Wieteri 3/2018

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2018

12

Näin Espoo houkuttelee työntekijöitä

16

Hackathoneilla uusia ajatuksia toimialoille

6 Elämän makua

Lähihoitaja Karim Laguirin työkavereista joka kolmas on taustaltaan maahanmuuttaja.

3 /2018

palstat

12

pitkä wieteri

Mikä houkuttelee työnhakijaa?

Espoolaisiin työpaikkoihin riittää hyvin hakijoita. Joillakin aloilla on kuitenkin hakijapulaa vuodesta toiseen.

3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

16

virtaa työhön

Innovaatioita kaupungin datasta Hackathonit yhdistävät ihmisiä kehittämään uusia ratkaisuja haasteisiin kerätyn datan pohjalta.

Espoon ensimmäinen hackathon koski sisäilmaa.

04

kädenjälki

Tunnistettavasti Espoosta Taittotiimi huolehtii siitä, että kaikki Espoon tuottama materiaali näyttää hyvältä ja, no, espoolaiselta.

06

22

Monella kielellä ja kulttuurilla

Maltilla sote-uudistuksen kanssa

ajassa

Työkaverina ja asiakkaana on yhä useammin vierasta kieltä puhuva ja toisenlaisesta kulttuuritaustasta tuleva lähimmäinen. Tämä tuo eloa, iloa ja ratkottavia asioita.

pomotentti

Monimuotoisuuden hyväksyminen heijastaa sivistyksen tasoa RAKENTEELTAAN JA TOIMINNOILTAAN monimuotoinen kaupunki kestää ja pystyy ottamaan vastaan muutoksia.

Ne voivat liittyä esimerkiksi kaupungin taloudelliseen tilanteeseen tai elinkeinorakenteen tai väestön sosioekonomisten tekijöiden muutoksiin. Espoossa suuria muutoksia ovat olleet muun muassa Nokian ja ICT-alan saneeraukset ja vieraskielisen väestön nopea kasvu. Molemmat muutokset kaupunki on kestänyt toteuttamalla tehokasta työllistymispolitiikkaa ja luomalla vieraskielisille hyvät edellytykset kotoutumiseen.

Vuonna 2000 Espoossa asui noin 7 900 vieraskielistä, tällä hetkellä noin 46 200. Huikea kasvu näkyy katukuvassa; Espoossa on 148 eri kansallisuutta, ja täällä puhutaan 122 kieltä. Kansainvälisyys näkyy myös ESPOOSSA yritystoiminnassa. Lukuisat pienet PUHUTUIMMAT ravintolat, pizzeriat ja kaupat ovat VIERAAT KIELET vieraskielisten pyörittämiä.

OVAT VENÄJÄ, Kaupungin elinvoiman kannalta VIRO, ENGLANTI, maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

ARABIA JA Espoon kantaväestö on huomattavasti SOMALI. vanhempaa kuin tänne ulkomailta muuttaneet, joten yritykset tarvitsevat uutta, vieraskielistä työvoimaa. Osa vieraskielisistä tulee tänne suoraan töihin tai opiskelemaan, mutta iso osa tulee kielitaidottomina ja vailla koulutusta ja ammattitaitoa.

Espoon oppilaitokset ovat ottaneet vieraskieliset hyvin huomioon koulutusta suunniteltaessa. Työn ja kielen hallinta ovatkin tärkeimmät tekijät onnistuneessa kotoutuksessa. Myös yrityksiltä tarvitaan vastaantuloa ja ennakkoluulottomuutta vieraskielisiä palkatessa.

Suvaitseva ja kaikille avoin Espoo tukee ja vahvistaa kaupungin myönteistä kehitystä. Riittävä monimuotoisuus ja avoimuus takaavat kaupungin menestymisen myös tulevaisuudessa.

TEUVO SAVIKKO tutkimusjohtaja

Maakunta- ja sote-uudistuksen budjettijohtaja Markus Syrjänen pitää asukkaiden tarpeita ja palveluja koko uudistuksen lähtökohtana.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Diana Törnroos, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Mikä ihmeen mukautettu työ?

ESPOON KAUPUNGILLA voi jatkossa

Lataa älypuhelimeesi 112-mobiilisovellus LISÄÄ TURVALLISUUTTASI lataa-

malla 112-sovellus sekä työ- että henkilökohtaiseen älypuhelimeesi. Kun työskentelet vieraassa paikassa erilaisissa työtehtävissä, sinun voi olla vaikeaa kuvailla tai muistaa sijaintiasi tarkasti.

6 VINKKIÄ ASENTOON!

Hätäpuhelu 112-sovelluksen kautta nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa: • hätäkeskus saa automaattisesti tarkan sijaintitietosi • apu lähetetään paikalle lähimmästä pelastusyksiköstä • apuun tuleva yksikkö löytää perille suorinta tietä.

Etsi ”112 Suomi”-sovellus puhelimesi sovelluskaupasta ja lataa se ohjeita noudattaen. Aseta 112-kuvake näkyvälle paikalle puhelimesi näytölle ja soita hätäpuhelut sen kautta. Hätäilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös tekstiviestillä numeroon 112.

Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta.

tehdä töitä tarvittaessa mukautetusti. Mukautettu eli sairauspoissaoloa ­korvaava työ sopii tilanteisiin, joissa työkyky on heikentynyt lyhytkestoisesti eikä työntekijä voi tehdä tavallisia ­töitään.

Esimerkiksi leikkauksen jälkeen osa ihmisistä voi haluta tehdä töitä usean viikon sairausloman sijaan. Lyhytkestoisesta sairaudesta huolimatta useimmilla on työkykyä jäljellä, ja työntekijä voi paranemistaan vaarantamatta työskennellä mukautetusti.

Mukautettu työ on työntekijälle vapaaehtoista. Sitä tehdään yhdestä päivästä kahdeksaan viikkoon ja siitä maksetaan normaali palkka. Mahdolliset työaikakorvaukset maksetaan kuntaalan sopimuksissa olevien sairauspoissaolokäytäntöjen mukaisesti. Mukautetun työn tehtävät sovitaan työyhteisössä etukäteen. Mukautettu työ on käytössä myös monissa muissa kaupungeissa.

SYKSYN AIKANA SAAT

LISÄTIETOA: WWW.112.FI

ASIASTA LISÄTIETOA ESSISTÄ.

Istuen, seisten ja liikkuen RUNSAS ISTUMINEN on toistuvasti todettu haitalliseksi terveydelle, silti moni meistä

istuu arjessa tuntikausia paikallaan. Avuksi ovat tulleet työpaikkojen sähköiset työpöydät, joiden äärellä voi työskennellä myös seisten. Seisominen tuo monia terveyshyötyjä ja saattaa keventää myös painoa – mutta sekään ei tee autuaaksi.

Tärkeintä on pienikin liikkuminen ja asennon vaihtaminen työpäivän aikana.

1 Jos käytössäsi on sähköinen työpöytä,

4 Seisoma-asentoakin on hyvä vaihdella

opettele tekemään töitä myös seisten.

Kiinnitä huomiota pöydän oikeaan korkeuteen ja näytön etäisyyteen kasvoista.

2 Älä kuitenkaan seiso koko päivää vaan istu välillä. Alaselkä kuormittuu pitkästä seisomisesta.

3 Seistessäsi pidä huolta, ettet seiso lukituin polvin. Joustava matto jalkojen alla on kovaa lattiaa parempi, ja matalakorkoinen kenkä on korkeakorkoista tai korotonta kenkää ystävällisempi vaihtoehto.

ja hakea pientä liikettä. Voit esimerkiksi nousta aika ajoin päkiöiden varaan, pyöristää yläselkää, venytellä ja hyödyntää jalkatukea nostamalla välillä toisen jalan tuen päälle. Seistessä voit myös treenata syviä vatsalihaksia.

5 Istuessa on hyväksi, jos voit valita työtuolin selkänojaan osaksi aikaa keinuasennon. Se antaa sopivasti liikettä selkäniveliin.

6 Istut tai seisot, poistu välillä työpisteel­ täsi. Käväise kollegan luona skypettä­ misen sijaan, kävele puhelujen aikana, hae kahvia. Pahinta on staattisuus!

3

kädenjälki

teksti Selja Tiilikainen kuva Roope Permanto

Ilmeinen Espoo On vastaanottajan palvelemista, että viestin ulkoasusta tunnistaa heti lähettäjän, sanovat Espoon konserniesikunnan viestintäyksikön taittotiimin graafiset suunnittelijat. He toivoisivat kaikilta Espoon viestijöiltä ymmärrystä visuaalisen ilmeen merkityksestä.

V

aikka heinäkuun hellekupoli paahtaa Espoota, taittotiimiä jaksaa naurat­ taa. Hommaa on paljon jonossa, kuten aina, mutta Ona Sarjanen ja Minna Konttinen viihtyvät töissä.

Minna ja Ona suunnittelevat ja toteut­ tavat Espoon kaupungin julkaisuja ja hoita­ vat aineistopankkia ja kuvankäsittelyjä.

He myös ohjeistavat ja tekevät tunnetuksi Espoon strategian mukaista ilmettä ja toteuttavat sitä erilaisissa materiaaleissa.

Heidän työnsä tavoitteena on, että kaikki Espoon tuottama materiaali näyttäisi siis­ tiltä, hyvältä ja yhtenäiseltä.

– On kuntalaisen palvelemista, että vies­ tistä näkee heti, kuka on viestin lähettäjä, Ona perustelee.

Graafista ohjeistoa noudattaen Graafikoiden lakikirja on Espoon graafinen ohjeisto. Siinä kerrotaan käytännössä, miten yhteistä visuaalisuutta tulisi toteut­ taa. Espoon graafinen ohjeisto on julkinen, 37-sivuinen pdf-paketti, jossa kerrotaan esimerkiksi, mitä värejä ja fontteja materiaa­ leissa tulisi käyttää ja milloin käytetään Espoon tunnusta, milloin taas vaakunaa.

Graafinen ohjeisto antaa raamit sille, miltä kaiken Espoon kaupungin materiaalin

esitteistä ja käyntikorteista julisteisiin ja ­presentaatioihin tulisi näyttää. Siihen pohjautuu myös Espoo-tarinan kuvitus.

Espoo-tarina kertoo Espoon strategian.

– Espoo-tarinan kuvamaailmaa voi käyt­ tää aina, kun viestitään toimialojen tai yk­ siköiden kohdalla valtuustokauden tavoit­ teista ja niiden toteuttamisesta, Minna ­ohjeistaa. – Strategiailmettä tosin ei tarvitse käyttää kaikessa viestinnässä, toisin kuin graafista ohjeistoa.

Vaikka graafinen ohjeisto on suunnattu ensisijaisesti visuaalista työtä tekeville, ei sen läpivilkaisusta ole haittaa muillekaan viestijöille. Kaikkien ei tarvitse osata käyt­ tää taitto-ohjelmia ja joillekin tekstinkäsitte­ lyohjelmat riittävät, mutta Espoon kaupun­ gin työntekijöiden olisi hyvä ymmärtää, että­ j­okaisella on tärkeä rooli viestin ulkoasun kokonaisuudessa.

– Meitä Espoon kaupungin työntekijöitä on yli 14 000. Jos jokainen toteuttaisi omaa visiotaan, materiaalit olisivat aika kirjavia, Ona muistuttaa.

Taitto vaatii kommunikaatiota ja työrauhaa – Materiaalien ohjeenmukainen ilme luo heti oikean fiiliksen ja mielikuvan vastaan­ ottajalle. Vähintään Espoon tunnusta olisi

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

tärkeää käyttää. Sen jälkeen tulevat värit ja fontit, Minna jatkaa.

Minna ja Ona auttavat mielellään kau­ pungin työntekijöitä materiaalien ilmeeseen liittyvissä kysymyksissä. He toivovat tark­ koja, selkeitä ohjeita myös heiltä työtä tilaavilta. Kumpikin on sitä mieltä, että jos tilaajalla on jo jonkinlainen idea tilatun työn taittoon liittyen, sen saa kertoa. Samalla he toivovat, että etenkin tekstit toimitettaisiin heille mahdollisimman valmiina – ja mielel­ lään kerralla.

– Jos saamme erikseen jokaiselta työ­ ryhmän jäseneltä taittotoiveita, jotka ovat keskenään ristiriitaisia, kenen toivetta nou­ datamme?, he kysyvät.

Mutta taittotiimiläiset ymmärtävät myös, että oman työnsä ohessa viestintää hoitavat eivät ehdi tai osaa ajatella materiaalintuotan­ toprosessin loppupäätä tai vastaanottajaa.

Siihen tarvitaan Minnaa ja Onaa.

Pienistä haasteista huolimatta kaksikko nauttii työstään. Ona on ollut samalla työn­ antajalla jo lähes 50 vuotta, ja Espoon kau­ pungin viestinnässäkin jo vuodesta 1975.

Myös Minnalla tulee vuoden päästä täyteen pyöreät 10 vuotta Espoolla.

– Espoo on hyvä työnantaja! Täällä pää­ see jatkuvasti kehittymään ja oppimaan uutta, Ona kiittää.

Fakta 1: Työt voi tilata osoitteesta taittotiimi@espoo.fi. Jo ensimmäisessä yhteydenotossa kannattaa kertoa, onko kyseessä paino- vai sähköisesti julkaistava työ. Mieti myös omassa yksikössäsi etukäteen, kuka hoitaa työn koordinoinnin taittotiimin kanssa.

Selkeä kommunikointi nopeuttaa työn tekemistä ja vähentää turhaa työtä.

Fakta 3: Jokaisen viestintään osallistuvan olisi hyvä vilkaista läpi graafinen ohjeisto ja muistaa käyttää Espoon logoa kaikissa julkaisuissa. On kaupunkilaisten palvelemista, että heidän saamansa aineistot ovat ilmeeltään ja tunnelmaltaan yhteneväisiä.

Fakta 2: Taittaminen ei ole mekaanista työtä vaan vaatii aiheeseen perehtymistä, ja ruuhkapiikkien aikaan jonoon kertyy paljon työtä.

Siksi ammattilaisille on hyvä antaa aikaa työn tekemiseen mielellään ainakin viikon päivät. On hyvä myös ottaa huomioon, ettei tiimi aina ehdi tekemään kaikkea tilattua työtä itse.

Minna Konttinen ja Ona Sarjanen tekevät kaupungin materiaaleista tunnistettavasti espoolaisia.

5

ajassa teksti Tarja Västilä kuvat Roope Permanto

Kauklahden seniorikeskuksessa päivät ovat tekemistä täynnä.

Pyörähdykset musiikin tai laulun tahdissa piristävät arjen keskellä.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä kasvaa tasaisesti. Monimuotoinen asiakaskunta ja työyhteisö avartavat maailmankuvaa ja tuovat uusia näkökulmia arkiseen aherrukseen.

7

Työnteko sujuu hyvien työkaverien ja työilmapiirin ansiosta.

E

spoo kehittyy entistä monikulttuurisemmaksi: kaupunkilaisista 16 prosenttia on vieraskielisiä. Maahanmuuton myötä nopeasti muuttuva väestö luo kaupungin palvelutuotannolle ja kehitykselle uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita.

Kaupungin strategia, Espoo-tarina, ja ­Espoon kotouttamisohjelma yltävät vuoteen 2021. Eri tavoittein ne ovat eduksi kaikille kaupunkilaisille. Yhdenvertaisuus on Espoon perusperiaatteena niin palveluissa kuin ihmisten kohtaamisessa.

Aksentteja ja elämänmakua Lähihoitaja Karim Laguir työskentelee ­Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa.

Hänellä on kuntouksen ja vammaistyön tutkinnot sekä kokemusta yrittäjyydestä. − Pidän työstäni ja teen sitä sydämellä.

Saan kolmenlaista palkkaa: isoin on tyytyväisten asukkaiden kiitos hyvästä hoidosta, toinen on auttamislahja Jumalalta ja kolmas tulee kaupungilta.

Espoossa vieraskielisiä on eniten töissä sosiaali- ja terveystoimessa. Seniorikeskuksen työntekijöistä noin kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Laguirin mukaan ­hyvien työkaverien ja työilmapiirin ansiosta työnteko sujuu. − Meillä on hyvä paketti: henkilöstö ­tulee eri maista, Afrikasta, Aasiasta ja Suomesta – kuten minä, 25 vuotta täällä asuneena. Kielitaitoiset asukkaat saavat vaihtelua erilaisista hoitajista ja aksenteista.

Seniorit pääsevät myös nojatuolimatkoille: keskuksen työntekijöiden omaa kansallisuutta ja kulttuuria tuodaan tutuksi ­tarinoiden, ruoan, musiikin ja pukeutumisen kautta. − Asukkaat tykkäävät, kun on elämän­ makua ja eri kansalaisuuksia ympärillä.

Suuri osa heistä on matkustanut ympäri maailmaa, ja he taas kertovat kokemuksistaan hoitajien lähtömaista.

Joka päivä oppii uutta Kilon keittiössä Turkista, Nigeriasta, Angolasta, Virosta, Sri Lankasta, Egyptistä, Marokosta, Iranista ja Venäjältä tulleet työntekijät yllättävät työkavereitaan valmistamalla oman kulttuurinsa ruokia ylijääneistä raakaaineista. − Olemme saaneet maistiaisia ympäri maailmaa: muun muassa pikkelöity kiinankaali oli oikein hyvää. Kauempaa tulleet työntekijät avartavat näkemystä eri kulttuureista: joka päivä oppii jotain uutta, kertoo ruokapalveluesimies Marjo Öhman.

Espoo Cateringin keittiön yli 11 000 päivä­ kotiannoksesta noin 400 menee kasvisruokaa ja vahvempia makuja suosiville maahanmuuttajalapsille. Suomenkieliset reseptit käydään aamuisin läpi, millä varmistetaan kaikkien ymmärtävän, mitä tehdään. − Suomen kielen taitoakin löytyy, ja osa osaa englantia. Jo alussa perehdytämme työ-

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

Lähihoitaja Karim Laguir pitää työstään, josta hän saa senioreilta myös hyvää palautetta.

Kulttuuriohjaajat Abla El Ouahabi (vas.), Manuchehr Salimi ja Donya Hajali ovat tärkeänä linkkinä vanhempien ja viranomaisten välissä.

He tukevat, opastavat ja välittävät.

tehtäviin, toimintamalleihin, hygieniaan ja siihenkin, että töihin tullaan ajoissa. Hyvin on sujunut!

Kaikkien kirjasto Kun turvapaikanhakijoiden aalto ylsi ­Suomeen, kirjastoautokäynnit vastaanottokeskuksiin aloitettiin heti. Niitä jatketaan edelleen. − Maksuton, tasa-arvoinen kirjasto, joka mahdollistaa ihmisille oman itsensä kehittämisen, on monille ihmeellinen asia, kertoo Sellon johtava kirjastopedagogi Timo Ylönen.

Kirjastolla on iso rooli etenkin eri kulttuureista tuleville lapsille ja nuorille. Yhden­ vertaisuus- ja tasa-arvopalkinto TASSU myönnettiinkin viime vuonna Entressen ­kirjaston lasten tiimille.

Asiointineuvonnan lisäksi kirjastoissa ­ on perhe- ja kielikahviloita, jälkimmäisiä suomen alkeita oppiville ja edistyneimmille.

Kaupunki kasvaa monikulttuurisena Sellossa on päivittäin myös oma kielituokio henkilökunnalle. − Iso osa asiakkaista on maahanmuuttajia, joten on hyvä, että henkilöstöltä löytyy kielitaitoa ja kulttuurituntemusta. Kirjasto kantaa yhteiskuntavastuuta: Espoon kaupunginkirjastossa on vuosittain yli sata maahanmuuttajataustaista kieliharjoittelijaa.

Monet saavat siten ensikosketuksen suomalaiseen työelämään.

Kirjastoissa on siis myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. − Monimuotoisessa työyhteisössä on kulttuurieroja, jotka pitää vain huomioida. >

Monikulttuuriset työyhteisöt ovat sosiaalista pääomaa.

• Espoossa asuu yli 46 000 vieraskielistä, osuus kaupunkilaisista on 16 % ja työikäisestä väestöstä 19 %. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

• Viime vuonna vieraskielisten määrä kasvoi yli 3 000:lla. Osuus Espoon väestönkasvusta oli 67 %. Kaikissa ikäryhmissä muuttovoitto tulee vieraskielisistä.

• Vuonna 2030 vieraskielisistä suurin osa on työikäisiä: Lähi-Idän ja PohjoisAfrikan kieliryhmiin kuuluvien määrä kolminkertaistuu, Aasian kieliryhmä säilyy suurimpana.

• Espoolaiset edustavat noin 150:tä kansallisuutta, ja eri äidinkieliä on yli 120. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä ja viro. Seuraavina tulevat englanti, arabia, somali ja kiina.

• Ulkomaalaisten työttömyysaste on pääkaupunkiseudun alhaisin, noin 18 %.

9

Ei paineita! Lähihoitaja Karim pitää huolta Eila Aholasta kokonaisvaltaisesti.

Kun mittaus on suoritettu, lähdetään nojatuolimatkalle.

Ramadanin aika ei vaikuta arkeen, meillä voi pitää huivia ja rukoilla rauhassa.

Tukea ja mallia nuorille Kirjasto tekee paljon yhteistyötä eri toimi­joi­ den kanssa. Esimerkiksi Espoon työllisyys­ palvelujen kanssa on järjestetty suorarekry­ tapahtumia kirjaston tiloissa. Nuoriso­toimen kanssa yhteistyö on luontevaa, sillä kirjasto tarjoaa nuorille turvallisen kokoon­tumis­ paikan. − Ison Omenan nuorten tila on hyvin ­monikulttuurinen. Maahanmuuttajanuoret hakevat tietoa ja tukea myös Ohjaamo­talon starttipisteestä. Yhteistyötä Espoon Tyttö­ jen talon kanssa tehdään Matinkylän moni­ toimitalolla, kertoo nuoriso-ohjaaja Katja­ ­Kujala.

Tyttötoiminnan ydintä ovat luottamus, yhdenvertaisuus ja kulttuuri-identiteetin arvostaminen. Nuoret tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi sekä saavat uusia ystäviä. Ohjaa­ jista on myös esimerkiksi: Suomessa naiset­ kin voivat tehdä päätöksiä itsenäisesti. − Monikulttuuriset työkaverit ovat sosi­ aalista pääomaa: olen oppinut paljon yhtei­ söllisyydestä ja asennoitumisesta elämään.

Haasteet liittyvät usein kieli- tai kirjoitustai­ toon sekä työelämän pelisääntöihin, mutta

Espoo toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasaarvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. niistä selvitään inhimillisyydellä ja jousta­ vuudella.

Vanhemmat mukaan Espoossa on 55 oman äidinkielen opettajaa, jotka hallitsevat 40 eri kieltä. He ovat vastan­ neet alueellisista, monitoimijaisista vanhem­ painilloista. Nyt syksyllä järjestetään yksi yhteinen tilaisuus kaikille maahanmuuttaja­ taustaisille vanhemmille. − Tilaisuudessa on myös sosiaali- ja ter­ veystoimen sekä varhaiskasvatuksen edus­ tajia. Vanhempainilta on kuin minimessut, jossa saa tietoa erilaisista palveluista. Jos kokeilu onnistuu, se vakiinnutetaan, toteaa vastuualuepäällikkö Astrid Kauber.

Suomenkielisessä perusopetuksessa ­ on 4 900 vieraskielistä koululaista eli ­vieras­kielisiä on 17,5 prosenttia kaikista

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

­ ppijoista. ­Lukiossa osuus on noin kahdek­ o san prosenttia.

Kunnioitusta ja kiinnostusta Aikuiskoulutus mukaan lukien Omnian opiskelijoista 25 prosenttia on vieraskielisiä.

Lisäksi Aalto-yliopistossa on useita tuhansia ulkomaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita.

Henkilökuntaan kuuluu yli tuhat ulkomaa­ laista työntekijää. Kansainväliset yritykset­ kin lisäävät Espoon monimuotoisuutta.

Mielikuva maahanmuutosta voi johtaa harhaan: Espoon vieraskielisistä vajaa puo­ let on korkeakoulutettuja. Englannista kaa­ vaillaankin kaupungin kolmatta asiointi­ kieltä. Näin pystytään palvelemaan parem­ min ulkomaalaistaustaisia kaupunkilaisia ja kansainvälisiä yrityksiä.

Muunmaalaisia työkavereita riittää jat­ kossakin. Eri kansalaisuuksia on noin 150, ja espoolaiset puhuvat äidinkielenään yli 120 kieltä. Maahanmuuttoasioiden päälli­ kön Teemu Haapalehdon mukaan arjessa ei ­kuitenkaan tarvita antropologin taitoja eikä eri kieliin perehtymistä. − Asiakaslähtöisyys vie pitkälle. Tärkein lähtökohta on se, että kaupunkilaisia ja työ­ tovereita kohdellaan kunnioittavasti sekä osoitetaan myönteistä kiinnostusta.

Kieli ja kulttuuri haltuun MAININGIN PÄIVÄKODISSA maa­pallo

arabiantaitoisen kieliharjoittelijan ansiosta lapsi koki olevansa turvassa.

Oli joku, joka puhui samaa kieltä.

Vieraskielisille lapsille opetetaan sanoja ­kännykästä ja tietokoneelta: kuva kertoo ja sanoja matkitaan. Lapset oppi­ vat kieltä ja yhteishenkeä myös pelaten ja liikkuen.

– Asiakastyytyväisyyskyselyssä olem­ me saaneet lapsilta paljon hymynaamoja, kertoo päiväkodin johtaja Riitta Zitting.

Espoossa on myös neljä maahan­ muuttajataustaista kulttuuriohjaajaa apuna varhaiskasvatuksessa ja opetuk­ sessa. Donya Hajalin ja A ­ bla El Ouahabin mukaan perheet tarvitsevat henkistä tukea ja apua arjessa.

pienenee: varhaiskasvatuksessa ­ ja ­esiopetuksessa puhutaan 21 kieltä.

– Jokaista lasta tervehditään hänen omalla äidinkielellään, kertoo Satu Ounila. Hän on yksi 36 kiekuopettajas­ ta, varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuu­ riopettajasta. He tukevat lapsia kielen oppimisessa.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuk­ sessa ­vieraskielisiä lapsia on yli 20 pro­ senttia. Mainingissa on monikulttuurisia työntekijöitä, ja myös Omniassa suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajataus­ taiset kieliharjoittelijat auttavat kieli­ pulmissa.

– Kun meille tuli uusi irakilaistyttö,

Kulttuurien juhlakalenteri

Vuosi yhtä juhlaa KOULUILLE JAETAAN lukuvuoden alussa

LUKUVUOSI 2018—2019 18.5.

Vesak

20.–27.4.

Pesah

Buddhan syntymäpäivä

Juutalainen pääsiäinen

6.5.

Ramadan alkaa 21.4.

Pääsiäinen

1.5.

Vapunpäivä

19.4.

Suuri perjantai

TO

20.8.

Arafatpäivä

ELOKUU

UU OK UK

2018

SY YS

U

U ALISKU MA UU IK

UU UK UL

2019

HE

TAMMIKU U

LM

1.–7.2.

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko (YK)

JUUTALAISUUS

Lehtimajajuhla

Suuri sovituspäivä

2.11.

Kaikkien pyhien päivä

2.11.

Pyhäinpäivä

3.11.

Vainajien päivä

1.12.

1. adventti

1.1.

Uudenvuodenpäivä

Kirkkovuoden alku

20.11.

Mawlid an-nabi

3.–10.12.

Hanukka 25.12.

Joulupäivä

SUOMEN LUTERILAISET

24.–30.9 Sukkot

19.9.

Jom kippur

7.11.

Diwali

JO

Paaston alkaminen

Uusi vuosi

Uusi vuosi

RA SK UU

3.3.

Sovintosunnuntai

10.9.

Rosh ha-shana

11.9.

Muharram

MAR

Paaston alkaminen

3.9.

Sri Krishna Janmastami Herra Krishnan ilmestyminen

1.9.

Kirkkovuoden alku

AKUU LOK

6.3.

Tuhkakeskiviikko

Symbolien selitykset

Uhrijuhla

U KU

21.3.

Purim

5.3.

Laskiaistiistai

15.8.

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen

21.8.–24.8. ’Id al-adha

H UH TIK U

19.4.

Pitkäperjantai

15.8.

Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen

SUOMEN ORTODOKSIT HINDULAISUUS / KRISHNA-LIIKE

6.12.

Itsenäisyyspäivä

KATOLINEN KIRKKO BUDDHALAISUUS

– Kielellinen tuki on vain osa työtä, isossa roolissa ovat sovittelu, kulttuu­ rin avaaminen ja ratkaisujen etsiminen, kiteyttää Manuchehr Salimi.

Ohjaajat sovittelevat asioita ja lisää­ vät ymmärrystä maahanmuuttajaperhei­ den ja viranomaisten välillä. He ohjaavat palvelujen pariin, tukevat vanhempia ja heidän lastensa koulunkäyntiä sekä ratkovat konflikteja, kuten poissaoloja tai kasvatuserimielisyyksiä.

Suomen päiväkoti- ja koulujärjes­ telmä vaatii perehdyttämistä. Etenkin lomakkeet ovat hankalia, jos ei ole lukuja kirjoitustaitoa: miten koulupaikkaa tai asuntoa haetaan, miten asioidaan Kelan ja muiden viranomaisten kanssa.

3.11.

Karjalan valistajien juhla

Profeetta Muhammedin syntymä

Kulttuurien juhlakalenteri. Siinä on symbolein esitetty luterilaisten, ortodoksien, katolisten, muslimien, juutalaisten, hindujen ja buddha­ laisten juhlat sekä kansalliset juhlapäivät.

Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen toi idean Kanadasta, jossa eri kulttuurien juhla­ päivät huomioidaan myös työpaikoilla. Espoos­ sa suomenkielisen opetuksen tiedottaja vastaa kalenterin koordinoinnista. Oman uskonnon opettajat ja katsomusaineiden kehittäjäopetta­ ja huolehtivat tietojen kokoamisesta.

Opettajat käyttävät kalenteria tapahtu­ mien ja lukuvuoden järjestämisessä sekä moni­ kulttuurisuuskasvatuksessa ja katsomusainei­ den opetuksessa.

– Koulussa voidaan yhdessä pohtia, mitä perinteitä, kertomuksia tai tapoja eri juhliin liittyy. Kansalliset juhlapäivät taas yhdistä­ vät ihmisiä Suomessa. Kalenteri inspiroi kysy­ mään, toteaa katsomusaineiden kehittäjä­ opettaja Tiina Nenye.

ISLAM KANSALLINEN JUHLAPÄIVÄ

11

pitkä wieteri

teksti Marianna Salin kuvat Roope Permanto

Espoo houkuttelee työnhakijoita monin eri tavoin NOORA: Kun Espoon kaupungilla on työpaikka avoimena, sitä hakee keskimäärin kymmenen kelpoista hakijaa ja lisäksi joukko sellaisia, jotka eivät täytä vaatimuksia.

Tilanne on pääsääntöisesti hyvä, ja se on pysynyt pitkään ennallaan.

KIRSI: Isona ja kasvavana kaupunkina

meillä avautuu paljon uusia vakituisia paikkoja ja myös projektiluontoisia tehtäviä.

Ihmisiä jää myös eläkkeelle, ja osa vaihtaa työpaikkaa. Henkilöstöstä vaihtuu noin kuusi prosenttia vuodessa, mikä kertoo terveestä vaihtuvuudesta, uusiutumisesta, jota työpaikoilla tarvitaankin.

NOORA: On kuitenkin avoimia työpaikkoja, joihin tulee vain pari hakemusta kelpoisilta hakijoilta tai ei yhtään. Pulaa on vuodesta toiseen erityisesti sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, lastentarhanopettajista, lastenhoitajista ja erityisluokanopettajista sekä ruotsinkielisistä osaajista.

– On tärkeää ottaa muun muassa harjoittelijat ilolla vastaan ja perehdyttää heidät hyvin, rekrytointipäällikkö Noora Lindberg korostaa.

NOORA: Myös se vaikuttaa, millaiseen tehtävään haemme tietyn alan ammattilaista. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän saatavuus voi vaihdella suuresti riippuen tehtäväalueesta.

Kilpailemme työntekijöistä myös yritysten kanssa. Onneksi meillä on vetovoimatekijöitä, joita yksityisillä ei välttämättä ole. Isona toimijana tarjoamme esimerkiksi hyvät mahdollisuudet työkiertoon ja urakehitykseen.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

KIRSI: Tilanne on sama koko pääkaupunkiseudulla ja osin koko maassakin.

Yksi syy on se, että näille aloille koulutetaan liian vähän ihmisiä.

KIRSI: Meillä on myös todella laajat

henkilöstöedut. On muun muassa työmatkaetu, liikunta- ja kulttuurietu, maksuton uinti sata kertaa vuodessa, tuettu ateriointi, paljon tuettuja harrastuskerhoja, hyvä työterveyshuolto, stipendikukkaro omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen ja ihana virkistysalue Suvisaaristossa. Kaupunkia pidetään myös turvallisena työnantajana, joka maksaa varmasti palkan. Tätä arvostetaan erityisesti laskukaudella. Nousukaudella, kun ihmisillä on enemmän valinnanvaraa, ruvetaan usein hakemaan parhaiten maksavaa työnantajaa.

Espoon kaupunki saa mukavasti hakemuksia avoimiin työpaikkoihin – ainakin keskimäärin. On kuitenkin aloja, joilla koko seutu tai peräti koko maa käy tiukkaa kisaa työntekijöistä. Mitä ne ovat? Ja mitkä ovat Espoon valtit?

NOORA: Silloin on selvää, että meillä on erilaiset lähtökohdat kuin yksityisellä puolella. Meillä on vähemmän joustovaraa palkkauksessa.

NOORA: Palkka ja muut edut ovat yksi kolmesta työnantajan vetovoimatekijästä, jotka nousevat aina esille, kun rekrytointia tutkitaan.

Muut vetovoimatekijät ovat työn sisältö ja vaatimukset eli työn merkityksellisyys sekä työnantajan arvot ja toimintatavat.

NOORA: Kokemukset työstä

ja ilmapiiristä vaikuttavat siihen, millainen kuva muun muassa harjoittelijoille jää Espoon kaupungista ja hakeutuvatko he meille jatkossa. On tärkeää, että otamme uudet työntekijät ja harjoittelijat ilolla vastaan ja perehdytämme heidät hyvin.

KIRSI: Yksityisellä puolella palkka vaihtelee myös enemmän suorituksen mukaan. Voisi olla kiva, jos meilläkin pystyisi vaikuttamaan omalla työllään siihen, paljonko tienaa. Jonkin verran pystyykin.

Käytössä on neljättä vuotta noin 100–600 euron kertapalkkio, jonka esimies voi jakaa vuosittain niille, jotka ovat toteuttaneet Espoo-tarinaa omassa työssään esimerkillisesti.

KIRSI: Työn merkityksellisyys on meillä kiistämättä korkealla.

Me palvelemme asukkaita, ja hyvin toimivalla työpaikalla voi kokea onnistumisen iloa yhdessä asukkaiden kanssa.

Tärkeää on myös hyvä ilmapiiri.

KIRSI: Siihen voimme osallistua kaikki. Myös se vaikuttaa, millaisen kuvan annamme työpaikastamme tuttavillemme. Jos ihmisillä on hyvää kerrottavaa omasta työpaikastaan, sinne tulee hakemuksia, vaikkei työpaikasta olisi ilmoiteltu missään.

– Kaupunkia arvostetaan turvallisena työnantajana, jolla on hyvät henkilöstöedut, sanoo kehityspäällikkö Kirsi Lehto-Ollila.

13

hetkinen Espoota teksti Eira Mononen kuva Roope Permanto

Rakkaudella

Rakkauden puutarha on Espoon ekologinen ja yhteisöllinen vaihto­ ehto rakkauden lukoille ja silloille. Rakkauden symboliksi istutetaan hedelmäpuu, joka samalla symboloi rakkautta luontoa kohtaan.

Suurpellossa on Suomen ensimmäinen Rakkauden puutarha, minne parit, perheet ja ystävät saavat istuttaa oman hedelmäpuun rakkautensa merkiksi. Puutarhassa on jo reilusti yli 100 puuta.

Voit käydä istuttamassa oman taimesi Rakkauden puutarhaan milloin vain. Alue on vapaasti kaikkien käytössä!

KATSO ISTUTUSOHJEET JA MUUTA FACEBOOKISTA! Rakkauden puutarha Espoo

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

k as Par

Lä he ey ht tä k y a j uvasi

st i et e tos wi i s-postilla:

e r i@ esp oo.fi.

KUVAA HIENO ESPOOHETKI!

uv aj ä. ulka äll istaan tä

15

virtaa työhön

teksti Anna Haikarainen kuvitus Seesa Lippo

Uusia innovaatioita hackathonin siivin Suunnannäyttäjänä ja innovatiivisena kehittäjänä Espoo kokeilee nyt rohkeasti myös hackathon-toimintaa.

Sopisivatko innovaatiokilpailut myös sinun toimialallesi?

H

ackathon on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu määrätyksi ajaksi työstämään yhdessä ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Idea hackathon-tapahtumien järjestämisestä Espoossa pulpahti pintaan, kun palvelu­ kehitysyksikön data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen ja kehittämispäällikkö ­ Jaana Suonsaari osallistuivat Datasta ­oivalluksia ja bisnestä -kurssille.

– Pohdimme, voisiko hackathon olla ­ uusi, tehokas tapa hyödyntää kaupungin ­keräämää dataa, kertoo Tomas.

– Tavoitteenamme on osallistaa yrityksiä ideoimaan kaupungin datan kehittämistä sekä hakea uusia innovatiivisia ratkaisuja mihin tahansa haasteeseen, johon halutaan ulkopuolista apua, Jaana jatkaa.

– Päätimme validoida työstettävän käsi­ kirjan oikealla hackathon-tapahtumalla. ­Kaiken toiminnan täytyy tukea Espoo-­ tarinaa, joten valitsimme koulut kuntoon ­-tavoitteesta sopivan kohteen, Jaana sanoo.

Hackathon-toiminta on Tomaksen mukaan oiva tapa saada kaupungin toimintaan näkökulmia ja ratkaisuideoita ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

– Samalla meitä myös haastetaan. Jos ­annamme osallistujille dataa, saamme tosi nopeasti palautetta siitä, millaista se on ­laadultaan.

Tämä olikin Jaanan mukaan minimi­ tavoite tapahtumalle.

– Halusimme saada selville, keräämmekö ylipäänsä oikeanlaista dataa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

Uusia näkökulmia ja haastamista

Käsikirjasta tarkkoja ohjeita järjestelyihin

Idea sai nopeasti konkreettisia jatkoaskeleita. Tomas ja Jaana sopivat Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa hackathon-käsikirjan luomisesta, jotta kaikki kaupungin toimijat voisivat järjestää innovaatiokilpailuita omatoimisesti.

Toukokuun alussa järjestetty Sisäilmahackathon oli ensimmäinen laatuaan ­Espoon kaupungin järjestämänä.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

Hackathon-käsikirja on oiva työkalu, jonka avulla kaikki kaupungin toimijat voivat kehittää toimintaansa entistä innovatiivisemmin.

– Käsikirja antaa yksityiskohtaisia ­ohjeita hackathonin järjestämiseen. Meiltä saa tarvittaessa konsulttitukea suunnitteluun, Jaana ja Tomas toteavat.

uiv=”co”nfit q e p t t h > le <tit ge” content= langua

tent fin”>

Espoosta vuoden 2018 älykaupunki Espoo valittiin kesäkuussa vuoden älykkäimmäksi yhteisöksi Intelligent Community Awards 2018 -kilpailussa. Espoo on ensimmäinen tittelin saanut suomalaiskaupunki ja yksi harvoista koko Euroopassa.

ge” content= ” fin”nt>ent= ” fin”> ua ng la nt te on ”c = iv qu <title> http-e > http-equiv=”content language” co <title – Yritysten kiinnostus ja innostus

Tiivis tapahtuma kesti yhden pitkän ­päivän, 12 tuntia.

­ llättivät meidät iloisesti. Emme tienneet y ennakolta, että tapahtuma vaatii oman seremonia­mestarin, joka ohjaa sen kulkua ja auttaa ja vastailee osallistujien kysymyksiin.

Yllätys oli myös, että paikalle tarvitaan muitakin kuin data-asiantuntijoita, nimittäin laajasti kyseistä aihetta tuntevia asiantuntijoita, jotka voivat vastailla osallistujien kysymyksiin, Tomas luettelee.

Hankintalain määräykset on otettava hackathon-tapahtumissa huomioon aivan samoin kuin muissakin kaupungin kilpailutuksissa.

– Ilmoitimme Sisäilma-hackathoniin osallistujille tarkat speksit etukäteen. ­Ilmoittautumisia saimme kymmeneltä joukkueelta. Valitsimme osallistujiksi seitsemän joukkuetta, joista kuusi pääsi paikalle, Jaana selvittää.

Tiivis tapahtuma kesti yhden pitkän ­päivän, 12 tuntia. Usein vastaavat tapahtumat kestävät 24 tai 48 tuntia, eivätkä osallistujat joukkueissa tunne entuudestaan toisiaan. Sisäilma-hackathonissa joukkueiden jäsenet pääsivät toisilleen ennalta tuttuina vauhdikkaasti kiinni varsinaiseen työhön.

Kaikki joukkueet saivat briiffin samanaikaisesti. Ratkaisun täytyi hyödyntää kaupungin luovuttamaa dataa ja sopia myös kaupungin tilapalvelujen toimintaympäristöön. Hyvä idea ja toimintamalli riittivät, ­tekninen toteutus sai jäädä vielä pohdintaan.

– Palkintosummana oli 5 000 euroa, joka jaettiin kolmen parhaan joukkueen kesken. Lisäksi palkitut joukkueet saivat mahdollisuuden jatkaa neuvotteluja kaupungin kanssa pilottihankkeen tiimoilta. Voittaja­ joukkue Telia luovutti palkintosummansa hyväntekeväisyyteen, Tomas kertoo. >

17

NÄILLÄ ASKELILLA TOTEUTAT HACKATHONIN

Erityishuomio datan laatuun Sisäilma-hackathonin osallistujat antoivat kiitosta siitä, että dataa oli laajasti ja se oli koneluettavissa. Myös datan muoto – muistitikulla excel- ja pdf-tiedostoina – sai kehuja.

Dataan pääsi heti kiinni eikä aikaa tuhrautunut sen kaivamiseen eri lähteistä.

Kritiikkiä tiimit antoivat datan puutteellisista selitteistä. Kokonaiskuva olisi hahmottunut paremmin, jos eri tietojen liittyminen toisiinsa olisi kuvattu tarkemmin.

– Dataa olisi pitänyt ryhmitellä selkeämmin, ja sitä oli liikaa tarjolla. Sitä olisi pitänyt pureksia pidemmälle, mikä vaatii aikaa, ­Tomas ja Jaana tiivistävät.

– Hackathonien markkinointiin kannattaa panostaa. Niin saadaan mahdollisimman innovatiivisia joukkueita mukaan. Tärkeää on myös järjestävän tahon johdon ja asiantuntijoiden sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen.

conte nt

= ”IN

DEX,

MINKÄ AIHEALUEEN ympärille

hackathonin voisi järjestää ja mitä sillä tavoitellaan? Hyvin kiteytetty haaste pohjautuu kaupungin strategiaan, kiinnostaa kumppaneita ja yleisöä ja tuo uusia ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Aihepiiristä on löydyttävä riittävästi sopivaa data-aineistoa.

Valmistelut, noin 4 kuukautta ennen DATAN VALMISTELU sekä sopivan

”te xt / java scr ipt” src= ”http:” localhos t/javasc ript.js”

ta = ”ilma stoin ti”

Tunnustelut, noin 6 kuukautta ennen

ALL” ript < sc

SISÄILMA-HACKATHONIN TULOKSET KÄYTTÖÖN > TOUKOKUUN ALUSSA järjestetyssä Sisäilma-

hackathonissa voiton nappasi Telia Oyj:n joukkue, jossa oli edustajat myös Mehiläisestä ja RND Worksistä. Voittajatiimi pusersi kokoon idean sovelluksesta, joka tuottaa visualisoitua ja yhtenäistä tietoa koulukiinteistöjen sisäilmasta Tilapalveluille, muille toimialoille ja sidosryhmille.

Kunniamaininnan saivat Tmi Petteri Suontama ja Ramboll Oy. Suontaman tiimin sovellusidea oli viestintäkanava tilojen käyttäjien tarpeisiin. Rambollin ehdotus oli yhden alustan ratkaisu, johon on saatavilla selkeä graafinen tilannekuva kiinteistöistä.

– Innostuimme hackathonista siksi, että meilläkin sisäilmaongelmakohteita on paljon, ja tämä voisi tuoda jotain ihan uutta, Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo.

Sisäilmaongelmissa on tyypillisesti pullonkaulana tiedottaminen; hackathonista saatiin useita erinomaisia ehdotuksia, joiden avulla tiedottamista voidaan parantaa tehokkaasti ja reaaliaikaisesti.

e typ

=

Hackathonin ennakkovalmistelut sujuivat varsin nopeasti. Eniten aikaa Tilapalveluilla kului tiedon keräämiseen eri järjestelmistä.

Laurea-ammattikorkeakoulu hoiti hienosti käytännön järjestelyt, ja konserniviestintä vastasi tapahtuman ulkoisesta ennakkoviestinnästä.

– Osallistujille toimittamamme materiaali oli pitkälti tekstipohjaista tietoa, kuten kuntoraportteja ja sisäilmatutkimuksia, mutta numeraalista faktatietoa olisi tarvittu enemmän, toteaa Maija.

Kaikkien kolmen palkitun kanssa toteutetaan pilottihanke. Telian kanssa pilotti jo ­käynnistyi Rehtorintie 11:n kiinteistössä.

– Omalle henkilökunnalle on ollut myös innostavaa tehdä yhteistyötä näiden yritysten kanssa, Tilapalvelujen viestintäasiantuntija Sanna Muje kertoo.

– Kokemus oli avartava, suosittelemme kokeilemaan hackathonia. Nyt odotamme kiinnostuksella, miten pilotit etenevät ja etenkin miten käyttäjät niihin suhtautuvat, Maija ja Sanna summaavat.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

ajankohdan, tapahtumapaikan ja tarvittavien henkilöiden varaukset saattavat viedä yllättävän pitkään. Osallistujille suunnattu markkinointiviestintä kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Järjestelyt, noin kuukausi etukäteen PÄIVÄN AIKATAULU ja yksityiskohdat

kuntoon: varataan catering ja mahdollisesti myös esiintyjät. Hackathon on edustustilaisuus, joten siitä kannattaa tehdä mieleenpainuva kokemus osallistujille.

Hackathonissa TAPAHTUMAPÄIVÄ ON kiireinen.

Onnistunut Hackathon vaatii riittävästi henkilöstöä käytännön järjestelyihin, viestintään ja osallistujien työskentelyn tukemiseen. Tapahtuma huipentuu ratkaisujen esittelyyn sekä tuomariston valitseman voittajan julkistukseen.

Hackathonin jälkeen MITÄ TAPAHTUU kehitetyille ratkai-

suille? Miten tapahtumasta viestitään ja varmistetaan, että osallistujat levittävät positiivista sanomaa? Järjestäjien tulee sitoutua edistämään syntyneitä ratkaisuja kohti konkreettisia sovelluksia.

LÄHDE: Espoo Hackathon -järjestäjän käsikirja. (Rosa Dahlqvistin opinnäytetyö, joka on tehty yhteistyössä Espoon kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.)

kuntalaisella töissä

teksti Taina Vehviläinen kuva Roope Permanto

Nimi: Virpi Ala-aho Tehtävänimike: Kaupunginreviisori Yksikkö: Ulkoinen tarkastus

Riippumatonta arviointia kaupungin toiminnasta

T

oimin kaupunginreviisorina ulkoisessa tarkastuk­ sessa, joka valvoo kaupungin hallintoa ja taloutta tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan kanssa.

Tarkastuslautakunnan alaisuudessa yksikkömme on kau­ pungin muusta organisaatiosta ja johdosta riippumaton.

Työssäni voin osaltani edistää tärkeitä ja ajankoh­ taisia kaupungin asioita. Toimin tarkastuslautakunnan ­esittelijänä ja ulkoisen tarkastuksen yksikön johtajana.

Teen ­arviointeja ja tarkastuksia, ja valmistelen tilintarkas­ tuksen kilpailutukset.

Ulkoinen tarkastus valmistelee tarkastuslautakun­ nassa käsiteltävät asiat ja avustaa tilintarkastuksessa. ­Valvomme myös, että luottamushenkilöt ja esittelevät ­viranhaltijat ilmoittavat sidonnaisuuksistaan.

Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin ja kaupunki­ konsernin toimintojen tuloksellisuutta ja tarkoituksen­ mukaisuutta. Valtuustokaudella 2017–21 arvioidaan erityi­ sesti kaupungin palvelujen tuloksellisuutta, laatua, kus­ tannusvaikuttavuutta, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä ­sekä ­Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista.

Tavoitteenamme on, että toimialat voivat hyödyntää tarkastajien tekemiä havaintoja ja suosituksia. Teemme myös yhteistyötä suurten kaupunkien kanssa. Pääkau­ punkiseudulla olemme tehneet useita yhteisarviointeja.

Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri, pää­aineeni oli kunnallistalous. Olen myös suorittanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon ja toimin aktiivisesti valtakunnallisissa tilintarkastusalan yhdistyksissä.

– Isot ja moninaiset asiat vaativat jatkuvaa perehtymistä ja uuden oppimista.

Se tekee työstä sekä haastavaa että mielenkiintoista, Virpi toteaa.

PALVELUJA LUKUINA – POIMINTOJA V. 2017 ARVIOINTIKERTOMUKSESTA Kaupungin liikunta- ja ulkoilupaikkoja oli noin

Suomenkielisissä peruskouluissa oli

Kaupunkitekniikan keskus palveli

28 048

40 507 500

oppilasta (ruotsinkielisissä 3 100) ja lukioissa 4 615 (ruotsinkielisissä 550)

asiakasta

Vammaispalvelujen asiakkaita oli

Hankintakeskuksen hankintojen volyymi oli

4 980 300 milj. euroa

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus löytyy espoo.fi-sivustolta hakusanalla Arviointikertomus.

19

pitkin ja poikin

teksti Heli Holm kuva Taina Vehviläinen LUKU AVATTUNA

297 718

matkaa touko - elokuussa

Sirpa Puumalainen (vas.) ja Tarja Kauppinen ovat mukana kehittämässä uusia digipalveluja.

Keskellä palvelujen tekninen tuoteomistaja Juha Laurila.

i Voltti-mallilla digitaalisia palveluja pääsee kehittämään vauhdikkaasti, puolin ja toisin oppien sekä juuri omiin tarpeisiin räätälöiden.

PALVELU TUTUKSI

Voltti – virtaa ja vauhtia digikehittämiseen DIGITAALISTEN PALVELUJEN hankinta on jatkossa entistä kette-

rämpää Voltti-mallin avulla. Aikaa vievien ja kalliiden tietotekniikkaprojektien sijasta kehitystyöhön päästään Voltilla vauhdikkaasti, yhdessä kokeillen ja oppien sekä ilman erillistä kilpailutusta.

Voltti-projektit toteutetaan yhdessä kaupungin sopimustoimittajien kanssa. Siksi ne saadaan käyntiin nopeasti. Työ toteutetaan lyhyissä kehitysjaksoissa, ja tuloksia päästään testaamaan välittömästi. Huonot ratkaisut voidaan hylätä ja uusia vaihtoehtoja kehitellä sutjakkaasti. Matkan varrella toimijat oppivat toinen toisiltaan.

Voltin kautta on mahdollista saada juuri omiin tarpeisiin sopiva ratkaisu, jos markkinoilla ei ole tarjolla valmisratkaisuja. Volttia kannattaa myös kokeilla, jos lopputulos ei ole vielä tarkkaan tiedossa ja halutaan edetä kokeillen. Tarvittaessa työn tukena käytetään palvelumuotoilua.

Voltti-mallilla voidaan toteuttaa sekä pieniä että isoja kokonaisuuksia. Tällä hetkellä mallilla edistetään nykyisen varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän korvaamista sekä tehostetaan sivistystoimen avustushakemuksien käsittelyä. Volttiin ollaan lisäksi rakentamassa integraatiopalvelua, joka nopeuttaa ja yhtenäistää järjestelmäprojekteja. Myös sovellusrobotiikan toimintamallia kehitetään.

Koska Voltti-hankkeissa tehdään tiivistä tiimityötä, tilaajan on sitouduttava yhteiseen kehittämiseen ja varattava siihen resursseja.

Tuloksena syntyy entistä paremmin tarpeita palvelevia digitaalisia palveluja.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

Espoon ensimmäinen ­kaupunkipyöräkausi polkaistiin käyntiin toukokuussa.

Kesän aikana palvelua laajennettiin rakentamalla lisää pyörä­asemia. > NYT KAUPUNKIPYÖRÄLLÄ

pääsee matkaan yhteensä 105 asemalta, jotka on sijoitettu metroradan tuntumaan sekä Leppävaaraan. Pyöriä on hankittu 1 050 kappaletta.

Espoossa kaupunkipyörillä tehtiin touko–elokuussa yhteensä 297 718 matkaa. Keskimäärin matkoja on tehty Espoossa päivän aikana 2 427. Rekisteröityneitä käyttäjiä palvelulla on Espoossa vajaat 10 000.

Kaupunkipyöräpalvelu täydentää Espoon joukkoliikennejärjestelmää ja edistää kestävää liikkumista. Palvelu toimii yhtenä kokonaisuutena Espoossa ja Helsingissä, joten pyörillä pääsee ajamaan myös kaupungista toiseen.

Koko järjestelmän piirissä on yli 2 500 kaupunkipyörää ja 47 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Palvelun käyttäjäksi pääsee rekisteröitymään HSL:n verkko­ sivuilla osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Pyöräilykausi jatkuu lokakuun loppuun saakka.

VINKKEJÄ OFFICE365KÄYTTÖÖN

1 TIEDOSTOT TALLESSA Tietokoneen hajoaminen tai katoaminen ei hävitä tiedostojasi, kun olet tallentanut ne OneDrive for Businekseen. Pilvipalvelu tarjoaa toimintavarmimman tallennuspaikan työtiedostoillesi. Lisäksi pääset tiedostoihisi käsiksi miltä tahansa tietokoneelta tai mobiililaitteelta.

OneDrivessa olevat tiedostot näkyvät vain sinulle, ellet itse halua jakaa niitä muiden kanssa.

2 VIIMEISIN VERSIO YHTEISESTÄ DOKUMENTISTA

Kun lähetät työryhmällesi sähköpostitse linkin Office 365:ssä sijaitsevaan tiedostoon, kaikilla on siitä aina sama, viimeisin versio käytössään. Voit päättää, voivatko muut muokata tiedostoa vai vain tarkastella sitä. Voit myös rajata, kuka voi avata linkin.

hyvä hetki

Jos et halua jakaa koko muistikirjaa, voi yhden muistikirjan sivun lähettää sähköpostitse Aloitus-välilehden työkalupalkista.

3 OSALLISTU KOKOUKSEEN ÄLYPUHELIMELLASI

Lataa älypuhelimeesi Skype for Business -sovellus ja kirjaudu sisään Espoon tunnuksillasi. Näet tulevat kokouksesi ja voit osallistua kokoukseen, kun kutsuja on liittänyt Skype-mahdollisuuden. Näet myös esitysmateriaalin puhelimesi näytöllä.

4 TEHTÄVÄT HALLINTAAN OneNotessa voit merkitä tehtävän ja lisätä siihen muistutuksen, jolloin se ilmestyy myös omaan Outlookiin tehtäväksi. Ota OneNote päivittäiseen käyttöön kokousmuistioiden ja omien muistiinpanojen tekemiseen.

Voit jakaa saman OneNoten kaikkien kokoukseen osallistujien kesken ja liittää sen kokouksen kalenterikutsuun, jolloin muistiot löytyvät jälkeenpäin kalenterista.

5 LÖYDÄ YHTEINEN AIKA HELPOSTI Kokoukseen kutsuttavien vapaita aikoja voi tarkastella eri tavoin, kuten Outlook-kalenterin aikatauluavustajalla. Jos etsit yhteistä aikaa yhden tai muutaman kollegan kanssa, voit avata heidän kalenterinäkymänsä ja siirtää ne oman kalenterisi päälle kalenterin nimen vieressä olevalla nuolella.

Samalla tavalla voit katsoa vapaita neuvotteluhuoneita tai muita resursseja.

HUOM! OFFICE365-OHJEET ESSISSÄ: Palvelut > Tietotekniikka > Office 365 Espoossa > O365-tukimateriaali

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Punkit kurissa! > PUNKIT OVAT YLEISTYNEET, ja meiltä

kysytään niistä paljon. Lämpimän sään vuoksi punkkikausi alkoi tänä vuonna jo huhtikuussa ja jatkunee ainakin syyskuun loppuun.

Vaikka punkki on pieni eläin, se koetaan aika vaaralliseksi. Eläinten omistajien mielestä punkki saattaa olla myös ällöttävä, mutta meille eläinlääkäreille se on vain yksi hyönteinen muiden joukossa. Niiden kanssa nyt on vain opittava elämään, etenkin tällaisina trooppisina kesinä. Poistamme punkkeja usein paljain sormin, aina emme tarvitse punkkipihtejä tai -lassoa. Punkiton karvaturri ja sen

tyytyväinen omistaja saa eläinlääkärinkin hyvälle mielelle.

Punkkihäätö estää punkkeja kiinnittymästä ja tartuttamasta sairauksia. Se on koirille ja kissoille nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus: muuten punkkeja voi tarttua turkkiin kymmeniä päivässä. Suosituimpia punkkienhäätöjä ovat hyvänmakuiset purutabletit, joita koirat ihan mielellään syövät.

Myös liuokset ja punkkipannat ajavat asian.

Valitettavasti ihmisille ei toistaiseksi ole punkkihäätöä.

RAISA NEVANLINNA kaupungineläinlääkäri

21

pomotentti

teksti Anna Haikarainen ja Outi Huida kuva Roope Permanto

1 Mitä sote-rintamalla tapahtuu?

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset ovat nyt eduskunnan käsittelyssä.

Eduskunta pääsee äänestämään laeista aikaisintaan marras–joulukuussa. Eniten jännitetään sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslaille käy. Jos eduskunta hyväksyy lakiesitykset, uudet maakunnat voivat aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2021. Silloin myös osa kaupungin henkilöstöstä siirtyy Uudenmaan maakunnan palvelukseen.

Päätöksenteko on venynyt ja siirtynyt moneen kertaan, ja samalla epävarmuus lakien läpimenosta on lisääntynyt. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole, vaikka lakeja ei hyväksyttäisikään. Pienissä maakunnissa sote-palveluja on jo siirretty kunnilta kuntayhtymille. Näyttää todennäköiseltä, että seuraava hallitus ei aloita uudistusta alusta vaan jatkaa nykyisten lakiluonnosten kehittämistä.

2 Onko palveluihin tulossa leikkauksia?

Sote-uudistus, tai sen toteutumatta jääminen, ei ole romahduttamassa palveluja. Taloudellista keskustelua käydään menojen kasvuvauhdista, ei leikkauksista.

Maakunnan palvelujen rahoitusta koskeva keskustelu oli erityisesti viime

talvena myrskyisää. Keskustelu laantui kuitenkin huomattavasti, kun keväällä hallitus lupasi, että maakunnille turvataan riittävät resurssit joka tapauksessa.

Maakunnan rahoituskeskustelussa on ­mielestäni kyse lähinnä maakuntien ja valtion välisestä neuvotteluharjoittelusta. Uudessa mallissa valtiokin joutuisi harjoittelemaan, kuinka taloudelliset realiteetit ja palvelutarpeet sovitetaan yhteen.

3 Onko uudistus järkevä?

Pienten kuntien näkökulmasta uudistuksessa on paljonkin järkeä. Toisaalta uudistus olisi ­varmasti toisenlainen, jos sitä tehtäisiin vain Uuttamaata varten. Uudenmaan erityinen riski on, että ohjauksesta ja toiminnasta ei saada riittävän uudistuskykyistä ja ketterää. Toisaalta kaikki ei ole kiinni hallinnollisesta rakenteesta.

Uudistuksen parhaita puolia on mielestäni se, että peruspalveluja ja erikoissairaanhoitoa katsotaan kokonaisuutena.

4 Miten edistät Espoon asemaa uudistuksessa?

Asukkaiden tarpeet ja palvelut ovat minulle kaiken lähtökohta. Espoon City

”Keskitytään asioihin, jotka oikeasti tuovat arvoa asukkaille.” as a Service eli kaupunki palveluna -ajattelu ­ on hieno visio. Siihen on hyvä sitoutua ja sitä kannattaa levittää myös tulevaan maakuntaan, jos lait hyväksytään. Espoossa on jo pitkään sovellettu joustavaa monituottajamallia, jossa julkinen ja yksityinen sektori tuottavat yhdessä palveluja asukkaille. Valinnanvapauslaki mahdollistaisi monituottajamallin kehittämisen myös Espoon alueella.

5 Mihin Espoon kannattaisi nyt keskittyä?

Jäitä hattuun ja keskitytään asioihin, jotka oikeasti tuovat arvoa asukkaille. Tämä strategia on osoittautunut oikeaksi sote-uudistuksen kymmenvuotisen historian eri käänteissä. ­ Joka tapauksessa vastuullamme on Espoon sote-palvelujen kehittäminen ainakin seuraavat 2,5 vuotta. •

”Jäitä hattuun sote-uudistuksen suhteen” Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen työskentelee kaksi päivää viikossa Uudenmaan maakunta- ja soteuudistuksen budjettijohtajana.

Missä nyt mennään?

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2018

kysymys & vastaus

Miten saan Office-paketin ja virustorjunnan henkilöstöedut käyttööni?

ESPOON KAUPUNGIN työntekijöillä

on mahdollisuus hankkia edullisesti Microsoft Officen työkaluja kotikäyttöön.

Tarjolla on Office Professional Plus 2016 -paketti, joka sisältää muun muassa Wordin, Excelin, PowerPointin sekä Outlookin. Ohjelmiston voivat hankkia edulliseen 13,95 euron hintaan kaikki työntekijät, jotka ovat olleet Espoon ­palveluksessa vähintään neljä kuukautta.

Paketin normaalihinta on jälleenmyyjästä riippuen noin 240 euroa.

Lisäksi omat laitteet on mahdollista suojata F-Securen Safe-virustorjunta­

Sattuu ja tapahtuu

ohjelmistolla, jonka vakituinen henkilöstö voi hankkia etuhintaan 29,90–39,90 euroa / 12 kk (normaalihinta 59,90–99,90 euroa). Valittavana on kolme erihintaista tuotetta, joilla voi suojata 3–7 laitetta. Ohjelmisto toimii Windows- ja Mac-tietokoneissa, Androidja iOS-tableteissa sekä mobiililaitteissa.

Tuotteen hankintaan liittyy lisänä F-Securen tarjoama tuotetuki.

Työsuhde-etuna hankittujen ohjelmien käyttöoikeudet päättyvät työsuhteen loppumiseen.

Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät Essistä: Palvelut > Tietotekniikka > Järjestelmät ja ohjelmat

Vauhdikasta menoa altaassa!

Y

HTÄ VESIJUMPPARYHMÄÄ oli mainostettu erityi-

sesti henkilöille, jotka pyrkivät vähentämään kiloja.

Allas oli jo täynnä innokkaita polskijoita, kun hieman myöhässä altaan reunalle ilmestyi vielä yksi jumppaaja.

- Vieläkö mahtuu, huikkasi tulija, ja ryhmän iloisen naurun säestämänä hän molskahti altaaseen. Tälläkin kertaa sopu sijaa antoi.

Pieniä kommelluksiakin sattuu.

Eräällä vesijumppatunnilla liikunnanohjaaja kiinnitti huomiota rouvaan, jolla näytti olevan vaikeuksia uimaasunsa kanssa. Aina liikkeiden välillä ja toisinaan jopa liike­sarjan aikana rouva kiskoi melko syvään uurretun uimapukunsa etureunaa kiivaasti ylöspäin. Kiskomisesta ei ollut sanottavaa hyötyä, vaan jo seuraavan liikkeen aikana reuna jälleen valahti uhkaavasti alemmas. Urhoollisesti jumppari kuitenkin jatkoi tunnin loppuun. Epämukavan uima-asun syy selvisi, kun rouva nousi altaasta – uimapuku oli väärinpäin päällä, matala selkäosa edessä.

Kun jumppari itse ei asuaan mitenkään kommentoinut, ­liikunnanohjaajakin toivotteli vain hyvää päivänjatkoa.

Seuraavalla kerralla rouva oli taas paikalla – uimapukukin oli oikeinpäin päällä.

Ohjattu liikunta

Ohjatun liikunnan vesijumppaajat ovat iloista ja leppoisaa joukkoa.

23

kestävä kaupunki

teksti Marianna Salin

Kaupunki tiivistyy meluhaittoja vastaan Kaupungin kasvu lisää varsinkin liikennemelua. Suunnittelijat kiinnittävät meluun yhä enemmän huomiota niin terveyden kuin viihtyvyydenkin edistämiseksi.

KUN KAUPUNKI KASVAA , tieliikenne lisään-

tyy, ja samalla lisääntyy sen aiheuttama melu. Espoon tuore meluntorjunnan toimintasuunnitelma kuitenkin osoittaa, että kaupungin tiivistyminen voi osin hillitä melua.

– Kun viittä kaupunkikeskusta tiivistetään, ihmisten kulkemat matkat lyhenevät ja toisaalta joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä tulee houkuttelevampaa, perustelee suunnitteluun osallistunut ympäristötarkastaja Maria Favorin Espoon ympäristökeskuksesta. Tavoitteena on myös edistää sähköbussi- ja raideliikennettä.

– Paljon on jo tapahtunut viime vuosina.

Esimerkiksi rautateillä on vaihdettu kalustoa aiempaa hiljaisemmaksi, sähköbussien käyttöä on kokeiltu ja sähköautojen latauspisteitä on lisätty.

Meluesteitä ja umpikortteleita Voisi melkein kuvitella, että Espoo vaimenee kuin itsestään samalla, kun kaupunki­ keskuksia ja liikennettä kehitetään muista syistä. Suuret liikennemäärät ja suuret ajonopeudet kuitenkin varmistavat, että maanteillä jyrisee jatkossakin. Kaupunki­ rakennetta tiivistettäessä joudutaan myös rakentamaan lähelle suuria väyliä ja vilkkaita katuja.

Mihin asti liikennemelu sitten leviää?

Ja miten leviämistä voisi hillitä? Nämä ovat meluntorjunnan olennaisia kysymyksiä.

Asiantuntijoiden ehdotuksesta ja asukkaiden toivomuksesta lähivuosina rakennetaan katujen parantamisen yhteydessä uusia meluesteitä niihin kohtiin, joissa melutason ohjearvot ylittyvät. Lisäksi rakennukset pyritään sijoittamaan siten, että melu ei kantautuisi kotien, koulujen ja hoivalaitosten pihoille.

– Umpikortteleilla voidaan suojata sisä­ pihaa ja sisäpihan parvekkeita melulta. Väylän ja asuinrakennuksen väliin voidaan myös ­sijoittaa toimistorakennuksia, Maria kertoo.

Hänen mukaansa uusien rakennusten sisä­ tiloissa kärsitään ulkoa tulevasta melusta vain harvoin, koska nykyaikainen lämpö­ eristys eristää melko hyvin myös melua.

Säilytetään hiljaiset alueet Espoon ympäristökeskus työskentelee muun muassa puhtaan ilman ja veden puolesta, joiden merkitys terveydelle on ilmeinen.

Terveyttä tavoitellaan viime kädessä myös meluntorjunnalla.

– Kotiin kantautuva ympäristömelu vaikuttaa tietenkin viihtyvyyteen, mutta se voi aiheuttaa myös terveyshaittoja esimerkiksi häiritsemällä yöunta, Maria sanoo. Tämän vuoksi meluntorjunta keskittyy vahvasti asuinalueisiin. Toisaalta, espoolaiset arvostavat myös hiljaisia ulkoilualueitaan.

– Kartoitimme hiljaiset alueet kaksi vuotta sitten, ja tavoitteena on edistää niiden säilymistä edelleen.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 22.11.2018.

Terveyttä tavoitellaan myös meluntorjunnalla.

Alueesta riippumatta liikenne on merkittävin melunlähde Espoossa. Marian mukaan teollisuus ei aiheuta erityisiä meluongelmia, ja rakennustyömaatkin häiritsevät vain ajoittain.