Signals 2/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

HAAGA-HELIA 2 ∥ 2012

12 20 22

TEEMA

Palveluliiketoiminta Esittelyssä FUTUAeroport

Opiskelijat selvittävät Villa Mandalan markkinointia

Keskustelunaiheina rahoitusuudistus ja valmistuminen

6 urapolku Yrittäjän

Tässä numerossa

Helsinki-Vantaan Finnair Lounge

Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoasemalla on maailman paras lounge 600 ehdokkaan joukossa, vakuutti 40 000 paljon matkustavan Priority Pass -matkustajan äänestys viime vuonna. Modernein palveluin varustettua loungea operoi Select Service Partner eli SSP Finland.

Kuva Tommi Tuomi

HAAGA-HELIAn koordinoimassa FUTUAeroport-hankkeessa SSP on oppilaitoksen arvokas kumppani, joka on antanut opiskelijaryhmille mahdollisuuden osallistua palveluidensa kehittämiseen jo vuodesta 2010 lähtien. Hankkeessa rakennetaan huomisen lentoaseman palveluympäristöä digitaalisesti sekä asiakas- ja ympäristölähtöisesti.

5 ∣ 6 ∣

Pääkirjoitus Urapolulla Yrittäjän mielenlaatu on rohkea ja päättäväinen

11 ∣ Kuusi kysymystä 12 ∣ TEEMA 14 ∣

16 ∣ 18 ∣

Select Service Partner, HAAGA-HELIA ja huomisen vieraanvaraisuus Ihmimillinen ja ystävällinen palvelukulttuuri tekee vaikutuksen

Tutkimus ja kehitys Osaamisen kriteerit kuntoon Parasta partneruutta kehittämässä

16 20 ∣

Opiskelijat tilaustöissä Opiskelijoiden projekti on yritykselle arvokas

24 ∣

Pyöreän pöydän debatti Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus

28 ∣

Takaisin koulun penkille Muodollisesti päteväksi

28 30 ∣

Viisi tärkää paikkaa

31 ∣

Viinistä viiniin

32 ∣

Ajankohtaista

34 ∣

Koulutuskalenteri

36 ∣

Kolumni

37 ∣

Alumnit HSO-sihteerit 40 vuoden takaa

38 ∣

Maailmalla

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄVÄT: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu

Pääkirjoitus

HAAGA-HELIA tarjoaa käyttöösi 10 000 osaajaa jaa? Tai jos ottaisit aluksi vaikka vain yhden? Osaisiko yrityksesi hyödyntää uuden osaajan?

isompia ja pienempiä projektitöitä: asiakas- ja markkinatutkimuksia, markkinointi- ja viestintämateriaaleja, tuote- ja palvelukehitystöitä, ohjelmointihankkeita ja niin edelleen.

HAAGA-HELIAssa on 10 000 opiskelijaa, joiden keski-ikä on

Yritysten toimeksiantoina laaditaan myös opinnäytetöitä,

28 vuotta. Heillä kaikilla on pohjana hyvät paperit, sillä jokainen HAAGA-HELIAn opiskelija on valittu tiukan karsinnan kautta. Nämä lahjakkaat nuoret ovat opiskelleet työelämä lähtöisesti liiketaloutta, matkailua, hotelli- ja ravintola-alaa, tietojenkäsittelyä, johdon assistenttityötä, journalismia tai liikunta-alaa.

jotka tarkoittavat opiskelijan antamaa runsasta 400 työtunnin panosta. Myös isompia T&K-hankkeita tehdään yritysten toimeksiannoista, ja niissä ovat opettajat tiiviisti mukana.

Mitä tekisit, jos saisit yrityksesi käyttöön 10 000 nuorta osaa-

HAAGA-HELIAssa koulutetaan juuri sitä osaamista, mitä yrityksissä tarvitaan. Se on myös opiskelijan etu. HAAGAHELIAn menestys syntyy opiskelijan ja yrityksen menestyksestä. Teemmekin jatkuvaa opetussuunnitelmien päivitystyötä vastataksemme muuttuviin työelämän osaamisvaateisiin.

Ammattikorkeakoulussa yhdistyvät teoria ja käytäntö.

HAAGA-HELIAssa olemme onnistuneet tässä erinomaisesti. HAAGA-HELIA on taustaltaan yksityinen ammattikorkeakoulu, jonka omistavat pääasiassa yritykset. Siksi meidän on luontevaa toimia tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Onko Sinun yrityksessäsi sijaa osaajalle? ‒ Ota yhteyttä

HAAGA-HELIAan (jukka.hayrynen@haaga-helia.fi)!

Moni opiskelija työskentelee opintojensa ohessa. He tekevät

myös työharjoittelunsa ja opinnäytetyönsä yritykselle ja jatkavat sen jälkeen vakituisina saatuaan yrityksen vakuuttuneeksi osaamisestaan. Opiskelijat tekevät yrityksille opintojensa aikana

Ritva Laakso-Manninen rehtori, toimitusjohtaja

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGAHELIA ammattikorkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimitusneuvosto Jouni Ahonen, Pekka Huolman, Katriina Kodisoja, Teemu Kokko, Tarja Leponiemi, Ari Nevalainen, Leena Salmio, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Jukka Pakarinen ▪ Paperi Novapress Silk 115 g ▪ Paino Forssa Print.

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1 650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Tämän lehden kirjoittajat: Henni Aaltonen, Päivi Brink, Linda Finell, Anneli Frantti, Katriina Kodisoja, Laura Kukkonen, Ville Matilainen, Jouko Mykkänen, Terhi Mäkiniemi, Terhi Rauhala, Virvamaria Toikka.

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Yrittäjän mielenlaatu on

rohkea ja päättäväinen Teksti Terhi Rauhala | Kuvat Jukka Pakarinen

Suomen sijoituskoulun toimitusjohtaja Satu Silen on aina tiennyt mitä uraltaan haluaa. Nelikymppisenä hän pyörittää jo toista omaa yritystään. Kun tuntee itsensä – myös omat heikkoutensa – on helpompi rakentaa uraa, jossa saa kukoistaa, hän tietää.

ä olen vähän sellainen, etten osaa oikein ajatellakaan, jos ei mulla ole kynä kädessä, Satu Silen sanoo ja kaivaa haastattelun aluksi laukustaan esiin punaisen muistikirjan. Sen kanteen on stanssattu hattupäinen mies. Silen osoittaa ukkoa nauraen: hän on tuunannut siitä häjyn. Paitaa koristavat tutut salmiakkikuviot. Keskustelun edetessä lehtiön sivuille ilmestyy kuvioita oman työuran vaiheista. Samalla piirtyy esiin Silenin pohjalainen suoruus. Se on varmasti ollut yksi myötävaikuttaja hänen hienolle uralleen yrittäjänä. Hän on uskaltanut olla pioneeri monessa asiassa. – Taidan olla koukussa pääni hakkaamiseen seinään, Silen itse nauraa urallaan toistuvaa kuviota, jossa hän tekee asioita ensimmäisenä tai ennennäkemättömällä tavalla. Vuonna 1994 Silen aloitti ensimmäisten joukossa tradeno mikoulutuksen silloisessa Heliassa. Takana oli kaksi vuotta Englannissa ja taskussa Cambridge Proficiency in English -kurssin paperit. Ovet yliopistoon Suomessa eivät kuitenkaan auenneet.

Urapolku: Satu Silen 2012 2010 2004 - 2009 1998 - 2004 1998 - 1999 1997 1994 - 97

Yle TV2 / Teinipomo, talousneuvoja Suomen Sijoituskoulu Oy, toimitusjohtaja ja perustajaosakas Deloitte, Senior Manager (Human Capital) InterCultura Management Oy, omistaja ja toimitusjohtaja Akateeminen yrittäjätutkinto / Helsingin kauppakorkeakoulu Intercultural Skills Expert Programme / Åbo Akademi PA Consulting Group, assistentti Nokia Consumer Electronics GmbH, opintoihin kuuluva työharjoittelu BBA, Human Resources / Helia ammattikorkeakoulu

Urapolulla

Urapolulla – Tulin englannin pääaineen pääsykokeisiin liian lungilla asenteella, enkä päässyt sisään. Itkin sitä päivän ja löysin sitten toisen väylän korkeakoulutukseen Heliasta. Ilahduin opintojen käytännönläheisyydestä, Silen kuvailee. Opintojensa loppuvaiheessa Satu Silen sai työharjoittelupaikan Nokialta Saksasta ja esimieheltään lopputyölleen aiheen, joka antoi suunnan tulevalle uralle. – Hän sanoi, että ulkomaankomennuksissa pyörä keksitään aina uudestaan ja että prosessia ja tarpeita kuvaamalla homman voisi tehdä järkevämmin. Siitä syntyi tradenomiopintojeni lopputyö. Opinjano vie Heliasta valmistumisen jälkeen Silen aloitti työt konsulttiyritys PA Consulting Groupissa. Hän huomasi pitävänsä työstä konsulttifirmassa, mutta palo opiskeluun ja nimenomaan henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen ja kansainvälisyyden aiheisiin oli jäänyt päälle. Silen hakeutui Åbo Akademin Intercultural Skills Expert -ohjelmaan ja alkoi heti perään valmistella jatkotutkimusta suomalaisten ulkomaankomennuksista. – Tuossa vaiheessa tradenomeilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön, joten anoin tutkimukseen stipendiä Liikesivistysrahastolta juuri näillä perusteilla. Silen sai stipendin ja tutkimuksen myötä alkoi hahmottua hänen ensimmäisen yrityksensä, InterCultura Managementin (ICM), liikeidea: suomalaisyritysten työntekijöiden ulkomaankomennuksiin liittyvä tutkimus-, koulutus ja konsultointi. Lisäpontta hän haki Helsingin kauppakorkeakoulun akateemisesta yrittäjätutkinnosta. – Se oli jo tällainen Aalto-yliopistoa enteilevä, poikkitieteellinen kurssi, jossa oli opiskelijoita TaIKista, yliopistolta ja kauppakorkeasta. Ja sitten minä, yksi tradenomi siellä, kurssin ensimmäinen, Silen nauraa. Yrittäjä löytää identiteettinsä ICM perustettiin vuonna 1998, kun palvelukonseptia oli ensin yritetty myydä PA Consultingille. Neuvotteluja käytiin yli puoli vuotta. – Luojan kiitos, ne eivät ostaneet meidän ideaamme, Silen heläyttää. – Vaikka kyllä me oltiin pettyneitä, kun kielteinen päätös tuli, hän jatkaa. Hyppy yrittäjyyteen oli Silenille luonteva, sillä hän on yrittäjä jo kolmannessa polvessa. Isän konealan yritystä seurannutta, naftan tuoksussa kasvanutta tyttöä yrittäjyys oli kiehtonut jo pitkään. – Näin jälkikäteen ihmettelen vain, että miten me osattiinkin tehdä kaikki niin oikein. Meillä oli älyttömän kovat standardit kaikille koulutuksille ja valmennuksille, joita teimme. Me saatiin hirvittävän hyvää asiakaspalautetta, Silen muistelee.

Näin jälkikäteen ihmettelen vain, että miten me osattiinkin tehdä kaikki niin oikein.

Yrityksen ensimmäisiä asiakkaita olivat Sonera ja Nokia. Teknohuuman imussa suomalaisyritykset kansainvälistyivät ja ICM:n palveluille riitti kysyntää. Yrityksen kassavirta oli vakaa ja tulorahoituksen avulla voitiin myös kasvaa. Vuonna 2000 mukaan tuli pääomasijoittaja 15 prosentin osuudella. – Kun istuin ensimmäistä kertaa neuvottelupöytään pääomasijoittajan kanssa, en oikein edes tiennyt, mikä pääomasijoittaja on. Joku halusi siis ostaa palan yrityksestäni? Tuntui upealta, että teknohuuman ollessa kuumimmillaan joku oli kiinnostunut palveluistakin. Sijoituksen myötä firmaan tuli kehittämisrahaa ja yrittäjätkin saattoivat maksaa itselleen hieman parempaa palkkaa. Vaarallisilla vesillä Seuraavana vuonna teknokupla kuitenkin puhkesi ja yritykset tulivat varovaisiksi, ICM:n markkinat hiljenivät. Hyvät asiakassuhteet auttoivat pahimman yli, mutta Silen myöntää, että meno pelotti. – Eniten pelkäsin, että tulee irtisanomisia. Kaikki työntekijät olivat niin rakkaita, hän muistelee. Yhtiössä oli tuossa vaiheessa seitsemän vakituista työntekijää ja viidentoista itsenäisenä yrittäjänä toimivan asiantuntijan verkosto ympärillä. Matalasuhdanteen lisäksi Silen aisti toisenlaisenkin vaaran. – Markkinoilla alkoi tapahtua palveluiden konsolidoitumista. Asiakkaat sanoivat, että Satu, me ostaisimme mielellämme sulta tätä palvelua, mutta haluaisimme ostaa sitä myös Saksassa ja Texasissa ja Unkarissa. Silloin ymmärsin, että olen liian pieni toimija heille. Oli löydettävä yhteistyökumppani. Kansainvälinen konsultointiyritys Deloitte oli jo tehnyt ICM:n kanssa yhteistyötä veroasioissa. Nyt Silen otti yhteyttä toimitusjohtajaan ja kysyi, olisiko yhtiöllä kiinnostusta laajentaa palvelujaan henkilöstöhallinnon puolelle yhteistyössä heidän kanssaan. Kaupat toteutuivat 2004 ja Silenin firma liitettiin Deloitten Tax&Legal -ryhmään. Hyvin pian Silen siirtyi laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa Human Capital -ryhmää varten. Ryhmä toimii Deloittella edelleen.

Teknokuplan puhjettua hyvät asiakassuhteet auttoivat pahimman yli.

Uuden uran alkuun Ura Deloittella kesti kuusi vuotta, joista osan Silen oli vanhempainvapaalla hoitaen tytärtään Linaa. Kun häneltä kysyy työn ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta, vastaus yllättää. – Yrittäjyydestä on ollut hyötyä äitiyteenkin. Sehän on sellaista epävarmoissa tilanteissa pärjäämistä. Juuri kun olet suunnitellut kaiken, asiat muuttuvat. – Toisaalta olen tullut rennommaksi, äitiys on kehittänyt pitkää pinnaa. Ei voi olla niin perfektionisti enää. Alle kolmekymppisenä olin niin kärsimätön, kaiken piti tapahtua heti, kaikki asiat tuntuivat valtavan suurilta ja sitä oli tosi kriittinen itseään kohtaan, Silen kuvailee.

Hoitovapaalla Silen seurasi talouden heilahtelua ja halusi oppia pitämään omaisuudestaan parempaa huolta. – Luin paljon sijoittamisesta, kävin luennoilla ja tapasin alan ihmisiä. Sijoittaminen alkoi kiinnostaa valtavasti. Silti en löytänyt sellaista palvelua, jota kaipasin: puolueetonta, käytännönläheistä sijoitusneuvontaa. Yrittäjän identiteetti alkoi taas nostaa päätään ja vuonna 2009 syntyi idea Sijoituskoulusta, yhdessä sijoitusammattilaisten Ilkka Muhosen ja Toni Kemin kanssa. Vuonna 2011 perustettu yhtiö tarjoaa sijoitusopetusta hyvin käytännönläheisellä tavalla. Silen tuo pakettiin ammattitaitonsa koulutusyrittäjänä ja kouluttajana. Tänä syksynä hän uskaltautui mukaan myös aivan uudelle alueelle, TV-työhön. Satu Silen nähtiin TV 2:lla pyörineessä Teinipomo-ohjelmasarjassa nuorten talousneuvojana. – Henkilöstön kehittäminen on substanssialueeni, mutta halusin taas päästä tekemään työtä itsenäisesti, jostain uudesta näkövinkkelistä - tehdä taas jotain sellaista, mitä Suomessa ei vielä ole, Silen kuvailee. Ja niin hän teki. ▫

Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelma • Suomen ainoa finanssialalle räätälöity tradenomin koulutusohjelma on toiminut HAAGA-HELIAssa vuodesta 2008 • sisäänotto on vuosittain 40 opiskelijaa • koulutusohjelma antaa opiskelijalle valmiudet toimia asiantuntijana rahoituspalvelualalla tai muiden alojen yritysten tai julkisen sektorin rahoitustehtävissä • opintojen pääaihealueet ovat: yritysrahoitus, laskentatoimi, kansantalous, yritysjuridiikka, tietojenkäsittely ja kielet • substanssialueita tukevina painopisteinä ovat asiakaspalvelu lähtöisyys ja erilaisten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, palveluosaaminen korostuu • koulutustarve on lähtöisin pankki- ja vakuutusmaailmasta, jonne tarvitaan uusia osaajia työnkuvan muuttuessa alan digitalisoitumi- sen ja ikärakenteen myötä • koulutukseen on liitetty useita ajankohtaisia käytännön osioita mm. Reuters-tietokantakoulutus • yritysyhteistyö tuo koulutukseen luennoitsijoita, erilaisia projekti- töitä, käytännön caseja sekä kesätyömahdollisuuksia • opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat hyvät, monet yritysyhteis- työkumppanit kannustavat valmistumista opintojen loppuvaiheessa • valmistunut voi aloittaa uransa esim. back-office toimihenkilönä tai analyysiassistenttina ja edetä vaativampiin asiantuntijatehtäviin työkokemuksen myötä • mahdollisia ammattinimikkeitä ovat esim. talous- tai rahoitus- suunnittelija, varainhoitaja, sijoitus-, palvelu-, tai rahoitusneuvoja, vakuutus- tai korvauskäsittelijä, meklari, dealeri ja analyytikko • Finanssitradenomiksi voi valmistua HAAGA-HELIAsta myös valitsemalla Liiketalouden koulutusohjelman rahoituksen ja laskentatoimen ammatillisesti syventäviä opintokokonaisuuksia, tai osallistumalla pankki- ja vakuutuspolun opetustarjontaan.

Yrittäjyydestä on ollut hyötyä äitiyteenkin. Sehän on sellaista epävarmoissa tilanteissa pärjäämistä.

1 2 3 4 5 6

kysymystä

Teksti Linda Finell | Kuva Jarmo Teinilä

Unohtumattomia elämyksiä matkoilta Hurjilla tempuillaan ja välittömällä elämänasenteellaan yleisönsä valloittaneet Duudsonit ovat nähneet maailmaa työn ja harrastusten kautta. HAAGA-HELIAn lokakuisessa, sirkusteltassa järjestetyssä Matkailu muuttaa maailmaa -seminaarissa esiintynyt Duudson HP Parviainen on kokenut matkoillaan ainutlaatuisia elämyksiä.

Miksi elämykset ovat ihmiselle tärkeitä?

– Tavallinen arki kaipaa välillä piristystä! Elämysten avulla muistaa, että arkisen aherruksen lisäksi elämässä on muutakin. Piristystä voi hakea ihan koti-Suomestakin, mutta välillä tekee hyvää ottaa kunnon irtiotto ja lähteä kauemmas. Millaisia elämyksiä matkailu voi tarjota?

– Ikimuistoisia, koko elämän mielessä pysyviä kokemuksia. Hyvä matkakokemus on fyysisen paikan, vieraan kulttuurin ja tietysti matkaseuran onnistunut yhdistelmä. Uusien paikkojen näkeminen on varmasti se tärkein elämys, jonka matkailusta saa. Mikä merkitys elämyksillä on tämän päivän matkailubisneksessä?

Voittavatko matkailun yksilölle tuomat edut mielestäsi sen aiheuttamat ympäristöhaitat?

– Voittavat, eihän siitä mihinkään pääse. Kysymys on silti vaikea, ja vastaus riippuu tietysti siitä, miten vihreästi haluaa ajatella. Itse en kuitenkaan jättäisi matkustamisen tuomia kokemuksia väliin vain hiilijalanjälkeni pienentämiseksi. Muissa valinnoissani voin sitten yrittää kompensoida ympäristöhaittoja. Mikä on huikein matkakokemuksesi?

– Niitä on niin monta! Yksi makeimmista matkoistani oli kyllä lumilautailureissu Japanin Hokkaidolle vuonna 2008. Ensimmäinen lasku sankan lumisateen jälkeen oli elämäni paras – ja olen sentään lautaillut 20 vuotta. Sillä laskulla oli hieno aloittaa kahden viikon loma. Vinkkaa kolme matkakohdetta, jotka kannattaa kokea.

– Uskoisin, että suurempi merkitys kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten. Pakettimatka Las Palmasiin riitti elämykseksi 90-luvulla, mutta nykyään on tarjolla loputtomasti eri tyylisiä reissuvaihtoehtoja golf- ja laskettelulomista omatoimisiin seikkailumatkoihin. Toki elämyksien merkitys riippuu myös matkaajasta itsestään: toiselle viikon löhöloma rannalla on ihan riittävä irtiotto arjesta, kun taas toinen kaipaa matkoiltaan aina uusia kokemuksia.

– Top 3:eeni kuuluvat ehdottomasti Los Angeles, Barcelona ‒ ja Japani. Los Angelesissa minua sykähdyttää sen uskomaton monipuolisuus Hollywood-kaupunkimaisemineen ja erilaisine rantoineen. Barcelona taas on elävä kaupunki, jossa yhdistyvät ranta- ja kaupunkielämä, rikas kulttuuri ja vilkas yöelämä. Japani sen sijaan on ihan uskomaton maa, meni siellä sitten minne tahansa. ▫

TEEMA

Select Service Partner, HAAGA-HELIA ja

huomisen vieraanvaraisuus Teksti P채ivi Brink | Kuvat Tommi Tuomi

Tulevaisuuden vastuullinen lentoasema parantaa asiakastyytyväisyyttä

HAAGA-HELIAn koordinoimassa FUTUAeroport-hankkeessa rakennetaan huomisen lentoaseman palveluympäristöä, liiketoimintaa ja tuotemaailmoja digitaalisesti sekä asiakas- ja ympäristölähtöisesti. Visiona on ollut kuvata ja ennakoida huomisen palvelumaisemia ja -malleja sekä koota teknologia-, palveluja ympäristöinnovaatioita yhteen lentoaseman asiakastyytyväisyyden ja ekotehokkuuden parantamiseksi. Projektin ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin nykyistä toimintaympäristöä, palvelutuotantoa ja tuotemaailmoja sekä vertailtiin Helsinki-Vantaan ja maailman keskeisten lentoasemien tuotekehitystoimintoja. Toisessa vaiheessa ennakoitiin huomisen tuote- ja palvelumaailmoja sekä suunniteltiin ja testattiin asiakas- ja ympäristölähtöisiä toimintakonsepteja. Projektin tulokset kootaan sähköiseen kirjaan nimeltä FUTUAeroport. Hanke käynnistyi nimellä FUTUAeroport (Huomisen lentoaseman palvelumaailmat) ja jatkui nimellä EKOAeroport (Ympäristölähtöinen lentoaseman palvelusuunnittelu). Yhdessä nämä muodostavat FUTU(EKO)Aeroportin eli ympäristöarvot huomioonottavan lentoaseman palvelumaailman. Vuosina 2010 – 2012 toteutetun hankkeen projektipäällikkö on HAAGA-HELIAn matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluinnovaatioiden yliopettaja Vesa A. Heikkinen. FUTUAeroport -hankkeessa on ollut mukana yli 400 HAAGA-HELIAn opiskelijaa kehittämässä Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuvaa palveluliiketoimintaa. Mukana on ollut erityisesti keittiömestari-, restonomi- ja tradenomiopiskelijoita sekä Experience & Wellness management -koulutusohjelman opiskelijoita. Hankkeeseen osallistui myös Paul Bocuse Instituten keittiömestariopiskelijoita sekä Zurichin ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Lisäksi mukana oli tulevaisuusasiantuntijoita HAAGA-HELIAn sidosryhmistä. FUTU(EKO)Aeroport -hankkeen sisällöntuotantoon osallistuneet opiskelijat ovat tuottaneet lounge-ehdotuksia, tutkineet mikrotrendejä ja pohtineet uusia ammatteja ja työtehtäviä. He ovat myös keksineet lukuisia tapoja päästä pois jatkuvasta jonottamisesta lentoasemalla. Marraskuussa julkaistavassa sähköisessä kirjassa, joka on hankkeen loppuraportti, esitellään asiantuntijoiden ja opiskelijoiden näkemyksiä lentoaseman liiketoiminnan kehittämiseksi.

FUTUAeroport-hanke pähkinänkuoressa: • tavoitteena luoda visioita tulevaisuuden lentoaseman palvelukulttuurista ja liiketoiminnasta • pääyhteistyökumppanit HAAGA-HELIA, SSP Finland ja Eat & Joy -maatilatori • yli 400 HAAGA-HELIAn opiskelijaa mukana kehittämässä lentoasemalla tapahtuvaa palveluliiketoimintaa • vuosina 2010 – 2012 toteutetun hankkeen loppuraportti FUTUAeroport julkaistaan sähköisenä kirjana • hanke kehitti muun muassa uudenlaisia lounge-palveluja ja ratkaisuja jonottamiseen, pohti uusia palveluammatteja ja kartoitti tulevaisuuden trendejä • hanke on osa Helsinki World Design Capital 2012 -vuotta

Kirja tulee ladattavaksi HAAGA-HELIAn nettikauppaan: http://shop.haaga-helia.com.

Vesa A. Heikkinen, HAAGA-HELIAn matkailu-, majoitus- ja ravitsemuspalvelu innovaatioiden yliopettaja, on FUTUAeroport-hankkeen projektipäällikkö.

TEEMA

Inhimillinen ja yksilöllinen palvelukulttuuri tekee vaikutuksen

Select Service Partner eli SSP Finland on yksi Suomen menestyneimmistä yrityksistä, joka tarjoaa ravintola-, kokous- ja lounge-palveluja Helsinki-Vantaan, Rovaniemen, Oulun ja Turun lentoasemilla.

opeasti kasvavan yrityksen menestyksen salaisuus on palvelukeskeisyys. Toimitusjohtaja Kalle Ruuskanen painottaa, että myynnissä on aina kyse ihmisten kohtaamisesta. Parhaimmillaan myyjän iloinen asenne voi pelastaa asiakkaan päivän. – Kaikki se henkilökohtainen vuorovaikutus, joka tapahtuu tuotteen ympärillä, erottaa meidät kilpailijoista. Muut voivat myydä samoja tuotteita kuin me, mutta meidän työntekijämme osaavat tehdä kokemuksesta mieleenpainuvan. Asiakas kokee saavansa enemmän kuin hän odotti, SSP Finlandin toimitusjohtaja Kalle Ruuskanen kertoo. Erityisen hyvin palvelullistaminen näkyy ravintolaja loungepalveluissa. SSP Finlandin operoima Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoasemalla valittiin maailman parhaaksi loungeksi yli 600 ehdokkaan joukosta vuonna 2011. Loungen äänestivät parhaaksi yli 40 000 paljon matkustavaa Priority Pass -asiakasta. – Loungessa on paljon elementtejä, joilla pystymme erottautumaan. Jokaista asiakasta kohdellaan yksilönä: henkilökunta ottaa selvää hänen aikataulustaan ja tarpeistaan ja tarjoaa palveluja niiden mukaan. Loungen palveluihin lukeutuvat kuusi yksityistä suihkuhuonetta, monipuolinen buffet, viinibaari sekä erilaisia rentoutumistiloja. Työskentelyn mahdollistavat maksuton wlan-verkko ja työpisteet pc-koneineen. Eniten lounge-palveluita käyttävät liikematkailijat, mutta samat ihmiset voivat seuraavalla kerralla matkustaa koko perheen kanssa, jolloin heidän tarpeensa ovat erilaiset. Asiakkaiden tarpeita tutkitaan Ruuskanen tuli SSP:n johtoon viisi vuotta sitten ja alkoi heti kehittää palvelutarjoomaa. Lähtökohdaksi otettiin terminaalikohtainen kehittäminen, koska lentomatkustaja ei käytä kerralla koko lentokentän palveluja. – Otamme selvää, mitä tarpeita eri matkustajaryhmillä on, ja pyrimme vastaamaan niihin. Erityisen tärkeä tekijä on se, paljonko aikaa matkailijalla on käytössään. Sen mukaan hän valitsee rentoutumiskeinonsa ja ruokailutapansa. Myös nopea take away -ravintola tai -kahvila voi panostaa erinomaiseen palveluun ja yksilöllisyyteen. Tämä näkyy esimerkiksi juuri avatussa Starbucks-kahvilassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Starbucks-brändi korostaa asiakkaan valinnanvapautta ja baristan työn laatua. Olemme ylpeitä, että saimme tuoda Suomen ensimmäiset Starbucks-kahvilat Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Ruuskanen toteaa.

2020-luvulle tultaessa lentomatkailu arkipäiväistyy entisestään. Erityisesti Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa on valtavasti ihmisiä, jotka keskiluokkaistuvat nopeasti. He ovat seuraavia uusia lentomatkaajia. Näin ollen monikulttuurisuus korostuu, ja yhtä aikaa palvellaan sekä konkareita että ensimmäisiä lentomatkojaan tekeviä. Ruokapalvelut kansainvälistyvät ja saavat vaikutteita Kiinasta ja Intiasta. Terveellisyys tulee entisestään korostumaan.” – Toimitusjohtaja Kalle Ruuskanen, SSP Finland

Asiakkaiden tarpeita tutkitaan kansainvälisessä SSP-kon sernissa monin tavoin. Yksi tärkeä keino on mysteeriasiakasohjelma, jossa noin 100 000 ihmistä eri puolilla maailmaa antaa jatkuvaa palautetta SSP:n myyntipisteistä yli 30 maassa. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään myös tulevaisuudentutkimusta ja pohditaan lentomatkailun trendejä. Tuotteiden pakkauksia suunnitellaan jatkuvasti niin, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin lentomatkailuun. HAAGA-HELIAn opiskelijaryhmiä on ollut mukana SSP:n palvelujen kehittämisessä vuodesta 2010 lähtien. He ovat tehneet mm. kartoituksia, haastatteluja, ravintolakonsepti- ja lounge-luonnoksia. SSP:n johtoryhmä on luennoinut opiskelijoille yrityksestään ja lentokentän liiketoimintaympäristöstä. Johtoryhmän jäsenet ovat kierrättäneet opiskelijaryhmiä lentoasemalla ja antaneet haastatteluja. Palvelukulttuuri tärkeässä roolissa

SSP panostaa voimakkaasti henkilökuntaansa. Asiakaskohtaaminen ei onnistu toivotulla tavalla, jos työntekijät eivät ole sisäistäneet yrityksen palvelukulttuuria. – Pyrimme siihen, että työntekijämme viihtyvät töissä. Tarjoamme työympäristön, jossa on hyvä olla ja työpaikan, joka on hyvin johdettu. Johdatus palvelukulttuuriimme lähtee jo rekrytointitilanteessa. Valitsemme töihin ihmisiä, joilla on hyvä asenne ja miellyttävä persoona. Kun tällainen hyvä tyyppi on löytynyt, hänet perehdytetään yrityksen arvoihin, asenteeseen, ilmeeseen ja tavoitteisiin. Viestimme työntekijöille on, että asiakkaan pitäisi voida paremmin kohdattuaan hyväntuulinen työntekijämme. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaan päivää, Ruuskanen toteaa. ▫

Pintaraapaisusta syvempään ymmärrykseen Mitä maailmalla puhutaan palveluliiketoiminnan kehittämisestä? Palvelun logiikka ja palvelumuotoilu nousevat tällä hetkellä keskustelunaiheiksi, myös Suomessa. Palvelun logiikka -ajatteluun liittyy asiakkaan ymmärtäminen aiempaa syvällisemmin. On mietittävä, mitä asiakas tekee ja mihin hän tekemisellään pyrkii, eli on ymmärrettävä asiakkaan prosesseja. Selvää on, että tätä tietoa ei saada perinteisellä kyselyllä tai kartoittamalla odotuksia – asiakashan ei välttämättä edes tiedä, mitä voisi odottaa. Pintaraapaisusta on päästävä syvemmälle.

Palvelumuotoilun tehtävä on saada palvelu toimimaan parhaalla tavalla, jolloin muotoilu yhdistyy logiikan antamiin valmiuksiin. Tuotteen tai muunlaisen resurssin sijaan asiakas saakin palvelun. Monella yrityksellä on tässä vielä pitkä tie edessä. On helppo ratkaisu aktivoida palveluosasto toimintaan, paljon vaikeampaa on avata yrityksen strategia levälleen ja miettiä, miten oma tekeminen pelaa yhteen asiakkaan prosessien kanssa, jotta palvelun logiikka toteutuisi.

Ydinasia on se, että ei pidä tehdä ”jotain” palvelumuotoilua (design services) vaan nimenomaan muotoilua palvelua varten (design for services).

Christian Grönroos palveluja asiakassuhdemarkki noinnin professori, Svenska Handelshögskolan, on eräs varhaisimmista palveluliiketoiminnan kehittäjistä Suomessa.

T&K Tutkinnot työelämälähtöisiksi

Osaamisen kriteerit kuntoon Teksti Virvamaria Toikka | Kuva Leena Salmio | Piirros Jukka Fordell

Osataan! -hanke syntyi, kun ammatti korkeakoulut ja yritykset halusivat yhdessä kehittää osaamisen arviointia toimialoittain. Samalla päivitetään myös ammattikorkeakoulujen työ elämälähtöistä koulutusta.

Osataan-hankkeen kokouksessa projektikoordinaattori Johanna Luostarinen (vas.), yliopettaja Katri Aaltonen, projektipäällikkö, yliopettaja Hannu Kotila, yliopettaja Anu Moisio ja yliopettaja Kimmo Mäki HAAGA-HELIAn Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

sataan! -hankkeen projektipäällikkö, HAAGAHELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Hannu Kotila kertoo, että hankkeen lähtökohtana on päivittää niitä mittareita, joilla ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osaamista arvioidaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää osaamisen arviointia työpaikoilla. – Haluamme tarjota opiskelijoille osaamista, joka vastaa

todellisuutta. Tarkoituksena on vahvistaa ja uudistaa nykyisiä toimintatapoja, perustelee Kotila hankkeen syntyä. Viime kesänä käyntiin pyörähtäneen hankkeen pääkoordinaattoreina ovat HAAGA-HELIAn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatilliset opettajakorkeakoulut. Muina osatoteuttajina on seitsemän ammattikorkeakoulua ympäri Suomen sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Ammattikorkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöllä opiskelijat voisivat valmistua nopeammin. Ohjaaminen lähemmäksi työtä Suurin osa opiskelijoista työskentelee oman koulutusalansa töissä jo ennen valmistumistaan. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, että opinnot venyvät paljon oppilaitosten kaavailemia tavoiteaikoja pidemmiksi. – Ammattikorkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöllä opiskelijat voisivat valmistua nopeammin, toteaa Kotila. Hänen mukaansa eri ammattikorkeakouluissa on suuria eroja muun muassa osaamisen arvioinnin kriteereissä eri koulutusohjelmien välillä. Aina opiskelija ei esimerkiksi voi hyväksyttää palkallista työtä opintoihin. – Kun ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjaaminen siirretään lähemmäs työpaikkoja, työnantajien rooli osaamisen arvioinnissa korostuu, toteaa Kotila hankkeen tavoitteista. Keskustelut kriteerien pohjana Entä millä keinoin Osataan! -hanke sitten aikoo kehittää osaamisen arviointia? Kotilan mukaan kaikkein tärkein – keskustelu – on jo alkanut. – Hankkeen osapuolten käymien keskustelujen perusteella syntyy kriteerit vaikkapa sairaanhoitajan tai insinöörin työnkuvasta ja osaamisesta. Meidän on kehitettävä ammattikorkeakouluja kohti osaamiskeskeisempää ja joustavampaa järjestelmää, sanoo Kotila. Keskustelujen pohjalta kerätystä materiaalista kootaan oppaita, joiden tarkoituksena on ohjeistaa työnantajia, opiskelijoita ja oppilaitoksia osaamisen arvioinnissa. Ensimmäisen oppaan on tarkoitus ilmestyä ensi vuonna. Mukana työelämän muutoksissa Lämmittimiä ja keskuslämmitinkattiloita valmistava Kaukora Oy on yksi hankkeen työelämäkumppaneista. Kaukoran tehdaspäällikkö Rami Aaltonen uskoo, että Osataan! -hanke vaikuttaa suomalaiseen työelämään, kun ammattikorkeakoulujen opetus tuodaan lähemmäs työelämää. – Oppilaitokset eivät voi pysyä jatkuvasti muuttuvien alojen vauhdissa, jos keskinäistä vuorovaikutusta yrityksiin päin ei ole. Näen osaamisen arvioinnin kehittämisen äärimmäisen tärkeäksi. Tällöin myös koulutusta voidaan kehittää jatkuvasti, Aaltonen arvioi. Aaltosen toiveena onkin, että Osataan! -hanke kehittäisi tutkintoja ja valmistaisi opiskelijoita työelämässä kulloinkin pinnalla oleviin haasteisiin. Jokaisella ammattikorkeakoululla on hankkeessa oma työelämäkumppani. Mukana olevien yhteistyökumppanien rinnalle etsitään edelleen lisää yrityksiä. ▫

Osataan! -hanke: • Pääkoordinaattoreina ovat HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu • Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Pirkanmaan ELY-keskus • Hankkeen tavoitteena on kehittää - osaamisen arviointia toimialoittain - ammattikorkeakoulutuksen urasuuntautunutta mallia - työharjoittelun malleja ja rytmiikkaa - malleja opintojen aikaisen työssäkäynnin hankkeistamiseksi opinnoiksi - henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien osaamisperustaisuutta ja prosessimaisuutta - korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä mahdollistamalla vaihtoehtoisia opintopolkuja Lisätietoa: www.osataan.net Projektipäällikkö Hannu Kotila hannu.kotila@haaga-helia.fi

T&K Teksti Laura Kukkonen | Kuva Jarmo Teinilä

Parasta partneruutta kehittämässä HAAGA-HELIA haluaa kehittää jatkuvasti yrityskontaktejaan. Tätä varten kehitettiin Customer-hanke, jonka pohjalta luotua mallia toteuttaa HAAGA-HELIAn uusi asiakkuuspäällikkö Mikko Nurminen.

ikko Nurminen aloitti elokuussa uudessa asiakkuuspäällikön työssään. Hänen työnkuvaansa kuuluu yrityspartnereiden hankkimista ja kumppanuusasioiden kehittämistä HAAGA-HELIAn sisällä. Tehtävässä toteutetaan vuoden alusta startanneen Customer-hankkeen aikana suunniteltua mallia. – Ammattikorkeakoulut panostavat tällä hetkellä entistä enemmän yritysyhteistyöhön. Kilpailun kiristyessä HAAGA-HELIA haluaa erottautua parhaana yhteistyökumppanina ja olla aidosti hyödyksi yrityksille, kertoo Nurminen. HAAGA-HELIA tarjoaa monenlaisia yhteistyömuotoja yrityksille. Käytännön yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisina projekteina, joissa yhdistyvät yrityksen ja opiskelijoiden tarpeet. – Tärkeintä on huomioida yrityksen omat tarpeet ja löytää juuri ne yritystä aidosti kiinnostavat asiat. Onnistunut yhteistyö hyödyttää yritystä, opiskelijaa ja oppilaitosta, Nurminen kiteyttää. Vastuuhenkilöt syventävät kumppanuutta Partneriyhteistyön kehittämisessä pyritään siihen, että HAAGAHELIAsta muodostuisi entistä laadukkaampi kumppani yrityksille. Customer-hankkeen aikana suunniteltiin yhteistyömalli, jossa jokaiseen HAAGA-HELIAn yksikköön nimetään omat vastuuhenkilöt viemään kumppanuutta eteenpäin. Nurminen on työskennellyt HAAGA-HELIAssa liiketalouden yksikössä opetuksen ja erilaisten projektien parissa vuodesta 2011. Aiemmissa työtehtävissään hän on keskittynyt yritysten väliseen palvelumyyntiin. Kun Customer-hanke alkoi, Nurminen koki sen positiivisena ja mielenkiintoisena haasteena ja lähti mukaan. – Partneruussuhteet ovat hyvin tärkeä ja ajankohtainen kehityskohde. Lisäksi oma osaamiseni palveluiden myynnistä nivoutui hyvin hankkeeseen. ▫

Voita

Ä L Ä PÄ ÄTÄ J U H L I A S I TA K S I J O N O O N !

Valitse Blu Dreams. Nukut mukavasti ja nautit herkullisen aamiaisen lähes taksimatkan hinnalla.

illallislahjakortti kahdelle SEASIDE / HELSINKI ALK. 39,50 EUR / HLÖ ROYAL / HELSINKI ALK. 45,00 EUR / HLÖ PLAZA / HELSINKI ALK. 50,50 EUR / HLÖ ESPOO ALK. 39,50 EUR / HLÖ Varaukset koodilla TAXI www.radissonblu. tai numerosta 020 1234 700 (ark. klo 8–20). Tarjous voimassa 16.12.2012 saakka. Paikkoja on rajoitetusti. Hinnat ovat alkaen-hintoja S-Etukortilla. Ilman korttia lisätään hintaan 9 €/huone. Alkaen-hinnat ovat hlö/yö jaetussa kahden hengen huoneessa ja vaihtelevat päivän sekä saatavuuden mukaan.

HOTELS DESIGNED TO SAY YES!

0000 0000 0000 0000

Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min, matkapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min.

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai ﬁ-myynti@micros.com

www.micros.ﬁ 19

Opiskelijat tilaustöissä Teksti Linda Finell Kuvat Leena Salmio, Villa Mandala

Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat.

Opiskelijoiden projekti on yritykselle arvokas Viime elokuussa perustettu hyvinvointi- ja retriittikeskus Villa Mandala saa apua markkinointitutkimukseen HAAGA-HELIAn opiskelijoilta. Työ ja tekijä kohtasivat toisensa, kun kaksi matkailualan opiskelijaa etsi mielenkiintoista projektia uudenlaiselle opintojaksolle.

AAGA-HELIAn Porvoo Campuksella on käynnistetty uudistunut opintojakso matkailualan opiskelijoille. Matkailupalveluiden kehittäminen ja myynti -jakso muotoutui viime keväänä toteutetun Alppi Wellness & hyvinvointimatkailu -hankkeen myötä, jonka toimeksiantajana on Matkailun edistämiskeskus. Tänä syksynä ensimmäiset opiskelijat pääsivät aloittamaan opintojaksoon kuuluvan projektityöskentelyn yhteistyössä eri yritysten kanssa. Matkailualaa toista vuotta opiskelevat Senja Korhonen ja Johanna Nivakoski päätyivät tekemään projektiaan Loviisassa sijaitsevalle, elokuussa ovensa avanneelle hyvinvointikeskus Villa Mandalalle. He kiinnostuivat yrityksestä toimeksiantajana etenkin sen tuoreen liikeidean ja nuorekkaiden yrittäjien vuoksi. Markkinointitutkimusta uraauurtavalle yritykselle Vasta toimintansa aloittaneena Villa Mandalalla ei ollut käytössään muuta markkinointia kehittävää tutkimustietoa kuin ennen toiminnan aloittamista tehty markkinakartoitus. Nyt tehtävä markkinointitutkimus tarjoaakin yritykselle arvokasta tietoa – etenkin, kun täysin vastaavanlaisia palveluita ei kotimaisilla markkinoilla ole tällä hetkellä tarjolla. – Senjan ja Johannan työ on meille kullanarvoista ja äärettömän mielenkiintoista, sillä stressinhallintapalveluja keskitetysti

tarjoavia yrityksiä ei muualla ole, eikä siten myöskään vertailukohteita, kertoo Villa Mandalan sisältöjohtaja Mia Jokiniva. Opiskelijat Korhonen ja Nivakoski tutkivat työssään erityisesti suositteluun perustuvaa markkinointia ja sitä, miten se toteutuu Villa Mandalan kohdalla. – Tutkimukseemme kuuluu sekä teoriaosuus että nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille suunnatut kyselyt. Teoriaosuus alkaa jo olla valmis, mutta toden teolla pääsemme töihin vasta, kun saamme kyselyn vastaukset analysoitaviksi, Korhonen kertoo. Nykyisille asiakkaille jaettiin syyskuussa kyselylomakkeita Villa Mandalan kautta, ja potentiaalisten asiakkaiden mielipiteitä opiskelijat pääsivät kartoittamaan lokakuussa järjestetyillä Terveys 2012 -messuilla. Molemmat osapuolet voittavat HAAGA-HELIAn matkailualan opintoihin kuuluu useita pitkiä projekteja, jotka vahvistavat opiskelijoiden osaamista matkailun eri aloilla. Korhonen ja Nivakoski ovat tyytyväisiä saatuaan tämänsyksyiselle projektilleen hyvän toimeksiantajan.

Villa Mandala

❯

Loviisassa sijaitseva, elokuussa 2012 avattu hyvinvointi- ja retriittikeskus, joka on erikoistunut stressinhallintaan. Vakituista henkilöstöä kolme henkeä, joiden lisäksi kahdeksan ostopalvelutyöntekijää. Toimitusjohtaja Mikko Harma, sisältöjohtaja Mia Jokiniva. Lisätietoa: www.villamandala.fi

– Vaikka Villa Mandalassa on ollut tosi kiireistä nyt sen ensimmäisinä kuukausina, olemme kuitenkin saaneet yrittäjiltä tarpeeksi tukea ja rajausta tutkimukselle, Nivakoski kertoo. Korhonen ja Nivakoski ovat yhtä mieltä siitä, että opintoihin kuuluvia projekteja on helpompi tehdä toimeksiantajalle kuin kokonaan itsenäisesti. – Toimeksiantajalta saa puitteet työlle, ja aihekin tulee rajattua tarkemmin. Myös aikataulussa pysyminen on helpompaa, kun on konkreettinen yritys, jolle työtä tekee. Villa Mandalan Jokiniva kiittelee parivaljakon omatoimisuutta. – Tämä on haastavaa aikaa tehdä mitään ylimääräistä, kun kaikki yrityksen resurssit menevät organisaation rakentamiseen. Yhtey denpitomme tyttöjen kanssa on ollut melko vähäistä, mutta he ovat saaneet hienosti edistettyä työtä itsenäisestikin. Meidän tehtäväksemme on jäänyt lähinnä kommentointi ja sparraaminen, toteaa Jokiniva tyytyväisenä. ▫

Opiskelijat tutkivat työssään erityisesti suositteluun perustuvaa markkinointia.

www.tuborg.com 50x70_tuborg_green.indd 1

12.7.2011 10.27

Haluaisitko yritykseesi kielitaitoisen matkailualan osaajan? • Matkailua opiskelee HAAGA-HELIAn Porvoo Campuksella noin 750 opiskelijaa. Osa heistä opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa (170 opiskelijaa) ja osa ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa (80 opiskelijaa). • Työelämässä tärkeät projekti-, tutkimus- ja kehittämisosaaminen korostuvat projekteissa, jotka tehdään yhdessä yritysten kanssa. Tällä tavoin saavutetaan myös innovaatio-osaamista ja arkiluovuutta. • HAAGA-HELIAn matkailun koulutusohjelmista valmistuneilla restonomeilla on vahva ammattiosaaminen mm. matkailun viestinnästä, toimintaympäristöistä, matkailupalvelujen tuottamisesta ja myynnistä sekä matkailun liiketoiminnasta, yrittäjyydestä ja yhteisöistä. • Tarjolla on kielitaitoisia matkailualan osaajia esimerkiksi opinnäytetyön tekijäksi, työharjoittelijaksi tai erilaisiin matkailualan projekteihin. Ota yhteyttä: Sirpa Lassila, kehittämispäällikkö, sirpa.lassila@haaga-helia.fi

Pyöreän pöydän debatti

Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus:

Tuloksia saatava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu uudistuu vuonna 2014. Tuleva uudistus koskettaa kaikkia – ammattikorkeakouluja ja opiskelijoita, mutta myös yrityksiä. Kaikkien ryhmien edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että vain entistä parempi yhteistyö takaa menestyksen myös tulevaisuudessa. Teksti Ville Matilainen | Kuvat Leena Salmio | Piirros Jukka Fordell

petus- ja kulttuuriministeriön aikomuksena on uudistaa ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu vuoteen 2014 mennessä. Uusi rahoitusmalli tulee olemaan riippuvainen kahdesta isosta asiasta: siitä, että opiskelijat saavuttavat riittävästi opintopisteitä vuodessa ja siitä, että opiskelijat valmistuvat aikataulussa. Rahoitukseen oikeuttava opintotahti on 55 opintopistettä vuodessa per opiskelija, keskimäärin kolmen ja puolen vuoden aikana. Signals istutti ammattikorkeakoulun, opiskelijakunnan ja työelämäyhteistyön edustajat pyöreän pöydän ympärille. Millaisia ongelmia uudistuksesta syntyy ja miten ne voidaan ratkaista?

Teemu Kokko HAAGA-HELIA vararehtori Tuleva rahoitusmalliuudistus koskettaa kaikkia ammattikor-

keakouluja. Joidenkin kohdalla tilanne saattaa olla jopa kriittinen. Vararehtori Teemu Kokko pitää HAAGA-HELIAn osalta tilannetta kuitenkin myönteisenä haasteena, joka vain tulee selättää. Tällä hetkellä HAAGA-HELIAn valmistumisprosentti on Suomen keskitasoa. Opiskelijoiden ongelmana on kuitenkin riittävä opintopisteiden kerryttäminen, sillä monet ovat vahvasti mukana työelämässä. Alkuperäinen ajatus ammattikorkeakoulujärjestelmää rakennettaessa oli luoda vaihtoehto tutkimuspainotteiselle yliopistokoulutukselle. Onkin absurdia, että nyt opiskelijoiden työllistymisestä ikään kuin rangaistaan oppilaitoksia. – Meidän tulee vaalia sitä, että tämä ammatillinen, ammattiin tähtäävä ja valmistava rooli pysyy ammattikorkeakouluilla myös jatkossa. Tulevaisuuden opiskelu on varmasti työnteon ja opiskelun entistä vahvempaa yhdistämistä. Haasteena on keksiä, miten työnteko saataisiin näkyvämmin tukemaan opiskelua. Voimme onnistua siinä vain, jos se tehdään yhteistyössä niin yritysten kuin opiskelijoidenkin kanssa, toteaa Kokko. Kokon mukaan yhteistyön lisäksi myös vastuuta tulee jakaa. Kun ammattikorkeakoulut huolehtivat opiskelijoidensa pätevyydestä yrityselämän tarpeisiin, pitää yritysten samanaikaisesti kannustaa opintojensa ohessa työskenteleviä opiskelijoita valmistumaan. – Tuloksia on saatava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Opiskelun laatu ei saa missään nimessä kärsiä, Kokko painottaa.

Eija Kärnä HAAGA-HELIA yritystoiminnan ja johtamisen lehtori

Eero Kukkola Eilakaisla varatoimitusjohtaja

Opiskelijoiden kanssa päivittäin tekemisissä oleva leh-

Suomalainen yritysmaailma on

tori Eija Kärnä toteaa, että konkreettiset yritysyhteistyöprojektit ja opinnäytetyöaiheet edistävät valmistumista. Korkeakouluopettajien suurin rooli onkin juuri opiskelijoiden kannustamisessa. Opettajan pitää auttaa ja ohjata opiskelijaa ymmärtämään työelämää ja sen vaatimuksia. Yhteistyötä tulisi lisätä entisestään ja se tulisi aloittaa aikaisemmin – jo ensimmäisen vuosikurssin aikana. – Haasteena on, että työelämässä ollaan äärimmäisen kiireisiä. Meidän pitää miettiä yhteistyökumppanien kanssa niitä muotoja toimia, jotka eivät rasita yrityksiä liikaa ja takaavat win-win-tilanteen. Olen vetänyt teemaryhmiä, joissa useat opiskelijat tekevät esimerkiksi opinnäyte töitään samasta, työelämälle tärkeästä aihepiiristä. Tällöin opiskelijat saavat heti vertaistukea toisiltaan ja laajemman työn tuloksia on helpompi tarjota yrityksille, kertoo Kärnä. Vastaavia malleja toteutetaan myös kurssimuotoisina opintokokonaisuuksina. Tällöin mukana on oikeaa työntekoa, todellisilla työvälineillä ja taidoilla ja lisäksi opiskelijoille kertyy opintopisteitä.

havahtunut samoihin teemoihin jo aikaisemmin. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on työmarkkinoilla jatkuva pula työntekijöistä, joiden käytännön taidot olisivat sillä tasolla, etteivät he enää opiskelunsa jälkeen vaatisi työpaikan omaa koulutusta. Eilakaislan varatoimitusjohtaja Eero Kukkolan mukaan suurin ongelma on siinä, että vapautuvat työtehtävät ja valmistuvat opiskelijat eivät kohtaa. – Meille hakeutuu paljon tradenomeja. Valitettavan usein tilanne on kuitenkin se, että vaikka heillä on korkeakoulututkinto, käytännön osaaminen ei riitä. Olemmeko me hiljaisesti hyväksyneet sen, että ylikoulutamme nuoria ja aivan väärille aloille, Kukkola kysyy. Kukkolan mukaan samanlaista kehitystä on nähtävissä myös valmistuvien opiskelijoiden asenteessa. – Tuntuu, että moniin opiskelijoihin on ikään kuin ladattu se käsitys, että he valmistuvat suoraan johtajiksi. Myös Kukkola kokee tulevan ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu-uudistuksen ongelmalliseksi. Pelkona on, että uudistus erkaannuttaa opiskelijat entisestään käytännön työelämästä. Lisäksi opiskelijoiden mahdollisuudet työskennellä koulun ohessa kutistuvat kasvavien suorituspaineiden myötä. – Opiskelijat ovat yrityksille ennen kaikkea joustava työvoimareservi. Mielestäni koko järjestelmää pitäisi katsoa uudelta pohjalta. Jo nyt Kelan tulorajat rajoittavat opiskelijoiden työskentelyä. Mikä onkaan tilanne, kun opintopistevaatimukset nousevat koulujen rahoitusuudistuksen takia, pohtii Kukkola.

Yhteistyökumppanien kanssa tulisi miettiä niitä toimintamuotoja, jotka eivät rasita yrityksiä liikaa ja takaavat win-win-tilanteen.

Toni Asikainen opiskelijakunta HELGAn puheenjohtaja Rahoitusvastuu-uudistuksen suurimpia ristiriitoja on opintopistevaatimusten eroavaisuus Kelan opintotukeen oikeuttavan pistevaatimuksen kanssa. Siinä missä ammattikorkeakouluilta vaaditaan vuosittain 55 opintopisteen opiskelijoita, riittää opiskelijoille 45 opintopistettä vuodessa opintotuen saamiseksi. Ovatko opiskelijat ammattikorkeakoulujen rahoituksen suurin riski? Opiskelijoitahan ei oppilaitoksen rahoitusrakenne välttämättä edes kiinnosta? Työelämäyhteistyötä tulee olla ja sitä tulee lisätä, mutta sen täytyy tukea paremmin valmistumista. – Opiskelijat pannaan nyt asemaan, jossa koulu vaatii nopeaa valmistumista ja enemmän opintopisteitä per lukuvuosi, mutta

Ajatus, että opiskelijat pyrkisivät saamaan mahdollisimman helposti tarvitsemansa opintopisteet, on opiskelijoiden aliarvioimista.

vastaavasti työelämä edellyttää, että oltaisiin työelämälähtöisiä ja enemmän mukana työelämässä, sanoo opiskelijakunta HELGAn puheenjohtaja Toni Asikainen. Asikaisen mukaan suurinta osaa opiskelijoista ei niinkään kiinnosta nopea valmistuminen. Enemmän vaa'assa painaa koulutuksen laatu. Asikainen toivookin, että ammattikorkeakoulut panostaisivat enemmän koulutuksesta kerättävään opiskelijapalautteeseen ja opintojen ohjaukseen. – Ajatus, että opiskelijat pyrkisivät saamaan mahdollisimman helposti tarvitsemansa opintopisteet, on mielestäni opiskelijoiden aliarvioimista. Lähtökohtaisesti opiskelijat ajattelevat, että heillä on tulevaisuudessa edellytykset parempaan, koska he näkevät vaivan kouluttaa itsensä. Pelkona on, että opiskelijoista tulee tuotteita, joita sysätään ulos nopeasti pelkän oppilaitoksen rahoituksen turvaamiseksi. Näin ei saa tapahtua. ▫

Opiskelijat ovat yrityksille ennen kaikkea joustava työvoimareservi.

Graduation-projekti — johtoryhmä jalkautui talkoisiin

❯

Alkusyksyllä HAAGA-HELIAssa käynnistyi henkilökunnan ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen parantamiseksi luotu Graduation-projekti. Talkoisiin jalkautui koko HAAGA-HELIAn johtoryhmä. Projektin tarkoituksena on lisätä johtoryhmän ymmärrystä opiskelijoiden valmistumista edistävistä ja toisaalta hidastavista tekijöistä sekä ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien korjaamiseksi. Käytännössä jokainen johtoryhmän jäsen sai ohjattavakseen kymmenen valmistumassa olevaa opiskelijaa. – Tavoitteenamme on ymmärtää, miltä maailma näyttää opiskelijan puolelta katsottuna. Haluamme selvittää, mitä asioita voisimme tehdä paremmin. On tärkeää tietää, mitkä asiat ovat

tyypillisimpiä hidasteita, joihin opiskelijat törmäävät ja jotka eivät edistä heidän valmistumistaan, kertoo vararehtori Teemu Kokko. Ongelmankartoitus- ja ohjaustyön rinnalla projektiin kuuluu HAAGA-HELIAn organisaation sisäistä työtä, jota tehdään monella rintamalla. Tarkoituksena on käydä läpi muun muassa työharjoittelu- ja opinnäytetyökäytänteet sekä viilata HAAGAHELIAn sisäisiä pelisääntöjä jo talon sisäisestä viestinnästä lähtien. Opintojen eteneminen ja valmistuminen ovat niin isoja kysymyksiä meidän olemassaolomme kannalta, että meidän täytyy saada aikaan suuria sillä alueella, Kokko toteaa. ▫

Takaisin koulun penkille Teksti Laura Kukkonen | Kuva Leena Salmio

Muodollisesti päteväksi – Kai Odé suoritti uudistuneen eMBA:n

ai Odé halusi päivittää osaamisensa ja saada kesken jääneet opintonsa valmiiksi. HAAGA-HELIAn joustava eMBA in Service Excellence -ohjelma osoittautui täydelliseksi vaihtoehdoksi kehittyä ja hankkia uutta näkemystä palveluliiketoiminnasta. Kai Odé, 48, on kerännyt käytännön tietotaitoa työelämässä jo yli 20 vuotta. Hänen opintonsa ovat kuitenkin olleet virallista tutkintoa vailla viime vuosiin asti. Kun Odé oli suorittanut työn ohessa johtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2011, oli aika siirtyä eteenpäin. HAAGA-HELIAn eMBA-ohjelma houkutteli palvelusuuntautuneisuudellaan, sillä se on Odén ominta erikoisalaa. ‒ Tämä on loistava tapa päivittää omaa osaamistaan ja peilata omaa ymmärrystään palveluliiketoiminnasta muihin aloihin, perustelee Odé koulutukseen lähtöään. Odén opiskeluryhmä on osoittautunut erittäin toimivaksi ja kannustavaksi. Uusien ja erilaisten mielipiteiden kautta on mahdollista arvioida myös omia näkemyksiään työelämästä. ‒ Ryhmässäni on työuransa eri vaiheissa olevia ihmisiä eri aloilta. On ollut mielenkiintoista seurata, miten eri aloilla ymmärretään erilaisten myyntitoimintojen merkitys, kertoo Odé. Kansainvälistä työkokemusta maailmalta Odé on työskennellyt kansainvälisissä työyhteisöissä jo vuodesta 1988 lähtien. Silloin hän jätti kauppaopiston laskentatoimen opinnot ja suuntasi työkomennukselle. Hän toimi kuusi vuotta eri työtehtävissä paperikoneiden asennusprojekteissa Euroopassa. Työn ohessa opiskeluun Odé sai tuntumaa jo tuolloin suorittaessaan työteknikon koulutuksen. ‒ Palveluiden parissa olen työskennellyt siitä lähtien, kun 15 vuotta sitten lähdin kolmeksi vuodeksi Thaimaahan perustamaan Metson palveluliiketoimintaa, kertoo Odé urapolustaan. Aasiasta Odé siirtyi kehittämään vastaavaa liiketoimintaa Saksaan, jossa vietti yhteensä kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Järvenpäässä Metso Paperin palveluliiketoiminnan Rullankäsittelyratkaisut-ryhmän päällikkönä vastuualueinaan tuotehallinta, tarjoustoiminta ja palvelumyynnin tuki. Opintomatka Hong Kongiin HAAGA-HELIAn eMBA-ohjelmaan sisältyy ulkomaan opintojakso joko Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Opiskelijat pääsevät kuuntelemaan luennoitsijoita ja oppimaan lisää kansainvälisestä liiketoiminnasta. Yritysvierailut järjestetään paikallisissa palvelualan yrityksissä.

Odé vietti ryhmänsä kanssa opintoviikon Hong Kongissa syyskuussa 2012. Hänen mielestään onnistunut matka olikin yksi opintojen parhaista kokemuksista. ‒ Sisällöltään matka oli aika lailla napakymppi. Luennoitsijat olivat loistavia ja käsiteltävät aihealueet mielenkiintoisia, kiittelee Odé muun muassa Hong Kongin Polytechnic Universityssä järjestettyä ohjelmaa.

Suunnitelmallista ajankäyttöä Opintojen edetessä Odé on oivaltanut ajanhallinnan merkityksen vielä konkreettisemmin. Kiireinen työelämä tuo omat haasteensa, mutta Odén perheessä ymmärretään onneksi opiskelun vievän vapaa-aikaa. Myös Odén vaimo on kouluttautunut samaan aikaan työnsä ohella ja perheen molemmat lapset ahkeroivat omissa opinnoissaan. HAAGA-HELIAn uudistunut eMBA-ohjelma on nyt entistä joustavampi. Moduulimuotoisuuden ansiosta opinnot voi aloittaa silloin, kun omaan aikatauluun parhaiten sopii. Myös kurssien suoritusjärjestyksen voi päättää itse. Odé on jo yli puolivälissä opintojaan, ja aihe opinnäytetyöllekin on vähitellen selkiytymässä. Hänen tavoitteenaan on valmistua vuoden 2013 kesäkuussa. ‒ Itsensä kehittäminen kannattaa aina. Opiskeluun ryhtyvän on ymmärrettävä, että eMBA vaatii oman aikansa ja panostuksensa. Ja jotta opiskelun jaksaa viedä onnistuneesti loppuun asti, tarvitaan tietysti myös motivaatiota, toteaa Odé. ▫

Etuseteli Taste of eMBA: Tällä kupongilla saat 30% alennuksen valitsemastasi HAAGA-HELIAn eMBA in Service Excellence -moduulista, mikäli rekisteröidyt vuoden 2012 aikana. Tutustu mahdollisuuksiin: http://emba.haaga-helia.fi Opportunity knocks! With this ticket, you will receive a 30% discount of one of the eMBA in Service Excellence modules if you register before end of year 2012. Contact Susanna Tammela-Eltvik for more information. susanna.tammela-eltvik@haaga-helia.fi 040 488 7229

Lisätietoja: http://emba.haaga-helia.fi Susanna Tammela-Eltvik, eMBA Program Manager, susanna.tammela-eltvik@haaga-helia.fi

Almost@home Lounge

HAAGA-HELIAn uudistunut eMBA-ohjelma:

HAAGA-HELIA • Englanninkielinen ohjelma • Joustava: ei hakuaikoja, opinnot voi aloittaa ympäri vuoden • Moduulimuotoinen ohjelma, laajuus 90 opintopistettä • Mahdollisuus suorittaa myös pienempiä kokonaisuuk- sia, kuten Diploma in Service Excellence (30 opintopis- tettä) ja Graduate Certificate in Service Excellence (15 opintopistettä) • Lähiopetusta kerran kuukaudessa (torstai - lauantai) • Verkkopohjainen etäopiskelu tukee oppimista • Ulkomaan opintojakso Yhdysvalloissa tai Aasiassa, akateeminen ohjelma ja yritysvierailut paikallisissa palvelualan yrityksissä • Kouluttajina HAAGA-HELIAn ja partneriyliopistojen sekä liike-elämän asiantuntijoita

eMBA in

ERVICE EXCELLENCE

ply before 31st of May 2012!

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintolaja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja. Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua. Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

rther information: mba.haaga-helia.fi 29

Viisi tärkeää paikkaa

Opinto-ohjaaja leikkii ja lenkkeilee

Teksti Henni Aaltonen Kuvat Leena Salmio, Shutterstock

Martina Roos-Salmi työskentelee liiketalouden koulutusohjelmassa opinto-ohjaajana ja työhyvinvoinnin lehtorina. Hän on myös Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian eli Urhean koordinaattori Pasilan toimipisteessä. Urhea perustettiin vuonna 2003 auttamaan urheilijoita urheilun ja siviilielämän, kuten opiskelun yhdistämisessä. Urheasta on muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, johon linkittyvät myös erilaiset urheilijan tarvitsemat tukipalvelut. Martina tiedottaa opiskelijoille Urhean mahdollisuuksista ja tukee Pasilan opintoohjaajien työtä auttamalla opiskelijaa lukujärjestyksen ja kurssien yhteensovittamisessa. Hänen työnsä on niin tavallisen opinto-ohjauksen kuin Urhean koordinoinnin osalta opiskelijoiden kohtaamista kahden kesken. Martina esittelee viisi itselleen tärkeää paikkaa.

1. Vanhankaupunginkoski

Varhain ennen työpäivää Martina suuntaa usein kuvankauniin Vanhankaupunginkosken maisemiin lenkkeilemään ja venyttelemään. ”Se on mukava päivän aloitus, aurinko nousee ja näin syksyisin saa miltei aamusuihkun samalla”. Liikunta on jäänyt luonnolliseksi osaksi Martinan vapaa-aikaa; nuorena hän harrasti aktiivisesti koripalloa ja myöhemmin valmensi sekä tuomaroi lajissa. Vieläkin Martina saattaa valmentaa satunnaisesti, mutta työn ja perhe-elämän ohessa siihen ei ehdi keskittyä. Lenkkeilyn lisäksi Martina joogaa, käy kuntosalilla ja pelaa sählyä HAAGA-HELIAn sählyporukassa. 2. Malmin henkilökuntaruokala

Martina keskustelee työkseen opiskelijoiden kanssa, mutta kollegoiden kanssa hän ehtii vaihtaa kuulumiset vasta lounastauolla. Se on mukava hetki irrottautua työstä. Martina kehuu Malmin toimipistettä työympäristönä: töihin on aina mukava tulla. Malmilla henkilökuntaa on vähemmän verrattuna esimerkiksi Pasilaan, joten piirit ovat pienet. 3. Kirjastot

Urheilun ohella Martina lukee paljon. Stadionin Urheilumuseon yhteydessä sijaitseva Suomen urheilukirjasto on hänelle tärkeä paikka. Urheilukirjaston kokoelmia on kartutettu vuodesta 1904 alkaen ja ne kattavat laaja-alaisesti suomalaisen urheilun ja liikunnan historian. Urheilukirjaston valikoimista voi lainata myös Martinalle varsin läheisen kirjan: Urheilupsykologian perusteet (2012), jonka toinen toimittaja hän on. Jos Martinan tulee käytyä Urheilukirjastossa aihepiirin takia, niin toinen suosikki, Rikhardinkadun kirjasto puolestaan vetoaa rauhoittavan tunnelmansa vuoksi. ”Jotkut menevät kirkkoon, minä menen kirjastoon”. 4. Oma koti ja roolileikkihuone

Martinalla on kolme pientä lasta, joiden kanssa hän pääsee miltei päivittäin eläytymään erilaisiin rooleihin, kuten pikkuvauvan, ponin tai päiväkotilapsen hahmoon. Martinan kotoa löytyykin oma huone roolileikeille ja askartelulle. Roolileikeissä on selvä työnjako: lapset ovat ohjaajia ja äiti tottelee. Martinan mukaan se on mukavaa vaihtelua sille, että hänen työnsä on opiskelijoiden ohjausta. ”Mieluiten esitän jotain eläintä, koska silloin ei tarvitse tehdä niin paljon, vaan saa vaikka nukkua”, Martina hymyilee. 5. Ruotsi

Ruotsi on Martinalle tärkeä monestakin syystä: siellä on ystäviä, upeita paikkoja ja ennen kaikkea rakkaita muistoja. Martina opiskeli Ruotsissa neljä vuotta, pääaineenaan urheilupsykologia. Erityisesti Tukholma ja Ruotsin pisin, seitsemän kilometrin mittainen ranta Tylosand, ovat lähellä Martinan sydäntä. Myös koripalloajat linkittyvät Ruotsiin: sinne tehtiin monia turnausmatkoja. Martina piipahtaa edelleen Ruotsissa aina ehtiessään. ▫

Viinistä viiniin Teksti Jouko Mykkänen | Kuvat Shutterstock

M ade i

Rypäleitä ja perunoita

nd la

n Fi n

Ilmastonmuutos tulee, oletko valmis? Paljastan nyt pienen salaisuuden, minä nimittäin olen valmis ilmastonmuutokseen. Istutin viime vuonna maailman pohjoisimman rieslingtarhan salaiseen paikkaan, tänne Suomeen. Köynnöksiä on 50, ja tarhan nimi on Clos Steingarten ‒ pohjustin

tarhan nimittäin mustilla kivillä lämmön keräämiseksi. Tarha tuotti rypäleitäkin jo tänä vuonna. Tosin ne eivät kyllä ehtineet kypsyä, koska ilmastonmuutos jäi väliin tänä kesänä. Toivomukseni onkin: ajakaa vaan isoilla maastureilla, tarvitsen kasvihuoneilmiötä! Koska ilmasto muuttuu hitaasti, Suomesta ei ihan heti tule viinintuottajamaata. Tyytykäämme siis kotoiseen viinakulttuuriimme. Tosin siinäkään ei oikein ole hurraamista, sillä alkoholinvastainen ilmastomme on melko jäätävä. Minkä hienon mahdollisuuden olemmekaan menettäneet, kun viinan pientuotanto on aivan jäissä!

HAAGA-HELIAn lehtori, FM Jouko Mykkänen vastaa muun muassa restonomiopiskelijoiden viiniopinnoista ja kirjoittaa vakituisesti viineistä Helsingin Sanomiin sekä satunnaisesti muihin julkaisuihin. Hän on julkaissut useita kirjoja viineistä ja ravintolapalvelusta sekä artikkeleita gastronomian ja estetiikan välimaastosta. Mykkänen on kiinnostunut myös erilaisista opetuksen kehittämishankkeista viinialalla ja kuuluu European Academy of Wine Educationin hallitukseen. Hän toi Wine and Spirit Education Trust -järjestön (WSET) koulutuksen Suomeen vuonna 1999. Mykkänen on koulutukseltaan FM Helsingin yliopiston estetiikan laitokselta, jonka lisäksi hänellä on myös WSET Diploma. Mykkänen on myös Suomen Sommelierit ry:n hallituksen puheenjohtaja. Jouko Mykkäselle myönnettiin Heinon Tukku Oy:n 100-vuotisjuhlarahaston tunnuspalkinto syyskuussa 2011. Tunnuspalkinnolla juhlarahaston neuvottelukunta on halunnut nostaa esille suomalaisen viinikoulutuksen uranuurtajan ja gastronomian esteetikon.

Nykyiset viranomaiskäytännöt tekevät innovaatiot, lähituotannon ja muut merkittävät ilmiöt täysin mahdottomiksi. Ja jos joku jotain keksiikin, siitä ei saa kenellekään mitään kertoa, koska kaikenlainen väkevien juomien informaatio on Valviran mielestä mainontaa, ja sehän on kiellettyä. Sääli, sillä meillä voisi olla hieno tulevaisuus johtavana viinamaana. (Tiesitkö muuten, että viski on itse asiassa tammikypsytettyä vodkaa?) Loistoesimerkki suomalaisesta innovaatiosta voisi olla Shaman Spiritsin Korven Kyynel, jota mainostetaan pullon kyljessä pontikaksi. Se on tehty Pohjanmaan perunoista, vaikka Alkon listoilla tätä ei mainitakaan. Ihastuttava perunaviina, jossa kieltämättä on pontikan vivahteita. Ehdoton ruokaryyppy, akvaviititkin jäävät kauas taakse. Alkoholilaki on muutoskierroksella, ja pyydänkin nyt lukijoita

ottamaan huomioon edellä esittämäni mielipiteen ja vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen, jos sellainen tilanne eteen tulee. ▫

Ajankohtaista Koonnut Katriina Kodisoja

ICT-palvelujohtamisen koulutus palkittiin

HAAGA-HELIA joins HOSCO

▶ IT Service Management Forum Finland myönsi HAAGA-HELIAlle tunnustuspalkinnon uuden ICT-palvelujohtamisen master-koulutusohjelman, Information Systems Managementin (ISM), kehittämisen johdosta. Palkinnon vastaanottivat itSMF:n vuosiseminaarissa yliopettajat Jouni Soitinaho ja Heikki Suominen. ICT-palvelujohtamisen ylempään korkeakoulututkintoon johtava englanninkielinen koulutusohjelma käynnistyi vuoden 2012 alussa. Se vastaa yritysten tarpeisiin kouluttamalla monitaitoisia ICT-hanke- ja palvelujohtajia kansainvälisessä ympäristössä.

HAAGA-HELIA’s Hotel, Restaurant and Tourism Management joins HOSCO to enable its students to interact with top recruiters and broaden their network in the industry. ▶ The Swiss company Hospitality Connection has announced 17th September the entry of the HAAGA-HELIA University of Applied Sciences Hotel, Restaurant and Tourism Management, to its exclusive online hospitality network: HOSCO. – We invite top-ranked hotel schools to join HOSCO based on our 400+ employ ers’ feedback and preferences. HAAGA-HELIA is widely recognized in the industry and for this reason it was a priority for us to bring the school on board of the network, said Mr. Bracard, Managing Partner at HOSCO. – Networking with the global hospitality industry is vitally important and HOSCO offers our students an excellent platform to search for internships and demanding jobs around the world. This is also important for our strategy of being the most international university of applied sciences in Finland, said Ari Björkqvist, Programme Director – Hotel and Restaurant Management at HAAGA-HELIA.

Lisätietoja: Jouni Soitinaho yliopettaja, koulutusohjelmavastaava jouni.soitinaho@haaga-helia.fi

Jouni Ahoselle EuroCHRIE President’s Award

Neloskierre-hanke jatkuu Living Lab -verkostossa ▶ Neloskierteessä on vuodesta 2009 työstetty yhteisiä hyviä käytäntöjä Living Lab -toiminnan toteuttamiseksi ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa on ollut mukana 13 ammattikorkeakoulua, joista HAAGA-HELIA on toiminut pääkoordinaattorina. Hankkeen päättäjäisiä vietettiin 12.10. Porvoo Campuksella. Living Lab Expossa osallistujat ovat päässeet demojen ja työpajojen avulla kokemaan ja testaamaan itse, mihin kaikkeen käyttäjälähtöisyyttä voidaan soveltaa. Hankkeen toimintaa jatkaa kansallinen ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto. www.livinglabexpo.fi http://fnoll.wordpress.com (Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto) Verkostoidu Living Lab -toimijoiden kanssa! Ilmoittautumiset: lehtori, TKI-asiantuntija Sakariina Heikkanen, sakariina.heikkanen@haaga-helia.fi Living Lab -käsikirjaa voi tilata postikulujen hinnalla HAAGA-HELIAn verkkokaupasta http://shop.haaga-helia.com/ tai osoitteesta julkaisut@haaga-helia.fi.

▶ Hotelli- ja ravintola alan koulutuksen EuroCHRIE President’s Award myönnettiin ansiokkaasta työstä HAAGA-HELIAn hotelli-, ravintolaja matkailuyksikön johtajalle Jouni Ahoselle. Hän on toiminut useita vuosia EuroCHRIEn ja I-CHRIEn hallituksissa ja isännöinyt konferenssia Suomessa. Tunnustus myönnetään elämänmittaisesta ansiokkaasta työstä. Palkinnon saaja on jäsen, joka on vaikuttanut palvelun ja turismin koulutuksen kehittämiseen sekä EuroCHRIE yhteistyön eteenpäin viemiseen. http://www.eurochrie.org

Alexander Osterwalder ja Business Model Canvas ▶ Business Model Canvas -työkalun kehittäjä ja alan ykkösnimi maailmalla, Ph.D Alexander Osterwalder esiintyi HAAGA-HELIAn isännöimässä kansainvälisessä seminaarissa 6.11. Seminaarissa perehdyttiin palveluliike toimintalähtöiseen ajatteluun (Service Business Mindset). Workshopeissa osallistujat pääsivät kokeilemaan Canvas -työkaluja käytännössä. Business Model Canvasin avulla on visualisoitu ja kehitetty maailman johtavien organisaatioiden liiketoimintamalleja.

Uusia julkaisuja HAAGA-HELIAn julkaisusarjassa:

Haaga Haaga Akatemia Akatemia

Lassila, S. ja Rantanen, T. (toim.), 2012: KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYTTÄ OPPIMASSA – SYMBIO Living Lab -hankkeen kokemuksia käyttäjälähtöisestä tapahtumatuotannosta ▪ Julkaisussa pyritään avaamaan uudenlaisia näkökulmia käyttäjälähtöisyyteen, living lab -toimintaan sekä alueelliseen verkostoitumiseen. Teos on tarkoitettu aluekehittäjille, tapahtumatuottajille ja ammattikorkeakoulujen toimijoille sekä muille käyttäjälähtöisyydestä kiinnostuneille.

HAAGA-HELIAN HAAGA-HELIAN VALMENNUSVALMENNUSJA KONSULTOINTIPALVELUT JA KONSULTOINTIPALVELUT

Heiskanen, N. (toim.), 2012: NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN MONET HATUT – Näyttö tutkintojärjestelmän eri toimijoiden puheenvuoroja kentältä ▪ Artikkelijulkaisussa yhdeksän näyttötutkintojärjestelmän ammattilaista kuvaa sitä toimintakenttää ja verkostojen moninaisuutta, missä näyttötutkintomestarit toimivat. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä on paljon kokemuksen kautta saavutettua osaamista ja hyviä käytänteitä, joiden jakamista tämä artikkelijulkaisu osaltaan palvelee. Kärnä, E. (toim.), 2012: TEHOA JA ILOA STRATEGIATYÖHÖN ▪ Julkaisu antaa kattavan kuvan strategiatyöstä ja -prosesseista käytännössä sekä keinoista kehittää toimintatapoja. Raportin jokainen case on omanlaisensa, kiinnostava ja uusia ajatuksia synnyttävä kokonaisuus. Haluamme kannustaa jokaista löytämään innostavan ja aktiivisen roolin organisaation tärkeässä strategiatyössä! Heikkinen, V. A. ja Inkinen, S. (toim.), 2012: FUTUAeroport – ajatuksia ja visioita tulevaisuuden lentoasemasta ▪ Sähköisessä julkaisussa esitellään hankkeisiin osallistuneiden asiantunti joiden ja opiskelijoiden näkemyksiä lentoaseman liiketoiminnan, tekno logisen ympäristön ja palvelumaailman kehittämiseksi. Teos koostuu laajemmista, taustoittavista asiantuntijakirjoituksista sekä lyhyemmistä case-esittelyistä ja visioteksteistä. Tilaukset ja lisätietoja: http://shop.haaga-helia.com tai julkaisut@haaga-helia.fi

Sinustako Sinustako sisäpiiriläinen? sisäpiiriläinen? HOSPITALITY HOSPITALITY INSIDERS INSIDERS CLUB CLUB HOTELLIHOTELLIJA RAVINTOLA-ALAN JA RAVINTOLA-ALAN ESIMIESTEN ESIMIESTEN JA JA ASIANTUNTIJOIDEN ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTO VERKOSTO

Klubin Klubin jäsenenä jäsenenä pääset pääset

• • • • • • •

• Kurkistamaan Kurkistamaan alanalan toimijoiden toimijoiden kulisseihin kulisseihin • Kuulemaan Kuulemaan alanalan tulevista tulevista käänteistä käänteistä • Lisäämään Lisäämään osaamistasi osaamistasi • Kehittämään Kehittämään organisaatiosi organisaatiosi toimintaa toimintaa • Verkostoitumaan Verkostoitumaan alanalan ammattilaisten ammattilaisten kanssa kanssa • Kuulemaan Kuulemaan muiden muiden yritysten yritysten ratkaisuista ratkaisuista • Tutustumaan Tutustumaan uusiin uusiin konsepteihin konsepteihin

Ohjelma Ohjelma 20132013

28.2.2013 28.2.2013 Palvelukonseptit Palvelukonseptit 26.4.2013 26.4.2013 Revenue Revenue Management Management Syyskuu Syyskuu 2013 2013 Uudet Uudet kokouskokousja tapahtumatilat ja tapahtumatilat Marraskuu Marraskuu 2013 2013 Uudet Uudet ravintola-avaukset ravintola-avaukset Hinta Hinta ja liittyminen ja liittyminen

• • • •

• Tilaisuuksia Tilaisuuksia 4 kertaa 4 kertaa vuodessa vuodessa • Jäsenyys Jäsenyys 400400 € / vuosi € / vuosi • Klubiin Klubiin voi liittyä voi liittyä henkilöhenkilötai yritysjäsenenä tai yritysjäsenenä • Yksittäisiin Yksittäisiin tapahtumiin tapahtumiin voi osallistua voi osallistua hintaan hintaan 120120 € €

Lisätietoa Lisätietoa

Www-sivut Www-sivut http://valmennus.haaga-helia.fi http://valmennus.haaga-helia.fi sähköpostitse sähköpostitse ElisaElisa Aunola Aunola tai Pekka tai Pekka Lampi Lampi etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi

Haku HAAGA-HELIAn ammatillisiin opettajankoulutusohjelmiin Hakuaika ammatilliseen opettajakoulutukseen on 7.–25.1.2012. Hakea voi ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen. Hakulomakkeet: www.opekorkeahaku.fi Lisätietoja: http://www.haaga-helia.fi/aokk

Koulutuskalenteri 34

MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KOULUTUKSET Hospitality Insiders Club UUTUUS! Hotelli- ja ravintola-alan esimiesten ja asiantuntijoiden verkoston jäsenenä pääset kurkistamaan alan yritysten kulisseihin, saat ideoita työhösi, kehität omaa osaamistasi ja organisaatiosi toimintaa sekä verkostoidut muiden alan ammattilaisten kanssa. Klubitapaamisia on neljästi vuodessa ja ne ovat puolen päivän mittaisia. Klubijäsenyyden hinta on 400 €/vuosi. Jäsenyys voi olla henkilö- tai yrityskohtainen. Ohjelma 2013 28.2.2013 Palvelukonseptit 26.4.2013 Revenue Management Syyskuu 2013 Uudet kokous- ja tapahtumatilat Marraskuu 2013 Uudet ravintola-avaukset Lisätietoa: http://valmennus.haaga-heli.fi –> Koulutustarjonta –> Ravintolaja matkailuala. Elisa Aunola, puh. 040 488 7186, elisa.aunola@haaga-helia.fi

Ravintolaesimiesten opintomatka Lissaboniin Tervetuloa ravintolapäälliköiden ja esimiesten opintomatkalle Lissaboniin! Ajankohta 28.2.–2.3.2013. Matkan tavoitteena on tutustua kohdekaupungin ravintolaelämään, saada virikkeitä omaan työhön, oppia uutta ja verkostoitua kollegoiden kanssa. Matkan hinta on noin 1000 euroa sisältäen matkat, majoituksen ja ruokailut. Lisätietoa: Risto Karmavuo, puh. 0400 538740, risto.karmavuo@haaga-helia.fi

MYYNTI JA PALVELU Messuesiintyminen – miten messupanostuksesta saadaan rahat takaisin? Harjoituspainotteinen valmennus, jossa tavoitteena on kehittää messuesittelijöiden asiakaspalvelutaitoja. Sisältönä mm. ensivaikutelma, messuvieraan kohtaaminen, tuloksekas keskusteleminen, argumentointi, kuunteleminen ja ulkoinen kuva. Analysoinnin tukena käytetään videointia. Valmennus toteutetaan yrityskohtaisesti 5–10 henkilön ryhmässä. Toteutus yhden kokonaisen tai puolen päivän mittaisena. Hinta: ½ päivän valmennus 1000 €, 1 päivän valmennus 1500 € Aika ja paikka: Sopimuksen mukaan asiakkaan luona tai HAAGA-HELIAn tiloissa. Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi –> Koulutustarjonta –> Myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu Asiakaspalvelu erilaisissa asiakastilanteissa - miten hallitset vaikeat asiakaskohtaamiset? Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkalupakki laadukkaan asiakaspalvelun kehittämisessä yrityksen kilpailueduksi. Vaativat asiakastilanteet voivat nostaa asiakaspalveluhenkilöstön stressitasoa ja laskea asiakaspalvelun tasoa. Tässä koulutuksessa käydään vaihe vaiheelta läpi, miten hankalat asiakastilanteet otetaan haltuun. Hyvä tilannehallinta asiakaspalvelussa on sekä asiakkaan että työntekijän etu. Tarkemmat tiedot kevään 2013 toteutuksista http://valmennus.haaga-helia.fi/

JOHTAMINEN Yksilöcoaching Coaching on erityisesti esimiesten ja johdon yksilöllinen ammatillisen kehittymisen työväline. Coachingin tavoitteena on parantaa yksilön itsetuntemusta, tavoitteellisuutta ja muutoskykyä työssä, oppia tunnistamaan omia vahvuuksia sekä lisätä asiakkaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Coachingiin kuuluu henkilökohtaisia tapaamisia sertifioidun coachin kanssa kahdesti kuukaudessa noin kolmen kuukauden ajan (yhteensä 6–7 tapaamista). Myös virtuaalikeskustelu on mahdollista. Coaching voidaan toteuttaa yrityksen tai HAAGA-HELIAn tiloissa tai muussa sovitussa paikassa. Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi –> Koulutustarjonta –> Johtaminen ja esimiestyö

FINANSSIALA Sijoituspalvelututkinto (APV1) Sijoituspalvelututkinto (APV1) on arvostettu ja alan yritysten tunnustama tapa osoittaa sijoituspalvelutehtävissä vaadittava tiedollinen osaaminen. Tutkinto on tarkoitettu sijoituspalveluyrityksissä, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä sijoitusneuvonta- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville sekä aihepiiristä kiinnostuneille henkilöille. Tarkemmat tiedot: http://valmennus.haaga-helia.fi/

Hyvän fiiliksen puolesta! LAHTI

LAHTI

www.cmbravintolat.fi

KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Työelämälähtöinen täydennyskoulutus kasvuhakuisten pk-yritysten korkeakoulutetuille avainhenkilöille. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan

sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Hakuaika: 1.11.2012-1.2.2013. Lisätietoja ja hakulomake: www.haaga-helia.fi/kasvu

SERVICE EXCELLENCE Diploma in Service Excellence (30 ECTS) HAAGA-HELIA Diploma in Service Excellence is designed for those seeking a foundation in business fundamentals to help them become more efficient and effective managers and administrators. This unique program prepares students from a variety of backgrounds to step forward confidently in their careers as administrators and managers. Students who wish to go on to complete the eMBA in Service Excellence can transfer their cedits from the Diploma in Service Excellence to eMBA option. Flexible continuous student intake throughout the year! For more information: http//emba.haaga.helia.fi/

Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) HAAGA-HELIA Graduate Certificate in Service Exellence is designed for candidates who seek a short, focused, graduate-level business program that covers the essential elements of a service business management. This certificate provides students with the opportunity to gain a latest understanding of contemporary service business practices. Flexible continuous student intake throughout the year! For more information: http//emba.haaga.helia.fi/

Individual modules in Service Excellence (3 ECTS) It is also possible to study only one individual module of the eMBA modules that may suit student’s further development needs. The eMBA programme consists of 20 different study modules that one can choose from. For more information: http//emba.haaga.helia.fi/

Kolumni

Kuva Seppo Wahl

Kuva Marica Rosengård

Tuhraaminen seis!

Kolumnin kirjoittaja tradenomi, kouluttaja Terhi Mäkiniemi on Turun seudun tradenomit ry:n perustajajäsen ja seuraa aktiivisesti ammattikorkeakoulutuksen kenttää.

Kolumniaan varten hän vaihtoi ajatuksia valmentavan psykologin, Ilona Rauhalan kanssa.

almistuminen on ammattikorkeakouluja yhdistävä kestoaihe,

syystäkin. Itse sain paperini HAAGA-HELIAsta vuonna 2003, ja oppilaitoksen näkökulmasta taisin olla ihanneopiskelija. Valmistuin 3,5 vuoden määräajassa, suoritin enemmän kursseja kuin tarvittiin. Olin puoli vuotta vaihdossa Tanskassa, kansainvälistymässä. Kun ympärillä kommunikoitiin pääasiassa englanniksi, sujui opiskelu suomeksi. Neljänä iltana viikossa imin käsitteitä ja ammattisanastoa kuin sieni. Opiskelin palveluiden tuotteistamista ja markkinointia. Tein sitä myös työkseni. Laajensin viitekehystäni, sovelsin ja kokeilin. Motivaatio oli huima. Ensimmäistä kertaa elämässä oli aikaa opiskella! Vain opinnäytetyötä pusertaessa usko valmistumiseen oli koetuksella. Tieteellinen kirjoittaminen harmaannutti hiuksia nopeammin kuin fyysinen vanhentuminen. Ystäville ei ollut aikaa – opinnäytetyön substanssiopettajalle ja ohjaajalle kyllä. Tutkintotodistus edusti väylää työelämään ja ammatilliseen mahdollisuuksien maailmaan. Kaikkihan sitä halusivat, valmistua. Mutta kaikki eivät valmistu. Eivät määräajassa tai lisäajassa. Eivät lainkaan.

Syitä on monia, eikä yksi syy kerro riittävästi. Jäin miettimään, miksi kannattaa valmistua ajoissa. Soitin psykologi Ilona Rauhalalle ja kysyin asiasta. Rauhala jos kuka tietää, sillä aikanaan hän toimi pitkään opintopsykologina. Rauhala kannustaa jo opiskeluaikana hiomaan taitoja oppimaan oppimisessa. Kyky jäsentää asioita ja löytää oma oppimistyyli edistävät tiedon nopeaa omaksumista. Tätä työelämässä tarvitaan! Koulu ei valmista kaikkiin ammattitaitovaatimuksiin, ja moni hoksaakin vasta työssä toimialan kiemurat ja koukut. Samoin sen, miten selvitä niistä. Tämäkin on oppimista. Rauhala muistuttaa myös, että valmistuminen aikataulussa, nopeasti, vie

varmemmin työelämän porteista sisään. Siksi maleksiva ja hidas oppiminen tai ajan tuhraaminen opinnoissa eivät kannata. Tutkinnon suorittaminen on murunen ammattiin oppimista. Uusien asioiden nopea omaksuminen ja käytäntöön soveltaminen ovat työmarkkinoilla kultaa arvokkaampia. Työelämä ja hitaus eivät ole pari, vaan vastapari.

Työelämä ja hitaus eivät ole pari, vaan vastapari.

Opintojen aikana minulle tuottivat onnistumisen kokemuksia opettajien kannustus sekä ohjaus. Ne olivat merkittäviä tukipilareita opintojen loppuunsaattamiselle. On tärkeää, että AMK-rakennemuutoksen pyörityksessäkin opettajille taataan edelleen resurssi opiskelijoiden ensisijaistamiseen kaikilla osa-alueilla: kohtaamisessa, neuvomisessa, urasuunnittelussa ja työnhaussa tukemisessa, koska kukaan ei yksin jaksa. Keinoja siihen, miten ammattikorkeakoulu voisi olla opiskelijan kumppani arjessa, eikä niinkään kontrollitaho, tarvitaan edelleen lisää. ▫

Alumnit Teksti ja kuvat Katriina Kodisoja

HAAGA-HELIAssa juhlistettiin

HSO-sihteereitä 40 vuoden takaa Helsingin Sihteeriopistosta vuonna 1972 valmistuneet HSO-sihteerit vierailivat Pasilassa kertomassa omia opiskelu- ja uratarinoitaan. Samalla vieraat saivat päivityksen johdon assistenttien nykykoulutukseen.

AAGA-HELIAn assistenttikoulutuksessa on vuosien varrella muuttunut moni asia, mutta yksi on pysynyt alusta lähtien: pakollinen työharjoittelu. Helsingin Sihteeriopisto avasi tällä vaatimuksellaan uusia uria paitsi koulutuksessa myös opiskelijoiden myöhemmässä sijoittumisessa. HSO-sihteeriksi valmistuneet ovat kautta aikojen työllistyneet hyvin, eivätkä uusien tradenomi (HSO) -assistenttien työllistymisluvut kalpene entisten rinnalla. Jo 40 vuotta sitten todettiin, että koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeeseen. Myös opettajakunnalla oli jo tuolloin vahva käytännön kokemus alaltaan. Nämä kaksi kulmakiveä ovat edelleenkin tärkeitä, kun koulutusohjelmaa kehitetään. ‒ Samoin kuin ennen, assistentilla odotetaan yhä olevan paitsi hyvää käytännön kieli-, kulttuuri- ja viestintäosaamista, myös hyvää organisointi-, priorisointi- ja palveluosaamista. Assistentti toimii organisaatiossaan edelläkävijänä ja muutosagenttina, totesi historiakatsauksen pitänyt Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen. Monipuoliset uramahdollisuudet HAAGA-HELIAn assistenttikoulutus tarjoaa koulutuksen hyvin monipuolisiin tehtäviin. Tästä on osoituksena mm. alumni- ja ammattijärjestö Aito HSO ry:n ylläpitämä yli 300 ammattinimikkeen rekisteri. Myös vuonna 1972 valmistuneista vain muutama on toiminut koko uransa ajan assistenttina tai sihteerinä. ‒ Sihteeriopiston opeista on ollut hyötyä kaikessa. Kiinteistönvälittäjänä olen osannut laatia täsmällisiä asiakirjoja ja etsiä aktiivisesti tietoa, kertoi 14 vuotta kiinteistöalalla toiminut Leena Vahtera. Vahteran kanssa samalta vuosikurssilta valmistunut EijaLiisa Borgenström on päätynyt urallaan mm. sisäasiainministeriön siviilikriisinhallintatehtäviin. ‒ Vastasin siviilikriisinhallinnan rekrytoinneista viiden vuoden ajan ja vierailin Sri Lankassa tutustumassa operaatioomme, kertoo sisäasiainministeriön kansainvälisen yksikön johtajan sihteerinä toimiva Borgenström. Vuonna 1972 valmistuneiden HSO-sihteerien lisäksi kunniavieraina tilaisuudessa olivat myös yksikön aiempi johtaja Kukka Korkeaoja ja assistenttikoulutusta vuosina 1968‒1993

”Luokkakuvassa” 40 vuotta sitten valmistuneiden kanssa HAAGAHELIAn Johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Salla Huttunen (edessä vas.), Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen sekä yksikön pitkäaikainen johtaja Kukka Korkeaoja.

Anne Wikman (vas.) ja Seija Välkki muistelevat opiskeluaikojaan.

luotsannut rehtori Ville Vihanto. Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat myös alumni- ja ammattijärjestö Aito HSO ry:n edustajat, järjestöpäällikkö Maarit Rapp ja puheenjohtaja Marina Paulaharju. ▫

Maailmalla Juttusarjassa esitellään vaihdossa olleiden opiskelijoiden ja opettajien kuvia ja kokemuksia maailmalta. Teksti Ville Matilainen | Kuvat Pekka Käyhkö

Vuosi sitten HAAGA-HELIAn tietojenkäsittelyn opettaja Pekka Käyhkö luennoi Pohjois-Espanjan San Sebastiánissa. Baskialueen kauneus ja siisteys tekivät aiemmin Madridissakin opettajavaihdossa olleeseen Käyhköön vaikutuksen. Navarron yliopistorakennus oli henkeäsalpaavan upea vuoristokartano.

Baskimaan kauneus

ei unohdu

Vehreistä metsistä ja jylhistä vuoristomaisemistaan tunnettu Baskimaa miltei pakotti patikoimaan.

äyhkö lähti kolmanteen opettajavaihtoonsa ilman ennakkoluuloja. Hän toimi vierailevana luennoitsijana Navarron yliopiston Instituto Superior de Secretariado y Administration (ISSA) -kampuksella San Sebastiánissa, baskialueen oman kielen mukaan Donostiassa. Yliopiston opintolinja vastasi HAAGA-HELIAn johdon assistenttityön- ja kielten koulutusohjelmaa. – Luennoillani annoin esimerkkejä siitä, miten laaditaan yleisöä tukevia multimediaoppimiseen perustuvia esityksiä. Tällä PowerPoint-aikakaudellakaan puhuja ei voi keskittyä vain tekniseen puoleen. Hyvä esitys tukee oppimista ja muistamista, ja silloin toimitaan yleisön ehdoilla, kertoo Käyhkö. Tärkeä ja vähän tutkittu aihe houkutteli myös oppilaitoksen omia opettajia kuuntelemaan Käyhkön luentoja. Kunnon kohotusta ja kielimuurin ylitystä Mukaan työmatkalle lähti myös Käyhkön tytär. Päivät olivat fyysisesti rankkoja, koska Käyhkö halusi tutustua kauniiseen alueeseen sen minkä opetustyöltään ehti. Vehreistä metsistä ja jylhistä vuoristomaisemistaan tunnettu Baskimaa miltei pakotti patikoimaan. Vaikka Käyhkön majapaikka sijaitsi kaukana yliopistolta, hän taittoi jalkaisin myös päivittäiset työmatkat pikkutakissa ja salkku kourassa. – Kuntoni koheni kaksi pykälää viikon aikana. Otin asiakseni tutustua paikalliseen kulttuuriin. Pinchot eli Baskimaan tapaksia muistuttavat alkupalat tulivatkin tutuiksi. Käyhkö luennoi pääasiassa englanniksi, mutta tiputteli välillä mukaan myös espanjan kieltä. – Uskon, että se rentoutti tunnelmaa. Espanjassa osataan heikosti englantia, ja he arvostivat, että osasin edes vähän kieltä. Huomioin myös kuuntelijoiden osoittaman kunnioituksen. Minua kohdeltiinkin erittäin hyvin ja sain olla viikon verran professorina, koska Espanjassa kaikkia korkeakouluopettajia nimitetään professoreiksi, myhäilee Käyhkö. Suomalaisilla opittavaa siisteydestä Espanjalaisten erilaiseen aikakäsitykseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Käyhkön mukaan San Sebastiánissa mañana-ajattelusta ei ollut tietoakaan. – Täsmällisyyden lisäksi myös kaupungin ja kampuksen siisteydestä olisi suomalaisilla opittavaa, toteaa Käyhkö. Itse oppilaitosrakennus oli suomalaisittain päätä huimaava näky: rikkaan espanjalaissuvun alkujaan omistamasta vuoristokartanosta oli näköala Atlantin rannikolle. Kirsikkana kakun päällä kulki Käyhkön päivittäinen työmatka kuninkaallisen kesäpaikan, Palacio de Miramarin ohitse. – Olen usein havahtunut siihen, että muistelen tuota viikkoa Baskimaassa. Jotain siinä ympäristössä oli, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. ▫

HAAGA-HELIAn Tulevaisuusfoorumi Tulevaisuusfoorumi HAAGA-HELIAn 7.3.2013"Suomi Suomi nousuun 7.3.2013 nousuun myynnillä myynnillä" HAAGA-HELIAn vuosittain järjestettävä Tulevaisuusfoorumi pidetään

7.3.2013 7.3.2013klo klo15.00 15.00Pasilan Pasilankampuksella kampuksella(Ratapihantie (Ratapihantie13, 13,00520 00520Helsinki). Helsinki). Foorumin teemana on “Suomi nousuun myynnillä”. HAAGA-HELIA on koordinoimassa ohjelmaa, Foorumin teemana on "Suomi nousuun myynnillä". HAAGA-HELIA haluaa muuttaa yhdessä jossa se yhdessä kokoamansa myynnin vaikuttajaverkoston kanssa haluaa muuttaa kokoamansa myynnin vaikuttajaverkoston kanssa suomalaista kulttuuria myönteisemmäksi suomalaista kulttuuria myönteisemmäksi myyntiä kohtaan ja kehittää samalla myyntityötä kohtaan ja kehittää samalla suomalaisten yritysten myynti- ja palveluosaamista. suomalaisten yritysten myynti- ja palveluosaamista. Laitapäivämäärä päivämääräylös ylöskalenteriisi kalenteriisijojonyt. nyt.Kutsun Kutsunsaat tilaisuuteen saatlähempänä lähempänäajankohtaa. ajankohtaa. Laita tilaisuuteen

Lisätietoja: www.suominousuunmyynnilla.fi

AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN