Anime #131, elokuu 2023 by H-Town Oy

Nro 131

5/2023

8€

Cannon God Exaxxion Sciﬁ-seinen avaruusolennoilla, mechoilla ja nanoteknologialla

Rurouni Kenshin – teos vastaan tekijä Kun klassikolla on ongelmallinen luoja

Arvostelussa + Skip and Loafer + Ooku: The Inner Chambers + Insomniacs After School + Mobile Suit Gundam: The Witch from Mercury + Oshi no Ko + paljon muita

TRIGUN S TA M P E D E

AAVIKKORUUSUJEN JA PYSSYSANKAREIDEN PALUU

HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. TAPAA KIINNOSTAVIMMAT KIRJAILIJAT, SEURAA AJANKOHTAISIA KESKUSTELUJA, HANKI KIRJAT MESSUHINTAAN JA ANNA AINUTLAATUISEN TUNNELMAN VIEDÄ. MUKANA YLI 1000 ESIINTYJÄÄ. LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON!

Saat liput edullisimmin, kun ostat ne hyvissä ajoin ennakkoon verkkokaupasta shop.messukeskus.com. AVOINNA: to-la klo 10-20, su klo 10-18. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut (K18) ja Lautasella erityisruokavaliomessut (la–su). HELSINGINKIRJAMESSUT.FI @HELSINGINKIRJAMESSUT #KIRJAMESSUT

Pääkirjoitus

einä- ja elokuun taite on ollut tulvillaan isoja elokuvanimiä. Tuoreimpana kokemuksena Animen toimitus seurasi koripallon riemua The First Slam Dunk -elokuvan ennakkonäytöksessä elokuun toinen päivä. Filmin on ohjannut ja kirjoittanut itse legendaarisen Slam Dunk -mangan luoja Takehiko Inoue. Yli kahden tunnin teos ei jätä epäselväksi, miksi Slam Dunk on maailman seitsemänneksi myydyin manga. Urheiluanimelle tyypillisen adrenaliinin, joukkuehengen ja lajin mestarillisen kuvaamisen lisäksi tarina sai yllättävän tummiakin sävyjä. Ajoittain sai epäurheilullinen sohvaperunakin pidellä itkuaan. Puolestaan kesän globaalisti odotetuin elokuvatapaus, internetilmiö ”Barbenheimer”, saapui heinäkuun 21. päivä tuoden samaan aikaan Greta Gerwigin Barbien ja Christopher Nolanin Oppenheimerin valkokankaille. Kahden valtaisan tuotannon samasta ensi-illasta on ehditty vääntää vitsiä jo ennen itse elokuvien julkaisua, mikä johti meemikuviin, jotka häikäilemättä yhdistelevät molempien teosten kuvastoa. Kuitenkin japanilaisten keskuudessa Barbenheimerin atomipommivitsejä ei otettu yhtä kevyesti, kuin muualla maailmassa. Kirjoitushetkeen mennessä Oppenheimer ei ole toistaiseksi saanut ensi-iltaa Japanissa. Absurdin Barbenheimerin huumori kumpuaa nimenomaan kahden elokuvan räikeästä erosta estetiikassaan ja teemassaan. Ei voi kuitenkaan kieltää, etteikö japanilaisille Oppenheimerin aihe liippaa liian läheltä, jolloin vaaleanpunaisille sienipilville on vaikeampi nauraa. Tässä numerossa Trigun Stampeden yhteydessä käsitellään japanilaisen yhteiskunnan kipuilua atomipommin ja Yhdysvaltojen miehityksen jälkeen. Jutussa mainitaan myös Hiroshiman poika. Sen yhdestä animesovituksesta pyöri hiljattain sosiaalisessa mediassa puhuttava kohtaus, joka kuvaa, kuinka atomipommi räjähtää Hiroshimassa polttaen ja repien atomeiksi kaikki ympärillään. Animaation sensuroivalla kielelläkin kohtaus on karu. Vaikkei Oppenheimeria voi kutsua huonoksi elokuvaksi, on se silti rajattu kuvaus historiallisesta tapahtumasta, jolla on monen eri kansakunnan ääni. Todettakoon lopuksi, että Barbie onnistui olemaan pinkkiä ulkokuorta (ja erinomaista markkinointiaan) syvällisempi kulttuuriteos. Kesän filmiähky onnistui antamaan enemmän aihetta pohdintaan, kuin genren tai meemien perusteella oli valmistautunut kokemaan. Hyvä näin.

Loppukesän filmikatsaus

Anna-Liisa Koskinen päätoimittaja

12 18

Ooku © Fumi Yoshinaga 2005 / HAKUSENSHA, Inc.

NRO 131

Tässä numerossa

Lyhyesti:

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI

Syvällisiä teemoja ja vahvoja tunteita luvassa klassikoiden ja dystopioiden muodossa. Kansijutussa uudelleentulkinta klassikkosarjasta Trigun, jonka syvät yhteiskunnalliset moraalikysymykset ulottuvat atomipommin traumoihin asti. Toinen klassikko, Rurouni Kenshin, puolestaan kuohuttaa tekijänsä puolesta. Analyysissa scifi-sarja Cannon God Exaxxion, jonka juoni kuljettaa moneen suuntaan muukalaisvihasta haaremiin.

toimitus@animelehti.fi www.animelehti.fi

Animistit Päätoimittaja: Anna-Liisa Koskinen Toimituspäällikkö: Anna-Liisa Koskinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Nita Mäenpää, Jenni Väyrynen, Aleksi Pirinen, Riikka Haapanen, Paula Haapanen, Toni Jefremoff, Hanna Saarimaa, Sini Laine, Samuli Paanala, Katrin Pearson, Elina Koskinen, Mika Ketu

Kansikuva © Yasuhiro Nightow, Shounen Gahousha / TRIGUN STAMPEDE Project

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.fi Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

12 16 18 21

Trigun Stampede: Aavikkoruusujen ja pyssysankareiden paluu Cannon God Exaxxion: Seitsemännen siirtokunnan sankarit Rurouni Kenshinin dilemma: Klassikko ja sen ongelmallinen luoja TOP 5+1: Ilkeät tytöt

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.fi

Paino Printall Seuraava Anime ilmestyy 22.9.2023 Vuonna 2023 ilmestyy 8 numeroa, joista 4 digitaalisena.

Ajankohtaista 06 09 10

Uutiset Kuvastin ja julkaisukalenteri Seuraavan kauden nostot

Vakiot 03 34

Pääkirjoitus Animen ohi: Japonismi ja Mikado – Operettimuisto nuoruusvuosilta

Arvostelut 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33

ANIME: The Masterful Cat Is Depressed Again Today ANIME: The Most Heretical Last Boss Queen: From Villainess to Savior ANIME: Skip and Loafer ANIME: Oshi no Ko ANIME: Mobile Suit Gundam: The Witch from Mercury ANIME: Why Raeliana Ended Up at the Duke’s Mansion ANIME: Insomniacs After School ANIME: Ooku: The Inner Chambers MANGA: Barbarities MANGA: Orochi: Perfect Edition

Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Palveluiden tai tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen etukäteen. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, H-Town Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. H-Town Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Ajankohtaista Elokuvat

Hayao Miyazakin viimeinen elokuva on ilmestynyt

tudio Ghiblin uutuus ja samalla hyvin todennäköisesti ohjaaja Hayao Miyazakin viimeinen elokuva (tällä kertaa oikeasti) tuli ensi-iltaansa Japanissa heinäkuun 14. päivä. Ghibli markkinoi Kimitachi wa dou ikiru ka? (Kuinka te elätte?) -nimistä elokuvaa pidättäytymällä ennakkomateriaalin levittämisestä: elokuvasta ei ole julkaistu trailereita, eikä esimerkiksi ääninäyttelijöitä julkistettu ennen ensi-iltaa. Yksi studion perustajista ja elokuvan tuottaja Toshio Suzuki perusteli poikkeuksellista markkinointistrategiaa kertomalla Bungei shunji © Studio Ghibli -julkaisulle kesäkuussa, että täydellinen hiljaisuus ennen ensi-iltaa on virkistävää informaatioähkyn täyttämässä maailmassa. Hänestä ihmiset kaipaavat yllätyksiä. Uutissivusto Oriconin mukaan hän kertoi myöhemmin Ghibli-aiheisen taidenäyttelyn avajaisissa, että Miyazaki itse oli ollut huolissaan ennakkomarkkinoinnin puuttumisesta. Studio kuitenkin pitäytyi strategiassaan ensi-iltaan saakka.

tuva Mahito kamppailee äitiinsä liittyvien muistojen kanssa. Mahito löytää retkillään uuden kodin läheisyydestä tornin, joka johdattaa pojan fantastiselle matkalle äitiään etsimään. Mukanaan hänellä on puhuva haikara. Miyazaki itse on kertonut, että hänen perheensä evakuoitui maalle pommituksista. Hänellä oli myös tunnetusti hyvin läheinen suhde äitiinsä, mikä on heijastunut hänen elokuviinsa lukuisina vahvoina naishahmoina. Ensiarvioissa elokuvaa pidetäänkin hyvin omakohtaisena ja jopa joiltain elementeiltään omaelämäkerrallisena kuvana taiteilijasta itsestään.

Elokuvaa alettiin tehdä vuonna 2016, ja Suzuki julkisti projektin virallisesti vuotta myöhemmin. Elokuva on siis ottanut aikansa valmistua perfektionistina tunnetun Miyazakin käsissä. Kriitikoiden arvioiden perusteella lopputulos on vaivannäön arvoinen. Alicia Haddick kuvailee elokuvaa The Vergen arviossa yhdeksi Miyazakin parhaista tiivistäen sen olevan “ystävällisempään pakettiin kääritty metafiktiivinen kertomus muistamisesta ja menneisyydestä irtautumisesta”. Haddick myös toteaa, että elokuva on kuin suoraan 2000-luvun puolivälistä ja siten vanhanaikainen. “Se ei tee elokuvasta vähemmän vaikuttavaa, mutta elokuva on pala menneisyyttä, jota sen tehneiden tekijöiden hartiat kannattelevat. Se on heitetty ulos maailmaan muistuttamaan meitä siitä, mitä me olemme menettäneet sen sijaan, että se rakentaisi uutta sen varaan, mitä meillä nyt on”, hän tuumii artikkelissaan. Miyazakin uutuuden Suomen ensi-illasta ei ole vielä tietoa. Kansainväliset levitysoikeudet hankkinut GKIDS haluaa kunnioittaa studion alkuperäistä markkinointistrategiaa ja on siten pidättäytynyt markkinoimasta elokuvaa ennakkoon. Elokuvan levitysnimi on kuitenkin muuttunut Japanin ensi-illan yhteydessä. Aiempi levitysnimi, How Do You Live?, oli suora käännös japaninkielisestä nimestä. Elokuva kiertää nyt maailmaa nimellä The Boy and the Heron, eli Poika ja (harmaa)haikara. Virallisesta suomenkielisestä nimestä ei ole vielä tietoa.

Jälkikäteen tarkasteltuna yllätyksellisyyteen nojaava strategia toimi hyvin. Kimitachi wa dou ikiru ka? nimittäin peittosi aiemmat Studio Ghiblin elokuvien avajaisviikonlopun lipunmyyntiennätykset. Kimitachi wa dou ikiru ka? on Studio Ghiblin ensimmäinen elokuva sitten vuonna 2014 ilmestyneen Marnie – tyttö ikkunassa -elokuvan, jonka ohjasi Hiromasa Yonebayashi. Miyazakin edellinen ja viimeisenä markkinoitu elokuva, kriitikoiden rakastama Tuuli nousee, oli ilmestynyt vuotta aiemmin. Kimitachi wa dou ikiru ka? on lainannut nimensä Genzaburou Yoshinon klassikkoteoksesta. Miyazaki on kertonut pitävänsä kirjasta, ja ennen ensi-iltaa media olettikin Miyazakin sovittaneen teoksen elokuvaksi. Miyazaki on kuitenkin vain lainannut kirjan ja päähenkilön nimen Yoshinolta ja luonut niiden ympärille kokonaan uuden seikkailun. Kimitachi wa dou ikiru ka? sijoittuu toiseen maailmansotaan ja siten tuntuu osin hyvin omaelämäkerralliselta. Elokuvan alussa päähenkilö, nuori poika nimeltä Mahito, kokee äitinsä kuoleman Tokion pommituksissa. Hän muuttaa asumaan maalle isänsä ja tämän uuden puolison kanssa. Äitipuoleensa varautuneesti suhtau-

Lähde: BBC, Variety, The Japan Times, The Verge, Polygon, Episodi, Hollywood Reporter

Elokuvat

Sarjat

Poupelle of Chimney Town ensi-iltaan Suomessa

Sword Art Online Alternative: Gun Gale Online palaa tauon jälkeen

einäkuussa sarjan virallinen Twitter-tili tiedotti, että studio 3Hz palaa viiden vuoden tauon jälkeen Sword Art Online Alternative: Gun Gale Onlinen pariin. Studio työsti ensimmäisen tuotantokauden ranobe-kirjailija Reki Kawaharan luomaan Sword Art Online -maailmaan sijoittuvasta spin-off-animesta vuonna 2018. Sword Art Online Alternative: Gun Gale Online -anime pohjaa samannimiseen ranobe-sarjaan, jonka on kirjoittanut Keiichi Sigsawa Kawaharan valvonnassa ja kuvittanut Kouhaku Kuroboshi. Alustavien tietojen mukaan ensimmäistä tuotantokautta tekemässä olleet avainhenkilöt palaavat jatkokauden pariin. Heihin kuuluvat muun muassa ohjaaja Masayuki Sakoi ja LIennin ääninäyttelijä Tomori Kusunoki.

kihiro Nishinon kuvakirjaan perustuva animaatioelokuva Poupelle of Chimney Town tulee ensi-iltaan Suomessa syksyllä. Elokuvan teatterilevitys alkaa 8. syyskuuta. Elokuva on valmistunut vuonna 2020 ja sen on tuottanut Tekkonkinkreet- ja Children of the Sea -elokuvista tunnettu Studio 4°C. Ohjausdebyyttinsä elokuvalla tekee animaatio-ohjauksia aiemmin tehnyt Yusuke Hirota. Elokuva kertoo Lubicchi-nimisestä pojasta, joka ei ole koskaan nähnyt taivasta hänen kotikaupunkiaan jatkuvasti peittävän sankan savun vuoksi. Kun Lubicchi tapaa roskista tehdyn Poupelle-nimisen miehen, poika sinkoutuu seikkailuun, joka johtaa kaupungin salaisuuksien äärelle. Lähde: VLMedia

Lähde: Crunchyroll

Sarjat

Manga

I L L

A M

Vahvistettuja syksyn sarjoja sekä muutamia projektijulkistuksia

Sangatsu Mangalta Bird ihmemaassa suomeksi

uotantokomiteat ovat vahvistaneet lukuisia syksyllä käynnistyviä sarjoja. Lokakuun TV-ensi–iltojen joukossa ovat muun muassa ranobeihin pohjaavat Berserk of Gluttony (kirjoittanut Ichika Isshiki ja kuvittanut Fame) ja I Shall Survive Using Potions! (FUNA ja Sukima). Syksylle on luvassa myös sarjoja, joiden alkamisajankohtaa ei ole tarkennettu. Näihin lukeutuu esimerkiksi niin ikään ranobeen pohjaava I’m Giving the Disgraced Noble Lady I Rescued a Crash Course in Naughtiness: I’ll Spoil Her with Delicacies and Style to Make Her the Happiest Woman in the World! (Sametarou Fukada ja Sakura Miwabe) Syksyn animesovituksiin lukeutuu myös Rikito Nakamuran ja Yukiko Nozawan romanttiseen komediamangaan pohjaava The 100 Girlfriends Who Really, Really, Really, Really, Really Love You. Tuotannossa on myös kaksi erityisen kiinnostavaa, määrittelemättömässä tulevaisuudessa ensi-iltansa saavaa projektia. MAPPAlla on työn alla LAZARUS-nimeä kantava projekti, jonka toimintakohtauksia suunnittelemaan studio on lehdistötiedotteen mukaan värvännyt John Wick -ohjaaja Chad Stahelskin. Ohjaajana työskentelee Shinichiro Watanabe. Sunghoo Park puolestaan ohjaa E&H production -studiollaan Eiichiro Odan yksilukuiseen mangatarinaan perustuvan animen nimeltä MONSTERS. Shounen Jump Autumn Special julkaisi MONSTERSin vuonna 1994. Tarinan voi lukea Odan Wanted-kokoelmapokkarista. Huolimatta varhaisesta ilmestymisajankohdastaan itsenäisen tarinan samurai Ryumasta katsotaan kuuluvan One Piece -kaanoniin. Park ohjaa mangasta yhden jakson mittaisen spesiaalin.

angakustantaja Sangatsu Manga julkisti kesäkuussa hankkineensa oikeudet Taiga Sassan kirjoittamaan ja piirtämään Isabella Bird in Wonderland -sarjaan (Fushigi no kuni no Bird). Ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi syyskuussa. Suomeksi sarja kulkee nimellä Bird ihmemaassa. Sarja ilmestyy kustantajan Punainen jättiläinen -brändin alla. Isabella Bird (1831–1904) oli englantilainen tutkimusmatkailija ja valokuvaaja. Hän matkusti ympäri maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Malesiassa. Bird ihmemaassa kertoo hänen retkistään Japanissa. Manga mukailee Birdin kirjoittamaa Unbeaten Tracks in Japan -teosta (Nihon okuchi kikou, 1880). Lähde: Sangatsu Mangan Twitter Sangatsu Manga on osa Animea kustantavaa H-Townia.

Lähde: ANN, Crunchyroll

Suomenkieliset mangajulkaisut

Bird ihmemaassa 1 Bird ihmemaassa 2 Emma 5 Emma 6 Emma 7 Emma 8 Horoskooppimysteerit 1 Horoskooppimysteerit 2 One-Punch Man 19 One-Punch Man 20 Velhon morsian 19

syyskuu marraskuu 8.9.2023 8.9.2023 3.11.2023 3.11.2023 1.9.2023 27.10.2023 8.9.2023 3.11.2023 1.9.2023

Break The Ice (2007) Popin kuningatar Britney Spears julkaisi vuonna 2007 viidennen studioalbuminsa nimeltä Blackout. Mikä tekee albumista erityisen kiinnostavan animeja mangaharrastajille, on neljäs kappale Break The Ice. Huomiota herättää sen animoitu musiikkivideo, joka myötäilee vahvasti animen muotokieltä. 2000-luku oli aika, jolloin anime ja manga vihdoin mursivat tiensä länsimaisen kulttuurin tietoisuuteen ja innoittivat useita taiteilijoita hyödyntämään niiden estetiikkaa teoksissaan. Break the Icen videon on animoinut eteläkorealainen Studio Animal.

= Sarja alkaa = Yksiosainen

= Uusintapainos = Sarja päättyy

Seuraavan kauden nostot

Nostamme toimituksen kaikuluotaimeen osuneita kiinnostavia animeuutuuksia syyskaudelta 2023. ©Natsu Hyuuga, Imagica Infos / The Apothecary Diaries -tuotantokomitea

The Apothecary Diaries

Spy x Family season 2

PERUSTUU RANOBEEN OLM, TOHO ANIMATION STUDIO DRAAMA, MYSTEERI 10/2023

PERUSTUU MANGAAN WIT STUDIO, CLOVERWORKS TOIMINTA, KOMEDIA 10/2023 Syyskaudella on luvassa jälleen toimintaa ja komediaa Forgerin perheen palatessa ruuduille Spy x Familyn toisella tuotantokaudella. Trailereiden ja mangan perusteella perheen seikkailut johtavat tällä kertaa ainakin Princess Lorelei -nimiselle risteilyalukselle. Animen tuotannosta vastaa tuttu kokoonpano, lukuun ottamatta käsikirjoittajan vaihtumista Ichirou Oukouchiin. Oukouchin työnjälkeä

Muinaisessa Kiinassa, köyhissä oloissa elävä apteekkarin tytär Maomao kidnapataan keisarin palatsiin. Siellä hänet pakotetaan työskentelemään alempiluokkaisena palvelijana. Eräänä päivänä keisarin lapset sairastuvat vakavasti, jolloin Maomaon lääkinnällinen tietämys tulee hyödylliseksi. Hänen taitonsa huomaa eunukki Jinshi, minkä myötä Maomao pääsee etenemään kohti keisarin sisäpiiriä. Lokakuu-

voi punnita tämän numeron Mobile Suit Gundam: The Witch from Mercury -arviosta sivulla 28. Sarjan faneja hemmotellaan vielä vuoden lopussa, sillä joulukuussa Forgerien perhe rynnistää valkokankaalle elokuvassa nimeltä Spy x Family: Code: White. Mangan luoja Tatsuya Endou on kantanut kortensa kekoon, sillä tarinan kynäilyn lisäksi hän on mukana elokuvan tuotannossa.

hun mysteereitä tuova anime The Apothecary Diaries perustuu Natsu Hyuugan kirjoittamaan ja Touko Shinon kuvittamaan samannimiseen ranobeen. Hyuugan kynäilemää tarinaa on julkaistu verkkonovellisivusto Shousetsuka ni Naroussa vuodesta 2011 lähtien. Kauniista animoinnista vastaa yhteistyössä studiot OLM ja Toho Animation. Kansainväliseen levitykseen animen on lisensoinut Crunchyroll.

Tokyo Revengers: Tenjiku Arc PERUSTUU MANGAAN LIDEN FILMS TOIMINTA, DRAAMA, YLILUONNOLLINEN 10/2023 Tokyo Revengersin suosiolle ei ole loppua, sillä alkuvuodesta nautittiin animen toisesta kaudesta ja lokakuussa sarja jatkuu kolmannella tuotantokaudellaan Tenjiku Arc. Kauden nimen myötä juoni kattaa Ken Wakuin luoman mangan Tenjiku-nimisen tarinankaaren, joka on järjestyksessään toiseksi viimeinen. Näin ollen animen juoni on etenemässä ratkaiseviin hetkiinsä. Mangan viimeinen luku ilmestyi viime vuoden marraskuussa. Tuttuun tapaan studio Liden Films vastaa animointilaadusta ja myös ääninäyttelijäkaarti pysyy ennallaan. Kirjoitushetkeen mennessä kaudesta ei kuitenkaan ole tihkunut hirmuisesti lisätietoa.

Heat the Pig Liver PERUSTUU RANOBEEN PROJECT NO.9 KOMEDIA, FANTASIA 10/2023 Mitäpä olisi syyskausi ilman eriskummallista isekai-animea. Tällä kertaa teoksen nimi on ytimekäs ja suorastaan ohjeistava, mutta Heat the Pig Liverin alkuasetelma on nimeäkin erikoisempi. Eräänä päivänä nuori otaku herää possun kehossa. Eriskummallisen reinkarnaation syyksi paljastuu raaka possun maksa, jota hän oli syönyt. Porsas saa seurakseen nuoren Jess-nimisen neidin, joka osaa lukea ajatuksia. Vaikka Jess hyväksyy uuden röhkivän ystävänsä, tekee hänen silti mieli hieman kinkkupaistia. Jessin joutuessa vaaraan, on possun käytettävä älyään ja hajuaan pelastaakseen kaverinsa. Animen alkuteos on Takuma Sakain kirjoittama ja Asagi Tousakan kuvittama ranobe. Studio Project No.9:n työnjälkeä on nähty kesäkaudella animessa My Tiny Senpai, ja possuseikkailun lisäksi lokakuussa alkaa studion toinen animesovitus A Girl and Her Guard Dog.

Under Ninja Overtake!

PERUSTUU MANGAAN TEZUKA PRODUCTIONS TOIMINTA 10/2023

ALKUPERÄISTEOS TROYCA URHEILU 10/2023

Toimintaa ja hieman ronskimpaa otetta tarjoaa anime Under Ninja, jopa perustuu Kengo Hanazawan samannimiseen seinen-mangaan. Toisen maailmansodan jälkeen Japanissa työskentelee edelleen ninjoja, joista parhaimmat kansainvälisissä tehtävissä. Valtaosa heistä kuitenkin viettää tavallista elämää siviilissä, erityisesti Kurou Kumogakuren kaltaiset alisuorittajat. Täysipäiväinen uraninja Katou tuo Kuroulle paketin, mistä Kurou aavistelee saaneensa viimein kunnollisen työtehtävän. Jahka ensin selviää, mikä kyseinen tehtävä on. Alkuteos on ilmestynyt Japanissa Kodanshan julkaisemana vuodesta 2018 lähtien ja Denpan julkaisema englanninnos alkoi tämän vuoden tammikuussa. Jos sarjaa haluaa fiilistellä ennakkoon, voi Animen diginumerosta 128 lukea mangan arvion.

Syksyn animekausi tuo tullessaan muutaman urheiluanimen, myös moottoriurheilulla höystettynä. Yksi näistä nimikkeistä on alkuperäisteos Overtake!, joka vie formuloiden pyörteisiin. Freelance-valokuvaajalle Kouya Madokalle työ on maistunut puulta. Työtehtävänsä ansiosta hän tapaa F4-kuskin Haruka Asahinan, mikä synnyttää Kouyassa uudelleen moottoriurheilun ilon. Pienen Komaki Motors -tiimin avulla miehet aloittavat Harukan unelmien toteuttamisen, vaikka kaksikko on persoonina hyvin erilaisia. Animen ohjaaja Ei Aoki on yksi studio Troycan perustajista, ja studion tunnetuimpiin animesovituksiin kuuluu Idolish7-sarja.

Frieren: Beyond Journey’s End

PERUSTUU MANGAAN MADHOUSE FANTASIA, DRAAMA 9/2023 Kesän kääntyessä syksyyn on aika haikailla menneiden seikkailuiden pariin animen Frieren: Beyond Journey’s End kanssa. Demonikuningas on kukistettu, jolloin neljän sankarin matka on ohi ja heidän on aika palata omille teilleen. Aika on kuitenkin suhteellista, sillä haltiana Frieren on lähes kuolematon, toisin kuin hänen ihmistoverinsa. Frieren huomaa entisten taistelukaveriensa kuolevan yksitellen, minkä myötä hän lähtee

SEIKKAILU,

vielä yhdelle matkalle muistellakseen menneitä ja luodakseen uusia suhteita. Anime perustuu Kanehito Yamadan käsikirjoittamaan ja Tsukasa Aben kuvittamaan mangaan. Animoinnista vastaa studio Madhouse (Death Note, Death Parade), ja animen ensimmäinen aloitusjakso on huimat kaksi tuntia pitkä. Ohjaaja Keiichirou Saitoun ohjaustyötä on viime keväänä ihailtu Bocchi the Rock!’ssa.

TRIGUN S T A M P E D E

! ltää Sisä stuksia a j l a p uoni

AAVIKKORUUSUJEN JA PYSSYSANKAREIDEN PALUU

Vuoden 2023 talvikaudella esitetty anime Trigun Stampede on uudelleentulkinta Yasuhiro Nightowin 90-luvun kulttiklassikkomangasta Trigun. Sciﬁn alalajeista sarja kuuluu niin kutsuttuun avaruuslänkkärien genreen. Oiva tyylilajin valinta antaa hedelmällisen alustan tutkia ihmisyyden monipuolisia ja vaikeita piirteitä erilaisten moraalikysymysten kautta aina atomipommiin asti. 12

aukaisessa tulevaisuudessa No Man’s Land’n polttavan aavikon halki kulkee legenda vaarallisesta rikollisesta, peittoamattomasta pyssymestarista Vash the Stampedesta. Tämä pahamaineinen lainsuojaton on ansainnut itselleen liikanimen ihmistaifuuni, sillä hän jättää jälkeensä vain kaaosta ja tuhoa. Nuori vastavalmistunut tutkiva journalisti Meryl Stryfe matkaa aavikon läpi vanhan ja kokeneemman partnerinsa Roberto De Niron kanssa saadakseen totuuden selville Vashista. Trigunin sisäinen maailma on karu ja julma. Ihmiset ovat tuhonneet maan ja päätyneet pakolaisina vieraalle planeetalle, jossa puhdas vesi ja kasvillisuus ovat molemmat harvinaisia. Suopeudella ja armolla ei ole sijaa, kun taistelu henkiin jäämisestä on alituista. Elämälle on asetettu selkeä hinta erilaisten etsintäkuulutusten kautta. Vashista on annettu tähtitieteellinen 6 000 000 tupladollarin palkkio, joka saa myöhemmin muutaman nollaan peräänsä. Elävänä tai kuolleena, tietenkin. Hänen päästään saatavalla summalla pystyisi pelastamaan kokonaisen kaupungin varmalta kuolemalta, mikä nostaa esille kysymyksen, voiko yhden hengen uhrata laajemman yhteisön eduksi.

Japanese cinema and contemporary manga (2017). Apote kuvaa 90-luvun Japania erikoiseksi ajanjaksoksi. Suuri talouskupla oli puhjennut ja syössyt ”idän teknologian ihmemaan” syvään lamaan. Laman lisäksi keskustelussa alkoi nousta esille kulttuurillinen amnesia, jonka tehtävänä oli ollut viedä huomio pois sodan aiheuttamista kauhuista. Tässä ilmapiirissä kasvoi vuonna 1967 syntynyt ja sodanjälkeiseen sukupolveen kuulunut Nightow. Japani antautui Yhdysvalloille vuonna 1945 Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeen, joka käynnisti maan miehityksen yhdysvaltalaisten toimesta. Miehityksen tavoitteena oli rangaista Japania sodan aikana tehdyistä rikoksista ja runnoa maan politiikka ja kulttuuri radikaalien muutosten läpi. Miehitys päättyi virallisesti vuonna 1952, mutta se onnistui jättämään syvät arvet japanilaisiin. Esimerkiksi atomipommeja ei ollut soveliasta kritisoida julkisessa keskustelussa, vaan niiden aiheuttama tuho haluttiin kirjata eräänlaisena ”tarpeellisena pahana”.

Tilanne kuitenkin alkoi muuttumaan 70-luvun myötä. Apote kuvailee, että Keiji Nakazawan Hiroshiman poika rikkoi aikaisemman hiljaisuuden ja avasi ovet uudelle narratiiville, joka kertoo tapahtuman selviytyjien näkökulmasta. Manga pohjautuu Nakazawan omiin kokemuksiin atomipommin uhrina, eikä brutaalilla otteellaan pelkää tuoda esille pommien ja miehityksen tuomia kärsimyksiä. Monien muiden 90-luvun sarjojen lailla Trigun hyödyntää Nakazawan raivaamaa tietä.

Palkkionmetsästyksen lisäksi erilaiset pyssykaksintaistelut rähjäisissä kaupungeissa ovat arkipäivää. Trigun luo klassisen lännenelokuvan maiseman, jossa vain nopein ja nokkelin selviää. Avaruuslänkkäreihin on totuttu erityisesti länsimaalaisissa teoksissa. Tyylilajin ansiosta Nightow pystyy käsittelemään vaikeitakin poliittisia elementtejä sulavasti ilman, että ne tuntuvat väkinäisiltä. Trigunin maailma ja teemat pureutuvat kolonialismin ja atomipommin aiheuttaman tuhon tuomiin traumoihin, mikä tekee sarjan tuoteperheestä erityisen omassa julkaisukontekstissaan. Aiheeseen pureutuu Elena. M. Apote pro-gradussaan Either ‘shining white or blackest black’: grey morality of colonized subjects in postwar Kuvat: © Yasuhiro Nightow, Shounen Gahousha / TRIGUN STAMPEDE Project

”PAHAMAINEINEN LAINSUOJATON ON ANSAINNUT ITSELLEEN LIIKANIMEN IHMISTAIFUUNI, SILLÄ HÄN JÄTTÄÄ JÄLKEENSÄ VAIN KAAOSTA JA TUHOA.” 13

”TRIGUNIN TAUSTALLA HÄILYY YHDYSVALTOJEN MIEHITYKSEN JA ATOMIPOMMIN JÄLKEISET TRAUMAT.”

Mangasarja julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995 Toja ilmeikästä, sillä jokaisen hahmon persoonaa on korostettu erottumaan edukseen. kuman Shotenin Monhtly Shounen Captain -lehdessä. Sarja Stampeden hahmokaartin päivitetty tyyli sai Trigunin sai myöhemmin uuden julkaisun Young King OUR -nimisessä seinen-lehdessä. Ensimmäinen animesovitus julkaistiin uskollisen fanikunnan kohottamaan kulmiaan. Vashin tyyli on vuonna 1998. jäänyt monen animeharrastajan mieleen, sillä blondista piikTrigunin maailma muistuttaa Apoten mukaan hyvin kitukasta, pienistä oransseista aurinkolaisesta ja punaisesta vahvasti klassista villiä länttä, jossa on lähes eksplisiittisesti takista ei voi erehtyä. Luodessaan hahmojen uutta ilmettä yhdysvaltalainen kuvasto. Kuvamaailmaa tukevat taustalla Kouji Tajima pyrki hyödyntämään mahdollisimman paljon näkyvät englanninkielellä kirjoitetut kyltit, dollareista muunvanhoja ikonisia elementtejä tuodessaan sarjan 90-luvulta neltu valuutta ja länsimaalaiset paikan- ja hahmojennimet. 2020-luvulle. Muutoksista huolimatta hahmot ovat edelleen Kuolleet aavikot voidaan myös yhdistää hyvin tunnistettavissa. ydintuhon aiheuttamaan maisemaan, Ulkomuodon lisäksi muokkausjossa kaikki vesivarat ovat saastuneet pöydälle päätyi muutakin. Hupsun Milja kasvillisuus kuollut, jättäen ihmiset lyn sijaan Merylin partnerina toimii alkotaistelemaan keskenään niukoista reholisoitunut ja kyyninen Roberto, joka sursseista. Trigunin taustalla häilyy Yhtoimii eräänlaisena mentorina nuorelle journalistille. Hölmöilevä Vash on käydysvaltojen miehityksen ja atomipomnyt läpi pienen muutoksen; Matsuoka min jälkeiset traumat. Vashin hahmo asettuu niin uhrin Yoshitsugun pehmeä ääni onnistuu kuin syyllisen rooleihin. Hän ja veljensä tuomaan melankolisen tuulahduksen Nai kuuluvat keinotekoisesti luotuun hahmon olemukseen. Stampede ei kuitenkaan ole armotonta synkkyyttä, sillä lajiin, joka koostuu humanoideista kasveista. Vash ja Nai luotiin alun peMuton ohjaus on onnistunut luomaan rin lajitovereittensa lailla ylläpitämään hienovaraisen tasapainon hassuttelevan elämää, asettaen heidät passiivisen komiikan ja kypsän raskaan tunnelman resurssin rooliin itsenäisten olentojen välille. sijasta. Kuten Apote teoretisoi, veljesten kehot ovat kolonialisoitu ihmisten toiStampedea katsoessa on tärVashin ikoninen tyyli alkuperäisessä animessa mesta. Ensimmäisissä jaksoissa Stamkeää huomioida, ettei kyseessä ole pede paljastaa veljesten olleen vassuora sovitus mangasta tai edes sarjan tuussa avaruusaluksensa tuhoutumisesta, joka johti monien uudelleenkäynnistys. Stampede sijoittuu mangan ja 90-luihmishenkien menetyksiin. Heidän syntyperänsä aiheuttama vulla julkaistun tapahtumien edelle. Tämä toimii selityksenä trauma pakottaa veljekset tienhaaraan, jossa heidän tulee muutamille eroavaisuuksille, kuten esimerkiksi miksi Vashisvalita joko kosto tai anteeksianto. Nai valitsi ensimmäisen, ta luvattu palkkio on vain kuusi miljoonaa 60 biljoonan sikun taas Vash jälkimmäisen. jaan tai miksi hänellä ei ole käytössä ikonista .45 Long Colt -pistoolia. Klassikoiden uudelleensovittaminen ei ole koskaan Trigun Stampede on kaikin puolin koskettava ja ajahelppoa. Stampede on Kenji Muton kunnianhimoinen yritys tuksia herättävä sarja, joka on jäänyt valitettavan vähäiselle tuoda Nightowin alkuperäissarja uudelle yleisölle. Alkuteos huomiolle niin yleisön kuin suoratoistopalveluiden toimesta. on vuosien saatossa juurruttanut itsensä mangan kaanoniin, Kirjoitushetkellä sarjasta on julkaistu 12 jaksoa, jotka ovat minkä vuoksi vanhat fanit ovat vierastaneet uutta sovitusta. katsottavissa Crunchyrollissa. Tekijät ovat ilmoittaneet, että Erityisesti 3D-CGI-animaatio sai aluksi paljon kritiikkiä. Stamsarjan toinen puolisko on jo työn alla. Stampedellä on edelpeden takana kuitenkin on studio Orange, joka on tuonut leen potentiaalia siihen, että Trigunin fanien rakastamat hahuseita onnistuneita animesarjoja ruuduille, kuten Houseki mot ja tärkeä sanoma pääsevät loistamaan uudessa valossa. no Kuni ja Beastars. Stampeden animointi onkin laadukasta Jenni Väyrynen

Teksti: Olli Riihimäki

Cannon God Exaxxion Seitsemännen siirtokunnan sankarit Vuonna 1997 päättyneen Gunsmith Cats -mangansa jälkeen Kenichi Sonoda kokeili nykypäivän Chicagon, valokuvantarkkojen aseiden ja autojen sijaan jotain ihan muuta. Tuloksena oli avaruusolentoja, mechoja ja nanoteknologiaa käsittelevä manga Cannon God Exaxxion, jota julkaistiin vuosina 1997–2004 yhteensä seitsemän pokkarin verran.

ulevaisuudessa Maahan saapuu Riofald-planeetan asukkaita, jotka tuovat mukanaan edistyksellistä teknologiaa. Harmonista yhteiseloa kestää kymmenen vuotta, kunnes riofaldlaisten johtohahmot paljastavat varsinaisen päämääränsä ja julistavat Maan seitsemänneksi siirtokunnakseen. Yhdysvaltojen asevoimien raskain kalusto tuhotaan näytösluonteisesti silmänräpäyksessä, eikä ihmisillä näytä olevan mitään mahdollisuuksia valloittajia vastaan. Ihmiskunnan toivoksi nousee japanilainen lukiopoika Hoichi Kano, jonka hänen tiedemies-isoisä Hosuke varustaa huipputeknisellä taistelupuvulla ja Exaxxion-mechalla. Riofaldlaiseen teknologiaan pohjautuva Exaxxion on taistelukoneena ylivertainen, joten oman kotiplaneettansa hallitusta vastaan juonivat muukalaiskomentajat haluavat sen haltuunsa. Suoran toiminnan lisäksi myös sotapropaganda kuuluu keinovalikoimaan. Virallisia uutiskanavia hallitsevat riofaldlaiset muokkaavat videomateriaaliaan luovasti, jolloin Hoichi näyttää vastuuttomalta massamurhaajalta. Hosuke taas iskee takaisin esittämällä piraattisivustoilla videoita muukalaisten hirmuteoista, tarpeen tullen sopivasti muokattuna. Riofaldlaisten aikeet alusta asti ennakoinut Hosuke ohjaa vastaiskua maanalaisesta tukikohdastaan, jonka ihmis- ja androidinaisista koostuva henkilökunta toimii myös miehen perheenä ja haaremina. Perhesuhteet mutkistuvat entisestään, kun Hosuke paljastuu Hoichin isäksi.

Alkuasetelmansa puolesta Cannon God Exaxxion

Hosukella on sana hallussa.

tuo mieleen sekä yhdysvaltalaisen V-tieteissarjan että Neon Genesis Evangelionin. Ihmiskuntaa teknologisella kehityksellä avustaneet muukalaiset paljastavat todelliset motiivinsa. Isänsä patistamana mecha-pilotiksi päätyvä teinipoika miltei musertuu valtavan vastuunsa alle. Tosin Hoichi päättää lyhyen epäröinnin jälkeen taistella täysillä läheistensä ja tyttöystävänsä puolesta, vaikka osa luokkakavereistakin syyttää häntä sivullisten kuolemista. Suippokorvia ja mustia silmänvalkuaisia lukuun ottamatta riofaldlaiset vaikuttavat epäilyttävän ihmismäisiltä vaatetusta ja sängyssä nukkumista myöten. Samankaltainen anatomia helpottaa myös lajirajat ylittävien romanssien kehittymistä. Muodonmuutokset ja ihmeparantumiset

”Cannon God Exaxxion tuo mieleen sekä yhdysvaltalaisen Vtieteissarjan että Neon Genesis Evangelionin.”

Kuva: © Kenichi Sonoda, Dark Horse Comics, Kodansha

mahdollistavan nanoteknologian olemassaolo saa miettimään, piileekö muukalaisten ulkokuoren alla jotain täysin odottamatonta. Mitään suurta V-mäistä paljastusta ei mangassa kuitenkaan nähdä.

Piirrosjälki on tyypillistä Sonodaa — hahmosuunnittelu miellyttää silmää, mutta taustataiteeseen ei ole isommin panostettu. Ehkä riofaldlaisten teknologia on tasapäistänyt koko maailman, sillä tapahtumapaikat näyttävät harvoine maamerkkeineen lähinnä viitteellisiltä. Toisaalta on sama, ollaanko Havaijilla tai Tokion seudulla, sillä sarja rullaa eteenpäin dialogin ja toiminnan voimalla. Sulavalinjaisten mechojen toimintakohtaukset tuntuvat olevan mukana lähinnä tasapainottamassa juonenkuljetusta. Exaxxionin taistelut maan pinnalla ja avaruudessa ovat pahimmillaan todella sekavia, eikä Sonoda selvästi ole mukavuusalueellaan kömpelöiden jättirobottien kanssa. Supervoimat antavilla taistelupuvuilla käytävät pienemmän mittakaavan väännöt toimivat sen sijaan paremmin. Paikoin veristen taistelujen lisäksi sarjassa nähdään suihku-, sauna- ja kylpyläkohtauksia, joissa Hosuken tukikohdan naiset pääsevät valokeilaan. Eräs sänkypuuhiin keskittynyt luku ei mennyt Yhdysvalloissa läpi sellaisenaan, jolloin sensuurisyytökset lentelivät Dark Horsen nettifoorumilla pitkän kaavan mukaan. Vaikka hentain puolelle lipsuneen erotiikkakuvaston peittely tehtiin korkeamman ikärajaluokituksen välttämiseksi sekä Sonodan suostumuksella, kovimmat fanit raivostuivat silti.

Omana lehtenään julkaistu sarja siirrettiin vaatimattomien myyntilukujen vuoksi osaksi Super Manga Blast -antologialehteä, joka sekin lopetettiin ennen aikojaan. Alkuun kepeänä teiniromanssimechailuna markkinoitua, mutta sittemmin synkempään suuntaan edennyttä mangaa oli lopulta vaikea myydä Sonoda-faneja laajemmalle kohderyhmälle. Tarinan rankimmat käänteet jäivät yhdysvaltalaisilta lukijoilta näkemättä, sillä Cannon God Exaxxionin kivinen taival päättyi viidenteen kokoelmapokkariin. Sonoda ei lopulta osannut päättää, käsittelisikö scifin kautta muukalaisvihaa, tiedonvälityksen manipulointia ja siviilien kärsimystä vai keskittyisikö suuruudenhullun tiedemiehen haaremiin. Juonenkuljetus on kuitenkin sujuvaa. Sarjakuvantekijä Adam Warrenin avustuksella tehty käännös on etenkin dialogin osalta napakkaa työtä. Cannon God Exaxxionin kaksijakoisuutta kuvaa hyvin se, että kiinnostava tarina motivoi lukemaan loppuun asti, mutta vahvimmat muistijäljet liittyvät silti naishahmoihin ja yleiseen tuhmailuun.

Kuva: © Kenichi Sonoda, Dark Horse Comics, Kodansha

Rurouni Kenshinin dilemma Klassikko ja sen ongelmallinen luoja

Sisältövaroitus Tekstissä käsitellään Nobuhiro Watsukin rikostuomiota, joka koski alaikäiseen kohdistuvan pornografisen materiaalin hallussapitoa.

Kuva: © Nobuhiro Watsuki / Shuiesha / Rurouni Kenshin - Meiji Kenkaku Romantan -tuotantokomitea

Eittämättä Nobuhiro Watsukin (1970-) luoma Rurouni Kenshin -mangasarja on yksi shounen-genren merkittävimmistä teoksista. Kesäkaudella alkanut uusi animesovitus ei kuitenkaan nostattanut pelkästään riemua, sillä Watsukin saama rikostuomio herättää kysymyksen, voiko sarjalle enää antaa tukeaan.

urouni Kenshin kertoo Himura Kenshin -nimisestä miehestä Meiji-kauden alkupuolella. Vuonna 1868 alkanutta Meiji-kautta tai Meiji-restauraatiota edelsi vuonna 1853 alkanut bakumatsu-kausi, jolloin yli 200 vuotta Japania hallinneen Tokugawa-shogunaatin valta loppui ja poliittinen valta siirtyi shogunaatilta keisarille. Bakumatsun aikana Kenshin oli battousai, ammattitappaja, jonka tehtävänä oli eliminoida nousevan keisarivallan vastustajia. Mangan alussa, kymmenen vuotta Meiji-restauraation voiton jälkeen, Kenshin on vannonut, ettei hän enää koskaan tapa ketään. Kenshin törmää Kamiya Kaoruun, joka koettaa pitää isältään perimänsä miekkailu-dojon pystyssä. Kaoru tarjoaa Kenshinille uuden kodin ja mahdollisuuden hyvittää menneisyytensä veriteot. Historiallinen tausta auttaa tekemään Rurouni Kenshinistä realistisen tuntuisen, vaikka todellisuudessa taistelutaktiikat ja oikeisiin ihmisiin perustuvat hahmot ovat liioiteltuja. Lähes kaikki sarjan hahmot ovat joutuneet kokemaan Meiji-restauraation hyvät ja huonot puolet. Useat Kenshinin uusista ystävistä ovat vain kärsineet uudistuksista. Muun muassa Kaorun dojo voi hädin tuskin toimia, koska miekkojen käyttö on kielletty. Sarja on täynnä vastaavia tarinoita siitä, kuinka kukin hahmo sopeutuu aikakauden luomaan ”uuteen normaaliin”. Kenshin on päähenkilönä mainio. Synkän ja verisen taustan alta paljastuu aidosti inhimillinen, tunteva ja aikuinen mies, joka uskaltaa olla myös höperö. Saavuttanut fyysisen huippunsa hänen on löydettävä tapa käyttää taistelutaitojaan johonkin hyvään ja välttää halua tappaa vastustajansa, vaikka he kuinka olisivat ”ansainneet” verisen lopun. Harva shounen-sankari lopulta paheksuu voimiaan yhtä paljon kuin Kenshin.

toistaiseksi tauolle. Helmikuussa 2018 Watsuki tuomittiin 200 000 jenin sakkoihin, joka nykyisen valuuttakurssin mukaan on suunnilleen 1270 euroa. Japanin vuonna 1999 voimaan tulleen alaikäisten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan lain artiklan 7 mukaan alaikäisiä sisältävän pornografisen materiaalin hallussapidon suurin rangaistus on vuosi vankeutta tai miljoonan jenin (noin 6400 euron) sakko. Lapsipornon maahantuonnin enimmäisrangaistukset ovat kolme vuotta vankeutta tai kolmen miljoonan jenin (noin 19 000 euron) sakko. Tämän lisäksi lapsipornon jakelu muille henkilöille tai maahantuonti pitää sisällään enimmillään viiden vuoden vankeusrangaistuksen tai viiden miljoonan jenin (noin 31 800 euron) sakon. Vuoden 1999 lain lisäksi lapsipornon hallussapito kiellettiin täysin vuonna 2015.

Alun perin Rurouni Kenshin ilmestyi vuosina 1994–1999 Shueishan Weekly Shounen Jump -lehdessä. Ensimmäisestä animesovituksesta vuodelta 1996 jäi uupumaan mangan viimeinen tarinankaari Jinshu Arc. Lisäksi mangasta on tehty useita OVA ja live action -versioita, kuten Takarazuka Revue -teatterin vuoden 2016 musikaali. Alkuperäisen sarjan päätyttyä Watsuki on luonut tarinalle lisä- ja jatko-osia, joista tuorein on syyskuussa 2017 alkanut Hokkaido Arc. Sarjan uusin animesovitus alkoi heinäkuussa 2023. Marraskuussa vuonna 2017 animangayhteisöä järkytti tieto, että Tokion poliisilaitos on löytänyt Watsukin toimistosta sekä hänen asunnoltaan lukuisia DVD-levyjä, jotka sisälsivät materiaalia alastomista alaikäisistä tytöistä. Tutkinnan yhteydessä Watsuki myönsi “pitävänsä ala-asteen loppuvaiheen ja yläkouluikäisistä tytöistä”. Kohun tultua julki, tuolloin kesken olleen Rurouni Kenshin Hokkaido Arc’in japanilainen kustantaja Shueisha julkaisi seuraavana joulukuuna lausunnon, jonka mukaan he ”suhtautuvat julki tulleeseen tietoon erittäin vakavasti” ja Watsuki ”pohtii omia tekojaan.” Lausunnon yhteydessä Shueisha ilmoitti mangasarjan jäävän Hahmokuva: © Nobuhiro Watsuki / Shuiesha / Rurouni Kenshin - Meiji Kenkaku Romantan -tuotantokomitea

Watsukin oikeudenkäynnin tarkemmat tiedot eivät ole yleisesti saatavilla, joten tapauksen yksityiskohdista voidaan vain spekuloida. Japani on tunnettu erittäin korkeista rikostuomioista, joten mahdollisuudet selvitä ilman rangaistusta näin selkeässä tapauksessa olivat lähes mahdottomat. Sakkorangaistuksen suhteellinen pienuus voisi viitata siihen, ettei Watsuki maahantuonut tai levittänyt hallussa pitämäänsä materiaalia. Japaninkielinen Buzzfeed-sivusto kuvaili 21.11.2017 julkaistussa artikkelissa tapauksessa olevan kyse “yksinkertaisesta hallussapidosta”. Watsukin rikostaustan puute ja varhainen tunnustus rikoksesta on voinut vaikuttaa lopullisen rangaistuksen luonteeseen ja vakavuuteen. On mahdollista, että mangalla ansaitsemillaan varoilla Watsuki pystyi palkkamaan taitavia asianajajia, jotka auttoivat häntä selviämään lie-

Vaikka Kenshinin tarina kertoo anteeksiannon etsinnästä ja entisten pahojen tekojen hyvittämisestä, tätä teemaa on nykyisen tiedon valossa vaikea soveltaa itse Watsukiin.” vemmällä rangaistuksella. Ilman tarkkoja tietoja oikeudenkäynnistä lopputuleman perimmäiset syyt jäävät epäselviksi. Ymmärrettävästi monet länsimaiset animeja mangakulttuurin seuraajat olivat järkyttyneitä Watsukin saamasta tuomiosta. Tapauksen aikana julkaistuista kommenteista loistaa läpi niin pettymys Watsukia kohtaan kuin epäusko siihen, että lapsipornomateriaalin hallussapidosta voi saada näennäisesti noin lievän tuomion. Lisää kuohuntaa aiheutti huhtikuussa 2018 julki tullut tieto, että Shueisha jatkaisi Hokkaido Arc’n julkaisua. Kustantajan antaman lausunnon mukaan Watsuki viettää elämäänsä tekojaan ajatellen ja katuen. Watsukin teoista huolimatta Shueisha koki ”sarjan julkaisijana tehtäväkseen jatkaa sarjaa lukijoiden pyynnöstä”. Rurouni Kenshinin englanninkielinen julkaisija Viz Media lopetti Hokkaido Arc’in käännösten julkaisun, kun Shueisha ilmoitti alkuperäisestä tauosta. Toisin kuin Shueisha, Viz ei ole jatkanut julkaisua englanninkielisessä Weekly Shounen Jump’issa. Viimeisin Vizin Rurouni Kenshin -julkaisu on vuodelta 2019.

Watsukin rikoksen tultua julkisuuteen Rurouni Kenshinin fanien mielipiteet ovat jakaantuneet: osa on hylännyt Watsukin, osa on päättänyt olla ajattelematta häntä, ja loput ovat pyrkineet löytämään tasapainon ristiriitaisiin tunteisiin rakastamansa sarjan ja sen tekijän välillä. Nämä tunteet eivät ole yksinkertaisia käsitellä, ja samanlaisia teemoja pohditaan Animen vuoden 2020 joulukuun digiextrassa. Rurouni Kenshin tarinana ei itsessään sisällä elementtejä Watsukin mieltymyksistä ja sarja on lopulta varsin epäseksuaalinen. Tekojensa perusteella Watsukia voi kuitenkin kutsua pedofiiliksi. Vaikka Kenshinin tarina kertoo anteeksiannon etsinnästä ja entisten pahojen tekojen hyvittämisestä, tätä teemaa on nykyisen tiedon valossa vaikea soveltaa itse Watsukiin. Mette Pesonen

aideteoksia tulkittaessa voidaan hyödyntää Roland Barthesin ”kirjailijan kuolemaa” eli yksinkertaistettuna tulkita teosta erillään tekijästä ja hänen elämästään. Estetiikassa formalistisessa tarkastelussa teosta analysoitaisiin vain oman muotonsa kautta. Vaikka teoksen irrottaisi tekijästään analyysin tai arvion muodossa, ongelmaksi muodostuu kuluttajavalinnat: haluaako tukea rahallisesti tekijää, joka on syyllistynyt rikokseen ja katumus näkyy pelkkinä sanoina. Rurouni Kenshinin kaltaiset tapaukset ajavat yksilön kognitiiviseen dissonanssiin, jossa vanhat uskomukset ja tiedot ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa. Vaikka sarja on klassikko ja monelle rakas, tekijän rikosten lakaisu maton alle antaa moraalisen hyväksynnän sille, että rahalla tai hyvällä teoksella pääsee eroon vakavistakin rikoksista. Tekijälle voi antaa mahdollisuuden katua ja kehittyä. Kysymys herää, millainen rikos on liian vakava, jotta sitä ei voi enää moraalisella tasolla päästää läpi sormien. Rakkaita muistoja sarjasta ei kannata heittää roskiin. Tärkeämpää on, mitä uuden tiedon valossa tekee. Viimeistään tämän artikkelin jälkeen jokainen voi valita, antaako uudelle animesovitukselle mahdollisuuden vai ei. Anna-Liisa Koskinen

Esittelemme kuusi kauden teemaan jollakin tavalla liittyvää sarjaa, hahmoa, henkilöä tai ilmiötä.

Teksti: Hanna Saarimaa

TOP 5+1

Ilkeät tytöt Ihannoitavan ja hyväsydämisen päähahmon vastapainoksi tarvitaan usein ”mean girl” eli ilkeä tyttö. Hän on ikävä ja piikittelevä persoona, joka ajaa vain omaa etuaan. Tällainen hahmo saa verenpaineen kohoamaan ja toivomaan, että hän kompastuisi portaissa. Näistä neideistä paljastuu silloin tällöin myös herkkä puoli. Viiden ilkeän tytön lisäksi listaamme yhden ilkeän pojan.

Hayase Nagatoro (Don´t Toy with Me, Miss Nagatoro)

Sae Kashiwagi (Peach Girl) Peach Girlin pääantagonisti Sae esitellään aluksi päähahmo Momon parhaana ystävänä. Hänen todellinen luonteensa tulee pian esiin, sillä Sae on töykeä ja häikäilemätön. Hän manipuloi kaikkia saavuttaakseen omat päämääränsä. Sae ei kadu tekojaan vaan näkee itsensä uhrina. Siksi hänelle kukaan ei toivo mitään hyvää.

Asuka Langley Soryu (Neon Genesis Evangelion)

Heti kättelyssä Asuka esitetään temperamenttisena ja tuittupäisenä punapäänä, joka ei anna kenenkään jyrätä itseään. Asukan luonne on kuitenkin ongelmallinen, sillä tämä jatkuvasti kyykyttää Shinjiä, on epäkohtelias ja kadehtii muita naisia. Ilkeys on Asukan suojakuori, mutta hän ei pyri muuttamaan itseään, vaikka tiedostaa osittain ongelmansa.

Hayase ei ole tyypillinen ilkeä tyttö, sillä antagonistin roolin sijasta hän toimii sankarittarena. Hayasen kohteena on tämän ihastus, jota hän kiusaa jatkuvasti. Kyse ei ole pelkästään hyväntahtoisesta kiusoittelusta, sillä Hayase nolaa senpainsa kerta toisensa jälkeen jättäen katsojallekin todella epämiellyttävän olon.

Seiji Noumi (Accel World) Naoka Ueno (A Silent Voice) Ishida ja Ueno kiusaavat Shoukoa koulussa hänen kuuroutensa takia. Toisin kuin Ishida, Ueno ei ota vastuuta teoistaan, vaan jatkaa Shoukon nöyryyttämistä tulevaisuudessakin. Ueno on valmis venyttämään kaikkien rajoja, jotta ei joutuisi ottamaan vastuuta omista teoistaan.

Eliza Leagan (Candy Candy) Ikonisen Candy Candyn pääantagonisti on rikkaan Leagan-perheen tytär Eliza. Eliza on malliesimerkki ilkeästä tytöstä, jolla on pari hännystelijää kannoillaan, ja on tottunut saamaan tahtonsa aina läpi. Eliza ei ole mitään muuta kuin kiusaaja, joka pyrkii saamaan Candyn olon mahdollisimman kamalaksi.

Miespuoliset hahmot ovat harvemmin samalla tavalla ilkeitä, kuin naishahmot. Tässä mielessä Accel Worldin Noumi on poikkeus, sillä häijyyden taakse ei kätkeydy mitään muuta kuin puhdasta pahuutta. Hahmo ei ole pidettävä ja vie käytöksensä pidemmälle kuin moni naishahmo. Noumin päätehtävä on tuottaa päähahmolle mahdollisimman epämukava olo. Hän on ilkeä, koska voi.

Arvostelut 26

©Misaki Takamatsu, Kodansha / Skip and Loafer -tuotantokomitea

24 25 26 27 28 29 30 31 32 33

= Sarja kesken

= Sarja päättynyt

Arvosteluasteikko Erinomainen. Laadukas jälki ja tyylikäs toteutus. Hyvä. Mahdollisesti pieniä puutteita, jotka eivät häiritse teoksesta nauttimista. Kelvollinen kertakulutustuote. Ei juuri erotu massasta, mutta viihdyttää illan. Omalla vastuulla. Joitain oivalluksia tarinassa tai taiteessa. Ostokelvotonta ajanhukkaa. Teokseen tarttuminen harmittaa.

©Whale, Milcha 2017 / D&C WEBTOON Biz / The Reason Why Raeliana Ended up at the Duke’s Mansion -projekti

Arvostelijat tässä numerossa

Katrin Pearson

Mette Pesonen

Kaikkiruokainen animangan suurkuluttaja, jonka sydän sykkii romantiikalle. Pyrkii suosimaan alkuperäistä, minkä takia kirjahyllyt ovat täyttyneet ranobeista.

Mette on Savossa lymyilevä fandomin ylianalysoija, joka varttui Hopeanuolen parissa ja hurahti aikuisena Takarazukaan. Tähän ”oldtakuun” vetoaa erityisesti kauhu, komedia ja slice-of-life.

Sini Laine

Toni Jefremoﬀ

Sini on uusista sarjoista helposti innostuva fanityttö, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti urheiluanimet. Usein animea katsoessaan hän jää pohtimaan, voisiko siitä tehdä cosplayn.

Jefulla sydän sykkii erityisesti showpainin suuntaan, mutta animea, mangaa ja videopelejä tulee kulutettua kohtuullisia määriä. Lempisarjoissa lentää hurme, kyyneleet ja kenelläkään ei ole kivaa. Välillä hahmotarinat koukuttavat, ja podcastit sekä musiikki ovat suurkulutuksessa.

Elina Koskinen Musiikkitieteen opiskelija ja mangan hamstraaja, jolle kelpaa genre kuin genre. Animangan lisäksi vapaa-aika kuluu musiikin ja pelaamisen parissa.

Riikka Haapanen Alue- ja kulttuurintutkimuksesta valmistunut downshiftaava maatiainen, joka nauttii kliseisesti sarjakuvien lukemisesta kahviloissa ja elokuvafestivaalien aasialaisista aarteista.

Hanna Saarimaa Hanna kuluttaa tasaisesti sekä animea että mangaa genrestä ja tyylistä riippumatta. Erityisesti häntä kuitenkin vetävät puoleensa hyvillä hahmoilla varustetut ja fantasialla höystetyt toimintasarjat.

Välimulkaisu (anime)

The Masterful Cat Is Depressed Again Today

Vitsisarja äreästä kissasta ja laiskasta naisesta

kehon rasvaprosenttia. Se on vaivaannuttavaa, vaikka katsoja olisikin tietoinen siitä, kuinka normalisoitua toisten kehojen kommentointi ja tarkkailu Japanissa on. Haastetta immersioon tuo omituisesti valittu ajoitus, jossa parivaljakon elämään tullaan mukaan. Lähdemateriaalin mukaisesti katsoja tapaa Sakun ja Yukichin, kun heidän yhteiseloaan on kestänyt kolme vuotta. Vaikka Yukichi on ollut pennusta asti omistajallaan, vasta nyt Saku alkaa pohtia, että satakiloinen kissa taitaa olla normaalia suurempi. Naapurustossa Yukichi tuntuu olevan tuttu näky, mutta jostain syystä Sakulle on ylitsepääsemättömän mahdotonta kertoa töissä jättikatistaan.

Ohjaus: Susumu Kudo, Katsumasa Yokomine Käsikirjoitus: GoHands, Tamazo Yanagi Studio: GoHands Alkuteos: Perustuu Hitsuji Yamadan mangaan. Esitetty: 8.7.– Jaksoja: 13 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

he Masterful Cat Is Depressed Again Today on hieman harhaanjohtavasti nimetty slice-of-life-uutuus. Hitsuji Yamadan samannimisestä mangasta sovitettu anime kertoo Saku-nimisestä nuoresta toimistotyöntekijästä, joka asuu yhdessä luonnottoman suurikokoisen Yukichi-kissansa kanssa. Sakulla ei ole vähäisimpiäkään elämänhallintataitoja: siivoaminen tai ruoanlaitto eivät onnistu, ja herääminen töihin aiheuttaa ongelmia. Yukichi on onneksi monitaitoinen möllykkä, jolta hoituvat tiskit, roskat ja lounaat. Alkumulkaisun perusteella The Masterful Cat Is Depressed Again Today ei niinkään ole kissaihmisten haavekuva. Kyseessä on jonkinlainen turrifantasia, jossa karhun kokoinen kissa on arjen askareet hoitava kotirouva ja jämäkkä äiti samassa paketissa – ja jos mangan vihjailuihin on nojaaminen, myös mustasukkainen kumppani. Lemmikkimäisiä piirteitäkin Yukichissa on jäljellä, sillä kissa nukkuu omistajansa kanssa sängyssä ja hautoo päätään liian pienessä kissanpesässä. Yukichin hahmo on kummallinen ja ajoin epämiellyttävä yhdistelmä ominaisuuksia, mikä tiivistyy kissan möreässä äänessä. Maskuliininen kissanroikale esimerkiksi vahtii tarkkaan Sakun

Ensimmäisessä jaksossa on käytetty runsaasti 3D-animaatiota etenkin kaupunkikuvan luomisessa. Metrot ja autot näyttävät ihan hyviltä tietokoneavusteisina, mutta kontrasti on varsin vahva perinteiseen tyyliin animoitujen elementtien, kuten hahmojen, kanssa. Taustojen ja hahmojen kohtaamisessa on jotain visual novelien kaltaista, sillä hahmot eivät aina vuorovaikuta taustojensa kanssa uskottavasti. Etenkin Sakun työpaikalla sivuhahmot kelluvat kuvan etualalle puhuviksi päiksi. Pelimäisiin mielleyhtymiin ei auta, että mieshahmot näyttävät deittailusimulaatiosta karanneilta. Ensimmäisen jakson jälkeen 3D:llä hiﬁstely vähenee ja katselukokemuksesta tulee miellyttävämpi. Murretut värisävyt toimivat perinteisessä animaatiossa 3D:ta paremmin. Tehosteista kevennettynä anime näyttää hieman keskiarvoa paremmalta, etenkin jos pystyy ohittamaan ahkeran täytekohtausten kierrättämisen. Aamuisin lenkkeilevä naapuri tulee katsojalle hyvin tutuksi jo ensijaksojen aikana. Riikka Haapanen

Lyhyesti: Vitsisarja, jossa ei niinkään haittaa älytön skenaario, vaan maailman sisäisen logiikan puute. Liikkuva kuva vie mangaa paremmin mukanaan, mutta lähdemateriaali sopisi vielä paremmin viiden minuutin jaksoihin. © Hitsuji Yamada, Kodansha / The Masterful Cat Is Depressed Again Today -tuotantokomitea

Välimulkaisu (anime)

The Most Heretical Last Boss Queen: From Villainess to Savior Anime pelastusta vailla

Nimi: Higeki no genkyou to naru saikyou gedou last boss joou wa tami no tame ni tsukushimasu. Ohjaus: Norio Nitta Käsikirjoitus: Deko Akao Studio: OLM Team Yoshioka Alkuteos: perustuu Tenichin ranobeen Esitetty: 7.7.2023 – Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: HIDIVE

ahdeksanvuotiaana kruununprinsessa Pride Royal Ivy tajuaa olevansa uudestisyntynyt otome-peliin. Jos hän jatkaa elämäänsä entisen mukaan, hänen kohtalonsa on olla pelin kelmitär sekä pääpahis. Mutta Pride ei todellakaan halua kohdata huonoa loppuaan, vaan toivoo saamiensa huijauskoodien avulla pelastavansa romanttiset kohteensa sekä valtakuntansa ihmiset. Pride tavoitteena on tulla kuningattareksi, joka suojelee kansaansa. Pian Priden luokse tuodaan nuori talonpoika Stale, josta on määrä tulla hänen veljensä sekä assistentti. Veljen adoptoiminen perheeseen hänen kykyjensä vuoksi muistuttaa vahvasti My Next Life as a Villainessin Keithin tarinaa. Stale nimittäin omaa teleportaatiokyvyn, ja vaikka hänet on virallisesti adoptoitu kuninkaalliseen perheeseen, poika on silti virallinen sulhasehdokas Pridelle. Lisäksi neljänteen jaksoon mennessä on ehditty esitellä muut mahdolliset romanttiset kohteet: ritaripäällikön poika Arthur, kuninkaan hovimestari Gilbert sekä mysteerinen poika Val. Jos kaipaa jotain tuoretta tuulta pahisneitien isekai-teemaan, ei kannata suunnata katsettaan The Most Heretical Last Boss Queeniin. Edellä mainitun Villainess-sarjan lisäksi vaikutteita on otettu sieltä täältä muista nimikkeistä, eikä

juonikerronta vakuuta. Pride vaikuttaa viisaalta, mutta hänen ylivoimainen fysiikkansa on tylsä klisee. Lisäksi muut hahmot, vaikkakin erilaisista säätyluokista, ovat varsin kaksiulotteisia, persoonattomia ja tylsiä. Hahmojen tekemissä valinnoissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Vakavia teemoja käsitellään hymysuin. Vaikka Stale on seitsenvuotiaana revitty perheensä luota, hän on valmis antamaan Pridelle kaikki anteeksi tytön yhden hyvän teon ja äidiltä saamansa kirjeen jälkeen, eikä asiasta puhuta enää koskaan. Mitä törkkivä tarinankerronta ei onnistu kertomaan, sitä ei myöskään pelasta keskinkertainen hahmosuunnittelu. Hyvin tavanomaiset ulkokuoret sekoittuvat muuhun animemassaan, eivätkä tunnu olevan muistamisen arvoisia. Tämä tekee katselukokemuksesta enemmän turhauttavan kuin nautinnollisen. Sarjaa katsottaessa tuntuu, että juoni olisi mielenkiintoisempi, jos se kertoisi Priden tarinan ilkeästä prinsessasta pääpahikseksi. Tämä toisi peliin edes jotain uutta. The Most Heretical Last Boss Queen on valitettavasti suuri pettymys monien muiden samankaltaisten nimien rinnalla. Ei siis kannata potea huonoa omatuntoa, jos sarjan päättää jättää välistä. Mikäli haluat pelata bingoa kelmitär-isekai-kliseistä, soveltuu teos silloin hyväksi viihteeksi. Katrin Pearson

Lyhyesti: Sarjalla ei ole muuta annettavaa kuin rikkoontunut juoni sekä keskinkertaiset hahmot. Kelmitär-isekai animeja etsittäessä voi tämän suosiolla jättää välistä ja kuluttaa aikansa johonkin omaperäisempään.

Arvostelu (anime)

Skip and Loafer Raikasta rakkautta

Ohjaus: Kotomi Deai Käsikirjoitus: Kotomi Deai Studio: P. A. Works Alkuteos: perustuu Misaki Takamatsun mangaan Esitetty: 4.4 - 20.6.2023 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

itsumi Iwakuralla on unelma. Hän haluaa tulevaisuudessa työskennellä Japanin hallituksessa, jotta voisi auttaa asukaskadosta kärsivää kyläänsä. Siksi hän muuttaa hiljaisesta maalaisidyllistä kaupungin sykkeeseen ja aloittaa opinnot kovan tason lukiossa. Kunnianhimostaan huolimatta hieman kömpelö Mitsumi onnistuu myöhästymään ensimmäisenä koulupäivänä eksyessään koulumatkalla. Tilanteen pelastaa kaunispoika Sousuke, joka saattaa Mitsukin kouluun. Kaksikko alkaa viettämään aikaa yhdessä ja heidän välilleen syntyy vahva ystävyys. Suhde ei jää muiltakaan huomaamatta, ja kaksikon tunteet toisiaan kohtaan saattavat olla väkevämpiä kuin aluksi luulisi. Misaki Takamatsun mangaan perustuva anime Skip and Loafer on monessa suhteessa oppikirjamainen esimerkki romanttisesta sarjasta. Tyypillisesti alkava sarja osoittautuu kuitenkin erittäin loistavaksi seinen-rakkaustarinaksi. Sarjan keskiössä on luonnollisesti Mitsumin ja Sousuken välinen suhde ja sen kehittyminen. Kaksikon ystävyys on mutkaton, sillä arvostus on molemminpuolinen, nähden myös toistensa piilossa olevat vahvuudet. Kun tunteet kasvattavat kipinää, kiilaa pyritään iskemään suhteen rattaisiin. Tästä ei silti yritetä lypsää draamaa kuiviin asti. Huolimatta kuitenkaan siitä, että Mitsumin ja Sousuken suhde on sarjan keskiössä, Skip and Loafer panostaa paljon myös muihin hahmoihin ja heidän välisiin suhteisiinsa. Juuri nämä ovat sarjan suola, sillä hahmot erottuvat toisistaan hyvin aina stileteissä kulkevasta näytelmäpojusta viileään kaunii-

seen tyttöön. Sarja kuitenkin rikkoo sopivasti omia stereotypioitaan. Hahmot ovat ihastuttavan samaistuttavia, sillä heidän inhimilliset tunteensa esitetään välittömästi ilman karakterisointia. Jopa ikävätkin tuntemukset näytetään katsojille. Sarja osoittaa, ettei epämiellyttävistä tunteista tarvitse vaieta, vaan niiden ilmaantuminen on luonnollista. P.A. Works tekee loistotyötä animaation suhteen, sillä vaikka se ei loista kirkkaimpana tähtenä, jälki on tasalaatuista ja lempeä silmille. Tehosteita on käytetty keveällä kädellä ja pastellinen maailma korostaa tunnelmaa. Skip and Loafer ei ole ruudinkeksijä, mutta se tarjoaa timanttisen katsomiselämyksen. Pelkästään pääparin koheltamista on ilahduttavaa seurata, mutta koko hahmokaarti saa sydämen pakahtumaan. Sarja käsittelee teemojaan aikuismaisesti kärjistelemättä asioita ja hahmojen kokemista teini-iän myllerryksistä löytyy varmasti samaistumispintaa monelle. Ainoastaan toinen kausi voisi kruunata koko komeuden. Hanna Saarimaa

Arvosana: Lämminhenkinen kouludraamasarja, joka ei ammu yli, mutta vetoaa silti katsojaan. Käsittelee hahmoja, suhteita ja tunteita hellästi ja ymmärtäväisesti. Sarja on kuin lämmin halaus, joka parantaa varmasti mielialaa.

Arvostelu (anime)

Oshi no Ko Ulkoa kaunis, mutta sisältä mätä valheiden verkko

Ohjaus: Daisuke Hiramaki Käsikirjoitus: Jin Tanaka Studio: Doga Kobo Alkuteos: perustuu Aka Akasakan ja Mengo Yokoyarin mangaan Esitetty: 12.4.–28.6.2023 Jaksoja: 11 Suoratoistopalvelu: HIDIVE

nime Oshi no Ko käsittelee japanilaisen viihdeteollisuuden nurjempaa puolta kursailemattomasti käsitellen teemaa viihteen tekijöiden ja idolien silmin. Sivuttavia aiheita on monia alkaen teini-idolin raskauden ja vanhemmuuden piilottelusta. Lisäksi käsittelyssä on sosiaalinen media televisio-ohjelmassa esiintyvän tähden näkökulmasta sekä lapsitähden vaikeus saada työkeikkoja hänen vanhetessaan tiettyyn ikään. Oshi no Ko perustuu Kaguya-sama: Love is Warista tunnetun Aka Akasakan ja A Scum’s Wishistä tunnetun Mengo Yokoyarin samannimiseen mangaan. Mikäli kaipaa Oshi no Kosta syvempää analyysia, suosittelen lukemaan Anime-lehden diginumerosta 130 kattavan artikkelin teokseen liittyen. Oshi no Ko on totisesti erikoinen teos. Kauden jaksoihin on mahdutettu niin monia tarinoita, että se pitää katsojansa kiinni ruudussa viikosta toiseen. Jo ensimmäinen historiallisen pitkä puolentoista tunnin jakso koukuttaa katsojansa täysin. Anime pitää tiukassa otteessaan kauden puoleenväliin asti, kunnes pallo putoaa käsistä ja harmillisesti teoksesta tulee yksi idolisarja muiden joukossa. Se, jos jokin harmittaa. Puolenvälin muutos saa aikaan tunteen, että sarjan yksi tärkeimpiä tarinankaaria – Ai Hoshinon kohtalon selvittäminen – unohdetaan heti alun jälkeen. Toki tapausta käsitellään sarjan muiden tarinankaarien ohessa pienissä paloissa. Kuitenkin lopputulos on, että päämysteerin tutkinta jää lopulta täysin sivuosaan. Tekniseltä toteutukseltaan Oshi no Ko on paremmasta päästä. Neutraaleissa ja iloisimmissa hetkissä hyvin karkki-

mainen ja puolestaan synkimmissä kohtauksissa erilaisilla harmaan sävyillä leikittelevä tyyli toimii. Värimaailmojen ansiosta sarjasta löytyy monta todella unohtumatonta otosta. On huvittavaa, kuinka entistä lapsitähteä Kana Arimaa kamera suosii, sillä useimmiten kohtaukset hänestä olivat juuri niitä kauneimpia, vaikka tarinassa Kanalle ei parhaimmat parrasvalot loista. Oshi no Kon ensimmäinen kausi jätti jälkeensä ristiriitaisia tuntemuksia. Yli puolenvälin se on yksi parhaimpia animesarjoja kevätkaudella, mutta heti tosi-tv-juonikuvion jälkeen ote alkaa lipsua. Tämä jättää ensimmäisestä kaudesta hieman karvaan jälkimaun kielelle. Tilanne on kuitenkin vielä pelastettavissa, kunhan suuremman mysteerin tutkinnalle annettaan tarpeeksi ruutuaikaa tulevan tarinankaaren jälkeen. Jään odottavaisin mielin seuraamaan, mitä julkistettu toinen kausi tuo tullessaan. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Monelta osa-alueeltaan lähes timanttinen draama, mutta kompuroi lopussa jättäen katsojan odottamaan liikaa.

Arvostelu (anime)

Mobile Suit Gundam: The Witch from Mercury Koston välikappaleet

Alkuperäinen nimi: Kidou senshi Gandamu: suisei no majo Ohjaus: Hiroshi Kobayashi Käsikirjoitus: Ichirou Oukouchi Studio: Sunrise Alkuteos: – Esitetty: 14.7.2022, 2.10.2022 – 2.7.2023 Jaksoja: 25 + prologi Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

erkuriuksessa harpotaan teknisiä kehitysaskelia, sillä kyberneettisten proteesien myötä kehitetään ohjattavia robotteja. Nämä bioinsinöörin saavutukset ovat kuitenkin rasite piloteilleen, jos niitä käytetään suuria määriä. Samalla ne herättävät pelkoa Maan asukkaissa. Tyttärensä Erichtin syntymäpäivänä pilotti Elnora Samaya testaa parhainta kärkeä olevaa Gundam-mechaa tämän luojan valvovan silmän alla. Kielloista huolimatta synttärisankari vierailee äitinsä työpaikalla. Vierailun ohessa tytär luo mystisen siteen äitinsä robotin kanssa – ja se kuuluisa lentää tuulettimeen. Monta vuotta myöhemmin tyttö nimeltä Suletta lähtee kotiplaneetaltaan ja äitinsä käskystä astuu Asticassian koulun ovista opintielle. Kyseisessä koulussa oppilaiden väliset kiistat ratkaistaan kaksintaisteluilla ja parhain heistä saa puolisokseen koulun johtajan tyttären Miorine Rembranin. Suletta putoaa alkutöikseen keskelle taisteluita ja voittaa, saaden Miorinen käden vietäväksi alttarille. Mobile Suit Gundam: The Witch from Mercury on ensimmäinen Gundam-sarja, jonka olen katsonut kokonaan. En tiedettävästi ole ainoa, sillä monet muutkin, jotka ovat näitä robotteja pelänneet, ovat tutustuneet tuoteperheeseen The

Witch from Mercuryn myötä. Mielenkiintoni sarjaa kohtaan herätti sen linkittyminen Revolutionary Girl Utenaan, sillä käsikirjoittaja Ichirou Oukouchi on työskennellyt molempien tuoteperheiden parissa. Jos molempien sarjojen alkuja katsoo rinta rinnan, huomaa väistämättä yhtäläisyyksiä. The Witch from Mercuryn vuonna 2022 syksyllä esitetty ensimmäinen puolikas keskittyy enemmän kouluelämään, kaksintaisteluihin ja pääparin välien lämmittelyyn. Kesällä päättynyt toinen puolikas on puolestaan poliittisempi, kun pääpari ystävineen joutuu pelinappuloiksi keskelle sotaa. Puolikkaiden sisällöllisestä jaottelusta voidaan olla monta mieltä, mutta näin keltanokan silmin se tarjoaa ensikertalaiselle pehmeän laskun Gundamin todelliseen luonteeseen.

The Witch from Mercury on hyvä ensikosketus Gundam-tuoteperheeseen. Animella on ongelmansa, mutta ne johtuvat lähinnä enimmäkseen yksitoikkoisesta ensimmäisestä puolikkaasta. Sarjan loppupuoli muuntautuu mielenkiintoiseksi verilöylyksi, jossa jokainen valinta merkitsee vaakakupissa. Teos ei anna aihetta megafanitukseen, mutta katselukokemuksen jälkeen uskaltaa tarttua vanhempiinkin Gundameihin. Vähintään sarja innostaa hankkimaan yhden Gunpla-rakennussetin omaan hyllyyn. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Ei välttämättä toimi tuoteperheen vanhoille faneille, mutta on hyvä ensikosketus Gundamiin. Innostaa myös tutustumaan sarjan vanhempiin osiin.

Arvostelu (anime)

Why Raeliana Ended Up at the Duke’s Mansion

Kun jälleensynnyin kirjan sivuhahmoksi Alkuperäinen nimi: Kanojo ga koushakutei ni itta riyuu Ohjaus: Junichi Yamamoto Käsikirjoitus: Mitsutaka Hirota Studio: Typhoon Graphics Alkuteos: perustuu Milchan ja Whalen manhwaan Esitetty: 10.4.–26.6.2023 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

sekai-animeita pursuaa nyt ovista ja ikkunoista. Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, jotta saataisiin aikaan viihdyttävä teos. Why Raeliana Ended Up at the Duke’s Mansion kertoo juuri yliopistoon päässeestä tytöstä Rinkosta, joka pudottuaan katolta löytää itsensä lukemansa romaanin maailmasta. Rinko ei kuitenkaan synny fantasiamaailman sankariksi tai konnaksi, kuten tyylilajiin usein kuuluu. Hänestä tulee mitätön sivuhahmo, rikkaan perheen tytär Raeliana McMillan, jonka rooli tarinassa on tulla murhatuksi. Rinko ei aio kuolla enää toista kertaa, vaan hyödyntää edellisen elämänsä tietämystä keplotellessaan hovimaailmassa Raelianan roolissa. Raelianan murhaa hänen kihlattunsa, joten ensimmäinen askel elossa pysymiseen on kihlauksen purkaminen. Kätevimmin se käy pokaamalla arvovaltaisempi mies. Lukemansa romaanin avulla Raeliana osaa kiristää kirjan miespäähenkilöä, valtakunnan vaikutusvaltaisinta herttuaa Noah Wynknightia. Kaksikko tekee sopimuksen, jossa Noah esittää Raelianan kihlattua seuraavat kuusi kuukautta. Noah ei kuitenkaan ole yhteistyökumppanina helpoimmasta päästä, sillä hän on varsinainen kieroilija itsekin. Animen ehdotonta herkkua on Raelianan ja Noahin välinen suhde, jossa molemmat yrittävät olla aina askeleen edellä toista. Raelianalle feikkikihlaus on vain välttämätön paha hengissä pysymiseksi. Noah puolestaan ottaa tilaisuudesta kaiken irti ja hämmentää Raelianaa ﬂirttailemalla hänelle minkä ehtii. Kilpakosijoille ei anneta juurikaan mahdollisuutta, kun pääparin välillä alkaa pikkuhiljaa kipinöidä. Animen tarina tempaisee mukaansa. Raeliana on ihanan neuvokas päähenkilö, joka pistää jauhot suuhun vastustajilleen. Alunperin romaani alkoi Raelianan murhalla, joten tarinan kulkuun sekaantuminen muuttaa juonen. Kirjan tunteminen ei autakaan päähenkilöä enää kaikissa tilanteissa, mikä luo jännitystä.

Animen kaunis piirtotyyli tuo mieleen satukirjat. Sarjan suurin kompastuskivi on kuitenkin kömpelö animaatio. Paukut on osattu laittaa tärkeimpiin kohtauksiin, mutta esimerkiksi neljännen jakson tanssikohtaus aiheuttaa sydämentykytysten sijaan lähinnä myötähäpeää. Animaatio toimii kauniissa lähikuvissa, muttei liikkeen kuvaamisessa. Tarinaa ei harmillisesti saada tyydyttävään päätökseen kahdentoista jakson aikana. Sarja jättääkin jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Monesti mainitaan esimerkiksi kirjan alkuperäinen sankaritar Beatrice, johon Noahin olisi kuulunut rakastua. Beatrice jää lopulta kokonaan mysteeriksi. Katsojan täytyy siirtyä manhwan pariin, jos haluaa päätöksen tarinalle. Sini Laine

Arvosana: Vetävä isekai-juonittelu, kunhan laiskaa animaatiota katsoo läpi sormien. Kaipaa kipeästi toisen kauden.

Arvostelu (anime)

Insomniacs After School Unettomat tähtitaivaan alla

Nimi: Kimi wa houkago insomunia Ohjaus: Yuuki Ikeda Käsikirjoitus: Rintarou Ikeda Studio: Liden Films Alkuteos: perustuu Makoto Ojiron mangaan Esitetty: 11.4 – 4.7.2023 Jaksoja: 13 Suoratoistopalvelu: HIDIVE

anta Nakami on lukiolaispoika, joka kärsii vaikeasta unettomuudesta. Hän valvoo öisin, mikä saa hänet päivällä ärtyneeksi ja hankalaksi lähestyä. Eikä hän pysty kertomaan asiasta kenellekään, sillä kukaan ei ottaisi hänen tilannettaan vakavasti. Huhujen täyttämällä koulun havaintoasemalla hän tapaa Isaki Magarin, joka jakaa salaisuuden Gantan kanssa. Nimittäin hänkään ei saa öisin nukutuksi. Hylätty havaintoasema on Isakin piilopaikka, johon hän tulee ottamaan nokosia keskellä päivää. Hän lupaa jakaa tilaansa Gentan kanssa. Eräänä päivänä koulun terveydenhoitajan toimesta kaksikko jää rysän päältä kiinni. He saavat jatkaa tilan käyttöä, mutta vain yhdellä ehdolla: Vuosia sitten lopetettu tähtitiedekerho tulee elvyttää. Kerhon puheenjohtajana Ganta tekee kaiken, mitä kerhon toiminnan kuuluukin. Tämä johtaa Gantan kiinnostumaan tähtivalokuvauksesta sekä tapaamaan kerhon alumnin, Yui Shiromarun, joka lupautuu auttamaan nuorempiaan. Anime Insomniacs After School sisältää kaiken, mitä seinen-lukiolaisromanssilta voisi odottaa: Hahmot, joiden ongelmiin voidaan samaistua sekä luonnollisesti kehittyvä parisuhde, joka puhkeaa kukkaan ilman shoujolle tyypillistä yliammuntaa. Gantan ja Isakin välinen kemia ei jätä kylmäksi, eikä

paria voi olla kannustamatta katsoessaan heidän söpöilyään. Vaikkakin Isakin menneisyys luo tarinaan pahaa enteilevän ilmapiirin, on punaisten lippujen heiluttaminen heti kättelyssä täysin tarpeetonta. Studio Liden Filmillä on taskussaan useita tyylilajin sovituksia, eikä studio tälläkään kertaa epäonnistu oikeanlaisen hengen nostattamisessa.

Mitä tähtitieteeseen tulee, Gentan panostus tähtitiedekerhoon on sarjan toinen kattava teema. Erityisesti tähtivalokuvauksen kuvaileminen ja kamera-asetuksien tarkka selostus viittaa studion tai alkuteoksen mangakan, Makoto Ojiron, tarkkaan taustatyöhön ja tietotaitoon aiheesta. Tähtiä tai tähtikuvioita ei sarjassa niinkään käsitellä. Sen sijaan pidetään huolta, että Genta ja Isaki tietävät, mitä he tarvitsevat mukaan retkilleen kuvaamaan yöllistä tähtitaivasta. On hieman sääli, että kaikki ponnistelu kuitataan hieman nopeasti, mutta muuten sarja onnistuu pyöräyttämään itsensä loppuun. Upeilla tähtimaisemilla hurmaava After School Insomniacs on täydellinen katsottava pimeneviin kesäiltoihin. Unettomuus yhdistettynä yölliseen harrastukseen ei ole koskaan ollut näin mukaansa tempaavaa. Seuraavalla kerralla jos kärsii unettomuudesta, voi hyvin ottaa kyseisen animen tiirailtavaksi. Katrin Pearson

Arvosana: Sympaattinen ja romanttinen anime tähtien loisteesta ja unettomuudesta. © Ojiro Makoto / Shogakukan / Insomniacs After School -tuotantokomitea

Arvostelu (anime)

Ooku: The Inner Chambers Suljettu valtakunta

Ohjaus: Noriyuki Abe Käsikirjoitus: Rika Takasugi Studio: Studio Deen Alkuteos: Perustuu Fumi Yoshinagan mangaan Esitetty: 6/2023 Jaksoja: 10 Suoratoistopalvelu: Netﬂix

okugawa-shogunaatin alkuaikoina, 1600-luvulla Japaniin leviää tuhoisa kulkutauti. Punanaamarokoksi nimetty tauti iskee erityisesti nuoriin miehiin ja on tappava 80 % tapauksista. Kasvukivuista kärsivä shogunaatti joutuu pakon edessä tekemään dramaattisia ratkaisuja, jotka heittävät Japanin entisen patriarkaalisen yhteiskuntajärjestyksen päälaelleen. Anime Ooku: The Inner Chambers kertoo vuosisatoja kattavan tarinan tästä “salaisesta historiasta”: Tokugawa-shogunit ovat naisia ja Edon linnan ooku (tai ”ouoku”, lausutaan kolmella o:lla), joka on todellisuudessa naisille varattu suljettu tila linnassa, täyttyykin nuorista miehistä. Netﬂixin viimeisin oma animesarja Ooku: The Inner Chambers perustuu Fumi Yoshinagan samanimiseen mangaan, joka on saanut kotimaassaan useita palkintoja, muun muassa vuonna 2009 Tezuka Osamu Cultural Prize -pääpalkinnon. Hakusensha-kustantamon josei-genren Melody-julkaisussa vuosina 2004–2020 ilmestynyt sarja on saatavana englanniksi käännettynä Vizin 19-osaisena pokkaripainoksena. Sarja kertoo useasta Tokugawa-shogunista, heidän ihmissuhteistaan, politiikasta perimysriidoista (joskin anime keskittyy lähinnä Iemitsu-shoguniin) sekä kolmanteen Tokugawa-shoguniin ja hänen rakkauteensa Arikoto-nimistä munkkia kohtaan. Rajauksen vuoksi animen tekijöille on jäänyt vielä

runsaasti mangaa sovitettavaksi. Animen ensimmäinen jakso on reilun 70 minuutin mittainen tapaus, joka esittelee katsojalle Ookun kuvaaman vaihtoehtoismenneisyyden. Myöhemmät yhdeksän jaksoa puolestaan ovat suunnilleen puolen tunnin mittaisia. Ookun animaatio ja ääninäyttelijät ovat kummatkin taidokkaita ja sarjan kestää kuunnella sekä japaniksi että englanniksi. Yleisen laatunsa puolesta Ooku on yksi Netﬂixin eksklusiivisista animesarjoista paras, joskin sen raskas ja monimutkainen juoni sekä aihepiiri todennäköisesti estävät siitä syntymästä oikeaa hittiä. Silti on ihailtavaa, että tuotantoyhtiö on valmis laittamaan resurssejaan näinkin uniikkiin sarjaan. Ooku: The Inner Chambers on selvästi tarkoitettu aikuiselle yleisölle ja tarina käsittelee muun muassa raiskausta ja itsemurhaa. Sarja ei ole aivan samanlainen iloton kärsimysnäytelmä kuin Margaret Atwoodin kirjaan perustuva ja Hulun tuottama The Handmaid’s Tale, mutta tiettyjä yhteneväisyyksiä tarinoiden välillä on vaikea olla näkemättä. Ookun maailmassa osaa miehistä kohdellaan teini-ikäisistä saakka kuin siitosoreja, ja nuorten poikien kohtalo on heidän naispuolisten sukulaistensa ja viime kädessä shogunaatin käsissä. Mette Pesonen

Arvosana: Ei mitenkään kevyesti kulutettava sarja, mutta katsomisen arvoinen, jos pitää japanilaisesta historiasta ja dramaattisista ihmiskohtaloista. Ei jätä oloa kovin kepeäksi, joten siihen kannattaa henkisesti varautua.

Arvostelu (manga)

Barbarities

Lempeä ja poliittisia juonia Tekijä: Tsuta Suzuki Kustantaja: Seven Seas Entertainment Suositushinta: 14.99 $ Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 244 sivua Osia englanniksi: 3/4 Osia luettu: 3/4 Julkaisuaika: 17.1.2023 – (Japanissa 7.4.2014 – 7.5.2021)

anga Barbarities vie ﬁktionaaliseen maailmaan, joka on inspiroitunut renessanssin ajan Euroopasta. Lorrainen kuningaskunnan oikeusministerin lordi Montaguen henki on vaarassa ja varakreivi Adam Canning saa tehtäväkseen ryhtyä hänen henkivartijakseen. Adam on hurmaava aatelismies, joka pystyy viettelemään kenet tahansa, kehen vain silmänsä iskee. Kun Adam tapaa Montaguen veljenpojan Joel Littlerin, hän rakastuu välittömästi. Joel ei kuitenkaan ole lainkaan kiinnostunut Adamista ja hänen viekoitteluyrityksistänsä, vaan on kiireinen pyrkimyksessään kitkeä rikollisuutta ja korruptiota kuningaskunnasta. Adam ei kuitenkaan lannistuu, vaan innostuu sinnikkäämmin valloittamaan Joelin sydämen.

Barbaritiesin päähenkilöiden suhteen alkuasetelma on BL-mangalle hyvin perinteinen. Adam on huoleton playboy, jonka jatkuvat viettely-yritykset eivät tehoa Joeliin, joka on vakava, rakkaudessa kokematon, eikä kiinnostunut ihmissuhteista. Ensimmäinen juonikuvio toistaa myös tuttua BL-kaavaa, sillä Adamin jatkuvat lähentelyt menevät liian pitkälle, jonka myötä Joel suutuksissaan käskee Adamin perääntymään. Päähenkilöiden etääntyessä Joel huomaa kuitenkin ikävöivänsä Adamin seuraa. Joelin lämpeneminen Adamille kypsyy hitaalla tempolla, mutta romanssia leiskuu myös päähenkilöiden ulkopuolella. Kevyempänä sivujuonena kulkee Lorrainen nuoren kuninkaan Chrisin ihastuminen naapurikuningaskunnan prinssi Lukaan. Tancen kuningaskunnan kruununprinssi Luisin ja hänen palvelijansa Gilin välinen suhde on taas painottunut enimmäkseen sängyn puolelle. Toisinaan päähenkilöiden suhdetta kiinnostavampaa mangassa ovat ympärillä tapahtuvat poliittiset juonittelut. Renessanssin ajalle sopivana konﬂiktit pyörivät kirkon ympärillä; Joelin näkemys siitä, kuinka uskonnon ei tulisi määritellä maallisia lakeja, aiheuttaa paheksuntaa kansalaisten keskuudessa uuden monoteistisen uskonnon suosion levitessä. Myös edesmenneen Lorrainen kuninkaan veljen palaaminen tuo mukanaan kutkuttavia konﬂikteja Lorrainen kruunusta. Taitavat

poliittiset asetelmat lisäävät syvyyttää Barbaritiesin maailmaan ja saavat tarinan erottumaan edukseen genressään. Mangassa erityinen ilo on Tsuta Suzukin kaunis piirrosjälki. Taustat ovat yksityiskohtaisia ja luovat historiallista tunnelmaa. Hahmot ovat maalauksellisia ja puvut ovat täynnä kauniita yksityiskohtia, mistä välittyy mangakan perehtyneisyys eurooppalaiseen vaatetushistoriaan. Elina Koskinen

Arvosana: Teos: Hykerryttävä sekoitus hitaasti etenevää romanssia ja poliittista juonittelua.

Julkaisu: Hyvälaatuisia ja isokokoisia pokkareita. Alussa värisivut. Lopussa lyhyitä bonustarinoita ja mielenkiintoisia mangakan kertomuksia sarjan tekoprosessista. ©Tsuta Suzuki 2015

Arvostelu (manga)

Orochi: Perfect Edition Kaunis kauhuklassikko

Tekijä: Kazuo Umezz Kustantaja: Viz Media Suositushinta: $26.99 Julkaisumuoto: Kovakantinen, noin 330 sivua Osia englanniksi: 4/4 Osia luettu: 2/4 Julkaisuaika: 3/2022–3/2023

iinä missä Junji Ito on eittämättä nykyään kauhumangan tunnetuin ja suosituin tekijä, hänen uraansa ovat vaikuttaneet useat hänen edeltäjänsä. Kazuo Umezz, aikaisemmin Kazuo Umezu, on yksi kauhumangan uranuurtajista, joiden veristen tarinoiden parissa myös Ito varttui. Vuonna 1936 syntyneen Umezzin uran aktiivisinta aikaa olivat 1960–70-luvut, jolloin hän loi sekä kauhu- että komediatarinoita. Vaikka Umezz ei ole tuottanut uusia teoksia juuri lainkaan 90-luvun jälkeen, jotain kauhun mestarin arvostuksesta kertoo hänelle tänä vuonna myönnetty Tezuka Osamu Cultural Prize -erikoispalkinto. Viz on arvatenkin menestynyt kovakantisilla Ito-julkaisuilla, sillä vuosien 2019–2020 välillä kustantamo julkaisi osana Signature-sarjaa Umezzin kauhueepoksen The Drifting Classroom, joka julkaistiin alun perin vuosina 1972–1974. The Drifting Classroomin jälkeen englanninkieliset lukijat saivat ensimmäistä kertaa vuosina 2022–2023 kattavan neliosaisen kokoelman Umezzin Orochi-sarjasta. Shogakukan-kustantamon Weekly Shounen Sundays -julkaisussa vuosina 1969–1970 ilmestyneet Orochi-tarinat kertovat samannimisestä kauniista nuoresta naisesta. Shintolaisen mytologian Yamata no Orochin mukaan nimetty Orochi on salaperäinen hahmo, joka liikkuu yhdestä tarinasta toiseen, eikä koskaan vanhene. Antologiamaisesti kerrotuissa tarinoissa Orochi kohtaa murheellisia ihmiskohtaloita ja pyrkii ymmärtämään kunkin ihmisen perimmäisen luonteen. Umezzin tarinoissa Orochi yliluonnollisista voimistaan huolimatta on hyvin harvoin itse kauhun lähde. Vanha sanonta ”ihminen on ihmiselle susi” pitää paikkansa näissä tarinoissa. Ajoittain Orochi pyrkii auttamaan kohtaamiaan ihmisiä, mutta usein lopputulema on hänen väliintulostaan huolimatta traaginen. Umezzin piirrostyyli on aikakaudelle puhdas malliesimerkki, jossa käytetään paljon mustaa ja syviä varjoja. Umezz on haastatteluissa puhunut siitä, kuinka lapsuusajan muistot syvästä pimeydestä vaikuttivat hänen taiteeseensa. Tarinoiden kerronta on 1960- ja 70-lukujen mangalle tyypillisen dramaattisia. Arkinen kauhu muuttuu suureksi paatokseksi, josta ei selvitä ilman teatraalisia puheita ja liioiteltuja ilmeitä.

Orochi on kiistämätön klassikko ja lukemisen arvoinen, joskin ei ehkä täydellisyydessään Drifting Classroomin veroinen tapaus. Mikäli jälkimmäisenä mainitun sarjan koko epäilyttää, ja haluaa kokeilla jotain kevyempää Umezzia, Orochi sopii lukukokemukseksi mainiosti. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Tyypillinen 60- ja 70-luvun kauhuteos. Genrensä klassikkona lukemisen arvoinen, vaikkei mangakan parhaimmistoa.

Julkaisu: Vizin tuttu, laadukas ja tyylikäs kovakantinen painos.

Kolumni

Animen ohi

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia Japanista animen ulkopuolelta.

Kuva Mikadon ohjelmalehdestä vuodelta 1885.

Japonismi ja Mikado Operettimuisto nuoruusvuosilta

un olin nuori, harrastin klassista laulua. Etsiessäni mahdollisia operetteja opeteltavaksi törmäsin näytelmäkirjailija W.S. Gilbertin (1836–1911) ja säveltäjä Arthur Sullivanin (1842–1900) tuotantoon. Lähes jokainen on todennäköisesti törmännyt tietämättään heidän luomiinsa kappaleisiin. Erityisesti The Pirates of Penzance -oopperan I Am the Very Model of a Modern Major-General -kappaleesta kuulee parodioita vähän väliä. Mutta Penzancen sijasta törmäsin ensimmäisenä The Mikado -operettiin (1885), joka on malliesimerkki japonismista.

englantilaisille perinteisiä käsitöitään ja tapojaan. Gilbertin ja Sullivanin The Mikado kertoo Titipun kaupungista, jonne keisarin poika Nanki-poo saapuu paikalle tavatakseen paikallisen vastentahtoisen teloittajan Ko-Kon suojatin Yum-Yumin. Trubaduuriksi pukeutunut Nanki-Poo on karannut isänsä hovista voidakseen välttää naimakaupat vanhapiika Katishan kanssa ja voidakseen naida Yum-Yumin. Lopulta Titipuun päätyvät myös karannutta prinssiä etsivä Katisha ja itse keisari, josta käytetään nyttemmin vanhanaikaista nimitystä mikado. Tästä seuraa erinäisten koomisten tilanteiden vyyhti, joka lopulta saa onnellisen lopun.

Japonismiksi kutsutaan japanilaisen taiteen ja muun

Gilbertin tiedetään vierailleen Lontoon japanilaisessa

esineellisen kulttuurin vaikutuksia länsimaissa 1800-lopussa ja 1900-luvun alussa. Kun Japanin eristäytymisen kausi loppui, alkoi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan päätyä esineitä tästä varsin tuntemattomasta maasta. Kuten ihmisillä on vieläkin tapana, uusi ja erilainen kulttuuri herätti paljon mielenkiintoa. Lontooseen jopa luotiin ”japanilainen kylä”, jossa vuosina 1885–1887 japanilaiset esittelivät

kylässä Mikadoa kirjoittaessaan. Hänelle kaukainen Japani tarjosi sopivan näyttämön käsitellä englantilaista yhteiskuntaa ja sen typeryyksiä. Samalla Japaniin sijoittuva tarina oli yleisölle kiinnostava ja trendikäs. Mutta kuten operetin nimistä voi päätellä, se ei kuvannut todellista Japania, vaan jotain sen ﬁktiivistä vastinetta. Gilbert itse on todennut, ettei teoksen tarkoitus ollut loukata japanilaista hallintoa, ja aikalaiskuvausten mukaan japanilaiset arvovieraat nauttivat operetista. Tosin nykyisillä standardeilla Mikado voidaan tulkita sopimattomaksi sen tavasta kuvata japanilaisia. Siksi tämän päivän sovitusten on lähestyttävä aihettaan varoen. Mikaidosta voi vetää monia johtopäätöksiä. Ihmisiä on aina kiehtonut jokin kaukainen ja erilainen. Kulttuurit eivät myöskään elä tyhjiössä. Japanifanit kautta aikain lähinnä huvittavat japanilaisia. Mene ja tiedä. Itse ainakin opin pari hyvää laulua, joita ei kannata ottaa kovin vakavasti. Mette Pesonen

” Gilbertille kaukainen

Japani tarjosi sopivan näyttämön käsitellä englantilaista yhteiskuntaa ja sen typeryyksiä. ”

164772-2305

PAL.VKO 2023-41

AVAILABLE AUGUST 25