| nro 2 • 2011 Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti
o f in Kierrätys elpyi 2009 aikana
s a l
s.0 6
meni s. 06 vientiin s.0 8
Mitä PYR tekee? s. 12 Pakkaus on media s. 20 News and statistics in English p. 21
kuva Mikko Haiko
[ t o i m i t u s j o h ta j a lta ]
Monissa kunnissa valmis
10 | HENKILÖ
- Pakkausjätteen keräys asettuu Suomessa kahdelle akselille. Ne tulisi jätelain asetuksissa ottaa huomioon, sanoo asianajaja Kari Marttinen. kuva HSY / Jenni-Justiina Niemi
06
12
16
Taantuma koetteli pakkausalaa, mutta loppuvuonna 2009 tilanne tasoittui. Lasin keräysjärjestelmään on lähivuosina tulossa iso muutos.
Pakkausalan Ympäristö rekisteri edistää pakkausten hyötykäyttöä, tilastoi, tiedottaa, rekisteröi ja raportoi sekä toimii alan edunvalvojana.
HSY:stä on tullut nopeasti Suomen suurin jätealan toimija. Lähivuosina jätteiden hyötykäyttö sen toimialueella tehostuu entisestään.
| LUKUJEN TAKANA
| yrit ys
| jätehuolto
palstat
04 boksi - uutiset ja tapahtumat 09 vapaaehtoisuus puree norjassa 18 asetukset ja tuottajavastuu 20 pakk aus on media 21 in english Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki. Puh. (09) 616 230, faksi (09) 6162 3100, www.pyr.fi, pyr@pyr.fi Päätoimittaja Annukka Leppänen-Turkula Toimitusneuvost o Annukka Leppänen-Turkula, Marja-Liisa Johansson, Reija Koistinen, Marika Koskimäki, Margareetta Ollila, Tapani SievänenToimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Toimituspääll ikKö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 TUOTTAJA Ilpo Salonen, Kynämies, puh. (09) 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2011 Paperi Ympäristöystävällistä paperia. ISSN 1797-4135. PYR Info ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi Pyr info -näköislehti www.digipaper.fi/pyr
02
tellaan pakkausten keräystä koskevienuusien velvoitteiden sisällyttämistä jätehuoltomää räyksiin. Vaikka kunnat haluaisivat määrätä asuinkiinteistöissä kerätyistä pakkauksista ja ehkä järjestää kuljetuksetkin, ne eivät voi niin tehdä sopimatta asiasta pakkausalan tuotta jayhteisöjen kanssa. Uuden jätelain mukaan tuottajayhteisöillä on etuoikeus näihin pak kauksiin, mutta jos tuottajayhteisöt eivät kul jetusta järjestä, kunta voi tarjota palvelun kiinteistöille. Jos kunnatkaan eivät tätä hoi da, kiinteistöt voivat tilata kuljetukset keneltä haluavat ja tietenkin maksaa niistä. Tuottajayhteisöjen ongelma on, että nii den tarjoaman palvelun tulee olla asukkaille maksutonta. Kun puhtaimmistakaan mate riaaleista saatava hinta ei kata edes niiden kuljetuskustannuksia, ei maksutonta keräys tä ole järkevää tarjota. Kustannusten kurissa pitämiseksi tarvitaan hyviä ratkaisuja. Yhteis työssä on voimaa, ja siinä suhteessa tarvitaan sekä jätelaitoksia, kuntia että yksityisiä yri tyksiä. Vastuu on kuitenkin pakkaajilla ja pa kattujen tuotteiden maahantuojilla sekä nii den valtuuttamina alan tuottajayhteisöillä. Toistaiseksi tuottajayhteisöt toimivat tä hänastiseen tapaan eivätkä anna yksioikeuk sia kenellekään, koska niillä ei ole selkeää toi mivaltaa määrätä pakkausten jätehuollosta. Tilanne voi muuttua, kun jätelaki asetuksi neen astuu voimaan ja käytetyt pakkaukset siirtyvät täysin tuottajayhteisöjen vastuulle. Annukka Leppänen-Turkula
ORGANISATION CERTIFIED BY
ISO 9001
[ T i l a n n e k at s a u s ]
o f in
Käsitteet kohdilleen
Tässä lehdessä esitetään tuoreimmat pakkausti
lastot. Tilastoja ei tehdä pelkästään siksi, että laki ja määräykset niitä vaativat. Niitä tehdään myös siksi, että asioita ei voi mitata ilman mittareita. Tilastot ovat yksi erittäin hyvä mittari monelle asialle. EU:n pakkausdirektiivin, jätelain ja pak kausasetusten osalta pakkaustilastojen tärkein teh tävä on kertoa, miten käytettyjen pakkausten kier rätys ja hyötykäyttö ovat edistyneet. Pakkaustilas toista puuttuvat esimerkiksi tiedot vapaamatkusta jien markkinoille saattamista pakkauksista, mutta niiden vaikutus tilastoihin on hyvin vähäinen. Tilastot, joita on tehty jo toistakymmentä vuot ta samalla tavalla, kertovat tarkasti, miten ala on edennyt lakisääteisten vaatimusten toteuttamises sa. Aina on tietenkin varaa parantaa sekä tilastoin tia ja hyötykäyttöä että vapaamatkustajien valvon taa.
kaat lajittelevat jätteensä vuosi vuodelta parem min. Kartonki-, lasi- ja metallipakkaukset tunnis tetaan ja lajitellaan oikein. Mutta ongelman aina kin pakkausten tuottajavastuusta huolehtimiselle muodostaa se, jos aluekeräyspisteitä aletaan kutsua kierrätyspisteiksi. Yleisessä kielenkäytössä erilaiset hyötykäyttöön liittyvät termit ovat täysin sekaisin. Kaupungilla on keräyspaperilaatikoita, joissa lukee ”kierrätä lehdet tänne”, mutta kierrätystähän se ei ole, ainoastaan lehtien palauttamista keräysastiaan. Olisi äärettö män tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei kier rätystä todellakaan ole se, että käytetyt pakkaukset vain palautetaan jonnekin. Kun asiaa ei ymmärrä, on hyvin helppoa kysyä, miksi kaikkea ei kierrätetä paremmin. Jos kansalaisille pystyttäisiin ymmärrettävästi kertomaan, kuinka paljon resursseja vaativa ope
Onko pakkausten kierrätys- ja hyötykäyttövaati
muksia syytä nostaa? Sekä EU:n että Suomen ny kyiset vaatimukset toteutetaan ja jopa ylitetään maassamme, mutta jokainen seuraava prosentti maksaa enemmän kuin aikaisemmat. Tässä suh teessa Suomen ei missään määrin ole tarvetta läh teä nostamaan vaatimuksia, koska seurauksena olisivat kilpailukyvyn vaikeutuminen ja viime kä dessä kuluttajien maksettavaksi koituvien kustan nusten nousu. Tarkkaa tilastointia on syytä jatkaa, ja kierrätys tä kannattaa lisätä siellä, missä se on mahdollista. Toimintaa ei sen sijaan pidä vaikeuttaa tarpeetto mia vaatimuksia asettamalla.
kuvitus Neea Laakso
Tiedotteiden mukaan pääkaupunkiseudulla asuk
raatio kierrätys on ja mitä se tarkoittaa, siihen ehkä suhtauduttaisiin toisin. Kierrätys vaatii kunnollisen materiaalin lajittelun, keräämisen, puhdistamisen ja muokkaamisen sekä uuden tuotteen valmistami sen prosessoidusta materiaalista ja tietenkin kaik kiin edellisiin liittyvät kuljetukset. Kierrätysmate riaalista valmistetulle uudelle tuotteelle pitäisi li säksi olla markkinat, jotta kaikki edeltävät toimet eivät menisi hukkaan. Toisaalta asia ei aina ole selkeä edes ammattilai sille. Kun materiaalista valmistetaan polttoainetta, sitä kutsutaan kierrätyspolttoaineeksi, mutta pak kausjätedirektiivin mukaan se on hyötykäyttöä, ei kierrätystä. Termistöä on esitetty uuden jätelain pykälässä 7, jossa jätteen keräys ja jätteen kierrätys ovat kaksi selkeästi eri asiaa. Selkeä termistö olisi tarpeen sekä keräyspaik kojen nimeämisessä että niissä monissa järjestel missä, joissa valmistetaan joko raaka-aineita uu siin tuotteisiin tai polttoainetta sähkön ja energian tuotantoon.
”
Jokainen seuraava kierrätys prosentti maksaa enemmän kuin aikaisemmat.
Annukka Leppänen-Turkula
03
i s k o B [ uutiset & tapahtumat ]
Ympäristöasiaa Helsingissä Suomen Pakkausyhdistys ry järjestää päivän mittaisen
ympäristökonferenssin Helsingin Messukeskuksessa 8. marraskuuta. Teemana ovat uuden jätelain ja sen asetusten vaikutukset pakkaajiin eli pakattuja tuotteita markkinoiviin yrityksiin. Tilaisuuden puhujat ovat alan parhaita asiantuntijoita ympäristökysymyksissä sekä Suomessa että Euroopassa. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.pakkaus.com. ❏
Uusiomuovin Rasmussen:
Jätelaki on ykköshaaste kuva Tommi Tuomi
Suomen Uusiomuovin uusi kehitysjohtaja Peter Rasmussen on ensi töikseen tarttunut uuden jätelain tuomiin haasteisiin. Yhtiön tavoitteena on kantaa pakkaajan tuottajavastuut tehokkaasti ja taloudellisesti, kuten vanhankin lain aikana. Rasmussen, 56, on aiemmin toiminut pakkausalalla myynnin johtotehtävissä Wipak Oy:ssa ja viimeksi Amcorilla. Kansainvälinen työ on vienyt myös KaukoItään ja Amerikkaan. Vuosina 1995–2000 hän asui Brysselissä. – On erityisen mielenkiintoista toimia nyt muovipakkausten arvoketjun loppu päässä. Pakkausten jätehuolto ja materiaalien hyötykäyttö ovat kansainvälisesti
kasvava ala. Toimiminen CleanTech-alalla, joksi tätä kai voi nimittää, on tosi innostavaa ja haastavaa. – Tavoitteeni on tuoda toimintaamme parasta kansainvälistä osaamista Euroopan eri maiden kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Suomessa on myös vahvaa osaamista ympäristöteollisuudessa, ja sitä pitää edelleen kehittää ja hyödyntää. Rasmussenin mielestä on tärkeää, että eri toimijat yhdessä vievät asioita eteenpäin. Taloudellista ja ympäristötehokasta toimintaa edistäville uusille näkemyksille on aina kysyntää. – Uusi jätelaki on tietenkin kiinnostavin kysymys juuri nyt. Tuottajayhteisönä etsimme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ympäristö- ja kustannustehokkainta mallia luoda laissa tarkoitettu kuluttajapakkausten vastaanottoverkosto. Hän huomauttaa, että jätelain laajempi tuottajavastuu tuo pakkaajille uusia kustannuksia, jotka näkyvät nousevan pakkausten hyötykäyttömaksun muodossa. Suomen maksut ovat tähän asti olleet Euroopan halvimpia. ❏
04
Tutkimus paljasti kehityskohteita PYRin tunnettuutta, yrityskuvaa ja palvelutasoa tutkittiin viime keväänä. Tutkimuksen mukaan PYRin yrityskuva
Opetusaineistoa pakkauksista Mahtavapakkaus.fi-sivusto tarjoaa pakkauksiin ja niiden hyötykäyttöön liit
tyviä esityksiä, aineistoja ja tehtäviä ym päristöopetuksen tarpeisiin. Tehtäviä voi hyödyntää esimerkiksi maantiedon, bio logian, yhteiskuntaopin ja kuvaamatai don opetuksessa. Sivustolla on koululaisille, opiskelijoille tai ryhmille soveltuvia, tulostettaviateh täväkortteja. Oppilaan tehtäväksi voidaan antaa vaikkapa esitelmän valmistaminen pakkauksen merkityksestätuotteelle. Teh tävä saattaa myös olla valmistautuminen oppitunnilla käytävään keskusteluun tai sen pohtiminen, mitä kerätyistä pakkauk sista voi valmistaa. Osa tehtävistä voidaan tehdä tunnilla, mutta suurin osa vaatii pääsyä internetin lähdemateriaalin pariin, joten ne sovel tuvat paremmin kotitehtäviksi. Tehtävien
yhteyteen on listattu tietolähteitä. Sivustolla on opettajille ohjeet mate riaalin käytöstä. Siellä on myös aineistoa, jota opettaja voi käyttää oppitunnin val misteluun tai esittää luokalle alustuksek si. Tehtävien vaikeusaste vaihtelee, joten tehtävät sopivat eri-ikäisille oppilaille. ❏ Opetusmateriaalipaketin tarkoitus on perehdyttää opiskelijat muun muassa seuraaviin aiheisiin: • Mitä on pakkausten hyötykäyttö? • Kuinka pakkausten hyötykäyttö on järjestetty Suomessa ja mihin hyötykäyttötavoitteet perustuvat? • Mitä on pakkausten uudelleen käyttö ja mitkä ovat Suomen erityispiirteet siinä? • Mikä on pakkausten ympäristövaikutus?
Sähköpostiosoitteet yhteydenpitolomakkeisiin
nähdään myönteisenä: PYRiä pidetään luotettavana, ja sen asiantuntemukseen ja palvelutasoon ollaan tyytyväisiä. Myös yh teydenotto koetaan helpoksi. PYR-merkin tuntevat ja sen kokevat hyödylliseksi lähes kaikki vastaajat. Tutkimus kuitenkin osoitti, että kol mannes vastaajista tuntee pakkausten hyötykäyttöön velvoittavan lainsäädännön melko heikosti. Myös tuottajayhteisöt ja PYRin omistustausta tunnetaan huonosti. Osa katsoi, että lomakkeet voisivat olla hieman nykyistä selkeämpiä. Mielipiteitä jakaa myös riittävä tiedottaminen toimin nasta ja pakkaajien edun valvominen. Vastaajat olivat lähes yhtä mieltä, että vapaamatkustajien valvontaa tulisi tehos taa. Yli puolet vastaajista käyttäisi säh köistä pakkaustietojen ilmoituslomaketta, jos PYRillä olisi sellainen. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy, ja siihen osallistui 400 henkilöä. ❏
PYRin tavoitteena on tehostaa tiedonkulkua rekisterissään oleville pakkaajille sähköpostin välityksellä. Jotta tämä onnistuu, yhteyshenkilöiden sähköposti
PYR info -lehti Digipaperissa
osoitteiden tulee olla PYRin tiedossa ja ajan tasalla. Osoitteiden ilmoittaminen ja päivittäminen sujuu kätevimmin yhteyden pitolomakkeen avulla. Lomakkeet postitetaan pakkaajille syyskuun lopussa. Tarkistathan, että osoitteesi on PYRin tiedossa, jos haluat vastaanottaatie dotteita sähköpostitse ja sinut on nimetty PYRin yhteyshenkilöksi. ❏
Tiesitkö, että voit lukea PYR Infon aiempia numeroita netissä? Numeros ta 1/2008 alkaen kaikki lehdet löytyvät osoitteesta www.digipaper.fi/pyr. Kokeile kätevää sanahakua! ❏
05
lukujen takana
Alkuvuoden 2009 taantuma koetteli monien muiden toimialojen tapaan pakkausalaa, mutta vuoden loppua kohti vaikeudet alkoivat hellittää. Kaikkiaan vuoden kierrätysmäärät pysyivät keräyslasia lukuun ottamatta suunnilleen edellisvuoden tasolla.
2009 Kierrätys elpyi
– lasi meni vientiin 06
Teksti Ilpo Salonen | Kuvat Atte Lakinnoro
Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö
materiaali (tonnia)
markkinoille saatetut pakkaukset / pakkausjäte
kierrätys
hyötykäyttö (kierrätys + käyttö energiana)
pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö kokonaiskäyttö
uudelleenkäyttö
markkinoille saatetut pakkaukset
uudelleenkäyttöaste
lasi
58 275
26 269
26 269
152 917
94 642
muovit
112 341
28 478
50 848
348 793
241 978
229 208
272 509
256 106
46 251
38 983
38 983
515 889
469 638
46 251
91 %
194 307
39 873
186 690
810 916
616 609
194 307
76 %
paperi, kartonki, aaltopahvi metallit puu muut pakkaukset YHT.
58 275
62 %
236 452
112 341
68 %
14 128
241 978
6%
644
–
–
1 837
1 193
644
65 %
653 796
362 811
575 300
2 086 459
1 432 662
653 796
69 %
Pakkausjäte: Käytöstä poistetut pakkauksetennen mahdollista hyötykäyttöä. Uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat pakkausjätettä vasta, kun ne poistetaan uudelleen käyttöjärjestelmästä. Markkinoille saatetut pakkaukset: Uudet ja uudelleentäytettävät pakkaukset. Pakkausten kokonaiskäyttö: Markkinoille saatettujen pakkausten määrä, siis jokainen täyttökerta. Markkinoille saatettujen uusien pakkausten määrä: Pakkausjätteen määrä: arvio, jota käytetään tilastoissa.
P
YRin toimitusjohtaja Annukka LeppänenTurkula kertoo, että 2009 aikana muovin kierrätysprosentti nousi hieman, ja metalli jatkoi vakaata nousuaan. Myös paperin ja kartongin kierrätys sujui mallikkaasti. Sitä vauhditti etenkin aaltopahvin vahva kierrätysprosentti. – Vuoden 2010 luvut valmistuvat vasta ensi vuonna, koska tietojen keruu ja vahvistaminen vie aikaa. Jo nyt kuitenkin näyttää selvältä, että 2009 loppuvuoden aikana pakkausten käyttö- ja kierrätysmäärät kasvoivat takaisin taantumaa edeltäneisiin lukuihin. Ala nousi lamasta
Tavaroiden tuotantomäärät vaikuttavat suoraan pakkausten käyttöön, ja 2009 alkuvuonna molemmat notkahtivat rajusti. Pakkausten määrä pieneni vuositasolla 10 prosenttia. Vielä alkusyksystä 2008 joitakin hyötykäyttöhintoja alennettiin, koska talouden näkymät vaikuttivat hyviltä. – Sitten tuli pudotus, ja yhtäkkiä koko Eurooppa tuntui olevan täynnä kierrätettäväksi tarkoitettuja materiaaleja, joita kukaan ei halunnut, Leppänen-Turkula kertoo. Kotimaiset ja EU:n asettamat kierrätystavoitteet täytettiin kuitenkin komeasti myös 2009, paitsi lasin osalta. Siinä kierrätysprosentti jäi 45:een. – Varastoissa oli runsaasti materiaalia odottamassa kierrätystä, mutta kysyntää ei ollut. Nyt nuo varastot on lähestulkoon käytetty ja kierrätetty. Lasin kysyntä kotimaassa on vähentynyt, koska kierrätyslasia käyttänyt Suomen viimeinen pakkauslasitehdas Karhulassa lopetti toimintansa 2009. >>
UUDELLEENKÄYTTÖ
Pakkauksen uudelleenkäyttö on sen käyttämistä puhdistuksen jälkeen uudelleen sellaisenaan.
vuosi
kuitu
lasi
metalli
muovi
puu
yhteensä
2005
3%
74 %
90 %
72 %
78 %
71 %
2006
3%
77 %
93 %
74 %
79 %
74 %
2007
3%
76 %
93 %
74 %
78 %
73 %
2008
4%
65 %
93 %
69 %
76 %
71 %
2009
6%
62 %
91 %
68 %
76 %
69 %
kierrätys
Kierrätys tarkoittaa kerätyn pakkausmateriaalin muokkaamista siten, että siitä voidaan valmistaa uusi tuote.
vuosi
kuitu
lasi
metalli
muovi
puu
yhteensä
2005
79 %
63 %
54 %
14 %
5%
43 %
2006
86 %
74 %
59 %
16 %
8%
49 %
2007
88 %
81 %
70 %
18 %
10 %
52 %
2008
93 %
80 %
75 %
23 %
20 %
56 %
2009
95 %
45 %
84 %
25 %
21 %
56 %
hyötykäyttö Pakkausjätteen hyötykäyttöä on sekä pakkauksen käyttö raaka-aineena uusiin tuotteisiin että pakkausten käyttö energiana. Hyötykäytöksi hyväksytään myös pakkauslasimateriaalin käyttö, joka korvaa neitseellisiä raaka-aineita esimerkiksi maanrakennuksessa. vuosi
kuitu
lasi
metalli muovi
puu
yhteensä
2005
88 %
65 %
54 %
15 %
76 %
68 %
2006
96 %
77 %
59 %
29 %
81 %
77 %
2007
95 %
88 %
70 %
43 %
90 %
84 %
2008 106 %
81 %
75 %
49 %
99 %
90 %
2009
45 %
84 %
45 %
96 %
88 %
113 %
07
Uudelleenkäyttö vahvalla pohjalla
– Kierrätyksen jatkuva kasvu perustuu siihen, että tuottaja yhteisöt tekevät paljon työtä sen edistämiseksi. Vuonna 2009 pakkausjätteestä kierrätettiin 56 prosenttia ja hyö dynnettiin energiana 32 prosenttia. Pakkausjätteen hyöty käyttö oli siis yhteensä 88 prosenttia. Leppänen-Turkula mainitsee, että pakkausten uudel leenkäyttö on aika vakiintunutta Suomessa: koko naiskäytöstä yli kaksi kolmannesta on uudelleen käytettäviä pakkauksia. Näitä ovat esimerkiksi uudelleen täytettävät juomapullot sekä kuor malavat ja kaasupullot. – Vuoden 2009 uudelleenkäyttöluku, 69 prosenttia, on hieman alempi kuin parin vii odesta yttää vu me vuoden. En sanoisi uudelleenkäytön kui tä i i k m o la u te usi jä , että S itteet. U ä takaa tenkaan merkittävästi vähentyneen. o v lm ta te s . s e a ty a rj ä
n e e s k y t ä r r e i k n i s La
s o t u u m iso
utt ierr ysjä t lasink skin vaik llonkerä settama in se tu tuva pu a s ih e ru :n e tt U p n E e et ja yspros Panttiin Pakkauksen suojattava tarpeeksi kotimais ritta kerä kkaasti utuu pe sia, mu ir k k to n u e u e ja se jo Leppänen-Turkula muistuttaa, että pak m , e tois ia ll v tu y ta ä tu s e mit hyötyk estön va tuo alall kauksia kehitetään koko ajan suojaamaan eampia rk ttajajärj o o k in tu n h paljo tuu austen nykyistä tuote yhä paremmin ja yhä vähemmäl ä tehos ät pakk n v lm ä y ä te rt s ii m e s ysjärj aksut ista suja. M n pullo lä materiaalimäärällä sekä kevyemmillä lasinkerä k . o a e ä lk ll m le A y s te tö s k y myö harmit ysän, kun , Hyrkäs materiaaleilla. issa kerä tä s in ik e a s ih k ti to n ia e pantt ismaksaa alautusp – Onneksi on myös opittu se, ettei p n a n n e n ta je e ä o le lt ä ll a juojoten ta lkon pu ita etsit , A iä te a n e h m ä o ä rk ä k it o y keventämistä voi viedä loputtomiin. lläp . Nyk nyt k uuUusia Palpan y te on jo pisteissä ousee. S 00. 350, kun keräysas oin 19 0 paljon n Liian vähäinen pakkausmateriaalin n in in in n s o il k a o s s n L a tu n ja k äärä pateitä o in, kos spaikko n lasin m delleen e vienti u määrä tai virheellinen pakkaus voi palautu e e d n i n n a o o e je lj v sa m o a t ll p mapu iseksi slasista t esiat pullo y a ta v m rä is o o e k to tt ä ti it n sa ä aiheuttaa tuotteen rikkoutumisen n rin o iin. N inakaa Myös pa yspisteis messa a ksessa. o rä tu u e S is k n le lm o ii a tai pilaantumisen jossain jakeluket jan. ullot. lä ei kaikk illan v lauttaa n koko a tuodut p itsi lasiv tutkitaa omailta jun vaiheessa. Silloin on kevennetty a ttöä, pa ä lk y it it u ä S te k i . h s a o ik lt merk paava käyttök – Uusia liikaa, hän korostaa. ikuttaa lu a n v ä e i k ä s ra la lm Suoaahto teenä järjeste istävän erkiksi v ä ja eris Tuotteen tuhoutuminen ai d uuttaa n in e im e s ä m e ä E n i ö tt k y tt in la Jäte ja ja ttää tä uitenk yötykäy aan käy tus on k eenjohta stä ja h heuttaa paljon suuremmat ympä id y is h o u rä v lm p e a k v n Lasin rvioi, ista. istykse sa. Sen Hyrkäs a nimuoto slasiyhd ristörasitukset kuin hivenen ”liian n skohteis ri y a u ie a a p n rä K e im K in ja o men erkitrganis usjohta ssa vars uvaihee utaan o tukset m suuri” pakkausmateriaalin määrä. :n toimit ei e y d lk s s O a u a ty o jo t ll is a u s d v . A-p tule siyh rräty lmään Keräysla Lasinkie telaki ja – Tästä seuraa, että pakkaus a sjärjeste jä k y i s s rä o i. u e k k u ti , a että i va ttoman sta lasin pohjalta uusi lak et panti ten käyttö ei enää kasva samoin sa muuto uudelta ö, jonka . is hoitane ia sten kan t te is sevät iso a h ie v y la o m ja ta a t a k n a tt u ir n o k v n u tu tä ja k e ii kuin menneinä vuosina, vaikka ole sti neet s udessa ydämm Tähäna kunnillaskutta n kesku , että lö t n ja la u o A n n k s e – s sa i U k k e . kulutus kasvaa. räy telmä i on ma tiiviisti lasin ke la järjes seen ta hdistys tellaan il k o iy v s jo ty u ä la e t, s rr n u y sa isi ym en kie ratkais – Kerä ä rasitta rjestelkea niid järkevät sista. Jä lliiksi eik hdessä käyttötu la a y k ty ta n ö s y a a . h m n le ine imittam htuutto än. lle edull tulisi ko yttöön to enemm kuluttaji en ja d hyötykä u s u a k nykyistä n o a ä h v te tö a s t tt ri u ä te ll p o erus mä on siirtyy p äminen rä e k t y N
S
[ m a a i l m a k i e r r ättä ä ]
Norja heräsi
eko ajatteluun Vapaaehtoisuus ja valvonta yhdistyvät Norjan pakkauskierrätyksessä. Niin sanotut kontrolli jäsenet pitävät tehokkaasti huolta siitä, että pakkaajat liittyvät Grønt Punkt Norge -kierrätys järjestelmään.
K
ontrollijäsenet ovat yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet ostamaan tavaraa ainoastaan sellaisilta toimittajilta, jotka ovat Grønt Punkt Norgen jä seniä. Näin halutaan varmistaa, että tuottei den mukana tulevat pakkaukset päätyvät kier rätykseen tai energiakäyttöön. Suomalaissyntyinen Jaana Røine johtaa Grønt Punkt Norgea. Se on PYRin tapaan yk sityinen, voittoa tavoittelematon yhtiö. – Norjassa ei ole lakia, joka velvoittaisi pak kaajat huolehtimaan pakkauksistaan. Tässä asiassa markkinavoimat ovat Norjan laki. Ajatuksena on, että niin sanotut vapaamat kustajat joko jäävät tavarantoimituksissa pait sioon tai liittyvät Grønt Punktiin. Røinen mu kaan järjestelmä toimii varsin hyvin. – Suurin osa julkishallinnosta, kuten kaik ki ministeriöt ja valtaosa terveydenhuollos ta ovat mukana, samoin suuret kauppaketjut, vakuutusyhtiöt, läänit ja useimmat kunnat. Niiden tavarantoimittajaksi ei yksinkertaisesti pääse, ellei ole mukana Grønt Punktissa. Muovia Saksaan
Grønt Punkt Norgen vastuulla on muovien ja kartonkipakkausten kerääminen ja kierrätys. Lisäksi se rahoittaa aaltopahvin, metallin ja la sin kierrätystä, mutta niiden kerääminen on kunkin alan tuottajayhteisön vastuulla. Kotitalouksista kerätään sekalaista muovi jätettä, joka viedään Saksaan eroteltavaksi. – Kierrätyskelpoisesta materiaalista mak setaan, poltettavasta ei. Jos kymmenestä ton nista kahdeksan tonnia on kierrätyskelpoista, raha maksetaan vain tästä osuudesta.
Myös heinien paalausmuovi ja kalastusteol lisuuden käyttämä polystyreeni eli styroks ovat isoja muovijakeita. Aaltopahvista 80 prosenttia saadaan kierrätykseen kotimai seen teollisuuteen. Myös keräyskartonki me nee teollisuuden tarpeisiin. Lasi ja metalli kerätään aluekeräyspisteis sä samaan astiaan ja erotellaan jätteidenkä sittelylaitoksissa. Valtaosa materiaaleista käy tetään raaka-aineena kotimaassa. Lasista val mistetaan esimerkiksi lasivillaa sekä vaahtola sia, josta tehdään rakennusharkkoja. – Norjan kaikkien jakeiden kierrätysluvut ylittävät EU-vaatimukset. Jätteiden erottelua täytyy kuitenkin kehittää koko ajan. Nykyään valtaosa kotitalouksista laittaa kaikki jätteet samaan, läpinäkyvään muovipussiin. Keräys on nopeaa mutta erottelu työlästä. Kunnissa onkin yleistymässä järjestelmä, jossa eri ja keille on eriväriset muovipussit, Røine kertoo. Kierrätys löi läpi
Røinen mukaan Norja kulutti 10–15 vuotta sitten surutta luonnonvaroja. Nyt ympäris töasioista keskustellaan kaikkialla, ja 80 pro senttia kunnista on Grønt Punkt Norgessa. Ykköshaaste on vapaamatkustajien saami nen mukaan keräysjärjestelmän kulujen katta miseen. Useimmat niistä ovat pikkuyrityksiä. – Emme voi pakottaa. Voimme vain antaa tietoa ja toivoa, että ne näkevät järjestelmän hyödyt ja haluavat olla tasapuolisuuden nimis sä mukana. Nettisivuiltamme tavaroiden tilaa jat näkevät jäsenluettelomme. Se toimii var sin hyvänä painostuskeinona, Røine hymyilee. Teksti Ilpo Salonen
Eurooppalainen kierrätysbrändi
kuva Grønt Punkt
Grønt Punkt eli Vihreä Piste on Euroopan laajuinen kierrätysjärjestelmä ja tavaramerkki, jonka omistaa saksalainen Duales System Deutschland AG. Se on käytössä monissa
Styroks on Norjassa tärkeä pakkausmateriaali.
EU-maissa kertomassa järjestelmään kuulumisesta. Järjestelmässä mukana olevilla yrityksillä ja yhteisöillä on oikeus käyttää Vihreä Piste -merkkiä. Grønt Punkt Norgen jäsenet maksavat lisenssimaksua, jolla kierrätysjärjestelmä rahoitetaan. Yritykset raportoivat sille pakkausten käytöstään kahden kuukauden välein.
09
Teksti Pertti Suvanto | kuva Jarkko Virtanen
Järkeä asetuksiin Pakkausjätteen keräys asettuu Suomessa kahdelle akselille. Ne tulisi jätelain asetuksissa ottaa huomioon, sanoo asianajaja Kari Marttinen.
H
ammarström Puhakka Partners Oy:n osakas, asianajaja Kari Marttinen on kiireinen mies, mutta illansuussa helpottaa. Tuolloin on Helsingin Lauttasaaressa luvassa uuden moottoriveneen vastaanotto ja koeajo. Perhe on kasvanut vanhasta purkista ulos. Kiireisenä miehen pitää Suomen nopeimmin kasvava asianajotoimisto. Marttisen ydinaluetta ovat ympäristönsuojelulainsäädäntö ja yritysten ympäristövastuut. Marttinen on ollut mukana kaikissa jätelain muutoksissa, jotka ovat koskeneet pakkauksia. Pakkausten täyttä tuottajavastuuta hän ei pidä järkevänä. – Osittainen tuottajavastuu ”toimi ja rokkasi”. EU:n vaatimat kierrätysprosentit saatiin kasaan äärimmäisen kustannustehokkaasti teollisuuden ja kaupan puhtailla suurisaantoisilla jakeilla. Järjestelmä nivoutui hyvin kaupan logistisiin kuljetuksiin. Kunnat pitivät huolta kotien pakkauksista. Mutta laki on nyt toinen, ja asetuksia valmistellaan. Aika vaatii Marttisen mielestä alalta lujaa yhteistyötä, jotta päädytään järkeviin ratkaisuihin. Neljä järjestelmää
Suomeen on syntymässä pakkausjätteelle neljä erilaista keräysjärjestelmää. Ensinnäkin kaupan ja teollisuuden järjestelmä säilyy entisenlaisena, sillä sieltä prosentit edelleen kerätään. Valtaosa Suomen pakkausjätteestä syntyy ja kiertää siellä.
10
– Toiseksi tuottajien on luotava pakkauksil- kuljetussuoritteita ja kustannuksia kiinteisle kattava aluekeräysjärjestelmä. Kun lais- tönhaltijoille. sa on täysi tuottajavastuu, kaikilla pitää olla kohtuullinen mahdollisuus tuoda pakkaukset Kaksi akselia aluekeräyspisteeseen. Yksi ydinkysymys on nykyiset ja lähiaikoina Aiemmin viitisen tuhatta aluekeräyspistet- valmistuvat jätteenpolttolaitokset. Niillä on tä on ollut kuntien ylläpitämiä. Niihin on voi- ympäröivissä kunnissa laaja keruualue. Lainut tuoda muun jätteen ohella myös pakkaus- tokset tarvitsevat asumisenkin pakkausjakeet, jätettä. Nyt tuottajat joutuvat ottamaan ehkä jotta investoinnit kannattavat. osan kuntien aluekeräyspisteistä vastuulleen. – Alueille, joissa kiinteistöt ovat polton – Laki sallii myös sen, että ulottuvilla, ei ole järkeä perustaa ainutta aluekiinteistöiltä kerätään erilliskeräyspistettä ainakaan palaville pakkausjätkeräyksellä pakkausjaetta. Sitä teille. Pakkaukset tarvitaan näissä tapaukvoi tarjota kunta, koska asusissa kunnalliseen jätevirtaan misessa syntyvät jätteet kuuvaarantamatta kuitenkaan Kunnat ja luvat kunnan vastuulle. Se on valtakunnallisia kierrätystuottajakolmas järjestelmä. prosentteja. Jos kunta ei järjestä pak- yhteisöt Kunnissa, jotka eivät ole kausjätteen kiinteistökohpolton ulottuvilla, kiinteiseivät ole taista erilliskeräystä, kiinteistökohtainen erilliskeräys voi lisääntyä. Näillä kuntö voi sopia keräyksestä jäte- vastapuolia. yritysten kanssa itsenäisesti. nilla on kuitenkin pienemNeljäs järjestelmä on siis yksityisten yri- mät intressit lähteä järjestämään erillistysten järjestämä kiinteistökohtainen keräys. keräystä. Maaseudulla aluekeräyspisteet Halukkaita alalle riittää, sillä jätehuollon kul- saattavat kiinteistöjen kannalta olla kaujetuksissa pyörivät isot rahat. kana, joten erilliskeräys voi houkuttaa sekä – Yksi asia uuden lain mukana myös muut- sen tarjoajia että tarvitsijoita. Kari Marttinen tähdentää, että kaikki paktuu. Tuottajilla on ensisijainen oikeus pakkausjätteeseen, joten se on aina kuljetetta- kauskeräys tapahtuu tavallaan tuottajien luva tuottajille, ellei muuta ole näiden kanssa kuun. Kun pakkaukset hyödynnetään energiasovittu. Aiemmin kunta on voinut pitää sen na, kaikkien tonnien on päädyttävä tuottajien järjestelmään päätyneet pakkaukset sopimat- prosentuaalisiin tavoitteisiin. ta pakkaajien kanssa asiasta. Tämä merkitsee – Kerääjä saa palkakseen pakkausten lämkasvavaa haastetta tuottajien vastaanottoter- pöarvon. Markkinatilanne määrittelee jatkosminaaleille. Toisaalta se tuo myös lisääntyviä sa, mihin suuntaan raha milloinkin liikkuu.
”
Marttinen arvioi, että Suomi jakaantuu kahdella akselilla. Yksi on ruuhka-Suomi ja muu Suomi. Toinen on jätteenpolttolaitosalueet ja muut alueet. – Jako tulee tuottajayhteisöjen tarkoin hahmottaa. Se pitää huomioida myös asetusten laadinnassa. Vastapuolena järjettömyys
Marttinen sanoo, että keräysverkoista tulee väistämättä päällekkäisiä. Järjestelmä tulee saada kuitenkin kokonaisuutena sellaiseksi, että siitä olisi mahdollisimman vähän kuluja ja että myös pakkausten jätehuolto pelaisi järkevällä tavalla koko maassa. – Tuottajayhteisöillä tulisi olla yhdenmukainen linja. Rintaman pitäisi olla yhtenäinen myös viranomaisiin päin. Marttinen näkee tuottajayhteisöjen luontevimpina neuvottelukumppaneina kunnat ja kuntien jäteyhtiöt sekä niitä edustavan Jätelaitosyhdistyksen. Tuottajien on helpompi sopia asumisessa syntyvän jätteen osalta kunnallisen jäteyhtiön kanssa, miten käytäntö tai vaikkapa kierrätys hoidetaan. Ne ovat jo nyt pääosin vastuussa asumisessa syntyvästä jätteestä, mistä pakkausten uudessa tuottajavastuussa on tosiasiallisesti kyse. – Kunnat eivät ole missään nimessä tuottaja yhteisöjen vastapuolia. Sellaisia ei ole. Vastapuolena tässä on oikeastaan yleinen järjettömyys, Marttinen tuhahtaa. Töitä neuvonantajana siis riittää. Veneen kesäisen neitsytmatkan jälkeen häämöttää jo toinen mieluisa harrastus – jahti Virossa. Monissa muissakin maissa hän metsästää. – Välillä jahti on todella jännittävää. Mutta liipaisimen painaminen ei ole se juttu. Metsästykseen liittyy paljon muuta, joka antaa hienoja elämyksiä, vaikkapa tattien keruu tai luonnon kuvaaminen, hän tilittää.
11
12
teksti Ilpo Salonen | kuvat Mikko Haiko ja iStockphoto
K
eväällä tehdyn yrityskuvatutkimuksen mukaan PYRin jäsenyrityksillä on niukasti tietoa yhtiön toiminnasta. Moni ihmettelee, mihin yhtiötä tarvitaan: kun keräysfirma vie pihasta pakkausjätteet, eikö kierrätys ole sillä hoidettu, viestintäpäällikkö Marja-Liisa Johansson kertoo. Pakkausten hyötykäyttö on monitahoinen juttu. Kukin yritys vastaa pakkauksista, joihin se itse tuotteensa pakkaa tai pakkauttaa ja toimittaa markkinoille. Myös paPakkausalan kattujen tuotteiden maahantuojat vastaavat tuotteidensa mukana Ympäristörekisteri Suomen markkinoille tuomiensa edistää pakkausten hyötykäyttöä, tilastoi, pakkausten hyötykäytöstä. Jokaiseen yritykseen kertyy tiedottaa, rekisteröi ja pakkauksia, kun se tilaa toisen raportoi sekä valvoo alan etuja. Tavoite on, yrityksen tuotteita, mutta niiden että EU:n pakkaus keräys ja kuljetus kuuluvat jätehuoltosopimuksen piiriin. Hyösäädökset täytetään Suomessa kustannus- tykäyttöhinnat Suomessa ovat tehokkaasti, ympäris Euroopan alhaisimpia juuri siksi, että niillä vastataan kustannuksistöä säästäen ja ilman turhaa byrokratiaa. ta tuottajayhteisöjen sopimasta vastaanottopisteestä eteenpäin, ei ennen sitä. PYR on osa kokonaisuutta, joka vastaa pakkausten hyötykäytön järjestämisestä. Materiaalit hyötykäyttöön
Pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa, on lain mukaan pakkausten hyötykäyttövelvoite. Kun pakattuja tuotteita myyvä yritys tekee sopimuksen PYRin kanssa, se samalla siirtää pakkausten hyötykäyttövelvoitteen tuottajayhteisöille. Ne hoitavat pakkausten hyötykäytön, esimerkiksi metalli- ja kartonkipakkausten keräyksen vastaanottopisteistään ja käsittelyn sekä myynnin teollisuuden raaka-aineeksi. PYR toimii yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. – Järjestelmän rahoituksessa vaihtoehtoinen järjestely olisi pakkausvero. Se olisi varmasti nykyistä kalliimpi ja tuloksiltaan epävarmempi, mainitsee talouspäällikkö Sari Tapaninen. Pakkaajien edunvalvonta on viime aikoina ollut PYRin päätehtäviä. Se on ollut tiiviisti yhteydessä päättäjiin esimerkiksi jätelain uudistuksen yhteydessä ja jatkaa vaikuttamista, kun lakiin liittyviä asetuksia parhaillaan sorvataan. Tapanisen mukaan ajanmukaiset ja toimivat tietojärjestelmät ja ohjelmat ovat olennaisia PYRin toiminnassa. – Käytämme mahdollisimman paljon sähköistä laskutusta, ja siirrymme lähiaikoina myös sähköisiin ilmoituslomakkeisiin. Tietoturva on meille aivan olennainen asia, kun kokoamme ja käsittelemme luottamuksellisia tietoja. >>
13
Tehokasta toimintaa
Vapaamatkustajat harmina
Kun yritys tekee sopimuksen PYR Oy:n kanssa, se maksaa liittymismaksun ja siitä eteenpäin vuosimaksun. – Näillä rahoitetaan PYRin toiminta. PYR on voittoa tavoittelematon yritys, joten toiminta budjetoidaan ja suunnitellaan tarkkaan, jotta vuosimaksut pysyvät kohtuullisina. Meillä on töissä kahdeksan henkeä, eli järjestelmä on sellainen, että olemme pystyneet toimimaan aika vähäisin resurssein: esimerkiksi Ruotsin vastaavassa yrityksessä on noin 40 työntekijää, Johansson mainitsee. Sari Tapaninen kertoo, että etenkin PYRin toiminnan alkuaikoina yrityksille oli epäselvää, ovatko ne pakkaajia vai ei, eli pitikö niiden liittyä PYRin jäseniksi. – Varsinkin tuotteiden maahantuojat sanoivat, että hehän vain tuovat tavaraa maahan eivätkä voi vaikuttaa niiden pakkauksiin. Tai edes tietää, mitä materiaalia pakkaukset ovat ja mitä ne painavat. Asiakaspalveluasiantuntija Reija Koistinen kertoo, että asiasta tulee edelleen kyselyjä aika ajoin. – Asiaa mutkistaa, että usein tavaroiden kuljetuksen ja varastoinnin voi hoitaa ulkopuolinen yritys. On ymmärrettävää, että raportointi saattaa olla hiukan hankalampaa, kun pakkaukset eivät edes käy tuontiyrityksen tiloissa ennen kuin ne menevät vähittäisliikkeeseen, hän sanoo. Helpoin tapa selvittää pakkausta koskevat tiedot on kysyä tavaran toimittajalta tai alkuperäiseltä pakkaajalta. Varsinkin EU:n alueella tilastointi ja raportointi on tarkkaa, joten tiedot löytyvät yleensä kohtalaisen helposti. – Asiaa voi joissakin tapauksissa hankaloittaa, jos alkuperämaa on vaikkapa Kiina. Joskus ei auta muu kuin mennä varastoon ja punnita pakkaus. Sillä asia ainakin selviää, rohkaisee Tapaninen.
Yritykset noudattavat varsin tunnollisesti jätelain ja EU-direktiivien vaatimuksia, vaikka eivät aina kaikista järjestelmän kiemuroista olekaan selvillä. Yli 90 prosenttia pakkaajista ja maahantuojista on järjestelmässä. Hyötykäyttö- ja raportointivelvollisuus ei koske liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yrityksiä. Muutamat yritykset pystyvät järjestämään hyötykäytön osana muuta toimintaansa. Mutta niidenkin pitäisi hakeutua tuottajina Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajarekisteriin. – Pelkkä rekisteröintimaksun maksaminen Pirkanmaalle ei poista hyötykäyttövelvoitetta, sillä markkinoille saatetut pakkaukset pitää kerätä ja kierrättää. Helpompaa olisi liittyä PYRin jäseneksi, Tapaninen muistuttaa. Osa ulkopuolelle jättäytyneistä on niin sanottuja vapaamatkustajia, eli ne eivät raportoi pakkausmääriään eivätkä ole mukana rahoittamassa hyötykäyttöjärjestelmää. Niiden osalta kulut ovat muiden maksettavina. Vapaamatkustajia PYR ei voi pakottaa jäsenyyteen, mutta niille muistutetaan säännölli-
”
14
Järjestöt omistavat Suomen teollisuuden ja kaupan järjestöt omistavat yhdessä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n. Osakkeenomistajat ovat: • Metsäteollisuus ry • Muoviteollisuus ry • Teknologiateollisuus ry • Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry • Elintarviketeollisuusliitto ry • Kemianteollisuus ry • Öljyalan Keskusliitto • Päivittäistavarakauppa ry • Kaupan liitto • Suomen Pakkausyhdistys ry
Viestintäpäällikkö ja varatoimitusjohtaja Marja-Liisa Johansson hoitaa viestinnän ja sen kehittämisen lisäksi henkilöstöasioita ja on mukana lainsäädäntöasioissa sekä sidosryhmä- ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Talouspäällikkö Sari Tapaninen huolehtii koko taloushallinnosta: tehtäviin kuuluvat muun muassa kirjanpito, vuosimaksu- ja hyötykäyttömaksulaskutus, reskontran hoito, budjetointi, tilinpäätökset, talousraportointi johdolle ja viran omaisille sekä taloushallinnon kehittäminen.
Aaltopahvi on melko arvokasta materiaalia, muttei senkään hinta riitä kattamaan hyötykäytön kustannuksia.
sin väliajoin, että mukana olo järjestelmässä olisi kaikille reilua ja lain mukaista. Nyt vapaamatkustajat käyttävät järjestelmää hyväkseen maksamatta siitä mitään. – Olemmekin esittäneet jäsenillemme toivomuksen, että ne tekisivät kauppaa ensisijaisesti vain sellaisten yritysten kanssa, jotka noudattavat yhteisiä pelisääntöjä, LeppänenTurkula mainitsee. Jäsenmäärä kasvaa
PYRin jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa: esimerkiksi viime vuonna solmitut sopimukset kattavat runsaat 530 toimipaikkaa. Rekisteristä poistuu runsaat sata toimipaikkaa vuodessa yritysten omistussuhteiden muutosten tai toiminnan lopettamisen takia. PYR Oy:n kanssa tehdyt sopimukset kattavat lähes 10 000 toimipaikkaa. Valtaosa PYRin jäsenistä on hyvin säntillisiä raportoinnissaan. Kun pakkausmäärien ilmoituslomakkeet menevät jäsenille tammikuussa, suurin osa vastaa miltei heti. Kesään ja viimeistään syksyyn mennessä tiedot ovat koossa, ja ne lähetetään ELYkeskukseen, joka toimittaa ne EU:n viranomaisille. Suomi on sekä raportoinnissa että pakkausten hyötykäytössä Euroopan kärkimaita, Koistinen mainitsee.
Hyötykäyttö ei ole ilmaista Jos pakkaukset olisivat tarpeeksi arvokkaita, niistä saatava hinta kattaisi keräyksen ja hyötykäytön vaatimat kulut. Näin ei kuitenkaan ole, joten pakkauksia käyttäviltä yrityksiltä täytyy periä hyötykäyttö maksuja. Pakkausmateriaaleista vain alumiinitölkeillä on niin korkea markkinahinta, että niiden myynti kattaa lähes kaikki kulut. Aaltopahvikin on melko arvokasta, muttei niin, että sen hyötykäyttö maksaisi itse itsensä. Pakkauksia käyttävät ja maahantuovat yritykset maksavat hyötykäyttömaksua, joka vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttaa kaksi asiaa: käytettyjen pakkausten määrä sekä hinta, joka riippuu pakkausmateriaalin markkinatilanteesta. Siihen taas vaikuttavat kotimaisen ja kansainvälisen talouden heilahtelut. Annukka Leppänen-Turkula käyttää esimerkkinä aaltopahvin matkaa kaupan pihalta kartonkitehtaalle. – Aaltopahvilla tehdään kauppaa. Kun keräysyritys hakee pahvi laatikot kaupan takapihalta, se maksaa niistä esimerkiksi 10 euroa tonnilta. Kerääminen, kuljetus ja paalaus voivat puolestaan maksaa yritykselle vaikka 35 euroa tonnilta, tilanteesta riippuen. Yritys myy paalaamansa aaltopahvin tehtaalle ja saa siitä esimerkiksi 40 euroa tonnilta. Silloin sen on saatava jostain tuo puuttuva 5 euroa, jotta sen kannattaisi työtä tehdä. Sen se saa tuottajayhteisöltä. Tuottajayhteisöt laskevat vuosittain, millä kustannuksilla hyötykäyttöjärjestelmä voi kierrättää tai muutoin hyödyntää vaaditut materiaalitonnit. Tuottajayhteisöt ilmoittavat PYR Oy:lle vuosittaiset hyötykäyttömaksut, jotka PYR puolestaan laskuttaa pakkaajilta ja pakattujen tuotteiden maahantuojilta. Rahat PYR tilittää lyhentämättöminä tuottajayhteisöille. Viime kädessä kuluttaja maksaa hyötykäytön kulut. Pakkaajat ja maahantuojat sisällyttävät ne tuotteiden hintoihin.
Toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkulan tehtäviin kuuluu yhtiön johtamisen ja kehittämisen lisäksi yrityksen ja sen sidosryhmien toimintaedellytysten takaaminen sekä vaikuttaminen lainsäädäntöön ja kansainvälinen yhteistyö.
Asiakaspalveluasiantuntija Reija Koistinen käsittelee pakkaustietoja ja niiden tarkistamista rekisterissä, vastailee asiakkaiden ja asiakkaiksi haluavien moninaisiin kysymyksiin sekä avustaa markkinointitehtävissä, muun muassa kehittää pyr.fi- ja mahtavapakkaus.fi-sivustoja.
15
jätehuolto
Teksti Jaakko Kilpeläinen
Jätevuoret kutistuvat
Siksi kotitalouksien muovijätteet kerätään energiajakeena, josta valmistetaan voimalai toksille polttoainetta. – Energiajakeen keräyksen suosio on li sääntynyt siitä asti, kun HSY on alkanut palve lua tarjota. Yksittäinen asukas voi viedä asiaa eteenpäin vaikkapa taloyhtiön kokouksessa.
HSY on vasta puolitoistavuotias kuntayhtymä, mutta jo nyt siitä on tullut Suomen suurin jätealan toimija. Lähitulevaisuudessa uudistuva jätelaki ja Vantaalle valmistuva jätevoimala tehostavat jätteiden hyötykäyttöä.
Tuollaiset kysymykset ovat iso osa Suomen suurimman jätealan toimijan HSY:n saamaa asiakaspalautetta. – Suurin osa palautteesta koskee pisteitä, joita meillä on pääkaupunkiseudulla ja Kirkko nummella reilut sata. Usein niihin toivotaan uutta keräysastiaa tai kysytään, miksi jokin as tia on poistettu, Petri Kouvo kertoo. HSY:n toimialueella vastaus liittyy usein ti lanpuutteeseen. Taloyhtiöiden jätekatoksiin ei aina mahdu kaikkia toivottuja keräysastioita. Uusille pisteille taas on vaikeaa löytää paikkoja monilla Helsingin ja Espoon täyteen rakenne tuilla alueilla. Toisinaan asukkaiden valitukset saattavat estää keräyspisteen rakentamisen. – Viranomaiset ovat yleensä myöntäneet luvat pisteille, mutta saaduista luvista voi va
Ämmässuolla
I
tähelsinkiläinen kerrostaloasukas ih mettelee, mitä tehdä kotona kertyvälle pakkausmuovijätteelle. Muovi hajoaa luonnossa hitaasti, joten sen heittämi nen sekajäteastiaan tuntuu ikävältä. Helsingin seudun ympäristöpalve luiden julkaiseman Energiajätteen lajitteluop paan mukaan energiajakeen, jollaiseksi kotita louksien muovijäte luokitellaan, kerääminen on kiinteistöille halvempaa kuin sekajätteen keräys. Asukkaan taloyhtiön jätekatoksessa ei silti ole keräysastiaa energiajakeelle, eikä sel laista löydy julkisista keräyspisteistäkään.
16
HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo vastaa, että energiajakeen keräys on kiin teistökohtainen ratkaisu: nykyiset jätehuol tomääräykset eivät siihen velvoita. Energia jakeeksi luokitellaan elintarvikepakkausmuo vin lisäksi muun muassa sellaiset kartonki- ja pahvipakkaukset, jotka eivät kelpaa kierrätyk seen. – Julkisissa keräyspisteissä kerätään ma teriaalikäyttöön ohjattavia hyötyjakeita. Elin tarvikepakkaukset tehdään usein sekoitemuo veista, joiden kierrättäminen materiaalina on hankalaa tai mahdotonta.
Hidasteena tilanpuute
Ämmässuolla vastaanotettu sekajäte 2001–2010 (tonnia) 350 000
Nuori, suuri
HSY
300 000
250 000
200 000
HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut on viime
150 000
100 000 kuva HSY / Jenni-Justiina Niemi kuva iStockphoto
”
Muovijätteistä huolestunutta helpottaa tieto Vantaalle valmistuvasta jätevoimalasta.
littaa vaikkapa Helsingin hallinto-oikeuteen. Asukkaat valittavat esimerkiksi roskaantumisesta ja lisääntyvästä liikenteestä. Jos valitusperusteet ovat pätevät, lupa saatetaan perua. Uusi laki täydentyy HSY:n määräyksillä
HSY:n tavoitteena on rakentaa lähivuosina 140 uutta keräyspistettä toimialueelleen eli pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle. Parhaillaan valmisteltava jätelain uudistus vaikuttaa aluekeräystoimintaan, mutta vielä ei ole selvää, miten. Nyt on varmaa, että pakkausjätteisiin kohdistuu parin vuoden päästä
50 000
o
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
täysi tuottajavastuu nykyisen osittaisen vastuun sijasta. Yksityiskohtaiset määräykset lain toteuttamiseksi ovat kuitenkin kesken. – Tuottajayhteisöjen kanssa täytyy sopia, millä tavalla keräyspisteiden kustannukset jaetaan ja kuka niiden toiminnasta vastaa. Silloin kunnan tai HSY:n kaltaisen kuntayhtymän rooliksi jää pakkauksia koskevan jätehuollon täydentäminen, Kouvo sanoo. HSY:n tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle entistä kattavampi keräyspisteverkosto, jota täydennetään pakkausjätteen keräämisellä kiinteistöistä. – Me todennäköisesti antaisimme ainakin suurimmille kiinteistöille jätehuoltomääräykset metallista, lasista ja kartonkipakkauksista. Tämä parantaisi asukkaiden mahdollisuuksia lajitella. HSY ei kaavaile uusia määräyksiä energiajakeen keräyksestä. Muovijätteistä huolestunutta asukasta kuitenkin helpottaa tieto Vantaalle rakennettavasta jätevoimalasta, joka näillä näkymin valmistuu ja käynnistyy vuonna 2014. Tämän jälkeen Ämmässuon kaatopaikan roskavuoret kutistuvat entisestään, ja yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun energiasta tuotetaan polttamalla jätteitä.
vuonna perustettu kuntayhtymä, joka tarjoaa jätehuoltopalveluja yli miljoonalle Helsingin seudun asukkaalle. HSY vastaa jätehuollon tehtävistä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. HSY muun muassa huolehtii jätteen synnyn ehkäisystä, kerää hyöty- ja ongelmajätteitä, kompostoi biojätettä,järjestää jätekuljetuksia sekä valmistelee jätehuoltolakia täydentäviä määräyksiä. HSY rakentaa ja ylläpitää aluekeräyspisteitä, joissa kerätään lasia, paperia, kartonkia, pien metallia, paristoja ja vaatteita. Pisteiden tyhjentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä vastaa HSY yhteistyökumppaneineen, joitaovat muiden muassa Paperinkeräys Oy, UFF ja Kuusa koski Oy. HSY syntyi 1.1.2010, samalla kun Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) lakkautettiin. Entinen YTV:n jätehuolto sekä seutu- ja ympäristöpalvelut yhdistyivät HSY:ssä pääkaupunkiseudun vesilaitosten kanssa. Neljään toimialaan ja tulosalueeseen jakautunut HSY siis tarjoaa jätehuollon lisäksi vesihuoltopalveluja sekä tietoa esimerkiksi ilmanlaadusta ja asumisesta.
17
ympäristö
Teksti Pertti Suvanto | Kuva iStockphoto
Asetukset
määrittävät tuottajavastuun Ympäristö ministeriö valmistelee parhaillaan uuden jätelain pakkausasetuk sia yhdessä pakkausalan kanssa. Ne kertovat, mitä täysi tuottajavastuu käytännössä tarkoittaa.
18
U
usi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa – Asetuksia valmistellaan yhteistyössä alan kanssa. Tarmaaliskuussa, ja se astuu voimaan ensi vitsemme asiantuntemusta tueksemme. Pakkausalan vuoden vappuna. Pakkausalalle myös pari kanssa neuvotteluja on jo käyty, ja niitä jatketaan edelleen, hän kertoo. seuraavaa vappua ovat merkityksellisiä. Uuden lain myötä ala sai osakseen täyden tuottajavastuun. Sen säädökset tulevat voimaan Muovipakkausten kierrätyksestä selvitys vuonna 2013. Ministeriössä käynnistetään asetusten laadinnan avukTäyden tuottajavastuun mukaisesti pakkausalan pi- si vielä monta selvitystä, sillä tietopohjaa halutaan patää rakentaa koko maata kattava alueellinen keräysjärjes- rantaa. Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on telmä myös kotitalouksista syntyvälle pakkausjätteelle. meneillään hanke, joka antaa tietoa muovipakkausten kierrätyksen edellytyksistä. Järjestelmän tulee olla valmis 1.5.2014. Aiemmin kotien pakkauksista ovat käy– Jos vaatimuksia asetetaan, se voisi luoda pohjaa tännössä pääosin huolehtineet kunnat. myös uusille innovaatioille. Tällä hetkellä eletäänkin mielenkiinLevinen myöntää, että muovipakkauktoisia ja tärkeitä aikoja, sillä jätelainsää- Uskon, että set ovat vaikea jae, sillä laatuja on monta, däntöön liittyvien asetusten laadinta on niitä on yhdistelty, ja varsinkin elintarviketäydessä käynnissä. Ne ratkaisevat sen, kauppojen ja pakkaukset ovat likaantuneita. Polttamimitä täysi tuottajavastuu käytännössä teollisuuden nen on joskus ainoa vaihtoehto. tarkoittaa. Asetukset pyritään saamaan puolella – Jos muovi pystyttäisiin kierrättämään voimaan hyvissä ajoin ennen kuin pakriittävän korkeatasoisesti, se olisi ympäristön kannalta paras ratkaisu. Esimerkausten keräystä koskevat velvoitteet tu- kierrätystä voidaan levat voimaan. kiksi pantittomat PET-pullot pitäisi voida Ympäristöministeriön neuvotteleva kierrättää yhtä tehokkaasti kuin pantilliset lisätä. virkamies Riitta Levinen sanoo, että PET-pullot nykyään. Muovijätteen polton tuottajavastuuasetukset ja erityisesti pakkausasetus hyödyllisyys ympäristön ja erityisesti ilmastovaikutusvaativat vielä paljon sisällöllistä pohdintaa. Ne lähte- ten kannalta on paljolti kiinni siitä, minkä polttoaineen käyttöä muovilla voidaan korvata. vätkin lausuntokierrokselle aikanaan.
”
Riitta Levinen myöntää, että jätelain valmistelun aikana täyttä tuottajavastuuta vastustettiin ankarasti. Nyt kun laki on hyväksytty, uuteen tilanteeseen
on sopeuduttu, ja valmistautuminen uusiin velvoitteisiin on alkanut hyvin. Hän näkee hankkeet palveluverkoston rakentamiseksi kauppojen ekopisteverkoston pohjalle järkeviksi. – Verkoston tulee olla kuitenkin riittävän tiheä. Tällä hetkellä pisteitä on noin 800. JÄLKI-työryhmän asetushahmotelmassa katsottiin, että niitä pitäisi olla Suomessa noin 2 000. Täyden tuottajavastuun periaatteen toivotaan edistävän pakkausten tuotekehitystä niin, että pakkausmateriaalin määrä vähenisi ja pakkausten hyödynnettävyys lisääntyisi. – Varmaan pitää miettiä vielä sitäkin, onko asetukseen mahdollista sisällyttää jonkinlaisia säännöksiä, joilla kannustettaisiin tarpeettoman pakkaamisen välttämiseen konkreettisemmin kuin laissa sanotaan. Pirkanmaan ELY-keskukseen ei juuri ole luvassa valvontaan lisävoimia. Kun järjestelmämaksut kasvavat, vapaamatkustajuus saattaa lisääntyä. Levisen mielestä uuden lain myötä tähän voidaan myös tehokkaasti puuttua laiminlyöntimaksulla. Kun se on kytketty liikevaihtoon, maksut voivat nousta hyvinkin suuriksi. – Todennäköisesti tämä johtaa siihen, että tuottaja yhteisöihin liitytään entistä enemmän, hän ennustaa.
Vapaamatkustajat joutuvat ahtaammalle
Levinen kertoo, että selvityksessä tutkitaan myös muita maita, jotka ilmoittavat korkeita muovijätteen kierrätyslukuja. Esimerkiksi Ruotsissa kerätään erikseen muovia, ja osa siitä etenee kierrätykseen. Osa muovijätteestä päätynee kuitenkin Kiinaan, jossa siitä tehdään huonompilaatuisia muovitavaroita. Ministeriössä tehdään myös selvitys erilaisista elinkaariarvioista. Niitä on tehty muun muassa pakkausjätteen kuljetuksesta ja keräilyn järkevyydestä. On esitetty laskelmia, että hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi, kun pakkauksia kuljetetaan pitkiä matkoja syrjäseuduilta. Ministeriön tavoitteena on ohjeistus siitä, mitä tekijöitä elinkaariarvioissa tulisi ottaa huomioon. – Hiilijalanjälki on keskeinen asia elinkaarilaskelmissa, muttei suinkaan ainoa. Mukaan tulisi ottaa esimerkiksi luonnonvarojen säästyminen. Jätteenkuljetukset olisi suhteutettava siihenkin, että myös tuotteita kuljetetaan samoihin paikkoihin. Prosentteja ylös
Levinen sanoo, että pakkausten hyödyntämis- ja kierrätysasteiden laskentamenetelmää on asetuksissa tarkoitus täsmentää. Yhdessä alan ja asiantuntijoiden kanssa sovitaan, mikä on järkevin ja luotettavin tapa, jolla prosentit lasketaan. – Nykyisessä laskennassa on joitakin heikkouksia.
Muun muassa vapaamatkustajat ja alle miljoonan liikevaihdon yritysten tuotteet on puutteellisesti otettu huomioon. Aalto-yliopiston selvityksen perusteella on arvioitu, että raportoidut hyödyntämis- ja kierrätysasteet voivat olla noin 10 prosenttia todellisuutta suuremmat. Levisen mukaan on tärkeä selvittää, mikä on lähtötaso, jolta pohjalta tavoitteet voidaan määritellä. Eduskunta on edellyttänyt riittävän kunnianhimoisia tavoitteita myös tuottajavastuujätteille. – Teollisuudesta ja kaupasta menee tasalaatuista materiaalia polttoon. Uskon, että kauppojen ja teollisuuden puolella kierrätystä voidaan lisätä ja jossain määrin myös kuluttajapakkauksissa. Meidän tulee katsoa, mitkä ovat edellytykset prosenttien nostamiselle. Jos vain mahdollista, niitä kiristetään. Kohtuuttomuuksia ei tietenkään vaadita, Levinen korostaa.
19
teknologia
Teksti Taina Vuokko
Pakkaus on
media
Pakkausviestintä on yhteis peliä, joka vaatii monien alojen osaamista. Fiskarsilla pakkaussuunnittelu on osa tuotesuunnittelua.
V
iestintä on pakkauksen päätehtäviä. Pakkaus kertoo esimerkiksi tuotteen käyttämisestä, raaka-aineista ja kierrättämisestä. Tehokas pakkausviestintä vaatii muotoilu-, markkinointi- ja teknologiaosaamisen yhdistämistä. – Pakkausta ja tuotetta mietitään Fiskarsilla yhtenä kokonaisuutena. Pakkaussuunnittelu alkaa jo tuotekehitysvaiheessa. Esimerkiksi kirveen muovinen teräsuojus on olennainen osa tuotetta, pakkauskehityspäällikkö Marko Halttunen kertoo. Fiskarsin puutarhatuotteita myydään samassa pakkauksessa ympäri maailman. Saman pakkauksen pitää välittää viestiä niin Suomessa kuin Australiassakin. Vain Pohjois-Amerikan markkinoilla on alueelliset pakkauksensa. Tietoa tutkimuksesta
Fiskars Brands Finland osallistui Viestivä pakkaus -tutkimushankkeeseen, jossa etsittiin uusia tapoja kehittää pakkausviestintää. Kaksi ja puolivuotisen tutkimushankkeen järjestivät VTT, Pakkaustutkimus – PTR ry ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Päärahoittajana oli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tutkijan Sanna Heiniön mukaan tutkimuksen suurimpia oivalluksia oli ymmärtää eri näkökulmien yhdistämisen merkitys. – Pakkausta ei voi suunnitella vain logis-
20
Ekopakkaus vetoaa moneen Viestivä pakkaus -tutkimuksen mukaan jo kolmasosa kuluttajista
kiinnittää ostopäätöstä tehdessään huomiota pakkauksen ympäristövaikutuksiin. Ympäristömyötäisen pakkauksen on siis hyvä myös viestiä siitä. Tutkija Sanna Heiniön mukaan ekologisuutta voidaan viestittää muun muassa värein ja materiaali valinnoin. Vihreä väri on monesti liitetty ympäristöystävällisyyteen. Myös kartongit, etenkin valkaisemat tomat, koetaan muovipakkauksia ekologisemmiksi. Tutkimuksen ryhmäkeskusteluissa kävi ilmi, että ympäristömyötäisyys on etenkin suomalaisten arvostama ominaisuus pakkauksissa. Esimerkiksi Venäjällä toteutetuissa keskusteluissa osallistujat eivät nostaneet sitä omatoimisesti esiin. Kesällä alkoi uusi Tekes-rahoitteinen LOHAS-Pack-tutkimushanke. Sen on määrä luodata yhä syvemmältä sitä, miten kuluttajat kokevat pakkauksen ympäristö ystävällisyyden. Tutkimus on ladattavissa netistä osoitteesta www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2586.pdf
FISKARSIN KIRVEEN avopakkauksessa kantokahva on yhdistetty teränsuojukseen, ja tuotetiedot löytyvät kartonkisesta taustasta. Myös värimaailma on tarkoin mietitty.
tiikan ehdoilla, mutta esimerkiksi muotoilussa sekin pitää huomioida. Onnistunut pakkausviestintä tukee tuotteen brändiä ja auttaa erottamaan sen kilpailijoista. Esimerkiksi Fiskarsille tärkeää on värimaailma ja tuotteen laadun korostaminen. Fiskarsilla kantavana ideana on tuoda tuote kuluttajan näkyville. Laatutuotetta ei tahdota piilottaa umpipakkaukseen: yksityiskohdat esitetään siten, ettei tuote kuitenkaan vaurioidu. Eksyksissä merkkimaassa
Kun samaa pakkausta käytetään kansainvälisesti, merkinnät vaativat erityishuomiota. Käyttöohjeiden painaminen pakkauksen kylkeen kymmenillä eri kielillä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Painopinta-ala on hyvä käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tuotteen viimeistely ja muotoilu yhdessä pakkauksen kanssa kertovat Halttusen mukaan kuluttajalle viestiä siitä, miksi hänen pitäisi valita Fiskarsin tuote. Pakkausviestintä on tehty kuvien ja infografiikan avulla ilman tekstiä, joten kieliversioita ei tarvita. – Uusia pakkausteknologioita pidetään Fiskarsilla jatkuvasti silmällä. Uudet teknologiat voivat tulevaisuudessa mahdollistaa aiempaa monipuolisemman viestinnän tuotepakkauksen ja kuluttajan välillä, Halttunen pohtii. Sanna Heiniö liputtaa grafiikan ja muotoilun puolesta. Visuaaliset ainekset ovat hänen mukaansa tekstiä tehokkaampia viestejä, sillä ne eivät ole kielialueisiin sidottuja. – Väreihin kiinnitetään paljon huomiota, mutta muotojen mahdollisuuksia ei välttämättä ole vielä täysin hyödynnetty, Heiniö arvioi.
o f in
[ i n B RIE F ]
[ r ec yc l i n g to d ay ]
Preparations are now underway
The latest packaging statistics are pre-
in a number of municipalities for the incorporation into waste management by-laws of the new obligations governing the collection of packaging. Even though municipalities would like to decide on by-laws covering the packaging collected from residential properties and possibly even arrange transport as well, they cannot do that without agreeing on the matter with producer organisations in the packaging sector. According to the new Waste Act, producer organisations have prior claim to such packaging, but if they do not arrange transport, the municipality may offer this service to the properties. If the municipalities do not take care of this, the properties may order transport from whoever they wish and, of course, pay for the service. The problem facing producer organisations is that the service they offer should be free of charge to the residents. When the price for the very cleanest materials does not even cover transport costs, it is not feasible to offer collection free of charge. There is strength in cooperation and to this end we need waste management plants, municipalities and individual firms. Responsibility, however, lies with packers and importers of packed products as well as the producer organisations. For the time being producer organ isations are following existing practice and do not grant exclusive rights to any body, as they do not have clear authority to make decisions in the sphere of waste management. The situation may change when the Waste Act and its associated statutes come into force and full responsibility for used packaging is transferred to the producer organisations. Annukka Leppänen-Turkula
sented in the current magazine. These statistics are not compiled merely because the law and regulations so require. They are also compiled, because things cannot be measured without metrics. Statistics provide excellent metrics in many respects. With regard to the EU packaging directive, the Waste Act and packaging decrees the most important task of packaging statistics is to give an account of the progress made in the recycling and recovery of used packaging. The packaging statistics fail to provide, for instance, data on the packaging placed on the market by free riders, but the effect of such data on the statistics is minimal. These statistics have been compiled in the same way for well over a decade and give an accurate account of the progress attained by the sector in fulfilling its legal requirements. There is, of course, always room for improvement in the compilation of statistics, in recovery and in the monitoring of free riders. According to official notifications, res-
idents of Greater Helsinki are sorting their waste better from year to year. Cardboard, glass and metal packaging constitute the sort of packaging that are recognised and sorted correctly. However, there will be a problem at least with regard to the fulfilment of producer responsibility for packaging if we start calling regional collection points recycling points. In general language usage the various terms connected to recovery are completely confused. The city has collection bins for paper that read “recycle your newspapers in this bin”, but simply returning newspapers to collection bins by no means constitutes recycling. It should be of utmost importance that people understand that recycling is not in fact merely returning used packaging to some place or other. If this is not understood, it is easy to ask why everything is not recycled better. If ordinary people were asked to give a meaningful account of how great the resourc-
es actually required in recycling are and what this means, then their attitude might alter. Recycling requires the sorting, collection, cleaning and conversion of reasonably good material and the manufacture of new products from the material that has been processed, in addition to the transportation connected to all the above. Further to this, there have to be markets for the new products made from recycled material so that all the aforementioned activities do not go to waste. On the other hand, this is not always so clear for professionals, either. When fuel is manufactured from the material, it is referred to as recycled fuel, but according to the packaging waste directive this constitutes recovery, not recycling. Terminology is presented in section 7 of the Waste Act whereby the collection of waste and the recycling of waste are distinctly two separate matters. Unambiguous terminology would be needed both for naming collection sites and for the many schemes involved in the manufacture of either raw material for new products or fuel for the production of electricity or energy. Is there good reason to raise requirements
for the recycling and recovery of packaging? Both EU and current Finnish requirements are being fulfilled and even exceeded in our country, but each additional one per cent costs more than previous ones. In this respect, Finland should on no account start to raise requirements, as the consequences would be to hinder competitiveness and to raise ensuing costs that ultimately will have to be paid for by consumers. There is justification in continuing the compilation of accurate statistics and recycling is worth increasing where feasible. On the other hand, business activities should not be made more difficult by setting unnecessary requirements. Annukka Leppänen-Turkula
21
P
YR’s managing director, Annukka LeppänenTurkula, explains that during 2009 the recycling rate for plastic packaging rose slightly while metal packaging continued its steady increase. Recycling of paper and cardboard packaging went very well. This was largely due to the strong recycling rate for corrugated board packaging. “The figures for 2010 will be compiled only next year, as the collection and confirmation of data takes time. However, even now it seems clear that the quantity of used and recycled packaging for the latter part of 2009 returned to the figures attained before the recession,” she adds.
Recycling picked up during
2009
Recovery on a firm footing
“The continuous growth in recycling is based on the great amount of work carried out by the producer organisations to promote this trend. In 2009, 56 per cent of packaging waste was recycled with 31 per cent re-
The downturn in the early months of 2009 placed a strain on the packaging sector as it did on other parts of the economy, but towards the end of the year difficulties started to ease. Recycling quantities for the entire year stayed at about the level of the previous year with the exception of recycled glass.
A major change in
The deposit-bas ed bottle collecti on scheme guar tees that Finlan and year after year clearly meets th glass recycling ta e rgets set nationa lly and by the EU The new Waste . Act will effect gr eat changes in sector, but it will the hardly affect colle ction return rate s.
I
the
recycling of glass
22
Sector rises from the recession
Production volumes of goods have a direct bearing on the use of packaging with both plunging sharply in the early part of 2009. The volume of packaging declined by ten per cent year-on-year. Recovery fees had already been lowered at the start of autumn 2008, as economic prospects looked good. “Then came the fall, and suddenly the whole of Europe seemed to be full of recycling material that nobody wanted,” she relates. The recycling targets set in Finland and by the EU were nevertheless also met impressively in 2009, except for glass. The recycling rate for this material stayed at 45 per cent. “There was a large amount of material in stock waiting to be recycled, but there was no demand. These stocks have now been virtually used up and recycled. Domestic demand for glass has declined in Finland, as Finland’s last packaging plant to use recycled glass discontinued operations in Karhula in 2009,” she continues.
n the autumn th e glass collection scheme will be further upgraded when a deposit wi ll be paid out on bottles from th e state run alcoh olic beverage organisation, Alko, at all collection po ints. At present th are about 350 Alk ere o bottle return po ints while those by Palpa, the prod ru n ucer organisation for deposit beve age packaging, am rount to some 19, 000. Non-deposit bo ttles may also co ntinue to be returned to all co llection points. These include, fo stance, imported r inbottles.
The Waste Act wi ll change the sch eme Kari Hyrkäs, the ch airman of Suomen Keräyslasiyhdistys the producer organ , isation for the co llection and recov of glass, and MD ery of A-pullo Oy es timates that the Waste Act and its new associated statutes will bring about major change in a the collection sch eme for glass. “Up till now mun icipalities have ta ken care of the collection of nondeposit glass an d invoiced local idents for the se resrvice. The schem e has been efficie nt
REUSE
The recovery of packaging constitutes both the recycling of packaging to make raw material for new products and the recovery of packaging as energy.
covered as energy. Recovery of packaging waste thus totalled 87 per cent,” MD Leppänen-Turkula declares. She further mentions that reuse of packaging is well established in Finland: two-thirds of total packaging consumption is reusable packaging. This comprises, for example, refillable beverage bottles, pallets and gas bottles. “The reuse figure of 69 per cent in 2009 is slightly down on the previous two years. However, I would not say that reuse has significantly decreased,” she states. Adequate protection from packaging needed
MD Leppänen-Turkula mentions that packaging is being continuously developed to better protect packed goods using a progressively smaller amount of material and lighter materials. “Fortunately, we have also learned that one cannot lightweight packaging infinitely. Too little packaging material or defective packaging can lead to breakage or spoilage of the product at some stage of the distribution chain. Then the packaging has been lightweighted too much,” she stresses. The destruction of a product causes much greater environmental strains than a little too much packaging material. “One consequence of this is that the use of packaging will not grow much, even though overall consumption increases,” she explains.
year
fibre
glass
metal
plastics
wood
2005
3%
74%
90%
72%
78%
total
71%
2006
3%
77%
93%
74%
79%
74%
2007
3%
76%
93%
74%
78%
73%
2008
4%
65%
93%
69%
76%
71%
2009
6%
62%
91%
68%
76%
69%
Recycling
Recycling means the reprocessing of collected packaging material so that it can be used to manufacture a new product.
year
fibre
glass
metal
plastics
wood
total
2005
79%
63%
54%
14%
5%
43%
2006
86%
74%
59%
16%
8%
49%
2007
88%
81%
70%
18%
10%
52%
2008
93%
80%
75%
23%
20%
56%
2009
95%
45%
84%
25%
21%
56%
RECOVERY
The recovery of packaging constitutes both the recycling of packaging to make raw material for new products and the recovery of packaging as energy.
year
fibre
glass
metal
plastics
wood
total
68%
2005
88%
65%
54%
15%
76%
2006
96%
77%
59%
29%
81%
77%
2007
95%
88%
70%
43%
90%
84%
2008
106%
81%
75%
49%
99%
90%
2009
113%
45%
84%
45%
96%
88%
quantity of packaging placed on the market in finland and packaging waste recovery (in tonnes)
and economical for consumers. Co llection will now the responsibilit be y of a new produc er organisation to be established, and it will have to ch arge recovery fee The fees will be in s. corporated in the price of packagin which will turn ou g, t to be more expe nsive for consum than the previou ers s scheme,” he co mplains. The search for ne w applications The collection rat e for glass is alrea dy now so high th the quantity of gla at ss collected will ha rdly rise to a signi icant extent. The fmajority of collecte d glass is exporte as there is not m d, uch use for it in Fin land for the moment at least, ex cept in the manu facture of glass wo “New applications ol. are constantly be ing studied. The manufacture of foa m glass, for exam ple, seems prom ising. Foam glass can be used as fil lin g and insulation material in build ing projects. Manu facture of this ma terial is rather sm all at such an ea rly stage, however,” MD Hyrkäs expla ins. He states that th e recycling of gla ss will have to be organised on a completely ne w ba sis , as Suomen Keräyslasiyhdistys will not be a prod ucer organisation which the new Wa ste Act will requi re.
packaging quantity placed on the market, equals packaging waste
recovered by recycling as material
glass
58 275
26 269
26 269
plastics
112 341
28 478
50 848
241 978
229 208
272 509
metals
46 251
38 983
38 983
wood
194 307
39 873
186 690
material
paper, board and corrugated board
644
–
–
653 796
362 811
575 300
others total
total recovery
Reusable packaging and total use of packaging (in tonnes) material
total use
reuse
quantity placed on the market
reuse rate
152 917
94 642
58 275
62%
plastics
348 793
236 452
112 341
68%
paper, board and corrugated board
256 106
14 128
241 978
6%
metals
515 889
469 638
46 251
91%
wood
810 916
616 609
194 307
76%
1 837
1 193
644
65%
2 086 459
1 432 662
653 796
69%
glass
others total
23
JOUKKOKIRJE
Tuottajayhteisöjen yhteystiedot
Ovatko yhteystietosi muuttuneet?
Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi puh. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry Kari Hyrkäs kari.hyrkas@a-pullo.fi puh. (09) 133 1362 www.kerayslasiyhdistys.fi
Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille
Mepak-Kierrätys Oy Heikki Riste heikki.riste@mepak.fi puh. 0500 508 463 www.mepak.fi Suomen Palautuspakkaus Oy Tapani Sievänen tapani.sievanen@palpa.fi puh. 040 544 6899 www.palpa.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi puh. (09) 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Lars Rask lars.rask@puupakkauskierratys.fi puh. 050 325 2246 www.puupakkauskierratys.fi
www.pyr.fi
Kannen kuva: Atte Lakinnoro
Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme puh. (09) 6162 3500 tai faksaamalla numeroon (09) 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.
Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi puh. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi puh. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi