Pohjola-Norden Lounais-Suomen Suomen aluelehti Sydvästra Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Alueen lehtivastaava Sami Heinonen Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors
Kesällä 2021 päättyvä kaksivuotinen Archipelago Access -hanke luo Turun ja Tukholman välisestä saaristoalueesta yhtenäisemmän ja saavutettavamman matkakohteen kestävällä tavalla. s. 8. Mikko Kaurio
puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2021 Painos / Upplaga 1000 kpl
Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar
sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Lounais-Suomen alue / Sydvästra Finlands region Kansainvälisyyttä hanketyöllä – Skåne yllättää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Ympyrähullut kavereineen – Huittisten Pohjola-Norden ry . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Archipelago Access . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Varför är jag medlem i Pohjola-Norden?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Lounais-Suomen alueen kesäpäivää vietettiin Nauvossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Digitaalinen pohjoismainen ystäväkuntakonferenssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Pohjoismaisia sävelhelmiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Kummituskävelyllä vanhassa Raumassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Pohjola-aiheinen Tehtäväsuunnistus Paraisilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Pohjola-Norden ry Läskistä äyskäriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kom med och fira Åland 100. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä / Officiella nordiska aktörer. . . . 22
pääkirjoitus • ledare
Pohjola nousee koronasta
Norden repar sig från coronan
Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla Pohjoismaihin keväällä 2020 ajateltiin toiveikkaasti, että kurimus hellittäisi otteestaan kesän aikana, ja syksyllä 2020 voitaisiin palata normaaliin elämään ja pohjoismaiseen kanssakäymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan nyt kesän 2021 kynnyksellä olemme yhä pandemian kourissa. Pitkä poikkeusaika on heittänyt pitkän varjon yllemme. Pohjola on jo pitkään ollut kotimarkkina-alue, meillä on passivapaus ja yhteiset työmarkkinat. Sosiaali- ja lainsäädäntöyhteistyö on laajaa ja yhä useampi yritys on aidosti pohjoismainen. Viime vuosina pohjoismainen yhteistyö on varsinkin maanpuolustuksen saralla ottanut uusia askelia. Vaikka pohjoismaisen kanssakäymisen rajoituksille ei vielä voida antaa päätöspäivämäärää, tunnelin päässä näkyy jo valoa. Pandemian hiipuessa ovat vakaat pohjoismaiset yhteiskunnat hyvissä lähtöasemissa. Väestö on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Poliittiset instituutiot ja hallinto ovat vakaita ja demokratia syvään juurtunutta. Tiedonvälitys on avointa ja luotettavaa. Koronakriisi on aiheuttanut laajaa työttömyyttä kaikissa Pohjoismaissa, mutta yksi pohjoismaisen hyvinvoinnin kulmakivi on korkea työllisyysaste, mikä on mahdollistanut kattavien hyvinvointipalvelujen ja pääasiassa maksuttoman koulutuksen ylläpidon sekä tärkeä julkiset panostukset tutkimukseen. Työllisyysasteessa Suomi on kuitenkin peränpitäjä Pohjolassa. Ripeä työllisyyden kohentaminen onkin keskeistä yhteiskuntien toipumisessa koronasta. Yhtä lailla toipumiselle on tärkeää avointen pohjoismaisten työmarkkinoiden uudelleen avautuminen, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu jarrua myönteiselle kehitykselle. Koronakriisin hoidossa Ruotsista ei tällä erää ole mallimaaksi, mutta tietyissä asioissa meillä on opittavaa muilta Pohjoismailta. Tarvitsemme lisää pohjoismaalaisuutta, emme vähemmän. •
När coronapandemin slog med full kraft mot Norden våren 2020 tänkte man hoppfullt att gisslet skulle lätta under sommaren, och att vi hösten 2020 kunde återgå till normalt liv och nordiskt umgänge. Så skedde inte. Inför sommaren 2021 lever vi fortsättningsvis i pandemins grepp och det långa undantagstillståndet har kastat en lång skugga över oss. Norden har sedan länge varit en hemmamarknad, vi har passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. Samarbete inom sociala sektorn och lagstiftningen är omfattande och allt fler företag är genuint nordiska. Under de senaste åren har det nordiska samarbetet speciellt inom försvaret vunnit ny terräng. Även om det inte är möjligt att ge ett slutdatum för de begränsningar som drabbat nordisk samverkan, kan man skönja ljus i tunneln. I det skedet när pandemin sakta släpper sitt grepp har de stabila nordiska samhällena i ett gott utgångsläge. Befolkningen är välutbildad och språkkunnig. De politiska institutionerna och förvaltningen är stabila och demokratin är djupt rotad i samhället. Informationsflödet är öppet och pålitligt. Coronakrisen har lett till omfattande arbetslöshet i alla nordiska länder. En av hörnstenarna i den nordiska välfärden är den höga sysselsättningsgraden, vilken har möjliggjort omfattande välfärdstjänster, i huvudsak avgiftsfri utbildning och viktiga offentliga satsningar på forskning. Men när det gäller sysselsättningsgraden kommer Finland endast på jumboplats i Norden. En snabb förbättring av sysselsättningsläget är ett centralt element i samhällens återhämtning från coronan. Likaledes är det viktigt för återhämtningen, att den öppna nordiska arbetsmarknaden åter öppnas, så att tillgången till arbetskraft inte blir en bromskloss för positiv utveckling. När det gäller coronakrisen kan inte Sverige denna gång fungera som modell, men vissa andra saker kan vi lära oss av de andra nordiska länderna. Vi behöver mera Norden, inte mindre. •
Juhana Vartiainen
Juhana Vartiainen
Puheenjohtaja Pohjola-Norden
Ordförande Pohjola-Norden Pohjola-Norden Ry
3
Kansainvälisyyttä hanketyöllä – Skåne yllättää Teksti ja kuvat: Taina Simola
”Haluavatko suomalaiset matkus-
taa lomallaan Ruotsiin ja osallistua siellä luontoaktiviteetteihin, kuten melontaan, pyöräilyyn, patikointiin tai vaelluksiin?” – Tämä oli ruotsalaisen Cykla & Vandra Sjuhärad luontomatkailuhanketta vetävän Erik Johnsonin kysymys, kun pidimme yhteistä luontomatkailun Outdoor Leader-webinaaria helmikuussa 2021. Hän, kuten varmasti moni muukin ruotsalainen matkailuammattilainen, haluaa tietää mikä on matkailun ja erilaisten aktiviteettien kiinnostavuus naapurimaissa. Se pitäisi varmaan selvittää ja kysyä suomalaisilta mikä kiinnostaa Ruotsissa. Halutaanko matkustaa Tukholmaa kauemmas, ihan sinne ruotsalaisten maaseudulle? Samoin tietysti voisimme kysyä ruotsalaisilta, kiinnostaako perheloma, kaveriloma tai aktiivinen luontoseikkailu Suomessa? Olisiko lähialueelle, kuten Pohjoismaihin suuntautuva omatoimiloma vaihtoehto esimerkiksi Keski-Euroopan kaupunkilomalle tai rantalomalle? Edustan työni puolesta maaseudun kehittämistyötä, jota tehdään EU-rahoituksen puitteissa Maaseuturahaston tuella ja tarkemmin sanottuna Leader-rahoituksella. Olemme tehneet Ruotsin suuntaan kansainvälisiä hankkeita Leader-toiminnan ja maaseudun kehittämisen kautta jo yli 10 vuotta. Nykyinen Outdoor Leader -yhteistyöhankkeemme on ollut luontomatkailun kehittämistä, toinen toisiltaan oppimista, jossa tutkitaan hyvien käytäntöjen siirtämistä – missä kumppanit ovat onnistuneet, voimmeko itsekin saada asiat onnistumaan samalla tavalla tai ehkä hieman paremmin. Kansainväliset hankekumppanit Ruotsista löytyivät Boråsin läheiseltä Sjuhäradin alueelta ja toinen kumppani keskeltä Skånea.
4
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
Minulla on ollut aiemmin käsitys, että Skåne on jotenkin erikoinen alue koko Ruotsissa. No, se taisi olla pääsääntöisesti skånelainen murre, joka on kuulostanut kovin erikoiselta. Hankekumppani Skånesta tuntui aika hauskalta. Mitä voisimme oppia heiltä? Tyttäreni suoritti vuosina 2019–20 Skånessa Lundin yliopistossa juridiikan maisteritutkintoa. Vierailimme pariin kertaan mieheni kanssa myös Skånessa. Minulle kävi siis hyvin, kun sain yhdistettyä oman hanketyön ja pienen lomailun samaan pakettiin. Sain tutustua näin ensimmäistä kertaa Skånen alueeseen ja tietysti katsoin maakunnan tarjontaa myös luontomatkailun kehittämisen kannalta. Nyt täytyy todeta, että kyllä Skåne erilaista Ruotsia on, ainakin näin lounaissuomalaisin silmin katsottuna. Mitä lähemmäs tulee eteläisintä Ruotsia, huomaa ensimmäisenä luonnon siellä olevan hyvin erilaista, kun vertaa sitä Tukholman ja Jönköpingin maaseutualueisiin, puhumattakaan Lounais-Suomesta. Mekin ajelimme autolla moottoritietä vaivattomasti Tukholmasta kohti Malmön metropolialuetta ja Lundia, joka sijaitsee vain vajaan tunnin matkan päässä Malmöstä. Skånessa kumpuilevat laajat vihreät peltoaukeamat ovat maisemallisesti hallitsevia, siellä täällä näkyy lehtipuuta vain pieninä metsikköinä. Havupuita ei kasva Skånessa luontaisesti lainkaan, jotain istutettuja lehtikuusimetsikköjä näimme, kun vierailimme muutamassa luontomatkailukohteessa. Suomalainen dekkariharrastaja tuntee Skånen kaupungeista parhaiten Ystadin, joka on Wallander-kirjoista ja -elokuvista tuttu paikka. Toki Wallanderin suosio on huomioitu matkailijan kannalta. Wallander-elokuvissa esiin-
Nyt täytyy todeta, että kyllä Skåne erilaista Ruotsia on, ainakin näin lounaissuomalaisin silmin katsottuna.
Ristikkotalon seinä, Ystad
tyvää kahvilaan piti päästä käymään, kun sitä mainostettiin ja kahvilassa sai maistaa Wallanderin nimikkoleivosta. Ystad lähialueineen kiehtoo historiansa ja luontonsa puolesta. Siellä ollaan aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja sama yhteinen Itämeremme välkkyy kauniisti rantateiltä ja luontopoluilta. Halutessaan voisi jatkaa Ystadista lyhyellä laivamatkalla suoraan Puolaan ja eteenpäin Manner-Eurooppaan. Keskustelimme luontomatkailun asioista kollegojen kanssa Skånessa ja löysimme yhteisiä kehittämisen aiheita. Meillä Turun alueella luonto on lähellä ja kaupunkilaisilla on helppo päästä tutustumaan metsiin, saaristoon tai järvimaisemiin, jopa Föli-bussilla pääsee sesonkiaikaan Kurjenrahkan kansallispuistoon. Emme koe juuri nyt, että lähiluonto olisi uhattuna ja sitä ei enää riittäisi kaikille virkistykseen, mutta totta kai luonnon kantokyvyllä on kaikkialla rajansa, myös Turun seudulla ja erityisesti saaristossa. Kestävän kehityksen huomioimiseen tarvitaan malleja ja tapoja toimia, jotta korvaamattomia vahinkoja tai haittoja ei synny. Skånessa läheisillä suurkaupungeilla on työntövoimaa maaseudulle ja luontokohteisiin, koska metropolialueella asuu paljon väkeä hyvin tiheästi. Skånen maakunta-alue on noin Varsinais-Suomen maakunnan maa-aluetta vastaavan kokoinen, mutta väestöä Skånessa on noin 1,3 miljoonaa, kun varsinaissuomalaisia on vähän vajaa puoli miljoonaa. Maaseudulla on sitten puolestaan vetovoimaa, kun kaupungeista halutaan ainakin joskus maaseudulle rauhoittumaan, ellei ole mahdollisuutta asua maalla. Skånessa elämään vaikuttaa myös naapurimaa Tanska. Läheinen, tunnin junamatkan päässä oleva Kööpenhaminan metropolialue ja sitä kautta kaikenlainen liikenne niin työmatkojen kuin vilkkaan rahtiliikenteen osalta luo haasteita kestävälle kehitykselle ihan kaikilla sektoreilla. On siis ymmärrettävää, että juuri luontokohteiden kestävyys on luontomatkailun kehittämisen tärkeimpiä asioita kaikkialla. Skånen maakunta on ainakin kaupunkipyöräilyn osalta valtavan askeleen edellä, jos vertaa pyöräilyn perusinfraa siihen, mitä meillä Suomessa
Wallander-leivos, Ystad
Kattegatin silta
näkee. Lundin kaupunki on tunnettu kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa 100 000 asukkaan väestöstä lähes puolet on opiskelijoita. Lundissa asuvat pyöräilevät ympärivuotisesti. Varmasti jokainen Skånessa asuva omistaa polkupyörän ja sadetakin. Siellä sataa vuosittain todella paljon, mutta se ei pyöräilyä ja liikkumista estä. Kaikkialla on pyöräilijöitä ja tuntuu, että Lundin keskustassa liikutaan pyöräilyn ja julkisen liikenteen ehdoilla, raitiovaunujen raiteet oli vastikään rakennettu ja liikenne on nyt alkanut joulukuussa 2020. Myös muualla Skånessa näkyy tämä hiilineutraalin liikkumisen arvostus. Junayhteydet ovat mainiot yli rajojen ja Malmössäkin pyöräilijät ovat täyttäneet keskikaupungin. Luontomatkailun osalta asiat tuntuvat olevan hyvin, kun luonnonsuojelualueita reitteineen on käytössä ja myös pyöräilyreittejä löytyy
Varmasti suomalaiset löytävät läheltäkin paljon nähtävää ja koettavaa. Niin kotimaassa kuin naapurimaiden alueella. pitkin koko maakuntaa. Ja vielä siihen lomailuun – kun rajoitteet sen joskus taas täysimääräisesti sallii – niin varmasti suomalaiset löytävät läheltäkin paljon nähtävää ja koettavaa. Niin kotimaassa kuin naapurimaiden alueella. Nykyisin tietoa saa etukäteen niin paljon kuin vain haluaa etsiä ja matkustaminen on helppoa niin julkisilla kuin omalla autollakin. Polkupyörän selästä tai patikoiden löytää vielä lisää ulottuvuuksia lomaansa. • Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
5
Huittisten Pohjola-Norden ry
Ympyrähullut kavereineen Huittinen on mukava pikkukaupunki Satakunnassa. Turusta ja Tampereelta, Raumalta ja Porista tänne ajelee noin tunnissa ja Helsingistäkin kahdessa ja puolessa. Huittisissa on kymmenisentuhatta asukasta ja laajalti viehättävää maalaismaisemaa, mutta myös vilkasta liike-elämää. Huittisissa on paljon kivijalkaliikkeitä, joista löytyy kaikkea mitä tarvita saattaa, ja hämmästyttävän runsaasti julkisia taideteoksia kulkijoita ilahduttamassa. Aivan keskustassa kahden pääkadun, Risto Rytin kadun ja Lauttakylänkadun, risteyskohdassa näkee yhdellä silmäyksellä useita taideteoksia. Teksti ja kuvat: Tarja Eklöf
Keskustan liikenneympyrä
Nykyisin Lauttakylänkadun alkupäätä hallitsee vuonna 2012 valmistunut liikenneympyrä, joka korvasi aiemman hankalan t-risteyksen. Vanha risteys muistetaan paikkakunnalla vieläkin miljoonaristeyksenä. Nimensä miljoonaristeys sai siitä, että sen tuntumassa oli useita pankkeja. Liikenneympyrä helpottaa kovasti liikenteen sujuvuutta. Enää ei tarvitse ruuhka-aikaan odotella risteävän kadun tulijoita. Autot sujahtelevat sutjakasti sopiviin väleihin liikenneympyrän liikenteen sekaan ja poistuvat sieltä vikkelästi omiin suuntiinsa.
Ympyrähullut
Liikenneympyrän keskustassa komeilee taideteos, jonka muodostavat kivetyksestä nousevat kuusi erikokoista valaisinpylvästä ja kaksi pronssista mieshahmoa. Vanhempi mies seisoo selkä suorana ja katselee ympyrän keskellä valopylväässä sinnittelevän nuoremman miehen suuntaan. Kilpailun tuloksena kuvanveistäjäkaksikko Heli Ryhäsen ja Matti Kalkamon teokselle valikoitui nimeksi Ympyrähullut. Taideteos paljastettiin 28.9.2012 Huittisten kauppiastapahtuman, Hullun Yön, yhteydessä asiaan kuuluvin juhlallisuuksin ja ohjelmineen. Jo samana vuonna teos valittiin Vuoden ympäristötaideteokseksi. Palkinnon myönsi Ympäristötaiteen säätiö, joka on antanut vuosittain vastaavan palkinnon vuodesta 1994 lähtien pysyvälle tai tilapäiselle teokselle.
6
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
Ympäristötaiteen säätiön perusteluina valinnalle oli teoksen erityinen ja herkkä moniulotteisuus sekä sen suhde ympäristöönsä. Liikenneympyrän todettiin olevan suomalaisen kaupunkitilan eristetty saari. Siihen sijoitettuna teos on mittasuhteiltaan luonteva. Se on taiteellisesti tasokas ja ammattimainen ja asettuu osaksi ympäristöään luontevalla tavalla. Ympyrähullut-teoksessa olosuhteet ja taide muodostavat kokonaisuuden, joka on tasapainoinen ja paikkaan sopiva. Humoristinen taideteos on saanut yllin kyllin huomiota osakseen heti alusta lähtien.
Doris, Boris ja Suprealistinen kaupunki
Mitä kaikkea nuo Ympyrähullujen mieshahmot lienevätkään vajaan kymmenvuotisen elonsa aikana jo nähneet paikaltaan. Nuoremmalla hahmolla on hyvä näkymä Risto Rytin kadun ja Pennintien risteyksen tuntumaan Kauppakeskus Doriksen parkkipaikalle. Katse kiinnittyy sen reunalla reippaasti askeltavaan naishahmoon, jonka muodot ovat syntyneet lasikuidusta ja lujitemuovista. Tämä kuvanveistäjä Heli Ryhäsen Matkalla-taideteos tunnetaan Huittisissa lempinimellä Doris. Teos on yksi Katugalleria Huittinen -projektin myötä kaupunkiin katujen ja kauppamatkojen varrelle, puistoihin ja julkisiin tiloihin tulleista taideteoksista. Ensi visiittinsä taideteos teki Huittisiin projektin yhteydessä vuonna 1996. Silloin sen sijoituspaikka oli keskellä
Ympyrähullut
Lauttakylänkatua liikenteenjakajassa torin kohdalla. Sittemmin teos päätyi Osuuspankki Satakunnan kokoelmaan ja niinpä Doris jatkaa juoksuaan nykyisellä paikallaan määrätietoisesti ja ylväänä Paavo Nurmen askelin. Onpa hän joskus saanut kutreilleen ylioppilaslakin ja kukkaseppeleenkin. Doriksella on mielenkiintoista katseltavaa. Pennintien toisella puolella olevan liiketalon päädyssä kiiltelee kivilaatta. Graniittinen laatta on osa Leonhard Lapinin teosta Suprealistinen kaupunki II. Lapin on ainoa elossa oleva oman ismin luonut taiteilija ja Huittinen ainoa suomalainen suprealistinen kaupunki. Lapinin suprealismi Huittisissa on suomalaisista kivistä hiotut laatat. Hänen teoksensa tuli tänne Katugallerian myötä vuonna 1998. Laatoilla hän merkitsi alun perin 13 rakennusta kaupungin ydinkeskustassa tai aivan sen tuntumassa ja suurin osa niistä on edelleen paikoillaan. Suoraan Doriksen edessä liiketalon pihalla häämöttää puhelinkoppi. Sen sisällä seisoo jämäkästi muhkea, tukeva mieshahmo. Senkin materiaalina on lujitemuovi ja lasikuitu. Taideteos on Heli Ryhäsen ja Matti Kalkamon Esteitä. Huittislaisittain teos tunnetaan Boriksena. Teos on vuodelta 1997 ja alun perin se on tehty Puhelu-näyttelyyn Tampereen nykytaiteen museoon. Huittisiin taideteos päätyi Huittisten Puhelin -yhtiön hankintana yrityksen täyttäessä 105 vuotta. Nykyisin teos on kaupungin omistuksessa. Teos kuvasi aikansa henkeä ja sitä, kuinka oli mahdollista jäädä historian jalkoihin ja tekniikan vangiksi. Taiteilijat ovat todenneet, että teos synnytettiin pohtimaan julkisen ja yksityisen suhdetta, mutta sitten siitä tuli Doriksen mies. Lasinen puhelinkioski on läpinäkyvänä hyvin julkinen tila. Sen sisällä kuitenkin hoidettiin puhelimessa yksityisiä asioita. Tänä päivänä puhelinkopit ovat historiaa, samoin puhelujen yksityisyys. Nykyisenä matkapuhelinten aikakautena kuka tahansa saattaa päästä osalliseksi toisten kuulumisista, halusipa tai ei.
Avignon
Boriksen vieressä on toinenkin hahmo. Liiketalon oven syvennyksessä lymyilee kookas metallinen kasvokuva Avignon.
Taideteos on Katugallerian puuhamiehen Hannu Aaltosen työ vuodelta 2008. Vaikutteita taiteilijan työhön on antanut afrikkalainen taide. Värikäs naamio muistuttaa vanhan afrikkalaisen taiteen arvokkaasta annista eurooppalaiselle nykytaiteelle. Tämä teos puolestaan katselee Risto Rytin kadun toiselle puolelle, kaarevan talon suuntaan. Talon toisessa päässä on myös yksi Leonhard Lapinin Suprealistinen kaupunki II -teoksen graniittilaatoista. Aurinkoisena päivänä laatan pintaan syntyy heijastuksia naapurirakennuksista.
Matkalla
Pankkiaukio
Ympyrähullujen vanhemmalla mieshahmolla on hyvä näkyväisyys kaarevan talon päätyyn Pankkiaukiolle. Aukio on viehättävä penkkeineen ja mukulakivetyksineen. Kesäisin sitä koristavat kauniit kukat. Aukiolla on ajoittain erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä. Silloin alue täyttyy iloisista ihmisistä ja puheensorinasta.
Suihkukaivo ja yölokero
Vielä Ympyrähullujen nuorempi hahmo taitaa kurkistaa Lauttakylänkadun yli vanhan Säästöpankin talon pihaan. Aikoinaan sen kiiltelevän spektroliittiseinän edessä solisi suihkukaivo altaineen ohikulkevia ilahduttamassa. Taisipa joku vikkelä lapsonenkin joskus käväistä kastautumassa altaassa. Seinällä suuri kello mittasi ajan kulumista. Pankki avautui talossa vuonna 1960 ja oli valmistuessaan varsin moderni. Yksi tuon ajan erikoisuus oli pankin seinässä ollut yölokero. Sen luukku avautui ulos. Lokeron avaimen haltija saattoi pankin sulkeuduttua mihin vuorokauden aikaan tahansa avata luukun ja pudottaa siitä rahansa tai arvoesineensä kirjekuoressa tai paketissa, joka sitten päätyi talteen pankin holviin. Nykyisin tilat pitävät sisällään toisenlaista toimintaa. Ympyrähullujen kaverukset jatkavat omaa hiljaista eloaan. Samoin lähistöllä olevat muut taideteokset. Liikenne soljuu liikenneympyrässä. Mutta elämä kaupungissa jatkuu vilkkaana. Huittinen toivottaa makailijat ja muut kävijät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan kaupunkiin, sen nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin, kauppaliikkeisiin, ruokapaikkoihin ja tietysti huittislaisiin. •
Avignon
Esteitä Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
7
Archipelago Access Kesällä 2021 päättyvä kaksivuotinen Archipelago Access -hanke luo Turun ja Tukholman välisestä saaristoalueesta yhtenäisemmän ja saavutettavamman matkakohteen kestävällä tavalla. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Turun kaupunki sekä Stockholm Archipelago Foundation. Hanke on saanut rahoitusta Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Hankekumppanit toteuttavat yhdessä matkailijan tiedon-
hakua helpottavan verkkopalvelun sekä kaksi saaristoa esittelevää näyttelyä. Utön saaristokeskukseen nousee opastuskeskittymä, joka esittelee paitsi saaren kiehtovaa historiaa myös saariston kohteita valikoitujen teemojen kautta. Turkuun puolestaan avautuu elämyksellinen laajan yhteistyöverkoston kanssa valmisteltu näyttely.
Verkkopalvelu helpottamaan saaristomatkailua
Ikkuna saaristoon
Itämeren luonto, saariston äänet ja elämäntapa ovat esillä uudessa näyttelyssä, joka avautuu Turussa Forum Marinumissa toukokuussa. Kävijälle tarjotaan moniaistinen elämys, joka innostaa lähtemään saaristoon ja herättää halun suojella herkkää ympäristöä. Toiminnallisten sisältöjen kautta kävijöille tarjotaan elämyksiä, inspiraatiota sekä tietoa. Näyttelyn ytimessä ovat monimuotoinen saaristoluonto, ihmiset ja elämäntapa. Näyttelysisältöjen tuottamisessa on ollut mukana laaja joukko yhteistyökumppaneita. Matkailutoimijoiden, korkeakoulujen ja järjestöjen kanssa toteutetut sisällöt antavat maistiaisia siitä mitä kaikkea saaristo tarjoaa. •
Mikko Kaurio
Uusi verkkopalvelu toimii jatkossa yhteisenä kanavana sekä Turun että Tukholman saaristossa. Palvelu on saaristossa matkailevan tukena ennen vierailua, sen aikana ja sen jälkeen. Käyttökokemus suunnitellaan erityisesti mobiilikäyttöön. Karttapohjaiselle alustalle kootaan eri lähteistä tietoa saariston palveluista, käyntikohteista ja kulkuyhteyksistä. Verkkopalvelun kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko matkailutoimijoita sekä Suomesta että Ruotsista. Sisällöt
kootaan tietenkin paikallisista lähtökohdista, mutta yhteinen alusta takaa asiakkaille yhtenäisen kanavan saariston palveluiden äärelle. Palvelun ensimmäinen versio julkaistaan kesäksi 2021.
8
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
Varför är jag medlem i Pohjola-Norden? Fotografier: Inger Löfgren Text: Britta Wiander
Berätta vem du är.
Mitt namn är Inger Löfgren och jag är sekreterare i föreningen Paimion Pohjola-Norden ry. https://www.pai mio.pohjola-norden.fi/aktuellt/
Hur kom det sig att du blev medlem i Pohjola-Norden?
Jag blev medlem i Paimion Pohjola -Norden 1978 och hade då möjlighet att delta i en vänortsresa till Danmark. Det var en mycket lyckad resa på alla sätt. Våra danska vänner kom också till Finland och hälsade på hos min familj och vi besökte dem i Danmark. Jag har fått många goda vänner och känslan av samhörighet har varit stor. Ungdomar från andra nordiska länder har också på sina besök till Finland övernattat hos oss. Vår förening hade en ungdomsavdelning i början av 1980-talet, som verkade i några år. Dessutom hade föreningarna skolutbyte vänorterna emellan. Körer från vänorterna har också besökt Pemar. Början av 1980-talet var en fin och aktiv tid i det nordiska samarbetet.
Vad har verksamheten i Pohjola-Norden gett dig?
Jag har fått kännedom om de nordiska länderna samt fått många goda vänner. Paimion Pohjola-Nordens vänorter är nu Hässleholm i Sverige, KorsørSkælskør och Slagelse i Danmark samt Ås i Norge. Känslan av att vi jobbar för samma sak är viktig för mig. Man kan säga att tillsammans är vi starka inom Norden. Dessutom har vi i de nordiska länderna samma syn på olika saker. I Norden känner vi oss hemma.
Har du något speciellt trevligt minne eller någon händelse du vill berätta om?
Jag har många trevliga minnen och händelser som jag minns varmt. När man reser så kan ju det föra med sig överraskningar. En gång flög vi till vår vänort i Danmark och vi skulle delta i en fin fest som de hade arrangerat. Vårt bagage kom emellertid inte fram tilli-
ka med oss med den följden att vi var tvungna att gå på festen i våra resekläder. Men roligt var det ändå! Fast vi i Norden rätt lätt kan förstå varandra på de skandinaviska språken är det ju inte alltid som orden betyder detsamma för alla. Ordet rolig är ett exempel på det. På norska betyder rolig detsamma som lugn vilket kan förorsaka förvirring: finländaren har skojigt men norrmannen tar det lugnt! Danska språket är inte alltid lätt att förstå, fast man vänjer sig nog. En gång minns jag att min danska vän inte förstod vad jag menade när jag pratade om potatis. Förklaringen till det var att på danska talar man inte om potatis, utan potatis kallas kartoffel. Man lär sig!
Hur syns Pohjola-Norden verksamheten i din vardag?
Jag deltar aktivt i föreningen Paimion Pohjola-Nordens verksamhet som sekreterare. Vår förening håller ”Kaffetimme på svenska” i ett café i Pemars centrum som jag också deltar i. Vi är ca. 10 personer som är med i kaffetimmen. Alla som deltar har någon anknytning till det svenska språket. Dessutom är jag med och ordnar bl.a. utfärder och annan verksamhet som vi har inom vår förening.
Hur har verksamheten inom föreningen Paimion PohjolaNorden förändrats under den tid du har varit med?
Norden förening vidgar ens vyer och stärker den nordiska gemenskapen. Kontakten med de andra nordiska länderna och speciellt vänorterna är viktig och givande. Själv har jag alltid känt mig välkommen att besöka mina nordiska vänner i vår förenings olika vänorter. •
Inger Löfgren
Besöket till universitet i Ås i Norge var också mycket minnesvärt. Universitetet är mycket känt och fokuserar sig på miljö- och biovetenskaper. www.umb.no Foto: Ås universitet
Tidigare kommunicerade man främst via brevväxling. Det var då mycket arbetsammare att arrangera olika evenemang. Nu är det mycket behändigare för ordförande och sekreterare att arrangera olika tillställningar då man kan ha kontakt via e-mejl och mobiltelefoner. Kommunikationen sker betydligt snabbare nuförtiden.
Varför vill du rekommendera intresserade att bli medlem i Pohjola-Norden?
Det att man hör till någon Pohjola-
Stora Bältbron i Korsør (Danmark) Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
9
Lounais-Suomen alueen kesäpäivää vietettiin syyskuussa 2020 Nauvossa Yhteisen kesäpäivän vietto siirtyi coronapandemian vuoksi syksyyn syyskuun 12. päivään. Ravintola L´Escale oli valittu kokoontumispaikaksi ja sinne kokoontui 60 osanottajaa lähes kaikista alueen Pohjola-Norden yhdistyksistä. Paraisten yhdistyksellä oli järjestämisvastuu. Teksti: Kari Penttinen
Yhdistyksen puheenjohtaja, Anita
Sjöholm, ja oppaana toiminut hallituksen jäsen, Oona Johansson, toivottivat tervetulleeksi ja kertovat päivän ohjelmasta. Kahvitus ja ruokailu hoidettiin ravintolassa. Nina Söderlund kertoi Pyhän Olavin Merireitin suunnittelusta, joka tehtiin hänen johdollaan Åbo Akademin projektina. Pyhä Olavi oli Norjan kuningas 1000-luvulla. Hän lähti sotaiselle retkelle itään viikinkiensä kanssa ja purjehti Ahvenanmaan kautta pitkin Suomen rannikkoa Novgorodiin asti. Palatessaan kotiin hän joutui taisteluun lähellä nykyistä Trondheimiä, haavoittui ja kuoli. Hänen hautansa sijaitsee Trondheimin tuomiokirkossa. Keskiajalla katolinen kirkko teki hänestä pyhimyksen ja hänen haudastaan tuli suosittu pyhiinvaelluskohde. Pyhän Olavin Merireitti alkaa Turusta ja kulkee Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Ahvenanmaan kautta Ruotsin Grisslehamniin. Sieltä pyhiinvaellusreittiä voi jatkaa Norjan Trondheimiin saakka. Nauvon Merenkulkutaloon tutustuttiin Tove Erikssonin opastuksessa. Talo vihittiin käyttöönsä vuonna 2010. Siellä on esillä saaristomerenkulun historia ja Nauvossa toimineet varustamot. 1800-luvulla Nauvo oli Raahen jälkeen Suomen toiseksi tärkein merenkulkua ja laivanrakennusta harjoittava paikkakunta.
10
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
Nauvon kirkossa oppaana oli Oona Johansson. Kirkko on rakennettu pääosin 1400-luvulla. Harmaakivikirkon kalleimmat aarteet, alkuperäiset urut 1500-luvulta ja Pyhää Olavia ja Pyhää Eerikkiä esittävät lasimaalaukset 1400-luvulta, on siirretty Kansallismuseoon. Nykyiset urut on rakentanut tukholmalainen Olof Schwan vuonna 1791. Urut peruskorjattiin vuonna 1976. Ruokailun jälkeen ohjelmassa oli tutustuminen Pyhän Olavin Merireittiin. Sopivasti lähtiessämme kolmen kilometrin vaellukselle alkoi sataa. Reitti kulki korkean Ernholmin kallion yli. Kallion laella on pronssikautinen hautaröykkiö. Reitin alkuosa on omistettu taiteilija Victor Westerholmille, joka oli viettänyt lapsuudenkesiään Ernholmin kylässä, mutta reitin ylittäessä Saaristotien se muuttui osaksi Pyhän Olavin Merireittiä. Vaelluksen jälkeen nautittiin kahvista ja munkeista ja laulettiin yhdessä Kerstin Stubbin kanssa pohjoismaisia lauluja suomeksi ja ruotsiksi. Sateen ropina telttakatoksen kattoon ei pahemmin haitannut mukavaa yhdessäoloa. Tutustuminen Pyhän Olavin Merireittiin saa jatkoa syksyllä kun Paraisten yhdistys järjestää alueen yhteisen retken Korppoon kautta Kökariin. Retki järjestetään 3.-5. syyskuuta 2021. •
Tutustuminen Pyhän Olavin Merireittiin saa jatkoa syksyllä kun Paraisten yhdistys järjestää alueen yhteisen retken Korppoon kautta Kökariin.
Lyckad sommarträff i Nagu i september 2020 Pargas Pohjola-Norden fick i uppgift att ordna en träff för hela Sydvästra Finlands region under sommaren 2020. När coronapandemin slog till blev träffen framskjuten till september. Sextio nordister träffades i Nagu lördagen den 12 september. Busstransport hade ordnats från Pargas för dem som inte ville köra med egen bil till Nagu. Text: Kari Penttinen Deltagarna samlades kl 11 på restau-
rang L´Escale där vi hälsades välkomna av Pargasföreningens ordförande Anita Sjöholm och guiden Oona Johansson, som berättade om dagens program. Efter att vi bjudits på kaffe och semla, berättade Nina Söderlund, projektansvarig vid Åbo Akademi, om St Olofs sjöled och den omfattande planering och byråkrati som behövdes för att den skulle få en officiell status. Den person som senare blev St Olof, var Olav Haraldsson, kung i Norge i början av
1000-talet. Han kristnade delar av Norge och lät bygga kyrkor, men fick också fiender och blev tvungen att fly österut. Under sin flykt drog han över Åland och Finlands sydkust vidare ända fram till Novgorod. Efter en tid ville han återvända till Norge för att återta makten, men blev dödad i en strid nära Nidaros, nuvarande Trondheim. Under striden inträffade en solförmörkelse och krigare som sårats tillfrisknade på ett märkligt sätt. Händelserna kopplades ihop med Olavs död och man tolkade att det berodde på att Olav var Guds skyddsling. Han begrovs i Nidaros och helgonförklarades. Under flera hundra år besöktes St Olofs grav av vandrande pilgrimer från när och fjärran. I Finland börjar St Olofs sjöled i Åbo och går över Korpo och Åland till Grisslehamn i Sverige och vidare till Trondheim. Sen var det dags att göra en uppfriskande promenad i höstvädret till Sjöfartshuset och Nagu kyrka. I Sjöfartshuset guidade Tove Eriksson. Hon berättade att huset tidigare varit ett posthus. Det köptes av redaren och sjöfartsrådet Kaj Engblom och efter renovering gjordes det till ett utställningsutrymme för presentation av skärgårdssjöfart och rederier med Nagu som hemort. Sjöfartshuset invigdes 2010. Under 1800-talet var Nagu den näst största sjöfartskommunen i Finland. Skeppsbygget var också mycket viktigt i skärgården under bondeseglationens tid. I Sjöfartshuset visas också fartygsmodeller som byggts av modellsnickaren Åke Sandvall. Guiden Oona Johansson presenterade Nagu gråstenskyrka som byggts
på 1400-talet. Kyrkan har helgats åt St Olof. Nagu var den första landsförsamlingen i Finland med en egen orgel. Denna orgel, Nagupositivet, var i bruk från slutet av 1500-talet till slutet av 1700-talet. Den finns bevarad i Nationalmuséet i Helsingfors. Den nuvarande orgeln invigdes 1791. Den är byggd av Olof Schwan från Stockholm och restaurerades år 1976 av Bröderna Moberg från Sandviken i Sverige. Kyrkans votivskepp har gjorts av modellsnickaren Åke Sandvall från Nagu. När kyrkbesöket var slut var det dags för laxsoppa som serverades i restaurang L´Escale. Ett lätt regn började falla när vi var klara att bekanta oss med St Olofs sjöled. Men mätta och belåtna gav vi oss i väg på en tre kilometer lång vandring. Den första delen av vår vandringsled var tillägnad Victor Westerholm, en känd landskapsmålare och rektor för Ritskolan i Åbo, som hade tillbringat sina barndomssomrar i byn Ernholm i Nagu. Stigen vindlade i en gammal granskog med skägglav, blåbär och trattkantareller, gick en lång sträcka längs spångar över ett fuktigt parti och fortsatte upp på berget på Ernholm, förbi Jetukast, ett gravröse från bronsåldern. Den som var ostadig på benen kunde ta en omväg runt berget. På norra sidan av Skärgårdsvägen löpte stigen tillbaka till Nagu centrum, men nu som St Olofs sjöled. Som avslutning på “sommarträffen” blev vi bjudna på kaffe och munk i Café Köpmans. Trubaduren Kerstin Stubb hade gjort ett sånghäfte med texter både på finska och svenska och ledde allsången som uppskattades av deltagarna och pågick en lång stund trots att regnet trummade på tälttaket över den öppna utomhusscenen. Senare i år, på hösten, fortsätter färden längs St Olofs sjöled över Korpo till Kökar. Då ordnar Pargas lokalförening regionens gemensamma utfärd till Kökar den 3-5 september 2021. • Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
11
Loimaan Pohjola-Norden ry
Digitaalinen pohjoismainen ystäväkuntakonferenssi Teksti ja kuva: Britta Wiander Loimaan kaupungin ystäväkunnat pohjoismaisissa naa-
purimaissamme ovat Mosfellsbær (Islanti), Skien (Norja), Thisted (Tanska) ja Uddevalla (Ruotsi). Kunnat ovat tehneet ystäväkuntasopimuksen ja kuntien pyrkimyksenä on kehittää hyvää ja läheistä yhteistyötä ystäväkuntien välillä. Viime vuonna Loimaalla oli tarkoitus järjestää ystäväkuntakonferenssi Loimaan kaupungin pohjoismaisten ystäväkuntien kanssa. Toisin kävi Covid-19 pandemian takia. Konferenssia ei silloin järjestetty, mutta tänä kesänä 1.–2.6.2021 konferenssi järjestetään vallitsevasta pandemiatilanteesta huolimatta, mutta etäyhteyksin. Ystäväkunnat suunnittelevat yhdessä konferenssin ohjelman, mutta isäntäkunnalla on vetovastuu, eli tällä kertaa Loimaalla.
Konferenssin järjestäminen etäyhteyksin tuo suunnittelu- ja toteuttamistyöhön aivan uudet haasteet, mutta myös uudet mahdollisuudet. Konferenssin teknisellä toteutuksella on suuri rooli konferenssin onnistumisessa. Etäyhteyksin pidettävä konferenssi mahdollistaa kuitenkin useamman henkilön osallistumisen verrattuna aiempiin konferensseihin. Matkustaminen jää pois, sen myötä myös matkakulut ja matkustamiseen käytetty aika. Haasteena on kuitenkin muun muassa yhteisöllisyyden luominen ja ohjelman laatiminen siten, että osallistujien kiinnostus säilyy, siitä huolimatta, että osallistujat istuvat viidessä eri maassa. Ohjelmassa tulee muun muassa olemaan Covid-19 pandemiaan liittyviä aiheita. Konferenssi pidetään englannin kielellä. •
Raision ja Naantalin Pohjola-Norden ry
Pohjoismaisia sävelhelmiä Teskti: Lena Backman
Raision ja Naantalin Pohjola-Norden järjesti marraskuun
2020 harmauteen konsertin jonka nimeksi esiintyvät taiteilijat Suvi Lehtonen-Gräsbeck ja Folke Gräsbeck olivat antaneet Pohjoismaisia sävelhelmiä. Olin odottanut konserttia suurella innolla, olin nähnyt heidät ennenkin, mm. Sibelius Korppoossa festivaaleilla, jonka taiteellinen johtaja Folke Gräsbeck on. Konsertti oli suunniteltu yhdistyksemme kevätohjelmaan, mutta sitten iski lähes kaiken sekoittava virus. Syksyllä päätimme yrittää järjestää jotain virkistävää ja miellyttävää jäsenillemme ja ystävillemme, koko ajan säännöt, suositukset ja turvallisuus mielessä. Muistissa oli kevään peruutettu konsertti. Onneksi! Konsertti oli nimensä väärtti, kaikin puolin. Ohjelma oli pohjoismainen. Norjaa edusti Edvard Grieg, Tanskaa Poul Schierbeck, Ruotsia Gunnar de Frumerie, Islantia Jon Leifs ja Suomea Jean Sibelius, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto. Folke Gräsbeck ei ole vain erittäin taitava pianisti, hän kertoo esityksen aikana mukavalla tavalla eri säveltäjien teoksista. Suvi Lehtonen-Gräsbeck laulaa ja soittaa kanteletta, jota ei tänä päivänä useinkaan kuule. Ohjelma oli monipuolinen ja hienosti rakennettu, sävelhelmiä totta tosiaan. Mitään en jättäisi pois, mutta Folke Gräsbeckin flyygelillä soittama Jean Sibeliuksen Finlandia
12
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
pitää kuitenkin erikseen mainita, jotenkin se tuntui niin vahvana tässä harmaassa ikävässä ajassa. Ja kun Suvi Lehtonen-Gräsbeck lauloi Oskar Merikannon Larin Kyöstin runoon säveltämän Ma elän! niin pitää vielä kerran todeta, että onneksi järjestimme tämän konsertin. •
Suvi ja Folke.
Kummituskävelyllä vanhassa Raumassa Elämme jälleen aikoja jolloin suurin piirtein kaikki suunnitellut aktiviteetit on peruttava. Siksi olikin erityisen ilahduttavaa, että yhdistyksemme ehti tämän vuoden alkumetreillä järjestää pari ulkoilmatapahtumaa; pienimuotoisen laskiaisjipon ja kummituskävelyn. Teksti ja kuvat: Terhi Strömman Rauman ehkäpä kuuluisin kummitus on kaupunginta-
lon tornissa öisin vieraileva hahmo joka muistuttaa kovasti Rauman ensimmäistä kaupunginjohtajaa, Oskari Neroa. Kummittelu ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan kaupungintaloon, eikä ihme, onhan Vanhan Rauman vanhimmat talot rakennettu jo 1700-luvun alussa, joten kaikenlaista surua, onnettomuutta ja tragediaa on ehtinyt tapahtua taloissa vuosisatojen kuluessa. Moni onneton sielu on ehkä jäänyt vaeltelemaan todellisuuden ja tuonpuoleisen välimaastoon. Pimeänä tammikuun iltana oli Pyhän kolminaisuuden kirkon raunioille kokoontunut 18 jännityksennälkäistä jäsentä, hyvä niin, koska 20 henkilöä olisi ollut ryhmän maksimikoko, enempää eivät silloiset koronarajoitukset sallineet. Teini-ikäisiäkin ilmestyi paikalle, he olivat tervetulleita, kummituskierroksen alaikäraja on nimittäin 12 vuotta, sitä nuoremmat saattaisivat nähdä seuraavana yönä painajaisia. Kierroksen ensimmäinen kohde sijaitsi Pyhän kolminaisuuden kirkon raunioilla, nimittäin raumalaisten kuuluisuuksien ja hyvien kaverusten apteekkari Samuel Nybergin ja dosentti Nils Branderin hautakammio. Oppaaksemme olimme saaneet Saana Jaakolan, paikallisoppaan josta yllättäen oli kuoriutunut salaperäisesti velmuileva, pitkään, mustaan, viittaan pukeutunut salaisille pihoille ja pimeille kujille johdatteleva tarinankertoja.
Kunnon jalkineet ja lämpimät vaatteet olivat kierroksella tarpeen.
Opas johdatteli meidät pitkin kaupungin ehkä riivatuinta katua, Itäkatua, tallilyhdyn häilyvässä valossa pakkasen nipistellessä poskia ja varpaita. Jolleivat pimeät loukot ja vieressä virtaava hyinen joki herättäneet tarpeeksi väristyksiä selkäpiissä, antoivat oppaan taituroimat ääniefektit lisäväristyksiä. Tällä kertaa tihrustelimme turhaan Taidemuseossa kuljeskelevaa eteeristä neitoa, häntä ei haluttanut näyttäytyä. Vanhalla villatehtaalla hämmästelimme jatkuvaa huonekalujen siirtelyä ja Café Salin oudot valoilmiöt herättivät keskuudessamme uteliaita pohdintoja. Ihmetystä herättivät myös Pyhän ristin kirkon tornin pelottavat tapahtumat sekä Jusslan, Salwin ja Lammin talojen oudot ilmiöt. Kaikki oppaan kertomukset on kerätty alueen nykyisiltä ja entisiltä asukkailta eivätkä näin ollen ole tuulesta temmattuja vaan joidenkin todella kokemia.Viimeiseksi tarkastelimme vielä Pungilan taloa, nykyistä pubi Tori-Pöllöä, jonka kohdalta alkoi koko Rauman tuhonnut palo vuonna 1682. Tällä kohtaa kävivät pakkanen ja viima jo liialliseksi joillekin ja he erkanivat joukosta, me muut jatkoimme urhoollisesti takaisin Pyhän kolminaisuuden kirkolle. Tunti oli vierähtänyt, oli aika kiittää erinomaista opasta ja lähteä kotiin lämmittelemään sormia ja sulattelemaan illan tarinoita. Aina sitä oppii kaikenlaista uutta omasta kotikaupungistaan. •
Oppaamme valmiina johdattelemaan meitä kummituskierroksen saloihin.
13
Nordiskt Inspirerad Spårning-Go Norden i Pargas 12.11.2020
Pohjola-aiheinen Tehtäväsuunnistus Paraisilla 12.11.2020
Text: Kerstin Stubb
Teksti: Kerstin Stubb
Styrelsegruppen för Pohjola-Norden i Pargas hade under
Pohjola Nordenin hallitus Paraisilla oli syksyn 2020 alus-
början av hösten 2020 planer för bl.a trevliga inomhusprogram under Nordiska litteraturveckan 9.–15.11.2020. Covid 19 ändrade på planerna och Pargasgruppen ordnade bl.a en trevlig kväll för hela familjen med Nordiskt inspirerad spårning, deltagarvinster o litet tilltugg. Kvällen började i Pargas Centralpark/Äventyrsparken kl.17. På Facebook o i lokala tidningen hade reklam gjorts om kvällen som riktades till hela familjen och med uppmaning att ha en ficklampa med sig och varma kläder. Materialet för denna spårning kunde man beställa från Pohjola-Norden 12 st färgglada o färdigtgjorda frågor med svar. Frågorna var från alla nordiska länder, för barn o vuxna skilt. Dessa laminerades för att skydda mot ev.regn. Lämpliga träd hittades i parken för att knyta fast frågeformulärena på. Sedan började de första deltagarna komma. Deltagarna fick sedan frågekuponger, pennor o de flesta hade med sig egen ficklampa. Då alla 12 frågor hade hittats, fick deltagarna på startplatsen veta de rätta svaren, alla fick en reflexväst o reflex, vilka hade donerats av LokalTapiola i Pargas. Elovena mellanmålskex (papperförsedda) smakade bra o de flesta deltagare tyckte att det hade varit jätteroligt. På terrassen vajade alla Nordens flaggor och tilläggsstämning gav alla lyktor och uteljus i novemberkvällen! Pohjola Norden i Pargas tyckte detsamma som deltagarna och beslöt att detta planeras in till en annan gång! •
14
Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region
sa suunnitellut mukavia sisäohjelmia Pohjoismaiden kirjallisuusviikon ajaksi 9.–15.11.2020. Covid 19 muutti suunnitelmat ja Paraisten ryhmä järjesti m.m. mukavan Go Norden-illan ulkona Keskuspuiston Seikkailupuistossa Paraisilla. Teemana tietenkin Pohjoismaat ja Tehtäväsuunnistus koko perheelle. Ilta alkoi klo 17.00 ja paikallislehdessä ja Facebookissa tästä oli ilmoitettu ja mainittiin että taskulamppu ja lämpimät vaatteet oli hyvä olla mukana. Pohjola-Nordenin sivuilla oli 12 valmista värikästä kysymystä ja vastausta kaikista Pohjoismaiden maista. Lapsille ja aikuisille omat kysymykset. Kysymykset laminoitiin mahdollisen sateen vuoksi. Seikkailupuistossa oli sopivasti puita lähistöllä minne kysymykset kiinnitettiin. Sitten ensimmäiset osallistujat saapuivat! Kaikki osanottajat saivat vastauskupongin, kynän ja seikkailu ja etsiminen alkoi! Kun 12 kysymystä oli löydetty, käytiin lävitse oikeita vastauksia ja sen jälkeen oli palkintojenjako! Kaikki mukana olleet saivat heijastinliivin ja heijastimen Paraisten LähiTapiolalta! Elovena välipalakeksi (paperipääll.) maistui kaikille ja osallistujat kiittivät tosi mukavasta tempauksesta! Terassilla leijuivat Pohjoismaidet liput kauniisti ja ulkokynttilät ja lyhdyt antoivat lisää hienoa tunnelmaa! Paraisten Pohjola-Norden ryhmä oli samaa mieltä kuin osallistujat ja odottaa innolla seuraavaa Tehtäväsuunnistusiltaa! •
Läskistä äyskäriin
Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen
Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-
malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.
Lainasanakerrostumat Suomen kie-
len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.
lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla). Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.
kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta. Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).
liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).
Tekstiileistä ja huonekaluista tun-
nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä
Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi
yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe). Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-
Kaupunkisanastoa on muun muas-
sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat
16
Pohjola-Norden Ry
Johannes Jansson / norden.org
Suorat
Pexels
(klänning) ja paitoja (skjorta). On hattuja (hatt) ja myssyjä (mössa).
Käännöslainat Runsaslukuiset kään-
tämällä syntyneet yhdyssanat ovat tuttuja: nenäliina (näsduk), kirjoituspöytä (skrivbord), puutarha (trädgård) tai vaikkapa kuorma-auto (lastbil) ja taskulamppu (ficklampa). Suomalaisia ja ruotsalaisia yhdistävät myös palasokeri (bitsocker) ja pussilakana (påslakan). Edellä mainittuihin huonekaluihin (möbel) voi tehdä tarkennuksia: kirjahylly (bokhylla) ja sohvapöytä (soffabord). Keittiössä on ainakin tiskikone (diskmaskin), tiskipöytä (diskbänk)) ja ehkäpä siivouskaappikin (städskåp). Tarvitaan myös kahvinkeitin (kaffebryggare) ja pakastin (frysbox).
Perheillaliselle (familjemiddag) isoäiti
(mormor) kattaa meille ruokapöytään (matbord) mm. ruisleipää (rågbröd), uunimakkaraa (ugnskorv) ja pääruuaksi (huvudrätt) lohikeittoa (laxsoppa). Jälkiruoakasi napostelemme viinirypäleitä (vindruvor) ja omenapiirakkaa (äppeltårta). Kiitos isoäiti, me olemme nyt aivan kylläisiä (helt mätta)! Mutta nyt tämän kirjoittaja panee suunsa säkkiä myöten (man måste rättä munnen efter). Tänään vietämme viikonpäivistä (veckodag) torstaita (torsdag) eli viikingeiltä perittyä Tor-jumalan päivää. Lisää päivistä ja muista maukkaista (smakfulla) lainasanoista (låneord)) aluelehtemme (regionaltidning) seuraavassa numerossa (nummer). Ai, niin nykyruotsissa äyskäri on (öskar). •
Lähdekirjallisuus • Haapala - - Torkki: SÄRMÄ. Suomen kieli ja kirjallisuus lukiolaisille (Otava 2012) • Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava 1979) • Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117 (SKS 1999) • Vilkko, Marjo: Suomi on ruotsalainen (Schildts&Söderström, 2014)
Pohjola mielessä? Norden i sinne? Info Pohjola opastaa Info Norden guidar sinua matkalla! dig på vägen! Oletko ollut joskus töissä Ruotsissa, ja mietit tuletko saamaan eläkettä maasta? Vai oletko lähdössä Tanskaan opiskelemaan ja mietit, mistä saat hoitoa, jos tulet sairaaksi? Tai ehkä työura uudessa maassa saattaisi olla ajankohtainen?
Har du tidigare jobbat i Sverige och undrar om du kommer att få pension därifrån? Eller ska du börja studera i Danmark och undrar om du får vård när du blir sjuk? Eller kanske karriär i ett nytt land är en möjlighet?
Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Info Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa norden.org/ infopohjola kerrotaan yleisesti eri Pohjoismaiden säännöksistä ja viranomaiskontakteista sekä neuvotaan, kenen puoleen voit kääntyä, jos olet muuttoaikeissa tai haluat opiskella, työskennellä tai perustaa yrityksen toisessa Pohjoismaassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja englanniksi. Jos et löydä sivuiltamme vastauksia kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, voit ottaa meihin yhteyttä kysymyslomakkeella tai olla yhteydessä Info Pohjolan paikallistoimistoihin. Kerromme myös, mistä saat lisätietoa Pohjoismaiden tukijärjestelmistä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ylipäätään. Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. •
Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst för dig som flyttar, arbetar, studerar eller kanske vill starta eget i Norden. På Info Nordens webbsidor norden.org/infonorden hittar du allmän information om de olika ländernas regelverk och myndigheter samt praktisk information om hur du ska gå tillväga om du ska flytta, arbeta, starta eget eller studera i ett annat nordiskt land. Informationen är tillgänglig på danska, finska, isländska, norska, svenska och engelska. Om du inte hittar svar på det du undrar över kan du kontakta Info Norden via ett frågeformulär eller ta kontakt med ett av våra informationskontor. Vi kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och nordiskt samarbete i allmänhet. I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. •
18
Yadid Levy/norden.org
www.norden.org/infopohjola Puhelin: (09) 4542 0818, ma-pe klo 10-14. Sähköposti: finland@infonorden.org
www.norden.org/infonorden Telefon: (09) 4542 0818, må-fre kl. 10-14. E-post: finland@infonorden.org
Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr Nordjobb har sedan år 1985 erbjudit unga i åldern 18–30 säsongjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram i ett annat nordiskt land. Programmets målsättning är att främja mobilitet inom den nordiska arbetsmarknaden och ge unga en möjlighet att bekanta sig med ett annat lands kultur och språk samt hitta vänner och ett nätverk i regionen. En ung person kan söka Nordjobb-arbete om personen är en nordisk medborgare eller EU-medborgare och om personen har preliminära språkkunskaper i ett skandinaviskt språk.
Vad för jobb?
Stöder arbetssökande
Kundtjänst på Åland. Flera restauranger, caféer och butiker söker sommarpersonal! Vårdarbete i Sverige. Många öppna jobbplatser inom vårdbranschen bland annat i Stockholm, Borås och Göteborg. Jobba i fjordutsikter i Norge. En campingplats i Geiranger fjorden i Norge söker säsongsarbetare i flera olika arbetsuppgifter. Nu är det möjligt att söka Nordjobb även i sitt eget hemland. Hur låter sommarjobb i Finlands största nöjespark? Och mycket mera! Se alla annonser www.nordjobb.org •
Nordjobb förmedlar säsongsarbete i hela Norden och hjälper nordjobbaren med praktiska saker såsom att hitta en lägenhet och skaffa ett skattekort. Kontakta Nordjobbs personal om du behöver hjälp till exempel med din ansökan!
Nordjobb i Finland: Epost: finland@nordjobb.org Telefon: +358 (0)44 733 5786
Ordnar fritidsaktivitet
Nordjobb i sociala medier: Instagram: @nordjobb Facebook: /nordjobb Twitter: @nordjobb
Nordjobb är inte bara jobb. Nordjobb erbjuder även ett mångsidigt kultur- och fritidsprogram åt nordjobbarna. Meningen med fritidsprogrammet är att nordjobbarna får en chans att bekanta sig med kultur, språk och traditioner i det nordiskt land de jobbar i samt att skapa nya kontakter och skaffa vänner för livet.
19
Kom med och fira Åland 100 År 2022 är det 100 år sedan Åland blev självstyrt. Under jubileumsåret kommer den åländska självstyrelsen att firas, hedras och värnas. Jubiléet startar med självstyrelsedagen den 9 juni 2021 och fortsätter ett helt år fram till den 9 juni 2022, då det är exakt 100 år sedan landstinget (det som numera är lagtinget, Ålands parlament) sammanträdde för första gången. Demokrati, fred och hållbarhet lyfts särskilt fram under jubileumsåret. Även teman som havet och den åländska kulturen berörs. Har du besökt Åland? Hurdana minnen eller tankar har du om öriket? Flera tänker på cykelsemester, lägerskola, idrottsevenemang och chipsfabriken. Även Bomarsunds fästning, Kastelholms slott samt äppelträden och de röda klipporna vid havet dyker upp i tankarna. Under jubileumsåret finns det hundratals orsaker att fira och kanske besöka det unika öriket. Den stora havskappseglingen Tall Ships Races ordnas, en opera om häxprocesserna på Åland under 1600-talet spelas upp och ett nytt besökscentrum invigs i Bomarsund. Kanske du eller din förening vill ordna något som relaterar till Åland och få med jubileumsåret i ert årsprogram? Kanske ni vill lyfta åländsk kultur eller historia och göra Åland mer känt i er region? Ordna en tillställning med Ålandsfika, Ålandspannkaka och äppelmust? Kanske ni gillar att dansa och vill ta del av Åland dansar utmaningen? Ett annat konkret sätt är att delta i strandstädningen under FN:s världshavsdag 8.6.2022 som är dagen innan självstyrelsedagen – ett sätt att ge lite av din tid för ett renare hav som en gåva till öriket. Vi hälsar hela världen välkommen med i firandet! Kolla vår hemsida www.aland100.ax •
20
Text, tekstit: Åland 100, Tiina Björklund & Noora Löfström Bilder, kuvat: Visit Åland
Tule mukaan juhlimaan satavuotiasta Ahvenanmaan itsehallintoa Vuonna 2022 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue. Juhlavuoden aikana ahvenanmaalaista itsehallintoa juhlitaan, muistetaan ja kunnioitetaan. Vuosi alkaa itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta ja jatkuu kokonaisen vuoden 9. kesäkuuta 2022 asti, jolloin on tasan 100 vuotta siitä, kun maakuntapäivät eli Ahvenanmaan parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran. Demokratia, rauha ja kestävä kehitys nousevat erityisesti merkkivuoden aikana. Myös meri ja ahvenanmaalainen kulttuuri on keskiössä. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Millaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on saarilta? Monet muistelevat pyöräretkiä, leirikouluja, urheilutapahtumia ja sipsitehdasta. Myös Bomarsundin linnoitus, Kastelholman linna sekä omenapuut ja punertavat kalliot meren rannalla nousee ajatuksiin. Merkkivuonna on satoja syitä juhlistaa ja vaikka vierailla saarilla. Suurten purjelaivojen kilpailu Tall Ships Races tulee Maarianhaminaan, ooppera 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla saa ensi-iltansa ja Bomarsundiin avataan uusi vierailukeskus. Ehkä sinä tai sinun yhdistyksesi haluaa järjestää jotain Ahvenanmaahan liittyvää ja ottaa merkkivuoden muistamisen mukaan vuosiohjelmaan? Ehkä haluatte nostaa ahvenanmaalaista kulttuuria tai historiaa ja tehdä Ahvenanmaata tunnetuksi alueellanne? Kahvitella Ahvenanmaan pannukakun ja omenamehun kera? Ehkä tykkäätte tanssia ja haluatte osallistua Ahvenanmaa tanssii -tanssihaasteeseen? Yksi konkreettinen tapa on olla mukana rantojensiivoustalkoissa YK:n maailman merien päivänä 8.6.2022, joka on päivää ennen itsehallintopäivää – tapa antaa aikaa puhtaamman meren puolesta, eräänlaisena lahjana saarille. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Käy sivuillamme www. aland100.ax •
Pohjoismaiden pääministerit johtavat pohjoismaiden yhteistyötä, mutteivät muodosta ministerineuvostoa. Heidän apunaan kaikkien maiden hallituksissa yksi ministeri toimii yhteistyöministerinä ja vastaa muun muassa pohjoismaisesta budjetista. Heidän apunaan on kaikissa maissa vastuuvirkamiehet. Pohjoismaiden yhteistyöministerit muodostavat ministerineuvoston, jonka alaisuudessa virkamiehet muodostavat yhteistyökomitean. Yhteistyöministereiden ministerineuvoston ohella ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa sektoriministereiden osallistuessa. Sektoriministereiden apuna ministeriöissä on nimetty virkamiehiä, jotka vastaavat pohjoismaiden yhteistyöstä ja kokoontuvat virkamieskomiteoina. Ministerineuvostojen päätökset perustuvat yksimielisyyteen. Ulkoministereillä ja puolustusministereillä ei ole ministerineuvostoa, mutta he kokoontuvat ja pitävät yhteyttä neuvostojärjestelmän ulkopuolella. Kööpenhaminassa toimiva ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoja. Pohjoismaiden neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikoista sekä hallitusten edustajista. Vain parlamentaarikoilla on äänivalta. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston ja sektorivaliokuntia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvoston päätökset ovat luonteeltaan suosituksia ja maat päättävät itse niiden toteuttamisesta. Jokaisen maan jäsenet muodostavat kansallisia valtuuskuntia, joilla on apunaan kansallisia sihteeristöjä. Kööpenhaminassa toimii Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö ja ministerineuvoston sihteeristön yhteydessä Kööpenhaminassa sijaitsee myös Pohjoismaiden kulttuurirahasto, joka vuosittain tukee yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä. •
22
Pohjola-Norden Ry
Officiella nordiska aktörer Teksti/text: Larserik Häggman De nordiska ländernas statsministrar leder det nordiska samarbetet men bildar inget ministerråd. Till sin hjälp har de ministrar i varje land utsedda att ansvara för det nordiska samarbetet och bland annat svara för den nordiska budgeten. Till sin hjälp har de i alla länder ansvariga tjänstemän. De nordiska samarbetsministrarna bildar ett ministerråd och de ansvarige tjänstemännen en samarbetskommitte. Utöver samarbetsministrarnas ministerråd sammanträder även tio olika ministerråd bestående av sektorministrar. Sektorministrarna har till sin hjälp ansvariga tjänstemän i respektive ministerium. Dessa sammanträder i ämbetsmannakommitteer. Besluten i ministerråden fattas enhälligt. Utrikes- och försvarsministrarna har inga ministerråd men samlas och håller kontakt utanför rådssystemet. I Köpenhamn finns ett ministerrådssekretariat som bistår ministerråden. Nordiska rådet består av parlamentariker och regeringsrepresentanter från alla nordiska länder och självstyrande områden. Endast parlamentarikerna har rösträtt. Parlamentarikerna i Nordiska rådet väljer ett presidium och sektorutskott som möts kontinuerligt. Besluten i rådet är till sin form rekommendationer och länderna beslutar själv om genomförandet. Varje lands rådsmedlemmar bildar nationella rådsdelegationer som till sin hjälp har nationella sekretariat. Hela rådets sekretariat är placerat i Köpenhamn i samband med ministerrådssekretariatet. I Köpenhamn finns också den nordiska kulturfonden som årligen stöder samnordiskt kulturarbete. •
Johannes Jansson / norden.org
Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä
K UN HA LUAT VAIHTAA MAISEMAA,
PARAS LOMA ON LÄHELLÄ. DEN BÄSTA SEMESTERN ÄR NÄRA.
Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.
Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen. Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.
Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi
Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi
scandichotels.fi
LAAJAVUORI
Kesä kutsuu kotilaituria kauemmas
Längre bort än hembryggan i sommar
Kesä on vapautta vaihtaa maisemaa! Risteile Helsingistä romanttiseen Riikaan, viehättävään Visbyhyn tai merelliseen Maarianhaminaan.
På sommaren har du friheten att byta utsikt! Kryssa från Helsingfors till romantiska Riga, charmiga Visby eller maritima Mariehamn.
The Tall Ships Races -risteilyt
The Tall Ships Races-kryssningar
Viking Line vie sinut Helsingistä The Tall Ships Races 2021 isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan. Näe valtamerten majesteetit ja koe koko perheen karnevaalitunnelma.
Viking Line tar dig från Helsingfors till värdhamnarna för Tall Ships Races 2021: Åbo, Tallinn och Mariehamn. Se världshavens majestäter och upplev karnevalsstämningen för hela familjen.
Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi vikingline.fi/edut/pohjola-norden
Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa på vikingline.fi/edut/pohjola-norden
Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor
Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.
Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn
Osoite / Adress
Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.
Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt
Puhelin / Telefon
Sähköposti / E-post
Yhdistys / Förening
Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post
Lisätietoja /Ytterligare uppgifter
(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)
Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.
Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift
Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.
Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.
Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki
PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot
Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop
Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi
E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita aina 20%-90% alennuksella. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään.
Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!
Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •
Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset
: A L L I D O O K A L O J H O P 10
*Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 40 eurolla. Voimassa 31.5.2022 asti. 1 etu per asiakas.
10%L*E LISÄ A
