Pohjola-Norden Aluelehti Etelä-Suomi / Regiontidning Södra Finland 2021-2022 by Pohjola Norden

Pohjola-Norden Etelä-Suomen aluelehti Södra Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Lehtityöryhmä Riitta Cederqvist, Susanne Sjöblom, Tuula Tuormaa, Larserik Häggman, Marika Uhrman, Aarni Ahtola, Christel Liljeström

Vad tror du dig veta om Norden? s. 4

Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors

a nv

puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2021

sisällys • innehåll

Painos / Upplaga 2400 kpl

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Etelä-Suomen alue / Södra Finlands region Vad tror du dig veta om Norden?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Lite huvudbry! Hierotaan älynystyröitä!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Pohjoismaista ystävyyttä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Historiens första Svenska dagen -marknad i Lahtis. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Taidetta Konstrundanilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 En utflykt till det gröna Lahtis. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Hilleröd muistoissain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Pohjola-Norden i Sibbo – 50 år av vänskap. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kotkan Pohjola-Norden: Norden-pariskunta siirtyy kunnia- ja rivijäseniksi . . 15 Fröjd och ljus med Lucia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kesäretki Itäiselle Uudellemaalle 21. elokuuta 2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Nordiskt samarbete är inte självklart. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Varför Norden? Siksi Pohjola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kontaktuppgifter / Yhteystiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Pohjola-Norden ry Läskistä ayskäriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kom med och fira Åland 100. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä / Officiella nordiska aktörer. . . . 30

pääkirjoitus • ledare

Pohjola nousee koronasta

Norden repar sig från coronan

Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla Pohjoismaihin keväällä 2020 ajateltiin toiveikkaasti, että kurimus hellittäisi otteestaan kesän aikana, ja syksyllä 2020 voitaisiin palata normaaliin elämään ja pohjoismaiseen kanssakäymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan nyt kesän 2021 kynnyksellä olemme yhä pandemian kourissa. Pitkä poikkeusaika on heittänyt pitkän varjon yllemme. Pohjola on jo pitkään ollut kotimarkkina-alue, meillä on passivapaus ja yhteiset työmarkkinat. Sosiaali- ja lainsäädäntöyhteistyö on laajaa ja yhä useampi yritys on aidosti pohjoismainen. Viime vuosina pohjoismainen yhteistyö on varsinkin maanpuolustuksen saralla ottanut uusia askelia. Vaikka pohjoismaisen kanssakäymisen rajoituksille ei vielä voida antaa päätöspäivämäärää, tunnelin päässä näkyy jo valoa. Pandemian hiipuessa ovat vakaat pohjoismaiset yhteiskunnat hyvissä lähtöasemissa. Väestö on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Poliittiset instituutiot ja hallinto ovat vakaita ja demokratia syvään juurtunutta. Tiedonvälitys on avointa ja luotettavaa. Koronakriisi on aiheuttanut laajaa työttömyyttä kaikissa Pohjoismaissa, mutta yksi pohjoismaisen hyvinvoinnin kulmakivi on korkea työllisyysaste, mikä on mahdollistanut kattavien hyvinvointipalvelujen ja pääasiassa maksuttoman koulutuksen ylläpidon sekä tärkeä julkiset panostukset tutkimukseen. Työllisyysasteessa Suomi on kuitenkin peränpitäjä Pohjolassa. Ripeä työllisyyden kohentaminen onkin keskeistä yhteiskuntien toipumisessa koronasta. Yhtä lailla toipumiselle on tärkeää avointen pohjoismaisten työmarkkinoiden uudelleen avautuminen, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu jarrua myönteiselle kehitykselle. Koronakriisin hoidossa Ruotsista ei tällä erää ole mallimaaksi, mutta tietyissä asioissa meillä on opittavaa muilta Pohjoismailta. Tarvitsemme lisää pohjoismaalaisuutta, emme vähemmän. •

När coronapandemin slog med full kraft mot Norden våren 2020 tänkte man hoppfullt att gisslet skulle lätta under sommaren, och att vi hösten 2020 kunde återgå till normalt liv och nordiskt umgänge. Så skedde inte. Inför sommaren 2021 lever vi fortsättningsvis i pandemins grepp och det långa undantagstillståndet har kastat en lång skugga över oss. Norden har sedan länge varit en hemmamarknad, vi har passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. Samarbete inom sociala sektorn och lagstiftningen är omfattande och allt fler företag är genuint nordiska. Under de senaste åren har det nordiska samarbetet speciellt inom försvaret vunnit ny terräng. Även om det inte är möjligt att ge ett slutdatum för de begränsningar som drabbat nordisk samverkan, kan man skönja ljus i tunneln. I det skedet när pandemin sakta släpper sitt grepp har de stabila nordiska samhällena i ett gott utgångsläge. Befolkningen är välutbildad och språkkunnig. De politiska institutionerna och förvaltningen är stabila och demokratin är djupt rotad i samhället. Informationsflödet är öppet och pålitligt. Coronakrisen har lett till omfattande arbetslöshet i alla nordiska länder. En av hörnstenarna i den nordiska välfärden är den höga sysselsättningsgraden, vilken har möjliggjort omfattande välfärdstjänster, i huvudsak avgiftsfri utbildning och viktiga offentliga satsningar på forskning. Men när det gäller sysselsättningsgraden kommer Finland endast på jumboplats i Norden. En snabb förbättring av sysselsättningsläget är ett centralt element i samhällens återhämtning från coronan. Likaledes är det viktigt för återhämtningen, att den öppna nordiska arbetsmarknaden åter öppnas, så att tillgången till arbetskraft inte blir en bromskloss för positiv utveckling. När det gäller coronakrisen kan inte Sverige denna gång fungera som modell, men vissa andra saker kan vi lära oss av de andra nordiska länderna. Vi behöver mera Norden, inte mindre. •

Juhana Vartiainen

Puheenjohtaja Pohjola-Norden

Ordförande Pohjola-Norden Pohjola-Norden Ry

Vad tror du dig veta om Norden? Bilder: Canva

1. Vilka av de nordiska länderna är med i EU? 2. Vilka ordningstal hör ihop med namnen på följande levande regenter: Margarethe ___ b) Harald ___ c) Carl ___ Gustaf 3. Vilka nordiska länder är medlemmar i NATO? 4. Vilket nordiskt land är helt myggfritt? 5. I vilket nordiskt land finns den största sjön och vad heter den? 6. Placera de nordiska länderna i ordningsföljd enligt invånartal, störst är först! 7. Vilket land tillhör Svalbard, ön i arktiska regionen? 8. I vilka städer finns flygplatserna? a) Arlanda b) Keflavik c) Gardemoen d) Kastrup e) Landvetter 9. Placera nationaldjuren i rätt land: a) jaktfalken b) älgen c) brunbjörnen d) fjordhästen e) ekorren 10. Vad är skillnaden mellan Skandinavien och Norden? 11. Vem har skrivit romanen som inleds med orden ”Detta är en förfärlig bok.” 12. Vad får du på tallriken om du beställer Hakarl på en isländsk krog? 13. Vad heter det högsta berget i Norden och var ligger det? 14. Vem har skrivit boken som avslutas med meningen ”En ny port mot det Ottroliga, det Möjliga, en ny dag där allting kan hända om man inte har nånting emot det.” 15. Vad är Dannebrogen?

Svaren: 1. Danmark, Sverige, Finland är medlemmar i Europeiska unionen 2. Margarethe II, Harald V, Carl XVI Gustaf 3. Island, Norge, Danmark 4. Island 5. Vänern i Sverige, 5648 km2 6. Sverige, Danmark, Finland, Norge, Island 7. Svalbard är en del av Norge 8. Stockholm, Reykjavik, Oslo, Köpenhamn, Göteborg 9. Island, Sverige, Finland, Norge, Danmark 10. Skandinavien omfattar Sverige, Norge och Danmark. Norden omfattar Danmark inklusive de självstyrande områdena Färöarna och Grönland, Finland inklusive det självstyrande området Åland, Island, Norge och Sverige 11. August Strindberg, En dåres försvarstal, 1887-88 12. Fermenterad haj 13. Galdhöpiggen i Norge, Jotunheimen, höjd 2469m ovanför havet 14. Tove Jansson: Muminpappans memoarer 15. Danmarks flagga, som är över 800 år gammal och har stått modell för de övriga nordiska korsflaggorna. Enligt sägen kastades den ner a Gud i en strid mot esterna i ett avgörande skede

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Lite huvudbry! Hierotaan älynystyröitä! Osaatko yhdistää ruotsinkielisen sanonnan vastaavaan sanontaan suomeksi? Vanhat, vakiintuneet sanonnat ovat monesti lainautuneet sellaisinaan kielestä toiseen. Mutta aina näin ei ole, vaan ne ovat syntyneet oman kulttuurinsa erityispiirteistä. Siksi sanontojen yhdistäminen voi olla mukavan haastavaa. Testaa tästä päättelykykysi! Teksti: Aila Ollikainen, Joensuun Pohjola-Norden Kuvat: Pixabay

Yhdistä sanonta suomenkieliseen vastineeseensa!

PS. Vaikka sanonnat, sananparret ja sananlaskut ovat useimmiten vanhoja, ne putkahtelevat silloin tällöin esiin myös somemaailmassa. Esimerkiksi mainoksissa niiden muoto ja käyttö voi olla leikkisää tai muunneltua. Näistä ja monista muista kielen ilmiöistä erinomainen tietolähde on Kotimaisten kielten keskus, Institutet för de inhemska språken. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut teoksia mm. sanonnoista ja sananparsista.

a) Saako olla toinen kupillinen (esim. kahvia)? b) Helpommin sanottu kuin tehty. c) Olla ruista ranteessa. d) Makuasioista ei kannata kiistellä. e) Poimia rusinat pullasta. f) Nälkä on paras kokki. g) Sitä saa mitä tilaa. h) Rehellisyys maan perii. i) Onnenpekka! j) Ystävällinen sana / ystävällisyys ei maksa mitään. k) Hädässä ystävä tunnetaan. l) Myös pienillä padoilla on korvat. / Seinillä on korvat. m) Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. n) Ei savua ilman tulta. o) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. p) Loppu hyvin, kaikki hyvin. q) Koputa puuta! (kun toivoo, ettei jotakin tapahtuisi) r) Aamuhetki kullan kallis. s) Kolmas kerta toden sanoo. t) Ei olla minkään arvoista. u) Vakka kantensa valitsee. v) Ei helmiä sioille. w) Lopussa kiitos seisoo. x) Tarpeetonta / turhaa toistoa! y) Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Ratkaisut: 1h, 2d, 3s, 4b, 5v, 6k, 7o, 8n, 9m, 10j, 11r, 12l, 13i, 14a, 15g, 16x, 17q, 18e, 19c, 20t, 21u, 22f, 23y, 24p, 25w

1. Ärligheten varar längst. 2. Tycke och smak är olika. 3. Tredje gången gillt. 4. Lättare sagt än gjort. 5. Man ska inte kasta pärlor för svin. 6. I nöden prövas vännen. 7. Bättre sent än aldrig. 8. Ingen rök utan eld. 9. Finns det liv finns det hopp. 10. Ett vänligt ord kostar ingenting. 11. Morgonstund har guld i mund. 12. Också små grytor har öron! 13. Lyckans ost! 14. Får det vara påtår? 15. Som man sår får man skörda. 16. Tårta på tårta! 17. Peppar, peppar! 18. Plocka russinen ur kakan. 19. Ha råg i ryggen. 20. Inte vara värd ett ruttet lingon. 21. Kaka söker maka. 22. Hungern är bästa kryddan. 23. Borta bra men hemma bäst. 24. Slutet gott, allting gott. 25. Det bästa kommer sist.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Pohjoismaista ystävyyttä Teksti: Aarni Ahtola Kuvat: Tarja Autio

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Kesällä 2009 sain uutena Hamina-

Vehkalahden Pohjola-Nordenin jäsenenä mahdollisuuden osallistua pohjoismaiseen ystäväkuntatapaamiseen. Reissujännitystä aiheutti se, että asuisimme norjalaisessa isäntäperheessä. Matka sujui nopeasti, vaikka siihen kuuluu bussimatka Haminasta HelsinkiVantaan lentokentälle, lento Osloon ja lopuksi junamatka Gardemoenin kentältä Vinstraan. Rautatieasemalla vastassa oli Peer Gyntin patsas ja isäntämme Øyvind Sund. Pakkasin toisen haminalaisen vieraan kanssa tavarat isäntämme farmariautoon. Kahden kilometrin ajomatkan aikana nousimme 150–200 metriä. Vinstra on Nord-Fronin kuntakeskus Opplandin läänissä Oslon ja Trondheimin puolessa välissä. Luonto hallitsee. Keskustaa halkoo 200 kilometriä pitkä Lågen-joki. Lähistöllä on kaksi tunnettua tunturialuetta luonnonpuistoineen: Rondane ja Jotunheim. Kauniiseen Geirangerinvuonoon pääsee tutustumaan päivämatkalla. Rinneomakotitalossa odotti vieraanvarainen emäntämme Gry Sveen. Isäntäperheemme luona asui myös ruotsalainen pariskunta. Ystäväkuntatapaamiseen osallistui haminalaisen delegaatiomme lisäksi bussillinen tanskalaisia Nystedistä ja joukko taalainmaalaisia vieraita Hedemorasta. Ruokailimme ja tutustuimme toisiimme. Isäntäperheemme osoittautui musikaaliseksi ja ruotsalainen mies haitaristiksi. Talon ulkoterassilla avautui upea maisema alempana olevaan laaksoon, emäntä Gry lauloi Øyvindin kitaralla säestämänä ja lauloimme yhdessä kansanlauluja eri Pohjoismaista. Sää oli poikkeuksellisen lämmin. Neljä päivää Norjassa kului nopeasti monipuolisen ohjelman pyör-

Lähtöpäivänä Oslossa trattoria Oliviassa kesällä 2017, vieraita Haminasta ja Italiasta

teissä: Tutustuimme keskustaan, kyliin, maisemiin ja yrityksiin. Teimme päivämatkat Lillehammeriin ja Geirangerinvuonolle. Lillehammerista jäi erityisesti mieleen talviolympialaisten areena. Veneretki vuonolla sijoittuu luontoelämyksissäni ehdottomaan TOP 3:een. Isäntäperheen päivänä teimme rengasmatkan autolla upeisiin näköalakohteisiin jopa 1000 metrin korkeuteen. Päätöspäivänä osallistuimme pohjoismaiseen jumalanpalvelukseen tunturissa ja pohjoismaiseen juhlaan Vinstran keskustassa. Kesällä 2017 pääsin Vinstraan uudelleen. Silloin haminalainen seurueemme oli huomattavasti suurempi kuin edellisellä kerralla ja neljä meistä asui tutussa isäntäperheessä, Gryn ja Øyvindin luona. Aika sujui jälleen nopeasti ja saimme nauttia monipuolisesta ohjelmasta: oli retkiä, yhteislaulua, yhteiskunnallisia keskusteluja. Isäntämme soitti urkuja, jotka hän oli hankkinut kirkosta ja integroinut omakotitalonsa sisärakenteisiin. Olen vieraillut kahdesti Hedemorassa

Viereinen sivu: Kävely Fagerlissa Vinstran ja Lillehammerin välillä kesällä 2017. Lentävä lähtö Oslon uuden oopperatalon juurella kesällä 2017, kuvassa vieraita Haminasta ja Italiasta.

Taalainmaalla. Ensimmäisellä kerralla asuimme Göran ja Barbro Berqvistin luona ja toisella kerralla suomalais-ruotsalaisen pariskunnan (Pirkko Mäkinen ja Kjell Söderberg) huushollissa. En unohda ikinä keskusteluja, joita olen päässyt vaimoni kanssa käymään isäntäperheidemme ja muiden läsnäolleiden ystävien kanssa. On helppoa vaihtaa mielipiteitä, koska yhteiskuntamme ovat samanlaisia. Toisaalta kulttuuri- ja ajattelueroja löytyy ja ne antavat uutta näkökulmaa. Nysted, joka on nykyään osa Guldborgsundin kuntaa, sijaitsee Lollandissa Tanskan aivan eteläisimmässä osassa. Keskustasta löytyy hieno venesatama ja Aalholmin linna. Isäntäperheemme Ebbe ja Margit Balck asuu kaupungin ulkopuolella vanhassa olkikattoisessa talossa. Tanskalaiset ovat vilkkaita ja haluavat keskustella kaikista mahdollisista asioista – perheestä politiikkaan. Tapaamisiin kiinteästi liittyvän kirkkosopan kyytipoikana oli muista Pohjoismaista poiketen siideriä. Lollandin historialliset maisemat poikkeavat huomattavasti Opplandin ja Taalainmaan sisämaan luonnosta. Nystediä ja Haminaa yhdistää merellisyys. Pohjoismainen perheemme kokoontuu vuorotellen eri paikkakunnilla kahden vuoden välein. Tarkoituksena oli tavata kesällä 2021 Haminan ympyröissä, mutta koronapandemian vuoksi tapahtumaa on siirretty vuodella. Ohjelma on kuitenkin suunniteltu ja isäntäperheet pitkälti varmistettu. Vuosi saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta ystäville se ei ole sitä, kun tiedossa on lämmin ja hauska jälleennäkeminen. • Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Svenska dagen firades med marknad i Lahtis Text och bilder: Peter Sundholm

Det vimlar med folk på den nyrenoverade Svenska Gården

i Anttilanmäki, Lahtis. Lyssnar man noga, hör man att folk pratar svenska – i Lahtis! Tittar man omkring ser man glada och pratsamma människor som möts, föräldrar och släktingar som får ta del av sina barns och barnbarns lite annorlunda skoldag, lokala föreningar som berättar om sin verksamhet i ett hav av ballonger. Man känner doften av nypoppade popcorn, grillkorv, färskt kaffe och nybakad bulle... Svenska dagen-marknaden har kommit till stan! Mycket har hänt med den svenska verksamheten under de senaste åren på språkön Lahtis. Svenska skolans rektor Karin Ihalainens målmedvetna arbete för det svenska i Lahtis har bland annat lett till att det i dagsläget finns över 200 barn som har valt att gå sin skolstig på svenska i Lahtis. En annan milstolpe uppnåddes år 2020, då föreningen För svenska i Lahtis (FsiL r.f.) fick finansiering av Kulturfonden och Konstsamfundet för att starta det finlandssvenska informations- och kulturcentret Luckan i Lahtis. I augusti 2020 anställdes Peter Sundholm som projektarbetare för att starta Luckanverksamheten och i oktober blev det klart att Luckan Lahtis är en officiell medlem av föreningen Luckan r.f. Bland de första, viktiga kulturevenemangen

Det lokala bandet från Anttilanmäki, Etelärinteen pojat, uppträdde på marknaden

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Peter fick ta itu med var förverkligandet av Svenska veckan i Lahtis. Svenska veckan är en årlig temavecka med mycket kulturprogram, som leds och koordineras av Folktinget. Dessa tider fyllda av restriktioner betydde att anordnandet av en sådan vecka fylld av kulturevenemang krävde en hel del fantasi och kreativitet. Hur skulle till exempel svenska dagen firas denna gång, när det vanligtvis har varit en högtidlig fest inomhus? Peter och Karin kom fram till att den bästa lösningen skulle vara att ordna något utomhus och göra det som en del av skoldagen för barnen, fixa en massa aktiviteter och program, mat och dryck, försäljningsbord – vad blir det? Jo, en höstmarknad! Så vitt vi vet var nog historiens första Svenska dagen-marknad i Lahtis född! Det var många, värdefulla samarbetsparter som deltog och bidrog till en mycket lyckad och minnesvärd tillställning, som samtidigt utgjorde Luckan Lahtis invigningsfest; Svenska skolan, Folkhälsan Välfärd, FsiL, Folkhälsans lokalförening, Lahtis församlingar, Lahden ensi- ja turvakoti, Lahden Runomaraton, Lahden siniset (scouterna) och inte minst Pohjola-Norden, som deltog med en glad skara och dessutom ordnade den intressanta frågerundan GoNorden för första gången i Finland! •

Församlingen hjälpte till med korvgrillning med hela två präster, Sonja Turunen och Riitta Särkiö.

Svenska dagen 2020 – ute i den fria luften Teksti: Riitta Cederqvist Kuvat: Marika Uhrman Yhdistyksemme sai kutsun Höst-

marknaden -tapahtumaan ja ilolla sen otimmekin vastaan. Järjestimme GoNorden -tietovisan ja jaoimme tietoa pohjoismaista ja yhdistyksestämme. Jokainen, joka kiersi GoNorden -lenkin ja vastasi kysymyksiin sai hienon diplomin ja karkin. Kysymykset olivat erilaiset nuorille ja vanhoille. Reittiä sitten kirmasivatkin kaikki sulassa sovussa. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli onnistunut ja antoi meille mahdollisuuden kohdata jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme ja järjestöjä, joiden kanssa jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että ruotsin kieli on silta muihin Pohjoismaihin ja samoin ajatteleviin ihmisiin. Toisille meistä se on harrastus ja toisille oma äidinkieli. Iso osa identiteettiä se on hyvin monille. • Att mötas är alltid en glädje. Kuvassa oikealla Karin Ihalainen, Sten-Christian Schauman, vasemmalla, Outi Linnanterä, Minna Hursti ja Susanna Laatunen

Kuhinaa Lahden Pohjola-Nordenin kojulla

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Taidetta Konstrundanilla 10

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Konstrundan on avoin ateljee -tapahtuma, joka järjestetään vuosittain aina syyskuun toisena viikonloppuna eri paikkakunnilla. Tänä vuonna mukana oli Orimattilan Mallusjoki omine taiteilijoineen. Teksti: Pirjo Boman • Kuvat: Hilkka Korpela Lahden Pohjola-Norden ry:n jäseniä lähti sunnuntaiaamu-

na 13.9. ajelemaan kohti Orimattilan taidemuseota, minne oli sovittu treffit Orimattilan Pohjola-Norden ry:n väen kanssa. Orimattilan yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Korpela osallistui kesällä Lahden yhdistyksen hallituksen kokoukseen, jossa kertoi myös tulevasta Konstrundan-tapahtumasta syyskuussa. Lahdessa tapahtumaa mainostettiin vuotuisessa syystiedotteessa. Taidemuseolta lähdimme autoletkassa kohti Mallusjokea, missä ensimmäinen käyntikohde oli kuvanveistäjien Virpi Kanto ja Tapani Kokko koti-/työskentelypaikka luonnonkauniilla Mallusjärven rannalla. Vastaanotto oli lämmin ja iloinen, ja kuulimme mitä mielenkiintoisimpia tarinoita niin Virpi Kannon betonitöistä kuin Tapani Kokon puunveistotaiteen iloisista muodoista, työstämisestä ja taiteilijaelämästä. Samalla tutustuimme itse taiteeseen niin tuulisella mutta onneksi myös aurinkoisella taidepellolla kuin itse ateljeissa. Matka jatkui seuraavaksi Lasi- ja keramiikkakeskus Kuu:hun, missä joimme porukalla ensin kahvit, ja sen jälkeen tutustuimme Jari Vesterisen ja Aba Luostarisen keramiikkatöihin. Vanhalla Mallusjoen kyläkoululla toimivassa keramiikkakeskuksessa on Suomen suurin anagama-polttouuni, jonka ainutlaatuisesta toiminnasta kuulimme kiehtovan luennon. Keramiikan poltto on tarkkaa ja herkkää työtä, niin että esineet saadaan pysymään ehjinä, ja niihin saadaan haluttu pinta. Kolmantena kohteena oli paikka, missä Tytti Götsch, Sirkka Pahla ja Harri Karttunen esittelivät omia töitään – keramiikkaa, maalauksia ja ihania käsintehtyjä Runojalka-kenkiä. Kierros päättyi samaan paikkaan mistä alkoikin – ja ehdittiin vielä käväistä Orimattilan taidemuseolla sisälläkin. Hauska vaikkakin kovin tuulinen päivä, ja mitä parhainta yhteistyötä Orimattilan ja Lahden yhdistysten kesken! •

Konstrundan • Osallistuvat taiteilijat, käsityöläiset ja muotoilijat avaavat työtilansa yleisölle. Tekijät kertovat työstään ja teoksistaan. Kävijät voivat myös osallistua ilmaiseksi arpajaisiin, jossa on voittoina taideteoksia. • Ruotsissa taidekierroksilla on pitkät perinteet, idea on saatu sieltä. Ensimmäinen Konstrundan Suomessa järjestettiin vuonna 2008 ja se oli osa Svenska Kulturfondenin 100-vuotisjuhlan ohjelmaa. Yhdistys Åbolands hantverk on edelleen tapahtuman järjestäjä. Eniten osallistujia on kaksikielisellä rannikolla ja Ahvenanmaalla, mutta myös Pirkanmaalla, Hämeessä, Itä-Suomessa ja Lapissa. Alun 80 osallistujasta tapahtuma on laajentunut viime vuoden lähes 300 käyntikohteeseen. • Konstrundan-tapahtumaan liittyy alakoululaisille suunnattu Taiteen perjantai. Vuonna 2020 tapahtuman verkkosivuilla ja Facebookissa oli katsottavissa elokuva taiteilija Camilla ForsénStrömistä ja hän esitteli pedagogisesti suunnitellun tehtävän. Upeita tuotoksia on nähtävissä Konstrundanin sivuilla ja Instagramissa. • Vuoden 2021 Konstrundan järjestetään 4.-5. syyskuuta. • Lisää aiheesta https://www.konstrundan.fi

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Tervetuloa Euroopan vihreään pääkaupunkiin En utflykt till det gröna Lahtis

Marika Uhrman

Lahden Kaupunki/Lassi Häkkinen

Lahden Pohjola-Norden ottaa sinut vastaan Lahden matkakeskuksessa. Pääset tutustumaan Lahteen kiertoajelulla, saat lounaan ja kahvin ravintola Voitossa hyppyrimäkien juurella. Samalla tutustumme Lahden urheilukeskukseen. Pääset myös hiihtomuseoon (tarjolla muun muassa mäkihyppyä ja ammuntaa) sekä seuraamaan seminaaria, jossa kerromme Lahdesta vuoden 2021 Vihreänä pääkaupunkina. Alustava hinta 25 euroa (sis. lounaan, kahvin, kiertoajelun sekä pääsymaksun). llmoittautumiset ja tiedustelut 30.9.2021 mennessä: lahden.pohjolanorden@gmail.com •

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Hilleröd muistoissain Teksti: Riitta Cederqvist Kuvat: Ingrid Rönnow / Pohjola-Norden

Vuonna 2014 lähti Hillerödiin kaksikin oppilasta Lahdesta.

He olivat ruotsia A-kielenä lukeneet Kalle Laatunen ja hänen luokkatoverinsa Viljami Laakso. Päätin kysyä nyt jo armeijassa olevilta pojilta, mitä leiri antoi heille. He vinkkasivat minulle myös pojasta, johon olivat leirillä tutustuneet. Hän on hämeenlinnalainen Otto Vuollet. Otto oli poikia vuotta nuorempi ja kirjoittaa ylioppilaaksi tänä vuonna. Mielellään Ottokin sitten vastaili kysymyksiini. Otto muisteli olleensa alakoulun viidesluokkalainen Hillerödin leirille osallistuessaan ja siten muita nuorempi. Aluksi leirille lähtö jännitti. Viljamin ja Kallen kanssa ystävystyttyään olo oli kuitenkin jo rennompi. He tapasivat toisensa jalkapalloa pelatessaan. Pojat ovat tuosta kohtaamisestaan saakka pitäneet yhteyttä ja jopa vierailleet toistensa luona. Tanskalaiset kuulemma luulivat heitä ruotsalaisiksi. Majoituttaessa sai valita mitä kieltä käyttää. Suomenkin olisi saanut valita. Viljami ja Kalle valitsivat ruotsin. Leirillä he kohtasivat myös ruotsinsuomalaisen pojan, joka asui Malmössä. Kaikkien haastattelemieni nuorten mielestä oli kiva olla vieraalla maalla ilman vanhempia. Kööpenhaminaan lennettiin ja kun bussi lähti lentokentältä, kuului pääasiassa ruotsin kieltä. Yllätyksekseen pojat huomasivat sitä ymmärtävänsäkin. Leirillä kuultiin pääosin tanskaa, josta opittiin uusia sanoja. Kallen ja Viljamin kämppäkaverit olivat norjalaisia. Tuli sitten sekin kieli tutummaksi. Englantia puhuttiin silloin tällöin. Lähinnä sitä tarvittiin islantilaisten kanssa. Viljami totesikin, että häneltä hävisi jännitys puhua vierasta kieltä juuri tuolla leirillä. Hän myös kertoi, että kivointa leirillä taisivat olla retket ja hyvät tanskalaiset retkieväät. Tanskatietous lisääntyi retkellä saaren pohjoisosassa. Meren rantakin

oli Hillerödistä vain tunnin matkan päässä. Parasta kaikkien poikien mielestä oli retki Kööpenhaminaan. Oli kiva, että tivoliin mentiin myöhemmin illalla. Myös vesipuistossa vierailtiin ja kiipeiltiin. Tuntui hyvältä, että kaikki otettiin mukaan ja ryhmähenki oli hyvä. Ennen kaikkea leirillä kirkastui kielten opiskelun merkitys. Matkoilla yleensäkin on pojille selvinnyt, että asiat pitää hoitaa maan kielellä. Jälkeenpäin on viestitelty muidenkin leiriläisten kanssa, mutta eniten tämän kolmikon sisällä. Otto totesi, että leirin aktiviteetit olivat hyviä. Mukavaa oli myös se, että sai puhua ruotsia. Viljamin mielestä leiri oli mielenkiintoinen seikkailu. Hän myös totesi, että jos et uskalla kohdata ihmistä, menetät tilaisuuden oppia. Leirin nuoret olivat heidän mielestään avoimia, varsinkin tanskalaiset. Oli helppo aloittaa keskustelu ja toimia. •

Hilleröd Kesäleiri 11–14 -vuotiaille pohjoismaisille nuorille Hillerødissä, pohjoismaisessa leirikoulukeskuksessa, noin 40km Kööpenhaminasta luoteeseen. Leirille osallistuu yhteensä noin 90 nuorta Pohjoismaista ja Baltiasta vuosittain. Pohjola-Norden järjestää suomalaisille ryhmämatkan lentäen. Mukaan lähtee matkanjohtaja, joka yhdessä muiden pohjoismaisten ohjaajien kanssa vastaa leiristä. Kurssin järjestäjänä toimii Nordisk Lejrskole og Kursuscenter, Hillerød. Järjestäjät haluavat edistää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja antaa nuorille kestäviä ja arvokkaita elämyksiä yhteisen tekemisen parissa. Sommarläger för nordiska unga i åldern 11–14 i Hillerød, i ett nordiskt lägerskolcentrum cirka 40km nordväst om Köpenhamn. I lägret deltar sammanlagt cirka 90 unga från Norden och Baltikum. Pohjola-Norden arrangerar för finländarna en flygresa i grupp. Med på resan kommer en reseledare, som tillsammans med andra nordiska handledare ansvarar för lägret. Kursen arrangeras av Nordisk Lejrskole og Kursuscenter, Hillerød. Arrangörerna önskar befrämja nordisk samhörighet och erbjuda unga beständiga och värdefulla upplevelser genom att göra saker tillsammans.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Pohjola-Norden i Sibbo

50 år av vänskap 2 mars 1972 hölls det konstituerande mötet för Pohjola-Norden i Sibbo. I början var det bara fråga om en lokalavdelning under Förbundet Pohjola-Norden men år 1984 tog man beslut och godkände stadgar och registrerade en egen förening. Text: Christel Liljeström Allt sedan 1960-talet hade kommunen, skolor och förening-

ar haft kontakt med Oppe Sundby i Danmark. Den kommunen slöts senare upp i Frederikssunds kommun och under åren har flera fusioner skett i den danska kommunen men vänskapsutbytet har bestått. Kommunerna Kumla (Sverige) och Sibbo blev vänorter 1981 men redan året innan hade Kumla anslutits till vänortstriangeln på föreningsnivå. Gemensamt började föreningarna i Frederikssund, Kumla och Sibbo se sig om efter en vänort även i Norge. Tack vare föreningarnas gemensamma vilja anslöts sedan AurskogHöland till att bilda fyrklövern som har den samma bas både för kommunens som föreningarnas vänskap. I Sibbo godkände kommunfullmäktige Aurskog-Höland med i samarbetet den 28 april 1988. Aktiviteterna på föreningsbas har under åren varierat. Utbyte och växelverkan har skett inom helt olika genrer: kyrkokörer, ungdomsorkestrar, kammarorkestrar, trubadurer, folkdansare, spelmansgillen, fotbollslag, konstutställningar, skolklasser... Ibland är alla fyra vänorter inkluderade och ibland sker aktiviteten mellan två och tre vänorter. Från Sibbos perspektiv har samarbetet varit aktivt med de övriga vänortsföreningarna. Från vår sida var den största satsningen kanske nog att hela traditionella Vikingaspelet från Frederikssund kom till Sibbo sommaren 1989. ”Björn den blodige” med hela sin ensemble invigde friluftsscenen och tog inte bara Sibbo utan hela östra Nyland med storm. Även år 2000 besökte vikingaspelet ”Amled” Sibbo och då fick även lokala statister chans att medverka.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

En annan aktivitet jag ur Sibbo perspektiv gärna lyfter fram är skolutbytet. Redan då jag var elev på 1970 talet var jag med på klassutbyte till Frederikssund och tog även emot vänner från Frederikssund till hemmaboende då de gjorde svarsvisit. Från dessa besök har jag 45 år senare ännu aktiva vänskapskontakter kvar. Med åren påbörjades vänskoleutbytet redan från åk 1 med röstbrev, teckningar och brev för att sedan i åk 5 utmynna i reseutbyte. Tanken var att ju yngre barnen är då de träffas desto lättare skulle det vara att mötas på annat skandinaviskt språk. Med åren har dock de krav som ställs på elevutbyte ändrats så mycket att denna verksamhet har upphört. I Sibbo invigdes år 2000 en park där en vänskapssten som beklätts med samtliga vänorters kommunvapen. I parken finns även vägskyltar som visar avståndet till våra vänorter. En rondell med naturstenar från respektive vänort är uppbyggd i Frederikssund. Aurskog-Höland har låtit varje vänort planterat ett vårdträd vid stadshuset. Kommunens och föreningens samverkan i vänskapsortsfrågor har varit tacknämligt tät. Vartannat år samlas de kommunala förtroendevalda och tjänstemännen till en gemensam träff där även föreningens representant är välkommen med. De jämna åren är det föreningarnas gemenskap som samlar till träff och då cirkulerar vi mellan våra vänorter. År 2022 är det Sibbo PoNo föreningen som står i tur att agera värd i ett upplägg där Sibbo föreningen firar sina 50 verksamhetsår tillsammans med sina vänorter. I Sibbo är förberedelserna för jubileumsaktiviteterna i gång. Välkommen med! •

Kotkan Pohjola-Norden

Norden-pariskunta siirtyy kunnia- ja rivijäseniksi Teksti: Ulla-Maija Sievinen Leena Ilkka-Salonen ja Seppo Salonen

ovat toimineet yhdistyksessä jo 1970-luvulta lähtien. – Meitä on jopa kutsuttu Norden-perheeksi, nauraa kotkalainen Leena Ilkka-Salonen. Eikä syyttä: Leena ja miehensä Seppo Salonen ovat jo 1970-luvulta lähtien olleet keskeisiä henkilöitä Kotkan Pohjola-Nordenin toiminnassa. Leena Ilkka-Salonen on ollut hallituksen jäsenenä vuodesta 1978 ja puheenjohtajana vuodesta 1982 lähtien. Seppo Salonen taas on toiminut taloudenhoitajana vuodesta 1981 alkaen. Nyt molemmat siirtyvät rivijäseniksi – ja myös kunniajäseniksi.

Lucia-vesperistä olen ylpeä

Ruotsinopettaja Leenalle oli yhdistykseen liittyminen selvä asia. – Äitini oli suomenruotsalainen, ja sotalapsivuoteni Ruotsissa tietysti vaikuttivat asiaan. Leena Ilkka-Salonen oli ensimmäinen nainen Kotkan Pohjola-Nordenin puheenjohtajana. – Sitä ennen se oli herraklubi, hän muistelee. Sittemmin hän on ollut mukana muun muassa liittohallituksessa ja piirin hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Mukavia muistoja riittää, esimerkiksi matkat ystäväkaupunkeihin. Leena ja Seppo muistelevat erityisesti Tanskan Glostrupia. –Ihmiset siellä olivat niin rentoja ja hauskoja. Kruunupäitäkin on päästy tapaamaan. – Olemme lounastaneet Norjan kuningas Haraldin, Tanskan prinssin ja Kustaan ja Silvian kanssa, Leena kertoo. – Kotkan kirkon Lucia-vespereistä olen ylpeä. Noin 30 vuotta sitten kysyin Kotka Canton kuoronjohtaja

Jukka Hapuojalta, lähtisikö kuoro siihen mukaan. Se lähti, ja siitä pitäen on Kotkassa Lucia-vespereitä järjestetty. – Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä työtä näin pitkään yhdistyksen hallituksessa rakentavassa hengessä, Leena Ilkka-Salonen sanoo.

Pohjoismaisia kulttuuripersoonia

Seppo Salosen kiinnostus pohjoismaista yhteisöllisyyttä kohtaan lähti Sveitsistä: – Olin 50-luvun lopulla siellä töissä ja ihailin, kun isännät vaihtoivat sujuvasti kieltä saksan, ranskan ja italian välillä. Ymmärsin, miten hieno asia kaksikielisyys on Suomessa. Seppo Salonen on monin tavoin vahvasti vaikuttanut kotkalaisessa kulttuurielämässä. Pohjola-Nordenin kautta hän on osallistunut moniin tapahtumiin ja tutustunut pohjoismaisiin kulttuuripersooniin. – Kannustan nuorempaa polvea liittymään Pohjola-Nordeniin. Se rikastuttaa elämää ja tuo uusia ystäviä ja tuttavia, Seppo Salonen vakuuttaa. •

Leena ja miehensä Seppo Salonen ovat jo 1970-luvulta lähtien olleet keskeisiä henkilöitä Kotkan Pohjola-Nordenin toiminnassa.

– Olemme saaneet Kotkan PohjolaNordenin toiminnasta valtavan määrän hienoja kokemuksia ja suuren joukon ystäviä, Leena Ilkka-Salonen ja Seppo Salonen kertovat. Kuva: Mikael Paavolainen

Myrskyluodon Maijan jalanjäljillä vuonna 2018. Kuva: Raimo Attenberg

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Fröjd och ljus med Lucia i det finskspråkiga Orimattila från 1950-talet till coronatider på 2020-talet Teksti: Hilkka Korpela Lucia-juhlan jäljet Orimattilassa johtavat MLL:n yksityisen

(v. 1944-1971) Lastenseimen joulujuhlaan 12.12.1951. (Lähde: Orimattilan kirja V. 1981). Ruotsin ystäväkuntien avustuksien tuella ylläpidetyssä seimessä esiintyi Orimattilan ensimmäinen Lucia-neito vuonna 1951. Pieni neito oli tuolloin Mervi Sinikka Jäppinen (os. Varjola). Hän kertoo lastenseimen sijainneen nykyisen Käkeläntien varressa, kotinsa naapurissa. Taloa ei enää ole olemassa. Vuonna 1972 seimi siirtyi kunnalle. Seimen ’henkeä’ on edelleen nähtävissä Myllylän päiväkodissa seinällä riippuvan ystäväkuntien lahjoittaman taulun muodossa. Orimattilan yläasteella nykyisessä Yhteiskoulussa Lucia-perinne herätettiin eloon vuonna 1990 ruotsinkielen opettajien toimesta sekä Orimattilan Pohjola-Norden ry:n tuella. Tiettävästi Lucian päivänä oli valittu Lucia-neitoja aiemminkin jollakin koululla ja Lucian päivää oli huomioitu päivänavauksissa. Lucian päivän vietto Yhteiskoulussa täytti 30 vuotta 13.12.2020. Lucia-kuorossa esiintyvät yhdeksännen luokan oppilaat lauloivat koulun päivänavauksessa ja kierrellen laulamassa luokissa. Vuodesta 1993 lähtien Yhteiskoulun ja Erkko-lukion päivänavausten lisäksi Lucia-kuoro on tuonut valoa ja iloa esimerkiksi Orimattilan kaupungin terveyskes-

kukseen, vanhusten hoitokoteihin, alakouluihin ja päiväkoteihin. Joulukadun avajaisissa kulkue oli hyvin odotettu 1990-luvulla. Kuoro on esiintynyt myös muun muassa pankeissa, kaupoissa Drockilan kynttiläpajalla sekä Taidemuseolla. Valitettavasti 30. Lucia-neito Joanna Mattola ei päässyt perinteiselle kierrokselle seurueineen joulukuun 12. päivänä 2020. Lucia-kuoro välitti kuitenkin kauniisti iloa ja valoa koulun oppilaille ja henkilökunnalle striimattuna live-lähetyksenä. Orimattilan Pohjola-Norden ry lahjoitti Joanna Mattolalle Pohjola-Nordenin Luciakorun muistoksi. ”Lucia-neitomme oli erittäin otettu ja kiitollinen korusta”, lehtori Joanna Masuda kertoo. ”Hänen mielestään koru osui ihanasti juuri oikealle tytölle.” •

Pieni Lucia neito 50-luvulla

Ruotsin ystäväkuntien avustuksien tuella ylläpidetyssä seimessä esiintyi Orimattilan ensimmäinen Lucianeito vuonna 1951.

Orimattilan Yhteiskoulun Lucia-kuoro. Kuva: Titta Modenius.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Kesäretki Itäiselle Uudellemaalle 21. elokuuta 2021

Sommarutfärd till Östnyland 21.8.2021

Tule mukaan unohtumattomalle retkellemme kesäisen kau-

Kom med på en oförglömlig utfärd till vår sommarfagra öst-

niille seudulle Itäiselle Uudellemaalle lauantaina 21. elokuuta 2021! Tunne historian havinaa, kun tutustumme vanhaan kartanoon, lounastamme kylpyläajan ravintolassa ja vierailemme vanhalla rautatehdasalueella. Loviisan Pohjola-Norden -yhdistys (Etelä Suomen aluejärjestö) järjestää retken kaikille kiinnostuneille. Matka ulottuu Malmgårdin kartanosta Loviisan länsialueella (vanha Pernaja), Kappelin kautta Loviisan keskustassa, Strömforsin tehdasalueelle (vanha Ruotsinpyhtää) itäisessä Loviisassa. Aloitamme upeasta Malmgårdin kartanosta, joka on peräisin 1600-luvulta ja jossa aatelissukuinen Creutzin perhe asuu. Nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1885. Kartanon mailla sijaitsevassa panimossa valmistetaan myös tunnettu Malmgårdin olut. Kartanossa meitä opastaa omistaja, kreivi Henrik Creutz, klo 11–12. Meillä on myös aikaa ostoksille kartanon pikkumyymälässä. Sieltä matkamme jatkuu ravintola Kappeliin, joka sijaitsee lehtevässä Kappelin puistossa aivan Loviisan keskustassa. Ravintola Kappeli on huolellisesti entisöity huvila, jossa kylpylävieraat viettivät aikaa 1800-luvulla. He joivat ehkä teetä tai kahvia ennen kuin jatkoivat kävellen lähellä sijaitsevasta Generalshagenin kylpylästä kohti Myllyharjua ja Mossebackenin täysihoitolaa Loviisan eteläisessä Casinopuistossa. Seuraava etappi on ainutlaatuinen Ruotsinpyhtään ruukin vanha tehdasalue, kaikkine hienoine rakennuksineen. Strömfors bruk perustettiin 1695 ja se on yksi Suomen vanhimpia rautatehtaita Kymijoen varrella. Oppaamme Marjut Ståhls ottaa meidät vastaan ehkäpä Virginia af Forsellesin hahmossa. Virginia on uranuurtajanainen, joka johti Strömfors bruk -tehdasta monta vuosikymmentä 1700-luvun lopulta noin vuoteen 1850 asti. Alueella sijaitsee myös erikoinen vanha kahdeksan kulmainen puukirkko. Kirkon kuuluisa alttaritaulu Ylösnousemus on Helene Schjerfbeckin maalaama. Hyvin säilyneessä idyllisessä tehdasympäristössä on muun muassa paja, jossa naisseppä työskentelee, ja monta pikkumyymälää, jossa voi tehdä ostoksia. Ehkä muistatte TV-sarjan Vihreän kullan maa? Se kuvattiin täällä. Matka päättyy ja jatkuu kotiinpäin, kun kaikki ovat valmiina. Linja-autoja lähtee Lohjalta Helsingin kautta lännessä ja Lahdesta Kotkan kautta, tarpeen mukaan. Aikatauluista tiedotamme myöhemmin. Retken hinta on 40 euroa ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen viimeistään 15.7.2021. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Tuula Tuormaa, 044 565 1048, tuula.tuormaa@gmail.com. •

Text: Tua Friman och Nina Sirén nyländska bygd, lördagen den 21 augusti 2021! Känn historiens vingslag när vi besöker en herrgård, lunchar i restaurang från badhustiden och bekantar oss med ett gammalt järnbruk. Föreningen Pohjola-Norden i Lovisa (Södra Finlands region) arrangerar en resa för alla intresserade. Vår utfärd sträcker sig från Malmgård i västra Lovisa (gamla Pernå), via Kapellet i centrala Lovisa, till Strömfors bruk i de östra delarna av kommunen. Vi börjar vid det magnifika Malmgård, en herrgård från 1600-talet, som bebos av familjen Creutz. Den nuvarande karaktärsbyggnaden blev färdig år 1885. Den omtyckta ölen Malmgård tillverkas i bryggeriet på herrgårdsområdet. I Malmgård guidas vi av ägaren, greve Henrik Creutz, mellan klockan 11 och 12. Det är även möjligt att göra inköp i gårdsbutiken på området. Därifrån tar vi oss till Lovisa centrum för lunch i restaurang Kapellet i den lummiga Kapellparken. Restaurangen är en fint restaurerad ljus trävilla. Det var något som den svenska artisten Alf Robertson önskade då han var på turné i Svenskfinland, och besökte Lovisa. -Ni borde absolut renovera huset i Kapellparken! sa han. Den här restaurangen användes av badgästerna på 1800-talet då de promenerade mellan det närbelägna badhuset i Generalshagen och pensionatet Mossebacken vid Casinostranden längre söderut i staden. Badgästerna åt kanske lunch och drack kaffe eller te här innan de promenerade tillbaka över Kvarnåsen till Mossebacken. Följande etapp är den unika miljön vid Strömfors bruk med sina fina gamla byggnader. Strömfors bruk grundades 1695 och är ett av de äldsta järnbruken i vårt land, beläget vid en vattenrik fors i Kymmene älv. Guiden Marjut Ståhls möter oss där, eventuellt som Virginia af Forselles – en föregångare bland kvinnliga industriledare i vårt land. Virginia styrde Strömfors bruk i flera årtionden från slutet av 1700-talet. På området finns också en fin åttakantig träkyrka med en berömd altartavla målad av Helene Schjerfbeck. Den heter Uppståndelse. I den välbevarade idylliska bruksmiljön finns bland annat en smedja där en kvinnlig smed arbetar och många små butiker att shoppa i. Kanske minns ni TV-serien Det gröna guldets land, som är inspelad på det här området? Vi startar hemåt härifrån då alla är klara. Bussar avgår från Lojo via Helsingfors i väst och Lahtis via Kotka i öst, enligt behov. Mera info om tidtabeller fås senare. Utfärdens pris är 40 euro och betalas i samband med anmälan. Anmälan senast 15.7.2021. Anmälning och mer information: Tuula Tuormaa, 044 565 1048, tuula.tuormaa@gmail.com. •

Nordiskt samarbete är inte självklart Text: Anders Ljunggren Nej! Nordiskt samarbete är inte självklart. När krisen kom-

mer verkar det överallt vara en instinkt att samlas kring den egna nationella fanan. Vi har sett det tidigare. Vi har nu sett det också under hittillsvarande COVID-19. Trots att det är en global farsot har lösningarna främst varit nationella. Det globala ledarskapet har saknats. Jag är besviken på att inte heller EU motsvarat förväntningarna under pandemin. Men för mig är den verkliga sorgen att nordiskt samarbete inte fungerat bättre. Eventuell självrannsakan bör nog varje stat utföra själv. Men dialoger mellan berörda i olika nordiska länder ger mervärden. Jag hoppas att många engagerar sig och visar nordisk samarbetsvilja. Nu vet vi förstås inte säkert om en samlad nordisk strategi hade lett vare sig till bättre resultat eller till att pandemin fått likvärdiga konsekvenser i de nordiska länderna. Mycket talar för motsatsen: skillnaden i smittspridning inom länderna är mycket stora. Det är kanske inte så förvånande att det finns skillnader också mellan länder. Samarbete ska inte alltid leda till likriktning av politiken men ger bättre förståelse för gränsöverskridande konsekvenser. Nordiskt samarbete är först och främst många läroprocesser. Men en sak är säker. Sverige har åtskilligt att lära sig av grannländerna. Det gäller lagstiftning, beredskap, kris- och samhällsorganisation, politisk styrning och kommunikationen mellan medborgare och myndigheter med mera. Kunskapsinhämtningen med följande samhällsreformer bör inte bara handla om hur pandemier ska bemötas utan också om hur beredskapen ska förbättras när det gäller andra kriser. I Sverige kan vi notera att de nordiska grannstaternas hantering av COVID-19 varit i fokus. Även de som en gång hade

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Ronald Reagans och Margaret Thatchers samhällsmodeller som förebilder lyfter nu istället fram Sanna Marins Finland och Erna Solbergs Norge som föredömen. Det gläder en nordist. Vilken roll kommer nordiskt samarbete spela postCOVID-19? Ska Finlandsbåtarna från Stockholm locka lika många som före pandemin? Hur går det med övrig infrastruktur som är avgörande för internationellt besöksutbyte och därmed för en stor del av näringslivet inte minst i huvudstäderna? Ska vi bry oss om varandra? Nordiskt samarbete ger samhällsnytta. Många menar att investeringar i samhällsviktiga strukturer behövs för att få till stånd en ekonomisk utveckling som nedbringar arbetslösheten och tryggar välfärden. Det gäller ekonomi, politik och kultur. Som små länder når vi ökad styrka när vi samarbetar. Det är ett tillräckligt skäl för att göra mig till nordist. Betydelsefullt är också att nordiskt utbyte berikat och berikar mig som människa. Jag har fått nya kunskaper, andra perspektiv än det egna nationella synsättet och det har gett mig goda vänner i alla de nordiska länderna. För mig har samarbetet över gränserna också lett till familjebildning. Man kan säga att Norden blivit en livsuppgift och så lär det förbli. Jag vill vara en nyfiken nordist och vara beredd att bli överraskad på nytt, och på nytt, i Norden. Och hellre agera grundat på insikt än på instinkt. •

Varför Norden? Siksi Pohjola Pohjolassa on valtava määrä ihmisiä, jotka liputtavat pohjoismaisen yhteistyön puolesta. Yhteisillä matkoilla ja kokouksissa sitä huomaa, että meillä on paljon yhteistä, myös yhteisiä unelmia. Kysyimme nordisteilta ympäri Pohjolan ajatuksia pohjoismaisuudesta. Näin he vastasivat.

Grethe Olsen Jeg kom med i Frederikssund Byråd i

1988, og er medlem af www.frederikss und.foreningen-norden.dk; det blev jeg 27/4-1989. Daværende borgmester Jørgen Christiansen sagde: ”Når man er i Byrådet, så skal man også være medlem af Norden”. Jeg har altid været glad for det nordiske, dog uden at have rejst meget rundt; bortset fra en skolerejse til Telemarken i Norge. I mange år, fra ca. 1991 og i ca. 12 år mødtes socialudvalgene med embedsmænd til konferencer indenfor ældre/ socialområdet. Derudover, så mødtes Norden Medlemmer af mere selskabelig art. Her boede man privat, og på den måde, blev de mere personlige venskaber eta-

bleret; de holder stadig. Efter mit første møde i Sibbo, fik jeg god kontakt med lærere og politikere, og vi blev enige om, at det ville være sjovt, hvis jeg som lærer i Frederikssund, kunne få planlagt skoleudveksling mellem min skoleklasse og en tilsvarende på høgstadiet i Sibbo. Alle elever boede privat, og vi havde nogle dejlige dage, hvor eleverne både var med i skolen og også fik set sig om i både Helsingfors og i omegnen af Sibbo. Vi havde mange udvekslinger – med forskellige klasser. I starten var udvekslingen hovedsageligt for de større elever. På et tidspunkt, opdagede vi, at eleverne for det meste talte engelsk med hinanden, og det var jo egentlig ikke

meningen! Derfor omlagde vi vores skoleudvekslinger, så vi begyndte allerede i 1. klasse, med tegninger og små hilsner! De sidste 10 år har jeg været formand; det en stor glæde med alt det nordiske, både historie, kunst, teater, sang, litteratur og ikke mindst sprog, fylder en del.

Lucia varje år, utom 2020. Efter det har vi haft lillajulsmiddag. På våren har vi vanligen ordnat en utfärd. Det är roligt att få vara med och planera den. Under Fredrikshamnsveckan har det vistats någon nordisk film. Jag har inte kunnat vara med på öppnandet av den nordiska litteraturveckan på biblioteket i början av november pga mitt kvällsjobb. Men det mesta har jag varit med på och det är jag glad åt att ha haft möjlighet till. Jag har fått vara sekreterare i styrelsen i flera år. Jag rekommenderar medlemskapet till dem som är intresserade av Norden och nordiskt samarbete och det skulle vara trevligt att få med nya medlemmar, speciellt unga. Vi har det trevligt

på våra olika evenemang, men det skulle vara roligt att se flera yngre människor. Tillsammans med vår ordförande Aarni Ahtola har vi i några år berättat om Nordjobb för elever på Haminan lukio.

Stina Piironen När jag hade flyttat till Fredrikshamn

2007 kände jag bara en person i staden sedan tidigare. Jag beslöt redan förrän jag kom hit att jag vill ha en svenskaklubb, som kan träffas regelbundet på något kafé. Vi hade vår första månatliga träff i november 2011. I mitt jobb på Kansalaisopisto får jag undervisa i svenska. Den populäraste svenskakursen har under åren varit konversationskursen Tisdagsklubben. Jag tänkte också då genast att nu är det dags att gå med i Pohjola-Norden föreningen. Medlemskapet har gett mig nya vänner. Det har också gett mig en möjlighet att påverka och vara med om det som händer i Fredrikshamn. Det har varit roligt att få vara med och fira

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Hildur Boldt Det nordiska har alltid varit en

del av mitt liv. Min pappa jobbade i Stockholm med nordiskt fackligt samarbete när jag föddes. Senare tog han som ensamstående förälder ibland med mig på arbetsresor i Norden. Som så många andra, flyttade min faster till Sverige på 1970-talet, efter att hon träffat sitt livs man på färjan till Stockholm. Jag har genom släkten i Sverige fått inblick i det svenska samhället och kulturen. Jag har således haft fördelen att få uppleva Norden och den nordiska gemenskapen sedan barnsben. Men jag har förblivit nordist eftersom jag upplevt nyttan och glädjen av nordiska kontakter och nordiskt samarbete. Norden är Finlands naturliga referens-

punkt, men det nordiska perspektivet ger också en möjlighet att se det egna landet med nya ögon. De nordiska länderna har en gemensam värdegrund och samhällsmodell. Vi är tillräckligt lika för att vi ska kunna hitta gemensamma lösningar och lära av varandras erfarenheter. Men vi är tillräckligt olika, för att man alltid kan upptäcka något nytt och överraskande. De nordiska länderna är små var för sig, men som ekonomisk region är Norden redan ganska stort. Och vår gemensamma konstruktiva och proaktiva hållning i internationella sammanhang ger Norden större vikt och möjligheter att påverka globalt. Jag har genom Pohjola-Norden och ungdomsförbundet rest i Norden, lärt

mig massor och fått goda vänner. Nu vill via mitt medlemskap framför allt ge andra möjligheten att lära känna Norden samt stöda det viktiga samarbetet på gräsrotsnivå samt påverkansarbetet för att riva gränshinder för vanliga nordbor.

förmedlar jobb för nordbor mellan 18-30 år. För dig som är lite äldre har föreningen Norden resor både inom det egna landet och utomlands. Föreningen Norden i Akureyri reste till exempel till Färöarna hösten 2018. Föreningen Nordens framtid är stark. Med nya medier kan vi använda Facebook och Instagram till att visa bilder från våra aktiviteter, annonsera våra aktiviteter, få information om andra nordiska aktiviteter, föreläsningar med mera, likaså kan vi läsa och dela viktiga och intressanta artiklar om Norden. Genom att läsa nordiska tidningar på nätet lär vi oss saker och fakta vi inte annars skulle ha läst. När Föreningen Norden i Akureyri besökte Ålesund sommaren 2019 läste vi i norsk media om att det var rasrisk i berget Mannen, så vi reste dit för att se på. En av våra medlemmar blev intervjuad av norsk media medan vi besökte berget. Men även om medier är viktiga få vi inte glömma det verkliga Norden. Vi måste fortsätta besöka Norden på

riktigt! Låt din nästa resa utomlands var till ett av våra nordiska länder, vare sig du reser själv eller med familjen. Ett resmål att rekommendera är Island. Island är intressant, annorlunda och speciellt med natur som alla bör uppleva. Just nu pågår ett vulkanutbrott. Res hit och besök vulkanutbrottsplatsen och många andra vackra ställen. Välkommen att gå med i föreningen Norden och gå gärna in på vår Facebook-sida: https://www.facebook.com/ norden.Akureyri.is

Therése Möller Efter att jag gick med i föreningen

Norden här i Akureyri på norra Island har jag fått en massa nya nordiska vänner och jag har rest till de flesta av våra vänorter, Västerås i Sverige, Randers i Danmark och Ålesund i Norge. Tyvärr har jag inte hunnit besöka Lahtis i Finland ännu på grund av Covid-19, men förhoppningsvis blir det av 2022. Genom att gå med i Föreningen Norden har jag fått upp ögonen for hur mycket, stort och viktigt det nordiska är och hur mycket av Norden det finns överallt! Det nordiska syns exempelvis inom idrotten, litteraturen, filmen, politiken, ungdomsarbetet och sjukvården. Man märker också, hur viktigt det är att det finns nordiska varor i de nordiska länderna, både matvara, litteratur, musik, kläder och möbler. Jag tror alla nordbor vill kunna handla nordiskt och ännu mer att vi som flyttar inom Norden kan handla varor från vårat hemland. Föreningen Norden är för alla. För dig som är ung och vill resa och upptäcka Norden finns Nordjobb, som

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Ola Backe Under 70-talet flyttade jag från

Stockholm till Haparanda. I mitt arbete som kriminalpolis, kom jag tämligen omgående till insikt, att i det gränsnära området hade den svenska och finska polisen gemensamma ”kunder” som obehindrat rörde sig mellan länderna. Frågan uppstod då, varför inte vi poliser också kunde göra likadant. Från det första mötet insåg vi hur effektiv vårt arbete kunde bli om vi samarbetade. Inga hinder fanns, varken språk eller lagar. I det gemensamma ”rummet” såg vi bara möjligheter. Vi träffades regelbundet, varannan gång på svensk eller finsk sida och fler myndigheter anslöt. I Finland bjöds det alltid på bastu och något gott efter mötet. På den svenska sidan blev det bara

en kopp kaffe. Polismyndigheten hade inte råd med något annat. Min dåvarande chef var engagerad i Föreningen Norden och med pengar från föreningen köpte vi bland annat wienerbröd, en glädjehöjare i samvaron. På den resan är jag fortfarande och mitt intresse för nordenfrågor har vuxit och förståelsen om att allt är möjligt, bara vi vågar ta steget till kravlösa träffar utan förutfattade åsikter. Modellen från samarbetet med de finska myndigheterna har vi fortsatt att tillämpa i vårt samarbete kring nordenfrågor. Som Nordist idag får jag möjlighet att träffa likasinnade på Nordkalotten. Människor med olika levnadsöden, men med ett gemensamt intresse, att genom samarbete förenkla och under-

lätta människoras liv i Norden. Våra nordenfrågor är färskvara som måste lyftas i olika sammanhang och i synnerhet i den politiska världen. Vi som varit med ett tag har en viktig roll, som förebilder för kommande generationer, om att ”kyllä se kannatte”!

Lena Rós Matthíasdóttir Hvem er du?

Jeg heter Lena Rós Matthíasdóttir og kommer fra Olafsfjord i Fjellkommune på Trollhalvhøy i N-Island. Jeg var politiker og enhetsleder for idrett og kultur i Vogar kommune innen jeg ble prest i Reykjavik. Etter nesten ti år i tjenesten flyttet jeg til Norge og er nå sokneprest i Haug menighet i Ringerike.

Hvordan ble du kjent med Foreningen Norden?

Foreldrene mine var i Foreningen og fikk danske gjester til overnatting. Jeg ble kjent med ungdommer fra Hillerød og vi snakket sammen på engelsk. Det likte jeg ikke og satte meg mål ikke å bruke engelsk her i Norden. På den måten gjorde én uke sammen med danske ungdommer, mer for mitt Nordiske språkhjerte enn flere års undervis-

ning på skolen. Min gode erfaring av foreningen på Island, ble da grunnen til at jeg meldte hele familien inn i foreningen i Norge. Jeg ble fort styremedlem på Ringerike og distriktsleder i det gamle Buskerud distrikt som nå er blitt en del av Viken fylkeskommune.

Hva er din hjertesak i Foreningen Nordens program?

Det å vokse opp i en liten isolert by med en farlig fjellvei til omverdenen gjorde at jeg ble tidlig opptatt av infrastruktur. Hver vinter var vi innesperret i noen uker eller måneder. Det var i min kommune krimserien «Innesperret» eller isl. «Ófærð“ av Baltasar Kormákur, ble filmet. Jeg ville vite alt om verden bak havet og leste bøker om jordens befolkning. Som 9 åring fikk jeg en penne-

venn fra Norge og ved starten av mitt voksne liv var de blitt 42 fra alle verdens hjørner. Jeg drømte om å besøke alle, men det ble ikke noe av. Likevel påvirket det min personlighet og jeg elsker å knytte bånd over landegrenser. Dobbelt statsborgerskap, et felles nordisk e-ID system og en bedre togforbindelse i Skandinavia er mine hjertesaker. •

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Kontaktuppgifter / Yhteystiedot Borgå / Porvoo

Karis / Karjaa

Orimattila

Ordförande Ralf Gustafsson ralf.b.gustafsson@gmail.com tfn 0400 465 300

Sekreterare Svante Lindholm qvantus04@gmail.com tfn 040 964 1721

Puheenjohtaja Hilkka Korpela hmkorpela@gmail.com

Ekenäs / Tammisaari

Kerava / Kervo

Ordförande Ann-Christine Forsell aforsell@surfnet.fi 050 566 2450

Puheenjohtaja Marja Leena Hautala marja.l.hautala@luukku.com puh. 0400 769 714

Espoo / Esbo

Kotka

Yhdistyksen sähköposti espoo@pohjola-norden.fi

Puheenjohtaja Susanne Öksnevad susanne.oksnevad@kymp.net puh. 045 162 0055

www.orimattila.pohjola-norden.fi Sibbo / Sipoo Ordförande Christel Liljeström christel.liljestrom@gmail.com tfn 050 308 2460 Tusby / Tuusula

Puheenjohtaja Heikki Pakarinen heikki.pakarinen@dnainternet.net Hamina-Vehkalahti Yhdistyksen sähköposti hamina-vehkalahti@pohjola-norden.fi Puheenjohtaja Aarni Ahtola aarni.ahtola@xamk.fi puh. 050 372 9352

Ordförande Göran Wikström goran.wikstom@elisanet.fi tfn 0400 306 708

Kouvola Puheenjohtaja Päivi Valojää paivi.valojaa@edukouvola.fi

Sekreterare Elisabet Nielsen elisabet.nielsen@kalamiehenranta.fi tfn 040 770 9238

Lahti / Lahtis

Vantaa / Vanda

Yhdistyksen sähköposti lahden.pohjolanorden@gmail.com

Ordförande Anita Linnamäki anita.linnamaki@kolumbus.fi tfn 0400 702 727

www.lahti.pohjola-norden.fi Sihteeri Stina Piironen puh. 041 461 5822

www.vantaa.pohjola-norden.fi Lohja / Lojo Vihti / Vichtis

Helsinki / Helsingfors Yhdistyksen sähköposti helsinki@pohjola-norden.fi

Ordförande Susanne Sjöblom nannablom1@gmail.com tfn 044 079 9737 Lovisa / Loviisa

Puheenjohtaja Larserik Häggman larserikhaggman@gmail.com www.helsinki.pohjola-norden.fi

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Puheenjohtaja Tuula Tuormaa tuula.tuormaa@gmail.com puh. 044 565 1048

Puheenjohtaja Pirjo Leväniemi pirjo.levaniemi@gmail.com puh. 0400 808 503

Läskistä äyskäriin

Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen

Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-

malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.

Lainasanakerrostumat Suomen kie-

len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.

lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla). Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.

kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta. Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).

liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).

Tekstiileistä ja huonekaluista tun-

nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä

Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi

yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe). Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-

Kaupunkisanastoa on muun muas-

sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat

Pohjola-Norden Ry

Johannes Jansson / norden.org

Suorat

Pexels

(klänning) ja paitoja (skjorta). On hattuja (hatt) ja myssyjä (mössa).

Käännöslainat Runsaslukuiset kään-

tämällä syntyneet yhdyssanat ovat tuttuja: nenäliina (näsduk), kirjoituspöytä (skrivbord), puutarha (trädgård) tai vaikkapa kuorma-auto (lastbil) ja taskulamppu (ficklampa). Suomalaisia ja ruotsalaisia yhdistävät myös palasokeri (bitsocker) ja pussilakana (påslakan). Edellä mainittuihin huonekaluihin (möbel) voi tehdä tarkennuksia: kirjahylly (bokhylla) ja sohvapöytä (soffabord). Keittiössä on ainakin tiskikone (diskmaskin), tiskipöytä (diskbänk)) ja ehkäpä siivouskaappikin (städskåp). Tarvitaan myös kahvinkeitin (kaffebryggare) ja pakastin (frysbox).

Perheillaliselle (familjemiddag) isoäiti

(mormor) kattaa meille ruokapöytään (matbord) mm. ruisleipää (rågbröd), uunimakkaraa (ugnskorv) ja pääruuaksi (huvudrätt) lohikeittoa (laxsoppa). Jälkiruoakasi napostelemme viinirypäleitä (vindruvor) ja omenapiirakkaa (äppeltårta). Kiitos isoäiti, me olemme nyt aivan kylläisiä (helt mätta)! Mutta nyt tämän kirjoittaja panee suunsa säkkiä myöten (man måste rättä munnen efter). Tänään vietämme viikonpäivistä (veckodag) torstaita (torsdag) eli viikingeiltä perittyä Tor-jumalan päivää. Lisää päivistä ja muista maukkaista (smakfulla) lainasanoista (låneord)) aluelehtemme (regionaltidning) seuraavassa numerossa (nummer). Ai, niin nykyruotsissa äyskäri on (öskar). •

Lähdekirjallisuus • Haapala - - Torkki: SÄRMÄ. Suomen kieli ja kirjallisuus lukiolaisille (Otava 2012) • Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava 1979) • Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117 (SKS 1999) • Vilkko, Marjo: Suomi on ruotsalainen (Schildts&Söderström, 2014)

Pohjola mielessä? Norden i sinne? Info Pohjola opastaa Info Norden guidar sinua matkalla! dig på vägen! Oletko ollut joskus töissä Ruotsissa, ja mietit tuletko saamaan eläkettä maasta? Vai oletko lähdössä Tanskaan opiskelemaan ja mietit, mistä saat hoitoa, jos tulet sairaaksi? Tai ehkä työura uudessa maassa saattaisi olla ajankohtainen?

Har du tidigare jobbat i Sverige och undrar om du kommer att få pension därifrån? Eller ska du börja studera i Danmark och undrar om du får vård när du blir sjuk? Eller kanske karriär i ett nytt land är en möjlighet?

Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Info Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa norden.org/ infopohjola kerrotaan yleisesti eri Pohjoismaiden säännöksistä ja viranomaiskontakteista sekä neuvotaan, kenen puoleen voit kääntyä, jos olet muuttoaikeissa tai haluat opiskella, työskennellä tai perustaa yrityksen toisessa Pohjoismaassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja englanniksi. Jos et löydä sivuiltamme vastauksia kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, voit ottaa meihin yhteyttä kysymyslomakkeella tai olla yhteydessä Info Pohjolan paikallistoimistoihin. Kerromme myös, mistä saat lisätietoa Pohjoismaiden tukijärjestelmistä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ylipäätään.  Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. •

Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst för dig som flyttar, arbetar, studerar eller kanske vill starta eget i Norden. På Info Nordens webbsidor norden.org/infonorden hittar du allmän information om de olika ländernas regelverk och myndigheter samt praktisk information om hur du ska gå tillväga om du ska flytta, arbeta, starta eget eller studera i ett annat nordiskt land. Informationen är tillgänglig på danska, finska, isländska, norska, svenska och engelska.  Om du inte hittar svar på det du undrar över kan du kontakta Info Norden via ett frågeformulär eller ta kontakt med ett av våra informationskontor. Vi kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och nordiskt samarbete i allmänhet. I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. • www.norden.org/infonorden Telefon: (09) 4542 0818, må-fre kl. 10-14. E-post: finland@infonorden.org

Yadid Levy/norden.org

www.norden.org/infopohjola Puhelin: (09) 4542 0818, ma-pe klo 10-14. Sähköposti: finland@infonorden.org

Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr Nordjobb har sedan år 1985 erbjudit unga i åldern 18–30 säsongjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram i ett annat nordiskt land. Programmets målsättning är att främja mobilitet inom den nordiska arbetsmarknaden och ge unga en möjlighet att bekanta sig med ett annat lands kultur och språk samt hitta vänner och ett nätverk i regionen. En ung person kan söka Nordjobb-arbete om personen är en nordisk medborgare eller EU-medborgare och om personen har preliminära språkkunskaper i ett skandinaviskt språk.

Vad för jobb?

Stöder arbetssökande

Kundtjänst på Åland. Flera restauranger, caféer och butiker söker sommarpersonal! Vårdarbete i Sverige. Många öppna jobbplatser inom vårdbranschen bland annat i Stockholm, Borås och Göteborg. Jobba i fjordutsikter i Norge. En campingplats i Geiranger fjorden i Norge söker säsongsarbetare i flera olika arbetsuppgifter. Nu är det möjligt att söka Nordjobb även i sitt eget hemland. Hur låter sommarjobb i Finlands största nöjespark? Och mycket mera! Se alla annonser www.nordjobb.org •

Nordjobb förmedlar säsongsarbete i hela Norden och hjälper nordjobbaren med praktiska saker såsom att hitta en lägenhet och skaffa ett skattekort. Kontakta Nordjobbs personal om du behöver hjälp till exempel med din ansökan!

Nordjobb i Finland: Epost: finland@nordjobb.org Telefon: +358 (0)44 733 5786

Ordnar fritidsaktivitet

Nordjobb i sociala medier: Instagram: @nordjobb Facebook: /nordjobb Twitter: @nordjobb

Nordjobb är inte bara jobb. Nordjobb erbjuder även ett mångsidigt kultur- och fritidsprogram åt nordjobbarna. Meningen med fritidsprogrammet är att nordjobbarna får en chans att bekanta sig med kultur, språk och traditioner i det nordiskt land de jobbar i samt att skapa nya kontakter och skaffa vänner för livet.

Kom med och fira Åland 100 År 2022 är det 100 år sedan Åland blev självstyrt. Under jubileumsåret kommer den åländska självstyrelsen att firas, hedras och värnas. Jubiléet startar med självstyrelsedagen den 9 juni 2021 och fortsätter ett helt år fram till den 9 juni 2022, då det är exakt 100 år sedan landstinget (det som numera är lagtinget, Ålands parlament) sammanträdde för första gången. Demokrati, fred och hållbarhet lyfts särskilt fram under jubileumsåret. Även teman som havet och den åländska kulturen berörs. Har du besökt Åland? Hurdana minnen eller tankar har du om öriket? Flera tänker på cykelsemester, lägerskola, idrottsevenemang och chipsfabriken. Även Bomarsunds fästning, Kastelholms slott samt äppelträden och de röda klipporna vid havet dyker upp i tankarna. Under jubileumsåret finns det hundratals orsaker att fira och kanske besöka det unika öriket. Den stora havskappseglingen Tall Ships Races ordnas, en opera om häxprocesserna på Åland under 1600-talet spelas upp och ett nytt besökscentrum invigs i Bomarsund. Kanske du eller din förening vill ordna något som relaterar till Åland och få med jubileumsåret i ert årsprogram? Kanske ni vill lyfta åländsk kultur eller historia och göra Åland mer känt i er region? Ordna en tillställning med Ålandsfika, Ålandspannkaka och äppelmust? Kanske ni gillar att dansa och vill ta del av Åland dansar utmaningen? Ett annat konkret sätt är att delta i strandstädningen under FN:s världshavsdag 8.6.2022 som är dagen innan självstyrelsedagen – ett sätt att ge lite av din tid för ett renare hav som en gåva till öriket. Vi hälsar hela världen välkommen med i firandet! Kolla vår hemsida www.aland100.ax •

Text, tekstit: Åland 100, Tiina Björklund & Noora Löfström Bilder, kuvat: Visit Åland

Tule mukaan juhlimaan satavuotiasta Ahvenanmaan itsehallintoa Vuonna 2022 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue. Juhlavuoden aikana ahvenanmaalaista itsehallintoa juhlitaan, muistetaan ja kunnioitetaan. Vuosi alkaa itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta ja jatkuu kokonaisen vuoden 9. kesäkuuta 2022 asti, jolloin on tasan 100 vuotta siitä, kun maakuntapäivät eli Ahvenanmaan parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran. Demokratia, rauha ja kestävä kehitys nousevat erityisesti merkkivuoden aikana. Myös meri ja ahvenanmaalainen kulttuuri on keskiössä. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Millaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on saarilta? Monet muistelevat pyöräretkiä, leirikouluja, urheilutapahtumia ja sipsitehdasta. Myös Bomarsundin linnoitus, Kastelholman linna sekä omenapuut ja punertavat kalliot meren rannalla nousee ajatuksiin. Merkkivuonna on satoja syitä juhlistaa ja vaikka vierailla saarilla. Suurten purjelaivojen kilpailu Tall Ships Races tulee Maarianhaminaan, ooppera 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla saa ensi-iltansa ja Bomarsundiin avataan uusi vierailukeskus. Ehkä sinä tai sinun yhdistyksesi haluaa järjestää jotain Ahvenanmaahan liittyvää ja ottaa merkkivuoden muistamisen mukaan vuosiohjelmaan? Ehkä haluatte nostaa ahvenanmaalaista kulttuuria tai historiaa ja tehdä Ahvenanmaata tunnetuksi alueellanne? Kahvitella Ahvenanmaan pannukakun ja omenamehun kera? Ehkä tykkäätte tanssia ja haluatte osallistua Ahvenanmaa tanssii -tanssihaasteeseen? Yksi konkreettinen tapa on olla mukana rantojensiivoustalkoissa YK:n maailman merien päivänä 8.6.2022, joka on päivää ennen itsehallintopäivää – tapa antaa aikaa puhtaamman meren puolesta, eräänlaisena lahjana saarille. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Käy sivuillamme www. aland100.ax •

Pohjoismaiden pääministerit johtavat pohjoismaiden yhteistyötä, mutteivät muodosta ministerineuvostoa. Heidän apunaan kaikkien maiden hallituksissa yksi ministeri toimii yhteistyöministerinä ja vastaa muun muassa pohjoismaisesta budjetista. Heidän apunaan on kaikissa maissa vastuuvirkamiehet. Pohjoismaiden yhteistyöministerit muodostavat ministerineuvoston, jonka alaisuudessa virkamiehet muodostavat yhteistyökomitean. Yhteistyöministereiden ministerineuvoston ohella ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa sektoriministereiden osallistuessa. Sektoriministereiden apuna ministeriöissä on nimetty virkamiehiä, jotka vastaavat pohjoismaiden yhteistyöstä ja kokoontuvat virkamieskomiteoina. Ministerineuvostojen päätökset perustuvat yksimielisyyteen. Ulkoministereillä ja puolustusministereillä ei ole ministerineuvostoa, mutta he kokoontuvat ja pitävät yhteyttä neuvostojärjestelmän ulkopuolella. Kööpenhaminassa toimiva ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoja. Pohjoismaiden neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikoista sekä hallitusten edustajista. Vain parlamentaarikoilla on äänivalta. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston ja sektorivaliokuntia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvoston päätökset ovat luonteeltaan suosituksia ja maat päättävät itse niiden toteuttamisesta. Jokaisen maan jäsenet muodostavat kansallisia valtuuskuntia, joilla on apunaan kansallisia sihteeristöjä. Kööpenhaminassa toimii Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö ja ministerineuvoston sihteeristön yhteydessä Kööpenhaminassa sijaitsee myös Pohjoismaiden kulttuurirahasto, joka vuosittain tukee yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä. •

Pohjola-Norden Ry

Officiella nordiska aktörer Teksti/text: Larserik Häggman De nordiska ländernas statsministrar leder det nordiska samarbetet men bildar inget ministerråd. Till sin hjälp har de ministrar i varje land utsedda att ansvara för det nordiska samarbetet och bland annat svara för den nordiska budgeten. Till sin hjälp har de i alla länder ansvariga tjänstemän. De nordiska samarbetsministrarna bildar ett ministerråd och de ansvarige tjänstemännen en samarbetskommitte. Utöver samarbetsministrarnas ministerråd sammanträder även tio olika ministerråd bestående av sektorministrar. Sektorministrarna har till sin hjälp ansvariga tjänstemän i respektive ministerium. Dessa sammanträder i ämbetsmannakommitteer. Besluten i ministerråden fattas enhälligt. Utrikes- och försvarsministrarna har inga ministerråd men samlas och håller kontakt utanför rådssystemet. I Köpenhamn finns ett ministerrådssekretariat som bistår ministerråden. Nordiska rådet består av parlamentariker och regeringsrepresentanter från alla nordiska länder och självstyrande områden. Endast parlamentarikerna har rösträtt. Parlamentarikerna i Nordiska rådet väljer ett presidium och sektorutskott som möts kontinuerligt. Besluten i rådet är till sin form rekommendationer och länderna beslutar själv om genomförandet. Varje lands rådsmedlemmar bildar nationella rådsdelegationer som till sin hjälp har nationella sekretariat. Hela rådets sekretariat är placerat i Köpenhamn i samband med ministerrådssekretariatet. I Köpenhamn finns också den nordiska kulturfonden som årligen stöder samnordiskt kulturarbete. •

Johannes Jansson / norden.org

Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä

K UN HA LUAT VAIHTAA MAISEMAA,

PARAS LOMA ON LÄHELLÄ. DEN BÄSTA SEMESTERN ÄR NÄRA.

Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.

Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen. Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.

Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi

Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi

scandichotels.fi

LAAJAVUORI

Kesä kutsuu kotilaituria kauemmas

Längre bort än hembryggan i sommar

Kesä on vapautta vaihtaa maisemaa! Risteile Helsingistä romanttiseen Riikaan, viehättävään Visbyhyn tai merelliseen Maarianhaminaan.

På sommaren har du friheten att byta utsikt! Kryssa från Helsingfors till romantiska Riga, charmiga Visby eller maritima Mariehamn.

The Tall Ships Races -risteilyt

The Tall Ships Races-kryssningar

Viking Line vie sinut Helsingistä The Tall Ships Races 2021 isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan. Näe valtamerten majesteetit ja koe koko perheen karnevaalitunnelma.

Viking Line tar dig från Helsingfors till värdhamnarna för Tall Ships Races 2021: Åbo, Tallinn och Mariehamn. Se världshavens majestäter och upplev karnevalsstämningen för hela familjen.

Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa på vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi. Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skoleller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille. Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita aina 20%-90% alennuksella. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään.

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

: A L L I D O O K A L O J H O P 10

*Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 40 eurolla. Voimassa 31.5.2022 asti. 1 etu per asiakas.

10%L*E LISÄ A

Pohjola-Norden Aluelehti Etelä-Suomi / Regiontidning Södra Finland 2021-2022

Articles inside

Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä

Kom med och fira Åland 100

Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr

Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla

Läskistä äyskäriin

Varför Norden? Siksi Pohjola

Nordiskt samarbete är inte självklart

Fröjd och ljus med Lucia i det finskspråkiga Orimattila från 1950-talet till coronatider på 2020-talet

Kesäretki Itäiselle Uudellemaalle 21. elokuuta 2021

Pohjoismaista ystävyyttä

Kotkan Pohjola-Norden: Norden-pariskunta siirtyy kunnia- ja rivijäseniksi

Pohjola-Norden i Sibbo – 50 år av vänskap

Hilleröd muistoissain

Svenska dagen firades med marknad i Lahtis

Lite huvudbry! Hierotaan älynystyröitä

En utflykt till det gröna Lahtis

Taidetta Konstrundanilla

Vad tror du dig veta om Norden?

Pääkirjoitus / Ledare