Minne menet Oulu? s. 4
Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 2/2013
12
s.
a t s i o t n i i k n e l e i m n o ä s t s i a v m i o ä e l n "E , ä t t y y s i inhimill iä ja suortieaos"ta,an ”Älä kurki”. nttilä iina Pe N D välietktaöupm A ungin kuvaile
kuva Petri Haanpää
Uusin silmin
"Oulunsalon Kirkonkylän koulun kestävän kehityksen työryhmä toteutti oppilaiden suunnitelmien pohjalta viihtyisän oppimisen olohuoneen. Aula toteutettiin talkoohengessä lauleskellen ja naureskellen. Syksyn suunnitelmat kävivät toteen, kun kevään aikana yhdessä kalustettiin, nikkaroitiin, maalattiin ja ommeltiin aulalle uusi iloinen ilme." Anna-Emilia Palosaari KM/Luokanopettaja
2/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@ otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 2/13: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Lea Ansamaa, Kari-Pekka Kronqvist ja Eila Vähäkuopus. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 3/13 ilmestyy viikolla 24. Ilmoitusvaraukset 2.5. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 13.5. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Teija Soini • Kuvassa: Niina Penttilän Älä kurki -maalaus.
2
Sisältö 2/2013
Kaupunkistrategia 2020 – Yhteinen tiekartta tulevaisuuteen
4-9
Teema/Minne menet Oulu? Ajatuksia strategian tärkeydestä
10
Työkalupakki Urakierto motivoi asumis- ja päiväpalvelussa
16-19 Työpäivä Serviisin ja hyvinvointipalveluiden kimppa
kuva teija soini
Kari-Pekka Kronqvist strategiapäällikkö
11 Tapahtumat ja koulutukset uudessa osoitteessa
20 Esimiehenä Oulun Tietotekniikan johtaja Pekka Pesonen
12 Kahavilla Taiteilija kansikuvan takana
21 Kierrätellen
13 Jyrkin palsta Ryhmähenkivakuutus turvanasi 14 Ilmoitustaulu
22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa nuorten työllistäjille 23 Kamera kiertää Terveystarkastajan matkassa 24 Hra Kraak
PYÖRRE 2/2013
K
lassinen kuvaus Pietarin kirkon rakentamisesta: Työmaalla oli kaksi miestä vasaran ja taltan kanssa vuolemassa kivilohkareista rakennuskiviä seiniä varten. Miehiltä kysyttiin, mitä he olivat tekemässä. Toinen vastasi hakkaavansa kiviä. Toinen taas totesi rakentavansa katedraalia. Uuden kaupunkistrategian valmistelu on käynnissä kaupunginvaltuuston johdolla. Valmistelun aikana on tavoitteena löytää yhteinen näkemys siitä, mikä on Oulun tavoitetila 2020 ja miten sinne päästään. Miten kaupunkistrategia vaikuttaa arkeeni, niin kaupungin työtekijänä kuin kuntalaisena? Huomion arvoista on, että valmistelemme koko Oulun kaupunkiyhteisöön vaikuttavaa strategiaa, eikä siten kyse ole vain kaupunkiorganisaatiosta. Kaupungin työntekijöillä on luonnollisesti merkittävä rooli kaupunkistrategian toimeenpanossa. Kaupunkistrategia alkaa elää vasta, kun oivallamme, miten työmme tulokset edistävät valittuja tavoitteita. Katedraali kuvaa myös kaupungin yhteisiä tavoitteita. Mikä on minun roolini tavoitteiden saavuttamisessa? Pyydän sinua pysähtymään hetkeksi ja miettimään, ovatko valmistelussa mukana keskeiset valinnat, ja miten voin käytännön työssäni edistää kaupunkistrategian yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkistrategian työn välitulosten kommentointi on mahdollista jo raakaluonnosvaiheessa. Pyydän antamaan palautetta vaikka pienestäkin asiasta. Tervetuloa mukaan valmisteluun!
3
Minne menet Oulu?
Arkipäivän ohjenuora Hyvä strategia on kuin kartta. Sen avulla kaupunki voi edetä suunnitelmallisesti kohti yhteisesti valittua päämäärää. Myös kuntalainen voi osallistua aktiivisesti arjen luomiseen.
Toimivan strategian kuusi teesiä
1) 2)
Strategian laatiminen on prosessi, ei projekti.
Sitoudu yhteiseen visioon ja tavoitteisiin. Toimenpiteitä ja valintoja ei kannata lähteä pohtimaan ennen kuin on löydetty yhteinen näkemys.
3) 4) 5)
Perustele valintasi hyvin. Keep it simple. Onnistunut strategia on napakka ja elävä.
Tunnista ja tunnusta tosiasiat. Missä olemme nyt ja mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit. Mitään ei kannata luoda vain sen vuoksi, että se kuulostaa hienolta tai toisenlaiselta kuin ennen.
6)
Pois siiloajattelusta. Asioita ei saa ajatella liian kapeasta tai vain yhdestä näkökulmasta. Strategian tulisi olla kuntalaisen puolella mutta tosiasiat huomioon ottaen.
S
atsataanko päiväkoteihin, vanhustenhoitoon vai teiden ylläpitoon? Mistä vähennetään? Luovutaanko jostain kokonaan? Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat monin tavoin asukkaiden elämään. Johdonmukaisten valintojen taustalla on hyvin laadittu strategia, joka antaa selkänojan tärkeille päätöksille. Dosentti Pirjo Vuokko Turun kauppakorkeakoulusta korostaa, että strategia on kriteeristö sille, miten arkipäivässä toimitaan ja millaisin valinnoin. – Olennaisinta strategiassa ovat tavoitteet, joiden kautta yhteiseen päämäärään päästään, ja valinnat, jotka määrittelevät, mitä asioita painotetaan. Tarvitseeko kaupunki siis aina strategian? – Strategia ei ole vain paperipinkka, vaan yhteinen käsitys siitä, mitä tehdään ja mitä ei, mihin suuntaan mennään ja miten. Strategiapaperin puuttuminen ei
välttämättä ole ongelma, strategisen ajattelun kyllä. Tehdään yhdessä Ongelmana on monesti yhteisen näkemyksen saavuttaminen. Tärkeää onkin miettiä, ketä varten strategiaa tehdään. – Strategiassa pitää olla terävyyttä. Asioita hiotaan monesti niin kauan, että ne ovat lopulta vain kuin kourallinen pyöreitä kiviä ilman särmää. Tällöin luodaan jotain, mistä kukaan ei ole eri mieltä, mutta ei toisaalta samaakaan, Vuokko toteaa. Haasteena on usein myös, miten strategiaa toteutetaan yhdessä ja miten ajatukset viestitään kuntalaisten suuntaan. Vuokon mielestä kannattaa miettiä jo alusta alkaen, että strategian kautta ollaan tekemässä arjen toteutuksia. – Kun koko porukka, niin päättäjät, henkilöstö kuin asukkaatkin, otetaan mukaan tekemiseen, strategia ei jää vain kaukaiseksi paperiksi. Tekemiseen pitää saada myös rentoutta, ei viemällä terää pois vaan tuomalla se arkipäivään._Katja Liesilinna
Dosentti Pirjo Vuokko on toiminut asiantuntijana kaupunkien viestinnän, mielikuvien ja strategioiden kehittämisessä. Hän on ollut valmistelemassa useiden yritysten strategioita.
4
1
Uusi kaupunkistrategia tehdään, jotta Oulua osattaisiin kehittää oikeaan suuntaan. Vastaajista vain kaksi oli sitä mieltä, että strategia tehdään, koska muutkin kaupungit tekevät.
2
3
Kaikki oululaiset voivat ottaa kantaa strategiatyöhön a. huhti - toukokuussa verkkokeskustelun kautta b. kevään aikana pidetyissä/ pidettävissä Oulun Raati -tilaisuuksissa c. alueiden yhteistyöryhmissä.
Vastaajista kaksi veikkasi vaihtoehtoa b, ja yksi ajatteli tämän strategian kantavan hamaan tulevaisuuteen. Strategia luodaan kuitenkin vuoteen 2020 saakka.
Kysymys oli eräänlainen kompa, sillä kaikki vastaukset ovat oikein. Kaupunki haluaa mahdollisimman paljon kommentteja strategiaan, joten myös kommentointimahdollisuuksia on luotu paljon.
Strategia määrittelee Oulun tulevaisuuden a. hamaan tulevaisuuteen b. strategisen epämääräisesti c. vuoteen 2020 saakka.
Strateginen a t n i l a v i n o m tehtävä
yörteen unan kautta P Vastasitte Akk vään. onivalintatehtä m en se gi te ra st imituksen kset ohessa to Oikeat vastau ra. menttienne ke ja teidän kom
4
Aion osallistua strategian valmisteluun kommentoimalla sitä. Vastaajista puolet ei aio osallistua kommentointiin, ja toinen puoli aikoo. Tässä kommenttejanne puolesta ja vastaan: ”Toivon, että toteutettavissa ole-
Kyllä: vat kommentit voidaan huomi-
oida strategian valmistelussa.” ”Strategia on työn tekemisen polku. Se viitoittaa toimet haluttuja tavoitteita kohti ja määrittää varsinaiset toiminnalliset prosessit.” ”Oletan, että työni vuoksi kommentoin strategiaa. En tosin ole aivan varma.” ”Se on kaikkien kuntalaisten asia.” ”Tulemme käsittelemään asiaa työyhteisömme palaverissa.”
”Jos löydän rakentavaa sanottavaa, voin kommentoida.” ”Saamme uuden paremman OULUN.” ”Kaupungin työntekijänä ja kuntapoliitikkona velvollisuus osallistua.” ”Haluan Oulun menestyvän.” ”Haluan vaikuttaa oman kunnan rakentamiseen.” ”On syytä vaikuttaa silloin, kun jotain valmistellaan. Turha ruikuttaa, kun päätökset on tehty.”
”Osallistuisin strategian valmisteluun, mikäli se olisi osoitettu minulle työtehtäväksi.” ”En usko voivani vaikuttaa yksilönä.” ”Ajanpuute.” ”Uskon, että esimiehet osaavat kuunnella kannanottoja ja ottaa niistä vaarin.” ”Ainakin aiemmat ovat olleet aivan höpö, höpöä.” ”Ei ole aikaa miettiä asiaa töiden lomassa.”
En:
5
Uskon, että strategia tulee näkymään työssäni. Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että strategia tulee näkymään työssä. Vain yksi ei-vastauksen antanut kommentoi, miksi.
käytöntöihin.” ”Strategia on toimintaa ohjaava asiakirja ja se on syytä tuntea ja toimia niin, että asetetut tavoitteet toteutuvat.” ”Suunnittelussa olevat muutokset koskettavat juuri työpistettäni.” ”Tehtäväkuvani edelleen tarkentumatta.” ”Täytyy näkyä, jotta voin omalta osaltani auttaa asiaa.” ”Tilojen/henkilöstön yhteiskäyttönä.” ”Kyseessä on meidän yhteinen tulevaisuus. Rakennamme yhteistä Oulua, jolloin vastuu on meillä kaikilla.” ”Yleensä strategia näkyy, hyvä strategia selkeyttää työtä.”
”Kaikki prosessit ovat sisäisiä asiakkaitani.” ”Kyllä. Kaiken Oulun kaupungissa tehtävän työn tulee olla strategian mukaista.” ”Jos ei näy, strategia on laadittu puutteellisesti.” ”Kuntalaisten yhteydenottoina ja valituksina.” ”Oikeasti arjen toiminta (toimintaprosessit) eivät voi eivätkä saa olla ohjaamattomia ja satunnaiseen suuntaan vieviä. Strategia on tässä mielessä työohjaamisen instrumentti.” ”Pitäisi näkyä koska kyse on verovarojen käytöstä.” ”Sitä kautta tulevat tavoitteet myös omalle työlleni.” ”Strategia ohjaa organisaation toimintaa, ja uskon, että strategian tavoitteet tulevat
tavalla tai toisella henkilökohtaisten tavoitteiden kautta toteutettua.” ”Toiveena on, että tällainen suurkaupunki pystyy toimimaan tulevaisuudessa selkeämmin kohti perustoimintojen parantamista sekä kehittämistyön lisäämistä huomioiden eläköitymisen, nuorten työttömyysmäärän sekä kunnan taloudellisen tilanteen.”
En:
”Olen perustyöntekijä, jossa ei juuri vaikuta kaupungin strategia.”
PYÖRRE 2/2013
”Strategiaa ei tarvita, jos sillä
Kyllä: ei tule olemaan vaikutusta
5
3
Minne menet Oulu? teksti Anneli Frantti
: lmivaiheinen giatyö on ko t Oulun strate se uk ja lin sopimuksen 1. Yhdistymis kset 2010–12 en täsmenny ks tu lli ha 2013 is 2. Yhdistym tamisohjelma stely ja toteut ei im vi an gi 3. Strate
Annapa oma tai porukan kommentti Oulun valmisteilla oleva, uusi strategia painottaa muun muassa kaupunkikulttuuria, lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, yrittäjyyden ilmapiiriä sekä ennaltaehkäisevyyttä niin terveyden- kuin vanhustenhoidossakin.
Nyt on oikea hetki miettiä, mitä strategian painopisteet tarkoittavat oman työn kannalta. Strategialuonnoksen ensimmäisen vaiheen kommentointi on tehty huhtikuun alussa ja toisen vaiheen kommentoinnin aika on toukokuussa.
Seuraa Akkunaa!
Lähtökohdat Varsinainen strategiatyö alkoi prosessin suunnittelulla, taustojen keräämisellä sekä ulkoista toimintaympäristöä kuvaavien skenaarioiden valmistelulla. Työn perustana ovat yhdistymissopimus ja laaja kaupungin oma lähtöaineisto. www.ouka. fi/strategia Ouluun halutaan nyt selkeämpi ja aiempaa konkreettisempi strategia ja tavoitetila siitä, mitä halutaan saada aikaiseksi seuraavan 4–8 vuoden
aikana. Toiminnan tavoitteita suunnitellaan nyt 10–20 kappaletta, kun niitä aiemmin on ollut useita kymmeniä. Työssä on mukana johtoryhmän ohella noin 100 viranhaltijaa eri palvelualueilta. Ohjausryhmän muodostavat luottamushenkilöt. Lisäksi henkilöstö, kaupunkilaiset ja nuorten ryhmät kommentoivat työtä sen edetessä. Nuorten ryhmien kommenteista lisää seuraavalla aukeamalla.
ikuu lm
mmi–he Ta
Odotettavissa omassa työssä Strategiset painotukset voivat uudistaa henkilöstön toimenkuvia vähitellen. Painopisteisiin satsataan ja työtehtäviin voi tulla uutta, samoin tiimien väliset rajat saattavat muuttua. Koulutustakin on luvassa, kunhan strategia on vahvistettu. 6
Strategisia valintoja Mitä kaupunki omistaa, miten saadaan talous kestävästi tasapainoon? Millaiset ovat maankäytön ja yhdyskuntarakenteen päälinjaukset? Miten vahvistetaan kuntalaisten hyvinvointia? Myös elinkeino- ja henkilöstöpolitiikan suuntaviivoja pohdittiin. Kansalaiset pääsivät henkilöstön ohella kommentoimaan strategiaa avoimen verkkokeskustelun kautta huhtikuun alussa.
aliskuu Ma
htikuu Hu
Tavoitetila Mihin mennään, mitä halutaan ja mihin on varaa? Visioita ja tavoitetilaa talouteen suhteuttaen pohdittiin maaliskuussa. Samalla ryhdyttiin valitsemaan konkreettisia painopisteitä. Painopisteiksi nousevat alussa mainitut asiat: kaupunkilaisten, elinkeinotoiminnan, ympäristön ja kuntatalouden hyvinvointi. Yhdessä tekeminen korostuu, kun eri ryhmät pääsevät kommentoimaan strategiatyötä. Nuorisoryhmät antoivat ensimmäiset kommenttinsa.
Strategiasta kudotaan työrukkaset
L
iikelaitos Oulun Tilakeskuksen toiminta kietoutuu uuden kaupunkistrategian ympärille. – Kaupunkistrategia sanelee Tilakeskuksen koko toimintaa, toteaa johtaja Jouko Leskinen. – Strategisesti oleellisinta toiminnassamme on tilatehokkuus, jonka saavuttamiseksi myös muiden kaupungin liikelaitosten ja yksiköiden on uudistettava omia toiminta-
tapojaan tulevan strategian ja palvelumalliuudistuksen mukaisesti. Tarvitsemme lisää käyttötunteja kaupungin omistamiin rakennuksiin, Leskinen tiivistää. Tilakulut ovat yksi kaupungin suurista menoeristä. Leskinen valaisee kulujen suuruutta esimerkillä: – Yhden päiväkodin käyttömenot ovat jo kolmessa vuodessa yhtä suuret kuin sen investointimenot. Tämän vuoksi olisi tär-
keää, että isoilla palvelualoilla uudistettaisiin sen omia toimintatapoja, jotta tilatehokkuus saataisiin nousuun. Kun kaupunkistrategiasta kudotaan Tilakeskuksen henkilökunnalle työrukkaset, se tarkoittaa sitä, että kaikki tähtäävät toiminnallaan yhteiseen päämäärään. Tilakeskuksessa se tarkoittaa tiivistetysti huolehtimista kaupungin omistamista kiinteistöistä ja sopivien toimi-
tilojen hankkimista ja ylläpitoa eri hallintoaloille. – Palvelumalliuudistuksen jälkeen ei pitäisi enää vain katsoa oman kiinteistön perään vaan pitäisi etsiä uusia ratkaisuja tulevaisuudelle. Tulee viemään viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin pääsemme edes välietappiin, Leskinen kuvaa._ Maria Öfverström
Esimerkkinä terveys Oulun sairastuvuusindeksi on korkeampi kuin muilla isoilla kaupungeilla – täällä siis sairastetaan keskimääräistä enemmän. Terveyspalvelut nielevät paljon euroja, mutta tulosta ei silti tule suhteessa tähän. Strategisena tavoitteena voi olla sairastuvuuden lasku vuoteen 2020 mennessä. Mitä siis pitää tehdä, että saadaan ihmiset terveemmiksi, miten kulut kohdalleen ja olisiko syytä vielä miettiä toisin ennaltaehkäisevää toimintaa?
Valtuustokäsittely ja päätöksenteko Kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategiasta. Strategiset kehittämisohjelmat käynnistyvät, samoin palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen. Henkilöstöohjelma valmistellaan syyskaudella 2013. Syksyn mittaan Oulu saa uuden kaupunkistrategian ohjenuorakseen.
uko–ke To
uu
kuu sä
–syysk Elo
Haastateltavina: Timo Nousiainen, kehitysjohtaja, strategiaprosessista vastaava; Kari-Pekka Kronqvist, strategiapäällikkö
Strategiaesitys valmistuu ja viimeistellään ennen kesää. Oulun tavoitetila 2020 kirjataan ylös, sitä tukemaan kiteytetään kaupungin arvot. Toimintaa ja taloutta koskevat strategiset valinnat on tässä kohtaa tehty. Palvelumalli 2020:n päälinjaukset on saatu kuntoon samoin omistajapolitiikan ja maankäyttöpolitii-
kan päälinjaukset. Johtamisjärjestelmän ja osaamisen kehittämisen painopisteet on valittu. Konkreettisia toimenpiteitä on lyöty lukkoon sekä lyhyellä vuoden tähtäimellä että pidemmällä 3–4 ja kahdeksan vuoden tähtäimellä. Uuden Oulun ensimmäisen strategian kaupunginvaltuuston 1. käsittely on 17.6.
PYÖRRE 2/2013
Tavoitteet täsmenevät, strategiaesitys valmistuu
7
Minne menet Oulu?
8
kuva Samuli Skantsi
Kaupungin henkilöstöstä on koottu haastajaryhmä, johon kuuluu noin vuoden 1980 jälkeen syntyneitä työntekijöitä. Heidän tehtävänään on haastaa vanhat toimintatavat ja ajattelumallit. Lisäksi valmistelussa on mukana nuoria sidosryhmiä edustava ulkoinen haastajaryhmä, johon on kutsuttu edustajia mm. Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta, ammattikorkeakoulun oppilaskunnasta, nuorten edustajisto ONEsta, Oulun nuorista yrittäjistä, Oulun nuorkauppakamarista ja nuorista maahanmuuttajista.
Oulun uusi suunta Neljä strategiatyössä mukana olevaa nuorta haastajaa kokoontui kaupungintalolle pohtimaan, millainen tulevaisuus Oululle pitäisi luoda.
Minna Hellsten, 30, henkilöstösuunnittelija, sivistys- ja kulttuuripalvelut, KM
Niko Auer, 34, rahoitusasiantuntija vs., Business Oulu, FM
– Oulu on eteenpäin suuntaava kaupunki, jonka hyvinvointi kumpuaa uusista työpaikoista, ennaltaehkäisevistä palveluista ja yhteisöllisyydestä. Parempi työtilanne saadaan mahdollistamalla yrittäminen niin keskustan alueella kuin lähialueillakin sekä suhtautumalla yrittäjyyteen positiivisesti. – Kun kaupungin hyvinvointipalveluita siirretään korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin menetelmiin, saadaan tuloksia ja säästöjä. Niin lapsiperheet, nuoret kuin vanhuksetkin tarvitsevat tukiverkostoja ja palveluita. Yhteisöllisyys on tärkeää, jotta viihdymme Oulussa ja voimme tarjota miellyttävän kaupungin myös uusille oululaisille.
– Oulu tulee olemaan vetovoimainen alue Pohjois-Suomessa, ja tänne varsinkin nuoret muuttavat. Tässä piilee se vaara, että kasvu tapahtuu ympäristön kustannuksella. Nuorison ja työikäisten poismuutto voi vauhdittaa pienten paikkojen näivettymistä. Toimiva kaupunki tarvitsee ympärilleen toimivat kunnat. – Oulussa on aina ollut jokin isompi asia, johon paikkakunnan talous on nojannut – ensin terva, viimeisimpänä Nokia. Olisi elintärkeää, että tulevaisuudessa talous rakentuisi laajemmalle pohjalle, jottei yhden isomman toimijan poistuminen suistaisi aluetta kriisiin. Keskeistä olisi myös se, että jokainen voisi koulutuksestaan riippumatta tuntea olevansa osa Oulun menestystarinaa. Olemme maailman mittakaavassa pieni alue eikä meillä ole varaa luokitella ihmisiä tuloksentekijöihin ja muihin.
Markus Mäkitalo, 30, OAMK:n hallituksen ja opiskelijakunnan edustajiston jäsen, kone- ja tuotantotekniikan opiskelija
< Minna Hellsten, Markus Mäkitalo, Niko Auer ja Heikki Leppänen haastavat kaupungin strategian yhdessä muiden ryhmiin valittujen kanssa.
Heikki Leppänen, 26, OSAKO:n hallituksen varapuheenjohtaja, liiketalouden opiskelija – Kaupungin keski-ikä putosi uuden Oulun myötä 34,5 vuoteen. Kaupungin tulisi panostaa nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tämä tarkoittaa jatkokoulutuksen, työn tai työpajapaikan järjestämistä alle 25-vuotialle ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorisotakuun mukaisesti. Jotta Oulu selviäisi tulevaisuudessa hyvin, on huolehdittava siitä, ettei yksikään nuori syrjäytyisi peruskoulun jälkeen._Titta Vilpa
PYÖRRE 2/2013
– Oululla on valtavasti mahdollisuuksia nuoren ikärakenteensa vuoksi. Tilastokeskus on ennustanut, että vuonna 2020 Oulussa on 52,6 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden, kun koko maan keskiarvo on 64,4. Kaikenikäisten pitää voida viihtyä täällä. Asukkailla täytyy olla aito mahdollisuus vaikuttaa kaupunkinsa asioihin esimerkiksi lähidemokratiaa vahvistamalla. – Kaupungin on otettava vahva rooli yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa alueen työelämän kehittämisessä. Oulun on oltava houkutteleva kaupunki vastavalmistuneelle asua, tehdä töitä ja luoda yrityksiä.
9
kuvitus Päivi rücker
m
, o u l a u t si a
työ
Sa
Työkalupakki
Urakierto tuo työpaikoille uutta osaamista ja motivoi työntekijöitä, uskoo palvelupäällikkö Lea Järvenpää. Asumis- ja päiväpalvelut järjesti organisaation sisällä uuden tehtävän 26 halukkaalle.
L
ähihoitaja Marja Ammunet, 55, eli viime marraskuussa jännittäviä päiviä. Ammunet siirtyi töihin uuteen yksikköön, Färinrannankotiin. Yksikössä asuu mielenterveyskuntoutujia. Ammunet on ollut muutokseen tyytyväinen. Aiemmassa työssä Allimarian palvelukodissa Ammunetin tehtävät olivat enemmän sairaanhoidollisia. – Täällä pääsen lähempään kontaktiin asiakkaiden kanssa ja näen heidän kuntoutumistaan. Sieltä nousee nyt minun työniloni. Ammunet on yksi 26 asumis- ja päiväpalveluiden työntekijästä, jotka vaihtoivat viime syksynä työpaikkaa. Asumis- ja päiväpalvelut tarjosi mahdollisuuden urakiertoon kaikille 250 vakituiselle työntekijälleen. Työntekijöistä 15 prosenttia oli kiinnostunut kierrosta, ja 10 prosentin kohdalla se saatiin onnistumaan.
10
Palvelupäällikkö Lea Järvenpää kertoo olevansa osallistujien määrään hyvin tyytyväinen. Suuri määrä kertoo luottamuksesta organisaatioon. On iso asia, että työntekijä uskaltaa lähteä liikkeelle. Palvelu paremmaksi Työntekijöiden syitä hakea kiertoon olivat muun muassa ammatillinen kehittyminen, vuoron vaihtaminen kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön tai päivävuoroon ja lyhyempi työmatka. Sosionomi Varpu Ilvesluoto, 33, työskenteli kuusi vuotta kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä ohjaajana. Hän aloitti töiden ohessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot ja innostui samalla urakierrosta. Tänä keväänä hän aloitti ohjaajapalveluissa mielenterveyskuntoutujien ohjaajana.
Olen muutoksista innoissani. En kyllästynyt aiempaan työhöni, vaan halusin uusia haasteita. Lea Järvenpään mielestä työntekijän motivoituneisuus ja hyvinvointi vaikuttavat positiivisesti myös asiakkaille annettavan palvelun laatuun. –Työntekijän hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Henkilöstön kehittämisessä mennään palvelun parantamisen juurille. Hakijamäärä kasvaa Mahdollisuus urakiertoon tarjottiin asumis- ja päiväpalveluissa nyt kolmannen kerran. Joka kerta hakijoita on ollut edellistä kertaa enemmän. Viimeksi vuonna 2009 kierron kautta vaihtoi tehtävää 12 työntekijää. Järvenpää arvioi, että mahdollisuus urakiertoon tarjotaan jälleen muutaman vuoden päästä.
Uusi sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi.
– Koin, että prosessin aikana todella keskusteltiin siitä, mikä minua kiinnostaa. Myös Ammunet on kokenut tehtävien vaihtamisen asumis- ja päiväpalveluissa joustavaksi. Hän on aiemmin sekä kouluttautunut työn ohessa että vaihtanut yksikköä ja tehtävää. Välillä työkaverit kysyvät Ammunetilta, mitä uutta hän vielä voi oppia. –Pienetkin asiat, joita yksiköissä tehdään eri tavalla, tuovat uutta näkökulmaa. Ja voi olla, että minullakin on uuteen yksikköön vietävää. _Jenni Räinä
1) 2)
Uusi kalenteri kokoaa kaikki kaupungin sisäiset koulutukset ja tapahtumat yhteen paikkaan. Koulutuksia ja tapahtumia voi selailla kirjautumatta sisään, mutta ilmoittautuminen mukaan vaatii kirjautumisen. Ilmoittautumisen jälkeen sähköpostiin tulee vahvistusviesti, jonka sisältämän palvelutunnuksen avulla voi perua osallistumisensa tai muuttaa osallistumistietoja. Jos tilaisuus on täynnä, ohjelma ilmoittaa jonoon jäämisestä. Paikan vapauduttua otetaan jonottajaan yhteyttä.
3) 4)
Työntekijöiden tiedot päivittyvät kalenteriin kahden viikon välein kaupungin henkilöstöhallintajärjestelmästä, joten erillistä rekisteröitymistä käyttäjäksi ei tarvita.
Kaupungin yhteisiä tapahtumia hallinnoidaan tällä hetkellä kaupungin viestinnässä. Voit ehdottaa tapahtumaa kalenteriin lomakkeella, jonka yhteydestä löydät tarkempia ohjeita. Kutsut voivat olla joko kaikille näkyvissä tai sitten vain rajoitetulle porukalle.
5)
Kalenterin välityksellä on helppo kutsua ja ilmoittautua tilaisuuksiin sekä jakaa koulutusmateriaalit. Kutsun yhteyteen voi liittää esimerkiksi ennakkotehtäviä osallistujille. Kalenterin kautta voi kerätä osallistujilta palautetta ja saada raportteja, kuten tietoja osallistujamääristä.
6) 7)
Kaupungin yhteisessä kalenterissa on henkilöstöliikunnalla oma osionsa, jossa henkilöstölle on tarjolla erilaisia kursseja, lajikokeiluja ja muita tapahtumia. Koulutus- ja tapahtumakalenterin käyttö ei ole sidottu pelkästään työpisteelle: sitä voi käyttää paitsi työ-, myös koti- ja yhteiskäyttöisiltä koneilta._Samppa Haapio
> Seuraavassa numerossa esitellään Lootaa.
PYÖRRE 2/2013
– Työntekijän hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Henkilöstön kehittämisessä mennään palvelun parantamisen juurille.
Oulun kaupungin työntekijöille on avautunut tänä keväänä uusi koulutus- ja tapahtumakalenteri. Se korvaa Akkunan tapahtumat ja koulutukset -palstan. Kalenteri löytyy osoitteesta kalenteri.ouka.fi.
Lähde: koulutusvastaava Hilkka Sahavirta
Mutkikkain osuus urakierrossa on hallinnointi. Työtehtävien pitää vaihtua saman koulutustason ihmisillä, jotka työskentelevät saman nimikkeen alla. Siirto haluttuun paikkaan voi vaatia jopa kolmen tai neljän muun työntekijän siirtämistä. –Muutokselle pitää varata aikaa ja sitä pitää pohjustaa henkilöstön keskuudessa, Järvenpää sanoo. Ilvesluoto kertoo, että hakuprosessi oli työntekijän perspektiivistä miellyttävä.
Koulutus- ja tapahtumakalenteri kokoaa riennot
11
Hox! Niina Penttilän Kuvitelmia-näyttely mainostoimisto Design Valkean tiloissa (Hallituskatu 13–17 E). Sovi vierailuaika: kontakti@designvalkea.fi tai 040 733 0166.
illa Kahav
Eläinten kertomaa
kuva TEIJA SOINI
Oulun kaupungin AD:n Niina Penttilän maalauksissa esiintyvien eläinten kasvoilta voi löytää inhimillisiä tunteita.
12
AD Niina Penttilän maalauksien eläimet ovat usein toteemieläimiä tai voimahahmoja, jotka muistuttavat maalaajaa tärkeistä asioista.
Jyrkin palsta
lyhyesti
KAHAVI VAI TEE: Kahvi maidolla, mutta illalla pitää saada kuppi teetä. PERHE : Aviomies Sami, 2-vuotias Akseli ja 5-vuotias Inari. KAUNEINTA OULUSSA: Merimaisemat. HARRASTUKSET: Maalaus, taide, lasten kanssa touhuaminen, lukeminen ja kävelyretket. SUOSIKKITAITEILIJA: Tällä hetkellä olen viehättynyt Alfons Muchan koristeelliseen julistetaiteeseen. Myös Petri Yrjölän maalaukset Oulun taidemuseossa tekivät vaikutuksen. PARAS ELÄIN: Kissa. LEMPIRUOKA: Arkena pidän tavallisesta kotiruuasta. Jos ei tarvitse itse kokata, lähden sushille.
P
Kaupungin yhteinen henkivakuutus
uuma katsoo ulos kehyksistä itsetietoisena, kissamaisena ja vahvana. Oulun kaupungin AD Niina Penttilä, 35, maalasi Voima-teoksen muistuttamaan itseään vahvuudesta ja ylpeydestä, jota pienten lasten äidin tulisi tuntea. Vanhan äitinorsun, Matriarkan, Penttilä puolestaan maalasi herättämään ajatuksia huolenpidosta ja perheestä. – Nostan seinälle maalauksia muistuttamaan minua tärkeistä asioista. Tänä keväänä Penttilä on nostanut maalauksensa ensimmäistä kertaa laajemman yleisön nähtäville. Penttilän ensimmäinen näyttely on esillä mainostoimisto Design Valkean tiloissa kesäkuun loppuun saakka. Idea näyttelyyn tuli mainostoimistolta. Penttilä oli aloittanut näyttelyssä olevien töiden maalaamisen vuonna 2011. Maalaaminen ja töiden saaminen esille on tuntunut niin hyvältä, että hän uskoo jatkossa etsivänsä lisää aikaa taiteelle.
Suuressa organisaatiossa kohdataan ajoittain myös kuolemantapauksia. Onko kaupungilla vakuutusta työntekijän kuoleman varalle?
Positiivisuuden kautta Penttilän työt ovat värikkäitä. Samalla ne herättävät kysymyksiä. Mitä ajattelee Älä kurki -teoksen kurki? Ja mihin katsoo Billy-taulun apina? Penttilä on piirtänyt ja maalannut aina eläimiä. – Eläimissä on mielenkiintoista inhimillisyyttä, ne ovat välittömiä ja suoria. On hauska miettiä eläinhahmojen kautta meitä ihmisiä ja peilata meidän tunteitamme. Töiden värikkyydestä ja näennäisestä lapsekkuudesta huolimatta niiden taustalla on usein tärkeitä, isoja ajatuksia. – Kuvitan hyvää mieltä maalauksiini satuhahmojen ja huumorin avulla. Minulla on tapana käsitellä vaikeitakin asioita positiivisen kautta._Jenni Räinä
kuva shutterstock
Vapaus vaalii luovuutta Lukion jälkeen Niina Penttilän haaveissa siinsi kuvataiteilijan ammatti. Hän opiskeli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuvataidelinjalla ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Opintojen myötä hän ymmärsi, että taiteen tekeminen oli parasta rakkaana harrastuksena. Aikataulut söivät luovuutta, ja kuvien työstäminen oli helpompaa ilman pakottavaa tarvetta. Työssään Oulun kaupungilla Penttilä hyödyntää visuaalista silmäänsä. Työ on opettanut graafista hahmottamista, josta on hyötyä maalaamisessa. – Graafisessa suunnitellussa toimitaan tietyissä rajoissa ja sääntöjä on paljon. Maalaaminen tuo tälle mukavaa vastapainoa. Maalien ja värien kanssa leikkiminen on vapauttavaa.
Edun suuruus vaihtelee Ojala kertoo korvauksen määrän riippuvan edunjättäjän iästä. – Vuonna 2013 summat vaihtelevat 4 500 ja 16 210 euron välillä.
Korvauksen määrä saattaa nousta, jos edunjättäjällä on alle 22-vuotiaita lapsia. Mikäli kuolema on tapahtunut tapaturmaisesti, korvausta nostetaan 50 prosenttia, hän sanoo. Käytännössä omaiset hakevat korvausta kuntien eläkevakuutuksesta (KEVA). Monesti vakuutusturvasta ei kuitenkaan tiedetä, ja esimiehet kokevat aiheen puheeksi ottamisen hankalaksi.
Vakuutusturva säilyy kolme vuotta palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Kuitenkin esimerkiksi kunnallinen työmarkkinalaitos on kehottanut kuntia kiinnittämään huomiota ryhmähenkivakuutuksen taloudellisesta edusta tiedottamiseen edunsaajille. – Käytännössä esimiehellä voisi olla paras mahdollisuus kertoa asiasta omaisille esimerkiksi surunvalittelujen yhteydessä, Ojala ehdottaa. Tarkempia tietoja ryhmähenkivakuutuksesta löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien sivuilta, www. kuntatyonantajat.fi._Heini Santos
PYÖRRE 2/2013
O
ulun kaupunki, kuten muutkin kunnat, maksaa palkkasummaan perustuvaa henkivakuutusta kunnalliselle eläkelaitokselle. Järjestelmä vastaa yksityisten yritysten käytäntöä, joskin yksityisellä sektorilla puhutaan ryhmähenkivakuutuksesta, kun kunnallisella sektorilla turvan nimi on taloudellinen etu. Kattaako vakuutus kaikki organisaation työntekijät? – Pääsääntöisesti etuun ovat oikeutettuja viranhaltijat ja työntekijät, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja joiden kohdalla ansioraja täyttyy, vastaa palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala. Vakuutusturva ei myöskään automaattisesti katkea palvelussuhteen mukana, vaan säilyy kolme vuotta palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli palvelussuhde on päättynyt työkyvyttömyyseläkkeeseen, turva on voimassa vielä viisi vuotta. Turva voi päättyä myös vanhuuseläkkeeseen tai 68 vuoden iän täyttymiseen.
13
koonnut samppa haapio kuvat shutterstock
Ilmoitustaulu
Kymppikerho
laihduttaa
O
ulun kaupungin henkilökunnan parissa on vaikuttanut vuodenvaihteesta lähtien oma ”Kymppikerho”. Sen viisi jäsentä kisaavat siitä, kuka pudottaa suhteellisesti eniten painoaan juhannusviikon torstaihin mennessä. Mistä idea kerhon perustamisesta tuli, ryhmän jäsen Matti Vähäkuopus? – Useampi henkilö oli miettinyt muutoksia elämäntapoihinsa, ja päätimme tehdä jotain yhdessä. Porkkanaksi projektille päätettiin 100 euron panos henkilöä kohti. Kertyneen potin saa eniten prosentuaalisesti painoaan pudottanut. Vuoden vaihteessa tehdyn punnituksen tulokset pidetään vain yhden henkilön, virallisen valvojan tiedossa. Kisassa pärjäämistä seurataan suhdeluvulla. Projekti on alkanut lupaavasti: – Kaikki haasteessa mukana olevat ovat laihtuneet, parhaimmillaan jopa 5–6 kiloa. Yhteensä porukka on laihtunut tähän mennessä 22 kiloa. Kaksi meistä on aloittanut aktiivisen liikuntaharrastuksen, ja kaikki ovat tehneet ruokavaliomuutoksia terveellisempään suuntaan. Kevääksi on suunnitteilla yhteinen triathlon-henkinen liikuntatapahtuma, jonka ideana on ”vaihtaa etureppu takareppuun”: jokainen henkilökohtaisen triatlonin suorittanut kisaaja saa palkinnoksi selkärepun.
Haku paranee Akkunassa
A
kkunan käyttäjäkyselyjen mukaan yksi suurimmista toiveista uuteen Akkunaan on toimiva haku. Tutkitusti tietotyöläisten ajasta iso osa kuluu oikean tiedon ja oikeiden ihmisten etsimiseen. Uuden Akkunan järjestelmä, SharePoint 2013, tarjoaa hakuun paljon uusia mahdollisuuksia. Haku tulee toimimaan hieman Googlen tyyliin: se osaa ehdottaa sanoja ja se oppii myös kävijöistään. Uusi Akkuna tarjoaa esikatselumahdollisuuden ja se osaa tarjoilla olennaisimman hakutuloksen ylimmäisenä. Järjestelmä antaa mahdollisuuden myös räätälöintien tekoon: sitä voidaan opettaa ryhmittelemään hakutuloksia eri tavoin. Haku painottaa yleensä suosituimpia ja eniten selailtuja sivuja. Toimiva haku ei kuitenkaan yksin riitä. Se edellyttää sisällöntuottajilta aktiivista sivujen päivittämistä, ja lisäksi tulee huolehtia vanhojen tietojen poistamisesta. Haku muokkaantuu vähitellen paremmaksi. Siihen panostetaan, jotta se palvelisi siinä tarkoituksessa, mihin se on luotu: pikaiseen tiedon löytymiseen.
H 14
V
iime syksynä tehdyn Kunta10-tutkimuksen tulosten pohjalta on laadittu yhteinen ohje esimiehille ja työyhteisöille. Ohje on käytössä jo tänä keväänä. Kunta10-tutkimus selvitti kunta-alan työssä tapahtuvia muutoksia ja työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tulosten pohjalta laadittu ohje auttaa ymmärtämään oman työyhteisön työhyvinvointiin, kuten itse työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyviä tekijöitä. Se auttaa nyt saatujen tulosten käsittelemisessä ja kehittämiskohteiden valinnassa sekä työyhteisöille tärkeiden asioiden vaalimisessa. Kun kehityskohteet on yhteisesti valittu, laaditaan työyhteisökohtainen toimenpidesuunnitelma. Kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelma raportoidaan seuraavalle esimiestasolle organisaatiohierarkian mukaisesti. Konsernipalveluissa seurataan palvelualueilla laadittujen kehityskohteiden vaikuttavuutta. Huhti–toukokuussa tulosten hyödyntämisestä järjestetään esimiehille ja työhyvinvoinnin kehittämisessä mukana oleville koulutusta, lisätietoja https://kalenteri.ouka.fi. Vastausprosentti oli 61. Lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Tutkimustuloksia ja muuta tietoa Kunta10-tutkimuksesta: akkuna/Kaupunki/Henkilostoasiat/Suunnitelmat_ja_raportit/kunta10/.
Henkilöstökassa tiedottaa enkilöstökassatoimikunta on päättänyt tehdä muutoksia toukokuun 2013 alusta alkaen. Asuntoluoton maksimisumma on 150 000 euroa ja kulutusluoton 50 000 euroa. Asuntoluoton korko on edelleen 3 kuukauden euribor lisättynä 1,0 % ja kulutusluoton korko 3 kuukauden euribor lisättynä 2,5 %. Vakuudettoman tililuoton korkoa nostetaan 1,0 %:lla. Korko on siten 3 kuukauden euribor lisättynä 5,0 %. Vakuudellisen tililuoton
Kunta10-tutkimus valmistui
korko on edelleen 3 kuukauden euribor lisättynä 4,0 %. Vakuudellista tililuottoa sekä asuntoja kulutusluottoja voit hakea lomakkeilla, joita saa henkilöstökassasta (Torikatu 10) tai Akkunasta akkuna/Kaupunki/ Henkilostoasiat/Henkilostokassa/ Laina_asiat. Luottojen korot ovat alhaalla, joten nyt kannattaa harkita lainanottoa henkilöstökassasta.
Sanoja & Saundeja -lyriikkakilipailun päätösjuhla
Nuorten Areena 24.5. klo 15–17
Oulun Pohjankartanon juhlasali, 7.5.2013 klo 13
Oulun kaupunginteatterin suuri näyttämö
S
yksyllä järjestettyyn alkukilpailuun tuli lähes 700 runoa uuden Oulun lapsilta ja nuorilta. Näistä on valittu 70 runoa, jotka on koottu Myllytullin kuvataideluokkien kuvittamaan runoteokseen. Neljä Oulun seudun nuorta säveltäjää ovat valinneet runoja, joihin he ovat tehneet sävellykset. Säveltäjät ovat Saara Aalto, Teemu Kuusento, Alisa Ojanen ja Timo Rautio. Runoteos ja siihen liitettävä cd-levy julkistetaan toukokuisessa juhlassa, jossa esitetään teoksen runoja sekä sanoin että sävelin. Jokainen teoksen runoilija saa oman kappaleensa levyineen lahjaksi. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki Oulun peruskoululaiset ja opiskelijat opettajineen sekä muutkin oululaiset. Tilaisuuden juontaa Stella-pelle (Anna-Kaisa Järvi). Tapahtuma on osa uuden Oulun juhlavuotta ja sen järjestää Oulun kaupungin kirjallisuustyöryhmä.
O
ulussa asuu Euroopan nuorin väestö. Nuoren ikärakenteen kaupunkiseudut kohtaavat myös haasteita, joista yksi on nuorisotyöttömyys. Nuorten Areena -tilaisuudessa nostetaan asia keskusteluun ja etsitään ratkaisumahdollisuuksia. Myös nuoret itse pääsevät kertomaan kokemuksiaan ja mitä heidän mielestään pitäisi tehdä toisin. Yhteistyössä YLE.
Bileet teatterin takana 24.5. klo 18–23 Avoin ja ilmainen nuorisotapahtuma yli 13-vuotiaille
T
arjolla on mm. katutanssia, dj-musaa, TJH87 live, graffitiperformanssi, Kulttuuritalo Valveen tuunaus-työpajapiste ja grillibileet, jossa tarjolla makkaraa ja maissia. Energiset rapin Suomen mestarit Solonen & Kosola esiintyvät klo 21.30. Juontajana Mikko Kouki.
Hankkijoissa on eroja Mitä eroa on strategisen hankintatoimen yksiköllä ja Oulun Konttorin hankintapalveluilla? Oulun Konttorin hankintapalvelut
vastaa kaupunkistrategian, omistaja- sekä hankintapoliittisen ohjelman, palvelujen järjestämisohjelman ja strategisten hankintalinjausten valmistelusta ja monituottajamallin kehittämisestä.
vastaa kaupungissa keskitetyiksi päätettyjen hankintojen koko kilpailutusprosessista ja seuraa niihin liittyvien sopimusten toteutumista. Hankintakohteita on noin 70, ja näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeet ja toimistotarvikkeet.
• Se ohjaa ja koordinoi koko konsernin hankintatoimintaa ja vastaa verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöstä.
• Konttorin vastuulla on seudullinen hankintayhteistyö. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailutuksissa on mukana 10 muuta kuntaa, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä OSEKK.
• Vastaa ohjeistuksesta – kuten vastailmestyneestä Hankintakäsikirjasta. • Kehittämispäällikkö myöntää tilausvaltuuden tilanteessa, jossa sopimustoimittajaa ei perustellusta erityissyystä voida käyttää. • Strategisesta hankintatoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja päättää, mitkä hankinnat kilpailutetaan keskitetysti.
• Konttorin hankintapalveluista saa myös hankinta- ja kilpailutusprosessiin liittyvää käytännön neuvontaa. • Konttori raportoi havaitsemistaan kehittämiskohteista strategiselle hankintatoimelle. • Oulun Konttorin johtaja tekee keskitetysti hankittavien tavaroita ja palveluita koskevat hankintapäätökset ja -sopimukset.
Huom!
3.5. järjestetään hankintaasioiden koulutus, johon voi ilmoittautua osoitteessa https://kalenteri.ouka.fi
Lähteet: Kehittämispäällikkö Marjukka Manninen, Strateginen hankintatoimi ja palvelupäällikkö Jussi Kauppi, Oulun Konttorin hankintapalvelut PYÖRRE 2/2013
Strategisen hankintatoimen yksikkö
15
kuvat Kati Valjus
Työpäivä
Yhteistyön avain on
dialogi
Hyvinvointipalvelut ja Oulun Serviisi löivät hynttyyt yhteen ja toteuttavat nyt vanhusten laitoshuoltoa yhteisvoimin. Monipalvelumalli on vapauttanut hoitajat hoitotyöhön.
Vuonna 2011 avattu Rajakylän Hoiva on sisustettu modernisti ja värikkäästi. Ylimmän kerroksen Sanninkodin väri on keltainen.
16
– Joka päivälle järjestetään jotakin virikkeellistä toimintaa, bingoa, laulutuokiota, palapelien kokoamista tai linnunlaulun kuuntelua.
ton rkistaa osas n Orajärvi ta ää a ed iin vi st e ri K ut ies i pala Palveluesim ännöllisesti. ”Kaikk kuuttaa. äin”, hän va tikon sä np aa ee el et ut la pa
Oulun Serviisi vastaa hoivakodin siisteydestä ja ateriahuollosta. Siistimistyössä oleva Pirkko Hannula ja ruokatarvikkeita kuljettava Eila Pälsynaho ehtivät vaihtaa muutaman sanan hississä.
tietoa, josta on ollut käytännön hyötyä ammatissa. Bingoa ja linnunlaulua Rajakylän Hoiva tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa kaikkiaan noin yhdeksällekymmenelle vanhukselle. Osastoja eli koteja on kaikkiaan kolme: Sanninkodin lisäksi Siirinkoti ja Severinkoti. – Asukkaistamme vain muutama pystyy liikkumaan itsenäisesti, suurin osa on päivittäisissä toiminnoissaan kahden hoitajan autettavia, kertoo palveluesimies Kristiina Orajärvi. Viriketoimintaan panostetaan asukkaiden voinnin mukaan. – Joka päivälle järjestetään jotakin virikkeellistä toimintaa, bingoa, laulutuokiota, palapelien kokoamista tai linnunlaulun kuuntelua. Aulaemännät voivat myös esimerkiksi hakea asukkaille kirjoja samassa talossa sijaitsevasta kirjastosta, Orajärvi kertoo.
PYÖRRE 2/2013
A
stiat kilisevät Rajakylän Hoivan Sanninkodin keittiössä, kun Oulun Serviisin laitoshuoltaja Eila Pälsynaho asettelee tiskejä koneeseen. Hoivakodin asukkaat ovat lopetelleet aamupalan, ja Pälsynaho on ehtinyt sillä aikaa pyörähtää siivoustöissäkin – Serviisin työntekijät huolehtivat täällä sekä ateriapalveluista että puhtaudesta. Hyvinvointipalvelut ja Serviisi löivät vuoden alussa hynttyyt yhteen, ja toteuttavat tätä nykyä vanhusten laitoshuollon palveluja yhteistyönä. Aiemmin hyvinvointipalvelujen leivissä laitosapulaisena työskennellyt Pälsynaho siirtyi monipalvelumallin myötä Serviisin työntekijäksi. Entisiin, tuttuihin keittiötöihin tulivat lisäksi siistimistyöt. – Opiskelen nyt laitoshuoltajan tutkintoa työn ohessa. Näin sitä näköjään vielä koulun penkille päädyttiin, nainen nauraa. Totta puhuen opiskelu on tuonut siivousalan ammattilaiselle valtavasti uutta
17
Sanninkodin aulassa raikuu nauru, kun lähihoitaja Taina Peltola ja Saimi Kivioja nauravat toistensa vitseille.
Rajakylän Hoivan käytävillä lähihoitajat, sairaanhoitajat ja laitoshuoltajat kulkevat sulassa sovussa. Jokaisella on omat tehtävänsä, mutta työntekijöinä he ovat tasaveroisia, vaikka eri yksiköiden alaisina työskentelevätkin.
Jokaisella on omat tehtävänsä, mutta työntekijöinä he ovat tasaveroisia, vaikka eri työnantajien leivissä työskentelevätkin.
– Kiirehän tässä työssä välillä tulee, ja on raskasta olla koko ajan jalkojen päällä. Olen silti viihtynyt työssäni hyvin, tämä on mukava työpaikka. Asukkaiden kanssa on tultu tutuiksi, ja vaikka monet heistä eivät jaksa paljoa jutella, viimeksi tänään jäin siivoustouhuissa suustani kiinni erään puheliaan mummon kanssa, Pälsynaho nauraa. Kun jauheliha-perunasoselaatikko on esillä lämpökärryn päällä ja tykötarpeet aseteltu ikkunapöydälle, hoitajat tulevat hakemaan ruuan asukkaille. Osa jaksaa syödä yhteisen pöydän ääressä, ja osalle viedään lounas omaan huoneeseen. Sanninkodin aulassa raikuu nauru, kun lähihoitaja Taina Peltola ja 93-vuotias Saimi Kivioja nauravat toistensa vitseille. Eila Pälsynaho pitää lounastauon ja jatkaa siistimistöihin ennen iltapäiväkahvien valmistelua.
Sanninkotiin tulee tänään täysi kärryllinen laatikoita, sillä lähestyvien pitkien pyhien vuoksi koululta tulee tämänpäiväisten ruokien lisäksi myös muuta, kylmiössä säilytettävää tavaraa. Pälsynaho kärrää koko kuorman kolmoskerrokseen ja aloittaa lounaan valmistelut.
Kaikkien työ sujuvaksi Monipalvelumalli on palveluesimiehen mukaan toiminut Rajakylässä hyvin. – Nyt hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön eikä heidän työaikansa kulu keittiössä. Hyvän yhteistyön avain on avoin dialogi: olemme tarttuneet ongelmakohtiin heti ja pyrkineet saa-
Naurua lounaspöydässä Aamupuuron Eila Pälsynaho on valmistanut osaston lämpökärryssä, mutta lounas ja päivällinen tuodaan vieressä sijaitsevan Rajakylän koulun keittiöstä. Ne toimitetaan termopakkauksissa: lounas lämpimänä ja päivällinen jäähdytettynä.
18
i Kolumn
Työpäivän päättdeämeekn si – Sy asialla!
Kaj
Lämpökärr y on laitos huo Siinä keitet ään aamup ltajille korvaamaton apuväline. uurot ja lä mmitetään ruuat.
maan kaikkien työstä kaikin tavoin sujuvaa, Orajärvi täsmentää. Lööpeistä saa toisinaan lukea kauhutarinoita vanhustenhuollosta, mutta Rajakylän Hoivassa heistä pidetään hyvää huolta. Monen luona myös omaiset käyvät usein, päivittäinkin. – Työtä on paljon, ja koko ajan haluaisimme tehdä enemmän kuin pystymme. Vanhustenhoitotyö vaatii tekijältään sekä fyysistä että henkistä kanttia, Orajärvi listaa alan haasteita. Haasteiden vastapainoa ovat hersyvät vitsit lounaspöydässä._ Kati Valjus
Tiina Niiranen, fysioterapeutti
PYÖRRE 2/2013
a Karoliina eilussa olev ä varten. ssa työkok tö va yt oi kä H a tt än Rajakyl ipullot uu desinfioint aus putsaa
Se hetki työpäivän jälkeen! Kodin ulko-oven aukaisu – ei sovittuja iltamenoja. On vain aikaa. Kahvin tuoksu eteisessä vie kauas lapsuuteen: koulun jälkeen äiti odottamassa vastakeitetyn kahvin kanssa koulusta tulijaa. Tällä kertaa kahvin keittäjä on kuitenkin 16-vuotias poikani. Kuuma kahvi ja kulhollinen Domino-keksejä odottavat television ääressä. Ykköskanava päälle! Kello on 17.08. Kohta se alkaa! SYDÄMEN ASIALLA! Yhteinen työ- ja koulupäivän siirtymäriittimme, joka vie molempien ajatukset pois suorittamisesta. Nyt ollaan vaan ja annetaan ajan viedä 1960luvun lopun pieteetillä rakennettuun ympäristöön vaatetuksineen, kampauksineen, tavaroineen, kulkuneuvoineen ja musiikkeineen. Ajankuvan ja tapahtumien verkkaisuus siirtyy omaan olotilaan levittäen seesteisen harmonian tunteen. Huumori ja monen henkilöhahmon sisältä kumpuava komiikka tuovat omat mausteensa. Samalla katselukokemus on yhteinen kiireetön hetki, muuten niin sosiaalisessa ja tapahtumarikkaassa päivässä, joka sisältää omassa työssäni – ja myös koulutyössä – paljon melua, hälyä, erilaisia ihmisiä, odottamattomia tilanteita ja nopeaa reagointia. Maailmamme on muuttunut ja asiat sekä tilanteet vaihtuvat nopeasti. Aivomme eivät ole silti tainneet ihan pysyä perässä, sillä ne tuntuvat kaipaavan kiireettömyyttä. Muuten en noille vuosikymmenille kaipaakaan – aika aikaa kutakin… Onneksi muutamia kertoja viikossa on tällainen lähes tunnin mahdollisuus antaa aivoille työn vastapainoa ja toteuttaa tiettyä rutiinia. Olin kerran kuuntelemassa luentoa elämän onnesta, ja luennoitsija kertoi, kuinka eräs onnellisuuteen liittyvä asia ovat rutiinit. Tätä ei usein tule ajatelleeksi. Oman lapsensa kanssa oleminen taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin – meidän molempien tileille. Varsinkin tämänikäisen kanssa. Television katselun lomassa keskustellaan ja nauretaan eikä niin usein kiistellä – ja juodaan kahvia sekä herkutellaan. Hyvällä tuurilla voin jopa saada halauksen. Mutta se vaatii jo hyvää jaksoa...
19
Esimiehenä kuva Teija Soini Tietotekniikka-alalla tilanteet muuttuvat nopeasti. Pekka Pesonen tietää, että tavoitteisiin päästään yhteisymmärryksellä ja motivaatiolla, jotka syntyvät aidon dialogin kautta.
Tavoitteiden mies Oulun Tietotekniikassa tasapainotellaan aallonharjalla nopeasti kehittyvän tietotekniikka-alan ja Oulun suurten muutosten tyrskeissä.
OTT
:n reilun sadan hengen liikelaitosta astui helmikuussa luotsaamaan johtaja Pekka Pesonen. Jo perehtymisvaiheessa vastassa on mielenkiintoisia kehitysnäkymiä. Oulussa vastikään toteutuneen kuntaliitoksen jälkimainingeissa määritellään muun muassa vuoteen 2020 ulottuvaa kaupunkistrategiaa sekä uutta palvelumallia. – Kun monta tulevaisuuden kehittämistavoitetta yhdistyy nykyiseen taloustilanteeseen, kokonaistavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä laajalla rintamalla. Meidän tulee pohtia, miten OTT voi asiantuntemuksellaan olla auttamassa koko kaupunkia tämän vuoden aikana asetettavien tavoitteiden saavuttamisessa, Pesonen sanoo. – Näkemykseni siitä, miten asioita kannattaisi viedä eteenpäin, muodostuu ja kehittyy koko ajan. OTT:ssa ollaan käynnistämässä vuoden 2014 suunnittelua. Pesonen näkee prosessin
20
mahdollisuutena päästä yhä tiiviimmin sisälle organisaation ja ennen kaikkea asiakkaiden tarpeisiin. hahmota kokonaisuus Tavoitteellisuus ja kehittämishakuisuus istuvat myös Pesosen persoonaan. – Mottoni esimiehenä on, että yhteisten päämäärien on oltava selkeitä ja läpinäkyviä, jotta jokainen organisaation jäsen voi omilla toimillaan edetä niitä kohti. Suunnittelussa kaikki pääsevät vaikuttamaan vähintään omien tavoitteidensa asetteluun. Organisaatio ei ole johtajan kokoinen juttu, vaan johtajan tehtävä on hyödyntää koko organisaation voimavarat ja osaaminen, hän summaa.
Nopealiikkeisellä, kehittyvällä alalla haasteet liittyvät myös aallonharjalla pysyttelyyn ja uuden oppimiseen.
”Yhteisten päämäärien on oltava selkeitä ja läpinäkyviä, jotta jokainen organisaation jäsen voi omilla toimillaan edetä niitä kohti.” – Itse kukin asiantuntijaorganisaation jäsen on paras asiantuntija omassa työssään. Minulle taas on tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja hahmottaa tavoitteita tulevaisuuteen. Työyhteisön hyvinvointi, jokaisen oma jaksaminen, innostuneisuus ja motivaatio ovat onnistuneen toiminnan edellytyksiä, Pesonen luettelee._Heini Santos
Kierrätellen
Kesä tulee
– ja rikkaruohot!
Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.
◗ Voiko rikkaruohoja kompostoida?
◗ Mihin voi palauttaa lasiset pullot?
◗ Mihin teflonpannu? Mitä teflon on?
Onnen autuutta, kesä tulee! Pääsee puutarhaan ja kasvimaalle - vaikkapa kitkemään rikkaruohoja. Rikkaruohot voi kompostoida, kunhan pitää mielessään muutaman tosiseikan. Kukkivia ja kukinnan ohittaneita rikkaruohoja ei kannata kompostoida ainakaan puutarhajätekompostorissa. Siemenet saattavat selvitä kompostoinnista. Jos lämpökompostorin lämpötila nousee noin +50 asteeseen, voipi olla, että siemenet kuolevat. Monivuotiset rikkaruohotkin tuhoutuvat kompostissa, mutta jos haluaa olla täysin varma voikukan nitistymisestä, voi juuret kuivattaa vaikka kannolla tai kivellä ennen kompostiin laittamista.
Lasinen pullo = kierrätyslasipullo eli esimerkiksi Alkon pullo. Kierrätyslasipulloa ei täytetä uudelleen, mutta sen materiaali voidaan käyttää uudelleen. Kierrätyslasipullo kannattaa palauttaa korkkeineen, siten myös korkkien metalli saadaan talteen. Kierrätyslasipullot voi palauttaa samaan paikkaa kuin kaikki muutkin pantilliset pullot ja tölkit. Aikaisemmin pantilliset lasipullot pystyi palauttamaan vain Alkon keräysjärjestelmään, mutta viime vuodesta lähtien keräyspisteitä tuli tuhansia lisää, ja pulloja voi palauttaa nyt myös vähittäiskaupan automaatteihin. Jos kaupassa myydään kierrätyslasipulloja, kaupan on järjestettävä myös pullojen keräys.
Teflonpannun voi laittaa kiinteistön metallinkeräysastiaan tai viedä sen ekopisteen tai Ruskon jätekeskuksen Oivapisteen metallinkeräykseen. Pannun metalli kierrätetään, ja teflonkerros on niin ohut, ettei se haittaa metallin kierrätystä. Teflonpannua kannattaa käyttää käyttöohjeiden mukaan, ettei siitä tule jätettä turhan nopsaan. Teflonin keksi vuonna 1938 Roy J. Plunkett ihan vahingossa etsiessään uusia jäähdytysaineita DuPontin laboratoriossa. Teflon on hiiliketju, johon on liittynyt fluoriatomeja, ja teflonia valmistetaan polymeroimalla fluorieteeniä: teflon on siis muovia. Se kestää kuumuutta ja sen kitkakerroin on pieni. Teflonia käytettään moneen tarkoituksen mm. teollisuudessa. Kotitalouksille se on tutuin astioissa: pannuissa ja padoissa.
◗ Onko auton rikkinäinen katalysaattori vaikea hävittää?
Vinkki:
Pyörteinen kulho
Katalysaattori on metallinen mötikkä, jonka sisällä on keraaminen tai metallinen kennosto, joka on päällystetty hyvin ohuella kerroksella jalometalleja - platinalla, palladiumilla, ceriumilla tai rodiumilla. Katalysaattori autoissa on hyödyllinen, mutta kallis laite. Jätteenä se on helppo, sen voi laittaa metallinkeräykseen. Myös autokorjaamoilla katalysaattorit kerätään muun metallijätteen kanssa talteen ja toimitetaan edelleen jatkokäyttöön.
◗ Digitaalinen verenpainemittari Digitaalinen verenpainemittari on sähkölaite, ja sen voi palauttaa vaikka Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle pienlaitteille tarkoitettuun konttiin. Laitteen paristot voi palauttaa kauppaan tai Oivapisteelle. Jos kotoa löytyy elohopeaa sisältävä verenpainemittari, se palautetaan vaarallisen jätteen keräykseen.
Tarvitset: • vanhoja Pyörteitä (muutkin aikakauslehdet kelpaavat) • kaksipuoleista teippiä / tavallista teippiä • akryylimediumia tai vastaavaa sitovaa geeliä
Aikakauslehdistä taitellaan n. 2 sentin suikaleita, joita teipataan yhteen ja kieritetään rullaksi. Kulho muotoillaan esim. keraamisen kulhon ympärille. Käsitellään esim. akryylimediumilla, jotta saadaan kulho pysymään muodossaan ja saadaan vähän vedenkestävyyttä. Löydät erilaisia tekotapoja nettihaulla paperikulho tai paperbowl.
PYÖRRE 2/2013
kuva päivi rücker
• kärsivällisyyttä
21
Puheenaiheita
Raitista ilmaa
nuorisotyöttömyyden hoitoon Haukiputaan Eräpajalla nuori saa kiinni arjesta. tuksen linjaamalla tavalla, vaikka lisärahoituksen myötä tilanne seudulla koheneekin. – Kilpailu koulutuspaikoista on kovaa. Esimerkiksi Osaoon haki yhteishaussa keskimäärin 2,2 hakijaa per paikka, Väisänen kuvailee tilannetta. Myös pajalle olisi tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa vastaan. Työ kiittää silti tekijäänsä. – On ollut ihana nähdä, kuinka esimerkiksi koulukiusattu tyttö löytää vuoden pajajakson aikana itseluottamuksensa, voi luopua lääkityksestä ja pääsee kiinni itsenäiseen elämään, Väisänen kertoo. Työpajatoiminnan tulokset ovat olleet rohkaisevia kaikkialla Suomessa. PohjoisPohjanmaalla yli 76 prosenttia nuorista on sijoittunut pajajakson jälkeen työhön, koulutukseen tai muuhun aktiivitoimintaan._ Terhi Rauhala
Pyörre uudistuu! Pyörre luo nahkaansa ja ilmestyy seuraavan kerran kesäkuussa entistä ehompana. Uudistamme palstoja ja luomme muutamia uusia. Toivomme lukijoilta aktiivista palautetta osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi Nähdään kesäkuussa!
kuva shutterstock
K
uksat, puukot, uistimet ja vaaput valmistuvat Haukiputaan Eräpajan nuorten käsissä. Sama porukka rakentaa luontokohteita ja -reittejä, huoltaa kaupungin ulkoliikuntapaikkoja sekä tuottaa retki- ja ohjelmapalveluja. Tämä on yksi Oulun nuorille suunnatuista työpajoista, joka tukee kouluttautumista, työllistymistä ja arjenhallintaa. – Työssä on 4–5 nuorta kerrallaan. Osalla on elämä vähän hakusessa, esimerkiksi koulun keskeytymisen takia, mutta pajalla on mahdollisuus kasvaa ja hakea ratkaisuja yhdessä yksilö- ja työvalmentajan kanssa, kertoo Haukiputaan ja Kiimingin työpajatoiminnan palveluesimies Tuula Väisänen. Tämän vuoden alussa nuoria on ollut Oulun seudulla työttömänä viimevuotista enemmän. Tammikuussa voimaan tulleen nuorisotakuun ei odoteta toteutuvan halli-
Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo
2.Jalometallin (9.–10.8.2013) pääesiintyjä on amerikkalainen 1) Anthrax X) Megadeath 2) Slayer? 3. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Hänninen edusti nyrkkeilijänä Oulun 1) NMKY:tä X) Pyrintöä 2) Tarmoa?
22
4. Cappas-teatteri toimii 1) Haukiputaalla X) Kiimingissä 2) Oulunsalossa? 5. Oulun päivät järjestetään vastaisuudessa 1) kesäkuussa X) heinäkuussa 2) elokuussa? 6. Oulun vuoden 2013 taiteilija on 1) Heli Slunga X) Soiva Siili 2) Pirjo Yli-Maunula?
7. OSAOn Kaukovainion liikuntasalissa järjestettiin tammikuussa 1) keppihevosten X) liidokkien 2) polkuautojen SM-kisat?
10. Uuden Oulun alueella on ihmisvainajille 1) 9 X) 11 2) 13 hautausmaata?
8. Oulu Tanssin Keskus Jojon toiminnanjohtaja on Helena 1) Jäykkä X) Kankea 2) Tiukka? 9.”Peilipoikana” kuuluisaksi tullut selvänäkijä Armas Pasanen (1894–1937) asui 1) Kempeleessä X) Kiimingissä 2) Tyrnävällä?
Oikea rivi: 222 / X11 / 1122
1. Vuoden yrittäjä -palkinnon sai v. 2012 1) Moonkoru X) Starkoru 2) Sunkoru?
aja Terveystarkast on Tapio Ruokam matkassa
Kamera kiertää Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.
Ympäristöterveydenhuolto on osa Oulun seudun ympäristötointa. Toiminta kattaa Oulun lisäksi Muhoksen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän ja Hailuodon kunnat. Ympäristöterveysvalvonta vastaa elintarvikkeiden, talousveden, elinympäristön terveellisyyden sekä kulutustavaroiden että palveluiden turvallisuuden valvonnasta. Lisäksi sille kuuluvat uimavesiasiat ja tupakan myyntiä ja tupakoinnin kieltoa koskevat asiat.
O
ma pestini Oulussa alkoi vuoden 2012 alusta liittyen kuntaliitoskuvioihin. Tänä vuonna täyttyy 40 vuotta terveystarkastajana. Tehtäväni terveysvalvonnassa on mm. elintarvikevalvontaa, listalla on pikaruokapaikkaa, kahvilaa, ravintolaa sekä suurtaloutta.
Aika monella työpäivään kuuluu lounaalla poikkeaminen. Merkittävä asia kuluttajan elintarviketurvallisuuden kannalta on, että kuuma on kuumaa ja kylmä säilytetään kylmässä, kuten kuvassa.
Tässä vaiheessa usein tulee mieleen alkutaival 1973 Lapissa, jossa nuorena tarkastajana tein tarkastusta ja aloin toitottaa kylmäsäilytyksen merkitystä. Kaupassa oli kyllä kylmävitriini, mutta virta siitä sattui puuttumaan ja makkarapötkyt säilytettiin pihakaivossa. Sanoin, että kauppaan pitää laittaa jääkaappeja ja pakasteita ja käsienpesupistekin puuttuu. Kauppias katsoi minua hetken ja totesi, että tuo veikkonen ensin tälle kylälle sähköt ja vesi, viemäristä nyt puhumattakaan. Laitetaan sitten. Tänään työpäiväni aloitin menemällä suoraan kohteeseen. Aamupäivään sisältyi pari elintarvikehuoneiston tarkastusta. Iltapäivällä kuittasin aamupuuron ja lounaan kahvikupilla, pyörähdin toimistolla hetken aikaa kirjaamassa tekemisiäni ja sitten sovittuun asiakastapaamiseen. Siinä sitten tankattiin lainsäädäntöä, omavalvontasuunnitelmaa ja "Oivaa". Työpäiväni päättyi klo 16 jälkeen ja suuntasin auton keulan kohti kotia.
Siisti järjestys, paikat puhtaat ja lämpötilat ja päiväykset kunnossa.
oivallinen Toiminnanharjoittaja on terveysvalvonnassa meidän asiakkaamme, jonka kohtaamme tarkastusmatkalla yleensä ensimmäiseksi. Tavoite on yhteinen eli kuluttajalle turvallinen tuote.
hyvä
korjattavaa
huono
Elintarvikevalvonnassa aletaan toukokuun alusta alkaen suorittaa ns. "Oiva"-tarkastuksia.
23