joita kannattaa nauttia vähärasvaisina versioina.

Ylin lohko on varattu kohtuudella käytettäville elintarvikkeille kuten öljyille, margariinille ja sokeria sisältäville valmisteille. Lapset­ voivat tosin syödä hyvälaatuista rasvaa eli kasvirasvoja aikuisia runsaammin.

Lapsen syömistä säätelevät aikuista paremmin nälän ja kylläisyyden tunteet. Pienellä lapsella aterioiden välin on hyvä olla lyhyempi, noin 2–3 tuntia, koska lapsi ei jaksa syödä suuria määriä ja liikkuvaisen lapsen energiantarve on suhteellisen suuri.

Sokeri ja suola kuriin – tuoreita kasviksia kehiin!

Suurin osa ruokavalion sokerista on piilosokeria eli teollisuuden elintarvikkeisiin lisäämää sakkaroosia. Runsas sokerin saanti on yhteydessä ruokavalion heikompaan ravitsemukselliseen laatuun, hammaskariekseen ja ylipainon riskiin. >>

maaliskuu 2013 | 7

enemmän kuin multainen porkkana tai kuo­ rimista kaipaava appelsiini, Erkkola ohjeistaa.

Veden juominen janojuomana on tapa, joka lapsen tulisi oppia jo leikki-iässä.

Runsasenergiset tai tiheästi nautitut välipa­ lat ja janojuomina käytetyt makeat juomat ai­ heut­tavat helposti myös sen, että lapsella ei ole nälkä pääaterioilla.

– Veden juominen janojuomana on tapa, joka lapsen tulisi oppia jo leikki-iässä, Erk­ kola muistuttaa.

Sokeripitoisten välipalojen korvaaminen tuoreilla kasviksilla, marjoilla, hedelmillä, vä­ härasvaisilla maitovalmisteilla ja runsaskui­ tuisilla viljavalmisteilla on suositeltava ja no­ pea keino parantaa lapsen ja koko perheen ruokavalion laatua.

– Hyvä tavoite on viisi annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. Lapsen oma kourallinen on annoksen kelpo mitta, Erkko­ la­ valottaa.

Vaikka arki olisi kiireistä, jossakin vaihees­ sa viikkoa olisi silti hyvä pysähtyä kuorimaan, paloittelemaan ja laittamaan kasviksia tar­ jolle niin, että niitä olisi aina helposti lapsen saatavilla.

– Valmiiksi pestyt, kuoritut ja paloitel­ lut kasvikset ja hedelmät innostavat paljon

Perheen yhteiset ateriat tavaksi

K

eskeisin askel lasten ruokavalion kohentamiseksi on perheen yhteisten aterioiden tarkistaminen ja lisääminen.

– Lapsiperheen ruokapöydässä opitaan hyvän aterian malli, maistellaan uusia makuja ja rakennetaan perheen arjen

8 |

maaliskuu 2013

Oikeaa rasvaa, E-vitamiinia ja rautaa

Tiesitkö, että 2–6-vuotiaiden lasten tulisi syödä tai juoda…

4 viipaletta leipää päivässä, tai korvata 1 viipale 1 dl:lla puuroa 5 annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä 2 kertaa viikossa kalaa korkeintaan 2 kertaa viikossa makkararuokia 5–6 dl maitoa tai maitovalmisteita päivässä 30–40 g näkyvää rasvaa päivässä riittää (kasviöljyä ja rasiamargariinia) mahdollisimman vähän lisättyä sokeria

rytmiä. Säännölliset ruoka-ajat auttavat vähentämään napostelua ja helpottavat arjen suunnittelua, Erkkola sanoo.

Vaikka päivän pääateria olisi päivähoidossa saatu ruoka, Erkkola peräänkuuluttaa kodin vastuuta ja muistuttaa sen vaikutuksista pitkälle elämään.

– Yhteisten aterioiden muistot, monipuoliset ruokailutottumukset ja sujuvat pöytätavat ovat arvokkaita elämänperintöjä lapselle. Varhaislapsuudessa omaksutut mieltymykset ja tottumukset vaikuttavat ruokavalintoihin läpi elämän.

Suomalaislapset saavat suosituksiin nähden yhä liikaa tyydyttyneitä ja liian vähän moni­ tyydyttymättömiä rasvahappoja.

– Ruoanlaittorasvaksi kannattaa valita öljy, esimerkiksi kotimainen rypsiöljy. Lasten eh­ doilla valittu leivänpäällysrasva on vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävä kasviöljypoh­ jainen margariini. Leikki-iässä lapsille riittää noin kaksi ruokalusikallista näkyvää rasvaa päivässä, Erkkola kertoo.

Kasviöljyjä ja niistä tehtyjä rasiamargarii­ neja käyttämällä turvataan myös E-vitamii­ nin saanti, mikä on suomalaislapsilla keski­ määrin niukahkoa.

Lihan ja kalan syöminen lisää raudan saantia. Lapsille suositellaan vähintään kah­ ta kalaruokaa viikossa sekä lisäksi vähärasvai­ sesta lihasta ja kanasta valmistettuja ruokia.

Rohkeasti D-vitamiinia lapsillekin D-vitamiini säätelee kalsiumin imeytymistä suolistossa, joten sillä on keskeinen vaikutus luuston kuntoon.

– Suomessa auringosta saatavaa D-vita­ miinia on vain rajallisesti tarjolla. Ravinnosta­ saatavalla D-vitamiinilla onkin suuri merki­ tys erityisesti pimeänä vuodenaikana, Erk­ kola sanoo.

Kalan viikoittainen syöminen nostaa sekä­ D-vitamiinin että hyvälaatuisten rasvojen saantia. Muita hyviä ravinnonlähteitä ovat D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet sekä margariinit.

– Suositeltu määrä D-vitamiinia on kui­ tenkin hyvin vaikea saada ilman D-vitamiini­ valmisteita, Erkkola muistuttaa.

– Suositusten mukaan alle 2-vuotiaille an­ netaan D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä lähtien 10 µg vuorokaudessa ympäri vuoden. 2–18-vuotiaat tarvitsevat D-vitamii­ nivalmistetta 7,5 µg vuorokaudessa. Vitamii­ nivalmisteen käyttö vitaminoitujen maito­ valmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä­liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruo­ kavaliossa ole, Erkkola tähdentää.

Lähde: Kyttälä ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää.

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008.

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä teksti Maikki Rantala kuva Jorma Marstio

Opettelua

E

ero, 7 kk, pisti yöt hulinaksi puolivuotiaana ja vaati kanniskelua tunnin välein. Onneksi Helsingin ensi­kodin unineuvontapuhelin antoi vinkkejä yörutiineihin.

Nukkumaan opettelu sujuu nyt isän tassuhoidossa pinnasängyssä. Protestia on kuultu vielä iltaisin ja öisin, mutta päivisin Eero pysyy omana aurinkoisena, kikattelevana ja dädättelevänä itsenään. Äidin kanssa on myös keksitty yön tilalle lisää päiväsylittelyitä: kotitöitä kanto­liinassa, vauvajumppaa ja akrobatiaa.

Yhteisten öiden myötä isästä on tullut mieluisa pus­sailtava ja halailtava. Häntä tarvitaan myös siihen, että 11-kiloinen poika saa tarpeeksi vauhdikasta menoa, kun äidin voimat eivät ihan riitä korkeimpiin heittoihin.

maaliskuu 2013 | 9

Vauhtia

VAARATIL ANTEITA teksti Taina Vuokko kuvat Mirva Kakko

10 |

maaliskuu 2013

Liikkumaan opettelevan lapsen kanssa vanhempi saa olla varuillaan. Antilan perheessä pienillä turva­järjestelyillä saadaan arkista mielenrauhaa.

F

rida, 1v 5 kk, vilkuttaa tulijoille iloisesti ikkunasta.

Toisella kädellään hän ottaa tukea ikkunasta ja toisella tervehtii vieraita. Äiti Petra Antila kertoo, että tyttö kiipeää usein olohuoneen nojatuolille, josta hän yltää katsomaan kadulle. Sieltä on hauska tarkkailla ohikulkevia koiria ja naapureita.

– Frida saa rauhassa kiivetä ikkunalle. Se on hyvää harjoitusta motorisille taidoille. Joskus saattaa tulla pieniä mustelmia, kun askel horjuu nojatuolilla. Kaikkea ei silti kannata kieltää, Petra sanoo.

Frida on innokas liikkuja ja tutkii reippaasti ympäristöään. Kun Tuomas-isä on päivät töissä, Petra yrittää pysytellä tytön kintereillä ja valvoa hänen puuhailujaan.

Kohta äiti on palaamassa töihin, ja Tuomas jää puolestaan Fridan kanssa kotiin.

Petra on viettänyt paljon aikaa kotona kahdestaan Fridan kanssa.

– Käymme lähellä leikkipuistossa ja alueen perhekerhossa.Tapaamme välillä vauvaystäviämme, mutta emme muuten ole mitenkään yltiöpäisiä harras-

tajia. Kotonakin riittää tämän ikäisen lapsen kanssa menoa ja meininkiä, Petra naurahtaa.

Ilmastointiteipillä pääsee alkuun Petra Antilan mukaan vauva-aika oli turvallisuuden suhteen melko huoletonta, kun Frida ei vielä liikkunut. Turvallisuudesta ei silloin tarvinnut murehtia.Yhden ikävän tapauksen hän kuitenkin muistaa niiltä ajoilta.

– Meillä oli silloin koira, ja ulkoilutin lasta vaunuissa. Kerran koira tempaisi vaunut tielle, jolloin sydämeni jätti väliin muutaman lyönnin. Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä. Sen jälkeen laitoin rattaiden jarrut pohjaan pientenkin pysähdysten ajaksi.

Petra alkoi tarkkailla ympäristöä eri­ laisin­silmin siinä vaiheessa, kun Frida alkoi kontata.

– Asensin päiväunien aikana turvalukkoja ympäri taloa. Esimerkiksi keittiön­ kaappeihin tuli lapsilukkoja, ja asensimme portaisiin lapsiportin. Kaiken tekniikan ei tarvitse olla kovin kummallista: matalalla oleva kaappi, jossa säilytämme­ viinilaseja, on teipattu kiinni ilmastointi­ teipillä.

Eniten vanhemmat olivat huolissaan kellarin ovesta, jonka jälkeen alkavat suoraan jyrkät portaat saunalle. Ovi saattoi helposti unohtua vanhemmilta auki, kunnes siihen keksittiin asentaa pumppu, joka sulkee oven itsestään. >>

Asensin päiväunien aikana turvalukkoja ympäri taloa.

maaliskuu 2013 | 11

Kylpyhuoneeseen ostettiin muovimatto, jottei­Frida liukastelisi märällä lattialla. Muovimatto pehmentää myös muksahdusta, jos askel kuitenkin lipeää. Edullista muovimattoa löytyi tavallisesta tavaratalosta.

Netistä tietoa Petra kertoo lukeneensa netistä muistilistoja kodin turvallisuudesta. Hän osallistui äskettäin myös perhekerhon luennolle, jossa puhuttiin pienten lasten ensiavusta. Esimerkiksi sormiruokailevan lapsen vahtimisen tärkeys tuli hänelle uutena asiana.

Ulos lähtiessä pitää tarkistaa, että kaikki hellan levyt ovat pois päältä.

– Luennon kuultuani vahdin sormiruokailevaa lasta tarkemmin. En enää luota siihen, että kuulisin lähietäisyydeltä, jos jotain sattuu. Tiedän nyt, ettei lapsi välttämättä juuri pidä ääntä, jos ruokaa joutuu väärään kurkkuun.

Antiloiden kotona ympäristön riskit ovat hyvin tiedossa, ja niiden silmällä pitämiseen on totuttu nopeasti lapsen synnyttyä. Kyläilyt ovat sitten asia erikseen.

– Kun Frida menee isälleni kylään, niin kyselen, että lääkkeet ovat varmasti lapsen ulottumattomissa. Sellaisissa kodeissa, joissa ei ole lapsia, tällaisiin asioihin ei välttämättä kiinnitetä huomiota.

Arkista mielenrauhaa Äiti uskoo, että Fridalla on tällä hetkellä enemmän ajatuksia siitä, mitä hän tahtoisi tehdä, kuin taitoja ajatusten toteuttamiseen. Joinain päivinä kaikki aika tuntuukin menevän niin sanotusti pienten tulipalojen sammuttamiseen.

– Frida on oppinut keittiössä avaamaan uunin luukun ja menemään seisomaan sen päälle. Näin hän ylettyy kääntelemään lieden nappuloita. Aina ulos lähtiessä pitääkin tarkistaa, että kaikki levyt ovat varmasti­pois päältä.

Turvajärjestelyt ovat vanhemmille hyvä tuki.

Turvalukoilla ja muilla järjestelyillä haetaan Antilan perheessä ennen kaikkea arkista mielenrauhaa.

– Hysteria kääntyisi nopeasti itseään vastaan, jos lapselta kiellettäisiin kaikki puuhailu. Silloin hän ei pääsisi harjoittelemaan tärkeitä taitoja. Ei se niin vaarallista ole, jos vähän kompuroidaan ja tulee itku. Kunhan vakavammilta tapaturmilta vältytään, Petra sanoo.

12 |

maaliskuu 2013

Riskit

MUUTTUVAT IÄN MUKAAN – Suurin osa pienten lasten tapa­turmista tapahtuu kodissa tai sen lähi­ ympäristössä. Vakavimpia tapaturmia ovat yleensä palovammat, joten etenkin keittiössä­kannattaa olla tarkkana, kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta kertoo.

Alle 1-vuotiaat maistelevat ja koskevat kaikkea, mihin he ylettyvät. Vähän isompana, 1–3-vuotiaana, harjoitellaan ahkerasti kävelyä, kiipeilyä ja juoksemista. Lapsen on kuitenkin vielä vaikea arvioida vaaroja, ja pieniltä mustelmilta on siten hankala välttyä.

Kun uhmaikäistä kieltää esimerkiksi koskemasta lieteen, saattavat kiellot unohtua nopeasti. Tämän takia aikuisen pitää toimia johdonmukaisesti ja muistuttaa vaaroista. Lapselle on tärkeää, että hänelle selitetään, miksi jokin asia on kielletty, ja mitä vaaroja siihen liittyy.

4–6-vuotiaan elämänpiiri alkaa jo laajeta kodin ja sen lähiympäristön ulkopuolelle. Leikit ovat monipuolisia, ja moni harjoittelee jo vaikeita motorisia taitoja kuten pyöräilyä.

Aikuisen jatkuva valvonta on välttämätöntä, kun lapsi opettelee tärkeitä taitoja ja tutustuu ympäristöönsä.

Vanhempien valppauden ja kodin turvajärjestelyjen lisäksi tapaturmien riskiä vähentävät hellyys ja läheisyys: kun lapsella on turvallinen suhde vanhempaansa, hän uskaltaa myös pyytää apua.

Kodin muistilista Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku laati Pilttipiirille muistilistan siitä, minkälaisia vaaranpaikkoja kodista voi löytyä. Niihin liittyviä tapaturmariskejä voi pienentää helpoilla turva­ järjestelyillä.

Keittiön liedestä voi saada palovammoja.

Liesisuoja, ajastimet ja turvalukitukset ovat helppoja turvalaitteita. Myös induktioliesi on lapsiturvallinen.

Veitset ja muut terävät esineet kannattaa

sijoittaa sellaiselle korkeudelle, ettei lapsi yllä niihin.

Kaapit voi sulkea salvalla tai vetolenkillä.

Roikkuvasta liinasta vetäminen

voi olla lapsen mielestä houkuttelevaa. Niistä voi kenties luopua lapsiperheessä kokonaan.

Kun lasta syötetään, ruuan lämpötila tulee aina tarkistaa.

Kylpyhuoneessa liukastumista

voi välttää muovimatoilla. Lasta tulee myös opettaa kulkemaan varovaisesti märillä lattioilla.

Jos kodissa on rappusia, niin turva­kaiteet,

lapsiportit ja liukuesteet ovat hyviä ideoita. Portaissa on syytä kulkea varovasti ja aikuisen valvonnassa.

Ikkunoihin voi laittaa turvalukot,

niin utelias lapsi ei pääse kuikuilemaan sieltä alas.

Kemikaalit ja lääkkeet on syytä säilyttää

alkuperäisissä pakkauksissaan ja pitää lasten ulottumattomissa. Samoin mahdolliset alkoholitai tupakkatuotteet tulee säilyttää turvallisesti.

Sisäkasvien myrkyllisyydestä kannattaa

ottaa selvää. Myrkylliset kasvit voi sijoittaa lasten ulottumattomiin tai vaihtaa vaarattomiin kasveihin.

Puhelimen muistiin voi tallentaa varmuuden vuoksi Myrkytystietokeskuksen valtakunnallisen puhelinnumeron, 09 471 977.

Lelujen valinnassa kannattaa käyttää maalais­

järkeä. Pienet osat joutuvat helposti lapsen suuhun, joten niitä ei kannata antaa lapselle. Lelujen osat voivat irtoilla, joten niiden kunto on syytä toisinaan tarkistaa.

Lelujen raivaamisen laatikoihin voi ottaa

joka­päiväiseksi rutiiniksi. Näin kukaan ei kompastele lattialla lojuviin leluihin.

maaliskuu 2013 | 13

Kaikki lapset ovat musikaalisia, samalla tavoin kuin kaikissa lapsissa piilee kyky oppia puhetta.

Musikaalisuuteen opitaan musiikista nauttimalla – kuulijana, soittajana, laulajana ja tanssijana.

M

usiikki kehittää lapsen kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn taitoja.

– Erityisesti 4–16 kuukauden iässä musiikki vaikuttaa äidinkielen oppimiseen. Musiikki auttaa lapsen äidinkieltä kehittymään niin, että myöhemmin oppii lukemaan ja kirjoittamaan, kertoo kognitiotieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Musiikki muokkaa ja laajentaa kuulojärjestelmän alueita ja kuuloalueiden väli­siä yhteyksiä aivoissa. Se vaikuttaa myös tarkkaavaisuuden taitojen kehittymiseen.

Pieni lapsi voi peilata musiikin avulla isoja tunteita – rakkautta, iloa ja pelkoakin – turvallisessa ympäristössä. Musiikin rytmit stimuloivat lasta liikkumaan.

– Kokonaisvaltainen liikkuminen on aivoille hyvin kehittävää. Toisaalta hyvin tarkasti tapahtuva pieni liike, kuten kanteleen kielen näpäytys yhdistettynä sitä vastaavaan ääneen, kehittää myös hienomotoriikkaa, Huotilainen sanoo.

Laulut jäävät lapsen mieleen Kaikkein mieleenpainuvimpia musiikkielämyksiä lapselle ovat vanhemman ilta­laulut.

– Vanhemmalla ei tarvitse olla mitään erityisiä taitoja tai koulutusta musiikkiin, eikä tarvitse osata laulaa ”oikein”. Vanhemman epävireiselläkin laulamisella on osoitettu olevan positiivinen vaikutus lapsen havaintotaitojen kehittymiselle.

Lasta on hyvä kannustaa tuottamaan ääntä itse pienestä pitäen.

– Erilaiset marakassit ovat tähän loistavia.

Bassomarakassin saa tehtyä isosta ketsuppipullosta ja kuivatuista herneistä, ja diskanttimarakassi syntyy pienikokoisesta kovasta muovipurkista ja keittämättömästä riisistä. Hyvät rummut syntyvät ylösalaisin asetetuista erikokoisista muovi­ämpäreistä.

Monet perinnesoittimet, kuten kantele ja sadeputki, innostavat lasta. Sen sijaan lelusoittimissa on joskus aika ikävä ääni. Soittimen ääni ei saisi olla liian voimakas, jotta lasta ei tarvitse jatkuvasti kieltää ja rajoittaa.

Musiikin mahtava

voima teksti Anna Haikarainen kuva iStockphoto

14 |

maaliskuu 2013

Musiikkivideoiden katselu yhdessä on myös hauska tapa harrastaa musiikkia. Samalla voi hyräillä, lauleskella, pomppia ja tanssahdella itsekin.

Jatkuva möly haitaksi Pahinta lapsen musikaalisuudelle on se, että­kotona pauhaa jatkuvasti taustalla musiikki, joka häiritsee lasta eikä kiinnosta häntä. Lapsi oppii nopeasti sulkemaan korvansa, ensin konkreettisesti käsillään ja myöhemmin piiloutumalla leikkimään rauhallisempaan paikkaan.

Taustamusiikki sinänsä ei ole huono asia, mutta musiikin pitää sopia tilanteeseen. Musiikin tunnelma vaikuttaa lapseen voimakkaasti. Siksi illalla ennen nukkumaanmenoa pitäisi kuunnella vain rauhallista musiikkia.

Lapsella on korvat auki monen kulttuurin musiikille.

Kirjaston monipuoliset aarteet käyttöön Lapsen olisi hyvä saada kuulla monenlaista musiikkia, jossa on erilaisia soittimia, monia kieliä ja rytmikuvioita.

– Lapsella on korvat auki monen kulttuurin musiikille.

Tätä on aikuisenkin hyvä hyödyntää ja lähteä lapsen kanssa rohkeasti avartamaan omaa musiikkimakuaan. Kirjastoista löytyy asiantuntevaa opastusta eri kulttuurien musiikkiin.

Suomessa on loistavia lastenmusiikkibändejä, jotka tekevät erinomaista ja vaihtelevaa musiikkia.

– Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus musiikkiin. Onneksi kotonakin voi tehdä paljon ja tarjo­ta lapselle mahdollisuudet musiikkinautintoihin ja musiikin maailmassa oppimiseen, huomioi Minna Huotilainen.

Tutut laulut innostavat – Musiikki on yksi ihmisen primitiivisimmistä ja syvimmältä tunne-elämästä tulevista elementeistä, MLL:n Järvenpään musiikkileikkikoulun opettaja Maija Vitikainen kuvaa.

Vitikainen kertoo, että lapset innostuvat sellaisesta musiikista, jonka he tuntevat ja johon he pystyvät osallistumaan jollain tavoin.

– Suosituin lastenlaulu on sellainen, jota lapset eniten kuulevat.

Muskarissa opitaan Vitikaisen mukaan paljon muutakin kuin musiikkiin liittyviä tietoja ja taitoja.

– Leikkien ja laulujen avulla opetellaan sosiaalisia taitoja, kuten vuoron odottamista ja toisen kunnioittamista sekä itsensä ja omien vahvuuksien tai heikkouksien hyväksymistä.

teksti Anita Järvisalo kuvat Juho Kuva ja Oksasten perheen kotialbumi

LEO monessa mukana

Oksasten perheessä reissaaminen tai muutkaan riennot eivät ole laantuneet lapsen syntymän jälkeen. Menojen luonne on kuitenkin muuttunut: reissuun lähdetään lapsen ehdoilla.

M

anduca, mikä upea kek­ sintö! kiittelevät Salla­ ja Mikko Oksanen lap­ senkantoreppua, joka on helpottanut perheen liikkumista ratkaisevasti. Nyt kaksivuotias Leo on repusta käsin saanut tutkia maailmaa turvallisesti – se on ollut apuna niin marja­ retkillä, kotikulmien bussimatkoilla kuin kau­ komatkoillakin.

Salla ja Mikko Oksaselle oli jo odotusai­ka­ na selvää, että aktiivinen elämä jatkuisi lap­ sen synnyttyäkin.

– Toki tiedostimme, että reissaamisen luon­ ne muuttuisi lapsen myötä. Kaikki järjes­telyt tapahtuisivat vastedes lapsen ehdoilla. Leon uni- ja ruokarytmistä pidetään kiinni. Pie­ niä poikkeamia sallitaan silloin tällöin, mutta ­lapsi säätää menemisen tahdin, linjaa maail­ malla reissaamiseen tottunut Salla.

16 |

maaliskuu 2013

Isä sen sijaan kertoo olevansa pariskunnasta enemmän koti-ihminen.

– Leon myötä omatkin menoni ovat lisään­ tyneet – haluan olla monessa mukana lap­ sen kanssa.

Ilossa ja surussa Oksasten mukaan kyse on pohjim­ miltaan asenteesta. Houkuttelevia vieraskutsuja ei tarvitse ohittaa tai ryhtyä uuvuttavaan lapsenvahtijah­ tiin, kun järjestelyistä sovitaan yh­ dessä.Viime kesänä Leo oli mukana­ esimerkiksi neljissä häissä. Yllättä­ vän hienosti onnistuivat kirkkoosuudetkin. Ja silloinkin kun eivät onnistuneet, hiljaa sovittiin, kum­ pi poistuu lapsen kanssa kirkon ulkopuolel­ le. Juhlissa viihdyttiin niin kauan kuin Leo jaksoi.

– Yleensä väsymispiste osui siihen kohtaan, jossa lasten on muutenkin hyvä jättää aikui­ set juhlimaan. Sellaista tasapainoilua ja tii­ vistä tiimityötähän tämä on, pariskunta hy­ mähtää.

Hautajaisia ei Leon elämään ole vielä mahtunut.

– En kuitenkaan näe mitään syytä,­ miksei pieni lapsi voisi hautajaisiin osallistua. Kuolemahan on osa elämää.

Tärkeintä on, että asia käydään lap­ sen kanssa läpi, Salla miettii.

Auto–laiva–lentokone Ensi kesänä on tiedossa matka Es­ panjaan. Lentomatkaa helpottaa osaltaan se, että myös isovanhem­ mat ovat tulossa mukaan. Aiem­ pien kokemusten perusteella tie­ detään, että matka lapsen kanssa kannattaa suunnitella huo­ lella. Mahdollisimman suo­ rat lennot ovat ehdoton juttu.

– Ja kaiken täytyy olla pa­ kattuna heti valmiina käyttöön: muun muassa piirustuslehtiö, lelut, vaipat ja juomapullot, Salla kertoo.

Kotimaassa automatkat mummo­ laan ajoittuvat päiväunien aikaan, ei­ kä tauoissakaan säästellä. Hoitolau­ kun vakiovarusteisiin kuuluvat ruuan ja puurojauheiden lisäksi myös vaih­ tovaatekerrat, vaipat ja muut vauvatarvik­ keet, ulkomaille myös maitohappobakteerit, vedenkeitin ja termospullo puurovedelle. >>

Viime kesänä Leo oli neljissä häissä.

maaliskuu 2013 | 17

– Laivamatkat etenkin arkisin ovat helppo ­tapa rentoutua koko perheen voimin. Lapsella on tilaa juosta käytävillä turvallisesti, ja ravintoloissa lasten tarpeet on huomioitu.

Rohkeasti elämyksiin Kotinurkillakin riittää tapahtumia. Pienen lapsen kanssa voi mennä jopa konserttiin, kun muistaa kuulosuojaimet. Yksi mieleenpainuvimmista isä–poika-muistoista liittyy JYP–Blues-jääkiekko-otteluun.

– Tunnelma oli hieno. Kaksi erää Leo jaksoi, vaikka niistäkin enin aika vietettiin kahviossa pillimehulla. Lopputulos­ katsottiin kotona teksti-tv:stä, Mikko nauraa.

Sen sijaan vierailu Helsingin eläin­ museoon­oli suorastaan menestys, ja lasten nukketeatterin esitys oli pituudeltaan pienelle passeli. Lähitulevaisuudessa aiotaan käyttää kutsuliput Espoon WeeGee-museoon.

– Sinnekin lähdetään sillä periaatteella, että jos lapsi jaksaa niin hyvä, jos ei, niin juttu skipataan.

Leon vauvanhoitolaukku matkoilla 2–3 vaihtovaatekertaa harsoliinoja pehmokirja, helistin hoitoalusta maitohappobakteerit ja supot

Vähän isompana mukaan myös: omat soseruuat termospullo puurovedelle vedenkeitin hyttysverkko pelastusliivit rintareppu muovirasioita puurojauheille

Leon oma reppu vaihtovaatekerta, 1–2 vaippaa lelu ja kirja eväät ja juomapullo

Mukana harrastuksissa Molemmat vanhemmat ovat aina olleet aktiivisia niin työ- kuin opiskelijakuvioissa,­ sittemmin myös kotilähiönsä asukasyhdistyksessä. Kokouk­siin ja tapahtumiin lähdetään toisinaan kolmisin. Silloinkin värikynät ja muut tärkeät tilpehöörit ovat ehdoton juttu. Leon väsyessä toinen lähtee kotiin nukutuspuuhiin, toinen jää edustamaan perhettä.

Salla Oksanen on myös innokas musiikin harrastaja. Omaa bändiä ja kirkkokuoroakaan ei ole tarvinnut hylätä. Leo on ollut usein isänsä kanssa mukana kuuntelemassa.

Kantorepun ansiosta marjastusretketkin onnistuvat.

N

ykyään lapsiperheiden ei tarvitse oudoksua museovierailujakaan.

Esimerkiksi Espoon WeeGee-museoon lapset pääsevät ilmaiseksi. Esteettömästä talosta löytyy siistit lastenhoitohuoneet, ja ravintolassa on huomioitu kaikenikäiset lapset.

Museolla on myös lainarattaat käytettävissä.

18 |

maaliskuu 2013

kuva Ari Karttunen, EM MA

Museot myös lapsia varten

– Talossa on vuosittain useampia lasten­tapahtumia, jolloin koko talo täyttyy erilaisesta tekemisestä, äänistä ja valoista. Näyttelykeskuksen tiloissa on panostettu lasten viihtyvyyteen.

Talossa järjestetään vauvamuskareita ja värikylpyjä pienille lapsille, kertoo museon tiedottaja Minna Kaarmila.

Vanhempien on kuitenkin muistettava säilyttää näköyhteys lapsiin, sillä talossa on paljon portaikkoja ja piilosokkeloita.

– Totta kai aikuinen on koko ajan silmä tarkkana esimerkiksi sienien takia. Leveän lierin, hyttysverkon ja hyttyskarkotteiden avulla on pärjätty hyvin, Mikko kertoo.

– Pelkästään retki kaakaotermospullon kanssa metsään oli niin superjuttu, että sitä muistellaan vieläkin. Se on kuitenkin opittu, ettei kovin kauas auton luota kannata lähteä, Salla nauraa.

Lähitulevaisuudessa Leolle toivotaan pikkuveljeä tai -siskoa.

– Samalla asenteella mennään. Isoveljestä voi olla jopa monessa apua.

teksti Ilpo Salonen

Yskä J

kiusaa, mikä avuksi?

Pienen lapsen äänen käheys tai kumea yskä voivat huolestuttaa, mutta kyseessä on harvoin vakava vaiva. Mitä pienempi vauva, sitä herkemmin tilanne on syytä arvioida lääkärissä.

os pienokaisen hengitys on hyvin työlästä, rohisevaa ja tiheää, lää­ käriin on syytä lähteä. Tämä pä­ tee isompaankin lapseen.

– Vatsan voimakas kohoi­lu­ ker­­ too hengenahdistuksesta, eten­­­­­kin jos lapsi on väsyneen tai kärsivän­oloinen. Silloin ei kannata pitkään odotella päivystykseen lähtöä, lastentautien erikois­lääkäri Erik Qvist Lääkäri­ asema Pikkujätistä sanoo.

Vinkuva tai rohiseva hen­ gitysääni saattaa viitata lää­ kärinhoitoa vaativaan keuh­ koputkentulehdukseen. Hin­ kuyskästä sen sijaan on har­ voin kyse.

– Hinkuyskän mahdollisuus on erityi­ sesti olemassa, mikäli vauva ei ole vielä saa­ nut ensimmäisiä hinkuyskärokotteitaan ja ympäristössä moni potee kovaa, pitkitty­ nyttä yskää. Hinkuyskää voi tulla myös ulkomaanmatkoilta. Rokotussuoja ei vanhemmallakaan lapsella ole auko­ ton. Taudin ominaispiirre on kuumeen puuttuminen, Qvist kertoo.

Viileästä apua Kurkunpäätulehduksen aiheuttama kumiseva ja ”haukkuva” yskä ja ää­ nen käheys on pikkulap­ silla melko yleistä. Siihen

auttaa usein – ehkä yllättäen – viileä ulkoilma.

– Hengittely viileässä 5–10 minuutin ajan rauhoittaa kurkunpään ärsytystä. Höyryhen­ gityksestä ei juuri ole apua liman irrotuksessa, mutta jos sitä kokeilee, kannattaa olla varo­ vainen. Kuuman veden liikuttelu vadissa tai kattilassa voi aiheuttaa isoja vaaroja.

Sängyn pääpuolen nostaminen helpottaa jonkin verran. Sen sijaan ilmankostuttimien tai -puhdistajien tehosta yskän hoidossa ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Yleissääntö on, että huolta ei ole, jos lapsi vaikuttaa mel­ ko reippaalta ja nukkuu ja syö kohtalaisesti. Kuume ei aina kerro sairauden vakavuudesta, joten yleistila on ratkaisevampi asia.

– Kuumetta voi alentaa itsehoitolääk­ keillä. Parasetamoli on lapsilla yleisin kuumelääke, mutta myös ibuprofeenia ja yli yksi­ vuotiaalla naproksee­ nia voi käyttää.

Antibiootti yleensä turha Antibiootit ovat lähes aina yskän hoidossa turhia.Valtaosa yskis­ tä on virusten aiheuttamia, eikä anti­ biootti tehoa niihin.

– Tavallisin antibiootilla hoidettava yskän syy on korvatulehdus. Erityisesti vanhemmilla lapsilla mykoplasma-bak­

teeri voi aiheuttaa pitkittynyttä yskää, ja sii­ henkin käytetään antibioottia.

Tavallisista yskänlääkkeistä on harvoin merkittävää apua. Keuhkoputkia avaavasta salbutamolista on yleensä suurempi apu leik­ ki-ikäisille, joilla on limainen ja rohiseva yskä.

Se on reseptilääke.

– Alle kolmivuotiaallakin voi olla astman kaltaisia oireita. Asia pitää selvittää, jos hen­ genahdistus ja keuhkoputkentulehdukset toistuvat usein.

Vatsan voimakas kohoilu kertoo hengenahdistuksesta.

Refluksitauti eli mahalaukun sisällön jou­ tuminen hengitysteihin on harvinaisempi yskän­syy. Tavallinen pulauttelu ei aiheuta yskää.

– Kannattaa muistaa myös, että lelun osa­ nen tai muu vierasesine on voinut joutua kurkkuun. Näin etenkin, jos yskä alkaa äkil­ lisesti ja siihen liittyy kakomista, Qvist muis­ tuttaa.

– Jos lapsella on vakavia hengitysvaikeuk­ sia mistä tahansa syystä, tulee lähteä lääkä­ riin, hän tiivistää.

maaliskuu 2013 | 19

kokataan kotona

teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi

ROSMARIININ HURMAAVA TUOKSU Sunnuntaipäivällinen aloitetaan paksulla alku­keitolla, jota maustavat ja koristavat paahdetut bataattikuutiot. Pääruoaksi tarjotaan tuoksuvaa broilerikasvisvuokaa. Lopuksi nautitaan moderni, kaksivärinen voimasmoothie.

Ohjeet ovat kuudelle. Ruoat yli yksivuotiaille.

BROILERI-KASVISVUOKA 600 g maustamattomia broilerinkoipia ja rintapaloja 2 rkl kuivattua rosmariinia 1 tl suolaa 1 purjo 1 kesäkurpitsa 6 porkkanaa 4 valkosipulinkynttä 3 dl ohra-riisisuurimoita 1 l lämmintä vettä, jossa 1 kasvisliemikuutio Huuhdo ja pilko purjo ja kesäkurpitsa. Kuori ja pilko porkkanat ja valkosipulinkynnet. Laita uunipadan pohjalle vähän rypsiöljyä ja lado kasvikset, valko­ sipuli ja suurimot vuokaan. Kaada päälle kasvisliemi ja laita lopuksi maustamattomat broilerinpalat nahkapuoli ylöspäin vuokaan. Ripottele pinnalle suola ja rosmariini.

Peitä vuoka kannella tai foliolla ja paista ensin 30 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Poista kansi tai folio ja paista vielä 15–20 minuuttia, kunnes liha on saanut kauniin värin.

20 |

maaliskuu 2013

KUKKAKAALIBATAATTI-KEITTO 1 kukkakaali puolikas mukulaselleri 1 paketti sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija) 1 bataatti rypsiöljyä paistamiseen persiljaa koristeluun Kuori ja pilko selleri ja bataatti. Pilko ja huuhtaise kukkakaali. Keitä kukkakaali ja mukulasellerit pehmeiksi niukassa vesimäärässä. Kun ne ovat pehmeitä, siirrä pois liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää joukkoon sulatejuusto ja kiehauta.

Jos keitto on kovin paksua, lisää joukkoon vettä.

Laita pannulle vähän öljyä ja paista noin sentin paksuiset bataattikuutiot pehmeiksi. Lisää ne keiton päälle ja koristele persiljasilpulla.

Vinkki!

Pöytään voi laittaa suola- ja pippurimyllyt aikuisia ruokailijoita varten.

VOIMASMOOTHIE KAKSIVÄRISENÄ Vihreään ”juotavaan salaattiin” tarvitset: 150 g vihersalaattia 1/2 kurkkua 1 rkl kuivattua tai 1/2 ruukullista tuoretta minttua 1 avokado 1–2 dl omenatuoremehua Kuori kurkku ja avokado, huuhtaise salaatti.

Laita kaikki ainekset kannuun ja sekoita sauva­ sekoittimella. Nesteen määrällä voit säädellä smoothien paksuutta.

Sinipunaiseen marjasmoothieen tarvitset: 2 dl pakastettuja mustikoita 2 dl pakastettuja vadelmia 3 dl piimää 1 rkl sokeria (1–2 rkl hämäläistä talkkunaa)

ttipiiri.fi > l i r .p Pilt

eptit www s e

eptit www es

tip verkko iirin löydät sivuilta lisää ru runsaasti ok niin ark aohjeita een juhlaan kuin kin.

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi sauva­ sekoittimella. Jos lisäät talkkunaa, tarvitset todennäköisesti vähän enemmän nestettä.

Kaada jokaiselle lasiin ensin marjasmoothieta ja päälle vihersmoothieta. Jos juomasta tulee paksua, laimenna sitä vedellä tai laimealla omenamehulla tai nauti smoothie lusikalla.

HUOM! Käytäthän kotimaisia vadelmia ja mustikoita. Ulkomaiset marjat tulisi kuumentaa kunnolla ennen käyttöä norovirusvaaran vuoksi.

maaliskuu 2013 | 21

ipiiri.fi > iltt r .p

Piltin parhaat palat

Tarkkaan tutkittua teksti Henna Tanskanen kuvat Jussi Partanen

Raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala vastaa siitä, että Piltti-purkkien raakaaineet ovat laadukkaita ja turvallisia.

Hankimme tuotteet tarkkaan valittujen sopimus­ viljelijöiden ja tavaran­ toimittajien kautta.

J

ussi Hautala työskentelee Turun-tehtaalla tiimissä, joka hankkii Piltti-ruokien raaka-aineet. Tiimi vastaa siitä, että tuotteet täyttävät lastenruokien tiukat erityislainsäädännön vaati­mukset.

Kasvinsuojeluainejää­mien ja vierasainei­ den­esiintymiselle lastenruokien raaka-aineissa on tarkat raja-arvot. Tehtaan omat sisäi­ set­raja-arvot ovat osittain lainsäädäntöäkin ­tiukemmat, jotta lopputuotteen turvallisuus pienille kuluttajille voitaisiin taata.

– Jotta pystymme täyttämään kaikki vaati­ mukset, osto-organisaatiomme hankkii tuotteet tarkkaan valittujen sopimusviljelijöiden­ ja tavarantoimittajien kautta. Yli puolet raaka-aineistamme on kotimaisia. Joitakin tuotteita emme saa sopimusviljelijöiltä, joten hankimme ne yleensä luomuna, Hautala kertoo.

Valitut viljelijät Sopimusviljelijöitä on Suomessa kymmenkunta. Heidän peltojensa viljelyolosuhteiden ja -menetelmien pitää täyttää lastenruokien tiukat viljelyvaatimukset. Esimerkiksi maaperän nitraattiriskin ja pellon raskasmetallipitoisuuksien tulee olla alhaiset.

– Sopimusviljelijäksi pääsyn edellytyksenä on, että raaka-aineet sitoudutaan viljelemään meidän antamien ohjeiden mukaan. Viljely­ sopimukset tekee meidän hyväksymämme tavarantoimittaja, mutta me valitsemme, koulutamme ja valvomme sopimusviljelijöitä­ yhteistyössä heidän kanssaan.

22 |

maaliskuu 2013

Tiloilla käydään 1–2 kertaa vuodessa, ja kaikki raaka-aineet analysoidaan etukäteen ennen kuin niitä saa toimittaa tehtaalle. Tilojen viljelykirjanpidosta selviää, että on toimittu kuten sovittu.

– Käytännössä raaka-aineissa ei ole jäämiä, vaikka valikoituja kasvinsuojeluaineita saakin käyttää. Tiukkaa raja-arvoa kuvastaa se, että sadassa tonnissa raaka-ainetta saa olla yksi gramma jäämiä. Joskus eriä joudutaan hylkäämään, mutta se kertoo vain siitä, että omavalvonta toimii. Periaatteemme on, että oikea laatutaso saavutetaan jo raaka-aineissa, vaikka lainsäädäntö vaatii sitä vasta lopputuotteissa. Lastenruokien raaka-aineiden laatu vastaakin vierasaineiden suhteen vähintään luomuraaka-aineita, Hautala korostaa.

Tuoreena pellolta tehtaalle – Esimerkiksi pellolta nostettu lastenruokaporkkana matkaa tuoreena Säkylään Apetitin tehtaalle, jossa se otetaan vastaan erityisenä lastenruokaeränä.

Erä putsataan, kuoritaan, pilkotaan, kuu­ tioidaan tai viipaloidaan ja pakastetaan, raaka-aineasiantuntija konkretisoi.

Pakastamisen jälkeen erästä otetaan näytteet analysointia varten. Kun tulos on kunnossa, erästä voidaan toimittaa raaka-ainetta lastenruuan valmistusta varten.

– Myös tehtaalla on lukematon määrä kontrollipisteitä ja analyyseja. Näin varmistetaan, että kaikki on mennyt niin kuin pitääkin.

Raaka-aineet pystytään tarvittaessa jäljittämään Piltti-korkin koodin perusteella useimmiten tilalle asti. Jäljitettävyyden an­ siosta koko ketju pellolta pöytään on siten hy­vin hallinnassa.

Vietä terveellinen Hedelmähetki

P

iltin helmikuussa kauppoihin tulleet Piltti Hedelmähetki -välipalauutuudet on valmistettu luomuhedelmistä.

Uudelleen suljettava annospussi sisältää 90 grammaa täyttä hedelmää eikä lainkaan lisättyä sokeria. Raikas hedelmäsose sopii välipalaksi tai jälkiruoaksi 6 kuukauden iästä alkaen.

Terveellisissä uutuuksissa on kaksi makuvaihtoehtoa: omenabanaani-mansikka ja omena-päärynä. Tuote säilyy huoneen­ lämmössä. Kätevän kierrekorkin ansiosta pussin voi sulkea uudestaan, ja se kulkee helposti matkassa mukana ja on valmis nautittavaksi saman tien.

– Kun aikuinen on irrottanut pakkauksen kierrekorkin, annos­ pussin voi antaa lapselle itse syötäväksi. Pehmeästä annos­pussista hedelmäsoseen voi joko imeä tai puristaa ulos ja syödä omaan tahtiin, Piltin tuoteryhmäpäällikkö Päivi Pätsi sanoo.

Osallistu kampanjaan – saat hyödyllisen kirjan!

P

iltin keräilykampanja on käynnistynyt. Kerää 15 koodia Piltti-aterioista ja syötä ne kampanjasivulle.

Saat uniikin Oppi & Ilo -lorukirjan!

Kirjassa on tekstiä ja kuvia hedelmistä, vihanneksista ja marjoista. Sen avulla voi opetella terveellistä syömistä kasvisten ja hedelmien osalta. Kirjoja on jaossa 10 000 kappaletta, ja kampanja kestää toukokuun loppuun asti.

100 %

HEDELMÄÄ!

Tutustu kampanjaan: www.pilttipiiri.fi/ lorukirja