Wieteri 4/2013 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

10 DEBATTI

Toimiiko monitila? 12 VIRTAA TYÖHÖN

Sujuvampaa arkea paremmalla johtamisella 06 AJASSA

Tarinoista tekoihin

Laatu ylös, kulut alas vuonna 2014.

18 ”PuhTi mahdollistaa, mutta ei sanele toimintatapoja.”

POMOTENTTI

4 /2013 palstat 03 terveiset & tauon paikka 04 kädenjälki 15 mun maanantai 16 pitkin ja poikin 19 tikusta asiaa 19 haaste 20 kestävää kehitystä

AJASSA

Valon hurmaa kaamoksessa

Laatu ylös, kulut alas Espoo on kaikkien aikojen suurimpien haasteiden edessä. Väkimäärä kasvaa, ja kulukuri on talousarvion mukaan tiukka. Miten tästä selvitään?

Oletko jo huomannut violetin sävyisen valosinfonian Kulttuurikeskuksessa? Kaiken takana on valosuunnittelija Anne Leivo.

DEBATTI

”Hyvä, että johto on herännyt siihen, miten paljon osaamista Espoossa on.”

Uusi monitilaympä ristö vs. omat huoneet Pasi Laitila on riemuissaan uudistetuista toimitiloista, Päivi Nyholm ihmettelee, miten avotilassa voi keskittyä työhön.

VIRTAA TYÖHÖN

POMOTENTTI

HAASTE

Jukka Pitkänen

Mitä jos pitäisit verkkokouksen?

Sujuvampi arki johtamisella Espoo uudistaa johtamistaan omin voimin, ilman konsulttiarmeijaa. Pyrkimyksenä on taata hyvä arki joka päivä.

KÄDENJÄLKI

Puhe- ja tietoliikenneprojekti PuhTi jatkuu ja ohjaa kohti parempaa sähköisten työkalujen käyttöä. Mutta miten se tapahtuu käytännössä?

Lync-verkkopalaveri säästää aikaa, vaivaa ja päästöjä. Mukaan pääset parissa sekunnissa, ja asiat hoituvat napakasti.

Kulmakivet käytännöiksi

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

ESPOO ON KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMPIEN HAASTEIDEN EDESSÄ. KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA MÄKELÄ PERÄÄNKUULUTTAA VAHVAA MUUTOSJOHTAMISTA JA VUOROPUHELUA KAIKILLA TASOILLA.

kuva Olli Häkämies

iime vuonna olemme yhteisenä työnä luoneet johtamisen kulmakivet, jotka toimivat johtamisen arvoina. Tänä vuonna valmistui Espoo-tarina, ja ensi vuonna johtamisen kehittäminen jatkuu uudella projektilla. Tarkoitus on kehittää hyvää, kannustavaa ja vastuullista johtamista Espootarinan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä meidän kaikkien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Syntymässä on uusi espoolainen johtamisen tapa. Espoon haasteet ovat suuremmat kuin koskaan. Valmistelemme maaliskuuhun mennessä koko valtuustokauden kestävän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, jonka avulla kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla tasoilla yli rajojen. Meitä on nyt 13 950. Henkilöstömäärän kasvu on asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina maltillista ja painottunut sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sivistystoimeen. Hyvälle johtamiselle ja palvelujen kehittämiselle on selkeä tilaus, sillä Espoon asukasluku kasvaa yli 4 000 uudella asukkaalla vuosittain ja erityisen voimakkaasti kasvaa paljon palveluja tarvitsevien lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten osuus.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu TyrySalo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Pirkko-Liisa Merikoski, AnnMarie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO Punamusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@ espoo.fi

Ajankohtaisia asioita talvella 2013–2014

terveiset

kuvat Espoon kaupunki/Markku Ojala Compc

VAPAA-AIKA

Harrastusryhmille avustusta > URHEILUA, MUSIIKKIA, MATKAILUA … Henkilöstön harrastus-

ryhmät järjestävät monenlaista vapaa-ajan harrastustoimintaa. Henkilöstöneuvosto tukee kerhojen ja ryhmien toimintaa myöntämällä niille vuosittain haettavaa toiminta-avustusta. – Tälle vuodelle avustuksia jaettiin 56 ryhmälle. Uudet ryhmät eli ensimmäistä avustustaan hakevat saavat ns. starttirahan, joka on ollut suuruudeltaan 100 euroa. Keskimäärin avustukset ovat noin 300 euroa per ryhmä. Summaan vaikuttavat muun muassa harrastusryhmien toimintaan osallistuneiden aktiivisuus ja se, että toimintaa olisi tasaisesti koko vuodelle, kertoo henkilöstöneuvoston sihteeri Minna Haavistola. Avustusta vuodelle 2014 voi hakea tammikuun loppuun asti. Hakemuslomake löytyy Essistä: Wieteri > Virkistystoiminta.

TAUON PAIKKA

Energiapotkua päivään

44,5 % pitää TUTKITTUA

kehityskeskustelua hyödyllisenä > TAVOITE- JA KEHITYSKESKUSTELU on keskeinen

alun aamulle ja sisältää mojovan annoksen vitamiineja sekä hivenaineita. Ne lisäävät vastustuskykyä kaamoksen keskellä.

Reilu startti aamulle

vinkki:

Lisää raikkautta saat lorauttamalla joukkoon limemehua.

1/2 Reilun kaupan avokado 1/2 Reilun kaupan banaani muutama tuore mintunlehti 1 dl maustamatonta luomujogurttia 2 Reilun kaupan appelsiinista puristettu mehu 1 rkl luomukauraleseitä (1 rkl Reilun kaupan hunajaa) Pilko hedelmät ja mintunlehdet tehosekoittimeen ja surauta ne sileäksi seokseksi. Kaada joukkoon kauraleseet, jogurtti, appelsiininmehu, mintunlehdet ja jos haluat lisää makeutta, käytä hunajaa. Pyöräytä aineksista tehosekoittimella kuohkea juoma. Nauti heti tai kaada termospulloon iltapäiväevääksi.

kuva Jorma Marstio

työkalu, kun mietitään, miten Espoo-tarinan ja oman yksikön tarina muuttuu jokaisen omiksi henkilökohtaisiksi tavoitteiksi ja tekemisen suunnitteluksi. Vuoden 2012 Kunta10-tutkimuksessa vain 66,5 % henkilöstöstä kertoi käyneensä kehityskeskustelun esimiehensä kanssa ja heistä 44,5 % piti sitä hyödyllisenä. Näistä luvuista on helppo päätellä, että kehityskeskusteluissamme on parantamisen varaa. Erityisen tarpeellista tämä on nyt, kun strategiamme on uudistunut. – Terävöittämistä tosiaan kaivataan ja olemmekin uudistamassa kehityskeskustelukäytäntöä osana johtamisen kehittämisen kokonaisuutta. Tästä on tulossa lisää tietoa ensi vuoden alussa, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo.

> NOPEASTI VALMISTUVA tehojuoma antaa reippaan

kadenjalki

TEKSTI HENNA TANSKANEN KUVA TOMMI TUOMI

Valon lumo Oletko kulkenut Espoon Kulttuurikeskuksen liepeillä ja ihaillut tummuvassa illassa hehkuvaa violetinsävyistä värien sinfoniaa?

os oikein tarkkaan katsoo, niin väri ei ole violettia, vaan sinisen ja punaisen valon leikkiä suurten ikkunapuitteiden välissä. Etäisyys huijaa, miltä värit näyttävät. Valojen harmonian on luonut kaupungin oma valosuunnittelija Anne Leivo. – Suunnittelu alkoi vuonna 2005, kun haluttiin muutosta sisä- ja ulkotilojen aikaa vievään valaistukseen. Kuumat valonheittimet ja valtavat määrät sähköjohtoja saivat lähteä, kun siirryimme led-aikaan, Anne kertoo. Pääsisäänkäynnin lipan valot saivat ensiesityksensä vuonna 2007. Lipan energiaa säästävästä valaistuksesta on käytössä yleensä noin 40 prosenttia, joten se kuluttaa sähköä vain muutama sata wattia tunnissa. Vanha tekniikka käytti watteja enimmillään jopa 4 000. Lipan jälkeen oli aulatilan suunnittelun vuoro. Sen tavoitteena oli saada tavallisten kattovalojen lisäksi aikaan jotain uutta ilman, että sähkönkulutus lisääntyy. Muutostöiden jälkeen aulan tunnelman voi luoda pelkillä led-valoilla, mikä säästää selvästi energiaa. – Yksi tärkeä oivallus aulassa oli se, että ledit voitiin asentaa häikäisysuojin lattiatasolle isojen ikkunapuitteiden alaosaan, joten ne valaisevat samalla sekä ulko- että sisätilan. Suunnittelussa on huomioitu myös valosaaste. Avaruuteen karkaa vain vähän valoa, koska ledien avautumiskulma on kapea, vain 10 astetta. Valot värjäävät siten vain ikkunapuitteet ja pysähtyvät ylöspäin mennessään puitteiden yläosaan. Nykytekniikalla pystytään helposti tarjoamaan asiakkaille myös erilaisia valoteemoja juhlallisista valaistuksista aina lasten festareiden räiskyviin sateenkaariväreihin. Tarjolla on kahdeksan erilaista valmista vaihtoehtoa.

Kuka yössä hiippailee? Anne on mielissään siitä, miten hyvin ihmiset ovat huomanneet näyttävän julkisivuvalaistuksen. – Tosi kivaa, kun joku viitsii tehdä tällaista -tyyppisiä kommentteja on tullut. Vieraat ovat myös valokuvanneet valoja esimerkiksi April Jazzilla. Joskus pimeään yöaikaan voi rakennuksen ympärillä ja sisällä nähdä outoja valojen karkeloita. Kyse ei ole harhailevasta haamusta, vaan Anne, valojen velho, on testaamassa, miten ledit toimivat varjojen, pimeyden ja kontrastien kanssa. – Sisäseinien valaistukseen haluaisin vielä enemmän värejä, jolloin arkkitehtuurin kaarevuus piirtyisi paremmin esiin ja näkyisi myös ulos, hän suunnittelee tulevaa. ●

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Valosuunnittelija Anne Leivo

Fakta 1: Annen kädenjälkeä voi ihailla Kulttuurikeskuksessa. Anne on saanut melko vapaasti suunnitella valaistuksen uudistamisen. Fakta 2: Led-tekniikkaan siirtyminen säästää selvästi valaistukseen käytettyä energiaa. Fakta 3: Uudella tekniikalla pystytään helposti tarjoamaan asiakkaille erilaisia valoteemoja.

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT TOMMI TUOMI

Espoo-tarina maalailee ruusuista tulevaisuutta, ja talousarvio komentaa kulukuriin. Näillä teoksilla on kuitenkin tiivis yhteys toisiinsa. Wieteri etsi sitä sosiaali- ja terveystoimesta ja vähän muualtakin.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Espoo-unelmaa höylätään

tarinoista tekoihin

spoolla menee melkoisen hyvin, mutta huonommin kuin ennen. Menot kasvavat nopeammin kuin tulot, eikä luontevaa käännöstä ole luvassa. Hyvinvoinnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Päinvastoin, sitä halutaan lisätä. Mikä neuvoksi? Tätä miettii muun muassa johtava sosiaalityöntekijä Päivi Salli omassa työssään vanhusten palveluissa. Hän pitää yhtenä ratkaisuna sitä, että palvelut kohdennetaan yhä paremmin niitä eniten tarvitseville. – Espoo-tarina kannustaa meitä lisäämään aitoa vuorovaikutusta ja tekemään yhteistyötä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Yhdessä voisimme löytää palvelujemme lisäksi muitakin ratkaisuja elämäntilanteiden tuomiin ongelmiin, Päivi sanoo. Vanhusten määrä kasvaa kuitenkin huimaa vauhtia, ja Päivi toivoo myös lisää voimavaroja. Kaupungin johto myöntää, että sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa on lisättävä henkilöstöä – mutta väestönkasvun tahtia maltillisemmin.

Huomio tärkeään ja turha pois Kulukuri koskee siis kaikkia. Turhasta on luovuttava. – On helpompi miettiä, mikä on tärkeintä ja keskittyä siihen, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Ajatusmalli vaikuttaa äkkiseltään innostavalta. Kerätään tärkeimmät asiat listan kärkeen, ja turhat jäävät hännille. Mutta mitä listan häntäpäälle tehdään? Leikataanko se pois? Leikataanko palveluja? Espoo Logistiikan palvelupäällikkö Pasi Ojaniemi on huomannut, että turhat asiat ovat monesti turhia työvaiheita, eivät kokonaisia palveluja.

– Käymme työtämme läpi koko ajan ja pyrimme luopumaan työvaiheista, jotka eivät tuota lisäarvoa, hän kertoo. Joskus vanha palvelu väistyy uuden ja paremman tieltä. Sellaisia Pasin yksikkö kehittää verkostoissa, joihin kuuluvat niin palveluja tuottavat yritykset kuin asiakkaatkin. – Siinä mielessä olemme jo pitkällä Espoo-tarinan toteuttamisessa.

Vapaus ja vastuu jokaiselle Tehostaminen voi osoittautua erityisen hankalaksi silloin, kun turha työvaihe näyttäytyy asiakkaalle tärkeänä ja tärkeä turhana. – Kun potilas tulee terveyskeskuslääkärin tai -hoitajan vastaanotolle viiden asian kanssa, vaatii pelisilmää huomata, mikä on tärkeää ja tarttua siihen. Siitä tulee hoidon vaikuttavuus, sanoo terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen. Hän huomauttaa, että lakisääteistenkin palvelujen tuottajalla on työssään runsaasti liikkumavaraa.

Laki antaa siis vapauksia, mutta kannustaako organisaatio irrottelemaan? Eetun mukaan parantamisen varaa on yhä niin organisaation rakenteissa kuin ihmisten asenteissakin. Hän odottaa, että ihmiset haluavat ja osaavat päättää omasta työstään ja ovat siitä myös vastuussa. – Laatu ja tuottavuus tulevat siitä, että esimiehet saavat mahdollisimman vapaat kädet pelata niukalla budjetilla niin hyvin kuin mahdollista.

Kehitystyökin maksaa Pelkkä vapaus ei riitä, kun kehitetään työtapoja. On istuttava ideariihissä, testattava ideoita ja kerättävä palautetta. On siis käytettävä aikaa, ja ajalla on hintansa. – Ei kaikkea tarvitse kehittää itse. Joskus on paljon fiksumpaa kopioida nopeasti, Eetu kuittaa. Hän viittaa muun muassa vastaanottoajasta muistuttaviin tekstiviesteihin, joihin Espoo tarttui muiden kuntien esimerkkiä seuraten. Eetu on valmis ottamaan oppia myös korkeatasoisista ja kustannustehokkaista yksityisistä palveluista. – Yksityiset suosivat muun muassa tehtäväkiertoa. Sen avulla silmät pysyvät auki, ja tieto leviää. Hieman samoilla jäljillä on teknisen keskuksen tutkija Tuomo Saarinen. Hän toivoo sujuvia käytäntöjä hiljaisen tiedon siirtoon etenkin silloin, kun konkari on jäämässä eläkkeelle. – Jos uusi työntekijä tulisi ainakin kolmeksi kuukaudeksi seuramaan eläkkeelle jäävän töitä, toimintaan ei tulisi katkoa, ja rahaa säästyisi, Tuomo toteaa.

Kulut alas investoimalla Joskus säästö tulee investoimalla, vaikkapa hankkimalla tietotekniikkaa, joka tukee virtaviivaista toimintatapaa. Esimerkiksi vanhusten kotihoitoon on tulossa toiminnanohjausjärjestelmä mobiililaitteineen, jonka odotetaan siirtävän työn painopistettä autosta ja toimistosta asiakkaiden koteihin. – Järjestelmä tarjoaa fiksun reitityksen ja mahdollisuuden kirjata käynnit käymättä konttorilla. Päivään mahtuu useampi asiakas ilman, että tarvitsee ajaa ylinopeutta, perusturvajohtaja Juha Metso kertoo. Kulukurin keskellä on aika ottaa tarkasteluun myös sellaiset investoinnit, jotka on jo tehty, mutta tuoton lunastaminen on jäänyt puolitiehen. Tuore talousarvio osoittaa sormea erityisesti tiloihin, jotka seisovat osan päivästä tyhjillään. Tilojenkäyttöä pitää tehostaa. ◗

Kaupunginjohtajan esitys valtuustolle:

Tulot Kunnallisvero nousee 17,75 %:sta 18,00 %:iin.

Maksajien suhteellinen määrä laskee: yhä enemmän on vanhuksia, lapsia, nuoria ja työttömiä, ja yrityksillä menee yhä huonommin. Nokian ongelmat koskettavat eniten juuri Espoota.

Talousarvio 2014 Kuluja on leikattava 70 miljoonan euron verran valtuustokauden aikana tuottavuutta parantamalla. Ketään ei irtisanota eikä lomauteta, mutta jokainen avoimeksi jäävä tehtävä arvioidaan erikseen.

Menot Länsimetron asemat ja tunnelit varustellaan valmiiksi.

Palveluja keskitetään Länsimetron varteen: ensimmäisenä Matinkylän palvelutori.

Peruskorjataan kouluja.

Rakennetaan palvelutiloja: Opinmäen kampus, Espoon sairaala sekä ikäihmisten Elä ja asu -keskuksia.

Mittarit avuksi valintoihin Jotta panosta ja tuottoa voi seurata, niitä on mitattava. Pasin mieleen palaavat takavuosien tuottavuusohjelmat mittareineen. Hänestä vaikutti joskus, että mittaukset ohjasivat pikemminkin laskennallisiin säästöihin kuin tehokkuuden kohentamiseen. Eetu uskoo, että avoimuudella saadaan järkeä mittaamiseen ja apua toiminnan ohjaamiseen. Esimerkiksi tuore mittari, joka tarjoaa terveysasemakohtaisen jonotusajan, avaa lääkärille ja hoitajalle näkymän edessä istuvan potilaan maailmaan. Eetu haluaa tarjota saman tiedon myös asiakkaille. – Meillä pitäisi olla parempaa tietoa myös hoidon laadusta, Eetu sanoo. Hän pitää tärkeänä, että mittaamista ei koeta turhaksi eikä vahtimiseksi vaan jatkuvan parantamisen apuvälineeksi.

Rasvaa isoonkin pyörään Viesti alkaa tulla selväksi. Kun kaikki kohentavat työtapojaan, saadaan nostettua palvelujen laatua ja laskettua kustannuksia. Näin yksinkertaista se tuskin on missään organisaatiossa, eikä varsinkaan sellaisessa, jota ohjaavat poliittiset päätökset. – Esimerkiksi koulukorjauksissa valmistelu- ja suunnitteluaika alkaa olla pian pidempi kuin itse

Kasvavalle väestölle tarjotaan pääosin nykytasoiset palvelut.

Rakennetaan 300 vuokraasuntoa.

rakentamisen aika, ja aika maksaa, sanoo teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Hän peräänkuuluttaa ripeyttä poliittiseen päätöksentekoon. – Hyvällä tahdolla prosesseja pystytään kyllä lyhentämään. Silloin työntekokin olisi mielekkäämpää, Olavi jatkaa. Kankeus turhauttaa välillä myös Eetua. Hän ihmettelee, miksi talousarviota tehdään kymmenen kuukauden ajan edellisen vuoden perusteella, vaikka sen voisi tehdä syksyllä kuluvan vuoden toteutumaan verraten. – Aikaa jäisi enempi johtamiseen, ja tuottavuutta ja vaikuttavuutta voisi seurata pidemmällä aikavälillä, Eetu toteaa. Iso urakka numeroiden ja papereiden parissa jatkuu. Maaliskuuksi on valmistumassa Espoon tasapainotus- ja tuottavuusohjelma, joka esittää, miten tuottavuutta saadaan parannettua 70 miljoonaa euroa valtuustokauden aikana. Sitä ennen pitäisi selvitä, miten kuntien toimintaympäristö muuttuu. Eetu ei jäisi kuitenkaan odottelemaan. – Terveydenhuollossa on odotettu jo kymmenisen vuotta, että lainsäätäjä saisi aikaan rakenteelliset muutokset. Voimme silti keskittyä omaan tekemiseemme. Palvelujen tuotanto on joka tapauksessa meidän ilomme ja murheemme. ●

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Kaavoitus ja kunnallistekniikka varmistetaan vähintään 2 500 uudelle asunnolle.

Kasvu vaatii huomiota Espoon väkiluku on kymmenkertaistunut 55 vuodessa, ja kaupunkiin tulee yhä yli 4 000 uutta asukasta vuodessa. Vanhusten määrä kasvaa noin kolme kertaa nopeammin kuin väkimäärä keskimäärin, ja maahanmuuttajien myötä myös lapsia syntyy Espoossa enemmän kuin ennen. Näin kunnan tulot laskevat, ja menot kasvavat. Tarvitaan kouluja, terveysasemia ja asuntoja. Tarvitaan Länsimetroa, työnantajia ja lenkkipolkuja. Tarvitaan harjoittelupaikkoja nuorille ja kulttuuria kaikille. Tarvitaan myös lisää maksajia. Siksi Espoon on houkuteltava niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin. Kaupungin kasvuun on investoitava.

Espoo-tarina siirtyy arkeen > ESPOO-TARINAA ON nyt luettu, ihasteltu ja ihmetelty, ja siitä on poikimassa vähitellen käytännön työkaluja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen johto muotoili kesällä oman toimialansa tarinan koko Espoon tarinasta. – Ihmisillä oli tietysti erilaisia näkemyksiä, mutta pystyin kyllä vaikuttamaan tarinaan, terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen kertoo. Kun toimialan tarina oli lyöty lukkoon, Eetu laati yksikkönsä tarinan yhdessä palvelualueiden päälliköiden ja hallintoylilääkärin kanssa. Kompromissien periaate jatkui. – Jokainen sai ottaa kolme lausetta pois ja valita kolme, jotka pysyvät. Kun yksikön tarina valmistui, palvelualueet aloittivat omat tarinansa, kukin tyylillään. Jossain tarinaa miettii koko henkilöstö, jossain esimiehet. Eetun mukaan tärkeintä on muokata raamit yhteisestä viestistä jokaisen työhön. – Tarinan muodossa on helppo hahmottaa kokonaisuus ja muistaa asiakkaan näkökulma. Mutta painotukset ovat erilaisia ja niiden pitääkin olla.

debatti

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT PEKKA NIEMINEN

MUUTOS TUO MONIA ETUJA

Monitilatyöympäristö haastaa omat työhuoneet Suuri joukko konserniesikunnan työntekijöistä siirtyy monitilatyöympäristöön tammikuun 2014 lopulla. Ympäri Espoota suhaava Pasi Laitala on muutoksesta riemuissaan toisin kuin Päivi Nyholm. Häntä mietityttää, miten yhteisissä tiloissa pystyy käsittelemään salaisia asioita ja keskittymään työntekoon.

Elinkeinopäällikkö Pasi Laitala, esikunnan monitilatoimistoprojektin vetäjä

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

nserniesikuntaan kuuPasi: ”Pian reilut 30 ko ntekijää jättää vapaaluvaa eri yksikköjen työ e huoneensa. Siirrymm ehtoisesti omat työ siin työtiloihin, monityöskentelemään yhtei se tuo monia etuja liik tilatoimistoon, koska ta tä ja poikkihallinnollis kuvaa asiantuntijatyö eran pa tu laa ja us ku ok työtä tekeville. Työn teh yli ä ess hd y a oit asi n ää vat, kun opimme tekem kaikki näkevät, mitä ssa tila ssa ma Sa rajojen. aranee, kun kkuuskin p toiset tekevät. Tilateho lä neliöitä. Saamme sil emme käytä turhia ksi rki me esi a tun rat t ver monikertaiset säästö stöön.” sää ian erg en n pelkkää

TARPEET OTETAAN HUOMIOON Pasi: ”Ymmärrän, että erilaiset työt vaativat erilaiset työskentelyolos uhteet. Meillä tila va litaan oman työtarpe en mukaan. Monitila toimistossa on suuri avotila, jossa on 22 työ pistettä ja niiden lisä ksi esimerkiksi puhe linkoppeja yksityisten pu heluiden hoitamiseen, ryhmätyötilaa ideoin tiin ja kokousten pitäm iseen, tiloja kahdenke skisiin kokouksiin sek ä iso hiljainen työhuon e. Itse teen paljon yhtei styötä muiden kanssa yli yksikkörajojen ja liikun paljon ympäri Espoota. Uusi työym päristö sopii minulle iha n varmasti.”

LVIKSI SÄÄNNÖT SE öt siitä, miten

tulee pelisäänn otilassa Pasi: ”Meille kennellään. Av ös ty sa is ilo eri työt sittäistä tei huutaa. Yk ut m a, hu pu saa toki en päivä i varata itselle vo ei aa kk ai istumap on vain väja jokaisella n, ee lk jä sa toisen ei tarvitse olla laa. Jokaisella uutama hän kaappiti apeissaan, m ka ja te rt po ra samoja ne voi jakaa.” kaikille, kun kopio riittää

TULE KYLÄÄN PAPERITTOMUUS? Päivi: ”Haastavaltahan omasta huoneesta luopuminen kuulostaa, kun mie ttii työni luonnetta. Esimiehenä minulla on paljon salassa pidettäviä henkilöstöhallin non asioita, kuten työntekijöiden sopimusasi at. Se tieto ei saa levitä minnekään. Sitten on se ikuinen toiveeni paperittomasta toimisto sta. Minulla on työhuoneeni kaapissa valtavas ti papereita, joita tarvitsen kaiken aikaa työs säni. Ne sitovat minut oman työpöytäni ääre en. Toisin olisi, jos saisin paperit sähköisenä . Voisin liikkua kuudessa toimipisteessämme enemmän, ja minusta tulisi lähestyttävämpi esimies.”

ÄRSII TYÖRAUHA K itilatoimistossa

asia, että mon tPäivi: ”On hyvä minua mietity ötiloja. Siltikin ty ia n is ää ila m er ty on yy keskit otilassa pyst av len it pa is m te ä, tä olisi yh s työpöytäni Jo . on n la ko ti te lu työn spalve oimen asiaka av n ee ik st va pi velu isi tehdä iten siinä vo m iin n , in lä ni el kesk illä? Sitä on rolistoja Excel kapa työvuo on todella ssa, koska se ee n ko ä in si i kiinn teispalveluaa työtä. Yh iv at va a tt u tarkku enevät, ja on t tulevat ja m aa kk ia as ä ss kä keskepistee et puhuvat se is m ih n ku , hälinää helimessa.” nään että pu

n aika suuret haasteet, ku Pasi: ”Kaupungilla on in äk tät ja ve kasvavat, väestö ja palveluiden tar . Jos monitilatoimisto aan vit pilottiprojektia tar lla an ottaa oppia muua toimii, mallista voida jos , aan tulla tutustum Espoossa. Tilaamme saa jotakin vastaavaa.” dä teh a on suunnitelmiss

UUTTA OPITTAVAA LÖYTYY Päivi: ”Kuunneltuani Pasia olen vakuuttunut, että meillä on paljon opittavaa yhd essä tekemisestä. Matinkylän toimipisteem me uudistuu pian uudenlaiseksi palvelut oriksi. Se on yhteisesti muunneltava toim intatila, josta löytyvät yhteispalvel upisteen lisäksi aluekirjasto, terveysasema, suun terveydenhuolt o, neuvola ja nuorisopoliklinikka . Koska se esikunnan monitila toimisto avattiinkaan, jotta pää sen tutustumaan siihen?” ●

ASENNETTA TARVITA AN

Päivi: ”Tuollaisessa yh teisessä työtilassa pitää olla säännöt ja myös ne utraali henkilökemia – ei siellä voi itkeä, ett ä minä en leiki tuon kollegan kanssa. Pö ytiä ei voi kuorruttaa omilla tavaroilla, eik ä paperien määrä vo i paisua, kun kaappi on pieni. Seinätkin puut tuvat. On siinä monella opettelemista.” Va. yhteispalvelupäällikkö Päivi Nyholm, Yhteispalvelupisteet

virtaa tyOhOn!

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT PEKKA NIEMINEN

Espoo uudistaa johtamistaan omin voimin, ilman konsulttiarmeijaa. Hyvä arki niin työntekijöille kuin espoolaisille on se, mihin pyritään joka ikinen päivä.

”O

Sujuvampi arki johtamisella

Polkupyörä: Tunturi Prego/ Bike Planet

n kaikki niin kuin ennenkin”, laulaa J. Karjalainen, mutta Espooseen se ei ihan päde. Kasvava kaupunki tarvitsee jatkuvaa kehittämistä, erityisesti johtamisessa ja esimiestyössä. – Olemme vieneet prosessia eteenpäin omin voimin koko esitutkimusvaiheen ajan, ja hyvin on mennyt. Meidän pitää itse määritellä, mitä espoolainen johtaminen on. Haemme vastausta tekemisen kautta, kokeilemalla asioita. Kaikki tähtää siihen, että työyhteisöjen ja espoolaisten arki sujuu, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo. Koko valtuustokauden kestävän kehittämisen teemat ja keinot ovat monet. Projektiryhmää vetävä Hanna Saaristo nostaa esiin esimerkiksi työhyvinvoinnin, hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutuskäytännöt ja asiakaslähtöisen johtamisen menetelmät. Näitä pilotoidaan eri tavoin. – Piloteissa esimiehet saavat muun muassa johtajuusarvion itsestään, joka koostuu esimiesten ja alaisten näkemyksistä ja työkaluja toiminnan suunnitteluun. Myös tavoiteja kehityskeskustelukäytäntöjä vahvistetaan. Johtoryhmätkin saavat tukea työskentelyynsä. Ideana on, että kehitämme

toimintatapoja ja työkaluja, jotka voidaan ottaa käyttöön kaikkialla kaupungissa. Voi olla, että epäonnistumme jossakin, mutta se on osa oppimista, Hanna kertoo.

Miten johdat itseäsi? Lisäksi tulee uudenlaisia johtamisvalmennuksia, myös ylimmälle johdolle, ja tutuksi tullutta esimiesareenaa kehitetään edelleen. Esimiesareena on jokavuotinen esimies tapahtuma, jonne Jukka kutsuu joka ikisen espoolaisjohtajan ja -esimiehen. – Esimiesareenan vuorovaikutteinen toteutus ja tilaisuus jakaa asioita toimialojen kesken on saanut hyvän vastaanoton, Jukka iloitsee. Hanna painottaa, että osa valmentajista on espoolaisia johtajia ja esimiehiä. – Meillä on jo paljon hyvää toimintaa, jota haluamme levittää johtamisen kehittämisen projektin välityksellä. Ulkoisilta kumppaneilta haemme toki ajatteluapua ja virikkeitä sekä tukea oman kehittämisen arviointiin. Kehittäminen ei keskity pelkästään esimiestyöhön. Koko henkilöstö saadaan mukaan uusilla positiivisuusmittareilla, jotka kertovat työyhteisön voimavaroista ja innostuneisuudesta. Henkilöstöä kannustetaan myös entistä enemmän itsensä johtamiseen.

Esimies ei voi tietää, mitä kunkin työntekijän päässä liikkuu, vaan jokaisen tulee ottaa itse vastuuta työstään. – Kannustamme työntekijöitä arvioimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan sekä tuomaan esiin omaan jaksamiseen ja toiveisiin liittyviä asioita, kun he puhuvat tavoitteistaan esimiehensä kanssa, Hanna sanoo.

Johtamisen kulmakivet syntyivät yhteistyössä Kehittäminen sai kimmokkeen, kun Jukka aloitti kaupunginjohtajana. – Espoon väkiluku hipoo 400 000 asukasta vuonna 2050, joten tarve tuottaa palveluita ja tehdä investointeja pysyy valtavan korkeana. Tärkeintä on saada koko 14 000 työntekijän joukko mukaan, ja hyvällä johtamisella se voi onnistua, Jukka taustoittaa. Hyvä johtaminen on tiivistetty johtamisen kulmakiviksi. Ne syntyivät espoolaisten ja kaupungin henkilöstön näkemysten pohjalta. – Kehittäminen pohjautuu Espoo-tarinassa kuvattuun kaupungin johtamisen tavoitetilaan, ◗

kemisen kautta, kokeilemalla asioita. e t a t s u a t s a Kaik ev ”Haemm 12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Pientä ja suurta pilottiprojektia > ENSI VUONNA käynnistyy kaksi pilottiprojektia, joissa tutkiskellaan ja uudistetaan koko organisaation johtamista. Ensimmäinen projekteista on suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä, jonka myötä saadaan oppia suuren yksikön tarpeista. Toinen projekti käynnistyy tekniseen ja ympäristötoimeen kuuluvassa kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Näistä piloteista saatavat viisaudet aiotaan viedä arkeen muissakin yksiköissä. Kokemuksia ja osaamista haetaan myös sosiaali- ja terveystoimen sekä palveluliiketoimen omista kehittämisohjelmista. Lisäksi kokeillaan uusia kaikille esimiehille suunnattuja pilottivalmennuksia.

Painopisteet johtamisen kehittämisessä

– Esimiehen on toimittava työntekijöidensä taustatukena, kotihoidon resurssipoolin esimies Yvonne Fiskars korostaa.

> ESIMIEHET JA JOHTAJAT oppivat työhyvinvoinnista,

hyvistä yhteistyö- ja vuorovaikutuskäytännöistä ja asiakaslähtöisen johtamisen menetelmistä. Keinoina ovat esimerkiksi johtajuusarviot, tavoiteja kehityskeskustelukäytännöt, johtoryhmätyöskentelyn tukeminen, toiminnan johtamisen välineet, johtajuusvalmennukset ja esimiesareena. Koko henkilöstö osallistetaan positiivisuusmittareilla (työyhteisön voimavarat) ja itsensä johtamisen teemoilla.

iot johtajuusarv

kehityskeskustelukäytännöt positiivisuusmittarit

johtajuusvalmennukset

toimin johtamisen nan välineet LVIA-tekniset kunnossapitotyöt -yksikön esimies Mikko Melender sanoo kehittävänsä toimintaansa kaiken aikaan johtamisen kulmakivet apunaan.

esimiesareena

sten arki sujuu.” i a l o o p s e ja kki tähtää siihe n, että työyhteisöjen 13

jossa perustana on luottamus ihmisiin ja asukas- sekä asiakaslähtöisyys. Koska keskustelut käydään arvostavassa hengessä ja kaikki osaavat työnsä sekä tuntevat paloa sitä kohtaan, työyhteisöt voivat hyvin. Tällöin arkikin sujuu paremmin, Hanna selittää.

Hiljainen osaaminen esiin Entä miltä johtamisen kehittämisen prosessi kuulostaa kaupungin esimiesten mielestä? Mitä he toivovat kehitystyöltä? – On hyvä, että johto on herännyt siihen, miten paljon osaamista ja hiljaista tietoa tässä kaupungissa on. Kun johtamista kehitetään, on tärkeää antaa esimiehille mahdollisuus osallistua ihan oikeasti. Kaikki eivät ole sanavalmiita tilanteissa, joissa he tapaavat uusia ihmisiä, elleivät he ole pohdiskelleet asioita etukäteen, Yvonne Fiskars sanoo. Hän

luotsaa kotihoidon resurssipoolia, joka koostuu sairaanhoitajista ja lähihoitajista. He paikkaavat äkillisesti sairastuneet kollegat alueellisessa kotihoidossa. Mikko Melenderistä suunnitelmallinen kehittäminen on myönteinen juttu. – Esimiehenä toivon, että pääsen jakamaan kokemuksia johtajana toimimisesta muiden kanssa, hän toteaa. Mikko johtaa LVIA-tekniset kunnossapitotyöt -yksikköä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksessa.

Riittävästi aikaa johtamiseen JET-johtamiskoulutukseen osallistuvat Yvonne ja Mikko pitävät johtamisen kulmakiviä hyvinä ja merkittävinä. Omalla kohdallaan Yvonne kaipaa mainintaa luottamuksesta. – Se on eräs esimiestyön kulmakivistä. Työyhteisö rakentaa sitä yhdessä, ja se syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta ja omien työntekijöiden tuntemisesta, Yvonne pohdiskelee. Yvonne ja Mikko kokevat soveltavansa johtamisen kulmakiviä arjessa. Työ lähtee tavoitteista. – Kehitämme toimintaa kaiken aikaa, jotta voimme tuottaa meille määrättyä palvelua

hyvällä tasolla. Vuonna 2012 otimme käyttöön uusia mittareita, kuten yksikössä perustettujen töiden määrän ja niiden toteutusajan. Olemme myös saaneet lisää työntekijöitä, joten olen päässyt eroon suuresta osasta teknistä asiakastyötä ja saanut enemmän aikaa vuorovaikutukselle työntekijöiden kanssa, Mikko selvittää. Yvonne korostaa taustatukena olemista. Työntekijöiden tulee voida keskittyä perustehtäviinsä. – Esimiehen on huomioitava työntekijä kokonaisuutena. Esimerkiksi jos työkyky alenee hetkellisesti, sovin yhdessä työntekijän kanssa, mihin hänen voimavaransa riittävät ja räätälöimme työt sen mukaan. Näin voin tukea työntekijää arjessa työn kautta, hän kertoo. – Ennakoin tulevia muutoksia ottamalla niitä hiljalleen esiin kokouksissa, Yvonne jatkaa. Mikko täydentää, että kehittämisasioissa on edettävä varovaisin askelin. Asioista pitää puhua työntekijöille arkikielellä ilman esitteitä. Molemmat tiedostavat, että omasta päänupistaankin on pidettävä huolta. Sekin on sitä itsensä johtamista. – Kun työpäivä päättyy, työt pitäisi jättää töihin, Mikko toteaa ykskantaan. ●

Johtamisen kulmakivet Projektiryhmää vetävä Hanna Saaristo kehittää espoolaista johtamista ja esimiestyötä monin eri tavoin.

Espoo

hyvä hyvä

Johtaminen on vastuullista edelläkävijyyttä. Esimiehet tietävät, että hyvä johtaminen auttaa täyttämään palveluja investointitarpeet. Syntyy poikkihallinnollista yhteistyötä ja uusia ratkaisuja haetaan jatkuvasti.

paikka

kasvaa

johtajana,

1 2 3

Johtaminen luo edellytykset asukaslähtöiselle toiminnalle. Eri toimialat yksikköineen kuuntelevat ja osallistavat asukkaita omien palvelujensa kehittämiseen.

esimieesihenä ja miehenä

asiantuntijana. tuntijana

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Espoo on hyvä paikka kasvaa johtajana, esimiehenä ja asiantuntijana. Esimiehet luovat arvostavan vuorovaikutuksen kulttuuria ja kannustavat henkilöstöä kouluttautumaan. Näin työyhteisöt sitoutuvat työhönsä vahvasti.

Johtamisella varmistetaan arjen sujuminen. Jokapäiväinen elämä Espoossa sujuu, kun tavoitteet, roolit ja vastuut ovat selkeät pienimmästä suurimpaan yksikköön. Työntekijät työskentelevät ja espoolaiset saavat palvelunsa.

Mun maanantai

TEKSTI MIRKKA JÄNTTI-MÄÄTTÄ KUVAT MIRKKA JÄNTTI-MÄÄTTÄ JA HÄNEN TYÖKAVERINSA

”Käymme läpi desimaaleja matematiikassa, ja oppilaat saavat läksyksi tuoda kauppakuitin tai kaksi kouluun. Harjoittelemme niistä desimaalien yhteenlaskua seuraavalla tunnilla. Haluan tuoda käytännön esimerkkejä oppitunneille.”

Huolenpitoa ja tukea lapsille tai Mirkan maanan 4.11.2013

klo 5–7 na. Työskentelyä koto klo 8 luokalla. Uskontotunnit 6. klo 10 tuntia opetan Seuraavat kolme ni. omaa 5. luokkaa 14 klo a, neet jo koteihins Lapset ovat lähte äni jatkuu. ja minun työpäiv aina sain tehdä Tänäkin maanant eettisiä muutamia nopeita n vaikuttavat näihi päätöksiä, jotka än. Toivon, että lapsiin vielä pitkä ne olivat oikeita.

Luokanopettaja Mirkka Jäntti-Määttä (42) opettaa Jalavapuiston koulun kaksikielisellä puolella englanniksi.

alavapuistossa minut on uutena opettajana otettu vastaan todella lämpimästi. Opetan koulun kaksikielisellä puolella englanniksi kahdessa eri luokassa. Opettajan työssä yleensä ja eritoten kaksikielisellä puolella oppimateriaalin ja opetuksen suunnitteluun menee paljon aikaa. Iso osa materiaalista täytyy koota itse. Työyhteisöllä on suuri merkitys. Työkaverit ovat päivän aikana niitä toisia aikuisia, joihin voi peilata omia ajatuk siaan. Valitettavasti vain aikaa työkavereiden kanssa reflektointiin ei ole paljon. Välitunti- ja ruokailuvalvonnat, opetusmateriaalin valmistelu tai kopiointi vievät aikaa. Parasta työssäni on lasten aitous ja herkkyys – se, että saa olla mukana heidän kehittymisessään ihmisinä ja ohjaamassa heidän kasvuaan. He ovat pieniä ihmisiä, joilla on kaikki edessään. Silloin kun ehdimme, pohdimme työkavereiden kanssa sitä, kuinka onnellisia olemme jokaisesta oppilaasta, joka löytää vahvuutensa, ylittää kynnyksen ja selviytyy. Loppujen lopuksi toimimme vain lapsen parhaaksi ja hänen puolellaan. Lapsia ympäröi koulussakin huolenpidon kehä: aikuiset, joiden tavoite on taata heille ympäristö, jossa heidän olisi hyvä olla. ●

”Yritän korostaa sitä, että kannattaa toimia sillä tavoin, kun toivoo muiden toimivan itsensä kanssa. Eli sano vain sellaista, jonka olet itse valmis kuulemaan ja tee vain sellaista, mitä haluaisit itsellesi tehtävän.”

pitkin ja poikin kuvat Espoon kaupunki/Kaj Lindqvist, Johanna Pajakoski ja Shutterstock

PALVELUT TUTUIKSI

266

miljoonaa euroa Palveluliiketoimen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 265,8 miljoonaa euroa vuonna 2014. Se muodostuu laskutuksesta kaupungin eri yksiköiltä.

i Liikahdus – Elämäntapa Työkykyyn on hyvä panostaa jo silloin, kun näkyviä ongelmia ei vielä ole. Yksi henkilöstölle tarjolla olevista keinoista on Liikahdus — Elämäntapa -projekti, joka tarjoaa ammattilaisen tukea elämäntapamuutoksiin. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon ja kysy lisää! Tutustu aiheeseen tarkemmin Essissä: Henkilöstö >Työhyvinvointi

TYÖTERVEYS

Töissä terveempinä > HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOT ovat vähentyneet

tänä vuonna. Syyskuun loppuun mennessä sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14,9 päivää per henkilö. Vastaavana aikana viime vuonna luku oli 16,1 päivää. – Ero on merkittävä Espoon mittakaavassa. Tulostavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, ja suunta on nyt oikea. Mitään yksittäistä tekijää ei voida sanoa tuloksen syyksi, mutta olemme tehneet monenlaista pitkäjänteistä työtä, joka kantaa hedelmää, kertoo työsuojelupäällikkö Marjaana Walldén. – Erilaisia työkykyä ylläpitäviä malleja on lähdetty kokeilemaan rohkeasti. Lisäksi pitkiä sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä aktiivisten toimenpiteiden myötä. Onnistumisia ovat tuoneet esimerkiksi työkokeilut, joiden avulla on löytynyt omaan työkykyyn sopivaa työtä.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

Palveluliiketoimi tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja kustannustehokkaasti liiketaloudellisin periaattein. Se huolehtii myös pelastustoimesta Länsi-Uudenmaan alueen kymmenessä kunnassa. Päivittäinen työ hoituu noin 2 300 ammattilaisen voimin. Palvelutoimen henkilöstö pitää kaupungin toimitilat ja kadut siisteinä, hoitaa työntekijöiden palkanmaksun ja työterveyshuollon sekä rekrytoi kaupungille työntekijöitä. Moni palvelu koskettaa suoraan kuntalaisia, sillä toimiala tuottaa myös kuljetus-, ruoka- ja pelastustoimen palveluja. Palveluliiketoimen yksiköt kattavat kulunsa liikevaihdollaan. Toimialan tuotanto sopeutetaan muiden toimialojen ja koko kaupungin budjetin mukaisesti. Palvelut ovat kustannustehokkaita ja niiden seuranta ja hinnoittelu ovat selkeitä ja läpinäkyviä. Palvelujen laatua seurataan säännöllisesti.

KIITÄ TYÖ KAV ERIA! OKS EN KUK A ON MIELESTÄSI KIIT

HALLINTO

ARVOINE N TYÖ KAV ERI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

esta Tuija Stambej ympäristökeskuks anna Joh lija lähettää ruusuja suunnitte kseen. laito -liike ring Andstenille Espoo Cate ”Espoo Catering tekee esimerkillistä avainympäristötyötä, ja Johanna on yksi en ällin stelm järje henkilöistä. Hänellä on n oide öasi ärist ja tavoitteellinen ote ymp tsovi iden oitte ötav edistämisessä. Ympärist ja den ittei tavo n taminen muiden tärkeide poa, vaatimusten lomaan ei ole aina help ästi. sitke mutta Johanna yrittää lä Johanna on ihana tyyppi, ja meil aina on e mm issa synkkaa hyvin. Palavere ttua. sovi t asia me iloinen tunnelma, ja saam aina on anna Kiireenkin keskellä Joh ä. ystävällinen, kohtelias ja hymyilev lupaa, mitä sen, e Hän on luotettava, teke ja. liiko a muttei kuitenkaan lupa ssä Viime keväänä järjestimme yhde Espoo ksen lutu skou ekotukitoiminnan peru n aiva ä täss oli anna Cateringin väelle. Joh Hän i. ppan kum kullanarvoinen yhteistyö saimme näki paljon vaivaa sen eteen, että työnän heid i juur yä koulutuksen räätälöit ää kiitt siis aisin Halu tekijöilleen sopivaksi. ti ises erity stä istyö Johannaa hyvästä yhte ää kiitt aisin halu ksi ekotukitoiminnassa. Lisä teen asen en tiivis posi häntä iloisen mielen ja

faktaa talousarviosta 2014

Henkilöstöinfo Espoossa on perinteisesti pidetty lokakuussa, torstaiaamuna, henkilöstöinfo kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksesta. Tänä vuonna se oli 24.10. Ensimmäistä kertaa tilaisuuteen kutsuttiin myös valtuutetut.

Valmistelu

Mediajulkisuus

Espoon talous kiinnostaa mediaa ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotus huomioitiin tuoreeltaan myös somessa. Eniten keskustelua herätti tällä kertaa kunnallisveron korotusehdotus.

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu on vuosittain toistuva prosessi. Espoossa puolueiden väliset budjettineuvottelut käytiin tänä vuonna 6.–15.11. Valtuuston hyväksyttäväksi ensi vuoden talousarvio tuli 4.12. Vuoden 2015 talousarvion miettiminen käynnistyy valtuuston tammihelmikuisesta tavoiteja kehysseminaarista.

jakamisesta.”

Talousarvion ja -suunnitelman päätehtävät

Johanna Andsten sai ruusuja Tuija Stambejlta.

a) asetetaan Espootarinan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet, b) budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot eri tehtäville ja hankkeille sekä c) osoitetaan, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan.

Suuret haasteet edessä

– Kasvavassa kaupungissa talousarvion teko on aina haastavaa. Tällä kertaa kuntasektori ja myös Espoo ovat poikkeuksellisen suurten haasteiden edessä. Espoossa on toimiva neuvottelumenettely, jolla ratkaisut on aina löydetty, ja uskon että löydetään myös tulevaisuudessa, sanoo rahoitusjohtaja Reijo Tuori, joka on ollut talousneuvotteluissa tiiviisti mukana 90-luvun puolivälistä.

pomotentti

TEKSTI LAURA HEIKKINEN KUVAT ARTO WIIKARI

1 Mitä uutta PuhTi tuo? – Se nostaa tietoliikenneverkon nopeuksia ja kapasiteettia, tarjoaa edistyneen vaihde- ja asiakaspalvelujärjestelmän, parantaa henkilöstön saavutettavuustietoja ja tuo kustannussäästöjä.

4 Mikä on projektin aikataulu? – Vuoden loppuun mennessä määritellään käyttäjäroolit, jotka otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Toimipisteiden tietoliikennenopeuksien nosto on hyvässä vauhdissa.

2 Mikä on suurin muutos henkilökunnalle? Selkeytämme numerointia, eli poistamme yksittäisiltä matkapuhelinkäyttäjiltä 09 816-alkuiset numerot. Kahden numeron politiikka on aiheuttanut paljon hämmennystä. 09 816-alkuiset palvelunumerot säilyvät. 3 Mitä ovat käyttäjäroolit ja kuka ne määrittelee? – Esimies määrittelee syksyn aikana jokaiselle käyttäjäroolin työtehtävien mukaan. Siinä kuvataan, mitkä ovat kunkin tehtävän vaatimukset puhe- ja tietoliikenteen käytölle.

5 Saako henkilöstö uusia työvälineitä? – Sopimus mahdollistaa parem pien työkalujen käytön. Hankinnasta päättävät yksiköt omien tarpeidensa mukaan. 6 Muuttuvatko toimintatavat? – Siirrymme yhden puhelinnumeron käytäntöön, mikä yksinkertaistaa asioita. Muutoin yksiköt tekevät itse toimintamuutokset. 7 Mikä on Contact Center? – Se on uudenlainen yhteydenottokanava, josta asiakkaita neuvotaan ja palvellaan. Se helpottaa yhteydenottoa ja yhtenäistää palveluja.

8 Miten tavoitettavuus paranee? – Jokainen työntekijä tallentaa tavoitettavuustietonsa vain yhteen paikkaan eli omaan sähköiseen kalenteriin. Contact Center integroi tiedot, jotka ovat aina ajan tasalla ja jaettavissa.

”Tämä on mahdollisuus parantaa toimintaamme, työtämme ja palveluamme.”

11 Mitkä ovat projektin kustannukset? – Investointikustannukset ovat noin puoli miljoonaa euroa, mutta huomattavat kuukausittaiset kustannussäästöt puhe- ja tietoliikennepalveluissa tuovat investoinnit alle vuodessa takaisin ja säästöjä jatkossakin. 12 Kuka kehitystyötä tekee? – Tietotekniikkapalvelut ja esikunta yhdessä toimialojen kanssa. Ulkopuolinen palvelutoimittaja TDC vastaa palvelun kehittämisestä.

9 Mitä hyötyä PuhTi tuo henkilöstölle? – Se helpottaa jokaisen työtä, kun kaikki uudet palvelut ja työkalut on otettu hyötykäyttöön. Tästä jää vastuu toimialoille – PuhTi on mahdollistaja mutta ei sanele toimintatapoja. 10 Hyöty kuntalaisille? – Jatkossa soittaja saa selkeän vastauksen tavoittelemansa ihmisen tavoitettavuudesta. Espoon

veronmaksajat saavat nopeampaa ja tehokkaampaa palvelua.

13 Viestisi henkilöstölle? – Toivon, että jokainen ottaa uudet toimintatavat innostuneesti käyttöön ja näkee ne mahdollisuutena kehittää pitkäjänteisesti toimintaamme. 14 Mistä sinä saat työhösi puhtia? – Minua inspiroi, kun pystymme osoittamaan kuntalaisille, että kehitämme toimintatapojamme saadaksemme heille parempaa palvelua sekä kustannussäästöjä. ●

Johtaja Jukka Pitkänen, tietotekniikkapalvelut:

Puhtia työhön Puhe- ja tietoliikenneprojekti PuhTi jatkuu ja ohjaa kohti parempaa sähköisten työkalujen käyttöä. 18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013

tikusta asiaa

haaste

NIMIMERKKI ”SALASANA KÄHÄRI70” PAKINOI TALOUDEN TEHOSTAMISESTA.

Salasanasäästöä TASAUSVÄHENNYS, TASAPAINOTUS- ja tuottavuusohjelma sekä

julkisen talouden kestävyysvaje – hankalien ja abstraktien taloustermien lista oli pitkä, kun vuoden 2014 talousarvio esiteltiin henkilökunnalle. Hankalista termeistä huolimatta kävi selvästi ilmi, että talouden kiristyminen koskettaa meitä jokaista jollain tasolla. MINULLA OLISI TARJOLLA yksinkertainen ja helppo säästökeino,

jonka avulla jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon. On kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kun tietokoneen salasanan muistamisesta. Unohtunut salasana hoituu puhelulla käyttötukeen, ja asia korjaantuu näppärästi Fujitsun toimesta totta kai, mutta me maksamme tästä toimenpiteestä 18 euroa per puhelu. Espoon kaupunki pulittaa joka kuukausi 10 000–20 000 euroa pelkästään siitä, että salasanoja palautetaan työntekijöille. Todellinen piikki tilastoissa saavutetaan elokuussa kesälomien jälkeen, jolloin laskun loppuhinta on jo 30 000 euroa. KUN NÄITÄ LUKUJA hieman ynnää, niin varovaisellakin matema-

tiikalla saa vuositasolla summaksi 200 000 euroa! Mitähän muuta tällä rahalla saisi? Laskujeni mukaan sillä voi ostaa esimerkiksi noin 575 000 vaippaa vanhuksille. Rahamäärä riittäisi myös vaikkapa kuuden laitoshuoltajan tai kokin palkkaamiseen. SALASANAN MUISTAMINEN VOISI olla jokaisen työntekijän ikioma

säästöprojekti. Tallenna oma salasana hyvään talteen viimeistään ennen joululomille lähtöä. Muistathan, ettei salasanaa saa kirjata keltaiselle lapulle ja jättää näkyvälle paikalle. Jokainen löytää varmasti hyvän, itselleen sopivan tallennustavan ilman, että kaupunki perustaisi salasanan muistamiselle oman, EsPro-mallia noudattavan projektin tai kehityspolun.

Uusia näkökulmia työntekoon.

”Mitäpä jos...” ...pitäisit verkkokokouksen?

Oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon työaikaasi käytät kokouspaikoille kulkemiseen? Jos käyt kerran päivässä kokouksessa viiden minuutin matkan päässä, kulutat viikossa jo lähes tunnin työaikaasi pelkkään kulkemiseen. Entäpä jos kokouksia on päivittäin jopa kolme tai matkaa on pidemmälti? Entäpä jos matka pitää tehdä autolla? Verkkokokoukseen pääset mukaan muutamassa sekunnissa. Laita kuulokkeet päähäsi, klikkaa linkkiä ja kokous voi alkaa! Kun itse järjestät kokousta, muistathan aina lisätä kalenterikutsuun mukaan mahdollisuuden osallistua verkossa.

Tutustu tarkemmin: Essi > Työkalut > Lync

...keskittyisimme olennaiseen? Ihmisten tapaaminen on monille meistä työpäivän suola. Tutut työkaverit ja uudet tuttavuudet ovat tärkeäitä kohdata myös kasvotusten. On kuitenkin syytä miettiä, miten ja millä ajalla kuulumisia vaihdetaan. Kokouksiin ja työasioiden hoitoon varattua aikaa tulisi kunnioittaa. Verkkokokoukset ovat hyvä tapa napakoittaa kokousten kulkua. Testaa itse, jos et usko: verkossa keskustelu pysyy helpommin aiheessa ja asiat tulevat selkeämmin sovittua. Muutoinkin kokousten napakoittamiseen kannattaa panostaa. Onnistuneen kokouksen avainasioita ovat: asialista, valmistautuminen ja selkeät vastuut.

Tutustu tarkemmin: Essi > Yhteiset > Espoon työskentelytavat

kestava kehitys kuva Shutterstock

Wieterin toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyvää joulua!

Pyöräily kartutti korttikassaa Espoon kaupunki lähettää tänäkin vuonna kaikki joulukorttinsa sähköisinä.

> PERINTEISISTÄ JOULUKORTEISTA säästynyt raha

annetaan hyväntekeväisyyteen. Yleensä summa on ollut 10 000 euroa, mutta tällä kertaa se nousi 14 700 euroon, koska pyöräilijät olivat ahkeria. – Kaupunki osallistui kansalliseen pyöräilyn edistämiskampanjaan Kilometrikisaan peräti 55 joukkueella. Osanottajia oli 482, ja he polkivat yhteensä 360 000 kilometriä. Jokainen ajettu 25 kilometriä toi keräykseen yhden euron. Näin päädyttiin pulittamaan kaupungin kassasta tuo lähes 15 000 euroa, selventää pyöräilykampanjaa koordinoinut Niko Torvela ympäristökeskuksesta. Afrikan kehitysmaiden terveystyöhön tarkoitettu

vinkki! * Osallistu henkilöstöarpajaisiin! Ohjeet Wieterin sivulla Essissä.

lahjoitus annetaan Suomen Punaiselle Ristille. Paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kouluttamat vapaaehtoiset vievät eteenpäin ensiapu- ja terveys tietoa. He kertovat muun muassa tartuntatautien ehkäi systä, puhtaan veden ja hygienian merkityksestä, edistävät malariaverkkojen käyttöä ja tukevat hiv- ja tuberkuloositartunnan saaneita. Kun vapaaehtoiset pääsevät liikkumaan polkupyörällä kylästä toiseen, saavutetaan monia ihmisiä ja ehditään kauas. Lisätietoja: www.kilometrikisa.fi, www.ketjureaktio.fi

Mitä mieltä? MITÄ MIELTÄ OLET UUDISTUNEESTA WIETERISTÄ? ENTÄ MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Ota meihin yhteyttä joko Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. kuva Espoon kaupunki/Johanna Pajakoski

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2013