PYR info 1/2013

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 1 • 2013

Ekopisteistä toimiva verkosto s. 06

o f in

Pullot pitävät pintansa s. 20

Närpiön makoisat

tomaatit Mauri Nurmio on monitoiminen lobbari s. 10

s. 14

In English p. 22

09 10 13 14 18 20 22

boksi Uutiset ja tapahtumat TUTKIMUS Ekopiste-pilotti toi hyödyllistä tietoa pakkausasetusten valmisteluun ja vastaanottoverkoston suunnitteluun.

Kaupunki kierrättää Pirkanmaan Jätehuolto Oy HENKILÖ Mauri Nurmio toivoo, että jätelain asetuksissa otetaan huomioon todelliset kustannusvaikutukset.

Teknologia Kuusakoski kehittää tutkimusta yritys Närpiön Vihannes on alueensa suurin tuottaja ja pakkaaja.

Laatu, hinta ja ympäristö ovat ykkösasioita, kun tuotantoa kehitetään.

Tuottajayhteisöt Lasipakkaus pitää pintansa.

In english News and topical items

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

06 14 10

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Annukka Leppänen-Turkula

Toimitusneuvosto Annukka Leppänen-Turkula, Marja-Liisa Johansson, Reija Koistinen,

Margareetta Ollila, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki,

p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2013 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti).

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti www.digipaper.fi/pyr

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

2 | PYR INFO 1/2013

Kuluttajan luottamus pitää lunastaa joka päivä, korostavat toimitusjohtaja Stefan Skullbacka ja viljelijä Börje Ivars.

ilmiö Aika pakkaus! -kampanja herättelee ajattelemaan tuotepakkausten roolia ruokahävikin ehkäisemisessä.

Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa.

sisältö 1 •2013

04 06

o f in

A j a n k o h t a i s t a |Annukka Leppänen-Turkula kuva Hannu Häyhä

18

Asetuksilla jo kiire

N

ykyinen jätelaki on ollut voimassa jo vuoden. Lain pakkausjätettä koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan toukokuussa 2014, ja sitä valmistellaan yhä kiireellä ja niukoin resurssein ympäristöministeriössä.

Moni asia riippuu asetuksen sisällöstä.

Pakkausalan tuottajayhteisöille tilanne on erityisen hankala. Niiden pitäisi jo nyt olla hyvää vauhtia rakentamassa pakkausjätteen vastaanottoverkostoa ja ennen kaikkea tehdä sen toimintaan liittyviä sopimuksia. Lisäksi tuottajayhteisöjen tulee rekisteröityä uudelleen Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajarekisteriin keväällä 2014. Tällöin niiden tulee esittää viranomaisille sellainen käytettyjen pakkausten vastaanottoverkosto, joka täyttää jätelain ja pakkausasetuksen vaatimukset.

Toisaalta ELY-keskus ei voi tehdä tuottajayhteisöjä koskevia hyväksymispäätöksiä ennen asetuksen voimaan tuloa. Jätelain mukaisilla pakkausalan tuottajilla on keskeneräisessä tilanteessa ongelmana päättää ehkä hintavistakin ratkaisuista tietämättä, mitä niiltä tullaan vaatimaan.

Miksi päätöksiä ei ole jo tehty ja miksi vastaanottoverkosto ei ole valmiina, vaikka itse jätelain pykälät tiedetään? Tuottajien on lain mukaan omalla kustannuksellaan vastattava markkinoille saattamiensa tuotteiden pakkausten jätehuollosta siten, että pakkaus voidaan maksutta ja vaivattomasti palauttaa tuottajien järjestämään vastaanottoon. Olemassa olevia kuntien keräyspisteitä ei voi noin vain siirtää tuottajien vastuulle, koska lain mukaan kustannukset ja ympäristövaikutukset on huomioitava palvelutasoa mää-

riteltäessä. Niinpä tuottajien ja tuottajayhteisöjen perusajatus on, että vastaanottopisteet sijoitetaan palvelukeskittymiin. Tällöin ihmiset voivat palauttaa pakkaukset vaivattomasti vaikka kaupassa käynnin yhteydessä.

Lain mukaan kuntien on osaltaan huolehdittava yhdyskuntajätteestä. Lisäksi jätteestä ja sen kuljettamisesta ovat kiinnostuneet yksityiset ympäristöalan yritykset. Pakkausjätettä halutaan käyttää myös polttoaineena, koska muovi–kartonkiyhdistelmien lämpöarvo on korkea ja ne palavat puhtaasti.

Kierrätyspolttoaine koostuu suurelta osin pak­kauksista, ja niiden polttaminen on pakkausjätteen hyödyntämistä energiaksi.

Pakkausten käyttöä tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan huomioida lainkaan, kun tarkastellaan, ovatko pakkaajat saavuttaneet heidän vastuulleen kuuluvat pakkausjätteelle asetetut kierrätystavoitteet.

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat ovatkin hämillään miettiessään, miten toteuttaa saman­ aikaisesti velvoite huolehtia sekä pakkausten jätehuollosta että kierrätystavoitteiden saavuttamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että pakkaajat velvoitetaan ryhtymään jätealan yrityksiksi. Niin kustannukset kuin ympäristövaikutuksetkaan eivät saa missään tapauksessa kasvaa järjettömästi.

| 3

PYR INFO 1/2013

i s k Bo

uutiset | tapahtumat | nimitykset

Marja-Liisa oli alusta asti mukana, kun

Jätelain uudistus on työllistänyt Marja-

PYR alkoi tammikuussa 1998 organisoida

Liisaa ja koko PYRiä tiiviisti viime vuosina.

– Olemme joutuneet selittämään

toimintaansa. Tiivistä tekemistä riitti aamusta iltamyöhään, kun yrityksille

viranomaisille paljon perusasioita. Aikaa

kerrottiin, että niiden piti lähettää PYRiin

on kulunut valtavasti

pakkaustietonsa. Taustalla oli Suomen

palavereissa. Toivom-

EU-jäsenyyden tuoma velvoite hoitaa

me, että asetukset

hyötykäyttö kuntoon.

laaditaan järkevältä

– Ensimmäiset tilastot piti saada jo

Edessä kiireiset

pohjalta, jossa ote-

samana syksynä viranomaisille. Yrityk­

taan huomioon sekä

sille oli monesti epäselvää, mitä pakkaa-

kustannukset että

misella tarkoitetaan – sehän kattaa myös

ympäristön etu.

eläkepäivät

maahantuonnin – ja mitä pakkauksella tarkoitetaan. Tosin sitä keskustelua

Jätelain koko­

käydään edelleen ihan EU-tasolla, Marja-

päiväinen pohdinta

Liisa hymyilee.

jää kesästä alkaen

PYRin varatoimitusjohtaja ja viestintä­ päällikkö Marja-Liisa Johansson siirtyy eläkepäiville kesäkuun alusta.

Viidentoista vuoden ajalle on mahtunut pakkausalan isoja muutoksia, viimeisimpänä jätelain uudistus.

taakse. Marja-Liisan Tällä hetkellä tilanne on varsin hyvällä

eläkepäivät kuulos-

mallilla, ja hyötykäyttövelvoitettaan kaih-

tavat kiireisiltä. Hän

tavia vapaamatkustajia on yhä vähem-

aikoo tehdä ”kaiken-

män. Monesti kyse on tiedon puutteesta:

laista, mitä työelä-

yrityksessä ei ole tultu ajatelleeksi, että

mässä ollessa ei ole

sen toimintaan liittyy lain määrittelemää

ehtinyt tehdä tarpeeksi.”

– Liikun mielelläni luonnossa ja puuhai-

– Toivomme, että yritykset pitäisivät

len mieheni kanssa loma-asunnolla Sam-

tässä asiassa hiukan silmällä toisiaan ja

matissa. Golfiinkin varmaan löytyy aikaa,

suosisivat yhteistyökumppaneita, jotka

ja syksyllä kutsuu käsityökurssi. Ulkomaan

huolehtivat pakkaustensa hyötykäytöstä.

kohteista Malaga ja varsinkin Nizza vetävät

Näin velvoitteet jakautu-

aina uudelleen puoleensa. Ja iäkkäiden

vat reilusti tasan kaikkien

vanhempieni kanssa jää nyt enemmän

kesken.

mahdollisuuksia viettää aikaa, hän kertoo.

kiittelee hyvistä vuosista.

– On ollut upeaa tehdä tärkeää työtä kivojen ihmisten kanssa.

Ja hyötykäyttösysteemit on saatu hyvin toimimaan – tästä on hyvä jatkaa.

Suomi irtautui Pro Europesta

järjestelmään. PYR on tehnyt yhteistyötä

nisaatioon, kertoo PYRin toimitusjohtaja

Pro Europessa muun muassa pakkauksia

Annukka Leppänen-Turkula.

Suomi ei ole käyttänyt Vihreää pistettä,

että Pro Europe ei enää tee muuta

Suomi on eronnut eurooppalaista Vihreä

koska PYR-merkki korvaa sen.

kuin Vihreän pisteen markkinointia.

piste -järjestelmää hallinnoivasta Pro

koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.

– Pro Europen hyöty meille on ollut

Yhdeksi syyksi eroon hän mainitsee,

Merkki on ollut koko ajan maksullinen,

Europe -yhteenliittymästä eli allianssista.

se, että yhteistyöhön on kuulunut myös

ja monet käyttäjät ovat pitäneet sitä

Jäsenyyden tilalle ollaan kehittämässä

tiedonvaihto ja yhteydet Euroopan

kalliina. Muutamat muutkin Euroopan

uusia yhteistyömuotoja muun muassa

komissioon. Pro Europe muuttui vuoden

maat toivovat uudenlaista, ei-kaupallista

Pohjoismaiden, uuden eurooppalaisen

vaihteessa puhtaasti Vihreän pisteen

yhteenliittymää.

organisaation ja mahdollisesti Itämeren

edunvalvontaorganisaatioksi, joten

alueen maiden kesken.

meillä ei enää ollut yhteistyötarvetta.

toiminnassa, josta on meille käytännön

Noin 30 Euroopan maassa käytössä

4 | PYR INFO 1/2013

Työkavereitaan Marja-Liisa

kuva Hannu Häyhä

pakkaamista.

– Haluamme olla mukana sellaisessa

Nyt osallistumme yhdessä muiden Poh-

hyötyä. Uskon, että uusi yhteistyökuvio

oleva Vihreä piste -merkki viestii käyttä-

joismaiden ja eräiden muiden Euroopan

saadaan aikaan tämän vuoden aikana,

jän kuulumisesta maansa hyötykäyttö­

maiden kanssa luotavaan uuteen orga-

hän sanoo.

1993 Jätelaki 1072/1993

INFOGRAFIIKKA

tulee voimaan.

Extranetillä hyvä alku Pakkaustietojen palauttaminen uuden extranet-järjestelmän kautta on käynnistynyt odotettua vilkkaammin.

Jätelain kiemurat

1994 Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi 94/62/EY tulee voimaan EU-maissa.

tiedot Annukka Leppänen-Turkula

Lähes puolet lomakkeista on jo nyt tullut sähköisesti.

1995

Järjestelmäpäällikkö Ville Paloniemi kertoo, että 50 prosenttia oli tavoitteena vasta kolmen vuoden päästä.

– Usein tietojärjestelmäuudistukset aiheuttavat murhetta, mutta nyt kaikki näyttää loksahtaneen paikoilleen.

Järjestelmää on pidetty helppokäyttöisenä.

Asiakas pystyy itse tarkistamaan ja päivittämään tietojaan milloin tahansa. Aiemmin tiedot kulkivat sähkö­ postin, kirjeiden ja faksin välityksellä. Käsin täytetyissä lomakkeissa on usein myös virheellisiä tietoja, joiden tarkistaminen on aikaa vievää työtä.

Nettisivusto tekee automaattisia tarkistuksia jo syöttövaiheessa, joten asiakas huomaa heti mahdolliset rivi- tai näppäilyvirheensä. Myös tietojen muutoksiin liittyvät kommentit voi täyttää lomakkeelle.

– Periaate on, että sivustolla on kaikki olennainen eikä mitään ylimääräistä. Uusia ominaisuuksia voidaan lisätä joustavasti, jos siihen on perusteita. Esimerkiksi ruotsinja englanninkieliset palvelut ovat luvassa mahdollisesti vuoden tai parin kuluessa, Ville kertoo.

Elinkeinoelämän ja ympäristö­ministeriön sopimus: pakkausala

1997

vastaa pakkausjätteiden hyöty-

Suomi liittyy Euroopan unioniin.

käytöstä direktiivin vaatimusten

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997 tulee voimaan.

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy perustetaan.

Osittainen tuottajavastuu pakkauksille: kaikesta pakkaus­jätteestä on hyödynnettävä yhteensä 61 painoprosenttia. Tuottajavastuuta valvovaksi viranomaiseksi tulee Suomen ympäristökeskus.

2004 Direktiivi 2004/12/EY pakkaus- ja pakkaus­jäte­direktiivin 94/62/EY muuttamisesta. Jätepuite­

Laki jätelain muuttamisesta 452/2004

päätöksen 962/1997

ELY-keskus.

2010 Hallituksen jätelakiesitys (HE 199/2010) eduskunnan käsittelyyn.

2011 Elinkeinoelämän kanta osittaisen tuottajavastuun säilyttämisestä

muodossa omalla nettisivullaan info.pyr.fi. Sivusto on kätevästi luettavissa myös mobiililaitteilla.

Sivuilta löytyvät viime vuoden PYR Infon artikkelit, ja sisältöä täydennetään uuden lehden ilmestyessä.

Näin sivusto toimii myös juttuarkistona. Hakutoiminto

Valtioneuvoston asetus 817/2005 valtioneuvoston

tulee Pirkanmaan

PYR Info -lehti on nyt entistä helppolukuisemmassa

2005

direktiivin (WFD) muutostyö alkaa EU:ssa.

Tuottajavastuuta valvovaksi viran­omaiseksi

Uutta ilmettä nettiin

mukaisesti Suomessa.

PYR ja pakkausalan tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa työryhmissä.

2012

esitetään valio­

Jätelaki

kunnille. Presidentti

646/2011 tulee

hyväksyy jätelain,

voimaan 1.5.2012.

pakkaukset täyden

Pakkausasetuksen

tuottajavastuun

valmistelutyö

piiriin. Jätelakiin

jatkuu.

liittyvien asetusten valmistelu alkaa.

2013

muuttamisesta. Pakkausmateriaalien kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteet asetetaan vuodelle 2008.

2007 Ympäristöministeriö aloittaa EU:n jätepuite­direktiivin perusteella jätelain muutostyön Suomessa.

PYR mukaan neuvotteluihin.

2014 Jätelain täysi tuottajavastuu tulee voimaan myös pakkausten osalta

Jätelain täysi tuot-

1.5.2014. Uuden

Kategoriat-valikosta löytyvät esimerkiksi Lukujen takana,

tajavastuuluku tulee

lain vaatimusten

Teknologia ja Tilannekatsaus. Englanninkielisille jutuille

voimaan 1.5.2013, ei

mukainen pakkausten

on oma valikkonsa.

koske vielä pakkauksia.

vastaanottoverkosto

Pakkausasetus on

aloittaa toimintansa.

helpottaa käyttöä. Juttuja voi hakea myös aihepiireittäin.

lausuntokierroksella.

| 5

PYR INFO 1/2013

T u t k i m u s teksti Laura Heikkinen, kuvitus Janne Harju

Ekopisteistä toimiva

Verkosto P

Kotien pakkaus­ jätteiden ja kulut­ taja­pakkausten ­keräystä ja eko­ pisteiden toimi­ vuutta selvittänyt Ekopiste-pilotti toi hyödyllistä tietoa uuden pakkaus­asetuksen valmistelua varten.

Tulokset otetaan huomi­oon myös pakkausten vastaan­ ottoverkoston suunnittelussa ja rakentamisessa.

ilotissa selvitettiin erilaisten ekopisteiden ja alue­keräys­ pisteiden rakenteellista toi­ mivuutta, toiminnan kus­ tannuksia, keräysvälineisiin tuotavien materiaalien koostumusta, logistiikkaan ja materiaalien käsittelyyn liittyviä vaihtoehtoja sekä kuluttajien mielipiteitä toimintamalleista.

Ulkopuolisena konsulttina, pilotti­ hankkeiden koordinoijana ja loppu­ raportin tuottajana toimi HFT Network Oy. Toimitusjohtaja Jukka Koivisto ker­ too, että pilotin pohjalta saatiin suhteel­ lisen hyvä näkemys, miten materiaaleja kertyy erityyppisissä keräyskohteissa.

– Hanke antoi hyvää lisätietoa, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisen ver­ koston rakentamisessa, Koivisto toteaa.

Parhaat kertymät asiointireiteille Pilotin aikana kerättiin käytöstä poistet­ tuja kartonki-, lasi-, muovi- ja metalli­ pakkauksia – mukaan lukien pienme­ talli – yhteensä 546 tonnia. Kartongin, lasin ja pienmetallin keräyksestä on pal­ jon aiempaa kokemusta, mutta muovi­ pakkauksia kerättiin nyt ensimmäistä kertaa.

6 | PYR INFO 1/2013

Koivisto kertoo, että suurimmat mate­ riaalikertymät saatiin isojen kauppakes­ kusten tai hypermarkettien yhteydessä sijaitsevista Ekopisteistä.

– Näitä kannattaa jatkossakin käyttää perusverkostona, jotta perustamiskus­ tannukset voidaan minimoida. Kulutta­ jat ovat tottuneet palauttamaan pak­ kauksia asioidessaan kauppaliikkeissä.

Seuraavaksi suurimmat kertymät olivat peräisin kaupunkien keskustoissa sijait­ sevista pisteistä. Vähäisimmät määrät saatiin erillisistä, asuinalueiden tai pien­ ten taajamien pienistä keräyspisteistä.

Parhaiten toimivat pisteet, joissa on tarpeeksi kapasiteettia. Tällaisissa suur­ kertymäpisteissä kartongille ja muoville kannattaa kokeilla myös puristimia, ­mikäli materiaalia tulee yli kaksi tonnia kuussa. Näin pääomakustannukset eivät nouse liian korkeiksi.

Suomalaiset osaavat lajitella Tulokset osoittivat, että suoma­ laiset osaavat lajitella eri mate­ riaaleja erittäin hyvin, jos heitä ohjeistetaan riittävän selkeästi.

– Kartonkipakkausjäte oli hyvin puh­ dasta, ja myös lasin puhtausaste vastasi

Mikä Ekopiste­ pilotti?

Uusi jätelaki tuli voimaan touko­ kuussa 2012. Se laajentaa pakkausten tuottaja­vastuuta ja edellyttää tuottajia – pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia, joiden liikevaihto on ­vähintään miljoona euroa – järjestä­ mään käytöstä poistettujen pakkaus­ ten vastaanottopaikkoja siten, että kuluttajat voivat luovuttaa pakkaukset maksutta ja vaivattomasti tuottaja­ yhteisön järjes­tämään vastaanottoon.

Vastaanottopaikkoja määritettäessä huomioidaan pakkausten laji, laatu ja ennakoitu määrä sekä vastaanotosta ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristö­ vaikutukset ja kustannukset.

Pakkausten tuottajayhteisöt, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Päivittäistavarakauppa ry, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Jätelaitosyhdistys ry päättivät toteut­ taa Ekopistekonseptin pilottihankkeen, missä selvitettiin tarvittavan vastaan­ ottoverkoston rakentamiseen liittyviä vaatimuksia.

Pilotti toteutettiin Pirkanmaalla, jossa mukana olivat Tampere ja Kangasala, sekä Kuopiossa Lapinlahti mukaan lukien. Molemmilta alueilta valittiin kokeiluun kymmenen erilaista, suurin osa jo aiemmin käytössä ollutta keräyspistettä. Pirkanmaan keräys­ pisteistä 60 prosenttia sijaitsi kauppa­ liikkeiden yhteydessä, Kuopion alueella 80 prosenttia.

| 7

PYR INFO 1/2013

Tarkaste- lussa tulisi huomioida muun muassa ympäristötehokkuus, kertymä suhteessa matkaan ja muita ympäristöön vaikuttavia tekijöitä.

pitkälti normaalin lasikeräyksen laatua.

Ekopisteiden metallinkeräysastioihin sai palauttaa muutakin metallia kuin metallipakkauksia, joita palautui yllät­ täen vain noin puolet astian sisältämäs­ tä metallin määrästä. Silti metallin jou­ kostakaan ei paljoa epäpuhtauksia löy­ tynyt, Koivisto vahvistaa.

Sen sijaan muovipakkausten joukos­ sa epäpuhtauksia oli enemmän – lähes kolmannes kerätystä materiaalista oli muuta kuin muovipakkauksia. Syynä voivat Koiviston mukaan olla ekopistei­ den erilaiset ohjeistukset. Epäpuhdasta muovia pystytään käyttämään energia­ na eli kierrätyspolttoaineena. Jotta ke­ räys tuottaisi kierrätettävää materiaalia, ohjeita ja tiedotusta on selvennettävä.

Lisäksi muovin kierrätysteknologioita olisi oltava enemmän.

Kuluttajat tyytyväisiä Ekopisteisiin Tehtyjen laskelmien perusteella 450 ekopisteellä pystytään rakentamaan toimiva verkosto, joka tavoittaa valta­ osan Suomen väestöstä. Tavoitteena on luoda kokonaisjärjestelmä eli keräys­ pisteet ja -välineet sekä niihin soveltuva logistiikka, joka on kustannustehokas ja huomioi ympäristöasiat. Haasteena on järjestää tällainen keräysjärjes­ telmä haja-asutusalueelle.

8 | PYR INFO 1/2013

– Järjestelmän ympäristövaikutuksia tutkitaan myöhemmin. Tarkastelussa tulisi huomioida muun muassa ympä­ ristötehokkuus, kertymä suhteessa matkaan ja muita ympäristöön vaikut­ tavia tekijöitä, toteaa Koivisto.

Kuluttajakyselyjen perusteella ilme­ ni, että pilotin piirissä olevien Ekopis­ teiden käyttö on lisääntynyt. Kuluttajat ilmoittivat käyttävänsä eniten pantillis­ ta juomapakkausten palautusjärjestel­ mää, sitten kaupan yhteydessä olevaa Ekopistettä, kolmantena taloyhtiön kiinteistökeräystä ja vähiten miehittämätöntä aluekeräys­ pistettä.

Kuluttajat ovat erittäin tyytyväisiä Ekopisteisiin ja niiden sijaintiin sekä lajitteluohjeisiin.

Ekopisteissä vas­ taanotettavien materiaalilajien määrä koettiin riittäväksi.

Keräysohjeet vielä tarkemmiksi Pilotti osoitti, että viestinnän avulla ­voidaan varmistaa, että kuluttajat tietä­ vät keräyspisteiden sijainnista ja sinne toimitettavien jätejakeiden lajittelu­ ohjeista. Koiviston mukaan ohjeita ­tulee tarkentaa, jotta kierrätykseen saa­ daan siihen soveltuvaa riittävän puh­ dasta materiaalia.

– Kuluttajille tulee viestiä sekä valta­ kunnallisesti että alueellisesti. Vastuu valtakunnallisesta viestinnästä on tuot­ tajayhteisöillä. Alueellisesti ­vastuu on tuottajayhteisöjen valitsemilla kumppaneilla, kuten esimerkiksi alueelli­ silla jätelaitoksilla.

Lain valmistelu jatkuu yhteistyössä eri osapuol­ ten kesken. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan keväällä 2014.

K a u p u n k i k i e r r ä t t ä ä teksti Ilpo Salonen, kuva Tampereen asuntomessut

17 kuntaa

Polttoa

Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimii omakustannusperiaatteella.

ja putkikeräystä

Liikevaihto on noin 34 miljoonaa­

Tampereen jätehuoltoon tullaan tutustumaan kauempaakin: jätteiden putkikeräys ja hyötyvoimalaitos edustavat alan kärkeä.

kilpailutuksesta, reitityksestä,

irkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitus­ johtajan Pentti Rantalan mukaan Pirkan­ maalla on varsin kattava, mutta samalla tehokas keräysverkosto.

– Erityispiirre on laaja kiinteistökohtainen keräys Tampereella ja naapurikunnissa. Tätä kautta saa­ daan merkittävä määrä kerätystä pakkausjätteestä, ja palvelutaso on asukkaiden kannalta hyvä. Sitä kautta voidaan myös vähentää ekopisteiden mää­ rää etenkin tiiviisti rakennetuilla alueilla, joissa ekopisteiden sijoittaminen on usein vaikeaa.

Pirkanmaalla on perinteitä pakkausjätteiden lajittelussa ja hyötykäytössä. Lasipakkausten keräys­aloitettiin Tampereella kaupungin päätök­ sellä jo 1990 luvun alussa, ja Pirkanmaan Jäte­ huolto on jatkanut sitä. Yhtiö aloitti toimintansa 1994.

– Keräyskartonki nimikkeenä kehitettiin Tam­ pereella 1996, ja keräys alkoi samana vuonna

järjestämään yhdyskuntajäte-

P

paitsi ekopisteissä, myös asuinkiinteistöillä. ­Nimike otettiin pian käyttöön laajemmin koko maassa. Metallipakkausten keräys käynnistyi 1997, Rantala kertoo.

Eroon kaatopaikoista Muutaman vuoden kuluttua pirkanmaalaisten jätteistä aletaan tehdä lämpöä ja sähköä hyötyvoi­ malaitoksessa. Energiahyötykäyttö monipuolistaa polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta.

Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikier­ rätystä, ja energiantuotantoon ohjataan materiaali­ hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Voimalaitos valmistuu Tampereen Tarastenjärvelle loppu­ vuonna 2015.

euroa, omistajakuntia on 17 ja asukkaita 420 000. Jätteitä kul-­ jettaa 15 kuljetusyritystä yli sadalla erikokoisella urakka-alueella.

Yhtiö vastaa kuljetusten asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Jätehuolto jakaantuu kunnan huoltoon, tuotanto­toiminnan jätehuoltoon sekä tuottajavas­ tuuseen perustuvaan jätehuoltojärjestelmään.

Yhtiö huolehtii lähinnä asumisja niihin rinnastettavista jätteistä.

Palveluja tarjotaan myös yrityksille ja laitoksille. Yhtiö järjestää keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen.

Kätevää ja turvallista Asuintiheyden ja yhdyskuntarakenteen merkitys eri materiaalien keräyksessä on mietitty tarkkaan.

– Palvelutasosta harvaan asutuimmillakin ­alueilla on huolehdittu. Joka kunnassa on muun muassa jäteasema, johon asukkaat voivat tuoda kaikkia jätelaatuja.

Vuoreksen asuntomessualueen putkikeräysjärjestelmää Rantala pitää merkittävänä kehitysaskelena ja ympäristötekona. Putkisto kattaa Vuoreksen kasvavan kaupunginosan 2020 mennessä.

– Jäteautoralli loppuu, eikä pihoilla tarvita jätekatoksia.

Järjestelmä on hygieeninen ja turvallinen. Putkikeräyksellä on keskeinen sija tulevien asuinalueiden jätehuollossa. Myös vienti­ potentiaali on vahva.

| 9

PYR INFO 1/2013

H e n k i l ö teksti Pertti Suvanto, kuvat Pekka Nieminen

K

un kolme nuorta miestä vuonna 1973 Turussa perusti pakkausalan yrityksen, nimeksi keksittiin Mer­ camer Oy. Ei nimi silloin heille mi­ tään tarkoittanut, mutta olipa asiak­ kaiden helppo muistaa. Sittemmin miehet oival­ sivat, että sehän merkitsee ”enemmän kauppaa”.

Eivätkä he väärässä olleetkaan. Nykyisin juuri Mercamer -pakkausyhtiöstään tunnettu tekniseen tukkukauppaan ja teolliseen pakkaamiseen eri­ koistunut My Invest -konserni pyörii 40 miljoo­ nan euron liikevaihdolla ja työllistää 70 ihmistä.

Sen yritykset kiristekäärivät, kutistepakkaavat ja vannehtivat suomalaisia vientituotteita. Merca­ mer on myös pakkauskoneiden ja materiaalien tukkuri sekä tarjoaa pakkaussuunnittelua ja logis­ tisia palveluja.

My Invest Oy:n pääomistajasta ja hallituksen ­puheenjohtajasta Mauri Nurmiosta huokuu alan 40-vuotinen kokemus. Nurmio on Suomen ­Uusiomuovi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Pakkausyhdistyksen varapuheenjohtaja, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen ­Pakkaus- ja materiaalinkäsittelytoimittajat -jaos­ ton puheenjohtaja sekä Suomen Messujen PacTec-näyttelytoimi­kunnan jäsen.

– Koska edustamani yhtiöt toimivat pakkaus­ alalla, pidän tärkeänä olla vaikuttamassa koko toimialaa koskeviin asioihin, edunvalvontaan ja päätöksiin. Uuden jätelain mukainen täysi tuot­ tajavastuu pakkausalalle ja sen myötä tuotteiden jätehuollon järjestäminen on tuonutkin melkoi­ sesti lisätyötä juuri Suomen Uusiomuovi Oy:n toimintakentällä, hän sanoo.

Pakkausalan monitoiminen

lobbari

Pakkausalan menestynyt konkari Mauri Nurmio haluaa vaikuttaa siihen, että jätelain asetuksissa otetaan huomioon kustannusvaikutukset ja annetaan riittävästi aikaa järkevän vastaanottoverkon rakentamiselle.

Se on kaikkien yhteinen ponnistus.

1 0 | PYR INFO 1/2013

Meidän on entistä tarkemmin optimoitava asiakkaan käyttämä pakkaus­materiaalin määrä, jotta hyötykäyttömaksuja ei makseta turhasta.

| 11

PYR INFO 1/2013

Hyvä tulos vaatii aikaa Jätelain asetusten valmistuminen on viivästynyt melkoisesti alkuperäisestä aikataulusta. Verkkaisuus ei Nurmiota kuitenkaan huoleta, päinvastoin. Niin monimuotoisesta, merkittävästä ja kaikkia koskevasta lainsäädännöstä on kysymys. Hän uskoo, että asetusten laatijat pyrkivät ottamaan huomioon useiden osapuolten näkemykset siitä, miten jätelain vaatimus toteutetaan.

– Ympäristöministeriössä on valtaisa työtaakka lukuisien asetusten valmis­ telussa. Tästä huolimatta olemme pääs­ seet kertomaan heille tuottajien ja pak­ kaajien näkemyksiä. Tämän olen koke­ nut erittäin myönteiseksi. Jos jotain voin toivoa, niin se voisi olla kustannus­ vaikutusten huomioiminen kuluttajaja ympäristönäkökohtien lisäksi sekä riittävästi aikaa järkevän vastaanottover­ kon rakentamiselle.

Kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki ajoi läpi keväällä 2011 uuden jätelain, johon sisältyi täysi tuottajavas­ tuu, ei hän Nurmion mielestä varmasti ollut tietoinen muutoksen tuomista kustannuksista. Jostain putkahti esille ”tämä 1 sentti per pakkaus” tavoitteena vähätellä lain muutoksen tuomaa lisä­ rasitusta pakkaajille ja sitä kautta kulut­ tajille.

– Kysymys on tietenkin paljon isommasta asiasta. Jos esimerkik­ si muovipakkaus joudutaan viemään Saksaan kierrätettä­ väksi, maksaa pakkausjäte karkeasti jopa tuhat euroa ton­ nilta. Jos se päätyy sekajätteen mu­ kana energiapolttoon, on kustannus vain neljännes tästä.

Pakkausmateriaalin määriä vähennettävä Nurmio toteaa, että Suomen ja koko Euroopan taloustilanteessa ei ole hur­ raamista. Viidettä vuotta jatkunut heik­ ko taloussuhdanne on rasittanut yritys­ ten kannattavuutta. Korkea työttömyys ja heikentynyt vienti ovat puolestaan 12 | PYR INFO 1/2013

laskeneet tuotteiden kysyntää, mikä näkyy yritysten kannattavuuden huono­ nemisena.

– Luonnollisesti monenkertaiseksi nousevat kustannukset otetaan kieltei­ sesti vastaan. Pienet yritykset, kasvava nettikauppa ulkomailta, kulutta­jien tuonti sekä niin sanotut vapaamatkus­ tajat kuormittavat lisäksi hyötykäyttö­ maksunsa maksavia yrityksiä. Täytyy vain toivoa, että löydämme yhdessä sel­ laiset ratkaisut jätelain toteuttamiseksi, että ne kestävät kriittisen tarkastelun myös jälkikäteen.

Nurmion mukaan sekä pakkaus­alan yritykset että pakkausmateriaaleja ostavat asiakkaat tulevat olemaan lähes poikkeuksetta maksumiehiä jätelain tuomista kustannuksista. Silti hän ­kokee tämän myös positiiviseksi haas­ teeksi pakkausalan yrittäjänä.

– Meidän on entistä tarkemmin ­optimoitava asiakkaan käyttämä pak­ kausmateriaalin määrä, jotta hyötykäyt­ tömaksuja ei makseta turhasta. Asian­ tuntemus ja osaaminen onkin se lisä­ arvo, jonka tarjoamme asiakkaalle.

Lobbaus vie tietoa päätösten tueksi Turun saaristossa, kolme siltaa Naantalista länteen päin sijaitsevan Iiskolan kylän kalastajaperheessä varttunut Nurmio on hioutunut myös monissa liikeelämän tyrskyissä. Hän on luotsannut yrityslaivansa turvallisesti satamaan muun muassa valuuttalainakriisistä ja ruplan romahduksesta. Vahva tahto ja neuvottelutaito ovat aina olleet avuksi.

Edunvalvonta eli lobbaaminen on julkisuudessa käsitelty melko kielteisessä valossa. Nurmion mielestä tämä on kuitenkin ainoa tapa, jolla esimerkiksi poliittisille päättäjille viedään asiatietoja päätösten tueksi.

– Pakkausala ei sinänsä edusta mitään erillistä intressiryhmää, vaan on yksi tärkeä osa elinkeino­ elämää. Luonteva paikka pakkaajien edunvalvonnalle on Suomen Pakkausyhdistys ry, johon onkin perusteilla edunvalvontaryhmä koordinoimaan ja kehittämään toimintaa. Luonnollisesti kaupan ja tuottajien omat järjestöt toimivat myös aktiivisesti.

– Myös PYR Oy:n rooli on muodostunut hyvin keskeiseksi niin pakkausalan kuin koko elinkeinoelämän näkökulmasta. PYR on hoitanut sille kuuluvien tehtävien lisäksi myös varsin näkyvästi tuottajien edunvalvontaa muun muassa ratkais­ taessa jätelain ja asetusten tuomia haasteita, Nurmio kiittelee.

T e k n o l o g i a |teksti Ilpo Salonen, kuva iStockphoto

Kierrätysyhtiö Kuusakoski rakentaa Lahteen mittavan tutkimusja kehitys­keskuksen. Tarkoitus on tehdä oman tutkimuksen lisäksi yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Tavoitteena

puhdas raaka-aine

U

usi R&D-keskus tekee entistä vaativampia materiaalien koeajoja ja analyysejä.

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Antero Vattulainen korostaa, että kierrättäminen vaatii yhä tasokkaampaa osaamista.

– Käytöstä poistuva tavara sisältää useita erilaisia materiaaleja, jotka on tunnistettava ja eroteltava. Tarkkaan analytiikkaan ja osaavaan ohjelmointiin perustuvat automaattiset lajittelulaitteet yleistyvät koko ajan.

Haasteena materiaalien kirjo Tavoitteena on saada kierrätykseen ­tulevasta sekalaisesta tavarasta kierrätettävät materiaalit erilleen niin puhtaina, että perusteollisuus voi hyödyntää ne uusien tuotteiden valmistuksessa. ­Esimerkiksi vanhoissa tietokoneissa, autoissa ja kännyköissä voi olla kymmeniä erilaisia muoveja, useita metalleja sekä lasia ja keramiikkaa.

– Tunnistus vaatii huipputekniikkaa: sähköistä, magneettista, röntgen- ja lasertekniikkaan perustuvaa analyysiä tai konenäköä. Myös tietokoneohjelmiin liittyvän osaamisen on oltava huippuluokkaa, Vattulainen sanoo.

Yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen avulla vahvistaa yksikön poikkitieteellistä osaamista. Kierrätyksen tehostamisessa tarvitaan apuna monesti jopa molekyyli- ja atomitason kemiaa.

Ympäristön ja rahan säästöä Vattulaisen mukaan yhtiön tutkimustoiminta tuottaa entistä parempia talteenottomenetelmiä, jolloin uusiutumattomia materiaaleja säästyy.

– Uudet menetelmät ovat taloudel­ lisia ja ympäristöystävällisiä, eli kierrätystä ei tehdä vain kierrätyksen takia, hän korostaa.

Uuden keskuksen toiminnalla pyritään siihen, että Kuusakoski pystyy kierrättämään yhä vaativampia mate­ riaaleja ja vastaamaan jätelain etusijajärjestyksen asettamiin vaatimuksiin.

Keskus rakennetaan Ekopark Lahden yhteyteen. Sinne siirretään yhtiön Heinolassa sijaitseva tutkimusyksikkö ja Espoon Kauklahden hydrometallurgiset ja vesikemialliset toiminnot.

Keskus valmistuu tämän vuoden aikana. Siellä työskentelee parikymmentä tutkijaa, laboranttia ja näyt­teen­ valmis­tajaa.

Alan

iso toimija Kuusakoski Oy on teollinen kier­ rättäjä ja kierrätysmetallien jalostaja ja toimittaja. Maailmanlaajuisesti yrityksellä on yli 100 toimipistettä, joista noin 20 sijaitsee Suomessa.

Kuusakoski toimii lisäksi Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Englannissa, Kiinassa, Taiwanissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.

Kuusakoski Recyclingin liike­vaihto on noin 870 miljoonaa euroa.

Kierrätettävän ja käsiteltävän materiaalin kokonaisvirta on noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuusakoski-konserniin kuuluu lisäksi valettujen alumiinikompo­ nenttien valmistaja Alteams Group.

| 13

PYR INFO 1/2013

Y r i t y s |teksti Ilpo Salonen, kuvat Mikko Lehtimäki

e tt A La

ki

Laatu kohdallaan nn

o or

Kun ostat kotimaisen tomaatin, se on suurella todennäköisyydellä lähtöisin Närpiöstä, noin 80 kilometriä Vaasasta etelään. Närpiön Vihannes on alueen suurin tuottaja ja pakkaaja.

Närpiössä

T

oimitusjohtaja Stefan Skullbackan mukaan ­tomaatin, kurkun ja pap­ rikan viljelyssä pohjoisilla leveysasteilla on omat haasteensa, mutta työ on innostavaa.

– Meidän pitää lunastaa joka päivä lupauksemme, että tuotamme laadukkaita vihanneksia. Kuluttaja päättää.

Työ­sarkaa on paljon, ja niin pitää ollakin.

Kuluttajat arvostavat kotimaisia ­vihanneksia, mutta hintakilpailu ulkomaisen tuonnin kanssa on kovaa. Vielä enem­män hinta tuntuu painavan julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi kun­ nissa.

– Helsingissä käydessäni ihmettelin, kun kaupassa oli halvalla terttutomaat­ teja Costa Ricasta ja kirsikkatomaatteja Senegalista. Herää kysymys, millaiset ovat tuotanto-olot ja jääkö viljelijälle ­hin­nasta mitään käteen. Meille on tie­

1 4 | PYR INFO 1/2013

tysti haaste, millaisia kilpailevia tuot­teita ja mihin hintaan me pystymme tarjoamaan.

Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on toivonut, että tuottaja saisi reilumman osuuden tuotteen hinnasta.

– Olisiko paikallaan siirtyä Reilun kaupan tomaattiin ja kurkkuun?, Skullbacka heittää.

Laatua ja ympäristöarvoja Närpiön Vihanneksen vastaus ulko­ maiseen kilpailuun on tuotteiden kehittäminen, kotimaisen laadun ja työn ­korostaminen, viljelijöiden neuvonta sekä tehokkaampi markkinointi ja tiedottaminen kuluttajille esimerkiksi facebookin ja muun sosiaalisen median kautta. Myös yhteistyötä kaupan kanssa kehitetään koko ajan: miten kuluttajien huomio saadaan herätettyä juuri sillä hetkellä, kun ostopäätös tehdään?

Moni kuluttaja miettii ympärivuotisen kotimaisen vihannestuotannon järkevyyttä: eikö se kuluta valtavasti ener­ giaa? Miten on hiilijalanjäljen laita?

– Asiaa on paljon tutkittu, ja koti­ mainen tuotanto pärjää tässäkin asiassa hyvin tuontituotteille. Jos tila käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä ja bioenergiaa lämmitykseen, kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki on pienempi kuin eteläeurooppalaisen tuontitomaatin.

Lämmitysöljyä emme Närpiössä käytä enää juuri lainkaan, vaan sen tilalla on puuhaketta ja turvetta.

Aurinkopaneeleista ei sen sijaan ole ainakaan toistaiseksi hyötyä: aurinkoa on tarjolla vähiten juuri silloin kun energiaa tarvitaan eniten. Kasvava tuulivoima sen sijaan on hyvä vaihtoehto.

Ötökät kuriin luonnon keinoin Ympäristöasioita ajatellaan Närpiössä myös tuholaisten torjunnassa. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden sijasta petohyönteiset hoitavat tuhohyönteisten hävittämisen.

Vihannekset tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, ja siihen kuluu talvisaikaan energiaa. Niukasti virtaa kuluttaviin ledeihin eli valodiodeihin perustuvat valaisimet ovat korvaamassa perinteiset valonlähteet monissa kohteissa, tulevaisuudessa myös kasvihuoneissa.

Jos tila käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä ja bioenergiaa lämmitykseen, kotimaisen tomaatin hiili­ jalanjälki on pienempi kuin eteläeurooppa­ laisen tuonti­ tomaatin.

| 15

PYR INFO 1/2013

Kun kehitämme laatua ja tuomme myyntiin uusia lajikkeita, – Toistaiseksi ne ovat kalliita, mutta hinnat alenevat vähitellen ja laitteet ovat yhä monipuolisempia. Valon voimakkuus ja värisävyt voidaan säätää hyvin tarkasti. Eräiden tutkimustulosten mukaan valon eri aallonpituuksilla voi olla vaikutusta vihannesten makuun. Tämä on hyvin kiinnostava tulevaisuuden näkymä, Skullbacka mainitsee.

Jokainen punnitaan Osuuskuntaan kuuluvat viljelijät tuovat satonsa Närpiön Vihannekseen pakattavaksi. Päivittäin pakataan parhaimmillaan 80 tonnia tomaattia ja 30 tonnia kurkkua. Asiakkaina ovat lähinnä kaupan keskusliikkeet, ja lisäksi pieni määrä tuotteita menee alueellisiin tukkuihin ja lähiseudun kauppoihin.

– Viljelijät poimivat satonsa muovisiin häkkeihin, jotka noudetaan pari kolme kertaa viikossa. Ne tyhjennetään ja lajitellaan pakkaamossa. Lajittelulaitteisto punnitsee jokaisen tomaatin ja 1 6 | PYR INFO

määrittelee sen kokoluokan ja värin.

Näiden tietojen perusteella ne päätyvät eri luokitusten mukaisesti kartonkilaatikoihin. Erilaisia väri- ja kokoluokkia on kuusi, ja niitä voidaan luoda tarpeen ­mukaan lisää erilaisille asiakasryhmille.

Viikossa tämän prosessin käy läpi keskimäärin 210 tonnia tomaatteja, ­parhaimmillaan lähes 300 tonnia. Se tarkoittaa huimat 180 000 tomaattia tunnissa.

– Tämä on jokaiselle suomalaiselle puoli tomaattia viikossa. Mitäpä, jos lisättäisiin se yhteen tomaattiin?, Skullbacka virnistää.

Kurkkua pakataan noin 4 tonnin tuntivauhdilla, viikossa enimmillään noin 150 tonnia.

Järjestelmä tietää laatikon tarkkuudella, miltä viljelmältä tomaatit ovat peräisin ja minä päivänä ne on poimittu. Tulevaisuudessa laatikkoon voidaan tulostaa myös viljelijän nimi ja mahdollisuus tutustua viljelmiin netin kautta.

– Kuluttajat arvostavat yhä enemmän sitä, että tuotteiden alkuperä on tiedossa ja tarkistettavissa, Skullbacka toteaa.

80 tonnia tomaattia päivässä

Vuonna 1957 perustetussa Närpes Grönsaker eli Närpiön Vihannes -osuuskunnassa on noin 60 aktiivista tuottajajäsentä Närpiössä ja lähialueilla. Osuuskunnalla on käytössään yli 7 000 neliömetriä varasto- ja tuotantotiloja sekä nykyaikaisia koneita ja laitteita vihannesten pakkaamiseen ja käsittelyyn.

Sesonkiaikana eli keväästä syksyyn yritys työllistää runsaat 40 henkeä. Yritys arvioi, että välillisesti työllistävä vaikutus on kasvihuoneyritysten henkilöstö mukaan luettuna lähempänä 250 henkeä.

– Jos kimalaiset, jotka käytetään kukkien pölytykseen, lasketaan mukaan niin, työntekijöitä on vuoden aikana yli 150 000, kertoo Skullbacka pilke silmässä.

Liikevaihto on noin 41 miljoonaa euroa. 23 miljoonan kilon kokonaistuotannosta 13 miljoonaa kiloa on tomaattia ja 10 miljoonaa kiloa kurkkua, sekä paprikaa lähinnä kesä­ sesonkina muutama sata tonnia.

Viljelypinta-alaa viljelijöillä on kasvihuoneissa noin 28 hehtaaria.

Närpiö on Suomen kasvihuonevihannesviljelyn ydinalue.

Viljelijöitä on seudulla yli 200. Pohjanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen tomaateista ja 40 prosenttia kurkuista.

haluamme, että meidät tunnistetaan.”

Tänään poimittu, lajiteltu ja pakattu kotimainen kurkku tai tomaatti on yleensä parin kolmen päivän kuluttua kaupassa. Parhaassa tapauksessa se on perillä jo huomenna.

Laatikot lujilla Kaupasta tutut viiden kilon kartonkiset pakkauslaatikot on valmistettu kierrätysraaka-aineesta, paitsi pinta, joka on neitseellistä valkoista kartonkia.

Kartonkilaatikon pitää kestää siirtelyä, pinoamista ja rekkamatkan tärinöitä sekä lopuksi ilmestyä siistinä kaupan varaston ja takahuoneen kautta kuluttajan näkyville. Se ei saa hajota liitoksistaan, taipua tai murtua, ja sen pitää sietää kohtalaisen hyvin myös kosteutta.

– Aika kovat vaatimukset, mutta ­hyvin nuo näyttävät toimivan. Meillä robotit hoitavat laatikoiden kokoamisen, ja tietysti aihioiden on oltava suoria ja muutenkin virheettömiä.

Kokoamisesta tulevat hukkapalat menevät paikallisille urheiluseuroille, jotka myyvät ne kartonkiteollisuudelle. Kauppaan toimitetut laatikot päätyvät kaupan omia reittejä kierrätykseen.

Vastuunkanto ykkösasia Skullbacka kertoo, että osa kaupparyhmittymistä vaatii käyttämään mustia, neutraaleja laatikoita ja yhdenmukaistaa HeVi-osastojensa ilmettä, mutta tähän hän suhtautuu varauksellisesti.

– Sen verran olemme ylpeitä omasta brändistämme ja toiminnastamme, että haluamme tuotemerkkimme ja sirkkalehtimerkin näkyvän kuluttajalle.

Kun kehitämme laatua ja tuomme Stefan Skullba myyntiin uusia lajikkeita, haluamcka koro tomaati staa, ett t tulee säilyttä me, että meidät tunnistetaan. ä lämmö ä koton ssä. Mie a huon luiten k een­Haluamme tälläkin tavalla näytauniiss – Pahin a kulho laatuvir s sa. h tää, että kannamme vastuun tuottomaati e, jonka n maull kulutta e ja te k v h a oi d a pissa. H ä, on sä teistamme, hän korostaa. uoneen ilyttää ne jää­ lä m m ö kypsym ssä tom Uusista tuotteista Skullbacka inen jatk aatin lu onteva uu ja to pääsev mainitsee Dunne-erikoistomaatin. maatin ät esille aromit . Vihan n eksia k Se on makea ja aromikas, mutta ostaa a annatta ina sen a verran muutam myös vaativampi viljellä. Ensimmäikuin an lähip äivän a ikana set Dunnet tulivat markkinoille viime käytetä än. marraskuussa, ja Skullbackan mukaan vastaanotto on ollut hyvä.

– Tällaisten kokeilujen kautta vali­ koima ja koko ala kehittyvät, hän huomauttaa.

Jääkaa pilaa m ppi aun

| 17

PYR INFO 1/2013

ILMIÖ

Oivalluksia

tuotepakkauksista Aika pakkaus!

-kampanja herättelee ajattelemaan tuotepakkausten tehtäviä ja roolia ruokahävikin ehkäisemisessä.

Viestintä­kampanja on suunnattu erityisesti nuorille. teksti Eeva Tähtinen kuvitus Studio Outo/Jussi Saarela

18 | PYR INFO 1/2013

T

uotepakkaus on enemmän kuin suojus, johon ruoka on pakattu. Oikeanlainen pakkaaminen vähentää ruoka­hävikkiä ja säästää siten ympäristöä. Pakkauksilla on myös muita tarkoituksia, joita herätellään Pakkaustutkimus – PTR ry:n Aika pakkaus! -viestintäkampanjassa. Siinä pakkausten roolia tarkastellaan viihdyttävästi animaatioiden kautta.

– Ihmiset suhtautuvat tuotepak­ kauksiin usein kielteisesti, ja niitä pidetään pelkkänä roskana. Kampanjan tarkoituksena on kertoa tuotepakkauksista myönteisessä valossa ja korostaa

pakkausten monia tehtäviä ennen niiden päätymistä hyötykäyttöön tai jätteeksi, kertoo PTR:n pakkausasiantuntija, teollinen muotoilija Satu Jokinen.

Kohderyhmänä nuoret Kampanja käynnistyi 19. maaliskuuta pidetyssä Arvon pakkaus -seminaarissa, jossa kuultiin kampanjan taustalla olevista tutkimuksista. Seminaarin aiheina olivat muun muassa pakkausten rooli ruokahävikissä sekä luonnollinen ja kestävä pakkaaminen.

Aika pakkaus! -kampanja on suunnattu erityisesti nuorille.

– Nuorten kautta voidaan vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun heidät saa-

Videoiden sankarit Siiri ja Rolle kertovat käytännön esimerkein, mikä pakkausten rooli on arkielämässä.

daan ajattelemaan pakkausten merki­ tystä, vaikutus kantaa kauas. Nuoret pys­ tyvät vaikuttamaan myös vanhempiensa asenteisiin, Jokinen korostaa.

Koska nuorten kiinnostuksen herät­ täminen voi olla vaikeaa, kampanja ha­ luttiin toteuttaa visuaalisessa muodossa.

– Emme tarjoa pelkkää faktaa, vaan pikemminkin tietoa houkuttelevassa muodossa ja huumorin keinoin, kertoo Jokinen.

Viestintää videoin Hankkeen viestinnässä käytetään ensi­ sijaisesti Vimeo-videoita, joita voi katsoa netin kautta. Animaatiot on toteu­tettu yhteistyössä mukana olevien yritysten kanssa. Videoilla pakkausten tehtäviä, rooleja ja arvoa lähestytään tuotteiden kautta, mutta kyse ei kuitenkaan ole tuo­ temainoksista.

– Animaatioiden tarkoitus on toimia opetusmielessä, ja niitä voidaan jatkossa mahdollisesti hyödyntää opetuksessa, Jokinen korostaa.

Videoihin voi tutustua PTR:n verkko­ sivuilla, jossa kampanjalla on oma sivus­ to. Sivustolla kerrotaan myös hankkeen taustoista ja tutkimuksista, joihin se pohjautuu. Lisäksi kampanja näkyy osal­

listuvien yritysten kautta esimer­kiksi niiden verkkosivuilla. Viestintätoimisto Ellun Kanat on mukana viestimässä kampanjasta päättäjien suuntaan.

Odotettavissa jatkoa Kampanjan odotetaan lisäävän ihmisten tietoisuutta ruokahävikin ympäristövai­ kutuksista ja siitä, miten hävikkiä voi­ daan vähentää oikeanlaisella pakkaami­ sella.

– Sen avulla halutaan synnyttää ­oivalluksia pakkausten merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, Jokinen korostaa.

Suunnitteilla on myös jatkoa. Pak­ kaukset kiinnostavat kuluttajia, ja nii­ den tehtävistä riittää esimerkkejä. PTR aikookin jatkaa videoiden tekemistä yri­ tysten kanssa.

– Tuotepakkaaminen on jatkuvasti ajankohtainen asia, joka koskettaa jo­ kaista kuluttajaa. Haluamme pitää näitä asioita pinnalla myös tulevaisuudessa, Jokinen sanoo.

Hankkeen taustalla ovat kuluttajilta tulleet lukuisat kysymykset pakkausten ominaisuuksista ja toiminnallisuudesta.­ Kuluttajien tiedonjano on havaittu myös PTR:ssä tehdyissä LOHAS-kulut­ tajatutkimuksissa.

Lisätietoa: www.ptr.fi

Asiaa

havainnollisesti ja hauskasti Aika pakkaus! -videot ovat kestoltaan pariminuuttisia animaatioita. Niitä on kaikkiaan kuusi. Tarinoissa seikkailevat hahmot Rolle ja Siiri, jotka havainnollistavat pakkausten merkitystä ruokahävikin vähentämisessä.

Videoilla näytetään kaurahiutaleiden, kahvijuoman, suklaan, pizzan ja maidon säilymistä oikein pakattuina. Esimerkiksi aaltopahvilaatikko mahdollistaa pizzojen pinoamisen päällekkäin niin, etteivät ne mene lyttyyn. Toisella filmillä taas seurataan suklaalevyn säilymistä hyvässä pakkauksessa matkalla pitkin maailmaa.

Ote on humoristinen, mutta sisältö täyttä asiaa.

Videot on toteutettu suomeksi ja englanniksi, yksi myös ruotsiksi.

Kampanjassa ovat mukana Myllyn Paras, Metsä Board, Pyroll, Paulig, Borealis, Muoviteollisuusliitto, Suomen Uusiomuovi, Fazer, UPM, Elopak, Suomen Aaltopahvi­ yhdistys SAPY ja LOHAS Ecopaf -projekti.

T u o tt a j a y h t e i s ö t |teksti Pertti Suvanto, kuva Kari Hautala

Lasipakkaukset pitävät pintansa, vaikka haasteet kovenevat.

Pantittoman keräyslasin kohtalo on pitkälti kiinni tulevista asetuksista.

V

uoden alkupuolella Suomen Keräyslasi­ yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitta­ neelle Maija Peltolalle edunvalvonta on tuttua. Hän on aiemmin toiminut pitkään Elintarviketeollisuusliitossa, jonka edustajana hän toimi myös PYRin ja kahden tuottajayhteisön halli­ tuksissa.

– Edunvalvonta on yhteistyön tekemistä ja usein myös kompromissien hakemista. Uskon, että näitä taitoja tarvitaan myös tuottajayhteisön toiminnassa, hän sanoo.

Haasteita hänellä riittää, sillä pakkaus­lasinkin lähitulevaisuus avautuu aivan uudenlaisena. Pak­ kauksia koskeva tuottajavastuu muuttuu osittai­ sesta täydeksi. Myös pakkauslasille on luotava tuotta­jien vastuulla oleva keräysverkosto, jo­ hon kuluttajilla on mahdollisuus palauttaa käytetyt pakkaukset. Kuluttajia palvelevan, kustannustehokkaasti toteutetun ja ympä­ ristövaikutukset huomioivan keräysver­ koston luominen on nyt päällimmäinen tavoite myös Suomen Keräyslasiyhdistyk­ sessä.

15-kertainen nousu Peltola kertoo, että tällä hetkellä maassa on yli 4 000 lähinnä kuntien hoitamaa aluekeräyspistettä ja kauppojen yhtey­ dessä olevia ekokeräyspistettä. Omia keräyspisteitä Keräyslasiyhdistyksellä ei ole.

Pari vuotta sitten yhdistys teetti ulko­ puolisella konsultilla selvityksen, miten keräysverkostovaatimukset vaikuttaisivat hyötykäyttömaksuihin. 2 000 vastaanotto­ pisteen verkosto 15-kertaistaisi nykyisen hyötykäyttömaksun – 10 euroa tonnilta – 150 euroon. Tämäkin sillä edellytyksellä, että keräyksessä pystyttäisin hyödyntämään yhteistyö muiden jakeiden kanssa.

Suomen Keräyslasiyhdistys on esittänyt, että tuottajat vastaisivat 500–600 vastaanottopis­ teen verkostosta. Se sijoittuisi pääasiassa palvelu­

2 0 | PYR INFO 1/2013

Lasi

kiertää vastakin

Maija Peltola ja Pasi Nurminen uskovat lasin tulevaisuuteen ja toivovat, että päättäjät kehittävät keräysjärjestelmiä järkevällä tavalla.

keskittymien yhteyteen, joissa kulutta­ jat luontaisesti käyvät. Tällä pystyttäi­ siin saavuttamaan yli 80 prosenttia väes­töstä.

– Tällaisissa ympäristöissä vastaan­ ottopisteet pysyisivät myös paremmin järjestyksessä ja valvonnassa. Jos joudumme rakentamaan tii­ viin verkoston aina hajaasutusalueille, hyöty­ käyttömaksujen rajulla korotuksella voi olla monenlaisia vaiku­ tuksia. Jos pit­kien taipaleiden takaa hae­ taan pieniä määriä, ympäristökuorma kas­ vaa. Lasiin pakkaaminen saattaa myös vähentyä ja siirrytään mui­

hin materiaaleihin. Tämä taas aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia niille tuot­ teille, joiden pakkaamiseen lasi on ai­ noa vaihtoehto.

Uutta käyttöä lasille Peltola näkee lasipakkauksissa monia hyviä ominaisuuksia. Lasia voidaan kierrättää uusien pakkausten materiaa­ liksi lukemattomia kertoja ilman lasin laadun tai puhtauden heikkenemistä.

Näin säästyy energiaa ja luonnonvaroja sekä hiilidioksidipäästöt pienevät. Sa­ malla kaatopaikkakuormitus vähenee.

Kierrätyslasista valmistetaan lasivil­ laa, -pulloja ja -pakkauksia sekä ikkuna­ lasia. Uusioaines Oy on laskeskellut, että yhden omakotitalon eristämiseen tarvitaan 15 000 pilttipurkkia. Viinipul­ loja siihen menisi 3 000 kappaletta.

Uusioaines Oy onkin Suomen ainoa laajassa mittakaavassa kierrätyslasia esikäsittelevä laitos. Myös kierrätys­ lasia hyödyntävää teollisuutta on vähän. Lasipak­kausten valmistus päättyi, kun Karhulan Lasi lopetti vuonna 2009 toimintansa. Lä­ himmät lasipakkaukset tehdään lahden takana Virossa.

Peltola muistuttaa, että lasin raaka-aineet ovat luonnonmate­ riaaleja.

– Pääraaka-aineita ovat kvart­ sihiekka, sooda ja kalkkikivi.

Siksi se sopiikin hyvin takaisin maaperään esimerkiksi maanra­ kennusaineena. Lasilla on Suo­ messa vähän hyödyntämisvaih­ toehtoja. Uusia käyttömahdolli­ suuksia tulisi löytää tai vanhoja käyttää entistä laajemmin.

Peltola kertoo, että joitain uusia avauksia onkin löytynyt.

Uusioaines Oy valmistaa myös niin sanottua vaahtolasia. Se sopii tierakenteiden routaeris­ teeksi ja kevennysmateriaaliksi samoin kuin rakennusten lämpö­ eristeeksi ja perustusten kevennyk­

seksi. Sen käyttö ei kuitenkaan ole vielä kovin laajaa.

Panttipulloilla vankka suosio Suurimmat pakkauslasin toimittajat Uusioaines Oy:lle ovat olleet Suomen Palautuspakkaus Oy, juomatukut ja kuntien jätehuoltoyhtiöt. Pantilliset pakkaukset ovat olleet Suomessa pit­ kään ylpeyden aihe. Niiden kierrätys­ asteet ovat maailman kärkeä. Uudelleen täytettävät lasipullot kiertävät jotakuin­ kin sataprosenttisesti, Palpan toimitus­ johtaja Pasi Nurminen sanoo.

– Pantillinen lasipullo tulee aina puoltamaan paikkansa. Pakkauksia käy­ tetään käyttötilanteen mukaan. Kun lähden mökille, pakkaan mieluummin moottoripyörän sivulaukkuun tölkkejä.

Sitten kun on juhlat ja valkoinen pöytä­ liina, tölkki ei siihen oikein istu. Lasi­ pulloilla on vankka kannattajakunta.

Viime vuonna ruskeaa olutpulloa täytet­ tiin 150 miljoonaa kertaa.

Nurminen kuitenkin myöntää, että alumiinitölkki on vallannut entistä enemmän sijaa. Suomessa on jo kaksi alumiinitölkkien valmistuslaitosta.

Kuluttajan kannalta Palpan aikaan­ saama yksi suuri muutos koskee pullo­ jen palautusta. Kun Alko lopetti 350 pisteen kierrätysjärjestelmänsä, Palpa perusti uuden. Nyt 5 000 lähikaupan pisteessä on myös Alkon pullojen vas­ taanotto.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Alkon pullot voi palauttaa lähes mihin tahansa vähittäiskauppaan. Tämä on osa pidempää kehityskaarta. Olemme pyrkineet siihen, että palauttaminen tehdään mahdollisimman helpoksi ku­ luttajalle ja että kaikki juomapakkauk­ set voidaan palauttaa samaan paikkaan.

– Pantillinen järjestelmä on Euroo­ passa vähemmistönä. Niitä on Pohjois­ maissa ja Pohjois-Euroopassa. Mitä etelämmäksi mennään, sitä harvinai­ semmiksi ne käyvät. Kierrätysasteet heikkenevät samaa tahtia, hän kertoo.

| 21

PYR INFO 1/2013

h s i l g n in E The packaging sector’s active

lobbyist Packaging sector veteran, Mauri Nurmio, wants to influence the authorities to take cost impacts into account in the decrees associated with the Waste Act and to allow sufficient time to set up a sensible takeback network.

This is a joint effort for all.

W

hen three young men founded a firm in the packaging sector in Turku in 1973, they came up with the name Mercamer Oy. They later realised that it means “more trade”.

The My Invest Group, nowadays known for its packaging company, Mercamer, specialised in technical wholesaling and industrial packaging, has now a turnover of EUR 40 million and employs 70 people.

Its firms stretch-wrap, shrink-wrap and bind Finnish export products. Mercamer is also a wholesaler in packaging machinery and materials and provider of packaging design and logistics services.

As main shareholder and chairman of the board of My Invest Oy, Mauri Nurmio is steeped in 40 years’ experience in the field. He is the chairman of the plastic packaging producer organisation, Suomen Uusiomuovi Oy, vice chairman of the Finnish Packaging Association, chairman of the Packing Section of the Association of Finnish Technical Traders and also event committee member of the Finnish Fair Corporation’s PacTec exhibition.

“I consider it important to have influence on issues, protection of interests and decision-making processes. The extended producer responsibility required of the packaging sector by the new Waste Act and the organisation of waste management of products resulting from this act have im-

Lobbying provides knowledge to support decisions

posed a considerable amount of extra work specifically on Suomen Uusiomuovi Oy’s range of activities,” he says.

Good results demand time Drafting of the decrees for the Waste Act have fallen considerably behind the original schedule. The slow pace, however, does not worry Nurmio. On the contrary, it is a question of a multifarious, significant and all-embracing body of legislation. He believes that the drafters are trying to take into consideration the opinions of several stakeholders on how the requirements of the Waste Act should be implemented.

“The Ministry of the Environment has a massive workload. In spite of that, we have managed to convey the opinions of producers and packers to them. If I could wish for anything, it would be that the cost impacts on consumers and the environment are taken into account and there is sufficient time to set up a sensible takeback network,” he explains.

In Nurmio’s opinion, when in spring 2011 the Minister of the Environment drove through the new Waste Act, which included extended producer responsibility, she was probably not aware of the costs caused by this amendment. Somehow, the “one cent per packaging” idea emerged as a target understating the extra burden that the amendment placed on packers. “Of course, there is a much larger issue. For

Nurmio has honed his skills in the many rough waters of business life. He has piloted his firm safely ashore in the midst of a currency loan crisis and the collapse of the rouble, among other perils. Protecting stakeholder interests or lobbying are often treated in a rather negative light by the public. Nurmio feels, however, that this is the only way, for instance, to provide political decision-makers with informed knowledge to support their decisions.

“The packaging sector forms an impor-

2 2 | PYR INFO 1/2013

instance, if plastic packaging has to be exported to Germany for recycling, packaging waste will cost even up to a thousand euros per tonne. If it ends up with mixed waste in waste-to-energy incineration, the cost will be a quarter of that.

Quantities to be reduced The ongoing weak economic cycle has adversely affected the profitability of firms.

High unemployment and weakened exports have reduced demand for products.

“Small firms, growing e-commerce from abroad and consumer imports as well as so-called free-riders have placed further burdens on firms that pay recovery fees. One can only hope that together we will find solutions for the implementation of the Act that can withstand critical examination now and later.”

In his opinion, firms in the packaging sector and customers buying in packaging materials will virtually without exception be the bearers of the costs arising from the Waste Act. He nevertheless considers this to be a positive challenge as an entrepreneur in the field of packaging.

“We will have to try to optimise the amount of packaging material used by customers more thoroughly so that recovery fees will not be paid in vain. Expertise and know-how are, after all, the added value we strive to give our customers,” he remarks.

tant component of the business world. The natural venue for protecting the interests of packers is the Finnish Packaging Association. Of course, the respective organisations representing trade and producers are also actively involved.”

“PYR Ltd’s role is also highly important to both the packaging sector and the entire business world. PYR has attended to the protection of producer interests, while looking for solutions to the challenges of the Waste Act and its decrees.”

C u r r e n t N e w s |Annukka Leppänen-Turkula

R e ad arti in Engcles info.p lish: yr.fi

Drafting of the packaging decree

T

he present Waste Act has been in force for a year now. The decree governing packaging waste pursuant to the act is to come into force in May 2014 and is being drafted at the Ministry of the Environment with increasing haste and scant resources.

A great deal depends on the contents of the decree. The producer organisations in the packaging sector are in a particularly troubled situation. They should already be up to speed with setting up a take-back scheme for packaging waste and above all make agreements connected to its operation. In addition, the producer organisations will be required to re-register with the producer register maintained by the Pirkanmaa ELY Centre for Economic Development, Transport and the Environment in spring 2014. In this connection, they will have to submit a proposal to the authorities concerning the take-back scheme for used packaging that will comply with the stipulations of the Waste Act and the associated decree on packaging. However, the ELY Centre cannot make any decision on the approval of producer organisations before the decree comes into force. In this ongoing situation, producers in the packaging sector as defined by the Waste Act, namely packers and importers of packed products, face the problem of deciding on possibly expensive solutions without knowing what is required of them.

Why have the decisions not yet been made and why is the take-back scheme not yet ready even though the main sections of the Waste Act are already known? According to the act, producers are financially responsible for the waste management of packaging placed on the market with their products whereby

packaging may be effortlessly returned free of charge to take-back schemes organised by the producers. The existing municipal collection points cannot simply be transferred to the remit of producers, as according to the act costs and environmental impacts have to be taken into account when determining the level of service. Hence the basic view held by producers and producer organisations is that take-back points should be located in shopping and service centres.

People could then return packaging to take-back points without bother whenever they go shopping.

According to the act, municipalities should take care of municipal waste themselves. In addition to these bodies, private firms in the environmental sector have an interest in waste and its transportation. There is a desire to use packaging waste as fuel, because comingled plastic and cardboard have high calorific value and burn cleanly.

“Recycled fuel” to a great extent consists of packaging while incineration of packaging waste constitutes recovery as energy. However, the use of packaging for this purpose is not at all recognised in monitoring whether packers have attained the recycling targets set for the packaging waste under their responsibility.

Packers and importers of packed products are confused when contemplating how to simultaneously fulfil the obligation to attend to both the waste management of packaging and the attainment of recycling targets. This means that packers will be obliged to start operating as firms in the waste sector. In any case, neither costs nor environmental impacts should be allowed to grow unreasonably.

| 23

PYR INFO 1/2013

o f in JOUKKOKIRJE

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas- palveluumme p. 09 6162 3500 tai faksaamalla numeroon PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi p. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi p. 040 543 7007 www.kerayslasiyhdistys.fi

Mepak-Kierrätys Oy Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi p. 040 544 6899 www.mepak.fi Suomen Palautuspakkaus Oy Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi p. 040 700 0443 www.palpa.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi p. 09 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

2 4 | PYR INFO 1/2013

Kannen kuva: Atte Lakinnoro

09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule

Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi