Haaga-Helia Signals 1/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

HAAGA-HELIA 1 ∥ 2014

12 18 26

TEEMA

Läpinäkyvä liiketoiminta tuo tulosta Mistä MYYNTI syntyy? Vastuullinen yritys ei kierrätystä pelkää

Huippu-urheilijat yrittäjän

urapolulla 6

Tässä numerossa

Gaming lähti kaupungille

Kuva: Tommi Tuomi

HAAGA-HELIAn Gaming-tapahtuma toi pelillisen oppimisympäristön markkinointiviestinnän opiskeluun tänä lukuvuonna jo toistamiseen. Nyt opiskelijat lähetettiin iPadien kanssa kaupungille tehtäviä suorittamaan. Brändejä ja viestintää koskevissa tehtävissä pyydettiin mm. valokuvakollaaseja tietyn kaupunginosan visuaalisesta ilmeestä sekä mainonnan erottuvuudesta. Parhaista kuvista ja perusteluista sai eniten pisteitä. – Pelillisyys eli gamification valitaan opetusmetodiksi yhä useammin, sanovat pelitapahtumaa ohjanneet ja arvioineet lehtorit Kevin Gore ja Matti Helelä.

∣

Pääkirjoitus

∣

Urapolulla Huippuunsa viritetyt

6 11

∣

3+1 kysymystä

TEEMA Hyvä johtaminen Jaa tietoa – kartuta tulosta Superduuni Työhyvinvointi tuo tulosta ja työniloa

∣

Tutkimus ja kehitys Pelien maailmasta potkua opiskeluun Tunteet ja piilevät tarpeet esiin Kehittämisen kohteena myynti Missio kirkkaaksi myös maailmalla

∣

Yritysyhteistyö Oma yritys innolla käyntiin Tulevaisuuden huippumyyjät Miele lähti partneriksi Juho Ojamasta Best Seller 2014

∣

Opiskelijat tilaustöissä Kansainväliseksi opiskelijoiden avulla ICT-innovaatio – jumppakello Me yhdessä -kampanja Hyvinvointijuomia apteekin hyllylltä

∣

Takaisin koulun penkille Opoksi ja maisteriksi

∣

Viisi tärkeää tavaraa

∣

Makuasioita RAW! Raakaruokaa lautaselle

∣

Ajankohtaista

∣

Kolumni

∣

Alumni

∣

Koulutuskalenteri

∣

Maailmalla

Uusia ideoita ja osaamista kasvuyritysten ja media-alan ammattilaisille

KASVUYRITYKSEN JOHTAMINEN (30 op) Koulutus on suunniteltu kasvuhakuisten pk-yritysten avainhenkilöille. Koulutuksen aikana osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. MEDIALIIKETOIMINTA JA KONSEPTISUUNNITTELU (30 op) Media-alan ammattilaisille ja liiketoiminnan kehittäjille. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat medialiiketoiminta, konseptisuunnittelu sekä myynti ja markkinointi. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä HAAGA-HELIA ja Metropolia ammattikorkeakoulut. Koulutusten aikataulu ja hinta Koulutukset toteutetaan ajalla 09/2014–04/2015. Koulutuksiin kuuluu 11 lähipäivää, jotka pidetään 3–4 viikon välein HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Pasilan toimipisteessä, osoitteessa Ratapihantie 13, Helsinki. Koulutusten hinta on á 250 euroa. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja haku viimeistään 5.6.2014 osoitteessa www.haaga-helia.fi/oppis Lisätiedot: Ilkka Uronen, projektipäällikkö, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, 050 5720343, ilkka.uronen@haaga-helia.fi

Pääkirjoitus

Johtaminen vaikuttaa Johtaminen on vahvasti sidoksissa toi-

mintaympäristöön. Erilaiset asiat korostuvat tilanteesta ja ihmisistä riippuen. Perinteisesti johtamisen tutkimuksessa johtaminen on jaettu management- ja leadership-puoleen. Käytännössä johtaminen on kuitenkin vahvasti kokonaisuus, jossa monet tekijät vaikuttavat ja joka vaikuttaa moneen tekijään. Itse pidän tärkeänä johtamisessa suun-

nannäyttäjänä toimivaa visiota siitä, mitä haluamme olla, ja vahvaa tahtoa päästä sinne. Samantapaisena peruslähtökohtana johtamisessa toimivat jokaisen organisaation ytimessä olevat, aikaa kestävät perusarvot. Ne on tärkeä tunnistaa, sillä vahvat, yrityskulttuuriin ajan myötä juurtuneet perusarvot kantavat muutosten ja vuosien yli. HAAGA-HELIAssa tällainen tunnistettu kantava perusarvo on yritys- ja elinkeinoelämälähtöisyys. Kaikki kantaoppilaitoksemme ovat olleet yritysten perustamia tavoitteenaan tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Tulevaisuuteen kantavista perusarvoista on tarpeen kuitenkin erottaa ne organisaation yrityskulttuuriin

syöpyneet toimintamallit, jotka eivät enää vastaa toimintaympäristön vaateisiin ja joista voi muodostua kehityksen jarru. Johtamisessa strategialla kuvataan

matkaa vision saavuttamiseksi. Johtamisen haaste on saada tämä strategia vietyä arkeen ja kaikille omassa työssä tunnistettavaksi. Matka toteutuu ja tavoitteet saavutetaan organisaatiossa työskentelevien ihmisten kautta. Leadershipin keskeinen kysymys onkin, miten saada kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen yhteisen tavoitteen puolesta. Eikä vain tekemiseen puurtamisena, vaan niin, että jokainen voisi myös kokea työn tekemisen iloa. Yhdessä tehden, toisia arvostaen, hyvin voiden. Kun tässä onnistutaan, se näkyy myös asiakkaille monella tapaa laadukkaina tuotteina ja ennen kaikkea palveluna. Tämä heijastuu hyvän kierteen kautta tuloksiin kulloisessakin toimintaympäristössä.

Ritva Laakso-Manninen rehtori

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGAHELIA ammattikorkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimitusneuvosto Jouni Ahonen, Anna Hermiö, Pekka Huolman, Teemu Kokko, Anna Melgin, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy, Asiakasviestintä ▪ Kannen kuva Marjo Tynkkynen ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy. Tämän lehden kirjoittajat: Sofia Anton, Anneli Frantti, Nina Garlo, Heidi Merima Halonen, Anna Hermiö, Anna Melgin, Linda Pynnönen, Terhi Rauhala, Okko Sahlberg, Riitta Säteri, Päivi Tanninen, Tuuli Uronen, Johanna Vuori. Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 94 x 124 mm 450,Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Urapolulla

Huippuunsa viritetyt Urheilu-ura kerryttää osaamista, joka HAAGA-HELIAssa jalostetaan työuraksi kilpakenttien jälkeiseen elämään. Teksti Terhi Rauhala | Kuvat Marjo Tynkkynen

uippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelman ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa HAAGA-HELIAn avoimen amk:n puolella viime syksynä. Korkeakoulun kampuksilla onkin voinut törmätä tunnettuihin kasvoihin. Yksi heistä on alppihiihtäjä Andreas Romar, jonka aktiiviura on täysillä käynnissä. Kantapäävamman vuoksi Sotshin talviolympialaiset jäivät kuitenkin väliin ja kevään kalenteriin tuli tilaa opinnoille. Laiha lohtu, sanoisi moni, mutta Romar itse suhtautuu asiaan rauhallisesti. – On odotettavissa, että loukkaantumisia tulee jossain vaiheessa uraa. Alppilajeissa on aina omat riskinsä, kun vauhti on kova, hän sanoo. Kevään aikana mies on ehtinyt luennoillekin, näin alkuun peruskursseille tietojenkäsittelyyn, markkinointiin ja myyntiin liittyen. Andreas Romarin molemmat vanhemmat ovat opettajia, ja koulunkäynti on ollut aina arvossaan. Romar hoiti lukionkin kunnialla loppuun, vaikka urheilu vei jo silloin valtaosan ajasta ja matkapäiviä kertyi. HAAGA-HELIAn ohjelmasta hän innostui, koska se on rakennettu joustavaksi ja huippu-urheilijan aikatauluihin sopivaksi. – En tule valmistumaan urheilu-urani aikana, vaikka tavoitteena on tietysti suorittaa opinnot mahdollisimman pian. Kun ura on nousussa, yhteistyö sidosryhmien, kuten median kanssa vaatii koko ajan enemmän, hän sanoo. Opiskelua on helpottanut se, että ryhmä koostuu muista vertaisista: opiskelutoverit ymmärtävät urhelijan elämää ja aikatauluja. – Kaikki voi muuttua sekunnissa. Jos tulee jokin loukkaantuminen, loppuu kaikki. Ei silloin pysty keskittymään mihinkään, vaikka olisi monta asiaa hoidettavana. – Urheilijat pystyvät myös jeesaamaan toisiaan yli lajirajojen. Täällä ideat aidosti vaihtuvat, hän kiittelee. Romar uskoo, että myös työura, sitten joskus, tulee pyörimään urheilun ympärillä.

Urheilijat pystyvät myös jeesaamaan toisiaan yli lajirajojen. Täällä ideat aidosti vaihtuvat. – Tämä on unelma-ammattini ja nautin kaikesta tästä tekemisestä. Kantapääkin on parantunut aikataulussa ja mies palasi rinteeseen huhtikuussa. Toukokuussa rinnepäiviä kerrytettiin tavanomaista enemmän, jotta harjoittelussa saatiin kiinni muita huippuja. Ensi kausi tuo jälleen tullessaan arvokisoja, kun maailmamestaruudesta mitellään Coloradon Beaver Creekissä Yhdysvalloissa. Syöksylasku on ollut perinteisesti Romarin vahvuus. Hän on rikkonut lajin kotimaisia ennätyksiä toisensa perään ja pärjännyt hyvin MM-tasolla. Vaan kuinka nopea Romar sitten oikein on? – Normaali vauhti on siinä 120–140 kilometriä tunnissa. Viime talvena Wengenissä, kun oli nopea keli, vauhti nousi hieman yli 160 kilometriin tunnissa, hän kertoo. Miltä se tuntuu? – No ei kauheasti miltään. Siinä vaiheessa mäkeä olet jo laskenut sen kaksi minuuttia ja olet aika puhki. Ajatukset eivät toimi samalla tavalla, eikä siinä ehdi rekisteröidä, että "menenpä minä lujaa", Romar naurahtaa. – Tässä lajissa marginaalit ovat todella pienet. Käytännössä kisoissa on parisenkymmentä jätkää, joista kuka tahansa voi voittaa sen lähdön.

Urapolku: Andreas Romar 2014 2013 2012 2011 2010 2009

2007 1992

Toipuu alkuvuoden kantapäävammasta, harjoittelu jatkuu, tähtäimessä helmikuun 2015 alppihiihdon MM-kisat Vailissa. MM-kisoissa syöksylaskun 5. ja superalppiyhdistetyn 4. sija. Aloittaa syksyllä HAAGA-HELIAn Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelmassa. Maailmancupissa kaksi kertaa seitsemäs suurpujottelussa. Ensimmäisen kerran pisteille alppihiihdon maailmancupissa Wengenissä: kotiintuomisina 17. sija alppiyhdistetyssä. Neljä SM-mitalia (3 kultaa ja 1 hopea). Olympialaiset Vancouverissa Kanadassa. Syöksylaskun pronssia nuorten MM-kisoissa Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen alppihiihdon MM-mitali Suomelle syöksylaskussa. Syöksylaskun SM-kultaa. Debytoi alppihiihdon maailmancupissa tammikuun kisassa Kitzbühelissä. 3-vuotias Andreas pääsee suksille ensimmäisen kerran.

Urapolulla

aurizio Pratesi on yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä koripalloilijoitamme: Suomen mestari, Saksan Bundesliigan kaksinkertainen hopeamitalisti ja 45 maajoukkueottelun mies. Hän päätti aktiiviuransa vuonna 2008 ja on sen jälkeen toiminut järjestöpuolella, monikulttuurisen nuorisotyön parissa. – Kuten urheilu-urallakin, saan tehdä sitä mistä pidän. Pystyn toteuttamaan itseäni tavalla, jossa voin itse innovoida ja ideoida projekteja, hän kertoo. Pratesi työskentelee toiminnanjohtajana Walter ry:ssä, joka pyrkii edistämään kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä keväänä yhdistys palkittiin Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä teko lapselle -palkinnolla kiitoksena työstä moniarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja lasten ja nuorten yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. – Toiminnassamme on mukana aktiivisia ammattiurheilijoita ja taiteilijoita, jotka tekevät kiusaamista ja syrjintää ennalta ehkäisevää työtä esimerkiksi kouluissa. Pratesi toteaa järjestötyön olleen pehmeä lasku työelämään juuri tekemisen vapauden vuoksi, vaikka hän on joutunutkin opettelemaan kaiken kantapään kautta. – Ainoa koulutustaustani on Ravintolakoulu Perho, vaikka toki olen käynyt työn ohessa erilaisia kursseja. Koen, että on todella tärkeää, että koulutustausta on laajempi. Motivaatio opiskeluun on kasvanut viime vuosina ja lopulta HAAGA-HELIAsta löytyi tämä sopiva yrittäjäkoulutusohjelma. Työnsä ohessa Pratesi on kehittänyt omaa liikeideaansa, joten HAAGA-HELIAn ohjelmassa kaikki palat loksahtivat paikoilleen. – Olen vielä opintojen alkuvaiheessa, mutta jo nyt näen, mitä kursseja kannattaa valita ja millainen merkitys niillä on työn kannalta. Elämänkokemus ja tehty työ on antanut perspektiiviä ja osaan arvostaa koulutusta. Pratesin ainevalinnat tulevat keskittymään hr-puoleen ja markkinointiin, tulevaa yritystoimintaa silmällä pitäen. – Ajatuksena on tarjota intercultural-työpajoja monikulttuurisille työyhteisöille, joiden tiimityötä ja työtapoja halutaan tehostaa. Varsinkin yritysjohto, joka usein on kantaväestöä, joutuu johtamaan hyvin moninaisista taustoista tulevia ihmisiä, Pratesi kuvailee. Toiminta on jo käynnissä, joskin osa-aikaisesti. – Kunhan idea on hiottu loppuun asti, pitäisi vielä uskaltaa hypätä normaalityöelämän ulkopuolelle, yrittäjäksi, Pratesi hymyilee. ▫

Urapolku: Maurizio Pratesi 2012-

Walter ry, toiminnanjohtaja Aloittaa opinnot HAAGA-HELIAssa 2008Suomen palloliitto, monikulttuurisuusasiantuntija 2008 Päättää koripallouransa Torpan Pojissa 2006 - 08 09 Helsinki Human Rights -säätiö, johtaja 2003 - 06 Helsingin Diakonissalaitos, projektipäällikkö 2002 Paluu Suomeen ja Korisliigaan Hongan väreihin 1996 - 2001 Koripalloammattilaisena Saksan Bundesliigassa. Kaksi liigahopeaa.

HAAGA-HELIA kouluttaa urheilijoista yrittäjiä

iime syksynä alkanut Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelma on ainutlaatuinen pilotti Suomessa. Opinnoissa hyödynnetään urheilijoiden aktiiviuransa aikana hankkimaa kokemusta ja verkostoja. Koulutuksen aikana hiotaan omaa bisnesideaa ja perustetaan yritys, ellei sellaista jo ole. Tähän opiskelijat saavat mentorointia ja yrittäjyyssparrausta HAAGA-HELIAn StartUp Schoolissa. Opinnot tähtäävät ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. – Huippu-urheilussa ja yrittäjyydessä on paljon samaa. Urheilija oppii keskittymistä, tavoitteiden asettamista, ongelmanratkaisutaitoja ja projektiosaamista. Esimerkiksi olympialaiset ovat iso projekti, jossa on välitavoitteita. Samoin kokemusta tulee markkinoinnista ja sidosryhmäsuhteiden hoidosta, kuvailee ohjelman koordinaattori Auli Pekkala HAAGA-HELIAsta. Hän on tehnyt väitöskirjan huippu-urheilijan yrittäjyyspääomasta. Koulutukseen on valittu ryhmä urheilijoita haastattelun ja avoimen hakemuksen perusteella. Opinnot rakennetaan urheilun ehdoilla niiden osalta, joilla urheilu-ura on vielä kesken. – Esimerkiksi virtuaaliopintoja hyödynnetään aktiivisesti ulkomaanreissujen aikana. Toisaalta jos loukkaantumisen takia tulee taukoa urheilusta, voi siirtyä toipumisen ajaksi opintojen pariin. On hyvin tärkeää, että senkin ajan voi käyttää hyödyllisesti. Koulutuksessa kootaan aina pääomaa tulevaa varten, Pekkala miettii. Ensimmäisen opiskelijaryhmän kohdalla kokemusten jakaminen yli lajirajojen ja eri ikäisten urheilijoiden kesken on osoittautunut tärkeäksi. Oppimista tapahtuu puolin ja toisin. ▫

Huippu-urheilijasta yrittäjäksi starttaa taas syksyllä Seuraava Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelma alkaa syksyllä 2014. Koulutus on suunnattu huippu-urheilijoille sekä uraansa päättämässä oleville huippu-urheilijoille, joilla on toimiva yritys tai innostus ryhtyä yrittäjäksi urheilu-uran jatkoksi. Opinnot aloitetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ja 60 opintopisteen jälkeen opiskelija voi hakea sopivaan, yritystoimintaa tukevaan tutkintokoulutukseen. Opinnot suoritetaan joustavasti urheilu-uran ehdoilla HAAGAHELIAn eri kampuksilla. Tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinto. Lisätiedot: haaga-helia.fi/fi/avoinamk/urho auli.pekkala@haaga-helia.fi

Hyv채n fiiliksen puolesta! LAHTI

LAHTI

www.cmbravintolat.fi

HoReCa-alan parhaat raaka-aineet!

www.kespro.com

+1 kysymystä

Teksti Anneli Frantti | Kuva Kustannusosakeyhtiö Teos

Kiekot ja opiskelut maaliin Suomalainen jääkiekkolegenda Juha Rantasila opiskeli juristiksi ja teki töitä samalla kun pelasi jääkiekkoa Suomen huipulla 1960- ja 70-luvuilla. HIFK:n ja Leijonien tunnettu maalintekijä ja sittemmin menestyksekäs liikejuristi palasi tavallaan juurilleen, kun hän kolme vuotta sitten ryhtyi sillanrakentajaksi suomalaisten nuorten pelaajien ja heidän opiskelujensa välille Nizzassa. Mistä Nizzan-projekti sai alkunsa? Olen toistakymmentä vuotta viettänyt osan ajasta kakkosasunnossani Nizzassa. Tunnen tämän kaupungin ja myös jääkiekkojoukkue Les Aiglesin (Kotkat), jonka kotihalli on yliopiston vieressä. Jossain kohtaa syntyi ajatus tuoda suomalaisia peliuran ja työelämän taitekohdassa olevia nuoria tänne pelaamaan ja opiskelemaan. Idea onnistui, ja pelaajille järjestyi opintotuen oheen myös taloudellista tukea mm. oman nimikkorahastoni ja parin hyvän ystäväni kautta. Minulle itselleni oli tärkeää pystyä auttamaan nuoria siirtymään jääkiekkouralta opintojen ja ammatin pariin. Mitä huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen vaatii? Tarvitaan määrätietoisuutta, pitkäjänteisyyttä ja henkistä kovuutta. On osattava pysyä aikatauluissa ja tavoitteissa. Opintoja ei voi tehdä joskus ja joululomalla, vaan silloin, kun on sovittu. Vuorokaudessa on 24 tuntia, joista osa menee nukkumiseen ja osa jääkiekkoon – vaatii kanttia ja selkärankaa käyttää se loppuaika opiskeluun. Elämä jatkuu jääkiekon jälkeenkin. Viime vuonna Kotkien suomalaispelaajista kaksi opiskeli täällä. Yhteensä projektin aikana olemme saaneet tänne kolme suomalaispelaajaa opiskelijoiksi. Suomalaiset ovat nostaneet joukkueen tasoa, ja 2012-kaudella Kotkat voitti ensimmäistä kertaa koko runkosarjan. Pojat ovat hoitaneet koulunsa hyvin, kuten myös kiekkoilun.

Menneisyys on hyvä renki, mutta huono isäntä – avaa vähän tätä ajatustasi? Jääkiekolla ei elä – se loppuu aikanaan, eikä pukukopissa voi loputtomasti hengailla. Jossain kohtaa jääkiekosta tulee pelaajalle menneisyyttä. Meriittejä on osattava hyödyntää jo pelaamisen aikana ja varsinkin uran jälkeen. Omien mahdollisuuksien käyttämisestä jokainen päättää itse. Tulevaisuuteen kannattaa varautua, ennen kuin tulee seinä eteen. Tässä olen pyrkinyt tukemaan näitä poikia täällä, olen auttanut opiskelujen aloittamisessa ja kannustanut matkan varrella. He ovat tehneet opintojaan yhteistyössä HAAGAHELIAn kanssa, ja kaksi heistä on nyt keväällä valmistumassa. Mitä mietit projektin jälkeen? Tämä on ollut hieno tilaisuus junioripelaajille, jotka ovat pelanneet pitkään, mutta joille jääkiekosta ei ole tulossa ammattia. Pelaaminen on mahdollistanut opiskelun Ranskassa. Kun nuori kiekkoilija kolmessa vuodessa suorittaa tutkinnon ja samalla petraa englannin ja ranskan kielen taitonsa kunnolliseksi ja rakentaa itselleen kansainvälisen verkoston, tästä voi olla erittäin tyytyväinen. Saavutimme konkreettista hyötyä: pojat pääsivät elämässään eteenpäin ja ovat nyt omillaan. Olen hyvällä mielellä siitä, että pystyin rakentamaan mallia opintojen, urheilun ja työnteon integroimiseksi. HAAGA-HELIA on ollut niin ikään tienraivaajan roolissa tässä projektissa. ▫

Juha Rantasila oli HIFK:n ja Leijonien 1960- ja 70-lukujen tähtipakki ja myös maalikuningas. Hän yhdisti aikoinaan huippu-urheilun ja opiskelun ja on nyttemmin ohjannut nuoria jääkiekkoilijoita opintojen ja pelaamisen yhdistämiseen Ranskassa.

Teema Hyvä johtaminen Teksti Päivi Brink | Kuvitus Anne Kiiski

Läpinäkyvyys Työssä viihtyminen Luottamus Jatkuvuus TA OH

Kehittäminen

ONNELLISET TYÖNTEKIJÄT

J VÄ HY

Jaa tietoa – kartuta tulosta Yritystoiminnassa läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän on otettava vastuuta menestymisestä.

un olennainen tieto jaetaan kaikille ja avataan ymmärrettävään muotoon, jokaisen on muodostettava oma näkemyksensä yrityksen tilanteesta ja omasta roolistaan siinä. Johtajan työksi jää mielipiteiden runsauden kanavointi niin, että työntekijät työskentelevät samojen tavoitteiden eteen.

Calonius tiivistää läpinäkyvyyden edut kymmeneen pääkohtaan.

Numerot auki

Kun kaikki tieto on saatavilla, jokainen toimii automaattisesti oikein yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avoimuus tuo jokaisen toiminnan näkyville ja kontrolloitavaksi.

Ohjelmistosuunnittelu- ja konsulttiyritys Futurice on hyvä esimerkki läpinäkyvästä yrityskulttuurista ja yrityksestä, jossa työntekijät aidosti viihtyvät. Onnelliset työntekijät saavat asiakkaatkin onnellisiksi. – Open Book Management -filosofian mukaisesti yrityksen numerot avataan koko henkilöstölle. Näin työntekijät näkevät, miten yritys toimii. Heillä on myös mahdollisuus itse vaikuttaa yrityksen menestykseen. Jokainen työntekijä saa sekä vapautta että vastuuta. Johtajan tehtävä on auttaa muita ajattelemaan itse. Hänellä pitää olla kykyä ohjata keskustelua ja toimia tehokkaasti mielipiteiden kakofoniassa. Työntekijöiden täytyy pyrkiä samaan suuntaan näkemyseroista huolimatta, Futuricen liiketoimintakonsultoinnin vetäjä Mathias Calonius pohtii.

1. Autonomia Jotta ihminen pystyy itsenäiseen päätöksentekoon, hänen täytyy tietää, miten oma toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen. 2. Positiivinen kontrolli

3. Itsensä managerointi ja epähierarkkisuus Pääsy oleelliseen tietoon mahdollistaa itsensä paremman johtamisen ja epähierarkkisuuden. Tietointensiivisessä taloudessa tuottavuus syntyy mahdollisuudesta hyödyntää mahdollisimman helposti koko henkilöstön tietoa ja osaamista. Ei ole aikaa odottaa, että tieto valuu johtajilta alaisille. 4. Luottamus Kaikki tietävät, mikä firman tilanne on nyt ja lähitulevaisuudessa. Myös vaikeista asioista kerrotaan ja niistä keskustellaan. 5. Palaute ja oikean käyttäytymisen vahvistaminen Työntekijät saavat nopeasti palautetta työstään monelta taholta ja näin vahvistetaan oikeanlaista käyttäytymistä.

ONNEL

LISET A

SIAKKA

Futurice lyhyesti Ohjelmistosuunnittelu- ja konsulttiyrityksessä on noin 200 työntekijää Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä. Peruskysymys: ”Onko tämä päätös hyväksi asiakkaillemme, työntekijöillemme ja talousluvuillemme tänään ja huomenna?” Yrityksen oppeja jaetaan blogissa blog.futurice.com

6. Fokus, tulokset Kaikki tietävät, mitä eri yksiköt tekevät ja minkälaista tulosta ne tekevät. Tämä auttaa keskittymään omaan suoritukseen. Palkitseminen ei kohdistu niinkään yksittäisiin henkilöihin vaan perustuu koko yrityksen menestykseen. 7. Krediitti, kunnioitus Ihmisen työmotivaatio löytyy, kun hän kokee hallitsevansa tehtävänsä ja hänellä on valtaa suunnitella omaa työtään. Kun tekee, mitä osaa, saa kiitosta. 8. Oppiminen Ne organisaatiot, jotka pystyvät oppimaan nopeasti, ovat pitkäikäisiä. Läpinäkyvyys tukee oppimista. Asioiden syy-seuraussuhteet ymmärretään paremmin ja nähdään, kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa myös pidemmällä aikavälillä. 9. Koheesio Läpinäkyvyyden ansiosta kaikki tavoittelevat samoja asioita. Tavoitteena on yhteinen pärjääminen ja työskentely koko yrityksen menestyksen eteen. 10. Muutos

Futuricen työkaluja läpinäkyvyyden lisäämiseen FuturFriday Kerran kuussa koko yritys osallistuu firman ruokasalissa tai videoyhteyden päässä infotilaisuuteen. Siihen kuuluu puolen tunnin Ask the CEO -sessio, jossa kuka vain voi kysyä suoraan toimitusjohtajalta, mitä haluaa. 90secPulse Jatkuvasti vaihtuvia, erikseen toteutettavia kyselyjä, joiden vastaamiseen menee noin 90 sekuntia. Niissä haetaan työntekijöiden näkemyksiä tarkkaan rajatuista aiheista. Tulokset käydään läpi FuturFridayn aikana. Speed Date Pikadeittailu voi olla myös toimitusjohtajan työväline. Hän kutsuu jokaisen vuorollaan keskustelemaan kanssaan noin varttitunniksi. Sisäiset chat-kanavat Käytössä on kymmeniä aktiivisia chat-kanavia, jonka avulla kaikki voivat seurata haluamiaan aiheita ja ymmärtää, mikä on firman pulssi.

Muutos on välttämätöntä. Avoimuus tukee muutosten toteuttamista, koska muutoksen syyt ovat kaikkien tiedossa. ◽

Teema Hyvä johtaminen

Tekstit Petteri Pohjonen, Anneli Frantti, Päivi Brink | Kuvat Supercell ja Marko Oksa

Superduuni

Supercell heittää prosessit roskikseen

Suomalainen Supercell on ollut Linda Åstromin työpaikkana vuoden ajan. Mobiili- ja tablettipeleihin keskittyneen yrityksen työntekijöistä valtaosa työskentelee Suomessa ja viihtyy yrityksessä niin hyvin, että työvoiman vaihtuvuus on minimaalista. Supercellin yrityskulttuuriin ja johtamiseen kuuluu avoimuus.

-vuotias Åstrom on valmistunut HAAGAHELIAsta vuonna 2013. Hän toimii Supercellin PR-koordinaattorina vastuullaan viestintään ja maineenhallintaan liittyviä hankkeita. Helsingin lisäksi Supercellillä on toimisto Yhdysvalloissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. Yrityksen jokaisella tiimillä on vastuuhenkilöt, jotka vastaavat eri projekteista, mutta muuten organisaatio on vapaa turhasta hierarkiasta. – Meillä ei yksi tyyppi istu tiedon päällä. Asioista keskustellaan hyvin avoimesti ja ihmisiä kannustetaan osallistumaan. Välitason esimiehiä ei ole, vaan kaikki tekevät asioita, eikä kenenkään tarvitse käskeä muita tekemään töitä. Supercellissä yritetään kaikin tavoin valjastaa työntekijöiden täysi potentiaali käyttöön. Yritys ei halua puhua esimerkiksi prosessista, joka on tuttu termi suomalaisessa työelämässä. – Totta kai meillä on erilaisia toimintamalleja, joiden mukaan edetään, mutta meillä ei pakoteta ihmisiä tiettyyn prosessiin. Kun teet asioita intohimolla, sinuun luotetaan ja saat itse päättää, millainen malli itsellesi parhaiten sopii. Tästä syntyy myös tulosta. Kun työntekijän ei tarvitse kuluttaa energiaa siihen, että häntä yritetään tunkea valmiiseen muottiin, motivaatio omaa työtä kohtaan kasvaa, Åström kertoo. Supercellissä ei myöskään tuijoteta ansioluetteloa tai työkokemusta. – Tein mainostoimistossa harjoitteluni ja valmistuin vasta, kun olin jo päässyt tänne töihin. Tämä kertoo mielestäni paljon yrityskulttuuristamme. Myös henkilöstön työhyvinvoinnista pidetään yrityksessä huolta. Toimistolta löytyy mm. kuntosali, joka on työntekijöiden kehittämä.

PR-koordinaattori Linda Åström uskoo, että intohimo ohjaa hyvään työnjälkeen.

– Yritys kannustaa siihen, että vietämme yhdessä aikaa ja antaa tätä varten tietyn budjetin. Porukalla voimme mennä vaikkapa konserttiin tai osallistua johonkin tapahtumaan. – Meillä on hauskaa yhdessä ja hyvä porukka täällä Supercellissä. Kaikessa toiminnassa meitä ohjaa intohimo. Haluamme tehdä mahdollisimman hyviä pelejä. Joskus on mennyt myöhään töissä, kun on ollut yksinkertaisesti niin mukavaa, Linda Åström sanoo. ▫

Let’s be personal, näkee IKEA ❯

IKEA vahvisti lähes 200 esimiehensä myynnin ja laatuajattelun osaamista HAAGA-HELIAn räätälöimässä koulutuksessa. IKEAn tähtäimessä on yksilöllisyyden nostaminen niin asiakaspalvelussa kuin jokaisen omassa työssäkin, Let's be personal -sloganin mukaan. – Kaksipäiväinen koulutus rakennettiin 45 minuutin sessioiksi eri tiloihin, ja ikealaiset liikkuivat ryhminä tilasta toiseen. Aiheiksi valittiin asiakasuskollisuus, positiivinen ostokokemus sekä asiakkuuksien arvo ja monimuotoisuus, kertoo eMBA Program Manager Susanna Tammela-Eltvik. Lyhyissä sessioissa haettiin ikään kuin maistiaisia, eli pohdittiin asiakaspalvelua eri kulmista ja saatiin luennoitsijoilta eväitä esimiestyöhön. Tavoitteena oli pureutua asiakkaiden lähestymiseen erilaisin ja myös uusin tavoin ja napata parhaat ideat yhteiseen pohdintaan ja viemisiksi alaisille. ▫

Työhyvinvointi tuo tulosta ja työniloa Johtajan muistilistalla työhyvinvointi on usein viimeisenä, irrallisena osionaan yrityksen menestystekijöitä pohdittaessa. Se on kuitenkin kokonaisvaltainen osa koko yrityksen toimintaa strategiasta arkiseen toteutukseen saakka. Yrityksissä ei aina omin voimin nähdä oman työpaikan ongelmakohtia. Tuore näkökulma löytyy HAAGA-HELIAn opiskelijoilta.

AAGA-HELIAn henkilöstöjohtamisen opiskelijoiden opinnäytetyöt taipuvat moneksi yritysten tarpeiden mukaan. Työ ei välttämättä ole tutkielma, vaan työn tuloksena voi myös syntyä lomake, ohjekirja tai suunnitelma. Yrityksestä voidaan kirjoittaa joko nimellä tai nimettömänä. Opiskelijan, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteisenä tavoitteena on tuoda konkreettista hyötyä opinnäytetyön tilaajalle. Yrityksen toiveita kuunnellaan tarkkaan ja lähestymistapa on ratkaisukeskeinen. – On hyväkin, että opiskelija ei tunne yrityksen kulttuuria ja työilmapiiriä etukäteen. Hän kysyy tuoreita kysymyksiä ja kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja, henkilöstöjohtamisen lehtori Maria Haukka sanoo.

Henkilöstöjohtamisen lehtori Maria Haukka muistuttaa, että työhyvinvointi on yrityksen kilpailutekijä.

Työhyvinvointi vaikuttaa konkreettisesti koko yrityksen tulokseen. – Henkilöstön hyvinvointi on punainen lanka, joka johtaa yrityksen menestykseen. Asiakas palaa yhä uudestaan liikkeeseen, jonka myyjillä on hyvä fiilis työpaikallaan. Tunteet tarttuvat, Haukka toteaa. HAAGA-HELIAn julkaisu Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta ja työniloa (2012) on saatavana nettikaupasta: shop.haaga-helia.com/ ▫

Ratkaisuja arkeen, vaikutusta menestymiseen Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Mutta jos yrityksen johto ei toimi, muiden on vaikea yksilöinä nostattaa ilmapiiriä ja työniloa. Tämä tulee esiin myös opinnäytetöiden tuloksissa ja ratkaisuehdotuksissa. – Hyvä esimies on luotettava, oikeudenmukainen ja välittää aidosti alaisistaan. Hän ottaa selvää ihmisten tarpeista. Tällainen esimies antaa työntekijöille merkityksellisyyden tunteen. Jokainen haluaa kokea olevansa arvostettu, mutta arvostuksen osoittaminen voi olla vaikeaa. Jaksaminen on tunnekysymys, ja työntekijät pitää saada tuntemaan työniloa, Haukka pohtii. Opiskelijat ovat suositelleet yrityksille tutkielmissaan esimerkiksi lisää mahdollisuuksia uralla etenemiseen tai työntekijöiden toiveiden parempaa kuulemista tai yhdessä tekemisen lisäämistä. – Asiakkainamme on ollut kaikenlaisia yrityksiä. Nähdäkseni pk-yritykset saavat eniten irti opinnäytetöistä, koska niissä henkilöstöjohtamiseen ei usein pystytä panostamaan. Työhyvinvointia ei pienissä yrityksissä myöskään ymmärretä nähdä kilpailutekijänä. Opiskelija auttaa kääntämään työntekijöiden turhautuneen valituksen yhdessä ratkaistaviksi kysymyksiksi.

Henkilöstön hyvinvointi on punainen lanka, joka johtaa yrityksen menestykseen.

Opinnäytetöissä pohdittua: ▪ Työhuoneesta avotoimistoon Tapiola-ryhmässä ▪ Henkilöstön vaihtuvuus Fennian Contact Centerissä ▪ Vantaan naisyrittäjien arki ja jaksaminen ▪ Kuljettajien työhyvinvointi Kuljetusliike Koskelainen Oy:ssä ▪ Varhaisen tuen mallin toimivuus palvelualalla

Pelien maailma tuo uutta potkua opiskeluun – Teoria-aineiden opiskelu voi olla myös hauskaa ja työelämään entistä paremmin orientoivaa, näkee kansainvälisen viestinnän lehtori Kevin Gore. Tätä väitettä päästiin tuoreeltaan testaamaan HAAGA-HELIAn keväisessä Gaming-tapahtumassa.

Teksti Nina Garlo | Kuvat Sampo Korhonen, Tommi Tuomi HAAGA-HELIAn keväisessä Gaming-tapahtumassa markkinointiviestinnän opiskelijat testasivat oppimaansa teoriatietoa peliympäristössä lehtori Kevin Goren johdolla.

Kaupunkirasteilla tehtävinä oli mm. galluppeja ja valokuvakollaaseja.

elillistäminen eli gamification puhuttaa juuri nyt monia, sillä mobiiliteknologiaa ja -laitteita halutaan ja voidaan käyttää myös opetuksen välineenä. Goren mukaan pelillinen oppimisympäristö auttaa osallistamaan opiskelijoita perinteistä luokkaopetusta enemmän. Samalla se muuttaa opiskeltavan aiheen hauskaksi ja konkreettiseksi, jolloin uuden tiedon sisäistäminenkin voi parantua. HAAGA-HELIAn Gamingtapahtuma toi pelien lainalaisuudet jo toistamiseen lukuvuoden aikana markkinointiviestinnän opiskeluun. Creative Corporate and Marketing Communication -kurssin opiskelijat lähtivät pelin varjolla tutustumaan Helsinkiin uudesta näkökulmasta ja saivat pelioppimisen kautta mahdollisuuden testata oppimaansa teoriatietoa vuorovaikutteisessa ”afrikantähtimäisessä” peliympäristössä. Joukkuehenkeä ja tiimityötä HAAGA-HELIAn International Business -koulutusohjelman lehtori Matti Helelä on tyytyväinen uuteen, innovatiiviseen opetustapaan, sillä se tukee myös opiskelijoiden tulevaisuuden työuraa. – Paitsi että peliympäristö sisältää teoriaopetuksen sisältöä tukevia tehtäviä, opiskelijat myös oppivat soveltamaan oppimaansa tietoa ja toimimaan yhdessä tiimin kanssa. Voin hyvin kuvitella, että tämänkaltainen opiskelumuoto valmistaa opiskelijoitamme monenlaisiin tulevaisuuden haasteisiin. Lentävä Liitutaulu Oy:n kehittämää SmartFeet-oppimisympäristöön pohjautuvaa opetusmetodia voisi Goren mukaan hyvin hyödyntää HAAGAHELIAn opetusohjelmissa tulevaisuudessa laajemminkin. – Esimerkiksi matemaattisten aineiden opiskelussa vastaavanlaista pelillistä oppimisympäristöä voisi myös soveltaa, hän toteaa.

Helsinki haltuun pelioppimisen avulla Gaming-tapahtuman alkajaisiksi opiskelijat jaettiin seitsemään ryhmään. Mukaan tällä kertaa lähti myös joukko yhdysvaltalaisia opetusalan asiantuntijoita, jotka olivat vierailulla Suomessa tutustumassa maamme kansainvälistä mainetta niittäneeseen koulutusjärjestelmään. Lyhyen pelin sääntöihin ja tavoitteisiin keskittyvän intron jälkeen opiskelijaryhmät suuntasivat iPadien kanssa kohti Helsingin eri kaupunginosia jalan, metrolla, bussilla tai raitiovaunulla. Pelin eteneminen tapahtui ikään kuin Afrikan tähti -pelissä: Pelaajat etsivät kartalle merkittyjä pisteitä, joihin saavuttuaan he tekivät tehtävänannon mukaisia tehtäviä, kuten vaikkapa katugallupin siitä, minkä median välityksellä suomalaiset saavat tietoonsa tuoreimmat uutiset. Iso osa kurssin suorittajista oli kansainvälisen oppilasvaihdon kautta Suomeen tulleita opiskelijoita, joten peli auttoi heitä myös tutustumaan vaihto-opiskelukaupunkiinsa paremmin samalla, kun he suorittivat markkinointiviestintään ja brändin hallintaan liittyviä käytännön tehtäviä. Pelin ohjaajat – tässä tapauksessa joukko kurssin opettajia – valvoivat pelin etenemistä reaaliajassa mobiililaitteiden avulla ja arvioivat tehtävien suorituksia. Ryhmät keräsivät pisteitä ja kilpailivat keskenään. Millaisen kuvan pelin kulusta sai Saksasta Suomeen tammikuun puolessavälissä saapunut Peter Lehmann? – Tämä on todella hauska tapa oppia uusia asioita – ei todellakaan mikään tyypillinen opiskelumuoto, jossa istutaan luokassa kuuntelemassa opettajan luennointia. Pelioppiminen on hyödyllistä senkin takia, että kaikki tehtävät liittyvät niihin aiheisiin, joita olemme jo tunneilla aiemmin käsitelleet. Sen avulla voidaan panna oppimamme asiat suoraan käytäntöön. ▫

Tehtäviä Tehtävä: Ulkomainonta Alue: Sörnäinen, Helsinki Sörnäisten Kurvi on tärkeä risteyskohta Helsingissä, jossa liikkuu runsaasti väkeä ja liikenne on vilkasta. Tästä johtuen alue on myös mainostajien unelma. Ota valokuvakollaasi alueesta tästä näkökulmasta. Tehtävä: Brändi symbolina Alue: Kallio, Helsinki Etsi kauppa/palveluntarjoaja, jonka visuaalinen identiteetti tuo Kalliolle tyypillisen tunnelman parhaiten esiin. Perustele valintasi 4–5 valokuvalla ja myös kirjallisesti. Tehtävä: Brändituntemus Alue: Kauppatori, Helsinki Etsi Googlen avulla valokuva Rovion logosta ja kysy 10 turistilta (ota valokuva heistä jokaisesta), onko brändi heille tuttu, eli tietävätkö he, mistä maasta se on peräisin ja mitä yritys tekee/valmistaa? Oikea vastaus: Suomi/Angry Birds. Raportoi minikyselystä saamasi vastaukset statistiikan avulla sekä haastateltavista otetuin valokuvin. Kysy haastateltavilta, mistä maasta he ovat kotoisin. Tehtävä: Brändikertomus Alue: Pasila, Helsinki Kuvittele itsesi Helsingin kaupungin työntekijäksi. Olet saanut tehtäväksesi kuvata Itä-Pasilan ”tarinaa” valokuvin. Otsikko kertomuksellesi on ”Klassisen betoniviidakon inhimillinen puoli”.

MANIA tutkii B2B-myyntiä sosiaalisena ilmiönä

Tunteet ja piilevät tarpeet esiin Teksti ja kuva Anna Melgin

unteiden ja piilevien tarpeiden vaikutus b-to-bmyyntiin on kasvavaa kiinnostusta herättävä ilmiö. HAAGA-HELIAn koordinoima MANIA-hanke tutkii tätä aihetta ensimmäisenä Suomessa ja kansainvälisestikin uudella tavalla. Kuluttajamyynnissä on jo kauan tiedetty, että tunteet vaikuttavat vahvasti ihmisten ostopäätöksiin. MANIAn tutkijoiden oletus on, että myöskään b-to-b-kaupat eivät ole vain järkipäätöksiä, vaan niiden takana on monimutkainen sosiaalinen palapeli. – Tutkimme myyntiä sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat tunteet sekä piilevät motiivit ja tarpeet, kertoo tutkija Mari Holopainen Aalto-yliopistosta. Tutkimuskohteena ovat olleet autenttiset myyntikeskustelut poikkitieteellisestä näkökulmasta. Mukana on liiketalouden, innovaatioiden, vuorovaikutuksen ja suomen kielen tutkimusosaamista. Aitojen myyntineuvottelujen videoinnin ja niiden analysoinnin lisäksi on tehty esimerkiksi haastatteluja ja havainnointia myynti- ja ostajaorganisaatioissa. – Tarkastelemme keskustelunanalyysin menetelmillä, kuinka vuorovaikutus rakentuu myyntitilanteessa. Videoilta etsitään vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita keskustelijat itse käsittelevät merkityksellisinä esimerkiksi sanoin, elein tai ilmein, kuvailee tutkija Jarkko Niemi Helsingin yliopistosta.

MANIA tutkii myyntiä sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat tunteet sekä piilevät tarpeet ja motiivit, kertovat hankkeessa eri korkeakouluja edustavat Mari Holopainen, Jarkko Niemi ja Timo Kaski.

Miten luottamus rakentuu myyntitilanteessa? MANIAn tutkijat pyrkivät tuottamaan tietoa ja menetelmiä, joiden avulla organisaatiot pystyvät paremmin tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja vastaamaan niihin. Vastausta haetaan esimerkiksi siihen, miten yhteisymmärrys ja luottamus rakentuvat b-to-b-myynnissä. Yhteistyö kahdeksan kumppaniyrityksen kanssa on tiivistä. Ne saavat tutkimuksesta muun muassa vertailutietoa, jota ne voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita myös tutkimuksessa syntyvistä tieteellisistä julkaisuista. – MANIA on poikkitieteellinen tutkimus myynnin ja ostamisen vuorovaikutusilmiöstä. On mahtavaa, että voimme sen avulla rakentaa uutta tietämystä sekä konkreettisesti kehittää suomalaista myyntityötä, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Timo Kaski HAAGA-HELIAsta. ▫

MANIAssa on tutkijoita HAAGA-HELIAsta, Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Yhteistyötä tehdään myös Toledon yliopiston (USA) ja Snellman-korkeakoulun kanssa. Yrityskumppaneita ovat Barona, Canon, Konecranes, Rocla, Fountain Park, Happimaa, Movenium ja Movenote. Hankkeen päärahoittaja on Tekes. Lisätietoja: maniaresearch.com.

Kehittämisen kohteena myynti

Teksti Johanna Vuori

HAAGA-HELIAn kuuden kulman myynnin työkalu - ”HH6K” - pureutuu liiketoiminnan kehittämiseen myynnin näkökulmasta. Nyt HH6K:ta testataan yrityksissä.

H6K-malli painottaa myyntikulttuurin asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tulevaisuusorientaatiota sekä sitä, että myynti kuuluu kaikille. Työkalu korostaa yrityksen ainutkertaisuutta, ja sen avulla yrityksen ja arviointiraadin edustajat hahmottelevat yhdessä kehittämiskohteita. Myynnin kuusi kulmaa Mallin kuusi kulmaa ovat tarjooma, tietämys, asiakas, vuorovaikutus ja viestintä, verkostoituminen ja johtajuus. Jokaisen kulman kohdalla tarkastellaan, onko se erinomaisella, hyvällä vai tyydyttävällä tasolla. Arvioinnissa käytetään 23 kohdennuspistettä, jotka kiinnittävät huomion mm. ennakointitoimintaan, tietämyksen hyödyntämiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittämiseen, tiedon avoimuuteen, asiakasvuorovaikutukseen,

johdon arvojen mukaiseen toimintaan, osaamisen johtamiseen sekä yrityksen tapaan viestiä myynnin onnistumisesta. HH6K-arviointi käynnistyy yrityksen itsearvioinnilla. Tätä seuraa arviointipäivä, jolloin HH6K-raati haastattelee yrityksen johdon, myynnin, asiakkaiden ja myynnin tuen edustajia. Arviointi huipentuu kehittämispalautteeseen, jossa raati antaa perustellun palautteensa ja ehdotuksensa myyntikulttuurin kehittämiseen.

kirkastaa myynnin kuvaa nuorison keskuudessa sekä nostaa myynnin arvostusta Suomen talouselämän moottorina. HH6K-työkalun kehittämiseksi on kerätty aineistoa sekä aivoriihen kautta että vaikuttajaverkoston tulevaisuustyöpajoissa. Aineistoa täydennettiin syksyllä 2013 haastattelemalla 20 yrityksen ylintä johtoa. ▫ Tarjooma

Pilotointi alkaa Ensimmäisenä pilottiryhmänä starttaa HRM Partners Oy, joka myy johdon ja henkilöstön konsultointi- ja kehittämispalveluita. HH6Ktyökalua on testattu myös HAAGA-HELIAn oman kaupallisen toiminnan arvioinnissa. Mallia on kehitetty Suomi nousuun myynnillä -hankkeessa tammikuusta 2013 alkaen. HH6K-työkalun kehittämisen lisäksi hanke

Johtajuus

Tietämys

Verkostoituminen

Asiakas

Vuorovaikutus

Missio kirkkaaksi myös maailmalla Missio, visio ja strategia jäävät liian usein vain johtoportaan käyttöön.

rityksen tai yhdistyksen strategiasta viestiminen ei aina ole helppoa edes oman talon sisällä. Kun toiminta kasvaa, toimintoja ulkoistetaan tai siirrytään globaaliin ympäristöön, viestinnän haasteet lisääntyvät entisestään. – Kun kumppaneita on paljon ja työntekijätkin kenties sijoittuvat ympäri maailmaa, nousee haasteeksi se, miten yrityksen ydintoiminnasta ja sen suunnasta viestitään ymmärrettävästi, sanoo yritystoiminnan ja johtamisen opettaja Eija Kärnä HAAGA-HELIAsta. HAAGA-HELIAssa käynnistyi tänä keväänä Missio maailmalle -hanke, jonka myötä organisaatiot pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista oman strategiaviestintänsä kehittämisessä. Mukana olevat opiskelijat tekevät hankkeen puitteissa opinnäyte- tai projektitöitään. Töiden aiheet määritellään yrityksen tarpeiden pohjalta. – Hankkeeseen lähtevällä yrityksellä voi olla kehityskohteenaan melkein mitä vaan, mikä liittyy jollain tapaa strategian jalkauttamiseen tai missiosta ja visiosta viestimiseen. Hanke on avoin kaikille HAAGA-HELIAn opiskelijoille, joten töissä voidaan hyödyntää heidän monipuolista osaamistaan: liiketoimintaa, johtamista, viestintää, IT-taitoja tai vaikka assistenttityötä, Kärnä kertoo.

Teksti Linda Pynnönen

Hankkeella on myös käytössään koko HAAGA-HELIAn laaja partneriverkosto ulkomailla. Kansainvälinen yhteistyö tuo toteutettaviin projekteihin autenttista kieli- ja kulttuuritietämystä. Yhteistyö ei edellytä työsopimusta eikä palkkaa, ja mukana olevat opiskelijat ja töiden ohjaajat allekirjoittavat luottamuksellisuuteen velvoittavan opinnäytetyösopimuksen. Omia taitojakin voi petrata HAAGA-HELIAn vuonna 2009 alkaneessa Strategia käytäntöön -projektissa on tutkittu ja kehitetty strategiatyötä organisaatioissa, ja työ jatkuu yhä. Projektiin on osallistunut opiskelijoita yli koulutusohjelmarajojen, ja työ palkittiin STTK:n työelämätietousstipendillä toissa vuonna. – Työelämässä toimivilla tradenomeilla on paljon osaamista, jota voitaisiin hyödyntää paremmin organisaatioiden strategiatyön kehittämisessä. Tämä osaaminen pitäisi vain saada esiin, Kärnä toteaa. Yksi väylä oman osaamisen esiin kaivamiseen on avoin ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa valittavaksi koko HAAGA-HELIAn kurssitarjonnan, ja siis useita strategiatyöhön keskittyviä kursseja. ▫

Oma yritys innolla käyntiin Uusia yrittäjiä tarvitaan koko ajan lisää. HAAGA-HELIAn StartUp Schoolin opiskelijat tuovat yritysmaailmaan uusia näkökulmia ja ennakkoluulotonta asennetta – ja perustavat omia yrityksiään huimalla tahdilla. Teksti Linda Pynnönen | Kuvat HAAGA-HELIA ja StartUp-yrittäjät

eille on tervetullut jokainen opiskelija, jolla on liikeidea. Sen, onko idea hyvä vai huono, päättävät aikanaan markkinat, kertoo StartUp Schoolin Programme Manager Tommo

Koivusalo. StartUp School on HAAGA-HELIAn opintokokonaisuus, joka tukee opiskelijoita omien yritysten perustamisessa. Reilut kaksi vuotta toiminut ohjelma on ollut mukana jo yli 60 yrityksen synnyssä. Yritysten liikeideat vaihtelevat sisällöntuotantopalveluista tapahtumajärjestämiseen ja pelialasta kahvilapalveluihin. – Opiskelijoilla on todella tuoreita näkökulmia yrittämiseen ja liikeideoihin. Heidän kanssaan työskennellessä pysyy erinomaisesti ajan hermoilla, Koivusalo toteaa. Opiskelu StartUp Schoolissa on käytännönläheistä ja tähtää oman yrityksen perustamiseen, samalla opintopisteitä kerryttäen. Tällä hetkellä StartUp Schoolin kursseilla opiskelee noin 200 opiskelijaa. Aloittavat yrittäjät saavat ohjelmasta valmennusta, vertaistukea ja myös tukea jo toimivilta yrityksiltä. Yritysyhteistyö tuo molemminpuolista hyötyä, sillä opiskelijoiden tuoreet ideat ovat virkistäviä myös konkariyrittäjälle. Tommo Koivusalo muistuttaa, että uusien yrittäjien tukeminen ei välttämättä vaadi rahallista panostusta, päinvastoin: – Monet yrittäjistämme tarvitsevat alkuvaiheessa esimerkiksi pilottiasiakkaita palveluidensa ja tuotteidensa testaukseen. Tämä on mainio tapa päästä ensimmäisten joukossa kokeilemaan uusia innovaatioita. StartUp School käynnisti vastikään sijoittaja-mentoriverkoston, johon kokeneet yrittäjät, ammattilaiset ja sijoittajat voivat tulla mukaan. Verkostolle esitellään muutaman kerran vuodessa uusia liikeideoita, joita voi halutessaan lähteä tukemaan.

Kangaroo Kick -musiikkikanava ❯

Liiketalouden opiskelija Petri Hautala perusti StartUp Schoolin rohkaisemana vuodenvaihteessa yrityksen, jolle ei vielä löydy kilpailijaa Suomesta. Kangaroo Kick on elektronisen tanssimusiikin ystäville suunnattu, Facebookissa, Soundcloudissa ja Youtubessa toimiva kanava. Sen kautta voi seurata tuoreimpia uutisia, ajankohtaisten musiikintekijöiden haastatteluja, musiikkia ja musiikkivideoita. Nyt Hautalan tarkoituksena on kasvattaa kanavan fanipohjaa, ja syksyllä tuotetta lähdetään kaupallistamaan. – Sisältö on seuraajille ilmaista, joten rahoitus tulee olemaan mainospohjaista, Hautala kertoo. EDM-genren suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti, joten Hautala uskoo vahvasti, että Kangaroo Kickille on kysyntää jatkossakin. Tulevaisuudessa hän aikoo laajentaa toimintaa esimerkiksi tapahtumajärjestämisen puolelle. facebook.com/kangarookickmusic

facebook.com/HHStartUpSchool

Petri Hautala työssään The Winter Wonderland Festivaleilla. Hautalan yritys keskittyy elektroniseen tanssimusiikkiin ja jatkossa myös tapahtumien järjestämiseen.

Miekkailuperintöä vaalimassa ❯

Miekkailuharrastaja Rami Laaksonen mietti kaksi vuotta sitten, miten eurooppalaisen miekkailun terminologiaa saisi opetettua harrastajille. Keskiaikaisella italialla laadittu termistö ei ole helpoimmasta päästä, ja Laaksonen pyöritteli miekkailutunnilla ideaa korttipelistä, jossa oppisi miekkailun termejä kuin huomaamatta. – Ohi kulkenut opiskelukaveri tokaisi, että hän ainakin ostaisi pelin heti. Siitä se idea sitten lähti, Laaksonen muistelee. Laaksonen ryhtyi suunnittelemaan mahdollisimman autenttista korttipeliä yhdessä tunnetun miekkailunopettajan, Guy Windsorin kanssa. Kehitys- ja myyntityötä helpottamaan miehet perustivat Growl Partnership Oy:n. – Sain StartUp Schoolista valtavasti tukea ja hyviä vastauksia pulmiimme, Laaksonen kehuu. Huolellisesti tehdyn pohjatyön jälkeen idea esiteltiin yleisölle ja parivaljakko sai joukkorahoituksen kautta yli 57 000 euroa pelin luomista varten – tavoite oli 23 000 euroa. Rahoittajia pelille löytyi ympäri maailman, ja tänä kesänä peli saadaan fyysiseen muotoon ja suuren yleisön saataville. audatiagame.com

Rami Laaksonen ideoi yhteistyökumppaninsa kanssa miekkailuterminologiaa opettavan korttipelin ja perusti pelin markkinointia varten yrityksen. Nyt Audatia-korttipeli on valmiina maailmalle.

Visuaalisia töitä ja mentorin tsemppiä ❯

Kun journalismin opiskelija Heidi Söyringin kalenteri alkoi pari vuotta sitten täyttyä oman alan keikkatöistä, hän totesi, että parasta on pistää yritys pystyyn. – Olin puolisen vuotta miettinyt oman toiminimen perustamista, ja kun sitten osallistuin yhteen StartUp Schoolin tapahtumaan, sai muiden opiskelijoiden into minutkin liikkeelle, Söyrinki kertoo. Liikeidea oli Söyringillä jo valmiina. MaiMedia tarjoaa asiakkailleen ulkoasuja sekä painettuun että digitaaliseen mediaan, ja sisällöntuotantopuolella Söyringillä on kumppaneina toimittaja ja valokuvaaja. – StartUp Schoolin myötä olen saanut esimerkiksi mainosalalla pitkään toimineen yrittäjän mentorikseni. On mahtavaa, kun alan konkarit jakavat omaa osaamistaan muillekin pyyteettömästi, Söyrinki pohtii. maimedia.fi Heidi Söyringin (oik.) MaiMedia tarjoaa asiakkailleen ulkoasusuunnittelua. Söyringin kumppaneina ovat valokuvaaja Katriina Roiha ja toimittaja Maaret Väkinen (vas.).

Tulevaisuuden huippumyyjät harjoittelevat tosielämän Diiliä varten Teksti Riitta Säteri / Deski ∣ Kuvat Sami Laitinen, Anna Melgin

Miltä tuntuisi myyntiopintojen loppuvaiheessa hieroa kauppoja tuomariston silmien alla? Entä sitten, kun peliin lisätään vielä myyntitapahtumaa seuraava yleisö ja joukko potentiaalisia työnantajia? HAAGA-HELIAssa myyntityön opiskelijat ovat tässä tilanteessa joka kevät, kun valitaan Best Seller.

yynti on vaativaa työtä etenkin, kun puhutaan yritys- eli b-to-bmyynnistä – siksi sitä pitääkin harjoitella ahkerasti jo ennen työelämään siirtymistä. HAAGA-HELIAssa myyntityön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään myyntikilpailuun ja saada tuntumaa siitä, mitä myyntityö todellisuudessa on. – Best Seller Competition -kilpailu on roolipeli, jossa myyjä kohtaa asiakkaan. Kisan tavoitteena on paitsi harjoituttaa opiskelijoita, myös kehittää myyntityön osaamista ja nostaa sen arvostusta, kertoo kilpailun johtaja Pia Hautamäki HAAGA-HELIAsta. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat myyntikilpailuissa Euroopan edelläkävijöitä. Tänä vuonna neljä suomalaista pääsee mittelemään taitojaan myös kansainvälisille areenoille Belgiaan, jossa järjestetään ensimmäinen eurooppalainen myyntikilpailu kesäkuun alussa. Best Seller Competition on siihen osallistuville opiskelijoille kova rypistys, ja heille on tarjolla muun muassa henkilökohtaista valmennusta. Kilpailussa asiakkaina toimivat kisan yhteistyökumppaniyritykset, jotka ovat myös kilpailijoiden potentiaalisia työnantajia. – Myyntityöhän on kuin tosielämän Diili, ja kilpailussa opiskelijat pääsevät kokeilemaan, miltä se tuntuu. Tilanne on todella jännittävä, Hautamäki sanoo.

 Tiukka yhteistyökumppani yritysten muodostama tuomaristo (ylh.) palkitsi Juho Ojaman (toinen vas.) vuoden 2014 Best Seller tittelillä. Kilpailun kakkoseksi nousi Janne Raitasalo ja kolmos ja nelossijat menivät Anniina Laiholle ja Anni Järviselle.  Vuoden 2012 Best Seller Jamina Khadraoui sai kilpailusta paljon hyötyä. Harjoittelupaikan kautta aukesi vakituinen työpaikka.

On jännittävää hieroa kauppoja tuomariston silmien alla. Voitto auttoi työnhaussa ”Jännittävä” on sana, jonka myös Jamina Khadraoui valitsee kuvaamaan kilpailutunnelmaa. Hän korjasi potin finaalissa vuonna 2012. – Jännitys katosi hetkeksi vain silloin, kun olin tekemässä omaa suoritustani. Finaalissa vastassa oli aika haastava ostaja, ja fiilis oli lopulta uskomaton, kun voittoni selvisi, hän kertoo. Khadraoui on edelleen ainoa naisvoittaja kilpailun viisivuotisessa historiassa. Hänen salainen aseensa menestyksekkääseen myyntiin on yksinkertainen: pitää kuunnella asiakasta, uskoa itseensä ja pitää pokka hankalissakin tilanteissa. – Opin kilpailusta todella paljon, ja siitä oli hyötyä myös jatkossa. Kun myöhemmin samana vuonna etsin harjoittelupaikkaa, otin yhteyttä kilpailun sponsorina toimineeseen Microsoftiin ja pääsin harjoitteluun sinne. Nyt työskentelen vakituisesti Microsoftilla. ▫

Miele lähti partneriksi Teksti ja kuva Päivi Tanninen

❯

Partneriyhteistyö on HAAGA-HELIAn ja yrityksen välistä kokonaisvaltaista ja pitkäaikaista yhteistyötä, jonka muodot määritellään tarkemmin yhteisessä partnerisopimuksessa. Miele on yritys, jota kiinnostaa aktiivinen partneri. ‒ Haemme partneriyhteistyöltä kahta asiaa. Ensinnäkin haluamme olla mukana antamassa mahdollisuuksia nuorille ja hieman varttuneemmillekin opiskelijoille. Tärkeää yhteistyössä on koulusta saatu oppi sekä työelämään jalkautuminen. Toisekseen nyky-yhteiskunnassa keskustellaan nuorisovastuusta, jossa me haluamme olla mukana. Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden kesäharjoitteluun, opinnäytetöihin ja erillisprojekteihin, sanoo Mielen kodinkoneyksikön markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen. – On ollut hienoa nähdä, kuinka opiskelijat ovat innostuneesti mukana yhteistyössä. Opiskelijat ovat valveutuneita, ja tulevaisuudessa osaamisella on yhä suurempi rooli. Arvostamme kansainvälisyyttä ja moniosaamista, hän jatkaa. Opiskelua partnerin mukaan ‒ Yhteistyö antaa yrityksille mahdollisuuden opiskelijoiden rekrytointiin, työharjoitteluun, opintojak-

Mielen markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen odot taa opiskelijoilta kansainvälisyyttä ja moniosaamista.

soyhteistyöhön ja monenlaiseen projektikohtaiseen toimintaan, sanoo asiakkuuspäällikkö Susanna Tammela-Eltvik HAAGA-HELIAsta. Opiskelijoille partneriyrityksen toimeksiannot tuovat mahdollisuuden räätälöityyn koulutukseen, jota parhaillaan kehitetään toimivammaksi. – Kokemuksemme mukaan räätälöinti ei aina onnistu. Yrityksellä saattaisi olla jaksotyö tarjolla, mutta opetussuunnitelma ei seurustelekaan toiveen kanssa, sanoo Kinnunen. – Suunta on kuitenkin oikea, ja jatkumolle on kysyntää. Yhteistyöhön mukaan lähteneet opiskelijat ovat olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita, hän kiittää. ▫

Juho Ojamasta Best Seller 2014 HAAGA-HELIAssa myyntityötä opiskeleva Juho Ojama vei viidennen Best Seller Competition -kisan voiton. Hän totesi kisan olleen huikea mahdollisuus kehittää omia kykyjä.

❯

Kilpailuun osallistui tänä vuonna 24 pian myyntityön tradenomiksi valmistuvaa opiskelijaa HAAGAHELIA, Turun ja Jyväskylän ammattikorkeakouluista. Alkuerässä kilpailijat kohtasivat itselleen täysin uuden asiakkaan ja suorittivat tehtävän. Asiakkaina toimivat yhteistyökumppaneiden edustajat. Alkueristä karsittiin neljä parasta finaaliin, jossa asiakkaan tiedot annettiin vasta tuntia ennen suoritusta. Finaalissa kisasivat Ojaman lisäksi toiseksi tullut Janne Raitasalo HAAGA-HELIAsta, kolmanneksi yltänyt Anniina Laiho Turun ammattikorkeakoulusta sekä neljänneksi tullut Anni Järvinen HAAGAHELIAsta. Kilpailijoita arvioitiin kokonaisuuden perusteella. Voittaja valittiin muun muassa vuorovaikutuksen, tarvekartoituksen, ratkaisun esittämisen ja myyntitilanteen päättämisen perusteella. – Harvoin myyjä pääsee tilanteeseen, jossa toinen myynnin ammattilainen arvioi työn onnistumista. Jokainen kilpailija laittoi itsensä likoon ammattilaisten ja yleisön silmien edessä. Se on tärkeä askel ennen uran aloittamista yritysmyynnissä, sanoo tuomaristoon kuulunut CGI:n Pauli Päivärinta. Tänä vuonna kilpailun sponsoreina toimivat CGI, Lassila & Tikanoja, Microsoft, Academic Work, Canon Oy, SMKJ ja Teknologiateollisuus. Päätuomarin roolissa toimi Precedo Consulting. Lisätietoja: bestsellercompetition.fi

Opiskelijat tilaustöissä Teksti ja kuvat Heidi Merima Halonen Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat.

Pk-yritykset tilaavat töitä

Kansainväliseksi opiskelijoiden avulla HAAGA-HELIAn opiskelijat pääsevät heti opintojen alussa kiinni tosielämän yritysprojekteihin. Yhä useampi pieni tai keskisuuri yritys haluaa opiskelijoita töihin kansainvälistymissuunnitelmiensa edistäjiksi.

rojektit lähtevät aina yrityksen tarpeista, ja me integroimme mukaan mahdollisimman paljon oppiaineita. Pk-yritysten kansainvälistyminen on tavoite, jonka toteuttamisessa ammattikorkeakoulut voivat todella auttaa, painottaa HAAGA-HELIAn Porvoon yksikön yritysprojekteista vastaava kehittämispäällikkö Sirpa Lassila. Yksi International Business -koulutusohjelman tämän kevään yritysprojekteista toteutetaan lahtelaiselle Karluxille. Vuonna 1983 perustettu yritys valmistaa valaisimia kierrätysmateriaaleista. Karlux suuntaa kansainvälisille markkinoille HAAGA-HELIAn avustuksella. – Opiskelijat lähtivät selvittämään potentiaalisia markkinoita. Yksi ryhmä tutki tukkuja ja toinen vähittäiskauppaa, Lassila kertoo. Globaalin asiakaspalvelun tarkastelua Porvoolaisen perheyritys Enston tavoitteena oli puolestaan asiakaspalvelukonseptin kehittäminen globaalista näkökulmasta. – Ensto on pitkäaikainen yhteistyökumppanimme. Innostuimme, koska projekti vaikutti haastavalta ja hyvältä oppimismahdollisuudelta, lehtori Marika Alhonen kertoo. Vastuu Superior service -opintojakson yhteydessä toteutettavasta projektista on jaettu opiskelijoiden ja ulkopuolisen konsultin kesken. Alhosen mukaan konsultin mukanaolo tekee projektista erityisen mielenkiintoisen. – Välitapaamisessa selvisi, että opiskelijamme ovat päässeet lähes samanlaisiin tuloksiin kuin konsultti. Palaute Enstolta on ollut kauttaaltaan positiivista. Markkinatutkimusta yhteistyönä Yksi suurimmista yritysprojekteista on ollut kansainvälisenä yhteistyönä toteutettava Crossborder. Projektissa on mukana kaksi

Superior service -jakson opettajat Marina Karlqvist, Sirpa Lassila ja Marika Alhonen (etualalla) ovat tyytyväisiä perheyritys Enston kanssa tehtyyn asiakaspalvelukonseptin kehittämisprojektiin.Yritys antoi kiitosta mukana olleille opiskelijoille, Tanja Ulmalle, Sandra Virkille, Anna Pohjoselle ja Karoliina Raulalle.

muuta ammattikorkeakoulua, Hogeschool van Amsterdam ja Fachhochschule Dortmund. Yrityksiä on mukana kolme, yksi jokaisesta maasta. – Opiskelijat tekevät markkinatutkimuksia ryhmissä ja laativat niiden pohjalta kansainvälistymissuunnitelmia. Asetelma on yritysten kannalta erinomainen, sillä ne saavat valita suunnitelmista parhaat toteutettaviksi, Lassila kertoo. Hänen mukaansa vuonna 2011 käynnistetty projektitoiminta on monin tavoin hedelmällistä. – Projektien myötä opiskelijat ovat rohkeampia, valmiimpia työelämään ja heillä on hyvä käsitys omista vahvuuksistaan. Projektit myös poikivat uusia yhteydenottoja, ja viime vuonna Porvoon yksikkö teki yhteistyötä jo noin 70 toimeksiantajan kanssa. Pyrkimyksenä on viedä viestiä yhä useammalle yritykselle mahdollisuudesta käyttää opiskelijoita tilaustöissä.

– Onnistumisesta kertoo se, että yritykset ovat palkanneet opiskelijoita työsuhteeseen projektin jälkeen. Myös vaihtoopiskelijamme ovat saaneet töitä projektien kautta. Yritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen palkata venäjänkielinen opiskelija vastaamaan Venäjän-markkinoista ja niin edelleen, jatkaa Lassila. ◽

Yritykset saavat valita suunnitelmista parhaat.

Ict-innovaatio – jumppakello

Teksti Ari Nevalainen ∣ Kuvat Jarmo Teinilä

Tilastojen mukaan pojat ovat huomattavasti tyttöjä innokkaampia ohjelmoimaan. HAAGA-HELIAn opiskelijat Natalija Soini ja Pauliina Ahlgren eivät tilastoista piitanneet ja koodasivat oman digitaalisen jumppakellon. Ict-innovaattorikurssilla opiskelijat asettuvat tuotekehittäjän rooliin ja pohtivat uusia ict-tuotteita ja palveluja. Soini ja Ahlgren päättivät rakentaa prototyypin jumppakellosta, kansainvälisemmin Circuit Training Countdown Timerin. Lehtori Jukka Juslin oli mukana projektissa, mutta kellon ja koodauksen Soini ja Ahlgren tekivät itse. Kelloa kehittäessään tytöillä oli mielessä intervallityyppinen kuntopiiriharjoittelu, missä jakso – hyppy, kyykky, punnerrus, paikallaan juoksu – kestää 45 sekuntia. Kellon tehtävänä on hälyttää, kun aika on täynnä. Nappia painamalla kello käynnistyy uudelleen. – Kuntopiirikellolle tuntui olevan selvää kysyntää, sillä kännykkä ei ole kovin käytännöllinen lyhyiden liikuntajaksojen ajan mittaamiseen. Ajattelimme kelloa valmentajalle apuvälineeksi, kertoo Ahlgren. Edistyksellistä Arduino-tekniikkaa Kello on toteutettu ns. Arduino-tekniikalla, joka Juslinin mukaan on mullistanut sulautettujen järjestelmien ohjelmoinnin helppoudellaan. Arduino on avoimeen lähdekoodiin perustuva elektroniikka-alusta ja ohjelmointiympäristö, jonka ytimessä on 8-bittinen Atmel AVR-mikrokontrolleri. Vaikka Soinilla ja Ahlgrenilla ei ollut kokemusta sähkölaitteista, kellon kokoaminen ei ollut iso ongelma. Arduino-alustalla komponentit kytketään hyppylangoilla pinneihin mekaanisesti. Haastavinta oli kellon koodaaminen, sillä jumppakello vaati kaikkiaan 13 tuntia kovaa koodausta ja kymmeniä rivejä koodia. Taustatukena ohjelmoinnissa tytöillä oli HAAGA-HELIAn opettajan Tero Karvisen uraauurtava työ sulautettujen järjestelmien ja Arduino-sovellusten parissa. – Vaikeinta oli ohjelmoida kello laskemaan aika oikein. Lopulta oivalsimme, että kelloon täytyy alustaa sekunnin viive, eli loimme keinotekoisen kokonaisluvun, joka pienenee sekunnin viiveellä, he muistelevat kehitysprosessia. Koska HAAGA-HELIAssa on 3D-tulostuksen erikoisosaamista, päätettiin kellon koneistolle tulostaa muovikotelo. Nyt prototyyppi on valmis. Ajatuksena on, että kellon konseptia kehitetään jatkossa HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön kanssa liikuntaa ja tietotekniikkaa yhdistäen. ▫

Ict-opiskelijat Natalija Soini ja Pauliina Ahlgren rakensivat täysin uuden tuotteen, jumppakellon Ict-innovaatiokurssilla. Kellon komponentit on kytketty hyppylangoilla pinneihin ja kellon kotelo on toteutettu 3D-tulosteena.

Opiskelijat tilaustöissä

Vastuullinen yritys ei kierrätystä pelkää

Me yhdessä -kampanja

nostaa Kierrätyskeskuksen tunnettuutta Voisiko Alepan remontissa poistamia hyllyjä uusiokäyttää? Miten yritykset voisivat vahvistaa vastuullisuuttaan ja osallistua kierrätykseen? HAAGA-HELIAn mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoiden vastuullisuuskampanja Me yhdessä kannustaa yrityksiä yhteistyöhön Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.

Teksti Okko Sahlberg ∣ Kuva Anna Melgin

Me yhdessä -kampanjan opiskelijoilla oli fiilis katossa kampanjan avajaisissa.

ampanjan myötä opiskelijat tuovat esille tarinoita yritysten vastuullisista valinnoista. Samalla houkutellaan yhä uusia yrityksiä hyödyntämään Kierrätyskeskuksen monipuolisia palveluita. Jo kuusi edelläkävijäyritystä on päättänyt osallistua kampanjaan.

Forenomin kehityspäällikkö Maria Nymark suosittelee muillekin yrityksille palveluiden testaamista. – Haastamme yrityksiä aktiivisesti tutkimaan niitä pieniä arjen mahdollisuuksia, joissa voisi hyödyntää Kierrätyskeskuksen palveluita sen sijaan, että mentäisiin aina vanhan kaavan kautta.

Forenom hankki kierrätetyt ovet

Alepan hyllyille uusi elämä

Kodinomaisia majoituspalveluja tarjoava Forenom hankki kierrätettyjä ovia edulliseen väliaikaismajoittumiseen tarkoitettuun Sokkakujan kohteeseensa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. Ovien hyvä laatu rikkoi ennakkokäsitykset ja yllätti forenomilaiset positiivisesti.

HOK-Elannon Alepa-ketjun myymäläremontit olivat parhaillaan käynnissä, kun Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus otti yhteyttä ja kysyi hyllyjä uuden Nihtisillan toimipisteensä sisustamiseen. HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki piti ajatuksesta, ja yritys päätti lahjoittaa pois ylimääräiset leipähyllyt.

HAAGA-HELIAn opiskelijat kehittivät erilaisia hyvinvointijuomia uudeksi konseptiksi Ympyrätalon apteekille.

Kierrätyskeskuksen myymälässä Alepan entisten hyllyjen päällä köllöttelevät nyt pörröiset pehmolelut. Kattilamäen mukaan Kierrätyskeskuksen arvot ja toiminta käyvät hyvin yksiin HOK-Elannon kanssa: molemmille on tärkeää toimia vastuullisesti ja luoda yhteistä hyvää. Stena Technoworld poimii aarteet kontista Kierrätyspalveluita tarjoava Stena Technoworld tarjoaa taloyhtiöille Talkookontti-palvelua. Asukkaat voivat tuoda kiinteistön pihaan toimitettuun merikonttiin lähes kaikenlaiset romut sekä tarpeettomat ehjät tavarat. Konteista löytyvät uusiokäyttöön sopivat tavarat, kuten käyttökelpoiset kalusteet ja polkupyörät, Stena Technoworld ohjaa Kierrätyskeskukseen. Jäljelle jääneet materiaalit se kierrättää itse. Yritykset eivät kilpaile keskenään, vaan tilanne on Stenan toimitusjohtajan Jouni Spetsin mukaan ”aito win-win”.

Kustannusosakeyhtiö Otava järjesti yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa ”Tuunaa toimistosi, kierrätä kamasi” -työhyvinvointipäivän. Iltapäivän aikana otavalaiset saivat tutustua arjen ympäristövaikutuksiin erilaisissa toiminnallisissa työpajoissa ja -pisteissä. Yksi hyvinvointipäivän osallistujista oli henkilöstöpäällikkö Inkeri Huotari, joka on tyytyväinen tilaisuuden antiin. – Yllätyimme, miten pienetkin asiat arjessa vaikuttavat siihen, toimitaanko vastuullisesti vai ei. Erityisen ylpeitä otavalaiset ovat kirjapainon ylijäämämateriaalista askartelemastaan Sanojen alamaiset -taideteoksesta, joka koristaa nyt Otavan Uudenmaankadun toimipisteen aulaa. Kierrätystempaus HAAGA-HELIAssa HAAGA-HELIAn vastuullisen liiketoiminnan opiskelijat järjestivät yhdessä Kierrätyskeskuksen kanssa kierrätystempauksen ammattikorkeakoulun Pasilan toimipisteen aulassa. Viikon aikana opiskelijat ja opettajat lahjoittivat yhteensä 325 käytettyä hyväkuntoista tavaraa uusien omistajien käyttöön. Tempauksen innoittamana esimerkiksi Kiia päätti lahjoittaa kierrätykseen tavaroita, josta ei ollut aiemmin raaskinut luopua: ison kasan rakkaita vaatteita sekä käytännöllisen astiaston. Kiia toivoo näiden tuovan iloa ja hyötyä uudelle omistajalle. Koillis-Helsingin Yrittäjät hakee ideoita Kierrätyskeskuksen palveluista ja kampanjasta innostuivat myös Koillis-Helsingin Yrittäjät. Opiskelijat ja yhdistyksen edustajat ideoivat yhdessä, miten yhdistys voi osallistua kampanjaan osana syksyn Oktoberfest-iltansa suunnittelua ja toteutusta. Yhteistyön tavoite on, että yhdistys hyötyy Kierrätyskeskuksen palveluista sekä juhlavalmistelujen aikana että hauskanpidon lomassa – ja erityisesti vielä juhlan jälkeen arjessa. – Meitä viehättää yhdessä tekemisen meininki ja toiminta-ajatus, kertoo Koillis-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Marja-Leena Kajander. Me yhdessä hakee näkyvyyttä Me yhdessä -kampanjan tavoite on nostaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen yrityspalveluiden tunnettuutta sekä lisätä niiden käyttöä. Palveluista saatava tuotto käytetään yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi. Yritykset puolestaan saavat vastuulliselle toiminnalleen enemmän vaikuttavuutta ja näkyvyyttä kuin toimimalla ja viestimällä yksin. Opiskelijoille kampanja antaa arvokasta kokemusta mainos-, viestintä- ja media-alan työtehtävistä. Yritykset maksavat opiskelijoiden viestintäpalveluista sekä näkyvyydestä 500 euron kampanjamaksun. Tästä summasta opiskelijat ohjaavat 20 prosenttia Uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Lue lisää: meyhdessa.fi.

Kuva: Jarmo Teinilä

Otava vietti toiminnallisen iltapäivän

Hyvinvointijuomia apteekin hyllyltä Helsingin Ympyrätalon apteekissa voi istahtaa nauttimaan terveellisen, superfood-aineista valmistetun juoman.

❯

HAAGA-HELIAn Porvoon restonomiopiskelijat toteuttivat apteekin hyvinvointibaarin osana hyvinvointiteemaan liittyvää opintokokonaisuutta. – Apteekkari Tiina Vaitomaa tarjosi opiskelijoillemme mahdollisuutta kehittää hyvinvointijuomia apteekin valikoimaan, kertoo hankkeesta vastannut lehtori Jaana Laaksonen. Nyt nämä terveyttä edistävät juomat kuuluvat Ympyrätalon apteekin uuteen konseptiin, johon sisältyy erilaisia hyvinvointipalveluja, kuten kosmetologipalveluja ja ravitsemusneuvontaa. – Asiakas voi valita vyöhyketerapiahoidon jatkoksi esimerkiksi aineenvaihduntaa kiihdyttävän tai vaikkapa rentouttavan smoothien. Opiskelijat kehittivät parikymmentä erilaista juomaa, joista kerrallaan valikoimissa on neljästä kuuteen shottia tai smoothieta. Shotit toimivat esimerkiksi boostausjuomina, ja proteiinipitoisilla juomilla voi korvata välipalan. Superfoodjuomissa raaka-aineiden ravintoainetiheys on suuri. – Juomissa on käytetty muun muassa kotimaisia marjoja, kuten tyrniä ja mustikkaa, raakakaakaota sekä runsaasti lehtivihreää sisältäviä kasveja, kuten pinaattia ja spirulinaa. Opiskelijat perehdyttivät apteekin henkilökunnan juomien valmistamiseen ja niiden hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Opiskelijat laativat myös ohjevihkosia, joita selailemalla vuoroaan odottava asiakas voi perehtyä juomien raaka-aineisin ja niiden vaikutuksiin. – Saimme aikaiseksi aivan uuden konseptin ja tarjoamamme juomapaletti on laaja. Hyvinvointijuomien yhdistäminen apteekin miljööseen ja palveluihin on hieno uusi idea, Laaksonen kertaa tyytyväisenä. ◽

Takaisin koulun penkille

Opoksi ja maisteriksi Liiketalouden ja kulttuurin lehtori sekä opinto-ohjaaja Hugh Clack otti itselleen ison haasteen työn oheen. Hän päätti suorittaa muotoilijan maisteriopinnot sekä pätevöityä opoksi samanaikaisesti – ja tehdä tutkinnot suomen kielellä. Urakka on valmis loppuvuodesta. Teksti Anneli Frantti |

alesista kotoisin oleva Hugh Clack on asunut Suomessa jo 18 vuotta. Siitä ajasta hän on ollut opetustyössä 13 vuotta ja opona seitsemän vuotta. Opettajatutkinnon lisäksi hänellä on myös BBA- ja MBA-tutkinnot, eli nyt käynnissä olevat tutkinnot ovat järjestyksessä neljäs ja viides. Sujuvasti suomea puhuva Clack toteaa kuitenkin, että teoreettinen opiskelu suomen kielellä on vaatinut kovaa työtä ja halua selvittää asioita itsenäisesti. Oma innostus ja kannustava ryhmä ovat vieneet opintoja eteenpäin. HAAGA-HELIAn oporyhmässä hän on ollut ainoa ei-suomenkielinen. – Ensi kesäksi jää vielä tehtävää molemmista opinnoista. Sekä opo-opintojen projektityö että maisteriopintojen opinnäytetyö täytyy kirjoittaa valmiiksi. Onneksi on pitkä kesäloma, hymyilee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kouvolassa työskentelevä Clack. Hän toimii opinto-ohjaajana lehtorintyönsä ohessa ja vastaa kaikkien oppilaitoksen ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjauksesta. – Lukuvuoden alussa työhöni kuuluu paljon opiskelijoiden orientoimista ja ryhmän muodostamista. Alun jälkeen painotus siirtyy ammatillisen kasvun tukemiseen ja ohjaamiseen, esimerkiksi työharjoitteluun ja jatko-opiskeluun liittyen. Sisään suomalaiseen koulutusjärjestelmään Opo-koulutuksessa Clack on ollut mukana HAAGA-HELIAn moniammatillisessa ryhmässä. Pienryhmiin on koottu sekä opoja, ammattiopettajia että erityisopettajia. Puolentoista vuoden koulutuksessa lähipäiviä on kuuden viikon välein, ja kolmen lähipäivän jaksosta yksi päivä on aina moniammatillisen ryhmän yhteinen. Aiemmin oporyhmät ovat toimineet erillisinä. – Moniammatillisuus on tuonut minulle hyvän kollegaverkoston ja tietoa erilaisista koulutusorganisaatioista ja tehtävistä. Nyt kevään mittaan pääsemme tutustumaan toistemme oppilaitoksiin, eli minullakin on 12 vierailukäyntiä ympäri Etelä-Suomen. – Pidän arvokkaana sitä, että olen saanut tutustua suomalaisen koulutusjärjestelmän eri tasoihin: ammattioppilaitoksiin, eri ammattikorkeakouluihin ja erityisoppilaitoksiin. Esimerkiksi tutustuminen Keskuspuiston ammattiopistoon oli avartava kokemus liittyen erityisoppilaitoksen opiskelijoiden ohjaamiseen.

Kuvat Tommi Tuomi

Opinto-ohjaajiksi HAAGA-HELIAssa opiskelevat Elli Rantala, Marja Loukola, Mia Suokas, Hannele Moisander ja Hugh Clack kertovat, että opo-ryhmässä on hyvä yhteenkuuluvuuden henki ja lähipäivinä verkostoidutaan aktiivisesti. Rantalan mukaan koulutuksen parasta antia on ollut oman ohjausroolin rakentaminen, Moisander puolestaan sanoo saaneensa laajempaa perspektiiviä ja oppineensa syventämään nimenomaan ohjauksellisuutta hoitotyön lehtorin työssään.

Brittiopiskelijat kohti Kouvolaa Opo-opintojensa projektityönä Clack on tehnyt markkinointisuunnitelmaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. – Tällä hetkellä meillä on englanninkielinen kansainvälisen kaupan tradenomitutkinto. Vuosittain tutkinnon aloittaa noin 50 opiskelijaa, joista yli puolet on ulkomaalaisia. Lisäksi meillä on lyhyempien jaksojen vaihto-opiskelijoita. Pääasiassa kansainväliset opiskelijat tulevat Aasiasta ja Afrikasta sekä Venäjältä, Clack kertoo. Hänen visionaan on, että koulutukseen saataisiin mukaan myös brittiopiskelijoita. Natiivit englanninpuhujat hyödyttäisivät koko ryhmää. Vastaavasti suomalainen ammattikorkeakoulu olisi heille kalliin yliopistokoulutuksen vaihtoehto, ja osa heistä todennäköisesti myös jäisi Suomeen työvoimaksi. Projektin tiimoilta Clack on käynyt Isossa-Britanniassa useamman kerran markkinoimassa opiskelua Suomessa ja kirjoittaa nyt työstään projektiraporttia. Hän arvioi, että jossain vaiheessa työ myös alkaa tuottaa. Lopputöiden myötä Clack siis saa kohta taskuunsa kaksi tutkintopaperia lisää. Opo-opinnoista on jo nyt ollut hyötyä työssä – muotoilijan tutkinto puolestaan liittyy tulevaisuuteen. – Olen aiemmin tehnyt valokuvaajan töitä ja haaveenani on joskus vielä perustaa valokuvaamo. Tässä on siihen alkusysäys. ▫

Hae opinto-ohjaajaksi !

❯

Yhteishaku ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen on seuraavan kerran 7.-27.1.2015. Hakuvaatimuksena on opettajan kelpoisuus. 1,5 vuotta kestävät opinnot voi suorittaa työn ohessa. Koulutus (60 op) antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjauksen tehtävissä kaikissa koulumuodoissa. Lisätietoa: opehaku@haaga-helia.fi tai 040 488 7520.

Viisi tärkeää tavaraa Teksti Anna Hermiö ∣ Kuvat Jarmo Teinilä

Myynnin opettaja ja miekkailutaituri Heidi Kock opettaa tietojenkäsittelyn opiskelijoille myynti- ja palvelutaitoja sekä toimii HAAGA-HELIAssa projektipäällikkönä ja myynnin tutkijana. Erityiskiitokset hän antaa nykyiselle työlleen sen monipuolisuudesta ja kiinnostavuudesta. – ICT-maailma on murroksessa, samoin ammattikorkeakoulut. Tuntuu, että saan olla mukana luomassa jotain uutta, Heidi iloitsee.

Soutuvene Kesä ei ole kesä ilman tervantuoksuista soutuvenettä. Heidi on viettänyt kesät lapsuudesta asti Etelä-Savossa, jossa häntä edelleen odottaa paikallisena käsityönä valmistettu puuvene. Heidin kesäkoti on saaressa, josta hän perheineen tekee veneretkiä muun muassa Linnansaaren kansallispuistoon. Rakkaus veneilyyn siirtynee eteenpäin, kun Heidin 7-vuotias poika on alkanut opetella soutamista. – Puuveneessä on tunnelmaa, se liikkuukin eri tavalla kuin lasikuituvene, Heidi vakuuttaa.

Päivän lehti Heidi tunnustaa olevansa täysin riippuvainen uutisista. Aikaisemmin hän luki Helsingin Sanomien paperiversiota, mutta nykyisin painetun lehden on korvannut digilehti. Uutisia Heidi seuraa missä vain ja milloin vain: vielä iltamyöhälläkin hän tarkistaa iPadiltä viimeisimmät tapahtumat. Mutta miksi juuri Hesari? – Hyvä kieli on minulle tärkeää, ja Helsingin Sanomissa siihen vielä panostetaan, Heidi toteaa.

Uuden luominen kuuluu myös opetukseen. Tulevien

IT-ammattilaisten valmentaminen myyntityöhön tarkoittaa joskus sitä, että uudelle saa tilaa vasta kun pinttyneet ennakkoluulot voi unohtaa. Myynnin opetuksessa saakin taistella vanhoja uskomuksia vastaan. – Myynti ei ole niin sanotusti luukuttamista, vaan asiakkaiden ongelmien ja haasteiden ratkomista yhdessä heidän kanssaan. IT-asiantuntijoiltakin vaaditaan myynnillisiä taitoja. Pelkillä koodaustaidoilla ei pärjää, Heidi muistuttaa. Heidi on valinnut viisi hänelle tärkeää tavaraa.

Supersankari Kun perheessä on supersankari-ikäinen poika, sankaruuden maailmasta pääsevät osallisiksi myös muut perheenjäsenet. Toisinaan käy niin, että Heidin käsilaukusta käteen ei tartu ensimmäisenä kännykkä tai kalenteri vaan Spiderman, jonka Heidin poika on sinne kätkenyt. – Poikani on ollut ihmeissään, kun minäkin tunnen Star Warsin hahmot ja niiden tarinat, Heidi nauraa. Heidin ja hänen poikansa valomiekkaleikeissä taso saattaa olla hiukan kovempi kuin suomalaisperheissä keskimäärin: Heidi on nimittäin ollut SMtason miekkailija ja miekkaillut muun muassa Suomen maajoukkueessa.

Peppi-kissa Harmaankirjava kissa, jolla on pohjaton kiinnostus asioihin, joita ihmiset tekevät. Kodissa leijuvien kissankarvojen määrää hillitäkseen Heidillä oli aikaisemmin tapana harjata Pepin turkki päivittäin. Pepin vaatimukset kuitenkin nousivat, ja nykyään Pepin turkki föönataan samalla kun Heidi föönaa hiuksensa. Ennakkoluuloton Peppi on myös romuttanut käsityksiä kissojen ja veden yhteensopimattomuudesta ja opetellut Saimaan rannoilla uimaan. Kuvassa oleva pahvi-Peppi on Heidin pojan luomus.

Kiinalainen ruokakippo Kymmenen vuotta sitten Heidi teki ystävilleen aloitteen kokkikerhon perustamisesta. Pontimena oli tavata ystäviä ja kokkailla yhdessä niitä vähän erikoisempia ruokia, joita ei muuten tulisi valmistettua. Sittemmin kerhon jäsenet ovat perheellistyneet, ja tapaamisten painopiste on siirtynyt haastavien herkkujen valmistuksesta seurusteluun. Toimintaperiaate on kuitenkin säilynyt samana: emäntä hankkii reseptit ja raakaaineet, koko porukka valmistaa ruoan. – Vaikka joukossa on loistavia kotikokkeja, kaikki ei aina onnistu. Eräästä surkuhupaisasta jälkiruokalettukokeilusta muistuttaa tämä kiinalainen kippo, Heidi hymyilee.

Teksti Kirsi Kyntölä, Satu Lindström, Veera Santanen Kuvat Juha Reunanen, Shutterstock

Makuasioita

RAW! 5 syytä syödä raakaruokaa • helpottaa sairauksien oireita, parantaa ja ennaltaehkäisee sairauksia • sisältää vain vähän terveydelle haitallisia rasvoja, kemikaaleja ja sokereita • auttaa painonhallinnassa • kasvisten suosiminen on ympäristöystävällinen valinta • ruoan kuumentaminen korkeissa lämpötiloissa aiheuttaa terveydelle haitallisia yhdisteitä, joista osa voi aiheuttaa syöpää.

KEVÄINEN PARSASALAATTI 4 ANNOSTA

1 nippu vihreää parsaa (10–15 kpl) 1 iso sitruuna pinjansiemeniä 100–150 g parmesaania merisuolaa mustapippuria kylmäpuristettua oliiviöljyä 1. Pese parsat ja poista kannat. 2. Pese ja puolita sitruuna. 3. Vuole kuorimaveitsellä parsasta ohuita siivuja. Jätä nuput koristeeksi. 4. Tee parmesaanista lastuja kuorimaveitsen avulla. Lisää salaattiin. 5. Sekoita varovasti parsat ja parmesaani kulhossa ja purista päälle kokonaisen sitruunan mehu ja oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. 6. Lisää pinjansiemeniä salaattiin ja koristele parsan nupuilla.

aakaruoka ei ole mikään uusi villitys, olihan kaikki ravinto olosuhteiden pakosta raakaa ennen tulentekotaidon oppimista. Antiikin aikaan Hippokrates puolestaan ymmärsi terveellisen ruokavalion merkityksen lääkkeenä vaivoihin ja sairauksiin. Raakaruoalla on ollut pitkä matka aikojen alusta tähän päivään, ja sen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Liettualaissyntyinen, raakaruoan äidiksikin nimetty Ann Wigmore (1909– 1994), tutki ja kehitti raakaravintoa sairauksien parantamiseen soveltuvaksi. Hän itse parani syövästä, nivelreumasta ja migreenistä raakaruoan avulla, nimenomaan kasvisruoan voimin. Vasta tällä vuosituhannella raakaruoasta on tullut ilmiö. Se liittyy läheisesti ihmisen tietoisuuteen omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista, ja usein raakaravinto onkin osa vastuullista elämäntapaa. Raaka-aineet halutaan hankkia luonnonmukaisesti tuotettuna, jolloin ympäristön kuormituskin on vähäistä. Raakaruoassa on kyse paluusta juurille ja siihen ravintoon, joka piti esi-isämme elossa. Mikä on raakaa? Raakaruoka on mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, jota ei ole kuumennettu missään valmistuksen vaiheessa yli 45 asteen. Liika kuumentaminen tuhoaa tärkeitä ravintoaineita ja entsyymejä, ja siksi raakaruoalla on positiivisia terveysvaikutuksia. Raakaruokailijan lautaselta löytyy hedelmien, marjojen, vihannesten ja juuresten lisäksi myös erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Raakaruokaan perustuva ruokavalio on pääsääntöisesti leimattu kasvisruokavalioksi, mutta myös tartarpihvi, ceviche ja sashimi täyttävät raakaruoan kriteerit. Monipuolisuutta raakaruokaan saadaan nimenomaan lisäämällä lautaselle raakaa tai alhaisissa lämpötiloissa kuivattua lihaa tai kalaa. Myös pastöroimattomat ja homogenoimattomat maitotuotteet ja raa’at kananmunat voivat olla osana raakaravintoa. Raakaravinnossa keittiön keskipisteenä ovat yleiskoneet, blenderit, mehustimet ja kuivurit. Ilman hellaa ja uunia saadaan keittiössä aikaiseksi esimerkiksi tuoreita salaatteja, raasteita, tuorekeittoja, mehuja ja pirtelöitä. Vaikka kuumentaminen onkin poissuljettua, on raakaruoan valmistustapoja useita. Ruokaa voidaan valmistaa liottamalla, kuivattamalla, idättämällä ja versottamalla, mehustamalla, sekoittamalla, raastamalla ja pikkelöimällä. Raakaruoka on tutkitusti ja todistetusti terveellistä, ja jo pienikin raakaruoan lisääminen päivittäiseen ruokavalioon lisää ruoasta saatavien tarpeellisten ravintoaineiden määrää. ▫

Ruokasivu on syntynyt Ruoka ja media -kurssin harjoitustyönä. Opintojaksolla mm. toteutettiin ruoka-artikkeleja ja harjoiteltiin ruokavalokuvausta.

Imagotutkimus 2014:

HAAGA-HELIA on Suomen tunnetuin ammattikorkeakoulu Taloustutkimus Oy on julkaissut vuo sittain tekemänsä Korkeakoulujen imago -tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan HAAGAHELIA on Suomen tunnetuin ammattikorkea koulu. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tuntee 54 % kaikista vastanneista ja osuus on pysynyt ennallaan viime vuodesta. Tutkimuksen kohteena olivat alle 30-vuotiaat suomalaisnuoret ja tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2014. HAAGA-HELIAn tunteminen perustuu vahvasti muiden kertomuksiin ja medianä kyvyyteen. Medianäkyvyydessä ja sosiaali sessa mediassa HAAGA-HELIA oli vertailun ykkössijalla. Myönteisimmin HAAGA-HELIAa arvioi daan sijaintipaikkakunnan houkuttelevuudes sa, maineessa opiskelupaikkana ja tutkinnon arvostuksessa työmarkkinoilla. Useimmissa imagoväittämissä nyt saadut arviot ovat vuo den 2013 tutkimustuloksia myönteisempiä. ▫

Tekstit Anna Melgin, Ari Nevalainen

Lähde: Taloustutkimus Oy:n tekemä Korkeakoulujen imago 2014 -tutkimus.

Leap on Office365 lähtee maailmalle Sulava Oy:n ja HAAGA-HELIAn yhteistyönä on syntynyt uusi työkalu korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden yhteistyön kehittä miseen. ’LeaP on Office 365’ on pilvipalveluna tuotettu ja räätälöitä vissä oleva palvelu, joka mahdollistaa korkeakoulujen sisäisen työskentelyn lisäksi tietojen jakamisen ja muok kauksen yhteistyökumppaneiden kesken. Yhteistyösopimuksen mukaisesti LeaP:ia ryhdytään nyt kaupallista maan. Sulava Oy vastaa LeaPin tek nisestä kehityksestä Microsoft Office 365-alustan päällä ja HAAGA-HELIA tarjoaa palvelun käyttöönottajille koulutuksen. Palvelua voi käyttää kaikkialta ja millä tahansa päätelait teella. ▫

Tavoitteena elämyksien Pasila Pasilan kaupunginosa tunnetaan harmaista kivitaloista ja TVstudioista. HAAGA-HELIA ja Yleisradio suunnittelevat alueen piristykseksi uutta mediaan painottuvaa elämyskohdetta. – Suomesta puuttuu mediaelämysten varaan rakentuva kohde, jossa olisi ympäri vuoden mediakasvatusta ja viihdettä. Ulkomailla suuret studioalueet ovat suosittuja käyntikohteita, kertoo projektipäällikkö Sakariina Heikkanen HAAGA-HELIAsta. Tarkoituksena on hyödyntää Yleisradion tyhjilleen jääneitä ja muunneltavia tiloja. Mukana suunnittelussa on kehittäjänä toimivan HAAGAHELIAn lisäksi mm. tapahtumatuotantoalan ja matkailuelämyspalveluiden yrityksiä, jotka kaikki kaipaavat uusia tapoja saada suoria kontakteja yleisöihinsä. – Tarpeet siis kohtaavat, kun yrittäjille tarjotaan mahdollisuutta perustaa startup- tai kasvuyrityksiä Yleisradion alueelle, taustoittaa Heikkanen. Toimenpidesuunnitelma valmistuu syksyllä 2014. Hanketta rahoittavat Uudenmaan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.▫

Ruokakulttuurin pikkujättiläinen Ruoka ja ruokakulttuuri ovat paljon muutakin kuin lautasella oleva annos. Niiden taakse kätkeytyy kulttuuria, ekologiaa, etiikkaa, historiaa, tiedettä, taidetta ja uskontoa. MMM, FM Ulla Rauramon kirjoittama Lautasta laajemmalta -julkaisu tekee ruokakulttuurin laajuuden ja syvyyden näkyväksi. Ruoka on raaka-aineita, mutta yhtä hyvin ruokatarinat kuuluvat ruokakulttuuriin. Taideteokset kuvastavat aikansa ruokavalikoimaa ja tapaa nauttia ruuasta, ja vaikkapa trubaduurien lauluissa on säilynyt runsaasti sosiaalihistoriaa. Ruokakulttuuri on Suomessa ymmärretty melko suppeasti, mistä osittain johtuu myös suomalaisen ruuan vähäinen arvostus. – Ruokakulttuuri ja äidinkieli ovat kansallisen identiteetin kulmakivet, joita ilman olemme tuuliajolla, Ulla Rauramo toteaa. Rauramo on ravitsemusviestinnän arvostettu ja palkittu ammattilainen, jolta on ilmestynyt toistakymmentä ruokakulttuuriin liittyvää kirjaa. ▫ Tilaa Lautasta laajemmalta -teos: shop.haaga-helia.com

Dream Big at Porvoo Works Toisen asteen opiskelijoille suunnattu Porvoo Works ammattiseikkailu järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa Porvoo Campuksella. Mukana oli 500 opiskelijaa opettajineen. Tapahtuman tavoitteena on, että nuoret saisivat positiivisen kuvan tulevaisuuden opiskelu- ja työelämästä. Tänä vuonna teemana oli Pohjois-Amerikka. Tapahtuman slogan, Dream Big, viittasi luvattuun maahan, jossa unelmat toteutuvat, kun vain jaksaa tarpeeksi uskoa ja tehdä töitä. ▫

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

GE. N U O L A STI – OT O N N E R OTA

t, än lehde lla . Päiv oluet, Finlandia ä k /s se m t i u st rjoil u k av a unta akeat ta ust aa m 18 € /su iset ja m an matk ys, suola oungeen en tapa L te te h sy u iy ä u ä tt p u ne ään Tu tust ngaton taan . Sis aikka , la un . y vät hin is tumap t matkalip et sisält se ke k it o rv v ir ta i v ks ä 15.30 is L . viinit ja a un 8.30 ja a päivä on ostett k o jo kk a a n n n e i–Tallin Helsink MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja. Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua. Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

Kolumni

Digimuukalaisten ohjauksessa Kuva Annika Rauhala

Tällä hetkellä yliopiston ja ammattikorkeakoulun

Kolumnin kirjoittaja Kirsti Lonka toimii kasvatuspsykologian professorina Helsingin yliopistossa. @kirstilonka #mindgap #RYMSY

Kehittyykö digikansalaisista “heinäsirkkamieliä”, jotka hyppivät asiasta toiseen levottomasti?

pääsykokeisiin pänttäävät nuoret ovat syntyneet 1990-luvulla, eivätkä ole koskaan eläneet aikaa ilman internetiä ja mobiililaitteita. Heistä voisi puhua ”digikansalaisina” (digital natives), koska heidän aivonsa ovat muovautuneet ja kehittyneet vuorovaikutuksessa digitaalisen teknologian kanssa. Me vanhemmat olemme heidän näkökulmastaan ”digimuukalaisia” (digital immigrants), joiden digitaalisuus on opittua vasta aikuisiällä. Ei siis ihme, että meidän on välillä vaikea samaistua digikansalaisen ajattelutapaan. Me edelleen ”menemme tietokoneelle” tai ”työskentelemme näyttöpäätteellä”. Meidän on usein vaikeaa tehdä monia asioita rinnakkain tai jopa yhtä aikaa. Kotona asuvaa digikansalaista on helppo

tarkkailla vaikkapa iltaisin. Aika usein parikymppinen näyttää makailevan huoneessaan sängyllä dataamassa. On vaikeaa tietää, mitä hän tuolloin tekee: juttelee kavereiden kanssa, katselee TV:tä, tekee blogia tai osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän viettää mobiililaitteen kanssa jatkuvasti aikaa, taatusti enemmän kuin sen 2-3 tuntia, jota meidän vanhempien käskettiin joskus pitää sääntönä. Itse asiassa digikansalainen on verkossa kaiken aikaa, bussissa, kahvilassa, töissä – toisin kuin me digimuukalaiset, jotka ensin asetumme istumaan ja sitten käynnistämme tietokoneen. Digikansalaiset eivät ole mikään yhtenäinen

joukko. Osa käyttää teknologiaa tuskin lainkaan, osa lähinnä hengaillakseen kavereiden kanssa sosiaalisessa mediassa. Tällaisten nuorten teknologiataidot eivät välttämättä ole kovin hyvin kehittyneet. On myös kasvava joukko eri-ikäisiä ihmisiä, jotka tekevät monenlaista yhteisöllistä ja luovaa toimintaa verkossa ja sen ulkopuolella. Heillä on kehittyneitä sosio-digitaalisia taitoja, ja he saattavat osata jopa koodata. Osasta digimuukalaisia on tullut digiasettujia (digital settlers). On olemassa myös lukuisia Commodore64-ikäpolven veteraanidataajia, joille diginatiivien maailma ei ole lainkaan vieras. Kun digikansalainen aloittaa opiskelun, hänen

usein käsketään panna kännykkä, tabletti ja tietokone pois luennon ajaksi. Hän ei saa itse tuottaa omia ajatuksia, se häiritsee digimuukalaisten suunnitteleman opetuksen kulkua, eikä anna eväitä tenttiin, jossa opettajan kertomat varmat faktat pitää osata jäsennellä paperille. On myös selvää, että digikansalainen ei kovin mielellään kuuntelisi luento-opetusta. Paljon mieluummin hän yhdessä kavereidensa kanssa tuottaisi uusia ajatuksia: videoita, blogeja, facebook-tapahtumia,

kannanottoja… Jos luento on verkossa, nykyään jo 17 minuutin TedEX-palanen saattaa tuntua pitkäveteiseltä, jos puhuja ei ole aivan loistava ja esitys visuaalisesti mukaansatempaava. Vapaa-ajan ja oppilaitosten tietokäytäntöjen välille onkin muodostumassa huolestuttavan suuri kuilu. Opettajan työssä digikansalaisen kohtaaminen ja

varmoista faktoista luopuminen saattaa tuntua ahdistavalta. Olisi opittava käsittelemään epävarmuutta ja monimutkaisuutta, luotava uudenlaisia asiayhteyksiä, etsittävä syventävää tietoa ja arvioitava sitä kriittisesti sekä jaettava asiantuntijuutta. Sosio-digitaalinen vuorovaikutus ei enää perustu opettajan älylliseen auktoriteettiin, vaan hän toimii enemmän oppimisprosessin ohjaajana. Oppilaitoksissa myös fyysinen tila muuttuu, kun vuorovaikutuksen muodot muuttuvat. Tilojen pitää olla muuntojoustavia, sillä käytännöt kehittyvät vauhdilla. Ihmisillä on oppimisen välineet aina mukana, mistä seuraa että oppilaitoksissa myös aulat ja ruokalat pitäisi suunnitella osaksi oppimisympäristöä. Mitä me digimuukalaiset oikeasti tiedämme

digikansalaisista? On muistettava, että he kaikki ovat yksilöitä. Emme vielä tiedä, millaista on digikansalaisten aivojen kehitys. Onkin tärkeää tutkia nuorten tietokäytäntöjä ja tarpeita: Pystyvätkö he oikeasti oppimaan, jos tekevät montaa asiaa yhtä aikaa? Miten käy yleissivistyksen? Kehittyykö digikansalaisista “heinäsirkkamieliä”, jotka hyppivät asiasta toiseen levottomasti? Tätä juuri tutkimme. Vuodesta 2011 lähtien

edenneessä TEKESin rahoittamassa RYM Sisäympäristöt tutkimusohjelmassa - rym.fi. - tutkitaan tilojen suunnittelemista pedagogisesti. Vuonna 2013 puolestaan alkoi Suomen Akatemian Mieli-ohjelma. Oma tutkimushankkeeni on nimeltään “Kuilu diginatiivien ja koulujen tietokäytäntöjen välillä”. Vastauksia ei juuri vielä ole, mutta voit seurata tutkimustamme blogista http://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ Seuraamme 12-, 16- ja 20 -vuotiaita nuoria neljän vuoden ajan. Tutkimme heidän hyvinvointiaan, harrastuksiaan, mieltään ja kehittyviä aivojaan. Toivomme saavamme tietoa siitä, miten voimme

kehittää entistä innostavampaa koulua! Haastamme kansalaiset mukaan #kouluhaaste -kampanjaan. Tällä avainsanalla voitte Twitterissä ja muissa sosiaalisissa medioissa laittaa näkyviin kuvia ja videoita kouluista ja oppilaitoksista, joissa sekä nuoret että heidän opettajansa voivat hyvin, oppivat ja kehittyvät. Millainen oppimisen tila on mielestäsi innostava? ▫

Alumnit

Teksti ja kuva Tuuli Uronen

Osaamisen tuotteistamisella uusi suunta uralle Irtisanomisia, uudelleenorganisointeja, konkursseja. Nuo sanat täyttävät suuren osan tämän hetken talousuutisista. Moni onkin hakemassa uusia vaihtoehtoja uralleen, joko pakosta tai vapaaehtoisesti. Oman osaamisen kiteyttäminen ja tavoitteen kirkastaminen auttavat uuden suunnan löytämisessä.

hasta voikin tulla mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, uskoo Pirkko Sillman, asiakkuuspäällikkö kasvumarkkinointiyritys Aava & Bang Oy:stä. – Erityisesti minua motivoi, kun syrjään vetäytynyt, vähän arka ja pelokas ihminen rohkaistuu, löytää oman asiantuntemuksensa ja saa itsevarmuutta, Sillman kertoo. Hyötynäkökulma esiin Akilleen kantapää osaamisen kiteyttämisessä on Sillmanin mukaan usein se, että puhutaan omasta osaamisesta tai palveluista niiden ominaisuuksien, eikä hyötynäkökulman kautta. Hyötylähtöinen ajattelu on kuitenkin asiakaslähtöisen toiminnan ydin. Sillmanin mukaan yleisosaaminen vähän kaikesta ei enää jatkossa riitä, vaan jokaisella pitää olla jotain uniikkia. Tulevaisuudessa pärjäävätkin niin kutsutut T-tyypit. Heillä on syvää spesiaaliosaamista joltain tietyltä alalta, mikä muodostaa T:n pystyviivan, mutta heillä on myös poikkiosaamista, eli he osaavat hyödyntää osaamistaan laajalla spektrillä. Hyötylähtöinen ajattelu auttaa myös tämän T:n poikkiviivan laajentamisessa, sillä osaamistaan voi katsoa eri näkökulmista. Omien vahvuuksien löytäminen on usein hiljaista keskustelua itsensä kanssa siitä, mikä itseä motivoi. Se on myös valintojen tekemistä, sillä kaikkea ei voi tehdä tai osata.

Pirkko Sillman nauttii nähdessään, kun ihmiset oppivat uutta ja kasvavat.

– On oltava rohkeutta sanoa ei sellaisille houkuttaville asioille, jotka ovat ristiriidassa omien tavoitteiden kanssa. Toisaalta kannattaa rohkeasti tarttua myös sellaisiin tilanteisiin, jotka eivät ole omalla mukavuusalueella, hän kannustaa. Asiantuntijana muuttuvassa maailmassa On tärkeää löytää omat vahvuutensa, koska maailma muuttuu koko ajan. Muutoksia ei ole ennenkään voitu hallita, mutta tulevaisuudessa vielä vähemmän. Osaamisen tuotteistamisen tärkeys korostuukin etenkin murrostilanteissa, jolloin on mahdollisuus tai pakko valita uusi suunta omalle tekemiselle. – Jos omaa osaamista ei pysty kirkastamaan edes itselleen, on uhkana, ettei saa uutta työpaikkaa tai rahoitusta, tai vaan ajautuu tilanteesta toiseen, Sillman huomauttaa. Kun omat vahvuudet on löydetty ja tavoitteet asetettu, pystyy myös ottamaan vastuuta päätöksistään ja perustelemaan valintojaan. Virheitä ei kannata pelätä, mutta niistä on opittava. Aloittelevaa asiantuntijayrittäjää Sillman neuvoisi ensin miettimään, miksi hän haluaa tehdä juuri tätä työtä. Tärkeää olisi hahmottaa oma asiantuntijaosaaminen ja asiakkaat, joille sitä voisi myydä. Kun oma osaaminen on kiteytetty, on siitä myös helpompi viestiä verkostoille, joista usein lähdetään ensimmäisenä etsimään hyvää asiantuntijaa. ▫

Pirkko Sillmanin vinkkejä osaamisen tuotteistamiseen 1. Mieti, mitkä ovat omat vahvuutesi ja aseta tavoite. 2. Tee valintoja ja paketoi osaamisesi myytäväksi kokonaisuudeksi. 3. Katso osaamistasi hyötynäkökulmasta, älä pelkkinä ominaisuuksina. 4. Mieti, ketkä ovat asiakkaitasi ja kuka voisi maksaa osaamisestasi. 5. Uskalla pysyä valitsemallasi tiellä ja pidä tavoitteet mielessäsi. 6. Käy välillä epämukavuusalueellasi, voit löytää jotain uutta itsestäsi. 7. Rakenna syvää osaamistasi koko ajan vahvemmaksi. 8. Laajenna poikkiosaamistasi ja katso osaamistasi monesta näkökannasta. 9. Seuraa alasi keskusteluja ja pidä taitosi ajan tasalla. 10. Verkostoidu ja luo kontakteja.

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS

ICT JA LIIKETALOUS

Biblo – viestinnän ammattilaisten oma nettityökalu Biblo auttaa sinua, jonka työnä on tehdä viestintää. Biblo on laadukkain, luotettavin ja ajantasaisin viestinnän tietolähde, joka sisältää asiantuntijoiden tuoreita artikkeleita viestinnän eri osa-alueilta sekä helppokäyttöisiä työpohjia viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja mittaamiseen. Biblo on kehitetty HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa professori Elisa Juholinin johdolla. Hanki pääsy tiedon lähteelle! Lisätietoja www.biblo.fi

Tietohallintomallin perusteet (1 pvä) Tietohallinnon merkitys yritysten ja julkishallinnon toiminnalle on lisääntynyt, joten tarvitaan uusia toimintatapoja ja liiketoimintalähtöistä tietohallinnon johtamista. Tietohallintomallin avulla liiketoiminta ja IT kommunikoivat keskenään sujuvasti yhteisiä päämääriä edistäen. Tietohallintomalli on Suomessa yleisesti käytössä oleva alan standardi (ICT Standard Forum), joka on syntynyt tarpeesta luoda tietohallinnolle selkeät johtamiskäytännöt ja toimintatavat. Julkishallinnolle on tehty mallista oma soveltamisohje. HAAGAHELIA on Tietohallintomallin sertifioitu kouluttajakumppani. Nosta organisaatiosi ICT:n ja liiketoiminnan yhteistyö uudelle tasolle ja ilmoittaudu mukaan! Järjestämme avointen kurssien lisäksi organisaatiokohtaisia toteutuksia. Lisätietoja: www.haaga.helia.fi/tietohallintomalli Heidi Kock 040 488 543 tai koulutus@haaga.helia.fi

Kokousdesigner™ pelastaa kokouksen Opi hyödyntämään tehokkaasti ja tuottavasti kokousten eri elementtejä. Valmennuksen jälkeen osaat järjestää tehokkaampia, elämyksellisempiä ja tuottavampia kokouksia sekä muita tilaisuuksia. Saat käyttöösi konkreettisia keinoja, joilla kokouksiin saa piristävää vaihtelua. Kokousdesigner™ -valmennus on tarkoitettu erityisesti kokouksia ja tilaisuuksia järjestäville assistenteille, jotka haluavat uutta iloa omiin rutiineihinsa tai muuttua pelkästä tilojen varaajasta antoisien kokousten järjestäjäksi ja mahdollistajaksi. • Kokouskäytännöt • Tila ja kalustejärjestys • Etäyhteydet • Esitystekniikka • Kokoustyökalut • Ääni ja valaistus • Kokoustarjoilut • Ympäristötietoisuus Lisätietoja koulutuksesta: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut HR -koulutus Strategiasta käytäntöön HR-koulutus Strategiasta käytäntöön on uusi, puolen vuoden mittainen täydennyskoulutus HR-tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutus pohjautuu tunnustettuun HRD-osaaja erikoistumisopintot -ohjelmaan. Koulutus sisältää 6 lähiopetuspäivää ja omaan organisaatioon sovellettavat tehtävät, laajuus 10 op. Aloitus: 9.10.2014, kesto huhtikuulle 2015. Koulutuspaikkana on Haagan toimipiste, Pajuniityntie 11, Helsinki. Koulutuksen teemoja ovat mm. • Liiketaloudelliset tunnusluvut • HR-roolit • Muutoksessa johtaminen • Tavoitteet ja mittarit • Palkitseminen • Kehityskeskustelut • Työhyvinvointi • HR:n rooli sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisessä • Esimiesten tuki ja johtamisen kehittäminen Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaaminen (1 pvä) Koulutus on tarkoitettu kaikille b2b-asiakasrajapinnassa työskenteleville ICT- ja teknisille asiantuntijoille ja projektipäälliköille. Koulutuksen tavoitteena on tuloksellisten asiakaskohtaamisten lisääminen. Koulutus antaa tukea aktiiviseen asiakaskuunteluun, asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn erilaisissa työtehtävissä sekä tarjoaa konkreettisia työkaluja tuloksellisiin asiakaskohtaamisiin. “Teknisillä asiantuntijoillamme on avainrooli ratkaisujemme myynnissä. HAAGA-HELIAn koulutus paransi asiantuntijoidemme vuorovaikutustaitoja myynti- ja palvelutilanteissa ja auttoi heitä näkemään oman roolinsa myynnissä.”- Hannes Lindén, johtaja, julkishallinto, CGI Suomi Oy Lisätietoja: Heidi Kock, 040 488 7543 tai koulutus@haaga-helia.fi

KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Koulutus on suunnattu kasvuhakuisten pk-yritysten korkeakoulutetuille avainhenkilöille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja viedä yritystään kohti kasvua. Koulutuksessa opit rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Sisältö koostuu lähiopetuksesta, kehittämishankkeesta, pienryhmätyöskentelystä ja yksilöohjauksesta. Aihekokonaisuudet: • Strategiaosaaminen • Myynti- ja markkinointiosaaminen • Talous- ja rahoitusosaaminen. Koulutus alkaa syksyllä 2014. Hinta: 250 euroa. Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa koulutusta. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/oppisopimustyyppinentaydennyskoulutus-korkeakoulutetuille

Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (30 op) Työelämälähtöinen koulutus television, radion, elokuvan, verkkomedian, mobiilin, mainonnan ja markkinoinnin sekä pelialan ammattilaisille. Koulutuksen aikana syvennytään media-alan osaamisen, konseptisuunnittelun, liiketoiminnan sekä myynnin ja markkinoinnin yhdistämiseen uudella innovatiivisella tavalla. Koulutuksen keskiössä on uuden tuotteen tai palvelun toteutus omalle tai asiakasyritykselle. Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa koulutusta. Koulutus alkaa syksyllä 2014. Lisätietoja, hakukriteerit ja hakulomake: www.haagahelia.fi/fi/koulutus/oppisopimustyyppinen-taydennyskoulutus-korkeakoulutetuille

MYYNTI JA PALVELU

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA

Business Model Canvas -työpajat Business Model Canvas on menetelmä ja työkalu, jota voidaan käyttää mm. palvelukehityksen ja uuden liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin välineenä. Työpajojen kesto on 1+1 päivää sisältäen ennakkotehtävät ja menetelmän käytön harjoittelun omassa työssä. Räätälöimme työpajat yritysten tarpeiden mukaisesti, joten työpaja voi kestoltaan olla lyhyt intro aiheeseen tai pidempi syvällinen valmennus. Lisätietoja: Tuija Toivola 040 773 3364 ja www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Boost Your Career with Online Courses HAAGA-HELIAn kautta pääset opiskelemaan arvostetun American Hotel & Lodging Educational Instituten CourseLine® verkkokursseja. Voit opiskella hotelli-, ravintola- ja matkailualan opintoja, esimerkiksi revenue managementia, myyntiä ja markkinointia tai taloushallintoa englanniksi. Osaan kursseista on saatavissa henkilökohtaista ohjausta suomeksi. Online-kurssin hinta on 170 €. Opiskeluaika on maksimissaan 6 kk/kurssi. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut ja http://shop.haaga-helia.com

Myynnin ja palvelun osaaja – räätälöity koulutus Myynnin ja palvelun osaajan erikoistumisopintojen (30 op) keskeisiä teemoja ovat asiakasymmärryksen menetelmät, asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu, myyntikeskustelutaidot ja tiimimyynti. Opinnot antavat valmiuden osallistua Sales and Service Skills -sertifikaatin™ näyttöön. Erikoistumisopintojen teemoista järjestetään myös räätälöityjä, yrityskohtaisia toteutuksia, joissa voidaan saavuttaa sama osaamistaso nopeammin. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/HH3S-sertifikaatti

Revenue Management -valmennus Revenue Management -valmennus on tarkoitettu hotellien, ravintoloiden ja vastaavien palveluyritysten johtajille, päälliköille, hinnoittelu- ja kapasiteettihallinnasta vastaaville ja vastaaviin tehtäviin aikoville ammattilaisille. Parhaiten valmennus toimii palveluyrityksen pohtiessa revenue managementin käyttöönottoa omassa toiminnassaan. Valmennus voidaan toteuttaa 2 tunnin starttiluentona tai esimerkiksi koko päivän workshopina asiakkaan toivomuksen mukaan. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Sales and Service Skills -sertifikaatti™ HH3S HAAGA-HELIA Sales and Service Skills -sertifikaatti™ on haltijansa osoitus korkeatasoisesta myynnin ja palvelun asiantuntijaosaamisesta. Se on ensimmäinen suomalainen korkeakoulutasoinen myynnin ja palvelun asiantuntijasertifikaatti, jonka myöntää HH3S-sertifikaattilautakunta hakijan esittämän näytön perusteella. Valittavana on avoin tai yrityskohtainen toteutus. Avoin näyttö järjestetään vuosittain toukokuussa. Näyttöön voi osallistua opintojen ja työkokemuksen perusteella tai opiskelemalla ensin HAAGA-HELIAn myynnin ja palvelun osaajan erikoistumisopinnot. Näyttömaksu 490 €. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/HH3S-sertifikaatti Best Seller Competition Koulutuksessa yrityksesi myyntiosaajat valmennetaan huippukuntoon 10 viikon aikana. Lopuksi käydään huippumyyjä-kilpailu. Olemme järjestäneet useana vuonna Suomen ainoan myyntikilpailun, Best Seller Competitionin, ja nyt tarjoamme tätä ainutlaatuista konseptia räätälöitynä myös yrityksille. Pakettiin kuuluu 8 viikon intensiivinen myyntivalmennus sekä myyntikilpailu. Yritys valitsee mukaan omia asiakkaitaan, jotka toimivat myyntikilpailussa ostajina. Valmennuksesta saa opintopisteitä, jotka voi hyväksilukea tutkintoon tähtääviin opintoihin HAAGA-HELIAssa. Lisätietoja: pia.hautamaki@haaga-helia.fi, puh. 040-4156827 www.facebook.com/bestsellercompetition tai www.bestsellercompetition.fi

JOHTAMINEN Yksilöcoaching Coaching on esimiesten ja johdon yksilöllinen ammatillisen kehittymisen työväline. Coachingin tavoitteena on parantaa yksilön itsetuntemusta, tavoitteellisuutta ja muutoskykyä työssä, oppia tunnistamaan omia vahvuuksia sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Coachingiin kuuluu henkilökohtaisia tapaamisia sertifioidun coachin kanssa kahdesti kuukaudessa (yhteensä 6–7 tapaamista). Myös virtuaalikeskustelu on mahdollista. Coaching voidaan toteuttaa yrityksen tai HAAGAHELIAn tiloissa. Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

SERVICE EXCELLENCE Executive MBA in Service Excellence (90 ECTS) The HAAGA-HELIA eMBA programme focuses on service management, tackling strategic and management issues from multiple perspectives. The efficient and flexible modular structure comprises monthly three-day modules, making it possible to combine work, personal life and studies. The programme is an international, two-year part-time programme in English. Flexible continuous student intake throughout the year! Become a leading professional in Service Excellence. Apply for HAAGA-HELIA's eMBA in Service Excellence now. For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba Diploma in Service Excellence (30 ECTS) HAAGA-HELIA Diploma in Service Excellence is designed for those seeking a foundation in business fundamentals to help them become more efficient and effective managers and administrators. This unique program prepares students from a variety of backgrounds to step forward confidently in their careers as administrators and managers. Students who wish to go on to complete the eMBA in Service Excellence can transfer their cedits from the Diploma in Service Excellence to eMBA option. Flexible continuous student intake throughout the year! For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) HAAGA-HELIA Graduate Certificate in Service Exellence is designed for candidates who seek a short, focused, graduate-level business program that covers the essential elements of a service business management. This certificate provides students with the opportunity to gain a latest understanding of contemporary service business practices. Flexible continuous student intake throughout the year! For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Maailmalla Juttusarjassa esitellään vaihdossa olleiden opiskelijoiden ja opettajien kuvia ja kokemuksia maailmalta.

Teksti ja kuvat Sofia Anton

Georgian

vaietut äänet

Mevludi Kasradze pystyy elättämään perheensä lehmänsä avulla.

HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijat vierailivat jälkikonfliktialueella Georgian pohjoisosassa maaliskuussa. Viikon opintomatkalla tavattiin paikallisia ja perehdyttiin kriisitilanteessa tehtävään uutistyöhön.

Kylän lapset pelaavat jalkapalloa vain muutaman sadan metrin päässä Etelä-Ossetian raja-asemalta.

inibussi lähestyy Etelä-Ossetian raja-asemaa Georgiassa. – Nyt kuulutaan Venäjän matkapuhelinverkkoon, kantautuu huuto takapenkiltä. Venäläisten miehittämän Etelä-Ossetian pääkaupunki Tskhinvali siintää harvakseltaan kasvavien puiden takana. Niin lähellä ja niin kaukana. Toiselle puolelle ei pääse kuin Venäjältä – sillä seurauksella, ettei samalla passilla ole enää asiaa Georgiaan. Raja-asemalle johtavalla tiellä potkitaan palloa. Lasten peli keskeytyy, kun raskaat sotilasajoneuvot puskevat kohti huolellisesti muurattua ja piikkilangalla suojattua EteläOssetian rajaa. Olemme Ergnetin kylässä, joka tuhottiin lähes täysin viisipäiväisen sodan aikana vuonna 2008. Konfliktin jäljillä

Paikallinen koulu vaurioitui pahoin vuonna 2008. Konfliktin jälkeen lapsia on palannut kouluun vähitellen, ja nykyään oppi laita on 45. Lapset saapuivat portille tervehtimään englanniksi.

Kaksikymmentä HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijaa matkusti viikoksi Georgiaan kehittämään valmiuksiaan työskennellä kriisialueilla. Konfliktijournalismiin ja sananvapauteen syventyvä opintomatka toteutettiin maaliskuun lopulla. Näkökulmia matkan pääteemoihin hankittiin tapaamalla sotaa paenneita sisäisiä pakolaisia, paikallisia kansalaisjärjestöjen ja media-alan edustajia sekä nuoria aktiiveja. Hiljaisia hiekkatietä pitkin kävellessä ei tunnu siltä, että pahoin turmellussa kylässä on sata kotitaloutta. Euroopan unionin rahoittamia parakkeja on rakennettu perheiden asunnoiksi heidän poltettujen kotitalojensa viereen. Yhtäkkiä sisäpihalta kirmaa joukko lapsia. Poikavoittoisen porukan leikeistä lähtevä ääni keventää vallitsevaa tunnelmaa. Tervehdin ohikulkevaa naista, joka kutsuu sisään kahville. Ihmiset tahtovat antaa vähästäänkin paljon. Paikallisia kokemuksia Hajaannumme jututtamaan paikallisia. Alueella yhä toimivat kansainväliset kan-

salaisjärjestöt ovat auttaneet Mevludi Kasradzea, 51, joka pystyy hankkimansa lehmän avulla elättämään perheensä. Tuloja hänellä ei ole ennen kuin vasikka syntyy. Kymmenvuotiaan Giorgi Jokhadzen vanhemmat ovat rakentaneet yhä keskeneräistä taloaan 20 vuotta. Irtaimisto pihaportista kotieläimiin vietiin sillä aikaa, kun perhe pakeni sotaa lähimpään kaupunkiin Goriin. Talon sisälle oli kirjoitettu törkeyksiä. Ihmiset ovat turtuneita. Tulevaisuuden toivoa ei ole. Toimittajaopiskelijat toteuttivat matkalta viisi kuvakertomusta, joissa Georgiaa ja maan tilannetta lähestyttiin eri näkökulmista. Kuvaesseissä ääneen pääsivät ihmiset, jotka konfliktiuutisoinnissa jäävät helposti muiden aiheiden varjoon. Valokuvanäyttely julkaistiin sananvapauden päivänä 3. toukokuuta Sanomatalon aulassa.▫

Ihmiset kutsuvat kahville. He tahtovat antaa vähästäänkin paljon.

Konfliktin seurauksena kotinsa menettäneet pääsivät muuttamaan EU:n tuella rakennet tuihin asumuksiin joidenkin kuukausien jälkeen sodan päättymisestä. Perheillä on omistus oikeus heille lahjoitettuihin asumuksiin, ja niihin saa tehdä muutoksia. Nopean rakennus tahdin vuoksi useissa taloissa on ongelmia vuotavasta katosta kupruilevaan lattiaan.

Signalsin viime numeron 2/2013 Maailmalla-jutun kirjoittajan nimi oli väärin. Piilaaksosta kertovan artikkelin kirjoitti Henni Aaltonen.

HAAGA-HELIA

eMBA in SERVICE EXCELLENCE Continuous admission available throughout the year, apply now! Further information: www.haaga-helia.fi

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai ﬁ-myynti@micros.com