PYR Info 1/2014

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 1 • 2014

Asetus etenee: vaatimukset kiristyvät s. 06

o f in

Pakkaus on media s. 10

Ekokem käsittelee

jätteet s. 12

Ruokahävikki kuriin s. 16 Pakkauskuidut yhdistyivät s. 21

sisältö 1•2014

04 06 09

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LUKUJEN TAKANA Asetus kiristää vaatimuksia.

MAAILMA KIERRÄTTÄÄ Miten pakkauskierrätys on järjestetty Ruotsissa?

10

HENKILÖ Pakkaus on media, sanoo PTR:n Virpi Korhonen.

12

YRITYS 35-vuotias Ekokem kehittää nyt muovien hyödyntämistä.

16

ILMIÖ Järkevä pakkaaminen vähentää ruokahävikkiä.

18 20 21 22

YMPÄRISTÖ Energiaa sekajätteestä.

TEKNOLOGIA Kuitu kiertää tehokkaasti.

TUOTTAJAYHTEISÖT Kuidut liittyivät yhteen.

IN ENGLISH Requirements to be more stringent.

Lehti ilmestyy 3 kertaa

06

vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteen­ muutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Annette Lindahl, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2014 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti)

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR Info näköislehdet

2 | PYR INFO 1/2014

16

10

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Lähiaikoina selviää, millaisena pakettina pakkaus­ asetusta lähdetään toteutta­ maan.

o f in

Tuottajilta uusi palvelu kuluttajille

P

YR ja tuottajayhteisöt suunnit­ televat hyvää vauhtia kuluttajapak­ kausten keräysverkostoa, vaikka pakkausjäteasetusta ja lopullista keräyspisteiden määrää yhä odotellaan. ­Laajennetun tuottajavastuun voimaantulolle saatiin toivottu lisäaika, kun tammikuussa jätelakiin 646/2011 tehtiin siirtymäajan muutos. Vastuu astuu voimaan toukokuussa 2015 ja kuluttajapakkausten keräys on aloi­ tettava tammikuussa 2016.

Tuottajien keräysverkoston keskeisiä ta­ voitteita ovat kustannustehokkuus, kerättä­ vän materiaalin soveltuvuus kierrätykseen ja tyytyväinen kuluttaja. Asetusluonnoksen mukaan tuottajien on järjestettävä kuitu-, lasi- ja metallipakkauksille 2000 ja muovi­ pakkauksille 500 pistettä, jotka on sijoitetta­ va Suomeen alueittain tasapuolisesti. Lisäksi eduskunnan ympäristövaliokunta edellytti, että vastaanottopaikat on sijoitettava päivit­ täistavarakauppojen, muiden yleisesti käytet­ tyjen palvelujen tai kulkureittien yhteyteen.

kuva Kalle Kervinen

Keräyksen tehokas toteutus edellyttää pis­ teiden sijainnin, kunnossapidon ja siivouk­ sen sekä astiavalintojen ja logistiikan huolel­ lista suunnittelua. Tämän lähtökohdaksi ­selvitimme nykyisten vastaanottopaikkojen lukumäärää ja sijaintia. Pääosin kuntien jär­ jestämässä verkostossa on 4 800 pistettä, joista osa täyttää hyvin asetuksen vaatimuk­ set tuottajien verkostolle. Pisteiden sijainnis­ sa ja palvelutasossa on silti suurta vaihtelua, eivätkä ne täysin kata tulevia vaatimuksia.

Kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa ei ole uuden asetuksen edellyttämää keräyspistettä, pääosa sijaitsee muualla kuin palveluiden

yhteydessä ja 60 prosentissa pisteistä kerä­ tään vain yhtä tai kahta materiaalia.

Tuottajien keräysverkoston ydin muodos­ tuu kauppojen ja muiden palvelujen yhtey­ dessä sijaitsevista pisteistä, jotka ovat helpos­ ti kuluttajien saavutettavissa. Näitä täydentä­ vät lainsäädännön edellyttämät pienempiin taajamiin sijoitettavat pisteet. Nykyisten toi­ mijoiden kanssa halutaan neuvotella hyvässä yhteistyössä siitä, miten nyt käytössä olevia pisteitä voidaan hyödyntää ja kuinka paljon tarvitaan uusia. Tavoitteena on tehokas koko­ naisuus ja riittävä saavutettavuus kaikille kuluttajille.

Suuri osa laajennetun tuottajavastuun kustannuksista aiheutuu kuluttajapakkaus­ ten keräyksestä. Jos tuottajien vastaanotto­ verkostolla saataisiin talteen sama määrä pakkauksia (40 000 t/vuosi) kuin kuntien nykyisellä, se vastaisi vajaata 10 prosenttia kaikesta Suomessa kierrätettävästä pakkausjät­ teestä: 490 000 tonnia vuonna 2011. Näin ajatel­ len laajennettu tuottaja­ vastuu on kaupalle ja teollisuudelle kierrä­ tysvastuun lisäksi lainsäädännöllinen kuluttajan palvelu­ tehtävä. Jatkossa pakkausten keräys ja kierrätys on sel­ keämmin osa kulut­ tajalle tarjottavaa pal­ velukokonaisuutta.

i s k Bo

uutiset | tapahtumat | nimitykset

Annette

viestintä­päälliköksi Viestintäpäällikkö Annette Lindahl on

muun muassa Stockmannilla, VR Cargos-

aloittanut tehtävässään PYRissä Katri

sa ja Hackmanilla.

Tuulensuun äitiyslomasijaisena. Hän toi-

– Kiinnostukseni pakkausalaan on pe-

mi kymmenisen viime vuotta part­nerina

räisin graafisesta teollisuudesta. Toimin

ja viestintäkonsulttina Täsmäviestintä

vuosia sitten graafisen alan merkittävän

Oy:ssä. Sitä ennen hän johti viestintää

maahantuojan KTA-Yhtiöt Oy:n tiedotta­ jana. Sen tytäryhtiö Cortex Oy on pakkausalan materiaalien, järjestelmien ja laitteiden maahantuoja.

– Pakkaus on viesti: se on paitsi tuotteen suoja myös yhä enenevässä määrin ”käyttöliittymä” yritysviestinnälle.

Valtakunnallisen keräyspisteiden sijainnista kertovan

”Kerro miten pakkaat – kerron millainen

järjestelmän, Kierrätys.infon sivusto on uusiutunut.

yritys olet...”

­Käytettävyyttä on tehostettu ja ulkoasu on uudistunut.

Lindahlin tehtäviin kuuluu PYRin

sen käyttö on tehokasta myös kännyköiden ja tablet-

tegian uudistaminen PYRin asiantuntija-

tien näytöillä. Myös laitteiden paikannusominaisuudet

organisaation kanssa.

hyödynnetään hakupalvelussa, kertoo kehityspäällikkö

telu yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja

Esa Nummela Jätelaitosyhdistyksestä.

Tarjolla on perustietoa lajittelusta ja kierrätyksestä

tuottajayhteisöjen kanssa on innostavaa.

sekä tietokanta yli 27 000 jätelajikohtaisesta keräyspis-

On äärimmäisen kiinnostavaa saada olla

teestä noin 12 000 paikassa. Pisteverkko kattaa lähes

mukana luomassa uutta järjestelmää,

koko Suomen.

joka toimii suomalaisen yhteiskunnan

Tietoja päivittävät kuntien jätelaitokset ja järjestel-

hyväksi ja koskettaa meitä kaikkia, hän

mään liittyneet tuottajayhteisöt. Kierrätys.info-haku­

kertoo.

palvelu on ollut kuluttajien käytössä vuodesta 2008.

PYRiin rekisteröityneet -lista uudistettu PYRin verkkosivustolla osoitteessa www.pyr.fi on lista yrityksistä, ­jotka ovat tehneet PYRin kanssa sopimuksen. Nämä yritykset huoleh­ tivat ympäristöstä myös Suomen markkinoille päätyvien pakkaus­tensa hyöty­käytön osalta. Sivustolla olevaan listaan on nyt lisätty myös yritysten Y-tunnukset. Lisäksi siinä näkyvät keskitettyihin sopimuksiin liitettyjen toimipaikkojen tai yritysten nimet ja Y-tunnukset. Listaa täydennettiin näillä tiedoilla, jotta se vastaisi uuden lainsäädännön

4 | PYR INFO 1/2014

– Sivusto on suunniteltu skaalautuvaksi siten, että

viestinnän kehittäminen ja viestintästra-

– Kuluttajakeräysviestinnän suunnit-

julkisuusvaatimuksia.

Tietoa keräyspisteistä

Tulevia tapahtumia World Bioenergy 3.–5.6. Elmia, Jönköping, Ruotsi.

Lisätietoja: www.elmia.se/sv/worldbioenergy Jätehuoltopäivät 7.–8.10., Helsinki.

Ajankohtaista asiaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Lisätietoja: www.jatehuoltoyhdistys.fi NordicPack 2014 – kansainväliset pakkausalan ammattimessut 8.–10.10. Tampereella.

Lisätietoja: www.nordicpackexpo.fi

kuva PALPA

Valuepack vauhtiin Pakkaustutkimus–PTR:ssä on suunnitteilla kolmivuotinen Valuepack-tutkimushanke. Siinä kehitetään yrityksille työ­ kaluja pakkaussuunnitteluun.

Valuepackin viesti on, että huolellisesti suunniteltu ja houkutteleva pakkaus antaa yritykselle merkittävän kilpailu­ edun. Hankkeessa tutkitaan neljää osa-aluetta: käyttäjä­ kokemusta, pakkauksen arvoa asiakkaan näkö­kulmasta, asiakkaan maksuhalukkuutta ja pakkausinvestointien tuomaa hyötyä.

Aiheesta lisää tämän lehden sivuilla 10–11.

Palpan toiminta sai ympäristökilpailussa kiitosta.

Kuluttajien muovipakkaukset kiertoon Suomen Uusiomuovi Oy ja Ekokem Oy ovat tehneet aie­

EU:n ympäristökisaan neljä yritystä

sopimuksen kuluttajamuovipakkausten vastaanottamisesta.

Neljä suomalaisyritystä on valittu mukaan Euroopan ympäristö­

vat sekajätteen mukana joko kaato-

palkinnot yrityksille -kisaan Brysseliin. Yritykset edustavat

paikoille tai energiahyötykäyttöön.

jätteiden keräykseen ja hyödyntämiseen sekä energiansäästöön

Ekokem alkaa valmistaa kotitalouksien

liittyviä tuotteita ja prosesseja.

muovipakkauksista uusioraaka-ainetta

Tuote-sarjan voittanut ZenRobotics Oy on kehittänyt

Sen mukaan Ekokem ryhtyy kierrättämään Suomen Uusiomuovin toimittamia kuluttajamuovipakkauksia vuoden 2016 alusta alkaen.

Nykyään muovipakkaukset ohjautu-

teollisuuden käyttöön sekä erilaisia

robottijärjestelmän jätteiden tehokkaaseen lajitteluun. Kone Oyj

profiileja, joita käytetään muun muassa

sai Tuote-sarjan toisen sijan merkittävästi energiaa säästävällä

ympäristörakentamisessa sekä maa­

hissisarjallaan. Suomen Kierrätyspalvelut Oy sai Tuote-sarjassa

talouden tarha- ja karsinarakenteissa. Uusia

kunniamaininnan kehittämästään kauppojen sähkö- ja elektro-

käyttökohteita jätemuoveille tutkitaan koko ajan.

niikkaromun keräysastiasta. Prosessi-kategorian voitti Peatec

Asetusluonnoksen mukaisesti muovipakkausten tuot-

Oy käytettyjen renkaiden jalostamisesta polttoaineeksi ja muiksi

tajien on järjestettävä vastaanottopisteet kotitalouksilta

tuotteiksi pyrolyysitekniikkaa hyödyntämällä.

syntyville muovipakkauksille 2016 alusta alkaen. Suomen

Johtamisessa ansioitui Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa.

Uusiomuovi kerää kuluttajamuovipakkauksia koeluonteisesti

Raati arvioi, että Palpan kehittämä juomapakkausten palautus-

jo nyt Tampereella ja Kuopiossa ja toimittaa ne hyödynnet-

järjestelmä sopii hyvin monistettavaksi Eurooppaan, jossa vasta

täviksi muun muassa Ekokemille.

mietitään tuottajavastuun toteuttamistapoja.

Kansallista osakilpailua koordinoi Ympäristöyritysten Liitto.

Loppukilpailu on marraskuussa.

Kotitalouksien arjessa tuottajavastuulain voimaantulo merkitsee muovipakkausten ekopisteiden ilmestymistä muiden jo kierrätettävien pakkausmateriaalien, kuten kartongin, metallin ja pahvin, vastaanottopisteiden viereen.

Lisää aiheesta sivulla 12.

PYR INFO 1/2014

| 5

L U K U J E N T A K A N A teksti Pertti Suvanto, kuvat Tommi Tuomi ja haastateltavat

Vaatimukset kiristyvät Pakkausasetusesitys on hallitusryhmien välisessä neuvonpidossa ja etenemässä valtioneuvostoon. Ympäristöministeri Ville Niinistö esittää vähintään 2 000 keräyspistettä lasi-, kuituja metallipakkauksille.

6 | PYR INFO 1/2014

N

iinistö on viemässä valtio­ neuvostoon pakkausasetus­ esitystä, jonka mukaan lasi-, metalli- ja kuitupakkauksille on oltava jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa vähintään yksi pakkausjät­ teen vastaanottopaikka. Sen lisäksi tar­ vitaan vähintään 1 500 keräyspaikkaa eli yhteensä vähintään 2 000 keräyspistettä sijoitettuna.

Muovipakkauksille tulee olla vähintään 500 vastaanottopaikkaa ja vähintään yksi paikka jokaisessa 10 000 asukkaan taajamassa. Vastaanottoterminaaleja tulee olla 30 elinkeinotoiminnan pak­ kausjätteille sekä kunnan ja muiden toimijoiden keräämän pakkausjätteen vastaanottamista varten.

Verkoston tulee kattaa koko maa alu­ eellisesti tasapuolisesti ja väestöntiheys huomioon ottaen. Vastaanottopaikat on sijoitettava päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisten käytettävien palveluiden yhteyteen tai yleisesti käy­ tettyjen kulkureittien varrelle.

Myös kierrätystavoitteet kiristyvät.

Taustalla on ympäristövaliokunnan ­joulukuinen kannanotto, johon edus­ kunta yhtyi, kertoo ympäristöminis­ terin poliittinen valtiosihteeri Katariina Poskiparta.

– Se on eduskunnan suoraviivainen kanta, ja ministeri on ottanut sen huomioon. Hänen esityksensä on kuitenkin kompromissi. Aiemman 2 200 ­keräyspisteen sijasta luku on nyt 2 000.

Pakkausalan toimijat ovat yhteisissä neuvotteluissa ilmoittaneet, että vastaanottopaikkojen lukumäärä on heille kierrätystavoitteiden kiristymistä tär­­ke­ämpi asia.

Tavoitteet eivät saa jäädä vain tavoitteiksi Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Martti Korhosen ­mukaan valiokunta halusi erityisesti huolehtia siitä, että kierrätystavoitteita kiristetään riittävän kunnianhimoisiksi.

Näin niillä edistetään jätelain perus­ tavoitetta eli kierrätyksen edistämistä ja etusijajärjestyksen toteutumista.

Valiokunta ei mietinnössään velvoittanut tiettyä keräyspisteiden määrää.

– Saavutettavuus on olennaisin asia, ja sen mukaan määräytyy lukumääräkin. Valiokunta edellytti, että keräyspisteiden verkostosta tulee niin kattava, että kiristyvät kierrätystavoitteet saavutetaan. Kuluttajilla pitää olla myös riittävän lyhyen eli normaalin asiointimatkan päässä mahdollisuus hyödyntää kierrätystavoitteen toteutumista.

Suomessa EU:n asettamat tavoitteet on ylitetty, mutta uusia sitovia velvoit­ teita on tulossa kotimaasta ennen kuin unioni on ehtinyt uudistaa pakkaus­ direktiivinsä. Eikö direktiivin valmistumista kannattaisi ensin odottaa?

– Meillä pitää olla omaa kunnian­ himoa ja voimaa mennä kierrätysta­ voitteissa eteenpäin. Toimintamalli ja logiikka tahtoo yleensä olla sellainen, että tavoitteita on vaikea saavuttaa, jos ne jäävät vain tavoitteiksi. Silloin tarvitsemme myös määrällisiä mittareita.

Laaja keräysverkosto tuo melkoisia kustannuspaineita pakkaajille ja maahantuojille. Aiemmin hallitus on kuitenkin luvannut pidättyvänsä elinkeinoelä­ mälle langetetuista lisärasitteista tämän vaalikauden aikana.

Vähintään 2 000 keräys­pistettä lasi-, kuitu- ja metalli­ pakkauksille.

Ville Niinistö

Kierrätystavoitteet kiristyvät ympäristövalio­kunnan kannan mukaisesti.

Katariina Poskiparta

Olemassa olevia rakenteita kannattaa hyödyntää ja tehdä yhteistyötä.

Martti Korhonen

PYR INFO 1/2014

| 7

toteutusta ja ottaa sieltä tulevat haasteet huomioon myös tuotteiden suunnitte­ lussa. Nykyiset pisteet ja yhteistyö kun­ tien kanssa ovat tietysti keskeisen tär­ keitä tuottajien vastuuta täyttäessä.

Kuntien jäte­ laitokset ovat valmiita jatkamaan pakkausten keräämistä.

Markku Salo

– Jonkin verran kustannuksia tulee var­ masti kokonaisuutena, mutta peruspe­ riaate on hyväksytty jo kauan aikaa sit­ ten. Jos olemassa olevia rakenteita hyö­ dynnetään ja tehdään yhteistyötä kuntien kanssa, kustannukset jäävät kuitenkin hyvin siedettäviksi, Korho­ nen arvioi.

Kuntia huolettaa puolittuminen Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo sanoo, että kuntien jäte­ laitokset ovat valmiita jatkamaan pak­ kausten keräämistä.

– Olemme tarjonneet vuosien saa­ tossa muotoutunutta 4 200 keräyspis­ teen verkostoa rungoksi ja perustaksi, jossa kunnat jatkaisivat keräämistä ku­ ten ennenkin ja tuottajat maksaisivat siitä kohtuullisen korvauksen. Tällai­ nen malli toimii hyvin muun muassa Belgiassa ja Hollannissa.

Salo miettii, miten näille lopuille pisteille käy, jos verkosto puolittuu.

Hän varoittaa, että etenkin haja-asutus­ alueiden asukkaat sekä saariston ja apin matkailijat jäävät epätasa-arvoi­ seen asemaan muihin verrattuna.

8 | PYR INFO 1/2014

Tavoitteena on valtakunnallisesti yhtenäinen keräysverkosto.

Juha-Heikki Tanskanen

– Pyrimme kuitenkin tuottajayhteisöjen kanssa läheiseen yhteistyöhön, tuli jär­ jestelmästä sitten mikä tahansa. Lain­ säätäjän tehtävänä on luoda raami, jos­ sa me toimimme.

PYRin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen sanoo, että Salon aluksi ehdot­tama malli, jossa kunta operoi ­ ja tuottaja vain maksaa, ei ole tuottaja­ vastuuta vaan maksuvastuuta.

– Koko tuottajavastuun perusidea on, että vastuutaho ohjaa kierrätyksen

Yhdessä on tehokkaampaa Tanskanen korostaa, että kun tuottajien vastuu kasvaa, materiaalien keräämisen yhdistämisestä saatavissa olevat syner­ giaedut on käytettävä hyödyksi. Eri ­jakeiden keräyspisteet on saatava ­samoihin paikkoihin, niin että lajittelu on kuluttajille helppoa ja pisteitä on myös tehokasta ylläpitää.

Tanskasen mukaan parhaillaan ­tuottajayhteisöjen kanssa neuvotellaan, mitä tehtäviä keskitetään PYRiin. ­Tärkeimpiä asioita ovat kuluttajakeräys, kuluttajaviestintä ja kuluttajapalvelu.

Tässä tarvitaan hyvää yhteistyötä sekä kuntien ja kun­tien jätelaitosten että ­yksityisten toimijoiden kanssa.

– Keskittäminen tuo kustannuste­ hokkuutta. Asetusluonnoksen mukaan jokainen jae tarvitsee 2 000 keräyspis­ tettä, muovi 500. Ne pitää valita, tarvi­ taan luvat, astioiden osto kannattaa yh­ distää, samoin kuljetusurakat, keräys­ pisteiden siivous, kunnossapito, lumi­työt, kokonaisuuden valvonta, rapor­ tointi ja niin edelleen. Kaikki on tehok­ kaampaa, kun se tehdään yhdessä.

– Aiemmin viestintävastuu ja kulut­ tajapalvelu ovat olleet kuntien vastuulla, mutta nyt tuottajien vastuu kasvaa.

Viestinnän merkitys korostuu erityisesti niillä alueilla, joissa kunnat päättävät, että ne eivät jatka vanhojen keräyspis­ teiden ylläpitoa. Vaikka uusia pisteitä tulee kauppojen yhteyteen, ihmiset ovat ihmeissään, jos keräyspisteitä poistuu paikoista, joita he ovat tottuneet käyttä­ mään.

– Tavoitteena on valtakunnallisesti yhtenäinen verkko – yhtenäiset lajitte­ luohjeet ja toimivat keräyspisteet. Posi­ tiivisen brändin avulla saamme myös lajittelutehokkuutta ylöspäin, Tanska­ nen uskoo.

M A A I L M A K I E R R Ä T T Ä Ä teksti Ilpo Salonen, kuva Ari Heinonen

Ruotsissa on ollut pakkausten täysi tuottajavastuu 20 vuotta. Voittoa tavoittelematon yhtiö FTI vastaa pakkaus- ja lehtikeräyksestä ja -kierrätyksestä, ja toiminta kattaa myös muovi-, metalli- ja lasipakkaukset.

Ruotsi kierrättää

F

TI:n omistajatahot ovat Plast­ kretsen, MetallKretsen, Retur­ kartong, Pressretur ja Svensk GlasÅtervinning. Toiminta rahoitetaan pakkaajilta kerättävillä mak­ suilla ja kierrätysmateriaalin myynnillä.

FTI kerää ja raportoi ympäristöviran­ omaisille tietoja kierrätyksestä.

Hyväksi havaittu Pakkausten täysi tuottajavastuu perus­ tuu maanlaajuiseen keräysjärjestel­ mään. FTI:llä on täysi vastuu pakkaus­ ten kierrättämisestä, ja kunnat hoitavat kaikki muut jätteet.

Ruotsin järjestelmää on pidetty kal­ liina verrattuna Suomeen.

– Ruotsissa ympäristöministeriö on selvittänyt järjestelmän heikkoja kohtia, mutta merkittäviä muutoksia siihen ei

ole tehty. Selvitykset ovat luoneet epä­ varmuutta markkinoille ja hidastaneet hyötykäyttöalan investointeja, FTI:n toimitusjohtaja Kent Carlsson sanoo.

Carlssonin mukaan ruotsalainen järjestelmä on toiminut niin tehokkaas­ ti, että loppusijoitukseen päätyy enää muutama prosentti jätteestä. Kierrätys­ luvut ovat hyvää tasoa ja täyttävät EU:n vaatimukset: kuitupakkauksista 76 pro­ senttia kierrätetään ja muovipakkauk­ sista 27 prosenttia. Metallipakkauksissa luku on 69 ja lasisissa 88 prosenttia.

EU-tavoitteet ovat kuitupakkauksissa 60 prosenttia, muoveissa 22,5, metal­ leissa 50 sekä lasissa 60 prosenttia.

– Kierrätyksen kasvu on viime vuosi­ na hieman hidastunut. Polttolaitosten ylikapasiteetti hidastaa kasvua, hän myöntää.

Muovit lajitellaan Muovin teollinen lajittelu ja hyödyntämi­ nen on vuodesta 2008 kattanut myös koti­ talousmuovin. FTI:n ylläpitämä verkosto kerää muovit ja toimittaa ne eteenpäin Swerec-yhtiöön lajittelua ja hyötykäyttöä varten. Swerec on muovinkierrätykseen erikoistunut yritys.

– 80 prosenttia keräysmuovista käyte­ tään materiaalina. Lopusta 20 prosentista valtaosa poltetaan. Swerec käsittelee myös Tanskasta ja Norjasta tuotua muovijätettä.

Kaikki tämä säästää runsaasti öljyä ja hiili­ dioksidipäästöjä, hän sanoo.

Carlsson uskoo muovikierrätyksen ke­ hittyvän vahvasti lähivuosina. Hän arvelee EU:n asettavan sekä muoveille että muille materiaaleille yhä tiukempia tavoitteita.

– EU suosinee yhä selvemmin kierrä­ tystä muiden hyödyntämistapojen, kuten energiakäytön kustannuksella. Lisäksi tuottajavastuuta laajennetaan uusille aloil­ le, kuten vaatteisiin, hän arvioi.

Pohjoismaisessa yhteistyössä hän nä­ kee paljon kehitysmahdollisuuksia.

– Esimerkiksi kuluttajien tietoisuutta kierrätyksen tärkeydestä pitää kasvattaa.

Tuotteet liikkuvat vilkkaasti maidemme välillä, joten meillä on paljon myös yhtei­ siä haasteita.

FTI:n viisi tavoitetta 2018 mennessä: • kohentaa aluekeräys- ja kierrätyspisteitä ja tihentää tyhjennyksiä • kierrätyspiste enintään 300 metrin päähän 50 prosentille kotitalouksista • kumppanuussopimukset kaikkien 290 kunnan kanssa • kuluttajatutkimukset kehitystyön pohjaksi • tehokkaampaa tiedotusta keräyksen lisäämiseksi

PYR INFO 1/2014

| 9

H E N K I L Ö teksti Ilpo Salonen, kuva Ari Heinonen

K

orhonen korostaa, että pak­ kauksella on suuri merkitys tuotteen arvolle, mikä ei tar­ koita pelkkää tavaralogistiik­ kaa. Joillekin kuluttajille pakkaus saat­ taa olla yhdentekevä, mutta kasvava osa kuluttajista kokee pakkauksen roolin tärkeäksi osaksi kulutuskokemusta.

– Arvo on tuotteen koetun laadun ja hinnan välinen suhde: laatumielikuvaa voidaan rakentaa pakkauksen avulla.

Pakkaus vaikuttaa vahvasti kuluttajan päätökseen, ostaako hän tuotteen ja millä hinnalla. Siksi yrityksen kannat­ taa tutkia tarkkaan, millä pakkausomi­

Tutkimus avaa näkymiä Yritykset voivat nähdä käytännössä, ­miten käyttäjäkokemusta tutkitaan. ­Tietoa voidaan hyödyntää suunnittelu­ toimeksiantojen laadinnassa ja pak­ kausten suunnittelussa. Tavoitteena on strate­ginen kilpailuetu ja kannattavuu­ den kasvu.

– Kyseessä on monen tutkimusalan yhteishanke, jossa Maa- ja elintarviketa­ louden tutkimuskeskus MTT ja Aaltoyliopisto ovat PTR:n kumppaneina. Se kattaa pakkausten koko arvoketjun ma­ teriaalinvalmistajista hyötykäyttäjiin.

Tällaiset hankkeet ovat PTR:n ydin­

Pakkaus on

media

Pakkaustutkimus–PTR ry:n tuore toimitusjohtaja Virpi Korhonen kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ottamaan pakkaus­ suunnittelun kiinteäksi osaksi markkinoinnin suunnittelua. naisuuksilla on erityisesti merkitystä tuotteen kohderyhmälle, hän kehottaa.

PTR:ssä on suunnitteilla kolmivuo­ tinen Valuepack-tutkimushanke, jossa tuotetaan yrityksille ymmärrystä ja työ­ kaluja pakkaussuunnitteluun.

– Isoissa yrityksissä suunnittelu on kohtalaisen hyvin hoidossa, mutta PKpuolella ajatellaan edelleen, että pak­ kaus on vain osa tuotteen valmistuskus­ tannuksia. Silloin mietitään vain rahan­ menoa eikä huomata, miten tärkeä osa kuluttajan kohtaamista pakkaus on.

Valuepackiin kuuluu neljä kokonai­ suutta: pakkauksen käyttäjäkokemuk­ sen muotoilu, pakkauksen arvon mit­ taaminen, maksuhalukkuuden mittaa­ minen sekä pakkausinvestoinnin arvon mittaaminen. Hankkeessa mukana ole­ vat yritykset tarjoavat työpaketteihin omia case-tuotteitaan ja -aineistojaan.

1 0 | PYR INFO 1/2014

osaamista. PTR tuottaa tutkimuspalve­ luja ja yhteistyökuvioita, joilla yrityksiä autetaan näkemään pakkauksen tär­ keys­osana kilpailuetua.

– Pienelläkin yrityksellä on mah­ dollisuus investoida pakkauksiin, jos tavoitteet ja keinot ovat selvillä. Juuri niiden kirkastamisessa me voimme olla apuna.

Pakkaus on tehokas media, joka pääsee huomaamattomasti lähelle ­kuluttajaa. Se välittää viestejä – ei vain ulkonäöllään, vaan pintamateriaali, pakkauksen paino, värit ja painatus, kosketus ja monet muut seikat tuovat aisteillemme hienovaraisia tai suoria viestejä.

Lohas vahvassa nousussa Olemme PTR:n toimistossa Espoossa.

Pöydällä on muutama pesuainepullo,

joista yhden Korhonen nostaa esiin.

Se on hauskasti päärynän mallinen, vaaleanharmaa, ja pinnassa on yksin­ kertainen mutta tyylikäs kohokoristelu.

Todellinen ”pihvi” löytyy esitelapusta.

– Kymmenen prosenttia pullon kier­ rätysmateriaalista on merenrantojen muovijätettä. Esitteessä myönnetään, ettei tällä pelasteta koko planeettaa, mutta näin rannoilta saadaan kuitenkin roskaa talteen ja hyötykäyttöön.

Pullo on maailmalla ja Suomessa suosiotaan kasvattavan Lohas-ajattelun mukainen. Lyhenne tulee sanoista ­Lifestyles of health and sustainability eli terveyden ja kestävän kehityksen elämäntapa. Korhosen mukaan Lohas on tulevaisuutta – ja myös nykypäivää.

– Lohas-kuluttaja on tarkka jätteiden lajittelija, hän kiinnittää huomiota pak­ kausmateriaalin määrään ja laatuun, miettii tuotteiden ympäristökuormaa sekä suosii luomu- ja ekotuotteita ja kierrätettäviä materiaaleja.

Korhonen muistuttaa, että pakkaus on media ja osa tuotteen brändiä.

– Hyvä esimerkki on ison juomaval­ mistajan kampanja, jossa brändin nimi korvattiin suosituimmilla etunimillä ja siten ”personoitiin” tuotteet. Tai oluet, joiden etiketit saa itse suunnitella, ja juomat tuodaan kotiovelle. Nämä ovat ääriesimerkkejä mutta kertovat, että pakkausta hyödynnetään yhä enemmän brändin arvon rakentamisessa.

Lisättyä todellisuutta Tekniikan kehitys antaa tehokkaita väli­ neitä myös kuluttajien mieltymysten mittaamisen. Matriisi- eli QR-koodi voidaan laittaa vaikka juomapullon kor­ kin sisään ja pyytää kuluttajalta palau­ tetta tuotteesta ja pakkauksesta.

– Myös niin sanottu lisätty todelli­ suus eli AR (Augmented Reality) tuo uusia näkymiä. QR-koodi voi avata kännykkään esimerkiksi pelin tai videon, jossa kerrotaan tuotteesta ja luodaan mielikuvia. Pakkauksen merkitys mediana kasvaa koko ajan, ja siinä kehityksessä kannattaa jo­ kaisen yrityksen olla mukana.

Virpi Korhonen aloitti PTR:n toimitusjohtajana tämän vuoden helmikuussa. Hän on aiemmin ­ollut PTR:n palveluksessa 1997– 99 ja uudelleen vuodesta 2008.

Uraan on mahtunut tutkimus- ja opetustyötä muun muassa Helsingin yliopistossa markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen alalla.

– Olen toiminut myös yrittä­ jänä sekä kymmenen viime vuotta erilaisissa kunnallisissa luottamus­tehtävissä, muun muassa kotikuntani kunnanhallituksessa. Uravalintaa mietti­ essäni ajattelin, että tapahtui mitä tahansa, ihmiset tulevat aina syömään ja juomaan. Sitä kautta oli luontevaa alkaa pohtia myös pakkausten merkitystä kuluttajien valintoihin.

PYR INFO 1/2014

| 1 1

Ekokem

tekee siistiä jälkeä teksti Ilpo Salonen, kuvat Tommi Tuomi ja Ekokem

Ekokem Oy tunnettiin aikoinaan ongelma­jäte­laitoksena. Uusinta uutta on lähtö kotitalous­ muovien kierrätykseen. Monipuolinen yhtiö hoitaa jätehuoltoa ja kierrätystä laidasta laitaan.

H

uhtikuussa uutisoitiin, että Ekokem on solminut Suomen Uusiomuovi Oy:n kanssa aiesopimuk­ sen kuluttajamuovipak­ kausten vastaanottamisesta vuodesta 2016 alkaen. Yksityiskohdista neuvotel­ laan parhaillaan.

Suomen Uusiomuovi kerää koeluon­ toisesti kuluttajamuovia Tampereella­­ ja Kuopiossa. Ekokemin liiketoiminnan kehitysjohtaja Vesa Soini kertoo, että kuluttajamuovista on jo valmistettu ­uusiomuovituotteita Ekokemin Riihi­ mäen laitoksella.

– Olemme testanneet neljän vuoden aikana kuluttajamuovipakkausten koko kierrätysprosessin keräyksestä tuot­ teeksi eli teollisuuden raaka-aineeksi

12 | PYR INFO 1/2014

asti. Tavoite on, että tuotanto alkaa yhteistyössä Uusiomuovin kanssa vuonna 2016.

Kuluttajalle tämä tarkoittaa, että ­tyhjät muoviset ketsuppipullot, jogurtti­ purkit, leikkelerasiat ja muut kotita­lous­­ muovit voi viedä keräyspisteeseen ­samoin kuin nyt esimerkiksi keräys­ kartongin, lasin ja metallin. Tätä nykyä muovipakkaukset kulkeutuvat sekajät­ teen mukana hyödynnettäviksi ener­ giana tai kaatopaikalle.

Sähkösilmä tunnistaa – Pakkausmuovin kierrätys on moni­ vaiheinen prosessi. Sen ytimen muo­ dostavat lajittelulinjat, joissa tunniste­ taan infrapunavalon avulla erilaiset muovilaadut. Tuloksena on raaka-ainet­

ta, joka myydään muovituoteteollisuu­ delle granulaattina eli rakeina.

Riihimäen laitokselle tulevasta seka­ jätteestä kymmenisen prosenttia on kotitalousmuoveja. Niiden lämpöarvo on hyvä, mutta Soinin mukaan Riihi­ mäen laitoksen energiantuotantoon ­ ei muovien poistumisella sekajätteestä ole käytännön vaikutusta.

– Ja muovin kierrätys on aina ­ympäristön kannalta paras vaihtoehto, parem­pi kuin polttaminen tai varsin­ kaan kaatopaikka. Kierrätys säästää kaikkein eniten sekä energiaa että fos­ siilisia luonnonvaroja, hän painottaa.

Hankkeen taustalla on uusi jätelaki, joka määrää vuoden 2016 alusta alkaen pakkausten tuottajille täyden tuottaja­ vastuun. Kuluttajapakkaukset ovat aiem­min liikkuneet lähinnä kuntien jätevirroissa, mutta nyt ne siirtyvät tuotta­jien hoidettaviksi.

Ekokem osti vuoden 2013 syyskuus­ sa Muovix Oy:n liiketoiminnan, joka ­on jo pitkään valmistanut kierrätysmuo­

PYR INFO 1/2014

| 1 3

vista uusioraaka-aineita ja erilaisia ­profiilituotteita. Niitä käytetään muun muassa ympäristörakentamisessa sekä maatalouden tarha- ja karsinaraken­ teissa. Tässä tapauksessa raaka-aine on sekalaista muovia, jota ei ole sen kummemmin eroteltu.

– Näissä tuotteissa se on tarkoituksenmukaista, mutta tuleva puhtaan muoviraaka-aineen valmistus vaatii ­tehokasta ja tarkkaa erotteluprosessia.

Energiaa jätteestä Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämpötarpeesta yli 90 prosenttia ja Hyvinkään tarpeesta noin 80 prosenttia. ­Vuosituotanto on noin 500 GWh kaukolämpöä ja 120 GWh sähköä. Yhden roskapussin sisältämällä energialla voi paistaa pellillisen pullia tai ottaa 10 minuutin lämpimän suihkun.

Lähdemme käymään 7 000 kuutiometrin kokoisen jätebunkkerin ohjaushuoneeseen. Bunkkerin kautta kulkee vuorokaudessa tuhatkunta tonnia jätettä.

Jätteiden vastaanotossa työskentelevä­ Teuvo Nuora säätelee ohjaussauvoilla viiden tonnin painoisen teräskouran liikkeitä. Sekajäteröykkiö ulottuu kauas bunkkerin syvyyteen. Nuora sekoittelee ainesta ja nostelee sitä sisään luukusta, josta jäte kulkee 850-asteiseen arina­ uuniin. Polttamisesta jää jäljelle vain metalleja ja kuonaa.

– Nelisen tonnia tavaraa mahtuu ­yhteen kuormalliseen. Jätteen laatu on vuosien varrella parantunut. Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää metallin arvon, vaikka sitä vielä jätteessä jonkin verran on. Mutta enää ei löydy sekajätteestä auton moottoreita, hän kertoo.

Maasta löytyy aina jotain

Ekokem käsittelee edelleen ongelmajätteitä – nykytermin mukaan vaarallisia jätteitä. Tehdaslaitoksen pihalla on suuria säiliöitä, jotka sisältävät muun muas­sa liuottimia, jäteöljyä ja pilaantuneita vesiä. Liuottimet ja pilaantuneista vesistä erotetut aineet poltetaan runsaan 1 000 asteen lämpötilassa. Jäteöljystä puhdistetaan teräketjuöljyä moottorisahoihin sekä kuljettimien voitelu­ öljyjä.

Ympäristörakentaminen on merkittävä osa yhtiön toimintaa. Siihen kuuluu muun muassa pilaantuneiden maaalueiden puhdistusta, kaatopaikkojen rakentamis- ja sulkemishankkeita sekä teollisuuden lietteiden, tuhkien ja kuonien käsittelyä neljässä käsittelykeskuksessa.

– Kun vanhaa kaupungin maaperää otetaan uuteen käyttöön, yleensä asumiseen, maa pitää tutkia tarkasti. Etenkin Helsingissä ja muissa isoissa kau-

– Sekalaisesta muovijätteestä voi valmistaa esimerkiksi sahapukkeja, liiketoiminnan kehitysjohtaja Vesa Soini kertoo.

1 4 | PYR INFO 1/2014

10 toimialaa

E

kokemin liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Toimipaikkoja on

19, työntekijöitä Suomessa noin 300 ja Ruotsissa Sakab AB:ssä noin 150.

Yhtiön omistavat Suomen valtio, elinkeinoelämä ja yksityiset sijoittajat sekä kunnat ja kuntien omistamat yhtiöt kukin noin kolmanneksen osuudella.

Ekokemin toiminta on laajentunut alkuvuosista ympäristöhuollon ja hyötykäytön eri aloille: • Ympäristö- ja jätepalvelut • Käsittelykeskukset • Ympäristörakentamisen palvelut • Kaukolämmön ja sähkön tukkumyynti • Hajautetun energiantuotannon ratkaisut • Pohjaveden kunnostuspalvelut • Jätevesien käsittelyratkaisut

Teuvo Nuora ohjailee viiden tonnin painoista kahmaria, jolla lähes saman ­painoinen määrä jätettä siirtyy ­kerralla arina­ uunin kitaan.

35 vuotta jätehuoltoa

E

kokem perustettiin Oy Suomen Ongelmajäte ­-nimisenä vuonna 1979 eli 35 vuotta sitten.

Samana vuonna tuli voimaan jätehuoltolaki. Jätteiden käsittely alkoi Riihimäellä 1984.

Laitokseen kuuluivat korkealämpötilapolttouuni, fysikaalis-kemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Kaukolämpötoimitukset aloitettiin Riihimäen kaupungille samana vuonna, ja seuraavana vuonna nimeksi vaihdettiin Ekokem Oy Ab. 1994 Ekokem sai ensimmäisenä yrityksenä maailmassa samanaikaisesti ISO 9001 ja BS 7750 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. Myöhemmin toimintojärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti.

Vuonna 2000 kehitystyön painopiste siirrettiin ­jätepalveluihin sekä pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja ympäristörakentamiseen. Toimipisteverkostoa alettiin laajentaa. Suomen ensimmäinen nykyaikainen arinapolttolaitos käynnistyi Riihimäellä 2007. Laitoksella hyödynnetään lähikaupunkien kotitalousjätteet kaukolämmöksi ja sähköksi.

Viime vuosien aikana Ekokem on ostanut Suomen Rakennusjäte Oy:n, ruotsalaisen ympäristönhuoltoyrityksen Sakab AB:n sekä riihimäkeläisen Muovix Oy:n.

pungeissa se on ollut lähes varmasti aiemmin teollisuus- tai muussa käytössä, jolloin maahan on päätynyt haitallisia kemikaaleja.

Maa-aines tutkitaan eri kohdista ja syvyyksistä ja analyysien jälkeen ryhdytään siivoamaan.

– Useimmiten pilaantunut maa-aines viedään autoilla ulkopuolisiin jatkokäsittelypaikkoihin. Tiukat rakentamisaikataulut eivät mahdollista käsittelyä paikan päällä, vaikka se teknisesti saattaisikin olla mahdollista, Soini toteaa.

Jos maa-aineksessa on öljyä, se kerätään suuriin komposteihin, joissa muhivat mikrobit laitetaan töihin. Bensiini­ pitoiset maat puolestaan puhdistetaan huokosilmatekniikalla, jossa siiviläputkiin imettävän ilman avulla haihtuvat jakeet johdetaan käsiteltäviksi.

Siivottavia kohteita riittää myös tulevaisuudessa. Soini mainitsee, että eri puolilla maata on kartoitettu noin 24 000 kohdetta, jotka voitaisiin ottaa esimerkiksi asunto- tai virkistyskäyttöön, kunhan maaperä puhdistetaan.

– Uusia löytyy samaa tahtia kuin niitä ehditään putsata, hän kertoo.

Asekemikaalit osa arkityötä Vielä yksi sana pitää nostaa esiin: Syyria. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW valitsi Ekokemin käsittelemään Syyrian kemiallisten aseiden hävittämisestä syntyviä jätteitä. Itse aseiden hävittäminen on eri hanke, johon Ekokem ei osallistu.

– Meille tämänkaltaisten jätteiden käsittely on normaalia toimintaa. Ekokem käsittelee vuosittain tuhansia tonneja samankaltaisia aineita, kertoo toimitusjohtaja Timo Piekkari.

Materiaalia poltetaan noin 1 200 ­asteen lämpötilassa niin pitkään, että jätteet varmasti hajoavat. Polttolämpö otetaan talteen, ja siitä tehdään sähköä ja kaukolämpöä. Savukaasut puhdistetaan, ja niiden laatua valvotaan jatkuvasti, kuten on laitoksen käytäntö ­muutenkin.

PYR INFO 1/2014

| 1 5

I L M I Ö teksti Laura Heikkinen, kuvitus Janne Harju

Pakkaus torjuu hävikkiä

Elintarvikepakkausten tehokkaammalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikkiin ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin. Hyvää pakkaussuunnittelua varten on nyt kehitetty kriteeristö, joka parantaa perinteistä tapaa suunnitella.

K

asvava väestömäärä tuottaa haasteita ruokahuollolle, ­joten nykyisiä prosesseja ­ on pystyttävä tehostamaan sekä muutettava toimintatapoja ja asenteita. Ruokahävikin vähentäminen elintarvikeketjussa on yksi ratkaisuista.

Tähän on pureutunut Tekes-rahoitteinen FutupackEKO2010-tutkimushanke. Lappeenrannan teknillinen ­yliopisto, Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT, Pakkaus­ tutkimus–PTR ry, Aalto-yliopisto ja VTT tutkivat pakkausten ympäristö­ vaikutuksia ja parannusmahdollisuuksia.

Aiheesta väitöskirjansa Lappeen­ rannan teknillisessä yliopistossa tehnyt tutkijatohtori Kaisa Grönman vertaili tutkimuksessa kolmen elintarvikkeen kokonaisympäristövaikutuksia.

– Näillä tarkoitetaan niitä vaikutuksia, jotka syntyvät elintarvikkeen ja pakkauksen koko elinkaaren ajalta, toisin sanoen tuottamisesta, kuluttamisesta ja jätehuollosta. Ympäristövaikutusluokista tutkittiin ilmastonmuutokseen sekä happamoitumiseen ja rehevöitymiseen liittyvää potentiaalia, kertoo Grönman.

1 6 | PYR INFO 1/2014

Pakkauksen myytit murtuvat FutupackEKO-hankkeessa on murrettu pakkauksiin liittyviä myyttejä ja selvitetty, että pakkauksen osuus on hyvin pieni verrattuna ruuan tuotannon ympäristövaikutuksiin. Tutkimuksen kohteena olivat ruispalaleipä, kinkkuleikkele ja soijapohjainen jogurttijuoma.

– Jo pienellä hävikkiin menevällä ruokamäärällä ylitetään pakkauksen ympäristövaikutukset. Jos yhdestä kinkkuleikkelepakkauksesta hukataan yksi

Pakkauksen osuus on hyvin pieni verrattuna ruuan tuotannon ympäristö­ vaikutuksiin. kinkkusiivu, sen tuottaminen on aiheut­tanut suuremmat ympäristövaikutukset kuin mitä pakkauksen vaikutukset ovat, Grönman toteaa.

Pakkausten osuudeksi tuli 1–12 prosenttia kokonaisympäristövaikutuksista. Kinkkuleikkeen ja ruispalan pakkausvaikutukset jäivät alle viiden prosentin, kun taas soijapohjaisen

jogurttijuoman osuus vaihteli jopa 5–12 prosentin välillä, sillä tuotteelle tarkasteltiin kahta eri pakkausvaihtoehtoa.

Grönman toteaa, että vaihteluväli ­ on edelleenkin melko iso, mikä johtuu erilaisista pakkausvaihtoehdoista, ruokahävikin määristä sekä erilaisista jätehuoltotavoista, joilla ruokahävikki ja käytetty pakkaus voidaan käsitellä.

Kestävän kehityksen kriteeristö Grönman kehitti myös vertailuperusteet kestävän kehityksen mukaiselle elintarvikepakkaukselle tutustumalla ­ jo olemassa oleviin määritelmiin sekä miettimällä, mitä asioita tulee korostaa, kun puhutaan nimenomaan elintar­ vikepakkauksesta.

Kriteereissä on otettu huomioon pakkauksen koko elinkaari eikä esimerkiksi korostettu pelkästään uusiutuvia raaka-aineita tai kierrätettävää mate­ riaalia. Myös ympäristöllisiä, taloudellisia sekä sosiaalisia vaatimuksia elintarvikepakkauksille on tarkasteltu. Sosi­ aalisilla vaatimuksilla tarkoitetaan lä­hin­nä käyttäjän vaatimuksia pakkaukselle sekä tuoteturvallisuutta.

Vertailuperusteet auttavat pakkaussuunnittelijaa, ja niitä voi käyttää tar-

Milloin älypakkaukset tulevat?

Pakkausalalla on jo muutama vuosi puhuttu älypakkauksista, ja joitakin sovelluksia on jo markkinoilla. Esimerkiksi VTT:llä älypak­ kauksia on tutkinut Kyösti Pennanen, jonka kehityskohteita on aika- ja lämpöindikaat­ tori (time-temperature indicator, TTI). Se reagoi ruokatuotteen lämpötilan muutoksiin.

Tutkimuksessa hän selvittää TTI-sovellusten hyötyjä, käyttöönottoa ja kaupallistamista.

kastuslistana elintarvikepakkausta suunniteltaessa.

– Ihannepakkaus täyttää vaatimukset ruokahävikin vähentämisessä, se on kustannustehokas, ja sen ympäristövaikutus koko elinkaaren ajalta on pieni.

Ratkaisut tehtävä jo tuotesuunnittelussa FutupackEKO-hankkeessa syntyi myös – ikään kuin sivutuotteena – päätöksentekopuu, sillä pakkaussuunnittelussa kaivataan alusta asti lisää järjestelmällistä kestävän kehityksen ajattelua.

Grönman kertoo, että päätöksentekopuu on toimintamalli, jonka avulla suunnittelussa voidaan ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset sekä etenkin elintarvikkeiden osalta ruokahävikin näkökulma.

Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdään suurin osa niistä ratkaisuista, joilla joko vähennetään tai lisätään ruokahävikin syntymistä pakkauksen takia. Päätöksentekopuussa korostetaan elintarvikkeen ja pakkauksen tuotesuunnittelun aloittamista yhdessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin löytyy mahdollisimman toimiva, mutta myös mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia aiheuttava ratkaisu.

– Mallia ei ole vielä pilotoitu eikä testattu käytännössä, mutta tavoite on, että tästä tulee suunnittelijoiden työ­ kalu.

Pakkaus vähentää ruoka­hävikkiä, jos se: • suojelee tuotetta pilaantumiselta kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia rasituksia vastaan.

• mahdollistaa tuotteen säilymisen suunnitellun ajan suunnitellussa lämpötilassa.

• mahdollistaa helpon hyllytettävyyden, käsittelyn, avaamisen, sulkemisen, annostelun ja tyhjentämisen kokonaan.

• sisältää kuluttajan tarvitseman määrän tuotetta.

• on hygieeninen, myrkytön ja peukaloinnin estävä, eikä siinä tapahdu siirtymää pakkauksen ja tuotteen välillä.

• sisältää tarpeellista tietoa ja on jäljitettävissä jakeluketjussa, kaupassa ja kuluttajakäytössä.

• on tilankäytöltään tehokas kuljetuksissa, kaupassa, varastoissa ja kotona, jotta se voidaan säilyttää tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa.

• mahdollistaa tuotteen myynnin erottautumalla ja vahvistamalla tuote­ imagoa. Se ei kuitenkaan kannusta kuluttajaa ostamaan liikaa tarpeisiinsa nähden.

PYR INFO 1/2014

| 1 7

Y M P Ä R I S T Ö teksti Maarit Seeling, kuvitus Anna-Leena Väätänen

Jätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi • Punnitus portilla • Vastaanottohalli • Alipaineistettu varastobunkkeri • Kahmari sekoittaa jätteen tasalaatuiseksi

Jätteen poltto • Jätteen syöttö jätekattilaan • Poltto arinalla • Palamislämpötila yli 1000 °C

Palamis­energian talteenotto jätekattilassa • Vesi höyrystetään ja tulistetaan

Vantaan Energian uusi jätevoimala on valmis aloittamaan sähkön ja kaukolämmön tuotannon. Voimalaa koekäytetään kevään aikana, ja se otetaan virallisesti käyttöön syksyllä.

• Höyryn paine 90 bar ja lämpötila 400 °C

Sekajäte muuntuu

ENERGIAKSI V

oimalan käynnistyminen merkitsee, että pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan sekajätekuormia ei enää ajeta kaatopaikoille. Kehä kolmosen tuntumaan noussut Vantaan Energian jätevoimala muuttaa kierrätykseen kelpaamattoman sekajätteen sähköksi ja kaukolämmöksi.

– Jätteet poltetaan arinapolttotek­ niikalla, joka on hyvin toimintavarma. ­Sekajätteen lisäksi polttoaineena voimalassa käytetään maakaasua. Sen avulla lisätään voimalan energiatehokkuutta, Vantaan Energian projektipäällikkö Kalle Patomeri selvittää.

HSY:n sekä Rosk’n Roll Oy:n pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudelta-

18 | PYR INFO 1/2014

maalta toimittamaa syntypaikkalajiteltua sekajätettä hyödynnetään voimalan polttoaineena. Energiasta kaksi kolmasosaa muutetaan kaukolämmöksi ja kolmasosa sähköksi.

– Muovit, jauhelihapakkaukset, styroksit, jogurttipurkit, likaantuneet pahvit ja muut vastaavat ovat erinomaista energiamateriaalia. Periaatteessa kaikki mikä ei tällä hetkellä kelpaa kierrätykseen sopii meille. Haluamme kuitenkin lasit ja metallit pois sekajätteistä.

Erityisesti haittaa on muun jätteen mukana poltettavaksi kulkeutuneesta alumiinista. Sulanut alumiini ei riko voimalan laitteistoja, mutta aiheuttaa kuitenkin monenmoista riesaa.

Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosit-

tain yhdyskuntajätettä noin 650 000 tonnia. Voimala on mitoitettu käsittelemään keskimäärin 260 000 tonnia.

Noin 60 000 tonnia tulee Rosk’n Rollin toimialueelta Länsi-Uudeltamaalta.

Asetus hiljentää kaatopaikat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo ­to­teaa laitoksen kapasiteetin hyvinkin riittävän seuraavat 20 vuotta.

– Laskelmissa on otettu huomioon sekä kierrätyksen lisäämisen että asukasmäärän kasvun vaikutukset syntyvän sekajätteen määrään. Toki laitos joustaa hiukan sekä ylös- että alaspäin.

Vantaan voimalassa varaudutaan 2016 voimaan tulevaan kaatopaikka-asetuk-

Sähkön ja kaukolämmön tuotanto

Savukaasujen puhdistus

• Höyryturbiini

• Sähkösuodatin erottelee noin 90 % hiukkasista.

• Kaasuturbiini ja lämmön talteenottokattila

• Happamat kaasut, mm. rikkidioksidi erotetaan kalkilla.

• Aktiivihiili sitoo itseensä mm. raskasmetallit.

• Pussisuodatin kerää hiukkaset.

• Lämpö otetaan talteen savukaasulauhduttimessa, joka puhdistaa myös happamia kaasuja ja hiukkasia.

Lähde: Vantaan Energia

• Puhdistettujen savukaasujen lämpötila 50 °C.

seen. Silloin kaatopaikkajätteestä alle kymmenes saa olla eloperäistä.

– Tähän asti sekajäte on ajettu kaato­ paikalle, jossa se mätänee ja muodostaa kasvihuonekaasu metaania. Tulevaisuu­ dessa kaatopaikalle viedään vain epäor­ gaaninen jäte, jota ei voida polttaa eikä kierrättää. Jätteenpoltosta tulee entistä välttämättömämpää.

Sekajätteen käsittely Ämmässuon kaatopaikalla lähestulkoon päättyy. ­Sen sijaan siellä varaudutaan jätteen väli­ varastointiin ja paalaukseen.

– Otamme jätettä vastaan myös voi­ malaitoksen huoltoseisokkien aikana.

Puramme varastoa sitten niin, että pys­ tymme toimittamaan sitä polttoaineeksi tasaisesti pitkin vuotta. Tämä on uusi toiminto, joka korvaa jätteen kaatopaik­ kakäsittelyn, Kouvo kertoo.

Polttaminen osa hyötykäyttöä Vantaan jätevoimala tuottaa kaukoläm­ pöä noin 920 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 600 GWh vuodessa. Lämmön­ tuotanto vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta tarpeesta.

– Sekajätteen energiahyödyntäminen ei ole ristiriidassa materiaalikierrätyk­ sen kanssa vaan täydentää sitä. Kyse on nimenomaan siitä osasta, jota ei pysty muulla tavalla hyödyntämään. Jätevoi­ malan ansiosta vältymme sijoittamasta

tällaista jätettä kaatopaikoille, jolloin myös kaatopaikkojen ympäristöhaitat pienenevät. Energiantuotanto tulee ikään kuin lisäarvona kaupan päälle, Länsi-Uudellamaalla toimivan jätehuol­ toyhtiö Rosk’n Roll Oy:n toimitusjohtaja Jukka Paavilainen muistuttaa.

Pian koko Suomi polttaa Suomessa syntyvistä yhdyskuntajätteestä käsitellään polttamalla nykyisin noin kolmannes. Jätteitä pääpolttoaineena

Yhdestä roskapussista riittää lämpöä ja sähköä seitsemän minuutin lämpimään suihkuun.

käyttäviä jätevoimaloita on nyt valmistuvan Vantaan lisäksi Turussa, Riihimäellä, Kotkassa, Lahdessa, Oulussa ja Mustasaaressa.

Lisäksi suunnitteilla on kolme uutta: Tampereelle, Turkuun ja Leppävirralle.

Uusi Lounais-Suomen jätevoimala korvaa

Hyvän käsityksen jätteiden hyödyntä­ mismahdollisuuksista antavat Jätelai­ tosyhdistyksen laskelmat, joiden mu­ kaan esimerkiksi yhdestä roskapussista riittää lämpöä ja sähköä seitsemän ­minuutin lämpimään suihkuun.

Paavilainen toteaa, että suuri osa pakkausjätteestä pystytään kierrättä­ mään sellaisenaan ja hyödyntämään raaka-aineena. Nyt myös aiemmin kaa­ topaikalle päätyneille pakkausmateriaa­ leille löytyy järkevää käyttöä.

– Energiajätteen erilliskeräys loppuu uusien jätevoimaloiden valmistuessa Vantaalle ja muualle Suomeen. Jogurtti­ purkit ja lihapakkaukset voidaan ohjata sekajätteen mukana energiantuotan­ toon, Paavilainen summaa.

Turussa 1970-luvulta lähtien toimineen Orikedon jätteenpolttolaitoksen.

– Laitoksia on riittävästi koko maan tarpeisiin, kun uudet jätevoimalat valmistuvat, toteaa Petri Kouvo.

– Nykyaikaiset jätevoimalat noudattavat niin tiukkoja päästörajoituksia, että jätehuollon näkökulmasta polttoa pidetään järkevänä ratkaisuna, lisää Kalle Patomeri.

PYR INFO 1/2014

| 1 9

T E K N O L O G I A teksti Pertti Suvanto, kuva Atte Lakinnoro

Kuitu kiertää

tehokkaasti Kartongin matka uudeksi ja taas uudeksi kartongiksi on tehokas.

Kierrätet­tävä kuitu­­pakkaus säästää myös rahaa ja luontoa.

P

uukuitu on uusiutuvaa materiaalia. Vuotuisesta 100 miljoonan kuution metsänkasvusta Suomen teollisuus hyödyntää noin 60 prosenttia. Hakkuusäästöt ovat noin 40 miljoonaa kuutiota. Kun metsä kasvaa, se sitoo hiilidioksidia.

Puukuidusta valmistetun pakkauksen yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on kierrätettävyys. Sama kuitu saattaa kiertää tuotteesta toiseen 4–7 kertaa, kunnes se lyhenee ja sen tekniset ominaisuudet katoavat. Lopulta kuitu päätyy arvokkaaksi biopolttoaineeksi.

Hiili pysyy sitoutuneena tuotteeseen niin kauan kuin kuitu on kierrossa.

Suomen Kierrätyskuitu Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi sanookin, että kuitupakkausten kierrätyksen pe-

2 0 | PYR INFO 1/2014

rusideana on hyödyntää kartonkia käyttämällä sen kuituja uudestaan.

– Kierrätys säästää luontoa, ja jätettä syntyy vähemmän. Rahaa säästyy, kun kartonki ei päädy kalliiseen sekajätteeseen kaatopaikkoja kuormittamaan.

Komeat kierrätysluvut Suomessa käytetään uusien tuotteiden valmistukseen vuodessa 252 000 tonnia kuitupakkauksia. Suuri osa siitä on aaltopahvia, joka tulee kaupalta ja teollisuudelta. Kierrätysaste on peräti 97 prosenttia. Kuluttajien osuus uusiomateriaalista on reilut 40 000 tonnia.

Suomen kuitupakkausten todellinen kierrätysaste Salmen mukaan on kuitenkin 77–78 prosenttia. Tilastoiduista pakkausmääristä puuttuu melkein 70 000 tonnia, joka koostuu vapaamatkustajista, yksityishenkilöiden maahantuonnista sekä liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yritysten pakkauksista, joilla ei ole velvollisuutta niitä ilmoittaa.

Vaikka tilastojen ulkopuolella liikkuu 70 000 tonnia kuitupakkauksia, kierrätystavoitteet ylittyvät silti.

Kuitu on kestävää: se saattaa kiertää tuotteesta toiseen 4–7 kertaa.

Vaivatonta kierrätystä Kuluttajien kuitupakkauksista kiertää reilut 40 prosenttia. Taajamissa on yli 2 000 aluekeräyspistettä, joiden säiliöihin voi viedä kaikenlaisia kartonki-, ­paperi- ja pahvipakkauksia. Taloyhtiöllä saattaa olla kartongille myös oma keräys­astia.

Astioista pakkaukset päätyvät pakkaaviin jäteautoihin, jotka puristavat turhan ilman pois. Täysi kuorma sisältää noin neljä tonnia kuitupakkauksia.

Autot jatkavat tuottajayhteisöjen yhteistyökumppanien laitoksille, joissa kuormat punnitaan, tarkistetaan ja paalataan noin tonnin paaleiksi. Sieltä ne kuljetetaan uu­sioraaka-ainetehtaille kartongin tekemiseen ja edelleen esimerkiksi ­pakkauksia valmistavalle teollisuudelle.

Kauppa ja elintarviketeollisuus sekä maahantuojat toimittavat tuotteet kauppaliikkeisiin.

Kuitupakkausten paperikuidut hyödynnetään uudelleen lähinnä hylsyjen raaka-aineena. Hylsyjä käytetään muun muassa paperi- ja kartonkirullissa. Kuituja käytetään myös paperikasseissa, kirjekuorissa, huonekaluissa, laminaattipapereissa ja aaltopahvin raaka-aineena. Kuluttajakuitupakkauksista puolet kierrätetään Suomessa ja puolet menee Ruotsiin Fiskebyn kartonkitehtaalle.

– Uusi tulokas Suomessa on Kotkamills, joka käyttää kierrätyskuituja laminaattipaperin ja -levyjen valmistukseen, Salmi kertoo.

T U O T T A J AY H T E I S Ö T teksti Pertti Suvanto, kuvat Tommi Tuomi ja Ari Heinonen

Paperipohjaisia teollisuus­pakkauksia käyttävien yritysten muodostama tuottaja­yhteisö Suomen Teollisuus­kuitu Oy ja Suomen Kuitukierrätys Oy yhdistyvät.

Tuottajayhteisöjen yhdistäminen tehostaa toimintaa, Eila Jokela arvioi.

Aika yhdistymiselle oli nyt oikea, Pertti Kleemola toteaa.

Kuitupakkausten ääni pääsee entistä paremmin kuuluviin, sanoo J-P Salmi.

Pakkauskuidut liittyvät yhteen A lun perin kuitupakkausten tuottajayhteisöjä oli neljä, mutta vuonna 2009 Suomen Aaltopahviyhdistys, Suomen NP-kierrätys Oy ja Suomen Kuluttajakuitu ry yhdistyivät Suomen Kuitukierrätys Oy:ksi.

Tuottajayhteisön aseman se sai vuonna 2010.

– Yhteistyötä oli tehty aiemmin jo paljon, ja avoliitto haluttiin vahvistaa avioliitoksi. Uuden organisaation sisällä taustayhteisöt säilyivät, mutta niiltä väistyi tuottajayhteisön status. Tilanne on hyvin samankaltainen nytkin, sanoo Suomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi.

Salmen mukaan osakeyhtiöön tulee enemmän omistajayrityksiä – erityisesti kuitupakkauksen käyttäjiä.

– Yhdistyminen on organisatorinen muutos. Kentällä kaikki pelaa niin kuin ennenkin. Kuitupakkausten alla on eri alamateriaalit. Niiden käyttömäärät sekä keräys- ja kierrätyslogistiikat ovat vähän erilaisia. Materiaalien arvo on erilainen, ja sen pitää heijastua myös hyötykäyt­tömaksuihin. Näin on tehty ennenkin.

Myös Suomen Aaltopahviyhdistyksen toiminnanjohtaja Eila Jokela mainitsee yhdistymisen näkyvän käytännössä siten, että raportointi viranomaisille, edunvalvonta, kierrätyksen ja hyötykäytön järjestäminen ja tiedotus hoidetaan jatkossa yhteisesti neljän ­materiaalin osalta.

– Teollisuuden kuitupakkauksilla sekä teollisuuden ja kaupan aaltopahvipakkauksilla on hyvin pitkälti yhteiset

logistiset reitit ja kierrättäjät. Yhdistäminen tehostaa toimintaa, Jokela arvioi.

Synergia tuo etuja Suomen Teollisuuskuitu Oy:n toimitusjohtaja Pertti Kleemola sanoo, että aika yhdistymiselle on nyt oikea, sillä uusi jätelaki antoi selkeät näköalat eteenpäin. Teollisille pakkauksille jätelaki ja pakkausasetus eivät kuitenkaan tuo mitään lisävelvoitteita tai resurssivaateita.

– Teolliset tuottajat vastaavat kuluista, joita heidän pakkauksensa aiheuttavat, ja kuluttajapakkaukset huolehtivat omistaan. Hyötykäyttömaksutkin menevät omille tileilleen. Kaikki pysyy siis teollisella puolella ennallaan.

Haastateltavat näkevät yhdistymi­ sestä koituvan paljon hyötyjä.

– Valvova viranomainen on mo­ lemmille sama, samoin paljolti sopimuskumppanit. Synergian ja suoraviivaisuuden takia yhdistyminen kannattaa ilman muuta tehdä. Toimintaa tämä hieman yksinkertaistaa, toisaalta molemmat organisaatiot ovat olleet hyvin taloudellisesti hoidettuja, Kleemola ­sanoo.

– Hallintoa voidaan jonkin verran keskittää ja tuoda yhtenäisemmin kuitupakkausten ääntä ulospäin, Salmi lisää.

Kuitupakkausten tuottajayhteisöt yhdistynevät tämän vuoden aikana. Kaiken pitää kuitenkin olla valmista ennen 1.5.2015, jolloin uusi lainsäädäntö astuu voimaan ja kaikki tuottajayhteisöt joutuvat hakemaan tuottajayhteisön statusta Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Kentällä kaikki pelaa samalla lailla kuin tähänkin asti.

PYR INFO 1/2014

| 2 1

h s i l g n in E Requirements to be more stringent The proposal for the decree on packaging is under the deliberation of the government coalition partners and proceeding to the Council of State. The Minister of the Environment, Ville Niinistö, proposes at least 2,000 takeback points for glass, fibre and metal packaging and 500 points for plastic.

N

iinistö is submitting a proposal ­for the decree on packaging to the Council of State whereby there will have to be at least one take-back point for packaging waste in each district with over 500 inhabitants. In addition, there will have to be at least 1,500 intermediate take-back points, which means at least 2,000 take-back points to be located. Also there should be 30 collection centres for collected packaging waste.

The network should cover the entire country evenly distributed by region and population density. The take-back points are to be situated in locations connected to grocery retail outlets and local service centres or by the side of public thoroughfares.

2 2 | PYR INFO 1/2014

Recycling targets will also become more stringent. The background to this is the statement made in December by the Parliamentary Committee for the Environment, supported by Parliament, according to the Secretary of State, Katariina Poskiparta, who explains, “This is the unqualified view of Parliament and the Minister of the Environment has taken this into consideration. His proposal is, however, a compromise. The previous number of 2,200 take-back points now stands at 2,000. In joint discussions, the firms operating in the packaging sector declared that the number of takeback points is a more important issue than tightening recycling targets.”

Targets must not remain just targets According to the Chairman of the Parliamentary Committee for the Environment, Martti Korhonen, the committee wanted especially to see to it that the recycling targets are made more stringent to a sufficiently ambitious degree. In this way the basic aim of the Waste Act, the furtherance of recycling and the implementation of the waste hierarchy will be promoted. In its report the committee did not specify a particular quantity of take-back points. He explains, “What is most essential is accessibility and the quantity is set accordingly. The committee stipulated that the net-

work of take-back points should be so extensive that the stringent recycling targets will ­ be met.

The targets set by the EU have been exceeded in Finland, but new binding obligations will be set before the EU has revised its packaging directive. Surely it is worth waiting for the adoption of the directive first?

“We should have our own ambition and the strength to be in the forefront concerning recycling targets. The operating model and logistics are on the whole intended to be such that targets are difficult to attain if they remain just targets. Then we will also need quantifiable metrics,” he retorts.

An extensive waste collection network will lead to considerable costs for packers and importers. The government has previously promised, however, to put on hold any additional burdens imposed on commerce and industry during the present term of parliament.

“To some extent costs will certainly be incurred on the whole, but the basic principle has been approved a long time ago. If existing structures are utilised and cooperation is carried out with municipalities, costs will nevertheless remain very tolerable,” he reckons.

The Managing Director of the Finnish Solid Waste Association, Markku Salo, states that public waste management companies are prepared to continue with the collection of packaging. He continues, “Over the years we have offered 4,200 collection points as a framework and basis for a network, whereby municipalities would continue collection as before and producers would pay reasonable compensation for the service.”

He contemplates what will become of the remaining collection points if the network is halved. He warns that above all residents in sparsely populated areas would be in a position of inequality in relation to others. “We are nevertheless striving for close cooperation with producer organisations whatever scheme comes into being. It is the legislator’s task to create a framework within which we will operate.”

PYR’s CEO, Juha-Heikki Tanskanen, states that the model initially proposed by Salo, in which the municipality is the operator and the producer merely the payer, does not constitute

Working together is more efficient Tanskanen emphasises that, as producer responsibility increases, the synergies gained from unifying the collection of materials must be utilised. Take-back points for various fractions have to be located in the same place so that sorting is more convenient for consumers and the points are efficiently maintained.

He says that at present negotiations are taking place with the producer organisations concerning which tasks should be centralised at PYR. The most important issues comprise consumer collection, consumer information activities and consumer service. This will require effective cooperation with municipalities, public solid waste management companies and private companies in the field.

“Centralisation will enhance cost-effectiveness. Each fraction will require 2,000 takeback points, with 500 for plastics. Sites will have to be selected, permits acquired and it is worthwhile unifying the purchase of waste containers, likewise logistics contracts, cleaning at collection points, their maintenance, snow clearance, overall supervision, reporting and so on. It will all be more efficient if it is done together.

“The responsibility for information and consumer service was previously under the remit of municipalities, but now producer responsibility is increasing. The significance of information is more pronounced especially in those areas where the municipalities decide not to continue with the maintenance of the old collection points.”

“The aim is to have a nationally standardised network with standardised sorting instructions and efficient take-back points. We will also raise the efficiency of sorting with the aid of a positive brand,” Tanskanen believes.

C U R R E N T N E W S Juha-Heikki Tanskanen

producer responsibility but rather a payment responsibility.

He explains, “The basic idea underpinning all producer responsibility is that those with producer responsibility manage the implementation of recycling and take into consideration the future challenges as well. Existing collection points and cooperation with municipalities are, of course, of utmost importance in the fulfilment of producer responsibility.”

New service for consumers

P

YR and the producer organisations are well advanced in planning a take-back network for consumer packaging even though we are still waiting for the decree on packaging waste and confirmation of the final number of take-back points. The desired extra time postponing the entry into force of extended producer responsibility (EPR) was attained when an amendment to the Waste Act 646/2011 was made this January concerning the transition period. EPR will come into force in May 2015 and take-back of consumer packaging must be started in January 2016.

The essential aims of the producer take-back network are cost-effectiveness, the recyclability of collected materials and a satisfied consumer. The draft decree states that producers will have to set up 2,000 take-back points for fibre, glass and metal packaging and 500 for plastic packaging, evenly distributed by region throughout the country. In addition, the Parliamentary Committee for the Environment stipulated that the take-back points should be situated in locations connected to retail outlets, other public services and thoroughfares.

Efficient implementation of the takeback scheme requires careful planning concerning the location, maintenance and cleaning of the points as well as the selection of waste containers and logistics. With this in mind, we examined the number and location of existing takeback points. There are 4,800 points in the network, for the main part organised by municipalities, some of which comply with the requirements of the decree governing the producer network. However, there is great variation in the location and level of service between the points.

Nor do they fully cover the forthcoming requirements. There is no take-back point in all districts with over 500 inhab-

R E AD ARTI in EngCLES info.p lish: yr.fi itants, as required by the new decree; most of them are situated in locations other than public service centres, and in 60 per cent of the points only one or two materials are collected.

The core principle of producer takeback is predicated on take-back points that are located in retail and public service centres with convenient access for consumers. They will be supplemented by take-back points to be located in smaller districts, as required by law. We would like to negotiate with existing operators in a spirit of cooperation on how the points presently in use may be utilised and how many new points may be required. Our aim is an efficient integral whole with sufficient accessibility for all consumers.

The major part of EPR costs will be incurred in the take-back of consumer packaging. If the same quantity of packaging waste, amounting to some 40,000 tonnes per year, could be collected at producer take-back points as is collected at existing municipal reception points, it would correspond to just under 10% of all recyclable packaging waste in Finland, which totalled 490,000 tonnes in 2011.

In this respect, EPR is for trade and industry a statutory consumer service task as well as being a recycling obligation. From now on, take-back and recycling of packaging constitutes a more explicit component of the total range of services available to the ­consumer.

o f in PYR Oy:n yhteystiedot

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100 Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähkö- postitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas- palveluumme p. 09 6162 3500 tai faksaamalla numeroon 09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OY Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi p. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi

SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OY Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi p. 040 700 0443 www.palpa.fi SUOMEN UUSIOMUOVI OY Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi p. 09 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Tommi Tuomi

SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY Maija Peltola maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi p. 040 543 7007 www.kerayslasiyhdistys.fi

MEPAK-KIERRÄTYS OY Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi p. 040 544 6899 www.mepak.fi