Anime #136, maaliskuu 2024 by Pop Media

Nro 136

Frieren: Beyond Journey’s End

Arviossa kaikkien aikojen matka

2/2024

2,90€

Arvostelussa Demon Slayer: To the Hashira Training Don’t Call it Mystery Tokyo These Days Bucchigiri?! + paljon muita

Me!Me!Me! Roisin musiikkivideon koskettava ydin

Moto Hagio Shoujon uranuurtaja

KEVÄTTÄ KOHTI VALOISILLA MANGAUUTUUKSILLA! NAPPAA ODOTETUT TOIVEUUSINNAT SEKÄ VIIMEISIMMÄT OSAT LÄHIMMÄSTÄ LEHTIPISTEESTÄ JA ANIME SHOPISTA.

UUSI SARJA ALKAA!

SOLUT TYÖSSÄ 1 28.3.2024

VANITAKSEN KIRJA 2 NYT KAUPOISSA!

KUN JÄLLEENSYNNYIN HIRVIÖNÄ 20 NYT KAUPOISSA!

BIRD 4 NYT KAUPOISSA!

NAVI LUNA 1 NYT KAUPOISSA!

HERO TALES 3 NYT KAUPOISSA!

MONSTER HUNTER ORAGE 1 NYT KAUPOISSA!

TILAA KOKONAISIA SARJOJA JÄRKIHINTAAN! ANIMESHOP.FI

BIT.LY/KOKOSARJA

Pääkirjoitus

Toriyaman jälki

un tämä numero oli työstämisensä loppusuoralla, maailmalta kantautui suru-uutinen. Legendaarinen mangaka ja hahmosuunnittelija Akira Toriyama kuoli ensimmäinen maaliskuuta vain 68-vuotiaana. Toriyama on eittämättä yksi aikamme suurimmista nimistä animangan historiassa, pelkästään ikonisen Dragon Ballin ansiosta. Mangakaa ovat jääneet ikävöimään yksittäisten ihmisten lisäksi kokonaiset kansakunnat. Kirjoitushetkeen mennessä ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkaisi kunnianosoituksen Toriyamalle sosiaalisessa mediassa. Kiinan ja El Salvadorin ulkoministeriöt ovat julkisesti ilmoittaneet suruvalittelunsa. Pari eteläamerikkalaista työkaveriani totesi, että Latinalaisessa Amerikassa Toriyaman vaikutus on valtava, joten surukin on vähintään yhtä suuri. Dragon Ball on Suomessa luultavasti tunnetuin Sangatsu Mangan julkaisemana suomennoksena, joka on edelleen Sangatsun myydyin manga (aiheesta lisää kääntäjä Antti Valkaman haastattelussa Animen verkkosivuilla). Televisiosta sarja tunnetaan parhaiten englanniksi dubattuna Dragon Ball Z -animena, jota viimeisimmän kerran esitettiin vuonna 2007 silloiselta Subtv:ltä. Dragon Ballin kulttuurillinen jälki on suunnaton. Sen lisäksi, että sarja on innoittanut monia taiteilijoita, sen komedialliset vaikutukset ovat valtavat. Moni sukupolveni edustaja muistaa ehkä parhaimman DBZ-animeparodian, joka maailmassa on: Youtube-kanava TeamFourStarin Dragon Ball Z Abridged. Jaksoittain julkaistu sekä uudelleen ääninäytelty ja editoitu parodia ilmestyi vuosien 2008–2018 aikana. Sarja ehti varsinkin 2010-luvun alkupuolella kasvaa isoksi hitiksi ja parodia synnytti kasan meemejä alkuperäisen DBZ-meemistön rinnalle. Itselläni on välillä vaikeuksia muistaa, että esimerkiksi ”I’m about to rock you… like a hurricane” ei ole Vegetan oikea huudahdus, vaan pätkä Abridged-versiosta. Parodiaprojekti poiki TeamFourStarille mainetta ja jopa osalle sen tiimiläisitä aitoja ääninäyttelijän töitä. Reilun yli kymmenen vuoden jälkeenkin DBZ Abridged -jaksaa naurattaa. Kyseinen parodia on vain yksi esimerkki, miten paljon Toriyaman jälki on vaikuttanut ihmisiin hauskoilla ja faneja ympäri maailman yhdistävillä tavoilla. Tähän numeroon emme ehtineet kirjoittaa mangakalle pidempiä jäähyväisiä, mutta eittämättä palaamme vielä asiaan. Anime toivottaakin Toriyamalle hyvää matkaa tuonpuoleiseen.

Anna-Liisa Koskinen päätoimittaja

NRO 136

Tässä numerossa

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI toimitus@animelehti.ﬁ www.animelehti.ﬁ

Animistit Päätoimittaja: Anna-Liisa Koskinen Toimituspäällikkö: Anna-Liisa Koskinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Nita Mäenpää, Jenni Väyrynen, Aleksi Pirinen, Riikka Haapanen, Toni Jefremoﬀ , Hanna Saarimaa, Sini Laine, Samuli Paanala, Katrin Pearson, Elina Koskinen, Mika Ketu

Lyhyesti

Kansikuva © Yamada Kanehito, Abe Tsukasa / Shogakukan / Sousou no Frieren -tuotantokomitea

Pääjutussa teemme katsauksen Moto Hagion vaikutukseen shoujo-mangan saralla. Vielä kevään vilpoisimpina keleinä kokkailupalstan curry udon lämmittää mieltä. Mangan merkit -palsta tutkii fonttien merkitystä, ja muistelupalstalla matkataan kymmenen vuoden taakse pohtimaan animemusiikkivideota Me!Me!Me!. 10 13 14 16

Moto Hagio: Shoujon jumala Mangan merkit: Fontit Japanilainen keittiö osa 11: Curry udon Muistatko tämän? Me!Me!Me! – Rietas, repivä rakkaus

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.ﬁ Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.ﬁ

Paino Printall Seuraava Anime ilmestyy 17.5.2024 Vuonna 2024 ilmestyy 8 numeroa joista 4 digitaalisena.

Ajankohtaista 05

Uutiset

Vakiot 03

Pääkirjoitus

19 20 21 22 23 24 25 26

ELOKUVA: Demon Slayer: To the Hashira Training ANIME: Mr. Villain’s Day Oﬀ ANIME: Bucchigiri?! ANIME: Frieren: Beyond Journey’s End ANIME: Under Ninja MANGA: Tokyo These Days MANGA: Don’t Call it Mystery MANGA: The Diary of a Male Porn Star

Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

Ajankohtaista Manga

Ashita no Joe juhlii viisikymppisiä, saa englanninkielisen laitoksen

sao Takamorin kirjoittaman ja Tetsuya Chiban piirtämän klassikkomanga Ashita no Joen valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Sen kunniaksi Kodansha aikoo julkaista sarjan ensimmäistä kertaa englanniksi. Englanninkielinen laitos on nimeltään Ashita no Joe: Fighting for Tomorrow ja se koostuu Kodanshan tiedotteen mukaan kahdeksasta

kovakantisesta omnibus-teoksesta. Ensimmäinen osa ilmestyy joulukuussa. Sarja tulee saataville myös sähköisenä versiona. Kustannusyhtiö Kodansha julkaisi Ashita no Joe -sarjakuvaa alun perin vuosina 1968–1973. Japanissa sarja on koottu 20 tankoubon-pokkariin, joita on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta. Nyrkkeilystä kertova manga oli kulttuurinen ilmiö, joka nousi

hitiksi erityisesti opiskelijoiden ja työväenluokan parissa. Manga on poikinut lukuisia sovituksia, kuten Osamu Dezakin ohjaaman kaksikautisen animesarjan sekä kaksi eri live-action -elokuvaa, joissa päähenkilö Joe Yabukia näyttelivät Shouji Ishibashi (1970) ja Tomohisa Yamashita (2011). Lähde: ICv2

Ihmiset

Sangatsu Mangan Ballin luoja tulevia uutuuksia Dragon Akira Toriyama on

Sangatsu Manga on julkistanut nipun uutuuksia. Suomeksi on tulossa Nanahiko Takagin sotadraama Angolmois: Taistelu Tsushimasta, Akane Shimizun opettavainen manga Solut työssä sekä Ichigo Takanon romanttinen seinen-sarja Orange. Angolmois: Taistelu Tsushimasta (jap. Angolmois: Genkou kassen-ki) sijoittuu 1270-luvun Japaniin. Tarinassa seurataan Tsushiman saarelle karkotettuja vankeja, joiden pitää puolustaa saarta mongoleilta. Kymmenosainen sarja ilmestyi alun perin

kuollut 68-vuotiaana

Kadokawan julkaisemana vuosina 2013–2018. Animaatiostudio Naz sovitti mangan animeksi vuonna 2017. Sarjan ensimmäinen pokkari on suunniteltu julkaistavaksi huhtikuun aikana. Solut työssä (jap. Hataraku saibou) kertoo ihmiskehon sisällä elävistä soluista. Tarina keskittyy erityisesti juuri työnsä aloittaneeseen punasoluun ja hänen kommelluksiinsa kehon muiden asukkaiden kanssa. Sarjan ensimmäisen pokkarin on tarkoitus ilmestyä 28.3. Takanon Orange puolestaan kertoo lukiota käyvästä Nahosta, joka alkaa saada tulevaisuudesta kirjeitä. Kirjeiden kirjoittajaksi paljastuu hän itse: Naho yrittää tulevaisuudesta käsin estää kouluun saapuneen uuden oppilaan kuoleman. Shueishan ja Futabashan julkaisema Orange ilmestyi Japanissa vuosina 2012–2022 ja se on koottu seitsemään pokkariin. Sarjan on julkaissut englanniksi Seven Seas Entertainment vuosina 2016–2023. Suomeksi sarja alkaa ilmestyä kuluvana vuonna.

ragon Ball -sarjastaan maailmanlaajuisesti tunnettu mangaka Akira Toriyama on menehtynyt 68-vuotiaana. Dragon Ballin virallisilla sivuilla julkaistun tiedotteen mukaan Toriyama kuoli äkillisesti maaliskuun 1. päivänä kovakalvon alaisen verenpurkauman vuoksi. Toriyaman ura mangan parissa alkoi jo 23-vuotiaana, kun hän osallistui ensimmäiseen mangakilpailuunsa. Muutamien epäonnistumisten jälkeen ura aukeni Shueishan Weekly Shounen Jumpissa, ja hän ehtikin työskennellä kunnioitettavat 45 vuotta. Kotisivujen tiedotteen mukaan intohimoiselta taiteilijalta jäi jälkeen keskeneräisiä projekteja.

Lähde: Sangatsu Manga Sangatsu Manga on osa Animea kustantavaa H-Town Oy:ta.

Toriyaman pääteos Dragon Ball esitteli maailmalle popkulttuuri-ikoniksi sittemmin nousseen Son Gokun. Gokun seikkailuja julkaistiin 42 pokkarin verran vuosina 1984–1995. Tuottelias Toriyama palasi Dragon Ballin pariin vuonna 2015, jolloin alkoi hänen kuolemaansa saakka jatkunut jatko-osa Dragon Ball Super. Rakastetun taiteilijan yllättävää poismenoa surivat fanien lisäksi myös kollegat: muun muassa Eiichiro Oda (One Piece), Masashi Kishimoto (Naruto) ja Masakazu Katsura (Video Girl Ai) julkaisivat Toriyamaa kunnioittavia piirroksia hänen poismenonsa jälkeen. Lähde: Dragon Ballin viralliset kotisivut, YLE, BBC

Manga

Nostoja tulevista mangaan pohjautuvista animesovituksista

elmikuun 22. päivä, kissojen päivän kunniaksi, julkistettiin animesovitus Hawkmanin kirjoittamasta ja Mecha-Rootsin piirtämästä maailmanlopun sekoilusta Night of the Living Cat. Mangan tarinassa maapallolla leviää uusi pandemia: kissoihin koskeva ihminen muuttuu itsekin kissaksi. Ihmiskunnan eloonjäämiskamppailu alkaa televisiossa vuonna 2025. J.C. Staﬀ tuottaa animesarjan Mayu Muratan mangasta Honey Lemon Soda. Trinity Seven -ohjaaja Hiroshi Nishikiori ohjaa tulevan sarjan. Sarjan käsikirjoittaa Akiko Waba ja Aimi Tanaka vastaa hahmosuunnitelmista. Shueishan julkaisema manga kertoo yläkoulussa traumaattisia asioita kokeneesta Ukasta, joka löytää elä-

määnsä kipinää pojasta, jolla on sitruunan väriset hiukset. Romanttista väreilyä on ilmassa myös Haruka Mitsuin piirtämässä ja kirjoittamassa mangassa Anyway, I’m Falling in Love with You, jossa päähenkilö Mizuhan seitsemästoista syntymäpäivä saa yllättävän käänteen, kun lapsuudenystävä pyytää häntä treﬀeille. Mangan animesovitus julkistettiin helmikuun viimeisenä päivänä. Työryhmästä ja aikataulusta kerrotaan julkisuuteen tarkemmin myöhemmin. Sarjan kustantaja Kodansha julkaisee mangaa myös englanniksi. Komediallisempaa romantiikkaa on luvassa My Wife Has no Emotions -mangan animesovituksessa. Jiro Sugiuran mangaan

perustuvassa animessa sinkkumies Takuma hankkii robotin hoitamaan kotitöitä, mutta lopulta Takumi ihastuukin Minaksi nimettyyn koneeseen. Tezuka Productionsin tuottama ja Mitsutaka Hirotan (Rent-a-Girlfriend) kirjoittama anime ilmestyy kesäkuussa. Etorouji Shionon fantasiamanga Über Blattin jatko-osa Über Blatt II: Shisheru ou no kishidan alkoi ilmestyä helmikuussa. Helmikuussa myös julkistettiin, että mangasta on tekeillä anime. Studiosta tai työryhmästä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen tarkemmin. Shionon fantasiaeepos ilmestyi vuosina 2004–2019 Square Enixin julkaisemissa lehdissä. Se on koottu 24 pokkariin. Lähde: ANN, Crunchyroll

Manga

Sarjat

One Piece jatkuu suomeksi Ivrean kustantamana Vuodesta 2005 alkaen suomeksi ilmestynyt merirosvosarja One Piece siirtyy uudelle kustantajalle. One Pieceä suomeksi alusta saakka julkaissut Sangatsu Manga tiedotti helmikuussa, että sarja siirtyy Suomessa toimintansa kolmatta kertaa uudelleenkäynnistävälle Ivrealle. Sangatsu Mangan mukaan sarjan oikeudet omistava japanilainen kustantaja Shueisha ei ole perustellut, miksi Sangatsu Manga ei saanut jatkaa sarjan julkaisemista Suomessa. H-Town Oy osti Sangatsu Mangan liiketoiminnan Tammelta vuonna 2022. Sarjojen julkaisuoikeuksien siirtoon liittyvän prosessin myötä One Piecen suomenkielinen versio jäi tauolle huhtikuussa 2023. Toistaiseksi viimeinen suomeksi ilmestynyt pokkari on numero 102. Ivrea aikoo jatkaa One Piecen julkaisua pokkarista numero 103, minkä lisäksi yritys on ilmoittanut julkaisevansa uusien osien rinnalla koko sarjan alusta alkaen uudella käännöksellä. Ivrea julkaisee One Piecen ensimmäisen pokkarin toukokuussa ja numeron 103 kesäkuussa. Argentiinalainen kustantaja Ivrea palaa Suomen mangamarkkinoille muutaman vuoden poissaolon jälkeen. One Piecen ohella Ivrea aikoo julkaista myös muita suosittuja Shueishan nimikkeitä, kuten Chain-

saw Manin ja Demon Slayer: Kimetsu no yaiban. Sarjojen kääntäjistä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Pokkareita myydään Ivrean oman verkkokaupan lisäksi sarjakuva- ja kirjakaupoissa, mutta ei Lehtipisteissä. Viimeksi Suomessa toimiessaan Ivrea julkaisi muun muassa sarjat Deadman Wonderland (2014–2016) ja Ao haru Ride (2016–2020). Lähde: Sangatsu Manga, Ivrea

Kesällä rellestetään striimissa K

Sangatsu Manga on osa Animea kustantavaa H-Town Oy:ta.

esän uutuuskomedia Vtuber Legend: How I Went Viral After Forgetting to Turn Oﬀ My Stream lupaa hersyvää huumoria ja räävittömyyksiä heinäkuulle. TNK-studion tuottama animesarja seuraa parikymppistä Yukia, joka on jo jonkin aikaa yrittänyt lyödä läpi Vtuberina, virtuaalista idolisisältöä tekevänä striimaajana. Yukin hahmo on Awayuki Kokorone, hienostunut leidi. Eräänä iltana striimaamisen jälkeen Yuki korkkaa oluen katsellessaan muiden Vtubereiden sisältöjä. Oluttölkit tyhjenevät ja Yukin kommentit muuttuvat hävyttömämmiksi. Yuki on tajuamattaan jättänyt striiminsä päälle, ja tyylikkään Awayukin

Elokuvat

Poika ja haikara palkittiin parhaan animaation Oscarilla

tudio Ghiblin tuottama ja Hayao Miyazakin ohjaama Poika ja haikara palkittiin parhaan kokopitkän animaation palkinnolla maaliskuussa pidetyssä Oscar-gaalassa. Voitto oli Miyazakille toinen ja ehdokkuus neljäs. Miyazaki voitti

edellisen kerran vuonna 2003 Henkien kätkemä -elokuvallaan. Miyazaki tai elokuvan tuottaja Toshio Suzuki eivät olleet paikalla vastaanottamassa palkintoa. Lähde: Oscar-lähetys

rellestämistä seuraavat tuhannet katsojat. Vahinko kääntää Yukin uran: Awayukista tulee tähti, ja Yukin manageri kannustaa jatkamaan räyhäkkään sisällön tekemistä. Vtuber Legend: How I Went Viral After Forgetting to Turn Off My Streamin ohjaa Takuya Asaoka ja käsikirjoituksen sovittaa Deko Akao (Noragami, After the Rain). Anime perustuu Nana Nanaton kirjoittamiin ja Siokazunokon kuvittamiin light noveleihin. Fujimi Shobon kustantamia ranobeja kääntää englanniksi J-Novel Club. Sarjan kaikki Japanissa ilmestyneet osat ovat saatavilla englanniksi. Lähde: Crunchyroll

Elokuvat

Tapahtumat

Live-action -sovitus Narutosta etenee jälleen na 2015 ohjaajaksi palkattiin erikoistehosteiden parissa uraa tehnyt elokuvantekijä Michael Gracey. Naruto-sovitus ei kuitenkaan edennyt Graceyn alaisuudessa. Crettonin kiinnitys elokuvaprojektiin on ensimmäinen päivitys Lionsgatelta vuoden 2015 jälkeen. Lionsgate ei ole antanut arviota elokuvan julkaisuajankohdasta. © Mari Kasurinen

asashi Kishimoton supersuosittu shounen-manga Naruto on liikahtanut askeleen kohti live-action -elokuvasovitusta. Lionsgate-yhtiö tiedotti helmikuun lopussa, että Destin Daniel Cretton (Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings) on palkattu live-action -elokuvan ohjaaja-käsikirjoittajaksi. Naruto-elokuva on ollut Lionsgaten projektilistalla lähes kymmenen vuotta. Vuon-

Lähde: Variety

Ihmiset

Museo Leikissä avautuu erikoisnäyttely japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta

Suzume-elokuvan tuottaja pidätetty lapsipornoepäilyjen vuoksi

unnettu animetuottaja Kouichirou Itou on pidätetty lapsipornoepäilyjen vuoksi. Pidätys tapahtui helmikuun 21. päivä Japanin yleisradion NHK:n mukaan. Itoun puhelimesta löytyi alastonkuvia, jotka Itou oli pakottanut 15-vuotiaan tytön myymään hänelle vuonna 2021. Tuottaja oli tutustunut uhriin sosiaalisessa mediassa. Poliisi oli päätynyt tutkimaan puhelimen, sillä Itoun nimi oli noussut esiin toisen prostituutioon liittyvän rikostutkinnan aikana. Itou on myöntänyt kuvien hallussapidon. Hänen

uhtikuun 17. päivä espoolaisessa Museo Leikissä avautuu japanilaisen populaarikulttuurin harrastamista käsittelevä erikoisnäyttely. Tokiosta Tapiolaan: japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa -näyttelyyn on kerätty esineistöä, joka esittelee muun muassa mangan, animaation, pelien ja J-rockin harrastamista vuosien varrelta. Mukana on myös fanitaidetta. Näyttely on rakennettu yhteistyössä harrastajien kanssa, ja osa esineistöstä on lainattu harrastajilta itseltään. Näyttelyssä on muun muassa mahdollista kokeilla mangan piirtämistä, arcade-pelin pelaamista sekä

mukaansa hän on menneisyydessä saanut useilta alaikäisiltä tytöiltä kuvia. Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan tiedä, ketä heistä nyt löydetyt kuvat koskevat. Poliisi laajentaakin tutkimuksiaan, sillä uhreja vaikuttaa olevan useita. Itou on tunnettu pitkästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstään ohjaaja Makoto Shinkain kanssa. Itou on muun muassa ollut tuottamassa elokuvia Suzume, Your Name ja Weathering with You. Lähde: NHK, The Hollywood Reporter, CBR, ANN

vierailla harrastajan huoneessa. Näyttely soveltuu kaikenikäisille kouluikäisistä alkaen. Museo Leikki on lapsuuteen, leikkimiseen ja leluihin erikoistunut museo Espoon Tapiolassa. Museo tallettaa ja esittelee eri sukupolvien lapsuutta ja leikkikokemuksia erilaisten vaihtuvien näyttelyiden ja Leikin laboratorio -päänäyttelyn kautta. Näyttely avoinna: 17.4.2024–23.3.2026. Museo Leikki: Ahertajantie 3, Espoo. Pääsyliput: 14 euroa. alennusliput: 7 euroa. Museokortti-kohde. Lähde: Museo Leikki

Tilaa Anime Shopista! alk. 30 € animeshop.ﬁ

Teksti: Jenni Väyrynen

MOTO HAGIO Shoujon jumala

Animen sivuilla on koluttu läpi shoujo-mangaa monesta kulmasta, viimeisimpänä yuri-genren kautta numerossa 132. Historiallisesti shoujo mullistui merkittävästi 70luvulla, jolloin mangarintamalta nousi kuuluisuuteen monia tunnettuja naismangakoita. Yksi näistä on ”shoujon jumalana” tituleerattu Moto Hagio.

armillisesti Japanin historiassa väheksyttiin pitkään naiskirjailijoita ja -taiteilijoita. Vielä 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana yleinen mentaliteetti oli, etteivät naiset pysty luomaan samankaltaista taidetta ja tarinoita kuten miehet. Tämä näkyi aikansa mangateollisuudessa, joka oli pitkään hyvin miesvaltainen ala. Shoujo-mangaa pidettiin myös automaattisesti vähemmän arvossa, ja luomisen suhteen sen tekijöille oli asetettu hyvin ahtaat raamit. Shoujon tyylilaji oli vielä 70-luvulle tultaessa hyvin miestekijäpainotteinen, joka välittyy sarjojen sisällössä. Tarinat

keskittyvät vahvasti kuvaamaan nuoren tytön elämää koulun ja kodin piirissä. Tarinoiden fokus siirtyi kuvaamaan lapsen ja hänen vanhempansa välistä suhdetta, mikä myös tarkoitti oletetun kohdeyleisön olevan nuorempaa ikäryhmää. Teoksessaan Passionate Friendship: The Aesthethics of Girl’s Culture in Japan Deborah Shamoon mainitsee kyseisen fokuksen johtuneen amerikkalaisten sotilaallisen miehityksen tuomista traumoista. Kansa kaipasi ajatusta viattomuudesta, joka oli ollut läsnä ennen sodan tuomia menetyksiä. Politiikka, väkivalta, seksuaalisuus ja sukupuoleen liittyvät teemat nähtiin epäsopivina aiheina

tytöille. Huomioitavaa on, ettei tyttösarjojen sankarittaret kokeneet tarinan aikana suuria muutoksia tai kasvaneet henkilöinä, vaan pysyivät muuttumattomina alusta loppuun. Näiden hahmojen odotettiin jo sisältävän potentiaalin saavuttaa hyvä vaimo ja viisas äiti-ihanne, joka puhkeaisi kukkaan tarinan lopussa. Asetelma kuitenkin horjui, kun 70-luvun kuluessa uusi sukupolvi naisia nousi esille mangarintamalla ja alkoi uudistaa genreä. Jo vuonna 1971 diskurssi oli kääntynyt; pohdittiin muuan muassa, miksi shounen-sarjat eivät enää ”pärjänneet” shoujo-mangalle. Ryhmää tyttömangan vallankumouksen takana

Kuvat: © Moto Hagio / Shogakukan

kutsutaan nimellä ”Magniﬁcent Forty-Niners” (suom. ”suurenmoiset neljäkymmentäysit”) tai “Year 24 Group” (suom. ”vuosi 24 -ryhmä”). Tähän ryhmään usein mielletään kuuluvan muun muassa tyttömangan suurnimiä, kuten Riyoko Ikeda (Rose of Versailles, 1972), Keiko Takemiya (Toward the Terra, 1977), Yumiko Oushima (The Star of Cottonland, 1978). Kuitenkin yksi henkilö nousee erityisesti esiin näiden vallankumouksellisten naisten keskuudesta, kun tutkitaan shoujo-genren historiaa sekä kaanonia: Moto Hagio. Hagioa pidetään usein modernin tyttömangan äitihahmona ja hänen töidensä kulttuurista vaikutusta koko mangateollisuuteen on vaikea kieltää. Hagio on itse kertonut olleensa nuorena hyvinkin vaikuttunut Ozamu Tezukan eri sarjoista ja niiden moniulotteisista tasoista. Häntä kiehtoi suuresti ihmismielet ja erilaiset niin kutsutut epänormaalit suhteet ihmisten välillä. Myös fantastiset ja sadunomaiset maailmat ovat tärkeä osa hänen tuotantoaan, minkä ansiosta hän toi sciﬁn ja fantasian shoujoon.

”Teoksillaan ja teemoillaan Hagio osoittaa ottavansa työnsä sekä lukijansa vakavasti, mikä poikkesi vahvasti aikansa aikaisemmasta keskustelusta liittyen shoujo-mangaan.”

netta ja kunniaa, Japanin yhteiskunnan arvot olivat vielä erittäin konservatiivisia ja homoseksuaalisten suhteiden kuvaaminen positiivisessa näkökulmassa oli vaikeaa. Ei ole sattumaa, että Takemiyan ja Hagion sarjat sijoittuivat tarkoituksella kaukaisiin maihin tai maailmoihin. Eksoottiset ja romantisoidut miljööt loivat satumaisen ympäristön ja tuntuman, joka erotti tarinan Japanin omasta kulttuurisesta kontekstista, mahdollistaen näin tabuaiheiden käsittelemisen.

Tezukan lisäksi Hagio otti paljon vaikutteita länsimaisesta kirjallisuudesta. Hän esimerkiksi hyödyntää Fjodor Dostojevskille tyypillistä polyfoniaa eli kerronnallista moniäänisyyttä teoksissaan. Hagio pitää muun muassa sciﬁkirjailija Isaac Asimovia yhtenä esikuvanaan. Kuvatessaan erilaisia ja hyvinkin intensiivisiä suhteita ihmisten välillä Hagio onnistuu nostamaan romanssin ja seksuaalisuuden esille aivan uudella tavalla. Yhdessä 24-ryhmästä tutun ystävättärensä Takemiyan kanssa Hagio loi perustan nykyään tunnetulle boys’ love -genrelle. Näistä BL-tyylilajin alkuvaiheen teoksista hyvänä esimerkkinä toimii Hagion yksi suosituimmista mangoista The Heart of Thomas (1973), joka kuvaa kahden nuoren pojan välistä rakkautta. Sukupuolen moninaisuus on läsnä Hagion tuotannon alkuvaiheissa, mikä on havainnollistettu muun muassa hänen lyhyessä feministisessä sciﬁtarinassaan They Were Eleven! (1975), jossa mangaka esittelee toisella planeetalla asuvan sukupuolettoman kansan. Sukupuolisuuden rajoja rikottiin häpeilemättä, ja ajan naisille avautui aivan uudenlainen tila toteuttaa itseään. Vaikka Hagio ja Takemiya olivat onnistuneet niittämään mai-

Kuvat: © Moto Hagio / Shogakukan

Kiellettyihin aiheisiin kuului myös

The Heart of Thomas

vaikeiden perhesuhteiden ja kodin sisäisen väkivallan kuvaaminen. Japanilaisen yhteiskunnan noudattama kungfutselainen perinne korostaa perhekeskeisyyttä ja täten asettaa tiukat raamit naisen toimijuudelle yhteisössä. Nostamalla esille erilaisia perhemalleja, jotka voivat olla pahimmassa tapauksessa myrkyllisiä ja hengenvaarallisia, Hagio luo kriittisen katsauksen yhteiskuntansa malleihin. Samalla hän tarjosi vaihtoehtoisen narratiivin shoujoon. Teoksillaan ja teemoillaan Hagio osoittaa ottavansa työnsä sekä lukijansa vakavasti, mikä poikkesi vahvasti aikansa aikaisemmasta keskustelusta liittyen shoujo-mangaan. Niin paradoksaaliselta

kuin se kuulostaakin, shoujo-mangan sisäisen vallankumouksen teki mahdolliseksi sen vähäinen suosio. Kun supersuosittu shounen-manga joutui noudattamaan suuren lukijamääränsä vuoksi tiukkoja sääntöjä sen mukaan, mitä sai esittää ja mitä ei, shoujo-manga oli vapaa toteuttamaan itseään. Takemiya on jälkeenpäin kuvaillut aikanaan vallitsevan ilmapiirin olleen kutakuinkin välinpitämätön tytöille suunnatun mangan suhteen. Niin kauan, kun se tuotti rahaa, kustantajia ei pahemmin kiinnostanut sen sisältö.

Hagion ura ei pysähtynyt 70-luvulle, vaan 74-vuotias mangaka on edelleen aktiivinen taiteilija ja on toiminut muun muassa vierailevana professorina Joshibin taideyliopistossa. Hänen 2002–2005 aikana julkaistun sciﬁsarjan Otherworld Barbaran on lisensoinut ja kääntänyt englanniksi amerikkalainen kustantamo Fantagraphics. Hänen vanhempaa klassikkotuotantoansa tuodaan yhä enemmän käännettynä länsimaisille markkinoille. Fantagraphics on julkaissut aikaisemmin mainitun The Heart of Thomasin ja vuosien 1972–1976 aikana julkaistun vampyyrisarjan The Poe Clan. Kustantamo on myös julkaissut antologian A Drunken Dream and Other Stories, joka sisältää kokoelman Hagion lyhyttarinoita eri vuosikymmenien varrelta, kuten Iguana Girl (1992). Fantagraphicsin lisäksi indie-mangakustantamo Denpa Books osti vuonna 2021 oikeudet They Were Eleven!

Bianca-lyhyttarina (1970)

-lyhytsarjaan julkaistakseen sen englannin kielelle. Tämänhetkisten tietojen mukaan kyseinen manga julkaistaan vihdoin vuoden 2024 aikana. Lisäksi Hagion yli 40-vuotta kestänyttä uraa juhlitaan ympäri maailmaa erilaisten kutsuvierastapahtumien ja näyttelyiden kautta, joista viimeisin oli Lontoossa 2019 sekä Ranskassa kuluneena talvena 2024 Angoulême-festivaaleilla. Myös Takarazuka-teatteriryhmä on toteuttanut musikaaliversion teoksesta The Poe Clan. Jatkuvat huomionosoitukset kertovat, että Moto Hagio ja hänen sarjansa eivät ole pelkästään ajankohtaisia ja kiinnostavia, mutta ovat onnistuneet luomaan ainutlaatuisen maailman. Hänen tarinoissaan on lumoa, josta pystyy nauttimaan ajallisesta ja kulttuurisesta lähtökohdasta huolimatta.

Suomentaja Antti Valkama käy läpi erilaisia mangan visuaalisia ilmaisutapoja satunnaisessa järjestyksessä

Mangan merkit

MAHOUTSUKAI NO YOME © Koré Yamazaki / MAG Garden

Velhon morsiamesta otettu esimerkki siitä, miten erityisen fontin käyttö vaikuttaa repliikin sävyyn ja tunnelmaan.

Kissa puhuu kursiivissa.

n sanomattakin selvää, että sarjakuvassa teksti on tarkoitettu luettavaksi. Silti se on myös visuaalinen elementti. Vaikka sisältö on tärkein, ei ole yhdentekevää, miltä teksti näyttää. Mangassa käytetään paljon erilaisia fontteja. Esimerkiksi ajatuspuheen kirjasin voi olla ohuehko tai robotin puhefontti mekaanisen kulmikas. Tarkoituksena on kertoa lukijalle jotakin äänensävystä, puhetavasta, äänen lähteestä ynnä muusta. Elokuvassa sävyn voi kuulla, tekstissä ei. Romaanissa asia ilmaistaisiin sanallisesti: Kiitos paljon, sanoi Matti ivalliseen sävyyn. Mangassa ivallisuuden voisi tehdä selväksi muun muassa puhujan ilmeellä, mikäli kasvot näkyvät. Mutta esimerkiksi äänen pelottavuus, vaimeus tai tuskaisuus on usein selkeintä ilmaista fonttivalinnoilla. Vaikka kaikille alkuteoksen eri kirjaintyypeille ei aina löydy hyviä vastineita, etenkin selkeimmin erottuvat on huomioitava myös käännösjulkaisuissa. Ovathan ne osa tarinankerrontaa. Eri kirjasinten lisäksi huomioidaan tietenkin tekstin asettelu. Käännösmangan tekstit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan samoihin kohtiin kuin alkuteoksessakin. Tosin asetteluun vaikuttaa kirjoitustapojen ero. Japania kirjoitetaan usein pystyyn, mutta suomeksi pystyteksti toimii lähinnä yksittäisten sanojen, ei kokonaisten lauseiden, kanssa. Ihanteena on myös, että käännösteksti käyttää saman verran tilaa kuin alkuteksti. Jos alkuteoksessa repliikki on ladottu ilmavasti, mutta käännöksessä puhekupla on täynnä tekstiä, vaikutelma on erilainen. Tässäkin on tehtävä kompromisseja, koska japaninkielinen teksti on usein tiiviimpää kuin suomenkielinen.

Chi’s Sweet Home © Konami Kanata / KODANSHA

VANITAS NO CARTE © Jun Mochizuki / SQUARE ENIX

Järkyttynyt mutta humoristinen huudahdus voi näyttää vaikkapa tältä. Kuva sarjasta Vanitaksen kirja.

Reseptejä ja ruokatietoutta japanilaiseen ruokaan hurahtaneen restonomin keittiöstä.

Curry udon OSA 11

カレーうどん

CURRY UD

ulunut talvi on sään puolesta heitellyt suuntaan jos toiseen. Vasta äsken oli 30 asteen pakkaset. Nyt kotipaikkakunnallani on hädin tuskin miinusasteita. Sään vaihdellessa on vaikea pysyttäytyä ”kunnon talviruuassa”. Tovi sitten itselleni iski mieliteko syödä pitkästä aikaa currya, mutta tavanomainen riisicurry olisi ollut liian raskas. Jääkaapissa sattui kuitenkin olemaan udon-nuudeleita, eli oli aika tehdä helppo ja sopivasti täyttävä curry udon. Animen numerossa 130 kertoessani shoujin-ryourista mainitsin, kuinka tärkeää osaa vuodenaikojen vaihtelut näyttelevät japanilaisessa ruuassa. Suomessakin on omat sesonkiruokansa, kuten alkuvuoden made ja kesän ensimmäiset perunat. Nämä raaka-aineet ovat kuitenkin lähinnä erikoisuuksia, eikä sesongilla vaikuta olevan paljoa merkitystä arkiruuan suhteen. Vaikka Japanissa monet raaka-aineet ovat yhtä lailla saatavilla koko vuoden kuten meilläkin, vuodenaikojen vaikutus syömiskäyttäytymiseen on selvempi.

Japaniksi jonkin raaka-aineen parasta kautta kutsutaan sanalla shun (旬). Talvella parhaimmillaan oleviin aineksiin kuuluvat muun muassa kiinankaali, daikon, omenat, paikalliset sitrushedelmät, hamachi-makrilli ja osterit. Erilaiset kaalit ja talvella kypsyvät omenat saavat makeutta kylmän sään ansiosta. Juurekset puolestaan kestävät hyvin kylmää säätä ja säilyvät monia muita aineksia pidempään. Kuuluisan fugun, pallokalan,

sanotaan olevan talvisin parhaimmillaan. Myös kasvihuoneessa kasvatetut mansikat kuuluvat talven shun-ruokiin, sillä niitä käytetään jouluna myytäviin mansikkakakkuihin. Mikäli mansikkakakkujen yhteys jouluun mietityttää, kannattaa vilkaista Animen verkkosivuja, jonne kirjoitin artikkelin japanilaisesta jouluruuasta 23.12.2023. Erinäiset nabemono-pataruuat kuuluvat osaltaan talveen. Monet nabemono-ruuat kypsyvät ruokapöydässä, jossa ruokailijat lisäävät haluamiaan aineksia lämpimänä pidettävään liemeen. Keraamisessa donabe-padassa tai valurautaisessa tetsunabe-padassa valmistuu ruoka samalla kun ruuanvalmistuksesta syntyvä lämpö lämmittää syöjiä. Kätevä ratkaisu, varsinkin suomalaisittain katsottuna huonosti eristetyissä japanilaisissa taloissa. Harmillisesti hyvä nabe-pata ja sen lämmitin ovat vaikeita saada Suomesta, mutta toivon mukaan pääsen jokin päivä kertomaan näistä resepteistä.

Koska olen kertonut tavallisen japanilaisen curryn tekemisestä ensimmäisessä reseptissäni Animen numerossa 118, käsittelen currykastikkeen valmistusta alusta asti. Toki resepti onnistuu myös valmiilla currykuutiolla, jollaista käyttäisin suunnilleen kaksi kuutiota per annos. Kasvissyöjille reseptissä käytetyn porsaan sijasta esimerkiksi kiinteä savustettu tofu voisi olla hyvä vaihtoehto. Kananmuna ei ole pakollinen tai järin perinteinen osa curry udonia, mutta itse lisään sen usein mukaan antamaan vähän lisäproteiinia annokseen.

Curry udonia animessa Yuki Yuna Is a Hero.

Kuva: Mette Pesonen

” Vaikka Japanissa monet raaka-aineet ovat yhtä lailla saatavilla koko vuoden kuten meilläkin, vuodenaikojen vaikutus syömiskäyttäytymiseen on selvempi. ” Valmistus Raasta tai silppua sipuli, porkkana, valkosipuli ja inkivääri mahdollisimman pieneksi mössöksi. Tämä nopeuttaa paistamista, etkä tule tarvitsemaan tehosekoitinta tai vastaavaa välinettä myöhemmin. Paista kasviksia keskilämmöllä, kunnes ne karamellisoituvat eli muuttuvat aromaattiseksi ja makeaksi tahnaksi. Karamellisoinnin saa aikaiseksi isommillakin paloilla, mutta esimerkiksi tavanomaisten sipuliviipaleiden karamellisoinnissa voi kulua helposti tunti. Koska inkivääri voi usein olla ärsyttävä raastaa, varsinkin ilman erityistä inkivääriraastinta, itse käytän usein valmiiksi raastettua inkivääriä. Maussa on eroa, mutta curry udonin kaltaisessa ruuassa eroa ei oikeastaan huomaa. Leikkaa porsaanliha mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja viipaloi sipuli. Paista liha ja sipuli, kunnes liha on kypsää ja sipuli on kuullotettu. Keitä dashi-liemi kiehuvaksi ja sekoita mukaan tekemäsi currytahna ja -mausteseos. Klassinen japanilainen mausteseos currylle on S&B’n Oriental Curry Powder, jota löytyy yleensä aasialaisen ruuan kaupoista, mutta voit luonnollisesti käyttää myös muita currymausteita. Itse tehdyn curryn ideana on, että makuun voi vaikuttaa valmista kuutiota enemmän. Dashin osalta itse suosin tässä reseptissä valmista dashi-jauhetta. Keitä udon-nuudelit pakkauksen ohjeen mukaisesti. Voit keittää ne erikseen omassa kattilassa, mutta selviät vähemmällä tiskillä, jos hoidat keittämisen tekemäsi liemen seassa. Itse tehdyn currykastikkeen kanssa liemestä tulee paksumpaa, kuin valmiin kuution kanssa. Lopulta on makukysymys, kuinka paksusta tai ohuesta liemestä pitää. Tässä reseptissä antamani mitta dashi-liemelle on keskimääräinen arvio määrästä. Itselläni on tapana vain silmäillä liemen määrä. Kun udon on kypsää, lisää nuudelit ja liemi kulhoon. Laita paistettu liha ja sipuli nuudelien päälle ja silppua vielä pinnalle kevätsipulia. Lisää mukaan halutessasi halkaistun kananmunan puolikkaat ja shichimi togarashia. Mette Pesonen

Annoskoko: 2 annosta Valmistusaika: Noin 30 minuuttia Currytahna: 1/2 sipuli 1/2 porkkana 3 valkosipulin kynttä 20 g pala inkivääriä 40 g currymausteseosta Curry udon: 300 g porsaan kassleria 400 g (2 pakkausta) valmista udonia 1 isohko sipuli 1 litra dashi-lientä Kevätsipulia 2 kpl pehmeäksi keitettyjä kananmunia halutessa Shichimi togarashi -maustetta halutessa Öljyä paistamiseen. Paistinpannu currykastikkeen ja udoniin tulevien ainesten paistoon. Kattila liemen ja udonin keittoon. Raastin. Kulhot tai syvät lautaset tarjoiluun.

Muistatko tämän?

Toimitus tarkastelee teoksia, jotka ovat ajan saatossa nousseet klassikoiksi, erityisen nostalgisiksi tai aikansa internetilmiöiksi.

Me!Me!Me! Rietas, repivä rakkaus

ymmenen vuotta sitten, kun Tumblr-alusta oli voimissaan, sosiaalinen media animepiireissä täyttyi turkoositukkaisesta ja vihjailevasti pukeutuneesta animeneitokaisesta. Hentai-henkeä hehkuva ja lanteita keinutteleva hahmo muuttui internetmeemiksi sekä rantautui con-tapahtumiin cosplay-asuina Suomeenkin asti. Vaikka kyseinen ilmiö ei kestänyt muutamaa conia kauemmin, animemusiikkivideo Me!Me!Me! vavisutti yleisöään tarpeeksi saadakseen ympärilleen kuhinaa. Kolmiosaisen popkappaleen Me!Me!Me! on luonut japanilainen DJ ja tuottaja TeddyLoid. Sanoituksista ja laulusta vastaa laulaja-räppäri Daoko. Kappaleen vuonna 2014 julkaistu animemusiikkivideo on osa Japan Animator Expo -projektia, jonka taustalla on ohjaaja Hideaki Annon studio Khara sekä mediayhtiö Dwango. Projekti esitteli eri ohjaajien tekemiä lyhytanimaatioita vuosien 2014–2015 aikana, pyrkien antamaan animaattoreille enemmän näkyvyyttä. Toistaiseksi Japan Animator Expon verkkosivut ovat olleet suljettuina jo muutaman vuoden. Khara on Me!Me!Me!’n tuotannon taustalla, joten videolle on upotettu viitauksia Neon Genesis Evangelionin hahmoihin.

Ikoninen, kujeileva MeMe-neito.

Luonnollisesti meemiarvon laskiessa Me!Me!Me! on jäänyt unohduksiin. Osittain sen runsas hentai-kuvasto voi tuntua nykyään lähes kliseiseltä. Mutta jos rivon ulkokuoren uskaltaa kuoria, paljastuu teoksen sisältä surullinen tarina kaipuusta, luopumisesta ja ihmismieltä kuluttavista addiktioista. Vaikka musiikkivideo on osittain surrealistinen (ja hyvin pornograﬁsesti ladattu) juonen voi kuvailla seuraavasti. Shuu-niminen nuori mies makaa puoliunisena sotkuisessa huoneessaan (NGE-)ﬁguurien ja muun otaku-tavaran ympäröimänä. Pienestä telkkariruudusta häntä tervehtivät turkoositukkaiset MeMe-tytöt, jotka Shuun fantasiassa alkavat hiljalleen pudotella vaatteitaan. Kuitenkin pian päiväuni muuttuu painajaisen ja pahan tripin välimuodoksi, sillä telkkarista ulos putkahtava punatukkainen naishenkilö hukuttaa Shuun alitajunnan toiselle puolelle. Kappaleen ensimmäinen osa päättyy.

” Me!Me!Me! on rakkaustarina, jossa addiktio ja kykenemättömyys muuttua estävät parin onnellisen lopun.”

Toisessa osassa valotetaan Shuun syvintä alitajuntaa. Punatukkainen nainen, joka on MeMe-neitojen komentaja, on Shuun entinen tyttöystävä Hana. Shuun mielessä vilahtaa kuvia niin heidän musertavasta erosta kuin onnellisista muistoista Hanan kanssa. Paljastuu, että Hana on Shuun alitajunnassa kahtena persoonana: Viaton ja rakastava Hana sekä julma ja seksuaalisesti latautunut ”Hana” (katakanoin kirjoitettuna). ”Hana” repii Shuun kappaleiksi ja ottaa Hanan vangiksi. Kolmannessa osassa kaipuu Hanaa kohtaa saa Shuun kokoamaan itsensä ja suojapuvulla varustettuna hyökkäämään ”Hanaa” ja hänen MeMe-armeijaansa vastaan. Vastarinta on kuitenkin turhaa ja ”Hanan” armeija tuhoaa Shuun osiin. Myös Hana katoaa pahan versionsa sisälle. Lopulta Shuu joutuu antautumaan MeMe-neitojen ja ”Hanan” kosketukselle. Video loppuu, kun Shuu herää ja kertojaääni lausuu hyvästit.

Me!Me!Me! on rakkaustarina, jossa addiktio ja kykenemättömyys muuttua estävät parin onnellisen lopun. Shuun tupakantumppien täyttämä huone heijastelee elämää, joka ei ole hallinnassa tai on kääntynyt täysin sisäänpäin, kuin hikikomori-nuoren. Juonen unen tai tripin voisi tulkita huumausaineiden tuottamaksi. Shuun ja Hanan erokohtaus ilmentää Shuun välinpitämättömyyttä tilannetta kohtaan, vaikka Hana itkee onnettomana. Toisaalta tarina paljastaa, että Shuu todella katuu eroa. Uni on käännepiste, jossa Shuu vihdoin oivaltaa oman elämäntilanteensa menneen liian pitkälle ja aiheuttaneen eron. Tarinan ydin on Hanan ilmentyminen kahtena versiona. Hana on mallikuva täydellisestä tyttöystävästä, jonka sydän särkyy palasiksi. Toisaalta Hanasta paljastuu myös hirviö, joka haluaa himon avulla tuhota Shuun. Hanan jakaantuminen voi kuvastaa molempien parin tunteita. Hana on samaan aikaan erosta musertunut, mutta pettynyt ja vihainen. Vihasta kumpuaa oma julmempi versio, joka haluaa dominoida tilannetta ja rangaista Shuuta. Shuu puolestaan ikävöi viatonta rakkautta, mutta myös addiktoivaa himoa. Tähän viitaa videon hentai-kuvasto -kuvasto ja MeMet, joihin ruumiillistuu himo viattomasta viekoittelijasta vaaralliseen viholliseen. Himo osoittautuu nakertamaan miestä sisältä päin.

”Hana” saa ﬁguurihyllyn hahmot liikkeelle.

tynä) kappaleen alkupuoli, mutta loppu toteaa, ettei ikuista rakkautta ole enää olemassa. MeMeMe! on oivaltava lyhytanimaatio luopumisesta. Kun suhteessa on kolmantena osapuolena addiktio, tuntee toinen itsensä automaattisesti ulkopuoliseksi. Kun vaaleanpunaiset lasit rikotaan, käteen jää tunteita surusta vihaan, manifestoituen niin kauniina kaipuuna kuin himokkaana hirviönä. Me!Me!Me! on Shuun ja Hanan surutyö, kun entiseen ei ole enää paluuta. Kymmenen vuotta myöhemminkin allekirjoittanut huomaa tekevänsä surutyötä Me!Me!Me!-videon kanssa tämän tulkinnan myötä. Ehkä on aika sanoa omalle surulle hyvästit. Anna-Liisa Koskinen

Video kuvataan enemmän Shuun näkökulmasta, mutta kappaleen sanat tuntuvat viestivän Hanan tarinaa. Kertoja kuvaillee omia tuntemuksiaan toiselle henkilölle. Karkeasti käännöksestä tulkittuna kertoja pelkää toisen näkevän kertojan idolisoituna versiona, joka ei vastaa todellisuutta. Sanat kuvaavat, kuinka kertoja on pettynyt toisen elämään ja elintapaan, joka ei ole muuttumassa. Sanoituksesta välittyy välittäminen, mutta myös pettymys ja jopa yksinäisyys suhteessa. ”Aina, aina ajattelin sinua” kaikuu (vapaasti käännet-

Arvostelut

Arvosteluasteikko

Aleksi Pirinen 19 20 21 22 23 24 25 26

Aleksi on yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, jota kiinnostavat erityisesti sukupuoli ja seksuaalisuus sekä niiden representaatio. Animen ja mangan lisäksi Vocaloid-kappaleiden nuotin vierestä laulaminen sekä fantasiaroolipelit kuuluvat hänen harrastuksiinsa.

= Sarja kesken

Toni Jefremoﬀ Jefulla sydän sykkii erityisesti showpainin suuntaan, mutta animea, mangaa ja videopelejä tulee kulutettua kohtuullisia määriä. Lempisarjoissa lentää hurme, kyyneleet ja kenelläkään ei ole kivaa. Välillä hahmotarinat koukuttavat, ja podcastit sekä musiikki ovat suurkulutuksessa.

= Sarja päättynyt

Mette Pesonen Mette on Savossa lymyilevä fandomin ylianalysoija, joka varttui Hopeanuolen parissa ja hurahti aikuisena Takarazukaan. Tähän ”oldtakuun” vetoaa erityisesti kauhu, komedia ja slice-of-life.

Arvosteluasteikko

Sini Laine Sini on uusista sarjoista helposti innostuva fanityttö, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti urheilu-animet. Usein animea katsoessaan hän jää pohtimaan, voisiko siitä tehdä cosplayn.

Erinomainen. Laadukas jälki ja tyylikäs toteutus. Hyvä. Mahdollisesti pieniä puutteita, jotka eivät häiritse teoksesta nauttimista.

Riikka Haapanen

Kelvollinen kertakulutustuote. Ei juuri erotu massasta, mutta viihdyttää illan.

Alue- ja kulttuurintutkimuksesta valmistunut downshiftaava maatiainen, joka nauttii kliseisesti sarjakuvien lukemisesta kahviloissa ja elokuvafestivaalien aasialaisista aarteista.

Omalla vastuulla. Joitain oivalluksia tarinassa tai taiteessa. Ostokelvotonta ajanhukkaa. Teokseen tarttuminen harmittaa.

Arvostelu (elokuva)

Demon Slayer: To the Hashira Training Kohti demonisurmaajien treenejä

Ohjaus: Haruo Sotozaki Käsikirjoitus: Ufotable Studio: Ufotable Alkuteos: perustuu Koyoharu Gotougen mangaan Ensi-ilta: 2.2.2024 (Suomessa: 23.2.2024) Kesto: 1 t 43 min

emon Slayer: To the Hashira Training on elokuvateattereissa ympäri maailman esitetty erikoisnäytös, joka jatkaa samaa linjaa kuin vuonna 2023 esitetty To the Swordsmith Village -kokonaisuus. Erikoisnäytökset ovat toimineet siltoina animen tarinakaarten välissä sekä hyvinä muistinvirkistäjinä, jos edellisen kauden päätös on jäänyt unohduksiin. Elokuvan mittoihin tehdyssä To the Hashira Training -kokonaisuudessa nähtiin Swordsmith Village -kauden viimeinen eli 11. jakso sekä keväällä alkavan Hashira Training Arc -kauden ensimmäinen jakso. Demon Slayeriin perehtymättömille erikoisnäytöstä on mahdoton suositella, joten kokonaisuuden nauttiminen vaatii aikaisempien kausien katsomista. On aina ilo käydä katsomassa animea isolta valkokankaalta onnistuneen suomikäännöksen ryydittämänä. Tällaista harvinaista herkkua haluaisi nauttia useamminkin. Oma näytöskokemukseni ei tosin ollut parhaimmasta päästä, mutta se johtui täysin itsestäni riippumattomista syistä. On sanomattakin selvää, että To the Hashira Training nostaa mielenkiintoa keväällä alkavaa demoninsurmaajien treenikautta kohtaan. Toisaalta näytös muistuttaa karusti siitä, kuinka ”Miekanseppien kylä” on yksi Demon Slayerin heikoim-

mista tarinakaarista kokonaisuutena, verrattuna aiempaan lähes täydellisyyttä hiponeeseen ”Punalyhtykatujen” kauteen. Kokonaisuus ei herättänyt läheskään samanlaisia tuntemuksia, eikä pitänyt otteessaan samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Jos jotain positiivista juonesta voi sanoa, se synnyttää aitoa iloa liittyen erään suukapuloidun sankarittaren kohtaloon. Mitä tulevaan animekauteen tulee ja mitä spesiaali esittää, anime saattaa saada jonkin verran omaa täytesisältöä, sillä mangan tarinakaari on lyhyt. Tämä kuitenkin jäänee spekuloinnin tasolle. Ensimmäinen jakso on hyvää alkusoittoa tulevaan, vaikka se tuntuu lähes tavaksi muodostuneelta kauden aloitusjaksolta: Tanjirou elpymässä taistelusta Shinobu Kochoun sairastuvan hellässä huomassa ja Hashira-joukko kehittämässä tietenkin jotain demoninmetsästäjien pään menoksi. Innolla odotan, mitä tuleva kevät tuo demonisurmaajille tullessaan. Olen sikäli onnellisessa asemassa, etten ole joutunut juonipaljastusten uhriksi myöhempien tarinakaarien osalta, mutta teatterinäytöksessä paljastuksilta oli vaikea välttyä. Joten jokaiselle Demon Slayerin mangan loppuun lukeneelle yli-innokkaalle fanille: Ei spoilereita tulevasta, kiitos. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Varsin mukava maistiainen, joka nostaa odotuksia sopivassa suhteessa tulevaan kauteen.

Välimulkasu (anime)

Mr. Villain’s Day Off Lomille lompsis!

Alkuperäinen nimi: Kyuujitsu no Warumono-san Ohjaus: Yoshinori Odaka Käsikirjoitus: Midori Gotou Studio: SynergySP, Shin-Ei Animation Alkuteos: Perustuu Yuu Morikawan mangaan Esitetty: 8.1.2024 – Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

letko koskaan miettinyt, mitä sarjojen pahikset ja muut roistot tekevät silloin, kun he eivät ole taistelemassa sankareita vastaan? Yuu Morikawan mangaan perustuva anime Mr. Villain’s Day Off tarjoaa vastauksen tähän kysymykseen. Sarja valottaa pahuuden ruumiillistumien päiväjärjestystä maailmanvalloituksen lisäksi, ja miten he esimerkiksi suhtautuvat mustavalkoisiin nallekarhuihin. Mr. Villain’s Day Off on hellyttävä ja huumorintäyteinen kuvaus siitä, mitä maailmanvalloitusta juonivan järjestön superroisto tekee lomapäivinään. Palautuminen on luonnollisesti tärkeää työssä menestymisen kannalta, joten lomailu tulee ottaa vakavasti. Lomapäivät eivät kuitenkaan aina suju suunnitelmien mukaan, sillä pahuutta vastaan taistelevat supersankarit ja jopa omat työkaverit tunkevat sekoittamaan pakkaa vähän väliä. Sarjan huumori syntyy näistä jo absurdiutta lähestyvistä kohtaamisista. Huvittavaa on myös päähenkilön, ”herra Pahiksen”, obsessio söpöihin asioihin, kuten pandoihin. Suuri osa sarjasta kuluukin juuri näiden luontokappaleiden ihailuun, toki ymmärrettävästä syystä. Komedian puolesta Mr. Villain’s Day Off jää hieman ontumaan, sillä vaikka sarjan kuvaamat tilanteet ovat ihan hupaisia,

ne tuntuvat jäävän ikään kuin puolitiehen. Teoksen toivoisi menevän vieläkin pitemmälle vitsiensä kanssa. Kaikeksi onneksi sarjassa on söpöilyä senkin edestä. Herra Pahis on herttaisen sympaattinen huolehtiessaan muista, katsellessaan pandavideoita ja kokeillessaan lähikaupan myyjän suosittelemia uutuusherkkuja. Roisto tuleekin monesti aika lähelle maailmanvalloitussuunnitelmien hylkäämistä kohdatessaan suloisia asioita hänelle vielä hiukan vieraalla Maa-planeetalla. Söpöilyn ja komiikan lomassa sarja tuleekin näin muistuttaneeksi katsojaa siitä, että on tärkeä välillä nauttia arjen (ja tässä tapauksessa loman) pienistä iloista. Vaikka Mr. Villain’s Day Oﬀ onkin ihan hupaisa ja ihana, jaksoissa on suhteellisen paljon turhaa toistoa. Jo parin jakson jälkeen herra Pahiksen monologi hänen taustatarinastaan käy hieman puuduttavaksi. Se tuntuu vievän vain tilaa, jonka olisi voinut käyttää paremminkin. Paikoitellen asioiden esiintymisjärjestys tuntuu hiukan oudolta, mutta ei maailma siihen kaadu, kun kyseessä on hyvän mielen sarja. Teosta kannattaakin lähestyä juuri kepeyden näkökulmasta. Aivojen laittaminen hetkeksi tauolle ja kalliista vapaa-ajasta täysin siemauksin nauttiminen tuntuukin olevan osa Mr. Villain’s Day Oﬀ’n sanomaa. Siihen sarja soveltuu mainiosti. Aleksi Pirinen

Lyhyesti: Hauska ja hellyttävä hyvän mielen sarja, jonka parissa viettää mieluusti hetkisen vapaa-ajastaan. © Yuu Morikawa / SQUARE ENIX, Mr. Villain’s Day Oﬀ -tuotantokomitea

Välimulkasu (anime)

Bucchigiri?! Täysillä turpaan

Ohjaus: Hiroko Utsumi Käsikirjoitus: Taku Kishimoto Studio: MAPPA Alkuteos: – Esitetty: 13.1.2024 – Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

rajin siirtyy uuteen lukioon mielessään yksi tavoite: hankkia söpö tyttöystävä. Luokalta löytyy ihana Mahoro, mutta kouluromanssin sijaan Arajin ajautuu jengikahakoiden keskelle. Arajinin entinen ystävä Matakara haluaisi hänet samaan jengiin, mutta Arajinia ei kiinnosta tappelut tai Matakaran kanssa hengaaminen. Erinäisten sattumien seurauksena Arajin herättää hengen, Senyan, joka haluaa kuulla hänen toiveensa. Maineen ja mammonan sijaan Arajin haluaa eroon neitsyydestään. Senya päätyy seuraamaan Arajinia ja lainaamaan hänelle tappeluvoimiaan. Pian molemmat koulun jengeistä haluavat Arajinin joukkoihinsa, mutta Arajinia kiinnostaa vain Mahoron perässä juokseminen. Bucchigiri?! on uniikilla tavalla yhdistelmä Aladdin-tarinaa ja nuorisorikollisia. Nyrkit heiluvat ja kommelluksia riittää, kun Arajin yrittää pakoilla tappeluita, mutta joutuu aina vedetyksi mukaan. Huumoria vedetään varsinkin Arajinin yksipuolisesta ihastuksesta Mahoroon, joka taas on kiinnostunut vain isoveljestään. Yliluonnolliset elementit tuovat sarjaan oman mausteensa. Ainoastaan Arajin näkee mukanaan leijuvan Senyan, joka kannustaa poikaa ottamaan osaa kahakoihin. Senyan rooli jää muuten vielä alkuun mysteeriksi, mutta luultavasti hänen motiivejaan avataan

sarjan loppupuolella. Ohjaaja Hiroko Utsumi on niittänyt mainetta suosituilla animeilla, kuten Free!, Banana Fish ja Sk8 the Inﬁnity, joten hänen uusimmalle teokselleen on kovat odotukset. Bucchigiri?! kuitenkin eroaa joukosta. Utsumin ohjaamille sarjoille tyypillisesti mukana on iso kaarti komeita poikia, mutta yhtä herkälle tunteiden käsittelylle ei ole jätetty tilaa. Tämän maailman pojat eivät turhia tunteile, vaan nyrkit puhuvat puolestaan. Utsumin aiempien teosten perusteella voi spekuloida, tuleeko seuraavissa jaksoissa vielä jonkinlainen käänne. Siihen suuntaan viittaa Arajinin kipeä menneisyys lapsuudenystävänsä kanssa sekä tappeluissa riivaava jännitysvatsa. Animen puoliväliin mennessä suuria odotuksia ei ole vielä lunastettu. Animaatio on hienoa ja tappelukohtaukset näyttävät hyvältä, mutta hahmot eivät pääse täyteen potentiaaliinsa, eikä tarina tunnu liikkuvan mihinkään. Arajinia ajaa eteenpäin vain sokea ihastus Mahoroon, joka kohtelee häntä omien oikkujensa mukaan. Samalla Arajin välttelee Matakaraa menneisyyden tapahtumien takia, ja on yllättävän vastahakoinen edes puolustamaan kavereitaan. Arajinilla olisi paljon kasvun varaa, mitä toivottavasti hyödynnetään vielä. Sini Laine

Lyhyesti: Hassua kommellusta ja hienosti animoitua tappelua, mutta tarinan puolesta ei vielä lunasta odotuksia.

Arvostelu (anime)

Frieren: Beyond Journey’s End Ei se määränpää, vaan se matka

Nimi: Sousou no Frieren Ohjaus: Keiichirou Saitou Käsikirjoitus: Tomohiro Suzuki Studio: Madhouse Alkuteos: perustuu Kanehito Yamadan ja Tsukasa Aben mangaan Esitetty: 29.9.2023–22.3.2024 Jaksoja: 28 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

anehito Yamadan kirjoittamaan ja Tsukasa Aben kuvittamaan mangaan perustuva Frieren: Beyond Journey’s End kertoo haltiavelho Frierenistä, joka aikanaan oli pelastanut maailman demonikuninkaalta yhdessä sankariseurueensa kanssa. Toisin kuin seureen muille jäsenille, pitkäikäiselle haltialle kymmenvuotinen reissu oli ollut vain silmänräpäys. Vasta joukon sankarin, Himmelin, kuollessa vanhuuteen Frieren tajuaa, ettei vaalinut aikanaan ystävyyssuhteitaan tarpeeksi. Tästä syystä Frieren lähtee uudelleen matkalle, tällä kertaa pyrkien pitämään parempaa huolta suhteistaan muihin. Tarinan lähtökohta on kiehtova ja raikas tapa polkaista kertomus käyntiin. Frierenin aiempi välinpitämättömyys ihmisten lyhyttä elinikää kohtaan muuttuu käsinkosketeltavaksi katumukseksi nopeasti. Itkultakaan ei voi välttyä sarjan nytkähtäessä liikkeelle Himmelin kuolemasta. Frierenin pitkäikäisyys haltiana tuo mukaan omalaatuisen näkökulman tarinaan, kun hän huomaa asioiden muuttuneen vuosikymmenten saatossa. Teoksen sanoma elämän arvostamisesta tässä ja nyt on teema, johon on helppo samaistua. Frierenin hahmokaarti on kehujen arvoinen. Hahmoja on

sopivasti, ja tärkeät henkilöt saavat aikaa kehittyä ja kasvaa sarjan aikana. Persoonat erottuvat edukseen omine oikkuineen, jotka toisinaan tuovat huumoria sarjaan. Monipuolisuus johtaa myös mielenkiintoiseen dynamiikkaan hahmojen välillä. Erityisesti pääkolmikon, Frierenin, Fernin ja Starkin välinen dynamiikka tuottaa hellyyttävien kohtauksien lisäksi kosolti komiikkaa. Päällimmäisenä Frierenistä jää mieleen sen seesteinen ja mietiskelevä tunnelma. Frierenin ja hänen seurueensa matkaa rytmittävät erilaiset montaasit kauniista kukkaniityistä, pikkukylistä ja jylhistä lumivuorista. Visuaalinen toteutus tukee näin tunnetta ajan kulumisesta pitkällä taipaleella. Vaikka pohdiskelu onkin suuressa osassa, sarja ei ole pelkkää haihattelua. Taistelu hirviöitä vastaan ja ajoittainen hupsuttelu tuovat paljon kaivattua vaihtelua. Animen loppupuolella taistelukohtauksien määrä kasvaa huomattavasti, mutta menneisyyttä pohtiva tunnelma ei katoa minnekään. Mainittakoon, että sarjan huumori luottaa hitusen liikaa lapsellisuuteen ja fanipalveluun, mutta ei onneksi ole niin yleistä, että se häiritsisi katselukokemusta merkittävästi. Päinvastoin, Frieren: Beyond Journey’s End on ehdottomasti kokemisen arvoinen sarja. Aleksi Pirinen

Arvosana: Erinomainen fantasiasarja kutsuu mukaansa tuhansien vuosien matkalle läpi muistojen. Raikas näkökulma ja mielenkiintoiset hahmot saavat toivomaan, ettei matka loppuisi koskaan. © Yamada Kanehito, Abe Tsukasa / Shogakukan / Sousou no Frieren -tuotantokomitea

Arvostelu (anime)

Under Ninja ”Heitä kivi, osu ninjaan” Ohjaus: Satoshi Kuwabara Käsikirjoitus: Keiichirou Ouchi Studio: Tezuka Productions Alkuteos: Perustuu Kengo Hanazawan mangaan Esitetty: 6/2023 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

injojen uskotaan hävinneen Japanista toisen maailmansodan jälkeen, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Japanin virallinen ninjaorganisaatio NIN pitää kirjoillaan toistasataatuhatta ninjaa. Kun toinen organisaatio UN, Under Ninja, nostaa päätään NIN’iä vastaan, Kurou Kumogakure, kuulun ninjasuvun tyhjäntoimittaja, joutuu keskelle kahden ninjaryhmän välistä taistelua. Under Ninja perustuu Kengo Hanazawan samannimiseen mangaan (arvostelu Animen numerossa 128), joka on ilmestynyt Weekly Young Magazinessä vuodesta 2018 lähtien. Under Ninja on ensimmäinen Hanazawan teoksiin perustuva animesarja. Sarjan ohjaajana toimiva Satoshi Kuwabara ohjaa tällä hetkellä myös Tezuka Productionsin tuottamaa The Café Terrace and Its Goddesses -sarjaa. Kuwabaralla on ohjaustehtävien lisäksi taustallaan pitkä ura kuvakäsikirjoitusten parissa, mikä näkyy myös Under Ninjan kohtausten visuaalisessa asettelussa. Under Ninjan juoni hyppii eri aikojen välillä, mikä voi tehdä jo muutenkin monimutkaisesta asetelmasta vaikeaa seurata. Mangasta on tähän mennessä ilmestynyt englanniksi kolme ensimmäistä osaa, jotka kattavat vain pienen osan animen

ensimmäistä kautta. Tämä antanee hieman osviittaa vauhdista, jolla animen juoni etenee. Under Ninja ei ota itseään turhan vakavasti, vaikkakin väkivalta on verisempää, kuin mitä ninjoista kertovalta seinen-sarjalta voi olettaa. Mikäli Hanazawan edellinen I Am a Hero -manga (2009–2017) on tuttu, tietää suunnilleen, millaista menoa Under Ninja tarjoaa. Under Ninjan animaatio ei kenties hivele silmiä, mutta ajaa asiansa. Onneksi ensimmäisen jakson alun köykäinen CGI-animoitu osuus on poikkeus sarjan laadussa. Hahmot ja fysiikka ovat suhteellisen realistisella tyylillä kuvattuja, kun ottaa huomioon ninjojen fyysisen kunnon ja heidän käyttämänsä tekniikan vaikutuksen taistelukohtauksissa. Sarjan absurdius näkyy enemmän hahmojen välisissä dialogeissa ja ninjaorganisaatioiden omissa koukeroissa, kuin animaation tyylissä. NIN’in ja UN’än välinen konﬂikti eskaloituu hienosti sarjan loppua kohden, eikä yllättäviä käänteitä puutu. Yksikään uusi animesarja ei ole hetkeen lopettanut ensimmäistä kauttaan Under Ninjan kaltaiseen odottamattomaan ratkaisuun. Nähtäväksi jää, saako sarja jatkoa. Avoimia kysymyksiä ainakin jäi vino pino vastattavaksi. Mette Pesonen

Arvosana: Kliseistä sanoa, mutta manga on parempi. Silti Under Ninjalla on animena tarjota katsojille komediaa, toimintaa ja omalaatuisia ideoita. Jos viimeaikaisen tarjonnan “peruskaura” ei kiinnosta, kannattaa viettää muutama ilta Under Ninjan parissa.

Arvostelu (manga)

Tokyo These Days Mangan merkitys

Nimi: Tokyo higoro Tekijä: Taiyou Matsumoto Kustantaja: VIZ Media Suositushinta: $28.00 Julkaisumuoto: kovakantinen, 216 sivua Osia englanniksi: 1/3 Osia luettu: 1/3 Julkaisuaika: 1/2024

erra Shiozawa päättää jäädä eläkkeelle kustannustoimittajan työstään, vaikka hän ei vielä ole varsinaisessa eläkeiässä. Hänen kollegansa ja mangakat, joiden kustannustoimittajana Shiozawa on työskennellyt, ovat varhaiseläkkeestä hämillään. Herää kysymys, kuinka toimitus pärjää ilman häntä, ja kuinka kauan Shiozawa voi olla erillään mangasta. Tokyo These Days on Taiyou Matsumoton tuorein valmissarja. Tarina ilmestyi alun perin Shogakukanin Big Comic Original Zoukan -lehdessä vuosina 2019–2023. Kuten Tekkonkinkreetin (1993–1994) ja Sunnyn (2010–2015) kaltaisten teosten luojalta voi odottaa, myös Tokyo These Days on saanut Japanissa hyvän vastaanoton. Teos on muun muassa ehdolla Tezuka Osamu Cultural Prizen voittajaksi. Tokyo These Days tarjoaa harvinaisen moniulotteisen katsauksen mangaan ja sitä ympäröivään liiketoimintaan. Shiozawan lähipiirissä liikkuvat niin tuore kustannustoimittaja Hayashi, intohimonsa menettänyt mangaka Chosaku kuin oikukas Aoki. Vaikka Shiozawa pyrkii eroon yhteydestään mangaan, jokin siinä vetää hänet lopulta luokseen. Entisen yhteistyökumppanin kuolema ajaa Shiozawan tekemään päätöksen: hän haluaa julkaista vielä yhden mangan.

Sarja kertoo paitsi manga-alasta, mutta myös siitä, miten ihmiset ajautuvat luovalle alalle ja mikä pitää heidät siinä. Monilla aloilla on tapana sanoa, että ”kyseessä on kutsumustyö”, mikä viittaa yleensä kullakin alalla maksettavaan huonoon palkkaan. Mutta luovalla on paitsi huono palkka, se vaatii myös lahjakkuutta ja tiettyä paloa, tarvetta luoda. Joitakin vuosia sitten länsimaihin rantautui alun perin Okinawalta lähtöisin oleva käsite ikigaista. Ikigai viittaa elämisen arvoiseen elämään tai siihen, mikä tekee henkilön

elämästä elämisen arvoista, ikään kuin arkipäiväinen elämän tarkoitus. Vaikka Tokyo These Days ei suoranaisesti viittaa ikigaihin, Shiozawa tuntuu etsivän elämälleen merkityksellisyyttä. Oltuaan hetken erossa mangasta, hän löytää kenties ikigainsa uudesta mangaprojektistaan. Nähtäväksi jää, onko Shiozawan projekti se, mitä hän tällä hetkellä elämässään tarvitsee. Matsumoton uniikki visuaalinen tyyli soveltuu hienosti tarinan verkkaiseen tahtiin. Hänen isot maisemakuvansa ovat täynnä tyhjän tilan, ma, tunnelmaa ja paneelien järjestys luo vastakkainasettelua menneen, nykyisen, todellisuuden ja ﬁktion välillä. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Alun perusteella hieno ja puhutteleva sarja. Koko sarjalla on pituutta vain kolme osaa, joten se kannattaa napata itselleen, jos Matsumoto tekijänä tai ikääntymisen ja luovan työn teemat kiinnostavat.

Arvostelu (manga)

Don’t Call it Mystery Pörröpää kysymysten äärellä Nimi: Misuteri to iu nakare Tekijä: Yumi Tamura Kustantaja: Seven Seas Entertainment Suositushinta: $24.99 Julkaisumuoto: pokkari, 388 sivua Osia englanniksi: 3/13+ Osia luettu: 1/13+ Julkaisuaika: 5/2023

otonou Kunou on tavanomainen opiskelija, joka haluaa vain olla omassa rauhassa ja kokata currya. Mutta yhtenä iltana poliisit koputtavat hänen oveensa. Totonouta epäillään hänen opiskelukaverinsa murhasta, vaikka hän itse tietää olevansa syytön. Nyt Totonoun pitää käyttää terävää analyysikykyään ja ihmistuntemustaan voidakseen todistaa oma syyttömyytensä ja löytääkseen oikea murhaaja. Yumi Tamuran sarja Don’t Call it Mystery on ilmestynyt vuodesta 2017 lähtien Shogakukanin Monthly Flowers -lehdessä. Mangaka on tunnetuin shoujo-seikkailuistaan Basara (1990–1998) ja 7 Seeds (2001–2017). Tamuran haastatteluissa antamien kommenttien perusteella hänellä on tavallista vapaammat kädet Don’t Call it Mysteryn tarinan kanssa. Mangan alun episodimainen rakenne antoi tilaa kehittää Totonoun tarinaa erilaisiin suuntiin verrattuna hänen aikaisempiin menestyksellisiin fantasia- ja sciﬁtarinoihinsa.

Samankaltainen rakenne on tavanomainen monille länsimaisille etsiväsarjoille, kuten genren suuren daamin Agatha Christien teoksille. Viranomaisista erillään oleva päähenkilö päätyy syystä tai toisesta keskelle erinäisiä mysteerejä ja hänen ilmiömäinen kykynsä analysoida tilanteita ratkaisee lopulta tilanteen. Don’t Call it Mystery on dialogin ja hahmokuvauksen osalta erittäin ansiokas tarina. Taiteellisesti kokoelmapokkarin ensimmäistä osaa voisi kuvailla hillityksi, mutta tyyli sopii hyvin itse tarinan kanssa. Painopiste ei ole visuaalisissa yksityiskohdissa tai toiminnassa, vaan juuri Totonoun ja muiden hahmojen välisessä kommunikaatiossa. Tamuran hallitsee hahmokuvauksen erittäin hyvin, välillä lähes mestarillisesti. Totonou itse pyrkii lähestymään tilanteita objektiivisesti, koska kaiken taustalla on jokin totuus. Joskus hän on kylmän viileän näkökulmansa kanssa suorastaan humoristinen. Mutta Totonou ei ole lopulta epäinhimillinen ja erehtymätön kone, kuten ei yksikään hänen edeltäjänsä Sherlockista Kudoon tai Salanderiin ja Blomkvistiin. Koska Don’t Call it Mysteryn kaltaiset hyvät etsivätarinat myyvät yleensä hyvin, on yllättävää, ettei sarjasta ole tehty Kuvat: © 2018 Yumi TAMURA

” Koska Don’t Call it Mysteryn

kaltaiset hyvät etsivätarinat myyvät yleensä hyvin, on yllättävää, ettei sarjasta ole tehty vielä animea.” vielä animea. Kenties Japanissa vuonna 2022 esitettyä live-action-sarjaa pidetään sopivana adaptaationa tai sitten aikuisten naisten josei-genreä ei koeta tarpeeksi rahakkaana markkinarakona animea varten. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Länsimaisen lukijan kannalta sarjan yksinkertainen visuaalinen tyyli ja ajoittaiset viittaukset japanilaisiin mysteeriteoksiin voivat rajoittaa lukijakuntaa. Tästä huolimatta sarja on alun perusteella kutkuttava tapaus erityisesti etsivätarinoiden faneille.

Julkaisu: Peruspokkari. Sisältää pari kaunista värikuvaa.

Arvostelu (manga)

The Diary of a Male Porn Star Otakusta pornotähdeksi Alkuperäinen nimi: AV danyuu hajimemashita Tekijä: Erefante Kaeruno Kustantaja: Seven Seas Entertainment Suositushinta: $14.99 Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen pokkari ja digipokkari, 160 sivua. Osia englanniksi: 4/6+ Osia luettu: 3/6+ Julkaisuaika: 9/2021– (Japanissa 1/2020–)

he Diary of a Male Porn Star on nimensä mukaisesti henkilökohtainen sukellus japanilaiseen pornoteollisuuteen. Mangaka Erefante Kaeruno on itse työskennellyt pornotähtenä, ja sarjakuvaformaatissa toteutettu teos onkin sekä tunnustuksellinen että tietokirjamainen katsaus pornoon tavallisen jorman työpaikkana. Sarja on vahvasti komediallinen: lukuina etenevässä kertomuksessa Kaeruno kertaa itseään säästelemättä omaa tietään pornotähdeksi. Mangan päähenkilö on hermostunut otaku, joka avioeron ja potkujen jälkeen lähtee tekemään keikkatyötä pornotuotantoihin. Kaeruno ei kuitenkaan pääse tiputtamaan housuja jalastaan ennen kuin on oppinut alan perusniksit. Rapatessa välillä kirjaimellisestikin roiskuu, ja Kaeruno punastelee tiensä läpi penissijaisuuksien kohti oikeaa pornotähteyttä. Taiteellisesti teoksen meriitit jäävät pieniksi. Kaeruno lähestyy aihetta perhestrippimäisen laveilla vedoilla, yksinkertaisilla taustoilla ja liioitellun komediallisilla ilmeillä. Rastereita ei juuri ole, ja suurin osa hahmoista jää Crayon Shin-chanin tai Chibi Maruko-chanin tyyppisesti pelkistetyiksi – rintavia pornotähtiä lukuun ottamatta. Lähestymistapa kuitenkin toimii. Piirrokset kirvoittavat vilpittömiä nauruja, minkä lisäksi ilmava piirrostyyli etäännyttää katsojaa aiheesta. Aihe voisi käydä ahdistavaksikin, jos karrikoitujen seksikohtausten sijaan taiteilija olisi tavoitellut jynkkyynsä realismia. Kaeruno korostaa omaa harmittomuuttaan karrikoidun sammakkohahmonsa kautta. Tissien perässä juokseva otaku tietää itsekin, ettei ole megamacho, mikä luo turvallisen tilan lukijalle. Pornoala on tutkimusten valossa naisille varsin armoton. Joko näköalattomuutensa tai tiukasti itseensä rajaavan kerronnan vuoksi Kaeruno välttää ottamasta kantaa naistähtien asemaan alalla. Hänen maailmassaan alalla työskentelevät naiset ovat mukavia, tyrmäävän kauniita ja avuliaita, ja heitä ohjaavat miehet asialli-

sia ja kohteliaita perusduunareita. Pornoammattilaisen harmitukset rajoittuvat pitkiin päiviin, pieniin palkkioihin sekä väärinä hetkinä lerpahtaviin sukuelimiin. Lukijan ei siis tarvitse pelätä esimerkiksi yllättävää seksuaalisesta väkivaltaa. The Diary of a Male Porn Star onnistuu varsin hyvin olemaan sekä kelpo komedia että sopivan tiivis porno-opas. Samalla mangaka välttää näppärästi teoksen lipsahtamisen pornoksi tai tirkistelyksi. Riikka Haapanen

Arvosana: Teos: Omakohtainen muisteloteos yhden miehen matkasta pornoammattilaiseksi. Sopivan neutraali tietopaketti, joka samalla naurattaa. Tarina kaipaisi enemmän syvyyttä ja Kaerunon omien tuntojen peilaamista, jotta teos nousisi parhaiden omaelämäkerrallisten mangakäännösten joukkoon.

Julkaisu: Siistit ohuehkot pokkarit. Ei värikuvia. Selkeä käännös, jossa avataan ymmärrettävästi alan teollisuuden erikoisuuksia ja termejä. © Kaeruno Erefante 2020

Animen uusi numero 137 ilmestyy 17.5.

RAKKAUDESTA VIDEOPELEIHIN PELAAJA.FI

Tilaa Pelaaja BIT.LY/TILAAPELAAJA

@pelaaja

@pelaajalehti

@pelaaja