Pohjola-Norden Aluelehti Itä-Suomi 2020-2021

Page 1


Pohjola-Norden Itä-Suomen aluelehti Östra Finlands regiontidning Päätoimittaja Michael Oksanen puh. 0400 795 235 michael.oksanen@pohjola-norden.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Lehtityöryhmä Sirpa Korhonen Aila Ollikainen Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Antti Viisteensaari

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2020 Painos / Upplaga 1500 kpl

Antti Viisteensaaren valokuvanäyttelystä: Vihreys. S. 10

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Itä-Suomen alue / Östra Finlands region Lite huvudbry! Hierotaan älynystyröitä! – Joensuun Pohjola-Norden. . . . . . . . 5 Ruotsin kieli vahvasti mukana jatko-opinnoissakin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 8 vinkkiä kotipohjoismaistumiseen – Kuopion Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . 7 Pohjola-Nordenin Itä-Suomen aluepäivä Punkaharjulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pohjola-Norden -jäsenyyden ilot, hyödyt ja haitat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Pohjoismailla on suuri merkitys Pohjois-Karjalan yrityksille. . . . . . . . . . . . . . . 12 Kom och tala svenska! – Leppävirran Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Suonenjoen Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Tarinaa Liperin Pohjola-Nordenista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Koillissavolaiset Lucia 󶀳󶀰 v. -juhlat Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kielilähettiläs motivoi opiskelijoita ruotsin kielen opiskeluun. . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola-Norden ry Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti. . . 22 Kielilähettiläät / Språkambassadörerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Barnens rätt på jorden här i Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Isyysvapaat on tasa-arvokysymys – Koti-isät -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30


pääkirjoitus • ledare

Uusi Pohjola – Det nya Norden Pohjola tunnetaan demokratian, vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvon mallioppilaana. Pohjoismaat sijoittuvat aina TOP 10 maiden joukkoon tehtäessä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koulujärjestelmästä tai siitä missä onnellisimmat ihmiset asuvat. Pohjola on voinut olla ylpeä passivapaudesta sekä ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Liikkuessa Pohjolassa voi tuntea olevansa turvassa ja joutuessaan onnettomuuteen voi aina olla varma, että saa apua. Mutta miltä tulevaisuus näyttää? Elämme aikoja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jos joku olisi sanonut minulle uudenvuodenaattona 2019-2020, että toukokuussa istun seitsemättä viikkoa kotona etätöissä, minulla ei ole mahdollisuutta tavata sukulaisiani tai ystäviäni tai mennä edes kahvilaan, olisin vain nauranut ja sanonut, että kuulostaa ihan tieteisromaanilta. Nyt tämä on totisinta totta. Tulemme näkemään pysyviä muutoksia yhteiskunnissamme. Mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan pohjoismaiseen yhteistyöhön? Mitä tapahtuu kaikelle sille, mitä olemme rakentaneet vuosikymmeniä ja miten voimme tulevaisuudessa taata vapaan liikkuvuuden? Pohjoismaisten päätöksentekijöiden tulee seisoa yhteisenä rintamana ja päättää, että olemme myös jatkossa yhtenäinen alue, jolla on läheistä yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kriisien edessä. Meidän tulee vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä siten, että voimme myös huomenna tarjota kansalaisillemme mahdollisuuden elää yhteiskunnassa, jossa voimme tuntea olevamme turvassa ja tasa-arvoisia. Pohjoismaisilla sisämarkkinoilla on suuri potentiaali ja se voi parhaimmillaan jarruttaa tulevia taloudellisia kriisejä. Nyt jos koskaan tarvitaan Pohjola-Nordenia. Voimme yhdessä levittää pohjoismaista viestiä ja työskennellä yhdessä – vaikka teemme sen uudella tapaa. Meidän pitää ottaa oppia niistä kokemuksista, joita saamme toimimalla digitaalisesti ja rakentaa uusia, tulevaisuuden toimintamuotoja. Ajatelkaa, miten mukavaa oli laulaa esimerkiksi yhteislauluja yhdessä muiden Pohjoismaiden nordistien kanssa. Meidän tulee kehittää tästä tulevaisuudessa kombinaatio, jossa digitaalinen toiminta ja fyysiset kohtaamiset kulkevat käsi kädessä. Ystävyyttä ja yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin vain yhdessä tekemällä. Parhain nordisti; sinua tarvitaan rakentamaan tulevaisuuden Pohjolaa!

Norden anses ofta vara en modell för demokrati, frihet, social rättvisa, säkerhet och jämställdhet. De nordiska länderna ligger alltid i topp-10 då man gör olika mätningar av till exempel skolsystem eller vem som är lyckligast. Norden har kunnat stoltsera med passfrihet och fri rörlighet för personer och varor. När man rör sig i Norden känner man sig trygg, och skulle man råka ut för en olycka vet man att man alltid får hjälp. Men hur ser framtiden ut?  Vi lever idag i en tid som ingen kunnat förutspå. Skulle någon ha sagt åt mig på nyårsaftonen 2019–2020 att i maj sitter jag för sjunde veckan hemma och distansarbetar, och att jag inte kunnat träffat min släkt och vänner eller ens gå till ett café, ja då skulle jag ha skrattat och sagt att det låter som en bra ”sci fi-roman”. Nu är detta ett faktum som kommer att leda till bestående förändringar i vårt samhälle.  Vad betyder detta för det nordiska samarbetet? Hur går det med allt det som man under decennier har byggt upp, och kan man garantera fri rörlighet i framtiden?  Beslutsfattarna  i Norden borde nu enas och ta ett gemensamt beslut att Norden skall fortsätta vara en region som har ett nära samarbete, och framförallt en gemensam krisplan för eventuella framtida kriser. Vi bör stärka det nordiska samarbetet så att vi i också fortsättningen kan erbjuda våra medborgare möjlighet att leva i ett samhälle där man kan känna sig trygg och jämlik. En inre nordisk marknad har en stor potential, och kan leda till att en framtida ekonomisk kris kan bromsas. Nu om någonsin behövs Pohjola-Norden.  Vi kan gemensamt sprida det nordiska budskapet och jobba tillsammans, även om vi gör det på ett nytt sätt. Vi skall ta till oss av de erfarenheter vi får av att jobba digitalt, och bygga nya verksamhetsformer för framtiden. Tänk hur trevligt vi haft med till exempel allsångsaftnar där folk från olika delar av Norden har deltagit. Vi skall utveckla detta för framtiden så att vi får en bra kombination med digital verksamhet och fysiska träffar, för vänskap och samarbete utvecklas endast genom att vi gör det tillsammans. Så bästa nordist; du behövs för att bygga det framtida Norden!

Michael Oksanen

Michael Oksanen

Päätoimittaja

Chefredaktör Pohjola-Norden Ry

3


THALIAS TEMPEL SEDAN 1839

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

4

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region


Lite huvudbry! Hierotaan älynystyröitä! Osaatko yhdistää ruotsinkielisen sanonnan vastaavaan sanontaan suomeksi? Vanhat, vakiintuneet sanonnat ovat monesti lainautuneet sellaisinaan kielestä toiseen. Mutta aina näin ei ole, vaan ne ovat syntyneet oman kulttuurinsa erityispiirteistä. Siksi sanontojen yhdistäminen voi olla mukavan haastavaa. Testaa tästä päättelykykysi! Teksti: Aila Ollikainen, Joensuun Pohjola-Norden Kuvat: Pixabay

Yhdistä sanonta suomenkieliseen vastineeseensa!

PS. Vaikka sanonnat, sananparret ja sananlaskut ovat useimmiten vanhoja, ne putkahtelevat silloin tällöin esiin myös somemaailmassa. Esimerkiksi mainoksissa niiden muoto ja käyttö voi olla leikkisää tai muunneltua. Näistä ja monista muista kielen ilmiöistä erinomainen tietolähde on Kotimaisten kielten keskus, Institutet för de inhemska språken. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut teoksia mm. sanonnoista ja sananparsista.

a) Saako olla toinen kupillinen (esim. kahvia)? b) Helpommin sanottu kuin tehty. c) Olla ruista ranteessa. d) Makuasioista ei kannata kiistellä. e) Poimia rusinat pullasta. f) Nälkä on paras kokki. g) Sitä saa mitä tilaa. h) Rehellisyys maan perii. i) Onnenpekka! j) Ystävällinen sana / ystävällisyys ei maksa mitään. k) Hädässä ystävä tunnetaan. l) Myös pienillä padoilla on korvat. / Seinillä on korvat. m) Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. n) Ei savua ilman tulta. o) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. p) Loppu hyvin, kaikki hyvin. q) Koputa puuta! (kun toivoo, ettei jotakin tapahtuisi) r) Aamuhetki kullan kallis. s) Kolmas kerta toden sanoo. t) Ei olla minkään arvoista. u) Vakka kantensa valitsee. v) Ei helmiä sioille. w) Lopussa kiitos seisoo. x) Tarpeetonta / turhaa toistoa! y) Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Ratkaisut: 1h, 2d, 3s, 4b, 5v, 6k, 7o, 8n, 9m, 10j, 11r, 12l, 13i, 14a, 15g, 16x, 17q, 18e, 19c, 20t, 21u, 22f, 23y, 24p, 25w

1. Ärligheten varar längst. 2. Tycke och smak är olika. 3. Tredje gången gillt. 4. Lättare sagt än gjort. 5. Man ska inte kasta pärlor för svin. 6. I nöden prövas vännen. 7. Bättre sent än aldrig. 8. Ingen rök utan eld. 9. Finns det liv finns det hopp. 10. Ett vänligt ord kostar ingenting. 11. Morgonstund har guld i mund. 12. Också små grytor har öron! 13. Lyckans ost! 14. Får det vara påtår? 15. Som man sår får man skörda. 16. Tårta på tårta! 17. Peppar, peppar! 18. Plocka russinen ur kakan. 19. Ha råg i ryggen. 20. Inte vara värd ett ruttet lingon. 21. Kaka söker maka. 22. Hungern är bästa kryddan. 23. Borta bra men hemma bäst. 24. Slutet gott, allting gott. 25. Det bästa kommer sist.

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

5


Kuopion Pohjola-Norden ry

Ruotsin kieli vahvasti mukana jatkoopinnoissakin Kuopion Pohjola-Norden ry järjestä Nordplugg-kielikurssin joka kesä Ruotsin Jönköpingissä ja kurssille otetaan mukaan 10-15 opiskelijaa Kuopion alueen lukioista. Anniina Lehtimäki osallistui Nordpluggkielikurssille kesällä 2018. Kysyimme, mitä hänelle kuuluu nyt.

valinnalta. Pääsin oikeustieteelliseen todistusvalintakiintiössä, joka oli viime vuonna ensimmäistä kertaa käytössä. Varasuunnitelmana hain Ruotsiin opiskelemaan useampaan yhteiskunnalliseen koulutusohjelmaan, ja olisin saanut paikan englanninkielisestä valtiotieteen tutkinnosta. Hain myös oikeustieteelliseen Ruotsissa, mutta juuri viime keväästä alkaen keskipitkän ruotsin oppimäärä ei enää täyttänyt ruotsalaisia vaatimuksia kielitaidosta.

Kuka? Nimeni on Anniina Lehtimäki, olen 20-vuotias opiskelija ja asun tällä hetkellä Helsingissä. Olen kotoisin Nilsiästä. Kävin Nilsiän lukion ja valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2019.

Miten ruotsin kieli on osa nykyisiä opintoja? Suoritan kaksikielistä oikeusnotaarin tutkintoa, eli suoritan kolmasosan opinnoistani ruotsiksi. Osallistun siis joillakin aineopintoihin kuuluvilla kurs-

seilla ruotsinkieliseen opetukseen sekä teen tenttejä ruotsiksi. Pakollisen virkamiesruotsin lisäksi olen valinnut ylimääräisiä, edistyneitä ruotsin kursseja, jotta taitoni kehittyvät. Syksyllä aloitan harjoittelijana asianajotoimistossa, jossa kielitaito on myös tarpeen. Tavoitteenani on kehittää ruotsin kielen taitoani opintojeni ajan, ja mahdollisesti kirjoittaa notaaritutkielma tai jopa gradu ruotsiksi. Haluaisin lähteä myöhemmässä vaiheessa opintojani vaihtoon, ja yksi kiinnostavista vaihtokohteista olisi Ruotsi. Valmistuttuani haluaisin työskennellä yksityisellä sektorilla, esimerkiksi pankki- tai vakuutusjuristina tai in-house-juristina yritysmaailmassa. •

Miten yo-kirjoitukset meni? Kirjoitin laudaturin keskipitkästä ruotsista sekä viidestä muusta oppiaineesta. Lisäksi kirjoitin yhden eximian. Nordpluggin ansiosta etenkin ruotsin kielen kuullun ymmärtämiseni parani, mistä oli erittäin paljon hyötyä ylioppilaskirjoituksissa. Mitä opiskelet nyt? Opiskelen Helsingin yliopistossa oikeustiedettä. Valmistun oikeustieteen maisteriksi noin viiden vuoden kuluttua. Olen erittäin innoissani opiskelemastani alasta ja se tuntuu minulle juuri sopivalta. Miksi oikeustieteet? Olen halunnut oikeustieteelliseen 12-vuotiaasta saakka, ja hain Suomessa Helsingin sekä Turun yliopistoihin opiskelemaan oikeustiedettä. Minun ei juurikaan tarvinnut pohtia hakukohteitani, sillä oikeustiede tuntui varmalta 6

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

”Nordpluggin ansiosta etenkin ruotsin kielen kuullun ymmärtämiseni parani, mistä oli erittäin paljon hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.” – Anniina Lehtimäki


Kuopion Pohjola-Norden ry

8 vinkkiä kotipohjoismaistumiseen Pohjoismaisuus on paljon muutakin kuin se vuosittainen Tukholman-risteily tai toissavuotinen vierailu kulttuurikeskukseen. Täällä Suomessa olemme Pohjoismaissa kotonamme. Toisinaan on kuitenkin mukavaa sukeltaa myös toisten pohjoismaisten kulttuurien maailmaan. Sitä varten ei edes tarvitse välttämättä poistua kotoaan. Tässäpä siis muutamia vinkkejä siihen, miten elämästä Pohjoismaassa voi tehdä entistäkin pohjoismaisemman!

ja NRK:n verkkosivuilta pääsee katsomaan uutislähetyksiä myös Suomesta käsin – ja SVT tarjoaa uutisia myös suomeksi!

#1 Laajenna musiikillista maailmakuvaasi

Internet on tv-sarjoja pullollaan, mutta moni parhaista rikossarjoista on peräisin Pohjoismaista. Olipa suosikkisi sitten Juutinrauman ympäristöön sijoittuva Silta tai kotimainen Karppi, löytyy sarjatarjonnasta rikostarinaa joka lähtöön. Ja uunituoreita, tulevia klassikoita näyttävät meillä myös monet kanavat ihan parasta aikaa.

Nykyaika on monella tapaa ihanan kätevää, eikä vähiten musiikin kuuntelun suhteen. Suoratoistopalveluissa kaikki Pohjoismaiden suosituimmat artistit, autenttisimmat autotallibändit ja svengaavimmat soul-laulajat ovat vain muutaman klikkauksen päässä. Aloittelijalle sopivaa sisältöä ovat esimerkiksi Molly Sandénin kaltaiset ruotsalaiset eturivin artistit tai norjalaisen KEiiNOn joikupop.

#2 Ploggaa kunto ja luonto kuntoon Ruotsalainen innovaatio plogging eli ”roskajuoksu” yhdistää hölkkäämisen roskien keräämiseen. Hölkkää, juokse tai kävele ja siivoa samalla lähiympäristöäsi. Ota mukaasi roskapussi, käsineet ja mielellään myös kaveri (yhdessä siivoatte enemmän), ja luonto kiittää! Muistathan kuitenkin varoa teräviä roskia ja pestä kädet kotiin palatessasi!

#3 Joka päivä on juhlapäivä

#6 Hyggeile Valaise ilta kynttilöin, kääriydy lämpimään vilttiin ja odota uunista kohoavaa kardemumman tuoksua (tai lämmitä mikrossa valmiita pullia). Tai tee jotain muuta hauskaa, kunhan olosi on mukava ja kodikas – eli hygge. Jos kotisi kaipaa uutta koriste-esinettä, voit vaikkapa muovailla paperimassasta pari Taalainmaanhevosta. Pääasia tässä trendivillityksessä on ihan vaan mukava olo.

#7 Nauti Nordic noir -sarjoista

#8 Opettele kieltä Kirjastojen kieltenosastot ovat pullollaan oppimateriaalia uusien kielien opiskeluun ja vanhojen kertaamiseen. Lainaa lyhytkurssi fäärin kielestä tai petraa peruskouluruotsi käyttökuntoon ilman arvosanapaineita! Jos ja kun opiskelu imaisee mukanaan, tarjoavat mm. kansalaisopistot ja aikuislukiot lukemattomia mahdollisuuksia kielten lähiopetukseen. • Rasmus Keinänen Kirjoittaja on Kuopion Pohjola-Nordenin nuorisotoimikunnan vetäjä, ja kevään aikana kokeillut niin etätöitä, -kokouksia kuin -kahvitteluakin.

Tai ainakin melkein. Kaipasit sitten tilaisuutta kutsua ystäväsi kahville pitkän tauon jälkeen tai tilaisuutta syödä hyvin ja nauttia elämästä, on pieni juhla varmasti paikallaan. Kotimaisten juhlapyhien lisäksi juhlistaa voi vaikkapa eri Pohjoismaiden kansallispäiviä. Ruotsalaisilla on lisäksi kalentereissaan omat päivät muun muassa katkarapuvoileiville, korvapuusteille sekä juustokakulle. Oli päivä mikä hyvänsä, voi sitä pohjoismaistaa kokeilemalla uutta reseptiä tai laulamalla vaikka Norjan kansallislaulua.

#4 Seikkaile supermarketin lehtihyllyllä Yllättävän monessa vähänkään suuremmassa kaupassa Suomessa on myynnissä pohjoismaisia lehtiä. Tanskalaiset sisustusvinkit ja ruotsalaiset kuninkaallisjuorut ovat piristävää vaihtelua kotoisiin viihdeuutisiimme.

#5 Katso naapurien uutiset

Rasmus Keränen

Naapurimaiden uutislähetyksistä voi avautua odottamattomia näkökulmia jo tuttuihin uutisaiheisiin. Saatatpa myös oppia jotakin uutta kyseisen maan kulttuurista tai kielestä. Esimerkiksi pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden, kuten SVT:n 7


Pohjola-Nordenin Itä-Suomen aluepäivänä retkeiltiin Punkaharjun kansallismaisemassa

”Se tietää rikkaana olemista” Teksti: Peter Sjölund

Aurinkoisena kesäkuisena lauantaina

2019 kolmisenkymmentä Pohjola-Nordenin Itä-Suomen yhdistysten jäsentä vieraili Punkaharjulla. Retkelle osallistui väkeä Kerimäeltä, Savonlinnasta, Mikkelistä, Joensuusta, Liperistä, Nurmeksesta ja Leppävirralta. Paikalle tultiin pienryhmissä omilla autoilla. Yhdessä reissatessa on tunnetusti hyvin aikaa huolellisemmallekin ajatustenvaihdolle, mikä edistää yhteisiä päämääriä ja syventää niiden ymmärtämistä. Sataviisikymmentä vuotta sitten Zacharias Topelius kirjoitti Maamme-kirjassa Punkaharjusta: ”Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tahi auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon. Se tietää rikkaana olemista, sydämemme täyttyy kiitollisuudesta ja palvonnasta.” Me retkelle osallistuneet totesimme Topeliuksen havainnot oikeiksi. Harjumaiseman huikaisevat näkymät ja houkuttelevat metsäpolut täyttävät kenen tahansa mielen kiitollisuudella. Ja kun vieläpä sää meitä suosi, muutamat tarttuivat tilaisuuteen ja pulahtivat uimaan useammankin kerran päivän aikana. Helteinen alkukesä oli mukavasti ehtinyt lämmittää uimaveden. Tapahtumarikas päivä alkoi maittavalla lounaalla Saimi Hoyerin luotsaamassa Hotelli Punkaharjussa. Saimi kertoi meille samalla paikan pitkästä historiasta. Sekä tsaareja että presidenttejä on yöpynyt hotellissa. Lounaan jälkeen kiertelimme taloa ja kiipesimme torniin juuri hurjan ukkoskuuron rynnistäessä harjun yli, huuhtoen kaiken ihanan raikkaaksi. Pian aurinko jo taas paistoi ja lämmitti.

8

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Lähistön Retretti-rakennuksessa oli sopivasti taiteilija Johanna Oraksen kesänäyttelyn avajaiset, joihin osallistuimme kuohuviinimaljoja kohottaen. Tapahtuma oli juontajineen ja esiintyjineen meidät maallikot melkein mykistävä markkinointispektaakkeli maamme taidekesässä. Kolmas kohteemme oli Suomen metsämuseo Lusto, maamme metsähistoriasta ja metsäkulttuurista kertovine upeine aineistoineen. Näyttelytiloja kierrellessä tuli melkein huono omatunto siitä, miten vähän loppujen lopuksi tietää metsän keskeisestä roolista elämäntapamme muokkaajana. Samalla syntyi päätös: tänne pitää tulla säännöllisesti uudestaan, suomalaista itseymmärrystä ja yleissivistystä tankkaamaan. Pohjola-Norden -liitto tuki retkeämme kustantamalla lounaamme sekä pääsymaksut Metsämuseo Lustoon. Lämpimässä kesäillassa ryhmämme hajaantui viimein autoseurueisiin, jotka tyytyväisinä ja monin tavoin ravittuina suuntasivat kotimatkoilleen eri puolille Itä-Suomea. •

Aurinkoisena kesäkuisena lauantaina 2019 kolmisenkymmentä PohjolaNordenin Itä-Suomen yhdistysten jäsentä vieraili Punkaharjulla.

Det är owisst, när Pungaharju är skönast. Några finna det beundranswärdt, när solen upprinner öfwer Puruwesi och fjärdarna glimma och björkarnas löf synas genomskinliga uti morgonrodnaden. Andra tycka det wara herrligast, när månen skiner på Puruwesi och motsatta sidan af åsen ligger i djup skugga. Så mycket är wisst, att det må wara qwäll eller morgon, sommarnatt eller solsken, finnes ej i wårt land en skönare lustgård. Och detta är mycket sagdt om Pungaharju. Det är att wara rik bland de allrarikaste; det uppfyller wårt hjerta med tacksamhet och tillbedjan. – Zacharias Topelius, Boken om vårt land (1875)


Maittavan lounaan ja hurjan ukkoskuuron jälkeen katsaus alueen karttaan – ja pian taas menoksi. Retken nuorimmat osallistujat, joensuulaiset Ensti ja Tuokko Linjama, tutkivat vaihtoehtoja Peter Sjölundin kanssa. Kuva: Riikka Linjama Uunituore aluelehti ilahduttaa. Opettaja Sari Tuomaala Nurmeksesta on juuri saanut nipun lehtiä Joensuun Pohjola-Nordenin pj Sinikka Marilalta. Kuva: Anni Virnes

Sataviisikymmentä vuotta sitten Zacharias Topelius kirjoitti Maamme-kirjassa Punkaharjusta: ”Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tahi auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Me retkelle osallistuneet totesimme Topeliuksen havainnot oikeiksi.

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

9


Joensuun Pohjola-Norden

Jäsenyyden ilot, hyödyt ja haitat Teksti: Peter Sjölund Kuvat: Sirpa Korhonen

Elämää voi tarkastella monelta eri kantilta. Yksi tarkastelukulma on todeta, että aivan kaikki mitä maailmassa tapahtuu, on viestintää. Kedon kukka kutsuu väriloistollaan paikalle pörriäisiä. Susi ilmoittaa reviirinsä rajat virtsamerkein. Ihmislapsi näyttää vanhemmilleen heistä piirtämänsä kuvan, toivoen tulevansa itsekin nähdyksi. Jos viestintä onnistuu, elämä jatkuu. Viestien määrä maailmassa on muutamassa vuosikymmenessä vähintäänkin satakertaistunut. Päivittäinen tietotulva uhkaa hukuttaa meidät alleen. Yritämme monin eri tavoin suojautua liialta informaatiolta. Seulomme saman tien pois ne viestit, jotka eivät tunnu koskettavan meitä tai joita emme heti ymmärrä.

10

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Keinoja herättää huomio on tietysti monia. Aihetta on tutkittu jo antiikin ajoista lähtien. Miten hallita? Miten aikaansaada efekti?


Kun sitten kohtaamme kiinnostavan ja selkeän viestin, mielemme nauttii ja lepää. Enemmän kuin koskaan aiemmin sillä on väliä, miten kukin meistä viestinsä muotoilee. Keinoja herättää huomio on tietysti monia. Aihetta on tutkittu jo antiikin ajoista lähtien. Miten hallita? Miten aikaansaada efekti? Klassisesta retoriikasta se alkoi, päätyen moderniin psykologiaan. Ammattimainen markkinointi käyttää näitä keinoja jatkuvasti tavoittaakseen meidät. Viestinnän lyhyin mahdollinen oppimäärä: laita siihen jokin koukku. Herätä vastaanottaja huomaamaan viestisi. Sillä viesti tavoittaa kohteensa vain pysäyttäessään. Eivätkä ihmiset välitä sellaisesta informaatiosta, joka ei tunnu välittävän heistä. Jok’ikisen viestin kohdalla he tiedostamattaan kysyvät: miten

Viestinnän lyhyin mahdollinen oppimäärä: laita siihen jokin koukku.

tämä liittyy minuun, auttaako tämä minua elämään paremmin? Näitä miettien me Joensuun Pohjola-Nordenissa ryhdyimme jokunen vuosi sitten laatimaan esitettä jaettavaksi eri tilaisuuksissamme. Halusimme sanoa jotain olennaista, emmekä vain että ”tule mukaan iloiseen joukkoomme”. Koukun päätimme laittaa heti esitteen alkuun. Onnistuimmeko? Jos olet lukenut tänne asti uteliaisuudesta, jonka tämän jutun otsikko herätti, vastaus lienee ”kyllä”. Sama otsikko on nimittäin esitteessämmekin. Kyseessä on pienen paikallisyhdistyksen pieni esite. Vähäinen viesti, joku saattaa ajatella, turha laittaa liikaa paukkuja sellaiseen. Mutta jos ylipäätään viestittää, turhinta on tehdä se niin, ettei viesti tehoa, vaan katoaa matkallaan. Tällöin ainoa saavutus on sekä lähettäjän että vastaanottajan ajanhukka. Lopuksi todettakoon, ettei vielä riitä, että viestissä on jokin jännä koukku. Lisäksi pitää lunastaa lupaus, että vastaanottajan vaivannäkö kannattaa. On koukku sitten tekstiä, kuvaa tai jotain muuta, se pitää pystyä perustelemaan. Miten me yritimme tehdä tämän voit lukea verkkosivujemme aloitussivun Yhdistyksemme-osiosta, osoitteesta https://joensuupohjolanorden.net/ •

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

11


Joensuun Pohjola-Norden

Pohjoismailla on suuri merkitys Pohjois-Karjalan yrityksille Pohjoismaiden välinen kulttuurivaihto ja liikkuminen on ollut itsestäänselvää jo vuosikymmeniä. Harvoin tulee silti pohdittua millainen merkitys Pohjoismailla on alueen yrityselämään. Teksti ja kuva: Jarmo Valtonen Täysin tarkkaa tietoa on vaikea saada, kuinka paljon maakunnasta on vientiä, mutta jotain kuitenkin tiedämme. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tehnyt säännöllisesti vientikyselyjä maakunnan merkittävimpiin yrityksiin. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2018. Pohjoismaiden merkitystä maakunnan yrityselämään kuvaavat yritysjohtajat Ari Mononen ja Kai Iiskola. Iivari Mononen Oy on merkittävä yritys Pohjois-Karjalassa. Konsernilla on toimintaa myös Norjassa ja Ruotsissa, sekä Englannissa. Konsernin toimitusjohtajana toimii Ari Mononen. Hän on myös Pohjois-Karjalan Kauppakamarissa hallituksen puheenjohtaja. Coctio Oy on Kai Iiskolan perustama yritys, joka sijaitsee nykyisin Liperin Ylämyllyllä. Yhtiön liiketoiminta pohjautuu Kai Iiskolan yli 25 vuoden kokemukseen kansainvälisen elintarviketeollisuuden, erityisesti liemi- ja kastikeliiketoiminnan parissa. Millaisena vientimarkkinana näet Pohjoismaat ja onko toimintaympäristö kuinka erilainen verrattuna vaikkapa Englantiin? Ari Mononen: ”Pohjoismainen yritysja kauppakulttuuri on perusperiaatteeltaan samanlainen kuin meillä Suomessa. Tämä tekee kaupankäynnistä meille suomalaisille tuttua. Hieman ehkä

12

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

enemmän käydään keskustelua ruotsalaisten kanssa. Kun sitten päästään maaliin niin hommat toimivat luontevasti ja ihmisten välillä vallitsee luottamus, jossa kaikkea ei tarvitse kirjallisesti sopia. Englannissa puolestaan on paljon enemmän byrokratiaa ja hierarkiaa, jonka vuoksi on tarkoin tunnettava asiakkaat ja osattava mennä oikeaa polkua. Päätöksenteko on Englannissa monesti hidasta ja taustalla saattaa olla asioita, joita et kaikkia voi tietää.” Kai Iiskola: ”Suurin piirtein samankaltaisen yrityskulttuurin kannalta Pohjoismaat ovat meille oiva mahdollisuus aloittaa yrityksen kansainvälistyminen. Vientimarkkinana pohjoismaiset yritykset ovat yleensä luotettavia sekä helppoja kumppaneita. Mielestäni Pohjoismaista norjalaisten ajattelutatapa on lähinnä suomalaisten suoraviivaista liikemieskulttuuria. Tätä kaipaa aika ajoin myös muissa Pohjoismaissa.” ”Euroopan maiden ero syntyy niiden pitkästä historiasta ostaa ja myydä. Tuotteen tai palvelun pitää olla hyvä tai erinomainen ja vielä erittäin kilpailukykyinen. Voisi lyhyesti sanoa, että Euroopan maissa vain hyvä bisnes puhuu tai menestyy.” Onko suomalaisuudella ollut mielestäsi merkitystä kaupankäynnissä?

Pohjois-Karjalan vienti Pohjoismaihin 2018 Keskeisimmät vientituotteet: Metsäteknologia, lukitusjärjestelmät ja metsäteollisuuden tuotteet Vienti yhteensä noin 238 793 000€ • • • •

Ruotsi 202 793 000€ Norja 27 618 000€ Tanska 8 200 000€ Islanti 182 000€

Luvut perustuvat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Pohjois-Karjalan yrityksille keväällä 2019 tehtyyn kyselyyn. Kaikki yritykset eivät ole vastanneet kyselyyn ja summat ovat suuntaa antavia. Mononen: ”Suomalaisuus on etu. Meidän laatuun ja toimitusvarmuuteen luotetaan yleisesti.” Iiskola: ”Kyllä ilman muuta. Uskoisin että saamme myyntitapaamiset järjestymään helposti koska olemme rehellisen, luotettavan ja ahkeran kansan maineessa, jossa insinööriosaaminen on huippuluokkaa.”


Haluaisitko kertoa vielä jotain muuta olennaista? Mononen: ”Suomalaisten haaste on paikallisiin kilpailijoihin nähden kieli. Hyvän asiakassuhteen luomisessa auttaa yhteinen kieli niin, että kanssakäyminen on mutkatonta ja pystyt aistimaan kaikki pienetkin vivahteet. Tämän vuoksi itsensä kehittämisessä ja henkilökunnan rekrytoinnissa kannattaa panostaa kielitaidon kehittämiseen.” Iiskola: ”Eri maissa on omat sävynsä ja sääntönsä, oli maa Euroopassa tai sen ulkopuolella. On suureksi eduksi ymmärtää vientimaan yrityskulttuuria ja tapaa toimia. Parempi kokonaisymmärrys maasta nopeuttaa viennin liikevaihdon kasvua ja näin sen kannattavuutta.” Yritysten kansainvälistymistä tukee Team Finland. Se on yrityksille kansainvälistymispalveluja tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Se pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Pohjois-Karjalan Team Finlandin koordinaattorina toimii Tapio Kinnunen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Kinnunen: ”Pohjoismaat ovat monelle kansainvälistymistä aloittavalle yritykselle kiinnostavin markkina. Se on lähellä ja liiketoimintaympäristö muistuttaa Suomea. Kaikissa Pohjoismaissa on ainakin yhdellä Team Finland -toimijalla toimipiste. Toimijat tarjoavat maksutonta alkuneuvontaa, jonka

Norjan suurlähettiläs Åge B. Grutle vieraili Coctio Oy:llä 18.3.2016. Kuvassa vasemmalta oikealle: Joensuun Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Sinikka Marila, P-K:n ELY-keskuksen Team Finland aluepäällikkö Tapio Kinnunen, suurlähettiläs Grutle ja Tanja Immonen Coctio Oy:stä.

turvin voi löytää mm. kohdemaan asiantuntijoita ja verkostoja. Ennen kuin ottaa suoraan yhteyttä kohdemaan toimistoon on kuitenkin hyödyllistä keskustella suunnitelmista oman alueen paikallisten toimijoiden esim. ELY-keskuksen, Kauppakamarin tai kehittämisyhtiön kanssa. Näiden kautta voi saada myös rahoitusta ja neuvontaa, joista on hyötyä, kun aloittaa toimenpiteet kohdemarkkinalla.” •

Linkit iivarimononen.fi coctio.com team-finland.fi

ScanPole Oy on yksi Euroopan johtavista pylväsyhtiöistä. Turvaamme vakaata ja parempaa infrastruktuuria ihmisille ympäri maailman. suomi | ruotsi | norja | iso-britannia www.scanpole.com

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

13


Leppävirran Pohjola-Norden ry

Kom och tala svenska! Leppävirran Pohjola-Nordenin hallituksen kokouksessa pohdittiin kerran, miten kehitettäisiin yhdistyksen toimintaa. Varapuheenjohtaja Satu Savolainen ehdotti kerran kuussa kokoontuvaa ruotsinkielistä keskustelukerhoa, Svenska klubbenia. Asia oli sillä selvä, eikä sitä ole tarvinnut katua. Minulla on ollut ilo pitää kerhoa pohjoismaisista asioista ja ruotsin kielestä kiinnostuneille. Teksti: Anne-Maj Kokkala Svenska klubben on kaikille avoin, ilmainen keskusteluker-

ho. Se kokoontuu kerran kuussa kirjaston kerhohuoneessa. Kulttuuriystävällistä Leppävirran kuntaa on tästä kiittäminen. Paikallislehti Soisalon Seutu muistuttaa kerhopäivien ajankohdasta, siitä kiitos lehden toimitukselle! Svenska klubbenin puitteissa on keskusteltu monenlaisista asioista. Kun osanottajat ovat eri ammattialoilta ja heillä on monenlaisia harrastuksia, keskusteluista tulee hyvin mielenkiintoisia. Milloin on puhuttu yhteiskuntamme asioista, milloin terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmastokysymykset, sekä kasvi- ja eläintuntemus on herättänyt hyvin keskustelua toisella kotimaisella. Ajankohtaiset juhlapyhät ovat aina hyvä keskustelun aihe ja se, kuinka ne eroavat eri Pohjoismaissa. Keskustelukerhomme on herättänyt kiinnostusta kuntarajojen ulkopuolellakin. Olemme saaneet kirjoja ja lehtiä henkilöitä, jotka ovat tahtoneet tukea toimintaamme. Sydämelliset kiitokset heille. Eri lehdet, kuten Borgåbladet ja Västra Nyland, lähettivät klubilaisille lehtiä kommentoitavaksi, ja hyvinhän se sujui ruotsin kielelläkin.

Antti Viisteensaaren valokuvanäyttelystä: Tupasvillat. Kuva: Antti Viisteensaari

14

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Oma Aika -lehden päätoimittajakin toivoi kerholaisten mielipiteitä vastailmestyneestä julkaisusta. Kiitokseksi saatiin iso nippu uusinta numeroa. Ruotsissa ilmestyvä Hemmets veckotidning -lehdessä olevat ristikot ovat kiinnostaneet keskustelukerholaisia ja niistä helpoimpia on yhdessä ratkottu. Tietokilpailutkin ovat hyvin toimineet. Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen on kutsunut jo monena vuonna Leppävirran nordisteja pääsiäisen aikaan ruotsinkieliseen messuun ja joulun aikaan laulamaan kauneimpia joululauluja. Leppävirran seurakunta on tilannut Kyrkpressen -lehden Svenska klubbenia ajatellen. Kirjaston kerhohuoneen vieressä olevassa näyttelytilassa on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Helmikuussa 2020 oli Leppävirran seurakuntapastorin Antti Viisteensaaren luontokuva-aiheinen valokuvanäyttely. Vuodenaikojen valo -nimisessä kuvakokoelmassa oli muun muassa kukkia, lintuja ja perhosia taidokkaasti valokuvattuna. Svenska klubben oli juuri siltä illalta päättymässä, kun valokuvaaja tuli paikalle ja kutsui meidät tilaisuuteen, jossa hän kertoi kuvistaan. Siinä yhdistyi hienosti tiede ja taide. Vuoden 2020 kevätkausi jäi koronaviruksen vuoksi lyhyeksi, mutta odotamme innokkaasti syyskautta. Välkomna med alla som vill tala svenska! •

Tervetuloa yhdistyksemme toimintaan mukaan! Leppävirran Pohjola-Norden ry Puheenjohtaja Anne-Maj Kokkala, puh. 017 5541903 Varapuheenjohtaja Satu Savolainen, satu.savolainen@hotmail.com

Keskustelukerholaisia ihastelemassa Antti Viisteensaaren valokuvanäyttelyä. Kuva: Satu Savolainen


Suonenjoen Pohjola-Norden ry Kuva ja teksti: Mauri Repo

Yhdessä eteenpäin

Lähes neljänkymmenen vuoden ajan on yhdistyksemme toiminut aktiivisesti Sisä-Savon alueella tarjoten alueen asukkaille mahdollisuuksia kokoontua yhteisiin tapahtumiin. Vaativimpia yhteisiä ponnistuksia vuosien varrella oli vuosikymmenet jatkunut, nyt jo hiipunut ystäväkuntatoiminta ja lukiolaisvaihto ruotsalaisen Alvestan kunnan ja Suonenjoen välillä. Meillä on ollut teemallisia Pohjolan pitoja ja monikansallisia pikkujouluja. Naapuriyhdistysten kanssa on käyty teatterissa ja rakennettu näyttelyitä. Omalla joukolla on harrastettu lähimatkailua maalla ja vesillä. Pitkään yhdistyksessä toimineet jäsenemme ovat voimavara ja tärkeä tuki pohjoismaisen kulttuurin ja yhteistyön kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kuitenkin ikääntyminen ja väen väheneminen on meidänkin yhdistyksessämme tosiasia, työt sekä vastuut pyrkivät kasaantumaan yhä harvempien harteille. Olemme suhtautuneet tähän kuitenkin haasteena ja vastanneet siihen tehosta-

malla ystäväpiirissämme henkilökohtaista jäsenhankintaa. Olemme myös jakaneet erilaisiin julkisiin kohteisiin tarjolle tätä erinomaisena mainoksena ja tietolähteenä toimivaa aluelehteä. Kevennämme myös hallintoamme sääntömuutoksella siirtyen yhden vuosikokouksen malliin. Pohjola-Nordenin Itä-Suomen alueen yhdistysten yhteistyö on lähtenyt erinomaisesti käyntiin Pohjolan pitojen ja aluepäivien järjestämisen suhteen. Aluetoimikunnan kokouksissa on vallinnut voimakas yhteisöllisyyden tunne ja yhdessä tekemisen henki. Yhdistysten edustajat kertovat aluekokouksissa omista suunnitelmistaan ja kutsuvat muita osallistumaan järjestämiinsä tilaisuuksiin ja retkiin. Mainio tapa pitää yhteyttä ja edelleen tehostaa alueen yhdistysten yhteistyötä olisi lähettää oma jäsenkirje tiedoksi ja houkutukseksi muillekin alueen yhdistyksille. Yhdessä saamme enemmän aikaan. •

Yhdistyksen yhteystiedot Maritta Palhokumpu, pj. +358 44 308 3019 annamapalho@gmail.com Mauri Repo, vpj. +358 40 527 1984 repo.mauri@pp.inet.fi

Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

15


Tarinaa Liperin Pohjola-Nordenista Teksti: Pekka Hirvonen

Pieni mutta pippurinen – näin voitaneen kuvata Liperin Pohjola-Nordenin toimintaa! Yhdistys perustettiin huhtikuussa 1981, joten ensi vuonna pyöreät 40 vuotta täyttyy. Jäseniä on ollut kahdenkymmenen molemmin puolin. Alkuvuosina meillä vieraili vuosittain matkalehtoreita, trubaduureja tai näytettiin piiriltä saatuja elokuvia koulussa. Lisäksi toimittiin yhdyssiteenä pohjoismaisten ystäväkuntien Ruotsin Orsan, Norjan Rendalenin sekä silloisen Tanskan Sejlflodin välillä. Aikoinaan Liperissä järjestettiin Suvisoudut sekä kesällä Leipäpäivät, ja näissä nähtiin useana vuonna ystäväkuntien edustajia. Yhdistyksemme lahjoitti Kirkkorantaan Ystävyyden puun, jota ystäväkuntien väki oli istuttamassa. Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut alusta lähtien Pekka Hirvonen. Toiminta on viime vuosina muuttanut melkoisesti muotoaan. Stipendejä jaetaan opiskelijoille edelleen ja Lucia-juhlaa on pidetty jo perinteenä. Pohjoismainen ystäväkuntatoiminta on hiipunut lähes olemattomiin. Tosin jonkin verran on edelleen yksityisiä suhteita ystäväkuntiin. Yhdistyksemme päätti aktivoida omaa toimintaa, ja niinpä olemme tehneet retkiä ympäri Pohjolaa joka toinen vuosi. Kesällä vuonna 2011 aloitimme retkellä Gotlantiin. Siellä pääpaikkamme oli tietenkin Visby, mutta teimme sekä pyörä- että bussiretkiä ympäri saarta. Vuonna 2013 kävimme Ahvenanmaalla, jossa jäsenemme Göran Lindberg opasti meitä hienosti kotipaikan tuntemuksellaan. Vuonna 2015 oli vuorossa Oslo ja kaikki sen merkittävimmät nähtävyydet Grieg-museosta Holmenkolleniin. Kööpenhaminan vuoro tuli kesällä 2017. Sekin sujui hienosti esimerkiksi laivaristeilyn ja kuninkaallisen vahdinvaihdon merkeissä. Viime kesänä päätimme sitten tutustua myös kotimaan länsirannikkoon, sillä se puoli Suomea on jäänyt meille itäsuomalaisille melko vieraaksi. Niinpä aloitimme autoilun Raahesta ja katselimme sieltä alaspäin kaikki pikkukaupungit idyllisine puutalokortteleineen vältellen moderneja kauppakeskuksia. Maisemat olivat komeat myös Raippaluodon päässä tai sillalta katsottuna. Kesäinen retkemme päättyi lopulta Rauman vanhaan kaupunkiin. Majoituksena vältimme perinteisiä hotelleja, vaan etsimme paikallisia, vähän eksoottisiakin yöpymispaikkoja. Loppujen lopuksi, ja ajatellen kaikkia lähes 40 vuotta, paljon olemme kuitenkin ehtineet yhdistyksenä kokea. Sen on mahdollistanut pieni mutta hyvin tiivis aktiiviväki, joka ei ole halunnut toiminnasta luopua. Maasta se pienikin ponnistaa – vanhaa kliseetä lainatakseni. •

16

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

Unikkopeltoa Gotlannissa

Ahvenanmaalla

Lepotauko Gotlannissa


Yhdistys perustettiin huhtikuussa 1981, joten ensi vuonna pyöreät 40 vuotta täyttyy.

Pyöräretkellä Gotlannissa (Ritva Hilke ja Pekka Hirvonen)

Viime kesänä päätimme sitten tutustua myös kotimaan länsirannikkoon, sillä se puoli Suomea on jäänyt meille itäsuomalaisille melko vieraaksi. 30-vuotisjuhlakokous

Kööpenhaminassa hotellin edustalla Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

17


Koillissavolaiset Lucia 󶀳󶀰 v -juhlat Tuusniemellä Tuusniemellä koettiin unohtumattomia juhlahetkiä joulukuussa 2019. Vietimme 30. Lucia-juhlaa kahtena päivänä 13.-14.12.2019 Turulan koulukeskuksella. Teksti ja kuvat: Riitta Hämeen-Anttila

18

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region


Koillis-Savossa on valittu Lucia-neito vuodesta 1988 läh-

tien. Vain kahtena vuonna Lucia-juhla on jäänyt pitämättä. Lucian valinta ja juhla pidettiin aluksi pienemmissä puitteissa, Tuusniemen Pohjola-Nordenin pikkujoulussa, heti samana vuonna, kun yhdistys perustettiin helmikuussa 1988. Vuosien saatossa Lucia-juhla laajeni ja juhlia pidettiin Tuusniemen eri kylillä, myös toisten yhdistysten kanssa. Vuodesta 1997 lähtien Lucia-neito valittiin Koillis-Savo -lehden välityksellä Koillis-Savon alueelta. Siitä seurasi, että Lucia-juhla pidettiin aina siinä pitäjässä, mistä Lucia-neito oli kotoisin. Kruunaus tapahtui kirkossa, mistä kynttiläkulkueena kuljettiin juhlapaikkaan. Ensimmäinen Lucia-neito oli Kati Riikonen (o.s. Mikkonen) Etelä-Tuusniemeltä. Hänellä on kaunis lauluääni, ja tätä lahjaansa hän on kehittänyt elämänsä aikana ja osallistunut iskelmälaulukilpailuihin hyvällä menestyksellä. Oli kunnia saada Kati 30 vuoden jälkeen esiintymään juhlassamme. Juhlat aloitettiin perjantaina 13.12. päivän avauksen merkeissä koulun väelle. Tukioppilaat järjestivät kahvi- ym. tarjoilun kaikille ennen ohjelmaa. Lucia-lauluryhmä (10 oppilasta) esitti joululauluja ja 30. koillissavolainen Lucia-neito Tiia Miettinen Tuusniemen Tuusjärveltä kruunattiin kynttiläseppeleellä. Pappi Paula Hagman-Puustinen kertoi täydelle salille Lucian tarinan ja Lucian merkityksestä esimerkkinä myös tämän päivän ihmiselle hyvää tekevänä köyhien ja sairaiden auttajana. Lucian esimerkillä on voimaa maailman tämänhetkisessä ahdistuksessa koronaviruksen kylväessä sairautta ja kuolemaa. Juhlahetken jälkeen Lucia lauluryhmänsä kanssa vei perinteisesti laulutervehdyksen Tuusniemen sairaalaan, palvelukeskukselle, Koivukodille, toimintakeskukselle, pankin väelle ja asiakkaille sekä kauppoihin. Olimme myös pystyttäneet ruokasaliin näyttelyn Lucian 30 vuoden historia. Siihen saivat tutustua koululaiset ja juhlavieraat. Lucia-yleisöjuhla pidettiin seuraavana päivänä klo 15 alkaen tukioppilaiden juhlakahveilla. Vapaaehtoisella kahvirahalla tuettiin tukioppilastoimintaa. Juhlan ohjelma esitettiin omin voimin. Lauluryhmän harjoitutti 11. Lucia Annimari Tuomainen. Kati Riikosen lisäksi juhlassa lauloi 25. Lucia Maria Tengvall koulun bändin säestyksellä. Kuultiin myös puheenjohtajan historiikki ”Koillis-savolaisen Lucian tarina”. Paikallisten lahjojen lisäksi Pohjola-Nordenin Liitto lahjoitti 30. koillissavolaiselle Lucialle Tiia Miettiselle ensimmäisen valtakunnallisen Kalevala Korun valmistaman Lucia-korun. Korun oli ehdottanut valmistettavaksi Tuusniemen Pohjola-Norden. •

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

19


Kielilähettiläs motivoi opiskelijoita ruotsin kielen opiskeluun Teksti: Mervi Lintunen

Jos ruotsin kieli ei kiinnosta koulussa ja ylioppilaskirjoituksissa läpäisee kokeen niukasti, ei oletettavasti tule käyttämään ruotsia työkielenä koko työuraansa. Toisin kuitenkin kävi Muhoksella koulunsa käyneelle ja nykyään eläkepäiviä Pieksämäellä Venetmäen kylällä viettävälle Pekka Valtarille. Pekka toimii kielilähettiläänä, joita

Suomessa on 65 henkilöä. Lähettiläiden verkosto koostuu henkilöistä, joilla jokaisella on oma uniikki kielitarinansa. Kielilähettiläät, jotka ovat käyttäneet aktiivisesti molempia kotimaisia kieliä, jakavat kiinnostavia ja hauskoja kokemuksiaan oikeasta elämästä. He tulevat omilla tarinoillaan inspiroimaan opiskelijoita ympäri Suomen vuosina 2019–2021. Vierailujen tavoitteena on herättää kuulijoiden sisäinen motivaatio oppia kieltä ja ymmärtää paremmin sen tuomat hyödyt. Pekka innostui kielilähettiläiden toiminnasta, kun hän halkoja tehdessään kuunteli Radio Suomesta projektipäällikkö Jaan Siitosen haastattelun. Aihe jäi kiinnostamaan niin paljon, että ohjelman jälkeen hänen täytyi mennä tietokoneen ääreen tutustumaan lähettiläisiin tarkemmin sekä täyttää yhteystietolomake. Pekan kielitarina oli niin kiinnostava, että pikaisen yhteydenoton jälkeen toimiminen kielilähettiläänä alkoi. Pekka Valtarin tie vei ylioppilaskirjoitusten jälkeen ennen armeijaa kaveriporukan kanssa töihin puoleksi vuodeksi Tukholmaan. Tuona aikana ei kieltä tullut paljoa opittua, mutta kokemus rohkaisi palaamaan töihin Ruotsiin armeijan jälkeen. Koulutuspaikka taloustieteiden opiskeluun Uumajan yliopistosta avautui helpommin kuin suomalaisiin yliopistoihin. Opiskelemaan Uumajaan hyväksyttiin 1970-luvun alussa, kun lähetti ruotsin kielelle

20

Itä-Suomen alue | Östra Finlands region

käännetyt todistukset ja kirjautui sisään yliopistoon – pääsykokeissa ei tarvinnut käydä. Ensimmäisen syksyn Pekka opiskeli tilastotiedettä, luki lehtiä ja seurasi televisio-ohjelmia sanavaraston kartuttamiseksi. Opiskeluajan hän sai korotettua opintotukea Suomesta ja yliopistotutkinto tuli suoritetuksi kolmessa ja puolessa vuodessa. Ekonomiksi valmistumisen jälkeen töiden etsiminen tapahtui Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusten kautta – vuonna 1974 ei ollut verkkosivuja tai muita sähköisiä välineitä apuna työnhaussa. Ensimmäinen työpaikka johti sairaalatarvikkeiden myynnin ja -markkinoinnin pariin ensin Suomessa, pohjoismaisena tuotepäällikkönä Ruotsissa ja maajohtajana Suomessa. Hänen työurallensa leimaavaa oli toiminta pohjoismaisissa organisaatioissa. Pekalla ei koskaan ollut suomalaista esimiestä, vaan kaikki olivat joko Ruotsista tai Norjasta. Pekasta ruotsin kieli on äärimmäisen helppo oppia verrattuna muihin kieliin, joita hän on opiskellut (englanti, saksa, espanja). Suurimmaksi esteeksi ruotsin kielen opiskelulle hän kokee olevan asenteen. Suomessa asenteet kielen opiskelua kohtaan ovat yleensä negatiiviset. Työskennellessään Pohjoismaissa Pekka havaitsi ruotsin kielen yhdistävän. Sitä käytettiin käytettiin pohjoismaisena neuvottelukielenä.

Kielilähettiläät, jotka ovat käyttäneet aktiivisesti molempia kotimaisia kieliä, jakavat kiinnostavia ja hauskoja kokemuksiaan oikeasta elämästä.

Kutsu kielilähettilään vierailuun tulee aina kiinnostuneilta kouluilta. Kielilähettiläät järjestävät pääasiassa 75 minuutin mittaisia vierailuja kouluille. Jokainen lähettiläs saa Kielilähettilään käsikirjan ja perehdytyksen ennen vierailua. Vierailun aikana käytetään ruotsin kieltä, mutta oppilaiden taitotasosta riippuen sanottu käännetään myös suomeksi. Oppilaat voivat kysellä sillä kielellä, jonka kokevat vahvimmaksi, mutta ruotsin kielen käyttämiseen rohkaistaan. Kyselyn ja keskustelun avulla oppilaita motivoidaan vahvistamaan taitotasoaan muissakin kielissä kuin englannissa. Työnantajat olettavat nykyään kaikkien työnhakijoiden hallitsevan englannin. Ruotsin tai muun kielen hallinnalla voi nostaa pisteitään työnhaussa. Jatko-opiskelupaikkoja tai armeijaan haettaessa kannattaa huomioida ruotsinkieliset mahdollisuudet Suomessa. Pekka Valtari on vieraillut kielilähettiläänä seitsemällä koululla Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Pekka on löytänyt tehtävässään ilon ja hauskuuden puhua ruotsin kieltä. Palkitsevaa on ollut vastaanotto, joka yleensä kouluilla on positiivista – opiskelijat antavat vierailun lopuksi palautteen internetin välityksellä. Tunnelma tunneilla on ollut leppoisa ja työ mukavaa. Pekka suosittelee kouluille kielilähettiläiden vierailuja motivoimaan ruotsin kielen opiskelua. •


Yli 100

ajoneuvoa! www.procaravan.fi

www.procaravan

PROCARAVAN YLIVIESKA Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska myynti@procaravan.fi PROCARAVAN NUMMELA Hiidenmäentie 268 03100 Nummela myynti.nummela@procaravan.fi


Kuva: Pia Jägstrand

Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti

Lojuuko sinulla jossain varaston nurkissa jokin laite, jonka voisi korjata, jos osaisi? Tarvitsisitko apua vaikkapa pyörän huoltamisessa kesäkuntoon? Olisitko kiinnostunut tuunaamaan vanhasta farkkukankaasta jotain uutta käyttöä? Onko käsityötaitosi päässyt ruostumaan tai oletko joskus haaveillut korjata tai tuunata käyttämiäsi esineitä? Et ole kuitenkaan tohtinut, kun ei ole ollut asiantuntevaa apua saatavilla. Nyt tarjoutuu mahdollisuus saada opastusta kaikkeen tähän. Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Pia Jägstrand & Asko Pietarila

22

Pohjola-Norden Ry

Tee-se-itse-pajoja kuntalaisille Pohjola-Norden on aloittanut yhteistyössä Norrbottenin Föreningen Nordenin kanssa syksyyn 2022 ulottuvan hankkeen nimeltä Folkverkstan, tee-seitse-paja. Hankkeeseen on myönnetty EU:n Interreg Nord rahoitus ja kansallista rahoitusta Suomeen on saatu Lapin liitolta, Pohjoiskalottineuvostolta ja Oulun kaupungilta. Folkverkstan projekti-idean lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen julistus ”Agenda 2030”. Tämän julistuksen tavoite 12 sisältää muun muassa kotitalouksien kestävät kulutustottumukset. Tiesitkö, että pelkästään yksien farkkujen valmistukseen käytetyllä vedellä (4600 litraa) ihminen pärjäisi kymmenen vuotta. Jos korjaat farkkusi, säästyy tämän verran vettä maapallon rajallisista vesivarannoista. Tavoitteena on, että tee se itse – paja ”Folkverkstan” sijaitsee helposti saavutettavissa paikoissa, esimerkiksi kirjaston, asukastuvan tai kierrätyskeskuksen yhteydessä. Korjaaminen on tarpeen kaikenlaisille arkipäivän esineille, kuten vaatteille, polkupyörille, kodin pienkoneille ja ulkona käytettäville esineille. Oulussa yhteistyöhön ovat ilmoittautuneet mukaan Kellon ja Haukiputaan asukastuvat ja yhteisöpalvelu MartinRengas Martinniemestä.

Tarkoitus on järjestää asukkaille yhteisiä teematapahtumia kestävän kehityksen periaatteilla.

Käsityötaidot takaisin kunniaan Föreningen Nordenin Folkverkstanin esihankkeessa saatiin ideaa siitä, miten Folkverkstan voi toimia yhteisöpalveluna. Oppiakseen aiemmista samanlaisista hankkeista tehtiin viime vuonna opintomatkoja mm. Göteborgin Fixotekiin ja polkupyörien korjauspalveluun sekä Suomessa Oulun kestävän kehityksen keskukseen ja Iin Micropolikseen, joita täydennettiin myöhemmin myös kontakteilla Pohjois-Norjaan. Osoittautui, että monia hyviä kestävän kehityksen hankkeita on menossa. Useissa ensisijaisena päämääränä on työttömien työllistäminen. Folkverkstan-hankkeessa pyritään palvelemaan kaikkia kuntalaisia. Oulu-opistolla tulee olemaan keskeinen rooli, kun toimintaa suunnitellaan yhteistyössä asukastupien kanssa. Tee se itse - pajoissa on käytettävissä työkaluja ja tietotaitoa, joiden avulla kaikki voivat itse korjata laitteita. Tarkoituksena on, että meistä jokainen halukas voi saada opastusta, jotta voimme itse korjata tavaroitamme tai vaatteitamme


sen sijaan, että heittäisimme ne menemään. Siten eri alojen käsityöosaajat saavat mahdollisuuden toimia resursseina uuden oppimisessa. Myös kestävän kehitykseen ja kulutukseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja seminaareja tullaan järjestämään projektin aikana.

Yhteistyöhanke Folkverkstanin yhtenä päämääränä on rajat ylittävä yhteistyö Pohjoiskalotilla. Tarkoitus on levittää tietoa hyvistä käytännöistä Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja myös Pohjois-Norjan välillä. Vaikka Norja ei ole mukana

EU-rahoituksen piirissä, on siellä jo nyt kiinnostusta osallistua jollain tavalla Folkverkstanin toimintaan. Lapin liitto hallinnoi tässäkin hankkeessa laajaa aluetta Utsjoelta Kokkolan seudulle asti. Tulevaisuus näyttää, saammeko Oulun lisäksi myös muita pohjoisen Suomen kuntia kiinnostumaan ja tulemaan mukaan. Käynnistyviä Pilotti-toimintoja on tarkoitus esitellä ja arvioida projektin kuluessa. Päämääränä on kehittää malli, jota kaikki kiinnostuneet kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää kestävän kehityksen työssään. •

Lisätietoa Folkverkstan – tee se itse paja -hankkeesta Henrik Skarevik, projektikoordinaattori henrik.skarevik@pohjola-norden.fi +358 44 7335777 Asko Pietarila, projektipäällikkö asko.pietarila@pohjola-norden.fi +358 50 5496444 Pohjola Norden Pohjola-Keskus Sepänkatu 9B, 90100 Oulu www.pohjola-norden.fi

Vasemmalta oikealle: Kuva 1: Kankaiset hedelmäpussit Kuva 2: Vanhoista farkuista voi myös verhoilla Kuva 3: Oulun Kestävän Kehityksen keskuksen pyöräpaja Kuva 4: Oulun Kestävän kehityksen keskuksen pienkonekorjaamo

Pohjola-Norden Ry

23


Poikkeusolot ovat antaneet Kielilähettiläille mahdollisuuden kokeilla uusia tapoja inspiroida oppilaita Toisinaan muutokset toimintaympäristössä pakottavat keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Suomessa kevään 2020 vallitsevat poikkeusolot ovat asettaneet myös huhtikuussa 2019 lanseeratun Kielilähettiläät™ uudenlaisen haasteen eteen: koulujen suljettua ovensa jo sovitut 150 vierailua jouduttiin perumaan. Alkushokin jälkeen Kielilähettiläät – monien muiden toimijoiden tapaan – päättivät hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla erilaisten etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia. Olen toiminut Kielilähettiläänä jo sen pilottivaiheesta lähtien ja tein ensimmäisen vierailuni kotikaupungissani Lahdessa joulukuussa 2018. Ennen koronaepidemiasta aiheutunutta koulujen sulkemista olin ehtinyt tehdä yli 100 kouluvierailua ympäri Suomen. Kielilähettiläät ehtivät tehdä maaliskuuhun 2020 mennessä yhteensä lähes 500 vierailua ja saatu palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut hyvää. Kielilähettiläät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös Pohjola-Nordenin kanssa ja esimerkiksi Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen on myös Kielilähettiläs. Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan otti projektijohtaja Jaan Siitonen yhteyttä minuun ja pohdimme yhdessä, miten voisimme korvata peruuntuneet vierailut. Päädyimme kokeilemaan videotervehdyksiä, jotka voisin kuvata omalla tietokoneellani ja opettajan kautta toimittaa oppilaille. Heti puhelun jälkeen aloin pohtia videotervehdysten sisältöä ja tämän tuloksena syntyi useita 10–20 minuutin mittaisia tervehdyksiä. Videoissa pyrin käymään tiiviimmässä muodossa läpi normaalin kouluvierailun rakenteen. Kerroin alkuun oman tarinani; miksi halusin oppia ruotsia, miten olen oppinut kieltä, mitä olen opiskellut, ja miten kokonaisuudessaan olen hyötynyt kielitaidosta. Kerroin muun muassa vaihtovuodestani Malmössä, kitaransoitonopettajana toimimisesta ruotsin kielellä ja nykyisistä valtiotieteen opinnoista Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joiden avulla 24

Pohjola-Norden Ry

kielitaitoa voi parantaa. Tässä osiossa mainitsin muun muassa erilaisia ruotsinkielisiä elokuvia, sarjoja, blogeja, YouTube-kanavia, musiikkia sekä kirjoja, jotka auttavat oppimaan kieltä mielekkäällä tavalla. Vaikka pääpiirteittäin suunnittelin videoiden sisällöt etukäteen, kuvasin videot melko spontaanilla otteella, sillä en halunnut autenttisuuden kärsivän liikaa. Opettajat kiittelivät lähettämistäni videoista ja vaikuttivat selvästi arvostavan sitä, että huomioin heidät, vaikkemme voineet järjestää vierailuja normaaliin tapaan. Henkilökohtaisesti videoiden tekeminen oli todella opettavainen prosessi, jonka aikana sain mahdollisuuden kehittää omaa esiintymistäni kameran edessä, ja toisaalta sain myös kokemusta videoiden kuvaamisesta sekä peruseditoinnista. Kun lähetin opettajille sähköpostia, joka sisälsi linkin videotervehdyksiin, annoin lisäksi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa minulle kirjeen, joka käsittelisi videotervehdyksen herättämiä ajatuksia. Pian videotervehdysten jälkeen Siitonen kertoi, että Kielilähettiläät aikovat myös pilotoida etävierailuja kouluissa. Jälleen kerran olin halukas kokeilemaan ja toukokuun alussa vierailen Salpausselän koulussa Lahdessa. Suunnittelin rakenteet erikseen sekä yläasteille että lukioille. Sisällytin molempiin rakenteisiin ennakkotehtäviä, joiden tarkoituksena on valmistaa oppilaita keskusteluun, joka käytäisiin zoom-sovelluksen välityksellä. Koska ajatuksenamme on jakaa luokka useampaan osaan ja pitää zoom-vierailut 10–15 minuutin mittaisina, näin järkeväksi painottaa vierailuissa keskustelua. Tästä syystä ennakkotehtävät

sisältävät kysymyksiä Kielipodeista ja YouTube-videoista, joissa kerron oman tarinani sekä annan esimerkkejä tavoista opetella ruotsin kieltä vapaa-ajalla, ruotsinkielisistä opiskelumahdollisuuksista sekä ruotsin kielen merkityksestä työelämässä. Kielilähettiläänä antoisinta on alusta alkaen ollut mahdollisuus nähdä, miten omien kokemusten kautta voin inspiroida ja kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa. Kaksikielisyyden voima on sen ihmisiä yhdistävässä vaikutuksessa, ja siksi edes yhteiskunnan poikkeukselliset olosuhteet eivät voi estää tämän sanoman viemistä eteenpäin. Kannustan lämpimästi myös Pohjola-Nordenin jäseniä ryhtymään Kielilähettiläiksi!

Miska Siilin Kielilähettiläs


Undantagsförhållandena har givit Språkambassadörerna en möjlighet att testa nya sätt att inspirera elever Stundom kan förändringar i verksamhetsomgivningen tvinga en att hitta på alternativa sätt att agera. Undantagsförhållanden som råder i Finland har också satt Språkambassadörerna inför en ny utmaning: efter att skolorna blev stängda var man tvungen att inhibera vårens besök, och såtillvida har man inte haft möjlighet att förverkliga dem enligt den etablerade praxisen. Således har Språkambassadörerna – enligt många andra aktörers sed – strävat efter att utnyttja de möjligheterna som olika distansanslutningar har tagit med sig. Projektkoordinatorn av Språkambassadörerna Jaan Siitonen tog kontakt med mig och föreslog att jag skulle göra en videohälsning till varje skola, där ett överenskommet besök hade blivit inhiberat eller förflyttat. Jag tog chansen med förslaget med öppenhet, och började fundera på innehållet av videohälsningar. Som resultat kom till stånd flera 10–20 minuters hälsningar. I videor var mitt mål att mer koncentrerad gå igenom en normal struktur av ett skolbesök. Till början berättade jag min berättelse; varför ville jag lära mig svenska, hur har jag lärt mig språket, vad har jag studerat, och hurdan nytta har jag haft av språkkunskaperna som helhet. Efter detta övergick jag till att behandla olika fritidsaktiviteter genom vilka man kan förbättra sina språkkunskaper. I denna del del nämnde jag bland annat olikartade svenskspråkiga

filmer, serier, bloggar, YouTube-kanaler, musik samt böcker, vilka hjälper en att lära sig språket på ett meningsfullt sätt. Även om jag i huvuddrag planerade innehållen av videor i förväg, filmade jag videor med ett ganska spontant grepp eftersom jag inte ville att autenticiteten skulle lida för mycket. Lärarna tackade för videorna vilka jag hade skickat och verkade tydligt uppskatta att jag noterade dem, även om vi inte hade möjlighet att ordna besöken enligt vanlig kutym. För mig personligen var göranden av videor en väldigt lärorik process under vilken jag fick möjligheten att utveckla mitt framförande framför kameran, och å andra sidan fick jag också erfarenhet om videobandning samt om grundläggande editering. När jag skickade mejl som innehöll länken till videohälsningarna till lärarna, gav jag ytterligare till elever som uppgift att skriva för mig ett brev som skulle behandla tankar som videohälsningen hade väckt hos dem. Som språkambassadör har det mest givande redan från första början varit att kunna inse hur man genom sina egna erfarenheter kan inspirera och uppmuntra ungdomar att hitta deras egna starka sidor. Styrkan med tvåspråkighet ligger hos effekten som förenar människor, och därför kan inte ens samhällets extraordinära omständigheter förhindra en att bära detta budskap vidare.

Miska Siilin Språkambassadör

Kielipodi on syksyllä aloitettu podcast-sarja, joka löytyy Kielilähettiläiden verkkosivuilta. Miska Siilin (oik.) osallistui ensimmäisen jakson tekemiseen. Kuva: Jessica Lillbåsk

Kielilähettiläät lyhyesti • Missio: ”Herättää oppilaiden sisäinen motivaatio oppia ruotsin kieltä Kielilähettiläiden inspiroivien tarinoiden avulla” • Kielilähettiläät kertovat oman inspiroivan tarinansa, miten oppivat ruotsin kielen ja miten nämä ovat tästä hyötyneet. Kielilähettiläs vierailee lähtökohtaisesti kotipaikkakunnallaan • Vuodessa tehty 496 fyysistä vierailua ja 15 etävierailua yli 180 koulussa • Noin 70 Kielilähettilästä mukana verkostossa • Halukkuudestaan ryhtyä Kielilähettilääksi voi ilmaista täyttämällä sähköisen lomakkeen sivulla www.kielilahettilaat.fi Kielilähettilään voi tilata kouluunsa samasta osoitteesta • Syksystä 2020 eteenpäin vierailuja tehdään myös ruotsinkielisten koulujen suomen kielen tunneilla • HundrED verkosto on valinnut Kielilähettiläät vuoden 2020 kansainvälisten koulutusinnovaatioidensa joukkoon • Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen vierailutoiminta on tarkoitus rakentaa pysyväksi osaksi kielenopetusta. Projektin jälkeen on tarkoitus ottaa mukaan myös muita kieliä • Kansalliskielet ry vastaa projektin toteutuksesta ja Svenska kulturfondenin Hallå! -hanke toimii rahoittajana ja syksystä 2020 eteenpäin myös Suomen kulttuurirahasto • Lisätietoja: www.kielilahettilaat.fi Projektijohtaja Jaan Siitonen, 0415305531, jaan.siitonen@kielilahettilaat.fi

Pohjola-Norden Ry

25


Barnens rätt på jorden här i Norden Alla barn har rätt till ett namn, en åsikt och mycket mer. Traditioner och språk är inte bara en rikedom utan även en mänsklig rättighet. Detta slås fast i FN:s barnkonvention, vars syfte är att garantera alla barn deras mänskliga rättigheter – i Finland, Norden och runt om i världen. Text: Elin Sundell

Det pedagogiska materialet finns i Luckans materialbank.

26

Pohjola-Norden Ry


Informations-

och

kulturcentret

Luckan ville arbeta med barnkonventionen med en stark nordisk förankring. Idén om en ny nordisk utställning föddes år 2018 och 2019 startade projektet Barnens rätt på jorden här i Norden. Producenterna Anna Keto och Elin Sundell som arbetar med detta barnkulturprojekt vill att både barn och vuxna görs delaktiga i frågor som berör bägge två. Speciellt samhälleliga frågor som berör social och kulturell hållbarhet, eftersom framtiden är barnens. Projektet har hittills utvecklat en interaktiv verkstad för barn och fem nordiska konstverk med pedagogiskt material. Projektet kommer skapa ytterligare en verkstad, mer material och kommer vid projektslutet ha involverat alla Nordens länder och självstyrda områden. Förutom Sundell och Keto så har Larrie Griffis och Marica Fagerholm-Åsten deltagit i projektet. Griffis träffade daghemspersonal i Nuuk och Reykjavik för att diskutera genuspedagogik och mobbningsförebyggande arbete, medan Fagerholm-Åsten har arbetat med pedagogiskt material. Projektet finansieras av bland annat Svenska kulturfonden och Nordiska ministerrådet.

Nordiska besök inspirerade

Förutom innehållsproduktion möjliggjorde projektet nordiska besök som varit inspirerande och kompetenshöjande. Hittills har projektet besökt Grönland, Island och Norge. “Besöken har varit berikande för oss som producenter. Det är viktigt att kun-

Karaktären Fine (Anna Keto) träffade barn i Nuuk, Grönland.

na se nya samarbetsmöjligheter inom Norden. Ett starkt intresse för nordiskt samarbete finns inom vår organisation”, säger Sundell. En känsla av att konst och kultur är av stor betydelse både i större och mindre samhällen växte fram under resorna. Luckan besökte kulturinstitutioner som Oslo Nye Teater, Kulturhuset Harpa, Nordens hus i Reykjavik, Nordens institut på Grönland, Nuuk Kunstmuseum och Vulkanmuseet Eldheimar. De nordiska besöken öppnade upp samhället, naturen och landets historia.

Ny verkstad om rättigheter

Verkstaden som skapades inom projektet är interaktiv och uppmärksammar olika rättigheter. “Bor du i Norden, eller någonstans på jorden, ska du få ett namn” berättar Fine.

Verkstadens huvudkaraktär Fine hade högläsning ur en bok om barnets rättigheter, och efteråt fick alla barn en egen bok och färgpennor i sin hand. I boken fanns tomma sidor, där barnen fick rita hur de upplever rättigheter i sin egen vardag. “Det var spännande att dra verkstaden till barn med annat modersmål än en själv. Det gick hur bra som helst och roligt att barnen ivrigt följde med”, säger Keto. Rättigheter som diskuterades var rätten till att ha ett namn och en åsikt, rätten att leka och ha egna traditioner i sitt hem. Barngrupper i Helsingfors, Kyrkslätt, Karleby, Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg har fått delta i verkstaden. De flesta barnen utomlands fick genom verkstaden sitt första möte med Finland och finlandssvenska. I Nuuk och Reykjavik användes på förhand inspelade översättningar under verkstaden. Med stöd av pedagoger på plats och med konsten som ett gemensamt språk, skapades en spännande inlärningssituation och dialog.

Konstverk om Norden

Ett av projektets främsta målsättning har varit att skapa en nordisk utställning för barn, med ett arbetssätt som involverade barnen i det kreativa arbetet. Keto och Sundell dokumenterade barns teckningar efter verkstäderna i Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg, för att sända till projektets konstnär Linda Bondestam. Bondestam är en prisbelönt finlandssvenskt konstnär Barnen fick rita under den interaktiva verkstaden. Pohjola-Norden Ry

27


som har en bred erfarenhet av att arbeta med barnkultur. Inom projektet skapade hon fem nordiska konstverk, inspirerad av barnens teckningar. Konstverken uppmärksammar barnets rättigheter och nordiska landskap, årstider och språk. Finlandskonstverket uppmärksammar rättigheten att ha ett namn, Finlands officiella språk och ett vinterlandskap, medan islandskonstverket uppmärksammar rätten att ha en åsikt, isländska och en sommardag nära en vulkan.

Anna Keto vid operahuset i Oslo, Norge.

Material om barnkonventionen

För att projektet ska kunna nå ut till fler barn skapades slutligen ett pedagogiskt material kopplat till konstverken. Information kombinerades med förslag för diskussion, lek och skapande verksamhet. Materialet är på svenska och riktar sig till pedagoger som vill arbeta med nordiska frågor och barnets rättigheter med sina barngrupper. “Det pedagogiska materialet ska inspirera till nya arbetssätt”, säger Keto. Förutom Luckans material, som får användas kostnadsfritt, finns det många andra material om hur man kan arbeta med barnkonventionen. Det som gör Luckans material unikt är den nordiska dimensionen, som involveras på ett lekfullt och kreativ vis. •

28

Elin Sundell i Nuuk Kunstmuseum i Nuuk, Grönland.

Om Luckan • Luckan är ett finlandssvenskt informations- och kulturcenter som finns i Borgå, Helsingfors, Karleby, Kimitoön, Kristinestad, Kyrkslätt, Närpes, Raseborg, Tammerfors, Uleåborg och Åbo. • Luckan arbetar med information, ungdomsfrågor, kultur och integration på svenska. • Kulturaktiviteter och föreställningar för barn arrangeras på alla orter där Luckan verkar. • Förutom lokala tjänster erbjuder Luckan flera digitala tjänster, såsom Fyrk.fi, Kulturforum.fi, Tips om tillgänglighet, Ärligt talat-chatten och Dörren. • Det nordiska materialet hittas i Luckans materialbank: barnkultur.luckan.fi/materialbank. Mer info om projektet fås via barnkultur@luckan.fi • Mer info om Luckan på luckan.fi

Pohjola-Norden Ry Biblioteket i Nordens Hus i Reykjavik, Island. Huset är designat av Alvar Aalto.


verkkokirjakauppa

Laajasta valikoimasta löydät kaikki koঞmaiset kirjat sekä noin 15 miljoonaa ulkomaista kirjaa.

Tilaa kirjat osoi eesta: www.booky.

Suomalainen perheyritys

Pohjola-Norden Ry

29

@bookykirjat


Isyysvapaat on tasa-arvokysymys Suuri osa Pohjola-Nordenin toiminnasta on suunnattu perheille ja haluammekin edistää perheitä yhdistävää toimintaa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, isien vapaat Suomessa ovat hyvin lyhyitä. Teksti: Markus Lyyra | Kuva: Katie Emslie / Unsplash Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos

hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä, mutta se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät osallistuisivat entistä enemmän vanhempainvapaiden viettoon. Tietenkään se ei ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä. Tämän ollessa taustalla, Pohjola-Norden aloittaa projektin, joka nostaa esiin tätä problematiikkaa ja haluaa tukea isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. ”Koti-isät” on projekti, joka kannustaa isiä olemaan isyyslomalla, ottamaan isän roolin ja samalla tapaamaan toisia samassa tilanteessa olevia isiä. ”Koti-isät”-projekti tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja isien oman tiedon ja taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen ja samalla myös kenties oman uran edistämiseen. Projektin tarkoitus edellä mainitun lisäksi on se, että isät saisivat pitkään kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta. Koti-isät -projektin tavoite on, että lopulta isien varhainen osallistuminen lastensa elämään jatkaisi isien

30

Pohjola-Norden Ry

jatkuvaa osallistumista lastensa kasvattamiseen. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys. ”Koti-isät”-projektin tavoitteena on parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen. Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen siten, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä myös työelämässä. Pohjola-Norden tulee ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja yrityksiin, jotka haluavat olla mukana tässä projektissa ja jotka tulevat saamaan ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin. Tällä sertifikaatilla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat myös hakea työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin. Viime aikoina on keskusteltu paljon – eikä pelkästään hallituksen tekemän linjauksen vuoksi – isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin. Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa. Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin

voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen. Projektin toinen tärkeä tavoite on myös tarjota turvallinen verkosto koti-isille, jolloin he voisivat vaihtaa ajatuksia myös vanhemmuudesta, mahdollisista turhautumisista, sekä mahdollisuuksista yhdistää koti-isyys uraan/työhön. Tärkein tavoite kuitenkin on lisätä aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja ennen kaikkea suomalaisten isien halua ottaa vanhempainlomaa. Haluamme tämän projektin kautta muuttaa nykyistä ajattelutapaamme siihen liittyen, että isät eivät olisi kotona lastensa kanssa. Dokumentoimme jatkuvasti projektin palautetta ja kehitämme projektia näiden vastausten perusteella. Pitkään koti-isänä oleminen lähettää tärkeän viestin muille isille ja isyysvapaata harkitseville. Se auttaa normalisoimaan ja modernisoimaan isän vanhemmuusimagoa. Isät, jotka ovat olleet jo pitkään vanhempainvapaalla ja tuntevat siten olleensa paremmin yhteydessä lapsiinsa, voivat kertoa kokemuksistaan ja suositella myös muille isille pidempää vanhempainvapaata. Projektin loputtua olemme toivottavasti onnistuneet muokkaamaan kuvaa tämän päivän isistä. Tasavertaisempi vanhempienvapaiden hyödyntäminen palvelee sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä perheitä. Tällainen kehitys toivottavasti jatkuu myös samaan suuntaan, mutta meidän kaikkien on otettava vastuu osallistumisesta ja kehityksen vauhdittamisesta projektin aikana ja sen jälkeen. Tässä Pohjola-Norden haluaa olla suunnannäyttäjä muutamaa vuotta ennen yhdistyksen 100-vuotisjuhlia. •


Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä.

Pohjola-Norden Ry

31


ELÄMYSTEN KOTI, MYÖS ETÄNÄ.

Tutustu Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoon: teatteri.turku.fi

MYYNTIPALVELU 02 262 0030

Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa! Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain! Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

TEAT TER I.TUR KU.FI

PITKÄT LOMAT 2020 Espanjan aurinkorannikko TORREMOLINOS 18.10.-12.11. • alk. 1.190,31.10.-25.11. • alk. 1.090,22.11.-14.12. • alk. 890,FUENGIROLA 15.11.-7.12. • alk. 1.090,-

JOULUN AIKAAN 2020

Katso kaikki matkamme

matka-agentit.fi Lisää matkavaihtoehtoja

www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24h • Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

KESKI-VIETNAM 18.-27.12. • alk. 2.395,ANDALUSIA 20.-28.12. • 1.095,BUDAPEST 22.-26.12. • 895,TALLINNA 23.-26.12. • 240,TARTTO 23.-26.12. • alk. 340,Uuden vuoden juhlaa WIENISSÄ 30.12.-2.1. • 1.075,– sis. myös uuden vuoden konsertti 31.12. Schönbrunnin linnassa Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16

Matka agentit


Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.


Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi


YLI 3 000

Rovaniemi

AJONEUVON VALIKOIMA sekä ammattitaitoinen huolto ja varaosat Vaasa osoitteesta RINTA-JOUPPI.COM

Ylivieska Kokkola Tervajoki Jyväskylä Keuruu Pori

Rauma Turku

Oulu Kempele

Lempäälä

Joensuu Mikkeli

Kouvola

Hyvinkää Järvenpää Salo

Porvoo Vantaa Espoo Helsinki

  


E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita alennetuin hinnoin. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään. Sitten jatka suoraan jonon ohi kassalle, valitse sinulle sopiva toimitustapa (kotiovi tai lähin noutopiste) ja viimeistele ostoksesi. Siinä se. Me alamme pakkaamaan lähetystäsi ja sinä voit fiilistellä hetken sitä, miten yhdellä ja samalla teolla säästit sekä ympäristöä että omaa lompakkoasi. Toimitamme koko Suomeen!

: A L L I D O O K 10 A L O J H O P

*: Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 35 eurolla. Voimassa 1.11.2020. 1 per asiakas.

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

TA ALENNUS

10%*


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.