Metsänhenki 4/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2012

henki

Metsäverotuksen

kymmenen vinkkiä Näin otat huomioon

RIISTAN ELINOLOT

Helsingissä halutaan

kokonaispalvelua

Lähipuuta

tuotantolaitoksille UPM:n metsäasiakasvastaava Terho Lång ja metsänomistaja Anssi Kirvesniemi luottavat yhteistyöhön puukaupassa ja metsänhoidossa

Tule poikkeamaan!

UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot ja metsäpalvelutoimistojen osoitteet löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi.

Millaisen metsän sinä haluat? Märkä, puunkorjuun kannalta haasteellinen syksy on kääntymässä talveksi. Sään aiheuttamista haasteista huolimatta olemme onnistuneet tehtaidemme puuhuollossa. Tarvitsemme jatkuvasti hyvälaatuista kotimaista puuraaka-ainetta tuotantolaitostemme tarpeisiin, joten haluamme jatkossakin käydä aktiivista puukauppaa kanssanne kaikkina vuodenaikoina. Märkänä aikana korostuu kantavan metsätieverkoston ja metsässä toteutettavien töiden hyvän etukäteissuunnittelun tärkeys. Metsätalouden kannattavuus yleensäkin lähtee siitä, että työt tehdään oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Ilolla voin todeta, että UPM on tänä vuonna toteuttanut ennätysmäärän metsänhoitotöitä yksityismetsissä. UPM omistaa Suomessa metsää lähes 900 000 hehtaaria, ja meillä on omissa metsissä hankittua pitkäaikaista käytännön kokemusta siitä, miten metsiä kannattaa hoitaa. Näitä parhaita metsänhoitokäytäntöjä tarjoamme myös asiakkaidemme, suomalaisten metsänomistajien metsiin. Haluamme omalta osaltamme edistää suomalaismetsien mahdollisimman hyvää hoitoa ja kasvua. Olemme perinteisesti panostaneet metsänhoidossa laatuun. Meillä on jo

Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. 2

4.2012

pitkään ollut käytössä kolmiportainen laatujärjestelmä. Metsänhoitotoimenpiteiden laatua seuraavat sekä työntekijät että esimiehet, lisäksi seuraamme laatua satunnaisotannalla. Teemme myös laajaa yhteistyötä metsäalan tutkimuslaitosten kanssa. Meillä on Suomen pisin yhtäjaksoinen metsänuudistamisen seurantaan liittyvä laadunvalvonta. Voimme tarjota metsänomistajille kokonaisvaltaista metsänuudistamispalvelua, jossa otamme vastuun koko ketjusta ja sen lopputuloksesta. Uudistuva metsälaki tulee tarjoamaan metsänomistajalle lisää vaihtoehtoja metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Meidän asiantuntijamme ovat valmiina kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä tekemään niiden pohjalta sopivat hakkuu- ja hoitoehdotukset. Ottakaa yhteyttä henkilöstöömme ja haastakaa heitä etsimään juuri teille parhaat vaihtoehdot. Metsätalouden kannattavuus realisoituu hakkuiden kautta. Muistetaan siis myydä puuta. Monesti juuri puukauppa on se tekijä, josta lähdetään liikkeelle, mutta yhtä lailla alkusykäyksenä voivat toimia metsänhoidolliset tarpeet. Oli lähtökohta sitten mikä tahansa, olemme valmiita yhdessä toteuttamaan toiveidenne metsän, juuri sellaisen kuin metsänomistaja haluaa. Metsänomistajat ovat tärkeä osa ketjussa, jossa hankimme suomalaista puuta tuotantolaitostemme tarpeisiin. Ketjussa on mukana monia muitakin yhteistyökumppaneita, esimerkiksi korjuu- ja kuljetusyrittäjämme. Haluamme palvella mahdollisimman hyvin niin metsänomistajakuin tehdasasiakkaitamme. Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Taloudellisten arvojen lisäksi metsä tarjoaa myös virkistystä, joten nautitaan siitä. Kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Hyvää joulunaikaa!

Lue lisää etämetsänomistajapalveluista sivulta 16.

Hurdan skog vill du ha? Den regniga och blöta hösten har övergått i vinter. Trots att virkesdrivningen har mött stora utmaningar gällande vädret har vi lyckats med virkesförsörjningen till fabrikerna, tack vare en bra och viktig framförhållning inom skogshanteringen. Vi behöver kontinuerligt inhemskt virke till våra fabriker och är aktiva i virkeshandeln under alla årstider. Skogsbrukets lönsamhet bygger mycket på att göra rätt sak i rätt tid. Med glädje kan jag konstatera, att UPM detta år har förverkligat en rekordstor mängd skogsvårdsarbeten i de privata skogarna. Med vår långa erfarenhet av skogsskötsel i UPM:s ca 900 000 hektar egna skogar i Finland kan vi erbjuda de finländska skogsägarkunderna den allra bästa skogspraxisen för att främja skogsbruket i vårt land. Kvalitet är traditionellt den viktigaste utgångspunkten för oss och vi har länge haft ett trepunkts-kvalitetssystem, där arbetare och tjänstemän utför kvalitetskontroller och dessutom tas stickprovskontroller. Samarbetet med skogsbranschens forskningsanstalter är omfattande, bl.a. har vi den längsta fortlöpande uppföljningen och kvalitetskontrollen av skogsförnyelse. Vi kan erbjuda skogsägaren en helhetsbetonad skogsförnyelsetjänst, där vi tar ansvar för hela kedjan

och slutresultatet. Den förnyade skogslagen ger skogsägaren ökade valmöjligheter inom skogsskötsel och avverkningsmetoder. Våra experter är redo att lyssna på kundens önskemål och behov och ge avverknings- och skötselförslag. Ta kontakt med vår personal och låt dem ta fram de bästa alternativen för dig. Skogsbrukets lönsamhet realiseras via avverkning, så kom ihåg att sälja virke. Det första man drar igång är oftast en virkesaffär, men en lika god början är att utgå från behovet av skogsvårdsåtgärder. Inom UPM är vi hur som helst beredda att medverka till att just du får din drömskog. Skogsägaren är en mycket viktig länk i kedjan med att skaffa inhemskt virke till våra fabriker. Vi och våra många samarbetspartners, bl.a. drivnings- och transportföretagarna, vill betjäna både våra skogsägarkunder och fabrikskunderna på bästa möjliga sätt. Jag vill tacka alla skogsägare och samarbetspartners för det gångna året. Vi fortsätter vårt goda samarbete i skogarna för den finländska skogsnäringens bästa. Skogen erbjuder förutom ekonomiska värden också rekreation, så njut alla av skogen – var och en på sitt sätt!

esko pakkanen

tommi tuomi

Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila ja metsäasiakasvastaava Johanna Haapala toivottavat pääkaupunkiseudun metsänomistajat tervetulleeksi Etelä-Esplanadi 2:een.

Kuningatar Elisabeth ja prinssi Philip vierailivat UPM:n metsässä Toivakassa tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa vuonna 1976. Lue lisää sivulta 24.

4.2012 4

UUTISET

PUUKAUPPAKATSAUS

METSÄNOMISTAJA Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas jo toisessa polvessa.

13 VIERASKYNÄ Maamittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen: maakauppojen paperisota helpottuu syksyllä 2013.

14 10 VINKKIÄ METSÄVEROTUKSEEN UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoilla myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua.

16 HENKILÖ Tule tutustumaan Helsingin metsäpalvelutoimiston väkeen, Etelä-Esplanadi 2.

18 METSÄN HENGEN VUOSIKELLO: Kertaa metsänomistajan muistilista koko vuodelle.

20 MAASTOSSA Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria töitä.

24 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM perusti kaksi uutta WWF-Perintömetsää Keski-Suomeen.

25 KATSE LUONTOON Vornan pyhä lähde. 26 UPM METSÄMAAILMA -verkkopalvelu auttaa! 28 PAULA NUUTINEN VOITTI UPM Metsän Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailun.

30 KYSYMYS & VASTAUS Tuotantoesimies Heikki Hänninen kertoo mitä taimitarhalla tapahtuu talvella.

31 KALVILA 32 MITEN JA MILLOIN metsät pitäisi siirtää jälke läisille?

33 YTIMESSÄ Mitä yhdestä puusta saa? 34 AJASSA Uudet metsäpalvelutoimistot Lavialle

Sauli brander Metsäliiketoiminnan johtaja, UPM Metsä Skogsaffärsverksamhetsdirektör, UPM Skog

ja Vironlahdelle.

4.2012

jari leino

Kymin sellutehtaan toiminta tehostuu  UPM:n Kymin sellutehdas Kuusankoskella on saanut päätökseen koivukuitulinjan uudistamisen happivalkaisuvaiheella ja parantamalla ruskean massan pesua. Uudistus vähentää selluntuotannon jäteveden kuormitusta ja tuo säästöä raaka-aineiden ja kemikaalien kulutukseen. UPM:n Kymin tehdas on sellun-, energian ja paperintuotannon integraatti, jonka päätuote on hienopaperi. Kymin palveluksessa on noin 600 henkilöä.

Uhanalainen hämeen kylmänkukka sai kodin

Biodiesellaitos käyttää raaka-aineenaan mäntyöljyä.

Lappeenrannan biodiesellaitoksen

 Riihimäen Metsäkorven viheralueille on istutettu uhanalaisen hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens) taimia kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeiluhankkeessa. Siemenet kerättiin viranomaisen luvalla ja siemenistä idätetyt 120 taimea istutettiin Metsäkorven uudelle asuinalueelle. Hanke liittyy harjumetsien paahdeelinympäristöjen suojeluun ja on osa UPM monimuotoisuusohjelmaa. Yhtiö on aiemmin istuttanut hämeenkylmänkukkia Janakkalaan.

peruskivi muurattiin

4.2012

UPM

Lappeenrannan biojalostamo on metaailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä val- säteollisuuden murroskauden ensimmäimistavan biojalostamon ra- nen merkittävä investointi uuteen, innokennustyöt Lappeenrannassa ovat eden- vatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. neet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan Se toteutetaan ilman julkista investointitukea. Hanke on tärkeä alubiojalostamon peruskivi Investointi een elinkeinoelämälle ja muurattiin marraskuussa. työllisyydelle. Rakentaminen Uusiutuvaa dieselpolttoaion UPM:n työllistää lähes 200 henkilöä netta mäntyöljystä valmiskärkihanke kahden vuoden ajan. Valmistava jalostamo käynnistyy tuessaan laitos työllistää suoraan lähes 50 vuonna 2014. – Lappeenrannan 150 miljoonan in- ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojavestointi on UPM:n kärkihanke ja en- lostamo tuottaa korkealaatuista uusiutusimmäinen askeleemme matkalla mer- vaa dieselpolttoainetta noin 120 miljookittäväksi kehittyneiden biopolttoai- naa litraa vuodessa. – UPM on edelleen Suomen suurin ja neiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden monipuolisin puunjalostaja. Viimeisen 10 yhdistävän Biofore-strategiamme toteu- vuoden aikana yhtiö on investoinut Itätusta, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pe- Suomeen noin 700 miljoonaa euroa, Pesonen sanoo. sonen sanoo.

Hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut muun muassa kasvupaikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun takia.

lyhyesti

Olethan jo tilannut eMetsämaailman? UPM Metsän sähköinen uutiskirje sisältää ajankohtaista metsäasiaa. www.metsämaailma.fi 

 www.metsämaailma.fi Kiinnostaako metsätila tai rantatontti? Voit tilata bonvesta-verkkopalvelusta uusista UPM-metsätilakohteista kertovan Metsänvartija- tai uusista rantonttikohteista kertovan Rantavahti-uutiskirjeen. www.bonvesta.fi

FSC®-ryhmäsertifointi

miettiä oman metsän ensi vuoden hoitotarpeet ja tilata metsänhoitotyöt ajoissa. Metsäveroilmoitukset on palautettava helmikuun loppuun mennessä.

Keuruulla pidettiin suotalkoot

kiinnostaa metsänomistajia on tie ympäristömerkittyjen tuotteiden tarjonnan lisäämiseen, kertoo metsänomistajien FSC-sopimuksia hoitava asiakkuuspäällikkö Eija Kuusisto. UPM:n Suomessa omistamasta lähes 900 000 hehtaarin metsäomaisuudesta lähes puolet on FSC-sertifioitua. Metsäsertifiointi on globaalisti tärkeä väline luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. UPM

Monet yksityiset metsänomistajat ovat tarttuneet mahdollisuuteen liittyä UPM:n tarjoamaan FSC-ryhmäsertifikaattiin. – FSC-ryhmäsertifikaattiin liittyineiden tilojen yhteispinta-ala on jo reilusti toistakymmentätuhatta hehtaaria. Metsänomistaja voi sertifioida metsänsä FSC-standardin mukaisesti yhteistyössä UPM:n kanssa. Metsäpalveluasiakas saa puulleen varman menekin, ja UPM:lle FSC-sertifiointi

NYT ON AIKA ...

 Keurusseudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys, Martinjärven vesiensuojeluyhdistys ja UPM järjestivät UPM:n omistaman Kuolemaisten suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä. Suota on aikoinaan ojitettu, mutta valtaosin se on luonnontilassa. Reunaojat ovat kuitenkin kuivattaneet alun perin lähes puutonta nevaa niin, että paikoin siellä kasvaa harvahkoa männikköä. Talkoolaiset tekivät kaksitoista patoa vanhoihin ojiin ja poistivat haihduttavaa puustoa pieniltä aloilta.

Eero T Väisänen

Ajankohtaiset uutiset UPM Metsän tuotteista, palveluista ja tapahtumista löydät UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.fi 

UPM:n omistamalla Kuolemaisten suolla pidettiin suon ennnallistamistalkoot: tehtiin 12 patoa ja poistettiin haihduttavaa puustoa. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä.

Länsi-Suomen yhteismetsä suojelee suoluontoa UPM:n perustama Länsi-Suomen yhteismetsä on rauhoittanut omistamansa noin 20 hehtaarin alueen Iso-Hölön luonnontilaisesta suoalueesta Laitilassa Varsinais-Suomessa. – Yhteismetsä toimii kestävästi niin

puuntuotannon kuin monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Alue rauhoitettiin korvausta vastaan osana metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa, sanoo Länsi-Suomen yhteismetsän asiamies, UPM Metsäliiketoiminnan laki-

palvelupäällikkö Heikki Kalvila. METSO:n tavoitteena on vapaaehtoisuuteen perustuen turvata metsä- ja suoluonnon monimuotoisuutta suojelun ja talousmetsien luonnonhoidon keinoin. UPM tukee ja edistää METSO-ohjelmaa.

4.2012

Oletko MetsäGuru? Joko olet testannut metsätietämyksesi tason UPM Metsämaailman MetsäGuru-pelissä? www.metsämaailma.fi 

lyhyesti

Metsämessuilla paljon kävijöitä

UPM

 UPM Metsä oli omalla osastollaan mukana Metsämessuilla esitellen monipuolisia puukauppa- ja metsänhoitopalveluitaan sekä palveluitaan pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Hyvää palautetta messuvierailta saaneella osastolla oli esillä myös UPM:n tuotteita. UPM Metsä oli mukana myös WWF:n osastolla, jossa koululaiset pääsivät tutustumaan tikkalajeihin ja niiden elintapoihin.

120

UPM Metsällä on yli 120 metsäpalve lutoimistoa eri puolilla Suomea. Metsä palvelutoimistot ja niissä työskentelevät metsäasiakasvastaavat löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta metsämaailma.fi.

Paula myöhänen

Tarvitsetko apua pihapuiden kaa dossa? UPM:n metsurit hoitavat pihapuiden kaadot ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Katso lisätietoja: www.metsämaailma.fi ja kysy lisää.

Ensimmäiset liittymiset UPM Yhteismetsiin valmistumassa

K Messuilla vierailleet 8-luokkalaiset Pinja Palo-Oja ja Emmi Leskinen Hyvinkäältä pelasivat MetsäGuru-peliä metsäasiakasvastaava Markus Männistön opastuksella.

UPM:stä tupakoimaton työpaikka  Tupakointi loppuu tammikuun alusta kaikilla UPM:n toimipaikoilla Suomessa. Taustalla on UPM:n työhyvinvointilupaus koko henkilöstölleen: tupakoimattomalla työpaikalla kenenkään ei tarvitse kärsiä tupakansavusta työpisteissään, työkoneiden ääressä tai työmatkoilla. Tupakoinnin lopettamisen avuksi UPM tarjoaa työterveyshuoltonsa kautta tukiohjelmaa.

4.2012

aikissa neljässä UPM Yhteismetsässä edettiin syksyllä ensimmäisten liittyjien kanssa uusien metsäalueiden liittämistä koskeviin maanmittaustoimituksiin. Uusia yhteismetsien osakkaita on siis tulossa tuota pikaa. – Useiden muidenkin metsätilojen omistajien kanssa käydään neuvotteluja UPM Yhteismetsiin liittymisestä, kertoo UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.

UPM perusti reilu vuosi sitten eri puolille Suomea neljä yhteismetsää, joihin se laittoi pesämunaksi yhtiön omia metsiä. – Näyttää siltä, että Keski-Suomen yhteismetsä on ensimmäisenä tuplaamassa pinta-alansa, Kalvila sanoo. Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteisiin ja metsäomistajille, jotka hakevat vaivatonta metsänomistusmuotoa ja varmaa tuottoa metsäomaisuudelle.

Metsätiloilla ja rantatonteilla on kysyntää UPM Bonvesta -tuotenimen alla myytävät metsätilat ja rantatontit ovat käyneet hyvin kaupaksi. – Rantatonttien myynnin sesonki on kesällä, mutta tontteja kysytään ja myydään

 www.metsämaailma.fi

puukauppakatsaus

Skogsservice och information på svenska finns på UPM Skogsvärld, skogsvärld.fi. www.skogsvärld.fi 

Hyvät perusteet

Puukaupalle

Biofore-strategia sai tunnustusta UPM on saavuttanut huippupisteet myös pohjoismaisessa Nordic Carbon Disclosure Leadership -indeksissä, jossa arvioidaan yritysten ilmastoraportointia. UPM sijoittui indeksin jaetulle ykkössijalle huippupistein: 98/100. UPM on edelläkävijä biomassapohjaisessa energiantuotannossa. Maailmanlaajuisesti 67 prosenttia UPM:n käyttämistä polttoaineista on biomassapohjaisia ja 79 prosenttia yhtiön tuottamasta sähköstä on hiilidioksidineutraalia. Viimeisen vuosikymmenen aikana UPM on investoinut yli miljardi euroa biomassapohjaisen energian ja lämmön tuotantoon.

myös muina vuodenaikoina. Tällä hetkellä on myynnissä reilu tuhat tonttia eri puolilla Suomea, kertoo maankäyttöjohtaja Jorma Saarimaa UPM Metsäliiketoiminnasta. UPM Bonvesta -metsätiloja on myynnissä Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomen pohjoisosissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myynnissä on kaikenkokoisia tiloja muutamasta hehtaarista satoihin hehtaareihin..

– Metsämaan kysyntä on ollut hyvällä tasolla, koska sijoituskohteena metsä takaa vakaan tuoton. Monet ostajat ovat tehneet kanssamme myös puukauppa- ja metsänhoitotyösopimuksen, joka takaa metsien hyvän hoidon ja metsänomistamisen vaivattomuuden, Saarimaa sanoo. Kaikki myytävät metsätilat ja rantatontit löytyvät bonvesta-verkkopalvelusta Sivustolla voi tilata myös uusista kohteista kertovat uutiskirjeet.

UPM

UPM:n Biofore-visio ja panostaminen yritysvastuuseen on saanut tunnustusta: UPM on listattu ainoana metsä- ja paperiteollisuusyrityksenä maailmanlaajuisesti Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. – Jatkuva parantaminen ympäristöasioissa sekä sosiaalisen ja taloudellisen vastuun saralla on olennainen osa UPM:n Biofore-strategiaa. Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet erityisesti materiaali- ja resurssitehokkuuteen. Myös koko konsernia koskeva turvallisuusaloite on ollut etusijalla johtamisessa, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo.

Tapahtumarikas vuosi puunhankinnassa alkaa pian olla ohi. Vuoteen on mahtunut myrskyä Länsi-Suomessa, muutoksia taloudellisessa tilanteessa ja melko kostea kesä ja syksy. Me UPM:ssä tahdomme kuitenkin ylläpitää puukaupassa hyvää virettä ja tehdä puukauppaa tasaisesti ympäri vuoden. Meillä on hyvä valmius ostaa erityisesti uudistushakkuita pystykaupalla. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mänty- ja koivutukki sekä koivukuitu, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset puuntarpeemme vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme. Puumarkkinoilla yleinen hintataso on edelleen vakaa ja puukaupalle on hyvät perusteet. UPM:n metsäpalvelusopimusasiakkaiden kannattaa hyödyntää hinnantarkistuksen edut heti alkuvuodesta. Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia metsänuudistamisesta ja muista metsänhoitotöistä suoraan kanssamme. Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua varten. Oman yhteyshenkilösi löydät helposti osoitteesta www. metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121.

UPM

Oman UPM metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot saat UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16121.

4.2012

Metsäkäynnillä. Anssi Kirvesniemen (kesk.)UPMyhteyshenkilönä toimii kuvassa taustalla näkyvä metsäasiakasvastaava Terho Lång. Anssin kanssa karttaa tutkimassa on puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi (vas.).

4.2012

Teksti Päivi Mäki Kuvat Paula myöhänen

Metsät

Anssi kirvesniemen metsätilalla

mallikunnossa

Anssi Kirvesniemen hoitamalla metsätilalla Mikkelissä on panostettu metsien hoitoon. Metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa. Mikkelistä puu matkaa UPM:n lähialueen tuotantolaitoksille. 4.2012

A Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas toisessa polvessa. Hakkuut ja metsänhoitotyöt hoituvat luottometsurin tekemänä kerralla kuntoon. – Lähialueen jalostusmahdollisuudet vahvistavat puun arvoa, metsänomistaja Kirvesniemi toteaa.

nssi Kirvesniemi hoitaa kuolinpesän omistuksessa olevaa metsätilaa yhdessä äitinsä ja veljensä kanssa. Kirvesniemet ovat jo toisessa polvessa UPM:n metsäpalveluasiakkaita. Mikkelissä sijaitsevat satakunta metsähehtaaria on laitettu kuntoon UPM:n metsäasiantuntijoiden avustuksella. – Metsätöitä olisi kiva tehdä itsekin, mutta oma aika ei vaan riitä kaikkeen. Olemmekin päättäneet ostaa metsänhoitotyöt metsäpalveluina. Kun antaa metsäasiat ammattilaisten hoitoon, voi itse keskittyä olemaan ammattilainen muualla, fysioterapeuttina työskentelevä Kirvesniemi kertoo. Kirvesniemen UPM-yhteyshenkilönä puukaupoissa ja metsänhoitotöiden tilauksissa toimii metsäasiakasvastaava Terho Lång. – Kirvesniemien metsissä on tehty paljon hoitotöitä kymmenen viime vuoden aikana. Metsät ovat nyt hyvässä kasvussa ja mallikelpoisia, Lång sanoo. Aktiivista metsänhoitoa

Anssi Kirvesniemi kertoo maatilan poikana kasvaneensa metsätalouteen. Aiemmin tilan metsät olivat maatalouden ohella toinen tulonlähde ja metsien raivaustyöt jaksotettiin sopivasti maatilan töiden kanssa. Polttopuut on aina haettu omasta metsästä ja niin tehdään edelleenkin. Karja- ja maatalouden harjoittaminen lopetettiin tilalla vuonna 2001. Uusien metsänomistajien innostus metsätalouden aktiiviseen harjoittamiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Kirvesniemi on tyytyväinen UPM Metsän metsäpalveluasiakkuuteen. Oman yhteyshenkilön kanssa kuulumiset vaihdetaan lähes viikoittain. Parivaljakon kesken yhteistyö ja henkilökemiat toimivat – huumoria viljellään metsäasioiden ohessa. – Suuri merkitys on onnistuneilla henkilökontakteilla. Metsäasiakasvastaava Terho Långin kanssa yhteistyö sujuu erinomaisesti. Terho on lisännyt metsätietämystäni aimo annoksen ja Metsäasiakasvastaava Terho Lång (vas.) tuntee Kirvesniemien metsät hyvin. Anssi Kirvesniemi toteaa tyytyväisenä saaneensa Terholta aimo annoksen metsäoppia.

4.2012

ennen kaikkea avannut silmäni metsänhoitotöiden tärkeydelle. Taloudelliselta kantilta tarkasteltuna tärkeää on myös, että metsissä työskentelee UPM:n luottometsuri, joka hoitaa hommat kerralla ja kunnolla, Kirvesniemi sanoo. – Sovimme Terhon kanssa vähintään kerran vuodessa metsäkäynnin ja käymme tarkastamassa kohteita sekä kartoittamassa tulevia metsänhoitotarpeita. Olemme molemmat kiertäneet metsien jokaisen sopin, joten asiointi on helppoa, kun metsät ovat molemmille tutut, Kirvesniemi ja Lång toteavat kuin yhdestä suusta. – Nämä metsät ovat rehevillä mailla, joissa kasvu on valtaisaa, myös aluskasvillisuuden osalta. Raivaustöitä on riittänyt. Tärkeää on saada puustolle kasvutilaa, jotta saadaan hyvälaatuista ainespuuta ja tuottoa metsästä, Lång toteaa. Metsäammattilaisen silmä lepää hyvin hoidetussa metsässä. – On ilo nähdä, kun metsänomistajat huomaavat tyytyväisinä, että metsään panostaminen todellakin kannattaa. Myös teollisuudelle on etua siitä, että metsää on hoidettu. Puuta saadaan enemmän ja korjuu helpottuu, Lång sanoo. Sukumetsää tuottavasti vaalien

Kirvesniemet harjoittavat metsätaloutta aktiivisesti tavoitteenaan taloudellisen tuoton saaminen. Luontoarvojen säilyttäminen kuuluu luontevasti osana hyvään metsätalouteen. Metsä on tuoton väline, mutta perinteet tuovat käsittelytapoihin tunnetta. – Se, että jo aikaisemmat sukupolvet ovat vaalineet metsää, lisää pyrkimystä hoitaa metsää sievästi, mutta tuottavasti. Aukot harkitaan tarkkaan ja metsän kunnosta pidetään hyvää huolta. Metsätaloudessa tilipäivä koittaa harvakseltaan, ja silloin saatava tuotto kannattaa maksimoida. – Omalta osaltani virkistyskäyttö on metsässä liikkumista ja kuntoilua. Metsä on tuttu, rauhoittava ympäristö, jossa mieli virkistyy. Myös äitini liikkuu paljon metsässä ja täyttää samalla korit marjoilla ja sienillä, Kirvesniemi kertoo.

Metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi muistuttavat, että talvella on hyvä aika suunnitella tulevan vuoden puukaupat. Myös varhaisperkaus, taimikon perkaus ja muut metsänhoitotyöt kannattaa varata jo nyt, että ne ehditään toteuttaa ensi kesän aikana.

Pyrkimyksenä on hoitaa metsää sievästi mutta tuottavasti.

Koivikkoon on suunnitteilla uudistushakkuu. Hyvälaatuiset koivutukit kuljetetaan jalostettavaksi Savonlinnan vaneritehtaalle.

4.2012

Lähipuuta tehtaille UPM uudelleenorganisoi syksyllä 2012 puunhankintansa neljään integraattialueeseen. Kullakin alueella puunhankinta toimii kiinteässä yhteistyössä UPM:n tehtaiden kanssa. Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä. Itä-Suomen integraattialueella sijaitsee UPM:n suuria tehtaita, joista puunkäyttömäärissä suurimmat ovat Kaukaan tehdasintegraatti Lappeenrannassa ja Kymin sellutehdas Kuusankoskella. Savonlinnan vaneritehtaan laajennus ja modernisointi ovat lisänneet hyvälaatuisen koivutukin kysyntää. Itä-Suomen alue vastaa noin puolesta UPM:n kotimaan puunkäytöstä. – Hankimme alueella kaikkia puutavaralajeja ja lähes kaikki puu jalostetaan omilla tehtaillamme Itä-Suomen alueella. Omaa kuusisahaa meillä ei tällä alueella ole, joten sahattavat kuusitukit toimitetaan alueen muille sahoille, UPM Metsän puumarkkinaasiantuntija Tomi Närhi sanoo. – Puukauppaan kannattaa sopia myös hakkuutähteiden, pienpuun ja mahdollisesti kantojen keruu metsäenergiapuuksi. Toimitamme energiapuuta sekä omille voimalaitoksillemme että muille paikallisille lämpö- ja voimalaitoksille, Närhi jatkaa. Lappeenrantaan rakenteilla oleva, biodieseliä valmistava biojalostamo on mielenkiintoinen lisä Itä-Suomen metsäteollisuuteen. – Biodieselin raaka-aineena käytetään sellutehtaalta tähteenä saatavaa raakamäntyöljyä, Närhi iloitsee. UPM Metsällä on 25 metsäpalvelutoimistoa Itä-Suomen integraattialueella, joista suurimmat ovat Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Joensuussa. UPM:n metsäammattilaiset hoitavat alueella yksityisten metsänomistajien ja yhtiön omia tiloja, joiden pinta-ala on yli 300 000 hehtaaria.●

upm:n Itä-Suomen integraattialue • Järeä kuusitukki Pelloksen viilutehdas / Ristiina, Kalson viilutehdas / Vuohijärvi, Kouvola. • Latvakuusitukki Alueen muut sahat. • Koivutukki Savonlinnan vaneritehdas / Savonlinna, Joensuun vaneritehdas / Joensuu. • Mäntytukki Kaukaan saha / Lappeenranta.

ristiina kalso

kymi

– Mikkelin seutu on ensisijaista puunhankinta-aluetta Itä-Suomen tehtaille, metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi toteavat.

4.2012

Mikkeli

Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä.

Vieraskynä

Arvo kokkonen

Anssi Kirvesniemen metsästä saatu puu päätyy nuolien mukaan tuotantoon.

Joensuu

savonlinna

kaukas

• Kuusikuitu Kaukaan paperitehdas / Lappeenranta. • Mäntykuitu, koivukuitu Kaukaan sellutehdas / Lappeenranta, Kymin sellutehdas / Kuusankoski, Kouvola. • Energiapuu Kaukaan voima / Lappeenranta, Kymin voima / Kuusankoski, Kouvola sekä myydään ulkopuolisille energiayhtiöille.

uomessa maanomistaja voi nukkua yönsä rauhassa, kun hän kiinteistökaupan – esimerkiksi metsätilan oston – jälkeen on huolehtinut omistusoikeutensa kirjaamisesta. Se tapahtuu hakemalla ostettuun kiinteistöön lainhuuto maanmittaustoimistosta. Sen jälkeen omistusoikeus on rekisteröity julkiseen rekisteriin, josta jokainen voi saada luotettavan tiedon tilan omistajasta. Tämä tuntuu itsestään selvyydeltä; niin kuin pilvestä sataa vettä. Saamme olla kansallisesti ylpeitä, että meillä on luotettavasti toimiva kiinteistöjärjestelmä. Voimme käyttää kiinteistöjä luottojemme vakuutena. Investoinnit luovat kasvua yhteiskuntaan. Kaikista maailman maista vain noin 30 maalla on tällainen kiinteistöjärjestelmä. Maanmittauslaitos huolehtii Suomessa sen luotettavuudesta. Maakauppojen teko uudistuu. Syksyllä 2013 maakauppojen paperisota helpottuu. Maanmittauslaitos avaa silloin Kiinteistökaupan verkkopalvelun, jossa kiinteistönomistaja voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita helposti ja turvallisesti kellonajasta riippumatta – tarvitaan vain tietokone ja verkkoyhteys. Kiinteistökaupan verkkopalvelussa kiinteistönomistaja voi tarkistaa omistamansa kiinteistön rekisteritiedot. Lisäksi hän voi tehdä kiinnityshakemuksia, siirtää panttikirjoja ja laatia kauppakirjan. Palvelussa voi valita valmiita kauppakirjan mallitekstejä, joten kauppakirjan teko on helppoa, eikä kaupanvahvistajaakaan tarvita. Kun sähköinen kauppakirja on allekirjoitettu pankkitunnusten avulla, tulee lainhuuto automaattisesti vireille, eikä sitä tarvitse enää hakea erikseen maanmittaustoimistosta. Kiinteistöasioiden hoitaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa, kun asiakirjat arkistoidaan sähköisesti ja paperinen maailma postittamisineen jää historiaan. Jos maakauppoja ei halua tehdä verkossa itse, palvelussa voi valtuuttaa toisen henkilön, esimerkiksi kiinteistönvälittäjän, hoitamaan ne puolestaan. Sähköisen kauppakirjan rinnalla säilyy mahdollisuus tehdä kauppakirja perinteisesti paperilla. Maanmittauslaitos uskoo tämän menetelmän väistyvän ennen pitkää. Kiinteistökaupan verkkopalvelu avataan syyskuussa 2013. Se on suunnattu kiinteistön omistajille, myyjille ja ostajille sekä kiinteistönvälittäjien ja pankkien käyttöön. Maanmittauslaitos vastaa palvelun turvallisuudesta.

Arvo Kokkonen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja

4.2012

10 vinkkiä

metsäverotukseen Hyvä metsänhoito

parantaa metsän tuottoa ja tuo verosäästöjä. Esimerkiksi taimikon hoitotöistä, metsänviljelystä, maanmuokkauksesta, taimista ja metsäsuunnitelmasta maksetut menot ovat vähennyskelpoisia ja ne vähennetään vuosimenoina. Metsätien rakentamisesta ja kunnostusojituksesta maksetut menot vähennetään vuosittaisina 15 prosentin menojäännöspoistoina. Arvonlisäverotuksessa metsäteiden rakentamisen ja kunnostusojituksen laskuissa maksetut arvonlisäverot vähennetään kausiveroilmoituksella kerralla kokonaan kassa- eli maksuperiaatteen mukaan, kuten vuosimenojenkin osalla menetellään.

Muista tarkistaa, oletko

oikeutettu lisäämään metsävähennyspohjaasi. Metsävähennysjärjestelmää uudistettiin vuonna 2008, jolloin muun muassa metsävähennyspohjaa kasvatettiin 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta myös niillä vuosina 1993–2007 ostetuilla metsätiloilla, joissa metsänomistaja oli jo käyttänyt kokonaan tai osittain 50 prosentin metsävähennyspohjansa. Edellä tarkoitetussa tilanteessa metsänomistaja voi laskea 10 prosentin lisäyksen metsävähennyspohjaansa ja käyttää lisääntyneen metsävähennyksen puun myyntitulon verotuksessa.

4.2012

Teksti Heikki Kalvila kuvitus Antti Nikunen

Oletko perinyt tai saanut lahjana metsävähennys-

oikeutetun metsätilan? Jos metsätilan aikaisemmalla omistajalla oli oikeus metsävähennykseen ja kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt edelleen vastikkeettomalla saannolla, kuten perintönä tai lahjana, on saajalla sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Vastikkeettomassa saannossa käyttämätön metsävähennys siis siirtyy uudelle omistajalle. Myös lahjanluonteisessa kaupassa luovuttajalla mahdollisesti käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta.

Metsänomistaja voi vaatia työhuonevähennystä.

Metsätalouden toimistotöitä ovat kotona esimerkiksi metsätalouden suunnittelu, neuvottelu ja metsätalouden verotuksen työt. Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan käytännössä muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 €/v, yhtenäistämisohje 2011).

Muista ilmoittaa menot, vaikka samana vuonna ei

tuloja olisikaan. Tyypillisesti metsätaloudessa menoja syntyy vuosittain, vaikka metsätuloja ei joka vuosi olisi lainkaan. Jos menoja kertyy enemmän kuin tuloja, syntyy tappiota eli alijäämää, joka voidaan vähentää henkilökohtaisessa tulolähteessä eri tavoin. Ensisijaisesti alijäämä vähennetään metsänomistajan saman vuoden muista pääomatuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muita pääomatuloja, alijäämä vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulon veroista säädettyjen enimmäismäärien mukaan. Jos alijäämää ei voida vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulon veroista, vahvistetaan metsänomistajalle pääomatulolajin tappio. Tämä tappio vähennetään seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut ostojen arvonlisäverot verottaja palauttaa metsänomistajan tilille tappiollisen metsätalouden osalta.

Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvat oman auton kustan-

nukset vähennetään ilman omavastuuosuutta ja ylärajaa. Tällaisia ajoja ovat esimerkiksi varsinaisiin metsänhoitotöihin ja puutavaran hakkuutöihin, kuten myös myrskytuhojen tarkistukseen ja leimikon suunnitteluun suuntautuvat oman asunnon ja metsän väliset matkat. Myös muut kuin metsätilalle tehdyt, metsätalouteen liittyvät ajot, ovat vähennyskelpoisia, esimerkiksi UPM:n toimistolle suuntautuva matka puukaupan tekoon tai metsätalouden koneiden ja tarvikkeiden hankintakäynnit. Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voi muun selvityksen puuttuessa vähentää verottajan kaavamaisella vähennyksellä (0,25 euroa/km). Auton metsätalouskäytöstä kannattaa pitää ajopäiväkirjaa, josta ilmenee vähintään matkan ajankohta ja kohde sekä matkan tarkoitus ja ajokilometrit. Tarvittaessa ajopäiväkirjalla verovelvollinen voi osoittaa perustelut matkakuluvaatimukselleen.

Kemera-hankkeiden menot

eliminoivat kemera-tukien verotusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset (kemera) tuet säädettiin vuoden 2012 alusta lukien veronalaiseksi tuloksi. Samalla tuettavaan hankkeeseen liittyvät metsänomistajan maksamat menot tulivat täysimääräisesti vähennyskelpoisiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että taimikon hoitotyöstä maksettu lasku on kokonaan vähennyskelpoinen, vaikka taimikonhoitoon olisi saatu kemera-tukea. Jos kemera-hankkeessa maksetut menot ovat suuremmat kuin hankkeeseen myönnetty tuki, kemera-tuesta ei vähennysten jälkeen jää verotettavaa tuloa – kuten asian laita usein on. Metsänomistajan omana työnä tekemästään kemera-hankkeesta, kuten taimikonhoidosta, hän voi vähentää hankkeeseen kohdistuvat kulut, mukaan lukien oman auton käytön kustannukset.

UPM Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelun lasku

on vähennyskelpoinen. UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillaan metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta maksettu lasku on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

Metsänlannoituksen menot vähen-

netään kertaheitolla. Metsänlannoittaminen parantaa puun kasvua ja ravinnetasapainoa. Vaikka lannoitusinvestoinnin vaikutus on useita vuosia, metsäverotuksessa metsänlannoittamisesta maksetut menot vähennetään kokonaisuudessaan menojen maksamisvuoden verotuksessa.

Hyödynnä UPM:n metsäverotuspalvelut Metsäpalvelusopimusasiakkailla on mahdollisuus saada UPM Metsämaailman kautta metsäveromuistiinpano-ohjelma käyttöönsä. Ohjelma on helppokäyttöinen ja sen avulla voi tehdä sekä metsäveromuistiinpanot että lähettää sähköisesti metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Tarjoamme tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillamme myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Varaamalla ajan ajoissa varmistat palvelun itsellesi. Yhteydenottopyynnöt ja lisätiedot: 0204 16 121. – Puun myyntitulojen verotuksessa metsätalouden muistiinpanojen tekeminen on tärkeä osa hyvää taloudenpitoa. Puun myyntituloista verottaja saa tiedot metsätalouden veroilmoitusten lisäksi myös puun ostajalta. Vähennysten ilmoittaminen ja sitä mukaa verosäästöjen saaminen on sen sijaan pelkästään metsänomistajan huolellisuuden varassa, UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila kertoo. – Tositteita ja muistiinpanoja liitteineen tulee säilyttää verovuoden päättymisestä seuraavat kuusi vuotta, Kalvila jatkaa.

Metsätalouden pääomatuloista voidaan tehdä menovaraus

tai tuhovaraus, joilla varaudutaan tuleviin menoihin tulouttamalla tehtyä varausta tulevien menojen maksuvuonna. Menovaraus on enintään 15 prosenttia metsätalouden pääomatuloista, joista on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys. Metsätuhon perusteella saadusta korvauksesta voidaan tehdä tuhovaraus, joka voi olla tuhoutuneen metsän arvioitujen uudistuskustannusten suuruinen. Sekä menovaraus että tuhovaraus on tuloutettava seuraavan neljän vuoden aikana (Oulun ja Lapin läänissä seuraavan kuuden vuoden aikana). Erityisesti kuolinpesien kannattaa muistaa varausten käyttö tulevia menoja silmällä pitäen, koska kuolinpesän mahdollista tappiollista metsätalouden tulosta ei kuolinpesässä käytännössä pääse vähentämään alijäämähyvityksinä ansiotulojen veroista, vaan tappio jää odottamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyviä pääomatuloja.

4.2012

Metsäasiakasvastaavat Markus Männistö ja Johanna Haapala sekä metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila palvelevat pääkaupunkiseudun metsänomistajia UPM:n Helsingin-metsäpalvelutoimistossa. Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Tommi Tuomi

Pääkaupunkiseudun metsänomistajat haluavat

kokonaispalvelua

ääkaupunkiseudulla on metsänomistajia peräti 30 000. Heitä yhdistää se, että he ovat kaikki etämetsänomistajia. Osa omistaa metsää lähellä Helsinkiä, mutta monen metsät sijaitsevat satojen kilometrien päässä. Miten Helsingissä tiedetään, mitä Tohmajärvellä sijaitsevalle metsälle pitäisi tehdä? – Metsänomistaja voi halutessaan hoitaa kaikki metsäasiansa pääkaupungista käsin. Riittää, että asiakas ottaa yhteyttä meihin ja kertoo tarpeistaan ja toiveistaan. Me puolestamme olemme yhteydessä metsän sijaintikunnassa olevaan henkilöstöömme. Seuraavassa tapaamisessa voidaan sitten käydä läpi asiakkaan metsän tarkka tilanne ja tehdä yhdessä suunnitelma metsänhoitotöistä ja -hakkuista, kertoo asiakkuuspäällikkö Eija Kuusisto, joka vastaa UPM Metsän pääkaupunkiseudun metsänomistajapalveluista. – Hyvän asiakaspalvelun ja metsänhoidollisen tason mahdollistaa meidän Helsingin pään ihmisten tiivis ja toimiva yhteistyö UPM Metsän paikallisten metsäammattilaisten kanssa, jotka tuntevat toimialueensa metsät läpikotaisin. He ovat korvaamattomia työssämme, metsäasiakasvastaava Johanna Haapala korostaa. Asiakkaiden tarpeet ovat yksilöllisiä

Millainen on Helsingin metsäpalvelutoimiston tyypillinen asiakas? – Ei ole olemassa tyypillistä asiakasta. Pääkaupunkiseudulla asuu monenlaisia metsänomistajia, ja se juuri tekeekin työstämme niin mielenkiintoista. Osa asiakkaista osallistuu itse

Perustehtävämme on sloganimme mukaisesti: Tehdään yhdessä toiveidesi metsä!

4.2012

metsänhoitotoimenpiteisiin, osa taas ei toimistoomme ensi kertaa tullessaan ole tiennyt metsänsä tarkkaa sijaintia saati sitten, mitä metsille kannattaisi tehdä, metsäasiakasvastaava Markus Männistö sanoo. – Asiakkaan kanssa tehtävä alkukartoitus metsän tilanteesta ja asiakkaan toiveista sekä tavoitteista on hyvin tärkeä. Perustehtävämme on sloganimme mukaisesti: Tehdään yhdessä toiveidesi metsä! Me annamme asiantuntijan arvion mitkä ovat metsien mahdollisuudet, ja metsänomistaja päättää mihin suuntaan hän haluaa metsiään kehittää, Johanna Haapala korostaa. – Koska asiakkaiden metsät ovat kaukana ja asiakkaat ovat monesti kiinni muissa töissä pääkaupunkiseudulla, moni metsänomistaja haluaa kokonaispalvelua, sitä että joku hoitaa kaukana olevat metsät asiakkaan puolesta, Eija Kuusisto kertoo. Metsäretkeilyä ja erilaisia tilaisuuksia

Helsingin metsäpalvelutoimisto järjestää asiakkaille myös metsäretkeilyjä sekä tilaisuuksia eri aiheista, esimerkiksi veroasioista, metsän ja metsäomaisuuden hoidosta sekä metsänomistusmuodoista. Myös UPM:n uudet metsäpalvelutuotteet kuten FSC-ryhmäsertifiointi yksityismetsänomistajille ja UPM Yhteismetsät kiinnostavat. Helsingin metsäpalvelutoimisto sijaitsee UPM:n pääkonttorin alakerrassa Etelä-Esplanadilla Kauppatorin kupeessa. Katutason toimistoon on helppo poiketa, ja toimistossa käykin metsänomistajien lisäksi usein myös muita UPM-kokonaisuudesta kiinnostuneita, esimerkiksi osakkeenomistajia. UPM:n uusi pääkonttori valmistuu syksyllä 2013 Finlandia-talon viereen. Myös Helsingin metsäpalvelutoimisto muuttaa uuteen pääkonttoriin. ●

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Metsäasiakasvastaava Johanna Haapala: – Suurin osa päivästä rakentuu asiakaspuheluiden ja -tapaamisten ympärille sekä yhteydenpitoon metsien sijaintikuntiin. Tässä työssä tutustuu erinomaisesti myös UPM Metsän omaan väkeen. Asiakkaita tapaan yleensä toimistolla, joskus myös maastossa. – Metsäasiakkaamme ovat erittäin miellyttäviä ihmisiä, jotka kiireistään huolimatta varaavat aikaa metsäasioidensa perusteelliseen läpikäyntiin. Parasta työssäni on mukavat työkaverit: meillä on hyvä tiimi ja päteviä kollegoja ympäri Suomea.

Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila: – Tarkistan ja välitän verkkopalvelumme UPM Metsämaailman yhteydenottopyynnöt ja puukauppatarjoukset metsäasiakasvastaavalle ja rekisteröin uudet käyttäjät. Asiakkaita on mukava auttaa, ja asiakaskunta onkin tullut tutuksi vuosien varrella. – Tapahtumien suunnittelu ja toteutus tuovat piristävää vaihtelua, samoin toimistollamme poikkeavat ihmiset. Parasta työssäni on monipuolisuus.

Metsäasiakasvastaava Markus Männistö: – Aamulla kartoitamme tärkeimmät menot ja asiat. Loppupäivä menee tapaamisissa. Pidän yhteyttä metsien sijaintikuntiin ja asiakkaisiin, kartoitan asiakkaiden metsäisiä tarpeita ja etsin niihin ratkaisuja. Oman mausteensa tuo tilaisuuksien järjesteleminen. – Parasta työssäni on laajaalaisuus ja erilaiset asiakkaat. Meillä on hyvä työilmapiiri ja raudanlujat ammattilaiset.

– Metsänomistajien kanssa pitää pystyä keskustelemaan metsikkötason asioista aina konsernin ja metsäsektorin viimeisimpiin tuulahduksiin, joten on tärkeää päivittää omaakin tietämystä, toteavat Johanna Haapala, Anneli Taavila ja Markus Männistö.

4.2012

Metsänomistajan Metsän hengen vuosikello päivittää, mitä metsänomistajan tulee muistaa vaaliessaan metsäomaisuuttaan. Teksti päivi mäki Kuvat upm

syksy • Huolehdi syysistutuksista. Tutustu koneelliseen puunistutukseen. Koneella istuttaen metsänviljelytyöt nopeutuvat, kun maanmuokkaus ja istuttaminen tehdään samanaikaisesti. Etuna on myös tasainen ja hyvä työn laatu. UPM:llä on koneellisen istutuksen edelläkävijä jo 20 vuoden kokemuksella. • Suunnittele ajoissa. Ota jo syksyllä yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja keskustele metsänhoitotarpeista seuraavalle kesälle. Taimet kevään metsänviljelyyn kannattaa tilata jo syksyllä.

kesä • Muista varhaisperkaus taimikossa. Viljelytaimille annetaan alkuvuosina kasvutilaa poistamalla ylimääräinen lehtipuusto. Varhaisperkauksen voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Koneellinen varhaisperkaus tehdään kitkemällä vesakko juurineen, jolloin uudelleen vesominen vähenee. UPM:n metsäasiantuntijalta saat neuvoa parhaaseen toteutustapaan. • Taimikonhoito kannattaa. Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Raivaussahatyö on mukavaa työtä metsänomistajan itsensä tehtäväksi, mutta jollei oma aika riitä, saat apua UPM metsäpalveluista. UPM Taimikonhoito noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia täydentäviä ohjeita.

4.2012

Puuka voi käy vuoden riippum

neljä vuodenaikaa

auppaa ydä läpi n kelistä matta.

TALVI • Metsäveroilmoitusten täytön aika. Suurin osa metsänomistajista täyttää ja palauttaa metsäveroilmoituksen helmikuussa. Asiantuntevaa apua metsäveroilmoitusten täyttöön saat UPM:n metsäpalvelutoimistolta. • Tutustu UPM Metsän metsänomistajille suunnattuun verkkopalveluun www.metsämaailma.fi. Voit hoitaa metsääsi sähköisesti milloin ja missä vain. Tilaa samalla sähköinen uutiskirje, eMetsämaailma. • Käy läpi metsäsuunnitelma metsäammattilaisen kanssa. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuuden hoitoon. UPM metsäpalveluasiakkaana saat metsäsuunnitelmasi sähköiseen muotoon UPM Metsämaailma -verkkopalvelussa.

Talvella voi rauhassa keskittyä suunnitteluun ja paperitöihin. Lumien sulettua on aika lähteä maastoon ja käynnistää metsänhoitotyöt.

kevät • Taimikoiden tarkastus tavaksi. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa ovatko hirvet tai myyrät tehneet talven aikana tuhojaan taimikoissa. • Puuntaimien istuttaminen. Hyvää istutusaikaa on toukokuusta syyskuun loppuun. Laatutaimien käyttö, huolellinen taimien varastointi ja käsittely sekä huolella tehty maanmuokkaus ja istutus takaavat tuottavan taimikon syntymisen. UPM:ltä saat koko metsänuudistamispaketin.

4.2012

maastossa

Eniten riistaa on ka Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria ja massiivisia töitä. Pienilläkin päätöksillä riistan elinoloja voidaan parantaa ja varmistaa metsien monimuotoisuutta myös tältä kannalta. teksti Eero T Väisänen kuvat Eero T Väisänen ja vastavalo

Ukkometso (Tetrao urogallus)

1.2012

kauniissa metsässä Vinkkejä riistaLINTUJEN hyväksi

uistomaisiksi puhdistetut metsät eivät sovi juuri millekään riistalajille eivätkä ylipäätään muillekaan metsän eläjille. Vaihteleva ja moni-ilmeinen metsä on myös metsän eläimien suosiossa. Vanha sanonta, että eniten riistaa on kauniissa metsässä, pitää hyvin paikkansa. Useimpien mielestä kauniissa metsässä on eri puulajeja ja eri-ikäisiä metsiköitä. Välillä maisema on avara ja näkymät hyvät, välillä on tiheitä metsiköitä. Järvet, lammet, purot ja suot tai pienet kosteikot elävöittävät maisemaa ja tarjoavat elinmahdollisuuksia monille lajeille. Tärkeät vaihettumisvyöhykkeet

Kahden ekosysteemin raja-alueet ovat monimuotoisuuden kannalta hyvin tärkeitä. Metsissä suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ovat varsinkin kanalintujen poikasvaiheessa välttämättömiä. Usein räme muuttuu ensin korveksi ja vasta sitten kangasmaaksi. Tämä kapea korpivyöhyke tarjoaa varvikossa eläville pienille poikasille sekä suojaa että ravintoa. Metsän uudistaminen on niissä hankalaa ja kallista, jos haluaa saada aikaan hyvän taimikon. Purojen varret ovat vas-

taavanlaisia paikkoja. Jotkut ovat metsälakikohteita, mutta muutkin ovat monimuotoisia. FSC-kriteeri edellyttää jättämään kaikkien purojen varsille vähintään 15 metrin suojakaistat. Tämä kaista estää myös kiintoaineiden ja ravinteiden valumisen vesiin. Monimuotoiset pienkosteikot

Usein karujenkin kankaiden sisällä on pieniä painanteita, joissa havupuiden lisäksi kasvaa koivua, pajua ja joskus myös haapoja. Nämä kannatta kiertää hakkuissa suosiolla, koska painanteiden uudistaminen on jopa soiden reunoja vaikeampaa. Ylimääräistä kosteutta ei saa millään pois ja muokkaaminen onnistuu vain kaivinkoneella. Kallista ja epävarmaa. Siispä rajaa nämä säästöpuuryhmiksi. Kun avohakkuun taimikko alkaa varttua, nämä monikerrokselliset ryhmät ovat valmiina tarjoamaan sekä suojaa että ravintoa monille lajeille.

Ehkä paras ja halvinkin yleisohje on, että metsää ei pidä puhdistaa ja siistiä liikaa.

Älä siivoa metsää liian tarkkaan

UPM:n metsänhoito-ohjeissa pyritään aina kasvattamaan sekametsiä, jos se suinkin on

3 1. Metsätien reunaan jätetty koivuvyöhyke on erityisesti teerien suosiossa. Taustalla näkyy komea jättöhonka. 2. Pyyt ruokailevat mielellään tienvarteen jätetyssä lepikossa. 3. Riista ei viihdy näin siistiksi harvennetussa metsikössä. 4.2012

maastossa

Säästöpuut kannattaa keskittää mieluiten yhteen suureen ryhmään kuin sirotella niitä eri puolille uudistusalaa.

mahdollista. Myös sertifioinnit suosivat sekametsiä. Metsurit ovatkin avainasemassa tehdessään taimikoiden perkauksia ja nuorten metsien kunnostuksia. UPM:n suosima näkemäraivaus säästää rahaa ja mahdollistaa linnuille suojapaikkoja. Älä siis sahaa kaikkea alusmetsää pois. Kun metsuri jättää sekä pohjapuustoa että lehtipuita valtapuiden sekaan, ensiharvennuksen jälkeen jopa metsot alkavat viihtyä alueella. Metso ei suinkaan ole vain vanhojen metsien laji, vaan se viihtyy kaikenikäisissä metsiköissä aivan pieniä taimikoita lukuun ottamatta. Se karttaa myös harventamattomia tiheiköitä sekä täysin puhtaita kuusikoita. Sopiva mänty- ja koivumäärä kuusten joukossa muuttaa metsikön rakenteen metsoille sopivaksi. Harvennuksen jälkeen maa saa sekä valoa että ravinteita ja varpukerros elpyy. Myös vanhat soidinpaikat voivat palautua muutaman vuoden kuluttua ensiharvennuksesta. Soitimen ehtona on, että metsikössä on sopivasti avoimia paikkoja suurikokoisille ukkometsoille ja peitteisyyttä koppeloiden suojaksi. Vankkaoksaisia säästöpuita tarvitaan

Suurikokoiset säästöpuut ovat esteettisesti kauniita ja sopivat hyvin maisemaan. Kanalinnut viihtyvät niissä. Varsinkin metso tarvitsee vankkaoksaisen yöpuun. Usein se on haapa, mutta muutkin puulajit kelpaavat. Koska haavan rahallinen arvo on pieni, niitä on helppo suosia säästöpuina esimerkiksi kuvioiden laitamilla. Aikaa myöten niistä kehittyy erinomaisia yöpuita.

4 4. Hyvin rajattu suon ja kankaan vaihettumisvyöhyke Multialla. 5. Pienkosteikko on säästetty suuren avohakkuun reunalle. 6. Vanha hakomismänty suon reunalla. 7. Kuljettaja on jättänyt ensiharvennuksessa riistalle sopivan tiheikön.

4.2012

Muutenkin säästöpuut kannattaa keskittää mieluiten yhteen suureen ryhmään kuin sirotella niitä eri puolille uudistusalaa. Säästöpuun alusmetsää ei saa raivata eikä varsinkaan muokata. Näin varpukerros säilyy ehjänä ja sekä mustikka että puolukka pääsevät leviämään nopeammin hakkuualalle kuin jos koko ala on käsitelty. Vanhan metsän rakennepiirteitä voidaan säilyttää tai luoda tavallisiin talousmetsiinkin. Suuren pinta-alan takia talousmetsien luonnonhoidon merkitys on huomattava. Erityishuomio hakomismäntyihin

Metso käyttää talvella ravintonaan männyn neulasia. Se osaa etsiä kaikkein ravinteikkaimmat puut ja ruokailee säännöllisesti vuodesta toiseen valitsemissaan puissa. Usein nämä hakomispuut ovat soiden reunoilla ja hieman kitukasvuisia. Harvahko neulasisto ja jätökset puun alla kertovat metsojen vierailuista. Hakkuukoneen kuljettajan on hyvin vaikea huomata valoisallakin näitä syömäpuita ja ne päätyvät helposti sellukasaan. Kun näitä puita sattuu löytämään, ne kannattaa merkata. Näin ne säästyvät harvennuksissa. Suomen luontaiset riistalajit ovat sopeutuneet elämään havumetsävaltaisissa ja vaihtelevissa metsissä. Ne tulevat toimeen tavallisissa talousmetsissäkin varsin hyvin, kunhan niillä on sopivasti suojaa ja riittävästi ravintoa. Molemmat päätarpeet voidaan turvata hyvällä metsien hoidolla. ● Eero T Väisänen on UPM Metsän ympäristöasiantuntija. Artikkelia tehdessä asiantuntijalähteenä on käytetty RKTL:n tutkijaa Pentti Valkeajärveä.

Metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa vaikkapa riistaa Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuutensa hoitoon. Se kertoo toimenpiteet, joilla voidaan toteuttaa metsänomistajan toiveet. Metsäsuunnitelman lähtökohtana ovat aina metsänomistajan tavoitteet oman metsänsä suhteen. Metsä koostuu metsiköistä eli kuvioista, jotka ovat kasvupaikan, puuston ja hoitotarpeen suhteen samanlaisia metsän osa-alueita. Maastossa metsiköstä kerätään runsaasti tietoja maaperästä, puustosta, hakkuu- ja hoitotarpeista sekä luonnonhoidosta ja erilaisista maisema- ja kulttuuriarvoista.

UPM Metsäsuunnitelman erityispainotukset ovat: • riistasuunnitelma • vesiensuojelusuunnitelma • luontosuunnitelma • maisemasuunnitelma UPM:n metsäpalveluasiakkailla on mahdollisuus siirtää metsäsuunnitelma UPM Metsämaailma -verkkopalveluun, jossa metsäomaisuutta voi hoitaa helposti sähköisesti. UPM Metsäsuunnitelman kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.

Voit pyytää tarjouksen tai kysyä lisätietoja UPM Metsäsuunnitelmasta omalta metsäasiakasvastaavaltasi tai verkkopalvelustamme www.metsämaailma.fi

Jokaiselle metsikkökuviolle tehdään metsänomistajan omien tavoitteiden ja metsän tilan mukainen toimenpideehdotus. Metsikkökuviokohtaiset tiedot yhdistellään UPM Metsäsuunnitelmassa erilaisiksi yhteenvedoiksi ja teemoiksi, joiden avulla metsänomistajan on helppo suunnitelmallisesti hallita metsäomaisuuttaan ja painottaa erilaisia toiveita ja tarpeita. Metsänomistajan tavoitteiden saavuttamiseksi metsäsuunnitelma voidaan laatia myös erikoispainotuksilla. Tällöin metsäsuunnitelmaan laaditaan lisäosa, jolla otetaan huomioon erityistoiveet ja -tarpeet.

Koppelo (Tetrao urogallus) 4.2012

metsäluonto & ympäristö

Elisabethin metsässä ja p UPM perusti kaksi uutta WWF-Perintömetsää KeskiSuomeen. Teksti Eero T Väisänen

oivakan Metsä-Piililän tila alias Elisabethin metsä oli toukokuussa 1976 pienen hetken jopa koko maailman huomion kohteena. Englannin kuningatar Elisabeth II ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa ja tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään ja hakkuutyömaahan. Korkea-arvoiset vieraat söivät lounaan kauniin kumpareen laelle rakennetun pöydän äärellä. Kuningattaren seurueeseen kuuluivat muun muassa presidentti Urho Kekkonen, Keski-Suomen läänin maaherra Artturi

Esko pakkanen

Toivakan hakkuutyömaalla oli luonnollisesti kypäräpakko. Ehkä oli kuitenkin liioittelua tarjota kypärää hattupäiselle kuningattarelle ja muille hovinaisille.

4.2012

Jämsen ja filosofi Georg Henrik von Wright. Tehdaspuun toimitusjohtaja, metsäneuvos Topi Heikkerö oli retkeilyn isäntänä. Vierailun jälkeen kuningatar luovutti Heikkerölle korkean kunniamerkin, kun taas suomalainen media luovutti Heikkerölle vuoden sitruunan. Tosin perimätiedon mukaan monille tiedotusvälineiden edustajille sitruunan nauttiminen olisi tuolloin ollut terveellisempää kuin ajan tyyliin kuuluvan runsaan juomatarjoilun hyödyntäminen. Englannin kuningaspari kävi vuonna 1976 ensimmäisen kerran Suomessa, eivätkä he ole sen jälkeen ehtineet tänne takaisin. Lounaspaikalle pystytettiin 1990-luvun lopulla kyltti kertomaan tapahtumasta. Ruokailumetsikkö säilytetään luonnotilassa, ja näytöstyömaan avohakkuualue on jo kasvanut komeaksi männiköksi. Pyhänpää Kuhmoisissa

Kuhmoisten Pyhänpää on poikkeuksellinen alue. Jo nimi kertoo, että paikalla on jotain erityistä merkitystä. Noin kaksikymmentä vuotta sitten Pyhänpään jyrkänteeltä löytyi kalliomaalauksia. Ne on ajoitettu kivikaudelle yli 6 000 vuoden päähän. Kallioalue oli siis jo

Katse luontoon

Teksti Eero T väisänen

Pyhänpään kalliolle pääsee kaunista polkua pitkin.

WWF:n perintömetsä

Kari Santala/Skoy

WWF:n Perintömetsä on vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus metsän suojelusta. Kohde voi olla: • Metsänomistajalle rakas ja tunnearvoiltaan erityinen • Luonnonkaunis, monimuotoinen tai luonnontilainen • Maisema-, kulttuuri-, tai perinnearvoiltaan rikas • Pieni tai iso – minkä kokoinen vain UPM:llä on kahden uuden perintömetsän – Toivakan Elisabethin metsän ja Kuhmoisten Pyhänpään perintömetsän – lisäksi jo 12 aiemmin perustettua perintömetsää eri puolilla Suomea.

pyhänpäässä silloin muinaissuomalaisille tärkeä paikka, ja on sitä edelleen. Kohteen monimuotoisuusarvot ovat poikkeukselliset. Kalliomaalausten lisäksi Pyhänpäässä on vanha lapinraunio eli ilmeisesti esihistoriallinen hautapaikka. Kallioalue on nykyään suosittu virkistyspaikka, ja mäen laelta on upeat näkymät Päijänteelle. Vanhoissa kalliomänniköissä ei ole tehty hakkuita vuosikymmeniin. Kun rinnettä kulkee alaspäin, metsä vaihtuu vanhan kuusikon kautta lähes luonnontilaiseen lehtimetsään ja edelleen tervaleppiä kasvavaan korpeen ja puoliaukeaan lettorämeeseen. Lehtipuuvaltaisen metsän sisällä on pieniä soita, jotka keväällä ovat lampia, mutta kuivuvat usein kesällä. Metsälehmus on yleinen – yksi lehmusmetsikkö on jo rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Lehtipuumetsiköstä osa on lehtoa ja siten metsälain suojaamaa. Eriikäistä lehtilahopuuta on poikkeuksellisen paljon. Sekä liito-orava että valkoselkätikka kuuluvat Pyhänpään lajistoon. Kaavoituksessa loma-asunnot sijoitettiin Pyhänpään eteläpuolelle eikä aluetta ole rakennettu. Pyhänpää onkin eräs merkittävimpiä monimuotoisuuskohteita koko Keski-Suomessa. ●

Eino Leino on ottanut runonsa aiheen Ylä-Savossa ja Kainuussa satoja vuosia eläneistä tarinoista, jotka liittyvät läntisen asutuksen levittäytymiseen Sisä-Suomeen. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Ruotsin ja Venäjän raja piirrettiin kartalle ja muutamia yksittäisiä rajapaikkoja merkittiin ehkä maastoon. Mutta kyseessä ei ollut pelkästään kahden valtakunnan raja. Se oli myös idän ja lännen kirkkojen sekä kulttuurien raja. Ruotsi pyrki kuitenkin laajentamaan aluettaan ja työnsi harvalukuista karjalaisväestöä idemmäksi. Kyseessä oli itse asiassa sissisota, joka päättyi vasta 1595 solmittuun Täyssinän rauhaan. Se merkitsi ortodoksisuuden ja idän kulttuurin häviämistä suurimmasta osasta Suomea. Vorna-aiheiset tarinat kertovat vienalaisten retkistä levottomalla raja-alueella. Yksi niistä liittyy yhtiön Pangan tilalla olevaan Vornankorven lähteeseen. Se on ollut esikristilliseen aikaan uhripaikkana. Kun kristinusko saapui idästä, vanhat tavat yhdistettiin uuteen uskoon. Vornan lähteestä tuli pyhä, jossa ihmisiä kastettiin ortodoksisuuteen. Lähteen vedellä on uskottu olevan ominaisuuksia, jotka mm. antavat siinä kastetuille poikalapsille poikkeuksellisen voiman, älyn ja nokkeluuden. Urho Kekkonen on kertonut, että hänet kastettiin alle vuoden ikäisenä lähteen vedellä. Ainakin Kekkosen kohdalla mainitut ominaisuudet tulivat kyllä vahvasti näkyviin. Vanhat tarinat eivät ole vain legendoja, vaan ne perustuvat todellisiin tapahtumiin. 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa lähteestä ja sen lähistöltä on löytynyt satoja vanhoja esineitä. Moniin on kaiverrettu eränkäyntiin liittyviä esikristillisiä symboleita. Löydöksissä on myös meripihkakoruja, pronssisia rintaneuloja, keihäänkärkiä, miekan osia sekä vanhoja rahoja. Aunuksessa kauas, julki Vuosisadat kuluivat, mut- kuului Vorna voimallinen. ta ihmeellisesti suullinen pe- Monet Suomen retket kulki, rinne säilytti tietoja pyhästä työnä ryöstö, tappaminen. lähteestä. UPM rauhoitti läh- Varhain oli Kainuun kauhu; teen lähiympäristöineen 1997 Pahemmaksi vielä paatui, ja virallinen kunnian palautus Missä matkas, syttyi sauhu, tehtiin 1998, kun nykyinen Missä iski, miesi kaatui. Oulun metropoliitta PanteEino Leinon runosta Vornan virsi, leimon pyhitti Vornan lähteen Ote Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta. veden. Ympyrä sulkeutui. Ensimmäinen sarja, Otava, 1904.

Eero T väisänen

Vornan pyhä lähde

Eero t väisänen on UPM metsän ympäristöasiantuntija

4.2012

HYÖDYNNÄ upm METS Hoida metsääsi liittyviä asioita milloin ja missä vain. UPM Metsämaailma -verkkopalvelun avulla

Metsämaailma toimii

ETUSIVU

AJANKOHTAISTA

MINUN METSÄNI

PUUKAUPPA

Tietopankkina Kirjaudu sisään »

• Ajankohtaiset metsäasiat – uutiset-osiosta. • Metsätieto-osiosta paljon metsäistä tietoa. • Yhteystietojen haku. • Blogit. • Metsän henki -lehden digiversio.

På svenska »

UPM METSÄMAAILMA

Työkaluna metsäomaisuuden hallintaan

• Omien sopimusten ja kauppojen selailu. • Metsäsuunnitelman tarkastelu (MP-asiakas). • Metsälaskurit. • Tarjous- ja yhteydenottopyyntöjen jättäminen. • Vero-ohjelman käyttömahdollisuus (MP-asiakas). • Jokaisen osakkaan mahdollisuus tarkastella asiakirjoja ym. Yhteydenpitovälineenä METSÄPALVELUT Laki- ja asiantuntijapalvelut Luontopalvelut Metsänhoitopalvelut Metsätilat ja tontit

Pyydä puukauppa tarjous. Tilaa ilmakuva kartta metsästäsi.

Puukauppapalvelut Suunnittelupalvelut

TILAA METSÄN UUTISKIRJE »

Tietopalvelut Vapaa-ajan palvelut

Omien tietojen tarkastelu

puukauppa- ja metsänhoitosopimukset sähköisessä muodossa

1 Klikkaa ”kirjaudu sisään”, jos haluat tarkastella henkilökohtaisia tietojasi, muussa tapauksessa voit edetä suoraan sivuilla yläpalkin vetovalikkojen avulla. 2 Valitse pankkisi logo. 3 Kirjaudu pankkitunnuksillasi sisään.

4.2012

PUUKAUPAN AIKA »

MET

SÄMAAILMAN PALVELUT saat helposti kokonaiskuvan UPM Metsän kaikista palveluista.

TSÄPALVELUT

METSÄTIETO

YHTEYSTIEDOT

Hae

METSÄTIETO Metsäkirjasto Puumarkkinatieto

The Biofore Company

Tietoa kantohinnoista.

Metsäguru

KOIVIKOSTA

ILOA JA TULOA UPM tehostaa koivuvanerituotantoaan ja lisää vanerikoivun käyttöä. Koivuvaltaisilla leimikoilla on kysyntää ympäri vuoden. UPM metsäasiantuntija auttaa sinua ajankohtaisten hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa.

YHTEYSTIEDOT Metsäasiakasvastaava

Ota yhteys alueesi metsäasiantuntijaan -

Metsäpalvelutoimistot

yhteystiedot löytyvät klikkaamalla tästä.

Yhteydenottopyyntö

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Palaute

LIITY YHTEISMETSÄÄN »

MINUN METSÄNI Metsälaskuri Metsäsuunnitelma ja -verotus Hoitosopimukset Kauppasopimukset

Löydä metsäasiakasvastaavat eri paikkakunnilta.

OMA METSÄASIAKASVASTAAVA »

MINUN METSÄNI -osiosta löydät seuraavat asiat: Metsälaskuri Oman metsän metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteiden kannattavuuden vertailu sekä toimenpiteiden suunnittelu omien tuotto-odotusten pohjalta.

Metsälaskuri

Metsäsuunnitelma ja -verotus Linkki metsäsoppiin, joka sisältää sähköisen metsäsuunnitelman sekä metsävero-osion. (MP-asiakkaille)

Metsäsuunnitelma ja -verotus

Hoito- ja hakkuusopimukset Sopimukset pdf-kopiona sekä sopimusten tilan seuranta.

hoitosopimukset 4.2012

Metsäaiheinen kirjoituskilpailu runosarjan voittaja

Teksti Nilla Hietamäki kuva Istockphoto

UPM Metsän Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailu innoitti suuren joukon suomalaisia kirjoittamaan metsämuistoistaan. Kilpailu oli avoinna UPM Metsän verkkopalvelussa metsämaailma.fi:ssä maaliskuun puolivälistä elokuun loppuun.

ekstejä tuli eri-ikäisiltä naisilta ja miehiltä ympäri Suomea ja jopa ulkomailta. Kirjoittajissa oli metsänomistajia ja ihmisiä, joille metsä on muuten vain tärkeä esimerkiksi virkistäytymispaikkana. Monet teksteistä käsittelivät kirjoittajien metsään liittyviä lapsuusmuistoja, useat yhdessä isän kanssa tehtyjä metsätöitä. Tekstien joukossa oli myös runoja. – On hienoa, että saimme kirjoituskilpailun avulla ihmiset miettimään metsäsuhdettaan ja kirjoittamaan siitä. UPM Metsällä on tänä vuonna pyörinyt televisiossa ja muissa medioissa Metsä jää jälkeesi -kampanja, jonka pääviestinä on Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. Olemme kampanjan avulla halunneet aktivoida metsänomistajat miettimään omaan metsäänsä ja metsänomistukseensa liittyviä tarpeita ja suunnittelemaan yhdessä UPM Metsän asiantuntijoiden kanssa, miten metsää olisi viisainta hoitaa, UPM Metsäliiketoiminnan johtaja Sauli Brander sanoo. UPM Metsän raadin mielestä voittajateksti kuvaa hyvin konkreettista metsäistä tilannetta, nimittäin uuden metsän istutusta. Voittajatekstin kirjoittaja on Paula Nuutinen Vihannista. Tekstissä yhdistyvät hienolla tavalla yksityinen ja yleinen: kirjoittajan konkreettinen päivä istutuspuuhissa ja ajatus metsän uudistumisesta sekä tämän uusiutuvan luonnonvaran merkityksestä Suomelle. Runosarjan voiton nappasi Riitta Mikkola Raatalasta hauskalla länsisuomalaisella murteella tehdyllä runolla.

4.2012

r i i tt a m i k k o l a

Isän kuusi Meiän kotomettsä kasvo yks kauhian iso kuusi. Sen oksat oli levjälttääs ku suajelusenkelin siivet ja latvukseen tarttus joskus pilvenhattarat kiinne. Isä vei ain harvinaisemmat kesäviaraat sitä kattomaan. Sinne mentiin käärmekuusen kautta, se oli ensmäinen nähtävyys. Mää juaksin polul päerämmäisenä joukon jatkeena. Kunnioituksest mykkänä mää siäl sit seisosin ja kuuntelin ku pihkanen puusyrän hakkas. Jollaintappaa mää vissiin sillon jo tiäsin, et omas elämäs tulis vastaan simmosii ihmisii, mitkä kannattais viärä sen puun juurel.’ Kuulis mitä ne sanois kuusest, ja mitä kuusi niist. Kanto on laho ja kasvaa sammalaa. Ilmanks mää olenki vähän eksyksis.

Paulan Metsämuisto vie vuoteen 1992 Metsämuisto vie vihantilaisen Paula Nuutisen vuoteen 1992, jolloin hän on ensimmäistä kertaa istuttamassa metsää. – Kirjoituksessani olen mieheni isovanhempien perikunnan metsässä istutustöissä. Istutetun alueen puut oli hakannut ja ostanut silloinen Oy Wilh. Schauman Ab. Myöhemmin hankimme oman metsäpalstan ja siellä olen tehnyt monia erilaisia metsätöitä – muun muassa polttopuita rankametsästä, istutusta ja pystykarsintaa. – Puolisoni on aito metsämies ja on tartuttanut metsähengen myös minuun. Metsä on imaissut mukaansa. Kun ajelemme autolla pitkiä matkoja, alan kohta katselemaan metsiä sillä silmällä – tuohon tarvittaisiin harvennusta ja tuossa olisi päätehakkuun aika, Nuutinen naurahtaa.

Kirjoituskilpailun satoa voi lukea UPM Metsän verkkopalvelussa UPM Metsämaailmassa: www.metsämaailma.fi.

loihti esiin mukavia muistoja Kirjoituskilpailun voittoteksti

Minun metsämuistoni Pa u l a N u u t i n e n

ohtavanvihreä, hento männyntaimi kosteassa juu ripaakussaan solahtaa punaisen istutusputken vii leään, pimeään onkaloon. Kuin saatteeksi se saa minulta toiveen nopeaan juurtumiseen ja voimakkaaseen kasvuun, sekä onnea väistämään hirven tuoreita vesoja ha muavat hampaat. Taimi saavuttaa nopeasti mätästetyn kankaan hiekkaiset rakeet ja tupsahtaa pehmeästi istutusputken raivaamaan, juuri sopivan kokoiseen kuoppaan. Muutamalla tukisaap paan polkaisulla tiivistän maata hieman vinossa seisovan taimen ympäriltä ja ohut runko oikaisee ryhtinsä. Siinä se on! Ensimmäinen metsän istuttamani puuntaimi, taigamän ty, Pinus silvestris. Katselemme hetken toisiamme. Melkein kuulen pienen verson hiljaisen kiitoksen; juuri tätä varten olen emopuuni siemenestä itänyt ja kasvanut! Haluan tulla metsän kauneimmaksi puuksi, voimakkaaksi suoratunkoi seksi pilviä kurottavaksi hongaksi, joka halkaisee mahta vimmatkin tuulet ja myrskyt! Jätän hauraan taimen tutustumaan uuteen ympäristöön sä ja katselen paikkaa seuraavalle taimelle. Kävelen lähim mälle mättäälle taimivakka heilahtaen ja pian opin löytä mään hyvät kasvupaikat mättäiden päältä ja myöskin mit taamaan silmällä sopivan etäisyyden taimien välille. On keskipäivän kuuma hetki toukokuussa 1992. Aurin ko hehkuttaa hakkuuaukion varvikkoa hellittämättä. Tuu li on puhaltanut pois vitivalkoiset pilvet taivaankannelta ja väsähtänyt sitten hiljentyen kokonaan. Hakkuuaukion muu tamat luontaisesti kasvaneet männyntaimet seisovat liikku matta tyvenessä, kuumuudesta väreilevässä ilmassa. Pitkät neulaset sojottavat siistissä järjestyksessä ja latvoissa oras taa jo voimakasta uutta kasvua. Kiire kiire, Suomen kesä on

lyhyt, kasvu on aloitettava heti, kun roudan jäiset sormet ir toavat juuriston ympäriltä. Niskaa polttaa, vetäisen valkoisen t-paidan päältäni ja vil kaisen taakseni. Osalla ruosteenruskeista mättäistä seisoo jo urheita, pikkuruisia havupuiden lapsia. Juurruttuaan ne ovat valmiina elämään kiihkeät, kuumat kesät, syysmyrskyjen rai voisat ravistelut, pakkasen puristamat jäänsiniset talvet ja ke väiden ensimmäiset, häikäisevät valosuihkeet. Vuodenkier rosta toiseen. Äkkiä jostain karannut tuulenhenkäys huojuttaa aavis tuksen vanhoja taimien latvoja ja niiden ujo nyökkäys on kuin tervetulotoivotus uusille metsän asukkaille. Sujautan uuden taimen putkeen. Ensimmäiset kimalai set kaartavat kömpelösti makeaa mettä etsien. Yksi humal tuu hiusteni tuoksusta ja kiertää epävarmaa ympyrää pää ni yläpuolella. Laulurastaiden vaaleat rinnat pullistuvat soi dinlaulusta ja jostain kaukaa kantaa käen tasaisen kukunta. Saan lohkoni viimeisen taimen maan syliin. Hiki irtoaa, ol kapääni punoittavat, kumisaappaat hiostavat ja vesipullon pohjalla kimmeltää enää yksi kirkas pisara. Metsä on nyt muuttunut. Vanhat, naavaiset havupuut eivät jaksaneet enää kasvaa, luovuttivat, vaikka aurinko ja lämmin sade houkuttelivat juuristoa joka kevät uuteen ponnistukseen. Vanhat kuuset on kuljetettu sahalle, jossa raamisaha on halkaissut ne kauniiksi, vaaleiksi laudoik si. Nyt ne jatkavat elämäänsä puurakennuksina maalais miljöössä. Olen huumaavan onnellinen, olenhan saanut olla osana metsän uudistamisessa ja uuden kasvun luomisessa. Olen jättänyt käteni kolmen hehtaarin hakkuuaukiolle, pieneen palaseen Suomen metsää.

4.2012

kysymys&vastaus

UPM Metsältä saat koko metsänuu distamispaketin – maanmuokkauk sen, taimet, siemenet, istutuksen tai kylvön. Metsänuudistamisesta kannattaa aina sopia puukaupan yhteydessä. Näin saadaan mahdollisimman nopeasti uusi puusukupolvi kasvamaan.

Talven aikana tarhan karaisukentillä talvehtivat taimet suojataan tykkilumella.

Mitä taimitarhalla

tapahtuu talvella? UPM:n taimitarhalla Joroi sissa tuotetaan laatutaimia ja siemenmateriaalia yhtiön omiin metsiin ja metsäpalve luasiakkaille.

Teksti Päivi Mäki Kuva Timo Ikäheimonen

uotantoesimies Heikki Hänninen UPM:n Joroisten taimitarhalta, miten taimitarha ja taimet valmistellaan talven tuloon? – Syksyllä pakkaamme lähtövalmiiksi valtaosan seuraavan kevään taimista. Samalla tarkistetaan taimien laatu ja varmistetaan, että lähetyslaatikoissa on oikea määrä taimia. Pakatut taimet talvehtivat tykkilumen alla ja ovat valmiita kevään istutuksiin. Taimet suojataan mahdollisilta myyrätuhoilta, eli taimikentät ympäröidään noin 60 senttimetriä korkealla pellillä. – Kasvihuoneissa loppukesän kasvaneet taimet siirretään ennen talventuloa ulos, jossa ne talvehtivat lumen alla. Taimien kasvattamista jatketaan seuraavana kesänä ja ne valmistuvat syksyn istutuksiin. Hiljeneekö taimitarha talven viettoon? – Talven aikana tarhan karaisukentillä 4.2012

talvehtivat taimet suojataan tykkilumella. Taimien päälle tykitetään noin 50 senttimetrin kerros lunta, jotta taimet pysyvät suojassa aina huhtikuun loppupuolelle saakka. Näin kevätahava ei pääse vioittamaan taimiamme. – Syksyllä tarhan kastelujärjestelmät tyhjennetään vedestä ja laitteet huolletaan kevättä varten. – Joulukuun lopussa taimitarha saa integraattialueilta tilaukset seuraavien vuosien metsänviljelymateriaaleista eli taimista ja siemenistä. Tämän jälkeen aloitamme tuotannonsuunnittelun. Silloin määritellään mitä alkuperiä tarhalla kylvetään ja kasvatetaan seuraavana vuonna, sekä lasketaan tarvittavat tuotantoresurssit. Tuo-

tannonsuunnittelussa on oltava tarkkana, jotta pystymme toimittamaan juuri oikeaa alkuperää olevat taimet oikeaan paikkaan. Kevään taimitoimituksien suunnittelu aloitetaan jo talvella. – Seuraavan kevään ja kesän metsäkylvöihin käytettävät siemenet pakataan talvella. Ensin on valittu sopiva alkuperä, jotta kylvö aikanaan onnistuu hyvin ja tuloksena on terve ja tuottava taimikko. – Tarha herää todenteolla uuteen tuotantokauteen maaliskuun puolivälin jälkeen, jolloin aloitetaan kylvötyö. Tämän ensimmäisen kylvön jälkeen alkavat pian taimilähetykset ja tarhan tuotantokausi alkaa taas rullata täyttä vauhtia, tuotantoesimies Hänninen kertoo.

Käpyjä kerätään taimituotantoon

änä vuonna on ollut hyvä kuusen siemenvuosi. Joroisten taimitarha on hankkinut käpyjä kerätäkseen niistä siemeniä uusien taimien kasvatusta varten. UPM on kiinnostunut keräämään kuusen käpyjä myös hyvistä yksityismet-

sänomistajien päätehakkuukuusikoista koko maassa ja lisäksi männyn käpyjä Kainuusta. Hyvä kävyn keruuaika on lokakuun puolesta välistä helmikuun loppuun. Parhaat siemenet saadaan hyvälaatuisista kuusikoista ja terveistä kävyistä.

Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen.

Kalvila

Sain perintönä isältäni 42 hehtaarin suuruisen metsätilan 15 vuotta sitten. Nyt olen myymässä metsätilaa tyttärelleni. Paljonko kauppahinnan tulee vähintään olla, ettei myynnistä aiheudu ostajalle verotettavaa lahjaa? Kauppahinnan tulee olla enemmän kuin kolme neljännestä (3/4) luovutettavan omaisuuden käyvästä hinnasta, eli sen käyvästä arvosta. PerVL 18.3 §:n mukaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero katsotaan lahjaksi, kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta. Käyvän arvon periaatteella tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa toisistaan riippumattomien tahojen kaupoissa vapaassa markkinatilanteessa. Käyvän arvon osoittaminen on verovelvollisen osalta viime kädessä näyttökysymys. Koska metsätilat ovat kovin yksilöllisiä, niiden arvo selvitetään usein metsäammattilaisen tekemän tila-arvion avulla. Luovutuksen mahdollisista lahjaveroseuraamuksista on ennakkoon mahdollista hakea verottajalta maksullinen ennakkoratkaisu. Meitä on kolme sisarusta kuolinpesän osakkaina ja aiomme myydä kuolinpesän metsätilan vapaille markkinoille. Saimme perinnön vajaat kolme vuotta sitten ja muu kuolinpesän omaisuus kuin metsät on jaettu jo aiemmin. Perinnönjättäjä oli kuolinvuotenaan myynyt pörssiosakkeita tappiollisesti. Voiko kuolinpesä vähentää vainajan luovutustappion kuolinpesälle tulevasta metsätilan luovutusvoitosta? Ei voi. Verovelvollinen on vaihtunut

kuolinhetkellä eikä ennen kuolinhetkeä syntynyt tappio ole vähennyskelpoinen kuolinpesän luovutusvoitosta. Verosuunnittelun näkökulmasta voidaan tarkastella tulisiko ennen tilan myyntiä tehdä osakkaiden kesken perinnönjako, jos kuolinpesän osakkaalla on itsellään luovutustappioita, joita hän voisi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan. Perinnönjaon jälkeen metsätilan myynnistä saatava luovutusvoitto verotetaan osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa. Henkilöverotuksessa omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Ennen verovuotta 2010 syntyneisiin luovutustappioihin sovelletaan aikaisempaa luovutusvuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden sääntöä. On hyvä myös huomata, että perinönjaolla pääomaverotuksen progressio siirtyy kuolinpesästä henkilötasolle. Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia ja siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää kalenterivuonna 50 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia. Olen kiinnostunut liittämään metsätilani UPM Yhteismetsään. Käsitelläänkö yhteismetsäosuuksia irtaimena vai kiinteänä omaisuutena ja aiheutuuko liittämisestä minulle veroseuraamuksia? Veroseuraamuksia ei aiheudu alueen liittämisestä yhteismetsään. Metsänomistaja voi liittää UPM Yhteismetsään oman metsätilansa alueen, jonka arvoa vastaavan määrän metsänomistaja saa yhteis-

metsäosuuksia, eikä erillisiä rahakorvauksia tarvita. Kiinteistön alueen liittämistä yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan ei käsitellä verotuksessa luovutuksena eikä siitä näin ollen koidu luovutusvoittoveroseuraamuksia eikä myöskään peritä varainsiirtoveroa. Olennaista siinä on se, että alueen liittäminen yhteismetsään on kiinteistömuodostamislain mukainen kiinteistötoimitus eikä sitä näin pidetä kiinteän omaisuuden (vaihtona) luovuttamisena. Myös korkein hallinto-oikeus on ottanut asiaa koskevassa ennakkoratkaisussa (KHO 2002:83) tämän kannan. Liittäessään kiinteistön alueen yhteismetsään, metsänomistajan kiinteistö saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia ja näin varallisuusasema säilyy entisellään. Myös kyseisen kiinteistön omistusoikeus ja lainhuuto säilyvät liittyjän nimissä. Yhteismetsäosuudet merkitään liittyjän kiinteistölle, liittämistä koskevan kiinteistötoimituksen rekisteröinnin yhteydessä. Yhteismetsäosuuksia pidetään kiinteänä omaisuutena ja omistusoikeus niihin välittyy kiinteistöomistuksen kautta. Mikäli koko kiinteistön alue liitetään yhteismetsään, kiinteistöstä tulee niin sanottu haamukiinteistö, jolla ei ole enää omia maa- ja vesialueita. Tällöin kiinteistön taloudellinen arvo perustuu yhteismetsäosuuksiin, joiden mukaisen osuusluvun perusteella osakaskiinteistön omistaja saa yhteismetsästä jaettavaa ylijäämää. Osakkaan omistamien yhteismetsäosuuksien arvo vastaa kyseisten osuusluvun mukaista osaa koko yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta omaisuudesta.

Heikki Kalvila ON UPM:n metsäliiketoiminnan Lakipalvelupäällikkö

4.2012

Miten ja milloin metsätila kannattaa siirtää jälkeläisille?

UPM Metsän lakipalveluasiantuntija Mari Pylvänäinen.

Monilla metsätiloilla pohditaan, miten ja milloin metsät pitäisi siirtää uusille omistajille. UPM Metsän laki- ja asiantuntijapalvelut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja sukupolvenvaihdokseen.

Teksti Päivi Mäki Kuvitus Antti Nikunen

4.2012

okainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen ja monet seikat vaikuttavat menettelytavan valintaan. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy paitsi merkittäviä taloudellisia arvoja myös monenlaista juridiikkaa sekä tunnetta ja perinteitä. – Asiakkaan kanssa lähdemme liikkeelle siitä, mikä on haluttu lopputulos. Sen jälkeen alamme käydä läpi keinoja, millä tavoitteeseen päästään, UPM Metsän lakipalveluasiantuntija Mari Pylvänäinen sanoo. Metsäomaisuus siirretään seuraavalle sukupolvelle yleensä kauppakirjan, lahjakirjan tai perinnönjaon kautta. – Hyvin tärkeitä pohdittavia asioita ovat muun muassa sisarusten tasavertainen kohteleminen ja veroseuraamusten ennakointi. Tuomme jo suunnitteluvaiheessa keskusteluun mahdollisesti myöhemmin esille nousevat ongelmat. Tällä pyritään estämään jopa vuosikymmenten päästä aktualisoituvat asiat, riidat tai muut häiriötekijät, Pylvänäinen kertoo. Arvon määritys aina tarpeen

Metsätilan arvon määritys tulee sukupolvenvaihdoksessa käytännössä aina eteen. Metsien arvon määrittämi-

nen käy usein UPM:n ylläpitämän ja ajantasaisen metsäsuunnitelman avulla, jolloin tila-arvion voi tilata esimerkiksi paikallisen UPM:n metsäasiakasvastaavan kautta. Ajoissa tehty ja onnistunut sukupolvenvaihdos ehkäisee tilojen pirstoutumista ja pitää metsät kannattavan ja aktiivisen metsätalouden piirissä. – Kannattavan metsätalouden jatkumiAsiakkaan kanssa sen kannalta oleellista lähdemme liikkeelle on, että metsän omissiitä, mikä on tusmuoto on toimiva ja haluttu lopputulos. päätöksenteko on selkeää. Omistajuuteen toimivin vaihtoehto voi löytyä yksittäishenkilöstä tai yhtymämuotoisesta yhteisomistuksesta. – Sukupolvenvaihdoksessa siirtyy merkittäviä omaisuuseriä ja mukana seuraavat suvun perinteet. Metsätaloutta ei uusien metsänomistajien kuitenkaan tarvitse pelätä. Apua on saatavissa kaikkiin metsätöihin ja niiden suunnitteluun. Metsien liittäminen yhteismetsään tarjoaa myös selkeän ja helpon vaihtoehdon kannattavan metsätalouden harjoittamiseksi, Pylvänäinen opastaa.

ytimessä

Teksti upm Kuvitus juha ilkka

Mitä yhdestä puusta saa?

Puun latvan, oksien ja kannon laskennallinen energiasisältö on noin 0,5 MWh, joka vastaa 42 polttoöljylitraa. Sillä ajaisi 600 kilometrin matkan (mikäli auto käyttää 7,0 l/100 km).

Lähes 737 000 suomalaista omistaa metsää Yksityismetsät ovat Suomessa pääosin perheiden hallinnassa. Perhemetsänomistus on kovin pirstoutunutta ja metsälöiden keskikoko on 30 hehtaaria. Kuolinpesien ja yhtymämuotoisen yhteisomistuksen osuus yksityismetsistä on noin neljännes. Yksityismetsissä on noin 375 000 yli kahden hehtaarin metsätilaa. Perheet, yhtymien ja kuolinpesien osakkaat mukaan lukien lähes 737 000 suomalaista omistaa metsää. Yksityismetsien kokojakauma on viime vuosina muuttunut siten, että sekä pieniä alle 10 hehtaarin tiloja että suuria yli 200 hehtaarin tiloja on tullut lisää. Vallitseva trendi on myös metsänomistajakunnan ikääntyminen. Omistajien keski-ikä on 60 vuotta ja eläkeläiset ovat suurin omistajaryhmä. Lukuisissa perheissä metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Metsänomistuksessa on tulossa merkittävä muutos kun suurten ikäluokkien metsät tulevat enenevissä määrin siirtymään nuoremmalle polvelle. Sukupolvenvaihdos on myös avainroolissa metsätilojen pirstoutumisen torjumisessa ja edistettäessä kannattavan metsätalouden harjoittamista.

Puun kuitupuuosuudesta saadaan paperia sanomalehteen (60 sivua/painos) 600 päiväksi.

KUUSI • Läpimitta (rinnankorkeus) 26 senttimetriä. • Pituus 23 metriä. • Tilavuus 0,6 kuutiota.

Puun tukkiosuudesta saadaan 45 metriä 50x100 millimetrin (ns. kakkosnelos) lautatavaraa. 4.2012

Uudet metsäpalvelutoimistot

Lavialle ja vironlahdelle

Lavialla metsänomistajia palvelee metsäasiakasvastaava Kalle Konsti.

UPM Metsän Lavian metsäpalvelutoimisto muutti marraskuussa uuteen osoitteeseen. Toimisto löytyy nykyään osoitteesta Porintie 3. Lavialla pitkään UPM:n puunostajana toiminut Juhani Iso-Mustajärvi jäi eläkkeelle, ja metsänomistajia palvelee Lavialla nyt metsäasiakasvastaava Kalle Konsti, joka aiemmin työskenteli pitkään Sastamalassa. Myös Virolahdella avattiin marraskuussa uusi metsäpalvelutoimisto osoitteessa Opintie 1. Toimistolla metsänomistajia palvelee metsäasiakasvastaava Matti Laukkarinen. Eero Laitinen on Karstulan uusi metsäasiakasvastaava Markku Salosen jäätyä eläkkeelle. Kaikkien UPM:n metsäpalvelutoimistojen tiedot löytyvät verkkopalvelustamme www.metsämaailma.fi.

Karstulan uusi metsäasiakasvastaava on Eero Laitinen.

Metsäveroasiaa. UPM Metsä järjestää alkuvuodesta metsävero tapahtumia.  www.metsämaailma.fi

Uudet opaskyltit Laipanmaan luontopolulle

 UPM Metsä ja Pälkäneen kunta ovat pystyttäneet uudet opaskyltit Laipanmaalle Rajalan kämpän luontopolulle. Laipanmaan pinta-ala on 15 000 hehtaaria, ja alue on suurelta osin normaalia talousmetsää. Suurin metsänomistaja on UPM.

Metsämatkalla 1500 osallistujaa

 UPM Metsän yhteistyössä OPPohjolan ja Atrian kanssa järjestämälle metsämatkalle Ruotsiin osallistui 1500 metsänomistajaa ja maatalouden harjoittajaa. Metsämatkalla oli monipuolista metsäistä ohjelmaa. Siellä sai muun muassa varata kahdenkeskisiä keskusteluaikoja asiantuntijoiden kanssa.

Vironlahdella metsänomistajia palvelee metsäasiakasvastaava Matti Laukkarinen.

Metsäpalvelutoimistot saivat uuden ilmeen

 Monet UPM:n metsäpalvelutoimistot saavat uudet, raikkaat teipit. Teippauksien uusimista jatketaan taas ensi keväänä pakkasten hellitettyä.

Vesistö palautettiin Janakkalassa luonnonmukaiseen suuntaan  UPM:n ja paikallisten yhteistyökumppaneiden yhteishankkeessa toteutettiin Janakkalan Harvialaan uudet pohjapadot ja kalatiet sekä poistettiin vanhojen patojen säädeltävyys. Hanke on esimerkki UPM:n monimuotoisuusohjelman toteuttamisesta. Vesiekosysteemien ennallistamisesta hyötyvät kalat ja muut lajit. Kesijärven pohjapato ja polkusillan rakennus.

4.2012

Tampereen metsäpalvelutoimiston uutta ulkoasua esittelee metsäasiakasvastaava Tapani Huttunen, joka palvelee Vesilahden, Nokian, Lempäälän ja Pirkkalan metsänomistajia.

lyhyesti

Metsävisa käynnistyy helmikuussa. Kymmenettuhannet yläkoululaiset ympäri Suomen osallistuvat jälleen metsäaiheiseen Metsävisaan. UPM Metsä kuuluu kilpailun tukijoihin, ja tarjoaa palkinnot yli sadalle kummikoululleen.  www.metsävisa.fi

 www.metsämaailma.fi Tule mukaan Talvimetsäpäivään. UPM Metsä ja UPM Bonvesta ovat mukana pääkaupunkiseudun metsänomistajien talvimetsäpäivässä, joka pidetään tammikuussa. Katso lisätiedot:  www.metsämaailma.fi – Ajankohtaista – Tapahtumat.

Metsäinen tietovisa 1. Suomen metsien vuotuinen kasvu on a. 86 milj. m3 b. 95 milj. m3 c. 104 milj. m3

6. Minne lumppi yleensä kuljetetaan? a. sahalle b. vaneritehtaalle c. lämpövoimalaan

2. Miksi kutsutaan puun vuosirengasta? a. lustoksi b. luostoksi c. rangaksi

7. Mitä uusi UPM:n kehittämä istutuskone ei tee? a. mätästystä ja istutusta b. reikäperkausta c. boorilannoitusta

4. UPM metsäpalvelutoimistoja on a. 40 b. 80 c. 120 5. Millä seuraavista voidaan mitata puun pituus? a. teleskooppi b. hypsometri c. senttivatti

8. UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalla valmistetaan vaneria a. koivusta b. haavasta c. männystä 9. Säästöpuita jätetään: a. monimuotoisuuden lisäämiseksi b. pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi c. lehtipuiden lisäämiseksi

11. Rehevät lehtipuuvaltaiset metsät: a. kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin b. hakkuut suositellaan tehtäväksi vain pesimäkauden ulkopuolella c. kaikki lehtipuut säästetään hakkuissa 12. Kantokääpä on a. metsien aggressiivinen tuholainen b. vanhan metsän indikaattorilaji c. havupuiden yleisin lahottaja

Tässä Metsän hengen numerossa kerromme, minne puu matkaa mikkeliläisen metsänomistaja Anssi Kirvesniemen metsästä. UPM hankkii puuta tuotantolaitostensa tarpeisiin jalostaakseen siitä erilaisia tuotteita koti- ja maailmamarkkinoille. Puuta pyritään luonnollisesti hankkimaan läheltä tuotantolaitoksia, joita UPM:llä on eri puolilla Suomea. Nyt kun esimerkiksi lähiruokaajattelu on arvossaan, voisikin yhtä lailla puhua lähipuusta. Metsänomistajilta hankittu hyvälaatuinen raaka-aine on tärkeä osa ketjua, jolla luodaan työtä ja hyvinvointia maakuntiin ja saadaan Suomelle myös vientituloja.

UPM Metsä on tänä vuonna uudistanut organisaatiotaan, joka muodostuu nyt neljästä integraattialueesta: Itä-; Länsi- ja Keski-Suomi sekä Pohjanmaa. Näillä alueilla hankitaan puuta ennen kaikkea oman alueen tuotantolaitoksille.

Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti

Oikeat vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4c, 5b, 6c, 7b, 8a, 9a, 10b, 11b, 12c

3. Hakkuukoneeseen tulee pitää turvaetäisyyttä a. 10–20 metriä b. 30–50 metriä c. 70–90 metriä

10. Suurten petolintujen pesäpuiden lähiympäristössä a. hakkuut ovat aina sallittuja b. hakkuut voidaan tehdä vain pesimäkauden ulkopuolella c. hakkuut ovat kiellettyjä

Lähipuuta tehtaille

päätoimittajalta

Lukemista joulunajaksi. UPM:n metsäasiantuntija Veikko Räisäseltä Puolangalta on ilmestynyt uusi novellikokoelma Reko, viimeiseen puuhun.

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n

metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja.

Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla. hietamaki@upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Tuomas Hallenberg, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Asiakasviestintä; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 49 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Paula Myöhänen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy maaliskuussa.

4.2012

TULOA

JA ILOA OMASTA

METSÄSTÄ

Metsästä kannattaa pitää hyvää huolta. Omistajalleen hyvin hoidettu ja elinvoimainen metsä tuottaa tulojen lisäksi myös paljon iloa pitkälle tulevaisuuteen. Eikä metsänhoito ole työlästä, kun tukena on osaava ja vastuullinen kumppani. UPM:n tekemien tutkimusten, pitkän käytännön kokemuksen sekä omistautuvien metsäasiakasvastaavien johdolla saat metsäsi voimaan hyvin. Olipa sitten kyse vain pienistä harvennuksista tai kokonaisvaltaisemmasta metsänhoidosta, osaamme opastaa ja auttaa sinua oikeanlaisten toimenpiteiden tekemisessä. Ota yhteyttä osoitteessa

www.metsämaailma.ﬁ TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ