Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 1/2017
Makupalapurkista lusikoidaan nyt
hyvällä ! a l l o n n u t a l l a om Suomessa uudelleenkäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta, s. 6
sisältö 1•2017
04 06
BOKSI uutiset ja tapahtumat
LUKUJEN TAKANA Pitääkö uudelleenkäytöstä saada hyvitystä kierrätystavoitteisiin?
10
HENKILÖ Hanna Koivula kouluttaa Suomeen pakkausalan ammattilaisia.
12
KULUTTAJAPAKKAUSKERÄYS Kaupan liitto ja ympäristö ministeriö haluavat vähentää muovipussien käyttöä.
14 18
YRITYS Orkla kehittää pakkauksia vastuullisuus mielessään. ILMIÖ Pakkaus houkuttelee nuoria aikuisia valitsemaan tuotteen muiden joukosta. HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi
Read articles in English at info.rinkiin.fi
18 10 12
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi
Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,
Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230
Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Ritva Castrén, Tiia Talvitie, Virpi Korhonen, Maija Peltola ja Peter Rasmussen
Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki, Otavamedia OMA
Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia
ISSN 2343-1504
Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti
ORGANISATION CERTIFIED BY
ISO 9001 RINKI- ja PYR Info näköislehdet
2 | RINKI 1/2017
kuva Pekka Kiirala
14
A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen
Kun opettaa muita, oppii aina myös itse.”
Vuosi täyttä tuottajavastuuta
R
omahtaako kuluttajien kierrätysinto, kysyivät epäilijät, kun vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirrettiin kunnilta pakkausten tuottajille 1.1.2016. Kysymyksen taustalla olivat Ringin ja tuottajayhteisöjen linjaukset, joiden mukaan kuluttajille tarkoitettuja Rinki-ekopisteitä keskitettiin voimakkaasti sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat eli kauppojen yhteyteen. Samalla pienten taajamien vähemmän käytettyjen pisteiden määrä väheni. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella halu lajitella ei ole laimentunut. Pikemminkin uudet, markettien yhteydessä sijaitsevat Rinki-ekopisteet ja erityisesti mahdollisuus muovipakkausjätteen lajitteluun ovat lisänneet sitä. Myös pakkausjätteiden kerääminen suoraan kiinteistöiltä on kasvussa, kun kunnat ja niiden jätelaitokset laajentavat omaa pakkausjätteiden keräystään. Tilastojemme mukaan Rinki-ekopisteverkostosta ja pakkausjätteiden lajittelusta oli tiedotusvälineissä lähes 400 juttua vuonna 2016. Alkuvuo desta harmillisen monet uutiset käsittelivät keräyspisteverkon viivästymistä ja pisteiden roskaantumista. Muutosvaiheen ongelmia oli osattu odottaa. Kesän aikana pisteitä opittiin käyttämään ja pakkausasetuksen edellyttämä pistemäärä saatiin valmiiksi. Loppuvuoden uutiset keskittyivätkin kierrätyksen tärkeyteen ja lajittelusta ohjeistamiseen. Rinkiin on liittynyt 4 200 tuottajavastuullista yritystä, jotka vastaavat pakkausten vastaanoton ja kierrätyk-
sen kustannuksista. Nämä kustannukset nousivat tuottajavastuun laajenemisen myötä lähes 15 miljoonalla eurolla. Ringin päämääränä on tehokas pakkausjätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmä, joka minimoi jätelain asiakkaillemme siirtämät kustannukset. Tehokkuuden lisäksi tuottajavastuun kustannukseen vaikuttaa ratkaisevasti tuottajille siirretyn jätehuoltovastuun laajuus. Asia on ajankohtainen, koska EU valmistelee parhaillaan jäte- sekä pakkausjätedirektiivien uudistamista. Tavoitteena on muun muassa yhtenäistää tuottajavastuun toteutusta eri maissa. On syytä toivoa, ettei tämä jälleen lisää tuottajien vastuita ja kustannuksia meillä Suomessa.
uutiset | tapahtumat kuvat ESSI Kiertokassi mediasivut
i s k Bo
Lue lisää
ESSI-kassissa muovi kiertää ESSI on luotettava kassi: kestävä, tyylikäs, halpa, ekologinen ja kierrätettävissä. Se vastaa ominaisuuksiltaan tavallista muovikassia, mutta sen raaka-aineena on käytetty sekä Rinki-ekopisteissä kerättyä että teollisuuden kierrättämää muovia.
K
n kotitalouksie sten au kk pa vi muo tä: kierrätykses iten/m info.rinkiin.fi sau kk muovipa a/ ta kier
ierrätysmuovikasseja on ollut ennenkin, mutta ESSI-kierrätyskassin uutuus on kuluttajilta
kerätyn muovijakeen käyttäminen kassin valmistuksessa. Vähintään 45 prosenttia ESSIn raaka-aineesta on kerätty kuluttajilta, Amerplastin myynti- ja tuotekehitys-
ESSI kannustaa kierrättämään
johtaja Ari-Pekka Pietilä kertoo.
ESSI-kasseja on ollut saatavilla 17.1.2017
yhä useammat kuluttajat löytävät tiensä Rinki-ekopisteille.
– Tämä on ensimmäisiä kaupallisia
alkaen hyvin varustetuista K-ryhmän
tuotteita, joissa tuota jaetta hyödynne-
kaupoista, joissa sitä myydään Pirkka
tään. Kaikkiaan ESSIn raaka-aineesta yli
ESSI kiertokassi -nimellä.
90 prosenttia on kierrätysmuovia.
– On hienoa, että Kesko uskoo ESSIin
– ESSI on vasta ensimmäisiä kuluttajilta kerätystä pakkausmuovista valmistettuja kaupallisia tuotteita Suo-
ja tuo sen tavallisten kuluttajien käyt-
messa. Jatkossa kehitämme muitakin
tään Rinki-ekopisteissä. Kerätty muovi
töön. Lisäksi kiertokassin raaka-aineena
tuotteita, kun kierrätettyä muovijaetta
käsitellään Ekokemin muovijalostamolla
käytettävästä teollisuuden muovijakees-
kertyy enemmän.
CIRCO®-uusiomuoviksi, ja kassit valmiste-
ta iso osa tulee Keskolta. Nyt tavoit-
taan Amerplastin tehtaalla Tampereella.
teemme on innostaa kuluttajia valitse-
nen tuote, joka toivottavasti kannustaa
maan kiertokassi tavallisen muovikassin
muovipakkausten kierrättämiseen.
Kotitalouksien pakkausmuovia kerä-
– Kotitalousmuovien keräys alkoi
Kiertokassi on Pietilän mukaan arki-
– ESSI-kiertokassia voi käyttää os-
viime keväänä, ja Ekokem investoi uusio-
sijaan. Kuluttajahinta ja kassin ominai-
muovin valmistukseen. Saamme sieltä
suudet ovat samat, joten ekologinen
toskassina monta kertaa, ja lopuksi sen
laadukasta uusiomateriaalia kassien
valinta on helppo tehdä. Tavoitteemme
voi käyttää roskapussina tai kierrättää
valmistukseen. Tämä on kiertotaloutta
on, että ESSI syrjäyttää tulevaisuudessa
Rinki-ekopisteessä, Pietilä muistuttaa.
parhaimmillaan, Pietilä toteaa.
tavallisen muovikassin.
ESSI-kiertokassin raaka-aineesta on vähintään 45 % Rinki-ekopisteissä kerättyä kotitalousmuovia
Päivi Brink
Kotitalouksien muovipakkausjätettä kerätään yli 500 Rinki-ekopisteessä. Kierrätysmuovi käsitellään Ekokemin muovijalostamolla Riihimäellä, ja kassit valmistetaan Amerplastin tehtaalla Tam-
+
pereella. ESSI on suomalainen tuote.
=
kangaskassien, biohajoavien muovi
vähintään 45 % teollisuudesta kierrätettyä muovia
vähintään 90 % kierrätysmuovia
4 | RINKI 1/2017
Kierrätysmateriaaliakin riittää, kun
Hiilineutraalin ESSI-kiertokassin hiilijalanjälki on pienempi kuin muiden kauppakassien: muovi-, paperi- tai kassien tai tavallisten kierrätysmuovikassien (60 % kierrätysmuovia). kiertokassi.fi
Kinkkutemppu ylitti odotukset
Rinki on nyt Suomen Keräyslasiyhdistyksen asiamies
Jouluna 2016 lanseerattu, Kinkku
auttavalle Hope ry:lle ja hyvänteke
Rinki ja Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY)
tempun nimellä kulkenut kiertota
väisyysurheilujärjestö Iceheartsille.
ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaisesti SKY:n
louskokeilu onnistui yli odotusten.
asiamiehen tehtävät siirrettiin Ringin hoidettavaksi
Kinkkurasvoja palautettiin yhteensä
Kemianteollisuuden kahvipöytäkes
12 000 kiloa. Niistä valmistetulla uusiu
1.1.2017 alkaen. Asiamiehenä ja yhteyshenkilönä
kustelusta alkunsa saanut kampanja
tuvalla dieselillä voisi ajaa neljä kertaa
toimii jatkossa Sari Hedayet.
kasvoi monen yrityksen ja yhteisön
maapallon ympäri.
yhteisprojektiksi, jolla haluttiin lisätä
Ringillä on jo ennestään sopimukset lasipak kausjätteen keräykseen ja kierrätykseen liittyvien
Kemianteollisuuden lisäksi Kinkku
ihmisten tietämystä kiertotalouden
tempussa oli mukana iso joukko
palveluiden tuottamisesta SKY:lle. Näihin liittyviä
mahdollisuuksista.
toimijoita. Keräyspisteet sijaitsivat
tehtäviä hoitaa Ringissä 1.1.2017 alkaen asiamies
pääosin K-ruokakauppojen pihoilla
Pertti Tammivuori.
Kinkkutempun tavoitteena oli kerätä joulukinkun paistamisesta
tai Rinki-ekopisteillä, ja keräysastioi
ylijääneitä rasvoja ja valmistaa niistä
den kuljetuksesta vastasi Lassila &
uusiutuvaa dieseliä, jonka hiilijalanjälki
Tikanoja. Ensin rasvat kuljetettiin
on fossiiliseen dieseliin verrattuna jopa
esikäsiteltäväksi Honkajoen tehtaalle,
90 prosenttia pienempi. Kinkkurasvois
mistä ne sitten vietiin Nesteen Por
ta jalostettu uusiutuva diesel myydään
voon jalostamolle. Vesilaitosyhdistys ja
Nesteen asemilla. Neste lahjoittaa
Maa- ja kotitalousnaiset toimivat kam
tuotteen arvon vähävaraisia perheitä
panjassa neuvoa-antavassa roolissa.
Kevään tapahtumia Muovi- ja pakkausalojen erikoismessut 20.–21.4.2017 Lahden Messukeskuksessa, muovimessut.fi Muovi & Pakkaus 2017 kokoaa muovi- ja pakkaus alan osaajat, palveluntuottajat, laitevalmistajat ja luennoitsijat saman katon alle. Uudistunut
Kinkkutemppu numeroina
kaksipäiväinen ammattilaistapahtuma rohkaisee
• Rasvaa lahjoitettu: 12 000 kg
uudistamaan muovi- ja pakkausalaa sekä sen
• Lahjoituksia tehty: 40 000 kpl
toimintatapoja ja tarjontaa.
• Uusiutuvaa dieseliä valmistettu: 10 000 l Jätelaitospäivät
• Kerrat, jotka sillä voi ajaa maapallon ympäri: • Rahaa lahjoitettu hyväntekeväisyyteen: 14 500 e
Seuraa Rinkiä somessa
kuva iStockphoto
4 (keskikulutus 6 l / 100 km)
10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljongissa, jly.fi Seminaari järjestetään Yhdyskuntatekniikan näyttelyn yhteydessä.
ku va
Rinkikierratys
iS to c
kp
ho
to
Rinki_kierratys
Jaamme Facebookissa ja Twitterissä ajankohtaista tietoa Ringin toiminnasta ja pakkaus kierrätyksestä yleensä.
RINKI 1/2017
| 5
L U K U J E N T A K A N A teksti Matti Koskinen
PAKKAUSTEN UUDELLEENKÄYTTÖ
hiertää EU:n kiertotalouspaketissa
6 | RINKI 1/2017
kin
no
ro
m ed i a ava
La
Ot
ku va At te
Ehkäisy ennen kierrätystä Uudelleenkäyttö tarkoittaa tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samas sa tarkoituksessa kuin mihin se on valmistettu. Esimerkiksi lasipullot, jotka pestään ja palautetaan tehtaalle, päätyvät uudelleenkäyttöön. Samoin puiset kuormalavat, muoviset pulloko rit, ravintoloiden metalliset oluttynnyrit ja muut pitkään kierrossa pysyvät pakkaukset. – Jätealan terminologia on aika haas tavaa ja monimutkaista. Uudelleenkäyt tö ei oikeastaan ole kierrätystä. Se on tuotteiden saattamista uudelleen käytet täväksi ilman, että siinä välissä muo dostuu jätettä, täsmentää ympäristö neuvos Riitta Levinen ympäristöminis teriöstä. Suomen jätelaki perustuu EU:n nykyiseen jätedirektiiviin, ja siinä
kuv aT om m
i /
E
uroopan komission kiertotalouspaketin osana annettu jätedirektiivien muutosehdotus etenee hyvää vauhtia kohti lopul lisia linjauksia. Kierto talouspaketti on kunnianhimoinen ohjelma, jonka tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita kohti yhä syvempää kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.
Jätesäädöspaketin pakkausjätettä käsittelevä osuus on joutunut pienoisen väännön kohteeksi. Kiistelyn aiheena on muun muassa pakkausten uudel leenkäyttö. – Kiertotalouspakettia kevättalvella käsittelevä ympäristövaliokunta on työssään painottanut uudelleenkäyttöä osana kiertotaloutta, sanoo valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Merja Kyllönen. – Ympäristövaliokunta on lähtenyt siitä, että tarvitaan selkeitä kannusti mia, joilla ohjattaisiin jäsenmaita otta maan käyttöön jätehierarkia. Tavoitteena olisi myös ohjata tuotta jia sekä uudelleenkäytettävien että kier rätettävien pakkausten käyttöön. Uudelleenkäytöllä on toisaalta mer kittävä rooli jätteen vähentämisessä, mutta toisaalta enemmistö jäsenmaista ei halua sitä mukaan pakkausjätettä koskeviin tavoiteasetteluihin. Ongel man taustalla on monenkirjavaa terminologiaa ja EU-maiden eriäviä käytäntöjä.
m uo iT
Pantillisten lasipullojen, kuormalavojen ja muiden pakkausten uudelleen käyttö ehkäisee jätteen syntymistä, mutta onko siitä tarpeen saada hyvitystä kierrätys tavoitteissa? Tätä pohditaan kuumeisesti EU:n kiertotalouspaketin yhteydessä. Suomi pitää uudelleenkäyttöä tärkeänä kiertotalouden osana.
EU:n kiertotalous pakettia käsittelevä ympäristövaliokunta on painottanut uudelleenkäyttöä osana kiertotaloutta.” Merja Kyllönen
udelleenkäyttö on asetettu etusijalle u kierrätykseen nähden. Uudelleenkäytön etuna on, että se ehkäisee jätteen synty mistä. Samalla se säästää materiaaleja, kun sama pakkaus kiertää kymmeniä tai jopa satoja kertoja. Vastapainona tyhjien pakkausten kuljettaminen tosin lisää liikenteen päästöjä, mutta niitäkin voidaan vähentää toimivalla logistiikalla. – Jätehierarkiassa asetetaan jätteiden käsittelytavat tärkeysjärjestykseen. Jät teen synnyn ehkäisy on siinä korkeim malla sijalla, ja uudelleenkäyttö on osa tätä. Uudelleenkäytön valmistelu on seuraavalla tasolla, ja vasta kolmannella sijalla tulee kierrätys. Sitten tulee muu hyödyntäminen, esimerkiksi hyödyntä minen energiana, ja loppukäsittely eli kaatopaikka, Levinen selittää. >
RINKI 1/2017
| 7
Uudelleenkäyttö on Suomessa hyvällä mallilla Kuulostaa vielä suhteellisen selkeältä. Ongelmia syntyy, kun katsotaan asiaa koko unionin laajuudella. Politiikan tasolla säännöt ovat samat koko EU:n alueella, mutta yksittäisten maiden toimenpiteissä ja painotuksissa on eroja. Suomessa uudelleenkäyttöä on pidetty tärkeänä ja siihen on ohjattu muun muassa kansallisen tavoiteasettelun ja aiemmin myös verotuksen avulla. Ympäristöministeriön julkaisemien vuoden 2014 tilastojen perusteella Suomessa käytetyistä pakkauksista 60 painoprosenttia, siis selvä valtaosa, käytettiin uudelleen. Jätteeksi päätyi vain 40 prosenttia käytetyistä pakkauksista. Jätteeksi päätyneistäkin pakkauk sista 57 painoprosenttia hyödynnettiin kierrättämällä. Yhteensä siis Suomessa käytettyjen pakkausten uudelleen
käyttö- ja kierrätysaste oli vuonna 2014 peräti 83 prosenttia. Tilastojen mukaan uudelleenkäyttö on painossa mitattuna huomattavasti kierrätystä laajempaa. Muovipakkausten yhdistetty uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste vuonna 2014 oli 75 prosenttia, kun vastaava kierrätysaste oli vain 25 prosenttia. Puupakkausten osalta luvut olivat 61 ja 13 prosenttia. Lukemat ovat huomattavia, ja Suomea pidetään syystä yhtenä uudelleenkäytön kärkimaana. Tosin tämäkin mielikuva voi olla osittain harhaanjohtava, sillä Suomi on Tanskan ohella yksi harvoja EU-maita, joissa uudelleenkäyttöä ylipäätään tilastoidaan. Suomessakin osa uudelleenkäytettävistä pakkauksista on vaihtunut kierrätettäviin, etenkin kuluttajapakkausten osalta. Muun muassa EU-säädökset materiaalien tasapuolisesta kohtelusta sisämarkkinoilla ovat johtaneet uudelleenkäyttöön ohjaavan verotuksen purkamiseen. – Kuluttajapakkausten uudelleenkäyttö on vähentynyt, uudelleenkäytön volyymit ovat Suomessa ainakin tällä hetkellä businesspuolella. Jossain mää-
Suomessa käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöja kierrätysaste oli vuonna 2014 peräti 83 prosenttia. rin lasipulloja ja esimerkiksi kaasupulloja käytetään uudelleen. Vaikka panttipullojärjestelmä toimii hyvin, kerätyistä pakkauksista suurin osa menee kierrätykseen eikä uudelleenkäyttöön, Levinen toteaa. Yrityspakkausten uudelleenkäytön volyymeista ei useimmissa EU-maissa ole tarkkoja tilastoja, mutta esimerkiksi puisten lavojen uudelleenkäyttö on suhteellisen normaalia liiketoimintaa kaikkialla Euroopassa. Jos kiertotalouspaketti asettaa tavoitteita myös uudelleenkäytön suhteen, joutuvat muutkin maat kehittämään sille tilastointimenetelmiä.
Termien tulkinnat vaihtelevat Monet maat suhtautuvat myös epäröiden sääntelyyn ja etenkin tavoitteisiin, joissa sekoittuvat tuotteet ja jätteet. Pakkaukset ovat tässä suhteessa poikkeuksellinen tuotekategoria, sillä siinä raja jätteen ja yhä kierrossa olevan tavaran välillä on häilyvä. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi uudelleenkäytön valmistelulla? Direktiivin
kuva iStockphoto
kuv aY
HA
k
nk k i / O l l
i Häkä mies
Tavoitteita ja kannustimia Levinen myöntää, että komission ehdottamaan tavoitteeseen tällainen riski sisältyy. Siksi Suomi on yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa yrittänyt esittää EU-neuvotte luissa ratkaisua, jossa olisi yhdistetyn uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteen lisäksi minimitavoite kierrätyksen osalta. – Tässä minimikierrätystavoitekin olisi nykyistä tavoitetta korkeampi. Tämä ei tosin ole saanut oikein laajaa kannatusta, Levinen kertoo. Euroopan parlamentin ympäristö valiokunnassa on tosin tavoiteltu muu tenkin pääsääntöisesti tiukempia tavoit teita kuin komission ehdotuksessa, euroedustaja Kyllönen kertoo. – Jäsenmaat ovat todella erilaisia, mutta mielestäni pitäisi uskaltaa edel lyttää niiltä myös vahvempia toimia. Suomen ja Ruotsin kaltaisten kierto talouden suhteen melko edistyneiden maiden kannalta pitää katsoa, etteivät ne pääsisi peruuttelemaan siksi, että osa muista maista on tulossa vasta perässä. Ei kukaan estä asettamasta lisäkannustimia ja porkkanoita niille maille, jotka ovat pidemmällä, Kyllönen sanoo. Sitovat EU-laajuiset kierrätystavoit teet ovat toki tärkeitä, mutta taloudelli set kannustimet ovat oleellisia niihin pääsemisessä. Kyllösen mukaan ympä ristövaliokunnassa on pohdittu paljon, millaisilla porkkanoilla ja tukitoimilla siirtyminen kierrätettäviin ja uudelleen käytettäviin pakkauksiin onnistuu par haiten. – On maita, jotka ovat isoja pakkaus materiaalien tuottajia. Mitä enemmän pakkauksia käytetään uudelleen, se on heidän kannaltaan tappio. Maat, joissa on vahvaa perinteistä ja erityisesti muo vipakkausteollisuutta, eivät ole kauhean innoissaan ajatuksesta, että jo 2025 tai 2030 pitäisi olla uudet investoinnit ja
a ap uv
pohjalta Suomen jätelaissa todetaan, että se tarkoittaa jätteen tarkistamisek si, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi tehtyä toimintaa, jossa käytöstä poistet tu tuote valmistellaan siten, että se voi daan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä. Suomessa tätä on tulkittu näin: Jos vaikkapa käytössä rikkoutunut puinen kuormalava korjataan ennen kuin sen päälle aletaan taas lastata tavaraa, on kyseessä uudelleenkäytön valmistelu. Toisaalta esimerkiksi lasipullojen pese minen ei ole uudelleenkäytön valmiste lua, sillä pullot eivät missään vaiheessa kiertoa ole varsinaisesti jätettä. Toisin sanoen puulavojen korjaaminen on Suomessa laskettu mukaan kierrätys tavoitteisiin, pullojen pesemistä ei. – Tätä asiaa ei ole missään pykälissä määritelty, ja siksi siitä on syntynyt melkoinen kysymys direktiivin valmis telun yhteydessä. Asiasta on eri näke myksiä, ja on mahdollista, että Suo messa joudutaan tavoitteiden laskenta tapaa arvioimaan uudelleen, Levinen selittää. Euroopan komission vuonna 2015 julkaisemassa alkuperäisessä esitykses sä uudelleenkäytön valmistelun muo toilua olisi muutettu siten, että siihen sisällytettäisiin paitsi jätteiden myös tuotteiden tai niiden osien käsittelemi nen uudelleen käytettäväksi. Näin esi merkiksi pantillisten lasipullojen pese minen olisi voitu laskea mukaan ehdo tettuun yhdistettyyn uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteeseen. Pakkausalan etujärjestö Suomen Pakkausyhdistys on kannattanut tätä ehdotusta, jonka on kuitenkin myös pelätty vesittävän kunnianhimoisiksi suunniteltuja kierrätystavoitteita. Ko mission ehdottamalla laskentatavalla esimerkiksi Suomi pääsisi varsin vähäl lä, sillä lähes kaikkien pakkausmateri aalien osalta Suomi täyttäisi jo nyt vuo delle 2030 asetetut kierrätystavoitteet.
Uskoisin, että neuvotteluja tullaan käymään vielä ainakin erillisestä tavoitteesta uudelleenkäytön suhteen.” Riitta Levinen
tuotantolinjat täydessä käytössä, Kyllö nen sanoo. Ympäristö- ja teollisuusvaliokunnat ovat jo äänestäneet jätedirektiiviehdo tuksista. Seuraavaksi asia siirtyy Euroo pan parlamentin täysistunnon käsitte lyyn, jonka kannanottoa odotetaan maaliskuussa. Tämän jälkeen aletaan hieroa sopua kolmikantaneuvotteluissa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Levisellä on yhä toi voa, että uudelleenkäyttö löytäisi tiensä osaksi pakettia. – Nähtäväksi jää, mitä parlamentin käsittelyssä ja sen jälkeen alkavissa kolmikantaneuvotteluissa tapahtuu. Uskoisin, että neuvotteluja tullaan käy mään vielä ainakin erillisestä tavoit teesta uudelleenkäytön suhteen, ehkä myös jonkinlaisesta yhdistetystä uudel leenkäyttö- ja kierrätystavoitteesta.
RINKI 1/2017
| 9
H E N K I L Ă– teksti Sari Lapinleimu, kuva Vesa Tyni
Pakkausteknologian pauloissa Tekniikan tohtori, yliopistonlehtori Hanna Koivula toteaa, että tarkoituksenmukainen pakkaus ei ole pahis vaan aito ekoteko.
1 0 | RINKI 1/2017
V
iikin Metsätieteiden talon sali 5 on lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun Hanna Koivula aloittaa kevään ensimmäisen Pakkausteknologia I -luennon. Koivula on suosittu luennoitsija: violettitukkainen karjalainen osaa asiansa ja pitää yleisön otteessaan positiivisella ja kannustavalla tyylillään. – Parasta tässä työssä ovat opiskelijat: mielenkiintoiset keskustelut ja hienot oivallukset. Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä ja jatkuvasta oppimisesta. Muita opettaessaan oppii aina myös itse.
Kiehtovinta moninaisuus Pakkausteknologia on osa elintarviketieteen perusopintoja ja tuotekehitysopintokokonaisuutta. Siinä Koivulaa kiehtoo paitsi rakkaus painoväreihin – hän teki aiheesta väitöskirjan vuonna 2012 – myös alan monimuotoisuus, joka pakottaa tekemään yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. – Pakkausteknologiaa on vaikea määritellä lyhyesti. Se pitää sisällään muotoilua, graafista suunnittelua, kemiaa, fysiikkaa, kuluttajatutkimusta, psykologiaa, markkinointia, materiaalitieteitä, mikrobiologiaa ja logistiikkaa. Lisäksi on otettava huomioon turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyvät lukuisat viranomaismääräykset. Monimuotoisuus saa aikaan myös sen, että pakkausalan koulutuksen järjestäminen on haasteellista. – Yhtä koulutuspolkua ei ole; ihmiset tulevat alalle erilaisia reittejä. Elintarvikepakkaamisessa koulutus on kuitenkin mielestäni varsin hyvällä tasolla. Pakkaaminen lisääntymään päin Pakkausala on kasvanut tasaisesti ja kasvaa todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Tästä pitävät huolen muun muassa nettikauppa ja globalisaatio,
toisin sanoen tuotteiden kuljettaminen matkojen taakse. – Pakkaamista voidaan tietyiltä osin myös vähentää. Se edellyttää, että kuluttaja kantaa pakkauksia mukanaan tai hakee tarvitsemansa suoraan lähituottajilta. Tällöinkin tarvitaan pakkauksia kuljettamiseen ja esillepanoon. Pakkaamaton elintarvike ei säily yhtä kauan kuin pakattu, joten asiakkaita on oltava tarpeeksi ja kierron nopeaa. – Esimerkiksi Berliiniin on avattu elintarvikekauppa, jossa kaikki tuotteet myydään irtotavarana asiakkaiden omiin pusseihin ja astioihin. Harvaanasutussa Suomessa tämä ei helposti onnistu.
Oikeanlainen pakkaus on ekoteko Koivula huomauttaa, että pakkaus ei ole pelkästään paha asia, vaikka se sellaiseksi helposti mielletään. – Pakkausteknologialla ja oikeanlaisilla pakkauksilla ruokahävikkiä voidaan vähentää todella merkittävästi. Kun elintarvikkeet pakataan tarkoituksenmukaisiin pakkauksiin, ruoan laatu säilyy hyvänä läpi koko ketjun, ja se tulee myös syötyä. Ruoan valmistaminen kuormittaa ympäristöä yleensä pakkaamista enemmän. – Jos yksi ruispala jää syömättä, homehtuu ja menee roskikseen, sillä on suurempi hiilijalanjälki kuin leipäpakkauksella, johon se on pakattu.
Muovista on moneksi Kriittisimmät tekijät pakkausmateri aalien kehitystyössä ovat kierrätys ja mahdollinen jatkokäyttö – elintarvikepakkauksissa myös elintarvikekelpoisuus eli turvallisuus. Pääosa elintarvikkeista pakataan muoviin. – Muovi on työstettävä ja hyvin muunneltavissa. Lisäksi sillä on erittäin
Jokaisella elintarvikkeella on kriittiset tuoteominaisuudet, jotka pitää suojata.”
hyvät suojaominaisuudet. Monia muoveja voidaan myös kierrättää. Kierrätysjärjestelmä on vasta alkumetreillä, mutta se kehittyy vauhdikkaasti. Myös kuitumateriaalien, kuten erilaisten kartonkien ja selluloosakuitujen, käyttö lisääntyy. Niitä voi yhdistää muoveihin ja parantaa näin muovien kestävyyttä ja ekologisuutta. – Kuitumateriaalien lisäksi pyritään hyödyntämään erilaisia sivuvirtamateriaaleja, kuten perunankuoria tai kaakaopavun kuorta, jota on käytetty suklaapakkausten valmistuksessa.
Vastapainona metsä ja elämysten keräily Koivula käy Viikissä opettamassa ja ohjaamassa opiskelijoita neljänä päi vänä viikossa. Koti ja perhe – puoliso ja 15-vuotias tytär – ovat Turussa. Päivit täinen junassa istuminen ei tunnu yliopistonlehtoria haittaavan: aika tulee käytettyä muun muassa luentojen suunnittelemiseen ja oppilaiden pro gradujen lukemiseen. Vastapainoa työlle tarjoavat metsä, luonnossa liikkuminen ja partioharrastus, lukeminen ja käsityöt, ystävät sekä matkustaminen. – Isona haaveena on päästä jonakin päivänä Balille. Elämysten kerääminen, matkustaminen ja täysillä eläminen – siinä minun tavoitteeni tälle elämälle.
RINKI 1/2017
| 1 1
K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S
teksti Tarja Västilä, kuvat iStockphoto ja Atte Lakinnoro
Muovikassit vähem
Y
mpäristöasiantuntija M arja Ola Kaupan liitosta kutsuu Suomea EU:n mallioppi laaksi: meillä muovikassi kulutus on noin 55 kappaletta henkeä kohti vuodessa. Suomi on komission selvityksen perusteella yksi vähiten muovikasseja käyttävistä EU-maista. Eurooppalaiset käyttävät vuosittain keskimäärin 198 muovikassia, joissain maissa luku on jopa 400. Amerikkalaisia voi hämmästellä: heistä jokainen päätyy 1 500 muovikassiin vuodessa. Luku määrät eivät sisällä hedelmäpusseja. Ola korostaa, että muovikassi pitäisi myös hävittää oikein, jotta se ei päädy roskaamaan luontoa ja ympäristöä. Mallioppilaankin ekologisessa käyttäy tymisessä on hieman parannettavaa.
Kättä päälle! Green deal on valtion ja elinkeinoelä män välinen sopimus, jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Muovi 12 | RINKI 1/2017
kassisopimus Kaupan liiton kanssa on ympäristöministeriön ensimmäinen Green deal -sopimus, jolla EU-direktii viä pannaan täytäntöön vapaaehtoisesti eikä lain avulla. – Sopimus toteuttaa hallitus ohjelman linjauksia sääntelyn sujuvoit tamisesta. Sen mukaan käytetään vaih toehtoisia ohjauskeinoja ja EU-sään nösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä, määritte lee Ola. Pakkausjätedirektiivin mukaisesti jäsenmaissa voidaan itsenäisesti päät tää keinoista muovikassikulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muo vikasseja kulutetaan Suomessa enin tään 40 kappaletta henkeä kohden vuo dessa.
Tuumasta toimeen Kaupan liitto kannustaa ja opastaa alan sa yrityksiä liittymään muovikassisopi
mukseen, tukee neuvonta- ja valistus kampanjoita sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Yritykset päättävät itse toimenpiteis tä ja niiden toteutustavasta, mutta Olan mukaan kaupan alalla löytyy innovatii visia keinoja ja parhaita ratkaisuja muo vikassien vähentämiseksi. – Asiakkaita neuvotaan ja valiste taan, jotta kevyiden muovisten kanto kassien kulutus vähenisi ja roskaantu miselta vältyttäisiin. Myyntipisteissä eli kassoilla luovutaan ohuiden muovikas sien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna.
Suomi on yksi vähiten muovikasseja käyttävistä EU-maista.
Lähde: kassi-info.fi
mäksi Direktiivin ja siten vähentämistavoitteen piiriin eivät kuulu hedelmäpussit. Olan mukaan niitä tarvitaan hygieniasyistä tai hyödynnetään kuluttajapak kauksina elintarvikkeiden irtomyynnissä. Tällöin niiden käyttö auttaa ehkäisemään elintarvikkeiden hävikkiä. Viisi suurta kaupan alan yritystä on liittynyt muovikassisopimukseen. Kesko, Lidl, SOK, Stockmann ja Tokmanni uurtavat uraa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksellaan ja raportoivat tuloksista vuosittain. Ola uskoo, että myös erikoiskaupan yritykset seuraavat esimerkkiä.
Toimesta tottumukseen Ola pitää hyvänä, että pakkausdirektiivin toimeenpano voidaan sopia kansallisesti: yksi ja ainoa toimintamalli ei toimi kaikkialla. – Saksa ja Itävalta ovat jo lähteneet samoille linjoille kuin Suomi. Virossa ja todennäköisesti myös Ruotsissa kassit
Kaupan liitto ja ympäristöministeriö pyrkivät yhteistuumin vähentämään muovikassien käyttöä. Syksyllä solmittu sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen. ovat muuttumassa maksullisiksi. Ranskassa myyntipisteissä ohuista muovikasseista luovutaan kokonaan. Suomessa kaupoissa on ollut jo pitkään vaihtoehtoja tarjolla. Hedelmille ja vihanneksille voi hankkia kestopussin ja ostokset pakata muoviseen tai kankaiseen kestokassiin. Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttaman Optikassi-tutkimuksen mukaan ilmasto ystävällisin on kierrätysmuovikassi. Sen materiaalista peräti 60–90 prosenttia on kierrätettyä (ks. esim. kiertokassi.fi). – On kassivaihtoehto mikä tahansa, jokainen käyttökerta vähentää ympä ristövaikutuksia. Uudelleenkäyttö on taloudellista ja ekologista. Olan mukaan suomalaiset käyttävät muovikasseja järkevästi. Eniten muovikasseja käyttävät lapsiperheetkin hyödyntävät kasseja jätepusseina. Lisäksi Suomessa on toimiva jätehuolto, joka ehkäisee roskaantumista.
Tottumuksesta ekotekoihin Kun sopimus on solmittu ja suurimmat kaupat ovat siihen sitoutuneet, seuraavaksi toimenpiteet alkavat näkyä kuluttajille. – Kaupoissa on jo ryhdytty toimeen: tarjolla olevista kassivaihtoehdoista informoidaan asiakkaita entistä enemmän, ja osassa myymälöitä hedelmäpussit on poistettu kassojen yhteydestä. Kun asia on esillä, saadaan myös muutosta käyttäytymiseen, uskoo Ola. Kaupan liiton ja ympäristöministe riön sopimus on voimassa vuoteen 2025, mutta ministeriö arvioi toimen piteiden tehokkuutta jo kolmen vuoden kuluttua. Vuositasolla 15 muovikassin vähentämisen per suomalainen ei luu lisi olevan mahdottomuus.
Kassi-info.fi tarjoaa tietoa ostoskassivaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista.
RINKI 1/2017
| 1 3
Klassikot ovat uudistuneet Orkla Foods Finland on kehittänyt tuttujen pakkaustensa käytettä vyyttä ja ympäristö ystävällisyyttä. Yritys on saanut ympäristöasioissa hyvää kiriapua pohjois maiselta konsernilta. teksti Matti Välimäki, kuvat Suvi Elo
1 4 | RINKI 1/2017
O
rkla Foods Finlandin Turun tehtaalla työn tekijät asettelevat sila koita purkkeihin. Parin Selkämeren hopeakyljen pyrstöä pitää hieman laskea, jotta ne eivät jäisi kannen väliin. Valmista tulee – siellä ovat kuin sillit suolassa. Valmistumassa on erä Tiira-suola silakoita. Seuraavaksi purkit kulkevat liemitykseen, ja tämän jälkeen ne saavat kannet päälleen. >
Viestintä- ja vastuullisuus päällikkö Emma Vironmäki ja tuotanto- ja laatupäällikkö Teija Paananen suolasilakoiden pakkaamossa.
RINKI 1/2017
| 1 5
Orkla Foods Finlandin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Viron mäki kertoo, että myös yhtiön kuului sat Ahti-sillit sujutellaan purkkeihinsa samaan tapaan käsityönä. – Sillipaloista valitaan parhaat selkäpalat. Ensimmäiset palat asetetaan reunalle ja loput sitten keskelle tuke maan kokonaisuutta. Purkki v oidaan nostaa sellaisenaan pöytään, kun kalat ovat sen sisällä kauniissa järjestyk sessä.
Kannen avaaminen ei vaadi voimamiehiä Ahdin lisäksi Orkla Foods Finland tuot teista suomalaisille ovat tuttuja muun muassa Felix-ketsuppi, Felixin vihan nessäilykkeet, Abba-silli, Kallen Mäti tahna ja Jacky Makupalat. Pakkaukset vaikuttavat äkkiseltään samanlaisilta kuin miltä ne ovat näyttä neet jo vuosikymmenten ajan. Ahtipurkin kannessa komeilee tuttu veden haltija toisessa kädessään atrain, toises sa veden anteja. Eikä Kallen Mätitahna -tuubia koristavan pellavapään, Abban tehtaanjohtajan pojan Carl ”Tuben” Amelnin hymyssä ole havaittavissa hyytymisen merkkejä. Arvokkaita brändejä on kehitettävä taiten. Mutta ensivaikutelma saattaa johtaa myös hieman harhaan. Isoissa silli- ja kurkkutölkeissä on esimerkiksi nykyään uusi Helppo avata -kansi. – Se koostuu kahdesta osasta: itse tölkin peittävästä kannesta ja irto naisesta ulkorenkaasta. Kun rengasta kiertää kevyesti, kannen ilmalukko au keaa. Uudesta innovaatiosta on tullut ku luttajilta paljon positiivista palautetta. – Perinteisten kansien avaaminen vaati melkoisesti käsivoimia, mutta nyt myös esimerkiksi vanhukset saavat töl kit helposti auki. He voivat ostaa suo sikkikurkkujaan ilman, että avaami seen tarvitaan ulkopuolista apua. 1 6 | RINKI 1/2017
Entistä ympäristö ystävällisempiä pakkauksia Orkla on panostanut myös pakkaus tensa ympäristöystävällisyyteen. – Haluamme olla ympäristöasioissa edelläkävijä. Ruotsissa ollaan yleisesti ympäristöasioissa ainakin pari astetta pidemmällä kuin Suomessa, joten olemme yrityksenä saaneet konsernilta mukavasti kiriapua. Hyväksi esimerkiksi käy vaikkapa länsinaapurissamme valmistettava Felix-ketsuppi. – Ketsuppipullot tulevat nykyään pakkausvalmistajalta ketsuppitehtaalle pieninä muoviaihioina. Pullot puhalle taan vasta tehtaalla lopulliseen muo toonsa. Koska aihioita mahtuu rekkaan paljon enemmän kuin valmiita pulloja, niin ratkaisun avulla tehdaskuljetusten hiilijalanjälki on pienentynyt peräti 90 prosentilla.
Samainen ketsuppipullo myös sei soo korkillaan. Kun pakkausta säilyte tään ylösalaisin, se tyhjenee helpom min ja ruokahävikki pienenee. Ruokahävikkiä pienentää tietenkin myös se, että tarjolla on monia eri pak kauskokoja, jolloin niin perheet kuin yksineläjätkin löytävät itselleen sopivat tuotteet. – Lisäksi olemme siirtyneet käyttä mään Jacky Makupala -pikareissa uutta muovia, jonka valmistuksessa tarvitaan 50 prosenttia vähemmän öljypohjaisia materiaaleja kuin perinteisissä muo veissa.
Ketsuppipullo on kehittynyt yhdessä Suomen kanssa Ketsuppipullo on muuttunut myös yhdessä Suomen kanssa. Kun Felixin ketsuppi tuli Suomeen reilut viisikymmentä vuotta sitten,
Orkla Foods Finland tunnetaan monista perinteisistä brändeistään.
maamme ruokakulttuuri oli hyvin erilainen kuin nykyään. Ketsuppi oli harvoja tarjolla olleita maustekastik keita. – Ketsuppipullo ei todennäköisesti suinkaan ollut pöydässä joka aterialla, vaan se oli pikemminkin vähän ylellisyyttä. Ja kun pieni 250 gramman keilamainen tölkki lopulta tyhjeni, siitä leikattiin lapsille hiekkalapio. Viidenkymmenen vuoden aikana meistä on tullut todellista ketsuppi kansaa. Käytämme vuodessa ketsuppia henkeä kohden noin 3,3 kiloa. Ketsuppipullon käytettävyyden ja ympäristö ystävällisyyden kehittämisellä on siis merkitystä. – Meiltä kysytään joskus jopa sitä, että onko ok laittaa ketsuppia joka paikkaan. Olen kuullut jopa henkilöstä, joka laittaa ketsuppia puuron joukkoon.
Jokaisella on oma oikea tapansa käyttää ketsuppia. Nykyään Orkla Foods Finlandin katalogista löytyy peräti kymmenen erilaista Felix-ketsuppipulloa. Eri pakkauskokojen lisäksi myös tuotekirjo on laajentunut. Skaala kulkee perinteisestä ketsupista Mustapippuri Ketchupiin, Hellfire Ketchupista vähemmän suolaa ja sokeria sisältävään luomu ketsuppiin.
Kierrätystä ja uusiokäyttöä Luonnollisesti kaikki Orklan lasi-, muovi- ja metalli- ja kartonkipakkaukset voi kierrättää. Toisaalta niille saattaa löytyä uusia käyttötarkoituksia myös kotoa. – Kurkkupurkkeja on käytetty jo vuosikymmenten ajan säilönnässä. Purkki, jonka sisällä on mainiota popsittavaa, maksaa vain aavistuksen verran enemmän kuin kaupasta ostettu tyhjä lasipurkki. Orkla Foods Finlandilla on testattu, että myös uusi helposti avattava kansi sopii hyvin säilöntään. – Saattaa olla, että lasipurkkien uusiokäyttö on kasvanut viime vuosina entisestään. Nykyäänhän on hyvin trendikästä antaa lahjaksi vaikkapa itse tehtyä hilloa, Emma Vironmäki huomauttaa.
Orkla Foods Finland (entinen Felix Abba) on maamme johtavia elintarvike yrityksiä. Yrityksen tehtaat sijaitsevat Turussa, jossa valmistetaan vihannes- ja kalasäilykkeitä. Oman tuotannon lisäksi se myy ja markkinoi muun muassa ketsuppia ja muita salaatti- ja mauste kastikkeita, mehuja, kalatuotteita, tuorepastoja, myslejä, välipaloja ja vanukkaita sekä pizzoja ja muita ruoka pakasteita. Orkla Foods Finland kuuluu Pohjoismaissa vahvaan norjalaiseen Orkla-konserniin.
RINKI 1/2017
| 1 7
I L M I Ö teksti Susanna Haanpää, kuvitus Pia Holm
Nuori aikuinen
ostaa pakkauksen perusteella 18 | RINKI 1/2017
Milleniaalit eli 18–30-vuotiaat diginatiivit ovat yksi merkittävimmistä k uluttajaryhmistä. Jotta tuote houkuttelisi tätä nuorten aikuisten kohderyhmää, on pakkauksen tuettava brändiä saumattomasti.
P
akkaus pitäisi nähdä inves tointina tuotteeseen, ei kulueränä – se on entistä enemmän markkinoinnin väline, sanoo Package Testing & Researchin toimitusjohtaja Virpi Korhonen. Hän kannustaa tutkimaan, mitkä asiat kuluttajaa todella puhuttelevat, jotta tuote olisi kilpailukykyinen. – Brändin rakentamisessa pakkauk sen merkitys kasvaa entisestään. Sen avulla tuote tunnistetaan esimerkiksi verkkokaupassa, kun tuotetta ei itse pääse hypistelemään tai kokeilemaan. Nuoret aikuiset eli 18–30-vuotiaat milleniaalit myöntävätkin avoimesti, että pakkaus vaikuttaa heidän ostopää töksiinsä. Tämä kävi ilmi tutkimuksessa, jon ka Korhonen teki yhdeksän pakkaus tutkimusta tekevän yliopiston kanssa. Siinä tutkittiin eurooppalaisia, yhdys valtalaisia, latinalaisamerikkalaisia, turkkilaisia ja thaimaalaisia nuoria aikuisia ja heidän näkemyksiään tuote pakkauksista. Milleniaalit arvostavat pakkauksia, joiden perustehtävään eli toiminnalli suuteen on kiinnitetty huomiota. Täl laisia ovat esimerkiksi elintarvikepak kaukset, joissa on vain vähän tyhjää tilaa ja jotka ovat kokonsa puolesta sopivia niin, ettei synny turhaa ruoka hävikkiä.
Diginatiivit kaipaavat kokemuksellisuutta Kiinnostavaksi tutkimuksen kohde ryhmästä tekee sekin, että kyse on ensimmäisestä diginatiivista kuluttaja sukupolvesta. Se hankkii tuotteita
v erkkokaupoista, ja se myös osalliste taan tuotteen markkinointiin sosiaali sessa mediassa. – Kuluttajina milleniaalit ovat tiedos tavia ja vaativia, ja pakkausten pitäisi puhutella kuluttajia henkilökohtaisesti. Tämä sukupolvi hankkii tietoa lähes yksinomaan netistä, joten pakkaus on yksi ainoita painettuja medioita, joita he arjessaan kohtaavat, Korhonen tar kentaa.
Kuluttajina diginatiivit milleniaalit ovat tiedostavia ja vaativia.
Jotta tuote herättäisi ostopäätöksen, kokemuksellisuuden pitää olla siihen kytköksissä. Tämä nousi tutkimus aineistossa esiin yhtenä tärkeimmistä pakkauksen ominaisuuksista. – Pakkausta voidaan pitää itseilmai sun välineenä, sillä sen kanssa halutaan näyttäytyä. Kokemuksellisuus tarkoittaa myös sitä, että tuotteesta syntyy hyvä fiilis ja se erottuu muista positiivisesti esimerkiksi designillaan. Korhonen mainitsee, että pakkaus on erityisesti tälle kohderyhmälle käyt töliittymä, joka luo ja vahvistaa tunne sidettä tuotteeseen.
– Nykykuluttajalle tuotteessa pitää olla niin sanotusti jotakin muuta: jos tuotepakkauksen avaaminen on positii vinen kokemus, eli se esimerkiksi ilah duttaa tai yllättää, tuotteesta ollaan val miita maksamaan korkeampaa hintaa.
Ekologinen pakkaus itsestäänselvyys Myös pakkauksen materiaalivalinta viestii tuotteen ominaisuuksista. Vää ränlainen pakkaus voi olla jopa ostami sen este. – Ympäristökysymykset puhuttavat milleniaaleja voimakkaasti. Tutkimuk seen vastanneet kertoivat potevansa huonoa omatuntoa, mikäli tuote tai sen pakkaus kuormittaa luontoa, Korhonen muotoilee. Vastaukset olivat samansuuntaisia eri maissa. Kehittyneissä maissa kierrä tettävyys ja materiaalin uusiokäyttö ko rostuvat. Kehittymättömämmissä mais sa, kuten Latinalaisen Amerikan mais sa, tärkeinä pidettiin sekä pakkauksen biohajoavuutta että sekundäärikäyttöä eli sitä, että pakkauksella voi olla käyttö arvoa tyhjänäkin. Nuoret aikuiset pitävät tärkeänä pak kausten turvallisuutta sekä sitä, että ne ovat eettisesti kestävällä tavalla tuotet tuja. He myös odottavat, että näistä sei koista on huolehdittu. Tällöin tuote ja sitä tukeva pakkaus puhuttelevat kulut tajia myös arvojen tasolla. – Silti on muistettava, että vaikka pakkaus olisi kuinka ekologinen, mut tei myy tuotetta, tuote joutuu kaatopai kalle. Aidosti ekologinen pakkaus sekä huomioi ympäristön että myös myy tuotteen, jolloin siitä ei synny hävikkiä, Korhonen tiivistää.
RINKI 1/2017
| 1 9
YRITYKSET st k
Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M €). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p
RINKI
Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.
TUOTTAJAYHTEISÖT
Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottajavastuun toteutumisesta viranomaisille.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
Mepak-Kierrätys Oy
Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki
Tapani Sievänen, p. 040 544 6899
p. 09 616 230
sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi
Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-
Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi
palveluumme, p. 09 6162 3500.
Suomen Keräyslasiyhdistys ry
Mikäli Sinulle ei tule RINKI-lehteä ja
Sari Hedayet, p. 050 367 9667
haluaisit saada sen, ilmoita meille
info@kerayslasiyhdistys.fi
osoitteesi.
www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi
Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.uusiomuovi.fi
www.rinkiin.fi
Rinkikierratys
Rinki_kierratys
Kannen kuva: Atte Lakinnoro
Suomen Uusiomuovi Oy