Reseptori 1/2013 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

reseptori oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisILLE

[ kumppanuus ]

kumppanuus kannattaa s. 6 [ itsehoito ]

Lysi-tuotteiden kala tulee puhtaista vesistä s. 20

[ ilmiö ]

Nooralotta Neziri:

Voimaa

ravinnosta Huippu-urheilija panostaa terveelliseen ravitsemukseen. s. 26

1 | 2013

> pääkirjoitus Laadukasta, tehokasta ja

sujuvaa toimintaa

Tänä keväänä julkaistiin uusi, koko EU:n kattava GDP-ohjeistus lääketukkukaupan hyvistä toimintatavoista. Ohjeistus on rakenteeltaan aiempaa yksityiskohtaisempi ja sisältää elementtejä lääkkeiden hyvistä tuotantotavoista (GMP) ja ISO 9001 -järjestelmästä. Meille uudet ohjeistukset tarkoittavat lähinnä tarkennuksia toimintaan. Oriola on ISO 9001 -sertifioitu toimija, ja viranomaiset ja lääkeyhtiöt ovat vaatineet meiltä tarkkuudeltaan uutta GDP-ohjetta vastaavaa toimintaa jo muutaman vuoden ajan. Me Oriolassa emme halua vain täyttää säädöksiä ja ohjeistusten vaatimuksia, vaan haluamme jopa ylittää ne. Olemme panostaneet laadun ja logistiikan kehittämiseen voimakkaasti muun muassa validoimalla tietojärjestelmämme sekä kehittämällä kylmäketjua ja varaston automaatiota. Vuoden 2013 aikana teemme edelleen lisäinvestointeja toi”olemme panostaneet mintamme kehittämiseksi. Kaikilla näillä panoslaadun ja logistiikan tuksilla tähtäämme siihen tärkeimpään eli potikehittämiseen lasturvallisuuden toteutumiseen.

voimakkaasti”

Samaan aikaan, kun lääkkeiden säilytys- ja kuljetusvaatimuksia tarkennetaan ja yhdenmukaistetaan EU:ssa, lääkealan globaalina trendinä on etsiä säästöjä ja tehokkuutta. Suomen valtio on hakenut säästöjä lääkkeiden tukkuhintojen viiden prosentin leikkauksella ja lääkkeiden korvausprosenttien laskulla helmikuun alussa. Lääkeyhtiöt tehostavat toimintaansa keventämällä organisaatioitaan. Meillä Oriolassa koko organisaation tavoitteena on tarjota yhteistyökumppaneillemme lisäarvoa tuottavaa palvelua. Olemme panostaneet voimakkaasti Oriola+ palveluiden kehittämiseen, ja valikoimaa kehitetään jatkuvasti. Haluamme tarjota yhteistyökumppaneillemme – lääkeyhtiöille, apteekeille, sairaaloille ja eläinlääkäreille – jokapäiväistä työskentelyä helpottavia, tehokkaita ja sujuvia ratkaisuja. Yhteistyöllä kaikki sujuu paremmin.

Aurinkoisin kevätterveisin Kimmo Virtanen, Oriola Oy, toimitusjohtaja

reseptori Julkaisija Oriola Oy, Orionintie 5, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999, faksi 010 429 2080. www.oriola.fi Päätoimittaja Kimmo Virtanen, toimitusjohtaja, Oriola Oy Toimitusneuvosto Saija Halme, Jarkko Kiuru, Minna Koistinen, Myra Magnusson, Johanna Nyberg, Simon Ollus, Annastiina Palmroth-Holst, Mikko Surakka, Minna Tähtinen ja Lauri Untamo Osoitteenmuutokset ja yhteydenotot sähköpostitse: reseptori@oriola.fi

reseptori 1 | 2013

1.2013 + 14

04 [ uutisia ]

road show jatkuu Oriolan Road Show kiertää vuoden 2013 aikana kahdeksalla paikkakunnalla.

[ logistiikka ] vahvojen ketjujen lenkki

06 [ kumppanuus ]

Oriolan toimitusketjukoordinaattorilla on aina tuhat rautaa tulessa.

ratkaisuja moniin tarpeisiin Apteekkien kumppanuus Oriolan kanssa kannattaa ja tuo lisämyyntiä.

10 [ tutkimus ja kehitys ] biolääkkeet tekevät tuloaan Professori Arto Urtin mukaan suurin haaste biolääkkeissä liittyy niiden annosteluun.

12 [ yhteiskunta ] hyödyt ja hinta puntarissa Miten toimii Lääkkeiden hintalautakunta Hila? Haastattelussa puheenjohtaja Lauri Pelkonen.

[ itsehoito ]

22 [ vinkki & uutuustuotteet ] stoppi hiustenlähdölle Ducrayn uusi tuotesarja tarjoaa apua hiusten ohenemisesta kärsiville naisille.

24 [ eläinlääkkeet ] resistentit bakteerit haittaavat eläinlääkintää – Antibioottiresistenssi riivaa etenkin pieneläinpuolta, kertoo eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala.

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Puh. (09) 156 61 www.otavamedia.fi/asiakasviestinta Tuottaja Anna Haikarainen REPRO Aste Helsinki Oy, Helsinki Paino Lönnberg Oy, Helsinki ISSN ISSN 1798-0267

[ Oriola Nyt ]

puhtaista vesistä pyydystettyä

Kronans Droghandel panostaa palveluun

Islantilaisten Lysi-tuotteiden kalan alkuperä on tarkoin jäljitettävissä.

Kilpailun kiristyessä ennen kaikkea asiakaspalvelu nousee tärkeimmäksi kilpailukeinoksi Ruotsin apteekkitoiminnassa.

18 [ potilas ] parannusta pienten potilaiden hoitoon Lastenklinikka saa kauan kaivattuja sähkökäyttöisiä pinnasänkyjä Oriolan lahjoituksen ansiosta.

> sisältö

26 [ ilmiö ]

Satsaa ravintoon ja liikuntaan Viisailla päivittäisillä valinnoilla voi rakentaa terveyttä jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

> Purkissa

Road Show’n päivämäär Paikkakunnät & at:t: 24.9. Jyväskyl ä, Jyväskylän Pavi ljonki 1.10. Oulu, Hol iday Inn 9.10. Kuopio, Scandic Hotel Kuopio 10.10. Joensuu, Joensuun tiede puisto

Lääkealan ammattilaiset kohtaavat

Road Show’ssa 4

reseptori 1 | 2013

riolan Road Show kiertää vuoden 2013 aikana kahdeksalla paikkakunnalla. Keväällä kierrettiin Helsinki, Turku, Seinäjoki ja Tampere, ja syksyllä vuorossa ovat Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Joensuu. Kevään kiertueelle osallistui viitisensataa farmasian ja eläinlääkintäalan ammattilaista, ja saman verran osallistujia on odotettavissa myös syksyn kiertueelle.

Oriola Oy Reckitt Benckiserin jakelijaksi Suomessa > Oriola Oy ja Reckitt Benckiser ovat solmineet jakelusopimuksen 1.2.2013 alkaen. Reckitt Benckiser on maailmanlaajuinen, monien tunnettujen brändien markkinoija, joka vahvistaa tuotevalikoimaansa apteekeissa. Reckitt Benckiserin brändeihin kuuluvat muun muassa Strepsils, Scholl, Durex, Dettol ja Galieve. |

Toiminnanohjausjärjestelmä validoitiin > Oriola Oy:n toiminnanohjausjärjestelmän validointiprojekti valmistui joulukuussa 2012. Mittava projekti jakautui kahteen päävaiheeseen: toiminnanohjausjärjestelmän validointiin sekä tietohallinnon prosessien ja toimintaohjeiden määrittämiseen. Validointiin osallistui kymmeniä Oriolan asiantuntijoita. – Validoinnin myötä Oriola täyttää lääkeyhtiöiden ja viranomaisten meille asettamat vaatimukset tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Organisaatiomme validointiosaaminen on myös merkittävästi kasvanut. Voimme jatkossa kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiämme entistä hallitummin ja laadukkaammin, kertoo validointiprojektin projektipäällikkö Taija Rajala. Validoitu toiminnanohjausjärjestelmä on kaikkein keskeisin järjestelmä Orio-

lan toiminnan kannalta. Se ohjaa Oriolan tilaus -toimitusprosessia, taloushallintoa ja logistiikkaa. Se keskustelee myös muun muassa OriolaPron taustalla olevien järjestelmien kanssa. |

Oriolalle ja MSD:lle sopimus lääkkeiden jakelusta ja markkinoinnista Baltian maissa

– Road Show on odotettu tapahtuma yhteistyökumppaneillemme, ja siksi sinne tullaan pitkänkin matkan takaa. Osallistujia kiinnostavat erityisesti tuoteuutuudet ja asiantuntijaluennot, kertoo Oriolan lääkkeiden tukkukauppa -liiketoimintayksikön johtaja Annastiina Palmroth-Holst. Vuoden 2013 asiantuntijaluennoilla osallistujilla on mahdollisuus tutustua lääketieteen uusimpaan tutkimukseen. Professori Arto Urtti luennoi uusista biologisista lääkkeistä ja dosentti Juhana Piha eturauhasesta, virtsaamisoireista ja erektiohäiriöstä. Eläinlääketieteestä kiinnostuneille luennoi eläinlääketieteen tohtori, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala moniresistenteistä bakteereista.|

> Oriola ja Merck Sharp & Dohme (MSD) ovat sopineet lääkkeiden markkinoinnista ja jakelusta Virossa, Liettuassa ja Latviassa syyskuusta 2013 alkaen. Samalla MSD:n Baltian myynti- ja markkinointihenkilöstö siirtyy Oriolan palvelukseen. – Sopimus on Oriolalle tärkeä strateginen askel ja se vahvistaa merkittävästi Baltian liiketoimintaa. Olemme valmiita tarjoamaan asiakkaille tehokkaita logistiikkapalveluja ja innovatiivisia palveluratkaisuja kaikissa Baltian maissa.” kertoo Baltian liiketoimintojen johtaja Pekka Ruokanen.

Kerro mielipiteesi lehdestä > Mikä oli tämän lehden paras juttu? Mistä aiheista toivoisit juttuja Reseptoriin? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.oriola. fi/eReseptori. Palkintona vastaajien kesken arvotaan Avènen tuotepaketti. | 1 | 2013 reseptori

teksti: Leena Koskenlaakso kuvat: Paula Myöhänen ja Arto Wiikari

kumppanuus kannattaa - Ratkaisuja moniin eri tarpeisiin Yhteistyö Oriolan kanssa tuo apteekeille lisämyyntiä ja kehittää osaamista. Tavoitteena on luoda win-win-tilanne, jossa molemmat voittavat.

siakkaiden mukaan Oriolalla on monipuolinen tuotevalikoima, hyvät kampanjatarjoukset, mukavat ja osaavat myyntiedustajat, runsas ja kaikille avoin koulutustarjonta sekä paljon myynninedistämismateriaalia. Kun tavoitteena on win-wintilanne, yhteistyö sujuu vuodesta toiseen mutkattomasti. – Minulla on pitkä yhteinen historia Oriolan kanssa. Olemme tehneet yhteistyötä jo 1980-luvulta lähtien, jolloin toimin proviisorina mieheni apteekissa, kertoo Riihimäellä sijaitsevan Aurinko Apteekin apteekkari Merja Kahela. – Oriolalla on hyvät ja asiakkaalle kohtuuhintaiset tuotteet, ja markkinoinnista ja materiaaleista on iso apu. Minulle on ratkaise‐ van tärkeää myös se, millaisten henkilöiden kanssa teen kauppaa. Oriolan myyntiedustajat ovat hyviä työkavereitani. Meillä on samat päämäärät: kummankin yrityksen hyvinvointi. Silloin, kun tulen edustajan kanssa hyvin juttuun, se antaa työpäivääni paljon lisää,

reseptori 1 | 2013

Kahela huomioi. Yhteistyö sujuu mainiosti myös Aurinko Apteekissa kuuden viikon välein käyvän Oriolan myyntiedustaja Marko Aholan mielestä. – Tavatessani Merjan käymme läpi muun muassa ketjukampanjat ja Oriolan tuotteiden täydennykset. Minulle on tärkeää, että apteekki saa ajankohtaista tietoa tulevista kampanjoista ja saatavilla olevista materiaaleista. Apteekkikosmetiikkapuolesta ja kampanjatuotteiden esillepanosta keskustelen tarvittaessa erikseen markkinointivastaavana toimivan farmaseutti Annakaisa Bitterin kanssa, selvittää Ahola.

Vetäviä tuotekampanjoita Vuoden 2012 lopulla Aurinko Apteekin väki ideoi Oriolan kanssa kampanjan uudesta, kolmen purkin Lysi-pakkauksesta. – Tuote oli meillä näyttävästi esillä, ja saimme kampanjan ansiosta myyntiä kohtalaisen hyvin. Olemme markkinoineet myös

Savonlinnan Uusi apteekki • Henkilökunnan määrä: 12 (sis. osa-aikaiset) • Asiakasmäärä: 90 000 • Sijainti: Savonlinnan K-citymarket -kauppakeskuksessa • www.savonlinnanuusiapteekki.fi • www.facebook.com/uusiapteekki

 Farmaseu tti Annakai sa Bitter va kampanja staa kosm tuotteiden etiikka- ja esillepano sta Aurink o Apteekis sa.

Aurinko Apteekki • Henkilökunnan määrä: 22 (sis. osa-aikaiset) • Asiakasmäärä: 200 000 • Sijainti: Riihimäen Prismakauppakeskuksessa • www.aurinkoapteekki.fi

Savonlinna

Riihimäki

– Minulle on tärkeää, että  apteekki saa ajankohtaista tietoa tulevista kampanjoista ja saatavilla olevista markkinointimateriaaleista, kertoo apteekkari Merja Kahela Riihimäen Aurinko Apteekista.

teekki an Uusi ap . Savonlinn  n vieressä ti e -citymark sijaitsee K

 – On hyvä asia, että Oriolalla on kaikille avointa koulutusta, apteekkari Päivi Pelkonen toteaa.

Gefilus tuotteita, ja Avène-tuotteista meillä on ollut ketjukampanjoita. Avènea myydään mukavasti koko ajan, Kahela kertoo. Aurinko Apteekki kuuluu Yhteistyö- eli YTA-apteekkeihin, ja ketjun kautta sillä on yhteisiä markkinointikampanjoita. YTA-apteekit julkaisevat kolme kertaa vuodessa ilmestyvää asiakaslehteä, joka lähetetään määräpäiväjakeluna jokaiseen talouteen Riihimäen alueella. Oriola on keskitetysti mukana ketjulehden tuotekampanjoissa. – Lehden ilmestyminen lisää aina selkeästi myyntiä, Kahela kertoo. Lehdessä esillä olevia Oriolan tarjoustuotteita pidetään aina varastossa. Niiden saata-

vuus tarkistetaan ennen kampanjan alkua, ja tarvittaessa tuotteita tilataan lisää.

Kipin kapin koulutukseen Aurinko Apteekin henkilökunta on Kahelan mukaan aina osallistunut mielellään Oriolan alueellisiin koulutustilaisuuksiin ja Road Show -kiertueisiin, koska koulutus helpottaa asiakastyötä ja neuvontaa. – Meiltä on käyty Helsingissä ja Hämeenlinnassa järjestetyissä iltakoulutustilaisuuksissa, joissa käsiteltiin haavanhoitoa ja Avènetuotteita. Myös Avène-akatemian etäkoulutusta on hyödynnetty.

Pitkäaikaista sen olla pitää Pitkäjänteisen yhteistyön nimeen vannoo myös Savonlinnan Uuden apteekin apteekkari Päivi Pelkonen, joka aiemmin toimi apteekkarina Simpeleellä. – Yhteistyö paranee, mitä pidempiaikaisia kontaktit ovat. Oriolan edustaja Leena Tissari on ollut jo pitkään alalla, ja meidän on helppo asioida keskenämme, Pelkonen kuvaa. Leena Tissari on samaa mieltä: – Yhteistyömme on sujunut erinomaisesti ja joustavasti. Tapaamisaikoja on helppo sovitella, ja joskus olemme tavanneet jopa illalla virka-ajan jälkeen.

 Merja K ahela ja O riolan myy säännöllis ntiedustaja in välein ja Marko Ah käyvät läp ola tapaav i muun mu at assa ketju kampanja t.  Oriolan tuotepäällikkö Johanna Svensk kävi pitämässä Q-Statin-koulutusta apteekin henkilökunnalle Savonlinnassa.

lyt lisää hyl a on saanu im o k li . a sa -v is ne apteek uassa Avè n Uudessa  Muun m avonlinna S ä tt yy yv k tilaa ja nä

reseptori 1 | 2013

 Moni Savonlinnan Uuden apteekin asiakkaista ostaa lääkkeet kauppareissullaan. Kuvassa farmaseutti Malla Röpelinen, Päivi Pelkonen takana.

Facebook-markkinointia ja verkkokauppaa

> kysymys&vastaus

Pelkosen vuodesta 2011 lähtien luotsaama Savonlinnan Uusi apteekki kuuluu Laatuapteekkeihin, joka ei ole varsinainen ketju, vaan ostorengas. Koska sitovia ketjukampanjoita ei ole, Pelkonen hyödyntää markkinoinnissaan muun muassa suorapostitusta ja Facebookia, jossa voi itse määritellä alennukset ja kampanjoiden keston. – Simpeleellä ei tarvinnut panostaa kauheasti markkinointiin, joten Savonlinnassa on paljon uutta opeteltavaa. En osaa vielä sanoa, mikä on paras markkinointikeino – suorapostitus on ainakin toiminut tosi hyvin. Apteekin pyörittämisessä pitää Pelkosen mukaan seurata aikaansa. – Facebookilla on nuorekas imago, ja koska Savonlinnassa on paljon opiskelijoita, toivon heidän aikanaan tulevan asiakkaiksemme. Tällä hetkellä suurin osa asiakaskunnastamme on vanhuksia ja eläkeläisiä. Verkkokauppa on nykypäivää, ja Savonlinnan Uuden apteekin verkkokauppa avautuu tänä keväänä.

Palstalla asiantuntija vastaa ajankohtaisiin, askarruttaviin kysymyksiin.

[ asiantuntija ] Vastaajana Oriolan myyntipäällikkö Seppo Pylkäs

Mikä on Oriolan palveluvalikoima apteekeille?

Oriolan myyntiedustajat tekevät aktiivista yhteistyötä apteekkien kanssa ja tiedottavat niille Oriolan mainoskampanjoista, jotta apteekit voisivat hyödyntää voimakasta mediamainontaa. Edustajilta saatu informaatio uusista tuotteista on edellytys tuotteiden menestykselle. Edustajat kertovat apteekeille saatavilla olevista markkinointimateriaaleista ja tarjoavat apua tuotteiden esillepanossa sekä lisänäkyvyyden rakentamisessa kampanjatuotteille. Oriola tarjoaa apteekkilaisille myös alueellisia, kaikille avoimia tuotekoulutustilaisuuksia, Road Show -kiertueita sekä etäkoulutusta Avène-akatemian ja Oriola Akate- mian muodossa.

Räätälöity ubikinonikampanja Savonlinnan Uusi apteekki ja Oriola ovat toteuttaneet yhdessä esimerkiksi räätälöidyn tuotekampanjan Q-Statin -ubikinonista. – Oriolan tuotepäällikkö Johanna Svensk piti henkilökunnallemme ensin Q-Statin -koulutuksen. Sen jälkeen laitoimme tuotteen näkyvästi esille ja suosittelimme sitä statiineja käyttäville asiakkaillemme. Osa heistä saa siitä hyvän avun lihasvaivoihinsa, Pelkonen selvittää. Apteekin henkilökunta on osallistunut Savonlinnassa pidettyyn Avène-iltakoulutukseen sekä haavanhoitokoulutukseen. – On hyvä asia, että Oriolalla on kaikille avointa koulutusta, johon pääsyä ei ole rajoitettu. Myös Avène-akatemiasta on ollut meille hyötyä.

Mitä uusia palveluita kannattaa kokeilla?

Haavanhoito on apteekeille suuri mahdollisuus. Sairaalat, terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat eivät enää anna haavapotilaille mukaan haavatuotteita, vaan ohjeistavat hakemaan tuotteet apteekista. Apteekkilaiset tarvitsevat hyvää haavanhoitokoulutusta, jotta he voivat opastaa asiakkaita asiantuntevasti oikeiden tuotteiden valinnassa. Kun siihen lisätään vielä selkeä hyllytys ja harkittu esillepano, on kuluttaja varmasti tyytyväinen. Oriolan Consumer Health tarjoaa laajaa haavanhoitokoulutusta sekä opastusta haavanhoitohyllyn kokoamiseen.

Purkit ja purnukat näyttävästi esille

Mitä vahvoja brändejä Oriola edustaa?

kuva seppo saarentola

Oriola auttaa mielellään apteekkeja uudistamaan haavanhoitohyllynsä. Pelkosen apteekissa tämä ei ole ajankohtaista, sillä K-citymarketin yhteydessä sijaitseva apteekki kärsii tilan puutteesta. – K-citymarketilla on laajentumissuunnitelmia, joten sitten kun tilakysymys selviää, laitamme hyllyasiat kerralla kuntoon. – Isojen asiakasvirtojen ja ilmaisten parkkipaikkojen ansiosta tämä on muuten erittäin hyvä kauppapaikka. Suuntaus on se, että lääkkeet ostetaan samalla kun päivittäistavaratkin, Pelkonen lisää. |

• • •

Gefilus – maailman tutkituin maitohappobakteeri, joka valmistetaan Suomessa. Lysi - puhdas ja tehokas Omega3 -valmiste. Suomen suosituin Omega- 3 -valmiste apteekeissa. (Lähde: NeoMed IT, MAT 01/2013) Avène - apteekkikosmetiikkasarja. Kor- kealaatuinen ja laaja sarja kaikille ihon hyvinvoinnista huolehtiville kuluttajille.

1 | 2013 reseptori

teksti: Essi Kähkönen kuvat: istockphoto

Biolääkkeet tekevät tuloaan Reuman ja syövän hoidossa biologiset lääkkeet ovat jo arkipäivää, mutta kansansairauksissa niitä vasta odotellaan. Jo nyt biolääkkeiltä on lupa toivoa paljon.

iologisten lääkkeiden tutkimus käy kiivaana julkisissa tutkimuslaitoksissa sekä tutkivassa lääketeollisuudessa. Helsingin yliopiston Lääketutkimuskeskuksen professori Arto Urtti kertoo, että kiinnostus biolääkkeitä kohtaan on kasvanut huimasti etenkin kymmenen viimeisen vuoden aikana. – Biolääkkeiden etuna vanhemman polven lääkkeisiin on se, että ne sisältävät elimistön omia komponentteja. Siinä, missä luonnosta eristetyt tai laboratorioissa syntetisoidut lääkemolekyylit ovat kehollemme vierasaineita, biolääkemolekyylit ovat tuttuja, Urtti havainnollistaa. Biologisten lääkkeiden kehitystyö tulee monia muita lääkkeitä halvemmaksi, ja niiden haittavaikutukset ja toksisuus ovat jo alkujaan paremmin ennustettavissa. Kun tavanomaisten lääkkeiden kehittely vie helposti 15 vuotta, hinta lähentelee miljardia euroa ja peräti 90 prosenttia kliinisiinkin tutkimuksiin edenneistä lääkekandidaateista joudutaan karsimaan, biolääkkeiden kehittely onnistuu pienemmällä vaivalla.

reseptori 1 | 2013

Soluterapia kuin minilääketehdas • Soluterapian ideana on valjastaa solut tuottamaan itse haluttua lääkeainetta. Siinä missä geenin siirto ihmiselimistössä on vaikeaa, soluterapiassa eristetyt ja pakatut solut ohjelmoidaan lääkkeen tuotantoon ruiskuttamalla solupaketti elimistöön. • Haasteena on saada istutetut solut toimimaan ohjelmoidusti lopun ikää siten, etteivät ne kuole tai ala käyttäytyä esimerkiksi syöpäsolun tavoin. • Kliiniset kokeet eivät soluterapiassa ole vielä tuottaneet toivottuja tuloksia. • Soluterapiaa testataan parhaillaan ihmiskokeissa esimerkiksi Parkinsonin tautiin ja silmän retinan rappeumatauteihin. Lähde: Arto Urtti

fakta

Roche: Haasteena valmistusprosessi

– Biologisten lääkkeiden ongelmana on kuitenkin molekyylien suuri koko. Niitä ei voi ottaa tablettina, sillä ne eivät imeydy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon eivätkä myöskään läpäise veri‐aivoestettä. Suurin haaste liittyykin biolääkkeissä siihen, miten annostelusta saataisiin helpompaa, Urtti selvittää.

Antotapa askarruttaa Menestyksekkäimpiä biolääkkeitä ovat tähän mennessä olleet proteiinilääkkeet, joita on laajalti käytössä reuma- ja syöpäsairauksissa. Geeniterapialääkkeistä vasta yksi on saatu markkinoille, ja se on suunnattu harvinaiseen lipidiaineenvaihduntatautiin. Lääke parantaa sairauden. – Sydänpuolella geeniterapiaa kehitellään restenoosiin eli pallolaajennuksen jatkohoitoon. Geeninhiljentäjiä, eli DNA- tai RNA-pohjaisia lääkkeitä, on myynnissä vasta pari kappaletta. Neljäs biolääkeryhmä, soluterapiatuotteet, on vielä tutkimusvaiheessa. – Meillä Lääketutkimuskeskuksessa biolääkkeiden tutkimus on keskittynyt silmänpohjan sairauksiin, kuten verkkokalvon ikä-

rappeumaan. Tähän tautiin käytetään vastaaineita, jotka tehoavat osalla potilaista hyvin. Lääke täytyy kuitenkin annostella injektiona silmän lasiaiseen kerran kuukaudessa, ja se on hankalaa sekä potilaille että terveydenhuollon henkilöstölle. Jos sen sijaan lääke onnistuttaisiin pakkaamaan sitä säädellysti vapauttaviin mikrokapseleihin, voitaisiin annosteluväliä harventaa. – Erityisen mielenkiintoinen mahdollisuus ovat solukapselit, joissa solut tuottavat lääkettä – jatkuvasti jopa vuosia.

Hinta yhä korkealla Kansantautien hoitoon biologiset lääkkeet tekevät vasta tuloaan. Arto Urtti arvelee, että ensiksi markkinoille ilmaantuu uusia proteiinilääkkeitä. – Nykyiset biologiset reumalääkkeet ovat hyviä, mutta niiden hinta on vielä liian korkea, jotta biolääkkeistä tulisi reuman hoidossa ensi vaiheen käypää hoitoa. Siksi ne on säästetty potilaille, joilla perinteisellä yhdistelmälääkehoidolla ei saavuteta toivottuja tuloksia. Mutta kenties jo viiden tai kymmenen vuo-

> Rochella biologisten lääkkeiden kehittelyyn käytetään paljon voimavaroja. Tuotantoprosessi ei kuitenkaan ole helppo. – Biologisista lääkkeistä voisi nostaa esiin esimerkiksi monoklonaaliset vastaaineet, jotka sisältävät monimutkaisia proteiinimolekyylien rakenteita. Vasta- aine voi sisältää 25 000 atomia, kun esimerkiksi asetyylisalisyylihapossa on vain 21 atomia, kertoo Rochen Market Access Director Nina Isonen-Sjölund. Valmistusprosessi on siksi erittäin monimutkainen ja haasteellinen. – Prosessissa voi olla 5 000 kriittistä vaihetta, kun monien perinteisten kemiallisten lääkkeiden valmistukseen riittää alle sata vaihetta. Pienikin muutos jossain valmistusprosessin vaiheessa voi merkittävästi vaikuttaa proteiinin koostumukseen, ja siten samalla muuttaa lopullisen lääkkeen luonnetta ja sen vaikutuksia potilailla, Isonen-Sjölund lisää. |

den päästä ollaan siinä vaiheessa, että esimerkiksi diabetes voidaan voittaa. – Soluterapiaan on pantu paljon toiveita. Kantasoluista pystytään tulevina vuosina valmistamaan uusia haimasoluja, jotka istutetaan elimistöön tuottamaan insuliinia normaaliin tapaan. | 1 | 2013 reseptori

Hyödyt ja hinta puntarissa

Lääkkeiden hintalautakunta Hila ei voi kertoa julkisuuteen kielteisten päätöstensä yksityiskohtia. Johtaja Lauri Pelkonen vakuuttaa, että hyvin perustellut hakemukset pääsevät läpi seulasta.

teksti Ilpo Salonen kuvat Seppo Saarentola ja istockphoto

 – Toisinaan unohtuu, että lääkkeiden hinnoittelu on Suomessa periaatteessa vapaata, Hilan johtaja Lauri Pelkonen muistuttaa.

reseptori 1 | 2013

ainsäädäntö asettaa Hilan toiminnalle rajat. Tavoite on, että potilaiden käyttöön saadaan kustannusvaikuttavia ja laadukkaita lääkkeitä kohtuuhintaan. – Kun lääkeyhtiö toimittaa meille hakemuksen, teemme kokonaisarvion hakemuksesta ottaen huomioon sairausvakuutuslain kriteerit korvattavuudesta ja kohtuullisesta tukkuhinnasta. Tätä hintaa arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa, mitä muut vastaavat lääkehoidot maksavat, mitä lääke maksaa muissa maissa, mitä muut hoitovaihtoehdot ovat, ja mitkä ovat lääkkeen kustannukset suhteessa hyötyihin potilaan ja terveydenhuollon kannalta, Lauri Pelkonen esittelee.

Laki rajaa julkisuutta Pelkonen muistuttaa, että Hila ei voi kertoa julkisuuteen kielteisten päätöstensä yksityiskohtia, koska päätöksiin sisältyy julkisuuslain tarkoittamia salassa pidettäviä tietoja. – Jos hakemukseen on tulossa hylkäävä päätös, asia käsitellään pääsääntöisesti kahdessa eri kokouksessa. Yritys saa antaa lisätietoa tai muuttaa hakemustaan. Hallintolain mukaan yritykselle on annettava mahdollisuus kommentoida kaikkea päätökseen vaikuttavaa tietoa ennen asian lopullista ratkaisemista. Eivät hylkäyspäätökset yrityksille ihan puskasta tule, Pelkonen huomauttaa. Hila käsitteli viime vuonna noin 3 000 hakemusta, ja näistä 92 prosenttia hyväksyttiin. Yritys voi viedä hylkäyspäätöksen korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Valitusten määrä vaihtelee vuosittain, mutta on viime vuosina jäänyt selvästi alle kymmeneen.

Osa näistä päätöksistä ratkeaa Hilan, osa yritysten eduksi.

Hintasääntely tarpeen Pelkosen mukaan toisinaan unohtuu, että lääkkeiden hinnoittelu on Suomessa periaatteessa vapaata. – Jos lääke saa Kela-korvattavuuden, sillä on tietenkin merkittävä vaikutus lääkkeen myyntiin. Mutta juuri siksi hintasääntely on tarpeen. Ilman tätä järjestelmää lääkkeet olisivat potilaille ja yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpia. Pelkkä hinnan halpuus ei välttämättä ole Hilalle ratkaiseva tekijä – myös monet kokonaishyödyiltään hyväksi arvioidut kalliit lääkkeet ovat päässeet korvattavien lääkkeiden listalle. – Lääketieteen huima kehitys tekee kustannusvaikuttavuuden arvioinnista koko ajan haasteellisempaa.

Kokonaishyöty ratkaisee Pelkosen mukaan julkisuudessa esiintyy välillä väärinkäsitys, että uusilta korvattavilta lääkkeiltä edellytetään geneeristen lääkkeiden hintatasoa. – Jos edullisten geneeristen valmisteiden ryhmään tulee uusi valmiste, niin sen mahdolliset hyödyt arvioidaan suhteessa sen hintaan. Hinnan ei siis tarvitse olla sama tai halvempi, jos uuden valmisteen parempi kokonaishyöty on osoitettavissa. Pelkonen kertoo, että Suomessa ja muissa maissa on yleistymässä käytäntö, että korvattavuuksia kohdennetaan jollekin tietylle potilasjoukolle, jonka katsotaan hyötyvän lääkkeestä eniten. Tämä on yksi väylä saada uusia lääkkeitä korvausjärjestelmään. |

Taustalla sv-laki > Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Hila vahvistaa sairausvakuutuslain perusteella korvattavien lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuudet ja tukkuhinnat. Se myös seuraa korvattavuutta koskevien ratkaisujen ja tukkuhintojen vaikutuksia lääkekorvauskustannuksiin. Lautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Seitsemästä jäsenestä kaksi on sosiaali- ja terveysministeriöstä, kaksi Kelasta sekä yksi valtiovarainministeriöstä, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Lisäksi Hilan alaisuudessa toimii asiantuntijaryhmä, joka antaa lausuntoja muun muassa uusista erityiskorvattavuuksista ja uusista lääkeaineista. Se edustaa lääketieteen, farma- kologian, terveystaloustieteen ja sairausvakuutuksen asiantuntemusta. |

Vesa Kujala, MSD:

Karenssista haittaa > Hilan sihteeristön ja teollisuuden vuoropuhelu toimii MSD:n Market Access -johtaja Vesa Kujalan mielestä hyvin. Erityisen positiivista on mahdollisuus avoimeen keskusteluun hakemusten teknisistä yksityiskohdista. Hän näkee järjestelmässä myös haasteita. – Erityisesti ”kahden vuoden karenssiaika”, ennen kuin lääke saa erityiskorvattavuuden, luo eriarvoisuutta. Kroonisiin sairauksiin kehitetyt uudet lääkkeet joutuvat odottamaan kaksi vuotta peruskorvattuna ennen kuin niille voidaan myöntää korvaustaso, johon kyseinen sairaus oikeuttaa ja johon muualla Euroopassa päästään ilman karenssia. Kujala korostaa, että vain harva lääkäri edes harkitsee alemman tason korvattavuuden omaavan lääkkeen määräämistä. Näin karenssiaikana ei kerry laissa mainittua käyttökokemusta. – Myös uuden lääkkeen keksinnöllisyydelle pitäisi antaa painoarvoa. Kehitystyö maksaa yli miljardi euroa ja kestää yli 10 vuotta. Patentin päättymisen jälkeen tämä työ on geneerisen teollisuuden hyödynnettävissä ilmaiseksi. On selvää, että geneeristen lääkkeiden tulee olla huomattavasti halvempia verrattuna alkuperäiseen, toteaa Kujala. |

1 | 2013 reseptori

 Isoja lääkekolleja puretaan rekoista Oriolan keskusvarastossa Espoon Mankkaalla. Tämän jälkeen niille tehdään vastaanottotarkastus.

Vahvojen len Toimitusketjukoordinaattorilla on aina tuhat rautaa tulessa. Kulissien takainen aherrus varmistaa, että lääkettä tarvitseva saa sen sellaisena kuin pitää ja ajallaan. teksti: Maarit Seeling kuvat: Ari heinonen ja Arto Wiikari

eskiviikot ja perjantait ovat Oriolan toimitusketjukoordinaattorille Anne Höltälle viikon kiireisimmät päivät. Silloin saapuvat pitkäaikaisen päämiehen Novo Nordiskin Suomeen tulevat lähetykset. Novo Nordisk on maailman johta-

reseptori 1 | 2013

va yritys diabeteksen hoidossa. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa eri puolilla maailmaa, kaukaisimmat Brasiliassa. Kaikki Novo Nordiskin lähetysten dokumentit, raportoinnit ja järjestelyt ohjautuvat keskitetysti Höltän kautta. Hän tekee myös ostotilaukset Novo Nordiskin lähettämien dokumenttien perusteella, vastaa ostolaskujen käsittelystä ja toimii ylipäänsä yhteydenpidossa linkkinä päämiehen ja lääketukkukau-

pan välillä. Lääkkeiden jakelu toteutetaan Suomessa yksikanavamallilla, jossa lääkkeiden valmistajat keskittävät tuotteidensa jakelun yhdelle lääketukkukaupalle. – Tarkistan myös saapuvan tavaran dokumentit aina ennen lähetyksen tuloa. Kun paperiasiat ovat kunnossa, tilaus viedään Oriolan toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmästä pystymme seuraamaan mistä, koska ja kuinka paljon meille on tulossa tavaraa, Hölttä selvittää.

Tiukat vaatimukset potilasturvallisuuden takeena Tänään Oriolan keskusvaraston saapuvan tavaran alueella Espoon Mankkaalla käy kuhina.

 Oriolan varaston operatiivinen laatuvastaava Aila Hokka ja toimitusketjukoordinaattori Anne Hölttä vastaavat osaltaan siitä, että juuri oikeanlaiset lääkkeet lähtevät oikeaan aikaan eteenpäin.

kkien ketju Päivän rekat ovat saapuneet, ja isoja lääkekolleja puretaan autoista odottamaan vastaanottotarkistusta. Niitä Hölttä ei sentään tee itse, vaan tehtävään on osoitettu erikseen koulutetut henkilöt, jotka puolestaan raportoivat havainnoistaan Höltälle. – Päämies kouluttaa sekä minua että lähetysten tarkastajia säännöllisesti. Tietojamme päivitetään ja saamme infoa, kun markkinoille tulee uusia tuotteita. Novo Nordisk myös auditoi Oriolaa vuosittain varmistaakseen, että järjestelmämme toimivat sovitusti. Olemme yhteyksissä useamman kerran viikossa. Yhteistyömme on hyvin kiinteää, Hölttä huomauttaa. Varaston puolella automaattisessa keräily-

järjestelmässä siniset lääkkeiden kuljetuslaatikot rullaavat kuljetinlinjalla tasaisena virtana keräilyasemalta toiselle ja lopulta lähettämöön. Toisinaan, käsiteltäviin määriin suhteutettuna kuitenkin harvoin, sattuu, että lähetyserä täytyy syystä tai toisesta vetää pois markkinoilta. Silloin on toimittava nopeasti. Tieto poisvedettävistä tuotteista tai tuoteeristä tulee aina myyntiluvan haltijalta tai viranomaiselta, ja toimitusketjukoordinaattori toimii saamiensa ohjeiden mukaisesti. – Novo Nordiskilla on erittäin tiukat vaatimukset ja laatustandardit tuotteidensa kuljetuksista ja varastoinnista. Noudatamme heidän kriteerejään. Lisäksi viranomainen on oh-

jeistanut tarkasti tukkuliikkeet kuljetusten ja varastoinnin suhteen. Kylmäketju ei saa missään vaiheessa katketa, muutoin koko erä saattaa olla pilalla. Päämiehemme ei halua ottaa minkäänlaisia riskejä laadun suhteen, Hölttä selvittää. Diabeteksen hoidossa käytettävät insuliinit ovat kylmässä (+2–+8 oC) säilytettäviä tuotteita. Ne täytyy kuljettaa ja säilyttää tietyssä lämpötilassa koko matkan ajan tehtaalta loppukäyttäjälle. Lisäksi Novo Nordisk valmistaa ja markkinoi muun muassa veren hyytymishäiriöitä ehkäiseviä lääkkeitä sekä erilaisia hormonivalmisteita, jotka yhtä lailla vaativat kuljetuksilta erityisolosuhteita. Tarkkuudessa on kysymys ennen kaikkea >> 1 | 2013 reseptori

Lakisääteistä varastointia > Toimitusketjukoordinaattorin vastuualueeseen kuuluu paitsi päivittäinen päämieskontaktien hoitaminen, myös materiaalivirtojen ohjaaminen laadun ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti sekä tuotteiden saatavuudesta ja varaston riittävyydestä huolehtiminen. – Joitakin lääkkeitä laki velvoittaa pitämään tietyn verran aina varastoissa niin, että niitä on saatavilla myös poikkeustilanteissa. Esimerkiksi Novo Nordiskin maahan tuottamat insuliinit ovat juuri tällaisia. Lääketukkukaupoilla on keskeinen rooli kriisi- valmiuden varmistamisessa.Siksi on tärkeää, että lääkeyhtiöt tiedottavat lääketukulle esimerkiksi ulkomailta tuotavan velvoitevarastointilain alaisen tuotteen tarkan saapumispäivän, Oriolan toimitusketjukoordinaattori Anne Hölttä sanoo.

Koordinaattori tärkeä osa ketjua Oriolan toimitusketjukoordinaattoreiden esimies Heli Laakso korostaa koordinaattoreiden roolia logistisessa ketjussa. Hän toteaa Oriolan usein henkilöityvän nimenomaan toimitusketjukoordinaatorin kautta. – Toimitusketjukoordinaattori tukee toimillaan sekä varastomme että myyntimme toimintaa. Tehtävässä vaaditaan hyviä tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta, järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta. On kyettävä edistämään useita asioita samanaikaisesti, Laakso listaa. |

potilasturvallisuudesta. Lääkkeen matka tehtaalta Pohjolan perukoille Suomeen ja edelleen potilaalle on pitkä, ja sen varrella on monta mutkaa.

Loggeri kirjaa matkatiedot Novo Nordisk seuraa kuljetuksen vaiheita lähetyslavaan kiinnitettävällä ”loggerilla”, pankkikortin kaltaisella seurantalaitteella, joka kirjaa tarkasti matkan kulun. Loggeri mittaa ja tallentaa lämpötilat 15 minuutin välein ja hälyttää, jos raja-arvot ylittyvät tai alittuvat. Lisäksi lääkekuljetuksia hoitavissa rekoissa on

reseptori 1 | 2013

omat järjestelmänsä ja lämpötilanmittausanturinsa. Kun saapuvan tavaran kunto ja kollimäärät on tarkastettu Oriolassa saapuvan tavaran vastaanotossa, ilmoitetaan tästä tavarantarkastajalle, joka aloittaa varsinaisen lähetyksen tarkastuksen. Ensimmäisenä hän purkaa kollikohtaiset loggeridatat ja toimittaa lämpötilatiedot eteenpäin. Tavarantarkastuksessa tarkastetaan muun muassa erät, määrät ja vanhenemispäivätiedot. Lähetys ei ole myytävissä, ennen kuin kaikki vaadittavat asiakirjat on tarkastettu. Kylmävarastoitavissa nimikkeissä

tavarantarkastus tapahtuu kylmässä. Varaston operatiivinen laatuvastaava Aila Hokka analysoi loggerille kirjautuneet lämpötilatiedot ja toteaa niiden oikeellisuuden ohjeistuksen mukaisesti. Kuka hyvänsä ei saa ryhtyä purkamaan tietoja loggerilta. Hokka on saanut Novo Nordiskilta tehtävään tarvittavan erityiskoulutuksen. Tarvittaessa hän konsultoi Anne Hölttää jatkotoimenpiteistä.

Lääkkeen matka apteekkiin Oriola toimittaa insuliinit ja muut kylmässä säilytettävät tuotteet apteekeille menevien

 – Prosessit tuntuvat selkeämmiltä, kun meillä on Oriolassa tietty yhdyshenkilö, Novo Nordiskin Business Controller Michael Kommonen toteaa.

Työnjaolla tuloksiin  Novo Nordisk seuraa kuljetuksen vaiheita lähetyslavaan kiinnitettävällä loggerilla, joka kirjaa tarkasti tuotteen matkan kulun. Aila Hokka analysoi loggerille kirjautuneet lämpötilatiedot.

toimituslaatikoiden sisälle tulevissa erikois‐ validoiduissa kylmäkuljetuslaatikoissa. – Esimerkiksi kylmäelementtien lämpötila ja määrä on niissä tarkoin säädelty. Myös ilmankierto on varmistettu rakenteellisesti. Pakkaaminen on käsityötä. Näin lääkkeet säilyvät laatikoissa oikeassa lämpötilassa vuorokauden, vaikka ne kuljetetaan muiden lääkkeiden joukossa lämpimämmässä autossa, selvittää Hokka. Oriola on viime vuosina panostanut erityisesti kylmäketjunsa kehittämiseen. Mankkaan varaston kylmiöt on muun muassa uusittu, ja ne on varustettu tekniikalla, jonka avulla kylmäolosuhteet säilyvät pidemmänkin sähkökatkoksen aikana. – Kylmäsäilytystä tarvitseva tuote säilytetään tietysti kylmävarastossa, kunnes myyntitilaus tulee. Tuote ei saa missään vaiheessa altistua lämmölle, Aila Hokka täsmentää. Yhden kuljetuskollin arvo saattaa nousta jopa parinkymmenen tuhannen euron pintaan, joten kuljetuksen aikaisen laadun tulee olla 100-prosenttista. |

– Novo Nordisk vastaa siitä, että tiettyä lääkettä saadaan Suomeen tarpeelliset määrät. Oriola huolehtii, että ne toimitetaan oikeisiin paikkoihin. Jakeluyhteistyö takaa, että pystymme keskittymään varsinaiseen ydinliiketoimintaamme, Novo Nordiskin Business Controller Michael Kommonen linjaa yritysten työnjakoa. Novo Nordiskille laatu on kaiken lähtökohta. Se vaikuttaa myös jakelijan valintaan. – Kylmäketjun säilyminen ehyenä on meille välttämätöntä. Pelkästään laatikon siirtämisen paikasta toiseen tulee olla tarkoin kontrolloitua. Kyseessä ovat arvokkaat lääkkeet, joiden käsittelystä on tarkat laatumääritykset. Sama koskee säilytystä, Kommonen pohtii. Kommonen on työskennellyt Novo Nordiskin Business Controllerina parin vuoden ajan. Oriolan toimitusketjukoordinaattori Anne Hölttä on ollut hänen yhteistyökumppaninsa koko tämän ajan. Kommonen pitää hyvänä ratkaisuna, että kuljetus- ja varastointijärjestelyt ovat yhden ihmisen hanskassa. – Meillä on Oriolassa yhdyshenkilö, joka on hyvin tavoitettavissa ja perehtynyt asioihimme, tuotteisiimme ja tapaamme toimia. Työskentelyä nopeuttaa, kun saa yhdeltä ihmiseltä kaikki vastaukset. Olemme yhteydessä vähintään viikoittain, joskus jopa päivittäin.

Voimavarat ydinosaamiseen Diabeteslääkkeiden lisäksi Novo Nordisk valmistaa ja markkinoi muun muassa veren hyytymishäiriöitä ehkäiseviä lääkkeitä sekä

erilaisia hormonivalmisteita, jotka yhtä lailla vaativat kuljetuksilta erityisolosuhteita. Yhtiö tuo maahan myös diabeteksen hoitoon liittyviä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. – Novo Nordiskin kokoiselle yritykselle ei olisi taloudellisesti järkevää pyörittää itse myös jakelutoimintaa. Näin resurssejamme vapautuu muuhun tekemiseen, Kommonen toteaa. Yhtiön kannalta on olennaista, että toimitukset hoidetaan moitteettomasti ja jakelu sujuu. – Kysymys ei ole pelkästään taloudellisten tappioiden välttämisestä. Vielä tärkeämpi on potilasnäkökulma. Kuljetusten varmuudessa ja laadussa on kysymys potilasturvallisuudesta. Jakelijan on pystyttävä toimimaan haasteellisissakin tilanteissa ennakoivasti ja varmasti, Kommonen summaa. |

Novo Nordisk • Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Novo Nordisk on maailman johtava yritys diabeteksen hoidossa. Se on markkinajohtaja myös hemofilian hoidon, kasvuhormonihoidon ja vaihdevuosien hormonihoidon kehittämisessä. • Yhtiöllä on lähes 35 000 työntekijää 75 eri maassa, ja sen tuotteita markkinoidaan yli 190 maassa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Tanskassa. Lisäksi Novo Nordiskilla on tuotantolaitoksia seitsemässä eri maassa. • Yhtiö aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1972. Tällä hetkellä työntekijöitä on 65, toimipiste sijaitsee Espoossa.

1 | 2013 reseptori

Parannusta pienten potilaiden hoitotyöhön Oriola-KD-konserni lahjoitti 10 000 euroa Lastenklinikoiden Kummit ry:lle. Lahjavarat käytetään sähkökäyttöisten pinnasänkyjen hankintaan Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolle. Uudet sängyt tulevat akuuttiin tarpeeseen: ne ovat olleet jo pitkään Lastenklinikan hankintalistalla. teksti: Anna Haikarainen kuvat: Arto Wiikari

riola-KD-konsernin lahjoittama 10 000 euroa luovutettiin Lastenklinikoiden Kummeille joulukuussa 2012. – Joulun alla halusimme olla mukana jakamassa joulumieltä ja kohdistaa joulumuistamisiimme varatut varat yhteen konkreettiseen tukikohteeseen. Halusimme jatkaa yhteistyötämme Lastenklinikoiden Kummien kanssa ja auttaa pieniä elinsiirtopotilaita. Konkreettinen hankintakohde, sähkökäyttöinen pinnasänky, valittiin osaston tarpeiden perusteella, kertoo Oriola-KDkonsernin toimitusjohtaja Eero Hautaniemi. – Ergonomiset haasteet ovat olleet suurimpia ongelmia Helsingin Lastenklinikalla. Kaikki tuki, mikä auttaa hoitajia keskittymään omaan hoitotyöhönsä, on hieno asia, kiittää Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Sängyt olleet pitkään hankintalistan kärjessä

 Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (oik.) ja elinsiirto-osaston osastonhoitaja Annika von Schantz iloitsevat uusista hoitosängyistä, joita on odotettu jo pitkään.

reseptori 1 | 2013

Epäkäytännölliset sängyt ovat olleet iso ongelma Helsingin Lastenklinikan pienissä hoitohuoneissa. Sähkökäyttöisiä pinnasänkyjä tarvitsevat erityisesti dialyysihoitoja elinsiirtopotilaat. – Sähköinen pinnasänky helpottaa äärimmäisen paljon hoitajien työtä. Suurin osa potilaistamme on 0–2-vuotiaita. Pienet lapset painavat hekin paljon, ja heitä joutuu nostelemaan hoitojen aikana, joskus nopeastikin. Välillä potilas pitää saada mahdollisimman matalalle sängyssä, jos hän esimerkiksi nukkuu, elinsiirto-osaston osastonhoitaja Annika von Schantz selvittää.

Erikoissairaanhoitoa koko maan lapsille

fakta

> Helsingin Lastenklinikalla hoidettavien potilaiden ikä vaihtelee noin kolme kuukautta ennen laskettua aikaa syntyneistä keskosista noin kuusitoistavuotiaisiin. Pienimmät potilaat painavat alle 500 grammaa, ja suurimmat ovat aikuisten kokoisia. Lastenklinikalla hoidetaan pääkaupunkiseudun lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat pediatrista tai kirurgista erikoishoitoa. Lastenklinikalle on myös keskitetty vaikeiden ja harvinaisten sairauksien hoito koko maassa. Lasten elinsiirtojen lisäksi keskitettyjä hoitoja ovat esimerkiksi imeväisten aivokirurgia ja vaikeiden sydänsairauksien tutkimus. Lasten ja nuorten hoito poikkeaa aikuisten hoidosta monin tavoin. Esimerkiksi lasten kehitys ja kasvu pitää huomioida hoitopäätöksissä. Perheen läsnäolo on erityisen tärkeää. |

Sähköisiä pinnasänkyjä tarvitaan myös muilla Helsingin Lastenklinikan osastoilla, esimerkiksi syöpä- ja infektio-osastoilla, jonne niitä voidaan aluksi lainata elinsiirto-osastolta. Aiemmin näitä sänkyjä ei ole vielä tuotu Suomeen, mutta nyt pullonkaula maahantuonnissa on avautunut. – Tärkein ominaisuus on, että sängyn pohja liikkuu sähköisesti. Joissakin malleissa myös pääpuoli ja jalkopää ovat säädettävissä. Sänkyjen hinnat ovat arviolta 3 000 euron luokkaa, joten Oriola-KD:n lahjoituksen avulla voidaan toivottavasti ostaa kolmekin sänkyä. Olemme jo ottaneet yhteyttä maahantuojiin ja hankinta on käynnistynyt, von Schantz kertoo.

Jatkuva tarve uusille laitteille ja kalustolle Kummien tuella saadut lääkintälaitelahjoitukset ovat mahdollistaneet sen, että lasten sairaanhoidossa voidaan käyttää ajanmukaisia laitteita ja että niitä on riittävästi. Laitekannan ylläpito, uudenlaisten laitteiden käyttöönotto ja ennen kaikkea yllättävät tarpeet esimerkiksi laitteen rikkoutuessa tarkoittavat sitä, että Kummien tukea laitehankintoihin tarvitaan jatkossakin. – Tekniikka kehittyy nopeasti ja on tärkeää, että saamme modernia kalustoa käyttöömme, huomioi von Schantz. Kummit on 19 vuoden toiminta-aikanaan lahjoittanut noin 30 miljoonaa euroa lasten hoitotyöhön valtakunnallisesti. Lahjoituksia on käytetty paitsi laitteisiin ja kalusteisiin myös viihtyvyyteen, kuten leluihin, peleihin ja televisioihin. – Tällä hetkellä suuri asia Lastenklinikalle on uuden sairaalan rakentaminen, johon tarvitaan kaikki suomalaiset mukaan talkoisiin. Tavoitteena on, että uusi sairaala olisi valmis

vuonna 2017. Vanha sairaala Stenbäckinkatu 11:ssa palvelee loppuun asti, kunnes viimeinenkin potilas on siirretty uuteen sairaalaan, Knaster kertoo.

Gefilus tuotteiden lahjavarat eri kohteisiin Lastenklinikoiden Kummit on tehnyt Oriolan kanssa yhteistyötä jo aiemmin, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Jokaisesta myydystä Gefilus -tuotteesta lahjoitetaan neljä senttiä Lastenklinikoiden Kummeille. Lahjoitus kohdennetaan Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolle. – Aiempia Oriolan kautta saatuja lahjoitusvaroja on käytetty dialyysihoitotuoliin, uusiin lastenvaunuihin, vaakoihin, verenpainemittareihin sekä hoitohuoneiden nojatuoleihin, joissa vanhemmat voivat istua, von Schantz ja Knaster listaavat. Dialyysituolia käyttävät erityisesti isommat lapsipotilaat, jotka voivat olla istumaasennossa hoidon aikana. – Sängyssä makaaminen on turhaa, jos voi muuten hyvin. Lastenvaunuja puolestaan käytetään, kun potilaita kuljetetaan hoitoihin ja

nukutetaan. Hyvät verenpainemittarit ja vaa’at ovat taas muun muassa dialyysihoidoissa tärkeitä, von Schantz kertoo.

Monta eri tapaa tehdä dialyysihoito Helsingin Lastenklinikalla hoidetaan noin kymmentä dialyysipotilasta vuodessa, kunnes he saavat uuden munuaisen. Lapset odottavat elinsiirrettä mahdollisuuksien mukaan kotona ja käyvät sitä ennen hoidoissa Lastenklinikalla. Dialyysihoidot aloitetaan osastolla, ja perheitä opetetaan tekemään hoitoja kotona. – Dialyysihoitoja on monta eri muotoa. Perinteinen tapa on vatsakalvon läpi tehtävä ns. pussidialyysi. Hoito tehdään useita kertoja päivässä sairaalassa tai kotona. Pyrimme siihen, että lapset ovat mahdollisimman vähän sairaalassa, selvittää von Schantz. Dialyysi voidaan tehdä myös ns. hemodialyysina veren kautta. Tyypillisesti se vaatii kolme hoitokertaa viikossa. Toivottavasti uusia sänkyjä saadaan jatkossa enemmän muidenkin osastojen käyttöön. Tule sinäkin siis mukaan auttamaan! |

Lastenklinikan 3. osasto • Osastolla hoidetaan elinsiirto- ja dialyysihoitopotilaita valtakunnallisesti. • Iältään potilaat ovat 0–20 vuotta. • Vuodessa hoitopäiviä on noin 1 500, eri potilaita on noin 500. • Keskimääräinen hoitoaika on 3 vuoro- kautta potilasta kohden, mutta hoitoajat vaihtelevat suuresti. • Hoitohenkilökuntaa on osastolla noin 24.

1 | 2013 reseptori

Puhtaista vesistä pyydystettyä Lysi-tuotteet ovat säilyttäneet vuosikymmeniä suosionsa suomalaisten apteekkien hyllyllä. Monipuolisten kalaöljy- ja kalanmaksaöljytuotteiden kotimaa löytyy Islannista: siellä kaiken tuotteissa käytetyn kalan alkuperä on tarkoin jäljitettävissä.

teksti: Taina Vuokko kuvat: Lysi/kuvapankki ja istockphoto

reseptori 1 | 2013

ysin tarina alkaa vuodesta 1938. Veljekset Tryggvi ja Thodor Olafson perustivat silloin Reykjavikiin kalaöljytehtaan. Islannin rikkaat kalastusvedet antoivat erinomaiset lähtökohdat yrityksen toiminnalle. Alusta lähtien veljekset tähysivät kuitenkin merta edemmäs. Valtaosa tuotteista myytiin jo alkuvuosina Yhdysvaltojen markkinoille. – Nykyään noin 92 prosenttia Lysin tuotteista myydään muualla kuin Islannissa. Ihmiset käyttävät Lysiä noin 70 eri maassa ympäri maailmaa. Suomessa olemme tehneet Oriolan kanssa yhteistyötä jo 1980-luvulta lähtien, Lysin markkinointipäällikkö Adolf Olason kertoo.

Vaikka Lysin pitkän historian aikana ala on kokenut monia mullistuksia, tietyistä asioista on tahdottu pitää kiinni. Lysi on edelleen perheyritys, jolle tuotteiden laatu ja ympäristöarvot ovat ykkösasioita. – Perheemme on toki kasvanut entistä suuremmaksi. Nykyään Lysillä on töissä 140 ihmistä, ja olemme maailman suurin kalaöljyn tuottaja. Yhdessä tahdomme tehdä maailman parhaita tuotteita alallamme, myyntipäällikkö Árni Geir Jónsson hymyilee.

Tuotteet täysin jäljitettäviä Islanti elää kalastuksesta, ja kaksi kolmasosaa maan kaikesta viennistä liittyy kalatalouteen. Tämän takia myös Lysi on mukana yhteisissä talkoissa maan kalavesien suojelemiseksi. Tavoite on kalastaa kestävällä tavalla ja kalakantoja suojellen. – Kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Pystymme kertomaan kaikesta käyttämästämme kalasta, missä ja milloin se on pyydystetty, Olason tähdentää. Lysin tuotteissa käytetty kalaöljy valmistetaan kylmäpuristamalla sitä sardiinin ja makrillin lihasta. Kalanmaksaöljyjen valmistukseen taas käytetään Islannin vesien turskaa, seitiä ja koljaa. Islannissa on kaksi tuotantolaitosta, joissa valmistetaan kaikki Lysi-tuotteet. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja kansainvälisiä standardeja, joilla taataan tuotteiden korkea laatu ja puhtaus. – Varmistamme laadun esimerkiksi sen avulla, että asiantunteva henkilökuntamme kehittää jatkuvasti osaamistaan. Dokumentoimme kaikki työvaiheemme ja teemme koko ajan uutta tutkimusta, Olason sanoo.

Tuotevalikoima kattaa kaikki tarpeet Lysi valmistaa kattavaa valikoimaa erilaisia Omega-3-kalaöljytuotteita ja kalanmaksaöljyjä. Näiden joukosta löytyvät sopivat terveyttä edistävät valmisteet kaikkiin tarpeisiin: esimerkiksi perheen pienimmille, aktiiviliikkujille tai nivelongelmista kärsiville. Lysin tärkeimmät tuotteet ovat Suomessa erittäin tuttuja. Esimerkiksi Lysi Omega-3 Forte ja Lysi Omega-3 Tupla+ ovat osa monen suomalaisen arkipäivää. Ne edistävät sydämen ja verisuonten terveyttä sekä pitävät mielen virkeänä. Ne auttavat lisäksi pitämään ihon hyvässä kunnossa. Oriola on ollut Lysin luotettu maahantuoja Suomessa vuosikymmenten ajan. Lysin edustajat vierailevat vuosittain Oriolassa, ja vastaavasti Oriolasta käydään vuosittain Islannin pääkonttorilla. – Joka kerta kun vierailen Suomessa, tuntuu siltä kuin palaisi kotiin. Suomessa ja Islannissa on samanlainen tapa toimia. Laatuajattelu on kummassakin maassa itsestäänselvyys, joten yhteistyömme on vaivatonta, toteaa Árni Geir Jónsson. |

Tuotekehitys on sydämen asia > Oriola tuo suomalaisiin apteekkeihin Lysin uutuustuotteen. Lysi Apteekkarin Omega-3 Vahva on voimakas kalaöljyvalmiste, joka sisältää runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3-rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta. Lysi Apteekkarin Omega-3 Vahva on riittoisassa 120 kapselin pakkauksessa. Se sopii erityisesti sellaisiin perheisiin, joissa useampi on ottanut tavakseen pitää huolta terveydestään kalaöljyvalmisteilla. Lysi kehittää jatkuvasti uutuustuotteita, jotka perustuvat tuoreimpiin tutkimuksiin. Yritys tekee säännöllisesti tutkimusyhteistyötä esimerkiksi Islannin yliopiston ja Islannin kalantutkimuskeskuksen kanssa. – Jatkuvan tuotekehityksen ja -tutkimuksen avulla pyrimme edelleen parantamaan tuotteiden laatua ja vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin, Lysin markkinointipäällikkö Adolf Olason kuvaa. |

1 | 2013 reseptori

> Vinkki!

Stoppi hiustenlähdölle Ducrayn uusi tuotesarja tarjoaa apua hiusten ohenemisesta kärsiville naisille. Tuotteet ehkäisevät sekä tilapäistä että kroonista hiustenlähtöä ja auttavat vahvistamaan hiusta. teksti: Eeva Tähtinen kuva: istockphoto

iusten ohenemista aiheuttavat muun muassa väsymys, stressi ja muutokset ruokavaliossa. Tilapäinen hiustenlähtö kestää yleensä 3–6 kuukautta. Jos oireet jatkuvat yli 6 kuukautta, kyseessä voi olla krooninen hiustenlähtö, joka on seurausta siitä, että hiusten kasvusykli on lyhentynyt ja hiusjuuri surkastunut esimerkiksi verenkierron häiriön tai perinnöllisen tekijän vuoksi. Ducrayn uutuussarjan tuotteet auttavat kummankintyyppiseen hiustenlähtöön. – Tuotteet on suunnattu naisille, jotka kärsivät hiusten ohenemisesta tai haluavat vahvistaa hiuksiaan, kertoo Ducrayn tuotepäällikkö Hannele Tirronen.

KOLME TUOTETTA, MONTA VAIKUTUSTA Anacaps tri-ACTIV -kapseli on kerran päivässä otettava, 3-vaikutteinen ravintolisä, jota käytetään sekä satunnaisen että kroonisen hiustenlähdön hoitoon. Kapseli sisältää aminohappoja, vitamiineja ja rautaa. Sen si-

reseptori 1 | 2013

sältämä biotiini auttaa hiuksia ja ihoa pysymään normaaleina. B3- ja B6-vitamiinit ja rauta vähentävät myös väsymyksen oireita. Neoptide-liuosta käytetään kroonisen hiustenlähdön hoitamiseen. Sen sisältämä rautamyrtti ja tetrapeptidi lisäävät hiustupen verenkiertoa ja vähentävät siten hiustenlähtöä. Liuosta käytetään kerran päivässä suihkauttamalla suoraan päänahkaan. Anaphase-shampoo parantaa kapseleiden ja liuoksen tehoa. Vaikuttavana aineena on muun muassa rautamyrtti, joka parantaa päänahan pintaverenkiertoa ja edistää siten hiustenkasvua.

HIUKSET VAHVEMMIKSI Tuotteet sopivat kaikille käyttäjille. Niitä käytetään vähintään 3 kuukauden ajan joko erikseen tai yhtäaikaisesti. – Kapselit ja shampoo sopivat hyvin myös naisille, jotka eivät kärsi varsinaisesta hiustenlähdöstä. Ne tuovat hiuksiin toivottua lisävolyymia ja ravitsevat samalla kynsiä, Tirronen korostaa.|

> Uutuustuotteet: Pehmeämpi iho yhdellä hoitokerralla! > Scholl Pharma Pikahoito on todellinen pikahoito jalkapohjan kovettumille ja känsille. Kostuta pumpuli hoitonesteellä ja aseta kovettuman tai känsän päälle. Anna vaikuttaa enintään 6 minuuttia kovettuman tai känsän paksuudesta riippuen. Poista pumpuli, hävitä se ja huuhtele kädet. Raaputa pehmennyt iho varovasti pois pakkauksessa olevalla lastalla. Pese kädet ja jalat huolellisesti ja nauti pehmeistä jalkapohjistasi!

> Markkinoija: Reckitt Benckiser

> Intimina Laselle -emätinkuulilla vahvistetaan tehokkaasti lantionpohjanlihaksia. Celesseja Kiri-vibraattorit rentouttavat ja lisäävät oman kehon ymmärrystä ja nautintoa. Kiri on kämmenessä pidettävä pieni malli, ja Celessen muotoilussa on kiinnitetty erityistä huomiota nautinnon maksimoimiseen. Emättimen kuivuus on yleinen ongelma, Feminine Moisturizer -liukuvoide auttaa kuivuuteen. On myös tärkeää huolehtia intiimien apuvälineiden oikeasta puhdistuksesta: Intimate Accessory -puhdistusaineella se hoituu vaivattomasti ja turvallisesti.

Laadukkaat omegalähteet Care4pets-sarjassa! > Rasvahapot kuuluvat olennaisena osana lemmikin ruokavalioon. Usein valmisruuat ovat omega-6-painotteisia, ja siten rasvahapposaannin tasapainottamiseksi erityisesti omega3:n lisäys on tarpeen. Care4pets OMEGA OIL on puhdasta, lääkelaatuista öljyä parhaina omega-3:n lähteinä tunnetuista merikaloista. Se sisältää erittäin runsaasti omega-3-rasvahappoja. Care4pets OMEGA POWDER on maistuva kalajauhe koirille ja kissoille. Care4pets on Oriola Oy:n uusi lemmikin hyvinvointisarja. Sarjasta löytyy kätevästi yhden tuotemerkin alta kotona tarvittavia tuotteita lemmikin hyvinvointiin. Care4pets-kalatuotteet valmistaa Lysi.

> Markkinoija: Oriola

Naisten intiimeihin tarpeisiin

> Markkinoija: Oriola Oy

Vatsan hyvinvointiin > Orionin Biophilus Chew sisältää kahden bakteerikannan, Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerien sekä Bifidobactericum lactis -bifidobakteerien yhdistelmän. Tuote sopii sekä lapsille että aikuisille. Ihanan raikkaan ja luonnollisen mustaherukan makuinen purutabletti on näppärä esimerkiksi lomamatkoilla, sillä se on helppo nauttia myös ilman nestettä. Tuote on laktoositon, gluteeniton ja maitoproteiiniton.

> Markkinoija: Orion Pharma

Apua eläimen resistenttiin infektioon > Oriolan valikoimista löytyy monia tuotteita, joilla tulehdusta vastaan voidaan taistella antibioottien sijaan. Vetericyn VF on tuotesarja paikallisten infektioiden hoitoon. Valmisteen teho jopa multiresistentteihin bakteerikantoihin on osoitettu useissa kliinisissä tutkimuksissa. Vetericyn VF nopeuttaa haavan paranemisprosessia useiden eri toimintamekanismien kautta. Vaikuttava aine on synteettisesti valmistettu hypokloorihapoke (HOCl). Antibakteeriset ja hoitavat Kruusen Manuka -hunajasidokset hoitavat tulehdusta ja edistävät kudosten paranemista haavoissa.

> Markkinoija: Oriola

1 | 2013 reseptori

teksti: Essi Kähkönen kuvat: Tommi tuomi ja Istockphoto

Eläinlääkärit joutuvat yhä useammin miettimään, millä hoitaa sairastunutta eläintä. Antibioottiresistenssi riivaa etenkin pieneläinpuolta, jossa lääkekuureja määrätään usein varmuuden vuoksi.

oniresistentit bakteerit ovat varteenotettava uhka myös suomalaisessa eläinlääkinnässä. Niiden määrä on lisääntynyt neljän–viiden vuoden aikana tuntuvasti. – Kun esimerkiksi MRSP:tä ei vuosituhannen alussa esiintynyt Suomessa lainkaan, se on nykyään hyvin yleinen löydös. Myös yliopistollinen eläinsairaala koki pari vuotta sitten laajan epidemian, joka kuitenkin saatiin nujerrettua, kertoo tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, ELT Merja Rantala Helsingin yliopistosta. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit

Resistentit bakteerit hankaloittavat eläinlääkintää

reseptori 1 | 2013

aiheuttavat ongelmia sekä lemmikkien että tuotantoeläinten lääkintään. – MRSP:n ohella huolta aiheuttavat ESBLkannat, joiden määrä on lisääntynyt parin viime vuoden aikana etenkin koirilla ja hevosilla. Moniresistentit bakteerit ovat ongelmallisia hoitaa. Joudumme yhä useammin sellaisten tilanteiden eteen, ettei resistenttiin bakteeriin löydy tehokasta antibioottia, Rantala mainitsee.

Avain ennaltaehkäisyssä Resistenssiongelman syyt ovat eläinlääkinnässä samaa perua kuin ihmisten lääkinnässä. Antibiootteja käytetään usein turhaan, ja kuureja keskeytetään vastoin hoito-ohjeita. – Toki eläinpuolella antibioottien runsas käyttö johtuu myös siitä, että pitkälle jalostetut eläimet, useimmiten koirat, ovat monesti kovin sairaita. Etenkin iho- ja korvaongelmat ovat yleisiä. Toisaalta eläimiä voi kotioloissa olla vaikea lääkitä. Antibiootit saattavat jäädä antamatta muun muassa kissoille. Moniresistenteistä bakteereista koituu useimmiten iho- tai haavainfektioita. – Kun viljelyssä löytyy moniresistentti bakteeri, systeemiantibiootti kannattaa usein ottaa pois ja tehdä ensin herkkyysmääritykset. Infektioalue puhdistetaan huolella, ja kuollut kudos poistetaan kirurgisesti. Haavaa

voi hoitaa muun muassa hunajapohjaisilla valmisteilla, sokerilla, pihkasalvalla tai paikallisantisepteillä. Rantala soisi, että eläinlääkärit kautta maan lähettäisivät epäilyttävät näytteet herkkyysmäärityksiin ja unohtaisivat turhat antibioottikokeilut. – Eläinlääkäriasemat ovat resistenssiongelman taltuttamisessa ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Moni eläinlääkäri saattaa taipua omistajan vaatimuksiin ja määrää lääkkeen varmuuden vuoksi. Eläinlääkäriasemilla ja eläinsairaaloissa eläimiä pitää käsitellä niin, että taudinaiheuttajat eivät pääsisi siirtymään potilaiden välillä. ESBL-kantojen kohdalla tilannetta hankaloittaa kuitenkin se, että ne ovat ihmisillä ja eläimillä hyvin samanlaisia. – Nämä bakteerit vaihtavat sujuvasti isäntää ihmisestä eläimeen ja päinvastoin.

saatiin aisoihin. Silti resistenssiä esiintyy myös elintarviketeollisuuteen päätyvillä eläimillä, joskaan siitä ei ole vaaraa ihmisten terveydelle. On kuitenkin oleellista, että antibiootit suunnataan tuotantoeläimillä vain tosi tarpeeseen. Antibioottien teho näkyy Rantalan mukaan muutamassa päivässä. Ellei niiden aikana saada vastetta, lisätutkimukset ovat tarpeen. – Turhalta lääkitykseltä voi välttyä, jos malttaa olla tarkkana. |

Vaste esiin parissa päivässä Tuotantoeläinpuolella resistenssiongelma on lemmikkien lääkintää paremmin hallinnassa. Merja Rantala muistuttaa, että antibioottien käyttö on tuotantoeläimillä erittäin rajoitettua ja eläimille on erilaisia terveydenhuoltoohjelmia. – Hevosilla MRSA oli vielä joitakin vuosia sitten kohtalaisen iso ongelma, mutta tilanne

Resistenssi kuriin – mitkä ovat vaihtoehdot? • Moniresistenttiä bakteeria kannattaa etsiä bakteeriviljelyin mieluummin liian varhain kuin liian myöhään. Jos antibiootti ei tehoa muutamassa päivässä, herkkyystesti tai diagnoosin kyseenalaistaminen on paikallaan. • Lemmikki- ja harraste-eläinten jalostus on saatava terveemmälle pohjalle. • Eläinten omistajat kannattaa opettaa antamaan antibiootti oikein. Siten vältytään kesken jääneiltä kuureilta. • Eläinlääkäriasemilla olisi toimittava niin, että resistentit bakteerit eivät pääsisi leviämään potilaiden välillä. • Resistenssitilannetta pitää seurata valtakunnallisesti ja antibioottisuosituksia on päivitettävä säännöllisesti. • Täysin uusia lääkeaineryhmiä antibioottien tilalle ei ole näköpiirissä eläinlääkinnässä. Siksi antibiootteja ei tule käyttää turhaan. Lievät infektiot hoituvat usein ilman niitä. • Eläimen omaa puolustuskykyä voidaan ylläpitää myös muilla keinoin kuin antibiooteilla. • Rokotuskattavuus on säilytettävä ja ennaltaehkäisyyn panostettava. • Infektion taustasyy on selvitettävä: esimerkiksi iho- ja korvatulehduksissa perussairauden löytäminen ja hoitaminen on välttämätöntä. • Tutkimusta resistenssistä tarvitaan lisää.

1 | 2013 reseptori

Päivittäisiä terveystekoja Viisailla päivittäisillä ruokavalinnoilla voidaan rakentaa terveyttä jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Liika istuminen vaarantaa terveyden, mutta säännöllisellä liikunnalla voidaan tukea hyvinvointia monella tapaa. teksti: Krista Korpela-Kosonen kuvat: ISTOCKPHOTO ja SKOY

uoka on meille päivittäistä polttoainetta, mutta myös tärkeä ilon ja nautinnon lähde. Ruoalla on lisäksi merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ravitsemuksen merkitys korostuu monien kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, osteoporoosin ja useiden syöpien ehkäisyssä. Esimerkiksi laajaa kansainvälistä huomiota saavuttaneessa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa todettiin, että ruokavaliomuutoksilla, painonpudotuksella ja liikuntaa lisäämällä voitiin ehkäistä jopa 60 prosenttia uusista tyypin 2 diabetestapauksista.

Kokonaisuus kuntoon Parhaillaan valmisteilla olevat uudet ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuuden merkitystä. Yksittäisten superruokien sijaan kannattaa panostaa siihen, että oma päivittäinen ruokavalio on mahdollisimman monipuolisesti koostettu.

reseptori 1 | 2013

Terveydestään huolehtiva syö värikkään kattauksen erilaisia kasviksia ainakin puoli kiloa eli noin kuusi oman kämmenen kokoista kourallista päivässä. Määrään lasketaan mukaan myös marjat ja hedelmät. Runsaasti kasviperäisiä elintarvikkeita sisältävän ruokavalion tiedetään alentavan monien vakavien sairauksien riskiä. Säännöllinen kalan, kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen käyttö on suositeltavaa. Niistä saadaan runsaasti pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, jonka osuutta suomalaisessa ruokavaliossa on kovan rasvan kustannuksella edelleen varaa lisätä. Tyydyttymätön rasva auttaa muun muassa veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen hallinnassa, ja siksi siitä on etua etenkin sydän- ja verisuonisairauksien riskin pienentämisessä. Kalan pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot ovat erityisen tärkeitä terveydelle. Siksi kalaa on hyvä syödä ainakin kahdesti viikossa. Säännöllinen kalan käyttö turvaa myös D-vitamiinin saantia. Hiilihydraattien saannissa määrää ratkai-

sevampaa on niiden laatu. Heikkolaatuisia hiilihydraatteja, kuten pelkkää valkoista vehnää sekä lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä on hyvä rajoittaa. Täysjyväviljasta ei kannata luopua, sillä siitä saa vitamiinien ja kivennäisaineiden ohella reilusti kuitua. Hyvälaatuista proteiinia ruokavalioon tuovat liha, kala, vähärasvaiset maitovalmisteet sekä palkokasvit, kuten pavut. Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien sekä joidenkin syöpien riskiin.

Ateriarytmi tukee painonhallintaa Yhtä tärkeää kuin se mitä syödään, on se milloin syödään. Tuoreet tiedot keväällä 2012 toteutetusta Finravinto-tutkimuksesta kertovat, että välipaloilla on keskivertosuomalaisen ruokavaliossa yhä merkittävämpi rooli päivittäisen energian lähteenä. Välipaloista saadaan nykyään jopa 40 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun osuus suositusten mukaan olisi hyvä pitää alle 15 prosentissa. Välipalojen suosiminen ja jatkuva napostelu ovat usein merkkinä siitä, että päivittäisten aterioiden rytmitys ei ole kohdallaan. Suomessa toteutetun tutkimuksen mukaan ylipainon riski on selvästi pienempi niillä, jotka syövät päivittäin kolme pääateriaa eli aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Säännöllinen ateriarytmi vähentää myös perinnöllisen alttiuden vaikutusta ylipainoriskiin. Etenkin

välipaloista saadaan jopa 40 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun suositus on alle 15 prosenttia. aamupala kannattaa syödä, sillä sen väliin jättäminen voi saada lihavuudelle altistavat geenit aktivoitumaan. Viime syksynä julkistetut Finriski 2012 -tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaksi kolmesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia. Joka viides aikuinen suomalainen on lihava.

Lastenkin ylipainoisuus yleistynyt Ylipaino-ongelmat koskevat myös suomalaisia lapsia. Leikki-ikäisistä noin 5–10 prosenttia ja kouluikäisistä noin 10–20 prosenttia on ylipainoisia. Lapsen terveyttä edistäviä ja normaalia painokehitystä tukevia ruokatottumuksia aletaan rakentaa jo pienestä pitäen. Erityinen tarkkaavaisuuden paikka on siinä vaiheessa, kun lapsi toisella ikävuodellaan siirtyy syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tutkimukset osoittavat, että tässä vaiheessa lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu yleensä romahtaa. Ruokavalioon alkaa tulla liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Elintarviketieteiden maisteri Carola Rayn tuore väitöstutkimus puolestaan kertoo, että vanhempien välittäminen, malli ja kannustus edistävät lasten terveellisiä ruokatottumuksia, kuten hedelmien ja vihannesten syöntiä. >>

Vinkkejä viisaisiin ruokavalintoihin • Syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä useita kertoja päivässä. • Syö täysjyväleipää ja -puuroa. • Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä. • Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa. • Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä. • Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

1 | 2013 reseptori

Yhä enemmän on tutkimustietoa myös siitä, että lapsen myöhempien vuosien terveys ohjelmoituu pitkälti jo raskausaikana. Siksi etenkin odottavan äidin on tärkeää kiinnittää huomiota sekä ruoka- että liikuntatottumuksiinsa.

Liika istuminen on terveysriski Säännöllisellä liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Liikkumattoman elämäntavan taas tiedetään olevan vakava terveysuhka. Arvostettu tiedelehti The Lancet julkaisi vuosi sitten kesällä tutkimuksen, jonka mukaan lii-

kunnan puute on jo tupakoinnin ja lihavuuden kaltainen kroonisia sairauksia aiheuttava riskitekijä. Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Runsaaseen istumiseen liittyy rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan, verenpaineen ja vyötärön ympärysmitan epäedullisia muutoksia, jotka lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallista istumista pidetään myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä.

Liikunta päivittäiseksi tavaksi Omasta kunnosta ja terveydestä kannattaa huolehtia liikkumalla paljon ja monipuolisesti. Hyvään alkuun pääsee jo sillä, että tekee reippaan puolen tunnin kävelylenkin päivittäin. Varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi on hyvä muistaa tavallinen arkinen aktiivisuus: auton voi korvata polkupyörällä ja hissin sijaan voi käyttää portaita. Pihatyöt, imurointi ja ikkunoi-

den pesukin ovat arkista aktiivisuutta parhaimmillaan. Terveysliikunnan viikoittainen suositus toteutuu parhaiten, kun erilaisia liikuntamuotoja harrastaa useana päivänä viikossa. Kestävyyskunto paranee, kun viikon mittaan liikkuu reippaasti ainakin 2,5 tuntia tai rasittavasti tunnin ja 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa.

Terveyttä kaiken ikää Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on koko elämän mittainen asia. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä terveellisiä valintoja. Äskettäin julkaistussa Suomen Muistiasiantuntijat ry:n tutkimuksessa huomattiin, että kohentunut ravitsemus paransi merkittävästi muistisairaiden ikäihmisten elämänlaatua ja jaksamista sekä vähensi masennusoireita. Terveystottumusten kurssi voidaan siis kääntää parempaan suuntaan vielä eläkeikäisenäkin. |

Lähteet: •

painonhallintaa Säännöllisen • • Helpottaa Alentaa kohonnutta verenpainetta liikunnan • Vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin luita ja lihaksia terveyshyödyt • • Vahvistaa Parantaa ryhtiä ja kuntoa • • • • •

Vähentää ummetusta Kohentaa mielialaa ja rentouttaa Tuo paremman unen Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä Lähde: Suomen Sydänliitto ry

reseptori 1 | 2013

Erkkola M, Virtanen S. Suositeltavat ruoka- valinnat raskauden aikana. Suomen Lääkärilehti 2013;68:739–745. • Kyttälä P ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008. • Lee I-M et al. Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Lancet 2012;380:219-229. doi: 10.1016/S01406736(12)61031-9 • Ray C. Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11-year old children. Academic dissertation. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 2013. • Suominen M ym. Ravitsemus muistisairaan kodissa, loppuraportti. Suomen Muistiasiantuntijat ry, 2013. • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. • Tuomilehto J et al. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50 • UKK-instituutti: Terveysliikuntasuositukset 18–64 -vuotiaille. • Vuori I, Laukkanen R. Vaarantaako istuminen terveytesi? Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):31083109 Muut: • Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, luonnos www.nnr5.org • Dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopisto, esitelmä Helsingissä 13.2.2013. • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Finravinto 2012 -tutkimus, ennakkotieto. Projektipäällikkö Anni Hélldanin esitelmä Helsingissä 13.2.2013.

teksti: Krista Korpela-Kosonen kuva: Jussi Partanen

Nooralotta Neziri on 20-vuotias porilainen aitajuoksija, joka tekee kilparadoilla ennätyksiä toisensa perään. Miten huippu-urheilija huolehtii kunnostaan?

Miten syö huippu-urheilija?

Mikä on ruokafilosofiasi? – Syön tavallista, mutta puhdasta ruokaa. Ruoan täytyy olla luonnollista ja sokeroimatonta. Syön paljon maustamatonta kanaa, kasviksia, hedelmiä ja riisiä. Vesi on paras juomavaihtoehto. Mitä ruoan terveellisyys sinulle merkitsee? – Se merkitsee minulle paljon. Terveellinen ruoka on yksi keino pitää yllä optimaalista suorituskykyä. Kovakaan harjoittelu ei tuo kehitystä toivotulla tavalla, jos syö huonosti. Mahtuuko huippu-urheilijan ruokavalioon yhtään herkkuja? – Kyllä mahtuu. Syön herkkuja välillä, kun siltä tuntuu. Herkkupäivääni kuuluu lähinnä suklaa. Pikaruokaa en syö koskaan. En muista koska olisin syönyt hampurilaisen. Riittääkö tavallinen ruoka vai käytätkö myös lisäravinteita? – Tavallisella ruoalla pääsee kyllä pitkälle, mutta olen ottanut avuksi myös lisäravinteita. BCAA ja monivitamiini ovat hyviä esimerkkejä. Käytän ruokavaliossani myös Dexalin stevialla makeutettuja proteiinipatukoita. Ne ovat hyvä ja sokeriton välipala. Miten ruokailut pitää ajoittaa treenien kanssa ja kilpailupäivinä?

– Yleensä pyrin syömään isomman aterian 2-3 tuntia ennen harjoitusta. Ennen treeniä syön pienen välipalan, kuten banaanin. Kilpailupäivinä syön isomman ruoan 2-3 tuntia ennen verryttelyn alkua ja kilpailun aikana proteiinipatukan tai banaania, joskus myös glukoosipastilleja. Kuinka usein treenaat? Kuuluuko harjoitusohjelmaasi juoksun lisäksi muuta liikuntaa? – Kilpailukaudella harjoitusmäärät ovat vähäiset, jotta sähäkkyyttä riittää kilpailupäivänä. Harjoituskaudella treeniä tulee noin 10 kertaa viikossa, ja jokainen harjoitus kestää 1,5-2 tuntia. En ehdi juurikaan harrastaa muuta liikuntaa treenien lisäksi. Joskus teen omia kävelytai juoksulenkkejä, mutta ne ovat todella kevyitä. Miten nollaat itsesi tiukan treeni- tai kisapäivän jälkeen? – Syömällä hyvin ja kotona rentoutuen. Kotona löhöily on parasta rentoutumista etenkin rankan treenipäivän jälkeen. Mikä on seuraava urheiluun liittyvä tavoitteesi? – Kesän koitoksista U23 EM-kisat Tampereella ja Moskovan MMkisat. |

Lue lisää Nooralotta Nezirin harjoittelusta osoitteesta www.nooralotta.fi.

Kronans Droghandel

panostaa palveluun

Apteekkitoiminta vapautettiin Ruotsissa kolmisen vuotta sitten. Ruotsissa on tänään 37 prosenttia enemmän apteekkeja kuin monopolin purkamisen aikaan. Kilpailun kiristyessä tuotevalikoima ja ennen kaikkea asiakaspalvelu nousevat tärkeimmiksi kilpailukeinoiksi. teksti: Risto Pakarinen kuvat: Susanne Kronholm ja kronans droghandel

pteekkitoiminta vapautettiin Ruotsissa vuonna 2009. Valtion omistamat apteekit huutokaupattiin kahdeksana erillisenä klusterina. Oriola-KD hankki 170 apteekin klusterin. Apteekkimonopolin purkamisen jälkeen markkinoille perustettiin nopeasti uusia apteekkiketjuja. Apteekkien lukumäärä nousi selvästi: kun niitä oli noin 900 kappaletta vuonna 2009, vuoden 2012 lopussa määrä oli jo noin 1 270. Monopolin päättyminen on näkynyt kuluttajille erityisesti apteekkien asiakaspalvelukulttuurin kehittymisenä sekä parantuneina aukioloaikoina. Nyt tilanne on hieman asettunut, mutta vain hieman.

reseptori 1 | 2013

– Ensimmäinen vaihe on takana, ja nyt alamme nähdä pienempien toimijoiden olevan vaikeuksissa. Näemme varmasti lähitulevaisuudessa yritysostoja ja fuusioita. Me olemme alkuperäisistä ostajista ainoa, joka on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan, arvioi Kronans Droghandelin myyntijohtaja Conny Mathiesen. Liikkeen sijainti on Mathiesenin mukaan vielä yksittäiselle asiakkaalle tärkein kriteeri apteekkia valittaessa, ja aukioloajat ovat muokkautuneet entistä palvelevimmiksi.

Variaatiota tuotevalikoimiin Tuotevalikoiman merkitys on niin ikään kasvanut kilpailuvalttina. Kronans Droghandel ei ole vain apteekki, josta haetaan lääkitystä,

kun ollaan sairaita, vaan sieltä saa apua myös itsehoitoon ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. – Vaikka asiakas tulisikin hakemaan lääkärin määräämää penisilliiniä, hän tarvitsee ehkä myös hammastahnaa. Me haluamme tarjota asiakkaillemme kaikki terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet. Liikkeissä on tarjolla lisäravinteita ja kävelysauvoja, ja myös kauneudenhoitotuotteita. Monelle ruotsalaiselle ulkonäkö on tärkeä asia henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kronans Droghandelin omien tuotteiden lisäksi Mathiesen haluaisi liikkeiden hyllyille tuotteita, joita ei muualta löydä. Hänen mukaansa apteekkiliikkeet ovat vielä hieman liian samankaltaisia. – Puntaroimme jatkuvasti tuotevalikoimaamme yhdessä markkinointi- ja valikoimajohtaja Jonas Levinin kanssa.

asiakastyytyväisyys 100 %, joka päivä Tuotevalikoiman ohella toiseksi erityisen tärkeäksi kilpailuvaltiksi nousee asiakaspalvelu.

1 2

Asiakkaan vastaanottaminen

Tarpeiden kartoitus

Kronans Droghandelin visio on: asiakastyytyväisyys 100 %, joka päivä. Palvelun merkitys onkin nostettu vahvasti esiin Kronans Droghandelissa. Kaikissa apteekeissa on asiakkaille tarjolla palautepiste, jossa he voivat nopeasti ja vaivatta vastata liikkeen esittämiin kysymyksiin.

Conny Mathiesen Vuoden Apteekkihenkilöksi > Kronans Droghandelin myyntijohtaja Conny Mathiesen valittiin Vuoden 2012 Apteekkihenkilöksi Ruotsissa. Palkinnon jakoi kolmannen kerran lääkealan Läke- medelsmarknaden-uutissivusto. Palkinto myönnettiin Mathiesenin ansiokkaasta työstä yrityksen vision, (asiakastyytyväisyys 100 %, joka päivä), toteuttamisessa. Perustelujen mukaan hän on toiminut työssään määrätietoisesti ja onnistunut ajattelemaan uudella tavalla, jossa asiakas on keskipisteenä.

Neuvonta

5 4

– Voimme kysyä vaikkapa, että huomattiinko heidät nopeasti, ja asiakkaat voivat vain pudottaa palautepallon oikeaan laatikkoon sen mukaan, olivatko he tyytyväisiä vai eivät, kertoo Mathiesen. – Olemme myös kouluttaneet henkilökuntamme seuraamaan viiden askeleen malliamme asiakaspalvelussa. Siihen kuuluvat asiakkaan vastaanottaminen, tarpeiden kartoitus, neuvonta, lisämyynti ja lopuksi hyvä päätös. Nyt Kronans Droghandel lähettää kentälle palveluvalmentajia, service coacheja, jotka sparraavat liikkeitä yhä parempaan asiakaspalveluun. Ensimmäiset apteekit saivat palveluvalmentajansa helmikuussa. – Kolme palveluvalmentajaamme kouluttaa henkilökuntaa ja antaa palautetta palvelun onnistumisesta. He kannustavat, kun asiat menevät hyvin ja antavat vinkkejä paremmista toimintatavoista. Jakson lopussa kunkin liikkeen vetäjä jatkaa palvelun kehittämistä.

Tavoitteena huippupalvelu Kulttuurin muuttaminen tai rakentaminen ei käy käden käänteessä, mutta kun tekee hyviä asioita johdonmukaisesti joka päivä, uudet

Hyvä päätös

Lisämyynti

toimintamallit muuttuvat vähitellen normaaliksi tavaksi tehdä töitä. Kronans Droghandelissa pidetään tärkeänä, että asiakkaat lähtevät tyytyväisinä ulos ovesta. – Ketjumme 222 liikkeessä käy päivittäin noin 50 000 asiakasta. On selvää, että mukaan mahtuu monenlaisia ihmisiä. Jotkut käyvät apteekissa kerran vuodessa, jotkut joka kolmas kuukausi. Pienemmillä paikkakunnilla, missä apteekki on kohtauspaikka, ihmiset saattavat käydä siellä joka päivä. Me yritämme luoda heistä kaikista uskollisia asiakkaitamme. Mathiesen haluaa samaan aikaan pitää katseensa lähellä ja kaukana, tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. – Sisäisen kulttuurin rakentaminen vie aikaa, mutta siihen pitää tähdätä joka päivä. Yrityksen ja ketjun rakenteen tasolla perspektiivi voi olla vaikkapa vuosi. – Palveluvalmentajille annamme aikaa yhdeksän viikkoa. Toki koko ketjun palvelutason nostaminen vie kauemmin, ja henkilökuntakin vaihtuu, mutta jollain tasolla yhden yksittäisen apteekin pitäisi tuossa ajassa pystyä muuntumaan huippupalvelun liikkeeksi, Conny Mathiesen katsoo. |

fakta Kronans Droghandel • Perustettu: 1907 Göteborgissa, toiminut vähittäisliikkeenä vuodesta 2010. • Omistaja: Oriola-KD • Työntekijöitä: 1 300 • Liikevaihto (2012): 502,5 miljoonaa euroa • Apteekkeja: Kronans Droghandelin 222. apteekki avattiin Göteborgiin helmikuussa 2013. • Markkinapositio: Ruotsin kolmanneksi suurin apteekkiketju, edellään Apoteket AB ja Apotek Hjärtat.

1 | 2013 reseptori