Anime #134, joulukuu 2023 by Pop Media

Nro 134

Muistelussa Karin Vampyyrikomediaa ja runsasta nenäverenvuotoa

Japanilainen keittiö: Tonkatsu ja korokke Uppopaistetut herkut

Arvostelussa Poika ja haikara Onimusha Akuma-kun Fashion Dreamer + paljon muita

Poika ja haikara Mestariohjaaja Miyazakin viimeisin elokuva

8/2023

2,90€

PELAAJA.FI /KIRJA

UUDEN PELAAJA-KIRJAN RAHOITUSKAMPANJA NYT KÄYNNISSÄ!

Pääkirjoitus

nime-elokuvien puolesta vuosi 2023 on ollut suomalaiskatsojalle kiitettävä. Tammikuu käynnistyi vauhdikkaasti One Piece Film: Redin tahtiin, keväällä ihasteltiin Makoto Shinkain Suzumea, loppukesästä hengästyttiin The First Slam Dunkin pallottelussa ja vuoden päätti Hayao Miyazakin Poika ja haikara. Muutama muukin päätyi Suomen teatterilevitykseen, kuten Poupelle of Chimney Town. Kahta suurohjaajaa, Shinkaita ja Miyazakia, yhdistää ainakin kaksi asia: heillä on oma kaavansa ja lempiteemansa, jolla leivotaan vähintään kelvollisia tuotteita kerrasta toiseen. Mutta kuten Suzumen arviossa (Anime 129) totesin, ei resepti välttämättä toimi, jos jokainen teos alkaa toistaa itseään. Poika ja haikara -teoksessa toistuu Miyazakin monet lempiteemat, kuten luonto, vahvat naishahmot ja sodan kritiikki. Osa katsojista rakastui tähän hidastempoiseen ja pohtivaan ﬁlmiin heti. Osan mielestä elokuva tuntui jättävän hieman tyhjäksi tai olevan Miyazakin tuotokseksi keskitasoinen. Moni myöntää, että nykyiseen animaatiotarjontaan nähden kyseessä on lähtötasoisesti hyvä elokuva. Mutta kaikki eivät uppoutuneet Ghiblin lumoon samalla tavalla, kuin nostalgiasilmin muistelemme muita ohjaajan ikonisia teoksia. Lehden kansijutun ja arvion valossa voi pohtia, saako Poika ja haikara lisäpisteitä, jos se täytyy katsoa useasti, jotta koko komeus avautuu. Nykyistä kulutuskulttuuria ajatellen ehkä Miyazaki näpäyttää meitä sillä, että haluamme saada kaiken irti heti ja kerralla. Joskus täytyy pureskella, tuumailla ja toistaa. Toisaalta kritiikkiä kirjoittaessa on osattava tunnistaa, milloin auteur-ohjaajan teoksesta puuttuu terä. Luultavasti Poika ja haikara on hieman molempia. Odotukset Shinkaita ja Miyazakia kohtaan ovat kovat. Molemmilta voi odottaa vielä paljon, vaikka suurimmat hittituotteet olisi jo tehty. Vähintään saamme aika ajoin muistutuksen siitä, miltä hyvän animaation tulisi näyttää. Etenkin isolta ruudulta tarkasteltuna Poika ja haikara -elokuvan käsin piirretyt kohtaukset tuntuivat AIja tietokoneanimaatiobuumin keskellä vähintään lähes harvinaisuudelta. Vähintään kyseessä on oodi käsityölle, taiteelle ja hitaudelle.

Miyazakin oodi hitaudelle ja käsityölle

Mukavia juhlapyhiä ja tulevaa vuotta toivottaen Anna-Liisa Koskinen

päätoimittaja

Lyhyesti

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI VANITAS NO CARTE © JUN MOCHIZUKI/SQUARE ENIX

Animevuoden päättää kansijuttu tuoreesta Poika ja haikara -elokuvasta. Talvella on mukava uppopaistaa tonkatsua ja korokkea. Uudella Kysy kääntäjältä -palstalla pureudutaan muun muassa juuri ilmestyneeseen Vanitaksen kirja -mangaan. Vanitaksen lisäksi vampyyreja luvassa muistelupalstan Karinissa. 10 12 14 17

NRO 134

Tässä numerossa

Kuinka me elämme? Poika ja haikara Muistatko tämän? Karin – nenäverenvuotoa ja alhaista hemoglobiinia Japanilainen keittiö osa 10: Tonkatsu ja korokke Kysy kääntäjältä

toimitus@animelehti.ﬁ www.animelehti.ﬁ

Animistit Päätoimittaja: Anna-Liisa Koskinen Toimituspäällikkö: Anna-Liisa Koskinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Nita Mäenpää, Jenni Väyrynen, Aleksi Pirinen, Riikka Haapanen, Toni Jefremoﬀ , Hanna Saarimaa, Sini Laine, Samuli Paanala, Katrin Pearson, Elina Koskinen, Mika Ketu

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.ﬁ Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.ﬁ Seuraava Anime ilmestyy 16.2.2024 Vuonna 2023 ilmestyy 8 numeroa, joista 4 digitaalisena. Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

Ajankohtaista 05

Uutiset

Vakiot 03

Pääkirjoitus

Arvostelut 19 20 21 22 23 24

ELOKUVA: Poika ja haikara ANIME: Akuma-kun ANIME: Onimusha MANGA: Dandadan PELI: Fashion Dreamer PELI: Taimanin Asagi PELI: Taimanin RPGX Extasy

Ajankohtaista Manga

Yoshihiro Togashi paljasti yhden Hunter x Hunterin lopuista

unter x Hunterin luoja, mangaka Yoshihiro Togashi vieraili joulukuun alussa TV Asahin Iwakura to Yoshizumi -ohjelmassa. 57-vuotias mangaka kertoi kaksiosaisessa erikoisjaksossa, että hänellä on suunniteltuna kolme erilaista loppua Hunter x Hunter -mangalleen. Iwakura to Yoshizumissa hän kertoi, että vaihtoehto A olisi suosituin loppu hänen sarjalleen, ja vastaavasti vaihtoehto C aiheuttaisi eniten kritiikkiä. Hän on kuitenkin pitänyt tämän kolmannen lopun vaihtoehtona, sillä se on hänen mielestään kiinnostava. Lisäksi hän paljasti, että on olemassa neljäskin loppu. Neljäs loppu on se, johon hän haluaa Hunter x Hunterin päättyvän, mikäli hän kuolisi ennen sarjan päättymistä. Togashi paljasti kuolemansa varalle valmistelemansa lopun lähetyksessä dialogia myöden. Anime tiivistää lyhyesti Togashin antaman loppuvaihtoehdon tämän uutisen seuraavissa kappaleissa.

Mikäli Togashi menehtyisi sarjan ollessa kesken, sarjan lopetuksessa tavattaisiin Gin-niminen tyttö kalastamassa järven rannalla. Tyttö paljastuu Hunter x Hunterin päähenkilön Gonin lapsenlapseksi. Ginin äiti on pahoillaan, koska tyttö kieltäytyy itsepäisesti ryhtymästä Metsästäjäksi: äidin ja isän keskustelusta voi päätellä, että äidin mielestä Ginin verenperintö vaatisi tehtävään ryhtymistä. Myöhemmin keittiössä Gin valmistaa ateriaa pyydystämästään kalasta. Huoneeseen saapuu poika, jolle tyttö paljastaa, miksi Metsästäjänä oleminen inhottaa häntä niin kovin: hänen isoisänsä Gon antoi isoäiti Nokon odottaa itseään aivan liian kauan. Tyttö on havainnut, että isoäiti Noko on surullinen Gonin puhuessa metsästysvuosistaan. Tyttö haluaa olla rakastamiensa ihmisten kanssa. Tämän version viimeisissä paneeleissa lintu pyrähtää lentoon. Se liitää kadun ylitse, jonne on piirrettynä tutun oloisia kasvoja. Lintu lentää pois kuvasta, ja aivan viimeiseksi lukija näkee hahmon kaukaisuudessa. Togashi ei kerro, kenen on ajatellut näkyvän horisontissa, mutta koska kyse on hänen kuolemantapauksensa varalle valmistellusta lopetuksesta, on hyvin mahdollista, että hahmo olisi hän itse.

Tauot lukujen välillä ovat johtuneet Togashin huonosta terveydentilasta. Mangaka on kertonut muun muassa kovista selkäkivuista sekä vaikeuksista pitää kynää kädessä. Lisäksi mangan tekoa on Togashin mukaan hidastanut mangan piirtämiseen liittyvien prosessien osittainen digitalisointi, jota hän kuvaili viestipalvelu Twitterissä (nykyinen X) täydeksi katastroﬁksi vuosi sitten. Hunter x Hunter on koottu vuoden 2022 lukuja lukuun ottamatta 37 pokkariin. Viz Media on kääntänyt sarjan englanniksi. Mangaa on myyty noin 85 miljoonaa kappaletta.

Vuodesta 1998 saakka Shounen Jump -lehdessä ilmestynyt sarja on vuosien varrella ollut usein tauoilla, jotka ovat ajoittain venyneet vuosienkin mittaisiksi. Viimeksi uusia Hunter x Hunter -lukuja ilmestyi Shounen Jumpissa vuonna 2022 neljän vuoden tauon jälkeen. Joulukuussa 2022 Jumpin toimitus teki hyvin poikkeuksellisen ilmoituksen, jonka mukaan Hunter x Hunter alkaisi virallisesti ilmestyä epäsäännöllisin väliajoin perinteisen viikkorytmin sijasta.

Lähde: ANN, Dualshockers, Screenrant

Ihmiset

Kyoto Animationin tuhopolttajan oikeudenkäynti käynnissä

yoto Animationin tuhopolttoa koskeva oikeudenkäynti käynnistyi syyskuussa teosta syytetyn Shinji Aoban kuulemisella Kioton käräjäoikeudessa. Marraskuussa puolestaan kuultiin uhreja ja heidän omaisiaan. Syyskuisessa kuulemisessa tuhopolttopaikalta kiinniotettu Aoba myönsi syyllistyneensä murhaan, murhan yritykseen, tuhopolttoon, murtautumiseen ja ampuma-aselain rikkomiseen. Japanilaisten uutissivustojen mukaan Aoba vastasi yksityiskohtaisesti myös kysymyksiin liittyen hänen syihinsä tuhopolton takana. Hän vahvisti oikeudessa, että oli polttanut Kyoto Animationin ykkösstudion suivaannuttuaan siitä, että studio oli hänen sanojensa mukaan varastanut hänen romaaninsa. Syytetty oli vaikuttunut vuonna 2009 televisiossa uusintakierroksella olleesta The Melancholy of Haruhi Suzumiya -animesta. Animen päätyttyä hän oli ostanut kaikki sarjan ranobet. Luettuaan ne hän oli arvellut pystyvänsä kirjoittamaan ranoben itsekin. Hän ammensi vaikutteita Haruhi Suzumiyasta ja osallistui valmiilla teoksellaan Kyoto Animationin järjestämään romaanikilpailuun. Teos ei kuitenkaan sijoittunut kilpailussa. Syytetty vakuuttui siitä, että eräs työntekijä olisi estänyt hänen teoksensa menestymisen. Pettymys romaanin oletetusta kohtalosta johti hänet hankkimaan tuhopoltossa tarvittavat välineet ja sytyttämään studion tuleen heinäkuussa 2019. Tuhopoltossa menehtyi 36 henkeä, ja 33 henkilöä loukkaantui. Syyskuisessa kuulemisessa Aoba ei pyytänyt uhreilta tai heidän omaisiltaan anteeksi. Hän kuitenkin totesi, että oli mennyt hieman liian pitkälle yhden kirjan vuoksi. Joulukuisten uhrien ja omaisten kuulemisten avulla on tarkoitus päättää rangaistuksen kovuudesta. Japanissa on voimassa kuolemantuomio, ja syyttäjän oletetaan hakevan sitä. Osa oikeudenkäynnissä kuulluista uhreista vaatii kuolemantuomiota teon vakavuuden vuoksi ja osittain siksi, että tekijä ei ole osoittanut katumusta.

Kaikki eivät ole olleet kuulemisissa yksiselitteisesti kuolemantuomion kannalla. Osa kuulluista uhreista ja omaisista on kertonut, että heillä on kuolemantuomion suhteen ristiriitaiset tunteet, sillä syytetyn kuolema ei toisi heidän läheisiään takaisin. Puolustus on pyrkinyt osoittamaan, että syytetty ei ole ollut täydessä ymmärryksessä teon tapahtuma-aikaan. Oikeudenkäynnin on määrä päättyä tammikuun 25. päivä. Lähde: NHK, The Sankei Shimbun

Anisong-artisti Hajime Kikuchi menehtyi 44-vuotiaana Anisong-duo eufoniuksen tuottaja-säveltäjä Hajime Kikuchi on kuollut. Yllättävän uutisen kertoi duon laulaja riya viestipalvelu Twitterissä (nykyinen X) marraskuun 30. päivä. Riyan mukaan Kikuchi kuoli äkilliseen sydämenpysähdykseen marraskuun 16. päivä. Riya ja Kikuchi muodostivat eufonius-duon

vuonna 2003. Duo ehti tuottaa 18 studioalbumia ja 27 singleä, minkä ohella he tekivät koko lähes kaksikymmenvuotisen uransa ajan musiikkia erilaisiin animesarjoihin ja videopeleihin, kuten Clannad -visual noveliin ja Futakoi-sarjaan. Lähde: riyan virallinen X-tili

Ihmiset

Elokuvat © Ikki Kajiwara, Naoki Tsuji / Kodansha

Italiassa tekeillä Tiger Mask -elokuva

Mayumi Tanaka ja Masako Nozawa ottavat toisistaan mittaa The Foolish Angel Dances with the Devil -animessa Shounen-faneille on luvassa mainiota herkkua tammikuussa, kun The Foolish Angel Dances with the Devil -anime alkaa. Sawayoshi Azuman mangaan pohjautuvassa animesovituksessa maineikkaat ääninäyttelijät Mayumi Tanaka (One Piecen Luﬀy) ja Masako Nozawa (Dragon Ballin Goku) pääsevät ottamaan matsia päähenkilöiden nyrkkeilevinä avatareina. Ääniroolitus on kutkuttava, sillä Tanaka ja Nozawa ovat viimeksi niin sanotusti vääntäneet kättä Dragon Ballissa, jossa Tanaka on piipahtanut panemassa Nozawalle hanttiin Krillinin roolissa. Legendaarista konkarien kamppailua päästään todistamaan tammikuussa. The Foolish Angel Dan-

talialaiset tuotantoyhtiöt Fabula Pictures ja Brandon Box ovat tiimiytyneet kustantaja Kodanshan kanssa tuodakseen valkokankaille Tiger Mask -elokuvan. Ikki Kajiwaran kirjoittamaan ja Naoki Tsujin kuvittamaan showpainimangaan perustuva näytelty elokuvaprojekti julkistettiin marraskuun lopulla. Elokuvan julkaisuaikataulusta tai näyttelijöistä ei annettu tarkempia tietoja. Tulevan elokuvan tiedetään kuitenkin noudattavan vuonna 1968–1971 julkaistua

ces with the Devil on Children’s Playground Entertainment -studion sarja, jonka ohjaa Itsurou Kawasaki (The Yakuza’s Guide to Babysitting). Sarja kertoo demoni Masatorasta, joka käy ihmisten lukiota tarkoituksenaan värvätä sotureita Helvetin riveihin taistossa Taivaan enkeleitä vastaan. Yllättäviä kapuloita rattaisiin laittaa hänen kaunis luokkatoverinsa Lily. Crunchyroll on ilmoittanut, että sarja tullaan näkemään videopalvelun talviohjelmistossa. Jaksot ilmestyvät palveluun Japanin tahdissa. Lähde: The Foolish Angel Dances with the Devilin virallinen X-tili, Crunchyroll

mangaa pääpiirteissään. Tarinaan lisätään alustavien tietojen mukaan joitakin kansainvälisiä elementtejä. Tiger Mask -manga kertoo Naoto Date -nimisestä showpainijasta, joka kääntyy painirooliltaan pahiksesta hyvikseksi palattuaan Yhdysvalloista Japaniin. Hyvisroolin omaksumisen myötä Date saa peräänsä hänet kouluttaneen hämäräperäisen organisaation palkkatappajia. Lähde: Crunchyroll

Elokuvat

Idol Japanin Spotifyn striimatuin 2023 YOASOBI-duon kappale Idol on Spotifyn striimatuin kappale Japanissa. Tieto selviää Spotifyn vuotuisista tilastoista, jotka musiikkipalvelu julkaisi marraskuun lopulla. Oshi no ko -animen tunnuskappale Idol ilmestyi huhtikuussa ja se pysyi Japanin Spotifyn päivittäisellä listalla kolmen kuukauden ajan. Kappale oli maailmanlaajuisesti toiseksi striimatuin kappale ja-

panilaiselta artistilta. Idol ei pystynyt päihittämään striimausmäärissä Fujii Kazen kappaletta Shinunoga e wa, joka piti paikkansa maailmanlaajuisesti striimatuimpana japanilaisen artistin kappaleena toista vuotta peräkkäin. Häviö tuskin haittaa duoa, sillä YOASOBI on Spotifyn striimatuin japanilainen yhtye. Lähde: Spotify, ANN

Pelit

Dissidia Final Fantasy: Opera Omnia ja One Piece Thousand Storm ajetaan alas

obiilipelit Dissidia Final Fantasy: Opera Omnia ja One Piece Thousand Storm lopetetaan. Pelien takana olevat yritykset Square Enix ja Bandai Namco jakoivat tiedon tahoillaan marraskuun lopulla. Square Enixin julkaisema Dissidia Final Fantasy: Opera Omnia julkaistiin iOS- ja Android -laitteille Japanissa vuonna 2017 ja maailmanlaajuisesti vuotta myöhemmin. Pelin tarina päättyy ensi helmikuussa. Syyksi Square Enix kertoo, että tarpeeksi laadukkaan pelin tuottaminen pelaajille olisi jatkossa liian haastavaa. Pelin sisäistä valuuttaa ei voi enää ostaa, mutta jo ostetun pelirahan voi normaalisti käyttää ennen pelin sulkeutumista. Dissidia Final Fantasy: Opera Omniaa on ladattu yli 10 miljoonaa kertaa. Myös Bandai Namcon julkaisema ja Nintendon kumppanin DeNan kehittämä One Piece Thousand Storm -mobiilipeli on tullut tiensä päähän. Co-op-roolipelin taival loppuu tammikuun 23. päivä. One Piece Thousand Storm julkaistiin Japanissa vuonna 2016 ja maailmanlaajuisesti vuonna 2017. Pelin kansainvälinen versio ajettiin nopeasti alas jo vuonna 2018, ja ensi vuonna kuoliniskun saa myös japanilainen sovellus. Syitä pelin alasajoon Bandai Namco ei eritellyt. Lähde: Pocketgamer.biz

JOULUN MANGAT PAKETTIIN! LÖYDÄT ODOTETUT TOIVEUUSINNAT SEKÄ VIIMEISIMMÄT OSAT LÄHIMMÄSTÄ LEHTIPISTEESTÄ TAI ANIME SHOPISTA.

BIRD IHMEMAASSA 2 NYT KAUPOISSA!

VANITAKSEN KIRJA 1 NYT KAUPOISSA!

ONE-PUNCH MAN 20 NYT KAUPOISSA!

HOROSKOOPPIMYSTEERIT 3 22.12.2023

HERO TALES 1 NYT KAUPOISSA!

EMMA 9 & 10 29.12.2023

TILAA KOKONAISIA SARJOJA JÄRKIHINTAAN! BIT.LY/KOKOSARJA

ANIMESHOP.FI 9

Mahiton pahansuopaisuus ilmenee itseaiheutettuna haavana.

Sisältää a! stuksi juonipalja

Kuinka me elämme? Marraskuun 17. päivä Suomessa ensi-iltansa saanut Hayao Miyazakin uusin elokuva Poika ja haikara (Kimitachi wa dou ikiru ka?, 2023) on teos, joka avautuu kerroksittain. Ensimmäinen katselukierros vain raapaisee pintaa ja jättää jopa hieman tyhjäksi. Toinen katselukerta avaa kuitenkin ovia, joilla katsoja voi vastata teoksen japaninkielisen nimen kysymykseen ”kuinka te elätte”. Poika ja haikara on pohdintaa elämästä, sen rajallisuudesta, ihmisyydestä ja ihmisestä luojan paikalla.

Warawarat symboloivat syntymistä ja elämän alkua.

ahito-nimisen pojan äiti kuolee tulipalossa toisessa maailmansodassa. Vuoden päästä Mahiton isä on ottanut uudeksi vaimokseen Mahiton äidin pikkusiskon Natsukon. Uusioperhe-elämä alkaa vauhdilla, sillä pikkukaupunkiin muuttamisen lisäksi Natsuko on raskaana. Äidistään unia näkevän Mahiton on vaikea sopeutua muutokseen. Etenkin kun puhuva harmaahaikara härnää kertomalla, että Mahiton äiti on elossa. Kotitalon lähistöllä on mystinen tornilinnake, jonka Natsukon isosetä aikoinaan rakensi ja kuulemien mukaan sinne katosi. Kun yhtäkkiä myös Natsuko katoaa, vie pelastusoperaatio Mahiton mystisen tornin uumeniin, josta paljastuu aivan toinen aikaulottuvuus.

luomistyötä ja kasaavan palikat haluamallaan tavalla. Mutta Mahito tiedostaa oman pahansuopaisen luonteensa, jolloin hän tietää olevansa huono kaikkivaltiaan paikalle. Menetyksistä ja sodasta huolimatta hän palaa mieluummin omaan maailmaansa. Äitinsä tavoin Mahiton hyväksyy kohtalonsa. Isosedän vanhentuessa myös hänen luomansa maailma kuihtuu. Ihmisen luovuudella on rajansa. Ehkä Miyazaki on osaltaan sisäistänyt itseään, sillä luovana taitelijana hänenkin aikansa palikoiden äärellä hupenee. Ohjaaja on useaan kertaan uhonnut eläköityvänsä, mutta on silti palannut takaisin töiden pariin. Luopuminen luovasta työstä ei ole helppoa. Poika ja haikara on kritiikki ihmisen vastuusta luonnon suhteen. Kuihtumisen takia kuolleita on enemmän kuin eläviä. Isosedän valinnat ovat aiheuttaneet erinäisiä muutoksia eliöiden kehityksessä. Papukaijat ovat kasvaneet kokoa ja levittäytyneet kaikkialle viekkaan vieraslajin tavoin. Ruuan vähyyden takia eri lintulajit syövät kaikkea, mitä kiinni saavat. Siipensä katkaissut pelikaani kertoo Mahitolle, että heidän on syötävä elämän alkua mahdollistavia warawara-henkiä selviytyäkseen, vaikka elämän uusiutuminen on vaarassa. Lintujen käyttäytyminen kuvaa, kuinka jokainen eliö tekee epätoivoisiakin ratkaisuja perustarpeidensa tai olemassaolonsa ollessa uhattuna. Huojuva palikkatorni osoittaa, miten hauras maailmamme on etenkin luonnon kannalta. Jos ekosysteemimme ei ole tasapainossa, lajien kuolema on vääjäämätön. Kauniiksi suunniteltu maailma muuttuu rumaksi, kun valinnat poikivat arvaamattomia seurauksia.

Poika ja haikara on Henkien kätkemän (2001) tapaan astetta hidastempoisempi elokuva. Teoksia yhdistää muun muassa rinnakkaismaailmat, luonto sekä henkiolennot. Onpa lentäviä paperisuikaleitakin. Poika ja haikaran yksi pääteemoista on kuitenkin kuolema. Symbolisesti tarinan voi nähdä Mahiton surutyönä, jossa äidin muistosta luopuminen on hankalaa ja ”uuden äidin” hyväksyminen vielä vaikeampaa. Vasta maailmoja vavisuttava seikkailu saa Mahiton hyväksymään Natsukon äidin roolissa. Kun elokuvan alussa unet kuvastavat Mahiton tunteita voimattomuudesta sekä halusta pelastaa äitinsä, lopulta hän pelastaakin uuden perheensä. Kaipuu rakkauteen ja välittämiseen voittaa. Toisessa ulottuvuudessa Mahito tapaa Himi-nimisen tytön, joka hallitsee tulta. Paljastuu, että Himi on Mahiton äiti nuorena. Ironisesti Himin hallitsema voima koituu hänen kuolemakseen sairaalapalossa, josta elokuvan tarina alkaa. Lohduttavasti Himi kuitenkin kertoo Mahitolle, ettei tuli pelota häntä. Mahiton äiti on hyväksynyt tulevan kohtalonsa. Poika ja haikaran toinen teema on luominen: miten rakennamme maailman, jossa elämme. Vielä pidemmälle vietynä teos asettaa kysymyksen, voiko ihminen olla jumalan asemassa. Mystisen ulottuvuuden takana on avaruudesta syöksynyt kivi, joka on tornin uumenissa antanut isosedälle voimat rakentaa sinne maailma hänen mielensä mukaan. Maailma pysyy kasassa hautakivistä kootun huojuvan palikkatornin voimin. Isosetä on vuosikymmeniä ylläpitänyt luomaansa maailmaa, mutta on liian vanha pitääkseen palikoita enää kiitettävästi kasassa. Siksi isosetä haluaa Mahiton jatkavan

Pohjimmiltaan Poika ja haikara kehottaa hyväksymään oman elämämme kaikkine kauheuksineen. Erityisesti elokuvan alku peilaa Miyazakin lapsuutta, jossa hän koki toisen maailmansodan kauhut. Ohjaaja antaa elokuvan kautta hieman kyynisen varoituksen, että maailmamme on loppuvaiheillaan samalla tavalla kuin tornin toinen ulottuvuus. Ehkä mekin vain pyrimme selviytymään ilmastonmuutoksen, katastroﬁen ja sodan vavisuttamassa maailmassa, jossa lintuina teemme epätoivoisia ratkaisuja. Toisaalta elokuva antaa ymmärtää Mahiton ja hänen äitinsä kautta, että ideaalien ja utopian sijaan meidän on vaalittava sitä, mitä meillä on. Epätäydellistä, inhimillistä, luontorikasta ja rakkaudentäytteistä elämää. Anna-Liisa Koskinen

Himi-neidin leivät maistuvat.

Muistatko tämän?

Toimitus tarkastelee teoksia, jotka ovat ajan saatossa nousseet klassikoiksi, erityisen nostalgisiksi tai aikansa internetilmiöiksi.

Karin

Nenäverenvuotoa ja alhaista hemoglobiinia

arinin (englanniksi Chibi Vampire) suomennos osui Suomen mangabuumin mannavuosiin. Japanissa alun perin vuosina 2003–2008 julkaistua Yuna Kagesakin vampyyrikomediaa kertyi kiitettävät 14 mangapokkaria, joten kotimaassaan Karin saavutti kohtuullisen suosion. Sarja sai myös 24-jaksoisen animesovituksen vuosina 2005–2006. Suomessa sarja julkaistiin PunaiHUOM! sen jättiläisen alla vuosina 2009–2010, mutta sittemmin sarja on jäänyt unholaan.

Karin Maaka on vampyyri, mutta jopa oman lajinsa

edustajaksi poikkeava yksilö. Hän ei ime puremansa ihmisen verta, vaan pumppaa uhrinsa täyteen omaa vertansa. Ongelmaksi muodostuu, että hänen verensä määrä kehossa lisääntyy kerran kuukaudessa. Jos Karin ei pääse luovuttamaan sitä, purkautuu paine valtaisana nenäverenvuotona. Epätyypillisenä vampyyrina Karinin on pidettävä ominaisuutensa salassa niin muilta vampyyreiltä kuin ihmisiltä. Karin selviää jotenkuten arjen haasteista, kunnes hänen luokalleen ilmestyy Kenta Usui -niminen poika. Hänen läheisyydessään Karin alkaa pumppaa verta kuin saderänni vettä kaatosateella. Karin pyörtyy heti Usuin nähtyään, mikä on pojan mielestä outoa. Hän alkaa pitää Karinia silmällä, mikä ei lainkaan helpota Karinin oloa. Muut oppilaat huomaavat parivaljakon käytöksen ja tekevät omat romanttiset johtopäätöksensä. Välttelystä huolimatta yhtenä iltana Usui näkee, kuinka Karin puree puistossa ihmistä. Asiasta syntyy väärinkäsityksiä, jotka selvitetään. Näin Karinista ja Usuista tulee ystävät. Tarinan edetessä kaksikko alkaa työskentelemään samassa pikaruokalassa. Vähitellen tunteet heräävät ja vahvistuvat molemmin puolin, vaikka Karin ja Usui yrittävät selittää itselleen muuta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Karin on hyvinkin tyypillinen koulukomedia, johon toisen päähahmon vampyyrisyys tuo lisäkertoimia. Päähahmon suurin ongelma on tasapainotella kahden erilaisen maailman välillä. Epätyypillisistä vampyyripiirteidensä takia Karin ei tunne kuuluvansa täysin vampyyrien joukkoon, muttei toisaalta

Artikkeli sisältää juonipaljastuksia!

” Sarja on yllättävän arkirealistinen maanläheisine ongelmineen, vaikka vampyyrit tuovat mukanaan yliluonnollisia piirteitä. ” tunne sopivansa ihmisten maailmaan. Kahden maailman erilaisuus luokin koko tarinan perustan. Lusikkansa soppaan sekoittavat myös Karinin perhe. Vampyyriperhe ei kuitenkaan ole kivikauden jäämistöä (lukuun ottamatta pelottavaa isoäitiä), vaan on varsin liberaali. Muun muassa Karinin isä on kannustanut elämään tavallisen koulutytön elämää. Muutos aikuiseksi vampyyriksi tapahtuu tavallisesti 13-vuotiaana, josta lähtien Karinin olisi kuulunut hylätä ihmisten elämä sekä saamansa toverit ja ystävät. Poikkeuksellisuutensa takia Karin on kuitenkin pystynyt jatkamaan ihmismäistä elämäänsä jopa lukioon asti. Vampyyrien piirteet ja kliseet eivät kuitenkaan ole vain sivujuonne, mistä saadaan revittyä verta seisauttavaa huumoria. Vampyyreillä on tarinan kannalta syvempi tarkoitus. Varsinkin itse veren merkitys on huomattava. Komedian välityksellä pureudutaan vaikeisiin asioihin: Karinin nenäverenvuodot voidaan tulkita symboloivan kuukautisia. Kuten Karinille verenvuotokohtaukset, kuukautiset voivat olla nolo ja arka aihe, joiden alkamista pidetään lapsuuden päättymisenä ja aikuisuuden alkuna. Sarja ruotii myös ihmisten suhtautumista erilaisuuteen. Muutoksen ja veren heräämisen myötä vampyyrille selviää, millainen ihmisveri vetää häntä puoleensa. Esimerkiksi Karinin äiti pitää valehtelijoiden veren mausta. Sillä erotuksella, että valkoiset valheet saavat veren maistumaan ällöttävältä. Vampyyrien purema ei kuitenkaan muuta ihmisiä vampyyreiksi tai surmaa purtua. Vampyyrin juodessa verta purruksi tulleen ihmisen vastaava tunnetila katoaa. Esimerkiksi epärehellinen henkilö muuttuu rehelliseksi ja unohtaa omat sepitelmänsä, tai epätoivo voi kadota tilapäisesti ja henkilö rauhoittuu. Veri merkitsee tarinan vampyyreille elämää, mutta he eivät ole sarjassa kuolemattomia. Vampyyrit saattavatkin

kuolla vanhuuttaan, jos he menettävät elämänhalunsa. He saavat lapsia, mutta vähenevät määrällisesti heikon syntyvyyden vuoksi. Tarinan edetessä ja saadessa vakavampia sävyjä yhdeksi teemaksi nousee laskeva syntyvyys. Vampyyrin on vaikea tulla raskaaksi, joten tavallisesti jos vampyyriperheessä on lapsia, heitä on maksimissaan yksi. Tämän takia Maakan perhe on poikkeuksellinen kolmen vampyyrilapsen takia. Maakan suvun historiasta selviää lopulta syy sekä isoon lapsikatraaseen että Karinin verenvuotoihin ja ihmismäiseen vuorokausirytmiin.

Karinilla on isoja teemoja kannettavanaan, mutta onnistuu keskivertoa paremmin käsittelemään niitä. Sarja on yllättävän arkirealistinen maanläheisine ongelmineen, vaikka vampyyrit tuovat mukanaan yliluonnollisia piirteitä. Usui muun muassa joutuu käymään töissä koulun ohella, koska joutuu elättämään sekä itsensä että hyväuskoisen äitinsä. Tarinan edetessä hölmöläisten huumori asettuu sivuosaan ja tarina saa tummempia juonteita. Karin joutuu väkisinkin valitsemaan kahden maailman välillä, kun toisessa vaakakupissa on perhe ja vampyyrielämä, toisessa Usui ja ihmiselämä. Onnistuupa sarja olemaan jopa koskettava. Karin ei heittäydy kuitenkaan pessimistisen negatiiviseksi, vaan säilyttää positiivisen asenteensa loppuun asti. Karin on totisinta 2000-luvun alun suhdedraamaa, mutta sen pariin on mielekästä palata vielä tänä päivänäkin. Hanna Saarimaa © Yuna Kagesaki / KADOKAWA

Suomenkielisen nsi version ka vuodelta 2010.

Reseptejä ja ruokatietoutta japanilaiseen ruokaan hurahtaneen restonomin keittiöstä.

Japanilainen keittiö

OSA 10

Tonkatsu ja korokke とんかつとコロッケ

un olin vuonna 2008 Japanissa opiskelijavaihdossa, yksi vaihtokouluni ruokaloista tarjosi eri ateriavaihtoehtoja usealta eri luukulta. Haasteena oli selviytyä ruuan tilaamisesta alkeellisilla kanji-taidoilla. Onneksi tilaamiseen löytyi termi “kurabu ranchi” eli klubilounas. Aina oli luukku, josta sai kubaru ranchia, eikä sen sisällöllä ollut pahemmin väliä. Ensimmäinen tilaamani kurabu ranchi oli tonkatsu. Olin myyty tähän yksinkertaiseen paneroituun porsaanpihviin ja sen kanssa tarjottuun kastikkeeseen. Kun vierailin Helsingissä Yoshihiro Takahashin haastattelua (Animen numero 133) varten, päädyin ruokailemaan Vironkadulla Sake Bar & Izakayassa. Koska Izakayan normaali menu oli lomalla, tilasin pikkuannoksia summamutikassa. Mukaan sattui broilerista tehty katsusando. Tämä herätti nostalgian vaihtokouluni ruokalan tonkatsua kohtaan, joten päätin valita sen aiheeksi tämänkertaiseen reseptiin. Pohdin hetken, mistä muusta ruuasta kertoisin tonkatsun lisäksi. Tonkatsun kanssa usein tarjoillaan kaalisalaattia, mutta se on käytännössä silputtua salaattia ja maun mukaan lisättyjä mausteita. Koska tonkatsu paistetaan öljyssä, ja minulla oli sopivasti ylimääräisiä raaka-aineksia keittiössäni, kerron korokkesta eli japanilaisesta uppopaistetusta perunakroketista.

Tonkatsu ja korokke kuuluvat youshokuun eli länsimaalaista alkuperää oleviin ruokiin, jotka on muokattu japanilaiseen makuun ja paikallisiin raaka-aineisiin sopiviksi. Kummankin ruoan uskotaan saapuneen Japaniin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tonkatsu pohjautuu joidenkin lähteiden mukaan ranskalaiseen côtelette de veau’hon tai italialaiseen cotolettaan. Porsaanleikkeestä tehdyn tonkatsun uskotaan saapu-

neen ruokailijoiden lautasille Rengatei-ravintolassa vuonna 1899 Motojirou Kidan kehittämänä. Tokion Ginzassa sijaitseva, vuonna 1895 avattu ja yhä auki oleva Rengatei kutsuu itseään “Japanin ensimmäiseksi länsimaalaistyyliseksi ravintolaksi” ja sen ikonisiksi luomuksiksi väitetään kaikkea tonkatsusta omuriceen. Nykyään katsua tehdään porsaanlihan lisäksi myös broilerista ja naudanlihasta. Reseptissäkin voi käyttää itselleen mieleistä lihaa tai kiinteää tofua. Tonkatsun voi tarjoilla monin tavoin, kuten sandossa eli voileivän täytteenä, curryn kanssa ja donburina riisin päällä tai nuudelien kanssa. Korokket voi tarjoilla yhtä monipuolisin tavoin kuin tonkatsun.

Korokke perustuu ranskalaiseen croquettes de pomme terre’n. Eurooppalaiset kroketit on usein täytetty perunan lisäksi esimerkiksi juustolla, mutta Japanissa sipulit ja liha olivat luontevampia raaka-aineita. Juusto ei vieläkään ole järin yleinen arkisessa japanilaisessa ruuassa, vaikka nykyään korokkea voi saada myös juustolla. Klassinen korokke muistuttaa hassusti oman kotiseutuni Vesannon virallista pitäjäruokaa tohraperua (tai tohrapottua). Kumpikin tehdään muussatusta perunasta, johon lisätään sipulia ja lihaa, mutta tohraperua ei uppopaisteta. Resepti on mainio tapa opetella sekä leivittämistä että uppopaistamista. Jos empii ruuan upottamista kokonaan öljyyn tai haluaa vain käyttää vähemmän öljyä, riittää, että ruuat uppoavat puoleenväliin öljyyn. Ruokia on vain muistettava käännellä, jotta rapea kuori muodostuu tasaisesti. Muista tarkistaa, mihin omassa taloyhtiössäsi käytetty öljy tulee lajitella. Jäähtyneen öljyn voi säilöä esimerkiksi yhden kilon jogurttipönttöön.

Korokke matkassa animessa The Great Jahy Will Not Be Defeated!

Valmistus Tonkatsun ja korokken valmistuksen voi aloittaa paistoa edeltävänä päivänä. Resepti alkaa tonkatsusta ja siirtyy sitten korokkeen. Pienellä suunnittelulla kummatkin voi tehdä samaan aikaan. Nuiji porsaanleikkeet tai kyljykset noin 1 cm paksuisiksi. Nuijintaa varten kannattaa lihan päälle laittaa tuorekelmua, jotta operaatio on siisti ja liha ei tartu nuijaan. Jos keittiöstä ei löydy lihanuijaa, kaikki kaulimesta kattilaan tai viinipulloon ajaa saman asian. Kun liha on nuijittu, mausta leikkeen kummatkin puolet suolalla ja pippurilla tai muilla mausteilla, jotka maistuvat porsaanlihan kanssa. Anna lihan maustua jääkaapissa ainakin 30 minuuttia tai yön yli.

” Resepti on mainio tapa

opetella sekä leivittämistä että uppopaistamista.” © Green Leaves / Wake Up, Girls! -tuotantokomitea

Tonkatsua bentossa.

Kun liha on maustunut, laita leivityspiste valmiiksi. Reseptissä annetut mitat ovat suuntaa-antavia, sillä leivitysainesten määrän oppii silmäilemään kokemuksen perusteella. Leivityksen järjestys on ensin jauho, sitten muna ja viimeiseksi pankojauhot. Leivityksessä kannattaa pyhittää yksi käsi lihan tai korokken pyörittelyyn munassa ja toinen käsi pankossa pyörittelyyn. Muutoin leivität ruuan lisäksi myös omat sormesi. Taputtele lihan pintaan ohut kerros jauhoja, joka auttaa kananmunaa tarttumaan lihaan. Laita sitten liha kanamunan sekaan niin, että kananmunaa tarttuu koko lihaan kiinni. Nosta sitten liha pankojauhoihin ja taputtele panko tasaisesti koko lihalle. Älä laita leivitettyjä tonkatsuja päällekkäin, ettei leivitys irtoa. Jos leivitetyt leikkeet on laitettava pinoon, laita niiden väliin leivinpaperia tai tuorekelmua. Sama neuvo koskee myös korokkea.

Laita kattilaan tai pannuun noin 3–5 cm neutraalin makuista öljyä, kuten rypsiöljyä. Auringonkukkaöljy sopii myös hyvin. Lämmitä öljy 170–180 asteiseksi. Jos käytössä ei ole ruokalämpömittaria, helppo niksi öljyn summittaiseen lämpötilan tarkistukseen on laittaa puisen syömäpuikon pää öljyyn. Jos puikon pintaan ilmestyy pieniä kuplia, öljy on sopivan lämpöinen. Kun öljy on lämminnyt, laita tonkatsut öljyyn hitaasti reikäkauhan avulla. Vältä öljyn roiskumista. Paista tonkatsua noin 6 minuuttia, kunnes panko on muuttunut kullankeltaiseksi. Käännä tonkatsu suunnilleen 2 minuutin kohdalla öljyyn laitosta, jotta kumpikin puoli paistuu tasaisesti. Jos öljyyn irtoaa pankon palasia, poista ne parhaasi mukaan reikäkauhalla. Ota valmis tonkatsu pois öljystä varoen. Valuta mahdollisimman paljon öljyä takaisin pannuun. Laita tonkatsu ritilälle jäähtymään ja anna lopun öljyn valua pois. Öljyä vuoksi ritilän päälle voi laittaa leivinpaperia tai ritilän alle voi laittaa vuoan tai muun sopivan kokoisen astian.

Annoskoko: 3 tonkatsua ja 12 korokkea Valmistusaika: Noin 1 tunti

Tee kastike sekoittamalla ainekset keskenään. Oman versioni on vähemmän makea, mutta oman maun mukaan voi käyttää mirinin sijasta sokeria ja lämmittää seoksen niin, että sokeri sulaa muiden ainesten joukkoon. Kaupasta voi myös saada valmista yakisoba- tai tonkatsu-kastiketta. Molempiin ruokiin sopii sama kastike.

Tonkatsun ainekset: 3 kpl porsaan luutonta kyljystä tai leikettä suolaa mustapippuria Korokken ainekset: 600 g perunoita (kuorittuna), mieluiten jauhoinen lajike 300 g jauhelihaa 1 iso sipuli tai kaksi pientä sipulia suolaa valkopippuria muskottipähkinää

Korokkea varten kuori perunat ja leikkaa ne suunnilleen samankokoisiksi paloiksi. Keitä perunoita, kunnes ovat kypsiä. Ota kypsät perunat pois vedestä ja muussaa ne niiden vielä ollessa lämpimiä. Ei ole väliä, kuinka tasaista muussi on, mutta kannattaa varoa, ettei innostu muussaamaan perunoita liisteriksi asti.

Leivitys: 2 dl yleisjauhoja 3 kananmunaa 3 dl panko-jauhoja

Perunoiden keittyessä hienonna sipuli. Lämmitä paistinpannu keskilämmölle. Kuullota sipuli ja lisää mukaan jauheliha ja mausteet. Kun jauheliha on kypsynyt, lisää perunamuussi paistinpannulle ja sekoita ainekset yhtenäiseksi “taikinaksi”. Ota paistinpannu pois liedeltä ja anna taikinan jäähtyä. Laita taikina sopivan kokoiseen vuokaan, peitä tuorekelmulla tai pyyhkeellä ja laita jääkaappiin ainakin 30 minuutiksi. Taikina säilyy jääkaapissa pari päivää, kunhan se on peitetty niin, ettei peruna pääse kuivumaan.

Kastike: 1,5 dl Worcestershire-kastiketta 1,5 dl ketsuppia 0,5 dl osterikastiketta 2 rkl miriniä Öljyä lihan ja sipulin paistamiseen ja tonkatsun ja korokken uppopaistamiseen.

Kun taikina on jäähtynyt, jaa se 12 samankokoiseksi palaksi ja muotoile niistä tasapaksuja ovaaleja. Viileänä korokke-taikina on helposti käsiteltävää. Muotoilu vaikeutuu, mitä enemmän taikina lämpenee, joten kannattaa toimia ripeästi.

Lautasia tai kulhoja leivitykseen. Kattila perunoiden keittoon ja paistinpannu sipulin ja lihan paistoon. Kattila tai paistinpannu uppopaistamiseen. Ritilä. Reikäkauha ja perunasurvin. Tuorekelmua.

Leivitä, uppopaista ja jäähdytä korokket samalla tavoin kuin tonkatsut. Koska korokken sisus on jo kypsytetty, riittää, että panko kypsyy rapsakaksi. Mette Pesonen

Kysy kääntäjältä, osa 1

Suomentaja Antti Valkama vastailee lukijoiden kysymyksiin mangan suomentamisesta.

VANITAS NO CARTE © JUN MOCHIZUKI/SQUARE ENIX

Humoristisissa kohdissa käytetään usein karrikoitua piirrostyyliä.

on runsaasti. Siksi en ole toistaiseksi käyttänyt esimerkiksi ”mä-sä”-tyylistä täyttä puhekieltä, vaikka huumori tosiaan on usein aika pöhköä. Se ei välttämättä sopisi sarjan henkeen.

äin aloitukseksi: Mitä kuuluu suomennosrintamalle? Tuoreimpia käännöstöitäni on Vanitaksen kirja, jonka ykkösosa ilmestyi 15.12.!

Mitä itse pidät sarjasta? Alkuun ajattelin, että se ei oikein ole minun juttuni. Mutta kuten Mangakartta-podcastissakin sanottiin (muistaakseni), Jun Mochizukin kerronta on sellaista, että jotkut asiat aukeavat uudelleen lukiessa paremmin. Kun heittäytyy tarinan mukaan, luvassa on paljon ahaa-elämyksiä. Kaikkea ei tarjota lukijalle heti. Maailma, jota esitellään vähän kerrallaan, tuntuu varsin mielenkiintoiselta. Suomeksi julkaistuista teoksista lähin sukulainen taitaa olla Kuroshitsuji – Piru hovimestariksi, sekä tyyliltään että osin tunnelmaltaan.

Millainen urakka sen on ollut? Onko ollut jotain erityisiä haasteita? Jonkin verran tärkeitä erityistermejä on ollut ja niille piti keksiä toimivat suomalaiset vastineet. Monet niistä ovat ranskankielisiä, mutta japanilaisen kirjoitusjärjestelmän (kanjit ja furiganat) ansiosta sanoja ei tarvitse erikseen selittää. Lukija esimerkiksi näkee samalla kertaa sanat ”Babel” ja ”kaaos”. Suomeksi taas on valittava yksi sana, jota tarpeen mukaan selitetään, kun on tilaisuus.

Tälle palstalle voi lähettää kysymyksiä mangan suomentamisesta Anime-lehden X- tai Instagram-tilille (@animelehti).

Sarjan maailmaan kuuluvat vampyyrit. Suomennoksessa heistä käytetään sanaa nimeä vampiiri. Miksi kummassa?

Vampyyrin silmät hehkuvat punaisina.

Yleensä japanilaiset käyttävät englannin ääntämistapaa vampyyri-termille. Alkuteoksessa käytetään ranskalaista versiota, josta tuo valitsemani muoto tulee. Olen arvellut, että siinä saattaa osin olla kyse tarkoituksellisesta vieraannuttamisesta. Tekijä haluaa siis vihjata, että sarjan verenimijöitä ei pidä ajatella pelkästään meidän mytologiamme vampyyreina. Tämän vuoksi päätin itsekin käyttää vieraampaa muotoa. Vanitaksen kirjassa on paljon draamaa ja seikkailua, mutta myös kreisihuumoria. Onko käännöksessä vaikeaa tasapainoilla näiden välillä? Otetaan verrokiksi One Piece. Siinähän koominen meno on pääroolissa, ja välillä tulee dramaattisia kohtauksia. Vanitaksessa on toisin päin – siitä huolimatta, että huumoria

VANITAS NO CARTE © JUN MOCHIZUKI/SQUARE ENIX

17 17

Arvostelut 23

19 20 21 22 23 24

ELOKUVA: Poika ja haikara ANIME: Akuma-kun ANIME: Onimusha MANGA: Dandadan PELI: Fashion Dreamer PELI: Taimanin Asagi PELI: Taimanin RPGX Extasy

= Sarja kesken = Sarja päättynyt

Arvostelijat tässä numerossa

Mette Pesonen

Samuli Paanala

Mette on Savossa lymyilevä fandomin ylianalysoija, joka varttui Hopeanuolen parissa ja hurahti aikuisena Takarazukaan. Tähän ”oldtakuun” vetoaa erityisesti kauhu, komedia ja slice-of-life.

Samuli miettii, että jos toimintaelokuvien laatua arvioidaan niiden toimintakohtausten perusteella, voidaanko samalla kaavalla arvottaa myös hentaita.

Toni Jefremoﬀ Jefulla sydän sykkii erityisesti showpainin suuntaan, mutta animea, mangaa ja videopelejä tulee kulutettua kohtuullisia määriä. Lempisarjoissa lentää hurme, kyyneleet ja kenelläkään ei ole kivaa. Välillä hahmotarinat koukuttavat, ja podcastit sekä musiikki ovat suurkulutuksessa.

Anna-Liisa Koskinen Ansku on päätoimittaja, toimituspäällikkö sekä kissarakas esteetikko. Hänen animemakunsa on yhtä satunnainen kuin hänen Vocaloidista folk metalliin jumputtava soittolistansa.

Arvosteluasteikko Erinomainen. Laadukas jälki ja tyylikäs toteutus. Hyvä. Mahdollisesti pieniä puutteita, jotka eivät häiritse teoksesta nauttimista. Kelvollinen kertakulutustuote. Ei juuri erotu massasta, mutta viihdyttää illan. Omalla vastuulla. Joitain oivalluksia tarinassa tai taiteessa. Ostokelvotonta ajanhukkaa. Teokseen tarttuminen harmittaa.

Arvostelu (elokuva)

Poika ja haikara

”Loi minut jumalainen kaikkivalta”

Nimi: Kimitachi wa dou ikiruka? Ohjaus: Hayao Miyazaki Käsikirjoitus: Hayao Miyazaki Ensi-ilta: 17.11.2023 (Japanissa 14.7.2023) Kesto: 2 t 5 min

ahito Makin äiti kuolee toisen maailmansodan aikaisessa Tokion palopommituksessa. Vuosi tapahtuman jälkeen Mahiton isä menee naimisiin kuolleen vaimonsa nuoremman sisaren Natsukon kanssa, ja isä ja poika muuttavat maalle. Äitiään yhä surevalle Mahitolle on vaikeaa sopeutua uuteen ympäristöön. Pian outo harmaahaikara alkaa puhua hänelle. Lintu väittää, että Mahiton äitinsä onkin elossa. Jos Hayao Miyazakin uusimmasta elokuvan Poika ja haikara juonesta kertoisi enempää, tuntuu paljastavansa liikaa. Heinäkuussa Japanin ensi-iltansa saanut teos herätti huomiota minimaalisella mainonnallaan, kun elokuvasta ei julkaistu mitään muuta kuin yksinkertainen juliste. Studio Ghiblin vastaavan tuottajan Toshio Suzukin mukaan ei haluttu, että yleisöllä olisi liikaa tietoa tai ennakko-odotuksia elokuvan suhteen. Poika ja haikara tulisi kokea avoimin mielin. Takeshi Honda toimii elokuvan pääasiallisena animaatio-ohjaajana. On pysäyttävää miettiä, miten tietyt kohtaukset ja elementit oli onnistuttu toteuttamaan perinteisellä animaatiotekniikalla. Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishin säveltämä musiikki on varsin piano-painotteinen ja monta hänen muuta tuotantoaan kevyempi. Animaation lailla ääniohjaus ja efektit ovat huippuluokkaa, joka auttaa

osaltaan uppoamaan elokuvan maailmaan. Suzuki on kertonut, että Poika ja haikara tehtiin ilman aikarajaa ja siitä kehkeytyi lopulta Japanin kallein elokuva. Elokuvaan käytetty raha ja aika välittyvätkin selvästi valkokankaalta. Elokuvan tarina vaatii todennäköisesti useamman katsomiskerran, jotta kaikki elementit avautuisivat. Tämä voi näkökulmasta riippuen antaa elokuvalle lisäarvoa tai viitata juonen ja elokuvan rakentaman maailman vaikeatajuisuuteen. Poika ja haikara ei sykähdytä yhtä paljon kuin Prinsessa Mononoke (1997) tai hurmaa niin kuin Henkien kätkemä (2001). Mutta se erottuu silti edukseen monien muiden modernien animaatioelokuvien joukosta. Elokuvan japaninkielinen nimi, joka perustuu Genzaburou Yoshinon klassikkoromaaniin, kääntyy suunnilleen muotoon ”kuinka elät?”. Tämän kysymyksen kanssa Miyazaki vaikuttaa kamppailleen luodessaan elokuvaa, josta välittyy myös luomiseen liittyvät teemat. Koska Suzuki on ilmoittanut Miyazakin palanneen jo studiolle, vaikuttaa siltä, ettei vanha mestari ole itse vielä valmis päästämään irti luovasta prosessistaan. Jäämme odottamaan, mitä ohjaaja keksii seuraavaksi. Mette Pesonen

Arvosana: Ei sävähdyttänyt, kuten Miyazakin parhaimmat elokuvat, mutta silti ehdottoman vaikuttava ja ajatuksia herättävä teos. Teknisesti alan huippuluokkaa.

Arvostelu (anime)

Akuma-kun Ihmisten ja demonien paratiisi Ohjaus: Junichi Satou, Fumitoshi Oizaki Käsikirjoitus: Hiroshi Ounogi Studio: Encourage Films, Toei Animation Alkuteos: Perustuu Shigeru Mizukin samannimiseen mangaan Esitetty: 11/2023 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Netﬂix

chirou Umoregi on demonien kasvattama nuori mies, joka tutkii yliluonnollisia mysteerejä yhdessä puolidemoni Meﬁsto III:n kanssa. Ichirou on myös ”Akuma-kun”: Kerran kymmenessä tuhannessa vuodessa ilmestyvä nero, jonka on tarkoitus luoda Millenium Kingdom, rauhaisa paratiisi niin ihmisille kuin demoneille. Mutta ennen paratiisia, tarjolla on murhia, kirouksia ja suuria intohimoja. Shigeru Mizukin (1922–2015) vuosina 1963–1971 luotu manga sovellettiin animeksi ensimmäisen kerran 1989–1990 Toei Animationin toimesta. Alkuperäistä Akuma-kun-mangaa ei valitettavasti ole koskaan julkaistu englanniksi. Netﬂixin animesarja on sekä Toein että Encourage Filmsin luoma päivitetty versio. Pääohjaaja Junichi Satou toimi myös vuoden 1989 ohjaajana. Hän on ollut myös mukana soveltamassa muita Mizukin teoksia animen muotoon, joten uuden Akuma-kunin perusta oli kokeneissa käsissä.

Animaation visuaalinen tyyli on kuin aikamatka 1980-luvun sarjoihin maalattuine taustoineen ja luonnollisesti Mizukin omalaatuisen hahmosuunnittelun kera. Vaikka uusi Akuma-kun ei ole suoraan Mizukin luomus, istuu hän hyvin mangakan luomien hahmojen joukkoon. Alkuperäisen

animen Akuma-kun Shingo Umoregi esiintyy uudessa sarjassa Akuma-kunin ottoisänä, vaikka hahmo näyttää yhä nuorelta pojalta. Sarjan luonnin kannalta Shingon ulkomuodon jättäminen alkuperäiseen muotoonsa auttaa sitomaan uuden sarjan osaksi isompaa Akuma-kun-tarinan jatkumoa. Mizukin sarjoja, kuten Gegege no kitarou ja Akuma-kun, on työstetty niin alkuperäisen luojan kuin muiden tekijöiden toimesta useiden vuosikymmenten aikana. Tarinoiden ympäristöt ovat muuttuneet ja maailma on kehittynyt, mutta itse hahmot ovat siirtyneet ajasta toiseen lähes muuttumattomina. Siinä missä Mizukin tunnetuin kokonaisuus Kitarou keskittyy japanilaisiin yliluonnollisiin olentoihin, Akuma-kunin keskiössä ovat juutalaiskristilliset demonit. Ichirou ei sarjan alussa ole erityisen vetoava hahmo. Hän vaikuttaa tunteettomalta ja välinpitämättömältä. Syy tähän käytökseen selviää vähitellen sarjan edessä, antaen Ichiroulle hänen ja Shingon väliselle suhteelle lisää syvyyttä. Sarjan isompi juoni alkaa muodostumaan vasta viidennessä jaksossa, joka syö kokonaisuuden tahtia hitaan alun vuoksi. Vaikka sarjan isomman juonen keskinen konﬂikti on selvitetty kauden loppuun mennessä, tarinasta jää vielä paljon auki. Mette Pesonen

Arvosana: Nostaginen kokonaisuus, jonka kauhuelementit ovat suurelta osin onnistuneita. Toisaalta tarinan isompi juonikaari jää odottamaan mahdollista toista kautta. Kuvat: © Mizuki Productions / Toei Animation

Arvostelu (anime)

Onimusha Samurai ja demonihansikas Ohjaus: Takashi Miike, Shinya Sugai Käsikirjoitus: Hideyuki Kurata Alkuteos: perustuu Capcomin videopelisarjaan Studio: Sublimation Esitetty: 02.11.2023 Jaksoja: 8 Suoratoistopalvelu: Netﬂix

nimesarja Onimusha on Takashi Miiken ohjaama ja Capcomin samannimiseen pelisarjaan perustuva ja Sengoku-aikakauteen sijoittuva väkivaltainen samuraiseikkailu. Tarinassa samurai nimeltä Musashi Miyamoto matkaseurueineen tuhoaa ihmismieliä valtaavia oni-demoneja. Sarjan alkutilanteessa Miyamoto on hakemassa itselleen ja matkaseurueelleen mystistä laatikkoa, joka sisältää hanskan onien päihittämiseen. Matkan aikana selviää, että kolme seurueen jäsenistä on pettureita. Kaksi petturia saadaan tuhottua, mutta kolmas on vielä vapaalla jalalla – ja lähempänä kuin uskoisi. Onimusha on tarina siitä, kuinka kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Netﬂixissä julkaistu Onimusha on varsin mielenkiintoinen tapaus. Pelisarja ei ole allekirjoittaneelle ennestään tuttu muuten kuin nimeltä. Ilman pelitaustaa sarjaa lähteekin katsomaan lähinnä Miiken vuoksi, sillä hänen muu tuotanto on tuttu. Kuten Miiken aiemmissa sarjoissa, ei Onimushassakaan säästytä verenvuodatukselta. Sarja aikana on mielenkiintoista seurata, miten näytellyistä elokuvista tunnettu ohjaaja suoriutuu animesarjan ohjaamisesta. On todettava, että Miike onnistuu hommassa erinomaisesti. CGI-animen tyylistä voi olla monta mieltä, mutta Onimushaan se sopii paremmin kuin hyvin. Erityisesti taistelu-

kohtaukset saavat roimasti eloa. Tietyt kohtaukset animessa näyttävät, kuin katsoisi näyteltyä elokuvaa, sillä sarja yltää hyvin realistiselle tasolle. Siksi ainakaan omaan silmääni kaksiulotteinen animaatio ei tehtävään soveltuisi. Animointi onkin sarjassa varsin onnistunut. Kaikki ulkoasussa ei ole kuitenkaan hyvin. Vaikka animaatiotyyli ja elokuvamaisuus istuvat hyvin, tarkentavat sumennukset eivät näytä hyvältä. 2D-animessa se toimii, mutta 3D-versiossa se ei toimi aina toivotunlaisesti. Välillä se näyttää mukiinmenevältä, välillä ei, mikä on pienoinen sääli.

Ääninäyttelystä on todettava, että sarjasta erottuu tasan kaksi ääninäyttelijää ylitse muiden: Musashin ääni Akio Outsuka sekä Aya Yamanen ääninäyttelemä Sayo. Muut sivuhahmot jäävät varsin eleettömiksi ja unohtuvat herkästi. Loppujen lopuksi Onimusha toimii porttina tuoteperheen tarinaan, jos pelisarja ei ole tuttu. Pelin fanit ovat kertoneet olleensa pettyneensä, kun tietyt elementit puuttuvat animesta. Pelkän animen katsojalle Onimusha toimii. Pelisarjan fanien pettymys on ymmärrettävää, jos adaptaatio ei ole alkuteokselle uskollinen muuten kuin tunnelmansa puolesta. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Taitavasti animoitu anime sellaisille, joihin iskee sengokuaikakauden tunnelmointi, mutta ei ole tutustunut alkuperäismateriaaliin.

Arvostelu (manga)

Dandadan

UFO vai kummitus, miksei kummatkin Tekijä: Yukinobu Tatsu Kustantaja: Viz Media Suositushinta: $12.99 Julkaisumuoto: Pokkari, 208 sivua Osia englanniksi: 5/5 Osia luettu: 4/5 Julkaisuaika: 10/2022- (Japanissa 4/2021-)

omo Ayase uskoo, että kummituksia ja henkiä on olemassa. Ainakin jos hänen meedio-isoäitinsä on oikeassa. Ken “Okarun” Takakura puolestaan uskoo avaruusolentoihin. Kun Ayase pelastaa Okarunin kiusaajilta, kaksikko päätyy vedonlyöntiin siitä, kumman uskomukset pitävät paikkansa. Ayase menee hylättyyn sairaalaan, jossa kuulemma liikkuu avaruusolentoja. Okarun puolestaan menee kirottuun tunneliin. Vedonlyönti unohtuu heti, kun selviää kummankin olevan oikeassa. Avaruusolennot kidnappaavat Ayasen ja pahansuopa kummitus kiroaa Okarunin. Yllä kuvatusta asetelmasta alkaa Yukinobu Tatsun komediaa, kauhua ja toimintaa sekoittava sarja Dandadan. Sarja on ilmestynyt vuodesta 2021 lähtien kustantamo Shueishan Shounen Jump+ -verkkolehdessä. Dandadan on saanut osakseen huomioita muun muassa siksi, että Chainsaw Manin luoja Tatsuki Fujimoto suositteli sarjaa sosiaalisessa mediassa. Ei sikäli ihme, sillä Tatsu on työskennellyt Fujimoton assistenttina Chainsaw Manissä sekä Fujimoton aikaisemmassa sarjassa Fire Punch.

Fujimoton sarjojen lailla myös Dandadan on täynnä absurdia toimintaa, mutta kaiken keskiössä ovat hahmot ja heidän väliset suhteensa. Ayase on kova mimmi, joka ei emmi antaa kellekään turpaan, mutta hän on myös oikeudenmukainen ja rakkaudenkipeä. Okarun taas on hissukka nörtti, joka ei usko, että kukaan haluaisi olla hänen ystävänsä. Jo alusta saakka kaksikon välille alkaa kehittyä ihastus, joka etenee kaikenlaisten turbomummojen ja Loch Nessin hirviöiden seassa. Hahmokaarti kasvaa Ayasen ja Okarunin edesottamusten kautta ja ensivaikutelmiin ei aina ole luottaminen. Erinäisistä youkaista ja avaruusolennoista paljastuu odottamattomia puolia, eivätkä ne kaikki ole täysin yksiulotteisia hirviöitä. Tatsun toimintakohtauksissa on nähtävissä paljon samaa dynaamista liikettä ja kuvakulmia kuin Fujimoton teoksissa, mutta Dandadanin piirrosjälki on silotellumpaa

ja yksityiskohtaisempaa. Sarjan taide on helppo kuvitella animoituun muotoon. Juuri sopivasti tätä arvostelua kirjoitettaessa saapui uutinen, että Science Saru -studio on tekemässä Dandadanista animesovitusta. Adaptaation ennustetaan ilmestyvän ensi vuoden aikana. Sarjan ensimmäisen neljän osan perusteella on vielä hankalaa arvailla, mihin suuntaa tarina tulee johtamaan. On vielä vaikea arvioida, koostuuko juoni erillisistä osista vai onko se yksi iso kokonaisuus. Toisaalta niin kauan kuin Dandadan jaksaa huvittaa lukijaansa, ei liene isommilla ideoilla edes merkitystä. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Vauhdikas ja hauska sarja, josta löytyy myös sydämellisyyttä. Ei mestariteos tai välitön klassikko, mutta alun perusteella hieno lisä shounen-genreen.

Arvostelu (peli)

Fashion Dreamer Inﬂuensserin uudet vaatteet

Kehittäjä: syn Sophia Julkaisija: Marvelous, Xseed Games Alustat: Nintendo Switch Julkaisupäivämäärä: 2.11.2023

ideopelikehittäjä syn Sophia tunnetaan takavuosilta dress up -pelisarjastaan Style Boutique, jossa pelaaja ylläpitää vaateliikettä ja pukee asiakkaita heidän toiveidensa mukaan. Pukemishommien lisäksi stailataan myös muun muassa kasvoja, hiuksia ja putiikkia. Shoujo-estetiikkaa ammentavan tyylin lisäksi pelit sisältävät kunnon kulauksen japanilaista katumuotia, minkä puolesta Style Boutique on kerännyt itselleen oman fanikuntansa. Siksi syn Sophian uutta pelinimikettä Fashion Dreamer odotettiin varovaisen innokkaasti toivoen tästä pelisarjan uudelleensovitusta.

Pelin ilmestyttyä viime marraskuussa ilmeni pian, että Fashion Dreamer ei ole Style Boutiquen suora jatkaja, vaikka onkin sarjan tapaan vahvasti dress up -peli. Putiikin ylläpidon sijaan pelaaja on Fashion Dreamerissa inﬂuensseri, joka kasvattaa suosiotaan sen mukaan, mitä paremmin hän onnistuu pukemaan muita online-pelaajia tai pelin omia hahmoja heidän toiveidensa mukaan. Tykkäyksistä ja toiveiden täyttämisestä saa pisteitä, joilla kustomoidaan vaatteita, avataan uusia vaatemalleja ja muita ominaisuuksia. Fashion Dreamer saa ehdottomasti täydet pisteet sen estetiikasta. Vaatevalikoima hivelee silmää ja erityisesti lolita-muodin mekot ovat kuin suoraan mallinnettu suurien brändien hyllyiltä. Vaikka hiuksia ja kasvoja voi muokata pelaajan avatarin hahmotyypistä huolimatta, ovat vaatteet harmillisesti jaoteltu joko tyypin A tai B mukaan. Inklusiivisuuden puolesta peli jääkin hieman puolitiehen.

Pelin suurin kompastuskivi on kuitenkin juonen puute. Sitä ei oikeastaan ole. Fashion Dreamer kaataa lähes kaikki peliominaisuudet pelaajan harteille heti tutoriaalissa, jolloin jää kaipaamaan Style Boutiquen tyylistä tarinarunkoa, joka avaa eri ominaisuuksia yksitellen pelin edetessä. Peli tuntuu myös © 2019 Marvelous Inc.

liian helpolta. Uusien vaatteiden saaminen tapahtuu ilman valuuttaa ja suhteellisen vaivatta. Pelistä puuttuu negatiivinen palaute, jolloin toiveiden täyttämiseen ei välttämättä edes tarvitse panostaa. Vaikka pukeminen ja stailaaminen ovat itsessään hauskaa ajanvietettä ja eri tasojen saavuttaminen laajentaa kustomointimahdollisuuksia, vaatii niiden tavoittelu paljon kiinnostusta pelin sisältöä kohtaan. Mikäli haluaa eskapistisen paon arjesta ja ottaa dress up -ideasta kaiken irti, Fashion Dreamer on toimiva valinta. Mutta jos siitä toivoi jatkajaa Style Boutiquelle, joutuu pettymään. Allekirjoittanut on onnistunut upottamaan Fashion Dreameriin jo lähes 40 tuntia silkasta pukemispelien ilosta. Mutta silti mielessä käy vähän väliä ideoita, joilla pelikokemusta voisi parantaa. Anna-Liisa Koskinen

Arvosana: Visuaalisesti miellyttävä ja kepeä ajanviettopeli. Koreiden vaatteiden alta kuultaa kuitenkin viimeistelemättömyys ja heikosti motivoivat pelinsisäiset tavoitteet.

Arvostelu (peli)

Taimanin Asagi / Taimanin RPGX Extasy Kaaosareenalla kaikki kuulevat huutosi

Taimanin Asagi

Taimanin Asagi Kehittäjä: Lilith Julkaisija: Shiravune Alustat: Steam, Johren.net Verkkopeli: Ei Julkaisupäivämäärä: 26.10.2023 Ikäraja: 18

Taimanin RPGX Extasy Kehittäjä: Inﬁni-Brain Inc. Julkaisija: Inﬁni-Brain Inc. Alustat: Johren.net, Steam, Android, iOS Verkkopeli: Kyllä Julkaisupäivämäärä: 25.10.2023 Ikäraja: 18

arva hentai-tuoteperhe on enää ajankohtainen 18-vuotispäivänään, mutta Lilithin naisninjat sen kuin porskuttavat. Lokakuussa 2005 julkaistu Taimanin Asagi -käynnisti aikanaan kokonaisen eroge-universumin, joka pysyi pitkään japanilaisten yksinoikeutena. Englanniksi julkaistiin vain Taimanin Asagi: Battle Arena, edellisen seksikohtauskokoelma Taimanin Collection: Battle Arena sekä hentaita sisältämätön Action Taimanin. Oli siis korkea aika näyttää kansainväliselle yleisölle, mistä kaikki alkoi. Kuluneen syksyn iltojen piristykseksi saatiin Taimanin Asagin ohella myös tuoreempi Taimanin RPGX Extasy. Taimanin Asagissa demoni- ja ihmismaailmojen välinen tasapaino on alkanut järkkyä molemminpuolisen korruption takia, eivätkä ikiaikaiset sanattomat sopimukset enää päde. Lähitulevaisuuden Japanissa järjestystä pitävät yllä hallitukselle työskentelevät taimanin-ninjat, joihin myös Asagi Igawa kuuluu. Rakastunut Asagi haluaa itselleen normaalin elämän ja tappaa viimeisenä tehtävänään petturininja Oboron. Päänsä menettänyt Oboro ei kuitenkaan kuole, vaan ottaa kostosuunnitelmansa pelinappuloiksi Asagin poikaystävän ja pikkusiskon.

Asagi jäljittää Oboron tokiolaiseen tekosaareen rakennetulle Kaaosareenalle, jossa järjestetään naispuolisten taistelijoiden laittomia otteluja. Häviäjän kohtalona on yleensä kuolema tai seksuaalinen väkivalta. Oboron ansaan astellut Asagi joutuukin pian huomaamaan, ettei areenalla tapella reilusti. Yleisö on haltioissaan, kun hyvien puolella palvellutta naisninjaa aletaan nöyryyttämään pitkän kaavan mukaan. Taimanin Asagia odotettiin Steamiin jo vuonna 2019, mutta julkaisu ei edennyt lyhyttä maistiaista pidemmälle. Epäröinti liittyi todennäköisesti eroge-sisältöön, sillä Asagi ja Sakura-sisko viedään aivan äärirajoille lukuisissa rankoissa sessioissa. Vaikka animesovitus olisi tuttu, ilkeät yllätyskäänteet ja tunnin mittaiset seksikohtaukset koettelevat kokeneenkin hentai-harrastajan sietokykyä. Juonenkuljetuksessa on omat oivalluksensa, sillä Igawan siskosten kärsimysten tie hyödyntää onnistuneesti harmaan sävyjä. Itsevarma Asagi ei esimerkiksi ole mikään pyhimys, vaan halveksii ja pieksee surutta altavastaajana olevaa örkkiä

Taimanin RPGX Extasy

Arvostelu (peli)

Taimanin RPGX Extasy

” Ilkeät yllätyskäänteet ja tunnin mittaiset seksikohtaukset koettelevat kokeneenkin hentai-harrastajan sietokykyä. ” johtolankoja etsiessään. Voimasuhteiden vaihtuessa sympatiat ovat naisninjan puolella, mutta tilanteessa voi nähdä epäsuhtaista karman lain toteutumista. Perinpohjaista kostoaan toteuttavan Oboron tekoja ei sen sijaan pysty ymmärtämään millään tasolla. Jos tavoitteena on ollut saada pelaaja tuntemaan samanlaista turruttavaa epätoivoa kuin piinatut päähenkilöt kokevat, siinä on myös onnistuttu. Valtaosa Taimanin Asagin noin kuusituntisesta kestosta on aikuismateriaalia, joten ilman K18-päivityksen asentamista tarina on nopeasti ohi. Viihdearvosta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin kyseessä on temaattisesti johdonmukainen kokonaisuus, jota ei ihan heti unohda.

Jos Taimanin Asagi edustaa käyttöliittymältään perinteistä visual novel -pelejä muutamine valintatilanteineen, on Taimanin RPGX Extasy pelimäisempi. Juonenkuljetus tapahtuu edelleen kuvien ja tekstin voimalla, mutta taistelut hoidetaan vuoropohjaisesti. Julkaisupäivänä mukana oli 122 pelattavaa hahmoa, joista vähän alle puolet on rivivastustajia. Viimeksi mainittuja lukuun ottamatta Johrenin K18-selainversiosta löytyy jokaiselle hahmolle seksikohtaus tai kaksi. Myös Battle Arenassa nähtyä eroottista sisältöä on lupailtu mukaan. Luettavaa tekstiä riittää, sillä tehtävien juonenkäänteet sekä päähenkilönä toimivan Fuuma Kotaron makuukamaritouhut selostetaan seikkaperäisesti. Eroottiset kohtaamiset eivät aina istu pääjuonen tunnelmaan, sillä varovainen nuorukainen muuttuu usein häikäilemättömäksi pelimieheksi, Lisäksi Fuuman omatunto on harvinaisen joustava lemmenjuomien ja huumaavien lääkkeiden käytön suhteen. © Lilith, Shiravune, Inﬁni-Brain Inc.

Kolmen peliviikon ja 60 eroottisen kohtauksen jälkeen käy selväksi, ettei pelissä ole juuri muuta sisältöä kuin kehittää hahmoja ja tirkistellä niiden petipuuhia. Goshan ninjaopistoon liittyvät juonikuviot ovat kyllä viihdyttäviä, mutta niitä edistäviä tarinatehtäviä on julkaistu vielä kovin vähän. Pelaajien väliset areenataistelut laitettiin heti alkuun jäihin bugien takia ja raid-tehtävissäkin on ilmennyt ongelmia. Köykäinen taistelu jää nopeasti toisarvoiseksi, sillä tarpeeksi kehitetyt hahmot selviävät kahakoista myös automaattiasetuksilla. Japanissa vuonna 2018 lanseerattu Taimanin RPGX Extasy on edelleen audiovisuaalisesti siedettävä, eikä petisessioita voi syyttää vaihtelun puutteesta. Näin pitkäikäisen julkaisun odottaisi silti tarjoavan enemmän pelattavaa. Oman ikävän lisämausteensa toi myös alkuvaiheen sekaannus hahmonkehityksen palkkioiden kanssa. Liian avokätisesti jaetut kristallit aiottiin ensin periä takaisin pelaajien tulevista tienesteistä, mutta kielteisten Steam-arvioiden vyöry torppasi suunnitelman nopeasti. Ilman kyseistä kohuakin olisi silti helppo nähdä, ettei näillä eväillä lähdetä haastamaan selvästi näyttävämpää ja nykyaikaisempaa Action Taimaninia. Samuli Paanala

Taimanin Asagi Yliampuva klassikko-eroge on edelleen unohtumaton kokemus, muttei sovi hyvän mielen hentain ystäville.

Taimanin RPGX Extasy Kelvollisesti toteutettu ja laadukasta erotiikkaa sisältävä gacha-roolipeli suorastaan huutaa lisää pelillistä sisältöä.

Kolumni

Ajatuksia animangasta

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia animesta ja mangasta.

Onko minun ja shoujon aika erota?

lin alakoulun viidennellä luokalla, kun tutustuin shounen-mangoihin kirjastossa. Innostuin välittömästi seikkailullisista tarinoista ja vetävistä hahmoista. Hieman myöhemmin törmäsin lähimarketin lehtihyllyllä Moyoco Annon Sugar Sugar Runeen. Ennen sitä en ollut tullut edes ajatelleeksi, että olisi olemassa tytöille suunnattua sarjakuvaa. Säihkyväsilmäiset pikkunoidat vetivät minut mukaansa pitkälle matkalle shoujo-harrastuksen pariin. Kun aloitin shoujon lukemisen, kaipasin vaikeuksien kautta voittoon ponnistavia esikuvia. Mangojen tytöt löytävät minuutensa, ystävystyvät vihollistensa kanssa ja näyttävät kaiken aikaa söpöiltä. Teini-iän vaikeina vuosina minua kiehtoivat sen sijaan Ai Yazawan Nanan kaltaiset psykologiset ihmisluonnon kuvaukset. Hieman salaa viihdyin myös shoujon stereotyyppisiksi piirteiksi miellettyjen kolmiodraamojen ja väärinymmärrysten parissa. Olen päälle vuosikymmenen ajan kahlannut läpi shoujo-uutuuksia jo ennen kuin ne on virallisesti käännetty

” Vanhat suosikit tuottavat

edelleen nostalgista mielihyvää, mutta uusista sarjoista on vaikea löytää samaistumispintaa. ”

englanniksi. Nyt innostukseni on kuitenkin alkanut hiipua. Vanhat suosikit tuottavat edelleen nostalgista mielihyvää, mutta uusista sarjoista on vaikea löytää samaistumispintaa. Lukiolaistyttöjen äkkinäiset johtopäätökset ja poikaystäväehdokkaiden omistushaluisuus aiheuttavat sydämentykytysten sijaan närästystä. Sen takia olen navigoinut entistä useammin romanttisen, aikuisille suunnatun mangan pariin. Ilahduin tänä syksynä, kun löysin teenviljelyä ja parisuhdedraamaa yhdistävän Matcha Made in Heavenin englanniksi käännettynä. Manga sisältää runsaasti ihmissuhdekiemuroita, mutta hillittyyn, verkkaiseen tapaan kuvattuna. Romanttinen manga jää lukulistalleni, vaikka shoujo tipahtaisikin siltä pois. Toisaalta shoujo ei tarkoita tyylilajia, vaan kohdeyleisöä: mangat ilmestyvät Japanissa tytöille suunnatuissa lehdissä. Julkaisut ovat sävyltään hyvin erilaisia, sillä osa on suunnattu peruskouluikäisille, toiset taas vanhemmille nuorille. Shoujo-mangoja eivät kuitenkaan lue pelkästään tytöt, sillä niissä on jotain vetoavaa iästä ja sukupuolesta huolimatta. Hahmo- ja tunnevetoisuus, ilmeitä ja eleitä korostava piirtotyyli ja hahmojen ulkoasuun panostaminen ovat shoujolle tyypillisiä ominaisuuksia. Ihastuin aikoinani juuri ilmeikkäisiin säihkysilmiin ja suloisiin asuihin. Vaikka hahmojen tunnesotkut eivät enää kiinnosta samalla tavalla, mangojen visuaalinen ilme ja hahmodesignit miellyttävät edelleen. Kenties minun ja shoujon ei ole aika erota, vaan suhteemme muuttaa muotoaan. Nita Mäenpää

RAKKAUDESTA VIDEOPELEIHIN PELAAJA.FI

Tilaa Pelaaja PELAAJA.FI/TILAA

@pelaaja

@pelaajalehti

@pelaaja

Animen uusi numero 135 ilmestyy 16.2.