Eko 2/2022

Eko

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

OMAVARAISUUS VAKAUTTAA

Porvoon Energian omistusosuus

Suomen Voima Oy:sta on 20 prosenttia

MIKSI SÄHKÖ ON

KALLISTUNUT?

Suomi on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää

PINTAA SYVEMMÄLLE

Porvoolainen dokumentintekijä

Petteri Saario kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta

SÄHKÖPULA ON LÄMMITYSKAUDEN HAASTE.

Liitteessä vinkit mm. varautumiseen – ota talteen!

5 UUTISIA

Enston tehtaan hukkalämpö hyötykäyttöön

Hattulanrannan uudet muuntajat

8 YHTIÖ KUIN VOILEIPÄPÖYTÄ

Porvoon Energian omistusosuus Suomen Voima Oy:sta on 20 prosenttia

12 MIKSI SÄHKÖ ON KALLISTUNUT?

Suomi on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää

14 VALTIOLTA TUKEA SÄHKÖLASKUN MAKSAMISEEN

Kotitalousvähennys ja väliaikainen sähkötuki

Eko

TÄSSÄ NUMEROSSA

16 PORVOON ENERGIAN SÄHKÖSOPIMUKSET JA

KAUKOLÄMMÖN TUOTTEET

17 MIKSI YDINVOIMAA TARVITAAN? Energiakriisin vuoksi luopumispäätöksiä on alettu kyseenalaistamaan

18 PINTAA SYVEMMÄLLE Porvoolainen dokumentintekijä Petteri Saario kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta

22 SÄHKÖPULA

Sähköpulan riski on suurimmillaan kovimpien kulutuspiikkien aikaan

s. 23 LIITE

Käytännön vinkit ja ohjeet mm. sähköpulaan varautumiseen

2 SÄHKÖPULA ON LÄMMITYSKAUDEN HAASTE

4 VARAUTUMISOHJEITA KOTITALOUKSILLE

5 VINKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN

7 JOUSTOA ENERGIALASKUIHIN

8 OHJEET MÖKKEILIJÄLLE

LIITE s. 7

LIITE s. 5

Talven energiahaasteet

Kulunutta vuotta on värittänyt meneillään oleva energiakriisi, mikä vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osiin, ei yksin Porvoon Energiaan. Kriisi on johtanut rajoitettuun polttoainesaatavuuteen, voimakkaasti nouseviin sähkö- ja polttoainehintoihin sekä sähköpulariskiin talvella.

Sähköpulariskin todennäköisyyttä on vaikeaa arvioida. Riski on toki aikaisempia vuosia huomattavasti suurempi, mutta henkilökohtaisesti pidän epätodennäköisenä, että joutuisimme rajoittamaan sähkön kulutusta talvella. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka sähköpula syntyisikin ja joutuisimme katkaisemaan sähkönjakelun muutamaksi tunniksi jakelualueellamme, niin tilanne on hallittavissa: putket eivät jäädy, eikä pakastin sula sinä aikana.

Tämän sanomalla emme halua väheksyä tilanteesta asiakkaillemme aiheutuvaa mahdollista haittaa. Energiakriisi on suora seuraus Venäjän perusteettomasta hyökkäyssodasta Ukrainaan, missä tilanne on valitettavasti paljon pahempi kuin täällä meillä.

Mahdollisessa sähköpulassa pyrimme pitämään yhteiskunnan kannalta kriittiset toimijat, kuten sairaalat ja pelastuslaitokset mahdollisten jakelukeskeytysten ulkopuolella, mutta asiakkaidemme henkilökohtaisia tarpeita emme valitettavasti pysty huomioimaan.

On myös hyvä tietää, että meillä on jo monta vuotta ollut selkeä suunnitelma siitä, miten reagoisimme tämänkaltaisissa tilanteissa, ja suunnitelma on nyt päivitetty. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on, että säästämme energiaa ja pystymme vähentämään kulutusta – ei ainoastaan taloudellisen säästämisen takia, vaan myös sähkön riittävyyttä ajatellen. Tämä on erityisen tärkeä muistaa varsinkin silloin, jos tulee oikein kylmää ja sähköpulan uhka on todellinen.

Pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan varoittamaan asiakkaitamme ennakkoon tekstiviestein sekä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta mahdollisesta sähköpulasta ja tulevista jakelukatkoista. Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata kotisivujamme osoitteessa www.pbe.fi/ sähköpula.

Sähkön markkinahinta on noussut kuluneen vuoden aikana voimakkaasti. Mekin olemme joutuneet tarkistamaan toistaiseksi voimassa olevien Original-sähkösopimustemme hintoja. Olemme mielestäni markkinatilanteeseen ja kilpailijoihin verrattuna onnistuneet pitämään hintatason kohtuullisena. Jos tuleva talvi tuo haasteita suurten sähkölaskujen maksamisen kanssa, niin kannattaa olla

hyvissä ajoin yhteydessä laskuttajaamme, esimerkiksi Ropo Online -palvelun kautta, ja siirtää eräpäivää tai hakea maksujärjestelyä.

Emme myöskään voi luvata, että hintoja ei enää koroteta, vaikka yhtiön tavoite onkin ollut, että selviämme jo tehdyillä korotuksilla. Markkinahinnat ovat jonkin verran laskeneet loppusyksystä, joten tilanne näyttää jo vähän valoisammalta. Tulevaan talveen liittyy kuitenkin edelleen erittäin suuria riskejä sähkömarkkinoiden voimakkaiden vaihteluiden takia. Muistutuksena mainittakoon, että tuloksemme näytti erittäin hyvältä viime vuoden yksitoista ensimmäistä kuukautta, kunnes se joulukuussa romahti ja menetimme yli 3 miljoonaa euroa kylmän sään ja voimakkaasti nousseiden hintojen takia. Mikäli sama toistuisi tänä vuonna, on suuri riski, että seuraukset yhtiöllemme ovat huomattavasti suuremmat tällä kertaa.

Olemme varanneet talvea varten polttoainetta varastoon pitääksemme Porvoon lämpimänä. Tämä tarkoittaa haketta, mutta myös varapolttoainetta kaasun ja öljyn muodossa, jotta selviämme kovimmista kulutushuipuista ne kerrat, jolloin on todella kylmää. Myös uusi lämpöakku Kevätkummussa auttaa meitä tasoittamaan lämmön kulutushuippuja.

Porvoon Energialla on tavoitteena tehdä paikallisesti hyvää ja olla kilpailukykyinen vaihtoehto asiakkailleen myös vaikeampina aikoina. Haluamme myös antaa jotakin takaisin omistajallemme, kaupungille – ja välillisesti kaikille porvoolaisille – osingon muodossa. Samalla haluamme varmistaa, että rahat riittävät tarvittaviin investointeihin ja yhtiön kehittämiseen, jotta pysymme kannattavana ja taloudellisesti vakaana myös tulevaisuudessa.

Måns Holmberg

Toimitusjohtaja

Porvoon Energia -yhtiöt

Tolkkisten satamatie 1 ja 3, 06750 Tolkkinen PL 95, 06101 Porvoo

019 661 411

www.pbe.fi

info@pbe.fi

Päätoimittaja

Ella Kaasinen

Toimittajat

Rolf Gabrielsson

Maarit Gabrielsson

Nita Torni

Ulkoasu ja taitto

Creative Peak

Paino

PunaMusta

Painos 30 200 kappaletta

Paperit

UPM PrePersonal 90 g

UPM Fine 170 g

Eko-lehti tuotetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Painotuote on hiilineutraali ja siihen käytetty puuraaka-aine on tuotettu vastuullisesti.

Enston tehtaan

hukkalämpö hyötykäyttöön

Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon

Suunnitteilla oleva uusi lämmöntuotannon investointi polttoon perustumattoman matalalämpöisen kaukolämmön hyödyntämiseksi Porvoossa toteutetaan yhteistyössä teknologiayritys Enston ja asiantuntijayritys IOTOI Oy:n kanssa. Kehityshankkeen tavoitteena on toteuttaa uusi tuotantotilojen jäähdytys- ja energiankeruujärjestelmä.

Mikäli hanke toteutuu, asennetaan Enston Porvoon tuotantolaitokseen ylijäämälämmön energiankeruupiiri, joka toimii tuotannon jäähdytyspiirinä ja siirtää tehtaan koneista tuotantolaitoksen tiloihin syntyvän ylijäämälämmön energiatehokkaasti lämmitysenergiaksi Porvoon kaukolämpöverkkoon kytketyn ja rakennettavan uuden lämmöntalteenottojärjestelmän kautta.

Järjestelmä perustuu IOTOI:n kaukolämmön paluuvettä hyödyntävään ratkaisuun, jota hanke haluaa edelleen kehittää ratkaistakseen Enston kaltaisten suurten teollisuuslaitosten huomattavan ja hyödyntämättömän hukkalämpöpotentiaalin käytön kaukolämpöverkossa. Laskennallisen hukkalämmön määrä tässä kohteessa on arviolta noin 14 000 MWh/a, josta noin kaksi kolmasosaa on hyödynnettävissä Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon.

Uudessa investointihankkeessa yhdistyvät Porvoon Energian sekä teknologiayritys Enston ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja kestävän kehityksen tavoitteet. Hankkeen aloitus on suunniteltu vuodelle 2023. Porvoon Energia on hakenut hankkeeseen investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Ensto on kansainvälinen ja kasvuhakuinen perheyritys ja teknologiayhtiö, joka kehittää älykkäitä ratkaisuja sähkönjakeluverkkoihin. Jo 65 vuoden ajan yritys on omistautunut sähkölle pitkäjänteisesti ja ihmisläheisesti. Ensto tarjoaa innovatiivisia ja luotettavia, pitkän elinkaaren omaavia ilmajohto- ja maakaapeliverkko-, verkostoautomaatio- ja älyteknologian tuotteita ja ratkaisuja sähköverkkoyhtiöille. Ensto työllistää tällä hetkellä noin 900 työntekijää 18 maassa Euroopassa ja Aasiassa. Arvioitu liikevaihtomme vuonna 2022 on noin 170 miljoonaa euroa.

www.ensto.fi

– Haluamme tehostaa sekä energiankäyttöä että lämmöntuotantoa, jossa hukkalämpöjen hyödyntäminen on keskeisessä asemassa. Tämä hanke on siis jatkoa aiemmille projekteillemme ylijäämälämmön hyödyntämisessä, mutta myös uusi askel kohti polttoon perustumattoman kaukolämmön tuottamista tulevaisuudessa, toteaa Porvoon Energian kaukolämpöpäällikkö Oskar Tillander

Enston kiinteistöjohtaja Pekka Paananen näkee merkittäviä etuja yhteishankkeessa.

Iotoi Oy on kiertotalousaikakauden asiantuntijayhtiö, jossa yhdistyy laaja-alainen osaaminen teknisistä innovaatioista, haastavasta projektijohtamisesta ja yhteiskuntainfran kehittämisestä. Yrityksen liiketoiminta perustuu synergiaan: yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, ja lopputulos on nollasummapelin sijaan enemmän kuin osiensa summa.

www.iotoi.fi

– Tuotantoprosesseistamme vapautuu huomattava määrä lämpöenergiaa, jota emme ole voineet hyödyntää kiinteistössämme. Yhteistyöhankkeella Porvoon Energian ja IOTOI:n kanssa pystymme maksimoimaan hukkaenergian hyödyntämisen. Samalla voimme toteuttaa tuotantoprosessimme tarvitsemat jäähdytystarpeet tehokkaasti ja ympäristöä kuormittamatta. Tämä hanke tukee erinomaisesti ennen kaikkea kestävän kehityksen tavoitteitamme: parantaa työhyvinvointia panostamalla työympäristöön ja pienentää hiilijalanjälkeä.

TEKSTI: ELLA KAASINEN KUVA: ENSTO

Porvoon Sähköverkon kehittämissuunnitelma

Energiaviraston sähköverkkoyhtiöille antaman ohjeistuksen mukaisesti Porvoon Sähköverkon kehittämissuunnitelma laitettiin loppukeväästä kaikkien sidosryhmiemme nähtäville ja kommentoitavaksi. Kiitos kaikille suunnitelmaan tuolloin tutustuneille ja kommentteja antaneille!

Ota

käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti

Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston.

Lisätietoja: www.pbe.fi/häiriovahti

Muuttopuhelin palvelee

Kun muutat uuteen kotiin, saat sähköt helposti ja sujuvasti heti käyttöön soittamalla Porvoon Energian muuttopuhelimeen puh. 019 661 4230.

Muuttopuhelin palvelee suomeksi ja ruotsiksi maanantaista perjantaihin klo 8–18.

Kannattaa hyödyntää!

Porvoon Sähköverkko jakelee sähköä Porvoon, Etelä-Pornaisen sekä Länsi-Loviisan alueilla. Sähköenergian siirron ohella vastaamme sähköverkon valvonnasta, kehittämisestä ja kunnossapidosta kulloinkin voimassa olevien standardien ja määräysten sekä oman kehityssuunnitelmamme mukaisesti. Vuosittain sähköverkkoomme, esimerkiksi sen toimitusvarmuuteen, investoidaan noin 8 miljoonaa euroa. Yhtiömme sähköverkkoon, joka on noin 3 700 km pitkä, on liitetty noin 37 000 asiakasta.

MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Sekä sähkön kulutus että tuottaminen ovat suuressa muutoksessa. Tämä niin sanottu energiamurros tulee vaikuttamaan meidän jokaisen arkielämän ohella kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Yhteiskunta sähköistyy ja kaupungistuu edelleen, mikä edellyttää investointeja niin kantaverkkoon kuin paikallisiin sähköverkkoihin.

Sähköverkon kehittäminen, rakentaminen ja ylläpito perustuvat tarkasti harkit-

tuun, viranomaisohjattuun ja -valvottuun kehittämissuunnitteluun. Porvoon Sähköverkko Oy:n sähköverkon kehittämissuunnitelmassa kuvaamme Energiaviraston määräysten mukaisesti, kuinka aiomme kehittää sähkönjakeluverkkoamme sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Lisäksi avaamme suunnitelmassa näkemyksiämme muun muassa toimintaympäristömme muutoksista, kehittämissuunnitelman lähtökohdista ja suunnitelmassa esitettyjen kehittämisratkaisujen kustannuksista.

– Määräaikaan mennessä saimme suunnitelmaan kommentteja mm. energian pientuotannon teknologian kehitykseen sekä netotukseen liittyen, toteaa Porvoon Sähköverkon suunnittelupäällikkö Kari Janhunen. Voit tutustua lopulliseen, Energiavirastolle toimitettuun suunnitelmaan kotisivuillamme.

Tutustu suunnitelmaan www.pbe.fi/ sähköverkon-kehittämissuunnitelma

häiriövahti • Katso häiriötiedotteet

KOONNUT: ELLA KAASINEN

Hattulanrannan uuden sähköaseman muuntajat saapuivat

Hattulanrannan uuden sähköaseman muuntajat saapuivat Suomeen elokuussa. Kroatiassa valmistetut, Multirel Oy:n toimittamat Koncar-merkkiset yli 60 tonnia kappaleelta painavat muuntajat on haalattu ja asennettu paikoilleen.

Hattulanrannan uusi sähköasema korvaa yli 50 vuotta käytössä olleen vanhan sähköaseman ja vahvistaa valmistut-

Mitä on yösähkö ja miten se toimii?

Porvoon Energia siirtyi 1.7.2022 käyttämään päivä- ja yösähkön

hinnoittelussa valtakunnallista aikavyöhykejaottelua.

Mikäli käyttöpaikkasi sähkönkulutusta mitataan erikseen päivällä ja yöllä, on käytössäsi aikasähköön perustuva sähköso-

tuaan Porvoon keskusta-alueen sekä lähialueiden sähkönjakelua ja toimitusvarmuutta.

Hattulanrannan uuden sähköaseman suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen yleisja maakuntakaavassa maisemallisesti arvokkaaksi määritettyyn ympäristöön. Rakennukset ja niitä yhdistävä aita muodos-

tavat selkeän kokonaisuuden, joka eheyttää maisemakuvaa ja täydentää alueella olevaa ja tulevaa rakennuskantaa.

Työmaalla jatkuvat rakennus- ja sähkötyöt Rakennustoimisto Nousiaisen ja Sähkölandian johdolla. Uusi asema saadaan käyttöön vuoden 2023 loppupuoliskolla.

pimus. Aikasähkössä päiväajan energiamaksua sovelletaan klo 7.00–22.00 ja yöajan energiamaksua klo 22.00–7.00.

Yösähkön energiamaksu on käytössä joka päivä klo 22.00–7.00, vaikka kuormanohjaus tapahtuisikin myöhemmin.

Kuormanohjaus kytkeytyy päälle satunnaisvaihtelulla sähköverkon kuormitustilanteen tasaamiseksi. Satunnaisvaihtelulla pyrimme välttämään haitalliset kuormituspiikit, mikä erityisesti juuri nyt on ajankohtaista, kun valmistaudumme monin keinoin välttämään mahdollisen sähköpulan. Kuormanohjauksen kytkeytymisen saattaa havaita sähkökeskuksesta kuuluvasta pienestä napsahduksesta.

Sähkömittari valitsee kuormanohjauksen kytkeytymisajan päivittäin satunnaisesti klo 00.00–1.00 väliltä (ns. massavaraaja-asiakkailla välillä klo 23.00–00.00). Poiskytkentä tapahtuu aina klo 7.00.

Ohjaukseen ei pääse vaikuttamaan omasta sähkömittarista, mutta tariffin vaihtumisen voi tarkistaa omalta sähkömittarilta.

– Ohjauksen satunnaisvaihtelusta huolimatta yösähkölle ohjattu lämminvesivaraaja ehtii lämpiämään yön aikana normaalisti ennen klo 7.00 alkavaa päiväsähköä, toteaa Porvoon Sähköverkko Oy:n asiakkuuspäällikkö Tomas Nordström

Norjan lounaisosassa sijaitseva vesivoimalaitos Stardalen otettiin käyttöön viime vuoden alussa. Se on sataprosenttisesti Suomen Voiman omistama SV Vesivoiman kautta. Porvoon Energian osuus laitoksen noin 50 GWh:n vuosituotannosta on lähes 40 prosenttia.

S YHTIÖ KUIN voileipäpöytä

Suomen Voiman omistaa 17 paikallista ja alueellista energiayhtiötä. Selvästi suurin omistusosuus on Porvoon Energialla, 20 prosenttia. Mankala-periaatteen mukaisesti toimivan yhtiön ydintehtävä on hankkia sähköä omistajayhtiöille ja tällä tavoin edistää niiden omavaraisuutta.

Porvoon Energian omavaraisuusaste sähkönhankinnassa on pitkälti Suomen Voiman osakkuuden ansiosta tällä hetkellä noin 30 prosenttia ja ensi vuonna noin 50 prosenttia. Loput myyntiin hankitusta sähköstä Porvoon Energia ostaa markkinoilta.

Hankintatehtävänsä Suomen Voima hoitaa tytäryhtiönsä SV Vesivoima Oy:n, osaksi omistamansa Puhuri Oy:n ja tämän tytäryhtiöiden sekä osaksi omistamansa Kanteleen Voima Oy:n ja sen tytäryhtiön NordFuel Oy:n avulla. Lisäksi Suomen Voimalla on Pohjolan Voima Oy:n kautta osuuksia Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimaloissa Olkiluoto 1,2 ja 3 sekä Haapaveden lämpövoimalaitoksessa.

– Omistusverkosto mahdollistaa osallistumisen hankkeisiin, joihin yksikään verkoston noin 30 yhtiöstä ei yksin pystyisi, toteaa Antti Vilkuna, joka toimii myös Puhurin ja SV Vesivoiman toimitusjohtajana.

Yhtiöiden työnjaon mukaan SV Vesivoimalle kuuluu vesivoimatuotannon hoitaminen ja Puhurille tuuli- ja aurinkovoimatuotanto. Kanteleen Voiman tytäryhtiö NordFuel Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Haapavedelle, entisen turvevoimalaitoksen yhteyteen.

Suomen Voima Oy:n toimitusjohtaja

Antti Vilkuna vertaa johtamaansa yhtiötä voileipäpöytään, mistä omistajayhtiöt voivat noutaa sellaiset hankkeet, joihin osallistuminen parhaiten sopii niiden strategiaan, kassaan ja voimavaroihin.

”Voileipäpöydällä” on nyt seitsemän vesivoimalaa Norjassa, joista viisi on täysin SV Vesivoiman omistamaa ja kaksi sellaista, joissa yhtiö on enemmistöomistajana. Tuulivoimapuistoja on kuusi ja kaksi rakenteilla. Aurinkovoimaloita on toistaiseksi yksi, Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston yhteydessä oleva 2 700 aurinkopaneelin laitos.

Mitä norjalaisen vesivoiman mahdolliseen lisähankkimiseen tulee, toteaa Vilkuna, että ostettavaa saattaisi löytyäkin, mutta…

– Kaikki ymmärtävät, että näillä markkinahinnoilla ei ainakaan halpaa olisi.

Porvoon Energia saa Vilkunalta kehuja siitä, että yhtiö vuoden alussa eläkkeelle siirtyneen toimitusjohtaja Patrick Wackströmin johdolla aikoinaan lähti hankkimaan vesivoimaa Norjasta. Kehuja tulee myös yhtiön johdolla tehdyistä Olkiluoto-osakkeiden ostoista.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: SUOMEN VOIMA

– Suomen Voima voi olla tärkeä Porvoon Energialle, mutta Porvoon Energia on kyllä tärkeämpi Suomen Voimalle. Tarvitsemme hyviä, vakaita omistajia. Porvoossa on sellainen energiayhtiö, joka kulkee vakaasti haluamaansa ja valitsemaansa suuntaan, Antti Vilkuna sanoo.

Kaiken kaikkiaan Suomen Voimalla on tällä hetkellä 50 megawattia (MW) vesivoima-, 165 MW tuulivoima-, 1 MW aurinkovoima-, 52 MW ydinvoima- ja 1 MW lämpövoimatuotantokapasiteettia. Yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2017 valittu Antti Vilkuna sanoo itse olevansa enemmän kiinnostunut tuotetuista energiamääristä.

Hän kertoo, että tuotanto vuonna 2016 oli 160 gigawattituntia (GWh), että se tulee olemaan 800 GWh tänä vuonna ja nousemaan 1,2 terawattituntiin (TWh) ensi vuonna. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Helsingissä kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus on noin 1 TWh.

– Melkoinen kehitys, taikuri itsekin on hieman hämmästynyt, kuten sanonta kuuluu, Vilkuna kommentoi.

Tuotannon kasvun myötä on myös henkilöstömäärä lisääntynyt.

– Kun aloitin Suomen Voimassa meitä oli kaksi ja nyt kuusi, kun organisaatiota on vahvistettu viiden viimeisen vuoden aikana. Puhurissa työntekijöitä oli kolme minun lisäksi vuonna 2019 ja nyt henkilöstövahvuus on 20.

SUOMEN VOIMA OY

PERUSTETTU: vuonna 1995

TOIMIALA: Energiapalvelut, energian tuotanto

OMISTAJAT: 17 paikallista ja alueellista energiayhtiötä, joista Porvoon Energialla suurin omistusosuus

KOTIPAIKKA: Porvoo

LIIKEVAIHTO:

170 M€ (vuonna 2021)

LIIKEKAUDEN TULOS*:

-86 000 € (vuonna 2021)

TOIMITUSJOHTAJA: Antti Vilkuna

*Yritys toimii omakustannusperiaatteella (Mankala) voittoa tuottamatta

Suomen

Voiman omistajayhtiöille toimittamasta sähköstä vajaa 40 prosenttia tuotetaan (elokuussa 2022) ydinvoimalla, suurin piirtein saman verran tuulivoimalla ja 20 prosenttia vesivoimalla.

– Kyllä tämä vuosi kertoo oman tuotannon arvosta, se luo vakautta sähkön hintaan, parantaa ennustettavuutta ja vahvistaa osakasyhtiöiden tasetta.

Pääpaino Suomen Voiman lähivuosien investoinneilla on tuulivoimayhtiö Puhurin puolella. Vielä tämän vuoden loppuun mennessä saataneen käyttöön Keson ja Kaukasen tuulipuistot, jotka koostuvat yhteensä 15 tuulivoimalasta, joiden vuosituotanto tulee olemaan yli 250 GWh sähköä, mikä vastaa noin 1 400 sähkölämmitteisen omakotitalon (18 000 kilowattituntia, kWh) kokonaiskulutusta.

PUHURI OY

PERUSTETTU: vuonna 2010

TOIMIALA: Energiapalvelut, energian tuotanto

OMISTAJAT: Suomen Voima (17 omistajaa), Katternö Group (9 omistajaa), Ålands Elandelslag ja Valkeakosken Energia

KOTIPAIKKA: Haapavesi

LIIKEVAIHTO: 6,1 M€ (vuonna 2021)

LIIKEKAUDEN TULOS*: - 3 000 € (vuonna 2021)

TOIMITUSJOHTAJA: Antti Vilkuna

*Yritys toimii omakustannusperiaatteella (Mankala) voittoa tuottamatta

Puhurin Hankilan tuulipuisto Haapaveden ja Kärsämäen alueella valmistui viime kesänä. Siinä on 8 tuulivoimalaa yhteisteholtaan 45 MW. Porvoon Energian osuus laitoksen arvioidusta noin 150 GWh:n vuosituotannosta on 12,5 GWh.

VAAN TOISIN KÄVI

Aina elämä ei muotoudu sellaiseksi, kuin millaiseksi sen on ehkä ajatellut. Joskus siitä tulee päinvastoin juuri sellainen, jollaiseksi sen ei ainakaan pitänyt tulla. Näin kävi Antti Vilkunalle, Suomen Voiman, SV Vesivoiman, Puhurin ja eräiden muiden

energia-alan yhtiöiden toimitusjohtajalle.

K– Kolme asiaa päätin nuoruudessa, että en lähde ulkomaille hortoilemaan vaan pysyn kotimaassa, että energiatekniikkaan en ainakaan sotkeudu ja että ruotsin kieltä en koskaan tule tarvitsemaan missään.

VAAN KUINKA KÄVIKÄÄN!

– Viisi vuotta myöhemmin löysin itseni Kolumbiasta ruotsinkielisen työkaverin kanssa rakentamassa kaasuvoimalaitosta. Eli ei mennyt ihan niin kuin olin ajatellut.

Siitä lähtien Antti Vilkunan ura jatkui nimenoman energia-alalla erilaisten voimalaitosrakennusprojektien parissa – ulkomailla. Kunnes hän vähitellen siirtyi kotimaahan ja sähköyhtiön palvelukseen. Ja oli siinä välillä muitakin työnantajia.

– Sitten Jeppiksessä (Pietarsaaressa) tarvittiin henkilöä, joka puhuu ”helvetin” hyvää suomen kieltä, kun energiakonserni

Katternö oli ostamassa osakasta pois Ylivieskasta, eikä sinne voinut mennä huonolla suomen kielellä.

Suomen Voiman toimitusjohtajaksi Antti Vilkuna siirtyi vuonna 2017 juuri Katternöstä, jossa hän silloin vastasi yhtiöryhmän strategisesta liiketoiminnan kehittämisestä.

– Katsoin että oli aika suunnata kohti uusia haasteita.

Olihan hänellä niitä urallaan ollut ennenkin. Ja myös mieleenpainuvia hetkiä.

– Elämäni yksi mielenkiintoisimpia oli, kun kävelin salkku kädessä Pyhäjoen kunnanhallituksen kokoukseen ja kysyin, saisiko teille rakentaa ydinvoimalaitoksen. Sellaista hetkeä ei kovin monelle ole sattunut. Vastaus oli, että totta kai.

Kysymys oli Fennovoiman ydinvoimalahankkeen alkuvaiheista. Antti Vilkuna on yksi Fennovoiman kolmesta perustamis-

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: STUDIO LINDELL

Porvoo ja myös sen vanhan kaupunginosan kadut ja kujat ovat tulleet tutuiksi pietarsaarelaiselle Antti Vilkunalle, onhan hänen johtamansa Suomen Voima Oy:n pääkonttori Porvoossa, missä välillä on käytävä, vaikka asiat pääosin hoituvat yhtiön Vaasan konttorista käsin tai etäyhteyksin.

asiakirjan allekirjoittajista. Hankkeessa kävi kuten kävi ja kysymykseen, mitä hän arvelee Fennovoimassa tapahtuvan jatkossa vastaus kuuluu:

– Yhtiö varmasti keskittyy riitelemään venäläisten kanssa monta, monta vuotta.

Hanhikivi, jonne Fennovoiman ydinvoimala oli tarkoitus rakentaa, on Vilkunan mukaan yksi Pohjois-Suomen parhaita teollisuussaitteja, josta puuttuu vain rautatie.

– Sinne on rakennettu infraa, jotain teollista sinne vielä tulee, onko se sitten ydinvoimala tai useampi pienydinvoimala jää nähtäväksi.

Antti Vilkuna on vakuuttunut siitä, että Suomeen vielä pienydinvoimaloita tullaan rakentamaan.

– Ydinvoiman ongelmana on sen pitkä luvitusläpimenoaika, se on järjettömän raskas, kun taas tuulivoimaloiden kohdalla sen

kun lähdet rakentamaan, jos sinulla on rahaa lompakossa. Arvaten pienydinvoimaloiden luvitusmenetelmä tulisi olemaan kevyempää.

Antti Vilkuna kuuluu myös tuulivoiman uranuurtajiin. Hän oli mukana suunnittelemassa Suomen ensimmäisen tuulivoimalapuiston neljän voimalan torneja Korsnäsin kunnan Molpeen 1990-luvun alussa. Nyttemmin nämä neljä 200 kilowatin voimalaa on jo purettu, tultuaan tiensä päähän sekä teknisesti että taloudellisesti.

– Kaikki mitä 1990-luvulla rakennettiin, on nyt purettu.

Molpen myllyt purettiin kesällä 2017 samoihin aikoihin, kun Vilkunasta tuli Suomen Voiman toimitusjohtaja.

Kun on kahdeksan eri yhtiön toimitusjohtaja, seitsemän yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja seitsemän yhtiön hallituksen jäsen luulisi, ettei aikaa juuri muul-

ANTTI VILKUNA

SYNTYNYT: vuonna 1963

Raahessa

VIETTÄNYT NUORUUTENSA:

Tampereella

OPISKELLUT: Tampereella, teknisessä opistossa ja sen jälkeen teknisessä

korkeakoulussa Otaniemessä, dipl.ins. ilman ylioppilastutkintoa, myös eMBA-tutkinto

ASUU: Larsmon (Luoto)

Fagernäsissä

PERHE: vaimo ja kaksi lasta, tyttö ja poika

OLLUT TÖISSÄ: mm. Rautaruukilla, Wärtsilällä ja Katternössä

MIETELAUSE: ”Elä sorru elon taistelussa” (lukee mietelausetaulussa, jonka ostanut Eero Vilkunan äidiltä)

le jää, varsinkin, kun on uransa aikana on ehtinyt olla myös sekä Energiateollisuuden että Paikallisvoiman puheenjohtaja. Antti Vilkuna kertoo kuitenkin ehtivänsä harrastaa vanhaa tekniikkaa, tekniikan historiaa, sotahistoriaa yleensä, höyryvetureita, metsästystä aika paljon ja vesillä liikkumista.

Ja vielä, kyllä, hän on sukua akateemikko Kustaa Vilkunalle, veljen Joose Vilkunan pojanpoika.

KUKA?

MIKSI SÄHKÖ ON KALLISTUNUT?

Kyse on monisyisestä kysynnän ja tarjonnan suhteesta, kun sähkön hinta on noussut. Lähtökohtaisesti kaikki johtuu siitä, että Suomi ei ole erillinen, riippumaton toimija sähkömarkkinoilla, vaan osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka puolestaan sähkön siirtoyhteyksien kautta kytkeytyy sekä Keski-Euroopan että Ison-Britannian sähkömarkkinoihin.

SSiksi myös meidän sähkön hintaamme vaikuttavat koko tämän ison sähkömarkkina-alueen tapahtumat, vaikka Suomi omassa sähköntuotannossa lähestyykin kovaa vauhtia omavaraisuutta. Enää noin viidennes suomalaisten käyttämästä sähköstä tuodaan ulkomailta.

Keski-Euroopassa tuotetaan sähköä eritoten maakaasulla. Kun kaasun hinta on ollut poikkeuksellisen korkea, johtuen koronapandemian jälkeisestä kysynnän noususta ja tuonnin loppumisesta Venäjältä, näkyy se suoraan sähkön hinnassa, ei vain siellä, vaan myös meillä ja muualla Pohjoismaissa.

Muita Euroopassa Suomen sähköhintoihin korottavasti vaikuttavia tekijöitä ovat Saksassa tapahtunut ydinvoiman alasajo ja Ranskan ydinvoimalaongelmat.

Saksassa on jouduttu ottamaan käyttöön hiilivoimaa, jonka hiilidioksidipäästöistä

Porvoon Energian sähkönhankinta

Porvoon Energian sähköntuotanto tulee olemaan tänä vuonna arviolta lähes 300 gigawattituntia (GWh) ja nousevan ensi vuonna yli 410 gigawattituntiin. Näistä suurin osa saadaan yhti-

sähköyhtiöt maksavat päästökaupan mukaista korkeaa hintaa, mikä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan.

Ranska, joka on lähes omavarainen energian suhteen ja normaalisti tuottaa noin 70 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ydinvoimalla, on vaikeuksissa, kun noin puolet maan lähes 60 ydinvoimalasta on poissa käytöstä eri syistä. Tuotannon arvioidaan jäävän alimmilleen yli kolmeen vuosikymmeneen.

Omat vaikutuksensa korkeisiin sähköhintoihin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on myös viime kesän kuivalla säällä. Se alensi huomattavasti vesivarantoja erityisesti Norjassa, mistä on totuttu saamaan edullista sähköä. Vähäsateisen kesän johdosta vesivoimaa ei ole ollut hyödynnettävissä totutussa laajuudessa, mikä on vaikuttanut nostavasti sähkön hintaan.

Tilanteeseen vaikuttavat myös pohjoisen Suomen ja Ruotsin väliset rajalliset sähkönsiirtoyhteydet. Koska siirtokapasiteettia ei ole riittävästi, on hinta Suomen puolella noussut merkittävästi. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu sähkönsiirron rajajohto, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 aikana.

Suomessa on myös ihan omia sisäisiä hintaa nostavia tekijöitä. Sähköntuonti Venäjältä loppui toukokuussa, eikä Olkiluoto kolmosta ole saatu vielä kaupalliseen käyttöön. Venäläinen sähkö on vastannut noin 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta sähkön käytöstä, vähemmän kuin mitä tullaan saamaan Olkiluoto kolmosesta.

ön Suomen Voiman omistusosakkuuksien kautta, muun muassa norjalaista vesivoimaa, mutta myös Olkiluodon ydinvoimaa sekä tuulivoimaa monesta tuulivoimapuistosta.

Porvoon Energian kaksi omaa biolämpövoimalaitosta Tolkkisissa tuottanevat tänä vuonna 56 GWh sähköä

ja yhtiön Strömsbergin vesivoimalaitos 2,20 GWh.

Sähkön hankinnasta omaa tuotantoa on tänä vuonna 10 %, pienvesivoimaa 2 %, Suomen Voima -osuuksia 20 % ja loput, 68 %, pörssistä hankittua markkinasähköä. Suurin osa on vesi-, bio- ja tuulivoimaa.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: SHUTTERSTOCK

Mikä sähköpörssi?

Suomi ostaa ja myy sähköä Nord

Pool -sähköpörssissä. Siellä sovitetaan yhteen kysyntää ja tarjontaa, kun sähköntuottajat ja sähköä eteenpäin myyvät yritykset, kuten muun muassa Porvoon Energiaa edustava Suomen Voima, käyvät huutokauppaa hinnoista. Pörssissä niin sanottu spot-hinta muodostuu, kun kysyntä- ja tarjontatarjoukset kohtaavat.

Nord Pool -sähköpörssin kauppa-alueeseen kuuluvat neljän

Pohjoismaan lisäksi Viro, Latvia ja Liettua. Alueen sisällä hinnat voivat vaihdella suurestikin. Kun koko alueen keskihinta esimerkiksi eräänä syyskuun viikkona tänä vuonna oli 238,30 euroa/MWh oli se Suomessa silloin 139,96 euroa/MWh.

Suomessa on vain yksi hinta-alue – kiitos hyvien sähkön siirtoyhteyksien – kun niitä Norjassa on viisi, Ruotsissa neljä ja Tanskassa kaksi. Kun spot-hinta meillä koko maassa on yksi ja sama, vaihtelee se näin ollen muiden Pohjoismaiden sisällä. Esimerkiksi Nor-

jassa oli MWh-hinta yllä mainitulla viikolla halvin maan pohjoisosassa, 97,99 euroa, ja kallein etelässä, 404,99 euroa.

Suuri vaihtelu johtuu Norjan riittämättömästä sähkön siirtokapasiteetista maan eri osien välillä. Tämä johtaa välillä siihen, että norjalaista sähköä siirretään Suomen verkon kautta Ruotsiin ja sieltä eteenpäin Etelä-Norjaan. Samasta maan omasta sisäisestä riittämättömästä siirtoverkkokapasiteetista johtuen myös ruotsalaista vesivoimasähköä siirretään joskus Suomen kantaverkon kautta Tukholman alueelle ja Etelä-Ruotsiin.

Ruotsin MWh-hintavaihtelu oli esimerkkiviikolla 110,87–173,57 euroa. Halvinta pohjoisessa ja kalleinta etelässä. Tanskan kahden hinta-alueen hintahaarukka oli 391,98–401,27 euroa.

Liettuassa ja Latviassa on Suomen tapaan vain yksi hinta-alue, ja siellä MWh-hinta oli kyseisellä viikolla 456,45 ja 449,36 euroa.

Palaako sähkön hinta totutulle tasolle?

Suomessa totuttiin 2000-luvulla siihen, että pelkän sähkön hinta oli 4–6 senttiä kilowattitunnilta, siis ilman siirtomaksua. Tänä vuonna tilanne muuttui ja hinta on ollut moninkertainen. Esimerkiksi kesäkuukausien keskiarvohinta oli 24,6 senttiä/kWh ja pörssisähkön korkein päivähinta 62,2 senttiä/kWh.

Entä jatkossa? Porvoon Energian sähköhankintapäällikkö Benny Broman toteaa hinnan määräytyvän niin monen tekijän mukaan, että kehityssuuntaa vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen on melko mahdotonta ennustaa.

– Esimerkiksi jo ongelmat Olkiluoto kolmosen kanssa vaikuttavat jatkuessaan oleellisesti sähkön hintaan. Kuten myös se, tuleeko talvesta kuinka kylmä ja miten tuulinen.

Broman muistuttaa Suomen oman sähköntuotannon olevan aikaisempaa alttiimpi tuuliolosuhteiden vaihtelulle tuotannon pohjautuessa yhä enemmän tuulivoimaan.

– Kun tuulee vähän, saattaa pörssisähkön hinnassa näkyä rajujakin hintapiikkejä. Vastaavasti hinta voi tippua todella alas, kun tuulee paljon, eikä ole kovin kylmää eikä kulutusta paljon.

Suomen sähköntuotannosta suurin osa ydinsähköä

Suomessa tuotetusta sähköstä noin yksi kolmasosa tulee maan neljästä ydinvoimalayksiköstä. Olkiluodon kolmannen yksikön myötä osuus tulee kasvamaan vielä reippaasti.

Tällä hetkellä toiseksi eniten sähköä tuotetaan lämpövoimalaitoksissa. Vesija tuulivoimasähkömäärien välillä ei ole merkittäviä eroja. Molempia saadaan suurin piirtein saman verran. Tuulivoiman osuus on kuitenkin voimakkaassa kasvussa ja tullee jo ensi vuonna ylittämään vesivoiman tuotantomäärän.

Kartta osoittaa, miten sähköä on siirretty maiden rajojen yli ja maiden sisäisten hinta-alueiden välillä tiettynä hetkenä erään syyskuisen yötunnin aikana. Nuolten luvut ovat megawatteja (MW) ja euroluvut sen hetken megawatin tuntihinta. Nähdään, että esimerkiksi Suomi on sekä tuonut että vienyt sähköä, nettona tuonut. Hinta määrää siirtosuunnan. Tässä tilanteessa Ruotsi ja Viro ovat olleet nettoviejiä, kaikki muut nettotuojia, Norja mukaan lukien.

Vastaavasti ylivoimaisesti suurin osa seitsemän maan muodostamalla Nord Pool -alueella tuotetusta sähköstä on vesivoimaa, yli 50 % kokonaistuotannosta. Toiseksi eniten tuotetaan ydinvoimalla – pitkälti Suomen tuotantorakenteen takia. Lämpövoima on kolmannella sijalla ja tuulivoima neljännellä.

VALTIOLTA

TUKEA

sähkölaskun maksamiseen

Hallitus sopi syksyllä valtion ensi vuoden talousarvioneuvotteluissa kahdesta tukimuodosta kotitalouksille, joille voimakkaasti kohonnut sähkön hinta aiheuttaa maksamisvaikeuksia. Verotuksessa otetaan käyttöön väliaikainen sähkölaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys sekä väliaikainen sähkötuki niille kotitalouksille, jotka eivät täysmääräisesti voi verovähennystä hyödyntää.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: SHUTTERSTOCK

HHallituksen tarkoitus on, että tukea myönnettäisiin ensi vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana maksetusta sähköstä. Molemmissa tapauksissa tuki koskisi vakituisessa asunnossa käytettyä sähköä. Kesämökin sähkönkulutuksesta tukea ei saisi.

Vakituisen asunnon sähkökulut oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen, jos ne 1.1.2023–30.4.2023 väliseltä ajalta ylittäisivät 2 000 euroa, mutta ei 6 000 euroa. Kysymys on verollisesta sähkömaksusta ja siihen liittyvästä perusmaksusta. Sähkön siirtomaksuun kotitalousvähennystä ei saisi.

Jos kyseisen neljän kuukauden ajanjakson sähkölaskut ylittävät 2 000 euroa, saisi kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia tämän rajan ylittävästä osasta. Esimerkiksi yhteensä 3 000 euron laskuista vähennykseen oikeutettu määrä olisi 1 000 euroa ja siitä kotitalousvähennys 600 euroa. Vähennystä saisi enimmillään 2 400 euroa.

Koska kysymys on verosta tehtävästä vähennyksestä, pienentäisi yllä mainittu 600 euron esimerkkivähennys kyseiselle verovelvolliselle maksettavaksi määrättäviä veroja samalla 600 eurolla. Verottaja ei tee vähennystä automaattisesti, vaan verovelvol-

lisen on sitä itse haettava. Nopeimmin hyödyn saa hakemalla vähennystä jo verovuoden aikana, jolloin verottaja huomioi sen vuoden 2023 verokortissa.

Vähennyksen piiriin pääsemiseen ja vähennyksen määrään vaikuttavat käytetyn sähkön määrä ja siitä maksettu hinta. Jos sähkönkulutus olisi neljän kuukauden aikana yhteensä 10 000 kilowattituntia ja sähköstä maksettu hinta 20 senttiä kilowattitunnilta, olisivat sähkömaksut 2 000 euroa, jolloin vähennystä ei vielä saisi.

Jos taas kulutus olisi 20 000 kWh ja sähkömaksut 4 000 euroa, vähennystä saisi 2 000 eurosta eli 1 200 euroa ennen kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuta.

Toisen tukimuodon, sähkötuen, toimeenpanosta vastaisi Kansaneläkelaitos, mistä tukea myös haettaisiin. Tukeen olisi oikeus niillä kotitalouksilla, jotka eivät pienituloisuutensa vuoksi pystyisi täysimääräisesti hyödyntämään sähkölaskun perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä.

Hakija voisi saada tukea 60 prosenttia 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta. Sähkölaskusta huomioidaan enintään 1500 euroa kuukaudessa. Näin ollen

enimmäistuki kuukaudessa olisi 660 euroa. Tukea maksetaan neljältä kuukaudelta, eli tuen enimmäismäärä koko lain voimassaoloajalta olisi 2 640 euroa.

Sähkölaskujen ollessa neljältä kuukaudelta yhteensä esimerkiksi 2 000 euroa, eli 500 euroa kuukaudessa, tukeen oikeutettu summa olisi 400 euroa (4 x 100), ja tuki 240 euroa (60 prosenttia 400 eurosta). Sähkötuki katsotaan kustannusten korvaukseksi eikä tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa. Tuki olisi saajalleen verovapaa.

MYÖS SÄHKÖN MYYNTIHINNAN ARVONLISÄVEROA LASKETAAN MÄÄRÄAIKAISESTI

Sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan sähkövähennyksen ja sähkötuen lisäksi myös alentamalla sähkön arvonlisäverokantaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskee vain sähkön myyntiä, ei sähkönsiirtoa eikä valtion sähköveroa. Arvonlisävero alennetaan ajanjaksolle 1.12.2022–30.4.2023. Porvoon Energia siirtää alennuksen suoraan asiakkaiden laskuihin.

PBElämpö -tuotteemme hinta nousi 1.10.2022

Hinnankorotuksella katetaan maailmantilanteen seurauksena nousseiden polttoainekustannusten –erityisesti hakkeen – rajua hinnannousua.

Hinnankorotus koskee perinteisen PBElämpö-kaukolämpötuotteemme sekä peruseli tehomaksua että energiamaksua. Uusi energian hinta korotuksen jälkeen on 84,58 €/MWh (sis. alv 24 %). Perus- eli tehomaksun hinta määräytyy kohteen tehotarpeen mukaan.

– Tilanne on monella tapaa haastava. Toivotaan, että suomalaiset metsänomistajat ovat jatkossa entistä aloitteellisempia tuomaan lisää puuta myyntiin, jotta myös kotimaisen hakkeen riittävyys saadaan turvattua tulevina lämmityskausina, toteaa Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio.

Hinnastomme löydät kotisivuiltamme osoitteesta www.pbe.fi/hinnastot

Lisäinfoa tuotteistamme sekä tuotteiden vertailulaskuri ja hinnastot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.pbe.fi/vihreäälämpöä

Korotus koskee Ilmastoviisas Original-, Wind Original- ja EKO Original -sopimusten energianhintaa, perusmaksut säilyivät entisellään.

Olemme onnistuneen sähkönhankintamme ansiosta olemaan yksi edullisimmista energiayhtiöistä olemassa oleville asiakkaillemme. Hinta on edelleen hyvin kilpailukykyinen ja alle valtakunnallisten keskihintojen. – Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta haluamme olla luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto asiakkaillemme nyt ja jatkossa, kertoo Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg.

Sähkön hinta koostuu perusmaksusta (€/kuukausi) sekä energiamaksusta (snt/kWh). Korotuksen jälkeen nykyinen hinta esimerkiksi Ilmastoviisas Original -tuotteellemme yleissähkösopimuksena on 19,9 snt/kWh (sis. alv 24 %). Hinnankorotusten vaikutus on keskimäärin seuraava:

• kerrostaloasunnossa, jossa kulutus noin 2 500 kWh/vuosi, noin +23 €/kk

• ei-sähkölämmitteisessä pientalossa, kun kulutus noin 5000 kWh/ vuosi, noin +46 €/kk

• sähkölämmitteisessä omakotitalossa, kun kulutus noin 18 000 kWh/vuosi, noin +157 €/kk

Original-sopimusten myynti uusina sopimuksina on lopetettu, mutta ne toimivat edelleen määräaikaisten sopimusten päättyessä niin sanottuina pudotushinnastoina.

Hinnastomme löydät kotisivuiltamme osoitteesta

www.pbe.fi/hinnastot sekä

Online-palvelustamme

www.pbe.fi/pbeonline

Toistaiseksi voimassa olevien Original-sähkösopimustemme hinnat nousivat 1.11.2022

Sähkösopimustyypillä voi vaikuttaa

KUSTANNUSTEN ENNUSTETTAVUUTEEN

Sähkösopimuksen

voi tehdä esimerkiksi

toistaiseksi

voimassa olevana, määräaikaisena tai

pörssisähkösopimuksena.

Jokaisella sopimustyypillä on eri ominaisuudet, ja sähkön käyttäjästä riippuu, minkälainen sopimus kenellekin on sopivin. Sopimusehdot kannattaa aina lukea huolellisesti.

Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus

Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on nimensä mukaisesti voimassa, kunnes se irtisanotaan. Sopimuksen voi päättää tai vaihtaa toisenlaiseen koska tahansa sovitun irtisanomisajan puitteissa. Sopimus noudattaa sähköyhtiön ilmoittamaa, toistaiseksi voimassa olevaa hinnoittelua, jota sähköyhtiön on mahdollista muuttaa ilmoittamalla muutoksista asiakkaille kuukautta ennen hinnanmuutosten voimaantuloa.

Määräaikainen

sähkösopimus

Määräaikainen sähkösopimus solmitaan kiinteäksi ajaksi, useimmiten 12 tai 24 kuukaudeksi, ja se päättyy määräajan umpeutuessa.

Määräaikaisessa sopimuksessa hinnat ja muut sopimusehdot ovat samat koko sopimuskauden, eikä sähkön hinnan vaihtelu voi tuoda yllätyksiä.

Pörssisähkösopimus

Pörssisähkösopimus on niin sanottu markkinahintainen sähkösopimus, jossa sähkön hinta määräytyy Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Pörssissä sähkön spot-hinta muuttuu vuorokauden jokaisena tuntina, ja vaihtelu eri tuntien välillä voi olla suurta. Pörssisähkösopimuksen avulla on mahdollista hyödyntää edullisia tunteja kohdentamalla sähkön käyttöä alhaisten hintojen ajankohdille.

PBElämpö

PBElämpö on perinteistä hinnoittelua noudattava vihreä ja hiilineutraali kaukolämpö, jossa perus- eli tehomaksun osuus kokonaiskustannuksista on PBEvakaata pienempi.

Tolkkisten voimalaitoksemme Porvoossa tuottaa uusiutuvilla energialähteillä ympäristöystävällistä kaukolämpöä sekä tiukat kansainväliset kriteerit täyttävää, EKOenergiamerkittyä EKOlämpöä.

Kaikki tuotteemme – PBElämpö, PBEvakaa sekä EKOlämpö – ovat vihreää ja hiilineutraalia lämpöä. Myymme kaikkia kaukolämpötuotteitamme sekä kuluttaja- että yritysasiakkaille. Olemme ensimmäinen suomalainen yhtiö, jonka kaukolämpö täyttää tiukat kansainväliset EKOenergia-kriteerit, ja jolle on myönnetty lupa myydä EKOlämpöä. Ole siis edelläkävijä ja lämmitä vihreällä tai kaikista vihreimmällä!

Lisäinfoa tuotteistamme sekä tuotteiden vertailulaskuri ja hinnastot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.pbe.fi/vihreäälämpöä

PBEvakaa

PBEvakaa on vihreä ja vastuullinen kaukolämpömme, joka sopii parhaiten pienitehoisille, suuren lämmönkulutuksen kohteille. Valitsemalla PBEvakaan pystyt paremmin ennakoimaan lämmityskauden kustannuksia.

EKOlämpö

Molemmat Porvoon Energian kaukolämpötuotteet on mahdollista tilata vihreistä vihreimpänä, tiukat kansainväliset kriteerit täyttävänä EKOenergia-merkittynä EKOlämpönä.

Lämmitä ympäristöystävällisesti – hiilineutraali kaukolämpö on vihreä, luonnollinen valinta

Puolueetonta tietoa tarjoavan Geologian tutkimuskeskuksen mukaan ydinvoimalla tuotetun sähkön elinkaaren päästöjen ilmastovaikutukset suhteutettuna tuotettuun energiamäärään ovat selvästi matalammat kuin millään muulla energiantuotantomuodolla.

Miksi ydinvoimaa tarvitaan?

Moni eurooppalainen valtio on tehnyt päätöksen ydinvoimasta luopumisesta.

Esimerkiksi Saksassa, Belgiassa ja Sveitsissä luopumispäätökset on tehty jo useita vuosia sitten. Pääasiallisena syynä on ollut epäluottamus

ydinvoimaa kohtaan sekä kansalaisten vastustus: esimerkiksi Saksassa ydinvoimanvastaisia mielenosoituksia on ollut runsaasti.

Nyt, energiakriisin vuoksi, luopumispäätöksiä on alettu kyseenalaistamaan, ja ydinvoimaloiden alasajoaikatauluja on jo siirretty myöhempiin ajankohtiin. Ydinvoimasta on alettu puhua yhtenä sähköomavaraisuutta ja vihreää siirtymää tehokkaasti tukevista energiamuodoista. On myös hyvä huomioida, että lähes kaikissa skeenaarioissa, joissa maailma pystyy rajoittamaan ilmaston lämpenemisen korkeintaan 2 asteeseen, ydinvoimalla on tulevaisuudessakin tärkeä rooli sähköntuotannossa.

Suomessa merkittävä osa käyttämästämme energiasta on jo pitkään tuotettu ydinvoimalla (n. 26 % vuonna 2021). Vaikka uusiutuvan energian osuus (n. 30 % vuonna 2021) on kasvanut ja kasvaa edelleen, pohjoisissa olosuhteissamme sääriippuvaisilla uusiutuvilla tuotettu sähkö ei riitä katta-

maan kulutusta talvikuukausina. Vajetta on paikattu tuontienergialla, jonka saatavuus on energiakriisin myötä alentunut. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönotto tuo helpotusta tilanteeseen: Suomen energiaomavaraisuus paranee merkittävästi, kun tuotanto saadaan käyntiin täydellä teholla.

Porvoon Energia omistaa ydinvoimaa välillisesti osakkuusyhtiöidensä kuten Suomen Voiman kautta.

– Porvoon Energia ostaa jälleenmyytäväksi ainoastaan alkuperätakuin varmennettua energiaa, kertoo Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman.

– Kaikki Porvoon Energian myymä sähkö on aina päästötöntä ja asiakkaillamme on myös mahdollisuus valita uusiutuvaa sähköä.

Energiateollisuuden vuonna 2021 teettämän tutkimuksen mukaan ydinvoiman VASTUSTUS ON LASKENUT 20 prosenttiyksikköä vuodesta 1990.

YLE:n vuoden 2019 tutkimuksen mukaan LÄHES PUOLET SUOMALAISISTA pitää ydinvoimaa kestävänä energiamuotona ilmastonmuutoksen hillinnässä.

TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: TVO

Pintaa syvemmälle

menee kirjaimellisesti porvoolainen dokumentaristi Petteri Saario

Porvoolaisen dokumentintekijän Petteri Saarion luontoaiheiset dokumenttisarjat ja -elokuvat tuovat katsojien nähtäviksi paikkoja, joihin monellakaan meistä ei ole mahdollisuus itse päästä sekä tietoa, jota saa vain menemällä luonnossa ”pintaa syvemmälle”.

PPetteri Saario on kuvannut mantereilla ja vesistöissä sekä dokumentoinut ihmisten elämää erilaisissa olosuhteissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

– Kaikki ovat olleet omalla tavalla hienoja projekteja ja rakkaita minulle, hän toteaa.

– Joka kerta, kun kuvaa vaikkapa norppaa, on se hieno fiilis. Tai, kun makaa vedenpinnan alla ja heilauttaa vähän kättään, saattaa ahvenparvi tulla ympärille pyörimään ja ihmettelemään.

– Ne ovat leikkisiä kaloja, ja niiden kanssa on kiva kommunikoida.

Omat haasteensa kuvaamiseen tuovat Saarion mukaan koskessa nousevat kalat.

Villieläinten kuten karhujen kuvaaminen Suomessa ei ole häntä pelottanut, vaikka on niitä lähelle päässytkin.

– Afrikassa sain aivomalarian, kun kuvasin yöllä sammakoita ja matelijoita.

Saario muistelee, miten hän on kuvausryhmänsä kanssa ollut pari kertaa merihädässä kuvausreissuilla Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Molemmilla kerroilla kovassa myrskyssä vene hajosi ja meripelastajat tulivat apuun.

NORPAN SUOJELU

Parhaillaan Saario työstää dokumenttielokuvaa ”Operaatio Norppa”, joka kertoo saimaannorpasta ja sen suojelusta.

– Se on useita vuosia kestänyt projekti ja jatkuu vieläkin. Dokumentti kertoo, miten ilmanmuutos uhkaa norppia, kun ei ole lunta, johon tehdä pesä.

– Ihminen tulee avuksi. Kolataan lumikasoja, joihin norppa tekee pesän. Mikäli ei ole lunta ollenkaan, tehdään keinopesiä.

– Tämä on maailmanluokan uraauurtavaa työtä, jota Suomessa tehdään, jotta erittäin uhanalainen saimaannorppa pärjäisi luonnossamme jatkossakin.

UUDET, ISOT PROJEKTIT

Uusista projekteista Saario kertoo lisäksi, että vuodenvaihteessa TV1:ssä ja Areenassa alkaa uusi sarja ”Rakkaudesta villieläimiin”. Sarja kertoo ihmisistä, jotka auttavat loukkaantuneita ja orvoksi jääneitä villieläimiä.

Saariolla on myös juuri valmistumassa monen vuoden projekti ”Revontulten räppäri”, joka on nuorille suunnattu elokuva ja kertoo 18-vuotiaasta Mihkku Laitista, joka on poromies ja räp-muusikko Utsjoelta.

Elokuva tulee ensi vuoden kevättalvella elokuvateattereihin ja televisioon myöhemmin.

– Nämä kaikki ovat pitkiä hankkeita ja uusia suunnitellaan koko ajan. Tässä työssä oleellista on pitkäjänteisyys, kun projektit ovat pitkäkestoisia.

ITÄMERI, KUORMITETTU MERI

Suunnitteilla olevista hankkeista Saario mainitsee isohkon Itämereen liittyvän projektin.

– Jos se toteutuu kuten toivomme, siitä tulee pitkä essee-elokuva. Ohessa on tarkoitus tehdä ulkoluodoista kertova ”Ankarista ankarin” -dokumenttielokuva, joka kertoo äärimmäisissä olosuhteissa elävistä eläimistä ja kasveista.

Hän tähdentää, että Itämeri on Mustameren jälkeen toiseksi suurin murtovesiallas ja aivan ainutlaatuinen koko maailmassa.

– Itämeri on poikkeuksellinen siksikin, että se on niin matala ja vähävetinen. Kun valtamerten keskisyvyys on yli kolme kilometriä on Itämeri vain 60 metriä syvä.

– Se ei ole varsinainen suolainen meri eikä makean veden järvi, vaan välimuoto. Ja on siksi hyvin haavoittuvainen – merilajeille liian vähäsuolainen ja järvilajeille taas liian suolainen.

– Pienetkin muutokset saattavat olla sille aika kohtalokkaita. Sen takia monet vaikutukset, jotka ovat täällä nähtävissä, on vasta alettu hahmottamaan isommissa merissä. Suomen saaristovyöllä on 80 000 saarta ja luotoa. Pelkästään Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä niitä on 40 000–50 000.

– Valitettavasti se on myös kuormitettu meri, jolla on laaja valuma-alue, jossa ihmisiä elää. Se on kuin globaali laboratorio siitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa meren järjestelmiin.

Ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin pahimmat skenaariot ovat ennustaneet.

– Muutoksen nopea eteneminen on yllättänyt tutkijat, viranomaiset ja jopa kansalaisjärjestöt.

– Täällä pohjoisen alueella ilmastonmuutos kiihtyy vielä keskimääräistä nopeammin. Huippuvuorilla jäätiköt sulavat. Se on alue, joka on keskellä ei mitään. Siitä seuraava on suunnilleen pohjoisnapa, Saario huomauttaa.

LUONTO JA ILMASTONMUUTOS

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ELLA KAASINEN

– Kuvasin siellä yli 10 vuotta sitten alueella, jossa ihminen ei ollut juurikaan käynyt, mutta silti ihmisen vaikutus näkyi. Merivirrat olivat tuoneet rantaan muovijätettä ja Siperian hakkuutyömailta tukkeja.

Saario toteaa, että maapallolla ei valitettavasti ole paikkaa, joka olisi välttynyt ihmisen toiminnalta ja sen vaikutuksilta.

– Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta voimme sopeutua siihen ja yrittää jarruttaa sitä jossain määrin. Ja siinä energialla on keskeinen rooli.

– Kun energiaa tarvitaan, tuotetaan se siten, ettei se lisää ilmastonmuutosta. Ehkä

KUKA?

PETTERI SAARIO

SYNTYNYT: Lahdessa vuonna 1961.

ASUU: Porvoossa.

JOHTAA: tuotantoyhtiö DocArtia.

TYÖ: ohjaa, kuvaa, tuottaa, käsikirjoittaa ja leikkaa dokumentteja, dokumenttisarjoja ja -elokuvia.

vielä tärkeämpää ja oleellisempaa on, että opimme elämään käyttämättä niin paljon energiaa kuin nyt käytämme. Siihen meidän pitäisi satsata.

Jos Saariolla olisi taikasauva, hän esittäisi toiveen haltijalle:

– Haluaisin jättää tuleville sukupolville sellaisen maapallon, jolla ihminen voisi elää sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä sitä riistää.

– Siihen on aika paljon matkaa. Tuskin me siihen minun elinaikanani päästään.

TUOTANTOYHTIÖSSÄ: työskentelevät puoliso Tiina, pojat Antti ja Ilkka, Sari Orkomies ja Joonatan Hietanen

DOKUMENTTIELOKUVAT: kolme vuosikymmentä jatkuneen dokumenttiohjaajan ja luontoelokuvaajan urallaan kuvannut ja ohjannut yli 20 dokumenttielokuvaa, mm. Aktivisti, Vedenneito, Autiomaa, Kutsu Usambarasta, Minne hepo sinne reki, Utsjoen Beckhamit.

DOKUMENTTISARJAT: toistakymmentä dokumenttisarjaa mm. ihmisen ja luonnon suhteesta kuten Erämaan lumo, Jokiemme helmet, Veden saartamat, Rajankäyntiä, Asvalttiviidakot, Veden valtakunta.

KIRJAT: Luonnon lumo ja Rakkauskirjeitä luonnolle, joista jälkimmäisen yhdessä Minna Jakosuon ja Meeri Koutaniemen kanssa.

Dokumentit ovat keränneet Suomessa ja ulkomailla kymmeniä miljoonia katsojia, ja niitä on palkittu useilla merkittävillä koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla.

”Ennen muuta koen itseni uteliaaksi ja etuoikeutetuksi luonnon ja ihmisluonnon havainnoijaksi, ystäväksi ja puolestapuhujaksi, joka on saanut jonkinlaisen tarinankertomisen kyvyn huomislahjanaan.”

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta voimme

sopeutua siihen ja yrittää jarruttaa sitä jossain määrin. Ja siinä energialla on keskeinen rooli.

Katkaise virta fiksusti mittarista www.pbe.fi/ katkaisemittarista

Parempaa palvelua

Porvoon Sähköverkon asiakkaille

Porvoon Sähköverkon uusi ilmoituspalvelu lähettää tekstiviestin asiakkaalle ja tarkistaa tarvittaessa, että käyttöpaikallasi on kaikki kunnossa.

Lähes kaikki sähkömittarit Suomessa ovat etäluettavia. Etäluettava sähkömittari mahdollistaa sähkömittarin luennan ja sen toimintojen ohjaamisen etäyhteyden avulla. Etäluennan avulla saat myös enemmän tietoa omasta sähkönkäytöstäsi. Myös sähköverkon ylläpitäjä saa paljon tietoa, jota voimme hyödyntää sekä palvelujen kehittämisessä että verkon ylläpitämisessä, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin.

Porvoon Sähköverkko seuraa sähköverkon toimintaa aktiivisesti ja pyrkii ennakoimaan mahdolliset vikatilanteet. Tämä onnistuu silloin, kun meillä on yhteys käyttöpaikkasi etäluettavaan mittariin ja saamme sitä kautta tärkeää tietoa verkon mahdollisista vikatilanteista ja pystymme korjaamaan ne nopeammin.

Uusi palvelumme opettelee tuntemaan verkon mahdollisia vikatilanteita.

Mikäli jatkossa suljet esimerkiksi vapaa-ajan käyttöpaikalta lähtiessäsi virran pääkytkimestä, lähettää uusi järjestel-

mämme asiakastiedoissamme olevaan käyttöpaikan omistajan puhelinnumeroon tekstiviestin ja muistuttaa, että virta tulisi aina katkaista etäluettavasta sähkömittarista, ei pääkatkaisijasta.

– Emme pysty seuraamaan sähköverkon toimivuutta käyttöpaikalla, jos asiakas katkaisee virran sähkömittarin sijaan pääkatkaisijasta. Kun asiakas seuraavan kerran menee mökilleen, voi käydä niin, että alueella on ollut vaikkapa myrskyn seurauksena sähkökatkoja ja käyttöpaikalta puuttuu vaiheita, jotka olisimme voineet käydä korjaamassa, jos meillä olisi ollut yhteys mittariin. Nyt asiakas joutuukin odottamaan korjaajaamme saadakseen sähköt turvallisesti taas toimimaan, kertoo Porvoon Sähköverkon asiakkuuspäällikkö Tomas Nordström esimerkkinä.

Asiakas voi myös saada jatkossa ilmoituksen, jossa pyydämme tarkistamaan tekstiviestissä mainitun käyttöpaikan sulakkeet. Mikäli sulakkeissa ei vaikuttaisi olevan vikaa, tulee tehdä vikailmoitus Porvoon Sähköverkolle, koska tällöin todennäköisesti verkossa on vikaa, jonka Sähköverkko käy tarkistamassa.

Uusi järjestelmä otetaan testausvaiheen jälkeen käyttöön vuodenvaihteessa.

Tilaa käyttöösi

Porvoon Sähköverkon Häiriövahti -tekstiviestipalvelu

www.pbe.fi/häiriovahti

Tee vikailmoitus kotisivuillamme

www.pbe.fi/sähköverkonvikailmoitus

Seuraa sähkönkulutustasi

Online-palvelussamme

www.pbe.fi/pbeonline

TEKSTI: ELLA KAASINEN

Sähköpulan syntymiseen voi vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöä omassa arjessaan

Sähköpula syntyy, kun kotimaisen energian tuotanto tai tuontienergia eivät riitä kattamaan kulutustamme. Mikäli näin käy, joudutaan kulutusta hetkellisesti

Suomessa on pohdittu paljon sitä, riittääkö meillä tulevana talvena sähköä. Energiansäästötalkoilla pyritään nyt ehkäisemään mahdollisen sähköpulan syntymistä.

SÄHKÖPULA ON TODENNÄKÖISIN

KOVIMPIEN KULUTUSPIIKKIEN AIKAAN

Fingrid on jakanut mahdollisen sähköpulan kolmeen tasoon tilanteen vakavuusasteen mukaan seuraavasti:

1. Sähköpula mahdollinen

2. Sähköpulan riski suuri

3. Sähköpula

Sähköpulan riski on suurimmillaan kovimpien kulutuspiikkien aikaan esimerkiksi pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson seurauksena, erityisesti tuulettomina pakkasarkipäivinä, kun ihmiset tekevät lähtöään töihin tai palaavat töistä. Sähköpula voi syntyä myös äkillisten yhtäaikaisten häiriöiden seurauksena, jolloin merkittävä voimalaitos tai sähkön siirtoyhteys ei ole käytössä.

Fingrid pyrkii välttämään sähköpulan aina ensin sähkömarkkinoilla toimivien sähköntuottajien ja -kuluttajien vapaaehtoisilla toimilla, kuten energiansäästötalkoilla. Sähkönjakelun rajoitustoimenpiteet ote-

TEKSTI: ELLA KAASINEN || KUVA: SHUTTERSTOCK

taan käyttöön vasta, kun sähkön riittävyyttä ei kaikista muista toimenpiteistä, kuten häiriötilanteisiin varattujen varavoimalaitosten käynnistämisestä huolimatta pystytä varmistamaan.

KIERTÄVÄT SÄHKÖKATKOT Sähköpulan mahdollisuus ja suuri riski voivat johtaa hyvinkin nopeasti sähköpulaan, jolloin paikalliset jakeluverkonhaltijat joutuvat Fingridin antaman ohjeistuksen mukaan kytkemään sähkönkulutusta irti alueellaan.

Sähköpulassa sähkökatkot pyritään pitämään enintään kahden tunnin pituisina kerrallaan, ja sähköverkko kierrättää katkoja tarvittaessa. Kiertävät sähkökatkot ovat viimeinen keino välttää sähköverkon suurhäiriö, joka voi johtaa pitkäkestoiseen valtakunnalliseen sähköntoimitushäiriöön.

Sähkökatkoja tapahtuu muulloinkin ja muista syistä. Meistä jokaisella on vastuu huolehtia omasta varautumisesta ja selviytymisestä kaikkien sähkökatkojen aikana.

TIETOA SÄHKÖPULASTA

Porvoon Energia on yhdessä Porvoon Sähköverkon kanssa koonnut mahdolliseen

Srajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Sähkön kulutuksen mahdollisesta rajoittamisesta päättää aina kantaverkkoyhtiö Fingrid. Ota

sähköpulaan liittyvistä asioista infosivun kotisivuilleen. Sähköpula-sivulta löytyy aina ajankohtainen info, vinkit sekä tärkeimmät linkit, jotka löytyvät nyt myös tämän asiakaslehtemme irrotettavasta liitteestä.

Tiedotamme asiakkaitamme mahdollisessa sähköpulassa kotisivuillamme, somekanavissamme sekä tekstiviestein siihen numeroon, jonka asiakas on omalle käyttöpaikalleen meille ilmoittanut. Mahdollisista sähköpulaan liittyvistä sähkökatkoista tiedotetaan myös muun muassa Fingridin sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.

Sähköpulasta kotisivuillamme www.pbe.fi/sähköpula

Seuraa omaa kulutustasi ja säästä!

www.pbe.fi/pbeonline

www.pbe.fi/häiriovahti

Tilaa käyttöösi Porvoon Sähköverkon Häiriövahti -tekstiviestipalvelu

VARAUTUMINEN KANNATTAA!

KÄYTÄNNÖN

VINKIT JA OHJEET MM. SÄHKÖPULAAN VARAUTUMISEEN: ota liite talteen ja pidä saatavilla!

Ajankohtaiset vinkit talvi kauteen

• Sähköpula on lämmityskauden haaste

• Varautumisohjeita kotitalouksille

• Vinkkejä energiansäästöön

• Joustoa energialaskuihin

• Ohjeet mökkeilijälle

SÄHKÖPULA on lämmityskauden haaste

Sähkön kulutuksen rajoittamisesta päättää aina kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Talvi tulee olemaan monin tavoin poikkeuksellinen. Sotatilan ja siitä johtuvan energiakriisin sekä yleisen

hinnannousun vuoksi talveen varautuminen muun muassa energiansäästötoimin on noussut päivittäiseen keskusteluun myös kotitalouksissa.

Suomessa sähkön kulutushuiput osuvat yleensä kylmiin, tuulettomiin pakkaspäiviin. Sähkömarkkinan häiriötila, sähköpula, on siksi maassamme todennäköisin juuri lämmityskaudella. Sähköpulan riski on kasvanut muun muassa siksi, että energian tuonti Venäjältä on loppunut ja säästä riippuvaisen uusiutuvan energian merkitys energian tuotannossa kasvanut.

JOS SÄHKÖPULA ISKEE

Mikäli sähkön kulutus ja tuotanto eivät ole tasapainossa, ja syntyy sähköpula, voidaan sähkön kulutusta joutua rajoittamaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Kulutusta rajoitetaan sähkökatkoin, ja rajoittamisesta päättää aina kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Ennen sähkökatkoihin siirtymistä Fingrid pyrkii aina ensin hyödyntämään sähkömarkkinoilla toimivien sähköntuottajien ja -kuluttajien vapaaehtoiset toimenpiteet. Rajoitustoimet eli sähkökatkot otetaan käyttöön vasta kun markkinaehtoiset toimenpiteet on toteutettu ja häiriötilanteisiin varatut varavoimalaitokset ovat käytössä.

Sähköpulaan liittyvien sähkönkäytön rajoitustoimien toteutuessa tilanne on viranomaisten hallinnassa. Mahdolliset sähkökatkot pyritään pitämään enintään kahden tunnin pituisina, ja paikallinen sähköverkkoyhtiö kierrättää katkoja alueittain tarvittaessa. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat rajataan katkojen ulkopuolelle. Löydät tietoa sähköpulasta myös lehden sivulta 22.

VÄHENNÄ, VAIKUTA, VARAUDU!

Jokainen sähkönkäyttäjä voi alentaa sähköpulan todennäköisyyttä vähentämällä omaa kulutustaan, etenkin kulutushuippujen aikana. Vinkkejä oman sähkönkulutuksen alentamiseen löydät tämän liitteen sivuilta 5-6.

Nyt on myös hyvä aika tarkistaa, että oma varautumistaso on riittävä. Koska sähkökatko voi yllättää muutenkin kuin sähköpulan vuoksi, lähtökohtaisesti suositellaan, että kodeissa olisi valmius pärjätä ilman sähköä kolme vuorokautta. Tutustu varautumisohjeisiin tämän liitteen sivulla 4.

PORVOON ENERGIA TIEDOTTAA

• ennakoivasti (energiansäästövinkit, toimintaohjeet …),

• kun sähköpula on mahdollinen (varoitus –Suomi varautuu varavoiman käyttöön ja kaikkien tulisi säästää sähköä),

• kun sähköpulan riski on suuri (sähkönsäästötalkoot, katkoihin varautuminen) ja

• sähköpulan syntyessä (sähkökatkot, sähkönsäästö).

FINGRID turvaa sähkön suomalaisille

Fingrid Oyj on kantaverkkoyhtiö, jonka omistavat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Fingridin tärkein tehtävä on turvata sähkö suomalaisille siirtämällä sähköä kantaverkossa eli korkeajännitteisessä verkossa tuotantolaitoksilta teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Lisäksi Fingrid huolehtii sähkön tehotasapainosta ja verkon operatiivisesta toiminnasta. Fingridin järjestelmävastuu on määritetty laissa ja yhtiön verkkoluvassa.

Fingrid valvoo sähköjärjestelmän tilaa jatkuvasti. Mikäli sähköverkkoon syntyy epätasapaino, esimerkiksi jos sähköä kysytään enemmän kuin sitä on tarjolla, voi Fingrid velvoittaa kulutuksen vähentämiseen joko paikallisesti tai jopa valtakunnallisesti. Kulutuksen rajoittamisen ensisijaisena tavoitteena on välttää sähköverkon suurhäiriö, jonka seurauksena koko sähköjärjestelmä voi kaatua useiksi vuorokausiksi. Vaikka kantaverkko on kaatunut Suomessa viimeksi 1970-luvulla, Fingridissä harjoitellaan tilanteen varalle jatkuvasti.

Lisää tietoa:

www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta www.pbe.fi/sähköpula

Kulutuksen rajoittamisen tavoitteena on välttää suurhäiriö, jonka seurauksena koko sähköjärjestelmä voi kaatua.

VARAUTUMINEN ON TIETOA, TAITOA JA TARVIKKEITA

Varautumisohjeet kotitalouksille

Vaikka yhteiskuntamme huoltovarmuus on hyvällä tasolla, voivat yhteiskunnan tarjoamat palvelut silti häiriintyä tai jopa keskeytyä.

Esimerkiksi laaja sähkökatko voi aiheuttaa pitkäkestoisenkin häiriötilanteen, jonka aikana tutut peruspalvelut eivät ole saatavilla.

LLähtökohtaisesti suositellaan, että kodeissa olisi valmius pärjätä ilman sähköä kolme vuorokautta eli 72 tuntia. Sitä varten kotona on hyvä olla perustarvikkeita kuten kynttilöitä ja taskulamppuja sekä niin sanottua kotivaraa. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea kotitalouksille itselleen.

Sähkökatkot

Jos valot tai televisio sammuvat, kyse voi olla laiteviasta, kodin oman sähköverkon viasta tai sähkökatkosta. Kokeile, syttyvätkö valot muissa huoneissa ja toimivatko muut kodinkoneet. Varmista sulaketaulusta, että sulakkeet ovat ehjät ja katso, onko naapurilla valot. Kun sähkökatko on varmistunut, sammuta virta sähkölaitteista. Sulje ikkunat ja väliovet, pidä ulko-ovi kiinni. Varaa saataville lämpimiä vaatteita ja peittoja. Pakastimen avaamista kannattaa välttää ruokien sulamisen estämiseksi. Mikäli katko pitkittyy, nauti ensin helposti pilaantuvat elintarvikkeet ja käytä ruoan valmistukseen retkikeitintä, takkaa tai pihagrilliä.

Kotivara

Kotivarassa olennaista on, että ruokaa on riittävästi koko perheelle kolmen vuorokauden tarpeisiin. Kotiin kannattaa varata itselle mieluisaa syötävää, mutta varautumisen kannalta parasta on ruoka, jolla on pitkä

säilyvyysaika, joka valmistuu nopeasti, jonka kypsentämiseen tarvitaan vain vähän vettä tai joka voidaan syödä kypsentämättä. Hyvää kotivaraa ovat esimerkiksi korput, keksit, pussikeitot, pastat, erilaiset säilykkeet, pähkinät ja kuivatut hedelmät. Kotoa olisi hyvä löytyä myös kaupasta hankittua pullovettä.

Jotta kotivara pysyy tuoreena, siihen varattuja tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta. Muista varata ruokaa myös perheen lemmikeille!

Vesi

Sähkönjakelun ohella myös vedenjakelu voi häiriintyä. Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa. Kotiin on siten hyvä varata pulloveden oheen kanistereita ja kannellisia ämpäreitä, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteistä.

Kun vesi on poikki, WC:n voi vetää vain kerran. Vessaa voi käyttää, kun asentaa pönttöön roskapussin ja lajittelee käytetyn pussin sekajätteeseen.

Viranomaisten varautumisohjeita ja -tietoa: https://72tuntia.fi https://varmuudenvuoksi.fi

Muistilista:

• Varaa kotiin paristoilla toimiva radio, tasku- ja/tai otsalamppuja sekä varaparistoja.

• Pidä saatavilla kynttilöitä ja tulentekovälineet.

• Hanki kotivaraan hyvin säilyviä ruokatarvikkeita ja pullovettä. Tarkista, että kotoa löytyy tölkinavaaja!

• Hanki kannellisia astioita veden säilyttämiseen sekä riittävä määrä perushygieniatarvikkeita kuten kosteuspyyhkeitä, WC-paperia ja roskapusseja.

• Tarkista, että taloudessa käytössä olevia lääkkeitä on aina vähintään kolmen vuorokauden tarpeiksi.

• Tarkista, että kotoa löytyy ensiapulaukku ja alkusammutusvälineistö.

• Pidä mobiililaitteiden ja tietokoneiden akut ja varavirtalähteet ladattuina.

• Tarkista, että tärkeistä asiakirjoista/ tiedostoista on saatavilla kopio myös ilman nettiyhteyttä.

• Varaa kotiin pieni määrä käteistä.

• Lataa puhelimeen 112-sovellus ja selvitä, missä lähin väestönsuoja sijaitsee.

Jokaisen sähkönkäyttäjän tulisi olla varautunut sähkökatkoihin.

PIENIKIN TEKO VAIKUTTAA

Säästä sähköä – ennaltaehkäiset sähköpulaa!

Energian säästäminen ei ole vain tapa säästää kustannuksissa. Se on kestävän kehityksen mukaista toimintaa sekä varautumista ja osallistumista yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, sähköpulan välttämiseen.

Jokainen sähkönkäyttäjä voi ennaltaehkäistä sähköpulan syntymistä vähentämällä omaa kulutustaan. Kulutushuippuja voi tasoittaa esimerkiksi välttämällä paljon kuluttavien sähkölaitteiden kuten uunin, tiski- ja pesukoneiden ja kiukaan käyttöä suuren kuormituksen aikoina.

Energiankäytön tehostaminen on hyvä aloittaa omaa kulutusta seuraamalla: kun tiedät, missä ja milloin energiaa kuluu, voit etsiä säästökohteita. Voit tutustua omaan kulutukseesi Online-palvelussamme (www.pbe.fi/pbeonline) tai kirjautumalla datahubiin (https://oma.datahub.fi).

Sähkön kulutushuiput osuvat arkipäivisin kello 6–9 ja 17–19 väleille.

ENERGIAVINKKEJÄ

3

1 2 4 5 6

Villasukka-rockin aika! Kun alennat huonelämpötilaa 1 asteella, säästät 5 % lämmityskustannuksissa. Oleskelutiloissa riittää noin 20 astetta, kauneusunikammareissa 18 astetta. Kylpyhuoneessa riittää, että lattia ei tunnu jalan alla kylmältä. Muista säätää myös koneellinen ilmanvaihto!

Lämpimän käyttöveden osuus asumisen energiankulutuksesta on merkittävä.

Koska aarian voi laulaa myös ilman taustalla kuuluvaa veden solinaa, lyhennä suihkuaikaa ja avaa hana vain, kun tarvitset vettä. Sama pätee, kun olet pesemässä käsiäsi, harjaamassa hampaitasi tai ajamassa partaasi.

Automaattisäätyvä vesi ja energia? Niin tai näin, kun peset astioita ja pyykkiä, pese täysiä koneellisia. Älä esihuuhtele astioita juoksevalla vedellä ja mieti, onko vaate niin likainen, että se todella vaatii pesua. Joskus riittää pelkkä kiekkokatsomosta tuttu tuuletus!

Energia-asiat tiedostava kokki kypsentää uunissa useita ruokia kerralla ja hyödyntää jälkilämmön. Mikroaaltouuni on pienten ruoka-annosten käsittelyssä energiataloudellinen vaihtoehto. Keittolevy on hyvä kääntää pienemmälle heti, kun keitokset alkavat kiehua. Kun käytät liesituuletinta harkiten, jäävät harakat vähemmälle lämmölle!

Sähkökiuas on teholtaan kodin suurin yksittäinen sähkölaite. Lämmitä siis sauna kerralla koko porukalle, mene saunaan heti kun se on valmis ja – vaikka sauna ja sisu kuuluvatkin yhteen – vältä saunan lämmittämistä yli 80 asteen. Muista sammuttaa kiuas heti saunomisen päätyttyä!

JOUSTOA energialaskuihin

Tunnollisestikin maksuasiansa hoitava voi joskus

tarvita joustoa maksamiseen. Kun ennakoi ja toimii jo ennen kuin laskut erääntyvät, tilanteen saa pidettyä helpommin hallinnassa.

Haastavassa tilanteessa ei tarvitse jäädä yksin!

PPorvoon Energian laskujen välitystä hoitava kotimainen Ropo Capital Oy vastaa myös sähkölaskujen maksamiseen liittyvästä asiakaspalvelusta. Esimerkiksi maksuneuvonnassa ja maksujärjestelyissä auttava Ropo Capital on varautunut asiakaspalvelussaan poikkeustilanteeseen. Monia laskuasioita voi hoitaa helposti ja nopeasti sähköisten palveluiden kautta.

Asiakkaat halutaan auttaa haastavan ajan yli esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta siirtää laskujen eräpäiviä. Maltillisia eräpäivän siirtoja tehdään matalalla kynnyksellä yksittäisten laskujen osalta. Jos asiakkaalla on maksuja jo rästissä, asiakkaan kanssa neuvotellaan, ja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan luodaan maksusuunnitelma. Tärkeää on välttää ylivelkaantumista.

3 vinkkiä maksuasioiden järjestelyyn:

• Ennen laskun erääntymistä tehtävistä maksujärjestelyistä ei veloiteta lisäkuluja. Kannattaa siis hakea joustoa heti, kun oma taloustilanne sitä vaatii.

• Maksuasioita voi hoitaa myös itsepalveluna verkossa: Ropo Online on hyvä ratkaisu, kun eräpäivän siirto tai laskun osiin jakaminen riittää talouden tasapainottamiseen. Laajempien maksusuunnitelmien osalta apua saa puhelimitse tai Ropo Onlinen chatissa.

• Älä jää yksin – Ropon asiakasneuvojat auttavat tilanteeseen parhaiten sopivan ratkaisun löytämisessä, maksukyvyn ja kokonaisvelkatilanteen huomioiden.

Ota yhteyttä maksujärjestelytarpeissa jo ennen eräpäivää!

Useita

asioiden hoitamiseen!

Ropon maksuneuvonta auttaa maksamiseen ja myöhästyneisiin maksuihin liittyvissä asioissa. Nopeimmin asiat hoituvat Ropo Online -palvelussa, jossa voi esimerkiksi tarkistaa laskun tilanteen, siirtää eräpäivää tai tehdä perintälaskulle maksusuunnitelman. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. www.ropocapital.fi/asiakaspalvelu ropo-online.fi

Laskun maksamiseen liittyvät tiedustelut:

puh. 09 2315 0468 porvoonenergia@ropocapital.fi

Arkisin klo 8.00–20.00

Lauantaisin klo 10.00–15.00

Laskun sisältöön liittyvät tiedustelut:

puh. 019 661 4140

laskutus@pbe.fi

Ma–to klo 9.00–16.00

Pe klo 9.00–15.00

kanavia

ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ myös kesämökillä

Käytkö mökillä talvellakin vai

jääkö mökki kenties odottamaan

kevättä kylmillään? Sähkön käytön

optimoimiseksi myös mökillä kannattaa tehdä tietyt tarkistukset ja huoltotoimet.

Jos käytät mökkiä talvikaudella

1. Peruslämpö ja lämpöhukka

Jos mökkiä on tarkoitus käyttää myös talvella, ja siellä pitää peruslämpö talven yli, on lämmitystä hyvä säätää ennen pakkasten tuloa. Sopiva peruslämpötila on 5-15 astetta. Mökillä on hyvä tarkastaa ikkunoiden ja ovien tiiveys sekä muut lämmönhukkaan mahdollisesti vaikuttavat rakenteelliset asiat. Huomaa kuitenkin, että mökkiä ei saa tiivistää liikaa, jotta sisätiloihin ei tiivisty liikaa kosteutta.

2. Käyttöönottolämmitys

Etäohjattavien sähköjärjestelmien avulla voi lisätä mökin käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta. Kauko-ohjauksella voit esimerkiksi nostaa mökin lämpöä ennen mökkimatkaa, jolloin mökki on mukavasti lämmin, kun saavut paikalle. Sähköä menee vähemmän, kun mökki lämmitetään pienemmällä teholla pidemmän ajan kuluessa. Lähtiessä on hyvä muistaa säätää lämmitystä jälleen pienemmälle.

Mikäli lämmität mökin takan avulla, muista aloittaa lämmitys pienellä määrällä puuta ja kevyellä liekillä, niin mahdollinen kosteus ehtii haihtua ja savut eivät tupsahda sisälle mökkiin. Maltillisella lämmityksellä vältät myös hormien rikkoutumisen. Käyttämällä kuivaa ja laadukasta puuta saat puusta parhaan lämmön ja huolehdit samalla myös siitä, että polttamisesta syntyy mahdollisimman vähän haitallisia pienhiukkaspäästöjä.

3. Sähkönkulutuksen optimointi Mökin sähkönkulutusta voi talvikaudella pienentää käyttämällä sähkölämmityksen rinnalla muita lämmitysmenetelmiä. Erilaisin hybridiratkaisuin, esimerkiksi polttamalla takkaa tai käyttämällä ilmalämpöpumppua, voi säästää ostoenergian määrässä ja siirtomaksuissa. Nykyaikaiset varaavat takat polttavat puun ja luovuttavat lämpöä tehokkaasti.

Mökin sähkönkulutusta kannattaa seurata sähköyhtiöltä saatavista kulutusraporteista. Jos kulutuksessa on poikkeamia, voidaan mahdollisiin ongelmiin tarttua tehokkaasti heti kun ne huomataan.

ÄLÄ KATKAISE SÄHKÖÄ PÄÄKYTKIMESTÄ!

Jos käytössäsi on etäluettava sähkömittari, katkaise mökin sähköt pääkytkimen sijaan mittaristasi. Näin mittari pysyy yhteydessä sähköyhtiöön, ja yhtiö saa tiedon paitsi kulutuksen loppumisesta myös mahdollisista vioista reaaliajassa.

Jos mökkisi on talven yli kylmillään

1. Kuivanapitolämmitys

Jos mökkiä ei ole rakennettu talvikäyttöön eikä sitä käytetä talvella, peruslämpöä ei kannata pitää päällä. Kuivanapitolämmityksessä mökkiä pidetään termostaattien avulla 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä. Kuivanapitolämmitykseen sopii myös aurinkoilmalämmitin, jota ei tarvitse kytkeä sähköverkkoon. Väliovet kannattaa jättää auki, niin ilma kiertää tasaisemmin.

2. Käyttöönottolämmitys

Kun kevät taas koittaa, ja on aika palata mökkeilyn pariin, pätevät samat lämmityssäännöt kuin talven yli käytössä olevalla mökillä. Etäohjauksella nostat mökin lämpöä hitaasti ja vähemmällä energialla miellyttävälle tasolle. Jos lämmität puulla, muista tuuletus ja maltti: vaikka mökki lämpiää hitaammin, säästyt savulta ja rakennevaurioilta. Mökin lämmetessä muut käyttöönottopuuhat pitävät lämpimänä!