Pilttipiiri 4/2012

l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta

J o u l u K UU 2 0 1 2 > Pilttipiiri.fi

Vauva harrastaa s.16

omaan tahtiin

Milloin saunaan? s.5

Yksinhuoltajalle lapsi on kaikki s.10

Vatsa kovalla s.19

Sisältö n r o 4 | J o u lu K UU 201 2

06 10

10 14 Oli mielenkiintoista lukea kahden yksinhuoltajaäidin elämästä.

Lapsiperheen pyörittäminen on varmasti raskasta yksin – onhan se sitä kaksinkin. Yksinhuoltajien perheissä kasvaa kuitenkin hienoja lapsia. Vanhempien kohdalla laatu voittaa määrän.

lukijan kommentti

Lehdessä kerrotaan, että leikkiminen luo perustan lapsen myöhemmälle oppimiselle, mieliku­ Pilttipiirin luki pienen vitukselle ja luovuudelle.

Tuure-pojan isä Ensimmäiset muistoni Pietari Peutere. ovat hullunkurisista leikeistä isäni kanssa. Toivottavasti onnistun tarjoamaan pojalleni, 5 kk, samanlaisia kokemuksia.

Nyt poika saunoo -rallatus riivasi tärykalvoja jääkiekon MM-kisojen aikaan. Meidän poikamme ei kuitenkaan sauno vähään aikaan, sillä asiantuntijan mukaan vasta vuoden ikäisen lapsen saa viedä löylyihin.

2 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

kannen kuva: Vessi Hämäläinen

16

14 16 19

+

ravitsemus

Oikeanlaista rasvaa Lapsi tarvitsee rasvaa kehittyäkseen ja kasvaakseen normaalisti. yhden vanhemman perhe

Tavallistakin tärkeämpi lapsi Yksinhuoltajuus on prosessi, johon on pakko oppia. kasvu & kehitys

Rohkeasti leikin riemuun Leikille kannattaa varata aikaa ja rauhallisia paikkoja. perhe & vapaa-aika

Harrastamaan taaperon ehdoilla Vaappojen perheen lapsista jokainen on harrastanut vauvauintia. terveys

Hoida kova vatsa ajoissa Ravinnolla on suuri merkitys ulostamiseen.

palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä

09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri Pilttipiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

Pilttipiiri-lehden Julkaisija: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 ­Helsinki ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Piltin ­tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimitus­päällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä.

Pilttipiiri-lehden tekstit on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi

pienet palat

Tartu virkkuukoukkuun Hellyttävän ihania itse tehtyjä pehmoleluja syntyy amigurumin tapaan.

Amigurumi on japania ja tarkoittaa virkattua tai neulottua pientä pehmolelua tai maskottia. Hahmot ovat usein eläimiä, kuten kissoja ja nalleja. Virkkaamalla syntyy myös vaikka hedelmiä tai muita esineitä.

Pehmolelut virkataan tai kudotaan useim­ miten ohuemmalla koukulla tai puikolla, jotta neulos on tiheä.

Näin täytteenä käytetty vanu tai pumpuli ei pääse ulos neu­ loksen rei’istä. Hahmon osat tehdään erikseen, täytetään ja liitetään tiukasti yhteen lan­ galla ja neulalla. Silmät kannat­ taa neuloa, ettei pehmolelussa ole irtoavia osia.

Nyt vain virkkuukoukku heilumaan – pehmo­ lelu on oiva lahja jouluksi. Ohjeita ja tietoa löydät netistä haku­ sanalla amigurumi.

Palautetta artikkelista Pilttipiiri-lehden toimitus sai palautetta liittyen lokakuun lehdessä julkaistuun allergiajuttuun. Palautteen mukaan jutussa ei tuotu riittävästi esille, että allergistakin lasta voi ja kannattaa imettää. Tavoitteenamme on tuoda esille imetyksen ensi­ sijaisuutta ja etuja. Pahoittelumme,

jos tällä kertaa emme onnistuneet tässä tavoitteessa ja juttu antoi yksipuolisen kuvan allergisen lapsen ruoka­valiosta. Yksiselitteinen kan­ tamme on, että äidinmaito on parasta ravintoa imeväiselle, ja imettämi­ nen merkitsee paljon enemmänkin kuin ravinnon antamista lapselle. Äidinmaito riittää kattamaan lapsen ravinnontarpeen ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Ainoas­ taan D-vitamiinitippoja tulee antaa imettämisen lisäksi. – Toimitus

Tuokioita Pikku Päkän purjopäivä on täynnä pieniä viihdyttäviä tuokioita. Pienille lapsille tarkoitettu kirja leikittelee sanoilla ja kuvilla: ”Päkä puristaa pullaa. Pullasta kasvaa kihara.”

Pikku Päkän purjopäivä, Kaisa Raittila, kuvittanut Matti Pikkujämsä, Lasten Keskus 2012.

Matkalla Minne lasten kanssa voisi lähteä ja mitä kannattaa ottaa huomioon? Lapsiper­ heen matkakäsikirja valottaa useita matkailuun liittyviä asioita käytännön ohjeineen.

Teos antaa neuvoja esimer­ kiksi allergisille matkailijoille, kodinvaihtoon ja omatoimi­ matkailuun. Perinteisten kohteiden lisäksi esitellään kaukomatkakohteita ja jopa maailmaympärysmatkakin.

Kirjan tekijät ovat kokeneita lapsiperhematkailijoita, joten monet niksit ovat itse hyväksi koettuja.

Lapsiperheen matkakäsikirja, Inna-Pirjetta Lahti, Inari Fernández, Johnny Kniga 2012.

Yllätyskaveri Sylvi Kepponen luo kesän keskelle talvea vaihtamalla kirjeitä Luka-pojan kanssa.

Mistä kertomus oikein sai alkunsa? Erikoinen tarina sopii hieman isommille lapsille vaikkapa iltasaduksi.

Sylvi Kepposen Kirjekaveri, Marika Maijala, Juha Virta, Otava 2012.

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 3

omin käsin teksti Heljä Hyytiä kuvat Atte Lakinnoro

Leivotaan

taikaa Taikataikina eli suolataikina on helposti ja nopeasti valmistettava askarteluaine.

Tarvikkeet taikinan tekoon löytyvät melkein jokaisesta keittiöstä.

Tehdään helmet Pyörittele tasaisen alusta päällä taikinasta pitkä tasapaksu pötkö. Leikkaa se veitsellä palasiksi ja pyörittele palloiksi tai anna palojen olla kiekon mallisia.

Voit myös muotoilla ne kuutioiksi.

Pistä helmiin reikä hammastikulla.

Kun helmet ovat kuivuneet, pujottele kuivuneet helmet esimerkiksi halki leikattuun mehupilliin. Näin niitä on helpompi maalata, eikä väri tuhriinnu.

Maalaa ja koristele helmet. Viimeistele vielä askartelulakalla. Lakka suojaa ja antaa helmille kiiltoa.

Hauskat hahmot Tee taikinasta sopivan kokoinen pallo ja kaulitse se noin 3 mm:n paksuiseksi levyksi. Jos levy on liian paksu, se ei kuivu tasaisesti ja saattaa käpristyä.

Voit käyttää kaulimena myös pulloa.

Tee levystä piparimuoteilla hahmoja tai leikkaa veitsellä haluamiasi kuvioita.

Jos muotoilet kuusenkoristeita, tee reikä ripustuslankaa varten hammastikulla ennen kuivumista.

Voit koristella hahmoja jo tässä vaiheessa: pyörittele taikinasta silmät tai painele pintaan kuvioita. Koristele valmiit hahmot kuivumisen jälkeen maalaamalla.

Kuivuminen ja koristelu Anna esineiden kuivua pari päivää paperin päällä. Kääntele niitä välillä varovasti, jotta ne kuivuvat joka puolelta.

Koristeluun käyvät erilaiset askartelumaalit ja -lakat sekä kimalteet.

Taikataikinan resepti Taikinan sekoitussuhde on aina sama: 2 mittayksikköä jauhoja, 1 mittayksikkö suolaa ja 1 mittayksikkö vettä.

Perusohje: noin 1 kg valmista suolataikinaa 4 1/2 dl (350 g) vehnäjauhoja 2 1/4 dl (350 g) hienoa suolaa 2 1/4 dl vettä Mittaa jauhot ja suola kulhoon, sekoita hyvin. Lisää kuiviin aineisiin puolet vedestä ja sekoita, kunnes vesi on täysin imeytynyt niihin. Lisää loppu vesi vähitellen, pieni määrä kerrallaan sekoittaen, kunnes taikina on sopivan notkeaa muovailtavaksi. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, älä lisää siihen enää vettä kaatamalla, vaan vaivaa sitä märillä käsillä.

Nosta taikina kuivalle puhtaalle alustalle ja vaivaa sitä muutama minuutti. Valmis taikina on notkeaa ja pehmeää, eikä tartu käsiin tai alustaan.

Jos taikina halkeilee eikä pysy koossa, jatka vaivaamista märillä käsillä. Jos taikina ei pysy muodossaan, se on liian vetistä ja siihen täytyy lisätä jauhoja.

Lähde: Askartelun pikkujättiläinen

4 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

5

5 kysymystä kysymystä: teksti Henna Tanskanen kuvitus Neea Laakso

3

Miten saunominen aloitetaan?

Vauvaa voi alkaa totutella saunan lämpöön vähitellen. Ennen saunaa voi käydä suihkussa, ettei lämpö tunnu kovin kuumalta kuivalla iholla.

Vuoden ikäisen kanssa voi istua saunan ala­ lauteella jälkilämmössä 1–2 minuuttia kerrallaan.

Sopiva lämpötila on 50–60 astetta. Löylyä ei saa heittää ollenkaan, vaan mieluimmin kannattaa antaa jälkilämmön tulla iholle. Jos lapsi viihtyy ja perheellä on tapana lämmittää sauna kerran viikossa, niin vauva voi myös käydä saunassa, mutta jälkilämmössä.

Hieman vanhemman lapsen, 1–2-vuotiaan, kanssa käydään saunassa samassa lämpötilassa kuin alle vuoden ikäisen. Saunomisaika riippuu siitä, miten hyvin lapsi viihtyy lauteilla. Leikkiikäinen voi istua ylälauteella, mutta saunomis­aikaa kannattaa lyhentää.

Jos lapsi tykkää vedestä, hän voi istua saunan alalauteilla vadissa. Se ei kuitenkaan pidennä saunomisaikaa, koska haalea vesi vaikuttaa ainoastaan kehon pintaan eikä kehon kuivu­miseen.

Myös liikasaunomisen oireet, kuten kuumotus, eivät välttämättä näy, jos lasta viilennetään vedellä.

Totutellen saunaan

1

Suomalaiset lapset pääsevät jo pienestä pitäen makoisiin löylyihin.

Muutama käytännön asia on hyvä muistaa saunottaessa.

Näihin kysymyksiin vastaa Joensuun kaupungin Noljakan lasten­neuvolan terveydenhoitaja Minna Hurmekoski.

Minkä ikäisen vauvan voi viedä saunaan?

Vauvan lämmönsäätelykyky on vielä kehittymätön, joten pienokaisen keho kuumenee enemmän kuin aikuisen.

Siten vauvat eivät pysty poistamaan kuumuutta hikoilemalla.

Vauvalla on myös niukka, lämpöä eristävä rasvakudos, joten lämmönsäätelykyky ei senkään takia vielä toimi.

4

Saunatilassa tulee olla hyvä valaistus, jotta näkee mahdol­ lisen punakkuuden tai kuumotuksen lapsen iholla.

Tällöin on aika siirtyä vilvoittelemaan. Kävelevän lapsen ollessa kyseessä pitää olla tarkkana, että hän näkee liikkua ja että kiuas on suojattu siten, ettei lapsi vahingossa horjahda kuumaan kiukaa­ seen. Pientä taaperoa ei saa myöskään jättää yksin saunaan, eikä saunominen sovi sairaalle lapselle.

5 2

Suositus on, että alle yksivuotiasta ei viedä saunan löylyihin, koska pienen lapsen keho ei vielä pysty säätelemään lämpötilaa. Jos kuitenkin haluaa käyttää vauvan saunassa, niin tuolloin vain hetken lämmittely, korkeintaan minuutin verran, on sopiva.

Miten vauvan keho toimii saunassa?

Mitä kannattaa pitää mielessä, kun vauva käy saunassa?

Entä saunan jälkeen?

Saunareissut kuivattavat lapsen kehoa, joten saunan jälkeen kannattaa tarjota vettä tai muuta nestettä. Nestettä kannattaa tarjota myöhemminkin, jotta nestetasapaino korjaantuu.

Kovat lämpötilavaihtelut ovat raskaita lapsen keholle, joten lasta ei saa viedä saunasta kovin viileään suihkuun tai talvella pak­kaseen viilentymään.

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 5

. Artik sta

+1

tiaan ra uo

li yli yksiv ke

teksti Stiina Honkamaa kuvat Kari Hautala ja iStockphoto

semukse vit

Oikeanlaista

rasvaa pienestä pitäen Rasvat ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Rasvaa tarvitaan energian tuottamisen lisäksi myös rasvaliukoisten vitamiinien ja välttämättömien rasvahappojen lähteenä.

Erityisen tärkeää on rasvan oikea laatu.

6 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

V

uoden ikäisen lapsen energiankulutus painokiloa kohden on lähes kolme kertaa suurempi kuin aikuisella, ja mahalaukku on paljon pienempi. Energiapitoinen rasva onkin välttämätön osa pienen lapsen ravintoa, jotta tämä kasvaa ja kehittyy normaalisti.

Rasvat jaetaan tyydyttyneisiin koviin rasvoihin sekä tyydyttymättömiin pehmeisiin rasvoihin kemiallisen rakenteensa mukaan.

Välttämättömät rasvahapot, joita elimistömme tarvitsee, ovat pehmeitä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Margariinit, kasviöljyt sekä kanan ja kalan rasvat sisältävät enimmäkseen pehmeitä­rasvoja. Myös ihmiselle välttämättömät rasvahapot, linolihappo ja alfalinoleenihappo ovat pehmeitä rasvoja. Niitä tarvitaan esimerkiksi­ vastustuskyvyn, näön ja aivojen kehitykseen sekä muun muassa ihon hyvinvointiin.

Lisäk­si ne auttavat ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ruuasta, koska elimistö­ ei pysty niitä muodostamaan.

Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio on yhdistetty korkeaan kolesterolitasoon ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymiseen.

– Ruoan rasvojen laatua parantamalla jo varhaislapsuudessa voidaan ehkäistä aikuisiän sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin, erikoislääkäri ja dosentti Harri Niinikoski­ Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sanoo.

Vuoden iästä kasviöljyä Lapsen ruokavalio muuttuu, kun hän alkaa­ juoda lehmänmaitoa. Lapsen ruokavalion monipuolistuessa noin vuoden iästä lähtien, rasvan osuus laskee suhteellisen paljon ja on pian alle kolmannes energiasta. Tällä rasvamäärällä lapsen kasvu ja kehitys on kuiten­ kin­normaalia.

Rasvan määrää tärkeämpää on sen laatu.

Aikuisten lailla lapsikin saa pehmeästä rasvasta välttämättömät monityydyttymättömät rasvahapot, linoli- ja alfalinoleenihapot sekä muita tärkeitä pitkäketjuisia rasvahappoja.

Välttämättömiä rasvahappoja tarvitaan kasvuun sekä hermoston kehittymiseen. Kasvi­ öljyt, erityisesti rypsiöljy, kasvimargariinit ja kasvikunnan tuotteet ovat välttämättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet.

– Kun lapset alkavat juoda rasvatonta maitoa yleisesti noin vuoden iässä, heidän ruokaansa suositellaan lisättäväksi pari teelusikallista kasviöljyä, jotta varmistetaan riittävä­ >>

Esimerkkejä yleisimmistä

rasvojen lähteistä

yttymätt d y ö ityRasvaiset kalat, ruokaöljy ja juokseva margariini

rasvat ät m

Mo n

Tyy dy

Ty

ravintorasvat, jotka kovettuvat viileässä säilytettynä

juokseva margariini, avokado, mantelit ja pähkinät

at sv

at

ttyneet rasv y yd Voi ja muut

ättömät m y tt Rypsiöljy, oliiviöljy, ra

energian- ja pehmeän tyydyttymättömän ras­van saanti, Niinikoski kertoo.

Kasviöljyä suositellaan lisättäväksi rasvatonta maitoa käyttävän lapsen ruokaan kolmeen ikävuoteen saakka. Ruoanlaitossa kasviöljyä suositaan kaikenikäisillä.

Tärkeää on, että koko perheessä syödään terveellisesti ja hyviä rasvoja sisältäviä ruokia.

– Kun lapsi täyttää vuoden, koko perheessä aletaan yleensä syödä aika lailla samaa ruokaa, pienille toki eri lailla tarjottuna.Vanhempien omilla ruokatottumuksilla on siis suuri merkitys, ja esimerkin voima on suuri, Niini­ koski painottaa.

usein syödä esimerkiksi nakkeja ja ranskalaisia, vaikka pikkuväki söisikin niitä helposti.

Lihapullat ja perunamuusi tai lihamakaronilaatikko on terveellisempi ja silti maistuva vaihtoehto, Niinikoski ehdottaa.

Terveellistä ja monipuolista

Vältä piilorasvaa

O m eg a - 6 -

Syömme usein liikaa kovaa tyydyttynyttä rasvaa, koska suuri osa syömästämme rasvasta saadaan niin sanottuna piilorasvana. Suurimpia kovan rasvan lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa ovat rasvaiset maito- ja lihatuotteet sekä runsaasti rasvaa sisältävät leivonnaiset.

Pehmeät ravintorasvat, kuten auringonkukkaöljy ja pehmeä margariini

va h

r

as

a p ot Om e

Rasvaiset kalat ja rypsiöljy

s -3-ra vahap ga

Pikkuisten kanssa ruokailu on usein haastavaa, ja vanhemmilla voi olla suuri kiusaus­ viedä jälkikasvu esimerkiksi pikaruokapaikkoihin, jos lapset ovat niissä syöneet helposti mukisematta. Joskus näin voi toki tehdä, mutta tavaksi sitä ei kannata ottaa.

– Esimerkiksi hampurilaisissa ja ranskalaisissa perunoissa on yleensä paljon huonolaatuista rasvaa ja suolaa. Kotonakaan ei kannata kovin

ot

Valtaosa ylipainoisista lapsista on ylipainoisia aikuisenakin.

Uusi ravintoselvitys viestii, että maassamme aikuisväes­ tön kolesteroliarvot ovat nousussa. Tämä saattaa johtua karppaamisen yleistymisestä.

– Usein koko perhe syö samaa ruokaa, joten tämä voi heijastua myös lapsiin. Lapsia ei saa laittaa karppaamaan. Ruokavalion laatu yksipuolistuu, rasvaa tulee liikaa ja monien tärkeiden vitamiinien ja ravintoaineiden saanti vaarantuu, Niinikoski sanoo.

Niinikosken mukaan ei ole syytä ryhtyä isoihin muutoksiin siitä, mitä perinteiset suositukset ovat pitkään kertoneet.

– Yhä pätee se, että syödään vähemmän voita ja enemmän kasviöljyä. Ja tietysti reilusti kasviksia, hedelmiä ja puuroa, hän kertoo.

Rasvoilla on kauaskantoisia vaikutuksia kolesterolitasoon sekä sydämen että­ verisuonien hyvinvointiin. Rasvojen käyttö vaikuttaa oleellisesti myös painoon pitkälläkin aikavälillä.

– Lapsuudessa tullut ylipaino tuppaa säilymään. Se, mikä osuus on syntyneillä rasvasoluilla, mikä perintötekijöillä ja mikä ruokatottumuksilla, ei ole tarkkaan tiedossa.

Fakta kuitenkin on, että valtaosa ylipainoisista lapsista on ylipainoisia aikuisenakin, Niinikoski muistuttaa.

STRIP-tutkimus STRIP, Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti, on tällä hetkellä johtava lasten ennaltaehkäisevän kardiologian tutkimus maailmassa. Projektin tavoitteena on puuttua valtimokovettumataudin riski­ tekijöihin varhaislapsuudessa. Hanke seuraa lasten ravitsemuksen merkitystä aikui­suuteen

8 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

saakka. STRIP-projektin tulosten perusteella on Suomessa otettu käyttöön suositus rasvattoman maidon ja kasvi­ öljy­lisän käytöstä 12 kuukauden iästä alkaen.

Tuloksia on sovellettu ja sovelletaan laajasti kehitettäessä neuvoloiden, koulujen ja muun terveydenhuollon neuvontamenetelmiä.

Osana Turun yliopistollisen keskussairaalan STRIP-tutkimushanketta on tehty Ruokahetki-vihkonen. Sitä jaetaan neuvoloiden kautta yli yksivuotiaiden lasten vanhemmille.

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

Virnistyksiä ja äänikokeiluja

K

tästä elämästä

ukkuu! Kukas sieltä kurkistaa? Hetken Peppi, 7 kk, ihmettelee peilistä takaisin tapittavaa tyyppiä, kunnes suupielet vetäytyvät vienoon, hampaattomaan hymyyn.

Sitten alkaa jutustelu peilikuvan kanssa: ensin tunnustellaan kaverin juttutuulta muutamalla höö-äänteellä. Vähitellen matalat örinä-äänet yltyvät innokkaiksi riemunkiljahduksiksi. Pienet kädet huitovat ja taputtavat rytmiä peilin pintaan.

Yllättäen katse löytää peilistä myös tutut äidin silmät, ja valloittava virnistys leviää syvälle silmiin.

Pepin äänikokeilut raikuvat Suomenlinnassa, jossa hän perheineen asuu. Kurlutukset, murinat, hekotukset ja naukaisut – jopa tomera komennuskarjaisukin kuuluvat tytön repertuaariin. Kun Pyry-veli haetaan äidin kanssa eskarista, Peppi nököttää rattaissa. Mukulakivillä pitkä aa-äänne muuttuu hauskasti pomppivaksi lollotukseksi.

Vastaan tulevat turistit hymyilevät lähes poikkeuksetta. teksti Minna Vänskä kuva Tommi Tuomi

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 9

10 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

teksti Virve Järvinen kuvitus Kati Rapia

Lapsi J

Tavallistakin tärkeämpi

oka viides lapsiperhe maassam­ me on yhden vanhemman per­ he. Tutkimuksissa näitä perheitä on toisinaan pidetty lapselle epä­ edullisena kasvuympäristönä.

– Yksinhuoltajien perhe-elä­ mää ja lasten kehitystä seuraa­ vien tutkimusten tulokset ovat leimaa­ via. Niiden otokset ovat usein pieniä, ja ne kerätään moniongelmaisten jou­kosta, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo­Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta harmittelee.

Y hden vanhemman perheiden lasten jatkuva vertailu ydinperheiden lapsiin kiukuttaa Sairisaloa.

– Riittävän pitkissä seurantatutkimuksissa huoma­ taan, etteivät yksinhuoltajien lapset eroa esimer­kiksi taidoiltaan ja koulutukseltaan ydinperheen vesoista.

Esimerkiksi Suomen presidenteistä valtaosa on joko yksinhuoltajan lapsia tai itse yksinhuoltajia.

Sitä paitsi yksinhuoltajuus on usein tilapäistä: Suomessa nainen avioituu keskimäärin kah­ deksan ja mies kahden vuoden kuluttua erosta uudelleen.

Yhden vanhemman perheissä kasvaa yhtä hienoja lapsia kuin ydinperheissäkin. Haastavista olosuhteista huolimatta.

Ystävät kannattelevat

Yksinhuoltajat kokevat usein olevansa suurennus­ lasin alla. Heidän on ongelmista huolimatta yritet­­­tä­ vä näyttää, että kaikki on hyvin. Kynnys hakea apua on korkea.

– Apua kuitenkin tarvittaisiin, sillä ongelmat hei­ jastuvat koko perheen hyvinvointiin. Vanhemman luku­määrä ei juuri aiheuta ongelmia, siihen liittyvä taloudellinen tilanne kyllä.

Liki joka kolmas yksihuoltajaperhe on pienituloi­ nen, ja perheistä lähes neljännes saa toimeentu­ lotukea.Yksinhuoltajissa on ydinperheisiin ver­ rattuna kaksinkertaisesti työttömiä.Tutkimusten mukaan yksinhuoltajat menisivät töihin, vaikka palkka olisi tukia pienempi – kunhan vain lapsilla olisi hoitopaikka. >>

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 11

– Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla ympärivuorokautinen päivähoito mahdollistaa kolmivuorotyön, mutta kouluikäisen lapsen volliset.fi vanhemman on joko kouluttauwww.elatusvel mmat.net he an iv duttava uuteen ammattiin tai jääwww.eripar a.fi tävä työttömäksi. www.perheaika jan­ta ol hu in ks Lapsiperheiden kotipalvelu alwww.y t ne a. irj paivak kaa olla kunnissa historiaa, ja moni www.yvpl.fi yksinhuoltaja joutuu turvautumaan palkattomiin vapaisiin esimerkiksi lapsen lääkärikäyntien ajaksi. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, ja varsinkin näille lapsille on hyvin vaikea saada hoitoapua.

– Kun julkisen hoidon palvelut puuttuvat, yksinhuoltaja turvautuu vanhempiinsa ja ystäviinsä.

Usein parhaat ystävät löytyvät samassa elämäntilanteessa olevien joukosta. Heiltä uskaltaa pyytää apua ilman, että tuntee valtavaa kiitollisuudenvelkaa.

Tietoa ja tukea

Kun julkisen hoidon palvelut puuttuvat, yksinhuoltaja turvautuu vanhempiinsa ja ystäviinsä.

Vastoinkäymiset ovat tehneet minusta vahvan.

Lapsi on kaikki Yksinhuoltaja joutuu selviämään yksin monesta tehtävästä, jotka kahden vanhemman perheessä jaetaan.

He kokevat vanhemmuuden ja kasvatuksen jonkin verran ydinperheitä rankempana.

– Yksinhuoltajuus on prosessi, johon on pakko oppia. Pakossa on puolensa.Yksinhuoltaja osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä, ja moni nainen selviytyy perinteisesti miehille kuuluvista töistä.

Harva yksinhuoltaja valittaa yksinäisyyttään.

– Tavallisimmin yksinhuoltajanaiset sanovat, että he eivät halua perheeseen toista aikuista: perhe toimii hyvin nykyiselläkin tapaa. Monella on takanaan väkivaltainen suhde, jonka jälkeen elämä kaksin lapsen kanssa on ihanan rauhallista.

Yhden vanhemman perheet ovat tiiviitä yksiköitä, joissa vuorovaikutus on tutkitusti muita perhemuotoja positiivisempaa.

– Lapsen ja vanhemman suhdetta selvittäneessä­ tutkimuksessa kahden vanhemman perheistä 56 prosenttia koki lapset perheensä kannalta erittäin tärkeiksi. Yksinhuoltajilla vastaava luku oli 80 prosenttia. Näissä perheissä lapset ovat kaikki kaikessa.

Lähde: Forssén, Haataja, Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa, Väestöliitto 2009

12 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

Olen ylpeä äiti

viittaisi entiseen elämääni. Tämän vuoksi vaihdoin kotipaikkakuntaa ja jätin aiemman kaveripiirini. Reilun vuoden ikäinen lapsi on elämäni tärkein asia.

Olin yrittänyt raskautta vuosia onnistumatta, joten jätin ehkäisyn.

Raskaus oli siksi yllätys ja myös iloinen asia, vaikka yksin olenkin. Päihteitä käyttävälle lapsen isälle ei perheessämme ole paikkaa. Olen itsekin käyttänyt päihteitä rankasti, mutta onnistunut vieroittautumaan niistä. En halua elämääni mitään enkä ketään, joka

Kun lapsi nukkuu, tartun usein puhelimeen. Äiti on tärkein tukijani, ja hänen kanssaan vaihdan kokemuksia lapsen hoidosta. Hän asuu toisella puolen Suomea. Vähitellen olen saanut uusia ystäviä: toisia äitejä hiekkalaatikon reunalta ja Facebookin kautta. Osalla heistä on perhe ja mies, osa on yksin lastensa kanssa. Ystävyyssuhde ydinper-

Hoitovapaasta on turha haaveilla Erosin vanhemman lapseni isästä, kun lapsi oli puolitoistavuotias. Mies olisi halunnut jatkaa yhdessä, mutten voinut antaa hänelle pettämistä anteeksi. Alku yksinhuoltajana oli rankkaa, varsinkin kun sairastuin vakavasti. En muista oikeastaan mitään noista vuosista.

Ne kasvattivat minua niin, ettei yllätysraskautena tulleen kuopuksen syntymä pelottanut. Tiesin, että selviän – vaikka äitini alkuun jaksamistani epäilikin.

Selvisinhän henkeä uhkaavasta sairaudestakin.

Lapsista vanhempi on nyt kymmenen, nuorempi puolivuotias. Esikoisen isä osallistuu lapsensa elatukseen ja ottaa lapsen luokseen joka toinen viikonloppu. Nuoremman isä ei ole isyyttään tunnustanut enkä sitä toivokaan. Mies on väkivaltainen ja hänellä on alkoholiongelma.

Omat flunssat ja vatsataudit ovat kamalia. Lapset on hoidettava, oli olo millainen tahansa. Tällöin toivoisin kotiin

heellisiin on jotenkin erilainen kuin yksinhuoltajiin. Ydinperheellinen ei voi täysin ymmärtää millaista on, kun kaikki päätökset on tehtävä yksin eikä vastuulle ole jakajaa. En silti kadehdi heitä.

Tuntuu, että minulla on lapseeni parempi suhde kuin monella miehensä kanssa elävällä. Me olemme tiivis paketti eikä tähän pakettiin miestä mahdu. Minulla ei olisi edes aikaa parisuhteelle. Lapsi vie ja saa kaiken ajan. Kuppi kahvia omassa rauhassa on elämässäni luksusta – ja juon sen mielelläni yksin.

toista aikuista. Sama tunne tulee myös joskus illan hiljaisina tunteina. Toisaalta tiimimme on niin tiivis ja toimiva, että mahdollinen mies saattaisi sekoittaa arkemme.

Vastoinkäymiset ovat tehneet minusta vahvan. En tavoittele kuuta taivaalta, osaan arvostaa ihan pieniä asioita. Lottovoitto tuskin tekisi minua nykyistä onnellisemmaksi, vapaammaksi kyllä. Yksinhuoltajana en voi jäädä hoitovapaalle. Kun äitiysraha loppuu, kuopuksen on mentävä hoitoon ja minun töihin. Sen verran ikävältä ajatus lapsen hoitoon viemisestä tuntuu, etten halua pohtia sitä vielä.

Yksinhuoltajien kahvila on yhteyteni toisiin äiteihin. Se tarjoaa äideille ohjelmaa ja vertaistukea sekä lapsille siksi aikaa hoitajan. Olen tutustunut kahvilassa muutamaan äitiin, joiden kanssa juttu jatkuu kahvilan ulkopuolellakin.

Kuopuksen kummitäti on tärkein tukeni: tapaamme harvoin, mutta soittelemme päivittäin – hän asuu toisella paikkakunnalla. Kuntosali lapsiparkkeineen on henkireikäni. Baareissa notkumiseen verrattuna treenaaminen on halpaa, ja viihdyn paremmin salilla kuin viihteellä.

Haaveilen opiskelusta ja uudesta ammatista. Haaveammattini on vuorotyötä, ja siksi haaveeni toteutus saa odottaa lasten kasvua. Minulla ei ole mikään kiire eikä hätä. Nyt on lasten aika.

Maria, 30, kaksi lasta

Olen äitinä napakka. En pidä armeijamaista kuria, mutta haluan, että lapsella on rajat. Ruoka- ja nukkuma-ajat ovat säännölliset, vaikka on niistä väännettykin.

Aamut ovat olleet vaikeita, sillä lapseni oli pitkään sitä mieltä, että yö loppuu kolmelta. Omat rajani vedin alussa liian tiukoiksi. Luulin, että ollakseni hyvä äiti kodin pitää kiiltää.

Nyt uskallan ottaa siivouksen kanssa vähän rennommin. Tiedän, ettei lapsi sairastu, vaikka lattialla villakoira joskus olisikin.

Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2010 (%) 100 80 60 40 20

n Aviopari ja lapsia n Avopari ja lapsia n Äiti ja lapsia n Isä ja lapsia

0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Lapsiperheet 2011 (%) Avopari ja lapsia 18,6 % Aviopari ja lapsia 61,1 %

Äiti ja lapsia 17,6 % Isä ja lapsia 2,7 % Rekisteröity pari ja lapsia 0,1 %

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-3215. 2011, Liitetaulukko 3. Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2011 .

Helsinki: Tilastokeskus

Neuvolassa päiviemme säännöllisyyttä on kiitetty. Kehut tuntuvat hyviltä ja muistan ne pitkään. Olen ylpeä, että olen saanut yksin aikaiseksi näin upean lapsen. Lapsi on ilopilleri, jonka nauru kääntää vieraidenkin suupielet ylöspäin.

Elän kotihoidontuella, kunnes lapsi täyttää kolme. Sen jälkeen haluan opiskella lähihoitajaksi – ammattiin, jossa voin vuorostani auttaa muita, kuten minua on autettu. Uskon, että päihdetaustastani on hyötyä lähihoitajana.

Paula, 27, yksi lapsi Haastateltujen äitien nimet on muutettu.

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 13

teksti Taina Vuokko kuva Atte Lakinnoro

Aikuisten tuki ja arvostus kannustavat lasta leikkimään.

Mielikuvitusleikeissään lapsi opettelee tärkeitä taitoja.

Rohkeasti leikin

n r iemuu P

ienenkin lapsen päivään saat­ taa sisältyä paljon aikataulutet­ tua tekemistä ja sovittuja har­ rastuksia. Arjen menon ja mels­ keen keskellä lapselle on silti hyvä antaa aikaa myös tärkeimpään: oma­ ehtoiseen leikkimiseen. Sille kannattaa antaa­ reilusti aikaa sekä varata myös rauhallisia paikkoja.

– Leikkimisen merkitystä lapselle ei voi vä­ heksyä. Lapselle se on ajattelua, maailmaan tutustumista, oivaltamista ja sosiaalisten tai­ tojen harjoittelua, joilla luodaan perusta myöhemmälle oppimi­ selle, mielikuvitukselle ja luovuu­ delle, varhaiskasvatuksen ylias­ sistentti Hilkka Munter Oulun yliopistosta sanoo.

14 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

Liikkumaan oppiva lapsi kohtaa usein kui­ tenkin kieltojen maailman. Vaikka aikuisen tulee toki kieltää vaaralliset paikat ja esi­ neet, kieltojen yhteydessä kannattaa osoittaa myös se, mitä on mahdollista tehdä.

– Lapselle on hyvä kertoa ja yhdessä leikki­ mällä näyttää erilaisia lasta innostavia leikki­ misen mahdollisuuksia. Lapsi voi tulkita liial­ liset kiellot siten, ettei mitään voi tehdä.Tämä taas voi lannistaa leikkihaluja.

Sukupuoliroolit romukoppaan Jo pienet vauvat alkavat leikkiä, ja ensimmäi­ set leikit tapahtuvat aina yhdessä aikuisen kanssa. Monen lapsen ensimmäiset hymyt kirpoavat, kun vanhemman kanssa pääsee leikkimään päristely- ja kukkuuleikkejä. Eri­ laiset loruttelu- ja köröttelyleikit ovat myös hauskoja pikkuisille.

Taaperot ovat innokkaita osallistumaan ai­ kuisten puuhiin, ja arjen tutut asiat siirtyvät helposti myös leikkien maailmaan.

– Jos lapsi näkee kotona esimerkiksi silit­ tämistä ja ruuanlaittoa, alkavat pian silittä­ mis- ja ruuanlaittoleikit. Aikuinen voi tukea tätä osallistumalla lapsen leikkeihin. Yhdes­ sä voidaan vaikkapa syöttää ja juottaa nuk­ kea tai nallea.

Aivan pienille lapsille sukupuoliroolit ovat merkityksettömiä. Pienet pojat voivat leikkiä vauvanuken hoivaamista siinä, missä tytöt voivat nauttia autojen kanssa päristelystä tai remonttihommista.

– Aikuisen kannattaa olla tässä suhteessa herkkänä ja tukea sellaista leikkiä, mistä lap­ si on itse­aidosti kiinnostunut. Jos lapsi pitää esimer­kiksi hoivaleikeistä, niitä on hyvä kan­ nustaa, Hilkka Munter muistuttaa.

Teknisten välineiden, kuten konsolien ja tietokoneiden kanssa, suhteellisuudentaju on tarpeen. Koska tekniikka on osa monen arki­ elämää, on luontevaa, että lapsikin haluaa leik­ kiä tietokoneella. Pieni lapsi viihtyy kuitenkin harvoin kauan paikoillaan, joten pian tulee onneksi kiire myös liikkuvampiin leikkeihin.

Nahistelu tarpeen Varsinaiset yhteisleikit muiden lasten kanssa ­alkavat onnistua vasta kolmannella ikävuodel­ la, mutta pienemmätkin ovat kiinnostuneita toisista lapsista.

– Parivuotiaat leikkivät usein rinnakkain, ja tämäkin on lapsen kehi­tykselle tärkeää. Sen ikäiset jäljittelevät ja havainnoivat toisiaan. Sa­ malla syntyy lapselle tärkeä kokemus yhteen­ kuuluvuudesta.

Joskus yhdessä leikkiminen johtaa riehu­ misleikkeihin, joita moni aikuinen voi kavah­ taa. Hilkka Munter kuitenkin kannustaa myös niihin.

Leikki luo perustan myöhemmälle oppimiselle, mielikuvitukselle ja luovuudelle.

– Leikin osana kehollinen piehtarointi ja kamppailu ovat suotuisia lapsen kehitykselle.­ On tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että­ tällaiset leikit saattavat vähentää väkivaltais­ ta käyttäytymistä myöhemmässä elämässä.

Leikkiessä voi harjoitella oman kehon hallin­ taa ja aggressiivisten tunteiden itsesäätelyä.

Vaikka leikin ja oikean kahnauksen erotta­ minen voi olla aikuiselle vaikeaa, lapsille se on yleensä selvä juttu. Silloin kun lapsilla on hyvä­ olo, leikki on sopivaa. Rajan ylittyessä loppuu myös hauskuus.

Kunhan lapsi jollain tapaa leikkii, niin asiat­ ovat yleensä kunnossa.

– Jos lapsi ei leiki lainkaan, se voi olla merkki­ esimerkiksi lapsen kokemasta kasvuympäris­ tön turvattomuudesta tai arjen kiireestä, joka­ ei anna tilaa lapsen leikkiä, Hilkka Munter kertoo.

teksti Anita Järvisalo kuvat Vessi Hämäläinen ja iStockphoto

F

rans Vaappo, 1 v 8 kk, istuu ja nauraa kikertää Keski-Espoon uimahallin terapia-altaan reunalla jalat vedessä, kun isä Marko pärisyttää huulilla hänen märkää vatsaansa vasten. Sen jälkeen isä ottaa muutaman askeleen taaksepäin, irrottaa kätensä, ja plumpsis, Frans pudottautuu uppeluksiin lämpöiseen veteen. Muutaman sekunnin kuluttua isän varmat kädet ottavat vastaan intoa uhkuvan pojan. Sukellusrefleksi on toiminut, eikä hengitysteihin ole päässyt vettä.­ Uudestaan!

Elisa-äiti polskuttaa 3-vuotias Fanny-sisko sylissään pienen matkan altaaseen rakennetun tunnelin läpi.Välillä sukelletaan altaan laidalta uppeluksiin ja polskutellaan vastaanottavien käsien luokse. Yhdeksänvuotias isoveli Tuomas polskuttelee omia aikojaan altaassa liittyen välillä muun perheen vesileikkeihin.

16 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

Taaperon ehdoilla

harrastamaan Vaappojen kolmilapsisessa perheessä taaperoikäisen harrastukset solahtavat sujuvasti perheen yhdessä viettämään aikaan.

Harrastus on perheen yhteistä aikaa Uimahallissa on menossa Cetus-Espoon jokaviikkoinen perheuinti. Se on jatkoa vauvauintijaksoille, jonka jokainen perheen lapsista on käynyt vanhempineen läpi.

– Kun keskiviikko tulee ja uintikasseja aletaan pakata, ei ketään perheestä tarvitse houkutella mukaan, Elisa Vaappo kertoo.

Vanhemmat innostuivat vauvauinnista jo ennen esikoisen syntymää. Hakemus kurssille jätettiin jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa, ja harrastus päästiin aloittamaan heti,­kun sen edellyttämä viiden kilon paino oli saavutettu. Iloinen ja yhteinen leikkihetki vedessä koettiin niin hyväksi, että se haluttiin taata kullekin lapselle. Sen lisäksi, että leikin lomassa lapsi oppii turvallisesti sukeltamaan ja sittemmin myös uimaan ja tulee sinuiksi veden kanssa, on harrastuksessa plussaa psyykkinen hyvä olo, joka vanhemman ja lapsen koskettamisesta ja läheisyydestä syntyy.

– Isänä nämä ovat tärkeitä hetkiä minullekin.

Työviikosta useampi ilta kuluu esikoisen jääkiekkoharrastuksen parissa. Vauva- ja perheuinti tarjoaa puolestaan luonnollista yhdessäoloa myös perheen pienimpien kanssa, Marko Vaappo kiittelee.

Sylin kautta saatellen Perheen muut harrastukset ovat valikoituneet samalla periaatteella. Kotona Fransia ja Fannya hoitava Elisa Vaappo saa mukavasti sisältöä puuhakkaiden lastensa päivään seurakunnan muskarista ja äiti- ja lapsikerhoista.

Frans oli vasta kuukauden ikäinen, kun hän pääsi äitinsä sylissä mukaan seurakunnan äiti-lapsimuskariin, jota Fanny kävi. Nyt alkavat rytmikapulat pysyä Fransinkin sormissa.

Koko perheen voimin osallistutaan myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton aikuinenlapsi-jumppaan kerran viikossa.

– On totta, että isossa perheessämme viikko on harrastusten osalta aika tarkkaan aikataulutettu. Se ei kuitenkaan tunnu lapsista stressaavalta, koska se sisältää niin paljon yhteistä aikaa. Emme koe, että se olisi myöskään aikuiselta pois, päinvastoin, Marko Vaappo toteaa.

Harrastuksia ensin kokeilumielellä Alle kolmivuotiaalla ei tarvitse olla harrastusta. Ei, vaikka kuinka tuntuisi, että naapurin taapero hallitsee jo rytmiikan alkeet ja vaikka­ vallan mitä. >>

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 17

On hyvä muistaa, että yksikään vauva tai taapero ei vaadi, että muskarissa täytyisi oppia rytmiikan alkeet.

– Vanhempina usein vähättelemme arkiolon merkitystä lapselle. Arkinen yhdessäolo ja vaikka kontallaan junaradan äärellä lapsen kanssa leikkiminen on jo kehittävää ja itsessään riittävä harrastus lapselle, toteaa lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja perheterapeutti Janna Rantala.

Jos harrastuksia on, niihin kannattaa lähteä kokeilumielellä ja tuntosarvet herkkinä: nauttiiko lapsi aidosti valitusta harrastuksesta? Huonoa omaatuntoa ei tarvitse kantaa, vaikka valintaperusteena on ollut aikuisen oma lempilaji.

– Huoli siitä, että siirtää lapseen omia toiveita, joutaa pois. Jos perheen elämäntapa on muutenkin aktiivinen, laji tuntuu kaikille­ luontaiselta ja mieluisalta eikä lapsi stressaannu, se on ihan ookoo, Rantala linjaa.

Ohjenuorana perheen kokonaistilanne Ihan ensimmäiseksi harrastusta mietittäessä Rantala kehottaa arvioimaan perheen kokonaistilanteen.

– Esimerkiksi päivähoidossa olevalle voisi valita sellaisen harrastuksen, joka lisää perheen yhdessäoloa: vaikkapa yhteinen jumppa tai vanhemmat-lapsi-muskari. Lapsi 18 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

ei hyödy kivastakaan harrastuksesta, jos joutuu lähtemään sinne väsyneenä, nälkäisenä ja aikuisenkipeänä.

Kotihoidossa olevalle taaperolle saattaa sopia harrastus, jossa voi pikkuisen harjoitella ryhmässä olemista ja lyhyitä erojakin omista vanhemmistaan, esimerkiksi pienten tanssiryhmässä.

– On hyvä muistaa, että yksikään vauva tai taapero ei vaadi, että esimerkiksi muskarissa täytyisi oppia rytmiikan alkeet tai verrata omia saavutuksiaan toisiin. Oleellisinta on, että hän saa edetä omassa tahdissaan.

Muskaria, lorutuokioita, vanhempi–lapsikerhoja Taaperoikäisille sopivia harrastuksia voi etsiä muun muassa musiikkiopistojen, kuvataidekoulujen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta.

Hyvä harrastus voi löytyä vaikkapa maalaamisen tai muskaritoiminnan parista. Vauvamuskarissa herätellään lapsen uteliaisuutta musiikkia kohtaan. Musiikillisten tavoitteiden sijasta vauvamuskarissa harjoitellaan yhdessäoloa ja vuorovaikutusta uuden perheenjäsenen kanssa.

Varhaista vuorovaikutusta tukee myös loruttelutuokiot. Ne ovat leikkihetkiä, jotka kehittävät lapsen oman kehon hahmotusta, havaintoja, kuuntelua, muistia, äidinkielen äänteiden erottamista ja tunnistamista sekä tiivistävät yhteyttä loruilevaan aikuiseen. Lorutteluun liittyvät toistot ja säännönmukaisuus auttavat lasta ennakoimaan tulevaa ja innostavat myöhemmin osallistumaan leikkiin. Lorujen avulla voi helpottaa myös arjen askareita. Pukemisen, ruokailun, nukahtamisen ja seurustelun yhteyteen voi ottaa sopivia loruja rauhoittamaan, virkistämään tai auttamaan yhteispelin löytymisessä.

Seurakunnat tarjoavat myös monenlaisia vanhempi-lapsikerhoja, joissa yhteisen puuhastelun, esimerkiksi maalaamisen, lomassa vanhemmat voivat myös tutustua toisiinsa. Kannattaa myös seurata läheisten asukaspuistojen ja avoimien­ päiväkotien tarjontaa.

– On harvinaista, että jokin varsinainen sai­ raus tai rakenteellinen poikkeama ai­ heuttaisi ummetusta. Mutta jos koti­ konstit eivät auta, on syytä ottaa yh­ teyttä lääkäriin, Kolho muistuttaa.

Ajoissa apua

Hoida

kova vatsa ajoissa

Ummetus on pienten lasten yleisimpiä vatsavaivoja, ja satun­ naisesti sitä on lähes kaikilla.

Säännöllinen ruokailu, sopivan kuitupitoinen ruoka ja riittävä nesteen saanti ehkäisevät vaivaa. teksti Ilpo Salonen kuva Atte Lakinnoro

M

oni asia voi aiheuttaa tilapäistä ummetusta. Esimerkiksi ripu­ lin jälkeen uloste voi muuttua vähäksi aikaa tavallista kovem­ maksi.

– Myös outo tilanne tai ympäristö – vaikkapa kylä­ vierailu – voi saada aikaan kovan vatsan. Jotkut lap­ set reagoivat herkemmin kuin toiset, kertoo HUSin Lasten ja nuorten sairaalan erikoislääkäri KaijaLeena Kolho.

Ummetus kannattaa hoitaa ajoissa, koska muuten suo­ leen kertynyt ulostetulppa saattaa muuttua niin kovak­ si, että sen poistaminen on hankalaa. Joskus umme­ tuksen yhtenä oireena voi olla yllättäen ripuli, kun löysää ulostetta virtaa tu­ koksen ohi.

– Apteekista saatava pie­ noisperäruiske on yleensä te­ hokas. Joskus ja varsinkin um­ metuksen alkuvaiheessa uloste voi lähteä liikkeelle jo sillä, että si­ paisee peräaukon alaosaa pumpuli­ tupolla tai peräruiskeen nokkaosalla.

Suun kautta annettavat lääkkeet sopi­ vat pientenkin lasten ummetuksen hoitoon, mutta on hyvä muistaa, että ne alkavat vaikuttaa vasta noin vuorokauden kuluttua.

– Suun kautta annettavien lääkkeiden tehossa ei ole merkittäviä eroja, ja kokeilemalla löytyy sopivin.

Annoksen tulee olla riittävä, ja lääkkeitä kannattaa käyttää niin pitkään, että ummetus on varmasti ohi ja vatsa oppii säännölliseksi. Vatsa ei ”totu” näihin lääkkeisiin, Kolho kertoo.

Vältä paineita

Hedelmistä luumu ja mango auttavat pitämään yllä­ vatsan toimintaa. Kuitua on kaikissa täysjyvätuot­ teissa, kuten puuroissa, täysjyväleivissä, hedelmissä Oireet kertovat ja vihanneksissa.

Ummetuksen ennaltaehkäisy ja hoito ovat tärkeitä Lasten vatsan toiminta on yksilöllistä. Yleinen muis­ siksikin, etteivät ulostamiseen liittyvät asiat ala stres­ tisääntö on, että ulostaminen kolme kertaa päivässä tai kerran kolmessa päivässä on normaalia. Ravin­ sata lasta ja muuta perhettä. Asia vaatii rauhallisuut­ ta ja kärsivällisyyttä. nolla on suuri vaikutus asiaan.

– Kun lapsi alkaa käydä potalla, hänet voi ohjata­ – Jos lapsi syö yleensä normaalia sekaruokaa, vii­ kon ulostusväli on liian pitkä. Oireista voi päätellä,­ sinne noin 10–15 minuutin kuluttua ruokailusta. mistä on kyse ja miten toimia. Jos kakkaa ei tule, lap­ Tuossa ajassa mahalaukusta menee paksusuoleen si näyttää voivan huonosti, syö niukasti ja lisäksi vat­ viesti ulostamisen tarpeesta. Kaikenlainen säännöl­ lisyys on vatsan toiminnalle hyväksi, Kolho korostaa. sa on turvoksissa, kotidiagnoosi on melko helppo.

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 19

kokataan kotona

teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi

Nämä ruuat sopivat mainiosti pienten lasten jouluiseen pöytään.

Juureksia ja omenaista jälkiruokaa

Vinkki: Jauhelihan sijasta voit käyttää riista­käristystä tai soijarouhetta.

20 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

.p www ilttip i t Piltti

Kuori perunat ja bataatti ja leikkaa lohkoiksi.

Keitä puoli tuntia.

Soseuta perunat ja bataatti, lisää suola, maito ja voi. Sekoita. Soseen tulee olla löysähköä.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota ne vaaleanruskeiksi tilkassa öljyä. Lisää jauheliha sipuleiden sekaan, samoin yrtit ja valkosipuli.

Jatka paistamista kunnes, liha on ruskistunut.

Sekoita jauheliha bataatti-perunasoseen joukkoon ja sekoita hyvin. Annostele seos voideltuun uunivuokaan. Paista 225˚C uunissa 30–40 minuuttia, kunnes pinta on hieman ruskistunut. Nauti esimerkiksi puolukka­ survoksen kanssa.

fi > resept i ii ri.

www.pilttip

10 kpl perunoita 1 iso bataatti 2 sipulia 400 g jauhelihaa 1 tl suolaa 1–3 tl kuivattua salviaa tai yrttimaustetta 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna 5 dl maitoa 2 rkl voita tai margariinia

Kaunis kaalitarjotin

t

Lohtulaatikko koko perheelle eli Bataattiperuna-lihalaatikko

r .fi > esepti iri

Ohjeet ovat kuudelle. Höyrytetyt kasvikset sopivat yli puolivuotiaille aluksi soseutettuina, myöhemmin karkeampina ja pilkottuina paloina. Muut ohjeet yli 1-vuotiaille.

piiri ver löyd kkosivu n lisää ät runs ilta a niin ruokaoh asti arke je juhl en ku ita aank in in.

1 kukkakaali 1 vihreä kukkakaali 1 lila kukkakaali 1 parsakaali 2 porkkanaa lehtikaalia tai 10 ruusukaalia 0,5 dl oliiviöljyä 1 dl omenasosetta 1 rkl tuoretta yrttisilppua (esimerkiksi lehtipersiljaa ja timjamia) Puhdista ja lohko kaalit, kuori porkkanat ja laita höyrykattilaan noin 10–15 minuutiksi. Höyrytä vielä lehtikaalin lehtiä tai ruusukaaleja muutama minuutti.

Asettele napakat kasvikset tarjolle laakealle vadille. Leikkaa lehtikaalista pois lehtiruoti ja paloittele porkkanat halutessasi pienemmiksi paloiksi.

Sekoita kastike öljystä, omena­­ soseesta ja yrttisilpusta ja kruunaa kasvikset maukkaalla kastikkeella.

Vinkki: Kuvassa tarjottimella on myös kyssäkaalia, joka on maukkaan mehukas ja kannattaa syödä sellaisenaan tuorepaloina. Muutoin talviset kasvikset kannattaa kypsentää ja nauttia terveellisen öljykastikkeen kera.

Omenayllätys 3 kananmunaa 1 dl sokeria (myös palmusokeri tai ruokosokeri käy) 1 dl vehnäjauhoja 3 dl omenasosetta 2 omenaa kuorittuina ja viipaloituina 1 tl kardemummaa Kastike: 2 dl maustamatonta jogurttia 1 tl vaniljajauhetta (tai makeampaa vaniljasokeria, jos jauhetta ei löydy)

Voitele tasapohjainen vuoka. Vaahdota jauhot ja sokeri ja sekoita jauhot joukkoon varovasti. Laita vuoan pohjalle omenasose ja omenalohkot, ripottele pinnalle kardemummaa.

Kaada taikina omenoiden päälle.

Paista 200˚C uunissa 30–40 minuuttia.

Tarjoa vaniljajogurtin tai -kastikkeen kanssa.

Vinkki: koristele halutessasi jäähtynyt paistos tomusokerilla.

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 21

Piltin parhaat palat

Puuroo!

P

uuro on monen lapsiperheen ehdoton aamunavaus ja maistuva välipala.

Siitä saa puhtia päivän leikkeihin.

Piltin Makuraadissa* mukana olevien lapsiperheiden mukaan lastenruokahyllystä myytävien puurojauheiden valtteja ovat ravitsevuus, helppous ja nopeus. Makuraati­ laisille maistuvimpia puuromakuja ovat marjaisat ja hedelmäiset puurot.

Piltti-puurot sisältävät pienille vatsoille sopivan määrän kuitua. Lisäksi niissä on vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A- ja C-vitamiinia, rautaa ja sinkkiä, jotka yhdessä auttavat vahvistamaan lapsen luontaista vastustuskykyä. Kaikki Piltti-puurot ovat sokeroimattomia.

Uudelleensuljettavat pakkaukset Piltin puuropakkaukset ovat uudelleensuljetta­ via, ja niissä on käyttöä helpottava kaatonokat.

Uudelleensuljettava pakkaus säilyy siistinä ja sopii myös mukaan matkalle.

Puurojen pakkauskokoa on pienennetty kätevämmäksi, jolloin yhdestä pakkauksesta valmistuu kahdeksan puuroannosta.

Marjoilla ja hedelmillä maustettujen puurojen valikoimassa on neljä makua: Päärynä-mustik­ kapuuro ja Banaani-vadelmapuuro, jotka sopivat tarjottavaksi 5 kuukauden iästä alkaen ja Hedelmäinen Banaani-mangopuuro 8 kuukauden ikäisille. Lisäksi 12 kuukautta täyttäneitä pilttejä hemmotellaan marjaisalla Päärynä-vadelmamustikka­puurolla.

Piltin Face bookissa ke rrotaan muun mua ssa maisti ais­tapahtum ista, muistu tetaan kilpailuista ja keskust ellaan lapsiperhe iden arjest a.

Käy tykkä ämässä! www.face book.com / pilttipiiri.

*Piltin Makuraati maistaa, arvioi ja antaa palautetta Piltin tuot­ teista ja osallistuu tuotekehitykseen. Siihen kuuluu tällä hetkellä yli 4 500 suomalaista lapsiperhettä. kuva Suvi Elo

22 |

Pilttipiiri joulukuu 2012

Helppo avata ja sulkea

saksittua Kaikki alkoi olympiakesänä

L

astenruokien valmistus aloitettiin Turun tehtaalla 1952.

Ensimmäiset valmiit lastenruoat olivat vihannessoseita, kuten soseeksi siivilöityä pinaattia, vihreitä papuja, herneitä, vihanneskeittoa sekä vihanneksia maksan ja naudanlihan kera.

Olympialaisten myötä 1952 Suomeen tuli monia uudentyyppisiä elin­tarvikkeita ja aika oli otollinen teollisesti valmistettujen lasten­ruokien synnylle. Lisäksi valmiille lastenruoille alkoi muutenkin olla tilausta, kun muutto kaupunkeihin lisääntyi ja naiset siirtyivät työelämään. Kasvava teollistuminen muutti siten perheiden elämän­rytmiä.

Tuosta ajasta lähtien lastenruokien suosio on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Nykyisin Suomi on johtavia maita lastenruokien kehityksessä, tuotannossa ja käytössä.

Pilttipiirillä laaja sivusto

P

ilttipiirillä on oma laaja sivustonsa osoitteessa pilttipiiri.fi. Oletko jo vieraillut? Sivustolla voit lukea erilaisia artikkeleita liittyen lapsiperheiden arkeen, lasten kehitykseen ja muihin aiheisiin. Lisäksi sieltä löytyy paljon reseptejä pienille ja vähän isommille lapsille sekä tietoa Piltti-tuotteista.

Vinkki!

Sivuston Askar­rellaan-osiosta saat hauskoja askarteluohjeita vaikka joulun välipäiviksi.

Käyhän katsomassa!

Pilttipiiri joulukuu 2012

| 23