Signals 2 / 2015

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

Haaga-Helia 2 ∥ 2015

12 16 24

TEEMA

Startup-yritykset luovat tulevaisuutta Kaupunkilainen, kiinnostaako jakamistalous?

Ruokajournalismin koulutus innolla käyntiin

Evon Söderlund ja yrittäjän

6

urapolku

1

Tässä numerossa

Ruoasta syntyy journalismia Haaga-Helian ja Sanoma Media Finlandin yhteistyössä järjestämä ruokajournalismin opintokokonaisuus on lajissaan Suomen ensimmäinen. Tilausta on, sillä ruoasta ei ole koskaan puhuttu ja kirjoitettu niin paljon kuin nyt.

Seurasimme vuohenjuustolla ja munakoisolla täytetyn pastaburgerin matkaa kokkauksesta kuvaukseen.

16

5 | Pääkirjoitus 6 | Urapolulla Yrittäjänä palkittu Evon Söderlund

6 Tommi Lalu © Design 2015

11 |

3 + 1 kysymystä Jan Ameri, Arctic Startup

START

START

12 | TEEMA StartUp School Karim Ali purkaa stereotypioita

UP

Stupid Stupid Games

UP

Rekolan pienpanimo M-Brain kasvoi globaaliksi

SCHOOL

12

Haaga-Helia

SCHOOL Haaga-Helia

18 | Tutkimus & Kehitys Jakamistalous tulee kaupunkiin

Kehitystä kolmessa tilassa

TKI-toiminta näkyväksi 22 | Opiskelijat uudistivat SPR:n lipaskeräystä

START

24 | Aviation Business -koulutus

26 | Virtaava viestintuoja

UP

28 | Herkullista luettavaa Ruokajournalismikoulutus 30 |

Viisi tärkeää tavaraa Jääkiekkoilija Jani Tuppurainen

31

|

Viinistä viiniin

32

|

Ajankohtaista

34

|

Kolumni

36

|

Alumnit

38

|

Maailmalla

SCHOOL

Haaga-Helia

3

Tule mukaan kehittämään digitaalista liiketoimintaasi Haaga-Helian kanssa Tarvitsetko ulkopuolista näkökulmaa tai osaamista digitaalisen liiketoimintasi kehittämiseen?

DMC (Digital Master Class) projektissa rakennamme Haaga-Helialle uudenlaista tapaa toimia jossa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat suorittavat tai täydentävät omaa koulutusohjelmaansa digitaalisen liiketoiminnan käytännön projekteilla.

Tällä palvelumallilla yritykset voivat toteuttaa omia digitaalisia projektejaan yhteistyössä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa ja opetushenkilökunnan kanssa.

Etsimme jatkuvasti uusia mielenkiintoisia digitaalisia yritysprojekteja osaksi digitaalista kurssitarjontaamme. Kysy lisää tuija.toivola@haaga-helia.fi

Pääkirjoitus

Yrittäjyyden ylistys Haaga-Heliassa otettiin elokuussa 2015 käyttöön uusi

Yrittäjyyden voi nähdä eräänlaisena mielenlaatuna. Siinä

strategia, jonka pohjana on varsin yksinkertainen ajatus: ­­­ ”Haaga-Helia avaa ovet työelämään.” Ovien avaaminen voi olla konkreettista eli työllistymistä, mutta ehkä enemmän se on symbolista. Haaga-Helia haluaa toimia niin, että ovet työelämään ovat auki ja yritysyhteistyömme on dynaamista ja kiinni ajassa.

tarvitaan avarakatseisuutta, valmiutta hypätä uusiin tarinoihin sekä epävarmuuden sietämistä. Vahva osaaminen, hyvä itsetunto ja mahdollisuus testata ideoitaan jo opintojen aikana auttavat varmasti. Tärkein mahdollistaja on kuitenkin avoin asenne ja siitä syntyvä valmius yrittäjyyteen.

Tuon valmiuden eteen meidän tulee tehdä työtä innosta-

Strategian keskiössä on myynnin ja palvelun ohella yrit-

täjyys, joka nyky-yhteiskunnassa on mitä parhainta valmistautumista työelämää varten. Kaikki merkit viittaavat siihen, että useimpien tulevaisuuden menestystarinoiden taustalla on yrittäjyys. Siksi on luontevaa, että ammattikorkeakoulu, jolla on Suomen vahvin bisnes-profiili, panostaa yrittäjyyteen.

malla ja näyttämällä esimerkkiä. Kyseessä on koko Suomelle tärkeä asia, joka on nostettu jopa hallitusohjelmatasolle.

Yrittäjyyden ylistystä kannattaa jatkaa, sillä sen kautta tapahtuu suuria.

Teemu Kokko Rehtori ja toimitusjohtaja

Paljon onkin jo tehty. Haaga-Heliassa yrittäjyys on liitetty

kaikkiin koulutusohjelmiin. Sitä edistetään kaupallisella toiminnalla sekä tuetaan startup- ja hanketoiminnalla. Myös avoimen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintojaksomme ovat olleet suosittuja, ja suuri osa virallisista yrityspartnerisopimuksista tehdään yrittäjävetoisten organisaatioiden kanssa.

Yrittäjyyteen kouluttaminen pohjautuu henkilöstön osaa-

miseen. Haaga-Heliassa henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksessa yrittäjyyttä onkin pidetty erityisasemassa. Jyväskylän yliopiston kanssa on toteutettu yrittäjyyteen pohjautuva tohtoriohjelma, jonka tuloksena haagahelialaiset ovat suorittaneet yhteensä toistakymmentä tohtorin tutkintoa.

Haaga-Helia Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija Haaga-Helia ammatti­korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi­tusneuvosto Pekka Huolman, Teemu Kokko, Juha Marjakangas, Ari Nevalainen ja Laura Niemi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Vesa Tyni/ MCI Press ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Tämän lehden kirjoittajat: Anneli Frantti, Johanna Haikarainen, Leila Itkonen, Maija Kajanto, Elina Kuismin, Minttu Käenmäki, Riikka Laiho, Kati Laitinen, Eva Loippo-Sännälä, Jouko Mykkänen, Jenni Neuvonen, Ari Nevalainen, Laura Niemi, Ari Rytsy, Leila Shahem, Saija Sillanpää ja Marko Uutela.

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat.

Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

5

Urapolulla

Opiskellessani tein viisi vuotta työtä tämän idean eteen – sitten oli uskallettava hypätä!

6

Teksti Maija Kajanto | Kuvat Vesa Tyni

Evon Söderlund nousi konkurssiuhan alta palkituksi yrittäjäksi

Tapahtumahotelli täyttää unelmat

Mitä tapahtuu, kun yhteen laitetaan vuosia hautunut bisnesidea, rovaniemeläinen mies, malesialainen nainen, nolla euroa pääomaa ja määrätön intohimo tehdä haaveesta totta?

Syntyy maailman ensimmäinen tapahtumahotelli.

M

entorini sanoi minulle kerran, että kaikilla yrittäjillä tai sellaiseksi haluavilla on jonkinlainen mielenterveyshäiriö. Se pitää paikkansa, nauraa Huone Tapahtumahotellin perustaja, yrittäjä Evon Söderlund. Evon on palkittu työstään muun muassa Arvokkain yrittäjä -palkinnolla vuonna 2014.

Suomeen asettunut Evon näkee kirkkaasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion hyvät puolet.

– Kun koulutus on ilmaista, kaikki syntyvät tasa-arvoisina.

Sitä on vaikea nähdä sisältä käsin. Malesiassa vanhemmat joutuvat maksamaan koulutuksesta hurjia summia, ja poikien koulutus on aina etusijalla. Yrittäjänä arvostan myös sitä, että asiat yhteiskunnassa toimivat. Sanoisin, että suomalaiset ovat rehellisiä ja tekevät asiat niin kuin lupaavat.

–

Hyppy tuntemattomaan Syrjäisessä malesialaisessa kylässä kasvanut Evon on ponnistanut vaatimattomista lähtökohdista. Isoäiti kasvatti Evonin ja tämän siskon perinteisesti; fyysinen kuritus kuului arkeen. Kun

Evon 13-vuotiaana muutti asumaan äitinsä ja tämän uuden miehen luo, hän seurasi läheltä väkivaltaisen avioliiton arkea.

Evon kanavoi oman ahdistuksensa tanssiin. Siinä hän kehittyi niin hyväksi, että toimi jo 17-vuotiaana tanssinopettajana Kuala Lumpurissa. Työnantajan konkurssin jälkeen hän suunnitteli muuttoa Eurooppaan. Moni piti ratkaisua rohkeana.

– Ei se ollut rohkeutta, minulla vain ei ollut Malesiassa mitään! Lähteminen tuntemattomaan oli parempi vaihtoehto.

Euroopassa Evon oli käynnistelemässä uraansa tanssijana, kun hän sai elämän mullistavan sähköpostin. Kirjoittajana oli suomalainen Jussi Söderlund, jonka Evon oli tavannut Kuala Lumpurissa Jussin vaihto-oppilasaikana.

– Jussi ehdotti, että tulisin käymään Suomessa. Sitten hän kysyi, tiesinkö, että opiskeleminen on Suomessa ilmaista ja että opintoihin voi saada opintotukea. En ollut uskoa korviani!

Kolme kuukautta myöhemmin Evon ja Jussi olivat kihloissa. Äkkirakastuminen oli samalla hetkellä mahtavaa ja pelottavaa.

Evon halusi jäädä Suomeen, mutta kielimuuri ja uusi kulttuuri huolettivat.

7

Urapolulla

Takana on ympärivuorokautisia työpäiviä ja konkurssiuhkakin.

Nyt yrityksellä menee paremmin ja johtaja Evon Söderlundin positiivinen mielenlaatu saa loistaa.

En voinut uskoa, että he valitsivat yrittäjäpalkinnon saajaksi ulkomaalaisen mimmin, jolla oli vielä parhaillaan oikeusjuttu meneillään!

Sitten sattuma pelasti: Malesian suurlähetystö avattiin Helsinkiin ja sinne kaivattiin assistenttia.

Evon haki paikkaa – ja purskahti itkuun työhaastattelussa.

– Lupasin, että tekisin töitä ahkerammin kuin kukaan, jos hän vain antaisi minulle mahdollisuuden. Ja sain työpaikan.

Miksi tällaista ei ole Suomessa?

Jussi ja Evon menivät kaikessa hiljaisuudessa naimisiin Suomessa. Malesian tapojen mukaan häitä piti kuitenkin juhlia myös Malesiassa. Kun yhteen piti saattaa kahden eri kulttuurin appivanhemmat, joilla ei ollut yhteistä kieltä, jotain piti keksiä.

Kuala Lumpurissa pariskunta ratkaisi asian varaamalla karaokeboxin: juhlatilan, johon tuotiin syötävää ja juotavaa.

8

– Meillä oli aivan mahtava ilta! Vanhemmat kilpailivat lauluvuoroista ja kaikilla oli hauskaa. Aloimme puhua Jussin kanssa, miten sääli on, että tällaista ei ole Suomessa.

Suomessa juhlien järjestäminen tuntui kovalta työltä: etukäteen siivottiin ja laitettiin ruokaa, jälkikäteen siivottiin. Ja usein loistavat pirskeet lässähtivät, kun ihmiset lähtivät jatkoille ja hajaantuivat eri yökerhoihin.

Tästä sai alkunsa Evonin ja Jussin bisnesidea: Suomeen pitäisi perustaa juhlatiloja vuokraava hotelli, jossa juhlat voisi pitää vähällä vaivalla, ja tarjolla olisi all inclusive -palvelua.

Idean myötä Evon valitsi myös opiskelualansa.

– Koska olen kotoisin Aasiasta, vieraanvaraisuus on minulle luontevaa. Suomeni on huonoa, englantia puhun kohtuullisesti ja kiinaa puhun äidinkielenä. Pohdin, mitä tällä yhdistelmällä kannattaa tehdä. Päätin, että paras tie olisi opiskella restonomiksi Haaga-Heliassa.

Evonin motivaatio opiskeluun oli kova. Hän halusi oman yritysideansa toimivan ja sovelsi oppimaansa bisnessuunnitelmansa tekemiseen. Samalla hän sai opettajiltaan käytännön ohjausta ja kannustusta. Luennoitsijoiden joukosta löytyi jopa yksi sijoittaja.

Tapahtumahotelli sai myös nimensä opettajan ehdotuksesta.

Urapolku: Evon Söderlund 2002 2004 2008 2012 2014

2015

Tanssinopettajana Malesiassa Muutto Eurooppaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, restonomin tutkinto Tapahtumahotelli Huoneen perustaminen, johtaja Yrittäjäpalkinto Nordic Business Forumissa, PwC’s Most Valuable Entrepreneur of the Year Vuoden restonomi -kunniapalkinto Haaga-Heliasta valmistuneelle

– Restonomiksi valmistumisen jälkeen minulla oli bisnesidea, mutta ei rahaa eikä varasuunnitelmaa. Hetken mietin, pitäisikö sittenkin yrittää löytää työpaikka. Sitten ajattelin, että olen opiskellessani tehnyt jo viisi vuotta työtä tämän idean eteen – nyt pitää uskaltaa hypätä!

Ympärivuorokautisia työpäiviä ja asunto myyntiin Rahoituksen saaminen yritykselle oli erittäin hankalaa. Evon ja Jussi huomasivat istuvansa yhä uudestaan ja uudestaan eri pankkien konttoreissa selittämässä suunnitelmaansa. Ja aina vain vastaus oli kieltävä.

– Olimme laskeneet, että tarvitsisimme vähintään 500 neliön tilat, eikä meillä ollut alkupääomaa. Monet tuijottivat meitä sen näköisinä, että onko tämä vitsi.

Lopulta lainan ehtona oli oman asunnon myyminen.

– Se oli kova paikka. Asunto oli meille turvapaikka. Siellä oli sauna, jossa pallottelimme ideoita Jussin kanssa, ja parveke, jolla yritin kasvattaa mansikoita tehdäkseni anoppiin vaikutuksen.

Mutta päätimme, että jos se vaatii tämän, sitten teemme niin.

Pariskunta muutti vuokra-asuntoon uutta tapahtumahotelliaan vastapäätä. He tekivät ympärivuorokautista työpäivää, kävivät kotona suihkussa ja nukkumassa, aloittivat aamulla uudestaan.

Avajaisiin kutsuttiin 300 ihmistä. Paikalle tuli 40. Median innostus ei ollut herännyt, ja tapahtumahotellin toiminta käynnistyi hitaasti. Perintätoimistojen kirjeet alkoivat kasaantua, ja aamut alkoivat neuvottelupuheluilla: jos maksamme ensimmäisen erän tuolloin, voimmeko saada lisää maksuaikaa?

– Pahimmalta tuntui kohdata omat työntekijät ja sanoa heille, että emme pysty maksamaan teille tässä kuussa palkkaa.

Ulospäin Evon piti yllä positiivista mielialaa. Iltaisin tuli usein itku.

– Jotkut kadehtivat. Heille elämäni näyttäytyy upeana, on kuvia avajaisista ja kauniisti sisustetuista tiloista. Usein olen

ajatellut, että astukaapa kenkiini, voitte sitten miettiä, kannattaako kadehtia.

Keskelle ympäripyöreitä työpäiviä ja stressiä saapui myös uutinen, jota vähiten odotettiin: Evon oli raskaana. Töitä oli silti tehtävä. Evon kantoi ruokatarjottimia vielä siinä vaiheessa, kun vatsa alkoi oikeasti jo olla tiellä.

Valoisa ja avara Huone Tapahtumahotelli tarjoaa tilat ja all inclusive -palvelut erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin.

Pohjakosketuksesta puhujanlavalle Pahimmalta tuntui, kun yksi yhteistyökumppaneista haastoi yrityksen oikeuteen tarkoituksenaan ajaa Evon ja Jussi konkurssiin.

Käräjäoikeuden päätöstä odotettiin kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Yrityksen riskeissä oli iso taakka: – Jos käräjäoikeus olisi päättänyt asettaa meidät konkurssiin, minulle ja Jussille olisi jäänyt 600 000 euroa velkaa. Se olisi tarkoittanut esimerkiksi sitä, että emme olisi enää koskaan päässeet Malesiaan tapaamaan perhettäni.

Samaan aikaan kuitenkin alkoi tapahtua hyviä asioita.

Huone alkoi saada asiakaskuntaa, ja Evon haluttiin mukaan yrittäjyydestä kertovaan Taivas ja Helvetti -kirjaan.

Viikko sen jälkeen, kun käräjäoikeus päätti hylätä konkurssihakemuksen, Evonille ojennettiin Arvokkain yrittäjä -palkinto.

– Kun kuulin nimeni Nordic Business Forumin palkintogaalassa, romahdin ja aloin itkeä. Kaikkien niiden yrittäjien joukosta he valitsivat lupaavimmaksi ulkomaalaisen mimmin, jolla oli parhaillaan oikeusjuttu meneillään! En voinut uskoa sitä.

Tapahtumahotelli on kääntynyt hiljalleen tuottamaan tulosta, ja Söderlundit voivat jo hengittää vapaammin. Pariskunta ei ole kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen. Hotellin laajennus valmistui syksyllä 2015, ja Evonin ja Jussin suunnitelmissa on avata vastaavanlainen hotelli Singaporeen.

– Yrittäjäksi haluavan pitää saada voimia omasta unelmastaan ja tekemisestään. Jos haluaa todistaa muille jotakin, se on huono lähtökohta. Ajattelen, että minulla on vain tämä yksi elämä. Siitä pitää tehdä niin mielenkiintoinen kuin mahdollista! ▫

9

NOTHING

Kaupungin parhaassa tikissä!

BUT ROCK AND BOOZE

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

HAUSKAA MATKAA TALLINNAAN m/s FINLANDIALLA. Ota alle suomalainen laiva, suunnaksi Tallinna ja lähde rentoutumaan. Valitse kuuden tunnin miniristeily, päivä Tallinnassa tai lisää matkaan hotelliyö perillä kaupungin sykkeessä. Sekä meno että paluu kuluvat rattoisasti elävän musiikin, edullisten ostosten ja hyvän ruoan parissa. Lähdöt Helsingistä 8.30 ja 15.30.

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

ANNANKATU 21 BARLOOSE.COM /BARLOOSE

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Uudenmaankatu 16, Helsinki kokomo.fi FB/kokomo.helsinki

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Tapio Café ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

+1 kysymystä

Teksti Anneli Frantti | Kuva Arctic Startup

Startup

elämänasenteena Kasvuyritysten Arctic15-tapahtuma keräsi viime keväänä Helsinkiin yli 1 200 osallistujaa ympäri maailmaa. Esiintyjinä oli useita maailmanluokan startupyrittäjiä ja pääomasijoittajia. Tapahtuman johtaja Jan Ameri viritti syksyllä vauhtiin myös epävirallisemman #HELYES-tapahtuman pääkaupunkiseudulla.

1

Mikä aihe nousi keskustelussa ykköseksi pääkaupunkiseudun #HELYES-tapahtumassa syksyllä?

Se miten mahtava startup-ekosysteemi meillä on.

Suomea pidetään lämminhenkisenä ja erittäin vastaanottavaisena maana, jonne halutaan jäädä ja jossa halutaan rakentaa liiketoimintaa. Sijoittajien mukaan Suomi ja Helsinki vetävät edelleen hyvin kansainvälistä riskirahaa sisään.

2

Millaista jatkoa jo neljä kertaa järjestetylle Arctic15-tapahtumalle on tulossa? Miten Arctic eroaa Slushista?

Slush on ollut johtava startupien yhteenkerääjä syksyisin.

Arctic15 taas on saavuttanut oman asemansa kevään ykköstapahtumana, ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa jatkuvasti.

Arctic15 on Arctic Startup -mediayhtiön vuoden päätapahtuma. Slush puolestaan on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka takana on nykyään Startup-säätiö.

Arcticissa keskitymme voimakkaasti verkostoitumiseen ja matchmakingiin, eli meillä on hieman vahvempi bisnesfokus kuin Slushilla.

3

Mikä on startup-yritysten suurin haaste Suomessa juuri nyt?

Miten startupeja syntyisi enemmän, ja miten niistä tulisi menestyviä?

Yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa täytyisi madaltaa. Pitäisi myös saada helpotuksia rekisteröintimaksuihin ja tarjota veroetuja pariksi ensimmäiseksi vuodeksi tai tiettyyn liikevaihtotasoon saakka. Alkuvaiheessa yrittäjän olisi tärkeää saada keskittyä yrityksen kasvattamiseen ja tuotteen markkinoimiseen, ei paperisotaan.

Sijoittajien kannalta startupien ongelmana on se, että lähdetään tekemään liian pienesti, liian pienille markkinoille. Kannattaa heti alussa yrittää löytää hyvät, kokeneet mentorit, joiden avulla sudenkuopat pystyy välttämään.

+1

Mikä startup-yritysten kanssa toimimisessa on mielestäsi koukuttavinta?

Into ja tekemisen meininki. Haluan olla mukana rakentamassa yhteisöä ja ilmapiiriä, joka parantaa startupyritysten menestysmahdollisuuksia. ▫

Arctic Startup -mediayhtiön Event Director Jan Ameri organisoi tapahtumia ja kohtaamispaikkoja kasvu­ yrityk­sille. Hän johtaa muun muassa Arctic15-, Reverse Pitching- ja #Helyes-tapahtumia.

11

Teema

START

UP

SCHOOL Haaga-Helia

StartUp School

saattaa yhteen ihmisiä ja ideoita Kaikilla Haaga-Helian kampuksilla toimiva StartUp School tukee ja valmentaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Opiskelijat saavat apua yrityksen perustamisessa ja kartuttavat samalla opintopisteitä. Moni menestystarina on saanut alkunsa StartUp Schoolista.

Teksti Saija Sillanpää

S

tartUp School kannustaa opiskelijoita yhdessä tekemiseen, avoimuuteen ja uskallukseen. Matka menestykseen vaatii myös hallittua riskinottoa ja vallitsevan yrityskulttuurin kyseenalaistamista. Ohjelmaa luotsaavan Program Manager Tommo Koivusalon mukaan menestys syntyy hallitun kaaoksen kautta.

– Suomen henkinen ilmapiiri on huolestuttava, ikään kuin aina pitäisi onnistua. Todellinen muutos lähtee siitä, että ryhdytään kokeilemaan. Siksi esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyy niin paljon menestyviä yrityksiä. Innovaatiot saavat alkunsa, kun erilaiset ihmiset ja ideat törmäävät.

Uusia työpaikkoja luodaan pienyrityksissä Neljän toimintavuoden aikana StartUp Schoolista on ponnistanut jo sata yritystä, joista moni on niittänyt mainetta esimerkiksi erilaisissa innovaatiokilpailuissa.

Uudenlaisen tablettitietokoneen kehittänyt EveTech palkittiin kesäkuussa KasvuOpen-tapahtumassa Pääkaupunkiseudun Kasvupolun voittajana. Toinen StartUp Schoolin kasvatti, SansOx Oy, puolestaan vei EU:n innovaatiokilpailun pk-yrityssarjan voiton veden puhdistamiseen kehittämällään laitteella.

Koivusalo muistuttaa, että Suomessa uudet työpaikat syntyvät nyt pääasiassa 1–10 hengen mikroyrityksiin. Suuryrityksiltä on turha odottaa ratkaisua työllisyystilanteeseen, mutta ketterillä startupeilla on mahdollisuus nostaa Suomi nousuun.

Kansainvälisellä StartUp Schoolilla on myös ihmisten ja yritysten yhteensaattajan rooli, se on matchmaker.

– Yritykset voivat olla mukana erilaisissa työpajoissa tai löytää StartUp Schoolin kautta sopivan yhteistyökumppanin.

ART

P

OOL

-Helia 12

Koivusalo puhuu StartUp Schoolista yhteisönä. Opiskelijoista, alumneista ja yrityksistä koostuvaan joukkoon kuuluu karkean arvion mukaan 500–1 000 henkilöä. Kaikki perustettavat yritykset eivät suinkaan ole kasvuhakuisia teknologia-alan tekijäporukoita, vaan mukaan mahtuu myös yksin yrittäviä ammatinharjoittajia. Osallistujia on melko tasaisesti kaikista Haaga-Helian koulutusohjelmista.

– Valtaosa yrityksistä tähtää palveluihin, mutta toisaalta mukaan mahtuu pari pienpanimoakin, Koivusalo kertoo.

Kokeilemalla kasvuun

Aina ei tarvitse päästä kompuroimatta maaliin.

Koivusalo korostaa, että uusien yritysten menestyksen avain on kokeilemisen kulttuurissa. Yrittämisen ja epäonnistumisen kautta oppimiseen kannustava startup-ajattelu puhaltaa uutta henkeä Suomen lamaantuneeseen yritysilmapiiriin. Idean tai tuotteen ei tarvitse olla valmis, jotta se menestyisi. Tärkeintä on uskallus.

Koivusalo tyrmää vanhanaikaisen käsityksen oppimisesta.

Aina ei tarvitse päästä kompuroimatta maaliin.

– Perinteisesti ajatellaan, että oppiminen syntyy onnistumisesta. Jos meillä kokeilee jotain asiaa ja se menee pieleen, tapahtuu paljon oppimista. Välillä on hyvä myös epäonnistua. ▫

START

UP Stereotypioiden

SCHOOL Haaga-Helia

purkaja

Startup-yrittäjä Karim Alin mielestä ulkomaalaistaustaiset yrittäjät tuovat suomalaiseen yrityskulttuuriin kaivattuja uusia näkökulmia.

Teksti ja kuva Laura Niemi

START

UP SCHOOL

Haaga-Helia

M

inulta kysytään joskus, olenko tullut Suomeen viedäkseni suomalaisilta rahat ja naiset. Vastaan, että todellakin olen.

Näin napauttaa Egyptistä Suomeen muuttanut startup-yrittäjä Karim Ali, 23. Vastauksellaan Ali haluaa rikkoa stereotyyppisiä käsityksiä maahanmuuttajista ja herätellä ihmisiä ymmärtämään maahanmuuton mukanaan tuomat mahdollisuudet. Hän haluaa rikkoa rajoja myös yritystoiminnallaan.

–

Yhteiskunnallisesti vaikuttava yritys Ali muutti Suomeen vuonna 2013. Aluksi hän opiskeli Metropoliassa ja Aalto-yliopistossa. Parhaillaan hän opiskelee Haaga-Heliassa kansainvälisen yritystoiminnan ja markkinoinnin koulutusohjelmassa. Hän on myös mentoroitavana StartUp Schoolissa, jonka tuella hän perusti Bobonto-nimisen yrityksensä vuonna 2014.

Bobonton ideana on auttaa hyväntekeväisyysjärjestöjä kehittämään toimintaansa. Yritys tarjoaa kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoistyön organisaatioille online-alustan, jossa ne voivat kertoa toiminnastaan. Yrityksessä on viisi työntekijää, joista osa työskentelee Suomessa ja osa Egyptissä.

Alin visiona on auttaa kansalaisjärjestöjä toiminnan vakiinnuttamisessa ja esimerkiksi rahankeräysluvan hankinnassa.

– Yritysrekisteriin merkittyjä kansalaisjärjestöjä on Suomessa 135 000, mutta vain 800:lla on rahankeräyslupa. Avulle on siis tarvetta.

Korkeakouluyhteistyöstä uusia näkökulmia Ali kertoo viihtyvänsä Suomessa.

– Tämä on toinen kotimaani. Haluan tehdä mahdollisimman paljon Suomen hyväksi.

Yrittäjyyden mahdollisuudet tosin nähdään hänen mielestään Suomessa joskus liian kapeasti, vaikka kilpailukyvystä puhutaan paljon. Ulkomailta muuttaneilta yrittäjiltä voisi saada uusia ideoita.

Bobonto-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Karim Ali toivoo, että yritykset tekisivät tiiviimmin yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Ali itse haluaa näyttää, että on mahdollista olla yhteiskunnallisesti vaikuttava ja samalla kehittää kestävää yritystoimintaa. Niiden ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Hän myös toivoo, että yritykset tekisivät tiiviimmin yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö mahdollistaisi sen, että korkeakoulut saisivat yritysmaailmasta näkökulmia toimintamalliensa kehittämiseen.

Myös opiskelijoiden potentiaalia voisi hyödyntää yrityksissä nykyistä enemmän: näin yritykset pääsisivät vaikuttamaan siihen, millaisia tulevaisuuden työntekijät ovat, ja samalla opiskelijat voisivat oppia työelämän ympäristöissä.

Töitä Suomen hyväksi Kaikki Bobonton työntekijät ovat ulkomaalaistaustaisia.

– Tämä voi kuulostaa yleistämiseltä, mutta olen huomannut, että monet maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat ahkeria ja luovia. He uskaltavat ottaa riskejä ja tekevät bisnestä tosissaan, Ali kommentoi.

Alille esitetty kysymys siitä, onko hän tullut tänne viemään suomalaisten rahat, onkin täysin epäolennainen.

– Haluan tuoda uusia ideoita edustamalleni alalle ja tehdä töitä Suomen hyväksi. Jos yritystoimintani laajentuu ulkomaille, aion edustaa nimenomaan Suomea ja kytkeä yritykseni brändin suomalaisuuteen. Voin kuitenkin tehdä niin vain, jos saan ensin mahdollisuuden kokea itseni täysivaltaisesti suomalaiseksi. ▫

13

START

Teema

Stupid Stupid Gamesin perustajat Jussi Kyrönseppä ja Suvi Kiviniemi.

Stupid Stupid Gamesissa

maanantait ovat parempia kuin perjantait START

UP

SCHOOL Haaga-Helia

14

Stupid Stupid Games -peliyrityksen toimitusjohtaja Jussi Kyrönseppä ei jahkaile vaan tekee.

Hänen mielestään yrityksen perustamiseen ei riitä ainoastaan hyvä idea, vaan yhtä tärkeää on sinnikäs yrityskulttuurin rakentaminen ja verkostoituminen.

Teksti ja kuvat Kati Laitinen

S

tupid Stupid Games -nimisen peliyrityksen toimitusjohtaja Jussi Kyrönseppä muistelee haaveilleensa pelialasta jo varhain mutta epäilleensä aluksi omia kykyjään. Epäilyt osoittautuivat turhiksi: tätä nykyä Kyrönseppä pyörittää 16 hengen yritystä, jonka ensimmäinen peli ilmestyy ensi keväänä. − Tästä on tarkoitus luoda iso firma. Vuonna 2020 tähdätään jo viiden miljoonan liikevaihtoon.

Kyrönseppä perusti Stupid Stupid Gamesin opiskellessaan tradenomiksi Haaga-Helian IT-alan innovaattorilinjalla ja StartUp Schoolissa. Jo ensimmäisellä opiskeluviikolla Kyrönseppä tapasi tulevan yrityskumppaninsa Suvi Kiviniemen.

Myöhemmin yritykseen lähti mukaan myös muita Kyrönsepän kurssitovereita.

StartUp Schoolissa opiskelun Kyrönseppä aloitti toisena opiskeluvuotenaan.

– StartUp Schoolissa pakotettiin ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Yrittämiseen ei riitä pelkkä tuote- tai palveluidea, vaan yhtä tärkeää on yrityskulttuurin rakentaminen sekä sidosryhmien hankkiminen, hän pohtii.

Kyrönsepän mielestä useimmat Suomi nousuun -puheet ovat lähinnä leukojen lonksutusta. Harva tekee asioita, jotka aidosti tähtäävät siihen, että innovaatiosta syntyy yritys. Hän itse sai apua ideansa jalostamiseen StartUp Schoolista.

– Kursseilta sain tarvitsemani asiantuntijuuden. StartUp Schoolissa minulle kehittyi varsinainen ammattitaito. Sain sieltä

Stupidin projekteja viedään eteenpäin post it -lappuja apuna käyttäen.

myös apua selkeän, rahaa tuottavan toimintamallin rakentamiseen.

Kyrönseppä suoritti lähes puolet vaadittavista opintopisteistä yritystoiminnallaan. Kukaan Stupid Stupid Gamesin työntekijöistä ei keskeyttänyt opiskeluaan toisin kuin jotkut muut saman vuosikurssin opiskelijat. Kyrönseppä uskoo, että yrityksen perustaminen on osasyy motivaation säilymiseen. − Kun saa jo koulussa rakentaa oikeaa yritystä, haasteisiin suhtautuu eri tavalla ja tehtävät motivoivat enemmän.

Kevät näyttää, tuleeko menestystä Stupid Stupid Games rakentaa parhaillaan 250 000 vuoden laajuista pelimaailmaa, josta voi tehdä esimerkiksi sarjakuva-, animaatio- tai lautapelisovelluksen. − Yleensä pelifirma tekee yhden pelin. Me luomme pelimaailman. Aku Ankan sijasta valmistuu Ankkalinna, Kyrönseppä vertaa.

Stupidin toiminnan ohjenuorana ovat kärsivällisyys ja huolellisuus. Tulevan pelimaailman taustalla on myös paljon tutkimustietoa: 250 000 vuotta ei rakenneta kasaan hetkessä.

Vaikka päämäärät ovat selkeät, aina ei ole ollut helppoa.

– Yhdessä vaiheessa olimme todella stressaantuneita.

Saimme kuitenkin uutta nostetta, kun pysähdyimme yhdessä miettimään, mitä olimme jo saaneet aikaan.

Tiimi on myös työskennellyt alusta asti palkatta, mikä tuo omia haasteitaan arkeen.

Yritystä ei kannata pyörittää yksin vaan sellaisten ihmisten kanssa, joihin luottaa.

− Yrityksen pyörittäminen on välillä rankkaa. Silti Stupid Stupid Games on monelle meistä ensimmäinen työpaikka, jossa maanantait ovat parempia kuin perjantait.

Stupidin tiimi odottaa innolla ensi kevättä, jolloin yritys julkaisee ensimmäisen PC-pelinsä. Myöhemmin ilmestyvät roolipeli sekä kortti- ja lautapelit. Yrityksen tulevaisuus riippuu pelien menestyksestä. − Jännittää todella paljon, Kyrönseppä huokaa.

– Mutta vaikka ensimmäinen peli ei menestyisi, aiomme jatkaa.

Kyrönseppä neuvookin yrityksen perustamisesta kiinnostuneita työskentelemään sinnikkäästi.

– Yritystä ei kannata myöskään pyörittää yksin vaan sellaisten ihmisten kanssa, joihin luottaa, hän painottaa. ▫

15

Teema − Olen ylpeä oluistani­ ja siitä, miten ne erottuvat kilpailijoiden tuotteista.­Olen iloinen myös siitä, että olen saanut rakennettua yritykseni tyhjästä ja että voin työllistää ihmisiä. ­Suomen tämänhetkisessä taloustilanteessa se on kova juttu.

Tommi Lalu © Design 2015

START Rekolan pienpanimo

START

SCHOOL

SCHOOL

kypsyi StartUp Schoolissa

UP

UP

Jari Leinonen valmisti kotioluita omien reseptiensä pohjalta. Nykyään hänen valmistamansa persoonalliset oluet kypsyvät Rekolan panimossa Fiskarsin Ruukissa.

Haaga-Helia

Haaga-Helia

Teksti ja kuva Kati Laitinen

J

ari Leinonen aloitti yrittäjyysopinnot StartUp Schoolissa vuonna 2009 ja alkoi samalla kehittää liikeideaansa panimon perustamiseksi. Vuonna 2011 syntyi Rekolan panimo Fiskarsin Ruukkiin.

Panimon tuotanto on siitä saakka kasvanut ja tulevaisuus näyttää toiveikkaalta.

Idea panimosta tuntui Leinosen mielestä luontevalta, sillä hän oli opiskellut aikaisemmin Hämeen ammattikorkeakoulussa oluenvalmistus- ja panimotekniikkalinjalla sekä valmistanut kotioluita omien reseptiensä pohjalta. − Opintoni räätälöitiin sen mukaan, että laitan panimon pystyyn. Tarvitsin lisäoppia muun muassa myynnistä, markkinoinnista ja juridiikasta, Leinonen kertoo.

StartUp Schoolissa opettajien ja kurssitovereiden kanssa keskustellessa liikeidea ja talouslaskelmat tarkentuivat pala palalta. − Perustin yrityksen viikko sen jälkeen, kun opintoni päättyivät. Oli hyvä, että palikat oli kasattu koulussa valmiiksi.

Yrityksen tulot ja menot arvioitiin huolellisesti: Montako litraa pitää myydä vuodessa?

16

Paljonko yksi pullo maksaa korkkeineen ja etiketteineen? Leinonen lähti laskelmiensa kanssa pankkiin, josta lainaa sitten heltisikin. − Sain pankeilta palautetta, että nyt on tehty kunnolliset suunnitelmat ja laskelmat. Harvoin kuulemma näkee vastaavaa, yrittäjä nauraa.

Ensin yksin, nyt neljän hengen voimin Ensimmäiset kaksi vuotta Leinonen pyöritti yritystään yksin.

– Panimolla on tullut paiskittua hommia 12 tuntia päivässä, viikon jokaisena päivänä.

Vuoden alussa hän palkkasi avukseen kaksi henkilöä. Lisäksi puoliso pyörittää pientä puotia, jossa Rekolan oluita myydään. Panimon tuotanto on mukavassa kasvussa. − Aloitusvuonna tein olutta 25 000 litraa ja nyt neljäntenä vuonna arviolta 120 000 litraa.

Yhden asian Leinonen tekisi jälkikäteen ajateltuna toisin: hän aloittaisi isommalla budjetilla ja investoisi suurempiin kypsytystankkeihin. − Kun sain tekemäni ja pullottamani oluet myytyä, seuraava erä ei ollut vielä valmiina.

Suuremmat tankit olisivat tuoneet tehokkuutta

tuotantoon ja nopeuttaneet liiketoiminnan kasvua, Leinonen summaa.

Uusi juustola ja tislaamo Leinonen uskoo, että hänen menestyksensä salaisuus on kovassa puurtamisessa ja tietenkin persoonallisissa oluissa, kuten kuusenkerkkä- ja inkiväärioluissa.

Myös ajoitus oli oikea. Kun Rekolan panimo perustettiin, Suomessa oli 28 pienpanimoa. ­­­ Nyt niitä on tuplasti enemmän. Leinosen muHaaga-Helia kaan ihmiset kaipaavat makuelämyksiä; he haluavat panostaa pieniin nautintoihin. − Kilpailu on kiristynyt, joten töitä saa varmasti tehdä jatkossakin. Katson tulevaisuuteen kuitenkin toiveikkaana. Eihän näitä panimoita syntyisi, jos ei olisi oluiden nauttijoita.

Jotta työt eivät ainakaan vähentyisi, Leinonen perusti kavereidensa kanssa Fiskarsin Ruukkiin myös juustolan ja tislaamon.

– Rakastan ajatusta hyvän ruoan, juustojen ja oluen yhdistämisestä, keittiö- ja panimomestari hymyilee.▫

START

UP SCHOOL

Teema

Startupista

globaaliksi Marjukka Nyberg perusti tietopalveluyritys M-Brainin vuonna 1999. Tuolloin yritys työllisti ainoastaan Marjukan itsensä.

Nyt se työllistää maailmanlaajuisesti noin 430 henkilöä.

M-Brain on toiminut usean vuoden ajan Haaga-Helian partnerina.

Teksti Johanna Haikarainen Kuva Sakari Röyskö

Miten M-Brain kasvoi yhden hengen startupista tietopalvelualan globaaliksi toimijaksi?

Idea – Olin ollut pitkään viestintäalalla, ja viestintä konsultointibisneksenä oli minulle jo liiankin tuttua. Kaipasin vaihtelua omalle uralleni. Halusin kehittää työkalun ja palvelun, jolla voisi tukea organisaatioiden maineenhallintaa. Yritysidea syntyi siis käytännön tarpeesta.

Perustaminen ja alkuvaihe – Tunsin yrityselämää ja siihen liittyvää lainsäädäntöä jo valmiiksi.

M-Brain ei myöskään ollut ensimmäinen luomani yritys. Alkuvaiheessa työskentelin edelleen myös konsulttina Hill+Knowltonilla, mutta hiljalleen liu’uin oman yrityksen pariin.

Alussa työntekijöitä oli yksi, minä itse. Hoidin käytännössä yksin myyntiä ensimmäisiä vuosina – se oli leipälajini. Myöhemmin palkkasin yhden tuntipalkkaisen media-analyytikon.

Varsinainen aktiivinen vaihe alkoi vasta vuonna 2002, kun kehitimme ensimmäisen hakukoneen perusversion. Seurantaa olimme tehneet vuosina 1999–2000 paperisista lehtileikkeistä.

Se oli vanhanaikaista hommaa. Hauskaa ajatella nyt, millaista tekniikka aikoinaan oli.

Rahoitus – Minulla oli alussa pientä pääomaa. Myös kustannukset olivat alkuaikoina äärettömän edulliset: tarvittiin vain aivotyötä ja tietokonepääte. Kun asiakkaita alkoi tulla, mentiin tulorahoituksella.

Alussa oli sekä hyviä että tappiollisia vuosia. Investoinneista hakukoneeseen ja sähköiseen seurantaan syntyi isoja kuluja.

Silloin oli todella tiukkaa.

Mielestäni startupin tehtävä ei ole polttaa rahaa. Pikemminkin minulla on ollut koko ajan huoli siitä, että bisneksen pitäisi olla tervettä. Oli pelottavaa, kun en saanut omalla tulorahoituksellani tehtyä kaikkea mitä piti, ja firma meni tappiolle. Lopulta perheemme joutui rahoittamaan bisnestä.

Menestyminen – Menestymisen tunne tuli vuosina 2002–2004. Silloin ymmärsimme, että on järkevää siirtyä analyysien tekemisestä seurantaan.

Olimme ensimmäinen ja ainoa yritys, joka tarjosi sähköisiä seurantapalveluita. Olin aivan ekstaasissa, kun saimme ensimmäisen ison asiakkuuden ulkomailta.

Myös vuosi 2007 oli merkittävä, kun saimme joukkoomme nykyisen CTO:mme Kimmo Valtosen. Hän lähti kehittämään alkuperäistä hakukonettamme nykyaikaisemmaksi. Samana vuonna saimme myös lisärahoitusta. Nousimme lentoon.

Vaikeuksien kautta voittoon – Matkan varrella on ollut väsyneitä ja toivottomia päiviä ja myös öitä: olen valvonut ja miettinyt, mitä seuraavaksi tehdään ja kannattaako bisnekseen investoida enää lisää rahaa.

Onneksi aamulla asiat ovat näyttäneet yleensä valoisammilta.

Olemme saaneet tyytyväisiä asiakkaita, jotka sanovat, että ”tämä on juuri sitä, mitä olemme hakeneet”. Nämä palautteet vahvistavat uskoamme siihen, että meillä on kilpailuetu alalla. ▫

17

Teksti ja grafiikka Saija Sillanpää

Jakamistalous tulee kaupunkiin Sharing City -hankkeessa selvitetään, miten jakamistalouden malleja voitaisiin hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

Miten Helsingistä saataisiin tehtyä Amsterdamin tai Berliinin veroinen jakamistalouden edelläkävijä?

M

itä hyötyjä jakamistalous voisi tuoda Helsingin kaupungille, ja minkälaista panostusta se vaatisi kaupungilta? Näitä asioita kartoitetaan Sharing City -hankkeessa.

Esimerkkinä jakamistaloudesta osana kaupunkisuunnittelua ovat katukuvaan keväällä ilmestyvät uudet kaupunkipyörät.

Jakamistalouden malleja voidaan kuitenkin hyödyntää mainiosti myös asumiseen, ruokaan ja tiloihin liittyvissä palveluissa.

– Monet asiantuntijat uskovat, että viiden vuoden sisällä jakamistalouden

18

mallit tulevat osaksi kaikkea bisnestä.

Jakamistalous kasvaa tulevaisuudessa sosiaalisen median kaltaiseksi ilmiöksi, kertoo Sharing City -hankkeen projektipäällikkö Tuija Toivola.

– Myös jakamistalouteen liittyvän startup-toiminnan kehittämisestä olisi kaupungille suurta hyötyä. Se avaa paljon mahdollisuuksia uusille yrityksille, jotka voisivat suoraan lähteä rakentamaan uutta bisnestä, hän jatkaa.

Haaga-Helian lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit. Myös Arcadan

kanssa­tehdään tiivistä yhteistyötä.

Haaga-Helia tarkastelee erityisesti kestävään kehitykseen ja liiketalouteen liittyviä näkökulmia.

Digitalisaatio yhdistää

taamaan. Kyse on resurssien tehokkaasta jakamisesta, jonka digitaaliset sovellusalustat mahdollistavat.

– Pienten yksittäisten palveluiden sijaan Suomessa olisi tarvetta alustoille, jotka kokoavat tehokkaasti yhteen tarjoajat ja tarvitsijat.

Esimerkkinä Toivola mainitsee autot.

Omaa autoa ei tarvitse, jos käytön jakaminen on helppoa.

– Jos auto seisoo suurimman osan ajasta parkkipaikalla, voisiko kymmenen auton sijaan samalle porukalle riittää kaksi autoa? hän ehdottaa.

Jakamistaloutta kaupunkien lähtökohdista kartoittavan Sharing Cityn jälkeen Haaga-Heliassa työn alla on Collaborative Brands -hanke, jonka tarkoituksena on selvittää samoja asioita yritysten näkökulmasta. Hankkeen avulla yritetään herätellä isoja yrityksiä omaksumaan jakamistalous osaksi menestyvää bisnestä.

Tuija Toivolan lisäksi Sharing City -hankkeessa ovat Haaga-Helian henkilöstöstä mukana Minna-Maari Harmaala ja Merja Drake. ▫

Toivolan mukaan jakamistalouden ideana on saada kysyntä ja tarjonta koh-

Lisätietoja hankkeesta: tuija.toivola@haaga-helia.fi.

Vanha käsite, uusi bisnes Jakamistalous käsitteenä ei ole uusi.

Naapuriapua, yhteisöllisyyttä ja yhteisomistajuutta on ollut aina. Nyt digitalisaation hurja nousukiito on kuitenkin mahdollistanut jakamistalouden mallien hyödyntämisen aivan uudella tavalla.

Mobiililaitteet ovat siivittäneet muun muassa Airbnb:n, Uberin ja Ravintolapäivän suosiota, ja Facebookin kaupunginosaryhmät ovat muodostuneet digitaalisiksi kyläyhteisöiksi.

Toivolan mukaan jakamistaloudessa on kyse ensisijaisesti liiketoiminnasta.

– Jakamistaloudesta 99 prosenttia on bisnestä. Tässä ei tehdä hyväntekeväisyyttä, vaan kyseessä on talouden suuntaus. Esimerkiksi Airbnb on tällä hetkellä suurin majoituspalvelujen tarjoaja, ja sitä käytetään todella laajasti.

Mobiili on siivittänyt mm. Airbnb:n, Uberin ja Ravintolapäivän suosiota.

19

Teksti ja kuva Marko Uutela

Kehitystä kolmessa tilassa Haaga-Helian ja Helsingin yliopiston 3TILAA-valmennusprojektin tavoitteena on parantaa työntekijöiden työhyvin­vointia ja edistää yritysten tuottavuutta.

H

aaga-Helia ja Helsingin yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyössä projektin nimeltä 3TILAA. Projektissa toteutetaan valmennuksia, joiden tavoitteena on kehittää yritysten tuloksellisuutta parantamalla työntekijöiden hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke alkoi elokuussa, ja se kestää noin kaksi vuotta.

Valmennusohjelman kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Tarkoituksena on edistää yritysten voimavarojen mielekästä kohdentamista sekä työntekijöiden työssä jaksamista. Tämä taas auttaa yrityksiä kehittymään kilpailukykyisiksi ja innostaviksi työpaikoiksi.

– Tavoitteena on saada aikaan muutosta kolmessa tilassa eli kolmella tasolla yhtä aikaa. Tähän pyritään yhdistelemällä erilaisia työhyvinvoinnin elementtejä, kertoo hankkeen projektipäällikkö, Haaga-Helian TKI-palvelujen koordinaattori Suvi Huovinen.

Mentaalisesta digitaaliseen ja fyysiseen Valmennuksissa lähdetään liikkeelle mentaalisesta tilasta. Ideana on tietoisen läsnäolon kautta parantaa esimerkiksi työntekijöiden asennoitumista työhön

20

sekä vaikuttaa siihen, että yksilö ottaa vastuuta oman työnsä tekemisestä ja kehittämisestä.

– Mentaalisen tilan muutokseen kytketään digitaalisen tilan muutos, joka tarkoittaa sitä, että lisätään tietoisuutta digikäytännöistä ja -valmiuksista.

Kolmantena keskitytään fyysisen tilan kehittämiseen sellaiseksi, että se tukee mielekästä työskentelyä, Huovinen kuvailee.

Kolmen tilan muutosta tarkastellaan myös sosiaalisesta näkökulmasta.

– Valmennuksissa pyritään tuomaan projektiin osallistuvia yrityksiä yhteen, jotta niiden työntekijät voivat oppia toisiltaan. Jokaisesta mukana olevasta yrityksestä valmennukseen osallistuu muutosagentteja, jotka välittävät oppimaansa omiin työympäristöihinsä. Näin saadaan muutos alkuun, Huovinen kertoo.

Ensimmäinen valmennus vauhdissa Projekti käynnistyi tänä syksynä. Ensimmäiseen valmennukseen osallistuu seitsemän startup-yritystä sekä lisäksi Helsingin kaupungin opetusvirasto.

– Ensimmäinen valmennus päättyy huhtikuussa 2016, jonka jälkeen toteutusta arvioidaan ja kehitetään seuraavaa, elokuussa alkavaa valmennusta. Hankkeen lopuksi vuonna 2017 kokoamme tulokset yhteen, Huovinen sanoo.

Hankkeen ja valmennusten etenemistä voit seurata myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #3tilaa ja #3spaces. ▫

Haaga-Helian TKI-palvelujen koordinaattori Suvi Huovinen.

Teksti Marko Uutela Kuva Jenni Neuvonen

Lisää painoa yritysyhteistyöhön

TKI-toiminta näkyväksi Uusi innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas haluaa kohottaa entisestään Haaga-Helian TKI-toiminnan profiilia.

H

aaga-Helian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut ovat saaneet uuden luotsaajan: tekniikan tohtori Jatta Jussila-Suokas aloitti innovaatiojohtajana lokakuussa. Jussila-Suokkaalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus teknologia-alan tutkimusja kehitystyöstä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Fortumilla ja Technopoliksessa.

Uudella innovaatiojohtajalla on jo ajatuksia Haaga-Helian TKI-toiminnan kehittämisestä.

– Suunnitelmat ovat vielä hiukan pohdintavaiheessa, mutta ideoita on toki jo olemassa. Haluaisin tuoda TKI-toiminnan lähemmäksi opiskelijoiden ja opettajien jokapäiväistä elämää.

Samalla haluaisin auttaa opiskelijoita rakentamaan työelämäverkostoja jo opiskeluaikana.

Resurssit käyttöön Jussila-Suokas näkee Haaga-Helian TKI-toiminnassa runsaasti kasvupotentiaalia.

– Olen aiemmin huomannut yritysmaailmassa, että teknisen ja liiketaloudellisen osaamisen yhteensovittaminen on joskus vaikeaa. Tekijät eivät aina löydä toisiaan. Haluaisinkin toimia sillanrakentajana näiden kahden erilaisen osaamisalueen välillä, hän pohtii.

Jussila-Suokkaan mielestä Haaga-Heliassa on paljon resursseja ja kompetenssia yritysyhteistyöhön.

– Näen, että meillä olisi nyt erinomainen tilaisuus lisätä näkyvyyttämme ja tuoda asiantuntemuksemme myös teknisten alojen tietoisuuteen.

Käytännössä yhteistyötä voisi vahvistaa esimerkiksi uudenlaisten opintokokonaisuuksien kautta.

– Meidän pitää tehdä Haaga-Heliaa entistä tunnetummaksi yritysmaailmassa ja kertoa osaamisestamme aktiivisemmin.

Toivoisin, että opinto-ohjelmiin saataisiin mukaan moduuleja, joissa syvennyttäisiin TKI-toimintaan. Opinnoissa voitaisiin ottaa todellisia, yritysten määrittelemiä kehityshaasteita pureskeltaviksi. Pitäisi ikään kuin luoda tila, jossa opiskelijat ja yritykset voisivat kohdata luontevasti, Jussila-Suokas visioi.

Innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas aikoo ottaa pian työn alle tutkimus-kehitys-moduulien suunnittelun eri opinto-ohjelmiin.

Uudenlaisten opintomoduulien kehittämisessä olennaista on yhteistyö.

– Opintomoduulien suunnittelutyössä on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua haagahelialaisten kesken. Me TKI-palveluissa voimme toki ideoida, mutta toiminnan sovittamisessa opetusohjelmiin tarvitaan opetushenkilökunnan asiantuntemusta.

TKI-toiminnasta hyötyä jokaiselle Kehitystyössä on haasteita, mutta innovaatiojohtaja on optimistinen.

– Haaga-Helian monialaisuuden vuoksi meillä on paljon tehtävää siinä, että saamme TKI- toiminnan suunniteltua ja toteutettua niin, että kaikki osapuolet voivat aidosti kokea sen hyödyt. Mahdollisuuksia on paljon, mutta yksin TKI-palveluiden voimin emme saa toivottua kehitystä aikaiseksi. Toiminnan kehittämisessä on haastetta koko Haaga-Helian organisaatiolle.

Olen kuitenkin varma, että yhteistyöllä siitä selvitään, JussilaSuokas vakuuttaa. ▫

21

Opiskelijat tilaustöissä Me Haaga-Heliasa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat.

Teksti Elina Kuismin | Kuvat SPR

Opiskelijat uudistivat SPR:n lipaskeräystä Käteisen käytön väheneminen tuo haasteita lahjoituksia kerääville organisaatioille. Suomen Punainen Risti halusi selvittää, mikä lahjoitustapa täydentäisi lipaskeräystä parhaiten.

Haaga-Helian opiskelijat auttoivat selvitystyössä.

22

S

uomen Punaisen Ristin lipaskerääjät kuulevat yhä useammin seuraavan lauseen: ”Sori, mulla ei oo käteistä.”

Lipaskeräyksessä onkin ollut uudistamisen tarvetta.

Pohdinnan kohteena on ollut, miten löytää sopiva vaihtoehto käteislahjoitukselle. Tässä pohdinnassa Punainen Risti sai apua haagahelialaisilta, jotka osallistuivat keräyksen kehittämiseen Digital Master Class -projektin kautta.

– Punaisen Ristin keräyslupa vanhentuu vuodenvaihteessa.

Samalla kaikkiin Suomen keräyslippaisiin vaihdetaan uusi keräyslupatarra, jossa on ohjeet käteiskeräystä täydentävälle lahjoitusmuodolle. Halusimme tietää, mikä lahjoitusmuoto kannattaa valita ja mikä lahjoitussumma olisi paras, kertoo Punaisen Ristin varainhankinnan suunnittelija Tiina Kirves.

Koska kenttätestaus ei omin voimin ollut mahdollista, Kirves otti elokuussa yhteyttä Haaga-Helian Digital Master Class (DMC) -projektipäällikköön Tiina Laihoon. DMC-

Opiskelijoiden selvitystyö tuotti tuloksia, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

koulutus- ja palvelumallissa kehitetään yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista käytännön projektien kautta.

Laiho selvitti, mitkä kurssit olisivat sopivia Punaisen Ristin kehitysprojektin tarpeisiin. Kirves esitteli tapauksen, ja neljä johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman tradenomiopiskelijaa lähti mukaan.

Kysely kuntoon ja kenttätutkimusta tekemään Suomen Punainen Risti seuraa jatkuvasti, mitä maksutapoja ihmiset käyttävät käteisen sijasta ja miten mobiilimaksaminen kehittyy. Mitään vakiintunutta mobiilimaksamisen tapaa Suomessa ei vielä ole. Kaikille tutuimmassa muodossa, tekstiviestilahjoituksessakin on omat hankaluutensa. Aikuisilla lahjoittamisen estävät esimerkiksi työsuhdepuhelimet ja nuorilla rajatut saldot.

Opiskelijat saivat tehtäväkseen selvittää, mikä lipaskeräystä täydentävä lahjoitustapa on sekä vaivaton lahjoittajalle että helppo kommunikoitava kerääjälle. Vaihtoehtoina olivat tekstiviestilahjoitus, mobiililaitteilla luettava NFC-tarra tai QR-koodi tai jokin muu vaihtoehto.

Opiskelijat laativat kyselyn ja toteuttivat muutaman tunnin kenttätutkimuksen tuunattujen keräyslippaiden kanssa Nälkäpäivänä syyskuussa.

Akane Eskola oli yksi neljästä projektiin osallistuneesta opiskelijasta. Hän toimi työparinsa kanssa lipaskerääjänä Narinkkatorilla ja teki lahjoittajille kyselyn.

– Keräyksestä jäi positiivinen fiilis. Parin tunnin aikana sateli runsaasti lahjoituksia ja kyselyyn osallistuneet esittivät aktiivisesti kehitysehdotuksia, Eskola kertoo.

Tiina Kirves kiittelee projektin nopeaa etenemistä.

– Saimme muutamassa viikossa tuloksia, joita voimme hyödyntää päätöksenteossa, kun uusimme keräyslupatarran.

Konkretiaa opintoihin DMC-projektien avulla Punaisen Ristin projektin lisäksi DMC-projekteissa on tähän mennessä kehitetty Sokos Hotelsin digitaalisia palveluja.

Syksyllä aloitettiin projektit IKEAn, Yleisradion ja Keskon kanssa.

DMC tuo opintoihin konkreettisuutta ja monialaisuutta.

Opiskelijat voivat suorittaa tai täydentää omaa koulutusohjelmaansa osallistumalla Digital Master Class -projekteihin.

Yritykset pääsevät toteuttamaan omia liiketoiminnan digitalisointitoimenpiteitään ja etsimään osaajia digitaalisuuden eri osa-alueille. ▫

23

Teksti Leila Shahem | Kuvat Haaga-Helia

24

Aviation Business -ohjelmassa on tarkoitus valmistaa ammattilaisia ilmailualan koko kaupalliseen toimintaympäristöön.

Aviation Business -koulutuksesta

moniosaajia ilmailualalle Ilmailualalla kaivataan erikoistuneita moniosaajia. Haaga-Helia on tarttunut haasteeseen ja sen valmistelema uusi koulutus­ohjelma on herättänyt kasvavaa kiinnostusta.

H

aaga-Helia ammattikorkeakoulussa valmistellaan uutta uraauurtavaa koulutusta: vuonna 2017 Porvoo Campuksella alkaa ilmailualan Aviation Business -koulutusohjelma.

Lähtösysäys ohjelmalle tuli ilmailualan toimijoilta itseltään. Alan yritykset ovat suuren rakenneuudistuksen myllerryksessä, ja nopeat muutokset vaativat uudenlaista kokonaisvaltaista osaamista. Opintokokonaisuus antaa siihen hyvät eväät.

– Alalle kaivataan joustavia ammattilaisia, jotka kykenevät siirtymään helposti tehtävästä toiseen, sekä osaajia, jotka pystyvät kehittämään uusia toimintamalleja, sanoo koulutusohjelmajohtaja Reija Anckar.

Opetus ilmailualalla on usein pirstoutunutta. Aviation Business -ohjelmassa on tarkoitus valmistaa ammattilaisia alan koko kaupalliseen toimintaympäristöön: lentoyhtiöihin, lentokenttäyrityksiin, maaorganisaatioiden ja rahtiliikenteen tarpeisiin sekä monenlaisiin myyntitehtäviin.

Ilmailuala työllistää kansainvälisesti 58 miljoonaa henkeä. Suomessa luku on noin 100 000. Anckarin mukaan koulutusohjelma on herättänyt valtavasti kiinnostusta jo valmistelun aikana.

Vahvat tukijoukot: Finnair ja Airport College – Niin yritykset kuin ilmailualalla pitkään toimineet ammattilaiset ovat olleet meihin yhteydessä. Monilla kiinnostuneilla on valtavasti kokemusta alalla työskentelystä ympäri maailman.

He haluavat olla mukana kehittämässä toimintaa. Ihmisillä on selvästi lukkarinrakkautta alaa kohtaan.

Yhteistyökumppaneita on paljon, ja lisää kontakteja syntyy kaiken aikaa. Haaga-Helia-partnereina ohjelmassa ovat Finnair sekä kansainvälisesti toimiva Airport College.

– Olemme solmineet yhteistyösuhteita myös kansainvälisten

Englanninkielinen koulutusohjelma antaa valmiuksia työskennellä kansainvälisessä toiminta­ ympäristössä.

Ilmailualalla on monia turvallisuuteen liittyviä säädöksiä ja lakeja, jotka ovat osa opintokokonaisuutta.

oppilaitosten, kuten hollantilaisen NTHV Breda -ammattikorkeakoulun ja brittiläisen University of Cranfieldin kanssa, Anckar kertoo.

Muita yhteistyökumppaneita ovat Finavia ja Flybe Finland. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden lentoyhtiöiden sekä lentokenttätoimintaan erikoistuneiden yritysten kanssa.

Ohjelma on englanninkielinen, joten se antaa valmiuksia kansainvälisessä toimintaympäristössä työskentelyyn. Ilmailualaan liittyy paljon muun muassa turvallisuuteen liittyviä säädöksiä ja lakeja, jotka nekin ovat osa opintokokonaisuutta.

Käytännönläheistä näkökulmaa koulutukseen tulee yritysten kanssa toteutettavista tutkimus- ja kehitysprojekteista. Tärkeää on myös ohjaajien ammattitaito.

– Jokaisella seitsemästä opettajastamme on monen vuoden kokemus joko lentoyhtiöistä tai lentokenttäliiketoiminnasta, Anckar kertoo.

Suomen ensimmäiset ilmailualaan erikoistuvat tradenomit hakevat koulutukseen syksyllä 2016 ja aloittavat opintonsa keväällä 2017. ▫

Teksti Leila Itkonen | Kuvat Jarmo Teinilä

Virtaava viestintuoja Haaga-Heliaan saatiin lokakuussa hulppea katseenvangitsija. Kymmenen neliön suuruinen Joki-ryijytilatekstiili sisältää opiskelijaelämää kuvaavaa symboliikkaa.

Y

llättäkää meidät! Tämä oli ainoa toive, joka Haaga-Heliasta 50 prosenttia omistavalla Helia-säätiöllä oli, kun se tilasi Suomen Käsityön Ystävät Oy:ltä ryijyn muodossa toteutettavan tilataideteoksen. Kutsukilpailuun osallistuneista ehdotuksista parhaiten toiveeseen vastasi Reeta Ekin opiskelijaelämää symboloiva Joki.

– Opiskelijaelämä on myllerrystä. Saatamme käydä aallonpohjalla, mutta nousemme taas. Uusi aalto voi tulla opettajan tai opiskelutoverin innoittamana – ja se puskee aina eteenpäin, Joen suunnitellut Reeta Ek sanoo.

Ek on juuri valmistumassa oleva Aalto-yliopiston tekstiilitaiteen opiskelija. Hänelle Pasilaan sijoittuvan tilataideteoksen työstäminen on ollut pitkä prosessi.

– Loin ryijyn visuaalisen ilmeen opinnäytetyöni materiaalien inspiroimana tämän vuoden alussa. Sen jälkeen aloin työstää teoksen värejä ja kokoa tarkemmin Haaga-Helian tiloja ajatellen. Suunnittelin Joen niin, että sen kuvion voi nähdä jatkuvan ryijyn reunojen ulkopuolelle.

Helia-säätiö halusi modernia Katseenvangitsijaksi kohoava Joki on leveydeltään 2,35 ja pituudeltaan 4,25 metriä. Sen kutominen vei kahdelta taidekutojalta nelisen kuukautta.

Kymmenen neliön ryijyssä on 115 920 solmua ja lankaa 44,04 kilometrin edestä.

– Kokenut kutoja ennättää tehdä Joen kokoista ryijyä kolmesta kymmeneen senttiin päivässä, työn etenemistä tiuhaan seuraamassa käynyt Ek kuvailee.

– Tämän kokoluokan ryijyjä toteutetaankin Suomessa vain harvoin, toteaa Suomen Käsityön Ystävien toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki.

26

Innoituksen aaltoja ja myllerryksen tuomia aallonpohjia - Helia-säätiön korkeakoulua varten hankkima Joki-ryijytilatekstiili symboloi opiskelijaelämää.

Tilataideteoksen suunnittelukilpailun toteutti Suomen Käsityön Ystävät, jonka kanssa Helia-säätiö oli sopinut myös voittotyön kutomisesta.

Ryijyn toteutuksesta ja kutomisesta vastasivat Suomen Käsityön Ystävien taidekutojat Sanna Reinikainen ja Katriina Linna.

Joki on Helia-säätiön tähän mennessä hintavin yksittäinen taidehankinta. Aiemmin säätiö on hankkinut paljon nuorten taiteilijoiden maalauksia.

Suunnittelijaksi kuvataiteen kautta 35-vuotias Reeta Ek on tehnyt rohkeita ratkaisuja niin opiskelijana kuin työelämässäkin. Hän ei pysähtynyt ensimmäiseen ammattiinsa kuvataiteilijaksi vaan päätti haluavansa tekstiilisuunnittelijaksi.

Opintojensa ohessa Ek on työskennellyt freelance-suunnittelijana, ja tehnyt kuoseja muun muassa Marimekolle. Eniten hänen kädenjälkeään näkyy vaatetuskuoseissa. Lisäksi Ekin tuotantoon kuuluu syksyllä kaup-

Kuva Hannu Hyttinen Reeta Ekin suunnittelemassa Joki-ryijytilatekstiilissä on lähes 116 000 solmua ja yli 44 kilometriä lankaa.

Joen kuvion voi nähdä jatkuvan ryijyn reunojen ulkopuolelle. poihin tullut sisustuskangas Gerda sekä Kelan uusimman äitiyspakkauksen kyljessä tepasteleva sorsaperhe.

Opintojen aikaista työharjoittelupaikkaa hakiessaan Ek meni rohkeasti kohti unelmaansa.

– Vasta kun pääsin Marimekon piirtämöön vuonna 2011, tajusin, että en ollut tavoitellut mahdottomia. Ei tilanne ollutkaan niin vakava, ja vastassa olleet ihmiset olivat ihan samanlaisia kuin muuallakin.

Voittotyönsä myötä Ek pääsi keskelle oppimisprosessia.

– En ole koskaan aikaisemmin suunnitellut ryijyä. Etunani saattoi olla, että en sitonut itseäni totuttuihin raameihin. ▫

Elämän liekki loistaa Pasilan kampuksen aulassa.

Eila Hiltusen veistos Pasilan kampukselle Haaga-Helian Pasilan kampukselle tuli lokakuussa toinenkin tilataideteos, Eila Hiltusen Elämän liekki -veistos.

– Eila Hiltusen teos sopii erinomaisesti Haaga-Heliaan. Se tuo sopivaa pehmeyttä meidän myyntiin, palveluun ja yrittäjyyteen keskittyvän korkeakoulumme imagoon, kertoo Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.

Hiltunen on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä: esimerkiksi Töölössä sijaitseva Sibelius-monumentti on hänen tuotantoaan.

Elämän liekki -teoksen antoi Haaga-Helialle pitkäaikaiseen lainaan Transmeri Oy, joka on yksi Suomen suurimmista maahantuontiyrityksistä. Yhtiön perusti 1920-luvulla Gunnar Didrichsen, jonka taiteenkeräilyharrastuksesta sai alkunsa vuonna 1965 perustettu Didrichsenin taidemuseo. ▫

27

Takaisin koulun penkille Teksti Ari Rytsy | Kuvat Vessi Hämäläinen

Herkullista luettavaa S

anoma Median Ruoholahden Kampuksella joukko ruokajournalismista kiinnostuneita toteuttaa ryhmätöinä annettuja tehtäviä. Workshopin yhdessä kulmauksessa sommitellaan ruoka-annoksia ja niiden rekvisiittaa kuvauskuntoon. Toisaalla tehdään ruokaa, analysoidaan lehdistä revittyjä ruokakuvia sekä kirjoitetaan puhtaaksi päivän aikana kehitettyä reseptiä.

– Mukana on ruokatoimittajia, kotitalousopettajia, kokkeja, ruokabloggaajia, tutkija ja tuotekehittäjä, kertoo workshopin vetäjänä toimiva toimittaja Pauliina Siniauer.

Ilta- ja viikonloppuopintoina järjestettävä, 12 opintopisteen laajuinen maksullinen opintokokonaisuus herätti jo hakuvaiheessa runsaasti kiinnostusta.

Ei ihme, sillä ruokajournalismikentän laajuudesta huolimatta sitä ei juuri opeteta missään päin Eurooppaa. Freie Universitätissä Berliinissä ruokajournalismia tutkinut Siniauer on iloinen Suomen edelläkävijyydestä.

– Ruoasta ei ole kirjoitettu koskaan niin paljon kuin nyt. Se ei ole pelkkää viihdettä, sillä siihen kytkeytyy myös suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten köyhyys, ilmastonmuutos ja eettinen ravinnontuotanto.

Some ja sähköiset kanavat tutuiksi Kolmesta workshopista ja viidestä luennosta rakentuva opintokokonaisuus antaa osallistujille tietoa esimerkiksi ruokaan liittyvistä trendeistä ja ilmiöistä, sosiaalisen median mahdollisuuksista sekä elintarvikebisnestä ruotivasta tutkivasta journalismista.

Kirjoittamisen ja kuvaamisen ohella kokkausta ei ole unohdettu.

– Opintokokonaisuuden ideana on, että opiskelijat pääsevät hyödyntämään saamiaan oppeja heti.

Tämä on myös hyvä paikka vaikkapa ravintoloitsijan

28

Haaga-Helia ja Sanoma Media Finland käynnistivät syyskuussa Suomen ensimmäisen ruokajournalismin opintokokonaisuuden. Osallistujat pääsevät perehtymään muun muassa reseptiikkaan, ruokakuvaukseen ja luovaan ruokakirjoittamiseen.

ja ruokabloggaajan väliselle ajatustenvaihdolle, sanoo Siniauer.

Ruokajournalismin huima kehitys mustavalkoisista keittokirjoista visuaalisesti upeisiin, monikanavaisiin ruokasisältöihin tarjoaa tekijöilleen sekä mahdollisuuksia että haasteita. Oman viestin läpisaaminen ja journalistisesti korkeatasoisen sisällön tuottaminen eri medioihin edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta.

– Haluamme haastaa opiskelijoita käyttämään rohkeasti mielikuvitustaan ja rikkomaan omia kaavojaan, Siniauer summaa. ▫ Pauliina Siniauer johtaa ruokajournalismin työpajaa.

Valmistumassa on pastaburgeri täytteenään muna­ koisoa ja vuohenjuustoa.

Ruokajournalismin koulutuksessa kirjoitetaan, kuvataan ja – kokataan.

29

Viisi tärkeää asiaa Teksti Jenni Neuvonen Kuvat Tommi Lalu

Ammattijääkiekkoilija innostui opiskelusta

J

ani Tuppurainen, 35, pelaa jääkiekkoa liigajoukkue JYP:ssä.

Pelaamisen ohessa hän opiskelee Haaga-Heliassa jääkiekkoilijoille suunnitellussa koulutusohjelmassa. Koulutus on räätälöity ammattikiekkoilijan kausi huomioiden, ja opiskelun ja jääkiekon yhdistäminen onkin sujunut Janin mukaan hyvin. Opiskelu vaatii ajanhallintaa: Jani käyttää esimerkiksi pelien välipäivinä osan ajastaan lukemiseen.

Jani aloitti opiskelun tänä vuonna ja suunnittelee valmistuvansa viiden vuoden tähtäimellä. Opiskelu on ollut haastavaa, mutta se on myös antanut paljon.

– On ollut mielenkiintoista ja avartavaa. Nuorempana koulunkäynti ei hymyilyttänyt yhtään. Nyt jo vähän hymyilyttää, Jani naurahtaa. ▫

Nämä viisi tavaraa ovat Janille tarpeellisia arjessa: Kännykkä

Suunto-kello

Kannettava tietokone

K ännykän Jani valitsee tärkeimmäksi tavarakseen.

– Ilman kännykkää minua on vaikeaa saada kiinni. Nykyaikana pitää olla tavoitettavissa jatkuvasti, Jani perustelee puhelimen merkitystä.

K elloa Jani kehuu hyväksi hankinnaksi.

Hän käyttää sitä paljon harjoittelussa, mutta siitä on hyötyä arjessa muutenkin.

– Kerkeää oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

– Kun viimeksi 16 vuotta sitten opiskelin, ei omaa tietokonetta tarvinnut, mutta nyt se on erittäin tärkeä.

Kalenteri Kalenterista on tullut Janille opiskelun aikana tärkeä, sillä sen avulla on helppo pysyä perillä esimerkiksi tehtävien palautuspäivistä. Sittemmin Jani on alkanut merkitä kalenteriin myös muita menojaan.

Kuulokkeet Jani kertoo kuuntelevansa musiikkia varsinkin pelimatkoilla. Nyt kuulokkeet ovat osoittautuneet hyödylliseksi myös opinnoissa.

– Kuulokkeet ovat olleet tarpeelliset etenkin virtuaaliluennoilla.

Kiekkoilijan opintopolku -koulutusohjelma • Haaga-Helia tarjoaa ammattijääkiekkoilijoille mahdollisuuden rakentaa siviiliuraa urheilu-uran ohessa.

• Ammattikiekkoilijalle räätälöity koulutus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton, SMliigan alumniyhdistyksen ja pelaajayhdistyksen kanssa.

• Opiskelu on monimuoto-opiskelua, esimerkiksi verkko-opiskelua. Lähiopetuspäiviä on vuodessa vain 10–12.

• Koulutus koostuu peruskuntovaiheesta (60 opintopistettä) ja tutkintovaiheesta (150 opintopistettä).

Se kestää neljästä kuuteen vuotta.

• Peruskuntovaihe suoritetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa kiekkouran ohessa. Siinä rakennetaan pohja ammattikorkeakoulututkinnolle.

• Tutkintovaiheessa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto itse valitulta koulutusalalta.

30

Viinistä viiniin Teksti Jouko Mykkänen Kuva 123RF

Muuttuvat juomatrendit Ajattelin tässä ryhtyä ennustajaksi. Toisin kuin sijoitusra-

hastoissa, joissa menneistä tapahtumista ei voi ennustaa tulevaa tuottoa, minun ennustukseni perustuu nimenomaan historialliseen jatkuvuuteen.

Kun katselee hiukan etäämmältä suomalaisia juomatrendejä, ei voi kuin hämmästellä, miten yllättäviä muutoksia niissä on tapahtunut. Ensin jurot suomalaiset jättivät 90-luvulla puolikuivat valkoviinit rauhaan, ja aika pikaisesti täällä juotiin jo reilusti enemmän punaviiniä kuin valkoviiniä. Ensin se oli espanjalaista, nyttemmin chileläistä alkuperää. Pian tuli toinen aalto, joka liittyi kuohuviineihin. Länsimaihin saapui ennennäkemätön kuplien kupla, jossa kuohuviinien vuosittainen kasvu oli pitkään kaksinumeroisia lukuja. Sen mukana muuten nousi myös Rieslingin suosio. Jakamistaloutta parhaimmillaan: molemmissa juomatyypeissä on happoja vaikka muille jakaa.

Kerta kaikkiaan hämmästyttävin ilmiö on kuitenkin voi-

Haaga-Helian lehtori, FM Jouko Mykkänen vastaa muun muassa restonomiopiskelijoiden viiniopinnoista ja kirjoittaa vakituisesti viineistä Helsingin Sanomiin sekä satunnaisesti muihin julkaisuihin. Hän on julkaissut useita kirjoja viineistä ja ravintolapalvelusta sekä artikkeleita gastronomian ja estetiikan välimaastosta.

Mykkänen on kiinnostunut myös erilaisista opetuksen kehittämishankkeista viinialalla ja kuuluu European Academy of Wine Educationin hallitukseen. Mykkänen on myös Suomen Sommelierit ry:n hallituksen puheenjohtaja.

makkaasti humaloitujen IPA-oluiden räjähdysmäinen kysynnän kasvu parin viime vuoden aikana. Siinä missä kuohuviineissä saattoi ihmetellä, miten hapot yhtäkkiä maistuvat suomalaisille, IPA-trendissä on kyse suomalaisessa makumaailmassa lähes paitsiossa olleesta karvaudesta. Yhtäkkiä voimakas humalointi on alkanut kiinnostaa suomalaisia. Outoa, mutta gastronomin mielessä suotavan ihailtavaa. Kun ottaa huomioon myös sen, että pienpanimoiden määrä on poksahtanut kasvuun, voi melkein sanoa, että ilmiö on tullut jäädäkseen.

Sitten ennustukseni: Koska IPAt ovat jo opettaneet suoma-

laiset sietämään karvaita makuja, makuja haetaan jostain lisää. Ja oluen jälkeen kiinnostavin karvauden laji on punaviinin tanniinit.

Nyt täällä ihaillaan pehmeän hedelmäisiä ja täyteläisiä punaviinejä.

Pian huomataan, että tanniinit ovat itse asiassa hauskoja rakennuspalikoita viinin maussa ja ennen kaikkea ruokien kanssa yhdessä.

Trendsetterit ovat jo aloittaneet tumman suklaan ja karvaiden punaviinien yhdistelyn. Lisää seuraa, ole tarkkana! ▫

31

Koonnut Laura Niemi, Ari Nevalainen ja Jenni Neuvonen Kuvat Katri Lallukka, Jarmo Teinilä, Shutterstock

Pasilan uusissa tiloissa yhteistyötä yli yksikkörajojen Pasilan kampuksella uusitut työtilat kannustavat uudenlaiseen yhteistyöhön. Valoisat ja monipuoliset tilat keräävät käyttäjiltään kehuja.

Pasilan kampuksella tehtiin viime kesänä iso remontti ja tilauudistus. Nyt henkilöstö työskentelee yhteisissä monitoimitiloissa työhuoneiden sijaan.Tilat luovat toimivat puitteet uudenlaiselle yhteistyölle.

– Yhteisissä työtiloissa tieto liikkuu paremmin ja ihmiset tutustuvat yli yksikkörajojen, toteaa kiinteistöpäällikkö Hannu Hyttinen.

Myös opiskelijat on huomioitu remontissa: heille tehtiin palvelukatu, jonka varrelle koottiin kaikki keskeiset palvelut.

Opettaja Tiina Siilaston mielestä yhteiset tilat

– Kun työtoverit ovat samassa tilassa, heihin saa nopeasti yhteyden.

Siilasto kehuu etenkin luovia tilaratkaisuja ja mainitsee esimerkiksi hiljaiset ja puolihiljaiset huoneet, joihin voi vetäytyä työskentelemään rauhassa.

Lehtori Matti Helelä on suhtautunut tilauudistukseen alusta asti positiivisesti.

– Osalla on ollut vähän enemmän totuttelemista. Jotkut ovat esimerkiksi kokeneet yksinäisyyttä, kun entistä työhuonekaveria tulee nähtyä harvem-

ovat nykyaikana itsestäänselvyys.

min kuin ennen. ▫

Starbucks on the go saapui Haaga-Heliaan Starbucks on the go -itsepalvelukahvila avautui lokakuussa Haagan kampuksella.

Starbucks on the go on premium-tason itsepalvelukonsepti, joka tarjoilee samat tuotteet kuin Starbuckskahvilatkin.

32

– Starbucks on the go -konseptin tarkoituksena on toimia lounge-tyyppisenä hengähdyspaikkana. Se tarjoaa mahdollisuuden myös nopeaan kokousteluun, sanoo Haaga-Helian ruokatuotannon johtamisen koulutusohjelman johtaja Risto Karmavuo.

Starbucksin tuleminen Haagan kampukselle on osa Haaga Place to Be -toimintamallia, jonka tavoitteena on luoda kampukselle innovatiivinen oppimisympäristö ja kytkeä alan elinkeinoelämä vahvasti mukaan HaagaHelian toimintaan. ▫

yyntiajattelun työkaluja }

Haaga-Helia ja Disted College Malesiasta yhteistyöhön

Auditointi tuo laadunvarmistusta Haaga-Helia on aloittamassa useamman vuoden kehittämisponnistusta, joka luotaa läpi koko organisaation toiminnan. Ulkopuolinen arviointiryhmä tulee auditoimaan Haaga-Helian laatujärjestelmän vuoden 2017 alussa.

Auditoinnissa arvioidaan Haaga-Helian toiminnan kehittämisen järjestelmällisyyttä, tarkoituksenmukaisuutta, menettelytapoja ja vaikuttavuutta. Siinä katso-

taan, miten Haaga-Heliassa varmistetaan laadukkuus niin toiminnan suunnittelussa kuin toteutuksessa.

– Laatu on osa arkeamme ja johtamistamme. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti strategian mukaisesti sellaiseksi, että se palvelee koko korkeakouluyhteisön ja sen sidosryhmien tarpeita. Auditointiprosessin aikana meillä on mahdollisuus tunnistaa toisaalta tämänhetkiset vahvuutemme ja toisaalta kehittämiskohteemme laadunhallinnassa, toteaa Haaga-Helian laatupäällikkö Tia Hoikkala.

Auditoinnin toteuttaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi. ▫

Uusia julkaisuja { myyntiajattelun työkaluja }

MYYNTI AJATTELU INSPIROIVIA NÄKÖKULMIA ELÄMÄN TAVOITTEELLISIIN KOHTAAMISIIN

ILARI MÄKELÄ

PIRJO PITKÄPAASI 1

Myyntiajattelu Ilari Mäkelä ja Pirjo Pitkäpaasi Miten myyt tuotteen tai palvelusi asiakkaalle? Entä ideasi rahoittajalle tai esimiehelle? Voisiko osaamisensa myydä myös työnantajalle? Miten innostat muita?

Myyntiajattelu-kirja vastaa näihin kysymyksiin ja tarjoaa välineitä elämän tärkeisiin kohtaamisiin.

Myyntiajattelussa keskeistä on empaattisuus ja kyky kurottautua toisiin maailmoihin. Kirjan avulla kehität myyntitaitojasi perusteellisesti.

21 tapaa edistää korkeakouluopintoja Kimmo Mäki ja Hannu Kotila (toim.)

Osaaminen, yrittäjyys, ohjauksen haasteet, kirjavat työurat – miten korkeakoulu pystyy toimimaan työn ja opintojen integroijana? Entä miten huomioidaan opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana?

Julkaisussa esitellään pedagogisia ratkaisuja tutkinto-opiskelun ketteröittämiseen18 artikkelin kautta. Kirjoittajat ovat ansioituneita pedagogeja, tutkijoita ja kehittäjiä.

Molempia kirjoja voi tilata Haaga-Helian verkkokaupasta shop.haaga-helia.com tai osoitteesta julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia ja malesialainen Disted College allekirjoittivat koulutusyhteistyösopimuksen lokakuussa. Ensi vuoden syyskuussa käynnistyy yhteinen Bachelor of Hospitality Management -ohjelma, jonka erikoistumisalana on ruoantuotannon johtaminen.

Sopimuksen koulutusviennillinen arvo on noin miljoona euroa viiden vuoden aikana.

– Uskomme tämän sopimuksen olevan Disted Collegen ja Wawasan Educational Foundationin pitkän ja kestävän yhteistyön alku, kertoo Program Manager Pasi Halmari Haaga-Heliasta. ▫

Kolumni

Kuva Maija Tammi ja Petri Anttila

Koodi kuuluu kaikille Koodi on 2000-luvun lukutaito. Sen osaaminen kuuluu yleissivistykseen siinä missä vieraat kielet ja kemian perusteet. ”Ihan turhaa vouhotusta.” Näin totesi eräs suomalaisopettaja, kun häneltä kysyttiin, mikä ohjelmoinnissa innostaa.

Opettajan ennakkoluulo uuden taidon opettamista kohtaan on ymmärrettävä.

Ohjelmointi saattaa tuntua oudolta vieraalta kieleltä, joka yhdistyy ajatuksissa kovin usein matematiikkaan. Ohjelmointi on kuitenkin paljon muuta kuin numeroita.

Peruskoulussa opetetaan kemiaa, vaikka kaikista ei haluta kemistejä. Samalla tavalla kaikista oppilaista ei pidä tulla koodareita, mutta kaikilla pitää olla mahdollisuus innostua siitä, mitä ohjelmoinnilla voi rakentaa. Tämän sukupolven lapset kasvavat maailmassa, jossa tietokoneet ja ohjelmointi ovat osa jokapäiväistä elämää.

Siksi on tärkeää herättää lasten kiinnostus teknologiaan ja opastaa, mitä kaikkea pelkällä tietokoneen näppäimistöllä voi keksiä, rakentaa ja luoda.

Maailmamme pyörii kasvavissa määrin erilaisten tietokoneohjelmistojen ympärillä. Jos digitalisoituneessa yhteiskunnassa ei ymmärrä koodia, on vaarana eriarvoistua.

Kolumnin kirjoittajista Linda Liukas on Hello Rubyn perustaja ja Verna Vuoripuro suunnitteli opettajille suunnattun helloruby. com/educators kokonaisuuden, jossa ohjelmoinnin opettamiseen liittyviä vinkkejä on kerätty opettajille suunnatulle sivustolle.

On tärkeää opastaa, mitä kaikkea pelkällä tietokoneen näppäimistöllä voi keksiä, rakentaa ja luoda.

34

Ohjelmoinnin opettaminen lapsille ja nuorille on välttämätöntä myös Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Ict-sektori pitää Suomessa muilta osin kituvaa kasvua yllä, ja huippukoodareista on alalla huutava pula. Ohjelmointi hiipii kaikille toimialoille: jo nyt metsäkoneyrityksissä on ohjelmistoja laskemassa sitä, kannattaako puuta kaataa vai ei. Sairaaloissa tietokoneet ovat parempia diagnoosien tekemisessä kuin erehtyväiset ihmiset, ja lääkäreiden tehtäväksi jää ihmisen kohtaaminen ja diagnoosin tarkistaminen.

Mutta miten koodausta voi opettaa lapsille? Muun muassa leikin avulla. Ohjelmointi on värikynien ja legopalikoiden tapaan keino ilmaista itseään. Tärkeää ei ole luennoida ekaluokkalaiselle JavaScriptistä, vaan opettaa ohjelmoinnillista ajattelua.

Ongelmien osiin pilkkominen, kyky antaa yksiselitteisiä komentoja, tarkkuus, loogisuus ja kyky hahmottaa ongelmia niin, että tietokone pystyy ne ratkaisemaan ovat koodauksessa olennaisia taitoja, ja niistä on hyötyä kaikkialla elämässä.

Ohjelmoinnillista ajattelua voi opettaa ilman älylaitteita. Tietokoneen osista voi tehdä aarrejahdin, käskyjen antamisesta pukeutumisleikin ja luupeista tanssin.

Lapsille tulee myös antaa lupa olla luova. Koodia saa muotoilla, taivuttaa, rikkoa ja yhdistää tavoilla, joihin sitä ei edes ole suunniteltu.

Ja vaikka moni kasvattaja varmasti yhä ajattelee kuin alussa mainitsemamme opettaja, moni on onneksi myös innoissaan aiheesta. Olemme tavanneet matkan varrella valtavan joukon innovatiivisia ja inspiroivia opettajia. Yksittäinen aikuinen voikin olla yhteys lapsen ja ohjelmoinnin mahdollisuuksien välillä. Koodi koukuttaa, ja kuten eräs opettaja asian hyvin tiivisti: ”Ohjelmoinnista on helppo innostua.” ▫

Henkilöstön kehittäminen avoimen AMK:n kautta

Johdolle, esimiehille ja henkilöstölle

Tiesitkö, että voit hyödyntää myös avoimen ammattikorkeakoulun väylää oman yrityksesi henkilöstön kehittämisessä. Jos yrityksestäsi löytyy noin 20 henkilöä, jotka haluavat kehittää osaamistaan ammattikorkeakoulussa, voimme rakentaa yrityksellesi oman räätälöidyn kehittämispolun. Kehittämispolkuja voidaan rakentaa esimerkiksi liiketalouden, myynnin, tietotekniikan, matkailu- ja ravintolatoiminnan, johdon assistenttityön jne. koulutusohjelmien tarjonnasta tai yhdistelemällä eri koulutusohjelmien tarjontaa.

Johtaminen, myynti, palvelu ja viestintä • HR-koulutus – strategiasta käytäntöön • Service Design ja tuotekehitys palveluliiketoiminnassa • Business Model Canvas -työpajat • Myyntikulttuurin kehittämisen työkalu HH6K (vuoden 2014 laatuinnovaatiopalkinnon voittaja) • Sales and Service Skills -sertifikaatti • Myyntiajattelua henkilöstölle

Opintopolussa: • Opiskelijat etenevät henkilökohtaisen suunnitelman ja tehostetun opintovalmennuksen tukemana yleisillä opintojaksoilla ja verkko-opinnoissa.

• Opiskelijalla on käytössään opintovalmentaja, joka ohjaa opiskelijan onnistumista opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

• Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat ja aikataulu.

• Opiskelijaryhmälle nimetään opintovalmentaja, joka toimii opiskelijoiden mentorina.

• Opintojen edistymistä seurataan tehostetusti.

Opiskelijat ovat aluksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kun vähintään 60 opintopistettä on suoritettu, opiskelija voi hakea tutkintokoulutukseen. Opiskelijavalinta tehdään opintomenestyksen, opintopistemäärän ja haastattelun perusteella. Valinnan jälkeen opiskelija suorittaa loput henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisista opinnoista.

Lisätiedot: Pia Hautamäki, 040 415 6827, pia.hautamäki@haaga-helia.fi (liiketalous, myynti ja finanssi) Heidi Kock, 040 488 7543, heidi.kock@haaga-helia.fi (tietotekniikka) Elisa Aunola, 040 488 7186, elisa.aunola@haaga-helia.fi (hotelli, ravintola ja matkailu) Tuula Tuomainen, 050 305 3209, tuula.tuomainen@haaga-helia.fi (johdon assistenttityö) Katriina Haverinen, 050 515 0543, katriina.haverinen@haaga-helia.fi (avoin amk).

Service Excellence -ohjelmat

Hotelli-, ravintola- ja matkailuala • Myynti ja myynnin johtaminen • Menu Engineering – ruokalistasuunnittelu • Boost Your Career with Online Courses • Revenue Management -valmennus Ict ja liiketalous • Tietohallintomallin perusteet • Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaaminen Lisätiedot: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Best Seller Competition 2016 Millaiselta organisaationne myyntiosaaminen näyttää? Myydäänkö teillä asiakkaalle hyötyjä vai keskitytäänkö tuotteiden ominaisuuksien myyntiin?

Tänä päivänä yritysten välisessä myyntityössä on erittäin tärkeää osata myydä asiakkaalle yhteistyön kautta saatavia hyötyjä sekä tuottaa arvoa asiakkaalle, jo heti ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen.

Tutkimustemme mukaan suomalainen myyjä keskittyy usein vain oman tuotteensa ja sen ominaisuuksien myyntiin, ei niinkään tuottamaan arvoa asiakkaalle. Haluaisitko nähdä, millaisia ovat tämän päivän osaavan myyntityön tekijän taidot ja kehittää tästä näkökulmasta oman organisaatiosi myyntityön taitoja?

Tule mukaan sponsoriksi Haaga-Helian järjestämiin Best Seller Competition 2016- ja/tai European Sales Competition 2016 -tapahtumiin ensi keväänä 2016. Sponsorina sinulla on mm. mahdollisuus rekrytoida pian valmistuvia myyntityön tradenomeja sekä saada tietenkin näkyvyyttä tapahtumien kautta!

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: Myyntikilpailuiden johtaja Pia Hautamäki, 040 4156827, pia.hautamaki@haaga-helia.fi

• eMBA in Service Excellence (90 ECTS) • Diploma in Service Excellence (30 ECTS) • Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

35

Alumnit Teksti ja kuvat Riikka Laiho

Nykyiset lidliläiset

E

uroopan suurimpiin päivittäistavarakaupan ketjuihin lukeutuva Lidl on tullut Suomeen jäädäkseen: Ensimmäiset myymälät avattiin 13 vuotta sitten, minkä jälkeen niiden määrä on kasvanut vauhdilla.

Kasvava ketju hakee jatkuvasti uusia työntekijöitä erilaisiin tehtäviin. Tiensä noin 300 henkilöä työllistävän Suomenpääkonttorin riveihin ovat löytäneet monet haagahelialaiset, esimerkiksi HR:n International Trainee Jenny Hyttinen ja ostopäällikkö Hannes Herbst.

Miten Lidl-urasi sai alkunsa?

Hannes: Yritys oli minulle entuudestaan tuttu, ja olin kiinnostunut elintarvikealasta. Aloitin Lidlissä osto-osaston traineena Suomessa ja Saksassa. Sain koulutusta tuoteryhmien hallinnoimisesta ja kehittämisestä. Sen jälkeen aloitin työt valikoimapäällikkönä.

Jenny Hyttinen ja Hannes Herbst ovat siirtyneet Haaga-Helian opintojensa jälkeen Lidl-uralle. Kansainvälinen ja iso ketju kouluttaa monipuolisesti ja tarjoaa kiinnostavia työrooleja.

Mikä on parasta Lidlissä työskentelyssä?

Hannes: Tuotteiden kehittäminen. Nautin siitä, kun oman tiimini uuden tuotteen lanseeraaminen onnistuu ja se näkyy myyntiluvuissa.

Jenny: Lidl on tarjonnut hienoja mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Pidän kansainvälisestä ilmapiiristä ja monipuolisista työtehtävistä. Esimerkiksi HR-osastolla on monia kiinnostavia projekteja meneillään.

Jenny: Olin ollut Lidlissä töissä myyjänä jo lukioaikoina.

Opiskellessani viimeistä lukukautta Haaga-Heliassa huomasin, että Lidliin haettiin johtoryhmän assistenttia. Viimeiset kurssit suoritin työn ohessa.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän Lidlistä työnantajana?

Hannes: Lidlissä on nuorekas työilmapiiri ja positiivinen tekemisen meininki. Monet eivät tule ajatelleeksi, miten suuri työllistäjä ketju on Suomessa.

Mitä teet työksesi?

Hannes: Olen toiminut eri tuoteryhmien ostopäällikkönä vuodesta 2013. Vastuullani ovat muun muassa tuotekehitys, pakkaussuunnittelu, mainonta ja hinnoittelu. Käymme neuvotteluja tavarantoimittajien kanssa ja vastaamme tuotteiden laadusta.

Tiimissäni on kaksi valikoimapäällikköä ja yksi trainee.

Jenny: Meillä on mielenkiintoisia työpaikkoja niin myymälöissä kuin tukitoiminnoissa assistentti-, asiantuntija- ja esimiestasolla. Yritys tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Jenny: Työskentelen International Traineena, ja suuntautumisalueeni on HR. Työnkuvani muuttuu säännöllisesti, sillä trainee-ohjelman ideana on tutustua organisaation eri yksiköihin. Esimerkiksi viime keväänä ja kesänä kouluttauduin aluepäälliköksi myymäläkentällä. Ensi kevään vietän Saksassa kielikurssilla ja emoyhtiössä. Tänä syksynä työskentelen henkilöstön kehittämisosastolla.

36

Mitä opinnoissa karttuneita taitoja olet tarvinnut työssäsi?

Hannes: Tärkeintä on ollut taito työskennellä ryhmässä. Lisäksi hyötyä on ollut taidosta toimia kansainvälisessä yhteisössä.

Jenny: Sain opinnoista hyvän yleiskuvan yritystoiminnan osaalueista. Tiimityöskentely- ja projektinhallintataidot karttuivat ryhmätehtävissä. Kaikkein suurimpana hyötynä pidän kuitenkin hyvää saksan kielen taitoa. ▫

Teksti Eva Loippo-Sännälä

Opinnäytetyö Haaga-Heliassa – työelämälähtöistä tutkimusja kehittämistyötä

H

aaga-Helian opintoihin kuuluu 15 opintopisteen eli noin 400 työtunnin laajuinen opinnäytetyö, jonka voi tehdä yksin, parityönä tai ryhmässä. Työn tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännön asiantuntijatehtävissä. Lisäksi tavoitteena on kehittää opiskelijan analysointi- ja perusteluvalmiuksia, kriittistä ajattelua ja eettistä harkintaa.

Käytännössä opinnäytetyö voi tarkoittaa tutkimuksen tai selvityksen tekemistä, julkaisua, tapahtumaa, hankesuunnitelmaa, verkkoaineistoa, toimintatavan kehittämistä tai tuotekehitystyötä. Yrityksille, julkisyhteisöille ja yhdistyksille opinnäytetyö on mahdollisuus oma toiminnan kehittämiseen.

Jos olet kiinnostunut teettämään opinnäytetyön ­Haaga-Heliassa, prosessi etenee seuraavasti: 1. Aiheen alustava määrittely yhdessä opiskelijan kanssa, tarkemman rajauksen tekevät ohjaaja ja opiskelija.

2. Tutkimuksen tai kehittämistyön mahdollistaminen kohdeorganisaatiossa, taloudellinen panostus ei välttämätön.

3. Mentorointityyppinen opinnäytetyöprosessin tuki.

4. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaminen ja julkaisutietokannan valitseminen.

5. Palautteen anto valmiista työstä.

Varsinaisesta arvioinnista vastaavat työn ohjaaja sekä toinen Haaga-Heliasta nimetty arvioija.

Valmiin työn julkaisupaikasta voi sopia tapauskohtaisesti.

Suuri osa tehdyistä töistä on luettavissa valtakunnallisessa Theseus-tietokannassa. Toimeksiantajaorganisaatio voi tarvittaessa esiintyä työssä peitenimellä. Kaikki ohjaukseen liittyvä on luottamuksellista, ja töiden ohjaajilla on vaitiolovelvollisuus yrityksistä saatujen tietojen osalta.

Halutessaan toimeksiantaja voi maksaa työn tekemisestä korvauksen. Stipendityyppistä palkkiota ei voi ­Haaga-Heliassa kohdentaa yksittäiselle opiskelijalle, vaan ne maksetaan stipendi­rahastoon, josta ammattikorkeakoulu valitsee stipendiaatit.

Opinnäytetyötoimeksiantoja voi jättää mm. opiskelijarekrytointisivuston kautta: haaga-helia.fi/palvelut/rekrytoi-osaajia. ▫

Maailmalla Juttusarjassa esitellään opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksia ja kuvia maailmalta.

Teksti Minttu Käenmäki Kuvat Tommi Lalu ja 123RF

Ideat vaihtoon lahden yli Haaga-Helian ja Estonia Business Schoolin yhteistyöstä hyötyy sekä Suomen että Viron hospitality-ala.

S

uomen valtiovalta kannustaa ammattikorkeakouluja viemään osaamistaan ulkomaille. Haaga-Helia on tarttunut haasteeseen aloittamalla toiminnan Virossa yhteistyössä Estonia Business Schoolin (EBS) kanssa.

Tallinnassa sijaitsevan Haaga-Helia Hospitality Competence Centerin ensimmäisen vuoden ohjelma sisältää koulutuksia yrityksille ja EBS:n opiskelijoille. Lisäksi siihen kuuluu tutkimusja kehittämisyhteistyötä.

– Tämä on helppo tapa päästä Viron markkinoille ja luoda kontakteja alan ammattilaisiin, tiivistää yhteistyötä koordinoiva Haaga-Helian myyntipäällikkö Elisa Aunola.

ESB on tunnettu liiketalousoppilaitos, mutta siltä puuttuu hotelli- ja ravintola-alan osaaminen. Muutenkin alan koulutus on Virossa vaatimatonta, ja korkeakoulutasolla sitä ei ole ollut oikeastaan lainkaan. Haaga-Helia puolestaan tunnetaan Virossa juuri hospitality-alan kouluttajana.

38

– Viron jälkeen vuorossa voisivat olla muut Baltian maat.

Yhteistyöstä myös Maltan ja Botswanan suuntaan on neuvoteltu, Aunola paljastaa.

Aunola toteaa Viron olleen luonnollinen valinta ensimmäiseksi vientikohteeksi, sillä se on lähellä sekä maantieteellisesti että kulttuurillisesti.

– Virolaiset ovat avoimia sekä kiinnostuneita suomalaisista ja Haaga-Heliasta. Meillä on Tallinnassa kaksi paikallista työntekijää, joiden työ on ollut onnistumisen kannalta hyvin arvokasta, hän kiittelee.

Tavoitteena toiminnan vakiinnuttaminen Hospitality Competence Centerin toiminta alkoi toden teolla tänä syksynä. Lukuvuoden aikana järjestetään neljä Viron ­Hospitality Insider’s Clubin tapaamista ja kuusi lyhytkurssia.

Seuraavaksi saatamme Suomen ja Viron Insider’s Clubit yhteen.

Maria Velez, Ain Hinsberg, Elisa Aunola ja Sven Lööndre ovat koordinoineet yhteistyötä Haaga-Helian ja Estonia Business Schoolin välillä.

Insider’s Clubissa hospitality-alan ammattilaiset tapaavat toisiaan sekä vaihtavat ideoita ja kuulumisia alalta. Suomessa Haaga-Helia on pyörittänyt Insider’s Clubia muutaman vuoden ja konsepti on kerännyt kiitoksia.

– Klubin kautta saamme yhteyden alan ammattilaisiin ja voimme kutsua heitä järjestämiimme koulutuksiin. Seuraavaksi aiomme saattaa Suomen ja Viron klubit yhteen, Aunola kertoo.

Lyhytkurssit ovat kaksipäiväisiä, ja niissä keskitytään aina tiettyyn aiheeseen, kuten johtamiseen tai palvelujen muotoiluun.

– Kursseille voi osallistua myös Suomesta ja samalla verkostoitua virolaisten kollegoiden kanssa, Aunola vinkkaa.

Lukuvuoden lopuksi Haaga-Heliassa arvioidaan, miten Viron-liiketoiminta on lähtenyt käyntiin. Aunola uskoo toiminnan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

– Olemme saaneet jalan oven väliin, löytäneet asiakkaat ja ansainneet heidän luottamuksensa. Olisi roistomaista ilmoittaa nyt, ettemme olekaan käytettävissä ensi vuonna.

Monipuolista yhteistyötä tulevaisuudessa Tähän mennessä yhteistyö on ollut parhaiden käytäntöjen jakamista Suomesta Viroon, mutta Aunola ennustaa roolien vaihtuvan pian.

– Viron ravintola-ala kehittyy vauhdilla, ja monet kansainväliset hotelliketjut ovat rantautuneet Tallinnaan ennen Helsinkiä.

Tekemisen meininki on kova.

Hospitality Competence Centerin myötä Haaga-Helialla on näköalapaikka Viron hospitality-elinkeinoon sekä kontakti alan avainhenkilöihin.

– Osaamisen ja uusien ideoiden jakaminen yli Suomenlahden tulee olemaan suomalaisille iso juttu, Aunola iloitsee. ▫

HAAGA-HELIA

eMBA in SERVICE EXCELLENCE

Special offer for new customers until the end of 2015 One module per customer 620 euros (+ VAT 24%) (List price 800 euros). For more info please contact katariina.ronnqvist@haaga-helia.fi

www.haaga-helia.fi/emba